Opke - kolumbus.fi

1Kestävä kehitys ammatillisissaoppilaitoksissa

Euroopan Unionin ja Etelä-Suomen lääninhallituksen osarahoittama projekti 2002 - 2005

Oppilaitosten kestävän kehityksen hallintajärjestelmien rakentaminen

OPKE

2

K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A

© Suomen ympäristöopisto Sykli

Toimituskunta: Erkka Laininen, Esa Leinonen, Laura Manninen, Ulla-Maija Ranta, Risto Tenhunen, Pauli Vennervirta

Kansi: Graafi nen Suunnittelu Sari Rinne

Sisuksen ulkoasu ja taitto: Veikko Viljanen

Tilausosoite: Suomen ympäristöopisto Sykli, puh. (019) 764 200, sähköposti: [email protected]

ISBN 952-91-8667-3

Paino: Copy-Set Oy 2005

3

Sisällys

S I S Ä L L Y S

1. Johdanto

1.1 Koulutuksen ja kasvatuksen merkitys kestävän kehityksen edistämisessä 4 1.2 Opetussuunnitelmat 5 1.3 Ammatillisen koulutuksen haasteet 5 1.4 Oppaan sisältö ja tavoitteet 6

2. Toimenpiteet ja kuvaus projektista 7

2.1 OPKE -projekti 7 2.2 Koulutusmallin kehittäminen ja testaus

3. Kestävä kehitys ja laatutyö 9

3.1 Kestävän kehityksen yhdistäminen oppilaitoksen toimintaan 9 3.2 Toimintajärjestelmä ja kestävä kehitys 10 3.3 Toimintajärjestelmän rakentaminen 11 3.4 Kestävä kehitys oppilaitoksen arjessa ja opetuksessa 15 3.4.1 Ekologinen kestävyys 15 3.4.2 Sosiaalinen kestävyys 16 3.4.3 Taloudellinen kestävyys 17 3.4.4 Kokonaisuus ennen kaikkea 20 3.4.5 Kestävä kehitys opetuksen toteutuksessa – tietoa, taitoa, toimintaa ja tunnetta 21 3.4.6 Arviointi on parantamisen perusta 24 3.5 Oppilaitosten ympäristösertifi ointi 25 3.5.1 Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit 25

4. Oppilaitosten koulutusohjelmat 32

4.1 Koulutus ohjelmien rakenne 32 4.2 Koulutusohjelmien toteutuksen periaatteet 33 4.3 Koulutusohjelmien toteutus 34 4.3.1 Urheiluopistot 34 4.3.2 Ammatilliset oppilaitokset, ryhmä I 36 4.3.3 Ammatilliset oppilaitokset, ryhmä II 36 4.4 Koulutusohjelmien toteutuksen seuranta ja arviointi 39 4.5. Oppilaitosesimerkit 39 4.5.1 Eerikkilän urheiluopisto: ympäristöpolitiikka, -ohjelma ja jätehuollon kehittäminen 40 4.5.2 Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto: sosiaalinen kestävyys 46 4.5.3 Riihimäen kauppaoppilaitos, kestävä kehitys opetuksessa 58 4.5.4 Helsingin palvelualojen oppilaitoksen kestävän kehityksen työ ja opetus 67

5. Malli verkko-opetuksen hyödyntämiseksi 72

5.1 Kestävä kehitys oppilaitoksessa -koulutus 72 5.2 Verkko-opetuksen suunnittelun lähtökohdat 72 5.3 Verkko-opetuksen toteutus 73 5.4 Johtopäätökset ja hyödyntämis mahdollisuudet 75

4


Kestävään kehitykseen ja ympäristökysymyksiin liittyvän osaamisen lisää-minen on oleellisen tärkeää, jotta Suomi ja koko globaali yhteisö selviäi-sivät haasteista, joita tuovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen, kasvava luonnonvarojen kulutus, luonnon monimuotoisuuden kaven-tuminen ja kehityskysymykset. Koulut ja oppilaitokset ovat keskeisessä asemassa näiden valmiuksien luomisessa. Koulutuksen tavoitteena on kasvattaa vastuullisia ja osallistuvia kansalaisia, jotka osaavat ottaa kestä-vän kehityksen näkökulmat huomioon työssään ja arjen valinnoissaan.

Koulutuksen merkitys kestävän kehityksen edistäjänä tunnustetaan mm. seuraavissa suunnitelmissa ja prosesseissa:

YK:n, OECD:n, EU:n ja Pohjoismaiden kestävän kehityksen ohjelmat ja prosessit

Unescon kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005-2014

Baltic 21E -prosessi, jonka tavoitteena on tehdä kestävästä kehityksestä Itämeren maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa

Valtioneuvoston säätämät opetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet Hallituksen kestävän kehityksen ohjelma, kestävän kehityksen

toimikunnalle perustettiin koulutusjaosto syksyllä 2004 Opetusministeriön Koulutus ja tutkimus 2003-2008

-kehittämissuunnitelma

Opetushallitus on laatinut koulujen ja oppilaitosten kasvatustyön tueksi kestävän kehityksen edistämisohjelman vuosille 2002-2004. Ohjelman tavoitteena on

syventää tietoisuutta siitä, että kestävä kehitys on ihmiskunnan tulevaisuuden elinehto,

luoda myönteisiä asenteita ja sitoutumista toimia kestävän kehityksen puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena,

kartuttaa tietoja ja taitoja monimuotoisen luonnon sekä terveellisen ja turvallisen ympäristön edistämiseksi,

tarjota hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja käytännön koulutyöhön, opetukseen ja ammatilliseen toimintaan, sekä

kehittää kriteerejä ja opetuskäyttöön soveltuvia menetelmiä, joilla voidaan todentaa tavoitteiden toteutuminen käytännössä.

1. Johdanto

1.1 KOULUTUKSEN JA KASVATUKSEN MERKITYS

KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISESSÄ

5

J O H D A N T O

1.2 OPETUSSUUNNITELMAT

1.3 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HAASTEET

Vuosien 2004-2006 aikana käyttöön otettavat perusopetuksen ja lukio-koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet käsittelevät kestävää kehi-tystä eri oppiaineet läpäisevinä aihekokonaisuuksina. Opetusministeriön koordinoimassa Baltic 21E -ohjelmassa kootaan ja kehitetään korkea-asteen oppilaitoksille työvälineitä kestävän kehityksen sisällyttämiseksi opetukseen ja oppilaitosten toimintaan. Toisen asteen ammatillisen kou-lutuksen opetussuunnitelmien perusteissa kestävä kehitys nähdään kaikil-le koulutusaloille yhteisenä painotuksena. Perusteiden mukaan kestävän kehityksen oppimistavoitteet ovat seuraavat:

Opiskelija

tuntee kestävän kehityksen periaatteet motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja

kansalaisena tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden

mukaisesti erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden

käsittelyn arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän

kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta.

Kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen näkyy uudentyyppisinä käy-tännön toimenpiteinä ja tavoitteina Suomessa niin elinkeinoelämän kuin julkishallinnon piirissä toimivissa organisaatioissa. Keskustelua toimenpi-teistä käydään yritysmaailman edustajien, viranomaisten ja erilaisten jär-jestöjen edustajien kesken yhä asiantuntevammin ja avoimemmin. Nopea muutos työelämässä vaatii uutta tietoa ja osaamista niin työssä olevilta kuin työelämään tulevilta ihmisiltä.

Ammatillisen koulutuksen haasteena on tuottaa elinkeinoelämän tarpeisiin ammattilaisia, jotka hallitsevat työtehtäviinsä liittyvät ympäris-töasiat ja lainsäädännön velvoitteet. Myös vapaaehtoiset ympäristönsuo-jelun keinot kuten toimialakohtaiset ympäristöohjelmat ja ympäristöjär-jestelmät ovat arkipäivää monilla työpaikoilla. On tärkeää, että nämäkin järjestelmät tulevat tutuiksi jo opiskelun aikana.

Tuotantotapojen, materiaalien käytön ja energiankulutuksen tehos-taminen ovat lähitulevaisuuden suuria kysymyksiä kaikilla toimialoilla. Ammatillisen koulutuksen tulisi antaa valmiuksia oman työn kehittämi-seen kohti näitä tavoitteita. Koulutuksen tulisi myös ennakoida tulevia osaamistarpeita. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien sisältö on vasta muotoutumassa yhteiskunnassamme. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä tässäkin asiassa. Antakaamme heille siihen mahdollisimman hyvät eväät!

6


1.4 OPPAAN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET

Tämän oppaan tavoitteena on kuvata eri näkökulmista kestävän kehityk-sen yhdistämistä ammatillisten oppilaitosten toimintaan. Teorian, työväli-neiden ja esimerkkien avulla annetaan vinkkejä oppilaitoksille, jotka halu-avat viedä eteenpäin kestävän kehityksen työtään. Tarkastelun pohjana on alan viime vuosien kehitystyö, johon liittyvät mm. oppilaitosten laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät, kestävän kehityksen sisällyttäminen opetukseen sekä vuonna 2004 käynnistynyt Oppilaitosten ympäristöser-tifi ointi. Oppaassa kuvataan, miten oppilaitos voi rakentaa kestävän kehi-tyksen ohjelman tai toimintajärjestelmän, joka kattaa kestävän kehityksen sisällyttämisen opetukseen ja oppilaitoksen arkitoimintoihin.

OPKE -hankkeessa mukana olleet ammatilliset oppilaitokset toteut-tivat kukin oman kehittämishankkeensa omista tavoitteistaan lähtien. Työtä tuettiin koulutuksen ja konsultoinnin avulla. Tavoitteena oli osal-listaa henkilökunta kehitystyöhön mahdollisimman laajasti ja maastout-taa kestävän kehityksen asiat osaksi jokaisen omaa vastuualuetta. Koulu-tusohjelmat rakentuivat oppilaitosten vastuuhenkilöiden yhteisistä semi-naaripäivistä sekä oppilaitoskohtaisista henkilökunnan koulutuspäivistä ja konsultoinneista. Tavoitteena oli luoda oppilaitokseen itseohjautuva jatkuvan parantamisen toimintamalli, joka elää jatkossa ilman ulkopuo-lista tukeakin.

7

2. Toimenpiteet ja kuvaus projektista

2.1 OPKE -PROJEKTI

2.2 KOULUTUSMALLIN KEHITTÄMINEN

JA TESTAUS

T O I M E N P I T E E T J A K U V A U S P R O J E K T I S T A

Hankkeen taustalla oli näkemys oppilaitosten keskeisestä roolista kestävän kehityksen periaatteiden ja ympäristöosaamisen edistämisessä työelämässä ja yhteiskunnassa. Vuosituhannen vaihteessa EU:n viides ympäristöohjel-ma, opetushallituksen kestävän kehityksen ohjelma ja opetussuunnitelmi-en perusteet velvoittivat oppilaitoksia huomioimaan kestävän kehityksen kaikessa toiminnassaan. Oppilaitosten ongelmaksi oli kuitenkin havaittu niukat resurssit henkilöstökoulutukseen ja kehitystyöhön sekä riittämät-tömät tiedot kestävän kehityksen sisällyttämisestä opetukseen ja arki-toimintoihin. Suurissa ammattioppilaitoksissa haasteeksi koettiin lisäksi organisaation monitasoinen ja -tahoinen rakenne.

OPKE-hankkeen lähtökohtana oli tarjota oppilaitoksille toimintajär-jestelmien ja kestävän kehityksen ohjelmien maastouttamiseksi ulkopuo-lista koulutusta ja konsultointia. Projektin tavoitteena oli oppilaitosten antaman koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen kehittä-mällä niiden kestävän kehityksen hoidon ja opetuksen tasoa. Tämä ta-pahtui tukemalla oppilaitosten toimintajärjestelmien (ympäristö-, laatu-, turvallisuus) tai kestävän kehityksen ohjelmien rakentamista koulutta-malla oppilaitos-, osasto- tai yksikkökohtaisia vastuuhenkilöitä ja koko henkilökuntaa sekä tarjoamalla asiantuntija-apua. Projektin aikana toteu-tetut koulutukset ja kehittämisohjelmat sekä niistä saadut kokemukset kuvataan tässä oppaassa, joka toivottavasti antaa lukijalle kokonaisvaltai-sen näkemyksen kestävän kehityksen työstä ammatillisissa oppilaitoksissa.

Projekti oli Euroopan Unionin ja Etelä-Suomen lääninhallituksen osarahoittama hanke, joka toteutettiin ajalla 1.1.2002 – 30.4.2005. Pro-jektin koordinoinnista vastasi Suomen ympäristöopisto Sykli ja sen toteu-tukseen osallistuivat Eco-One, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Oulun yliopisto NorTech Oulu, Joensuun yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos ja Miljöönääri Oy. Näiden tahojen lisäksi projektin ohjausryhmä-työskentelyyn osallistuivat opetushallituksen ja Etelä-Suomen lääninhal-lituksen edustajat.

Työ aloitettiin keräämällä tietoa olemassa olevista oppilaitosten kestävän kehityksen hankkeista ja niissä käytetyistä koulutusmalleista internet -selauksen avulla. Lisäksi aineistona käytettiin Syklin muissa koulutusoh-jelmissa sovellettuja malleja. Kerätyn materiaalin avulla aloitettiin OPKE -hankkeen koulutusmallien suunnittelu. Kehitystyötä jatkettiin testaa-malla mallia vaiheittain hankkeen koulutusten yhteydessä ja keräämällä palautetta oppilaitoksilta.

8


Koulutusohjelmien tavoitteena oli löytää kohderyhmälle sopiva toi-mintamalli, jolla voitaisiin mahdollisimman hyvin osallistaa kaikki op-pilaitoksen toimijat, ja joka tukisi kestävän kehityksen ohjelman raken-tamista ja maastouttamista toimintaan. Koulutusohjelmien toteutustapa perustui työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen, jonka tavoitteena oli elinikäisen oppimisympäristön luominen organisaatioon. Tavoitteiden toteutumista seurattiin suullisten ja kirjallisten palautteiden avulla, joita kerättiin koulutusten ja work shopien yhteydessä. Lisäksi asiantuntijat ja kouluttajat arvioivat toteutusta ja sen onnistumista.

Erityisinä haasteina olivat kestävän kehityksen sisältöjen yhdistämi-nen oppilaitoksen opetussuunnitelmaan ja toimintajärjestelmään, kestä-vän kehityksen ohjelman rakentaminen sekä näkökohtien maastouttami-nen osaksi arkipäivän toimintaa.

9

3. Kestävä kehitys ja laatutyö

3.1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN

YHDISTÄMINEN OPPILAITOKSEN

TOIMINTAAN

1 Baltic 21E -ohjelman pilottihankkeista saa lisätietoa osoitteesta www.edu.fi /teemat/keke

2 Ammatti-KEKE -hankkeesta saa lisätietoa osoitteesta www.edu.fi ->ammatillinen peruskoulutus -> kestävä kehitys

K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö

Oppilaitoksissa on käytössä monenlaisia toiminnan laadun, turvallisuu-den ja kestävän kehityksen parantamiseen tähtääviä järjestelmiä. Näitä ovat esimerkiksi laatujärjestelmät ja -kriteerit (ISO 9001, EFQM), ympä-ristöjärjestelmät ja -kriteerit (ISO 14 001, EMAS, Koulujen ja oppilaitos-ten ympäristökriteerit, Vihreä lippu), työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS 18 001 sekä strategisen johtamisen työkalu Tasapainoinen tulos-kortti (Balanced Scorecard). SFS on tuottanut myös ohjestandardin ISO 9001 -laatujärjestelmästandardin soveltamisesta koulutusorganisaatioissa (IWA 2:fi ). Yhtenä trendinä yrityksissä ja julkishallinnossa on laatu-, ympäristö-, ja turvallisuusasioiden hallinnan yhdistäminen kokonaisval-taiseksi johtamisjärjestelmäksi, jolloin puhutaan usein toimintajärjestel-mästä.

Nämä järjestelmät ovat johtamisen työvälineitä, jotka toimivat op-pilaitoksen toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tukena. Jotta järjestelmistä saataisiin kaikki hyöty irti, on tärkeää, että niillä on selkeä kytkentä oppilaitoksen vuosittaiseen suunnittelukiertoon, esimer-kiksi toimintasuunnitelman ja talousarvion laadintaan sekä toiminnan arviointiin.

Kestävän kehityksen yhdistämistä opetussuunnitelmiin on viime vuo-sina pohdittu monella tasolla. Ammatillisen koulutuksen opetussuun-nitelmien perusteissa kestävä kehitys on yhteinen painotus, joka tulee yhdistää kaikkiin opintoihin. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ops-perusteissa kestävä kehitys toteutuu oppiaineet läpäisevinä aihekokonai-suuksina. Opetussuunnitelmien vaatimukset ovat tuoneet oppilaitoksille haasteen kestävän kehityksen eri näkökulmien konkretisoinnista eri oppi-aineissa ja koulutusaloilla.

Monissa hankkeissa on kehitetty malleja ja esimerkkejä koulujen ja oppilaitosten työtä helpottamaan. Opetushallitus on toteuttanut osana Baltic 21E -ohjelmaa1 kaksi pilottihanketta, joissa kestävän kehityksen yhdistämistä opetukseen ja oppilaitosten arkitoimintoihin on pohdittu kestävän kehityksen ohjelman rakentamisen ja osallisuushankkeiden nä-kökulmista. Ammatillisen koulutuksen puolella opetushallitus toteutti 2002-2004 Ammatti-KEKE -hankkeen 2 , jossa avattiin opetussuunni-telmien perusteiden kestävän kehityksen oppimistavoitteita ja -sisältöjä

10


3.2 TOIMINTA-JÄRJESTELMÄ

JA KESTÄVÄ KEHITYS

3 Quality in VET-schools hankkeesta saa lisätietoa osoitteesta www.edu.fi -> hankkeita

oppilaitoksen oman opetussuunnitelman tasolle. Hankkeen tavoitteena oli edistää kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden näkökulman sisällyt-tämistä ammatilliseen koulutukseen sekä tuottaa tähän liittyvää tukima-teriaalia ja toimintamalleja.

Opetushallitus koordinoi myös Leonardo -hanketta Quality in VET-schools3 , jonka tavoitteena on edistää koulutuksen järjestäjien ja op-pilaitosten laadunhallintaa ja itsearviointia kehittämällä EFQM-malliin perustuvia mittareita, edistämällä Balanced Scorecardin käyttöä amma-tillisessa koulutuksessa ja luomalla sovellutus hotelli- ja ravintola-alan koulutuksen akkreditointiin.

Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus ja Suomen ympäristö-opisto Sykli koordinoivat vuosina 2000-2003 Comenius -hanketta ”SUS-DE Sustainable Development - an Educational Package for Schools”, jossa kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien sisältöjä pohdittiin opetuksen ja koulun arkitoimintojen näkökulmista. Kappaleessa 3.4 käydään läpi näitä asioita hankkeen tulosten pohjalta.

Kouluille ja oppilaitoksille on kehitetty oma ympäristösertifi oinnin järjestelmä vuosina 2001-2004 toteutetussa Euroopan Yhteisön Life-ra-hoitusta ja ympäristöministeriön tukea saaneessa Envedu -hankkeessa. Projektin yhteistyötahoja ovat olleet Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, OKKA-säätiö, Opetushallitus, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskes-kus, Oulun yliopisto, Joensuun yliopiston soveltavan kasvatustieteen lai-tos ja Eco-One. Kappaleessa 3.5 esitellään sertifi ointia sekä sen pohjana toimivia Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerejä, jotka tarjoavat työvälineen opetuksen ja oppilaitoksen arkitoimintojen kehittämiseen.

Toimintajärjestelmä on työkalu oppilaitoksen laatu-, ympäristö- ja turval-lisuusasioiden (LYT-asiat) hallintaan ja kehittämiseen. Sen tavoitteena on näiden näkökulmien huomioon ottaminen johtamisessa, opetuksessa ja arkikäytännöissä. Oppilaitos voi lähestyä asiaa myös kestävän kehityksen ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulman kautta. Se voi laatia kestävän kehityksen ohjelman, joka kattaa opetuksen ja arki-toimintoihin liittyvät asiat. Ohjelma voidaan liittää osaksi toimintajärjes-telmää sekä laatu-, ympäristö- ja turvallisuustyötä.

Toimintajärjestelmän perustana on jatkuva parantaminen, joka sel-keyttää ja järkevöittää oppilaitoksen kaikkea toimintaa. Sen avulla voi-daan saavuttaa kustannussäästöjä, kohottaa oppilaitoksen imagoa sekä ke-hittää toiminnan ja oman työn laatua. Toimintajärjestelmä sisältää kaikki oppilaitoksen laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioiden tai kestävän kehi-tyksen näkökulmien hallintaan liittyvät asiat. Näitä ovat muun muassa kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminnan ohjaus sekä seuranta ja arviointi. Lisäksi järjestelmään kuuluvat mm. tar-vittavat ohjeet, sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilöstön ja oppilaiden koulutus sekä yhteistyö sidosryhmien kanssa.

11

LYT-näkökohtien tai kestävän kehityksen näkökohtien ja riskien

arvottaminen

LYT-näkökohtien tai kestävän kehityksen näkökohtien ja riskien

arvottaminen

• Toimintojen ja palvelu-prosessien kuvaaminen• LYT-näkökohdat• Kestävä kehitys ja OPS• Katselmukset, riskien arviointi

• Toimintojen ja palvelu-prosessien kuvaaminen• LYT-näkökohdat• Kestävä kehitys ja OPS• Katselmukset, riskien arviointi

Merkittävätnäkökohdat

Merkittävätnäkökohdat

• Vastuut• Ohjeistus• Koulutus ja viestintä

• Vastuut• Ohjeistus• Koulutus ja viestintä

LYT- tai kestävän kehityksen ohjelma

• Tavoitteet ja toimenpiteet opetuksen ja arkitoimintojen kehittämiselle

LYT- tai kestävän kehityksen ohjelma

• Tavoitteet ja toimenpiteet opetuksen ja arkitoimintojen kehittämiselle

Seuranta ja kehittäminen• Parannusehdotukset• Itsearviointi• Sisäinen auditointi

Seuranta ja kehittäminen• Parannusehdotukset• Itsearviointi• Sisäinen auditointi

Johdon sitoutuminen• päätös järjestelmän

rakentamisesta

Johdon sitoutuminen• päätös järjestelmän

rakentamisesta

Henkilöstön sitoutuminen• tiedotus, koulutus• osallistuminen

Henkilöstön sitoutuminen• tiedotus, koulutus• osallistuminen

Toimintapolitiikkaja -periaatteet

Toimintapolitiikkaja -periaatteet

Visio, strateginensuunnittelu

Visio, strateginensuunnittelu

toiminnan ja talouden suunnittelu

ohjaus

tulosten ja toiminnan arviointi

kehittäminen

toiminnan ja talouden suunnittelu

ohjaus

tulosten ja toiminnan arviointi

kehittäminen

TOIMINTAJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINENTOIMINTAJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN JOHTAMINENJOHTAMINEN

Resurssittyöhön

TOTEUTUS

Kuva 1. Johdon sitoutuminen ja tarvittavien resurssien varaaminen toiminta-järjestelmän rakentamiselle on tärkeä edellytys työn onnistumisen kannalta. Järjestelmä tulee kytkeä osaksi oppilaitoksen suunnittelukiertoa ja toiminnan ohjausta. Näin siitä ei tule erillistä systeemiä, joka pikemminkin hankaloittaa kuin edistää toimintaa.

3.3 TOIMINTA-JÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN


Toimintajärjestelmän rakentaminen etenee seuraavien vaiheiden kautta:

Organisoituminen ja tiedotus Toimintojen katselmus Merkittävien näkökohtien ja parannustarpeiden tunnistaminen Toimintapolitiikka Toimenpideohjelma, joka voi sisältää kestävän kehityksen ohjelman Ohjeet, viestintä, koulutus ja yhteistyö sekä prosessien kuvaaminen

tarvittaessa Arviointi ja toiminnan kehittäminen.

Organisoitumisen ja tiedottamisen tavoitteena on motivoida oppilaat ja henkilöstö työhön, sitouttaa eri henkilöstöryhmät toimintajärjestel-män rakentamiseen sekä määritellä vastuut. Johdon sitoutuminen sekä tarvittavien resurssien myöntäminen on oleellista työn onnistumisen kannalta. Tärkein resurssi, joka oppilaitoksen johdon tulee järjestää, on

12


4 Laatu-, ympäristö-, tai turvallisuusnäkökohdalla tarkoitetaan toimintoa tai sen osaa, jolla voi olla vaikutusta esi-

merkiksi opetuksen laatuun, ympäristön tilaan tai oppilaiden tai henkilöstön turvallisuuteen.

toimintajärjestelmän rakentamiseen käytettävä työaika. Alkuvaihe voi sujua vapaaehtoisten innostuksen voimalla, mutta järjestelmän tekeminen on suuri työ ja vaatii siihen erikseen osoitettua aikaa. Tämä on keskeistä myös toiminnan pitkäjänteisyyden ja vakiinnuttamisen kannalta. Järjes-telmän rakentamista varten perustetaan laaja-alainen, eri ammattikuntia sekä oppilaita edustava vastuuryhmä ja valitaan vastaava, joka koordinoi toimintaa. Johdon tulisi olla mukana suunnittelemassa organisoitumista, työn resursointia ja tavoitteita.

Heti työn alussa tiedotetaan koko oppilaitosyhteisölle, myös oppi-laille, järjestelmän rakentamisesta. Kaikkien tulee olla tietoisia siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Työn tavoitteista on myös hyvä sopia yhdessä. Tärkeää on myös tiedottaa siitä, kuinka järjestelmän rakentamisessa ede-tään ja mitä asia tarkoittaa opettajien, oppilaiden ja muun henkilöstön kannalta. Ihmisten motivoimiseksi on hyvä korostaa laatu- tai kestävän kehityksen asioihin panostamisen etuja: mitä hyötyä tästä on meidän op-pilaitoksellemme ja minulle omassa työssäni?

