PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 · kanslian julkaisu 3/2014), joka julkaistiin 1.10.2014. Vuoden 2015 alkuun mennessä loppuun saatetun puolustusvoimauudistuksen

PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS

VUODELTA 2014

FI.PLM.2015-1271 1063/20.05.00/2014

1

Sisällysluettelo

1 TOIMINTAKERTOMUS ......................................................... 2

1.1 JOHDON KATSAUS .................................................................................. 2

1.2 VAIKUTTAVUUS ...................................................................................... 3

1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus ....................................................................... 4

1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus ................................................. 10

1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS ............................................................... 12

1.3.1 Toiminnan tuottavuus ........................................................................ 12

1.3.2 Toiminnan taloudellisuus .................................................................... 12

1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus ......................................... 16

1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus ................................ 16

1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA .......................................................... 17

1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet ........................... 17

1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu ...................... 21

1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN ........................ 23

1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI ......................................................................... 27

1.6.1 Rahoituksen rakenne ......................................................................... 27

1.6.2 Talousarvion toteutuminen ................................................................. 27

1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma ...................................................................... 28

1.6.4 Tase ................................................................................................ 29

1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ..................... 30

1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET ....................................................................... 32

1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ................................... 32

2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA ................................. 33

3 TUOTTO- JA KULULASKELMA ............................................. 34

4 TASE ............................................................................. 35

5 LIITETIEDOT .................................................................. 37

6 ALLEKIRJOITUKSET ......................................................... 47

2

1 TOIMINTAKERTOMUS

1.1 JOHDON KATSAUS

Toimintaympäristön muutoksessa on korostunut erityisesti Venäjän kehitys ja toiminta

alueellisena suurvaltana, joka pyrkii vahvistamaan asemaansa globaalina toimijana. Venäjän

toimet Ukrainassa ovat esimerkki niin kutsutusta hybridisodankäynnistä, jossa yhdistyvät

sotilaalliset ja ei-sotilaalliset keinot, peiteoperaatiot, hyökkäykselliset informaatio-operaatiot,

kyberhyökkäykset, taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen painostus, väestön sisäisten

ristiriitojen lietsominen sekä epämääräisyyden ja epätasapainon luominen. Kriisin alkamisen

tunnistaminen vaikeutuu. Muutosnopeuden, ennakoimattomuuden ja epävarmuuden vuoksi

strateginen ennakkovaroitusaika kaventuu ja yllätykset ovat mahdollisia.

Muutokset ovat korostaneet geopolitiikan ja lähialueen merkitystä Suomelle. Samalla, kun

uhkakuvat laajenevat, sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus säilyy ja vastaavasti

sotilaallista puolustusta tarvitaan edelleen. Vaikuttamisen keinot monipuolistuvat ja

puolustuksella tulee kyetä vastaamaan sekä perinteiseen sodankäyntiin että erilaisiin

voimankäytön keinojen yhdistelmiin. Sotilaallista voimaa voidaan käyttää enenevästi osana

muita voimankäytön yhdistelmiä tai sillä voidaan uhata epäsuorasti.

Puolustuspolitiikan valmistelussa ja sotilaallisen maanpuolustuksen ohjauksessa (ml.

sotilaallinen kriisinhallinta) painopisteenä on ollut valtioneuvoston turvallisuus- ja

puolustuspoliittisen selonteon (VNS2012) toimeenpano, jossa keskeisiä osa-alueita olivat

eduskunnan informointi puolustuksen pitkän aikavälin haasteista, puolustusvoimauudistuksen

toimeenpanon seuranta ja valvonta, puolustusyhteistyön syventäminen, kyber-strategian

toimeenpano ja kumppanuushankkeet.

Eduskunnan informointi puolustuksen pitkän aikavälin haasteista käynnistettiin lokakuussa

2013, kun puolustusministeri asetti parlamentaarisen selvitysryhmän. Sen puheenjohtajana

toimi kansanedustaja Ilkka Kanerva ja siinä olivat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet,

suuret puolueet kahdella jäsenellä ja pienemmät yhdellä edustajalla. Ryhmän työskentelyä

tukivat pysyvät asiantuntijat puolustushallinnosta ja ulkoministeriöstä, mutta käytännössä

ryhmä kuuli eri alojen asiantuntijoita huomattavasti laajemmassa mittakaavassa.

Informointiprosessi päättyi syyskuussa 2014. Eduskunta tuotti sille annetun aineiston

perusteella oman loppuraporttinsa (Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, Eduskunnan

kanslian julkaisu 3/2014), joka julkaistiin 1.10.2014.

Vuoden 2015 alkuun mennessä loppuun saatetun puolustusvoimauudistuksen tavoitteena oli

Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen. Uudistuksessa kustannusrakenne

korjattiin ja rauhan ajan toimintatapoja ja rakenteita uudistettiin pysyvien kustannussäästöjen

aikaansaamiseksi. Erityisesti säästöjä haettiin henkilöstökuluista ja kiinteistömenoista.

Toimintamenoja ja materiaalirahoitusta jouduttiin samalla supistamaan annettuun

rahoitustasoon pääsemiseksi ja muutoksen rahoittamiseksi. Supistusten vuoksi vuosi 2014

toimeenpantiin alennetulla toiminnan tasolla, joka ei ole riittävä sodan ajan suorituskyvyn

rakentamiseksi. Puolustusvoimat on toimintaympäristöön ja tehtäviinsä nähden nyt mitoitettu

minimitasolle.

Puolustusvoimien materiaalista suorituskykyä ylläpidettiin ja kehitettiin puolustusministeriön

ohjauksen mukaisesti. Lisäksi on ylläpidetty kotimaisen teollisuuden kykyä ja kehitetty

kriittistä huoltovarmuutta kumppanuussopimuksin. Materiaalihuollon ja ylläpidon

kumppanuutta syvennettiin valmistellen laajennettu kumppanuusjärjestely Millog Oy:n kanssa.

Myös ampumatarvikealan kumppanuuksia ja teollista rakennetta kehitettiin pohjoismaisella

tasolla Nammo-konsernin kanssa. Materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen

osalta laatu paranee mutta lukumäärät eivät vastaa sodan ajan tarvetta. Toimintavalmius,

kappalemäärät ja saavutettava taistelukyky jäävät minimitasolle tai sen alle. Sodan ajan

joukkojen varustukseen on vuosien varrella jäänyt huomattavia puutteita.

3

Tiedonhankintaan liittyvän lainsäädäntötarpeen johdosta laadittiin puolustusministeriön

johtamassa työryhmässä mietintö, joka koskee turvallisuusviranomaisten

tiedonhankintakykyä. Puolustusministerille luovutettu työryhmämietintö (Suomalaisen

tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja, PLM 2015) muodostaa pohjan lainsäädännön

jatkokehittämistyölle tulevaisuudessa.

Puolustusyhteistyötä on syvennetty ja laajennettu puolustuskyvyn tukemiseksi. Kansainvälisen

puolustusyhteistyön osa-alueet ovat monikansallinen, alueellinen ja kahdenvälinen yhteistyö,

jotka täydentävät toisiaan. Suomi on tiivistänyt puolustusyhteistyötä EU:n jäsenenä, Naton

kumppanina ja Pohjoismaiden kesken. Kahdenvälisessä yhteistyössä korostui

puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin

puolustusministereiden aloitteesta selvitys Suomen ja Ruotsin rauhan ajan puolustusyhteistyön

tiivistämisedellytyksistä. Selvitystyö valmistuu tammikuun 2015 loppuun mennessä.

EU:ssa kehitetään kokonaisvaltaista puolustusulottuvuutta unionin tarjoamien

yhteistyövälineiden hyödyntämisen helpottamiseksi. Vuoden 2013 Eurooppa-neuvoston

päätelmien toimeenpanossa edistyttiin useimmilla osa-alueilla. Suomi kutsuttiin Naton Walesin

huippukokouksessa mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien ohjelmaan (Enhanced

Opportunities Programme, EOP). Laajennettu kumppanuus tulee avaamaan Suomelle uusia

yhteistyömahdollisuuksia, jatkuvuutta poliittiseen dialogiin sekä ennakoitavuutta koulutus- ja

harjoitusyhteistyöhön Naton kanssa.

Kertomusvuonna puolustusministeriön toiminnassa painottui puolustusyhteistyö ja

vienninedistäminen, mikä on vaikuttanut resurssienkäyttöön. Puolustusministeriö vaikutti

aktiivisesti ja ennakoivasti myös valtioneuvoston hallintoyksikkö 2015-hankkeessa,

hallinnonalan tarpeiden huomioimiseksi erityisesti tuki- ja hallintopalveluiden toteuttamisen

osalta. Puolustusministeriö otti talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnoissa 1.4.2014 alkaen

käyttöön Kieku-järjestelmän ja valtiohallinnon yhteiset toimintamallit.

Keskeisillä osa-alueilla puolustusministeriö saavutti toimintavuodelle asetetut tavoitteet. Vuosi

2015 on monella tavoin taitevuosi hallinnonalan toiminnassa ja puolustuksen pitkäjänteisessä

kehittämisessä. Silloin saatetaan päätökseen nykyisen hallitusohjelman ja VNS2012:n

mukainen puolustusvoimauudistus sekä päätetään siitä, millaiset mahdollisuudet uudella

hallituksella on vastata puolustushallinnon selontekomenettelyssä esittämään

lisäresurssitarpeeseen ja sen vaikutukseen valitussa puolustusratkaisussa pitäytymiseen.

Vuoden 2014 aikana toteutetut ja valmistellut toimet ovat perustana päätettäessä

hallinnonalan toimintaedellytyksistä tuleville vuosille.

1.2 VAIKUTTAVUUS Puolustusministeriö raportoi toimintakertomuksessaan puolustusministeriölle hallinnonalan

tulostavoiteasiakirjassa 2014 vahvistettujen vaikuttavuustavoitteiden toteutumisesta.

Puolustusministeriön vaikuttavuustavoitteiksi on asetettu: Suomen etujen mukainen

puolustuspolitiikka, Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä, Turvallinen yhteiskunta ja

Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Puolustusministeriön hallinnonalan tehtävät sekä toiminnan vaikuttavuus ja tulokset liittyvät

varautumiseen ja yhteiskunnan toimintakykyyn poikkeusoloissa. Sen vuoksi vaikuttavuuden ja

tuloksellisuuden todentaminen normaalioloissa on osin haastavaa. Hallinnonalalla

yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden aikajänne on todellisuudessa huomattavan pitkä,

koska puolustusvoimien suorituskykyhankkeissa kehitettävien joukkojen ja järjestelmien

elinjakso on noin 25 vuotta.

Puolustusministeriön toiminnan painopisteenä oli valtioneuvoston turvallisuus- ja

puolustuspoliittisen selonteon (VNS2012) toimeenpano, johon liittyviä vaikuttavuuden kannalta

keskeisiä osa-alueita olivat eduskunnan informointi puolustuksen pitkän aikavälin haasteista,

4

puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon seuranta ja valvonta, puolustusyhteistyön

syventäminen, kyber-strategian toimeenpano ja kumppanuushankkeet.

1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Vaikuttavuustavoite

Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka

Toiminnallinen tulostavoite: Ohjataan valtioneuvoston selonteon turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten toteuttamista ja puolustuskyvyn pitkäjänteistä kehittämistä.

Tulosanalyysi/arviointi: Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS2012) toimeenpanoa on jatkettu toimintalinjausten mukaisesti. Puolustusministeriössä toimeenpano on edennyt poikkeamitta: vuoden aikana toteutettavaksi suunnitellut toimenpiteet on saatettu päätökseen ja useamman vuoden aikajänteellä asetettujen tavoitteiden toimeenpano etenee suunnitellusti. Vaikuttavuuden kannalta tärkeimmät asiat olivat

eduskunnan informointiprosessin toteutus puolustuksen pitkän aikavälin haasteista ja kyberturvallisuuteen

liittyvä lainsäädännön kehittäminen, joka koskee turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakykyä. Hallinnonalan toimintaedellytyksiin ja toiminnan vaikuttavuuteen pitkällä aikavälillä vaikuttaa keskeisesti seuraavan hallituksen linjaukset puolustuksesta ja erityisesti resursseista. Puolustushallinnon vastuulla ollut eduskunnan informointiprosessi saatettiin päätökseen kesäkuun 2014

mennessä, jolloin toimenpide tuli toteutetuksi ja lopputulos saavutettiin puolustushallinnon osalta. Eduskunnan aiheesta tuottama loppuraportti (Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, Eduskunnan kanslian julkaisu 3/2014) muodostaa perustan asian jatkokäsittelylle tulevan hallituskauden aikana. Puolustushallinnon vastuulla on kyberturvallisuusstrategian toimeenpanossa kuusi hallinnonalalle kuuluvaa toimenpidettä, joiden toteutus on käynnistetty, mutta joiden kehittäminen on jatkuva prosessi. Toimenpiteet sisältyvät puolustusvoimien kehittämisohjelmiin. Kyberturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön kehittäminen

aloitettiin laatimalla PLM:n johtamassa työryhmässä mietintö, joka koskee turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakykyä. Puolustusministerille 14.1.2015 luovutettu työryhmämietintö (Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja, PLM 2015) muodostaa pohjan lainsäädännön jatkokehittämistyölle tulevaisuudessa.

Maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi sotilasilmailussa ja aluevalvonnassa osallistuttiin LVM:n johtamiin ilmailulain kokonaisuudistuksen ja lento- ja meriliikennestrategioiden valmistelutyöhön sekä puolustusministeriön lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun. Lisäksi osallistuttiin tiiviisti EU:n merellisen

turvallisuusstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman kansalliseen valmisteluun. Ilmailulain kokonaisuudistus, meriliikennestrategia ja EU:n merellisen turvallisuuden strategia toimeenpanosuunnitelmineen valmistuivat vuoden 2014 aikana. Lopputulos saavutettiin näiden osalta. Lentoturvallisuusstrategian osalta toteutusvaihe jatkuu. Puolustusvoimien materiaalista suorituskykyä ylläpidettiin ja kehitettiin puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti. Lisäksi on ylläpidetty kotimaisen teollisuuden kykyä ja kehitetty kriittistä huoltovarmuutta

kumppanuussopimuksin. Näihin tavoitteisiin on päästy hankkimalla uutta sotamateriaalia, päivittämällä olemassa olevaa ja kehittämällä materiaalin kunnossapidon järjestelyjä. Kupi 15- hankkeen vaatimat hallinnolliset päätökset on tehty ja kunnossapidossa siirryttiin laajennettuun kumppanuuteen MILLOG OY:n kanssa vuodesta 2015 alkaen. Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2014 talous- ja lisätalousarvioehdotukset ovat euromääräisesti ja

sisällöllisesti hyväksytty valtiovarainministeriössä ja edelleen eduskunnassa lähes alkuperäisten ehdotusten

mukaisina. Puolustushallinto on saanut talousarvion toimeenpanon myötä resurssit tulostavoitteiden toteuttamiseen.

Toiminnallinen tulostavoite: Syvennetään ja monipuolistetaan monikansallista, alueellista ja kahdenvälistä yhteistyötä.

Tulosanalyysi/arviointi: Kansainvälinen yhteistyö, ml. osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan, nopean toiminnan joukkoihin sekä monikansallinen koulutus- ja harjoitustoiminta, ovat keskeisiä Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Puolustusyhteistyötä on syvennetty ja laajennettu puolustuskyvyn tukemiseksi. Tämän toteuttamiseksi

5

puolustusministeriö osallistui aktiivisesti kansainväliseen päätöksentekoon ja toimintaan. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet ja toteutettavaksi suunnitellut toimenpiteet toteutuivat.

Suomi on tiivistänyt puolustusyhteistyötä EU:n jäsenenä, Naton kumppanina ja Pohjoismaiden kesken. Kahdenvälisessä yhteistyössä korostui puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa. Vuoden 2013 Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanossa edistyttiin useimmilla osa-alueilla. Suomen painopisteistä puolustusyhteistyön politiikkakehys hyväksyttiin neuvostossa marraskuussa 2014. EU:n merellisen

turvallisuuden strategia hyväksyttiin kesäkuussa ja kyberpuolustuksen politiikkakehys marraskuussa. EU:n puolustustutkimuksen käynnistämisprosessi eteni Suomen esittämällä tavalla. Suomi ja Ruotsi esittivät yhdessä Natolle ajatuspaperin kumppanuuksien kehittämisestä. Paperin ajatukset otettiin hyvin huomioon Naton uudistaessa kumppanuustyöskentelyään. Suomi kutsuttiin Naton Walesin huippukokouksessa mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien ohjelmaan (Enhanced Opportunities, EO).

