Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunn

an jäsenlehti VOL 3/11

In

English:

pages

8–9, 11–12,

19

Hallitusohjelma & amk-opiskelija – mitä siellä seisoo?

solmussa 4Pääkirjootus 5oPintotuki indeksiin 6cost of free education 8sossut barrikadilla 10finding-a-suo-me 11testing, testing 12laPsellisuudesta 13elokuvan juhlaa 14häiden muonitus, osa ii 18Pocket PeoPle 19virallinen ProPaganda 20toPkymPPi 22ms. Perustamkilainen 24

sisälmys 3/11

Toimituksen osoite Pulssi | Kuntokatu 3, L-rakennus | 33520 TRE Osoitteenmuutokset: toimisto@tamko.fi Painopaikka Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere Painos-määrä 6 750 kpl ISSN 1798-243XNumeron 4/2011 deadline 7.10.www.pulssilehti.fi

tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta tamko on lakisääteinen kaik-kien ammattikorkeakoulunsa opiskelijoiden edunvalvoja ja edustaja. Pulssi on opiskelija kunnan yhteinen jäsenlehti ja se ilmestyy vähintään neljästi vuodessa. lehden vastuu virheistä rajoittuu ainoastaan ilmoitushintaan. lehdellä on oike-us kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. ilmoittaja sekä toimittaja on vastuussa lehteen nähden siitä, että annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä, että ilmoitus on lakien ja asetusten mu-kainen. Pulssin sisältö ei välttämättä edusta opiskeljakuntien virallista kantaa. juttujen ja kuvien käyttö ilman toimituksen lupaa on kielletty.

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan jäsenlehti

Päätoimittaja Pia Rask pia@tamko.fi

Taitto Irina Kauppinen irina@tamko.fi

Ilmoitusmyynti Tomi Hyppänen toiminnanjohtaja@tamko.fi

Tekijät Jesse Jalonen, Juho Jussila, Ville Kankainen, Essi Kannelkoski, Irina Kauppinen, Saana Koskinen, Aino Kämäräinen, Henri Mäntysaari, Emppu Nurmi-nen, Trent Pancy, Jenni Tuomainen

Kannen kuva

14elokuvan juhlaa

6tiukalla lobbaamisella oPintotuki indeksiin

INSINÖÖRIOPPILASTALO OY

Rastissa Murtokatu 1Kalustettuja yksiöitä, kalustettuja huoneita & yhteiskeittiö.

Ruotulassa Ritakatu 3 ja 13Erikokoisia soluhuoneita 2 – 3 opiskelijan asunnoissa,yksiöitä ja perheasuntoja.

Kaikissa Insinöörioppilastalo Oy:n kohteissa on kiinteä ADSL-yhteys.

Insinöörioppilastalo Oy:n asuntoja voivat hakea kaikki Tampereen ammattikorkeakouluun hyväksytyt,aravaehdot täyttävät opiskelijat.

Hakulomakkeen voit palauttaa: Internetin kautta www.insinoorioppilastalo.fi,postitse tai henkilökohtaisesti.

Liitteeksi hakemukseen tarvitaan: jäljennös verotustodistuksesta, jäljennös opiskelutodistuksesta, aviopareilta palkkatodistus, jos jompikumpi töissä sekä opiskelutodistus, jos puolisokin opiskelee.

INSINÖÖRIOPPILASTALO OYMURTOKATU 1, 33100 TAMPEREp. (03) 225 9900AVOINNA: ma – to klo 12–15.30 ww

w.in

sino

orio

ppila

stal

o.fi

INSINÖÖRIOPPILASTALO OYRITAKATU 13 B, 33530 TAMPEREp. 040 503 6119AVOINNA: ma–to klo 8.30–15.30

3

Pääkirjootus

kuv

a: j

uho

juss

ila

mitä voisi taPahtua Korkkaan kuudennen (ja toivottavasti viimeisen) luku-vuoteni korkeakoulussa ristiriitaisin tuntein. Edellises-tä pääkirjoituksesta on vierähtänyt ikuisuus. Suomi on saanut uuden hallituksen ja tamperelaisen opetusmi-nisterin, joka on ottanut kantaa esimerkiksi opintotu-kisysteemin toimimattomuudesta. Hänen mukaansa opintolainaan tarttuminen pitäisi tehdä opiskelijalle houkuttelevammaksi niin, että valmistuttuaan vähem-män tienaaville valtio ojentaisi kätensä muodossa tai toisessa. Maksaisiko hoitsu vähemmän korkoja kuin insinööri, vai saisiko itse lainapääomastakin alen-nusta? Jää nähtäväksi.

Tässä numerossa raha on tapetilla kah-della tapaa. Hallitusohjelmassa opiskelija on saamapuolella ainakin vuonna 2014, jolloin opintotuki sidotaan indeksiin tiukan lobbauksen tuloksena. Ammattikorkeakouluille itselleen luvassa on tinkimistä: luvassa on reilun 120 miljoonan euron menoleikkaus vuoteen 2015 mennessä. Se voi tietää fuusioita ja pienempää määrää aloituspaikkoja. TAMKin vararehtorin kanssa jutelles-sani ilme ei ollut kovinkaan iloinen. Mitä säästöt käy-tännössä tarkoittaa, sekin jää nähtäväksi.

Vaakakupin toisella puolella rahasta puhuttaessa on maksullisen koulutuksen lisääminen, jota Suomessa nyt kokeillaan. TAMK hyppää kelkkaan tänä syksynä, kun ensimmäiset yamk-tutkinnostaan silkkaa riihikui-vaa pulittavat saapuvat kampukselle. Tamkin tuhatpäi-sestä opiskelijalaumasta nämä kaksi (!) maksavaa ovat tietysti marginaalissa, mutta itse silti haikailen kurkis-tuksesta vaikkapa parin vuosikymmenen päähän.

Ennustaminen on tietysti vaikeaa, erityisesti tule-vaisuuden. Tästäkin huolimatta: parasta mahdollista lukuvuotta 2011– 2012 kaikille!

Pia RaskKirjoittaja varasti otsikon naistenlehdestä.

Tilaa parempi lähinäköwww.aamulehti.fitai soita 0800 96665.

Aamulehti

-50 %opiskelijalle

Näet pidemmälleKatso lähelle

5

teks

ti: j

enni

tuo

mai

nen

// k

uvat

: riit

ta k

äppi

, sak

ari r

öysk

ö, j

uho

saar

inen

ja s

am

ok

in a

rkis

to

Tavoitelistalla neljä kohtaa

Suomen ammattikorkea-kouluopiskelijakuntien liit-to – SAMOK ry:llä oli neljä asiakokonaisuutta, joita ajettiin hallitusohjelmaan. Näitä olivat

ammattikorkeakoulujär-•jestelmän uudistaminenkaikkien ammattikorkea-•kouluopiskelijoiden saa-minen YTHS:n piiriintäysipäiväisen opiskelun •mahdollistava opintotukimaksuttoman ja laaduk-•kaan koulutuksen säily-minen.

Yleisesti voidaan sanoa, että tavoitteet huomioitiin hallitusohjelmassa hyvin. Edessä on haastava halli-tuskausi, jolloin valtion me-noja joudutaan tasapainot-tamaan ja järjestelemään uudelleen. Tämä tarkoittaa myös menosäästöjä kor-keakoulutuksesta. Edessä tulee olemaan myös mitta-via uudistuksia koko koulu-tussektorille.