Katselmuksella tunnistetaan oppilaitoksen toimintoihin tai toimin-taprosesseihin liittyvät laatu-, ympäristö-, ja turvallisuusnäkökohdat 4 . Katselmuksessa voidaan myös tarkastella kestävän kehityksen ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen liittyviä asioita. Katselmus an-taa kokonaiskuvan oppilaitoksen todellisesta tilanteesta heikkouksineen ja vahvuuksineen. Katselmus voidaan tehdä käyttäen valmiita tarkastuslisto-ja. Esimerkiksi Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereiden pohjalta tehty katselmuslomake on saatavilla oppilaitosten ympäristösertifi oinnin kotisivuilta (www.koulujaymparisto.fi ). Katselmuslomake toimii muisti-listana ja on hyödyllinen työkalu, jota voi soveltaa ja räätälöidä omiin tarpeisiin. Opetushallituksen sivuilta löytyy runsaasti itsearvioinnin kysy-myslistoja, joita voi hyödyntää katselmuksessa (www.oph.fi -> Koulutuk-sen arviointi ja tutkimus -> Itsearviointi).

Järjestelmän rakentamista varten perustettu työryhmä organisoi tie-don kokoamisen. Aluksi on hyvä koota kaikki olemassa olevat doku-mentit, jotka liittyvät laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioihin tai kes-tävään kehitykseen. Lisätietoa kerätään oppilaitoksen vastuuhenkilöiltä esimerkiksi haastattelujen, kyselyjen, sähköpostikyselyjen tai yhteisten kokousten avulla. Ympäristö- ja turvallisuusasioiden katselmusta on hyvä täydentää tilojen tarkastuksella. Opiskelijoiden osallistuminen katselmuk-sen toteutukseen on suositeltavaa. Katselmoinnista syntyy helposti hyviä harjoitustehtäviä, joita voidaan yhdistää esimerkiksi fysiikan tai ympäris-tötiedon opintojaksoihin.

LYT-asioihin tai kestävän kehityksen ulottuvuuksiin liittyvät mer-kittävät näkökohdat ja parannustarpeet määritellään katselmuksessa kerätyn tiedon pohjalta. Yhteisesti tärkeinä pidetyistä näkökohdista vali-taan 4-7 sisällytettäviksi oppilaitoksen LYT-ohjelmaan tai kestävän kehi-tyksen ohjelmaan. Valinta perustuu näkökohtien arvottamiseen yhteisesti sovittujen kriteerien pohjalta. Näitä voivat olla esimerkiksi tarkastelun kohteena olevaan näkökohtaan liittyvän työturvallisuusriskin suuruus,

13


ympäristövaikutuksen merkittävyys, lainsäädännöllinen vaatimus, ympä-ristökasvatusvaikutus, vaikutus opetuksen laatuun tai näkökohdan yhteys oppilaitoksen arvovalintoihin. Arvottaminen on parasta tehdä moniam-matillisessa ryhmässä, jolloin lopputuloksessa yhdistyy mahdollisimman laaja näkemys. Työskentelymenetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi oh-jattua keskustelua, pisteytystä tai äänestystä.

Oppilaitos voi laatia myös toimintapolitiikan, joka voi olla erillinen asiakirja tai osa opetussuunnitelman arvopohjaa. Politiikassa voidaan määritellä LYT-asioihin tai kestävään kehitykseen liittyvät periaatteet, jotka ohjaavat oppilaitoksen toimintaa. Oppilaitoksen johdolla on pää-rooli toimintapolitiikan määrittelemisessä, koska se vastaa oppilaitoksen muustakin strategisesta suunnittelusta ja osoittaa resurssit toimintaan. Politiikkaa pohtiessaan johto joutuu ottamaan kantaa esimerkiksi kestä-vän kehityksen merkitykseen oppilaitoksessa. Toimintapolitiikka on myös viesti omalle oppilaitosyhteisölle siitä, mitkä arvot ja periaatteet ovat op-pilaitoksessa tärkeitä. Se viestii asiasta myös oppilaitoksen ulkoisille sidos-ryhmille ja rakentaa pohjaa yhteistyölle.

Toimintapolitiikan sisältöön vaikuttaa joukko sisäisiä ja ulkoisia te-kijöitä. Sisäisiä tekijöitä ovat mm. oppilaitoksen visio, missio, strategia, arvot sekä toimintojen katselmuksen tulokset. Ulkoisia tekijöitä ovat lakisääteiset vaatimukset, opetussuunnitelmien perusteet, ohjelmat ja sopimukset, joissa oppilaitos on mukana, sidosryhmien näkemykset sekä paikalliset olosuhteet. Esimerkiksi oman kunnan kestävän kehityksen ohjelma tarjoaa luontevan lähtökohdan oppilaitoksen toimintapolitiikan suunnittelulle.

Oppilaitoksen LYT-ohjelmaan tai kestävän kehityksen ohjelmaan kirjataan konkreettiset, tiettynä ajanjaksona toteutettaviksi sovitut pää-määrät ja niitä tarkentavat tavoitteet. Päämäärien ja tavoitteiden toteut-tamisen varmistamiseksi ohjelmassa sovitaan myös vastuista, aikataulusta, resursseista sekä seurannasta ja arvioinnista. Ohjelma voi olla erillinen toimenpidesuunnitelma tai osa oppilaitoksen toiminta- ja taloussuun-nitelmaa. Tavoiteltavaa on, että oppilaitosyhteisön osallistuminen ohjel-man suunnitteluun on mahdollisimman laajaa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisen ideointi- ja suunnittelutilaisuuden kautta, jossa toi-mintajärjestelmätyöryhmä esittelee näkökohtien arvottamisen tulokset henkilöstölle ja oppilaille.

Ohjelman laadintaan osallistuvat myös toiminnan suunnittelusta ja resursoinnista päättävät henkilöt, koska päämäärien ja tavoitteiden toteuttaminen riippuu käytettävissä olevista taloudellisista ja teknisis-tä resursseista. Työryhmä ja oppilaitoksen johto tekevät henkilöstön ja oppilaiden näkemykset huomioon ottaen ehdotuksen LYT- tai kestävän kehityksen ohjelmasta, minkä jälkeen se esitellään oppilaitosyhteisön jä-senille. Lopullinen versio ohjelmasta hyväksytetään ainakin oppilaitoksen johdolla, ja tarvittaessa myös johtokunnalla.

Ohjelman suunnittelun pohjana ovat katselmuksessa esiin nousseista asioista yhteisesti tärkeimmiksi arvotetut näkökohdat. Tärkeinä pidetyis-tä asioista valitaan 4-7 näkökohtaa LYT- tai keke-ohjelman laatimisen pohjaksi. Näiden näkökohtien osalta tarkastellaan katselmuksen tuloksia tarkemmin: mitä parannustarpeita katselmuksessa ilmeni kyseisiin näkö-kohtiin liittyen? Parannustarpeet ryhmitellään näkökohdittain.

14


Kuva 2. Toimintajärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Keskeisiä asioita ovat kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminta sekä seuranta ja arviointi. LYT- tai keke-ohjelma sisältää kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet. Ohjelman toteutuksen tueksi tarvitaan ohjeita, sisäistä ja ulkoista viestintää, henkilöstön ja oppilaiden koulutusta sekä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Ohjeita, viestintää, koulutusta ja yhteistyötä tarvitaan ohjelman toteutuksen tueksi. Niiden avulla pyritään sitouttamaan koko oppilai-tosyhteisö yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin sekä varmistamaan, että kaikilla henkilöstöryhmillä on riittävä osaaminen, ja annetaan tarvittaessa mahdollisuus lisäkouluttautumiseen. Oman henkilöstön ja oppilaiden lisäksi LYT- tai keke-ohjelmasta kerrotaan oppilaitoksen sidosryhmille. Järjestelmän dokumentointi voidaan toteuttaa sähköisesti tai esimerkiksi kansiona. Dokumentointi kokoaa yhteen oppilaitoksen laatu-, ympäris-tö-, ja turvallisuusasioiden hoitoa tai kestävää kehitystä koskevat menet-telyt, ohjeet, vastuut. Tärkeä osa dokumentointia on LYT- tai kestävän kehityksen ohjelma.

Seurannan ja arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että tärkeät LYT-näkökohdat tai kestävän kehityksen asiat pysyvät hallinnassa, ja että toiminnan jatkuva parantaminen voi toteutua. Tämä edellyttää mittarei-den ja indikaattoreiden määrittämistä asetetuille tavoitteille ja tärkeille laa-tu-, ympäristö- tai turvallisuusasioille. Näin voidaan arvioida saavutettuja tuloksia ja seurata toiminnan tason kehitystä pidemmällä aikavälillä. LYT- tai keke-ohjelman toteutumista arvioidaan vuosittain opettajien, muun henkilökunnan, oppilaiden ja johdon tekemällä itsearvionnilla tai sisäisillä auditoinneilla. Tulosten perusteella toimintaa kehitetään eteenpäin.

1.Organisoituminen

ja tiedotus

2. Katselmus

TOIMINTAJÄRJESTELMÄ

LYT-asioiden ja kestävän

kehityksen jatkuva

parantaminen opetuksessa ja

arkitoiminnoissa

7. Arviointi ja

toiminnan

kehittäminen

3. Merkittävät

näkökohdat

ja parannus-

tarpeet

6. Ohjeet,

viestintä,

koulutus ja

yhteistyö

4.Toiminta-

politiikka

5. LYT- tai kestävän

kehityksen ohjelma

Ulkoinen

auditointi

SERTIFIOINTI

15

3.4 KESTÄVÄ KEHITYS OPPILAITOKSEN ARJESSA

JA OPETUKSESSA


Tässä kappaleessa on käytetty lähteenä Comenius-hankkeessa ”SUSDE Sustainable Development - an Educational Package for Schools”, 2000-2003 (87265-CP-1-2000-1-FI-COMENIUS-C31) kehitettyä aineistoa.

Mitä kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta tarkoittavat opetukses-sa ja oppilaitoksen arjessa? Vaikka sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä ke-hitys on yhtä tärkeää kuin ekologinen kestävyys, myös koulumaailmassa ekologinen ulottuvuus on ollut tähän mennessä korostuneessa asemassa. Ympäristökasvatus on ollut pohjana kestävän kehityksen kasvatukselle. Ympäristökasvatuksen malleja on kehitetty 1970-luvulta asti, mutta vas-taavat kokonaismallit kestävästä kehityksestä puuttuvat edelleen. Kestä-vän kehityksen ekologinen sisältö kouluissa ymmärretään melko hyvin, mutta kestävyyden sosiaalisesta ja taloudellisesta sisällöstä ei ole käyty vielä kovin paljon keskustelua eikä pyritty tekemään määritelmiä. Onko esimerkiksi koulun perustehtävän toteuttaminen sinällään sosiaalisesti kestävää kehitystä?

3.4.1 Ekologinen kestävyys

Ekologisesti kestävää kehitystä voidaan koulussa toteuttaa ympäristökas-vatuksen ja ympäristöystävällisten arkikäytäntöjen kautta. Ympäristökas-vatuksen tavoitteena on ympäristövastuullinen käyttäytyminen. Yleensä ajatellaan, että ympäristökasvatus toteutuu parhaiten aihekokonaisuutena eli ns. läpäisyaineena. Ympäristökasvatus ja -opetus pitäisi siis sulauttaa kaikkeen muuhun opetukseen. Jääskeläinen ja Nykänen (1994, 5) il-maisevat asian seuraavasti: ”Parhaimmillaan ympäristökasvatusta pidetään eräänä koulun kaikkea toimintaa ohjaavana periaatteena, laatuna, arvou-lottuvuutena, joka heijastuu koko opetussuunnitelmaan ja kaikkeen koulun toimintaan –Ympäristökasvatus ei tunne oppiainerajoja, vaikka eri oppiai-neilla onkin erityisvastuita ja - vahvuuksia.”

Oppilaitoksen toiminnan suoria, ylläpitotoiminnoista aiheutuvia ym-päristövaikutuksia ei voida pitää yhtä merkittävinä kuin opetuksen ja oppimisen kautta syntyviä epäsuoria myönteisiä vaikutuksia. Ylläpito-toimintoihin liittyvien ympäristöasioiden huomioimisella on kuitenkin keskeinen merkitys opiskelijoiden ja henkilöstön ympäristötietoihin, -tai-toihin ja -asenteisiin vaikuttamisessa. Ollakseen uskottava opetuksessaan on oppilaitoksen itse toimittava niin kuin opettaa (kuva 3). Ympäris-tövastuullinen koulu ottaa ympäristöasiat huomioon ainakin seuraavissa arkitoiminnoissa:

Materiaalien käyttö ja hankinnat Jätehuolto Veden käyttö Energian käyttö Puhtaanapito Keittiö ja ruokala Kuljetukset ja liikenne Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi

Ympäristövastuullisen koulun tunnusmerkkejä tarkastellaan lähem-min kappaleessa 3.5.

16


3.4.2 Sosiaalinen kestävyys

Vaikka sosiaalisesta kestävyydestä koulukontekstissa vallitsee vielä epävar-muutta, joitakin tärkeitä teemoja on nostettu esiin: tasa-arvo, demokra-tia, globaali kansalaisuus, köyhyyden vähentäminen, oikeudenmukaisuus, toisten kunnioittaminen, monikulttuurisuus, ihmisoikeudet, antirasismi, osallisuus, yhteisöllisyydentunne ja yhteistyö. Näiden asioiden voisi aja-tella muodostavan arvoperustan sosiaalisen kestävyyden tavoittelulle kou-lussa. (Ks. kuva 4)

Arvoperustan päälle rakentuu koulun toimintakulttuuri, jonka tulisi pyrkiä mm. demokraattisuuteen, avoimuuteen, osallisuuteen ja toisten kunnioittamiseen. Voidaan ehkä puhua koulun hengestä tai eetoksesta. Muita toimintakulttuurissa ilmeneviä sosiaalisen kestävyyden teemoja ovat koulun viihtyisyys, ihmissuhteet, turvallisuus, tapakasvatus, juh-lat ja perinteet, koulun keskustelukulttuuri, syrjäytymisen ehkäisy sekä opettajien työssä jaksaminen. Arvoperusta ja toimintakulttuuri heijas-tuvat luonnollisesti opetukseen. Niiden tulisi olla kunnossa jotta opetus olisi uskottavaa. Sosiaalisesti kestävän kehityksen sisällöt eivät sinänsä ole koulumaailmassa uusia. Niitä on käsitelty ja niiden opettamista pohdittu mm. kehitys-, ihmisoikeus-, rauhan-, tasa-arvo-, suvaitsevaisuus- ja kult-tuurikasvatuksen otsikoiden alla. Samalla tavalla kuin kestävän kehityksen ekologisessa ulottuvuudessa voi nojautua ympäristökasvatuksen perintee-seen, näistä perinteistä voi etsiä tukea sosiaalisen kestävyyden käsittelemi-seen koulussa (taulukko 1).

Myös osallisuusajattelusta voi hakea tukea sosiaalisen kestävyyden to-teuttamiseen. Lasten ja nuorten osallisuus on ollut nouseva teema, jonka ympärille on syntynyt viime vuosina useita projekteja. Sitä voi pitää osa-

Kuva 3. Ekologisesti kestävä kehitys koulussa (SUSDE Comenius project).

arvoperusta

toimintakulttuuri

opetus

elämän ja luonnon kunnioittaminen,

myötätunto muita lajeja kohtaan

ympäristövastuulliset arkikäytännöt:

esim. materiaalit,hankinnat, jätteet, vesi,

energia, ruokala, puhtaanapito, kuljetukset

ekologia,

ympäristöongelmat,

ympäristöongelmien

ehkäiseminen,

ihminen osana luontoa,

omat vaikutusmahdollisuudet,

ympäristöherkkyys

17

Kuva 4. Sosiaalisesti kestävä kehitys koulussa (SUSDE Comenius project).


na sosiaalisesti kestävää kehitystä. Osallisuus vastaa nimenomaan siihen kestävyyden haasteeseen, kuinka voidaan luoda edellytyksiä elämänhal-linnalle, omakohtaiselle vastuunotolle, kestävien elämäntapojen tavoitte-lulle sekä oman toiminnan merkityksen ja vaikutusten ymmärtämiselle ja oppimiselle.

3.4.3 Taloudellinen kestävyys

Myös taloudellista kestävyyttä voidaan toteuttaa sekä koulun omassa arjessa että opetuksessa. Taloudellisesti kestävän kehityksen tavoitteista kouluilla on mahdollisuuksia edistää ennen kaikkea luonnonvarojen ja energian käytön minimointia sekä ihmisten muuttumista ajatteleviksi ku-luttajiksi. Taloudellinen ja ekologinen kestävyys asetetaan yhteiskunnassa usein vastakkain, mutta koulun arkikäytännöissä niiden tavoitteet voivat hyvin tukea toisiaan. Esimerkiksi materiaalin käytön vähentäminen ja energian sekä veden säästäminen ovat yhtä aikaa ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Muita tapoja edistää taloudellista kestävyyttä koulun arjessa ovat esimerkiksi tavaroiden jakaminen, lainaaminen ja uusiokäyttö sekä kestävien, kierrätettävien ja kotimaisten tavaroiden suosiminen. Koulun tulisi pyrkiä hankinnoissaan elinkaariajatteluun eli ottamaan huomioon kaikki ympäristövaikutukset, joita tuotteen valmistamiseen, jakelemi-seen, käyttämiseen ja käytöstä poistamiseen liittyy. Elinkaaren ympäristö-vaikutuksista kertovat mm. ympäristömerkinnät.

Koulu voi kasvattaa oppilaistaan tiedostavia ja osaavia kuluttajia näyttämällä esimerkkiä omassa arjessaan sekä käsittelemällä asioita syste-maattisesti opetuksessa. Taloudellisesti kestävän kehityksen tavoitteet ovat

arvoperusta

toimintakulttuuri

opetus

tasa-arvo, demokratia, oikeudenmukaisuus,

globaali kansalaisuus,monikulttuurisuus,

toisten kunnioittaminen, antirasismi

viihtyisyys, ihmissuhteet, turvallisuus,

tapakasvatus, perinteet

demokraattisuus, avoimuus, osallisuus, yhteistyö

ihmisoikeudet,

kehityskysymykset,

sosiologiset ja kulttuu-

riset syy- ja seuraussuhteet,

demokratian pelisäännöt,

vähemmistökysymykset,

eri kulttuurit ja kulttuuriperintö,

osallisuusprojektit

18


Kehityskasvatus kehittää ymmärrystä kehityskysymyksistä ja köyhyyden rakenteellisista syistä kehittää ymmärrystä maailmanlaajuisista taloudellisista, poliittisista, sosiologisista ja kulttuurisista

syy- ja seuraussuhteista ylikansallisella, alueellisella, paikallisella ja yksilön tasolla kehittää ymmärrystä ihmisten välisistä, heidän elämäänsä vaikuttavista suhteista ja voimista kehittää taitoja, asenteita ja arvoja, jotka auttavat ihmisiä muuttamaan maailmaa jossa elämme kehittää toimimista oikeudenmukaisemman, tasa-arvoisemman ja kehityksellisesti kestävämmän

maailman puolesta

Ihmisoikeuskasvatus sisältö pohjautuu kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin, peruskivenä YK:n yleismaailmallinen

ihmisoikeusjulistus keskeisiä sisältöjä mm. erityissuojelua tarvitsevien ryhmien, kuten naisten, lasten ja vähemmistöjen,

oikeudet huomioidaan myös keinot, joilla ihmisoikeuksia voidaan valvoa ja joilla ihmisoikeusloukkauksiin

voidaan puuttua

Rauhankasvatus perimmäisenä tavoitteena, että yksilö oivaltaa ne yleismaailmalliset arvot ja toimintatavat, joille

rauhankulttuuria voidaan rakentaa: ° elämän kunnioittaminen, väkivallan lopettaminen, keskustelun ja yhteistyön väkivallattomat käytännöt

° oikeus kehitykseen

° naisten ja miesten tasa-arvo

° ilmaisun, mielipiteen ja tiedotuksen vapaus

° vapauden, oikeudenmukaisuuden, demokratian, suvaitsevaisuuden, solidaarisuuden, yhteistyö, moniarvoisuuden ja erilaisuuden periaatteet

muita tavoitteita:

° ymmärtää väkivallan luonne ja alkuperä sekä sen vaikutukset osapuoliin

° luoda kehyksiä rauhanomaisten yhteisöjen saavuttamiseen

° havainnoida väkivaltaisten suhteiden olemassaolo sekä ihmisten että valtioiden välillä

° tutkia konfl iktien ja väkivallan syitä

° rohkaista etsimään vaihtoehtoisia ja väkivallattomia keinoja ja taitoja

° varustaa nuoret ja aikuiset henkilökohtaisilla konfl iktinratkaisutaidoilla

Tasa-arvokasvatus tavoitteena tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen käsitellään

° sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautuneisuuteen, etniseen alkuperään, rotuun, uskontoon, ikään ja vammaisuuteen liittyviä syrjintäkysymyksiä

° monimuotoiseen yhteiskuntaan liittyviä vuorovaikutussuhteita ja valtarakenteita

lähde: www.kansainvalisyyskasvatus.net (Kepa)

Taulukko1. Sosiaalisesti kestävän kehityksen sisältöjä.

19

Kuva 5. Taloudellisesti kestävä kehitys koulussa (SUSDE Comenius project).


hyvin samansuuntaiset kuin kuluttajakasvatuksen, joten sen perinteestä voi etsiä tukea opetukseen. Pohjoismaiden Ministerineuvosto on kuvan-nut kuluttajatiedon opetuksen tavoitteita seuraavasti:

”Kuluttajatiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaista analysoi-via ja kulutukseen kriittisesti suhtautuvia yksilöitä täsmentämällä laatuun, hintaan, palveluun, resursseihin, ympäristöön ja etiikkaan kohdistuvia vaati-muksia. Oppilaille on annettava tietoa taloudellisista asioista, jotta he pystyi-sivät ymmärtämään taloudellisia ja globaaleja ongelmia sekä työn ja rahan samoin kuin tuotannon, kulutuksen, säästämisen ja elämänlaadun välisiä yhteyksiä. Oppilaille on myös selvitettävä, miten elämäntavan valinta, uusi tieto ja tekniikka muuttavat kulutustottumuksia ja miten nämä muutokset vaikuttavat kotitalouksiin ja ympäristöön. Oppilaiden tulee pysytä arvioi-maan oman elämäntapansa ja kulutuksensa vaikutuksia ympäristöön ja tuotantoon/kulutukseen globaalista näkökulmasta.” (Kuluttajatiedon opetus pohjoismaissa. Ehdotus kuluttajatiedon opetuksen tavoitteiksi ja sisällöksi. Toinen, tarkistettu versio 2000)

Koulun tehtävänä on opettaa oppilaat tunnistamaan itseensä kohdis-tuvat ulkopuoliset vaikutteet erityisesti silloin, kun on kysymys nuorten omasta elämäntyylistä, kulutustottumuksista, arvostuksista ja asenteista. Oppilaiden tulee tuntea mainonnan tarkoitusperät ja pystyä tulkitse-maan, analysoimaan sekä tarkastelemaan kriittisesti mainoskuvia ja muita kaupallisia sanomia. Kuluttajatietouteen olennaisesti kuuluvien ”arkipäi-vän valmiuksien” kehittäminen antaa oppilaille mahdollisuuden valita sellainen elämäntyyli, joka on sopusoinnussa sekä kestävän kulutuksen että eettisesti hyväksyttävän kehityksen vaatimusten kanssa.

arvoperusta

toimintakulttuuri

opetus

ekologinen kestävyys,globaali oikeudenmukaisuus,

ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus

säästäväisyys, elinkaariajattelu,

tavaroiden jakaminen, lainaaminen

ja uusiokäyttö, reilun kaupan tuotteet

ekotehokkuus,

kohtuullisuus,

elinkaariajattelu,

ekologiset selkäreput,

kriittinen kuluttajuus,

globaalitalous

20


3.4.4 Kokonaisuus ennen kaikkea

Kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset sisällöt eivät ole koulumaailmassa täysin uusia, vaan niitä on aiemmin käsitelty mm. ympäristö-, kansainvälisyys-, tasa-arvo-, suvaitsevaisuus- ja kuluttajakas-vatuksessa. Onko koko kestävä kehitys siis samaa vanhaa tavaraa uudessa paketissa? Uutta ja mullistavaa kestävässä kehityksessä on ehkä se, että käsite yhdistää eri näkökulmat yhdeksi kokonaisuudeksi. Se haastaa etsimään kokonaisnäkemystä eri asioiden suhteista toisiinsa. Kokonais-näkemykselle on kasvatuksessa huutava tarve, koska monimutkaisessa ja muuttuvassa maailmassamme asiat liittyvät yhä enemmän toisiinsa, mutta näyttäytyvät meille silti sirpaleisina. Ympäristöongelmat ovat maa-ilmanlaajuisia ja ne nivoutuvat niin sosiaalisiin kuin taloudellisiinkin ky-symyksiin. Kestävän kehityksen kasvatuksen haasteena on korostaa, mi-ten omalla käyttäytymisellä ja paikallisella toiminnalla voi olla vaikutusta koko maapallon ympäristö- ja yhteiskunnallisiin asioihin.

Monet asiat koulun arjessa ja opetuksessa toteuttavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Esimerkiksi luomu- ja lähiruoka osana kouluruokaa on kestävää kaikilla kolmella tavalla. Osal-lisuus on samanaikaisesti sekä ympäristökasvatusta että sosiaalista kestä-vyyttä. Säästäväisyys ja kohtuullisuus asettuu osaksi sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. Olennaista ei olekaan lokeroida asioita tietyn otsikon alle vaan oppia näkemään kokonaisuuksia. Kestävän kehityksen osatavoitteiden ristiriitoja ei voida silti aina välttää koulussakaan. Jos aja-tellaan, että osallisuus on itsessään sosiaalisesti kestävää kehitystä, miten

Kuva 6. Kestävän kehityksen kokonaisuus koulussa (SUSDE Comenius project).