Ohjelman myötä Suomelle avautuu uusia yhteistyömahdollisuuksia, ennakoitavuutta ja jatkuvuutta poliittiseen dialogiin Naton kanssa. Lisäksi Suomen CFI TF-puheenjohtajuus (10/2014-15) on merkittävä vaikutuskanava Naton ja sen kumppaneiden yhteistoiminnan kehittämiseksi. Suomi on osallistunut aktiivisesti myös sekä Nordic-Baltic (NB)- että Northern Group (NG)- yhteistyöhön. NB- yhteistyön syventämiseksi laadittiin FI-EE nonpaper vuonna 2013 ja se päivitettiin vuonna 2014. NG-yhteistyössä järjestettiin vuonna 2014 ensimmäistä kertaa pol-mil harjoitus.

Vuoden 2014 aikana käynnistettiin puolustusministereiden aloitteesta selvitys Suomen ja Ruotsin rauhan ajan puolustusyhteistyön tiivistämisedellytyksistä. Selvitystyö valmistuu tammikuun 2015 loppuun mennessä. Bilateral Study Group ja neuvottelut USEUCOMin kanssa ovat syventäneet puolustuspoliittisen tason yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. ACUS-tutkimusprojekti (allekirjoitettu ja käynnistynyt 2014, toimeenpano jatkuu 2015) on uusi yhteistyömuoto, jossa ovat mukana hallinnon lisäksi myös tutkimuslaitokset. FRUK-tutkimushankkeeseen (Ranska - Iso-Britannia) osallistuminen tukee myös puolustusyhteistyön syventämistä.

Sotilaallisen kriisinhallinnan valmistelussa ja toimeenpanossa on tuettu kokonaisvaltaista lähestymistavan toteuttamista ja vaikuttavuuden arviointia KRIHAVA-hankkeen jalkauttamisella sekä vaikuttamalla TP-UTVAlle ja eduskunnalle annettavien katsausten sisältöön. Valmistelussa ja toimeenpanossa on otettu huomioon VTV:n tuloksellisuustarkastuksen havainnot. Lisäksi on osallistuttu aktiivisesti kriisinhallinnasta käytävään keskusteluun ja yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa laadittu Suomen kriisinhallintaprofiilin arviointi.

Toimintaedellytysten kehittämiseksi puolustusministeriö osallistui aktiivisesti ulkoasiainministeriön johtamaan työryhmään, jossa arvioitiin kriisinhallinnan ja muun kansainvälisen toiminnan lainsäädäntömuutosten tarvetta. Työryhmä esitti muutoksia kriisinhallinnan ja pv kv toiminnan (erityisesti Pvlaki 12§) osalta. Hallinnonalan

erikoisosaamisen kehittämisessä vaikuttavuuden kannalta keskeistä oli osallistuminen Syyrian kemiallisen aseen hävittämismissioon asettamalla Suojelun Erikoisosasto merikuljetusoperaatioon ja Merivoimien alustarkastusosasto suojaamaan kemiallisen aseen hävittämistä Välimerellä. Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä erikoisosaamisen tasosta ja kyvystä käyttää sitä myös nopeasti.

Toiminnallinen tulostavoite: Turvataan lakisääteisten tehtävien edellyttämä puolustuskyky uudistamalla puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan rakenteet ja toimintatavat.

Tulosanalyysi/arviointi: Vaikuttavuuden kannalta tärkeimmät päätökset olivat siirtyminen kunnossapidon laajennettuun kumppanuuteen (KUPI15) sekä räjähdevarastoinnin kehittämispäätöksen toimeenpano hallinnonalalla. Toimenpiteet toteutuivat poikkeamitta. Kupi 15- hankkeen vaatimat hallinnolliset päätökset on tehty ja kunnossapidossa siirryttiin laajennettuun kumppanuuteen MILLOG OY:n kanssa 1.1.2015. Uudelleenjärjestelyssä MILLOG OY:lle siirtyi liikkeenluovutuksena kunnossapitotehtävissä oleva henkilöstö yhteensä 330 henkilöä. Räjähdevarastoinnin

kehittämistä puolustushallinnossa koskevan puolustusministerin päätöksen toimeenpanon seuranta on tuottanut ajantasaisen tiedon mm. vuosittaisten räjähdevarastoinnin kehittämispäätösten muodossa.

6

Vaikuttavuustavoite

Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä

Toiminnallinen tulostavoite:

Varmistetaan hallitusohjelman linjausten toimeenpano puolustushallinnossa sekä ohjataan uudistuksen toteutumista.

Tulosanalyysi/arviointi: Vaikuttavuuden kannalta tärkeimmät tavoitteet liittyivät puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon

pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Uudistuksen lähtökohtia olivat puolustusvoimien nykyisten lakisääteisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpano eteni päätösten ja ohjauksen mukaisesti. Uudistukseen liittyvät uudelleenjärjestelyt ja kehittämistoimenpiteet ovat pääosin toimeenpantu. Uudistuksen ensimmäiseen

vaiheeseen liittyvät uudelleenjärjestelyt toimeenpantiin vuoden 2014 alussa. Pääosa uudistuksen rakenteiden muutoksista ja uusien toimintaprosessien käyttöönotosta tapahtui vuoden 2015 alussa. Puolustusvoimien uusi

organisaatio ja toimintamalli on otettu käyttöön vuoden 2015 alussa. Uudistuksen kannalta merkittävä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustaminen saatettiin päätökseen, ja sen toiminta käynnistyi onnistuneesti toimintansa vuoden 2015 alussa. Puolustusvoimauudistuksessa käyttöön otettu organisaatio ja uudet toimintamallit vakiinnutetaan vuonna 2015. Uudistuksen rakenteellisilla ratkaisuilla tavoitellaan vuositasolla noin 130—135 milj. euron pysyviä menosäästöjä vuodesta 2016 alkaen. Vaikka

puolustusvoimauudistuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ollaankin saavuttamassa, on pidemmän aikavälin suurimpana haasteena rahoituksen riittämättömyys puolustusvoimien materiaali-investointeihin vuodesta 2016 alkaen. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä on edistetty osallistumalla vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan työhön sekä muihin vapaaehtoisen maanpuolustuksen

yhteistyöfoorumeihin. Alueellista neuvottelukuntarakennetta on päivitetty vastaamaan puolustusvoimauudistuksen edellyttämää hallintorakennetta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kumppanuusasemaa on kehitetty yhteistoiminnassa Pääesikunnan kanssa mm. PLM - MPK tulossopimuksessa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Puolustusvoimien MPK:lta tilaaman koulutuksen määrän ja laadun minimitavoitteet saavutettiin ja osin ylitettiin. Koulutuksen laadunvarmistus tehostui Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen käynnistämällä koulutuksen auditointijärjestelmällä.

Puolustusvoimauudistuksen mukanaan tuomien organisaatiomuutosten yhteydessä on pystytty varmistumaan hanketurvallisuusosaamisen ohjaamisesta ja sen kehittämisestä. Erityisesti tietoisuus kansainvälisistä vaatimuksista on lisääntynyt, koska puolustusministeriö on järjestänyt muutamia koulutustilaisuuksia ja puolustusvoimien turvallisuus- ja hankehenkilöstöstä on muutamia keskeisiä henkilöitä päässyt valmistelemaan ja vaikuttamaan kansallisen ohjeistuksen sisältöön. Asevelvollisten sosiaalisen ja taloudellisen aseman kehittämistoimina toteutettiin varusmiesten päivärahan

päivittäminen elinkustannuksia vastaavalla tavalla. Kehittämistoimet asevelvollisten sähköisten asiointipalvelujen toteuttamiseksi eivät ole edenneet valtion yhteisen asiointialustan puuttuessa. Linjauksen mukaisesti omaa sähköisen asioinnin alustaa ei toteuteta, vaan sähköinen asiointi toteutetaan valtio yhteisellä alustalla. Asevelvollisten informaatiopalvelujen kehittäminen etenee, mutta vaatii kohdennettavaksi henkilöstöresursseja, jotta toiminta saadaan piloteista jatkuvaksi.

Ministeriö on ohjannut puolustusvoimien toimia naisten sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin hakeutumisen edistämiseksi sekä varmistetaan kriisinhallintaoperaatioiden tasa-arvoasiantuntijuuden toteutuminen. Toimenpiteillä ei toistaiseksi ole saavutettu naisten määrän lisääntymistä kriisihallintatehtävissä. Koulutetut

tasa-arvoasiantuntijat toimivat oto-tehtävänä operaatioissa. Henkilöstön yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisen kohtelun toteutumista puolustusvoimauudistuksessa mittaavan tasa-arvokyselyn toteutus siirtyi vuodelle 2015. Puolustusministeriö vaikutti aktiivisesti ja ennakoivasti valtioneuvoston hallintoyksikkö 2015-hankkeeseen,

hallinnonalan tarpeiden huomioimisen tuki- ja hallintopalveluiden toteuttamisen osalta. Valtioneuvoston hallintoyksikön (VNHY) valmisteluasiakirja-aineistoon on sisällytetty liite PLM:n erityistarpeista, jotka pohjautuvat ministeriön toiminnan turvallisuusnäkökohtiin ja tiiviiseen yhteistyöhön Pääesikunnan ja muun puolustusvoimien kanssa. Erityistarpeet liittyvät muun muassa toimitiloihin ja niiden turvallisuuteen, henkilö- ja tietoturvallisuuteen sekä johdon tukitoimintoihin ja niiden turvallisuuteen.

7

PLM:n keskeiset erityistarpeet on saatu huomioiduksi VNHY:n valmistelutyössä, mikä antaa riittävät edellytykset PLM:n ja VNHY:n väliselle hyvälle yhteistoiminnalle. PLM:n henkilöstöä on saatu riittävästi mukaan VNHY:n

valmistelutyöhön. PLM:n oma yhteistoimintamenettely on voitu toteuttaa ajantasaisesti ja VNHY:öön siirtyvät henkilöt on voitu määritellä riittävän varhaisessa vaiheessa. Virkojen kansalaisuusedellytystä koskevaa PLM:n esitystä ei sellaisenaan hyväksytty lainmuutokseksi, mutta hallituksen esityksessä ja Eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnössä PLM:n erityistarpeet on kuitenkin todettu. Lisäksi laajempaa, virkoihin liittyvää kaksoiskansalaisuuskysymystä käsitellään vuonna 2015 perustettavassa ministeriötyöryhmässä.

Toiminnallinen tulostavoite: Varmistetaan kansainvälisellä yhteistoiminnalla erityisesti EU:n, Naton ja pohjoismaiden kanssa puolustuskyvyn kehittäminen ja huoltovarmuus.

Tulosanalyysi/arviointi: Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan ohjauksessa painopisteenä oli harjoitustoiminta ja valmiusjoukot. Ohjaus on jatkuvaa, ja kehittämistyötä tehdään hallinnonalalla yhteistyössä. TP-UTVAn ja eduskunnan informointia on toteutettu säännöllistä. Lisäksi valtiojohtoa informoitiin säännöllisesti yksittäisistä harjoituksista. Puolustushallinnon toimintatapamallia koskevaa toimenpidettä ei ole käynnistetty, koska se liittyy olennaisesti laajempaan monikansallisia suorituskykyhankkeita koskevaan kehittämistoimeen.

Jatkuvalla yhteistyöjärjestelyjen ylläpidolla ja sopimustoiminnalla eri toimijoiden välillä on varmistettu kansainvälinen tiedonkulku, yhteisen puolustuskyvyn kehittämismahdollisuuksien ylläpito ja kehittäminen sekä huoltovarmuuden kehittyminen. Huoltovarmuutta on kehitetty erityisesti Nammo-kumppanuussopimuksella erilaisten kriittisten puolustustarvikkeiden saatavuuden turvaamiseksi normaali- ja poikkeusoloissa.

Toiminnallinen tulostavoite: Suunnataan hallinnonalan strategisten tutkimusten sisältöä siten, että tutkimuksella kyetään ennakoivasti tukemaan strategiatyötä ja puolustuskyvyn kehittämistä.

Tulosanalyysi/arviointi:

Puolustusministeriön tutkimussuunnitelma etenee pääosin suunnitellusti. Suunnitelmaan on tehty tarvittavia täsmennyksiä ja muutoksia ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti. Puolustussuunnittelun tarpeita on soveltuvin osin huomioitu myös valtioneuvoston tutkimusrahoitusinstrumenttien sisällön muotoilussa siten, että voidaan hyödyntää laajempaa hankepohjaa puolustushallinnon tietotarpeisiin vastaamisessa. MATINEn verkostoselvityksen kansallisen osan toteuttaminen on johtanut asiantuntemuksen vahvistamiseen niissä verkoston osissa, joiden katsotaan tukevan hallinnonalan tietotarpeita. Tämä on johtanut

tarkentuneeseen kokonaisnäkemykseen MATINEn verkoston keskeisistä asiantuntijuusalueista sekä olemassa olevan verkoston ulottuvuuksista edelleen kolmansiin tahoihin, jotka asiantuntijatason kautta saavutetaan.

Toiminnallinen tulostavoite: Kehitetään puolustusministeriön johtamis- ja ohjausjärjestelmää. Erityisesti tulosohjausta ja toiminnan

suunnittelua kehitetään sekä sisällön että prosessin osalta.

Tulosanalyysi/arviointi: Ohjausjärjestelmä sisältää ministeriön johdon toimintatavat ja järjestelmät, joita johto käyttää valmistellakseen ja toimeenpannakseen toimialaansa kuuluvia asioita. Edelleen ohjausjärjestelmään kuuluvat ne menettelytavat, joilla ministeriö osoittaa hallinnonalansa tilivelvollisuuden raportoimalla toiminnastaan valtioneuvoston osana

eduskunnalle. Kehittämisessä tavoitteena on kokonaisuus, joka mahdollistaa hallinnonalan tehokkaan ohjauksen, ja jossa "punainen lanka" strategisesta ohjauksesta toimeenpanoon sekä seurantaan ja arviointiin tulee paremmin esiin kautta linjan. Johtamis- ja ohjausjärjestelmälle asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Kirjanpitoyksikön talous-, lisätalousarvio- ja kehyslaskelmaehdotukset ovat valmistuneet annetussa määräajassa ja johdon linjausten mukaisesti. Erityisesti kehyskauden toimintamenomäärärahan

säästövelvoitteet ohjaavat yhä taloudellisempaan toimintaan. Ministeriön tilinpäätöskannanotot ja osavuosipalautteet ovat osa jatkuvaa tulosohjausprosessia, ja näihin asiakirjoihin sisältyvien ministeriön näkemysten vaikuttavuus on todennettavissa yleensä virastojen ja laitosten raportoinnissa tai vuotuisissa tarkastuksissa. Puolustusministeriön kannanotoilla vuoden 2013 tilinpäätöksistä ja toimintakertomuksista vaikutettiin osaltaan puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaan ja talouteen vuonna 2014. Puolustusministeriö piti tärkeänä, että valtiontalouden tarkastusviraston

havaintojen pohjalta ryhdytään riittäviin toimenpiteisiin, erityisesti valtuusseurannan osalta. Tämän varmistamiseksi puolustusvoimilta pyydetyt lisäselvitykset todettiin pääosin riittäviksi syyskuussa annetussa vuoden 2014 osavuosipalautteessa. Puolustusvoimien selvityksissä mainittujen toimenpiteiden todellinen

8

vaikuttavuus näkyy kuitenkin osin vasta pidemmällä aikavälillä. Puolustusvoimille palautettavaan rakennuslaitoksen toiminnan ylijäämään ja siihen liittyvien kirjausten oikeellisuuteen kiinnitettiin huomiota

erityisesti syksyn osavuosipalautteessa, ja rakennuslaitos on ottanut ministeriön näkemykset huomioon. Toiminnan suunnittelussa ja tulosohjauksessa painopisteenä oli toimintamallin uudistaminen, jossa keskeinen muutos oli siirtyminen monivuotisiin tulossopimuksiin. PLM-hallinnonalan toimintasuunnitelma sekä tulossopimukset valmisteltiin uudistetulla toimintamallilla. Samanaikaisesti normaalin sisältövalmistelun kanssa uudistettiin toimintamallin perusteita ja käynnistettiin jatkotoimet.

