PYHÄN KOSKETUS – ELÄMÄ SALLITTU – Haapajärven seurakunnanjumalanpalveluselämän kehittämisprojektin väliraportti

Adolf von Becker: Kristuksen kirkastuminen, Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkko

2Tapasin eilen muukalaisen. Asetin syötävää ruokapöydälle, juotavaajuomapaikalle ja musiikkia paikkaan, missä voi kuunnella. Ja kolmiyhteisenJumalan nimeen hän siunasi minut ja minun perheeni ja karjani. Ja leivonen lauloilauluaan: usein, usein, usein kulkee Kristus muukalaisen hahmossa.

(irlantilainen siunaus)

Tavoitteet

Haapajärven seurakunnan jumalanpalveluselämän kehittämisprojektin tavoitteena on:

Projektin tärkeäksi kohderyhmäksi asetimme lisäksi alusta alkaen lapset ja lapsiperheet. Mitenvoisimme konkreettisesti osoittaa, että lapset ovat tervetulleita messuun?

Seurakunnan projektin tavoitteet ovat yhteneviä valtakunnallisen hankkeen tavoitteiden kanssa.Kirkkohallituksen käynnistämän Tiellä – på väg –hankkeen tavoitteenahan on löytääjumalanpalveluselämään lisää inhimillistä lämpöä ja hengellistä syvyyttä. Hankkeen edistyessä ontodettu, että useimmat hankeseurakunnat ovat päätyneet omissa projekteissaan juuriyhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen jumalanpalveluselämässä.

Hankkeen kulku

Hankkeen ennakkovalmistelut seurakunnassa aloitettiin syksyllä 2010, jolloin eri-ikäisistäkoostuvien seurakunnan toimintaryhmien sekä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssatyöstettiin kysymystä: Miksi käyn messussa? Työskentelyä ohjeistettiin pyytämällä kertomaanmotiiveja jokaisen omaan kirkossakäyntiin. Lisäksi pyydettiin kuvittelemaan tilanne, jossajumalanpalveluksiin osallistumisesta on tullut itselle todella tärkeää. Mitä on tapahtunut omassaelämässä? Mitä on tapahtunut seurakunnan jumalanpalveluselämässä? Näin saatiin koottua n. 200syytä käydä messussa. Vastaukset ryhmiteltiin motiivien mukaan ja esiteltiin sekätyöntekijäkokouksessa että seurakunnan luottamuselimissä. Työskentely toimi pohjanaseurakunnan jumalanpalveluselämän kehittämishankkeen tavoitteiden ideoinnissa. Koostevastauksista löytyy seurakunnan hankkeen nettisivuilta.

Kirkkoneuvosto asetti seurakunnan jumalanpalveluselämän kehittämistä ja projektin koordinointiavarten syksyllä 2010 työryhmän, johon kuuluvat kirkkoherra Kari Tiirola, kappalainen MikaKatajamäki, seurakuntapastori Kaija Tiirola, vs. kanttori Eija Paaso (31.12.2012 saakka), kanttoriKatri Syrjäniemi, kirkkoneuvoston vpj. Marja Kantola sekä luottamushenkilöistä ja muista

1. Seurakuntalainen voi kokea Pyhän kosketuksen messussa.2. Kaikenikäiset seurakuntalaiset kokevat osallisuutta ja vapauden

olla läsnä omana itsenään.3. Seurakuntalaiset rohkaistuvat osallistumaan jumalanpalveluksiin.4. Seurakuntalaiset löytävät paikkansa jumalanpalveluksen

toimittamisessa.

3seurakuntalaisista Eila Ranua, Tarja Olkkonen sekä Maija Laurila. Hanketta ovat olleetsuunnittelemassa varsinaisen ryhmän lisäksi nuorisotyönohjaajat Minna Paananen ja MattiSalmela, diakonissa Tiina Laajala sekä suntiot Raimo Junnikkala ja Raija Kumpumäki.

Kirkkoherra Kari Tiirola on myös kirkkohallituksen asettaman Tiellä – på väg –jumalanpalveluselämän kehittämishankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja.

Työryhmä käytti kevätkauden 2011 sen pohtimiseen, miten seurakuntalaisten osallisuus voisitoteutua käytännössä. Seurakunnassa oli ennestäänkin pyydetty seurakuntalaisia esim.tekstinlukijoiksi ja kolehdinkantajiksi. Lisäksi muutamalle seurakuntalaiselle on annettu oikeusjakaa ehtoollista. Luottamushenkilöt ovat vuorollaan toimineet tekstinlukijoina kirkkoherrantekemän listan mukaan. Käytännössä seurakuntalaisten pyytäminen palvelemaan on kuitenkinjäänyt selebrantin vastuulle. Todettiin, että laajamittainen seurakuntalaisten mukaantuloedellyttää jonkinlaista organisoitumista, koska ei ole mielekästä, että selebrantti käyttää viikossamonta tuntia pyytääkseen seurakuntalaisia avustajiksi.