21

Kuva 7. Palmerin ympäristökasvatuksen suunnittelumalli eli ns. kolmikantamalli. (Palmer, J. A. 1998. Environmental Education in the 21st Century. Theory, practice, progress and promise. Routledge. London). Lisätietoja ympäristökasvatuksen komikantamallista saa esimerkiksi teoksesta Ympäristö-kasvatuksen käsikirja, toim. Hannele Cantell, PS-kustannus 2004.


voidaan opettaa nuoret osallistumaan ja vaikuttamaan juuri ympäristön kannalta tärkeisiin asioihin? Mitä, jos nuoret haluavatkin lisää ralliratoja ja ostoskeskuksia?

3.4.5 Kestävä kehitys opetuksen toteutuksessa – tietoa, taitoa, toimintaa ja tunnetta

Kestävän kehityksen opetuksessa pelkkä tieto ei riitä – lisäksi tarvi-taan taitoa, toimintaa ja tunnetta. Koska teorioita kestävän kehityksen opettamisesta ei ole vielä tehty, tässä materiaalissa käytetään pohjana ympäristökasvatuksen malleja. Palmerin ns. kolmikantamallin mukaan ympäristökasvatuksessa on kolme tärkeää elementtiä: tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä sekä toimiminen ympäristön puolesta. Niitä on kutsuttu myös empiiriseksi, esteettiseksi ja eettiseksi osa-alueeksi. Tul-lakseen ympäristövastuulliseksi oppilas tarvitsee siis tietoa ekologiasta ja ympäristöongelmista, myönteisiä luontokokemuksia jotka auttavat muo-dostamaan omakohtaisen luontosuhteen sekä kokemuksia ympäristön hyväksi toimimisesta (kuva 7). Samalla tavalla voidaan ajatella, että op-piakseen toimimaan sosiaalisesti kestävällä tavalla oppilas tarvitsee tietoa sosiaalisista ongelmista, myönteisiä kokemuksia yhteisöissä toimimisesta sekä kokemuksia sosiaalisia ongelmia ehkäisevästä tai lieventävästä toi-minnasta (taulukko 2).

22


Tieto kestävästä kehityksestäTiedot kestävästä kehityksestä eivät sinänsä johda käyttäytymisen muut-tumiseen, mutta ne ovat edellytyksenä vastuulliselle käyttäytymiselle. Tieto ilman myötätuntoa on vaarallista, mutta myötätunto ilman tietoa on merkityksetöntä. Monet tämän hetken ympäristöongelmista, esimer-kiksi ilmastonmuutos ja otsonikato, ovat maailmanlaajuisia ja aistein havaitsemattomia. Oman toiminnan yhteyksiä ympäristökysymyksiin voi olla vaikea mieltää. Sama koskee monia sosiaalisen kestävyyden haasteita – ongelmat voivat olla niin kaukana oppilaan omasta elämänpiiristä, että ne eivät kosketa. Opetuksessa olisikin oleellista löytää yhteydet ihmisen toiminnan, mm. talouden ja kulttuurin, oman elämäntavan ja kestävän kehityksen haasteiden välillä. Lisäksi tarvitaan tietoa ongelmien ehkäise-misestä ja omista konkreettisista vaikutusmahdollisuuksista.

Yksittäisten faktatietojen muistamisen sijasta oppilaiden tulisi havaita kokonaisuuksia ja ymmärtää eri tekijöiden välisiä yhteyksiä. Opetukses-sa tulisi pyrkiä välttämään sirpalemaisuutta. Olisi olennaista painottaa luonnon toiminnan ymmärtämistä kokonaisuutena, ihmisen ja muun luonnon välistä vuorovaikutussuhdetta sekä maailmanlaajuisia taloudel-lisia, poliittisia, sosiologisia ja kulttuurisia syy- ja seuraussuhteita. Opetus on onnistunutta, kun oppilaat omakohtaisesti sisäistävät käsiteltävät asiat, ratkaisevat ongelmia, oivaltavat, analysoivat ja tulkitsevat.

Muuttuvassa maailmassa tarvitaan kykyä kriittiseen ajatteluun. Ope-tuksen tulisi rohkaista oppilaita näkemään ja punnitsemaan kestävän kehityksen kysymysten eri puolia ja muodostamaan oma perusteltu näkemys asiasta. Opetuksen tulisi antaa valmiuksia tiedon etsimiseen, käsittelemiseen ja arvioimiseen. Opetuksessa tulisi ottaa huomioon niin paikallinen, alueellinen kuin globaalikin tieto.

Toimiminen fyysisessä, sosiaalisessa ja taloudellisessa ympäristössäKun ajatellaan kestävän kehityksen ekologista pilaria, ympäristöherkkyyt-tä pidetään tärkeänä lähtökohtana ympäristövastuulliselle käyttäytymisel-le. Ympäristöherkkyys tarkoittaa ihmisen kokemusten ja aistihavaintojen pohjalta luotua tunnepitoista suhdetta ympäristön kanssa, luonnon kun-nioittamista sekä myötätunnon kokemista luontoa kohtaan. Ympäristö-herkkyyden kehittymisessä on olennaista saada omakohtaisia, positiivisia kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Oppilaille tulisi tarjota myös puh-taasti esteettisiä kokemuksia.

Luontoa voidaan käyttää myös tiedon lähteenä ja oppimisympäris-tönä. Ympäristön avulla tapahtuvassa opetuksessa pohjataan oppilaiden kokemuksiin. Ympäristön ilmiöitä tarkastellaan ja opiskellaan aktiivisin menetelmin tarkoituksena oppia ymmärtämään vuorovaikutussuhteita ja saada ympäristöön omakohtainen kosketus.

Sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden kasvatuksen tulisi vastaavalla tavalla tarjota kokemuksia luokkahuoneen ulkopuolel-la toimimisesta. ”Sosiaalinen herkkyys” kehittyy kohtaamalla erilaisia ihmisiä, ihmisryhmiä ja tilanteita. Opetussuunnitelmaan voidaan esi-merkiksi sisällyttää joka luokka-asteelle johonkin vähemmistöryhmään tutustuminen. Oululaisessa Hönttämäen koulussa oppilas tutustuu kuu-den kouluvuoden aikana laitosvierailuiden yhteydessä kehitysvammaisiin,

23

K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y ÖTa

uluk

ko 2

. Kes

tävä

n ke

hity

ksen

osa

-alu

eet o

petu

kses

sa.

• ek

olog

ia•

ihm

inen

osa

na lu

onto

a •

ym

päris

töon

gelm

at•

ym

päris

töon

gelm

ien

eh

käise

min

en

• ih

miso

ikeu

det

• k

ehity

skys

ymyk

set

• so

siolo

gise

t ja

kultt

uuris

et sy

y-

seur

auss

uhte

et•

dem

okra

tian

pelis

äänn

öt•

väh

emm

istök

ysym

ykse

t•

suva

itsev

aisu

us ja

ant

irasis

mi

• er

i kul

ttuur

it ja

kul

ttuur

iper

intö

• ek

oteh

okku

us•

koh

tuul

lisuu

s •

elin

kaar

iaja

ttelu

• k

riitti

nen

kulu

ttaju

us•

mai

nont

a ja

mar

kkin

oint

i•

glo

baal

italo

us

• k

okon

aisu

uksie

n ym

mär

täm

inen

• ti

edon

ets

imin

en ja

arv

ioim

inen

•

krii

ttine

n aj

atte

lu•

per

uste

llun

näke

myk

sen

m

uodo

stam

inen

• ti

eto

omist

a va

ikut

usm

ahdo

lli-

suuk

sista

Tiet

o ke

stäv

ästä

ke

hity

kses

tä

Ek

olog

inen

So

siaa

linen

Ta

loud

ellin

en

Kai

kki

Toim

imin

en fy

ysi se

ssä,

so

siaal

isess

a ja

ta

loud

ellis

essa

ym

päris

töss

ä

Ympä

ristö

herk

kyys

keh

ittyy

m

yönt

eist

en lu

onto

-ko

kem

uste

n ka

utta

:•

tunn

epito

inen

luon

tosu

hde

• lu

onno

n ku

nnio

ittam

inen

• m

yötä

tunn

on k

okem

inen

m

uita

laje

ja k

ohta

an

Luon

non

käyt

täm

inen

op

pim

isym

päris

tönä

”Sos

iaal

inen

her

kkyy

s” k

ehitt

yy

yhte

isölli

sten

kok

emus

ten

ja k

oulu

n av

oim

en ja

dem

okra

attis

en to

imin

ta-

kultt

uurin

kau

tta:

• m

uide

n ih

mist

en ja

vie

raid

en

kultt

uurie

n ku

nnio

ittam

inen

• m

yötä

tunn

on k

okem

inen

toisi

a

ihm

isiä

koht

aan

Kan

ssak

äym

inen

eril

aist

en ih

misr

yhm

i-en

kan

ssa,

esim

. väh

emm

istör

yhm

iin

tutu

stum

inen

Tied

osta

va k

ulut

taju

us k

ehitt

yy

mm

. tek

emäl

lä e

nerg

ia-,

mat

eria

a-li-

ja ra

havi

rtoj

en lä

pinä

kyvi

ksi:

• v

iera

ilut y

rityk

siin,

joiss

a

käyt

etää

n el

inka

ari-

ja

ek

oteh

okku

usaj

atte

lua

• v

iera

ilut e

sim. e

nerg

ia-,

vesi-

ja

ki

errä

tysla

itoks

iin ta

i kaa

to-

pa

ikal

le

• m

iele

kkää

t osa

llist

umisk

okem

ukse

t•

vai

kutta

mise

n ha

rjoitt

elem

inen

• lu

otta

mus

om

iin k

ykyi

hin

ja ta

itoih

in

va

ikut

taa

• o

man

toim

inna

n ko

kem

inen

mer

kity

ksel

lisen

ä

• to

imim

inen

luok

kahu

onee

n

ulko

puol

ella

aid

oiss

a til

ante

issa

ja

ym

päris

töiss

ä

Toim

imin

en

kest

ävän

ke

hity

ksen

pu

oles

ta

• o

salli

stum

inen

kou

lun

ym

päris

töoh

jelm

an

su

unni

ttelu

un ja

tote

utuk

seen

• y

mpä

ristö

ystä

välli

sten

tapo

jen

opet

telu

mm

. käs

ityö-

,

ku

vaam

atai

to- j

a ko

tital

ous-

opet

ukse

ssa

• o

salli

stum

inen

pai

kalli

siin

ympä

ristö

proj

ekte

ihin

• o

salli

stum

inen

kou

lun

yhte

isist

ä

asio

ista

päät

täm

iseen

• o

ppila

skun

tato

imin

ta•

tuki

oppi

las-

ja tu

tort

oim

inta

•

kum

milu

okka

na to

imim

inen

alem

mal

le lu

okal

le

• k

ehity

smaa

proj

ekte

ihin

osal

listu

min

en•

kum

mila

psi k

ehity

smaa

sta

• o

salli

stum

inen

ene

rgia

n-,

ve

den-

ja m

ater

iaal

insä

ästö

ön

se

kä jä

tehu

olto

on k

oulu

ssa

• ”

vihr

eide

n” h

anki

ntoj

en

teke

min

en k

oulu

ssa

• re

ilun

kaup

an tu

otte

iden

kä

yttä

min

en k

oulu

ssa

24


vanhuksiin, kuulovammaisiin, turvapaikanhakijoihin ja eri kulttuurisiin maahanmuuttajiin. Suoralla kanssakäymisellä voidaan ehkäistä ja vähen-tää ennakkoluuloja sekä vahvistaa kunnioituksen ja myötätunnon koke-mista. Tärkeää on myös koulun oma toimintakulttuuri: onko se avoin, demokraattinen, oikeudenmukainen ja huolehtiva?

Toimiminen kestävän kehityksen puolestaVaikuttamismahdollisuudet ovat kestävän kehityksen kasvatuksen kulma-kivi. Luottamus omiin kykyihin ja taitoihin ovat olennaisia kasvatettaessa vastuullisia kansalaisia, sillä ne antavat yksilölle tunteen siitä, että hänen teoillaan ja toiminnallaan on merkitystä. Henkilö, joka luottaa omiin ky-kyihinsä toimia, käyttäytyy vastuullisesti paljon todennäköisemmin kuin henkilö, joka tuntee itsensä voimattomaksi. Tämä luottamus vahvistuu nimenomaan ympäröivässä yhteisössä toimimalla.

Vaikuttamisen harjoittelu tapahtuu parhaiten osana oppilaitoksen päivittäistä toimintaa. Oppilaat voivat osallistua aktiivisesti oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen sekä mui-hin oppilaitoksen sisäisistä asioista päättämiseen. Olennaista oppilaiden osallistumisessa on avoimuus ja vaikuttavuus: osallistumisen reunaehdot on tehtävä prosessin alussa selväksi eikä osallistuminen saa jäädä näen-näisvaikuttamiseksi. Kestävän kehityksen kasvatuksen tulee kehittää op-pilaita paitsi yksilöinä myös yhteisöjen ja yhteiskuntien jäseninä. Tällöin korostuvat yhteistyö ja sosiaaliset arvot. Monesti oppilaiden vastuullisen toiminnan esteenä on tiedon puute toimintamahdollisuuksista yhteis-kunnassa.

3.4.6 Arviointi on parantamisen perusta

Opetuksen arviointi ja kehittäminen ovat avainasioita, kun kestävän kehi-tyksen kasvatusta halutaan toteuttaa koulussa systemaattisesti. Oli koulu sitten vasta aloittelemassa kestävän kehityksen kasvatusta tai jo hyvin pit-källä siinä, säännöllinen tilannekatsaus on yhtä tärkeä. Arviointia voidaan tehdä joko koko koulun tai yhden luokan tai oppiaineen mittakaavassa.

Kestävän kehityksen kasvatusta olisi hyvä arvioida vähintään kerran lukuvuodessa. Jos koululla on olemassa itsearviointijärjestelmä, kestävän kehityksen arviointi asettuu luonnolliseksi osaksi sitä. Muussa tapauksessa voidaan suunnitella erillinen käytäntö kestävän kehityksen arvioimiseksi. Olennaisia kysymyksiä ovat miten oppimistavoitteet on saavutettu, toteu-tuvatko kestävän kehityksen eri elementit ja aihepiirit opetuksessa, ovat-ko opetuksen menetelmät sopivia ja monipuolisia sekä ovatko opetuksen resurssit riittävät.

Myös oppilaat kannattaa ottaa mukaan arviointiin. Oppilaat arvioivat omaa oppimistaan sekä koulussa annettavaa kestävän kehityksen kasva-tusta ja toimintaa. Tulokset käydään keskustellen läpi ryhmässä oppilai-den kanssa ja mietitään yhdessä, kuinka opetusta ja oppimista voitaisiin kehittää. Arvioiminen on turhaa arvioimisen itsensä vuoksi – olennaista on saada arviointitulokset käyttöön eli kehittää toimintaa niiden pohjal-ta. Kehittämisen tulisi olla vuorovaikutteista siten, että arviointitietoa kä-

25


3.5 OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

sitellään ja ympäristöopetuksen kehittämistä suunnitellaan yhdessä koko opetushenkilöstön kesken.

Oppilaitosten ympäristösertifi oinnin järjestelmän ytimenä ovat ympäris-tökriteerit, joissa oppilaitoksen toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena johtamisen, opetuksen ja ylläpitotoimintojen näkökulmasta. Sertifi ointi ja kriteerien käyttö on oppilaitoksille vapaaehtoista. Ne on laadittu työ-välineiksi ja kannusteiksi oppilaitosten toiminnan ja opetuksen laadun kehittämiseen.

Ympäristösertifi kaatin saamisen edellytyksenä on oppilaitoksen te-kemä itsearviointi. Lisäksi riippumaton, ulkoinen auditoija tarkastaa oppilaitoksen itsearviointiraportin ja suorittaa arvioinnin oppilaitoksessa. Ulkoisella arvioinnilla todennetaan, että oppilaitos täyttää ympäristökri-teerit. Auditoija antaa oppilaitokselle myös palautetta toiminnan vah-vuuksista ja kehittämiskohteista. Ympäristösertifi kaattia haetaan Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiöltä, jonka taustayhtei-söinä toimivat OAJ ja sen valtakunnalliset ammatilliset alayhdistykset. Sertifi kaatti on maksuton, mutta oppilaitos vastaa kustannuksista, jotka syntyvät ulkoisesta auditoinnista (auditoijan työ- ja matkakustannuk-set). Sertifi kaatti myönnetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Auditoijiksi koulutetaan opettajia ja oppilaitosten muuta henkilöstöä Oppilaitoksen ympäristöarvioija -koulutuksessa. Tietoja rekisteröidyistä auditoijista saa OKKA-säätiöstä.

Vihreä lippu on kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma, jota koor-dinoi maassamme Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry. Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereitä on kehitetty yhteistyössä Vihreän lipun kanssa ja ne soveltuvat hyvin käytettäväksi rinnakkain. Oppilaitoksen on myös mahdollista hakea kansainvälisesti tunnustettuja ympäristösertifi -kaatteja (EU:n EMAS ja ISO 14 001). Koulujen ja oppilaitosten ympä-ristökriteerien täyttäminen tarjoaa hyvät valmiudet näiden standardien vaatimusten täyttämiseen.

Envedu -hankkeessa tuotettiin oppilaitosten käyttöön laaja tukima-teriaali, joka on koottu ympäristösertifi oinnin sivuille osoitteeseen www.koulujaymparisto.fi . Sivuilta ovat tallennettavissa mm. Koulujen ja op-pilaitosten ympäristökriteerit ja niiden pohjalta itsearvioinnin laaditut kysymyslistat sekä Opas oppilaitosten ympäristösertifi ointiin, joka sisältää ohjeet ympäristöohjelman rakentamisesta, itsearvioinnista ja sertifi kaatin hakemisesta.

3.5.1 Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit

Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit muodostavat perustan oppi-laitoksen ympäristötyön kehittämiselle. Ne toimivat myös Oppilaitosten ympäristösertifi kaatin myöntämisperusteina. Kriteerit koostuvat kolmesta kokonaisuudesta, jotka ovat 1. Ympäristöasioiden suunnittelu, organi-sointi ja kehittäminen, 2. Opetus, osallistuminen, yhteistyö ja oppiminen sekä 3. Ylläpitotoiminnot (kuva 8). Kriteerien keskeisenä ajatuksena on, että oppilaitoksen arvoperusta ja toimintakulttuuri tukevat ympäristökas-

26


Kuva 8. Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien osa-alueiden väliset yhteydet. Suunnittelu, organisointi ja kehittäminen koskettavat sekä opetusta että ylläpitotoimintoja. Opetus ja ylläpitotoiminnot puolestaan liittyvät toisiinsa esimerkiksi siten, että oppilaat ja henkilöstö osallistuvat ympäristöystävällisten arkikäytäntöjen suunnitteluun ja toteutukseen.

vatusta. Tämä näkyy esimerkiksi yhteisten arvojen ja ympäristöohjelman laadinnan kautta sekä oppilaiden ja henkilöstön osallistumisena ympäris-töystävällisten arkikäytäntöjen suunnitteluun ja toteutukseen.

Ympäristökriteerit keskittyvät ekologiseen kestävyyteen, mutta ne on tarkoitus jatkossa päivittää kattamaan sosiaalisen, kulttuurisen ja talou-dellisen kestävyyden näkökulmat. Kriteerit soveltuvat peruskoulujen, lu-kioiden ja ammatillisten oppilaitosten käyttöön, mutta niitä voidaan so-veltaa muissakin koulutusorganisaatioissa. Kriteerit asettavat tavoitetason esimerkilliselle ympäristöasioiden hoidolle. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että kaikki oppilaitokset täyttäisivät kriteerit, vaan että niiden avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteita omassa toiminnassa.

Seuraavassa tarkastellaan kriteerien osien tavoitteita ja keskeistä sisäl-töä. Kriteerit ovat tallennettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta www.koulujaymparisto.fi .

1. Ympäristöasioiden suunnittelu, organisointi ja kehittäminen

TAVOITTEET

Kriteerien ympäristöasioiden suunnittelua, organisointia ja kehittämistä koskevan osan tavoitteena on varmistaa oppilaitoksen ympäristötyön jatkuvuus, tavoitteellisuus ja kokonaisvaltaisuus. On tärkeää, että ym-päristötyö ei ole vain jätteiden lajittelua tai pelkästään luonnontieteiden opetuksen aihe, vaan että ympäristöasiat näkyvät kaikkialla oppilaitoksen arjessa ja opetuksessa. Ympäristöasiat tulee kytkeä osaksi oppilaitoksen toiminnan suunnittelua, organisointia, arviointia ja kehittämistä. Olen-naista on myös koko oppilaitosyhteisön sitoutuminen ja sisäinen yhteis-työ ympäristön hyväksi, unohtamatta yhteistyötä oppilaitoksen ulkopuo-listen tahojen kanssa.

1. Ympäristöasioiden

suunnittelu,

organisointi ja

kehittäminen

2. Opetus,

osallistuminen,

yhteistyö ja oppiminen

3.Ylläpitotoiminnot

27


KESKEINEN SISÄLTÖ

Ympäristöarvot, ympäristöohjelma ja osallistuminen. Kriteerit täyttävä oppilaitos on tunnistanut ympäristövaikutuksia aiheuttavat toimintonsa esimerkiksi ympäristökatselmuksen avulla. Se on kirjannut ympäristöar-vot ja -toimintaperiaatteet opetussuunnitelmaansa tai erilliseksi asiakirjak-si. Oppilaitos laatii tai päivittää vuosittain kirjallisen ympäristöohjelman, joka sisältää ympäristötavoitteet ja toteutussuunnitelman seuraa valle vuo-delle. Oppilaitoksen johto, opettajat ja muu henkilöstö ovat sitoutuneet kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden edistämiseen ja tuntevat niiden merkityksen oman työnsä kannalta. Oppilaitoksen koko henkilöstöllä ja kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua ympäristö työhön.

Ohjeet, koulutus ja viestintä. Ympäristötyön tueksi on laadittu ohjeet, joilla varmistetaan yhtenäiset toimintatavat ja selkeä vastuunjako eri toiminnoissa. Ainakin jätehuolto, energian ja veden säästäminen sekä ympäristötyön vastuuhenkilöiden tehtävänjako ovat ohjeistettavia asioita. Henkilöstö ja oppilaat perehdytetään työhönoton tai opetuksen yhteydes-sä käytännönläheisesti oppilaitoksen ympäristöohjeisiin ja toimintatapoi-hin. Ympäristökoulutusta järjestetään tarpeen mukaan, ja henkilöstölle ja oppilaille kerrotaan ympäristöohjelman sisällöstä ja saavutetuista tuloksis-ta sekä uusista ohjeista ja toimintatavoista.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa. Oppilaitos tekee yhteistyötä ulkois-ten sidosryhmien kanssa esimerkiksi osallistumalla paikallisiin ympäristö-hankkeisiin tai hyödyntämällä sidosryhmien asiantuntemusta ympäristö-opetuksessa. Hankintoihin tai kiinteistöhoitoon liittyviä ympäristöasioita kehitetään yhdessä kunnan, koulutuksen järjestäjän tai kiinteistöjen yllä-pitäjän kanssa.

Ympäristö- ja työsuojelulainsäädäntö, työturvallisuus. Oppilaitos on selvillä toimintaansa koskevista ympäristö- ja työsuojelusäännöksistä sekä sen tilojen, pihaympäristön ja opetustilanteiden mahdollisista vaa-ratekijöistä. Säännösten vaatimukset ja vaaratilanteiden ehkäiseminen on otettu huomioon henkilöstölle ja oppilaille suunnatuissa toimintaoh-jeissa. Henkilökunnalle ja oppilaille on tiedotettu ohjeista ja heidät on perehdytetty toimimaan niiden mukaan.

Toiminnan arviointi ja kehittäminen. Oppilaitoksen johto ar-vioi säännöllisesti ympäristöohjelman toteutumista, ympäristöasioiden huomioimista opetuksessa ja ylläpitotoiminnoissa sekä ohjeiden ja vas-tuunjaon toimivuutta. Arvioinnin tulokset käsitellään yhteisesti ja niitä hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä, opetuksen toteutuksessa ja ym-päristöohjelman kehittämisessä.

2. Opetus, osallistuminen, yhteistyö ja oppiminen

TAVOITTEET Kriteerien tavoitteena on luoda ympäristöopetuksesta jatkuvan paran-tamisen prosessi, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen seuraavat toisiaan (kuva 9). Suunnitteluun kuuluvat opetussuunnitelman sisällöt ja tavoitteet sekä opetuksen resurssit, kuten oppimateriaali ja opettajien ympäristöosaaminen. Ympäristöopetuksen toteutusta tarkaste-leva kriteereiden osa on laadittu ympäristökasvatuksen kolmikantamallin pohjalta. Osassa tarkastellaan, miten opetuksessa toteutuvat ympäristö-

28


Kuva 9. Ympäristöopetus jatkuvan parantamisen prosessina.

kasvatuksen eri näkökulmat tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä ja toimiminen ympäristön puolesta. Ympäristöopetuksen arvioinnin ta-voitteena on tunnistaa kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä, joita voi-daan levittää yli oppiainerajojen.