Money comes, money goes

Amk-opiskelijoille halli-tusohjelman tärkeimmät

kirjaukset liittyvät opinto-tuen indeksiin sitomiseen-sekä leikkauksiin ammat-tikorkeakouluverkoston rahoituksessa. Opintotuki sidotaan indeksiin, mutta kampanjoinnin tavoitteiden vastaisesti vasta 1.9.2014 alkaen. Tämä on kuitenkin parempi tilanne kuin se, ettei kirjausta olisi tullut ol-lenkaan. Verrattaessa mui-hin vähimmäisetuuksien saajiin, ovat opiskelijat kui-tenkin heikommassa ase-massa. Inflaatio-odotusten takia opintorahan reaaliar-vo saattaa laskea vuoden 2008 tasolle ennen indek-siin sitomista. Tämä siis syö viime hallituskaudella koval-la taistelulla saadun 15 %:n tasokorotuksen merkityk-sen olemattomiin.

Ammattikorkeakoulu-jen rahoituksen menosääs-töjen todellisia vaikutuksia sen sijaan on vaikea tässä vaiheessa vielä ennustaa. Leikkauslistalla on 51 mil-joonaa euroa, joka mah-dollisesti näkyy ammatti-korkeakoulujen määrässä, toimipisteverkon laajuudes-sa sekä koulujen rahoituk-sessa yleensä. Myös aloi-tuspaikkoja saatetaan leikata. Koska leikkausten määrä on laskettu koko hal-

Opintotuki indeksiin ja AMKit säästökuurille

Kun hallitusneuvottelut starttasivat Sääty-talolla perjantaina 20.5., ei kukaan tiennyt, millaiset niistä tulisivat. SAMOK ja SYL olivat jo ennen neuvotteluita päättäneet päivystää omalla Opintotuki indeksiin! -ständillään koko neuvotteluiden ajan tar-joten poliitikoille, toimittajille ja ohikulkijoille kahvia ja keksejä sekä samalla ajaen omia tavoitteitaan hallitusohjelmaan.

Neljä vuotta sitten neuvottelut kestivät yhteensä 5 päivää. Tänä vuonna ne kesti-vät huimat 29 päivää, joista 12 päivää neu-vottelut olivat jäissä niin kutsutun sixpackin välirikon vuoksi. Näiden 17 neuvottelupäi-vän aikana päivystystunteja kertyi yhteen-sä lähemmäs 1000. Joka päivälle oli keksit-ty jonkinlaista ohjelmaa Nuoruustangosta Maan tapa -saunaan ja pihapeleihin.

Vaikka epätietoisuus neuvotteluiden kestosta sekä huono sää raastoivatkin mo-nesti mieltä, oli pääasiassa henki leirissä positiivinen. Kampanjan aikana kuullusta palaut-teesta päätellen tämä oli näkynyt myös po-liitikoille ja medialle sekä toivottavasti myös tavallisel-le kansalle. Paras kommentti oli erään keskustalaisen kan-sanedustajan lau-sahdus: ”Sehän on-nistui loistavasti. En tiedä, mitä te olisitte voineet tehdä kampan-jassa parem-min tai positiivi-semmin.”

Hallitusneuvotteluita aitiopaikalta

hallitusohjelma–suomi-sanakirjaHallitusohjelma = hallituksen toiminta-suunnitelma. Kertoo hallituksen tavoitteista ja tärkeimmistä tehtäväalueista. Kattaa koko nelivuotisen hallituskauden.

Hallitusohjelman kirjaus = Se, mitä halli-tusohjelmassa sanotaan.

Lukukausimaksukokeilu = meneillään olevassa kokeilussa EU:n ulkopuolelta tu-levilta opiskelijoilta saa tietyin ehdoin periä lukukausimaksuja. Kokeilu loppuu 2014, jonka jälkeen se arvioidaan.

Opintotuen indeksikorotus = opintotuen sitominen kansaneläkeindeksiin. Tällöin opintorahan arvo ei tippuisi hintatason ja ku-lutusverojen noustessa. Opintotuki on ainoa ns. vähimmäisetuus, joka ei indeksissä vielä ole. Käytännössä opintotuen arvo siis laskee vuosi vuodelta.

SAMOK = Suomen amk-opiskelijakuntien kattojärjestö ja valtakunnallinen vaikuttaja. Edustaa kaikkia amk-opiskelijakuntia ja lobbasi niin maan pirusti vaikuttaakseen hallitusohjelmaan.

SYL = Suomen yliopistojen opiskelijakuntien kattojärjestö. Yhessä lobbasivat SAMOKin kanssa.

Talousarvioesitys = annetaan vuosittain. Kertoo, mistä valtio saa rahaa ja mihin se meinaa ne käyttää.

Vähimmäisetuus = minimitoimeentulon turvaava etuus, joka nimensä mukaisesti turvaa toimeentulon ja jokapäiväisen elä-män. On kaikille saman etuuden saajille sa-man suuruinen, eikä esimerkiksi riipu saajan tuloista.Opintotuen lisäksi vähimmäisetuuk-sia ovat esimerkiksi kotihoidontuki, minimi sairauspäiväraha ja lapsilisä.

YTHS = Ylioppilaiden terveydenhuolto-säätiö, jonka luukulta yliopisto-opiskelijat saavat terveyspalvelunsa. Jatkossa YTHS:n palvelut saattavat laajentua myös amk-opiskelijoille. Tätä kokeillaan nyt Seinäjoen ja Saimaan ammattikorkeakouluissa.

Viimeisellä viikolla neuvottelijoita tervehti yhdeksänhenkinen indeksikuja.

lituskaudelle, kukaan ei pys-ty vielä sanomaan, milloin leikkaukset vaikuttavat eni-ten ammattikorkeakoulujen tilanteeseen. Leikkaukset eivät kuitenkaan näy vuo-delle 2012 annetussa ta-lousarvioesityksessä, joten muutoksia on luvassa vasta vuosina 2013 –2015.

Muille tavoitteille myös tukea

Myös tavoitteet koulutuk-sen maksuttomuudesta, ohjauksen parantumisesta sekä YTHS:n laajentumi-sesta pääsivät mukaan hallitusohjelmaan. Nyt käynnissä oleva lukukau-simaksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tul-laan arvioimaan kokeilun loputtua. Tämä mahdollis-taa kriittisen arvioinnin ja lukukausimaksuidean hyl-käämisen. Suomalaisille ja EU- ja ETA-maista tuleville opiskelijoille koulutus pysyy jatkossakin maksuttomana. Opinto-ohjauksen tasoa tul-laan parantamaan etenkin 2. asteella. Tämä toivot-

tavasti nopeuttaa korkea-kouluun siirtymistä sekä vähentää keskeyttämisiä korkeakouluissa.

YTHS-kokeilu, jossa se-kä amk- että yliopisto-opis-kelijat käyttävät Ylioppilai-den terveydenhoitosäätiön tuottamia terveyspalvelui-ta, jatkuu tällä hallituskau-della. Tällä hetkellä kokei-lua pilotoidaan Seinäjoen ja Saimaan ammattikor-keakouluissa ja tuoreen talousarvioesityksen mu-kaan myös näiden koulu-jen etätoimipisteet otetaan mukaan kokeiluun.

Vaikka leikkauksia on tulossa, on ammattikorkea-kouluopiskelijoiden tilanne tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Lopullisen tuomion tulevat antamaan syksyl-lä ilmestyvä tutkimuksen ja koulutuksen kehittämis-suunnitelma sekä tulevien vuosien valtion talousarvio-esitykset. Lisäksi vallitseva taloustilanne saattaa aihe-uttaa lisää supistuksia val-tion menoihin, jolloin myös opiskelijoiden tilanne voi muuttua. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.

Vuosien 2011– 2015 hallitusohjelma lupaa lisä-rahaa amk-opiskelijoille, mutta tiukkaa säästö-kuuria itse opinahjoille. Amk-opiskelijakuntien kattojärjestö SAMOKin hallituksessa Tamkoa ja Tamperetta edustava Jenni Tuomainen kertoo, mitä hallitusohjelma oikein on syönyt.