Puolustushallinnon sisäistä tutkimustoiminnan koordinaatioon ja yhteistyöhön on luotu systemaattinen mekanismi ja yhteiset toimintatavat. Tiiviin sisäisen yhteistyön avulla on kyetty vaikuttamaan onnistuneesti mm. kansallisten tutkimusrakenteiden kehittämiseen ja rahoituksen suuntaamiseen ja siten vahvistettu puolustushallinnon tutkimustoiminnan ja -yhteistyön edellytyksiä sekä ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hyödyntämistä PLH:n tietotarpeisiin.

Tilannekuvatyössä on kyetty keskittymään turvallisuusympäristön voimakkaisiin muutoksiin, joista Venäjä- ja Ukrainakatsaukset ovat olleet tärkeimpiä. Seuranta on ollut tiivistä ja tuottanut vahvaa pohjaa päätöksenteon tueksi ja ennakoinnin mahdollistamiseksi. Omaksuttua toimintamallia voidaan jatkossa soveltaa myös muihin vastaavanlaisiin tilanteisiin. Poikkeamien syynä on valtioneuvoston kanslian tilannekuvan kehittämistyö, jota ei ole jatkettu aikaisempien suunnitelmien mukaisesti. Näin ollen ministeriön omaa tilannekuvaa osana

valtioneuvoston tilannekuvaa ei ole voitu toteuttaa suunnitellusti.

Viestinnän ennakoivuuden ja suunnitelmallisuuden kehittäminen on jatkuva toiminta. Marraskuussa hyväksytty asiakirja ”Puolustushallinnon viestinnän periaatteet” -asiakirja on tehostanut hallinnonalan eri viestintätoimijoiden koordinaatiota.

Toiminnallinen tulostavoite:

Kehitetään tilahallintaa ja ympäristönsuojelua painopisteinä terveys, turvallisuus, kustannustehokkuus ja ympäristövastuullisuus sekä poikkeusolojen vaatimukset. Tarpeettomasta kiinteistövarallisuudesta luopumista edistetään.


Tilahallinnan tulostavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Vuosi 2014 oli erityisen haastava puolustusvoimauudistuksen ja tilahallinnan kokonaistarkastelun johdosta. Ministeriön toiminnalla, siihen liittyvällä ohjauksella ja yhteistoiminnalla puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sekä sidosryhmien kanssa on edistetty kustannustehokkaasti ja yhteiskuntavastuullisesti puolustushallinnon alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyviä toimintaedellytyksiä. Tulostavoite ja siihen sisältyvät toimenpiteet

edellyttävät toimenpiteitä myös tulevina vuosina.

Ministeriön tilahallinnan tavoitteet saavutettiin pääosin. PLM:n pelastussuunnitelma on puolustusministeriön ja pääesikunnan yhteinen ja koko Kaartin korttelia koskeva. Suunnitelma on saatettu luonnosvaiheeseen vuoden 2014 aikana ja siihen liittyy yhteisten harjoitusten suunnittelu. Suunnitelma valmistuu ja harjoitetaan vuonna 2015. Kaartin korttelin pelastusvalmiudet saadaan tällöin ajantasaistetuksi. Vuoden 2014 aikana saavutettu taso antaa hyvät perusteet pelastussuunnitelman saattamiseksi valmiiksi 2015. PLM:n kehittämistarpeiden tunnistaminen on aloitettu. Kehittämissuunnitelman laatiminen liitetään seuraavaan suojatiloissa järjestettävään

harjoitukseen, jolloin tarpeet voidaan tunnistaa konkreettisesti. Vuonna 2014 saatu tieto kehittämistarpeista ei vielä antanut perusteita varsinaisen kehittämissuunnitelman laatimiseksi.

Toiminnallinen tulostavoite: Kehitetään kriisinhallintatehtävissä palvelevien ja palvelleiden henkilöiden tukea ja tapaturmaetuuksia poikkihallinnollisessa yhteistoiminnassa asianomaisten viranomaistahojen kanssa Kansallisen kriisinhallinnan

veteraaniohjelman mukaisesti.


Tavoitteet saavutettiin osittain. Alueellinen tukikonsepti on pilotoitu, ja henkilöstötukikoordinaattorin tehtävä on perustettu. Merkittävin poikkeama liittyy sotilastapaturmalain kehittämiseen, jonka uudistaminen osana tapaturmalainsäädännön kokonaisuudistusta on kesken. Samoin kansallisen veteraaniohjelman vaatimat

toimenpiteet ovat edelleen kesken.

Toiminnallinen tulostavoite: Ohjataan puolustushallinnon toimia, joiden tavoitteena on valtionhallinnon ja erityisesti turvallisuusviranomaisten yhteisten ICT-palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto.

Tulosanalyysi/arviointi: Hallinnonalan kannalta tehdyt toimenpiteet mahdollistavat toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen uuden

9

strategisen kumppanin kanssa. Puolustusvoimat saanut käyttöönsä turvallisen tietojenkäsittely-ympäristön ja voi jatkossa keskittyä ydintoimintaa tukevien ICT-palveluiden kehittämiseen. Hallinnonalan tietohallinnon

toimintamallin avulla on luotu perusta tietohallinnon ennakoivalle ohjaukselle osana muuta toiminnan ja talouden suunnittelua. Yhteydenpitoa tietohallintoasioissa puolustusvoimiin on lisätty. Hankkeiden ja hankintojen ohjaus vaatii edelleen parantamista ja niitä koskevien materiaalipoliittisten perusteiden tarkentamista.

Keskeiset poikkeamat tavoitteiden saavuttamisessa liittyvät TUVE-liikkeenluovutukseen, joka siirtyi vuodelle 2015. Toimenpiteet jatkuvat vuoden 2015 aikana. Toimenpiteistä noin 30 % oli valmiina vuoden 2014 lopussa.

Toiminnallinen tulostavoite: Kehitetään hallinnonalan ICT-palveluiden hankintaa siten, että palveluiden yksikkökustannukset alenevat

keskimäärin 5 %:a vuodessa suunnittelukaudella.

Tulosanalyysi/arviointi: Toteutusvaihe jatkuu. ICT-palveluntuotannossa siirrytään toimisto- ja hallintotyön tuen osalta valtion yhteisiin turvallisuusverkon palveluihin. Muutoksen lähtökohtana on riittävän varautumis- ja turvallisuustason saavuttaminen kustannustehokkaasti. Tulokset eivät vielä mitattavissa.

Toiminnallinen tulostavoite: Tuetaan tiedonhallinnan politiikalla tilannetietoisuuden toimintakulttuurin kehittymistä ja parannetaan tiedon löydettävyyttä ja käytettävyyttä kehittämällä puolustusministeriön sekä koko puolustushallinnon tiedonhallinnan ja tietohallinnon palveluja.

Tulosanalyysi/arviointi: Toteutusvaihe jatkuu. Yhteydenpitoa puolustusvoimien kanssa on lisätty, joka on lisännyt ymmärrystä molemmin puolin. Valtioneuvostossa tehtävästä vastaavasta työstä on informoitu puolustusvoimia synergiaetujen saamiseksi.

Toiminnallinen tulostavoite: Kehitetään riskienhallintaa niin, että toimintayksiköissä voidaan arvioitujen riskien pohjalta hallita tavoitteiden saavuttamista vaarantavia uhkia ja avautuvien mahdollisuuksien menettämistä sekä seurata toimenpiteiden vaikutuksia osana johtamisjärjestelmää.

Tulosanalyysi/arviointi: Riskienhallinnan osaaminen lisääntyi koko organisaatioissa ja riskiajattelua laajennettiin kaikkeen toimintaan.

Kokeilussa ollut kaupallinen riskienhallinnan sovellus hylättiin ja liityttiin mukaan Huoltovarmuuskeskuksen johtaman riskienhallintatyökalun kehittämiseen, tällä saavutettiin merkittäviä kustannussäästöjä vaikka projektiin tulikin lyhyt viive.

Toiminnallinen tulostavoite: Toimeenpannaan toimet, joilla saatetaan ministeriön luokiteltujen asiakirjojen käsittely vastaamaan tietoturvallisuusasetuksen (681/2010) 4. luvussa säädettyjä vaatimuksia.

Tulosanalyysi/arviointi: Asiakirjojen käsittelyä koskeva turvallisuusohjeistus on vaatimusten mukaista ja ajantasaista. Poikkeamat liittyvät siihen, että asiakirjojen käsittelyyn tarvittavia tietojärjestelmiä ei ole käytettävissä tarvetta vastaavasti. Ministeriön käyttämät tietojärjestelmäpalvelut ovat valtion yhteisiä eikä tilanteeseen saada parannusta vain puolustusministeriön omaehtoisin toimenpitein.

Toiminnallinen tulostavoite: Toimeenpannaan toimet, joilla saatetaan ministeriön luokiteltujen asiakirjojen käsittelyyn liittyvien toimitilojen turvallisuus vastaamaan tietoturvallisuusasetuksessa (681/2010) säädettyjä vaatimuksia.

Tulosanalyysi/arviointi: Toimitilojen turvallisuuden kehittäminen on saatu suunnitteluvaiheeseen ja osittain toteutusvaiheeseen.

Vuonna 2014 aloitetuissa puolustusministeriön monitoimitilapilottihankkeessa ja Kaartin korttelin kampusselvityshankkeessa turvallisuusnäkökohdat on sisällytetty suunnitteluperusteisiin.

10

Vaikuttavuustavoite

Turvallinen yhteiskunta

Toiminnallinen tulostavoite: Kokonaisturvallisuutta yhteen sovitetaan ja kehitetään yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteiden mukaisesti.


Kokonaisturvallisuuden kehittämisen osalta on uusittu puolustushallinnon ja muiden hallinnonalojen väliset yhteistoimintasopimukset. Valtioneuvoston häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestintäohjeen jalkauttamista puolustushallintoon jatkettiin ja toteutettiin hallinnonalalla (PLM, PE, puolustushaarat) valtionhallinnon kriisiviestintävalmiuksien auditointi. Puolustushallinto sai kaikista valtiollisista toimijoista toiseksi korkeimman tuloksen kriisiviestinnän auditoinnissa.

Toiminnallinen tulostavoite: Laaditaan erillisen suunnitelman mukaisesti kansainvälisen tietoturvallisuuden velvoitteista ja kansainvälisistä sopimuksista sekä tietoturvallisuusasetuksesta johtuvat ohjausnormit hallinnonalalle.

Tulosanalyysi/arviointi: Puolustusministeriö yhdessä muiden ministeriöiden ja virastojen kanssa järjesti informaatio- ja

koulutustilaisuuksia niin julkishallinnolle kuin yrityksille liittyen tulostavoitteeseen ja turvallisuusselvityslain voimaantuloon 1.1.2015. Konkreettiset muutokset valmisteltiin vuoden 2014 syksyn aikana ja uusi toimintatapamalli alkoi vuoden 2015 alusta koskettaen puolustusministeriötä, puolustusvoimia ja Puolustushallinnon rakennuslaitosta mm. turvallisuusluokiteltuun tietoon pääsyyn, sen suojaamiseen ja henkilöturvallisuusselvitystodistuksiin sekä matkustamiseen liittyen.

Vaikuttavuustavoite

Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen

Toiminnallinen tulostavoite: Kehitetään kyberturvallisuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä.


Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano on puolustushallinnon osalta käynnistetty, mutta kyseessä on jatkuva prosessi. EU:n viitekehyksessä on vaikutettu EU:n kyberpuolustuksen politiikkakehyksen laatimiseen. Naton kanssa on pyritty syventämään kyberalan yhteistyötä käynnistämällä kyberpuolustusta käsittelevän yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) kansallinen valmistelu. Lisäksi puolustushallinnosta lähetettiin asiantuntijoita Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskukseen Tallinnaan.

1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Puolustusministeriö jakoi vuoden 2014 talousarviossa momentille 27.10.50.

(Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) myönnettyä määrärahaa yhteensä 2,078

milj. euroa maanpuolustusjärjestöille. Talousarvion mukaisesti määrärahaa saa käyttää:

1) Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille

laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten

hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja 3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Määrärahasta 1,804 milj. euroa oli valtionavustusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK)

laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) 7 §:n 1 momentissa säädettyjen

julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin.

11

Seuraavassa taulukossa on puolustusministeriön myöntämään valtionapuun liittyvät

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tulostavoitteiden toteumatiedot.

Taulukko 1: Valtionavustuksen käytön toiminnallinen tehokkuus

Toteuma

2012

Toteuma

2013

Tavoite

2014

Toteuma

2014

Taloudellisuus

MPK:n julkisten hallintotehtävien

vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien

tilaama sotilaallinen koulutus) / ko.

toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl.

puolustusvoimien tilaama sotilaallinen

koulutus) (euroa)

Tuottavuus

MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen

koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl.


koulutus) / ko. toimintaan kohdistettu

MPK:n palkatun henkilöstön

henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien

tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk)

Tuotokset ja laadunhallinta

MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen

koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl.


koulutus) (vrk)

MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi

annettavan kouluttajakoulutuksen määrä

koulutus-päivinä

MPK:n kurssityytyväisyys

(oppilastyytyväisyys) asteikolla 1-5

Henkisten voimavarojen hallinta ja

kehittäminen

Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5)

Henkilötyövuodet (htv)

41

1 823

57 343

5 000

4,28

4

43

40

1 783

57 343

5 000

4,28

ei mitattu

43

53

1 360

45 000

(josta

naisia

11 000)

3 000

4,00

45

41

1 869

55 961

(josta

naisia

13 884)

5 500

4,33

mitataan

2015

43

MPK:n toteutuneista toiminnallisista tehokkuustavoitteista toiminnan taloudellisuus pysyi

suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2013 ja asetettu tavoite ylitettiin selkeästi. Tuottavuus

parani lähes viisi prosenttia vuoteen 2013 verrattuna ja vuodelle 2014 asetettu tavoite ylitettiin.

MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausia oli yhteensä

55 961, josta naisia 13 884. Koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan

kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (5 500) ylitti asetetun tavoitteen ja vuoden 2013

toteuman.

Kurssityytyväisyyden toteutunut luku oli 4,33 ja asetettu tavoite ylitettiin noin 8 %:lla.

Työtyytyväisyys mitataan seuraavan kerran vuonna 2015. Toteutunut henkilötyövuosimäärä

pysyi samana kuin vuonna 2013 ja asetettu tavoite alitettiin 2 htv:lla.

12

1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS

1.3.1 Toiminnan tuottavuus Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vuodelle 2014 on

puolustusministeriön tuottavuudelle asetettu tulostavoite, joka perustuu ministeriön

henkilötyövuosien kokonaismäärään kertomusvuonna sekä niiden jakautumaan ministeriön

toiminnoille. Puolustusministeriön henkilötyövuosien kokonaismäärä on asetetun tavoitteen

mukainen. Aikaisempi työajan kohdentamiseen perustuva henkilötyövuosien laskenta poikkeaa

jonkin verran vuoden 2014 Kieku-järjestelmän mukaisesta henkilötyövuosilaskennasta ja

henkilötyövuosien määrää ei voida tästä syystä verrata eri vuosien välillä.

Taulukko 2: Henkilötyövuodet tulosalueittain 2012-2014

Toimintoalue Htv

2012 Htv

2013 Htv-tavoite

2014 Htv

2014

Puolustuspolitiikka 25 31 49 36

Sotilaallinen maanpuolustus 9 10 7 8

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 18 16 10 12

Sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta

4 5 3 2

Ohjaustoiminnot 83 87 78 89

Yhteensä 139 149 147 147

* Edellä olevan taulukon vuosien 2012-2013 toteutuneet toimintoaluekohtaiset henkilötyövuositiedot perustuvat puolustusministeriön työajan seurantaan, jossa jokainen työntekijä on kohdentanut kuukausittain työaikansa tilipuitteiden mukaisiin ydin-, ohjaus- ja tukitoimintoihin. * Vuoden 2013 ja sitä aikaisempien vuosien henkilötyövuositiedot poikkeavat jonkin verran TAHTI-järjestelmään perustuvasta henkilöstövoimavaroja kuvaavan tunnuslukuliitteen henkilötyövuosien kokonaiskertymästä.