KESKEINEN SISÄLTÖ

Opetussuunnitelmat. Kriteerit täyttävän oppilaitoksen opettajat ovat yksin tai ryhmissä käyneet läpi opettamiensa aineiden yhteydet ympä-ristökysymyksiin. Prosessin tuloksena ympäristöasiat sisältyvät kattavasti eri oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja sisältöihin. Ammatillisten tutkintojen opetussuunnitelmissa ja tavoitteissa sekä työssä oppimisessa otetaan huomioon työelämän alakohtaiset ympäristöosaami-sen vaatimukset. Ympäristöosaamisen testaaminen sisällytetään näyttö-suunnitelmiin.

Oppimateriaali ja opettajien ympäristöosaaminen. Ympäristöasi-oiden opetusta varten on saatavilla ajantasaista ja selkeää oppimateriaalia, joka liittyy sekä yleisiin ympäristöasioihin että eri oppiaineisiin tai am-mattialoihin. Opettajien ympäristöosaaminen on riittävä ja ajantasainen, ja he hallitsevat oman oppiaineensa keskeiset ympäristöasiat. Opettajien täydennyskoulutustarve ympäristöasioissa on selvitetty, ja sen pohjalta on suunniteltu säännöllistä täydennyskoulutusta.

29


Yhteistyö ympäristöopetuksen toteutuksessa. Oppilaitos on varan-nut aikaa sisäiselle yhteistyölle ympäristöopetuksen kehittämisessä. Myös muu kuin opetushenkilöstö osallistuu yhteistyöhön. Ympäristöasioita käsitellään säännöllisesti opettajainkokouksissa ja koko henkilökunnan kokouksissa. Oppilaitos tekee yhteistyötä ympäristöasioissa yhden tai use-amman ulkopuolisen sidosryhmän kanssa (esim. vanhemmat, viranomai-set, järjestöt ja yritykset).

Ympäristökasvatuksen elementtien toteutuminen opetuksessa1. Tieto ympäristöstä. Opetukseen sisältyy ajantasaista tietoa ekologi-

asta, ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä. Opetus kehittää kokonaisuuksien ja ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä sekä itsenäistä kriittistä ajattelua. Opetuksessa tuodaan esille ihmisen riippuvuus luon-nosta ja tuetaan oppilasta näkemään yhteydet ihmisen toiminnan, oman elämäntavan ja ympäristön hyvinvoinnin välillä.

2. Toimiminen ympäristössä. Opetus lisää ympäristöherkkyyttä ja tu-kee omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tarjoamalla myönteisiä, elämyksellisiä luontokokemuksia. Luontoa ja rakennettua ympäristöä käytetään oppimisympäristönä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia ympäris-tön ilmiöiden havainnointiin ja kokemiseen sekä ympäristön toiminnan ymmärtämiseen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvan päättelyn kaut-ta.

3. Toimiminen ympäristön puolesta. Oppilaitos tarjoaa oppilaille mah-dollisuuden ympäristötaitojen harjoittelemiseen käytännössä. Opetukses-sa tuodaan esille ympäristöasioihin vaikuttamisen keinoja, ja kehitetään oppilaiden demokratian taitoja ja tuntemusta. Oppilaitos tarjoaa oppi-laille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia esimerkiksi oppilaskuntatoiminnan, paikallisten hakkeiden tai ympäristöohjelman suunnittelun kautta. Opetuksessa keskustellaan asenteiden ja arvojen mo-ninaisuudesta sekä tuodaan esille erilaisia näkemyksiä ympäristöongelmi-en syistä ja ratkaisukeinoista, jotta oppilaat voisivat itse tehdä perusteltuja arvovalintoja.

Ympäristöopetuksen arviointi ja kehittäminen. Ympäristöopetuk-sen arviointi perustuu opettajien ja oppilaiden yhdessä tekemään arvi-ointiin, jossa tarkastellaan oppimistavoitteiden saavuttamista, ympäris-tökasvatuksen elementtien toteutumista opetuksessa sekä oppilaitoksen ympäristötoimintaa yleisemminkin. Ympäristöopetuksen arvioinnista saatavaa tietoa hyödynnetään ympäristöopetuksen tavoitteiden, oppisi-sältöjen, menetelmien ja resurssien kehittämisessä. Arvioinnissa tunnis-tettuja parannustarpeita sekä hyviä käytäntöjä ja malleja levitetään yli oppiainerajojen.

3. Ylläpitotoiminnot

TAVOITTEET

Ylläpitotoimintojen kriteerien tavoitteina ovat oppilaitoksen toiminnan suorien ympäristövaikutusten vähentäminen ja ympäristökasvatuksen tu-keminen. Ollakseen uskottava opetuksessaan oppilaitoksen on toimittava niin kuin se opettaa. Ylläpitotoimintojen ympäristövaikutuksia voidaan

30


vähentää teknisten parannusten lisäksi toimintatapoja muuttamalla. Siksi kriteereissä painotetaan ohjeiden, koulutuksen, viestinnän ja seurannan merkitystä. Oppilaitos ei voi aina vaikuttaa suoraan ylläpitotoimintoja koskeviin päätöksin. Tällaisessa tapauksessa kriteerin täyttymättä jäämi-nen ei kuitenkaan ole sertifi oinnin este. Edellytyksenä on, että oppilaitos on selvittänyt asiaa yhteistyössä ylläpitäjän ja palvelujen tuottajan kanssa.

Materiaalien käyttö ja hankinnat. Kriteerit täyttävässä oppilaitok-sessa materiaaleja säästävät toimintatavat näkyvät esimerkiksi työtavoissa, opetusmateriaalien käytössä ja kopioinnissa. Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat aina, kun se on mahdollista (esim. ympäristömer-kityt tuotteet, käyttöikä, uudelleenkäyttö, huollettavuus, kierrätettävyys, pakkausten vähentäminen, kertakäyttötuotteiden vähentäminen).

Jätehuolto. Kierrätettävät ja hyödynnettävät jakeet lajitellaan ja toi-mitetaan käsittelyyn kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. On-gelmajätteet lajitellaan ja varastoidaan sekä toimitetaan käsittelyyn määrä-ysten ja ohjeiden mukaisesti. Jätehuollon toteutukseen liittyvät järjestelyt, ohjeet ja vastuut on sovittu ja kirjattu ylös esimerkiksi jätehuoltosuunni-telmaan. Lajitteluohjeet ovat näkyvillä luokissa, ruokalassa ja työtiloissa. Henkilöstöä ja oppilaita on opastettu ja perehdytetty jätteiden lajitteluun. Jätteiden lajittelua kannustetaan ja jätemääriä seurataan.

Vesi ja energia. Oppilaitoksen veden ja energian (sähkö, lämpö) kulutusta seurataan ja kulutustiedot tilastoidaan. Vesikalusteiden sekä ve-sijohto-, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien säätöjä ja toimivuutta tark-kaillaan ja laitteiden huolto on järjestetty asianmukaisesti. Järjestelmien ja kalusteiden uusimistarpeet on selvitetty. Oppilaitoksessa on laadittu henkilöstölle ja oppilaille suunnattuja ohjeita energian ja veden säästöstä. Henkilöstö ja oppilaat ovat sisäistäneet vettä ja energiaa säästävät toimin-tatavat. Oppilaitoksessa on käytössä vettä säästäviä laitteita (hanat, suih-kut, WC-istuimet).

Työterveys ja viihtyisyys. Oppilaitoksen työilmapiiriä, viihtyisyyttä ja työterveyteen liittyvien asioiden tilaa arvioidaan henkilöstölle ja oppilaille suunnatuilla kyselyillä. Oppilaitoksessa on kehitetty työterveyttä, työil-mapiiriä, viihtyisyyttä sekä sisätiloja ja pihaympäristöä. Oppilaitoksen sisäilman laatu tunnetaan ja mahdolliset kosteusvauriot ja homeongelmat on selvitetty yhteistyössä kiinteistön ylläpitäjän tai omistajan kanssa.

Puhtaanapito. Sisätilojen likaantumista pyritään ehkäisemään en-nalta. Puhdistus-, suojaus- ja hoitoaineet on listattu, ja niistä on saatavil-la käyttöturvatiedotteet. Siivousaineiden ja -välineiden hankinnassa on huomioitu tuotteiden ympäristöystävällisyys ja työterveysnäkökohdat. Sii vouksessa käytetään ympäristöystävällisiä tai ympäristömerkittyjä tuot-teita aina, kun se on mahdollista. Puhtaanapidossa pyritään vähentämään veden, energian ja siivousaineiden kulutusta.

Keittiö ja ruokala. Ruokalan hankinnoissa otetaan mahdollisuuk-sien mukaan huomioon ympäristönäkökohdat, esimerkiksi hankintojen keskittäminen, lähiruoka, luomutuotteet, pakkausten vähentäminen sekä suuret tilauskoot. Ruokalan toiminnassa on käytössä erilaisia materiaalien kulutuksen ja jätteiden vähentämisen keinoja. Ruokalan lämmitys- ja jäähdytyslaitteet ovat asianmukaisessa kunnossa, ja niitä on huollettu säännöllisesti. Jätteet lajitellaan keittiössä ja ruokalassa jätehuoltomäärä-ysten mukaisesti. Lajittelupisteet on suunniteltu toimiviksi. Lajittelusta

31


on olemassa ohjeet, ja jäteastioiden merkinnät ovat selkeät. Lajittelu toimii. Energian-, veden tai pesuaineiden kulutuksen vähentämiseksi on tehty toimenpiteitä.

Kuljetukset ja liikenne. Henkilökuntaa ja oppilaita kannustetaan kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöön kodin ja oppilaitoksen välillä tehdyillä matkoilla. Opetuksen yhteydessä tapahtuvien henkilöstön ja oppilaiden kuljetusten sekä oppilaitoksen omien materiaali- ja tavara-kuljetusten vähentämiseksi ja optimoimiseksi on tehty suunnitelmia ja toimenpiteitä. Jos oppilaitos hankkii omia ajoneuvoja ja työkoneita, ym-päristönäkökohdat ovat yhtenä valintakriteerinä.

Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi. Vaaralliset aineet ovat ohjeiden mukaisesti merkittyjä ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla tiloissa, joissa aineita käsitellään ja varastoidaan. Oppilaitoksella on ajantasainen kirjanpito varastossa olevista, käytetyistä ja ongelmajät-teeksi päätyvistä kemikaaleista. Vaarallisten aineiden varastoinnista, käsit-telystä ja hävityksestä on määritelty selkeät vastuut. Kaikille vaarallisten aineiden kanssa toimiville (henkilöstö, oppilaat) annetaan riittävä pereh-dytys aineisiin liittyvistä työterveys- ja turvallisuusasioista.

32


4.1. KOULUTUS -OHJELMIEN RAKENNE

4. Oppilaitosten koulutusohjelmat

OPKE -hankkeessa oli kolme ryhmää, joissa oli erilaisia oppilaitoksia (ur-heiluopistot, ammatilliset oppilaitokset I ja ammatilliset oppilaitokset II). Oppilaitoksilla oli myös toisistaan poikkeavia kehittämistavoitteita. Ke-hitystyö oppilaitoksessa rakentui osakokonaisuuksista. Ensimmäisenä vai-heena oppilaitos teki lähtötilanteen kartoituksen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tältä pohjalta määritettiin selkeät tavoitteet kehittämistyölle. Tär-keä vaihe oli realistisen suunnitelman laatiminen toimenpiteineen huo-mioiden aikataulu ja resurssit. Tämän jälkeen seurasivat työn organisointi ja toteutus. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutusta sekä vaikutuksia pyrittiin seuraamaan jo prosessin aikana, jolloin voitiin tehdä tarvittaessa muutoksia ja saatiin aikaan parhaat tulokset.

Kuva 10. Oppilaitoksen kehittämistyö prosessina.

Oppilaitosten kehittämistyötä tuettiin koulutusohjelmalla, joka koostui neljästä eri osiosta (kuva 11). Osioilla oli oma toteutustapansa eri ryhmis-sä. Perustehtävänä oli tunnistaa oppilaitoksen tarpeet, sitoa työhön koko henkilöstö ja tukea avainhenkilöitä kehittämistyössä. Lähiopetusjaksoil-la oppilaitoksen avainhenkilöt saivat perustiedot ja välineet seuraavien työvaiheiden toteutusta varten. Henkilöstön osallistumista tuettiin work shopien ja yhteisten infotilaisuuksien avulla. Avainhenkilöt (oppilaitok-sen ympäristöryhmä tms.) saivat lisäksi ohjausta kädestä pi täen konsul-tointipäivien aikana.

Tavoitteiden määrittäminen

Nykytilankartoitus

Toimenpiteidensuunnittelu

Organisoituminen ja ohjelman toteutus

Tulosten ja toiminnan arviointi– Uusien kehittämis- tavoitteiden määrittäminen

Seuranta

33

O P P I L A I T O S T E N K O U L U T U S O H J E L M A T

Kehitystyötä tukemaan rakennetun koulutusmallin periaatteina olivat:

1. Kehitystyöllä on yhteinen selkeä tavoite.2. Oppimisen tulee koskea kokohenkilökuntaa.3. Oppiminen tapahtuu pääosin työpaikalla.4. Oppiminen tapahtuu tiimeissä kuten työkin, ulkoinen ohjaus on

alkuvaiheessa tiiviimpää, mutta toiminnan edetessä tiimien oma tiedonhankinta ja kehittämistyö lisääntyvät ja oppiminen

muuttuu arkipäivän toiminnaksi.5. Teoriaa ja tietoa yhdistetään omaan työhön ja sen kehittämiseen.6. Koulutuksen jälkeen oppilaitokseen rakentuu jatkuva toimintaa

arvioiva ja kehittävä oppimisympäristö, joka ei tarvitse ulkopuolista tukea.

Koulutusohjelmissa pyrittiin yhdistämään käytännön toiminta, tieto ja teoria. Työ lähti liikkeelle oppilaitoksen toiminnan, johtamiskulttuurin ja kehittämistarpeiden kartoituksesta. Tämä tapahtui ennakkotehtävän, katselmuksen ja tilanneanalyysin avulla. Toisaalta osallistujien omat op-pimiskokemukset ja tavoitteet olivat tärkeitä. Tältä pohjalta asetettiin kehitystyölle tavoitteet, valittiin organisaation ja osallistujien tavoitteita tukevat koulutusmoduulit ja suunniteltiin niitä tukevat oppimistehtävät.

Useamman oppilaitoksen vastuuhenkilöiden yhteisillä lähiopetuspäi-villä osallistujat saivat tietoa kehitystyöhön liittyvistä asiakokonaisuuksis-ta. Päivien aikana ohjeistettiin myös seuraavat oppilaitoksen työtä tukevat projektitehtävät ja käsiteltiin edellisen etäjakson aikana tehdyt tehtävät. Kontaktipäivät tukivat myös eri oppilaitosten edustajien keskinäistä ver-kottumista. Tiedonvaihtoa tuettiin erilaisten ryhmätöiden avulla. Lisäksi kouluttajat antoivat tarvittaessa yksilöllistä tukea ja ohjausta päivien aikana.

Projektityöt olivat oman työyhteisön kehittämiseen liittyviä tehtäviä, joiden avulla lähiopetusjaksojen teoriatietoa maastoutettiin käytännön toiminnaksi. Projektitöistä laadittiin suunnitelmat ja tulokset raportoi-tiin kouluttajille, jotka seurasivat työn etenemistä ja tarvittaessa ohjasivat työtä. Konsultoinnin avulla tuettiin oppilaitoskohtaisia erityistarpeita ja

– Koko henkilöstön työhön sitominen ja koulutus– Roolit työssä, tulosten yhteinen käsittely

1. Ennakko-kartoitus tarpeista

2. Lähiopetusjaksot 3. Work shopit ja konsultointi avainhenkilöille

4. Koko henkilöstön koulutus ja tiedotus

– Kyselylomake– Palaverit johdon kanssa

– 4-8 päivää yhdessä muiden oppilaitosten kanssa– Kehittämisosioiden työstäminen oppilaitoksessa

– Oppilaitoskohtaiset work shopit ja konsultointi työn tukemiseksi kouluttajien vetäminä

Kuva 11. Koulutusohjelmien rakenne.

4.2 KOULUTUS-OHJELMIEN

TOTEUTUKSEN PERIAATTEET

34


varmistettiin kehittämistehtävien maastoutuminen osaksi arkipäivän toi-mintaa.

Etätyöskentelyä tuettiin myös verkko-opetuksella. Sen avulla voidaan mahdollistaa tiedonvälitys ja tiedon jakaminen koulutuksessa mukana olevien opiskelijoiden ja oppilaitosten kesken. Kouluttajien työtä verkko-ympäristö helpottaa mm. siten, että verkkokeskustelujen perusteella voi-daan tunnistaa yhteisiä ongelmakysymyksiä, joihin voidaan antaa ohjeita. Se myös helpottaa kirjallisen palautteen antamista opiskelijoille. Verkko-opetuksen mahdollisuuksia OPKE -hankkeen kaltaisten koulutusohjel-mien tukena tarkasteltiin hankkeessa omana osanaan (ks. luku 5).

Oppimismallia voidaan kuvata jatkuvana prosessina, joissa käytännön työn kehittämistarpeisiin haetaan ratkaisuja käyttämällä ulkopuolisen ohjaajan tukea ja asiantuntemusta sekä itse suoritettuja oppimistehtäviä omien kehittämisprojektien toteutuksessa. Tavoitteena on oppiva toimin-tamalli, joka elää jatkossa ilman ulkopuolista tukeakin.

4.3.1 Urheiluopistot

OPKE-hankkeen ensimmäisenä koulutusohjelmana aloitti Etelä-Suomen läänin urheiluopistojen koulutusryhmä, jossa olivat mukana Eerikkilän urheiluopisto, Liikuntakeskus Pajulahti, Kisakallion urheiluopisto, Kisa-keskuksen urheiluopisto, Solvallan urheiluopisto, Varalan urheiluopisto ja Kanneljärven opisto (nuorisotyön, kansalaistoiminnan ja vapaa-aikatyön ammatillinen oppilaitos). Projektin ”ulkojäsenenä” koulutustilaisuuksissa oli mukana myös Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlinnasta.

Koulutusohjelman tarkoituksena oli tukea ryhmässä mukana olleiden opistojen ympäristöjärjestelmien rakentamista. Tavoitteena oli, että opis-tot saisivat koulutuksen aikana valmiiksi ympäristöohjelman ja sen to-teutusta tukevan dokumentaation. Koulutus aloitettiin opistokohtaisilla, koko henkilöstön yhteisillä infotilaisuuksilla, joissa kerrottiin hankkeesta, koulutuksesta ja ympäristöjärjestelmän rakentamisesta. Koulutusohjel-man runkona oli neljä kaikkien opistojen yhteistä lähiopetusjaksoa, joi-den välillä ympäristöjärjestelmiä rakennettiin oppilaitoksissa vaiheittain (taulukko 3). Lähiopetusjaksojen tavoitteena oli antaa teoriatietoa ja oh-jata etätyöskentelyssä hyödynnettävien työkalujen käyttöön. Lähipäivien aikana opistot esittelivät toimintaansa ja työn etenemistä. Ryhmätöiden ja keskustelujen avulla vaihdettiin ajatuksia ja etsittiin ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Osallistujat pääsivät myös tutustumaan käytännössä muiden opistojen toimintaan, sillä lähijaksot järjestettiin kiertoperiaatteella ryh-män eri opistoilla. Lähipäiviin osallistuivat opistojen ympäristöryhmien jäsenet, yleensä 2-4 henkilöä opistoa kohden.

Ensimmäisellä etäjaksolla opistoissa toteutettiin ympäristökatselmus, jossa käytettiin apuna valmista kysymyslistaa. Tiedon kokoamista tuet-tiin opistokohtaisella work shopilla, jossa eri henkilöstöryhmät pohtivat omiin työtehtäviinsä liittyviä ympäristönäkökohtia. Toisen lähijakson ohjeistuksen perusteella opistojen ympäristöryhmät laativat katselmuk-sestaan yhteenvedon ja priorisoivat mielestään tärkeimmät esille nousseet asiat. Seuraavalla etäjaksolla järjestettiin toinen opistokohtainen work shop, jossa ympäristöryhmä esitteli katselmuksen tulokset ja omat joh-

4.3 KOULUTUS-OHJELMIEN TOTEUTUS

35


• Tiedottaminen ja kehitystyön edistäminen• Oppilaitoskohtaisten asioiden tukeminen, dokumentointi, itsearviointi, uudet ohjelmat 2005.

TYÖSKENTELYN ETENEMINEN

AIKA-TAULU

KETKÄ OSALLISTUVAT

TAVOITTEET / KOULUTUKSEN SISÄLTÖ

• Työn organisointi (ympäristöryhmän nimeäminen)• Oppilaitoksen nykytilanteen yleisarvio• Tavoitteet hankkeelle

Ennakkotehtävä 5 / 2002 Johto, koulutukseen osallistuvat (= ympäristöryhmä)

Henkilöstön infopäivä oppilaitoksessa• 1/2 päivää

5-6 / 2002 Koko henkilöstö • Yleisinfo hankkeesta ja koulutuksesta• Oppilaitoksen ympäristöjärjestelmän rakentaminen: hyödyt, työn eteneminen, eri henkilöstöryhmien rooli

1. Lähiopetusjakso • 2 päivää• urheiluopistojen yhteinen ryhmä

5 / 2002 Ympäristöryhmä • Kestävä kehitys oppilaitoksessa• Liikunnan ja urheilun ympäristökysymykset• Ympäristöjärjestelmätyön käynnistys• Ympäristönäkökohtien tunnistaminen

Työskentely oppilaitoksessa

6-10 / 2002 Ympäristöryhmä organisoi

• Ympäristökatselmus: ympäristönäkökohdat eri toiminnoissa, ympäristöasioiden tila

Work shop oppilaitoksessa • 1/2 päivää

8 / 2002 YmpäristöryhmäEri henkilöstöryhmien edustajat

• Ympäristönäkökohtien tunnistaminen• Kehittämistarpeet osastoittain / toiminnoittain

2. Lähiopetusjakso• 2 päivää• urheiluopistojen yhteinen ryhmä

10 / 2002 Ympäristöryhmä • Ympäristöasiat opetuksessa ja ylläpito- toiminnoissa• Ympäristöohjelma• Ympäristöasioiden hallinta

Työskentely oppilai-toksessa

10 / 2002- 2 / 2003

Ympäristöryhmä organisoi

• Ympäristönäkökohtien arvottaminen

Work shop oppilaitoksessa • 1/2 päivää

11 / 2002-03 /2003

Ympäristöryhmäeri henkilöstöryhmien edustajat

• Osasto- ja toimintokohtaisten kehittämis- tavoitteiden, toimenpiteiden ja ohjeistuksen suunnittelu

Johto osallistuu ohjelman suunnitteluun

• Ympäristöohjelman suunnittelu • Vastuiden ja ohjeistuksen suunnittelu

3. Lähiopetusjakso• 2 päivää• urheiluopistojen yhteinen ryhmä

2 / 2003 Ympäristöryhmä • Tulosten esittely• Ympäristöohjelma osana oppilaitoksen toimintaa• Itsearviointi ja ympäristötyön kehittäminen

Työskentely oppilaitoksessa

3 / 2003-9/2004

Ympäristöryhmä Johto

• Ympäristökäsikirjan kokoaminen• Ympäristöohjelman hyväksyminen

Henkilöstön infopäivä oppilaitoksessa• 1/2 päivää

4-6 / 2003 Koko henkilöstö • Ympäristöohjelman ja ympäristödokumenttien esittely• Palaute ja projektin arviointi• Ympäristöohjelma osana oppilaitoksen toimintaa• Ympäristötyön kehittäminen jatkossa

Tilannekartoitus 10-11 /2003 Kysely ja raportti • Kestävän kehityksen työn tilanne, saavutetut tulokset projektissa ja tukitoimien tarve

Jatkokoulutuspäivä• 1 päivä

02/ 2004 Ympäristöryhmä • Ympäristötyön kehittäminen ja nykytilanne• Arviointi

Henkilöstön infopäivä /konsultointi • 1/2 päivää

Syksy2004

Koko henkilöstö / ympäristöryhmä

Taulukko 3. Urheiluopistojen koulutusohjelman rekenne.

36


topäätöksensä henkilöstölle. Ryhmätyön ja yhteisen keskustelun pohjalta valittiin päämäärät opiston ympäristöohjelmalle. Kolmannella lähijaksolla ympäristöohjelmia käsiteltiin yhteisesti.

Koulutusohjelman edetessä tuli selväksi, että tavoitteiden saavuttami-nen edellyttää pidempiaikaista työtä opistoilla. Siksi päätettiin, että neljäs lähijakso (jatkokoulutuspäivä) järjestettäisiin vasta vuoden kuluttua var-sinaisen koulutusohjelman päättymisestä. Opistokohtaista konsultointia tarjottiin välissä opistoille tarpeen mukaan. Viimeinen lähijakso keskittyi erityisesti itsearviointiin ja jatkotyöskentelyn suunnitteluun.

4.3.2 Ammatilliset oppilaitokset, ryhmä I

Ammatillisten oppilaitosten ryhmä I:n koulutusohjelman tavoitteena oli tukea Tampereen sosiaali- ja terveysalan opistoa sekä Tampereen kotita-lousopistoa yhdistämään kestävän kehityksen näkökulmat opetukseen ja arkikäytäntöihin. Työ toteutettiin rakentamalla oppilaitoksiin kestävän kehityksen ohjelma ja siihen liittyvä ohjeistus, jotka pyrittiin yhdistä-mään laatutyöhön. Koulutusohjelma koostui esiselvityksestä johdon kanssa, organisoitumisesta (vastuuhenkilöiden nimeäminen), henkilöstön tiedottamisesta infopäivillä, lähiopetusjaksoista oppilaitosten yhteiselle ryhmälle, oppilaitoskohtaisesta konsultointituesta sekä tiedonvaihdon ja verkostoitumisen tukemisesta WebCT–verkko-ympäristön avulla.