6 7

On the 21st of December 2010, the Finnish Ministry of Education and culture passed a regulation allowing Higher Education Insti-tutes, Universities and UAS, to begin collecting fees in Master’s Degree programmes taught in foreign languages. The fees only apply to students who come from outside the European Economic Community (essentially mean-ing people from outside the EU). While the new regulation states that the schools can decide their own fees, it does set a prerequi-site for applying the fees, in that the school must offer a scholar-ship system that is able to give financial support to the students.

The main purpose of the new regulation is to investigate how it might affect the internaliza-tion of the schools, the quality of Finland’s Foreign-Language edu-cation, and also to judge the glo-bal attraction to Finnish higher education. As of the beginning of the Spring 2011 Semester, nine universities and ten UAS pro-grammes throughout Finland are now experimenting with charging for their education: this includes 130 degree programmes around the country. The promotion of ex-porting education is also listed in the current government pro-gramme, which came into effect during the summer.

One programme included in TAMK

In TAMK the trial includes the de-gree programme in Information Technology, which is the only eli-gible programme for the trial since TAMK has no other Master’s De-gree Programmes taught in Eng-lish. The fee for one term is 8000 euros, half of which is covered by the scholarship from TAMK, leav-ing the remaining 4 000 euros to be paid for by the student them-selves, supposing that the stud-ies (60 ects) are completed in one academic year. The new regulation states that schools can add more degree programmes to this list throughout the trial period, which lasts until 2014. This is not an op-tion, however, for TAMK.

Student Organization Opposition

While many Universities in Finland have chosen to adopt the option to charge for their services, such as Aalto University and the Univer-sity of Oulu, who include fees in all of their English Master’s Degree Programmes, not all programmes have opted to begin collecting fees just yet. In fact, many student un-ions have publicly opposed the trial; the Student Union of the University of Helsinki stated in 2009 that any

law enabling the trial go against Constitutional Law, as it puts stu-dents in unequal positions based on their nationality. Similarly, the Student Union of the University of Jyväskylä argued that taking part in the trial endangers internationaliza-tion, citing Denmark as an example, remarking that once they started to charge for education, the number of students arriving from outside the EU and EEC dropped significantly. Even though the Jyväskylä Student Union vehemently opposed tak-ing part in the trial, the University decided to collect fees for all pro-grammes they offer in English.

This trial regulation is just that: a trial. It will not be voted on until the next period of Government Rule, when the regulation goes to Parliament. As elections near, this has become a particularly inter-esting topic for politicians. There are approximately 3100 students from outside the EU and EEC who come to study in Finnish Graduate School Programmes. Recognizing that this number is considerably small, many people claim that the fees these students would be pay-ing would fail to make a discern-able financial impact, but would instead stand as a symbolic ges-ture to show that Finnish taxpay-ers are not being held responsible for the rest of the world’s quality of education.

the cost of free education

Vice President of TAMK: Small Steps Towards Selling Education

Marja Sutela, the Vice President of TAMK, says that the basic rea-son for TAMK’s decision to take part in the trial is to gather experi-ence about the whole process of col-lecting term fees, that way, if term fees become more common in the future TAMK is already prepared for all the details. ”The volume of sellable education is ex-tremely small. We have 10 000 students of which 2–3 are now pay-ing for their degree. It’s not a business and the affect to the economy of the school is tiny”, Sutela claims.

The Degree Pro-gramme in Information Technology is the only degree programme suit-able for the trial. There-fore, during the trial period TAMK doesn’t have the chance to ex-pand the trial to any other programmes. Tak-ing part in the trial does not automatically mean that the school collects fees; rather the school can make that decision for themselves.

The difficulties of the trial are “considerable,” says Sutela. Limiting the trial to Master’s Degree programmes seriously hinders the effective-ness of the trial. ”The Master’s Degrees are tricky to market because you need to have three years of working experience before being applicable. Ways to contact the prospective students differs from Bachelor’s Degrees,” explains Sutela.

When talking about the Finnish tradition of free education, Sutela ponders over the benefit to Finland. ”Finnish students and the ones coming from outside the EU are two separate groups. The spirit be-hind the trial is that most students outside the EU aren’t likely to set-tle in Finland. We educate them for free and they move on, wherever they go.”

One fundamental element in-cluding the trial is the scholarship

system, which was a prerequisite even for applying to the trial. In TAMK, the scholarship covers half of the term fee; criteria for getting the scholarship is that the student actively takes part in the educa-tion, has an individual study plan,

and that his or her studies are pro-gressing as planned. The scholar-ship is not based on the student’s financial situation, but is meant for everyone.

Conversations about term fees are also connected with the economy of the whole UAS field. Sutela estimates that the current governmental programme pre-dicts about 120 million euros in savings to Finland’s UAS. That’s about one eighth of the budget.

”At the moment, we don’t know what that means in practice, but probably there’s going to be fusions and basi-cally less education; and lower number of students,” Sutela wor-ries.

When putting a price tag on education, Sutela claims that the quality of education is a key issue. The quality must be high if the school dares to charge 8 000 euros. When asking whether the quality should be higher for the ones paying, she honestly states: ”That’s a good question. At least if you pay for it, you’ll be more eager to criticize and complain.”

While free educa-tion has always been a staple of Finnish cul-ture, it does not neces-sarily mean that the rest of the world should

be able to take advantage of the benefits of Socialism – or does it? We would love to hear your opin-ion! If you have any insight into this issue, please contact our editor, Pia Rask at pia@tamko.fi

text

: tre

nt P

ancy

& P

ia r

ask

// P

ic: P

ia r

ask

President of TAMK, Marja Sutela

TAMK takes part in a trial involving collecting term fees from students coming from outside the European Economic Community. Trent Pancy argues about the benefits of the whole trial and TAMK’s Vice President Marja Sutela shares the views of the school.

8 9

finding a-suo-methe writer is an american, who

recently both married a finn and moved to finland to study tourism in

tamk. in his columns he shares his views about finland.

a lot can change in a yearI moved to Finland one year ago. Since moving here I have:

- Turned 26- Started Studying Tourism at TAMK- Gotten Married- Gotten a Puppy- Started a Business- Started an Improv Team- Started another Business- Started another Improv Team- Quit Studying Tourism at TAMK- Swam, Sauna’d & Sausaged- Gotten My Wife Pregnant- Started Studying Media at TAMK- Turned 27

When I first moved here, I thought I had a lot of things figured out. I moved here knowing that I was going to get married and study Tourism at TAMK, and I knew that I eventually wanted to get a dog, start a family, and probably open a restaurant. Now, one year later, I have completely changed my course of study from Tourism to Media. I no longer want to open a bar/restaurant, but instead I want to follow an old childhood dream of working in television as a writer/producer. I am still (happily) married, we got a dog and have taken the appropriate steps towards starting a family (we are expecting our first child in February); that part has not changed. But what has changed is me. Or maybe I haven’t. I don’t know.

If I think about it, I’ve always been restless; not just meaning that I can’t sit still, which I can’t, but also that I can’t settle into any one career mode. Don’t get me wrong, its not that I can’t commit to things; I can. I just lose interest in things as quickly as I have gotten used to them. When I try something new, I usually throw myself into it 100%. I am able to devote myself entirely towards some new fun challenge. It just seems that as soon as I’ve gotten the gist of that fun new thing, I lose interest and search for something else.

I’ve never been the type of person to settle. And I’m not about to start now.

So, yes, lot can change in a year; and it should. I hope that things in my life keep changing. Stagnancy is boring. Change is exciting. I need to keep reminding myself of that.

Maybe I haven’t changed too much. Or may-be I have. I forget which one is better.