Jumalanpalvelusryhmät

Ratkaisu organisointiongelmaan löydettiin Lundin Helgeandin seurakunnan kirkkoherrana toimivanFredrik Modèuksen käyttämistä jumalanpalvelusryhmistä, joiden toiminnasta hän kertooteoksissaan Mod att vara kyrka1 sekä Längta efter liv2. Mod att vara kyrka –teoksensuomenkielinen referaatti on tämän esityksen liitteenä. Työryhmä päätti soveltaa ja kehittääedelleen Modéuksen ajatuksia ja perustaa Haapajärven seurakuntaan 10 seurakuntalaistenmuodostamaa jumalanpalvelusryhmää.

Kirkkoherra pyysi yhdyshenkilöiksi ajateltuja seurakuntalaisia henkilökohtaisesti mukaan.Vastaanotto oli erittäin hyvä ja moni pyydetyistä totesi toivoneensakin jotain tällaista.Yhdyshenkilöt kokoontuivat ensimmäisen kerran toukokuussa, jolloin kaikille kerrottiin vieläkerran projektista ja ryhmien tehtävistä. Yhdyshenkilöille annettiin kesä aikaa miettiä, ketä hehalusivat omiin ryhmiinsä ja tarjouduttiin tarvittaessa avustamaan ryhmäläisten rekrytoinnissa.Kun yhdyshenkilöt kutsuttiin koolle elokuussa, olivat kaikki ryhmät jo valmiina. Varsinainentoiminta saattoi siten alkaa jo syyskuun alussa.

Ryhmät ovat toimineet säännöllisesti jokaisessa jumalanpalveluksessa. Uusia jäseniä on liittynythankkeen kuluessa ryhmiin siten, että keväällä 2012 niissä on yhteensä n. 80 jäsentä.

Työntekijät eivät kuulu jumalanpalvelusryhmiin, mutta on tärkeää, että seurakunnannuorisotyönohjaajat ja diakoniatyöntekijät osallistuvat messuun usein. Seurakunta ei ole nimittäinvain irrallisten toimijoiden hajanainen joukko. Se on Jumalan kansa, jolla on yhteinen päämäärä.Kaiken seurakunnan toiminnan on siksi alettava messusta ja palattava siihen taas takaisin. Onturhaa kuvitella, että nuoret löytävät jumalanpalveluksen, jos heitä lähinnä olevat seurakunnantyöntekijät eivät itse ole siellä säännöllisesti. On myös luonnollista, että lastenohjaajat osallistuvataina perhemessuihin. Diakonia puolestaan muuttuu pelkäksi hyväntekeväisyydeksi, jos sen juureteivät ole kiinnittyneinä sanaan ja sakramentteihin. Kristus kehottaa meitä levähtämään, muttasamalla hän jo lähettää meitä eteenpäin ihmisten keskelle.

1 Modéus, Fredrik: Mod att vara kyrka – Om församlingsbygge och kyrkans identitet. Verbum 20052 Modéus, Fredrik: Längta efter liv – Församlingsväxt i Svenska kyrkan. Verbum 2010

4Jumalanpalvelusryhmät toimivat seuraavalla tavalla:

Lapset

Haapajärven seurakunnan hankkeessa haluttiin alusta alkaen huomioida myös lapset. Erityisestion haluttu pohtia, miten voitaisiin lapsille ja lapsiperheille osoittaa konkreettisesti, että lapset ovataina tervetulleita messuun. He ovat itse asiassa messun kunniavieraita, sanoohan Vapahtaja itse:

"Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalanvaltakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse."

Jokaiselle ryhmälle kutsutaan yhteyshenkilö sellaisistaseurakuntalaisista, jotka ovat aktiivisesti mukana seurakunnanjumalanpalveluselämässäYhdyshenkilöitä pyydetään sitoutumaan kahdeksi vuodeksi, jonkajälkeen halutessaan voi luonnollisesti jatkaa.Jokaiseen ryhmään etsitään vähintään neljä jäsentä siten, ettämukaan saadaan sekä miehiä että naisia, eri herätysliikkeisiin kuuluviasekä erilaisista uskonnollisista taustoista tulevia ja vielä siten, että eriikäkaudet ovat edustettuina.Jokaiseen ryhmään tulisi kuulua myös lapsia.Isoskurssilaiset osallistuvat jumalanpalvelusryhmien toimintaan.Ryhmille kuuluvat ennalta sovitut tehtävät, jotka on mainittu liitteenäolevassa etukäteen täytettävässä valmistautumislomakkeessa.Yhdyshenkilöt vastaavat tehtävien jaosta ryhmäläisille itsenäisesti.Selebrantti kokoontuu n. viikkoa ennen messua ryhmänyhdyshenkilön tai koko ryhmän kanssa. Kokoontumisessa käydäänläpi tehtävät ja mahdollinen muu messua koskeva informaatio.Ryhmäläisillä on myös mahdollisuus kysymyksiin. Kokoontuminen onluonteeltaan lähinnä tekninen ja saa kestää korkeintaan tunnin.Ryhmä päättää itse, järjestääkö se kirkkokahvit joko sakastissa taiseurakuntatalossa, kesällä ulkona.Ryhmät toimivat vuorollaan jokaisessa jumalanpalveluksessamuutamaa poikkeusta, mm. konfirmaatiojumalanpalveluksia lukuunottamatta.Ryhmien yhdyshenkilöt kutsutaan säännöllisesti yhteiseenneuvonpitoon. Kaikkien ryhmien yhteinen kokoontuminenjärjestetään 1-2 kertaa vuodessa. Kokoontumisten tarkoituksena onpohtia, mikä on mennyt hyvin ja minkä voisimme tehdä vieläkinparemmin.