Kieku-järjestelmään ja valtionhallinnon yhteisiin toimintatapamalleihin siirryttiin 1.4.2014.

Järjestelmän käyttöönotto vaikuttaa osaltaan koko valtionhallinnon tuottavuuden kasvuun

pitkällä aikavälillä. Kirjanpitoyksikön näkökulmasta talousraportointi on tehostunut tiedonhaun

ja muokkaustoimintojen osalta.

Taulukko 3: Kieku-järjestelmän käyttöönotto tehostaa taloustiedon hallintaa ja seurantaa vuonna 2014

Toimenpide Toteuma

2014

Kieku-järjestelmän tehokas ja hyvin suunniteltu käyttöönotto puolustusministeriön kirjanpitoyksikön taloushallinnon hoitamisessa.

Toimenpide toteutettu

Kieku-järjestelmän käyttöönotto on tehostanut myös henkilöstöhallinnon prosesseja.

Vuosilomien suunnittelu- ja hyväksymisprosessi on sähköistetty. Esimiehet saavat

reaaliaikaista tietoa alaistensa perustiedoista, palvelussuhteesta, palkkaustiedoista,

poissaoloista ja tutkinnoista, joka on tehostanut palvelusuhteiden hallintaa ja esimiestyötä.

1.3.2 Toiminnan taloudellisuus

Talousarviokirjanpitoon perustuvan rahankäytön mukaiset tiedot

Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön määrärahojen käyttö jakaantuu puolustusministeriön

toimintamenomäärärahaan, vuodelta 2013 siirtyneeseen puolustusministeriön hallinnonalan

tuottavuusmäärärahaan ja valtionavustuksina maksettavaan maanpuolustusjärjestöjen

toiminnan tukemista koskevaan määrärahaan. Puolustusministeriön on vuonna 2014 käyttänyt

toimintamenomäärärahaa 19,250 milj. euroa, joka on 7 % enemmän kuin vuonna 2013.

Toimintamenomäärärahaa on käytetty 11,010 milj. euroa henkilöstön virkapalkkoihin ja 8,240

milj. euroa muihin menoihin.

Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön varsinaiseen toimintaan ja toiminnan kehittämiseen on

käytetty 5 % enemmän määrärahaa kuin aikaisempana vuotena, kun toimintamenoja

13

tuottavuusmäärärahojen käyttö lasketaan yhteen ja sitä verrataan edellisen toimintamenoja

tuottavuusmäärärahojen vuoden käyttöön.

Määrärahoja koskevat tarkemmat analyysitiedot on esitetty kappaleessa 1.6.1 rahoituksen

rakenne.

Taulukko 4: Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön talousarviomäärärahojen käyttö (1 000 €) (pl. arvonlisäveromenot)

Seuraavassa taulukossa on esitetty talousarviokirjanpidon mukaisesti toimintojen kulut

toimintoalueittain vuosina 2012–2014. Taulukko 5: Toimintameno- ja tuottavuusmäärärahojen käyttö toimintoalueittain vuosina 2012–2014 (1 000 euroa) Talousarviomenot toimintoalueittain Toteuma

2012 Toteuma

2013 Tavoite 2014

Toteuma 2014

Puolustuspolitiikka 3 228 3 613 7 433 4 496

Sotilaallinen maanpuolustus 653 1 124 1 201 1 164

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 1 525 1 307 1 286 1 450


176 355 372 316

Ohjaustoiminnot 14 041 12 000 10 424 11 930

Yhteensä 19 623 18 399 20 716 19 357

* Laskelmaan on rajattu talousarviotilit 27.01.01.1., 27.01.01.2., 4.13.27.01.01.1. ja 4.13.27.01.21. * Virkapalkkojen vyörytyksessä on käytetty todellisen käytetyn työajan mukaisia tietoja. * Tukitoimintojen kustannusten kohdistamisessa perusteena on käytetty ydin- ja ohjaustoimintojen henkilötyövuosia.

Käyttö 2012

Käyttö 2013

Siirtynyt edelliseltä vuodelta

TA+LTA:t 2014

Käytettävissä 2014

Käyttö 2014

Käytön muutos % 2013–2014

Siirtyy vuodelle

2015

Puolustusministeriön toimintamenot

19 623 17 955 3 440 19 783 23 223 19 250 7 3 856

Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha

- 443 117 - 117 107 -76 -

Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen

141 - - - - - - -

Osakehankinnat 1 600 - - - - - - -

Puolustusvoimien toimintamenot

5 821 - - - - - - -

Maanpuolustus-järjestöjen

toiminnan tukeminen

2 028 2 078 - 2 078 2 078 2 078 - -

EU:n kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot

53 66 - - - - - -

YHTEENSÄ 29 266 20 542 3 557 21 861 25 418 21 435 - 3 856

14

Toimintamenomäärärahan (pl. tuottavuusmääräraha) käyttöä tarkasteltaessa selvästi suurin

kuluerä oli henkilöstökulut, joiden osuus kokonaiskuluista oli alla olevan taulukon mukaisesti

58 %. Toiseksi suurin kuluerä on palveluiden ostot 21 %. Kuvio1: Toimintamenomäärärahan kokonaiskäytön jakautuminen (%) kuluerittäin vuosina 2010-2014.

Kokonaisuudessaan puolustusministeriön toimintamenomäärärahan käyttö kululajeittain on

kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 %. Suurin menojen kasvu tapahtui muissa

kuluissa. Varsinaisen toiminnan kulut olivat kuitenkin 0,719 milj. euroa ja ne laskivat 2 %.

Menojen kasvun aiheutti satunnaisiin kuluihin kirjattu vahingonkorvaus, joka liittyi Lapuan

vanhan patruunatehtaan vaikutusalueen ympäristön pilaantumiseen.

Toiseksi suurin menojen kasvu tapahtui matkakuluissa ja ne kasvoivat 26 %. Päivärahoja

maksettiin 0,121 milj. euroa, kilometrikorvauksia 0,014 milj. euroa, taksikuluja 0,077 milj.

euroa ja muita matkustuspalveluita 0,813 milj. euroa.

Taulukko 6: Toimintamenojen käyttö euroina (1 000) kuluerittäin 2012-2014

Toteuma

2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014 Muutos %

2013–2014

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 847 473 550 16

Henkilöstökulut 10 291 10 732 11 192 4

Vuokrat 2 084 1 666 1 494 -10

Palvelujen ostot 4 603 3 528 4 039 15

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

10 0 0 -

Matkakulut 1 065 819 1 028 26

Muut kulut 723 737 947 29

Yhteensä 19 623 17 955 19 250 7

Valtion matkustusstrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että ministeriöt, virastot ja laitokset

vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla. Matkakulut olivat

vuonna 2014: 1,028 milj. euroa ja vuonna 2008: 1,038 milj. euroa. Tavoitteeksi asetettua

0,955 milj. euron matkakulujen tasoa ei saavutettu ja se ylitettiin 0,073 milj. eurolla. Valtion

matkustusstrategiassa vuodelle 2014 asetettu tavoitetaso ylitettiin 7,6 %:lla. Matkakulujen

nousu johtuu pääasiassa ministeriön lisääntyneestä vienninedistämistoiminnasta sekä

kansainväliseen politiikkaan liittyvistä tapahtumista sekä niistä johtuneista välttämättömistä

matkoista.

15

Taulukko 7: Kotimaan ja ulkomaan matkapäivät vuosina 2012–2014

Toteuma

2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014 Muutos %

2013–2014

Kotimaan matkapäivät 1 051 1 012 1047 4

Ulkomaan matkapäivät 1 590 1 574 1814 15

Yhteensä 2 641 2 586 2861 11

Aineet, tarvikkeet ja tavarat kasvoivat 16 %, joka aiheutui normaalista vuosittaisesta

vaihtelusta. Palveluiden ostoihin käytettiin 4,039 milj. euroa ja lisäystä edelliseen vuoteen

verrattuna oli 15 %. Palveluiden ostojen suurimpia eriä olivat asiantuntija- ja tutkimuspalvelut

1,167 milj. euroa (vähennystä vuoteen 2013 verrattuna 21 %) ja atk-palveluiden ostot valtion

virastoilta ja laitoksilta 0,866 milj. euroa (nousua vuoteen 2013 verrattuna 28 %).

Toimintamenomäärärahoista maksetut virkasuhdepalkat ja palkkiot olivat 9,002 milj. euroa ja

henkilösivukulut olivat 2,190 milj. euroa. Yhteensä henkilöstökulut olivat 11,192 milj. euroa.

Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 4 %, jonka suurin selittävä tekijä on

henkilösivukulujen nousu kolmella prosenttiyksiköllä. Muu henkilökulujen kasvu johtuu

virkaehtosopimusten mukaisista palkantarkistuksista ja palkkaliukumista.

Liitteen viisi laskelmassa on eritelty johdon palkat ja palkkiot. Vuoden 2014 laskelma ei enää

sisällä puolustusministeriön keskijohdon palkkoja ja palkkioita, joka selittää vuosien 2014 ja

2013 välistä muutosta. Liitteessä 17 on tarkemmin eritelty johtoon kuuluvat virkamiehet.

Kulueristä eniten laskivat vuokrakulut. Ne laskivat yhteensä 0,172 milj. euroa. Ministeriön

vuokrien alentuminen aiheutuu monesta tekijästä. Vuokrakuluja alentaa muun muassa se, että

ministeriön vanhojen työasemien käyttöaikaa jatkettiin 11/2014 saakka ja jatkoajasta

maksettiin alennettua vuokraa. Lisäksi asuntojen vuokrakulut ovat pienentyneet EU:n

kansallisen asiantuntijatehtävän päättymisen johdosta.

Kuvio 2: Toimintamenomäärärahan käyttö euroina (1 000) kuluerittäin vuosina 2010-2014.

16

Kustannuslaskentaan perustuvat tiedot

Toimintojen kokonaiskustannukset sisältävät henkilöstökustannukset, jotka muodostuvat

todellisen työajan käytön mukaisesti kohdistetuista virkapalkoista (11,010 milj. euroa),

suorakohdisteisista muista henkilöstökustannuksista (0,207 milj. euroa), sekä muista

aiheuttamisperiaatteen mukaisesti varainhoitovuodelle jaksotetuista erillis- ja

yhteiskustannuksista (7,972 milj. euroa).

Varainhoitovuoden kustannukset nousivat 3 % vuodesta 2013 (vrt. talousarviomenot 7,2 %).

Kustannusten nousu on siten ollut suhteellisen vähäistä. Varainhoitovuonna eniten

kustannuksia (61 %) aiheutui ohjaus- ja puolustuspolitiikan (23 %) toiminnoista. Näihin

toimintoihin käytettiin myös eniten työaikaa, ohjaustoimintoihin 89 henkilötyövuotta (61 %) ja

puolustuspolitiikan toimintoihin 36 henkilötyövuotta (24 %).

Taulukko 8: Puolustusministeriön kustannukset toimintoalueittain vuosina 2012-2014 (1 000 euroa)

Toimintoalue Toteuma

2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014 Muutos % 2013-2014

Puolustuspolitiikka 3 316 3 695 4 504 22

Sotilaallinen maanpuolustus 665 1 129 1 186 5

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 1 689 1 315 1 377 5


180 357 364 2

Ohjaustoiminnot 14 164 12 050 11 758 -2

Yhteensä 20 014 18 546 19 189 3

* Tukitoimintojen kustannusten kohdistamisessa perusteena on käytetty ydin- ja ohjaustoimintojen henkilötyövuosia.

* Laskelma sisältää käyttöomaisuuteen sidotun keskimääräisen pääoman mukaisen nimellisen korkokustannuksen 2014: 0,8 %, 2013: 1,2 %, 2012: 2,1 %, 2011: 1,8 %.

1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 36 078 euroa, joka on 10 %

enemmän kuin edellisenä varainhoitovuonna. Maksullisen toiminnan tuotot kertyivät pääosin

puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa lain (242/1990)

2 §:ssä tarkoitetuista puolustusministeriön myöntämistä maastavientiluvista perityistä

maksuista. Myönnettyjen lupien määrä lisääntyi 3 %, mikä vaikutti julkisoikeudellisten

maksullisten tuottojen kasvuun.

Taulukko 9: Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot vuosina 2012–2014.

Toteuma 2012

Toteuma 2013

Toteuma 2014

muutos % 2013–2014

Tuotot maksuperustelain mukaisista liiketaloudellisista suoritteista

186 155 188 21

Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista

37 390 32 520 35 890 10

Yhteensä 37 576 32 675 36 078 10

1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ollut yhteisrahoitteista toimintaa.

17

1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA

1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet

Ydin- ja ohjaustoimintoja koskevia tilastotietoja ja tuotoksia

Seuraavissa taulukoissa on varainhoitovuodelta 2014 määrällisesti mitattavissa olevaa

tilastotietoa.

Esittelyt, selvitykset ja päätökset

Varainhoitovuoden aikana puolustusministeriössä syntyi useita esittelyitä, selvityksiä ja

päätöksiä, joista tärkeimpiä olivat seuraavat:

Keskeinen ydintoiminnan tuotos oli parlamentaariselle selvitysryhmälle tuotettu, hallinnonalan

yhteistyössä valmisteltu informointiaineisto puolustuksen pitkän aikavälin haasteista, jonka

perusteella selvitysryhmä tuotti oman loppuraporttinsa 1.10.2014.

Avoimeen vuosittaiseen tutkimusmäärärahahakuun pohjautuen Maanpuolustuksen tieteellinen

neuvottelukunta (VNA 1018/2009) esitti ja puolustusministeriö rahoitti 93:sta hakemuksesta

16 hanketta, joiden arvo on 0,980 milj. euroa. Toiminnan painopisteenä on sotilaallista

maanpuolustusta tukeva tieteellinen tutkimus, joka vaikuttaa tuottamalla kohdennettua

tieteellistä tietoa sekä teoreettista ja käytännöllistä osaamista ja asiantuntemusta. Toiminta

osaltaan muodostaa pohjaa alan tutkimus- ja kehittämistoiminnalle sekä suunnitteluun ja

päätöksentekoon.

Taulukko 10: Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan tutkimushankkeet vuosina 2012-2014

Tuotokset

Yksikkö Toteuma

2012

Toteuma

2013

Toteuma

2014

Rahoitetut tutkimushankkeet kpl 20 18 16

Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon liittyen puolustusministeriö teki kaksi hallinnollista

päätöstä uudelleen järjestelyistä. Nämä olivat Puolustusvoimien sotilastiedustelutoiminnan

uudelleenjärjestäminen ja puolustusvoimien tiedustelulaitoksen perustaminen 1.5.2014 sekä

Puolustusvoimien maavoimien ja merivoimien materiaalin kunnossapidon siirtäminen Millog

Oy:lle 1.1.2015.

Taulukko 11: Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon liittyvät päätökset vuosina 2012–2014

Tuotokset

Yksikkö Toteuma 2012

Toteuma 2013

Toteuma 2014

Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon liittyvät hallinnolliset päätökset

kpl 14 5 2

18

Pitkällä aikavälillä valmisteltavat materiaalihankkeet tulevat esiteltäviksi hankkeiden

aikatauluun liittyen. Tarkastelujaksolla esittelyyn edenneitä hankkeita oli 32 kappaletta.

Esittelyjen määrän muutokset eivät edusta muutostrendiä tai -suuntaa, vaan ainoastaan

antavat kuvan hankkeiden senhetkisestä tilasta.

Taulukko 12: Hallinnonalan materiaalihankinnat

Tuotokset Yksikkö Toteuma 2012

Toteuma 2013

Toteuma 2014

Materiaalihankintaesittelyt ( yli 4 milj. euroa)

kpl 27 49 29

Raha-asiainvaliokunnalle viedyt esittelyt ( yli 40 milj. euroa)

kpl 1 1 3

Ministerille tehdyt materiaalihankinta-esittelyt yhteensä

kpl 28 50 32

* Lisäksi materiaaliasioihin liittyviä ministerille tehtäviä esittelyjä on erilaiset hankintoihin liittyvät sopimusmuutokset. Nämä tiedot eivät ole mukana ko. tilastotiedoissa, ellei kyseessä ole sopimuksen jatkaminen ja sopimuksen rahallisen arvon lisääminen, jolloin voidaan katsoa kyseessä olevan uusi hankinta.