Until Next Time,Trent

sosiaalityöntekijän Pesti ei ole sosionomin nakkiSosionomiopiskelijat nousivat barrikadeille ja vaativat oikeutta toimia sosiaalityön-

tekijöinä sekä esiopetuksessa.

teks

ti: P

ia r

ask

// k

uva:

juh

o ju

ssila

Ekan vuoden sosiaalialan opiske-lijat tempaisivat keväällä tutkin-tonsa epäkohdista. Asialistalla oli oikeus hankkia kelpoisuus esiope-tukseen sekä ylemmän amk-tut-kinnon suorittaneille oikeus toimia sosiaalityöntekijöinä. Molemmat toteutuvat yliopistotutkinnon suo-rittaneille, muttei amkkilaisille. Projektiopintoihin kuuluvan vaikut-tamisprojektin kautta epäkohdista haluttiin herättää laajempaa pole-miikkia hallitusneuvottelujen alla sekä samalla rakentaa ammatillis-ta identiteettiä. Tiukalla aikataulul-la järjestetty projekti keräsi yli 600 nimeä nettiadressiin ja herätti kes-kustelua Facebookissa.

Ovet sosiaalitoimistoon ja eskariryhmiin auki!

Sosionomit peräsivät oikeutta hankkia itselleen esiopetuskelpoi-suus, suomeksi toimia päiväkodin eskariryhmissä lastentarhanopet-tajina. Oikeus tähän poistettiin vuonna 2004 vedoten esiopetta-jien liian suureen määrään, mut-ta tänä päivänä eskariopettajista puolestaan on pulaa. Sosionomien uranäkymiä ja työnsaantia hei-kentää se, että päiväkodeissa las-tentarhanopettajia kierrätetään ryhmästä toiseen ja jos pätevyys eskariryhmän opettamisesta puut-tuu, saattaa muut hakijat rynnis-tää ohi. Tähän kaivataan muutosta siten, että sosionomeille avattaisiin ns. pedagogisen pätevöitymisen väylä uudelleen.

Toisena tavoitteena oli mah-dollistaa ylemmän amk-tutkinnon

suorittaneille sosionomeille sosi-aalityöntekijän pätevyys. Sosiaali-työntekijän pätevyysvaatimukse-na on ylempi korkeakoulututkinto, mutta tällä hetkellä sosiaalityönte-kijältä perätään yliopistossa suori-tettuja maisteriopintoja. Opiskelijat haluavat, että ylempi korkeakoulu-tutkinto toisi samankelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin riippu-matta siitä, kummasta opinahjosta tutkintotodistus on.

”Skisma yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä”

Projektin isänä toimi opettaja Ju-ha Santala, jonka mukaan ny-kyiset lait ja asetukset edustajat diskriminoivat sosionomeja. ”Osa yliopiston väestä vartioi ankaras-ti tämänhetkistä yksinoikeuttaan kouluttaa sosiaalityöntekijöitä. Amk-tutkinto on uusi, eikä amkis-ta valmistuneita ole vielä ministe-riöiden käytävillä vaikuttamassa”, Santala toteaa.

Samalla sosiaalityöntekijöis-tä on pulaa. ”Kansantaloudellista hukkaamistahan tämä on! Neljäs-osa sosionomeista hakeutuu jat-kokoulutukseen yliopistoon, koska sosionomien uramahdollisuuksia heikennetään”, manaa Santala. Tällöin opiskeluajat paukkuvat, kos-ka sosionomiopinnoista hyväksilu-etaan keskimäärin vain 70 opinto-pistettä. Santalan mukaan työurien pidentämisen kannalta ratkaisu on kestämätön. Projektin tavoitteiden lobbaamista on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.

Adressin kirvoittamia kommentteja:

Se, ettei tutkinto pätevöitä ihan kaikkeen, ei tarkoita etteikö tutkin-to olisi silti arvostettava.

Sosiaalityöntekijän virkatehtävät, varsinkin lastensuojelussa, vaati-vat ehdottomasti yliopistotasonopintoja, mieluiten vielä sosiaali-työn pätevyyden lisäksi opintoja psykologiassa ja julkisoikeudessa.

Titteli tai oppiarvo ei tee sosiaa-lialan ammattilaisia, tulivat he amk:sta tai yliopistosta.

10 11

testing, testing!te

xt: h

enri

män

tysa

ari,

Pia

ras

k &

tre

nt P

ancy

//

Pic

s: P

ia r

ask

Pulssi test drives one of the student discounts.ainon toteamuksia laPsellisuudesta

aino on kolmen lapsen äiti ja kätilöopiskelija

The word “höntsy “might not be well-known, even for most of Finns, but it can be roughly translated to “a playful ballgame with random teams”. For the sake of this article, Höntsy is also a company promoting easy ways to play team sports; for example football, floorball and basketball. They arrange the turns, places and equipment for everyone to join whenever you feel like it. Everyone’s welcome, no matter how well you play.

We Tested:A 90-minute football game in Viinikka, next to the church.

Our Experience:There were mostly men, but also a few females, of all ages. The crowd was pretty athletic, but very friendly, and everyone was included in the game. The atmosphere was casual, and even without any talent in football we enjoyed ourselves. There were enough players that we all had plenty of “breaks” to drink (the weather was hot hot hot). We got a proper workout and sweated our Asses off! The people were enthu-siastic about the game.

Location:All around Tampere, both indoors and outdoors. There are also “family events”.

Student Discounts:Students get discounts from various fees. For example a ticket for 10 times is 55 euros for students. First time is always free.

Positives:The arrangements; the right field was easy to find thanks to the sign stuck into the ground. The atmosphere was really welcoming and we did not feel out of place as newcomers.

Our Critique:If we have to name something, our poor physi-cal condition…

More Info (also in English): www.hontsy.fi

höntsyAll

studentdiscounts:

www.opiskelijantampere.fi

kova kouluJokaisen vanhemman tavoin pähkin ajoittain kas-vatukseni tavoitteita. Olin suunnilleen sitä mieltä, että ”kunhan niistä ipanoista ny tulis itsenäisiä ja onnellisia”. Onnellisuutta haluan lapsilleni edelleen-kin, mutta että itsenäisiä? Mitäs se nyt tarkalleen ottaen pitää sisällään? Olenko meinannut, että ha-luan lapsistani toisista riippumattomia individualis-teja selviytymään itsenäisesti koko elämän taipa-leestaan? Sitähän se tänä päivänä maailmanmeno on. Vai olisiko tämä kaikki individualismi-höpötys kuitenkin sellaisen yhteiskunnan jäänteitä, jonka tulevaisuudessa kuoppaamme kasvattamalla uu-den sukupolven, uusien arvojen mukaan.

No mutta, riippuvainenkaan ei voi olla. Ei siinä huonossa mielessä, vaikkakin huomioideni perus-teella menestyneimmillä henkilöillä on tukiverkos-toja, kontakteja, suhteita, ylipäänsä ihmisiä ympä-rillään, joilta saa apua ja iloa. Yksinäisen suden on hankala luovia korkeakoulumaailmassakin, täytyy-hän sitä pystyä ruinaamaan edes muistiinpanot tai suoriutua ryhmätyöskentelystä auttavasti. Riippu-mattomuus ja riippuvaisuus ovat oikeastaan hyvin alkeellisia ihmissuhteiden muotoja, täysin riippu-vaisia olemme syntymästä taaperoikään ja riippu-mattomuuden ihanuudet osaa jo uhmaikäinenkin. Sellainen ”riippumaton individualisti” saattaa olla niin kiinni omassa itsessään, että menettää sen, mitä ihmisyhteisöillä on tarjolla.

Riippuvaisten ja riippumattomien välimaas-tosta löysin onnellisia keskinäisriippuvaisia eläjiä; taitavia sosiaalisia antajia ja ottajia. Molemmat ovat taitoja, joita täytyy todella harjoitella, yleensä enemmän sitä vastaanottamista jopa, Keskinäis-riippuvaiset henkilöt osaavat toimia jouhevasti muiden kanssa ja saada ihmissuhteistaan eniten samalla kun vaativat eniten myös itseltään. Tätäpä siis lapsilleni, kiitos, ja mitenköhän sitä heille sitten saataisiin?