Esiselvityksen perusteella oppilaitosten todettiin tarvitsevan yksilöllis-tä apua, joten koulutuksessa päätettiin satsata oppilaitoskohtaiseen työn tukemiseen. Oppilaitosten lähtötilanne ja tarpeet olivat erilaiset. Kum-mankin oppilaitoksen työtä tuettiin tarpeiden mukaan konsultoinnilla, joka saattoi sisältää work shopeja, paikanpäällä tapahtuvaa konsultointia sekä tietyn kehittämisosion materiaalin tai dokumentaation yksilöllistä käsittelyä. Oikeiden vastuuhenkilöiden löytäminen eri henkilöstöryhmis-tä oli avainasemassa organisoitumisessa. Johdon sitoutuminen ja mukana olo oli myös erittäin tärkeää.

Henkilöstöinfotilaisuudet tiedottivat koko henkilöstölle työn tavoit-teista ja antoivat hyvän pohjan lähijaksolle osallistuvien vastuuhenkilöi-den koordinoimille projektitöille oppilaitoksessa. Infopäivillä oli myös tärkeä rooli tulosten tiedottamisessa henkilöstölle. Sisällöllisesti koulu-tusohjelma laajennettiin käsittämään kaikki kestävän kehityksen osa-alu-eet: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Mikäli oppilaitos halusi lähestyä asiaa standardien näkökulmasta, keskityttiin integroituun toimintajärjestelmään, joka käsitti ympäristö-, laatu-, ja työturvallisuus-asiat.

4.3.3 Ammatilliset oppilaitokset, ryhmä II

Ammatillisten oppilaitosten toiseen koulutusryhmään kuuluivat Riihimä-en kauppaoppilaitos ja Helsingin palvelualojen oppilaitos, joilla molemmilla on jo pitkä historia kestävän kehityksen työstä. Koulutusohjelman tavoit-teeksi asetettiinkin kehittää opetusta ja ympäristöjärjestelmää OKKA-sää-tiön myöntämän Oppilaitosten ympäristösertifi kaatin tasolle.

37


Ennakkotehtävä 4-6 / 2003 Johto, vastuuhenkilöt • Työn organisointi (KEKE-ryhmän nimeäminen) • Oppilaitoksen nykytilanteen yleisarvio, tavoitteet

Henkilöstön infopäivä 8-10 / 2003 Koko henkilöstö • Yleisinfo hankkeesta ja koulutuksestaoppilaitoksessa • Oppilaitoksen toimintajärjestelmän rakentaminen

1. Lähiopetusjakso 8 / 2003 Vastuuhenkilöt • Kestävä kehitys oppilaitoksessa • yhteinen ryhmä • Toimintajärjestelmätyön käynnistys • Työkalujen esittely, prosessien tunnistaminen

Työskentely 5-10 / 2003 Vastuuhenkilöt • Katselmukset / tilanneanalyysi oppilaitoksessa organisoivat Konsultointi 4-10 / 2003 KEKE -ryhmä • Nykytilanne, tavoitteet (ennakkokysely) oppilaitoksessa + muut • Työkalujen räätälöinti, työn käynnistäminen

WebCT • Verkottuminen WebCT työpöydällä: keskustelut, tiedonvaihto ja tehtävät

2. Lähiopetusjakso 11 / 2003 Vastuuhenkilöt • KEKE-ohjelma • yhteinen ryhmä • KEKE asioiden hallinta Työskentely 11 / 2003- Vastuuhenkilöt • Näkökohtien arvottaminen, oppilaitoksessa 02/2004 organisoivat toimenpiteiden ja ohjeistuksen ja ohjelman suunnittelu

Konsultointi 9-12 / 2003 KEKE-ryhmä • Kehittämistavoitteiden, toimenpiteiden ja oppilaitoksessa + muut ohjeistuksen suunnittelu

WebCT • Verkottuminen WebCT -työpöydällä

3. Lähiopetusjakso 02 / 2004 Vastuuhenkilöt • Tulosten esittely ja työstäminen • yhteinen ryhmä • Itsearviointi ja työn kehittäminen

Työskentely 02-11 / 2004 Vastuuhenkilöt • Käsikirjan kokoaminen, arvioinnin rakentaminenoppilaitoksessa organisoivat ja hyväksyminen

Konsultointi 3-11 / 2004 KEKE-ryhmä • Oppilaitoskohtaisten tarpeiden mukaanoppilaitoksessa + muut

4. Lähiopetusjakso 10 / 2004 Vastuuhenkilöt • Arvioinnin, dokumentoinnin ja integroinnin • yhteinen ryhmä (Tasto) kehittäminen jatkossa

Taulukko 4. Ammatillisten oppilaitosten ryhmä I:n koulutusohjelman rakenne.


AIKA-TAULU

OSALLISTUJAT TAVOITTEET / KOULUTUKSEN SISÄLTÖ

Koulutusohjelman rakennetta muokattiin vastaamaan oppilaitosten yksilöllisiä tarpeita. Näin perusmallista syntyi uusi versio, jossa koulutus toteutettiin oppilaitoskohtaisesti ilman yhteisiä lähijaksoja. Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa toimenpiteet jakaantuivat kahteen eri toi-mipisteeseen, joilla oli yhteiset tavoitteet. Suunnittelu, päätöksenteko ja osa dokumentaatiosta rakennettiin yhteiseksi, mutta osa ohjeistusta ja toimintaa suunniteltiin yksikkökohtaisesti. Myös koulutus ja konsultointi tapahtui osittain yksikkökohtaisesti.

Koulutusohjelma koostui esiselvityksestä johdon kanssa, dokumen-taation ja toiminnan katselmuksesta, organisoitumisesta, henkilöstön

38


tiedottamisesta, lähiopetusjaksoista oppilaitoksissa ja yksiköissä koko henkilöstölle, opettajien ja oppilaitten yhteisistä koulutustilaisuuksista, henkilöstön rastikoulutuksesta sekä konsultointituesta (esimerkiksi doku-mentaation ja toimintojen kehittäminen oppilaitoskohtaisesti).

Esiselvityksen perusteella oppilaitosten todettiin olevan kestävän ke-hityksen työssä jo hyvässä vaiheessa. Ympäristökriteerien tasolle pää-semiseksi lisätukea tarvittiin lähinnä dokumentoinnin rakentamiseen, joidenkin toimintojen hiomiseen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden tie-toisuuden lisäämiseen.

Koulutusohjelman uusina elementteinä olivat opettajille ja oppilaille

Ennakkotehtävä 4-6 / 2004 Johto, keke-ryhmät • Työn organisointi (keke-ryhmän nimeäminen) • Tavoitteet hankkeelle

Workshop 6-8 / 2004 Johto, keke-ryhmät • Yleisinfo hankkeesta ja koulutuksestaoppilaitoskohtainen • Oppilaitoksen toimintajärjestelmän kehittäminen

Työskentely 5-10 / 2004 Vastuuhenkilöt • Tilanneanalyysi oppilaitoksessa organisoivat

Konsultointi 6-10 / 2004 Keke-ryhmä • Nykytilanne, tavoitteet • Dokumentaation tarkastaminen ja kehittämisraportin rakentaminen

• Tavoitteiden asettaminen

1. Lähiopetusjakso 9-10 / 2004 Vastuuhenkilöt • Keke opetuksessa ja ylläpitotoiminnoissa Yksikkökohtainen • Materiaalitehokkuus ja ympäristösertifi kaatti

Työskentely 10 / 2004- Vastuuhenkilöt • Opetuksen kehittäminen oppilaitoksessa 12/2004 Johto + muut • Dokumentoinnin rakentaminen

Konsultointi 9-12 / 2004 Kekeryhmä • Yksikkökohtaiset tarpeet keke-työssä + muu henkilöstö

• Sertifi ointiin valmistautuminen

2. Lähiopetusjakso 10 / 2004 Kekeryhmä • Keke-ohjelma osana oppilaitoksen toimintaatietoisku + rasti- eri henkilöstöryhmien • Rastikoulutus: jätehuolto, opetus, ympäristöohjelma, koulutus (HELPA) edustajat kopiointi

3. Lähiopetusjakso 11 / 2004 Opettajat ja oppilaat • Keke opetuksessa ja ylläpitotoiminnoissa • Materiaalitehokkuus • Keke-työn tulosten esittely

Työskentely oppi- 11 / 2004- Keke-ryhmä • Keke opetuksessa, parannustarpeet laitoksessa 02/2005 Johto • Jatkotyöskentely

4. Lähiopetusjakso 01-02 / 2005 Keke-ryhmä • Tulosten esittely, parannustarpeet eri henkilöstöryhmien • Keke opetuksessa edustajat • Jatkotyöskentely


AIKA-TAULU

KETKÄOSALLISTUVAT

TAVOITTEET / KOULUTUKSEN SISÄLTÖ

Taulukko 5. Ammatillisten oppilaitosten ryhmä II:n koulutusohjelman rakenne.

39


järjestetyt yhteiset tilaisuudet, joiden tavoitteena oli saada myös oppilaat paremmin mukaan ympäristötyöhön. Helsingin palvelualojen oppilai-toksen molemmissa yksiköissä järjestettiin lisäksi koko henkilöstölle sa-manaikaisesti koulutuspäivät, jotka sisälsivät luennon ja rastikoulutuksen. Rastikoulutuksessa henkilöstö jaettiin pienryhmiin, jotka kiersivät rastilta toiselle. Rastit oli rakennettu oikeisiin toiminnallisiin pisteisiin ja sisäl-sivät erilaisia tehtäviä, joissa vastuuhenkilöt kouluttivat ympäristöasioita kädestä pitäen. Rastien aiheina olivat mm. kestävän kehityksen ohjelma, kopiointi, lajittelu ja Oppilaitosten ympäristösertifi ointi.

Molemmat oppilaitokset saavuttivat koulutuksen tuloksena ja aikana tavoitteena olevat ympäristösertifi kaatit. Sertifi kaattien saavuttamisen jälkeen analysoitiin yhdessä auditoinneissa ja ympäristöryhmältä nousseet kehittämistarpeet, joiden pohjalta suunniteltiin henkilöstön koulutusti-laisuudet palvelemaan elämää sertifi kaatin jälkeen. Tilaisuuksissa käytiin läpi auditoinnin palaute ja annettiin lisää eväitä opetuksen kehittämiseen sekä toiminnan seurantaan ja arviointiin.

Koulutusohjelmien toteutusta ja oppilaitosten kehitystyön etenemistä seurattiin yhteistyössä kouluttajien, osallistujien ja asiantuntijoiden kans-sa. Palautetta hyödynnettiin jatkuvasti oppilaitosten kehitystyön ohjaami-sessa ja yhteisten lähijaksojen suunnittelussa. Palautteessa nousivat esille etenkin seuraavat havainnot:

Hyväksi havaittuaProjektin aikana saatiin hyvin positiivista palautetta osallistujien yhteisistä lähijaksoista sekä eri henkilöstöryhmille ja opiskelijoille järjestetyistä kou-lutus- ja informaatiotilaisuuksista. Esimerkiksi urheiluopistojen ryhmässä erittäin antoisaksi koettiin vuorotellen eri opistoilla järjestetyt yhteiset lähijaksot, joiden aikana eri oppilaitosten osallistujien välisen vuorovai-kutuksen lisäksi tutustuttiin kulloiseenkin oppilaitokseen, sen toimintaan ja henkilöstöön. Aikaisemmin urheiluopistojen henkilöstöjen – muiden kuin rehtoreiden – välisiä tapaamisia oli ollut hyvin vähän. Oppilaitos-kohtaisesti räätälöityjen work shop –tilaisuuksien ja ympäristötiimien konsultoinnin koettiin tukevan kehittämistyötä erittäin hyvin.

ParannettavaaKehittämistyön tehokkaan toteuttamisen kannalta on tärkeää panostaa kunnolla nykytilan kartoitukseen ja kehittämiskohteiden tunnistami-seen. Kehitystyön tavoitteet ja osatavoitteet tulee määritellä kartoituksen pohjalta selkeästi ja mahdollisimman konkreettisella tasolla, jotta työ voitaisiin aikatauluttaa ja resursoida huomioiden sekä oppilaitoksen omat osallistujat että työssä käytettävät ulkopuoliset asiantuntijat. Oppilaitok-sen johdon rooli on oleellinen kehittämistyön suunnittelussa.

Tähän kappaleeseen on koottu esimerkkejä, jotka kuvaavat kehitystyön etenemistä ja tuloksia hankkeessa mukana olleissa oppilaitoksissa. Esi-merkit on valittu erilaisista toteutuksista, jotta ne yhdessä muodostaisivat kokonaiskuvan kestävän kehityksen työstä ammatillisissa oppilaitoksissa. Kappaleessa esitellään seuraavien oppilaitosten kehityshankkeet:

4.4 KOULUTUS-OHJELMIEN

TOTEUTUKSEN SEURANTA JA

ARVIOINTI

4.5 OPPILAITOS-ESIMERKIT

40


1. Eerikkilän urheiluopisto: ympäristöpolitiikka, -ohjelma ja jätehuollon kehittäminen2. Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto: sosiaalinen kestävyys 3. Riihimäen kauppaoppilaitos: kestävä kehitys opetus- suunnitelmissa4. Helsingin palvelualojen oppilaitos: kestävä kehitys opetuksessa

4.5.1 Eerikkilän urheiluopisto: ympäristöpolitiikka, -ohjelma ja jätehuollon kehittäminen

Eerikkilän urheiluopistoPetri Salo, ympäristövastaava

Eerikkilän urheiluopistoEerikkilän Urheiluopisto sijaitsee Tammelan kunnassa Lounais-Hämeessä kauniiden järvi-, metsä- ja suoalueiden ympäröimänä. Opisto on Pal-loilusäätiön omistama ja säätiön valitseman johtokunnan hallinnoima oppilaitos. Opisto toimii liikunnan ja erityisesti jalkapallon ja salibandyn valtakunnallisena valmennuskeskuksena sekä alueellisena toiminta- ja osaamiskeskuksena. Kuva 12. Eerikkilän urheiluopisto.

41

Oppilaitoksen tehtävänä on antaa liikunnan ja vapaa-ajan ammatil-lista perus- ja lisäkoulutusta sekä järjestää maksullista palvelutoimintaa. Edellisen lisäksi koulutuskeskuksessa annetaan muuta liikunta-alan kou-lutusta, järjestetään valmennustoimintaa sekä annetaan näitä täydentävää koulutusta.

Opiston ympäristötyöEerikkilän Urheiluopisto laati itselleen ympäristöpolitiikan, -ohjelman ja käsikirjan OPKE-hankkeen koulutusohjelman avulla. Aluksi opistoon perustettiin ympäristöryhmä, johon tuli mukaan edustajia oppilaitoksen johdosta, kiinteistöhoidosta ja sidosryhmistä (Amica ja Suomen Palloliit-to). Opistossa toteutettiin katselmus, jossa kartoitettiin ympäristöasioiden hoidon tila eri toiminnoissa. Katselmuksen perusteella ympäristöryhmä arvotti tärkeimmät ympäristönäkökohdat ja tunnisti parannustarpeet.

Tämän jälkeen ryhmä esitteli arvottamisen tulokset opiston henkilös-tön yhteisessä kokouksessa. Tuloksia pohdittiin ryhmissä ja opiston ym-päristöpäämäärät sovittiin yhteisen keskustelun pohjalta. Arvottamisen ja keskustelun perusteella tärkeimmiksi päämääriksi nousivat jätehuollon kehittäminen, pohjavesialueen suojelu ja jätevesihuollon korkean toi-minnan tason varmistaminen. Ympäristöohjelmaan kirjattiin tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet. Ensimmäiseksi lähdettiin kehittämään opiston jätehuoltoa yhteistyössä jätehuoltoyhtiön kanssa. Opisto päätti laatia myös ympäristöpolitiikan ja käsikirjan ohjaamaan ympäristötyötä ja vies-timään toimintaperiaatteista sidosryhmille ja opiston naapurustolle.


1. ERIK VON FRENCKELL – vastaanotto, hallinto, luentosali, uimahalli, kahvio 2. KARTANO – ravintola 3. HIRSIHOVI 4. KUNTOSALI 5. LIIKUNTAHALLI 6. JALKAPALLOHALLI 7. TENNISKENTTÄ 8. LENTOPALLOKENTTÄ 9. GRILLIKATOS 10. LAAVU 11. MAJA 12. KOTA 13. TELTTAPAIKKA 14. KIIPEILYSEINÄ

Kuva 13. Eerikkilän urheiluopiston kartta.

RUOSTEJÄRVI

Pikkusauna

Uimaranta

Rantasauna

LEPPILAMPI

URHEILUKENTTÄ

JALKAPALLOKENTTÄ

HIEKKAKENTTÄ

KUNTORATA

P

P

P

P

P

P

1

2

3

4

5

6

7

8 8

8

9

10

13

14

15

12

11

�

16

42


Yhteinen pelikenttämme – Eerikkilän Urheiluopiston ympäristöohjelma 2003

JohdantoEerikkilässä pidetään tärkeänä ympäristöarvojen tiedostamista ja sen tie-dottamista. Tavoitteeseen pääsemiseksi kehitetään erilaisia toimintatapoja yhteistyössä opiskelijoiden, asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja hen-kilökunnan kanssa. Eerikkilän henkilöstö, yhteistyökumppanit, asiakkaat ja opiskelijat ymmärtävät kestävän kehityksen periaatteet, suhtautuvat ympäristönsuojeluun myönteisesti ja vastuullisesti sekä toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Pyritään kaikella toiminnalla siihen, että yhteisön jokainen jäsen tun-tee oman vastuunsa Eerikkilän Urheiluopiston sosiaalisesta ympäristöstä, työ- ja keskustelukulttuurista sekä ilmapiiristä.

Eerikkilän urheiluopiston ympäristöpolitiikka

Päämäärämme on edistää kestävän kehityksen mukaisten ympäristöystävällisten toimintatapojen toteutumista sekä asenteellisten ja toiminnallisten valmiuksien muodostumista.

Sitoudumme selvittämään toimintamme ympäristövaikutukset ja jatkuvasti vähentämään ympäristölle aiheuttamiamme haittoja. Otamme ympäristövaikutukset huomioon tehtävissämme, kehitämme toimintaamme asettamalla ympäristönsuojelullisia tavoitteita ja seuraamme niiden toteutumista.

Noudatamme toiminnassamme voimassaolevaa ympäristö-lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä. Seuraamme lainsäädännön kehitystä ja pyrimme ennakoimaan tulevia vaatimuksia. Olemme sitoutuneet edistämään Eerikkilässä kaikissa toimissamme strategian mukaisesti kestävää kehitystä.

Toimimme aktiivisesti yhteistyössä opiskelijoiden, SPL:n, Ruostejärven suojeluyhdistyksen, Amican, ISS:n, Hämeen luontokeskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa saavuttaaksemme Ympäristöohjelmassamme määritetyt päämäärät.

Hoidamme tehtävämme koulutetulla ja ammattitaitoisella henkilökunnalla, joka on tietoinen kestävän kehityksen periaatteista ja ympäristöystävällisyyteen liittyvistä tavoitteista ja toiminta tavoista. Jokainen henkilökunnasta vastaa ympäristön-suojelullisen toiminnan ylläpitämisestä ja toteuttamisesta työssään.

43

Tavoitteet ja päämäärät

1. TAVOITE Siirrytään vuoden 2003 aikana energiajätteen keräykseen ja parannetaan edellytyksiä biojätteen, metallin, lasin, ongelmajätteiden, paperin ja pah-vin keräykseen.

• Eerikkilässä työskentelevät kaikki sidosryhmät on koulutettu yhdessä L&T:n kanssa energiajätteen, paperin, pahvin, lasin, metallin ja on-gelmajätteiden keräyksen toteuttamiseen Eerikkilän Urheiluopiston alueella. Tällä toiminnalla tullaan vähentämään dramaattisesti seka-jätteen määrää.

• Ohjeistetaan ja merkitään selvästi eri keräyspisteiden paikat.• Samalla pyritään vähentämään paperijätteen tuottamista vähentämäl-

lä ”turhien” kopioiden ja tulosteiden ottamista.

Teknisen osaston johtaja ja talouspäällikkö järjestävät resurssit, seu-raavat ja antavat lisäopastusta yhdessä yhteistyökumppanien ja ympäris-tön kanssa em. toiminnasta.

2. TAVOITE Turvata tärkeä pohjavesialue toimimalla oikein ko. alueella.

3. TAVOITE Pidetään yllä hyvää jätevedenpuhdistamon toimintaa ja edelleen kehi-tetään sitä lisäämällä vuoden 2003 aikana automatiikkaa ja jatkamalla puhdistamon saneerausta.

• Varmistetaan kaikille sidosryhmille jätevedenpuhdistamon haavoit-tuvuus, jos vierasta ainetta päästetään viemäristöön. Kaikkien si-dosryhmien tulee olla tietoisia jätevedenpuhdistamon erinomaisen toiminnan tärkeydestä koko Eerikkilän Urheiluopistolle, siellä työs-kenteleville ihmisille ja koko Ruostejärvelle.

Teknisen puolen johtaja, puhdistamonhoitaja ja laitosmiehet yhdessä seuraavat ja valvovat puhdistusprosessin toimintaa ja täyttävät päiväkirjaa vesimääristä ja huoltotoimenpiteistä.

4. TAVOITE Ekologisesti kestävän jalkapallokulttuurin edistäminen. • Kunnianhimoinen tavoitteemme on rakentaa ”Yhteiselle pallolle”

(SPL:n ympäristöohjelma) yhteinen yhä parempi koti sekä pelikenttä. Jalkapalloharrastuksen yksi välttämätön edellytys on lajin suoritus-paikkojen eli nurmikenttien sekä talvella jalkapallohallin käyttö. Ee-rikkilän Urheiluopiston ympäristöpäämääränä on kehittää yhteistyötä lajin sidosryhmien kanssa siten, että ympäristönäkökohdat huomioi-daan niin pitkälle kuin mahdollista puuttumatta jalkapallon harrasta-misen perusedellytyksiin, ja jopa parantamalla viihtyisyyden muodos-


44


sa edellytyksiä palata jalkapalloa siisteillä, hyväkuntoisilla nurmilla.• Ympäristöystävällinen kentänhoito vaatii onnistuakseen tarkasti har-

kitun ja huolellisen lannoitusohjelman, joka perustuu ravinneana-lyyseihin (Viljavuuspalvelu). Lannoitusta tehdään vain aktiivisen kas-vukauden aikana, jolloin kasvit saavat ravinteet käyttöönsä ja pystyvät käyttämään ne yhteyttämisprosessin raaka-aineina.

• Myös kaikkien kentänhoitokoneiden tulee olla hyvässä kunnossa toi-miakseen mahdollisimman vähän ympäristöä rasittaen.

• Liian runsasta kastelua tulee välttää, koska se lisää ravinteiden huuh-toutumista salaojien kautta jopa vesistöihin saakka. Kasteluvetenä käytetään järvivettä.

Teknisen osaston johtaja yhdessä kenttämestarin kanssa valvovat jaohjeistavat.

5. TAVOITE Energian- ja vedenkulutuksen vähentäminen.

• Optimoidaan ja korjataan / perusparannetaan hallintalaitteita parem-man säätömahdollisuuden aikaansaamiseksi. Tämän avulla voidaan tilojen lämpötiloja säätää halutulle tasolle, mikä myös lisää viihtyi-syyttä huoneistoissa.

• Eerikkilässä edistetään taloudellista ajattelua säästämällä energiaa ja vettä.

Teknisen osaston johtaja seuraa ja dokumentoi yhdessä talouspäälli-kön kanssa.

6. TAVOITE Siistimpi ja hoidetumpi pihapiiri.

• Järjestetään resurssit parempaan puutarhanhoitoon ottamalla kesä-harjoittelijaksi puutarha-alan kesäharjoittelijoita ja panostamalla tätä kautta pihan ja puutarhan toiminnalliseen kauneuteen. Kyseeseen tulee selkeä henkilöstöinvestointi.

Talouspäällikkö ja teknisen osaston johtaja tutkivat yhdessä asiaa ja mahdollisuuksia, sekä palkkaavat ko. työhön henkilöstöä.

7. TAVOITE Moottoriliikenteen vähentäminen opiston alueella. • Turha ajaminen pois tavara- sekä ihmiskuljetuksia järkeistämällä ja

yhdistämällä, kenenkään työtaakkaa lisäämättä tai palvelutasoa pu-dottamatta.

• Hankinnoista tehtävä selkeät pelisäännöt, kuka hankkii mitäkin (yh-teishankinnat).

• Pyritään järjestämään bussipysäköintiin alueen reunoilta sopiva paikka.Rehtori ja johtoryhmä käsittelevät asiaa ja jakavat hankintavastuita, sekä seuraavat ja kehittävät suuntaviivoja liikenteen vähentämiselle

sekä pysäköintipaikkojen lisäämiselle / siirtämiselle.

45


Aikataulut ja mietteitä jälkeenpäin ajateltuna:

12.3.2002 Kisakalliosta Seija Toivoselta ennakkotietoa tulevasta projektista ja opas-tus ennakkotehtävän tekemiseen

Ympäristöryhmän nimeäminen Eerikkilässä

28.-29.5.2002 Ensimmäinen tapaaminen Kisakalliossa Syntyi ensimmäinen ajatus mahdollisuudesta siirtyä energiajakeen lajitte-

luun lähinnä siksi, koska ennakoitiin vielä siitä tulevan kustannussäästöä vähentämällä radikaalisti sekajätteen määrää.

16.9.2002 Workshop Eerikkilä, Erja Mähösen vielä informoidessa ja antaessa ohjeita mahdollisuuksien selvittämisestä energiajakeen keräyksen toteuttamisesta alettiin heti seuraavalla viikolla selvittää asiaa L&T:n Riikka Koskelan kanssa.

16.10.2002 Ympäristöryhmä Pajulahdessa, olimme jo itsekin keränneet tietoa ener-giajakeen keräyksestä ja alustavasti suunnitelleet sen keräämisen aloitta-misen ajankohdasta ja resurssien järjestämisestä.