Puolustusministeriö on myös vienyt valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyyn

Senaatti-kiinteistöjen toteuttamia uudisrakennus-, peruskorjaus- sekä perusparannus-

hankkeita. Taulukko 13: Uudisrakennus-, peruskorjaus- ja perusparannushankkeet


Toteuma 2013

Toteuma 2014

Uudisrakennus-, peruskorjaus- ja perusparannusesittelyt (vuokrasumma yli 5 milj. euroa sopimuskauden aikana)

kpl 8 8 8

Säädösvalmistelu

Seuraavassa taulukossa on säädösvalmisteluun liittyvät keskeisimmät määrälliset tuotokset. Taulukko 14: Säädösvalmisteluun liittyvät tuotokset

Tuotokset Yksikkö Toteuma

2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014

Hallituksen esitykset kpl 2 2 2

Vahvistetut lait kpl 9 10 12

Tasavallan presidentin asetukset kpl - 2 -

Valtioneuvoston asetukset kpl 1 8 4

Puolustusministeriön asetukset kpl 3 11 4

19

Alla olevassa taulukossa on lueteltuna varainhoitovuoden 2014 keskeiset säädöshankkeet.

Taulukko 15: Keskeiset säädöshankkeet

Maksulliset julkisoikeudelliset tuotokset

Haetut maastavientiluvat lisääntyivät 13 % ja myönnetyt luvat 3 %. Nämä lisääntyneet

lupamäärät vaikuttivat myös maksullisten julkisoikeudellisten tuottojen kasvuun, joka on

tarkemmin esitetty kappaleessa 1.3.3 maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus.

Taulukko 16: Vientivalvontapäätökset


Toteuma 2013

Toteuma 2014

muutos % 2013–2014

Vireille tulleet maastavientilupa-asiat kpl 300 270 304 13

Myönnetyt luvat kpl 302 247 254 3

Toteuma 2014

Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja. Tiedonhankintalakityöryhmän mietintö

Hallituksen esitys laiksi aluevalvontalain muuttamisesta (HE 296/2014 vp). Lakia täsmennettäisiin ja siihen lisättäisiin säännökset aluevalvonnan tilannekuvan muodostamisesta, henkilötietojen käsittelemisestä sekä tietojen antamisesta.

Hallituksen esitys laeiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain, puolustusvoimista annetun lain ja voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain nimikkeen muuttamisesta (HE 296/2014 vp). Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain soveltamisalaa muutettaisiin siten, että lakia voitaisiin soveltaa myös sotilaiden lähettämiseen sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan. Lisäksi Suomen osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan koskevaa päätöksentekomenettelyä ehdotetaan kevennettäväksi. Esitys perustuu kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä lainsäädännön muutostarpeita arvioineen ulkoasiainministeriön työryhmän ehdotuksiin.

Sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa puolustusvoimissa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen (HE 30/2013 vp) käsittely päättyi eduskunnassa keväällä. Eduskunnan vastaukseen (EV 15/2014 vp) sisältyneet lait vahvistettiin sekä lakien täytäntöönpanoon liittyvät asetukset annettiin. Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa (255/2014) Laki rikoslain muuttamisesta (256/2014) Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta (257/2014) Laki turvallisuusselvityksistä annetun lain muuttamisesta (258/2014) Laki tieliikennelain 25 ja 48 §:n muuttamisesta (259/2014) Laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 10 §:n muuttamisesta (260/2014) Laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain 7 §:n muuttamisesta (261/2014) Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta (262/2014) Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 28 §:n muuttamisesta (263/2014) Laki nimikirjalain 4 §:n muuttamisesta (264/2014) Laki henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain 16 ja 17 §:n muuttamisesta (265/2014) Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 31 §:n muuttamisesta (266/2014)

Valtioneuvoston asetus sotilasilma-aluksen merkitsemisestä (1266/2014) Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (286/2014) Valtioneuvoston asetus sotilaskurinpitorangaistuksiin liittyvistä täytäntöönpanokirjoista, ilmoituksista ja hyvityksistä (285/2014) Valtioneuvoston asetus puolustustarvikkeiden vienti- ja kauttakuljetuslupa-asiaa koskevan valtioneuvoston

päätöksen maksullisuudesta (207/2014)

20

Tukitoimintoja koskevaa tilastotietoa

Lähetettyjen tiedotteiden määrä on vakiintunut puolustusvoimauudistuksen kiivainta

toteutusvaihetta edeltävälle tasolle. Mediakatsausten määrän vähentyminen on aiheutunut

viestintäyksikön syksyn henkilötyövuosivajeesta, joka käytännössä tarkoitti sitä, että

loppuvuoden Puolustusministeriö mediassa -katsaukset jäivät tauolle. Puolustusministeriön

verkkosivujen kävijämäärät ovat hieman nousseet ja erityisesti ruotsinkielisten ja

englanninkieliset sivujen latausmäärät ovat kasvaneet.

Puolustusministeriö hyödynsi ulkoisessa viestinnässään sosiaalisen median kanavista Twitteriä

ja Facebookia. Varsinkin Twitterissä puolustuskeskustelu oli vilkasta, ja myös Facebookin

seuraajamäärät kasvoivat tasaisesti. Taulukko 17: Viestinnän määrälliset tuotokset


2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014 Muutos %

2013–2014

Julkaistut tiedotteet määrä / kpl 178 217 180 -17

Mediakatsaukset ja mediaseurantakoosteet

määrä / kpl 492 507 344 -32

www-sivujen lataukset / suomenkieliset

määrä / kpl 1 424 192 1 303 392 1 317 000 1

www-sivujen lataukset / ruotsinkieliset

määrä / kpl 131 800 97 093 133 000 37

www-sivujen lataukset / englanninkieliset

määrä / kpl 198 209 182 784 240 000 31

Puolustusministeriön suosituimpien julkaisujen kärki on pysynyt kutakuinkin samana vuoteen

2013 verrattuna.

Taulukko 18: Ladatuimmat julkaisut

Ladatuimmat

julkaisut 2012

Toteuma / kpl

Ladatuimmat julkaisut 2013

Toteuma / kpl

Ladatuimmat julkaisut 2014

Toteuma / kpl

1.

Kansallinen turvallisuusauditointi-kriteeristö

5 510 1.

KATAKRI versio II

12 836 1.

KATAKRI versio II 10 000

2.

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 2030

4 383 2.

Environmental Guidebook for Military Operations

5 350 2.

Environmental Guidebook for

Military Operations

5 000

3.

Muutosten Venäjä 2 673 3.

Russia of Transformations

3 896 3.

Pahasti poikki - näin selviät pitkästä sähkökatkosta

3 000

4.

Pahasti poikki – näin selviät pitkästä sähkökatkosta

2 080 4.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010

3 061 4.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

2 700

5.

Pahasti poikki – näin selviät pitkästä sähkökatkosta

2 693 5.

Russia of Transformations

2700

6.

Suomalainen asevelvollisuus 2010

2 286 6.

Muutosten Venäjä 1900

21

Puolustusministeriön rekisteröidyistä asiakirjoista 53 % on julkisia, loput ovat salassa

pidettäviä. Puolustusministeriön rekisteröidyistä asiakirjoista 14 % kuului kansainvälisten

tietoturvallisuusvelvoitteiden (Laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista 588/2004)

piiriin.

Taulukko 19: Tiedonhallintapalvelut


2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014 muutos % 2013–2014

Avatut viralliset asiat määrä / kpl 2 242 2014 2591 29

Rekisteröidyt asiakirjat määrä / kpl 6 493 6417 7289 14

HARE:ssa olevat hankkeet määrä / kpl 7 4 2 -50

Neuvonta, itsepalvelun opastus- ja tiedonhakutapahtumat

määrä / kpl 2 000 2235 2383 7

Tiedonhallinnan käyttäjäkoulutukset

määrä / kpl 11 17 15 -12

Käyttäjäkoulutukseen

osallistujat

osallistuja

määrä

63 118 90 -24

Rekisteröidyt tietopyynnöt määrä/kpl 34 33 55 67

Varainhoitovuonna puolustusministeriön toimintayksiköissä käsiteltiin 3 % enemmän

ostolaskuja kuin vuonna 2013. Myyntilaskujen määrä väheni 24 %. Vuonna 2013 järjestettiin

Ympäristökonferenssi (European Conference of Defence and the Environment), jonka vuoksi

käsiteltyjen myyntilaskujen määrä oli vuonna 2014 alhaisempi kuin vuonna 2013.

Taulukko 20: Laskujen volyymitiedot


2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014 Muutos %

2013–2014

Ostolaskut (pl. matkalaskut)

kpl 4 182 3 492 3 599 3

Myyntilaskut kpl 220 352 268 -24

Käsitellyt laskut yhteensä kpl 4 402 3 844 3 867 1

* Ostolaskut sisältävät kotimaan ja ulkomaiset ostolaskut sekä Tilha-järjestelmän kautta tehdyt hankinnat.

1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu

Ulkoinen palvelukyky

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty

kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja maanpuolustuspolitiikasta.

Tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta ja haastattelut on tehty

ajalla 26.9–12.10.2014.

Haastateltavien mielipiteisiin ja kokemuksiin vaikuttavat merkittävästi muun muassa

maailmanpoliittinen tilanne, hallituksen politiikan onnistuminen ja muut ministeriöstä

riippumattomat tekijät.

Strateginen tavoite: Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka

Suomen puolustuspolitiikkaa pitää viime vuosien aikana hyvin hoidettuna miehistä 69 % (67 %

vuonna 2013) ja naisista 71 % (73 % vuonna 2013). Kansalaisten luottamuksen

puolustuspolitiikan hoitoon voidaan todeta olevan ennallaan.

Strateginen tavoite: Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä

Kansalaisista 33 % (46 % vuonna 2012) katsoo, että Suomella olevan hyvät mahdollisuudet

puolustautua jos Suomi joutuu tavanomaisin asein käytävään sotaan. Tämä jakautuu

sukupuolten välillä siten, että miehistä 40 % (47 % vuonna 2012) ja naisista 27 % (45 %

22

vuonna 2012) pitää Suomen puolustusmahdollisuuksia hyvinä. Tämän perusteella voidaan

todeta, että kansalaiset kokevat Suomen puolustusmahdollisuuksien heikentyneen.

Taulukko 21: Kansalaisten mielipiteitä puolustuspolitiikasta ja suorituskykyisestä puolustusjärjestelmästä

*Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tiedotteita ja katsauksia 2014. *Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Ministeriön sisäinen palvelukyky

Seuraavissa taulukoissa olevat luvut perustuvat puolustusministeriön sisäiseen

asiakaspalvelujen tyytyväisyyskyselyjen tuloksiin asteikon ollessa 1 (huono)-5 (erinomainen)

Henkilöstön tyytyväisyys hyvinvoinnin tukeen (pl. työterveyden huolto) ovat kokonaisuutena

hyvällä tasolla ja noussut hieman edellisestä vuodesta.

Työsuojelun painopisteinä ovat olleet työterveyshuollon työergonomiasuositusten

järjestelmällinen toteuttaminen sekä epäiltyjen sisäilmaongelmien seuranta, selvittäminen ja

todettujen haittojen poistaminen.

Taulukko 22: Henkilöstön hyvinvoinnin tuki

Sisäinen palvelukyky Toteuma

2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014 Muutos %

2013–2014

Työsuojelu 3,80 3,83 3,88 1

Työhyvinvointi 3,63 3,74 3,94 5

Yhteensä 7,43 7,57 7,82 3

Uuden henkilöstön tyytyväisyys perehdytykseen on melko hyvällä tasolla, mutta laskenut

hieman edellisestä vuodesta.

Taulukko 23: Henkilöstön perehdyttäminen


2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014 Muutos %

2013–2014

Työtehtäviin perehdyttäminen 3,68 3,73 3,6 -3

Organisaatioon perehdyttäminen 3,49 3,54 3,53 - 0

Yhteensä 3,59 3,64 3,57 -2

Tyytyväisyys ylimmän johdon tukeen on hyvällä tasolla ja noussut hieman edellisestä

vuodesta. Ylimmän johdon tukeen on laskettu ministeriön kansliasihteeristön tuottamat

sisäiset palvelut sekä ministeriön autonkuljettajapalvelut.

Tyytyväisyys sisäisen henkilöstöhallinnon palveluihin on melko hyvällä tasolla ja on noussut

edellisestä vuodesta. Puolustusministeriö on ottanut kertomusvuonna käyttöön valtion

yhteiseen Kieku-tietojärjestelmään perustuvan henkilöstöhallinnon sähköisen toimintamallin.

Tyytyväisyys viestintäpalveluihin on melko hyvällä tasolla ja noussut edellisestä vuodesta.

Tyytyväisiä oltiin varsinkin sisäisen intranetin käytettävyyteen ja sisältöön, mediaseurantaan,

sisäiseen henkilöstölehteen, julkaisutoimintaan ja päivittäisviestinnän tukeen.

Tyytyväisyys tiedonhallinnan palveluihin on melko hyvällä tasolla ja noussut hieman edellisestä

vuodesta. Tiedonhallinnan kehittämistä on vaikeuttanut valtioneuvoston yhteisen

asianhallintajärjestelmän kehittämisen viivästyminen.

Palvelukyky / asiakastyytyväisyys

Arviointi Toteuma 2012

Toteuma 2013

Toteuma 2014

Puolustuspolitiikan hoito Erittäin ja melko tyytyväisten % -osuus vastaajista

73 69 69

Suomen puolustusmahdollisuudet tavanomaisessa sodassa

Erittäin ja melko tyytyväisten % -osuus vastaajista

46 - 33

23

Tyytyväisyys talousraportointiin on kasvanut vertailuvuosien aikana ja sen riittävyys ja

ajantasaisuus on melko hyvällä tasolla.

Taulukko 24: Muut sisäiset palvelut


2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014 Muutos %

2013–2014

Ylimmän johdon tuki - 3,80 3,93 3

Sisäinen henkilöstöhallinto 3,77 3,67 3,88 6

Viestintäpalvelut 3,61 3,55 3,70 4

Tiedonhallinnan palvelut 3,78 3,76 3,82 2

Talousraportointi 3,76 3,79 3,90 3

1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN

Puolustusministeriön työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti vuonna 2014 oli 93 %.

Vastausprosentti pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna (95 %).

Kokonaistyytyväisyysindeksi PLM:ssä on 3,71 ja se nousi hieman edellisvuodesta.

Kokonaiskuva on myönteinen, sillä työtyytyväisyys on noussut vuodesta 2010 lähtien (2010:

3,43 > 2014: 3,71). Jos tarkastellaan kyselyn kahdeksaa pääkohtaa, niin työtyytyväisyys on

laskenut ainoastaan tiedon kulussa (-0,02). Muutos ei ole tilastollisesti merkittävä.

Taulukko 25: Työtyytyväisyysindeksit vuosina 2011 – 2014

Tyytyväisyys on pysynyt suunnilleen samana tai noussut muissa pääkohdissa: Johtaminen

(+0,04), Työn sisältö ja haasteellisuus (+0,04), Palkkaus (+0,06), Kehittymisen tuki (+0,18)

Työilmapiiri ja yhteistyö (+0,1), ja Työnantajakuva (+0,16). Myönteisimmät ja tilastollisesti

merkittävät muutokset ovat tapahtuneet alakohdissa Arvojen selkeys ja ymmärrettävyys

(+0,25), Työtilat ja työvälineet (+0,24) sekä Uralla eteneminen ja sen tukeminen

työyhteisössä (+0,22). Palkkauksen osalta myönteistä on se, että ko. kohdassa viime vuosina

saavutettu nousu on pystytty säilyttämään ja tyytyväisyys on noussut kaikkiin kyseisen

kohdan alakohtiin.

Puolustusministeriön tulokset ovat hieman muuta valtioneuvostoa korkeammat (+0,16). Ero

valtioneuvostoon on viime vuosina kasvanut. Ministeriön tulos ylittää valtioneuvoston

keskiarvon kaikissa pääkohdissa. Kun tarkastellaan alakohtia, valtioneuvoston keskiarvo alittuu

ainoastaan kohdassa Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä (-0,02).