Taitaapi olla tällä opiskelijamammalla pientä hio mista omissa keskinäisriippuvaisuuksissaan.

Terveisin, Kaino Aino

12 13

teks

ti: j

esse

jal

onen

, mic

hael

cha

pman

in h

aast

atte

lu y

hdes

sä

kim

mo

aho

sen

kans

sa /

/ k

uvat

: san

teri

hap

pone

n ja

jes

se j

alon

en

Sodankylän elokuvajuhlat järjes-tettiin jo 26. kerran kesäkuun kol-mannella viikolla. Vuosien varrella Lapin perukoilla on vieraillut sellai-sia elokuvamaailman nimiä kuin Francis Ford Coppola (Kummise-tä-trilogia), Terry Gilliam (12 api-naa) ja Milos Forman (Yksi lensi yli käenpesän), joten tätä taustaa vasten tämänvuotinen vieraslista ei ensinäkemältä herättänyt suuria tunteita.

Souleymane Cissé, Denis Côté, Apichatpong Weeraset-hakul – nämä ympäri maailman palkitut ohjaajanimet herättävät tavallisen tallaajan huomion lähin-nä vaikean kirjoitusasunsa vuoksi. Silti tänäkin vuonna Sodankylän elokuvatarjonta paitsi osoittautui pitkän matkan arvoiseksi, myös esitteli nimiä, jotka hyvinkin kuu-luvat samaan sarjaan Coppolan ja kumppanien kanssa, mutta jotka eivät jostain syystä ole saaneet

ansaitsemaansa huomiota. Aina-kaan suurelta yleisöltä. Varsinkaan Suomessa.

Näihin tuntemattomiin suuruuk-siin lukeutui myös Atom Egoyan, armenialaista syntyperää oleva kanadalainen ohjaaja ja yksi festi-vaalin päävieraista, jonka elokuviin nuorena koettu maahanmuutto on tuonut selkeän leimansa. ”Kun nuo-rena opettelee uuden kielen ja kult-tuurin, tulee hyvin tietoiseksi siitä, että persoonamme ja luonteemme ovat rakennettuja – että yhteiskun-nan osaksi tuleminen ei olekaan luonnollinen asia,” Egoyan pohti.

Egoyanin henkilöhahmot ovat-kin usein epävakaita ja traumati-soituneita. Heidän identiteettinsä on hajonnut ja he ovat yrittäneet pi-kaliimata sen rippeet kasaan. Pai-kattujen naaamioiden alla on yk-sinäisiä ja surullisia ihmisiä, jotka yrittävät kommunikoida keskenään epätoivoisin tavoin, usein kuitenkin

saaden aikaan lisää vahinkoa.Painavista teemoistaan huoli-

matta Egoyanin elokuvat eivät ole kuitenkaan ole vain ”taide-eloku-via”, vaan ennen muuta tunteelli-sia, jännittäviä ja viihdyttäviä tari-noita. Niissä on usein myös samaa hirtehistä huumoria kuin miehessä itsessään. ”Kun isä vei minut kou-luun Kanadassa, hän sanoi opetta-jalle: ’Jos hän sanoo näin, hänen on nälkä. Jos hän sanoo näin, hänen täytyy päästä vessaan.’ Joten kun sanoin, että minun täytyi päästä vessaan, minulle ojennettiin pala leipää,” Egoyan kertoo.

Se käytännöllinen puoli

Ohjaajakeskeistä vieraslistaa täydensi tänä vuonna Michael Chapman, kuvaaja, joka toimi ka-meraoperaattorina jo uransa alus-sa sellaisissa klassikkoelokuvissa kuin Kummisetä ja Tappajahai

elokuvan juhlaa: sodankylän

elokuvajuhlat”Woodstock is fuckin’ nothing if you’ve been at the Midnight Sun Film Festival,” kuuluu dokumentaristi D.A. Pennebakerin usein siteerattu väite. Tämä lause ei kuitenkaan tarkoita, että Sodankylän elokuva-juhlat merkitsisivät vuosittaista piikkiä kaupungin huumetilastoissa, vaan jotain vallan muuta.

14 15

sekä myöhemmin pääkuvaajana tunnetuimmin Martin Scorsesen elokuvissa Taksikuski ja Kuin raivo härkä.Ohjaajavieraista hän erottuu tavassa, jolla puhuu elokuvante-kemisestä, välttäen sen mystifioi-mista. Kysyttäessä tärkeintä in-noitusta ammattiinsa hän vastaa: ”Mielestäni palkkakuitin tärkeyttä ei pidä aliarvioda. Siis totta kai elokuva on taidemuoto ja kaikkea, mutta se on myös bisnestä, ja ihmi-sillä on vaimot, lapset, asuntolainat ja niin edelleen…”

Puheissaan Chapman riisuu elokuvien tekemisestä kaikenlaisen gloorian, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että hän suhtautuisi asiaan jotenkin kevyesti. Hänellä on käsityöläisen nöyryyttä – vakaumus siitä, että hän voi vaikuttaa ainoastaan siihen, kuinka hyvin tekee oman osansa, ja toisaalta oikeus tuntea ylpeyttä hy-vin tehdystä työstä.

”Tietysti siitä nauttii, että oma nimi yhdistetään elokuviin, jotka ei-vät tule toivottavasti koskaan kuo-lemaan – ei sitä voi kieltää. Mutta sitten toisenlaista tyydytystä saa työn alla olevan elokuvan valai-semisesta ja sommittelemisesta, vaikka itse elokuva ei lopulta olisi-kaan kummoinen.

Se että tekee osansa, ainakin omasta mielestään, hyvin, on ää-rimmäisen palkitsevaa.”

Erityisellä innolla hän puhuu kameraoperaattorin työstä, joka Amerikassa on erotettu pääkuvaa-jan työnkuvasta:

”Se on selkeästi urheilullinen taito. Täytyy pystyä liikuttamaan kehoaan, kääntymään ja väänty-mään samalla kun hoitaa itse hom-maa. Se on vähän kuin tanssia tai urheilua – ja äärimmäisen palkitse-vaa, samalla tavalla kuin on palkit-sevaa olla menestyvä jääkiekon tai jalkapallon pelaaja. Jos on esimer-kiksi stuntti tai jokin muu haastava kuva, ja sen saa vangittua, ja itse tietää onnistuneensa – se on siinä, välittömästi! Peli on voitettu.”

Hollywoodin veteraani ehti uransa aikana olemaan myös ka-meran edessä:

”Tietyllä tapaa näyttelijän ja kameramiehen työt ovat hyvin sa-manlaisia, sillä aina jossain kohtaa on lopulta pakko vain antaa mennä. Sitä ei voi enää korjata tai muuttaa jälkikäteen, se täytyy vain tehdä – siinä täytyy luottaa itseensä ja olla kyllin rohkea antaakseen vain mennä. Ja se kyllä vetosi minuun, nautin siitä. Mutta sitten joskus on vain ollut pakko näytellä, esimer-kiksi kun keskellä yötä näyttelijä ei olekaan päässyt paikalle, ja on ollut pakko kuvata.”

”Mutta yksi hyvin, hyvin tär-keä asia näyttelemisessä on, että näyttelijäliiton sairasvakuutus on Hollywoodin paras, joten olen yrit-tänyt näytellä tarpeeksi vuosittain maksaakseni liiton jäsenmaksun. Tähän kaikkeen oikeasti liittyy käy-tännöllinen puolensa.”