5Perhemessujen lisäksi hankkeen kuluessa on etsitty keinoja toivottaa lapset erityisentervetulleiksi myös ns. tavallisiin jumalanpalveluksiin. Tähän mennessä on tehty mm.seuraavaa:

Jumalanpalvelusten suunnittelu

1. Kausisuunnittelu: Jumalanpalvelukset suunnitellaan Labora-ohjelman avullapuolivuosittain. Suunnitelmaan merkitään tavanomaisten tietojen lisäksi tekstinlukuvuorotluottamushenkilöille sekä jumalanpalvelusryhmien vuorot. Kausisuunnittelusta vastaakirkkoherra.

2. Yksittäisen messun suunnittelusta vastaa selebrantti, joka myös saarnaa messussa. Sitenhän pystyy paremmin hallitsemaan messun kokonaisuutta. Selebrantti on hyvissä ajoinennen messua yhteydessä vuorossa olevaan jumalanpalvelusryhmään.

3. Virsisuunnitelman laatii kanttori. Selebrantti antaa tarvittaessa ehdotuksia yksittäisenmessun virsivalintoihin.

Jumalanpalvelusten suunnittelussa on tällä hetkellä vielä kehittämisen varaa. Projektin yhtenätavoitteena on kehittää suunnittelukäytäntöä siten, että jumalanpalveluksen toimittajatkokoontuisivat jumalanpalvelusta edeltävällä viikolla yhteiseen suunnittelukokoukseen.Kokouksen aika olisi hyvä olla kiinteä, jotta siitä muodostuisi työrutiini.

Jokaiseen jumalanpalvelusryhmään kuuluu myös lapsia.Lasten erityisenä tehtävänä on toivottaa kirkon ovilla toiset lapsettervetulleiksi ja ojentaa heille ns. lasten agenda, joka on yksinkertainenlasten jumalanpalveluslehtinen. Esimerkki lasten agendasta on tämänesityksen liitteenä.Joku lapsista lukee ennen messun raamatuntekstien lukemista lyhyenluonnehdinnan päivän tekstien sisällöstä.Lapset ovat usein mukana kantamassa kolehtia.Kynttilöiden sammutus messun jälkeen kuuluu lasten tehtäviin.Lasten mahdollisuutta osallistua ehtoolliselle on pidetty esillä aktiivisesti.Seurakunta on mm. tehnyt esitteen Lasten kanssa ehtoollisella.Kirkon takaosaan on tehty yksinkertainen leikkinurkkaus. Kirkon ovilta saahalutessaan ottaa messun ajaksi itselleen lelukorista kirkkokaverin.

6Teologinen pohdinta

Hankkeeseen on liittynyt jatkuva jumalanpalveluksen teologinen pohdinta, sillä erityisestijumalanpalveluselämää koskevat ratkaisut tarvitsevat tuekseen teologista työskentelyä ollakseenkestäviä. Haapajärven seurakunnan jumalanpalveluselämän kuvana on näky alttaristaruokapöytänä ja kuva kirkosta kotina, jossa voimme kokoontua. Ruokapöydässä on tilaa jokaiselleperheenjäsenelle, niillekin, jotka eivät sillä kertaa ole päässeet paikalle ja niille, jotka eivät oletahtoneet tulla. Tyhjäkin paikka muistuttaa siitä, että jokaiselle seurakuntalaiselle on omapaikkansa seurakunnan yhteisessä kokoontumisessa. Kuva ruokapöydästä kertoo myös siitä, ettäjokainen voi tuoda yhteiseen kokoontumiseen omat asiansa: arkipäivän ilot ja huolet sekä omatlahjansa yhteiseen käyttöön. Tässä ruokapöydässä on paikka myös niille seurakunnan jäsenille,jotka vaeltavat jo näkemisessä, sillä kaiken keskellä on Kristus, joka yhdistää tämän maailman jataivaan valtakunnan. Sanassa ja ehtoollisella raja murtuu ja pääsemme osallisiksi taivaallisenvaltakunnan juhlasta samalla, kun saamme tuoda Kristukselle omat ilomme ja surumme sekäkaiken sen, minkä keskellä seurakunta vaeltaa. Kuva on pohjana myös sille näköalalle, joka etsiijumalanpalveluselämästä lisää hengellistä syvyyttä ja inhimillistä lämpöä. Keskeisiä käsitteitä ovat:

Hankkeen teologisia lähtökohtia voi etsiä myös Martin Modéuksen Tukholman hiippakunnansynodaalikokousta varten kirjoittamasta kirjasta ”Mänsklig gudstjänst”3. Modéus pohtiijumalanpalvelusta suhteena ja riittinä. Hän kirjoittaa, miten jumalanpalveluksen täytyy palvellakolmea suhdetta: suhdetta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja ihmiseen itseensä. Samoinjumalanpalveluksessa on hänen mukaansa kolme tasoa, joiden täytyy olla yhteydessä toisiinsa.Nämä tasot ovat yksilö, seurakunta ja kirkko. Nykyisessä tilanteessa olisi priorisoitavajumalanpalvelukseen kuuluvan seurakunta-tason pohdinta. Kokemus on osoittanut Modéuksenajattelun todeksi siten, että jumalanpalvelusuudistuksen rinnalla tarvitaan seurakuntauudistusta.Oikeastaan voidaan sanoa, että jumalanpalveluksen uudistuminen uudistaa myös seurakuntaa.Tässä yhteydessä on mainittava, että Modéus painottaa sanojen förnyelse ja förändringerilaisuutta. Kyse on nimenomaan uudistuksesta, joka keskittyy sisäiseen, ei muutoksesta, joka

3 Modéus, Martin: Mänsklig gudstjänst -Om gudstjänsten som relation och rit. Verbum 2008

Moni tekee vähän sen sijaan, että harva tekisi kaiken.Aloita siitä, mitä sinulla jo on! Lähde liikkeelle niistä seurakuntalaisista,jotka ovat aktiivisesti mukana. Pian huomaat, että piiri laajeneevähitellen.Muistuta kirkonpenkkitehtävän tärkeydestä! Kirkon penkissä istuminenvaikkapa viimeisessä penkkirivissä mahdollisimman huomaamattomastion yhtä arvokas tehtävä kuin mikä tahansa muu tehtäväjumalanpalveluksessa.Muista jälleennäkemisen ilo! Sen syntyminen edellyttääjumalanpalvelusta, jossa on aina jotain tuttua ja turvallista. Siksijumalanpalvelusryhmien toimintakaan ei ole jotain ylimääräistä jaharvoin toistuvaa, vaan normaali osa jumalanpalvelusta.Lapset tuovat mukanaan lapsia ja nuoret toisia nuoria.

7kohdistuu ennen kaikkea ulkoiseen rakenteeseen. Koska olemme yksilöinä kaikki erilaisia,olisi jumalanpalveluksen seurakunta-tasolla annettava tilaa tälle erilaisuudelle. Hänenmielestään jumalanpalvelukseen onkin syntynyt systeemivika, jota ei voi korjata vaihtamallatiettyjä osia, koska se ei paranna tilannetta. Systeemivika ilmenee siinä, että se vieraannuttaaihmisen jumalanpalveluksesta antamalla tunteen siitä, että satunnainen kirkossakävijä ei oletervetullut. Systeemivika korjaantuu vain paneutumalla perusteisiin eli siten, ettäjumalanpalveluksessa sallimme elää ihmisyyttämme kokonaisvaltaisella tavalla. Siksi hän kaipaajumalanpalvelukseen inhimillistä lämpöä, osallisuutta ja jälleennäkemisen iloa.

Teologista pohdintaa jumalanpalveluksesta ja hankkeesta löytyy seurakunnanjumalanpalveluselämän kehittämishankkeen internetsivuilta.

Hyviksi havaittuja ja sellaisiksi ajateltuja käytäntöjä

Hankkeessa on tähän mennessä keskitytty lähinnä jumalanpalvelusryhmien toiminnanvakiinnuttamiseen. Samalla on kuitenkin listattu hyviä käytäntöjä, joista osa on ollut käytössä joennen projektin alkamista, osa puolestaan kehitelty hankkeen myötä. Seuraavassa niistämuutamia:

- Perhejumalanpalvelukset alkavat aina klo 11.00. Käytäntö on selvästi lisännytlapsiperheiden määrää perhejumalanpalveluksissa.

- Kanttori kiertää kouluilla antamassa virsikasvatusta. Lisäksi hän on onnistunutinnostamaan lapsia virsimerkkien suorittamiseen ja osallistumaan jumalanpalveluksiinesim. esilaulajina.

- Mikkelinpäivänä vietetään perhejumalanpalvelusta, jossa siunataan uusi sato. Messunvalmisteluissa on aina mukana MTK:n paikallisosaston väki. Mikkelinpäivänä vietetäänlisäksi vanhusten viikon aloitusjumalanpalvelusta.