Miesten ja naisten työtyytyväisyyden välillä on selkeä ja tilastollisesti merkittävä ero (0,6). Ero

on kasavanut viime vuodesta, jolloin se oli 0,35. Miehet ovat naisia tyytyväisempiä jokaiseen

kyselyn kohtaan. Huomattavimmat erot työtyytyväisyydessä ovat seuraavissa kohdissa: Uralla

eteneminen ja sen tukeminen työyhteisössä (1,01), Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen

työyhteisössä (0,96), Palkkauksen oikeudenmukaisuus (0,9), Palkkauksen suhde työn

asettamaan vaativuuteen (0,8) sekä Työpaikkakoulutusmahdollisuudet ja muut osaamisen

kehittämistoimenpiteet (0,79).

Kyselystä tehtiin myös Johtajuusindeksi, Osaamisen johtamisindeksi ja Työhyvinvoinnin

johtamisindeksi. Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman myötä on lisätty

summaindeksit: Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen, Motivaatio ja työn imu sekä

Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus, joita pidetään aikaansaannoskyvyn mittareina

(inhimillinen pääoma). Alla esitetään indeksit ja vertailu ministeriöiden keskiarvoon.

Toteuma

2011 Toteuma

2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014 Muutos %

2013–2014

Työtyytyväisyysindeksi 3,51 3,58 3,62 3,71 + 2,5 %

- naiset 3,40 3,45 3,42 3,36 - 1,8 %

- miehet 3,63 3,69 3,77 3,96 + 5,0 %

24

Taulukko 26: Puolustusministeriön työtyytyväisyyden alaindeksit vuosina 2011 – 2014

Indeksit on laskettu seuraavien kohtien sisältämien alakohtien keskiarvoista: − Johtajuusindeksi: 1) Johtaminen ja 7) Tiedonkulku − Osaamisen johtamisindeksi: 2) Työn sisältö ja haasteellisuus ja 4) Kehittymisen tuki − Henkisten ja fyysisten työolojen johtamisindeksi: 5) Työilmapiiri ja yhteistyö ja 6) Työolot

Henkilöstön kehittäminen

Henkilöstön kehittämisessä jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua työtä inhimillisten pääomien

suunnitelmien laadinnassa valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisesti.

Inhimillisen pääoman suunnitelmat on laadittu erityisseurantaan nostettuihin hankkeisiin

(puolustusvoimauudistus, logistiikkalaitos, kokonaisturvallisuus, kyberstrategia) sekä ns.

viraston arjen toimintaan tulosohjauksen aikataulussa. Työ jatkuu ja siinä edetään

valtiovarainministeriön aikataulun ja ohjauksen mukaisesti.

Puolustusministeriön työkulttuurin kehittämistä jatkettiin yhteistyöfoorumin (YTF) toimesta.

Sen painopistealueet muodostettiin vuoden 2013 henkilöstön työpajojen esitysten perusteella,

joiden pohjalta YTF laati toimintakulttuurin kehittämissuunnitelman. Kehittämiskohteeksi

valittiin kolme voimavaratekijää. Ministeriön työkulttuurin kivijalkana on luottamus, jota

ylläpidetään ja vahvennetaan keskeisimmille voimavaratekijöillä arvostus, avoimuus ja

laadukkuus. Näitä esittelemään laadittiin animaatioelokuva sekä toinen elokuva, jossa

virkamiehet kertovat ministeriön työkulttuurista. Työkulttuurin kehittäminen jatkuu

kehittämissuunnitelman mukaisena.

Henkilöstön määrä ja rakenne sekä henkilöstökulut

Puolustusministeriön henkilötyövuosimäärä vuonna 2014 oli 147 HTV, joka on viime vuoden

tasolla. Henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 146, joista kaikki olivat virkasuhteisia. Naisia

henkilöstöstä oli 42,5 % ja miehiä 57,5 %.

Määräaikaisen henkilöstön raportointitapa on muuttunut siten, että seuraavassa taulukossa

esitetään ns. aidosti määräaikaisten osuudet vuodesta 2014 lukien, jonka johdosta

määräaikaisten osuus näyttää tilaston mukaan laskeneen. Näin ei kuitenkaan tosiasiallisesti

ole, vaan määräaikaisten osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Ns. aidosti määräaikaisia

palvelussuhteita on 15 prosenttia henkilöstöstä kun vuonna 2013 niitä oli 14 prosenttia ja

vuonna 2012 niitä oli 13 prosenttia.

Henkilötyövuoden (ml. henkilösivukulut) hinta jatkoi nousuaan 1,3 % mutta edellisvuosia

maltillisemmin. Kokonaistyövuosikustannusten nousu oli 1,5 %, kun se vuonna 2013 oli 5,8 %

ja vuonna 2012 oli 5,9 %. Kustannusten nousua aiheuttivat virkaehtosopimusten mukaiset

palkantarkistukset, palkkaliukumat ja osaamisvaatimusten kasvun vaikutukset tehtävien

vaativuustasoihin sekä henkilösivukulujen nousu.

Toteuma

2011 Toteuma

2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014 Ero vuoteen

2013 Ministeriöiden

keskiarvo

Johtajuusindeksi 3,43 3,48 3,61 3,64 + 0,03 3,53

Osaamisen johtamisindeksi 3,62 3,70 3,68 3,79 + 0,11 3,62

Työolojen johtamisindeksi 3,78 3,78 3,81 3,90 + 0,09 3,81 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen - 3,60 3,63 3,74 + 0,11 3,55

Motivaatio ja työn imu - 3,79 3,79 3,84 + 0,05 3,77

Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus - 3,58 3,67 3,73 + 0,06 3,62

25

Taulukko 27: Henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut

Työhyvinvointi

Työterveyshuollon toimintaa jatkettiin pääpiirteissään edellisten vuosien tapaan.

Työterveyshuollon toimittajana jatkoi Diacor, jonka kanssa tehtyä hyvää yhteistyötä

vahvistettiin päivittämällä työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

Sairauspoissaolojen määrä (pv/htv) kasvoi edellisvuoteen nähden, mutta on alempana kuin

vuosina 2011–2012. Ministeriön sairauspoissaolot (6,7 pv/htv) on edelleen selvästi alle

valtionhallinnon keskiarvon (8,9 pv/htv). Työterveyshuollon kustannukset kuitenkin kasvoivat

jälleen edellisvuodesta.

Yksikkö Toteuma 2011

Toteuma 2012

Toteuma 2013

Toteuma 2014

Henkilötyövuodet kokonaiskertymä htv 139 145 147 147

Henkilöstömäärä vuoden lopussa henkilöä 146 150 148 146

Henkilötyövuoden hinta eur 70 264 71 396 74 412 75 381

Sukupuolijakauma

- naiset % 49,3 47,3 43,2 42,5

- miehet % 50,7 52,7 56,8 57,5

Vakinaisia henkilöstöstä % 74,7 72,7 69,6 84,9

- naiset % 52,3 51,4 47,6 40,3

- miehet % 47,7 48,6 52,4 59,7

Määräaikaiset henkilöstöstä % 25,3 27,3 30,4 15,1

- naiset % 40,5 36,6 33,3 54,5

- miehet % 59,5 63,4 66,7 45,5

Kokoaikaiset % 96,6 98,7 99,3 98,6

- naiset % 48,9 47,3 43,5 42,4

- miehet % 51,1 52,7 56,5 57,6

Osa-aikaiset % 3,4 1,3 0,7 1,4

- naiset % 60,0 50,0 0,0 50,0

- miehet % 40,0 50,0 100,0 50,0

Koulutustasoindeksi (1-8) 6,0 6,0 6,2 6,2

- naiset (1-8) 5,5 5,5 5,7 5,8

- miehet (1-8) 6,5 6,4 6,6 6,4

Keski-ikä vuotta 45,9 46 46,3 47,5

- naiset vuotta 43,1 43,9 43,9 45,4

- miehet vuotta 48,7 47,9 48,1 49,0

Työvoimakustannukset yhteensä 1 000 € 9 754 10 334 10 937 11 102

Palkkasumma 1 000 € 7 918 8 403 8 819 8 942

Luontoisetuudet eur/vuosi 4 691 5 020 5 440 4 840

Henkilösivukulut 1 000 € 1 501 1 613 1 794 2 160

Välill. työvoimakust. / tehdyn työajan palkat % 59,1 60,9 61,1 61,6

Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta % 79,6 80,0 80,8 82,3

Työhyvinvointi

kokonaistyötyytyväisyysindeksi (1-5) 3,5 3,6 3,6 3,7

Sairauspoissaolot työpv/htv 9,4 7,7 5,7 6,7

Sairastapaukset lkm/htv 2,0 1,6 1,5 2,1

Henkilöstöinvestoinnit

Työtyytyväisyyden edistäminen €/htv 630 450 208 257

Työkunnon edistäminen €/htv 337 312 306 380

Koulutus ja kehittäminen €/htv 1 708 1 804 1 862 1 924

Työterveyshuolto €/htv 631 603 664 782

26

Taulukko 28: Sairauspoissaolot ja työterveyspalvelut 2011 – 2014

Sairauspoissaolot Toteuma 2011

Toteuma 2012

Toteuma 2013

Toteuma 2014

Muutos % 2013–2014

Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 9,4 7,7 5,7 6,7 + 17,5 %

Sairauspoissaolojen pituus (työpäivää/tapaus)

4,7 4,8 3,7 3,9 + 5,6 %

Työterveyspalvelut, netto (euroa/htv) 631,3 603,0 664,1 782,3 + 17,8 %

Tasa-arvo

Puolustusministeriössä toimii kansliapäällikön johtama toiminnallinen tasa-arvotyöryhmä,

jonka jäsenet ovat ministeriön eri osastoilta, erillisyksiköistä ja eri henkilöstöryhmistä.

Työryhmässä on jäsenet myös puolustusvoimista ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta.

Työryhmä käsittelee asioita, jotka mm. liittyvät ministeriön henkilöstöpoliittiseen tasa-arvoon

sekä yhdenvertaisuuteen sekä hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan.

Edellä kerrotun mukaisesti puolustusministeriössä miesten ja naisten työtyytyväisyyden välillä

on selkeä ja tilastollisesti merkittävä ero (0,60). Miehet ovat naisia tyytyväisempiä kaikilla

työtyytyväisyyskyselyn osa-alueilla. Ministeriön henkilöstön eri ryhmien välillä ei tulisi olla

suuria eroja ja tämän tilanteen korjaamiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.

Kulttuuri- ja liikuntatoimen tuki

Ministeriö tuki henkilöstön omaehtoista kulttuuri- ja liikuntatoimintaa kulttuuri- ja

liikuntasetelein. Lisäksi ministeriön sosiaali- ja virkistystoimikunta järjesti koko henkilöstölle

tarkoitettua kulttuuri- ja liikuntatoimintaa, joita olivat mm. vuosipäiväjuhla, pikkujoulut ja

ministeriöiden yhteinen budjettiruuhi. Yhteensä nämä tilaisuudet ovat kattaneet koko

henkilöstön. Tämän ohella myös toimintayksiköt järjestivät erilaisia virkistys-, liikunta- ja

työhyvinvointitilaisuuksia omassa keskuudessaan.

Sosiaali- ja virkistystoimikunnan toimintaan ovat kuuluneet myös erilaiset liikunnalliset

harrasteryhmät sekä erilaisia lajikokeiluja.

Osaaminen

Osaamisen kehittämiseen panostamista jatkettiin edellisvuosien tapaan. Koulutusmäärät ja -

kustannukset nousivat viime vuodesta koko henkilöstölle annettujen Kieku-koulutusten

johdosta. Lisäksi uusina koulutusohjelmina aloitettiin henkilöstö mediavalmennukset, joihin

osallistui noin 40 henkilöä vuonna 2014 kuudessa eri koulutustilaisuudessa.

Taulukko 29: Osaamisen kehittämisen tunnusluvut vuosina 2011 – 2014

Toteuma

2011 Toteuma

2012 Toteuma

2013 Toteuma

2014 Muutos %

2013–2014

Henkilöstökoulutuspäivät yht. 520 508 404 577 + 42,8 %

Koulutukseen osallistuneet 130 105 127 146 + 15,0 %

Henkilöstökoulutus (pv/htv) 3,8 3,5 2,7 4,0 + 48,1 %

Koulutuskustannukset (euroa/htv) 1 708 1 804 1 862 1 924 + 3,2 %

Koulutustasoindeksi 6,0 6,0 6,2 6,2 -0,5 %

- naiset 5,5 5,5 5,7 5,8 1,8 %

- miehet 6,5 6,5 6,6 6,4 -2,2 %

27

1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI

1.6.1 Rahoituksen rakenne Kertomusvuonna puolustusministeriöllä oli määrärahaa käytettävissä yhteensä 25,418 milj.

euroa, jonka lisäksi puolustusministeriöllä oli käytössä 1,550 milj. euroa arvonlisäveromenoihin

tarkoitettua määrärahaa.

Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön toimintamenojen kattamiseksi oli käytettävissä 23,223

milj. euroa, joka sisälsi vuoden 2014 talousarviossa sekä lisätalousarvioissa osoitettua

määrärahaa 19,783 milj. euroa ja aikaisemmalta varainhoitovuodelta siirtyvää määrärahaa

3,440 milj. euroa. Toimintamenomäärärahamomentin alajaottelu puolustusministeriön

henkilöstön palkkoihin ja muihin toimintamenoihin otettiin käyttöön vuonna 2014.

Puolustusministeriön henkilöstön palkkoihin oli käytettävissä 11,282 milj. euroa ja muihin

menoihin 11,941 milj. euroa. Lisäksi puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä oli käytettävissä

puolustusministeriön hallinnonalan vuodelta 2013 siirtynyttä tuottavuusmäärärahaa 0,117 milj.

euroa. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen oli käytettävissä 2,078 milj. euroa.

Kokonaisuudessaan rahoituksen rakenne on ollut vuonna 2014 parempi kuin vuonna 2013.

Rahoituksen tasoon vaikutti vuodelta 2013 siirtynyt toimintamenomääräraha, sillä vuoden

2014 talousarviossa kirjanpitoyksikölle osoitettiin toimintamenomäärärahaa 0,362 milj. euroa

vähemmän kuin vuonna 2013.

Taulukko 30: Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön rahoituksen rakenne (1 000 €) (pl. arvonlisävero-menot)

Käytettävissä

2012 Käytettävissä

2013 Käytettävissä

2014

Puolustusministeriön toimintamenot 20 874 21 396 23 223

Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha - 560 117

Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen 141 - -

Osakehankinnat 1 600 - -

Puolustusvoimien toimintamenot 6 000 - -

Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen 2 028 2 078 2 078

EU:n kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot

(28.60.01)

53 - -

EU:n kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (23.01.03.) - 66 -

YHTEENSÄ 30 696 24 034 25 418

*Kirjanpitoyksikön virallinen talousarvion toteumalaskelma on esitetty kappaleessa kaksi.

1.6.2 Talousarvion toteutuminen Puolustusministeriön hallinnonalan muihin tuloihin kertyi tuottoja 0,541 milj. euroa. Toiminnan

tuotoista suurin osa 0,492 milj. euroa (93 %) muodostui muista toiminnan tuotoista, joka

sisältää Foreign Military Sales (FMS) -maksujärjestelyjen mukaiset palautukset ja korkotulot.

Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 36 000. euroa, joka on 10

% enemmän kuin edellisenä varainhoitovuonna.

Puolustusministeriöllä oli kertomusvuonna käytettävissä määrärahoja kaikkiaan 26,968 milj.

euroa (ml. puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot momentti), mikä on 0,453

milj. euroa enemmän kuin vuonna 2013.

Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön rahoituksen rakenne muodostui pääosin

toimintamenomäärärahasta ja vuodelta 2013 siirtyneestä toimintamenomäärärahasta, jonka

lisäksi käytettävissä oli tuottavuusmäärärahaa (vuodelta 2013 siirrettyä puolustusministeriön

hallinnonalan tuottavuusmäärärahaa) ja maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

käytettävää määrärahaa.

Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ole ollut käytössään valtuuksia.