Uskomattomia mahdollisuuksia, odottamattomia yhteyksiä

Näinä dvd:n, bluray:n ja nettikat-selun päivinä voi ajatella kaiken olevan parin klikkauksen päässä. ”Tilataan Amazonista tai ladataan jostain.” Silti yhä on elokuvia, joita ei pääse näkemään kuin Sodankylän kaltaisissa tapahtumissa. Tällaisiin lukeutuvat mm. Tony Palmerin do-kumentti elokuvasäveltäjä Vange-lisista (jonka esittämisen Vangelis on kieltänyt, mutta joka silti esitet-tiin Sodankylässä – ensimmäistä kertaa maailmassa) ja Atom Ego-yanin Gross Misconduct, tv-elokuva, jota ei ole koskaan julkaistu myyn-tiversiona (Egoyan näytti pätkän omasta tekijän kopiostaan). Oma lu-kunsa ovat festi vaalin monenlaiset erikoisnäytökset, kuten livemusiikin säestyksellä esitetyt mykkäeloku-vat, jotka ovat aina jossain määrin ainutkertaisia tilaisuuksia. Tänä

vuonna esitettyihin mykkäelokuviin lukeutui sellaisia klassikoita kuin Metropolis ja Panssarilaiva Potem-kin. Aikoinaan rankalla kädellä ly-hennetystä Metropoliksesta esitet-tiin ensimmäistä kertaa Suomessa uusi restauraatio, joka sisältää noin 40 minuuttia ennennäkemätöntä materiaalia. Komeuden kruunasi vielä Cleaning Women -yhtyeen in-dustrial rock -säestys, joka sopi sau-mattomasti yhteen scifiklassikon majesteetillisten teollisuusmaise-mien kanssa.

Vaikka Sodankylän elokuva-juhlilla ei ole vuosittaista teemaa, joka yhdistäisi kaikkia esitettäviä elokuvia, festivaalilla on erikoinen taipumus herättää näkemään yh-teyksiä mitä epätodennäköisem-pien teosten välillä. Hyvä esimerk-ki tästä ovat juuri Metropolis ja Panssarilaiva Potemkin, jotka ovat mahdollisesti kaksi mykän eloku-van suurinta klassikkoa: toinen on saksalainen scifi-seikkailu ja toinen neuvostoliittolainen propaganda-elokuva. Lähtökohtaisesti ne vai-kuttavat vähintäänkin eriparisilta teoksilta, mutta nähtyinä samalta kankaalta vain vuorokauden sisällä niiden välille syntyy yhteys.

Yhtenevät elementit hyppää-vät silmille: valtakoneiston proleta-riaattia kohtaan harrastama sorto, sorretun kansanosan kapina, ka-duille vyöryvät kansanjoukot, täs-tä kaikesta koituvat ruumiit. Osa elokuvien sisältämistä kuvista on lähes identisiä. Assosiaatioketjut eivät kuitenkaan lopu tähän, vaan jatkuvat vielä muihin Sodanky-lässä esitettyihin elokuviin, kuten Saattokeikkaan (USA, 1973) – jos-ta löytyy samaa laivaston miehi-en turhautumista ja kapinaa kuin Potemkinista mutta päivitettynä Vietnamin sodan aikaiseen hen-kiseen halvaantuneisuuteen – ja Baaraan (Mali, 1980), joka kuvaa länsimaisen kapitalismin omaksu-misen vaikutuksia nuoren afrikka-laisen tasavallan kolmessa yhteis-

kuntaluokassa (jälleen tuloksena työläisten kapina ja joukko ruu-miita). Eivätkä nämä huomiot jää vain abstrakteiksi ajatusleikeiksi: Metropoliksen jälkimainingeissa olutteltassa kuiskittiin elokuvan joukkokohtausten tuoneen elävästi mieleen ajankohtaiset uutiskuvat Libyan kansannoususta.

Todellinen kansanjuhla

Palataan hetkeksi Pennebakerin Woodstock-vertaukseen. Mikä te-ki Woodstockista Woodstockin? Jos ei oteta lukuun sen valtaisaa yleisömäärää,huumeita ja vapaata seksiä, vastaus löytynee sanoista: vapaamuotoisuus, kotikutoisuus ja yhteisöllisyys. Nämä määreet sopivat myös Sodankylän elokuva-juhliin.

Lähteminen johonkin kauas napa piirin pohjoispuolelle vain katsoakseen elokuvia tuntuu joka vuosi yhtä absurdilta ajatukselta, mutta kun siellä lopulta on, tajuaa lähtemisen vaivan arvoiseksi. Se, että festivaali järjestetään nimen omaan reilun kahdeksantuhannen asukkaan pikkukaupungissa, tuo sille sen ominaisen leiman. Neljä elokuvien esityspaikkaa (joista kak-si telttoja) ovat käytännössä vierek-käin – saleja ei tarvitse metsästää ympäri kaupunkia, vaan Kitisen-rannan koulun pihalle muodostuu vapaamuotoinen ja aitaamaton fes-tivaalialue. Midnight Sun Film Festi-val on festivaali sanan varsinaises-sa merkityksessä, eikä vain sarja toisiinsa kytkettyjä tapahtumia.

Sodankylästä ei löydy punaisia mattoja, salamavalojen räiskettä saati sitten coctailkutsuja (tasku-matteja kylläkin). Kansainväliset vieraat, tuulipukukansa, lehdistö, suomalainen elokuvaväki, opiskelija-hipit ja paikalliset asukkaat – kaikki kulkevat sulassa sovussa keske-nään, ja makkarajonossa saattaa törmätä ties kehen kotimaiseen tai ulkomaiseen elokuvantekijään. Tä-

Atom Egoyan esittelee elokuvansa Exotica

mä paitsi auttaa muistamaan, että elokuvantekijät eivät asu Olympos-vuorella, myös saa aikaan todellista dialogia tekijöiden ja yleisön kesken. Sodankylän elokuvajuhlien viehätys palautuu lopulta elokuvan sisäsyn-tyiseen demokratisoivaan luontee-seen: elokuvateatterin pimeydessä jokainen, kuninkaasta narriin on täsmälleen yhtä suuri osa yleisöä. Tittelit ja statukset on riisuttu, ja jäl-jellä on vain yhteinen kokemus. Tä-tä yhteistä kokemusta Sodankylän elokuvajuhlat vaalii.

mic

hael

cha

pman

16 17

Häätilana toiminut Haulitornin juhlatila katettiin ja ko-risteltiin opiskelivoimin. Kattauksen yhtenäiset tummat sävyt sopivat tyylikkäästi morsiusparin väreihin. Näissä häissä häätkarkkien virkaa toimittivat pienet viinaspullot.

Buffetpöytä notkui opiskelijoiden valmistamista herkuis-ta. Pöydän monipuoliset maut saivat juhlavierailta kiitosta ja kunniaa. Eri korkuisilla astioilla ja värikkäillä raaka-aineilla saatiin aikaan runsaannäköinen noutopöytä.

Ja jälkiruuan pariin. Hääkakakku toteutettiin viidestä lakka-valkosuklaakakusta. Massiivinen teline teki kakuis-ta näyttävän kokonaisuuden. Hääkakun makukaan ei jäänyt kehuitta. ;)

Häiden muonitus

Hääpari Katariina ja Jyri

opintosuorituksena

osa ii

Edellisessä numerossa kurkkasimme Koulukadun yksikköön tiiraamaan neljän restono-miopiskelijan suoriutumista palvelutilanteiden johtamiskurssista, jossa nakkina oli toteut-taa Jyrin ja Katriinan häiden ruokapalvelut. Kova työ palkittiin lopputuloksessa: mahtava menu onnistui hyvin ja keväinen hääpäivä sujui kaikinpuolin onnellisesti.

kuv

at: h

anna

haa

pane

va-h

akam

äki

PS. Edellisen numeron voit lukea myös netissä: tamko.fi.