29.11.2002 Pakkasta ainakin -20 astetta, Jätehuoltokartoitus Eerikkilässä mukana Ilkka Heinilä, Riikka Koskela ja Petri Salo. Laskettiin jo kaikki tulevat as-tiat ja haluttiin varmistaa astioiden riittävyys mitoittamalla tarkoituksella hieman yli tarpeen. Tämä siitä syystä, ettei hieno yritys kaadu turhautu-miseen astioiden ja varusteiden puutteeseen.

10.1.2003 Hyväksyimme L&T:n tarjouksen jätehuollon siirtämisestä kokonaan hei-dän hoitoonsa ja sovimme koulutusajankohdista, joka vaaditaan ennen energiajakeen keräyksen aloittamista. Jätehuollon hinta ko. systeemillä tulisi olemaan sama kuin sekajätteellä ennen.

Ympäristöryhmän tehtävänä varmistaa ja saattaa loppuun jo 29.11.2003 aloitettu työ jätesäiliöiden, ohjeistuksien yms. asioiden toimivuudesta niin toimistotiloissa kun keittiölläkin.

16.-24.1.2003 Koko henkilökunnan koulutus energiajakeen keräykseen (sis. Amica, ISS ja Palloliitto). Henkilökunta erittäin motivoitunutta ja kaikki suhtautui-vat asiaan erittäin innostuneesti.

27.1.2003 Energiajakeen toden teolla keräämisen aloittaminen.

Tämä ympäristöohjelma liitetään osana itsearviointiin ja sitä päivite-tään seuraavan kerran itsearvioinnin yhteydessä viimeistään joulukuussa 2003.

Eerikkilän Urheiluopiston siirtyminen tarkempaan lajitteluun

46


Yksi askel on otettu, joten seuraavat askeleet onnistunevat taas hel-pommin ympäristötyössäkin!

4.5.2 Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto: sosiaalinen kestävyys

Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto on yksityinen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston säätiön omistama oppilaitos, joka toimii toisen asteen sosiaali- ja terveysalan am-matillisena kouluttajana. Opiston hallinnosta vastaa Mannerheimin Las-tensuojeluliiton Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston säätiön hallitus ja johtokunta.

Vuonna 2005 opistossa on meneillään 40. toimintavuosi. Toiminta on alkanut Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustamana Tampereen Kodinhoitajaopistona v. 1965, jatkunut sittemmin Tampereen sosiaa-lialan oppilaitoksena ja 1.1.2002 alkaen Tampereen sosiaali- ja terveys-alan opistona. Opisto toimii Tampereen keskustan tuntumassa, Pyynikin harjun kupeella kauniisti remontoidussa historiallisessa arvokiinteistössä, Pyynikintie 2:ssa, jonne nuorisokoulutusyksikkö sekä hallinto muuttivat kesän 2004 aikana yhteen aikuiskoulutusyksikön kanssa. Kiinteistöön muutti kesällä 2004 lisäksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulun sosiaa-lialan yksikkö. Pyynikintie 2:ssa toimiikin siten laaja sosiaalialan oppi-miskeskus.

Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston keskeisenä tehtävänä on tuottaa sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisil-le, joille on omat koulutuslinjansa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon eli lähihoitajiksi. Nuorisokoulutusyksikkö toteuttaa peruskoulun tai lukion suorittaneille, pääsääntöisesti alle 25-vuotiaille nuorille lähihoi-tajakoulutusta. Aikuiskoulutusyksikkö järjestää sosiaali- ja terveysalan

10.2.2003 Ympäristöryhmä Varalassa Lajittelu mennyt tähän asti hyvin totutellessa ja suuri kiitos siitä Eerikki-

län henkilökunnalle (sis. ISS, Amica ja Palloliitto) Vuosi kuluu ja astioiden määrää ja paikkoja muotoillaan jatkuvasti. Pyritään helpottamaan astioiden siirtämisellä yms. toimintatapoja muok-

kaamalla kaikkien lajittelutyötä.

Joulukuu 2003 Itsearvioinnin, johon yritetty liittää todella myös ympäristöasiat, perus-teella Eerikkilän strategiaan lisätty lause:

”Toimintaperiaatteena on, että asiakas kokee palvelumme asiakaskeskei-seksi ja henkilökuntamme ammattitaitoiseksi, olosuhteemme erinomai-siksi ja tarkoituksenmukaisiksi ja joissa myös ympäristöystävällisyys on huomioitu.”

2.1.2004 Energiajakeen keräyksen johdosta uusitulla ja viilatulla astioiden ja tyh-

jennysvälien muokkaamisella tullaan saavuttamaan 2004 edellisvuoteen nähden n. 20% säästö mikä rahana on n. 2500€. Tämä on hyvä tulos rahallisesti väheksymättä myöskään luontoa säästäviä pitkätähtäimen tu-loksia.

47

näyttötutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta (perustutkinnot, am-matti- ja erikoisammattitutkinnot), maahanmuuttajien ammatilliseen pe-ruskoulutukseen valmistavaa koulututusta aikuisille, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta sekä koulutuksellista konsultaatio- ja työnohjauspal-velua. Vuosittain opistossa opiskelee n. 700 – 800 nuorta ja aikuista.

Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto tekee tiivistä yhteistyötä alueen työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa Tampereella ja Pir-kanmaalla, mutta myös alan oppilaitosten kanssa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Tänä päivänä opistolla on laaja kansallinen ja kansainvälinen verkosto, joka mahdollistaa sosiaali- ja terveysalan kou-lutuksen monipuolisen kehittämisen. Kansainvälistä koulutuksellista yh-teistyötä opisto on tehnyt yli kymmenen vuoden ajan. Yhteistyö aloitet-tiin 1990-luvun alussa Ruotsin ja Viron kanssa, ja se laajeni 1990-luvun puolivälissä muualle Eurooppaan. Kansainvälinen koulutusyhteistyö ja monikulttuurinen oppimisympäristö ovat tulleet osaksi opiston opetus-suunnitelmaa ja opetusta.

Toimintajärjestelmä

Tampereen sosiaali- ja terveysalan opistolla on dokumentoitu toiminta- ja laatujärjestelmä, johon on yhdistetty ympäristöohjelma. Opiston toimin-nan lähtökohdiksi on määritelty:

Arvot ja toimintaperiaatteetJatkuva kehittyminen• ihmisen kunnioittaminen • oikeudenmukaisuus • tasa-arvo • vastuullisuus • opiskelija- ja työelämälähtöisyys • yhteistoiminnallisuus • verkostoituminen • kestävä kehitys ( lisäys tehtiin 2004)• työn ilo • erilaisuuden huomioonottaminen

Visio Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston visiona on olla valtakunnalli-sesti arvostettu ja kasvava sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja osaamiskes-kus.

Vision toteutumisen edellytyksiä ovat :

• Toimimme opiskelija- ja työelämälähtöisesti. Koulutuksemme suo-rittaneet ovat arvostettuja, osaavia ja haluttuja työntekijöinä ja jatko-opiskelijoina

• Moniammatillinen henkilöstömme on osaavaa, innostunutta ja työ-hönsä sitoutunutta

• Toimintamme on taloudellisesti vakaata ja ennustettavaa


48


• Opiston työprosessit ovat selkeät ja toimivat. Tiimityö ja vahvat yhteistyöverkostot varmistavat tavoitteiden saavuttamisen ja toimin-tamme laadukkuuden

Tehtävänä koulutus- ja osaamiskeskuksena on

• kouluttaa vastuullisia, osaavia ja ihmisläheisiä ammattilaisia sosiaali- ja terveysalalle

• tuottaa sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluita yhdessä Mannerhei-min Lastensuojeluliiton ja muiden yhteistyötahojen kanssa

• kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja työtä yhdessä työelämän kanssa.

Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston organisaatio

Tampereen sosiaali- ja terveysalan opistolla on vakinaista henkilöstöä yhteensä n. 85, joista opettajia 68 ja opetuksen ja hallinnon palveluita toteuttavaa muuta henkilöstöä 17. Opisto on toiminut jo muutamia vuosia tiimiorganisaationa. Henkilöstön ja osaamisen kehittämisessä käy-tetään työkaluna Investors in People (IIP) –mallia, ja opisto saikin IIP –sertifi kaatin syksyllä 2003 yhtenä ensimmäisenä suomalaisena IIP –ser-tifi oituna organisaationa ja ainoana oppilaitoksena.

Opistossa toimii kaksi opetusyksikköä, aikuis- ja nuorisokoulutus-yksiköt sekä Tasto - palvelutiimi. Aikuiskoulutusyksikön henkilöstö on jakautunut erilaisiin koulutuksen toteuttamismuotoihin ja sisältöalueisiin erikoistuneisiin tiimeihin. Nuorisokoulutusyksikön henkilöstö on jakau-tunut tiimeihin, jotka toteuttavat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opetusta ja maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen valmistavaa koulutusta. Tiimien käytössä ovat lisäksi koko Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston yhteiset opettajat mm. ilmaisun, liikunnan, musiikin, kielten, matematiikan ja kotitalouden aloilta. Yksiköissä ja yhteisissä pal-veluissa on nimetyt laatuvastaavat.

Kehittämisohjelma ja koulutussuunnitelma

Koulutussuunnitelman ja kehittämisohjelman tarkennusta varten opis-ton lähtötilanne sekä tarpeet ja tavoitteet käytiin läpi rehtoripalaverissa. OPKE:n ammatillisten oppilaitosten koulutusryhmän I aloittaessa ke-väällä 2003 Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto toimi vielä kahdessa paikassa. Muutto kesällä 2004 uuteen eli nykyiseen kiinteistöön yhdessä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan kanssa oli jo tiedossa. Nuorisoyksikkö ja hallinto sijaitsivat vuokralaisina Satamakatu 17:ssa ja aikuiskoulutusyksikkö remontoitavassa Pyynikinkatu 2:ssa.

Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto oli jo useamman vuoden systemaattisesti panostanut toiminnan ja laadun kehittämiseen. Opetus-hallituksen v. 1999 antama laatusuositus oli toiminnan kehittämisen läh-tökohtana. Keväällä 2003 opistossa oli menossa prosessilähtöisen laatu-

49

järjestelmän – toimintajärjestelmän - rakentamisprojekti, jonka perustana käytettiin opiston omien tarpeiden mukaisesti painottuen opetushallituk-sen mallin mukaisia laatupalkintokriteerejä ja ISO 9000 -standardin pe-riaatteita sekä Balanced Scorecard –menetelmää strategisen suunnittelun työkaluna. Laatujärjestelmään oli tarkoitus yhdistää myös ympäristö- ja turvallisuusasiat.

Ympäristötyöhön panostaminen oli myös jo aloitettu, ensimmäinen ympäristöryhmä oli perustettu vuonna 2000. Opiston henkilöstöä oli osallistunut Kestävä kehitys oppilaitoksessa -koulutukseen, jonka tuloksena opistolle oli tehty ympäristöasioiden kartoitus ja ympäristösuunnitelma. Ympäristökartoitus oli tehty opetuksen ja hallinnon osalta, mutta muut-tosuunnitelmista johtuen tukitoimintojen osuus oli jätetty odottamaan aikaa yhteisen katon alla Pyynikinkatu 2:ssa. Tavoitteena oli täydentää ympäristökartoitus myös tukitoimintojen osalta sekä jatkaa ympäristö-suunnitelman työstämistä ympäristöohjelmaksi OPKE -hankkeen kehit-tämisohjelman puitteissa. Tavoitteena oli myös yhdistää ympäristöohjel-ma osaksi toimintajärjestelmää.

Satamakatu 17:n toimitiloille ja toiminnoille oli olemassa turvalli-suussuunnitelma. Tämä perustui palo- ja pelastuslainsäädäntöön sekä työ-turvallisuuslainsäädäntöön. Turvallisuussuunnitelmaa oli osin päivitetty vastaamaan uudistetun työturvallisuuslain vaatimuksia. Tiedossa oli, että turvallisuussuunnitelma joudutaan kokonaan uudistamaan Pyynikintien


Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtuustovalitsee säätiön hallituksen ja

johtokunnan jäsenet

Kuva 14. Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston organisaatiokaavio.

50


kiinteistöön muutettaessa. Tavoitteena oli yhdistää turvallisuussuunnitel-ma osaksi toimintajärjestelmää. Opetussuunnitelmien uudistaminen oli kevään aikana jo osittain aloitettu. Tavoitteena oli tehdä OPKE –hank-keen kehittämisohjelman puitteissa opetussuunnitelmien muokkaamis-työtä kestävän kehityksen sisällyttämiseksi niihin.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys opetussuunnitelmissa – katselmuksesta toteutukseen

Kestävän kehityksen toteutumista opetussuunnitelmissa kartoitettiin al-kuvuonna 2003 Kestävä kehitys oppilaitoksessa -koulutuksen ympäris-tökatselmuksen osana. Ympäristöryhmä valmisteli ja alusti katselmuksen kohdan Opetus, osallistuminen, yhteistyö ja oppiminen (ympäristökat-selmuslomakkeen kohta 3), ja kartoituksen suorittivat opettajat aineryh-mittäin jakautuneina. Nuorisoyksikössä kartoitus suoritettiin suunnitte-lupäivän yhteydessä tammikuussa 2003. Aikuiskoulutusyksikön opettajat olivat tehneet alustavaa kartoitusta jo aikaisemmin, mutta työ oli vielä kesken. Opiskelijoiden osuutta ei ennätetty ajan ja resurssien puutteen takia katselmoida.

Katselmuksen tuloksista ilmeni selkeästi tarve laatia opistolle syste-maattinen ympäristösuunnitelma ja sopia yhteiset toimintaperiaatteet. Kaikenlaista pientä oli tehty, mutta melko hajanaisesti sekä yksittäisten opettajien omasta aktiivisuudesta riippuen; esimerkiksi eri oppiaineiden opetuksessa oli ympäristöön liittyviä asioita huomioitu. Ympäristösuun-nitelma päätettiinkin laatia syksyyn 2004 mennessä opiston muutettua uusiin tiloihin. Ohessa poimintoja ympäristökatselmuksesta:

3.1 Kestävä kehitys opetussuunnitelmissa Kuinka kestävän kehityksen näkökulma on sisällytetty oppilaitoksen ope-tussuunnitelmaan?

OPS:n yhteinen osa v. 1999, jossa kestävän kehityksen ohjelma.

Miten kestävän kehityksen tavoitteet ja ympäristönäkökohdat on otettu huomioon eri oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien oppimistavoitteis-sa?

Yleisaineet: Ops:n yleislausekkeen mukaan läpäisyperiaate. Korostetaan elämyksellisyyttä (liikunta), taide ja kulttuuri – on mainintaa. Fysiikka – elinkaariarvio, selkäreppu, MIPS – mittari, energiansäästö. Kemia – terve-ydenhuollon jätteiden käsittely (metallit, hapot, emäkset), erilaisten oksidien vaikutukset ilman saasteisiin ja otsonikerroksen merkitys. Terveydenhuolto: Kasvun tukeminen ja ohjaus – ei, hoito ja huolenpito – kyllä, kuntoutuksen tukeminen – ei selvästi, koulutusohjelmat – ei kirjattuna, toteutuu lähinnä sisällöissä. Yhteiskuntatieteet: kuluttajanäkökulma ja kestävän kehityksen pe-riaatteiden toteuttaminen, on useammassa kohdassa. Kansan- ja maailman-talouden näkökulma, asiakaspalvelijana tehty työ, työntekijän näkökulma.

51

3.2 Opetuksen toteutus

Miten opetussuunnitelmassa määritellyt kestävän kehityksen asiakokonai-suudet toteutuvat opetuksen sisällöissä?

YleisaineetTaide ja kulttuuri – kierrätysperiaate näkyy jätemateriaalin käytössä, ke-

mikaalien lajittelu, kaikki käytettävät materiaalit ovat ympäristöystävällisiä (ei liuotinpohjaisia materiaaleja).

Äidinkieli – asennekasvatus, paperinsäästöpropagandaa, ohjelmapuheet ja väittelyharjoitukset ja mielipidekirjoitukset, tiedotusvälineet – miten kes-tävä kehitys esillä. Luonnonsuojelijat ry:n kokous, johon alustuspuheenvuorot ja perustelutekniikka.

Liikunta – ympäristönäkökulma kaikessa liikkumisessa, liikkuminen, ruokailu keke- periaatteella, käytännön toteutuksena. Hankinnat kestäviä, pitkäikäisiä, hyviä, vaikkakin hankintahinta korkea.

Fysiikka ja kemia – keskustelua, arvojen punnitsemista ympäristöasi-oissa, elinkaariarvioita, ilmansaasteet, terveydenhuollon jätteiden hävittä-mistä tutkitaan to-paikassa. Kemian ja fysiikan luokassa hävitetään jätteet asianmukaisesti.

Tietotekniikka – käsitellään tulostukseen liittyviä asioita: hinta, järke-vyys ja tarpeellisuus, tallennukseen liittyviä asioita: kaikkea ei tarvitse tulos-taa, sähköposti: ei kirjepaperia, ei postimaksuja, ajan säästö. Netin yhteydes-sä tutustuminen kuluttamiseen/ ympäristöön liittyviin sivustoihin. Yleisesti huolehditaan lähiympäristön siisteydestä, roskat, jätepaperit. Valinnaisena tarjolla taloudelliseen kuluttamiseen liittyvä kurssi. Opettaja itse esimerkkinä kaikessa säästämisessä. Matematiikassa ei yleisesti mainittu, mutta toimitaan kuten edellä on kerrottu.

Terveydenhuolto – Pääsääntöisesti hyvin esim. lastenhoito ( vaipat, ruokailuun liittyvät asiat), perushoito ( vaipat, hanskat), lääkehoito ( lääk-keiden hävittäminen, neulat), ympäristöterveydenhuolto – eri yhteyksissä esim. kansanterveystyö.

Yhteiskuntatieteet – Kestävän kehityksen tehtävä – oma kestävä kehitys tehtävä, kuluttajanäkökulma, elämysympäristöön liittyvä tehtävä, globaali näkökulma mm. ajankohtaisten tapahtumien kautta. Ympäristö hyvinvoin-nin osatekijänä: elämäntapa näkökulma. Hyvä elämä -tehtävä: elämänlaa-tu, elämäntapa – käsitteet, hyvän elämän kollaasin tekeminen, to- jaksolla ”poikkitieteellinen” tehtävä. Ohjaus ja neuvonta kotihoidossa, toteutetaan sekä teoriaopetuksessa että to:ssa.

Kuinka luonnonympäristön tuntemusta lisätään? Miten ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja omia vaikutusmahdollisuuksia tuodaan esille?

Yleisaineet Taide ja kulttuuri: taiteeseen liittyvän havainnoinnin ja eläytymisen

yhteydessä puhutaan myös ympäristönäkökulman huomioimisesta (omakoh-taisuus, kerrotaan hankkeista joita toteutettu laajemmin).


52


Liikunta: valistusluentoja ennen retkiä, liikkumisen yhteydessä ympäris-tön havainnointia, ympäristön roskaaminen, kuluttaminen – keskusteluja.

Fysiikka ja kemia: otsonikerroksen merkitys, hiilen, typen ja rikin oksi-dien vaikutus luontoon ja ihmisen terveyteen.

Tietotekniikka: katso edellinen kohta.Terveydenhuolto: ympäristöpäiväkodit to-jaksoille, to-jaksojen palau-

tekeskustelut ko. aiheesta, leirikoulut, to-jaksojen anti ( hanskojen, vaippojen käyttö/käsittely)

Yhteiskuntatieteet: pohdituttamalla edellisiä teemoja esim. tehtävä, jossa kuvataan oman elämän tilanteita ja vaikutusmahdollisuuksia ( myös omissa kunnissa ).

3.3 Opiskelijoiden osallistuminen ja yhteistyö

Miten ympäristöasioiden opetuksen suunnittelussa ja opetuksessa huo-mioidaan oppilaiden osallistuminen?

Tunneilla harjoitellaan, to-jaksoilla harjaannutetaan opittuja taitoja. Esim. jos luokassa joku joka on erityisen kiinnostunut aiheesta, hän on voinut pitää opetustuokion aiheesta. Ympäristöasioiden opetusta ei ole systemaattisesti suunniteltu. Pyritään integroimaan muuhun opetukseen jossain määrin joissain oppiaineissa.

3.4 Oppimisen arviointi

Miten kestävän kehityksen toteutumista opetuksessa seurataan ja arvioi-daan ? Miten arviointitietoa hyödynnetään opetussuunnitelmien ja ope-tuksen kehittämisessä ?

Arviointi läpäisyperiaatteella, projektien yhteydessä voidaan syventää arviointia, opiskelijan oma arviointi. Seuranta ja arviointi vähäistä, asiassa paljon kehittävää.

Ympäristösuunnitelman laatiminen aloitettiin opetuksesta, joka oli muut-tosuunnitelmista riippumatonta ja jota voitiin suunnitella yhdessä opis-ton johdon ja opetushenkilöstön kanssa. Maaliskuun suunnittelupäivä-nä 2003 nuorisokoulutusyksikön opettajat aineryhmittäin jakautuneina miettivät ympäristökatselmuksen pohjalta, minkälaisia ympäristöasioihin liittyviä tavoitteita he asettaisivat omiin kursseihinsa. Tulos oli hiukan eri tasoinen: joissakin oppiaineissa asiaa oli mietitty joka kurssin kohdalta erikseen, toisissa taas tavoitteita oli asetettu opintokokonaisuuksittain (kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito, kuntoutuksen tukemi-nen).

Tavoitteiden yhtenäistäminen päätettiin jättää tehtäväksi opetussuun-nitelmien uudistamistyön yhteyteen, jolloin asiasta voitaisiin vielä keskus-tella eri aineryhmien opettajien kanssa. Ympäristösuunnitelman ensim-mäinen versio oli valmis ja jaettiin keväällä 2003. Ympäristösuunnitel-massa todettiin, että Tampereen sosiaali- ja terveysalan opistossa kestävä

53

kehitys toteutuu opetuksessa pääosin läpäisyperiaatteella, eikä opiston kestävän kehityksen oppimistavoitteita ole vielä tarkemmin määritelty. Ne oli tarkoitus määritellä opetussuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Ote ympäristösuunnitelman johdannosta:

”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuri-perinnöstä kuuluu kaikille suomalaisille. Jokaisella on oikeus terveelliseen elinympäristöön – ei vain meillä, vaan myös tulevilla sukupolvilla. Kestävä kehitys on työtä yhteisen tulevaisuutemme ja myös tulevien sukupolvien elinehtojen puolesta. Ympäristöohjelman tavoitteena on lisätä Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston sekä opiskelijoiden että henkilökunnan ympä-ristötietoisuutta. Tämän tavoitteen toteutumiseksi pyritään:

• luomaan myönteisiä asenteita ja motivaatiota toimia kestävän kehityksen puolesta.• antamaan riittävästi tietoa ja taitoa toimia monimuotoisen luonnon ja terveellisen elinympäristön säilyttämiseksi ja edistämiseksi.• tarjoamaan käytännön esimerkkejä ja toimintamalleja, jotka edistävät kestävää kehitystä arkipäivän eri tilanteissa sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä.”

Seuraavassa otteita ympäristösuunnitelmasta, jotka vastaavat edellä esitettyjä poimintoja ympäristökartoituksesta:

Kestävä kehitys opetussuunnitelmissa

Yleisaineet:• äidinkieli, kielet, liikunta, terveystieto toteutetaan läpäisyperiaatteella• matematiikka: läpäisyperiaate, kustannuslaskelmat (laskea kustannuk-

sia tekemilleen töille)• tietotekniikka: läpäisyperiaate, ”paperiton toimisto”• fysiikka: elinkaariarvio, energian säästö kotitaloudessa/laitoksessa• kemia: jätteiden ja kemikaalien asianmukainen hävittäminen• taide ja kulttuuri: tavoitteissa mainittu kestävästä kehityksestä, va-

linnaisiin tarjottu kurssia, jossa ympäristönäkökulmat otetaan huo-mioon

Ammattiaineet:• terveydenhuolto: työssä oppimisen tavoitteissa kestävä kehitys tulisi

näkyä selkeämmin• yhteiskuntatieteet: kasvun tukeminen ja ohjaus sekä hoito ja huolen-

pito joitakin kursseja ympäristöteemalla, kuntoutuksen tukeminen toteutus läpäisyperiaatteella

Opetuksen toteutus

Yleisaineet:• äidinkieli: oppikirja, aiheen hyödyntäminen opetuksessa, oppikirjo-

jen kierrätys, jos mahdollista• kielet: sinikantinen ruutuvihko, aiheen hyödyntäminen opetuksessa,

oppikirjojen kierrätys, jos mahdollista


54


• liikunta: ympäristöretki, luonnon tarkkailu, luonnon kuluminen – liikkuminen, roskaaminen

• matematiikka: lasketaan kustannuksia saman asian erilaisille toteu-tuksille

• tietotekniikka: ei turhaa tulostusta, internetosiossa tutustuminen ym-päristöhallinnon sivustoihin, samaa materiaalia käytetään usealle ryh-mälle (kalvot, harjoitusmonisteet), materiaalin järkevä ja taloudelli-nen käyttö; valinnaisissa tarjolla taloudelliseen kuluttamiseen liittyvä kurssi

• fysiikka: keskustelua elinkaariarviosta ja tehtävä asian tiimoilta kos-kien terveydenhuollon jätteitä, energian säästöön erilaisia mahdolli-suuksia

• kemia: erilaisten kemikaalien vaarat ja niiden asianmukainen hävittä-minen, asianmukainen käyttäytyminen laborointeja tehtäessä

• taide ja kulttuuri: tavoitteena pienemmät opetusryhmät, jolloin myös näiden asioiden huomioiminen tehokkaampaa. Uusiomateriaalien käyttö joissain töissä. Materiaalien tarkoituksenmukainen käyttö – ei tuhlausta. Työvälineiden huolto. Ei luotinpohjaisia materiaaleja/vä-rejä. Ympäristönäkökulman huomioiminen taiteen tekemisen kautta luonnon havainnoin yhteydessä. Lajittelu. Valokuvausmateriaalien lajittelu ja asianmukainen hävitys.