28

Puolustusministeriön määrärahojen käyttö oli yhteensä 22,283 milj. euroa, joka sisältää

arvonlisäveromenoja 0,848 milj. euroa. Puolustusministeriö käytti toimintamenomäärärahaa

19,250 milj. euroa, joka oli 1,295 milj. euroa enemmän kuin edellisenä varainhoitovuonna.

Puolustusministeriöllä oli toimintamenomäärärahan lisäksi käytössään vuodelta 2013

siirtynyttä puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmäärärahaa, jota käytettiin 0,107

milj. euroa.

Puolustusministeriön siirtotalouden kuluihin osoitettu siirtomääräraha jaettiin

kokonaisuudessaan maanpuolustusjärjestöille varainhoitovuoden aikana.

Puolustusministeriön toimintamenomäärärahaa siirtyi vuodelle 2015 yhteensä 3,856 milj.

euroa.

1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Puolustusministeriön tuottoja kululaskelma osoittaa kulujäämää 21,800 milj. euroa.

Kulujäämä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,832 milj. euroa.

Tuotot

Toiminnan tuottoja kertyi yhteensä 0,531 milj. euroa, josta muut toiminnat tuotot olivat 0,492

milj. euroa ja maksullisen toiminnan tuotot olivat 36 000 euroa. Muiden tuottojen

väheneminen aiheutui FMS-maksujärjestelyyn liittyvien maksupalautusten pienenemisestä.

Käyttökorvauksia perittiin 3 000 euroa Santahaminassa sijaitsevan puolustusministeriön

henkilöstön virkistyskäyttöön tarkoitetun mökin käytöstä. Aikaisemmin nämä käyttökorvaukset

on kirjattu muihin tuottoihin. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotot vähenivät yhteensä 1,002

milj. euroa.

Rahoitustuottoja oli yhteensä 13 000 euroa, ja ne kertyivät pääosin FMS–menettelyn

mukaisista korkotuloista. Pieneneminen edellisen vuoden rahoitustuottoihin verrattuna oli

5 000 euroa ja johtui lähinnä em. korkotulojen vähentymisestä.

Kulut

Toiminnan kulut olivat yhteensä 19,189 milj. euroa ja ne lisääntyivät 0,643 milj. euroa

aikaisempaan varainhoitovuoteen verrattuna. Tämä aiheutui suurimmaksi osaksi normaalista

vuotuisesta vaihtelusta eri kululajeissa.

Toiminnan kuluista suurin erä olivat henkilöstökulut 11,217 milj. euroa, jossa oli edelliseen

vuoteen verrattuna lisäystä 0,373 milj. euroa (3 %), joka aiheutui pääosin henkilösivukulujen

noususta kolmella prosenttiyksiköllä. Muu henkilökulujen kasvu johtuu virkaehtosopimusten

mukaisista palkantarkistuksista ja palkkaliukumista. Henkilöstökulujen nousua voidaan pitää

kohtuullisena.

Vuokrat olivat 1,494 milj. euroa ja ne laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,173 milj. euroa

(10 %). Vuokrakuluja alentaa muun muassa se, että ministeriön vanhojen työasemien

käyttöaikaa jatkettiin 11/2014 saakka ja jatkoajasta maksettiin alennettua vuokraa. Lisäksi

asuntojen vuokrakulut ovat pienentyneet EU:n kansallisen asiantuntijatehtävän päättymiseen

johdosta.

Palvelujen ostot olivat 4,146 milj. euroa ja ne lisääntyivät edellisestä vuodesta 0,178 milj.

euroa (5 %). Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut (1,167 milj. euroa) olivat suurin yksittäinen

kuluerä palveluiden ostoissa. Toiseksi suurin kuluerä (0,866 milj. euroa) oli atk-palveluiden

ostot valtion virastoilta ja laitoksilta.

29

Toiminnan muut kulut olivat yhteensä 1,747 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen

verrattuna 0,180 milj. euroa (12 %). Toiminnan muiden kulujen suurimmat erät olivat

jäsenmaksut ulkomaille 0,624 milj. euroa ja matkamenot 1,028 milj. euroa.

Puolustusministeriön poistot kasvoivat 25,9 % vuonna 2014, koska varainhoitovuoden aikana

muutettiin tiettyjen esineiden poistoaikaa kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen. Muutos

aiheutui siirtymisestä Kieku-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä yhtenäisiin poistoaikoihin.

Lisäpoistot kirjattiin kertapoistoina. Tilinpäätöksen liitteessä kuusi ei ole esitetty

puolustusministeriön poistosuunnitelmaa, koska poistot alittavat 1 milj. euron raja-arvon.

Siirtotalouden kulut olivat 2,078 milj. euroa ja ne olivat kokonaisuudessaan

maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen myönnettyjä avustuksia.

Puolustusministeriö tuotantotekijöiden hankintamenoista maksama arvonlisävero oli 0,848

milj. euroa, joka väheni edelliseen vuoteen verrattuna 5 %.

1.6.4 Tase Puolustusministeriön taseen loppusumma oli 0,265 milj. euroa, joka oli 0,288 milj. euroa

vähemmän kuin edellisenä vuotena.

Vastaavaa

Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvo laski 35 000 euroa. Eniten aleni

kalusteiden arvo 28 000 euroa. Varainhoitovuoden aikana kalustosta tehtiin normaalit

tasapoistot ja poistot olivat edellisten vuosien suuruisia. Tiettyjen esineiden kertaluonteilla

lisäpoistolla ei ollut merkittävää vaikutusta poistojen määrään ja kalusteiden arvon

alenemiseen.

Taseen vastaavissa muutos kohdistui ennen kaikkea lyhytaikaisiin saamisiin ja rahoihin,

pankkisaamisiin ja muihin rahoitusvaroihin. Lyhytaikaiset saamiset olivat yhteensä 0,083 milj.

euroa. Vähennystä edellisvuoteen oli 0,252 milj. euroa, joka aiheutui pääosin myyntisaamisten

vähenemisestä.

Vastattavaa

Pääoman siirrot olivat nettomääräisesti 21,532 milj. euroa, josta 23,517 milj. euroa oli siirtoja

valtion yleiseltä maksuliikemenotililtä ja 1,985 milj. euroa siirtoja valtion yleiselle

maksuliiketulotilille.

Rahastojen pääomat nousivat hieman edellisen vuoden tasolta ollen yhteensä 0,216 milj.

euroa. Ne muodostuivat puolustusministeriön lahjoitusvaroista 0,117 milj. euroa, rauhanturva-

toiminnan messilahjoitusvaroista 56 000 euroa ja uudenvuoden vastaanoton järjestämiseksi

saadusta apurahasta 43 000 euroa.

Lyhytaikainen vieras pääoma vähentyi 63 000 euroa vuodesta 2013, ollen yhteensä 3,245 milj.

euroa. Ostovelat olivat yhteensä 0,687 milj. euroa, jossa oli vähennystä edellisvuoteen 57 000

euroa. Tilivirastojen väliset tilitykset ja edelleen tilitettävät erät olivat yhteensä 0,476 milj.

euroa. Edelleen tilitettävät erät ovat vuoden 2014 joulukuun työnantajasuorituksia ja

eläkemaksuja.

Siirtovelat vähenivät edellisvuoteen verrattuna 41 000 euroa. Lomapalkkavelka sivukuluineen

kasvoi edellisestä vuodesta 25 000 euroa ja sen määrä oli vuoden lopussa yhteensä 2,072

milj. euroa.

30

1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma on johdon kannanotto sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan tilasta. Lausuman perustana on hyödynnetty valtionhallinnon sisäisen

valvonnan arviointikehikkoa. Lausuman sisältö on ministeriön johdon yhteinen näkemys

tarkasteluvuoden toiminnasta.

LAUSUMA

Puolustusministeriön lausuma perustuu ministeriön kaikkien osastojen ja erillisyksiköiden

antamiin arviointi- ja vahvistuslausumiin. Lausunto on käsitelty kansliapäällikön

johtoryhmässä.

Lausumaa annettaessa on käytetty hyväksi myös

- riskienhallinnan käyttöönoton havaintoja

- tarkastusyksikön tarkastushavaintoja

- Valtiontalouden tarkastusviraston havaintoja sekä edellisvuosien havaintoja arviointi- ja

vahvistuslausumasta

Puolustusministeriön sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät talousarvioasetuksen 69§:n

vaatimukset. Arvioiden mukaan sisäisessä valvonnassa on joitakin alueita ja prosesseja, jotka

vaativat toiminnan systemaattisempaa ja kokonaisvaltaisempaa kehittämistä. Kasvava haaste

on toimintaympäristön monimutkaistuminen. Osastojen ja yksiköiden arvion mukaan sisäisen

valvonnan ja riskienhallinnan tila ministeriössä on pysynyt keskimäärin ennallaan.

Tarkastelu arviointikehikon avulla

Seuraavassa on eritelty arviointikehikon avulla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa

puolustusministeriössä ja sen kehittämisen tarpeita ja kohteita:

(Numeerinen osastojen ja erillisyksiköiden vastausten keskiarvon arviointiasteikko: heikosti 1,

kohtuullisesti 2, melko hyvin 3, hyvin ja järjestelmällisesti 4). Suluissa on vuosien 2013 ja

2012 numeerinen arvo.

Sisäinen toimintaympäristö ja toimintarakenteet

Ministeriön toimintakulttuuri on kehittynyt edelleen suoritettujen työtyytyväisyyskyselyiden

perusteella. Ministeriö on panostanut toimintakulttuurin kehittämiseen paljon ja se on pääosin

hyvällä tasolla. Toimintakulttuurin ja ministeriön arvojen tunnistamiseen ministeriössä ja myös

ministeriön ulkopuolella on panostettu. Toimintatavat ja ohjeistukset ovat pääsääntöisesti

kunnossa.

Riskienhallinnan kehittämistä on jatkettu ministeriössä. Ministeriö on ottamassa käyttöön

HUOVI-portaalia. Ministeriön yleinen tietämys toiminnan riskeistä ja niiden hallinnasta on

parantunut.

Ministeriön resurssit ovat olleet riittävät. Ministeriön kokous- ja muiden yhteistilojen

riittämättömyys koetaan ongelmaksi. Resursoinnissa on varauduttu tulevien vuosien

supistuviin voimavaroihin. Erittäin tärkeänä pidetään, että ministeriössä on osaava henkilöstö,

jota voidaan kohdentaa kulloinkin tärkeimpiin tehtäviin, eikä jouduta tarpeettomasti

käyttämään ministeriön ulkopuolista osaamista.

Yleisarvio ministeriön toimintakulttuurista 3,1 (3,4;2,9)

31

Tavoitteiden asettaminen

Viraston toiminnan suunnittelu ja seuranta noudattaa yleistä valtionhallinnon ohjeistusta.

Toiminnansuunnittelun menettelyt ovat selkeät ja johdonmukaiset suunnittelun eri tasoilla.

Ministeriön toiminnan suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen on selkeä kokonaisuus ja

noudattaa valtioneuvoston yleistä ja ministeriön sisäistä vuosikelloa. Tavoitteiden

asettamisessa toiminnan poliittiset ulottuvuudet aiheuttavat ennakoimattomuutta

aikatauluihin. Perusteellisestikin laadittu suunnitelma voi poliittisen käsittelyn jälkeen

osoittautua puutteelliseksi.

Yleisarvio toiminnan suunnittelusta ja tavoitteiden asettamisesta 3,5 (3,4;2,7)

Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta

Riskienhallinta on tunnistettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi ministeriön toiminnassa. Vuonna

2013 käynnistettiin kehittämistyö, jonka pilottiryhmän kokoamassa toimintatapamallissa

määriteltiin riskienhallinnan tavoitteet. Ministeriössä omana työnä tapahtuneen pilotoinnin

pohjalta päädyttiin valtionhallinnon HUOVI- portaalin käyttöönottoon. Käynnistettyä

kehittämistyötä jatketaan vuonna 2015. Edellytykset riskienhallinnan kehittämiselle ovat

hyvät.

Yleisarvio riskienhallinnasta 2,4 (2,7;1,7)

Kontrollit (valvontatoimenpiteet)

Kontrollien arvioidaan toimivan hyvin. Virastolla ei ole valtuuksia, joten sillä ei ole myöskään

valtuuskirjanpitoa. Viraston toimintaprosessit on kuvattu, mutta niiden toimivuuden valvonta

ja kehittäminen eivät ole jalkautuneet prosessivastuussa olevien arkeen. Erityisesti ministeriön

sisäistä toiminnanohjausta on kehitetty edelleen, minkä seurauksena muun muassa

tavoiteasetantaa on kyetty terävöittämään.

Kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen ministeriössä auttaa prosessien tunnistamisessa ja

sitä kautta muuttuvien vastuiden tunnistamisessa.

Työajan kohdentaminen toiminnoille on ollut käytössä koko tarkasteluvuoden ajan.

Aikaisempiin vuosiin nähden merkittävä muutos oli Kieku-järjestelmän käyttöönotto.

Yleisarvio kontrollien toteutumisesta 3,4 (3,4;3,1)

Tiedonkulku ja informaation käytettävyys

Ministeriössä oleva tieto on yleensä löydettävissä ja saatavilla. Sisäisessä tiedonkulussa

hyödynnetään eri johtoryhmiä, osastojen ja yksiköiden kokouksia, henkilöstöinfoja, ja sisäistä

sähköpostia ja intranettia. Erityisesti koko ministeriön info-tilaisuudet ovat lisänneet avoimen

tiedonvaihdon kokemusta ministeriössä.

Johdon laskentatoimen kehittymisen tietopohja odottaa käytössä olevan Kieku-järjestelmän

kehittämistä.

Ulkoinen tiedonkulku toimii vakiintuneen käytännön mukaisesti hyvin. Henkilöstön

mediavalmiuksia on kehitetty vuoden aikana.

Yleisarvio ministeriön tiedonkulusta 3,5 (3,1;2,8)

32

Seuranta

Seuranta on osa jokapäiväistä johtamistoimintaa. Jatkuva seuranta antaa melko hyvin johdon

tarvitseman tiedon. Systemaattisen riskienhallinnan kehittyminen parantaa poikkeamien

seurantaa ja sisäistä arviointia. Ulkoisten tahojen arviointien tulokset käsitellään virastossa

asiaan kuuluvasti ja niitä on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä.

Yleisarvio seurannasta 3,0 (2,9;2,3)

YLEISARVIO MINISTERIÖN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TOIMIVUUDESTA

3,1 (3,1;2,3)

Ministeriön sisäisen toiminnan rakenteet ja menettelytavat tukevat johdolle kuuluvaa vastuuta

sisäisestä valvonnasta. Talouden valvonta on hyvässä kunnossa. Ministeriön sisäinen valvonta

ja riskienhallinta ovat pääosin hyvällä tasolla ja tunnistetut puutealueet ovat jo nyt

kehittämiskohteina. Tulevaisuuden haasteena nähdään toimintaympäristön laajuus ja nopea

muutos. Valtioneuvoston hallintoyksikön syntyminen ja uusien toimintatapojen omaksuminen

tulee olemaan haaste ministeriön sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle.

1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET

Puolustusministeriö osallistui valtioneuvoston kriisiviestinnän auditointiin vuonna 2014.

Itsearviointiin perustuvassa auditoinnissa puolustusministeriön tulos oli hyvä, ministeriö

sijoittui virastovertailussa toiselle sijalle.

Auditointi tuotti valtionhallinnolle yhteisiä kriisiviestinnän kehittämiskohteita, joiden

systemaattiseen käsittelyyn valtioneuvoston kriisiviestinnän yhteistyöryhmä antaa

konkreettista ohjeistusta. Yhteisiä kehittämiskohteita ovat mm. toimintamallien kehittäminen

ja viestinnän resurssien yhdistäminen hallinnonalojen rajojen yli häiriötilanteiden aikana.

Kriisiviestinnän harjoittelu valmiusharjoituksissa ja kriisiviestinnän koulutus nähtiin

merkittävänä osaamisen lisääjänä. Huomiota valtionhallinnossa tulee kiinnittää myös

kansalaisten tiedontarpeiden ja käsitysten luotaamiseen sekä kansainväliseen viestintään.

Puolustusministeriö on koonnut Pääesikunnan ja puolustushaarojen yhteisiä kriisiviestinnän

kehittämiskohteita, joita ovat mm. häiriötilanteiden viestintäresurssien riittävyyden

turvaaminen, kansainvälisen viestinnän osaaminen ja viestinnän päivystyksestä huolehtiminen.