First we introduced you to the Demola, a part of innova-tion apparatus called New Factory located at Väinö Lin-nan aukio Tampere. Demola is a working environment where students can take part in real world projects initiated by companies like Nokia and YLE. Most of the work done there is conceptualizing new ideas, and cre-ating working demos based on those concepts. In the end students get to keep the immaterial rights for the projects, and partner companies can choose to either li-cense the product from them, or to buy complete rights for their use.

PocketPeople are just such a group. They started working with NokiaNRC early this year, and have been developing their concept about new kind of mobile phone application ever since. Because of the nature of the project they haven’t been able to tell us much about the specifics of the project. Only that it’s some kind of new and innovative way to use your mobile phones familiar aspects. The best thing in this kind of teams is you don’t need to be expert in any given field when joining a project. The will to learn and work hard is enough!

We contacted PocketPeople team leader Vladimir Halinen about the current state of the project. It was supposed to finish sometime in May, but as some projects get cancelled we asked how things finally end-ed up. “Project ended up well. Nokia decided to carry on with the project on InnoSummer 2011.” InnoSummer is a Demola program that consists of many different projects that students can work on during summer holi-days as a summer job.

“During the summer time we have done more con-crete programming and less conceptualizing. We have tried to turn the concept as a working demo”, Vladimir describes this next stage of the project. A demo of what? What is it actually that PocketPeople are doing? As usual team leader is a bit mysterious: “We consep-

tualized new features for the phone, to make it once again the centerpiece of communication. Among other things we ended up creating personal profile for the user instead of just a contact information, as well as features like automatically created contact groups and an achievement system. All in all, we radically renew the operating system of the phone”, he tells us. Once again trying to inquire some specifics about the new features, we meet the wall of silence. As the work is still in progress he still can’t give us more specifics.

According to Vladimir the project has been a great experience. He got lots of experience about working in projects and got a summer job at InnoSummer. Also PocketPeople gave him lots of new opportunities in the form of contacts and new projects. As he puts it: “It couldn’t have gone much better”.

do you remember the Pocket PeoPle?Some of you who have been reading Pulssi earlier this year are already familiar with Demola and PocketPeople. It’s been a while and some of you might have missed the ear-lier issues so let’s take a little glance what we talked about earlier just to get everyone up to date.

text

and

pic

: vill

e k

anka

inen

19

virallinenviimeisimmät kuulumiset opiskelijakunnastasi

vuosi (ja risat) nuoruudestaniLokakuinen perjantaiyö vuonna 2010 Sokos Hotel Vaakunan yö-kerhossa Mikkelissä. Kuohuviinit poksahtelevat, lännenasuiset opiskelijat syleilevät toisiaan ja tunnelma on kuin saluunassa − villi ja hervoton. Seremoniamestari on juuri julistanut, että seuraavana syksynä Tradenologia tullaan järjestämään Tampereen jylhissä teh-dasmaisemissa, ja Tampereen tradenomiopiskelijat ry toimii isän-tänä. Olen ratketa saumoistani, kun ajattelen kaikkia avoinna olevia mahdollisuuksia. Mikä olisikaan komeampi tapa päättää opinnot kuin tajunnanräjäyttävä tapahtuma, josta ei tule puuttumaan ainakaan…noh, mitään!

Harmaa maanantai Solulla seuraavan vuoden syyskuussa. Ta-pahtuman käytännön työstäminen on täydessä vauhdissa. Ruumiin-tuntemukset vaihtelevat lievästä vapinasta ja hikoilusta yliinhimilli-seen voimantuntoon. Välillä uupumus on totaalinen, välillä tekemisen meininki on kuin pervitiiniaddiktilla. Kämppiksiä ja poikaystävää on ennakkoon ohjeistettu suhtautumaan ymmärtäväisesti mielialan-vaihteluihin. Nyt eletään niitä hetkiä, kun tapahtuman pitäisi alkaa muodostua kasasta post-it-lappuja ja hukassa olevia muistioita kohti toteutuskelpoista käsikirjoitusta. Merkittävä osa valveillaoloajasta kuluu ihmettelyyn, sinkoiluun ja hedelmättömään sepeämiseen. On-neksi ympärillä on tasapainoiset hallituskaverit ja tapahtumaa varten pestattu työryhmä, muuten järjenlähtö olisi lähellä.

Marraskuu 2011. Loikoilen Solun sohvalla ja siemailen halpaa mutta laadukasta punaviiniä. Tunnelma on rau-kea. Kertailemme kavereiden kanssa Logi-an tapahtumia, ja ihmettelemme ääneen, kuinka kaikki sujui vielä paremmin, kuin olimme osanneet toivoa. Sähköpostilaa-tikkomme ovat jo aikaa sitten täyttyneet tyytyväisten osallistujien palautteesta; kuka oli lopultakin herännyt naisen vie-restä, kuka taas korjannut lottopotin se-kavalla kaljanhakureissulla täytetyllä kupongilla. Hauskoja muistoja riit-tää, ja niitä siirretään jälkipol-ville iltasaduissa ja lauluissa. Tähän on hyvä lopettaa.

Kaisa NärvänenKirjoittaja on Tampereen Tradenomiopiskelijoiden tiedottaja ja yleisaktiivi, mutta aikoo siitä huolimatta valmistua ajoissa.

ProPaganda

Tam

pere

en a

mm

attik

orke

ak

oulu

n op

iskelija

ku

nta

Tam

ko

Ku

ntokatu 3

, L-raken

nus | 3

35

20

Tampere

04

4 3

82

65

61

| toimisto@

tamko.fi | w

ww

.tamko.fi

Tamkon toimiston aukioloajat syksyllä

Syksy on saapunut ja Solu päivys-tää taas tuttuun tapaan maa-nantaista perjantaihin klo 9 –16 välisenä aikana.

Tervetuloa Solulle!

Liikuntahalli jälleen käytössä

Kuntokatu 3:n L-rakennuksen liikuntahallin remontti on saatu päätökseensä ja nyt kelpaa taas liikkua! Esimakua kesäremontin hedelmistä alla.

Liikuntahallia on mahdollis-ta varata Reskan kautta, kuten aiemminkin.

Muistutuksena Matti Myöhäisille

Opiskelijakortin lukuvuositarra 2010 – 2011 on erääntynyt 1.9.2011, joten mikäli et vielä ole hakenut uutta tarraa, tee se mah-dollisimman pian, etteivät edut jää saamatta. Samalla voit noutaa myös uuden opiskelijakalenterin ja poiketa kahvittelemaan!

Jäseneksi Tamkoon

Tiesithän, että jokaisen Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevan on mahdollista liittyä Tamkon jäseneksi. Liittyminen kannattaa aina, olit sitten vasta aloittamassa opiskelusi tai jo loppusuoralla.

Tälläkin hetkellä SAMOK-opiskelijakortilla on mahdollista saada satoja etuja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Jäsenenä pysyt kärryillä myös tulevista tapahtumista sekä edunvalvontaan liittyvistä asioista.

Tervetuloa opiskelijakunnan jäseneksi!

Tradenologia 2011 – Freak Show27.–28.10.2011 Kilpailu Tradenologian herruudesta koostuu aika-ajoista ja rastiradasta. Joko Poika saadaan kotiin?

Syksyn hämärimmät opiskelijabileet kahtena iltana putkeen – Get your Freak on!

Kokoa 4-6 hengen joukkue ja ilmoittaudu mukaan hauskanpitoon.