Ammattiaineet:• terveydenhuolto: Eri opintokokonaisuuksissa läpäisyperiaatteella

esim. fyysisen oppimisympäristön siisteys, viihtyvyys ” huoneentau-lu”, järjestäjän tehtävät, muut luokan säännöt; turhat monisteet pois, harkitse monistustarve, luokkiin paperinkeräyslaatikot. Kertakäyttö-tuotteiden harkinnan mukainen käyttö, esim. lasten vaipat, aikuisten vaipat, suojakäsineet, ruokailuvälineet. Jätteiden käsittely, riskijätteet. Suojaus, suojavaatteet. Kertakäyttöinen /monikäyttöinen – harkinta. Ympäristöpäiväkodit. Ympäristön kevätsiivous.

• yhteiskuntatieteet: kasvun tukeminen ja ohjaus – opintokokonaisuus; ympäristö hyvinvoinnin osana (elämäntapa, hyvä elämä, arvot, asen-teet). Hoito ja huolenpito: globaalisuus, kulttuuri, elintavat, elinta-so, elämänlaatu, arvot ja tarpeet. Työyhteisön ympäristöohjelmaan tutustumista työssä oppimisen jaksolla. Kuntoutumisen tukeminen – läpäisyperiaatteella kaikissa kursseissa.

Opiskelijoiden osallistuminen ja yhteistyö

Yleisaineet:• äidinkieli, kielet, terveystieto: keskustelut, luennot, vierailut; työym-

päristön, luokkatilojen viihtyisyys sekä opetuksen toteutukseen osal-listuminen (ks. edellä).

• matematiikka, tietotekniikka: osallistuvat osin pakostakin, koska on nuuka ope: muuten ja yleisesti yhteisen ympäristön siisteyteen liitty-vät jutut: roskat roskiin, jätepaperit roskikseen, vältetään jätteen syn-tyä, uusiokäyttö. Tietotekniikkaan liittyen jokaiselle omat tunnukset, jolloin voidaan seurata esim. tulostuksen kulutusta. Monistukseen kopiokortit, ryhmäkohtaiset ja henkilökohtaiset.

55

• fysiikka ja kemia: opiskelijat jättävät työpaikkansa laborointitilan-teessa siistiksi, hävittävät kemikaalit asiallisesti (metallit, hapot ym. erilliseen astiaan).

• taide ja kulttuuri: opiskelijat mukana välinehuollossa, uusiomateriaa-lin käytössä ja lajittelussa.

Oppimisen arviointi

Yleisaineet:• äidinkieli, kielet, liikunta: ympäristön tarkkailu, annettujen ympäris-

töohjeiden noudattaminen. Arvioinnin kohde: vastuullisuus, käytän-teen syntyminen

• fysiikka, kemia: opiskelijoiden tehtävät arvioidaan• taide ja kulttuuri: opiskelijat mukaan arviointiin, erityisesti vastuulli-

suuden arvioiminen

Ammattiaineet:• yhteiskuntatieteet: arvioidaan osana opintojaksojen arviointia• terveydenhuolto: miten opiskelija soveltaa oppimaansa työssä oppi-

misen jaksolla

Elokuussa 2003 nuorisokoulutusyksikön suunnittelupäivien pääpaino oli opetussuunnitelmien uudistamistyössä, jota tehtiin aineryhmittäin. OPKE –projektin kouluttaja alusti aiheesta Kestävä kehitys ja ammatilli-nen koulutus. Alustuksessa käsiteltiin muun muassa kestävän kehityksen kolmea ulottuvuutta, tutkinnon perusteita ja koulutusohjelmien tavoit-teita kestävän kehityksen näkökulmasta hahmotettuna, sekä erityisesti sitä, miten kestävä kehitys saadaan sisällytettyä käytännössä opetussuun-nitelmiin.

Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto lähti pilottioppilaitoksena mukaan syksyllä 2003 Opetushallituksen projektiin, jossa tavoitteena oli avata sosiaali- ja terveysalalle opetussuunnitelmien perusteiden kestävän kehityksen oppimistavoitteita ja -sisältöjä oppilaitoksen oman opetus-suunnitelman tasolle (Ammatti-KEKE -hanke). Opetussuunnitelmien uu-distamiseen kestävän kehityksen näkökulmasta panostettiin siis runsaasti ja tässä työssä ympäristöryhmällä oli keskeinen rooli.

Syksyn aikana aikuiskulutusyksikössä työstettiin lähihoitajan näyttö-tutkintoon valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmaa ja siihen sisäl-tyviä kestävän kehityksen painotuksia. Opetussuunnitelmassa kestävä ke-hitys painottuu esimerkiksi yhteisiin ammatillisiin opintoihin sisältyvässä Kuntoutumisen tukeminen -opintokokonaisuudessa, jonka tavoitteisiin kirjattiin kestävän kehityksen ymmärtäminen osana kuntoutumistuke-mistyötä. Opetussuunnitemaan liitettiin myös kestävän kehityksen kaa-vio, johon oli purettu auki kestävän kehityksen arvojen ja toimintaperi-aatteiden ilmenemistä aikuiskoulutusyksikön toiminnassa.

Tammikuussa 2004 pidetyn suunnittelupäivän aikana pohdittiin yh-dessä OPKE –projektin kouluttajan kanssa, miten kestävän kehityksen näkökulmat huomioidaan ja tuodaan esille opetuksessa ja oppimisessa. Lopputuloksena saatiin yhteisymmärrys kestävän kehityksen sisällyttä-


56


misestä opetussuunnitelman yleiseen osaan sekä tutkintoja koulutusoh-jelmakohtaisiin osiin, ja sovittiin työnjaosta asioiden edistämiseksi. Päivä jatkui kestävän kehityksen iltapäivänä työelämän edustajien kanssa, jossa keskusteltiin kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta työpaikoil-la ja lähihoitajan ammatissa. Paikalla oli mm. lastenhoidon, päivähoidon, vammaishuollon, vanhustenhuollon, mielenterveystyön, SPR:n ja Pir-kanmaan liiton edustajia. Ohessa esimerkki siitä, miten sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys oppilaitoksessa purkautuu auki lähihoitajan ammattitaitovaatimuksiin:

Lähihoitaja osaa• tarjota mahdollisuuksia lapsille/asiakkaille osallistua arjen toimiin ja

vaikuttaa niissä tehtäviin ratkaisuihin• hyödyntää kokeneiden työtovereittensa ”perinteisiä” hyviä työmene-

telmiä ja ammattikäytäntöjä• kykenee ammatilliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön muiden

ammattiryhmien kanssa• olla tulevaisuusorientoitunut, pystyy näkemään tulevaisuuden haas-

teita ja osaa ennakoida niitä• työskennellä kuntouttavaa työotetta käyttäen ja huomioida fyysisen ja

psyykkisen työympäristön merkityksen• ymmärtää ympäristön esteettisyyden ja viihtyisyyden merkityksen• ehkäistä syrjäytymistä• ohjata vuorovaikutustaitojen kehittymistä• kunnioittaa asiakkaan yksilöllisyyttä ja tukee hänen itsemääräämisoi-

keutensa toteutumista• järjestää perinnejuhlia yhdessä asiakkaiden kanssa• tukea asiakasta itsetunnon kehittymisessä• ohjata asiakasta yhteisössä toimimiseen ja arjen askareiden yhdessä

tekemistä• ymmärtää, mistä ihmisen hyvinvointi rakentuu• olla toisen ihmisen lähellä• huolehtia omasta jaksamisestaan ja työergonomiasta• ymmärtää vapaaehtoistyön merkityksen• olla aina vaitiolovelvollinen.

Syksyllä 2004 Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto sai valmiiksi selvityksen ja mallin kestävän kehityksen toteutumisesta sosiaali- ja ter-veysalan perustutkinnoissa. Materiaali on saatavilla Opetushallituksen www.edu.fi -sivuston ammatillisen peruskoulutuksen kestävän kehityksen sivulta. Seuraavat poiminnat kuvaavat esimerkkeinä sosiaalisen ja kulttuu-risen kestävyyden käsitteen avaamista ja toteutumista opistossa:• Sosiaali- ja terveysalan arvoperusta ja Tampereen sosiaali- ja terveys-

alan opiston arvot ja toimintaperiaatteet edistävät kestävän kehityk-sen sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia

• Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys on vahvasti läsnä lähihoi-tajan tutkinnon opetussisällöissä (tasa-arvo, osallisuus yms.)

• Orientoivissa ja yhteisissä opinnoissa kestävää kehitystä tuodaan esille esimerkiksi:

57

arvoperusta

toimintakulttuuri

opetus

- orientoivissa opinnoissa opiskelijaa perehdytetään opistossa nou-datettaviin kestävän kehityksen mukaisiin toimintaperiaatteisiin koulupäivien aikana

- äidinkielen, ruotsin ja englannin opinnoissa kehityksen aiheita hyödynnetään opetuksessa ja tuetaan myönteistä asennoitumista

- liikunnan opetuksessa opiskelijoita harjaannutetaan sosiaalisuu-teen, vastuullisuuteen sekä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja

- yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto –jaksolla selvitetään, mitä on sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys globaalilla, yhteis-kunnallisella ja yksilöllisellä tasolla

• Perustutkinnon opetuksen osuudella kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden toteutuminen on jäsennelty tutkinnon osittain ja poh-dittu näitä myös tutkinnon osan tavoitteiden kannalta, esimerkki-nä kuntoutumisen tukeminen –opinnot, jossa kestävän kehitykseen kuuluvaksi on eritelty seuraavat tavoitteet: - opiskelija toimii sosiaali- ja terveysalan ammattieettisten periaat-

teiden mukaan ja ymmärtää kulttuuriin liittyvien arvojen merki-tyksen osana ihmisen hyvinvointia

- opiskelija toimii asiakaslähtöisesti; osaa auttaa, huolehtia ja ohja-ta asiakasta sekä tukea hänen toimintakykyisyyttään; ymmärtää laatutyön merkityksen asiakastyön ja työtoiminnan kehittämisen välineenä; toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

- opiskelija noudattaa työturvallisuus- ja työsuojeluohjeita, asepti-sia periaatteita sekä toimii ergonomisesti, ja huolehtii oman työ- ja ammattitaitonsa säilyttämisestä ja kehittämisestä


Kuva 15. Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto hyödynsi kappaleessa 3.4 esiteltyjä kestävän kehityksen ulottuvuuksia kuvaavia pyramideja pohtiessaan esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden sisältöä opiston toiminnassa.

58


- opiskelija ottaa huomioon energian säästämisen, jätteiden lajitte-lun ja ympäristöystävällisten tuotteiden käytön sekä toimii talou-dellisesti; ottaa kuluttajaosaamisen tavoitteet huomioon työssään; tukee sosiaalista ja kulttuurista kestävää kehitystä; osaa käyttää työpaikan teknologiaa ja tietotekniikkaa työssään

4.5.3 Riihimäen kauppaoppilaitos, kestävä kehitys opetuksessa

Riihimäen kauppaoppilaitos antaa kaupan ja hallinnon alan koulutusta sekä nuorille että aikuisille. Toisen asteen kaupan ja hallinnon alalla on kaksi perustutkintoa; liiketalouden perustutkinto, merkonomi, pk (120 ov) sekä tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi, yo, (120 ov) sekä kaupallistekninen lukio, pk, (datanomin tutkinto + yo-tutkinto + lukion oppimäärä aikuislukion mukaan). Opiskelijamäärä on yhteensä 250 opis-kelijaa.

Kauppaoppilaitoksen kestävän kehityksen työRiihimäen kauppaoppilaitoksella on pitkä historia kestävän kehityksen työstä. Oppilaitos oli ensimmäisten joukossa vastaamassa opetushallituk-sen asettamiin haasteisiin kestävän kehityksen sisällyttämisestä ammatil-lisen koulutuksen opetussuunnitelmiin ja opetuksen toteutukseen. Tätä työtä tuettiin opetushallituksen koordinoimalla Ammatti-KEKE -hank-keella. Oppilaitoksen tavoite OPKE -hankkeessa oli jatkaa hyvin alkanut-ta työtä ja maastouttaa kestävän kehityksen asiat arkipäivän toimintaan. Lisätavoitteena oli saavuttaa OKKA-säätiön myöntämä Oppilaitosten ympäristösertifi kaatti, joka asettaa vaatimuksia ympäristöjärjestelmälle ja dokumentoinnille sekä opetuksen ja arkikäytäntöjen toteutukselle.

Kuva 16. Kestävän kehityksen infotaulu. Kauppaoppilaitoksen ympäristövastaava Pentti Talja kertoo tiedotuksen merkityksestä opiskelijoille ja henkilöstölle.

59

Kestävä kehitys Riihimäen kauppaoppilaitoksen toiminnassa ja opetuksessa

Seuraavissa kappaleissa on esimerkkinä lyhyitä otantoja opetuksen osalta kestävän kehityksen toteutuksesta. Materiaali kokonaisuudessa löytyy op-pilaitoksen www-sivuilta (www.rkol.fi ).

Alakohtaiset näkökulmatYritysetiikka vaikuttaa yhä enemmän yritysten taloudelliseen menesty-miseen. Yritysten on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota sisäisen ja ulkoisen toiminnan vastuullisuuteen, yhteiskunnalliseen vastuuseen ja ympäristöön liittyviin arvoihin. Ympäristöjohtamisen on oltava osa liike-toiminnan suunnittelua ja johtamista, ei erillisenä käsiteltävä asia.

Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimiminen ei hyödytä vain ympäristöä, vaan koko yritystä tehostuneen toiminnan, parantuneen laadun, asiakaspalvelun ja sidosryhmäsuhteiden sekä motivoituneemman henkilökunnan myötä.

Myös kuluttajien ympäristötietoisuus on noussut. 1990-luvulla nii-den osuus, jotka ovat valmiit maksamaan korkeampia hintoja tai veroja ympäristön hyväksi, on kasvanut (Suomalaiset ja ympäristö. Tilastokes-kus 2002).


Kuva 17. Riihimäen kauppaoppilaitoksen ympäristöhallintajärjestelmä.

60


Kaupan ja hallinnon alan liiketalouden kestävän kehityksen periaatteet liittyvät• laatujohtamiseen ja -työskentelyyn• ympäristöjohtamiseen• taloudelliseen toimintaan• ympäristömarkkinointiin• henkilöstön hyvinvointiin ja koulutukseen• ympäristölainsäädännön tuntemiseen• valikoimiin (luomutuotteet, ympäristömyötäiset tuotteet)• jakelun kehittämiseen• energiansäästöön (kylmälaitteet ja -aineet, lämmitys, valaistus, ilmas-

tointi)• turvallisuusasioihin: tuotteiden käsittelyyn, varastointiin ja hävittämi-

seen sekä niistä asiakkaille tiedottamiseen • ympäristöä säästävään tietotekniikkaan ja atk-hankintoihin• sähköiseen viestintään ja arkistointiin• materiaalin säästävään käyttöön• jätehuoltoon, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen• hätä- ja poikkeustilanteissa toimimiseen (turvallisuussuunnitelma).

TAVOITE MÄÄRITTELY Ympäristöpolitiikka Oppilaitoksemme on päättänyt toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita opetuksessa ja omassa toiminnassaan.

Merkittävä Opetusympäristönäkökohta

Ympäristöpäämäärä Kestävän kehityksen kokonaisvaltainen sisäistäminen

Ympäristötavoite 1 Kestävän kehityksen huomioon ottaminen opetuksessa opetussuunnitelmien mukaisesti.

Mittari Jaksottainen seuranta

Kokonaisvastuu Opettajakunta

Toimenpiteet Opettajat ottavat huomioon kestävän kehityksen sen mukaisesti kuin se opetushallituksen alaisen projektin yhteydessä valmisteltiin. 1.Tiedottaminen opettajakunnalle VESO-päivänä 16.8. 2.Tiedottaminen opiskelijoille aloituspäivänä 17.8. 3.Henkilöstön ympäristökoulutus 2.9. 4.Kestävän kehityksen huomioon ottamista toteutussuunnitelmissa tehostetaan. 5.Kootaan uusi opiskelijoiden ympäristötiimi.

Aikataulut Yhteenveto oppivuoden päättyessä

Resurssit Ympäristövastaavalle riittävä resursointi

Seuranta Ympäristövastaava ja rehtori

Riihimäen kauppaoppilaitoksen ympäristöohjelma lukuvuonna 2004–2005Jatkuva parantaminen antaa vuosittaiset haasteet opetuksen osalta ympä-ristöohjelmalle. Opetussuunnitelmien ajantasaisuuden lisäksi haasteina ovat opetuksen toteutus ja sitä tukeva käytännön toiminta.

61


Ympäristötavoite 2 Materiaalien säästäminen

Mittari Jaksottainen seuranta paperin kulutuksessa Vuosittainen seuranta muissa

Kokonaisvastuu Koulun henkilökunta ja opiskelijat

Toimenpiteet Paperinkulutusta vähennetään kehittämällä sähköistä viestintää, mm. oppilaitoksen kaikki lomakkeet siirretään intranetiin sähköiseen muotoon. Opiskelijatöiden palautusta sähköisessä muodossa tehostetaan. Kopiot pyritään ottamaan 2-puoleisina, turhaa kopiointia vältetään. Opiskelijatulosteet vain opettajan luvalla, tarvittaessa annetaan opastusta sekä opiskelijoille että opettajille. Tulostuspaperin käyttö otetaan seurantaan. Otetaan talteen kierrätettävä paperi, paperin uudelleen käyttöä tehostetaan (tyhjä puoli käyttöön). Tavoitteena on 10 %:n vähennys kopiopaperin käytössä. Muun opetusmateriaalin säästävä ja järkiperäinen käyttö. Myös kalvojen kulutus seurantaan ostomäärien kautta. Opetusmateriaaleja säästävät laitehankinnat toteutetaan yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Aikataulut Seuranta kerran vuodessa

Resurssit

Seuranta Ympäristövastaava ja rehtori

TAVOITE MÄÄRITTELY

Kuva 18. Materiaalin kulutuksen vähentäminen opettaa kestävää kulutusta. Turhan kopioinnin vähentämisessä seurannalla ja opastuksella on päästy hyviin tuloksiin.

62


Otteita kestävän kehityksen sisällyttämisestä liiketalouden perustutkinnon (merkonomi) opetussuunnitelmiin ja opetuksen toteu-tukseen

YHTEISET OPINNOT, 20 OV

Fysiikka ja kemia, 2 ov

– – Opiskelijan on osattava tunnistaa ja tulkita liiketalouden alalla käytet-tävien aineiden ja materiaalien sekä liiketalouden alan tuotteiden merkin-nöistä niiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osattava toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. (OPH:n määräys 21/011/2000, s. 32)

Opiskelijan on tunnettava aineiden syövyttävyydestä, myrkyllisyy-destä ja palovaarallisuudesta kertovat merkit. Hänen tulee tietää, miten toimia vaaratilanteissa. Opiskelija on selvillä vaarallisten aineiden varas-tointiin liittyvistä määräyksistä.

Opiskelijan tulee osata työssään ja yksityiselämässään ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen. Opiskelijan tulee osata kuvata jonkin liiketalouden alalla käytettä-vän/ valmistettavan tuotteen elinkaari ja siihen liittyvät energian muunnok-set. – – (OPH:n määräys 21/011/2000, s. 33)

Opiskelija tiedostaa luonnonvarojen rajallisuuden. Hän ymmärtää yksilön vastuun energian säästämisessä ja tuotteiden kierrättämisessä sekä uudelleen käytössä.

Opiskelija ymmärtää, mitä tuotteen elinkaarella (LCA) tarkoitetaan. Hän osaa laatia yksinkertaisen esimerkin tuotteen tai palvelun elinkaa-resta ja siihen liittävästä energia- ja materiaalipanostuksesta. Opiskelija tuntee uusien energiantuotantomenetelmien mahdollisuuksia.

Esimerkkejä TVATM-järjestelmä hapot ja emäkset pH-asteikko hapettuminen ja pelkistyminen palaminen ja savukaasut liuottimet

Esimerkkejä ongelmajätteet ja niiden käsittely jätteiden ja materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö energian tuotantotavat ja energian säästäminen elinkaarianalyysi ekologinen selkäreppu ekologinen jalanjälki

63

Liikunta ja terveystieto, 2 ov

– – Hänen tulee osata hyödyntää liikuntaa oman terveyden, hyvinvoinnin ja toiminta- ja työkyvyn ylläpitäjänä ja edistäjänä. – –

– – Hänen tulee osata ehkäistä terveyttä kuluttavia ja edistää terveyttä uu-distavia tekijöitä. – – (OPH:n määräys 21/011/2000, s. 35–36)

Pakollisten opintojen valinnaiset lisäopinnot

Ympäristötieto, 4 ov

Opiskelijan on osattava toimia kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoi-suuden puolesta, ja hänen tulee osata tehdä eettisesti ja taloudellisesti kestäviä valintoja sekä kansalaisena että ammattihenkilönä, jolloin hänen tulee tie-dostaa kestävän kehityksen välttämättömyys ja ymmärtää ihmisen toiminnan yhteydet ympäristöön ja luonnon tasapainoon paikallisesti ja maailmanlaa-juisesti. Hänen tulee ymmärtää luonnonvarojen käyttöönoton ja jalostamisen, hyödykkeiden kuluttamisen sekä jätteiden ja päästöjen keskinäiset yhteydet ja osata punnita niitä luonnon ja ympäristön suojelun kannalta.

Opiskelijan tulee arvostaa ympäristöään ja ottaa huomioon, että ihmi-sillä on oikeus terveelliseen ympäristöön niin, että hän osaa arvioida oman toimintansa ja kulutustottumustensa vaikutuksia ympäristön tilaan ja pyrkii muuttamaan kulutus- ja tuotantotapoja sekä vaikuttamaan aktiivisesti kuluttajana edistääkseen ympäristökuormitusta vähentävää tuotekehittelyä. Hänen on tunnettava alansa ympäristöriskit ja osattava käyttää ympäristön-suojelun keinoja niiden minimoimiseksi.

Opiskelijan tulee arkielämässä ja ammatissa toimiessaan tiedostaa ym-päristökysymysten monimutkaisuus ja ristiriitaisuus ja osata ratkaisuja teh-dessään ottaa huomioon erilaisia näkökulmia. Opiskelijan on osattava etsiä ympäristöä koskevaa tietoa ja arvioida omien kulutusvalintojensa suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia.

Opiskelijan tulee arvostaa elinympäristöään ja kulttuuriperinnettä. Hä-nen on osattava huolehtia asuin- ja työympäristöjen toimivuudesta, esteet-tisyydestä, viihtyisyydestä ja terveellisyydestä. Hänen tulee suhtautua vas-tuullisesti visuaaliseen ja auditiiviseen kulttuuriympäristöön ja kansalliseen kulttuuriperintöön. Hänen tulee toimia oppilaitoksessa kestävää kehitystä edistävästi. Hänen on osattava vaikuttaa lähiympäristönsä kehittämiseen. (OPH:n määräys 21/011/2000, s. 38–39)


Esimerkkejä liikunnallinen elämäntapa kuormittavien tekijöiden tunnistaminen uudistavien tekijöiden edistäminen työtapojen ja työympäristön kehittäminen

64


TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT, 40 OV

Liiketalous ja hallinto, 40 ov

Opiskelijan tulee seurata talouden, kansantalouden ja toimialan kehi-tystä oman yritystoiminnan menestymisen kannalta - - Opiskelijan on osat-tava seurata sijoittumisalansa kilpailutilannetta ja hyödyntää hankkimiaan tietoja markkinoinnissa - - Hänen tulee osata toimia työssään ja kuluttaja-na tuotantoa, työllisyyttä ja kansantaloutta edistävästi. (OPH:n määräys 21/011/2000, s. 47)

Opiskelijan on ymmärrettävä yrityksen yhteiskuntavastuu: taloudelli-nen, ekologinen ja sosiaaliskulttuurinen vastuu. Opiskelijan on ymmär-rettävä yrityksen taloudellinen tulos yhteiskuntavastuun kulmakivenä: Hänen on ymmärrettävä, että taloudellinen menestys on edellytys sille, että kestävän kehityksen periaatteet voidaan ottaa yrityksessä huomioon.

Esimerkkejä kestävän kehityksen indikaattorit ilmastonmuutos luomutuotteet ympäristömyötäiset tuotteet kuluttajien valinnat ja vaikutusmahdollisuudet tuotteen elinkaari ja sen analysointi pakkaukset kierrätys ja uudelleenkäyttö luonnon monimuotoisuus vesistöjen kuormitus jätehuolto koti-/opiskelupaikkakunnan kulttuuriperinnön tunnistaminen ja vaaliminen ekoasuminen liikenteen ympäristövaikutukset

Opintojaksoja, joissa kestävä kehitys tulee huomioida Tuotetuntemus Asiakaspalvelu ja myyntityö Tietotekniikan perusteet Näppäilytaito ja tekstinkäsittelyn perusteet Toimistotyö Palkkahallinto Verkkokauppa ja logistiikka Kustannuslaskennan perusteet Yritystoiminta Kansantalous Sopimusoikeus

65

Yrityksen ekologinen vastuu tarkoittaa, että yritys pyrkii mahdollisimman hyvään toimintaan ympäristöasioissa. Sosiaaliskulttuuriseen vastuuseen kuuluu paitsi henkilöstön henkinen ja fyysinen hyvinvointi, myös yrityk-sen vastuu tuotteiden alkuperästä ja valmistustavasta.