Viestinnän varajärjestelmien kehittämien tietoliikenteen häiriöiden aikana nähtiin myös

keskeiseksi kehittämiskohteeksi.

1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Puolustusministeriön kirjanpitoyksikössä ei ole kertomusvuonna havaittu valtion tai sen

vastuulla oleviin varoihin liittyviä väärinkäytöksiä tai rikoksia. Käynnissä ei ole myöskään

esitutkintoja tai oikeudenkäyntejä eikä muita väärinkäytösten tai rikosten johdosta

käynnistettyjä toimenpiteitä.

Puolustusministeriön kirjanpitoyksikössä ei ole tehty valtion tukiin tai rahoitukseen liittyviä

takaisinperintäpäätöksiä.

33

2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA

Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös

2013

Talousarvio

2014

(TA + LTA:t)

Tilinpäätös

2014

Vertailu

Tilinpäätös -

Talousarvio

Toteutuma

%

11. Verot ja veroluonteiset tulot 0,00 0 0,00 0,00 0 %

11.04.01 Arvonlisävero 0,00 0 0,00 0,00 0 %

12. Sekalaiset tulot 1 546 499,98 500 000 541 138,63 41 138,63 108 %

12.27.99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot 1 546 499,98 500 000 541 138,63 41 138,63 108 %

13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja 2 643,50 2 220 2 220,54 0,00 100 %

voiton tuloutukset

13.03.01. Osinkotulot, pääomanpalautukset ja

osakkeiden nettomyyntitulot 2 643,50 2 220 2 220,54 0,00 100 %

13.03.01.1. Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden

nettomyyntitulot 2 643,50 2 220 2 220,54 0,00 100 %

Tuloarviotilit yhteensä 1 549 143,48 502 220 543 359,17 41 138,63 108 %

Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja

määrärahalaji

Tilinpäätös

2013

Talousarvio

2014

(TA + LTA:t)

Talousarvion 2014 määrärahojen Tilinpäätös

2014

Vertailu

Talousarvio-

Tilinpäätös

Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot

käyttö

vuonna 2014

siirto

seuraavalle vuodelle

Edellisiltä

vuosilta siirtyneet

Käytettävissä

vuonna 2014

Käyttö

vuonna 2014 (pl. peruutukset)

Siirretty

seuraavalle vuodelle

27. Puolustusministeriön hallinnonala 23 678 583,76 23 411 000,00 18 852 683,18 3 856 285,33 22 708 968,51 702 031,49 3 556 822,79 23 339 822,79 19 357 113,95 3 856 285,33

27.01.01. Puolustusministeriön toimintamenot

(siirtomääräraha 2v) 20 145 000,00 19 783 000 15 926 714,67 3 856 285,33 19 783 000,00 0,00 3 440 199,54 23 223 199,54 19 250 394,32 3 856 285,33

27.01.01.1. Puolustusministeriön henkilöstön palkat

11 282 000 11 010 273,38 271 726,62 11 282 000,00 0,00

11 282 000,00 11 010 273,38 271 726,62

27.01.01.2. Muut toimintamenot

8 501 000 4 916 441,29 3 584 558,71 8 501 000,00 0,00

8 501 000,00 4 916 441,29 3 584 558,71

27.01.21. Puolustusministeriön hallinnonalan

tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 560 000,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 116 623,25 116 623,25 106 719,63 0,00

27.01.29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisä-

veromenot (arviomääräraha) 895 583,76 1 550 000 847 968,51

847 968,51 702 031,49

27.10.50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan

tukeminen (kiinteä määräraha) 2 078 000,00 2 078 000 2 078 000,00

2 078 000,00 0,00

Määrärahatilit yhteensä 23 678 583,76 23 411 000 18 852 683,18 3 856 285,33 22 708 968,51 702 031,49 3 556 822,79 23 339 822,79 19 357 113,95 3 856 285,33

Puolustusministeriön talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella

Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ole ilmoitettavaa.

34

3 TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.1.2014 - 31.12.2014 1.1.2013 - 31.12.2013

TOIMINNAN TUOTOT

Maksullisen toiminnan tuotot 35 806,05

32 674,73

Vuokrat ja käyttökorvaukset 2 500,00

Muut toiminnan tuotot 492 447,92 530 753,97

1 500 403,37 1 533 078,10

TOIMINNAN KULUT

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 550 025,45

472 970,31

Henkilöstökulut 11 217 469,07

10 844 251,43

Vuokrat 1 493 799,47

1 666 350,44

Palvelujen ostot 4 145 922,22

3 967 562,16

Muut kulut 1 746 732,33

1 566 746,61

Poistot 35 045,84 19 188 994,38

27 845,45 18 545 726,40

JÄÄMÄ I

-18 658 240,41

-17 012 648,30

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Rahoitustuotot 13 365,31

18 168,76

Rahoituskulut -626,08 12 739,23

-441,58 17 727,18

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT

Satunnaiset tuotot 25,21

Satunnaiset kulut -228 613,44 -228 588,23

0,00

JÄÄMÄ II

-18 874 089,41

-16 994 921,12

SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT

Kulut

Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille

yhteisöille 2 078 000,00 -2 078 000,00

2 078 000,00 -2 078 000,00

JÄÄMÄ III

-20 952 089,41

-19 072 921,12

TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA

Suoritetut arvonlisäverot -847 968,51 -847 968,51

-895 583,76 -895 583,76

TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

-21 800 057,92

-19 968 504,88

35

4 TASE

31.12.2014 31.12.2013

VASTAAVAA

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat oikeudet 6 389,48 6 389,48

9 584,22 9 584,22

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Koneet ja laitteet 5 862,80

9 522,58

Kalusteet 5 826,33

34 017,65

Muut aineelliset hyödykkeet 6 576,14 18 265,27

6 576,14 50 116,37

KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Käyttöomaisuusarvopaperit 39 652,50 39 652,50

39 652,50 39 652,50

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ

64 307,25

99 353,09

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

LYHYTAIKAISET SAAMISET

Myyntisaamiset 4 172,00

235 833,32

Siirtosaamiset 64 806,32

87 043,82

Muut lyhytaikaiset saamiset 5 896,44

Ennakkomaksut 8 549,14 83 423,90

12 607,29 335 484,43

RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT

Muut pankkitilit 0,00

1 178,99

Muut rahat ja pankkisaamiset 117 414,69 117 414,69

117 400,64 118 579,63

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ

200 838,59

454 064,06

VASTAAVAA YHTEENSÄ

265 145,84

553 417,15

36

31.12.2014 31.12.2013

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

VALTION PÄÄOMA

Valtion pääoma 1.1.1998 1 816 746 539,78

1 816 746 539,78

Edellisten tilikausien pääoman muutos -1 819 674 437,23

-1 819 026 620,64

Pääoman siirrot 21 532 055,53

19 320 688,29

Tilikauden tuotto-/kulujäämä -21 800 057,92 -3 195 899,84 -19 968 504,88 -2 927 897,45

RAHASTOJEN PÄÄOMAT

Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 216 357,15 216 357,15 173 411,75 173 411,75

VIERAS PÄÄOMA

LYHYTAIKAINEN

Ostovelat 687 146,82

744 023,98

Tilivirastojen väliset tilitykset 262 825,01

258 945,12

Edelleen tilitettävät erät 213 202,57

182 821,21

Siirtovelat 2 081 514,13 3 244 688,53 2 122 112,54 3 307 902,85

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

3 244 688,53

3 307 902,85

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

265 145,84

553 417,15

37

5 LIITETIEDOT

Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta

1. Budjettia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset talousarvion

toteutumalaskelmaan, tuottoja kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden

vertailtavuuteen

Vuoden 2014 III LTA:ssa momentin 12.27.99. (Puolustusministeriön hallinnonalan muut

tulot) tuloarvioon on tehty 500 000 euron lisäys, mikä aiheutuu FMS (Foreign Military

Sales) – maksujärjestelyyn liittyvistä maksupalautuksista.

2. Valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset ja

velat sekä muut sitoumukset suomen rahaksi.

Valuutta Kurssi 31.12.2014

USD 1,2043

3. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja –menetelmät

sekä niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tilikauden tuottoja kulujäämien sekä

taseessa ilmoitettavien erien muodostumiseen.

Puolustusministeriön tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja –asetusta

sekä valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita.

4. Aikaisempiin vuosiin kohdistuvat tuotot ja kulut, talousarviotulot ja –menot sekä

virheiden korjaukset, jos ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä

Puolustusministeriöllä ei ole ilmoitettavia tietoja

5. Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia

tilinpäätösvuoden tietojen kanssa.

Vuoden 2013 tilinpäätöksessä oli talousarviotilille 12.27.99. (Puolustusministeriön

hallinnonalan tulot) kirjattu päättyneiden puolustusmateriaalihankintoihin liittyvien

Letter of Assist (LoA) –tapausten FMS –menettelyn mukaisista maksujärjestelyistä

ylijääneiden varojen palautuksia yhteensä 1 493 952,53 euroa ja vuonna 2014

palautus oli 483 611,79 euroa.

6. Selvitys tilinpäätösvuoden jälkeisistä olennaisista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei

ilmoiteta toimintakertomuksessa

Puolustusministeriöllä ei ole ilmoitettavia tietoja

38

Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot

Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2013

Talousarvio 2014

(TA + LTA:t)

Tilinpäätös 2014

Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio

Toteutuma %

13.03.01 Bruttotulot 2 643,50 2 220 2 220,54 0,00 100 %

Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Bruttomenot 0,00 0 0,00 0,00

Nettotulot 2 643,50 2 220 2 220,54 0,00 100 %

Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset

Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ole arviomäärärahojen ylityksiä.

39

Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat

Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain.

Peruutettu

Tilijaottelu Yhteensä

27. Puolustusministeriön hallinnonala

126 423,51

Vuosi 2013

126 423,51

27.01.01 Puolustusministeriön toimintamenot 116 519,89

27.01.21 Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha

9 903,62

Pääluokat yhteensä

126 423,51

Vuosi 2013 126 423,51

40

Liite 5: Henkilöstökulujen erittely

2014 2013

Henkilöstökulut 8 981 119,25 8 936 523,82

Palkat ja palkkiot 8 989 011,83 8 900 273,82

Tulosperusteiset erät 13 064,00 -

Lomapalkkavelan muutos - 20 956,58 36 250,00

Henkilösivukulut 2 236 349,82 1 907 727,61

Eläkekulut 1 898 389,02 1 608 330,47

Muut henkilösivukulut 337 960,80 299 397,14

Yhteensä 11 217 469,07 10 844 251,43

Johdon palkat ja palkkiot, josta 624 921,92 920 810,15

- tulosperusteiset erät 13 064,00 -

Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 4 600,00 5 440,00

Johto 960,00 1 720,00

Muu henkilöstö 3 640,00 3 720,00

41

Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset

Puolustusministeriöllä ei ole esitettävää liitteellä 6.

Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen

poistot


Liite 8 Rahoitustuotot ja –kulut


Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat

Puolustusministeriöllä ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja.

42

Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit

31.12.2014 31.12.2013

Kappale määrä

Markkina-arvo

Kirjanpitoarvo Omistusosuus %

Myyntioikeuksien alaraja %

Saadut osingot

Markkina-arvo

Kirjanpitoarvo

Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet

51 653,99 39 652,50

2 220,54

42 824,70 39 652,50

Aktia A 5287 51 653,99 39 652,50 0,0 0,0 2 220,54

42 824,70 39 652,50

Osakkeet ja osuudet yhteensä 39 652,50 2 220,54 39 652,50

Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat


43

Liite 12: Valtiontakaukset ja –takuut sekä muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset

Talousarvio-menot 2014

Määräraha-tarve 2015



Määrärahatarve myöhemmin

Määrärahatarve yhteensä

Voimassa olevat vuokrasopimukset 2 010 700,32 1 900 207,08 1 900 207,08 1 900 207,08 22 734 617,76 28 435 239,00

- sopimus 1 tehty vuonna 2004, päättyy aikaisintaan vuonna 2029

- sopimus 2 tehty vuonna 2010, päättyy aikaisintaan vuonna 2030

Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 2 010 700,32 1 900 207,08 1 900 207,08 1 900 207,08 22 734 617,76 28 435 239,00

summat arvonlisä-

verollisia

Muiden monivuotisten vastuiden perusteena olevat toimitilan vuokrasopimukset siirtyvät puolustusministeriöltä valtioneuvoston hallintoyksikön vastuulle 1.3.2015 alkaen.

Puolustusministeriön vuokravastuu ajalta 1.1.-28.2.2015 on 316 701 euroa ja valtioneuvoston hallintoyksikön 1.3.2015 alkaen on 28 118 538 euroa.

44

Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat

Rahaston nimi Varat Varat Käyttötarkoitus

31.12.2014 31.12.2013

Puolustusministeriön 117 414,69 117 400,64 Maanpuolustusta edistäviin

lahjoitusvarat

tarkoituksiin lahjoittajien

toivomusten mukaisesti

Messilahjoitusvarat 56 011,11 56 011,11 Rauhantehtävien messi-

toimintaa varten

Apuraha uudenvuoden 42 931,35

Uudenvuoden vastaanoton

vastaanoton järjestämiseksi 1.1.2015 järjestäminen

Yhteensä 216 357,15 173 411,75

Puolustusministeriön lahjoitusvarat on kirjattu tasetilille 1951 Rahastojen varat,

muut varat on kirjattu tilille 1910 Yleiset maksuliiketulotilit

45

Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat

Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ole taseeseen sisältymättömiä, kirjanpito- yksikön hallinnoimia rahastoituja varoja, säätiöitä eikä yhdistyksiä.

Liite 15: Velan muutokset

Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ole ollut taseessa ilmoitettavaa valtion-

velkaa.

Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio

Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ole taseessa ilmoitettavaa valtionvelkaa.

46

Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät

tiedot

Vuoden 2014 tilinpäätöksessä on talousarviotilille 12.27.99. (Puolustusministeriön

hallinnonalan muut tulot) kirjattu päättyneiden puolustusmateriaalihankintojen Letter of Assist

(LoA) –tapausten FMS-menettelyn mukaisista maksujärjestelyistä ylijääneiden varojen

palautuksia yhteensä 483 611,79 euroa.

Siirtomäärärahan 4.13.27.01.01 (Puolustusministeriön toimintamäärärahat S 2 V) alun perin

400 000 euron määrärahasta Lapuan vanhan patruunatehtaan pilaantuneiden maiden

kunnostusmenoihin peruutettiin 111 293,89 euroa. Vuonna 2013 määrärahaa käytettiin

kunnostukseen 42 998,00 euroa ja vuonna 2014 17 094,67 euroa. Varainhoitovuonna

vahingonkorvauksena suoritettiin 228 613,44 euroa, mikä kirjattiin satunnaisiin kuluihin.

Viime sodissa taistelukentälle jääneiden suomalaisten sotilaiden tunnistamiseksi suoritettavien

DNA-tutkimusten menoihin maksettaviin avustuksiin myönnetystä 50 000 euron

siirtomäärärahasta peruutettiin käyttämättä jäänyt osuus 5 226,00 euroa.

Siirtomäärärahasta 4.13.27.01.21 (Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha

S 2 V), jota alunperin oli siirtynyt varainhoitovuodelle 116 623,25 euroa peruutettiin 9.903,62

euroa.

Tilinpäätöksen liitteeseen 5. Henkilöstökulujen erittely on johdon palkkoina huomioitu

kansliapäällikön, valtiosihteerin ja osastopäälliköiden palkat.

Puolustusministeriö on laatinut oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tilinpäätöksen liitteen

12 Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut. Vastuiden perusteena olevat

toimitilan vuokrasopimukset siirtyvät valtioneuvoston hallintoyksikön vastuulle 1.3.2015.

Puolustusministeriön vuokravastuu ajalta 1.1.-28.2.2015 on 316 701 euroa ja valtioneuvoston

hallintoyksikön vastuu 1.3.2015 alkaen on 28 118 538 euroa.

Documents

PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 · kanslian julkaisu 3/2014), joka julkaistiin 1.10.2014. Vuoden 2015 alkuun mennessä loppuun saatetun puolustusvoimauudistuksen