Lisätietoa, aikataulut ja ilmoittautumiset www.tradenologia.net

20 21

toPkymPPite

ksti

jess

e ja

lone

n //

kuv

a jo

ku j

esse

n ka

veri

10. SiivoaTästä on hyvä aloittaa. Puhdas kämppä, puhdas mieli. Kotona opiskelukin ahdistaa huomattavasti vähem-män, kun ei ole puudeleita viemässä huomiota muu-alle. Luuta käteen ja viuh viuh!Siivousvinkkejä löytyy esimerkiksi osoitteessa www.siivous.info/siivousohjeet

9. Aloita uusi harrastusAina silloin tällöin elämässä tulee hetkiä, jolloin tulee tarve aloittaa uusi harrastus. Yleensä näin käy tam-mikuun 1. päivä tai alkusyksystä. Jos liittyminen kun-toklubiin ei rahapulankaan takia kiinnosta, aloita neu-lominen! Varpaat, sormet, kaula ja pää kiittää talvella, kun saavat itse tehdyt lämmikkeet.Neulontaohjeita löytyy www.kaspaikka.fi Aloita vaikka patalapusta.

8. Tee kirpputorikierrosPidit sitten itsepalvelu- tai vanhan ajan ”ihmiseltä ih-miselle”- tyylisistä kirpputoreista, löytyy lähiseudulta kirpputoreja pilvin pimein. Hyvä linkkivinkki kirppu-torien etsintään on http://www.kirpputorihaku.com/ Jos oikein innostaa, varaa oma pöytä ja hankkiudu turhasta tavarasta eroon.

7. Vietä peli-iltaKokoa kaveripiiri kasaan ja viettäkää peli-ilta. Peli-suosituksia muun muassa Rappakalja, Carcassonne, pokeriturnaus... Lasillinen viiniä (tai kaks, varaa var-muuden vuoks pullollinen per nenä..tai kaks) tekee pelaamisesta entistä rennomman.Tutustu erilaisiin lautapeleihin vaikkapa osoitteessa www.lautapeliopas.fi

6. Syö hyvinSalli itsellesi edes kerran kuussa kunnon illallinen ra-vintolassa. Valitse ravintola, johon et ole vielä tutus-tunut ja jos olet oikein hurja, kokeile jotain ruokalajia, mitä et vielä ole uskaltanut maistaa. Jos ei rahat pa-rempaan riitä, niin saahan sitä hesestä tai mäkkäris-täkin kolmen ruokalajin illallisen kasattua.

5. Nauti syksystäKumisaappaat jalkaan ja metsään tarpomaan! Met-sä on parhaimmillaan syksyllä, kun kesän ahdistava kuumuus on poissa ja metsässä vallitsee raikas pui-den tuoksu. Kannattaa suunnitella reittiä hieman etu-käteen, ettei joudu hukan teille. Allekirjoittanut ei ota vastuuta metsään kadonneista opiskelijoista.

4. Käy kirjastossaOpintoihin liittyvää kirjallisuutta tulee luettua ihan tarpeeksi pitkin vuotta, joten otapa tavoitteeksi tehdä kirjastoreissu ja lainata muutama kirja, joilla ei ole mitään tekemistä opintojen kanssa. Pieni pakohetki arjesta kirjan parissa tekee pelkkää hyvää kelle ta-hansa. Ps. Muistathan myös palata todellisuuteen.

3. Muodosta perinneNappaa pari parasta kaveria mukaan ja tehkää yhdes-sä jotain, jota voitte ensi vuonna kutsua jo perinteeksi. Perinne voi olla niinkin yksinkertaista kuin kävelyret-ki johonkin tiettyyn kohteeseen termarit kainalossa ja illanvietto pimenevässä syysillassa ulkosalla korttia pelaten tai juoruillen.

2. MatkusteleHalpalentoyhtiöt ovat opiskelijan ystävä. Mielenkiin-toisiin paikkoihin voi päästä hyvinkin halvalla vaik-kapa viikonloppulomaa viettämään. Jos Tallinna ja Tukholma kyllästyttää, lähikohteista suositella voi ehdottomasti Riikaa, Kaunasta ja Bremeniä, joissa edullisen majoituksen hankintakaan ei ole ongelma.

1. Muista levätäElämää on syksynkin jälkeen. Toisilla se tarkoittaa opin-tojen jatkamista, toisilla työelämään suuntaa-mista ja toisilla ties mi-tä. Opiskelu on tärkeää, mutta tärkeää on myös huolehtia siitä, ettei se täytä koko elämää. Ai-kaa on oltava riittäväl-le levolle.

Jesse JalonenSairaanhoita-jaksi valmis-tuneen Jessen syksyihin mahtui opiskeluaikana muu-takin kuin opiske-lua.

syksyllä oPiskellaan… mutta mitä muuta?

sinun toP-kymPPisi tässä?aihe ja sana on vapaa,palkkioksi saat leffalipun.laita postia: pia@tamko.fi

Ms. PerusTAMKilainen

Tätä naispuolista 23-vuoti-asta TAMKilaista tavataan TAMKin Tampereen toimi-pisteissä. Sukupuolijakauma hakijoiden kesken oli melko tasainen. 21 738 :sta nuorisokoulutuk-seen hakeneista 11 477 oli naisia. Toimipisteistä suurin on luonnollisesti Kuntokatu 3.

Hän opiskelee liiketaloutta, mutta kuuluu Tampereen Insinööriopiskelijat ry:n. Suurin yksittäinen koulutusala on liiketalous, mutta ainejärjes-töistä eniten väkeä on haalinut TiRo.

Hän on kansalaisuudeltaan syntyperäinen suomalai-nen, kotoisin Pirkanmaalta, tarkemmin (yllätysyllä-tys!) Tampereelta. Valtaosa (6 449) Suomen vetovoimai-simman ammattikorkeakoulun hakijoista tulee Pirkanmaalta.

Pukeutuu violetteihin insinööriliiton haalareihin, joissa on ommeltuna mm. Hämeenkadun Appron Ap-probatur ja Tamkon merkki.

Taustakoulutuksena pe-rusTAMKilaisella on lukio. Nuorisoasteen hakijoista 5 199 pyrki TAMKiin ylioppi-lastodistuksella. Ammatillinen perustutkinto on hakijoista 2 283:lla.

Miltä näyttää tilastollisesti keskiverto TAMK-opiskelija? Kurkkasimme nuorten koulutuksen hakijatilastoihin, tässä perusTAMKilaisen muotokuva.

ms. Perustamkilainen vuosimallia 2011

teks

ti: s

aana

kos

kine

n //

kuv

a: e

mpp

u n

urm

inen

Mr. Harvinaislaatuisin TAMKilainen

TAMKin englannin-kielisiin koulutus-

ohjelmiin oli hakijoita 89:stä eri maasta. Pisim-

män matkan takaa haki-vat uusiseelan tilaiset ja

australialaiset. Pienin hakijamäärä

TAMKissa oli Kirkko-musiikin suuntautu-

misvaihtoehdolla, johon hakijoita oli vain 25

henkilöä. Harvimmin haki-

joilla on taustakoulu-tuksena avoin ammatti-

korkeakoulu. Hakijoiden pienin

ikäryhmä koostui yli 50 vuotiaista hakijoista,

joita oli 19.

Pulssi esittää:

lähteet: yhteishaun nuorten koulutuksen hakijatilastot syksyltä 2011. kiitos ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta hakijatoimistoon krista saloselle.

22 23

Yhdessä hyvä tulee.

Easy-vakuutuspaketti sisältää matkustaja- ja matkatavaravakuutukset sekä koti- ja tapaturma-vakuutukset. Tule käymään, soita 010 254 6021 tai käy osoitteessa pohjola.fi/easy.

Vahi

nkov

akuu

tuks

et m

yönt

ää P

ohjo

la V

akuu

tus

Oy ja

mat

kava

kuut

ukse

t Vak

uutu

sosa

keyh

tiö E

uroo

ppal

aine

n.

Opiskelijatarjous:Saat opintolainan toimitus-maksun veloituksetta, kun otat Easy-vakuutuksen lainan myöntämisen yhteydessä.

Tarjous on voimassa 31.12.2011 saakka.

SaatmakEasymyö

TarjouTT

Easy-vakuutuspakettiKattavaa turvaa 15-25-vuotiaille

- vain noin 11 euroa / kk.