Opiskelijan on tunnettava keskeiset kansainväliset ympäristösopi-mukset. Hänen on tiedettävä, miten eri sidosryhmät arvioivat yrityksen vastuullisuutta. Opiskelijan on tiedettävä, millaisia ympäristöhallintajär-jestelmiä on käytettävissä ja miten yritykset pyrkivät osoittamaan vastuul-lisen toimintansa asiakkailleen ja yhteiskunnalle.

KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT, 50 OV

Asiakasmarkkinointi, 20 ov

Opiskelijan on osattava arvioida yrityksen kilpailutilannetta ja soveltaa kilpailukeinoja eri tilanteissa - - Hänen on osattava esitellä ja myydä työ-hönsä liittyviä tuotteita ja hahmottaa niiden tuotekehitys - - Hänen tulee osata osallistua markkinoinnin ja oman työnsä kehittämiseen, ja hänen on osattava toimia alan eettisten periaatteiden mukaisesti. (OPH:n määräys 21/011/2000, s. 50)

Opiskelijan on osattava ottaa kestävän kehityksen periaatteet huomi-


Esimerkkejä yrityksen laatujärjestelmät yrityksen ympäristöjärjestelmät: EMAS (The Eco-Management and Audit Scheme), ISO 14 001 -standardi yrityksen yhteiskunnallinen vastuu yrityksen sidosryhmät, esim. ympäristöjärjestöt kansainväliset ympäristösopimukset taloudellinen tulos yhteiskuntavastuun kulmakivenä vihreä tilinpäätös taloudellinen tuki lähiyhteisöille, sponsorointi

Asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelma Tuotetieto Markkinoinnin kilpailukeinot Asiakassuhdemarkkinointi Yritysviestintä Kokous- ja neuvottelutaito Markkinointitutkimus Suunnittelu ja budjetointi Toimintaympäristön analyysi

66


oon etsiessään yritykselleen kilpailuetua ja suunnitellessaan kilpailukei-nojen käyttöä. Hänen on osattava edistää kestävää kehitystä ja ympäris-tömyötäisten tuotteiden menekkiä oikeilla tuote-, hinta-, saatavuus- ja viestintäratkaisuilla.

Opiskelijan on osattava hahmottaa tuotteen elinkaari, tuotteen val-mistukseen tarvittavat raaka-ainemassat, valmistukseen ja kuljetukseen tarvittava energia, näistä aiheutuvat päästöt sekä tuotteen hävittämiseen tai kierrättämiseen liittyvät vaiheet.

Esimerkkejä kaupan omat toimet varastointi valikoimat tuotteiden pakkaaminen, pakkausmateriaalit tuotteiden hinnoittelu ympäristömyötäisten tuotteiden saatavuus tuotekehitys jakelun kehittäminen ympäristömyötäisten tuotteiden esillepano markkinointi tuotteen elinkaari ekologinen jalanjälki ja -selkäreppu

Kuva 19. Kestävän kehityksen asioiden yhdistäminen näyttöihin on uusi haaste, johon on tartuttu rivakasti.

67

Oppilaitosten ympäristösertifi kaattiRiihimäen kauppaoppilaitos saavutti asettamansa tavoitteen, Oppilai-tosten ympäristösertifi kaatin, syksyllä 2004 ensimmäisenä ammatillisena oppilaitoksena Suomessa. Vaikka sertifi kaatti osoittaakin toiminnan tason olevan laadukasta ympäristöasioissa, on edelleen paljon asioita joiden tason ylläpito vaatii jatkuvaa työtä ja uusia kehittämisen haasteita löytyy yhä.

4.5.4 Helsingin palvelualojen oppilaitoksen kestävän kehityksen työ ja opetus

Vahvat helsinkiläiset perinteet – arvostetuimmat ammattinsa taitajatHelsingin palvelualojen oppilaitos aloitti toimintansa 1.1.1999, jolloin Roihuvuoren ammattioppilaitoksesta ja Kauneudenhoitoalojen ammat-tioppilaitoksesta muodostettiin yksi uusi oppilaitos. Oppilaitoksen juu-ret ulottuvat kuitenkin aina 1900-luvun alkuun saakka. Vuosi 2004 oli oppilaitoksen 100-vuotisjuhlavuosi. Helsingin palvelualojen oppilaitos eli Helpa on nykyään kooltaan Suomen suurin ravintola- ja cateringa-


Kuva 20. Ympäristösertifi kaatti luovutettiin Riihimäen kauppaoppilaitokselle 25.11.2004 Envedu -hankkeen päätös-seminaarissa Helsingissä. Sertifi kaattia vastaanottamassa oli oppilaitoksen rehtori, opettajia ja opiskelijoita.

68


lan, elintarvikealan, vaatetusalan, ja kauneudenhoitoalan ammatteihin kouluttamiseen keskittynyt oppilaitos. Oppilaitoksessa työskentelee noin 1400 opiskelijaa, 130 opettajaa ja 30 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Oppilaitos kuuluu toisen asteen ammatillisena oppilaitoksena Helsingin kaupungin opetusviraston alaisuuteen ja sillä on oma johto-kunta.

Monipuoliset opiskelumahdollisuudetSuurin osa koulutuksesta on nuorten ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa kolmivuotista ammatillista peruskoulutusta. Ammattinimikkeitä ovat suurtalouskokki, palveluvastaava, leipuri-kondiittori, ravintolakokki, tarjoilija, modisti, pukuompelija, vaatturi, parturi-kampaaja ja kosmeto-logi. Opinnoissa korostuvat palveluhenkisyys, yritteliäisyys ja käytännön tekeminen. Kaikkiin tutkintoihin sisältyy lisäksi työssäoppimisen jaksoja alan työpaikoilla. Lukioyhteistyön avulla opiskelija voi suorittaa ammatil-lisen tutkinnon lisäksi myös lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon.

Ajanmukaiset toimitilat ja keskeinen sijainti Oppilaitos toimii kahdessa osoitteessa. Roihuvuoressa sijaitsevat matkai-lu-, ravitsemis- ja talousalan, vaatetusalan sekä elintarvikealan koulutus. Kauneudenhoitoalan koulutusyksikkö sijaitsee Pasilassa, ja siellä annetaan sekä hiusalan että kauneudenhoitoalan koulutusta. Osittain samoissa ti-loissa toimii myös Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia.

Tavoitteena koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifi kaattiOPKE -projektin koulutusohjelmaan osallistumisella oli selkeä tavoi-te: toiminnan kehittäminen OKKA-säätiön myöntämän Oppilaitosten ympäristösertifi kaatin tasolle. Vaikka ympäristötyöllä on Helpassa pitkä historia, oli haasteita vielä voitettavana. Näitä haasteita olivat dokumen-toinnin kehittäminen, opettajien ja oppilaiden tiedon ja osallistumisen edistäminen ja ympäristöasioiden parempi maastouttaminen osaksi joka-päivästä toimintaa ja opetusta.

Ympäristöasiat HelpassaYmpäristöasiat ovat olennainen osa Helpan toimintaa ja sen kehittämistä. Oppilaitos on hyvin tietoinen oman toimintansa ympäristövaikutuksista sekä kykenee muuttamaan päätöksiä ja ratkaisuja ympäristömyönteiseen suuntaan. Helpa haluaa olla edelläkävijä ympäristöasioissa ja toimintaa ohjaavat seuraavat arvot:

• Asiakaslähtöisyys• Kestävä kehitys, ympäristö• Yksilön kunnioitus• Vaativuus• Luovuus

69

Ympäristökasvatus kuuluu jokaisen koulutusalan opetussuunnitel-miin. Ammatillisiin aineisiin on sisällytetty kaikilla aloilla pakollinen, yhden opintoviikon laajuinen ympäristötietouden kurssi. Lisäksi muita ympäristökasvatukseen liittyviä asioita opiskellaan kaikilla vuosikursseilla. Vaatetusalalla on mahdollisuus opiskella kestävään kehitykseen liittyen valinnaisena opintojaksona Vaatetusala osana kestävää kehitystä (8 ov).

Oppilaitoksessa toimii ympäristötiimi, johon kuuluu rehtori ja opet-tajia eri osastoilta sekä muuta henkilökuntaa. Tavoitteena on, että ympä-ristötiimin toimintaan saataisiin järjestelmällisesti mukaan myös aktiivisia opiskelijajäseniä.

Helpassa opiskelijat otetaan jokapäiväisessä toiminnassa mukaan pää-töksentekoon ja aktiiviseen toimintaan ympäristön hyväksi. Tavoitteena on kasvattaa ympäristövastuullisia ja ympäristötietoisia kansalaisia. Joka vuosi oppilaitoksessa järjestetään mm. seuraavia tapahtumia: Tietoterassi, ympäristövastuupäivä, energiansäästöviikko, erilaiset näyttelyt sekä vie-railut erilaisissa toimipaikoissa (esim. vesilaitos). Lisäksi intranetistä löy-tyy linkkilista ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvistä tahoista. Oppilaitoksen kirjastosta löytyy runsaasti aiheeseen liittyvää materiaalia. Ympäristöasioissa aktiivisesti toimineita opiskelijoita ja henkilökuntaa palkitaan vuosittain.


Kuva 21. Ympäristövastaava Riitta Karukannas esittelee lajitteluohjeistusta.

70


Sertifi kaatti saavutettiinHelsingin palvelualojen oppilaitoksen ja molemmat yksiköt (Roihuvuori, Kauneudenhoitoala) saavuttivat tavoitteensa ympäristösertifi kaatin osalta. Pitkään jatkunut kestävän kehityksen työ ja henkilöstön sekä oppilaiden innostunut osallistuminen olivat hyvän tuloksen perusta.

Yht

eens

ä (A

+B+C

+D)

Taulukko 6. Kehittämiskohteet valittiin arvottamalla oppilaitoksen ympäristönäkökohdat.

merkittävä Lajitteluun tarvittavat astiat ja tilat ovat pääosin 3 3 0 3 9 olemassa. Lajittelun toteutuksessa on parannettavaa. Pyritään parantamaan lajittelun onnistumista niin, että kaatopaikalle vietävän sekajätteen määrä vähenisi. Kartoitetaan tarvittavat astiat sekä tilat ja hankitaan tarvittavia astioita.

merkittävä Jätettä syntyy liian paljon. Jätteiden määrää pyritään 2 3 2 3 10 vähentämään. Uusiokäyttöä, kierrätystä ja korjausta pyritään edistämään.

melko Energiaa kuluu liikaa, etsitään mahdollisia 0 2 1 3 6 merkittävä energiansäästöön liittyviä kohteita. Pyritään välttämään energian ja veden turhaa kulutusta.

melko Viihtyvyydessä on parannettavaa. Pyritään 0 2 1 2 5 merkittävä viihtyvyyteen liittyvien osa-alueiden parantamiseen.

merkittävä Pyritään vaikuttamaan opiskelijoiden ja sitä kautta 3 2 1 3 9 myös heidän perheidensä kulutustottumuksiin. Halutaan lisätä opiskelijoiden osallisuutta kestävän kehityksen ideoinnissa, edistämisessä ja toteutuksessa. Pyritään lisäämään yhteistyötä ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa uusien ideoiden saamiseksi ja ympäristötietouden parantamiseksi.

melko Halutaan lisätä henkilökunnan tietoisuutta ja 0 2 2 3 7 merkittävä osallistumista kestävän kehityksen osa-alueiden toteutukseen.

Ympäristönäkökohdanmerkittävyyden arviointi

YMPÄRISTÖNÄKOHTIEN ARVOTTAMINEN:HELSINGIN PALVELUALOJEN OPPILAITOS

Ympäristö-vaikutus

Havainnot ympäristönäkökohdan tilasta, parannustarpeet

a) L

akis

ääte

iset

va

atim

ukse

t, (0

-3)

b) Y

mpä

rist

övai

kutu

ksen

m

erki

ttäv

yys (

0-3)

c) S

idos

ryhm

ien

näke

myk

set (

0-3)

e) Y

mpä

rist

ökas

vatu

s-va

ikut

us (

0-3)

71

KESTÄVÄ KEHITYS Arviointi: OPETUKSESSA 1. Keskustelua käyty, tehty aloitteita 2. Käynnistynyt, suoritustaso tyydyttävä 3. Toimii, mutta on vielä kehitettävää, suoritustaso hyvä 4. Toiminta on muuttunut käytännöksi, suoritustaso kiitettävä

Taulukko 7. Opetuksen toteutuksen arviointi vuosittain on tärkeä osa toiminnan kehittämistä.

Oppilaiden osallistuminen Toimenpiteet Vastuu Arvio vuodesta Tavoite vuodelle 2003-2004 2004-2005

Ympäristökasvatuksen opettaminen Opettajat, johtoryhmä 3 3

Opiskelijoiden innostaminen Opettajat, johtoryhmä 2 3 ympäristöasioihin

Vierailut eri laitoksiin vähintään Opettajat, johtoryhmä 2 31 kohde / ryhmä

Kuva 22. Helsingin palvelujen oppilaitos vastaanottamassa Oppilaitosten ympäristösertifi kaattia Helsingissä 25.11.2004.


72


Tässä luvussa kuvattua verkko-opetuksen mallia on käytetty ja testattu Suomen ympäristöopisto Syklin järjestämissä Kestävä kehitys oppilaitok-sissa -koulutuksissa ja OPKE -hankkeen koulutusohjelmissa. Kestävä kehitys oppilaitoksessa on 8 opintopisteen laajuinen täydennyskoulu-tusjakso, joka tukee kestävän kehityksen sisällyttämistä opetukseen ja arkikäytäntöihin. Työvälineenä on oppilaitoksen ympäristö- tai kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle katselmuksella, jonka avulla tunnistetaan oman oppilaitoksen vahvuudet ja kehittämistarpeet. Katselmuksen pohjalta suunnitellaan ohjelman ta-voitteet ja toimenpiteet. Koulutuksessa painotetaan myös oppilaitosyhtei-sön osallistumista kehitystyöhön.

Kestävä kehitys oppilaitoksessa -koulutus koostuu kahdeksasta lähi-opetuspäivästä ja etätehtävistä. Osa etätehtävistä tehdään verkkoympäris-tössä. Koulutuksen kohderyhmänä ovat oppilaitosten johto ja opetushen-kilöstö sekä ei-opettava henkilökunta kuten kouluisännät, huoltomiehet, terveydenhoitajat ja keittiöhenkilökunta.

Jaetun asiantuntijuuden periaate on noussut keskeiseksi teoreettiseksi lähtökohdaksi vaativien työsuoritusten tutkimuksessa. Sen sovelluksia on alettu rakentaa myös koulutukseen. Lähtökohtana periaatteelle ovat ha-vainnot, joiden mukaan vaativissa työsuorituksissa tarvittava tietämys on harvoin kokonaisuudessaan yhden ihmisen hallussa. Tällaisiin tilanteisiin liittyy tyypillisesti useampia henkilöitä, jotka tuovat yhteiseen suorituk-seen oman panoksensa ja välittävät työn tueksi tietoa ulkoisista lähteistä. Ulkoisen tiedon lähteinä voivat toimia esimerkiksi käsikirjat, erilaiset tarkistuslistat, tekniset laitteet, tietokoneohjelmat tai internetissä toimivat oppimisalustat.

Oppimisalusta on suljetulle opiskelijaryhmälle suunniteltu verkko-oppimisympäristö, jossa voidaan toteuttaa esimerkiksi tiedonhaku- ja rakentamistehtäviä sekä harjoittaa vuorovaikutteista keskustelua ryhmän jäsenten ja ohjaajan välillä. Oppimisympäristössä pyritään ottamaan huo-mioon niin psyykkinen, fyysinen kuin sosiaalinenkin toiminnallisuus ja sen on tarkoitus olla sekä pedagogisesti tarkoituksenmukainen että tekni-sesti toi miva.

Etäopiskelun tavoitteiden saavuttaminen vaatii kehittyneen teknolo-gian lisäksi tarkoitukseen soveltuvia opetusmenetelmiä ja -sisältöjä, jotka

5. Malli verkko-opetuksen hyödyntämiseksi

5.1 KESTÄVÄ KEHITYS OPPILAITOKSESSA

-KOULUTUS

5.2 VERKKO-OPETUKSEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

73

palvelevat oppijakeskeistä oppimista. Tehokas ja mielekäs oppimisympä-ristö sitoo oppijat aktiivisen tietojen rakentamiseen sekä oppimisprosessin osapuolten väliseen keskusteluun, vuorovaikutukseen, yhteistoimintaan ja refl ektointiin tiedon yksipuolisen vastaanottamisen tai toistamisen ase-mesta.

Verkkokurssin järjestämisessä on otettava huomioon mm. seuraavia kysymyksiä:

1. Ryhmätyö- ja kommunikointivälineet• miten käyttäjät saavat tietoa toisista oppijoista?• mitä kommunikointivälineitä on ja mitä ominaisuuksia ne sisältävät?• minkä muiden kommunikaatiovälineiden käyttöä oppimisympäristö

tukee em. lisäksi?• miten oppimisympäristö tukee ryhmätyöskentelyä ja mitä ryhmätyön

vaiheita se tunnistaa?• mitä ryhmätyöhön tarkoitettuja työvälineitä se sisältää?

2. Tiedon rakentamista tukevat välineet• millaisia tiedon rakentamista tukevia työvälineitä oppimisympäristö

sisältää?• miten ja missä määrin oppijat voivat seurata ja kommentoida omaa

työtään ja sen edistymistä?

Verkko-oppimiseen liittyy kokemuksellisuus, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelija hyödyntää itse oman tietokoneensa avulla verkossa toimien ha-kukoneita ja erilaisia oppimisalustoja (esim. Blackboard, Web-CT). Verk-ko-opiskelu sopii erityisesti niille opiskelijoille, jotka työnsä takia tarvit-sevat opintojen joustavaa suunnittelua ja henkilökohtaista aikataulutusta. Verkko-opintoja voi suorittaa aina silloin, kun aikaa on, eikä opiskelijan tarvitse irrottaa aikaa liikkumiseen ja luentojen kuunteluun.

OppimisympäristöKestävä kehitys oppilaitoksessa -koulutuksissa käytettiin ympäristöjärjes-telmän rakentamista tukevia työvälineitä, joita olivat esimerkiksi katsel-muslistat ja erilaiset tehtävälomakkeet. Työvälineet jaettiin opiskelijoille koulutusten lähijaksoilla ja niiden käyttöä harjoiteltiin yhdessä. Materiaa-li oli ladattavissa myös Web-CT -oppimisympäristöstä muokattavaksi ja käytettäväksi kehitystyöhön oppilaitoksessa.

Oppimisalusta jakautui seuraaviin osiin:• Kurssitiedot• Etätehtävät• Lomakkeet• Kalenteri• Keskustelu• Linkit

Oppilaan kannalta tärkeimmät osat olivat etätehtävät ja keskuste-lualue sekä lomakepankki, mistä oppilaat voivat ladata tarvitsemansa

M A L L I V E R K K O - O P E T U K S E N H Y Ö D Y N T Ä M I S E K S I

5.3 VERKKO-OPETUKSEN TOTEUTUS

74


työkalut. Etätehtävien palauttaminen tapahtui keskustelualueella, jossa viestien yhteyteen voitiin liittää tehtävät tekstitiedostoina sähköpostivies-tin tapaan.

ProjektitehtävätEtäopiskelu koostui projektitehtävistä ja keskusteluista. Ohessa on kuvat-tu koulutuksen ensimmäisen lähijakson ohjelma ja kurssilaisille annettu ensimmäinen projektitehtävä.

1. LÄHIJAKSO

Sisältö• Koulutuksen avaus ja tavoitteet• Kurssilaisten esittely ja ennakkotehtävän purku• Ympäristöongelmat ja kestävä kehitys• Kestävä kehitys oppilaitoksessa • Ympäristökasvatus ja -opetus• Oppilaitosten ympäristökriteerit ja ympäristösertifi ointi• Oppilaitoksen ympäristöohjelma• Projektitehtävien alustus

ENSIMMÄINEN PROJEKTITEHTÄVÄ

Ensimmäisen projektitehtävän tavoitteena on ympäristöjärjestelmätyön organisointi ja käynnistäminen oppilaitoksessa. Jatkotyöskentelyn kannal-ta on tärkeää, että työhön osallistuvat henkilöt on määritelty ja että heille on annettu resurssit ja valtuudet toimia. Tämä edellyttää oppilaitoksen johdon osallistumista. Samoin on tärkeää tunnistaa oppilaitoksen oma asiantuntemus ympäristöasioissa. Kuka vastaa ja tietää meidän oppilai-toksessamme esim. jätehuollosta, energia-asioista tai vaarallisten aineiden säilytyksestä?

Oppilaitoksen ympäristötyön käynnistämisessä on tärkeää sisäinen viestintä. Koko henkilöstön ja oppilaiden on tärkeä tietää, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Viestinnän tulee selvittää oppilaitoksen yhteisiä pää-määriä kestävän kehityksen edistämiseksi. Tärkeää on myös tiedottaa siitä, kuinka järjestelmän rakentamisessa edetään ja mitä asia tarkoittaa opettajien, oppilaiden ja muun henkilöstön kannalta. Ihmisten motivoi-miseksi on hyvä korostaa ympäristöasioihin panostamisen etuja. Mitä hyötyä tästä on oppilaitokselle ja minulle työssäni?

Ympäristökatselmuksen suorittaminen on ympäristöjärjestelmän laa-dinnan perusta. Ensimmäisellä koulutusjaksolla oppilaitos saa ympäristö-katselmuslomakkeen. Katselmuksen toteutuksesta tehdään oppilaitokses-sa aikataulu, jonka mukaan katselmusta lähdetään tekemään.

Projektitehtävän osat

1. Ympäristötyön organisointi 2. Ympäristökatselmuksen suunnittelu (verkkotehtävä)3. Sisäinen viestintä ja sidosryhmäanalyysi4. Ympäristökatselmuksen toteutus

75

KeskusteluOsallistuminen vertaiskeskusteluun on olennainen osa verkko-opiskelua. Keskustelun kautta opiskelijat voivat vaihtaa ideoita ja oppia toistensa kokemuksista. Keskustelufoorumien käytössä toteutuu puhtaimmillaan jaetun asiantuntijuuden idea. Keskusteluun osallistuminen mittaa myös opiskelijan aktiivisuutta. Onnistunut verkko-opetus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se tarvitsee tuekseen vahvaa panosta kouluttajilta. Heidän tulee kommentoida keskusteluissa esille nousseita kysymyksiä ja antaa pa-lautetta opiskelijoiden töistä.

TietopankkiVerkko-oppimisympäristö toimii hyödyllisenä tietopankkina. Opettajat voivat kerätä kurssin aihealueisiin liittyviä linkkilistoja. Tehtävät, työka-lut, esimerkit ja muu verkkomateriaali on hyvä koota omiin kansioihinsa, joista materiaali on helposti saatavissa opetuksen, etäopiskelun tai työpai-kalla tapahtuvan kehittämistyön tueksi. Keskustelufoorumin hakutoi-minnolla on myös mahdollista hakea esimerkiksi tiettyyn asiaan liittyviä puheenvuoroja verkkokeskustelusta.

Verkko-opetus on oleellinen osa uusia opetusmenetelmiä. Oppimisalus-taa valittaessa korostuu sen käytettävyys opettajan ja opiskelijan kannalta. Alustojen käyttö yleistyy jatkuvasti niiden kehittyessä yksinkertaisem-miksi ja helppokäyttöisemmiksi. Keskustelufoorumi on osoittautunut verkkotyöskentelyssä monipuoliseksi välineeksi. Foorumin tärkein anti opiskelijoille ja opettajille on mahdollisuus jakaa kokemuksia suoraan ilman sensuroivia välikäsiä. Myös opettajan on otettava tämä huomioon, sillä opettajalle annettu palaute, niin myönteinen kuin kritisoivakin, on suoraan kaikkien opiskelijoiden luettavissa. Verkkotyöskentely on demo-kraattista, sillä verkossa jokainen voi osallistua keskusteluun. Verkko-op-pimisympäristö mahdollistaa myös tiedon ja esimerkkien nopean jakami-sen eri oppilaitosten tai osastojen välillä.

Verkko-opetus on oikein käytettynä hyödyllinen osa tehokasta täy-dennyskoulutusta, jossa pyritään nopeaan tiedon vaihtoon sekä hyvien käytäntöjen siirtymiseen ja asioiden maastouttamiseen työorganisaatioi-hin. Se mahdollistaa myös useamman oppilaitoksen tai osaston koulutus- ja kehittämisprosessien yhdistämisen.

Oppilaitosten ympäristöjärjestelmätyössä dokumentoinnin siirtämi-nen ainakin osittain verkkoympäristöön voisi olla seuraava kehitysaskel. Tästä olisi monenlaista hyötyä. Monissa yrityksissä ollaan siirtymässä laa-tu- ja ympäristöjärjestelmien dokumentoinnissa verkkopohjaisiin ratkai-suihin. Vastaava toimintatapa oppilaitoksissa mahdollistaisi esimerkiksi sen, että opiskelijat voisivat harjoitella ympäristöjärjestelmän käyttöä tavalla, johon he suurella todennäköisyydellä joutuvat työelämässä tutus-tumaan. Oppilaitokselle hakiessa sertifi ointia järjestelmälleen helpotettai-siin auditoijan työtä, sillä hän tarvitsisi vain lukuoikeuden oppilaitoksen verkossa oleviin tiedostoihin. Sähköinen dokumentaatio mahdollistaisi myös verkko-opetuksen tehokkaan hyödyntämisen oppilaitoksen sisäises-sä koulutuksessa sekä uuden henkilöstön ja opiskelijoiden perehdytykses-sä.

M A L L I V E R K K O - O P E T U K S E N H Y Ö D Y N T Ä M I S E K S I

5.4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYÖDYNTÄMIS -MAHDOLLISUUDET

76


Documents

Opke - kolumbus.fi