- Syksyllä 2011 toteutettiin ensimmäistä kertaa lähimmäisen sunnuntai, johon otettiinaineksia Englannin kirkon Back to Church Sunday –kampanjasta. Kirkkoon kutsuttiinihmisiä joka kotiin jaetulla kirkkoherran kirjeellä, lehtijutuilla, sosiaalisen median kautta,jakamalla asiasta kertovia kortteja sekä puskaradion kautta. Kirkkoon tuli n. 400 henkeä.

- Kirjastopyhä, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kirjaston aloitteesta.Kirjallisuus huomioidaan messussa ja lähellä sijaitsevassa kirjastossa tarjotaan kirkkokahvit.

- Konkretisoidaan pyhän aihe: esim. leipäsunnuntaina käytetään itse leivottua ehtoollisleipääja 13. sunnuntaina helluntaista, jolloin puhutaan sairaiden parantamisesta, pyydetäänseurakuntalaisia tuomaan sairaana olevien läheisten nimiä esirukousta varten. Nimiä eilueta, vaan nimilaput tuodaan alttarille ja muistetaan heitä yleisesti.

Tiedotus

Työryhmä piti alusta lähtien tärkeänä, että hankkeesta tiedotetaan mahdollisimman paljon jalaajasti. Koko seurakunnan toiminnan ydin, evankeliumin vieminen eteenpäin on luonteeltaanviestintää. Vaikka jumalanpalveluselämä on tämän toiminnan keskipisteenä, siitä ei useinkaanhuomata tehdä lehdistötiedotteita tai painottaa sisäisen tiedottamisen merkitystä myösjumalanpalveluselämän kohdalla. Hankkeen kuluessa on käytetty mm. seuraavia tiedotuskanavia:

- Seurakunnan omat internetsivut sekä hankkeelle luodut omat sivut, joille talletetaan kaikkihankkeen materiaali sekä mm. saarnat

8- Seurakunnan Facebook - ja Twitter –sivuilla kerrotaan säännöllisestijumalanpalveluksista ja kutsutaan ihmisiä mukaan

- Lehdistötiedotteet hankkeen edistymisestä ja erilaisista näkökulmistajumalanpalvelukseen. Sisältö ja tapahtuman merkittävyys ratkaisevat, lähetetäänkötiedote vain paikallislehdille ja –radioille vai lähetetäänkö se myös laajempaan levitykseen.Usein lehdistötiedotteet on julkaistu melkein sellaisenaan paikallislehdissä. Paikallislehtienlisäksi maakuntalehdistä Keskipohjanmaa ja Kaleva ovat julkaisseet toimittajan tekemiäsuurempia juttuja hankkeesta. Syksyllä 2011 Kotimaa-lehti teki laajan artikkelinHaapajärven seurakunnan jumalanpalvelusryhmien toiminnasta.

- Kirkkoherran lähettämät henkilökohtaiset kutsut jumalanpalveluksiin ja pohdinnatjumalanpalveluselämän merkityksestä: paastokirje työntekijöille ja luottamushenkilöillekeväällä 2011, kutsukirje perhekirkkoon lapsiperheille keväällä 2011, jokaiseen kotiin jaettukutsukirje Lähimmäisen sunnuntain messuun syksyllä 2011, lääninrovastina lähetettypaastokirje rovastikunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille keväällä 2012

- Jumalanpalveluselämän merkitystä painotetaan säännöllisesti työntekijäkokouksissa jaseurakunnan hallinnon kokouksissa

- Erilaiset esitteet: Paastosta pääsiäiseen, Lasten kanssa ehtoolliselle- Messuista kertovat lehtimainokset silloin tällöin

Arviointia

Työryhmä asetti seurakunnan jumalanpalveluselämän kehittämishankkeelle seuraavatvälitavoitteet:

- jumalanpalvelusryhmät toimivat- kuoroista ja muusikoista on laadittu listat- suunnittelua on tarkennettu- lapset on huomioitu: leikkinurkka kirkossa, lasten agenda säännöllisesti käytössä, lapset toimittajina- jumalanpalveluselämän tapahtumista tiedotetaan säännöllisesti lehdistölle- toimivaa kouluyhteistyötä on vahvistettu jumalanpalveluselämän suuntaan

Arvioinnin mittareiksi työryhmä asetti kesäkuussa 2011 seuraavat:

- jumalanpalvelusryhmien toimivuus- työntekijöiden ja jumalanpalvelusryhmien jäsenten tunnot- mistä seurakuntalaisten osallistuminen kertoo?- palaute seurakuntalaisilta- julkisuus- toimivatko uudet käytännöt jouhevasti?- muistamme armollisuuden, liian pian ei saa tehdä johtopäätöksiä

Asetetuilla mittareilla mitattuna maaliskuussa 2012 on pääosin päästy välitavoitteisiin. Muusikoista ei olevielä laadittu kattavaa listaa eikä suunnittelussa ole vielä kaikilta osin päästy täsmälliseen käytäntöön.Muut välitavoitteet ovat toteutuneet hyvin, jumalanpalvelusryhmien osalta kiitettävästi.Jumalanpalvelusryhmien jäseniltä saatu palaute kertoo yksimielisesti tehtävän saamasta arvostuksesta jatärkeydestä. Siitä kertoo myös se, että ryhmiin on tullut hankkeen kuluessa uusia jäseniä. Yksi ryhmä onmuodostettu kokonaan uudestaan, koska yhdyshenkilö halusi luopua tehtävästä henkilökohtaisista syistä.Muilta seurakuntalaisilta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Kirkon kynnyksen on koettumadaltuneen ja ilmapiirin olevan lämmin. Pientä muutosvastarintaa on ollut tyyliin: ”Osaan minä virsikirjanitsekin ottaa”.

9Työntekijöiden kannalta ryhmien työskentely on sujunut joustavasti. Seurakuntalaiset ovatosoittaneet, että heille annettu luottamus ja vastuu palkitsevat myös työntekijää. Organisointivaiheessahanke työllisti verrattain paljon, mutta ryhmien aloitettua työskentelynsä, ne ovat osoittaneet toimivansaitsenäisesti.

Jumalanpalveluksessa kävijöiden määrän kasvattaminen ei ole mukana hankkeiden tavoitteissa, koskatyöryhmä katsoi sellaisen tavoitteen lähtevän väärästä päästä. Jos sen sijaan kävijämäärä kasvaa muidentoimenpiteiden seurauksena, voimme ajatella, että on saavutettu jotakin pysyvää. Vuoden 2011jumalanpalvelustilastot osoittavat näppituntuman oikeaksi eli kävijämäärät ovat jonkin verran nousseet.Nousu ajoittuu jumalanpalvelusryhmien toiminnan alkuun, mutta tässä vaiheessa on hieman ennenaikaistatehdä johtopäätöksiä.

Jumalanpalvelusryhmät ovat yhden kerran kokoontuneet yhteiseen palaute- ja koulutustilaisuuteen.Tilaisuuden työskentelyn tulokset on koottu hankkeen internet-sivuille.

Jatkotyöskentely

Hankkeen jatkotyöskentelyssä on tarkoitus mm.- Etsiä hyviä suunnittelukäytäntöjä ja vakiinnuttaa ne- Saada jumalanpalvelusryhmiin mukaan ”esiveisaajia”, jotta jokaisessa messussa olisi mukana yksi

tai useampia esilaulajia- Vahvistaa erityisesti nuorten jumalanpalveluskasvatusta.- Tuoda entistä paremmin esille kirkkovuoden ajankohta ja pyhäpäivän sisältö näkyväksi kaikille

aisteille: kukat, esineet, rukousalttarit.- Kirkon takaosaan tehdään kastepuu, johon vanhemmat voivat lisätä kastetun lapsensa nimen

esirukouksen yhteydessä.- Halukkaita seurakuntalaisia koulutetaan ehtoollisavustajiksi keväällä 2012. Heitä myös käytetään

palveluksessa entistä useammin.- Kehittää ilta- ja viikkomessukäytäntöä yhdessä aikuistyön vastuuryhmän kanssa. Vuoden mittaan

järjestetään messuja, joissa voidaan käyttää esim. musiikkia vapaammin kuin sunnuntainpääjumalanpalveluksissa.

Se, mitä sanomme aluksi, on usein loppuja lopettaminen on aloittamista.Loppu on se, josta aloitamme…Emme saa vetäytyä löytöretkeilystäja kaiken löytöretkeilymme loppuon tulla siihen, mistä aloitimmeja tutustua paikkaan ensimmäistä kertaa.

T.S. Eliot

10Netissä

Projektin sivuthttp://jumalanpalvelusprojekti.nettisivu.org/

Haapajärven seurakunnan sivutwww.haapajarvenseurakunta.fi

Tiellä – på väg –hankkeen sivuhttp://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content435606

Englannin kirkon Back to Church –kampanjan sivutwww.backtochurch.co.uk

11LIITE 1

JUMALANPALVELUSRYHMÄN VALMISTAUTUMINEN

PYHÄPÄIVÄNimi ____________________________________ Aihe __________________________________________

Vastuussa oleva pappi _____________________________________________________________________

Avustava pappi, diakoni tai nuorisotyönohjaaja _________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kanttori __________________________________________________________________________

Suntio __________________________________________________________________________

Avustajien vastaava ________________________________________________________________

Lapsivastaava ____________________________________________________________________

Kuoro ___________________________________________________________________________

Muu musiikki _____________________________________________________________________

ENNEN JUMALANPALVELUSTA

Kirkkokahvit _____________________________________________________________________________

Seurakuntatalo/sakasti/joku muu, mikä _______________________________________________________

Virsikirjojen/ohjelmalehtisten jako ___________________________________________________________

Lasten ohjelman jako ______________________________________________________________________(joku lapsiavustajista)

I JOHDANTO

Kulkue alkuvirren aikanaRisti ____________________________________________________________________________________

Kynttilät ________________________________________________________________________________

12Evankeliumikirja__________________________________________________________________________

II SANATekstien esittely __________________________________________________________________________(joku lapsiavustajista)

Vanhan testamentin tekstin lukija ____________________________________________________________

Epistolan lukija ___________________________________________________________________________

Esirukouksen lukija/lukijat __________________________________________________________________

Muistokynttilän sytyttäjä ___________________________________________________________________

III EHTOOLLINENKolehdinkantajat _________________________________________________________________________

Ehtoollisenjakajat _________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

IV LÄHETTÄMINEN

Kulkue on / ei ole

Jos kulkue on, siinä on sama järjestys kuin alussa.

JUMALANPALVELUKSEN JÄLKEEN

Vastuu kirkkokahvien loppujärjestelyistä ______________________________________________________

13LIITE 2

Kari Tiirola:Referaatti Fredrik Modéuksen kirjasta Mod att vara kyrka –om församlingsbygge och kyrkansidentitet (Verbum 2005)

Fredrik Modéus toimii Ruotsin kirkon Helgeandin seurakunnan kirkkoherrana Lundissa. Hän onpaneutunut erityisesti kysymyksiin, jotka koskevat seurakunnan ja jumalanpalveluselämänkehittämistä. Virkavapaalla ollessaan hän on tutkinut samoja aiheita Lundin yliopistossa.Käsiteltävänä olevan kirjan lisäksi hän on julkaissut mm. teoksen Längta efter liv – Församlingsväxti Svenska kyrkan (Verbum 2010)

KIRKKONA OLEMISEN ROHKEUS

Elävän seurakunnan etsintäRuotsin kirkon kohtalonkysymys on juuri nyt elinvoimaisten jumalanpalvelusyhteisöjen luominen.Siinä työssä täytyy ottaa huomioon viihdyttämisen halu, anonymiteetin ongelma, keskeisten jakehällisten asioiden sekoittaminen sekä vähemmistön ja enemmistön suhde. Täytyy myös tietää,mikä seurakunta on. Kysymys kirkon identiteetistä on kohtalonkysymys.

Minne jumalanpalvelusta viettävä seurakunta katosi?Jumalanpalvelusta viettävä seurakunta on joutunut taka-alalle Ruotsin kirkon elämässä. Yksi syysiihen on, että moni vaikutusvaltainen teologi ja kirkon työntekijä on kuluneena vuosisatanarakentanut teologisen pohdintansa muiden painopisteiden varaan. Vuosisadan alussarintamasuunta oli käännetty vasten kasvavaa vapaakirkollisuutta. Sekä J.A.Eklund että Einar Billingvaikuttivat siihen suuntaan, vaikkakin heidän ohellaan myös muunlaisia teologeja nousi esiin.Edellytettiin uskovien näkyvää yhteisöä, mutta sellainen ajatus ei koskaan tullut pääasialliseksikäsitykseksi. 1900-luvun puolivälissä voitti alaa demokraattisesti ohjattu kansankirkollisuus.Avainsanoja olivat edustuksellisuus ja demokratia. Esimerkiksi Karl-Manfred Olssonin näkynä olivahvistaa Ruotsin kansan sitoutuneisuutta kirkkoonsa. Sekularisoituneille piti antaa selvempi roolikirkossa. Jumalanpalvelusta viettävä seurakunta joutui pois keskuksesta.

Gustaf Wingrenille tällainen demokratia ei ollut pääasiallinen kysymys. Se oli kuitenkinvarteenotettava näkökulma, koska se rajoitti ammattilaisten ylivaltaa ja oli turva eristyneisyyttävastaan. Maallikot tuovat mukanaan tavallisen elämän kirkon elämän sisällöksi. Sekä Wingreninluomisnäkemyksen että kirkkonäkemyksen taustalla on halua suuntautua pois eristetystä jalahkonomaisesta kristittyjen yhteydestä.

60-luvun puolivälistä eteenpäin Arne Palmqvist esitti väitteen, jonka mukaan jokainen rajanvetosisältää luopumisen itse kansankirkkoajatuksen ytimestä. Billingin tapaan Palmqvistilta löytyyselvä rintama vapaakirkollisuutta vastaan. Eklundin ja Olssonin tapaan hän pitää koko Ruotsinkansaa kirkon subjektina. Jumalanpalvelusta viettävien joukko ei ole kovin kiinnostava osatekijäkirkon kokonaiskuvassa.

Palmqvistin piispakollega Bengt Wadensjö puhuu ”sakramentaalisesta kansankirkosta”. Hänlöytää pääasialliset vastustajansa 1700-luvun pietismin edustajista. Hänen credostaan, joka

14kuuluu: ”Minä uskon kansankirkkoon”, ei löydy sijaa uskonnolliselle elitismille.Wadensjö puolustaa avoimuutta. Kirkko ei saa vetäytyä hurskaiden joukkoon.

Piispa Ragnar Persenius ottaa välittäjän aseman kirkon identiteettikeskusteluun. Hän ottaalähtökohdakseen kansankirkkoperinteen, mutta hyväksyy ehdottomasti myös sakramentaalisenkirkkonäkemyksen. Hän painottaa, että sekä toiminta että yhteisöllisyys ovat perustavia kirkonidentiteetille. Armon tarjous täytyy luonnollisesti myös ottaa vastaan. Tulevaisuudenkansankirkon täytyy nähdä uskonyhteyden tarve seurakunnassa.

Modéus luonnostelee lopuksi kirkkonäkemystä, jonka Thomas Ekstrand on esitellyt. Hän sitooyhteen ajatukset kirkosta armonhoitolana sen tehtävään julistaa sovitusta sekä palveluunsuuntautuvan kansankirkkoajatuksen, missä ihmisten hyvän elämän eteen tehtävä työ on kaikenkeskus. Kirkko-organisaatioon tunnetaan vain rajallista kiinnostusta. Kirkko tulee näkyväksikaikkialla, missä ihmiset tekevät työtä oikeudenmukaisuuden eteen, elävät oikeudenmukaisessasuhteessa toisiinsa nähden ja missä ihmisille tarjotaan ja ihmiset tarjoavat toisilleen sovitusta.

Päälinjaan on muodostettu säännöllisesti variaatioita, jotka ovat usein teoreettisen reflektoinnin jatoimivan pastoraalisen käytännön yhdistelmiä. Näitä variaatioita ovat kehitelleet mm. GustafAulén, Gunnar Rosendal, Bo Giertz, Margit Sahlin, Per-Olof Sjögren, Rune Klingert, Caroline Krook,Dag Sandahl, Leif Norrgård, Ninna Edgardh Beckman sekä joukko seurakuntia, joissa eläväjumalanpalveluselämä alkaa voittaa alaa.

Uudestaan löydetty ajatus Jumalan kansastaMeidän täytyy löytää uudestaan raamatullinen ajatus Jumalan kansasta. Sen avulla löytyy hyvätasapaino rajallisuuden ja avoimuuden välillä. Kolmella luonnehdinnalla Jumalan kansasta onsuunta sisäänpäin: Olemme valittu, yhteen kokoontunut ja vapautettu kansa. Kolme muutaluonnehdintaa avautuvat ulospäin: Olemme lähetetty, hajaantunut ja palveleva kansa. AjatusJumalan kansasta auttaa välttämään hailakan ja tarkoituksettoman viihdyttämisen halunseurakuntatyössä. Se antaa tarvittavaa dynaamisuutta itseymmärrykseen.

Korosta yhteyttäModéuksen mukaan erityisesti yhteyttä on tähdennettävä, kun rakennetaan Ruotsin kirkonseurakuntia. Kommuunioeklesiologia on hyvä inspiraation lähde tässä työssä. Se on oppi kirkosta,jossa yhteisöllisyys on ymmärryksen avain, koodi, jonka avulla ymmärretään, mikä kirkko on. Kunyhteisöllisyys sallitaan, korostuu anonymiteetin ongelman ratkaisemisen tärkeys. Emmemuodosta ulossulkevaa, vaan tervetulleeksi toivottavan yhteisön.

Aloita jumalanpalveluksestaSeurakunnassa tehtävän työn täytyy alkaa yhdessä vietetystä jumalanpalveluksesta. Liturgianteologia auttaa ymmärtämään, että liturgia on teologiaa eikä uskoa voi olla olemassa ilmanjumalanpalvelusta. Jumalanpalvelusta viettävä on ensisijainen teologi kun taas Jumalankohtaamisesta saadun kokemuksen reflektointi on ymmärrettävä vasta sekundääriseksiteologiaksi. Jos otamme liturgisen teologian vakavasti, emme joudu niin helposti eksyksiinperifeeriseen yhteiskuntakeskustelun viidakkoon. Jumalanpalvelus ottaa jälleen paikkansakeskuksessa.

15Lähde liikkeelle vähemmistöstäPastoraalisessa työssä täytyy ottaa lähtökohdaksi jumalanpalvelusta viettäväseurakunnan vähemmistö. Siten voimme välttää käsityksen, että seurakunta olisi olemassayksittäisten ihmisten pätemistä varten. Samalla voimme taistella sellaista kasvatusihannettavastaan, joka perustuu uskon järkiperäistämiseen. Vähemmistöstrategia kunnioittaa sitä, ettäenemmistö ei halua olla mukana. Se ottaa paikalla olijat vakavasti ja tekee kristillisestäyhteiselämästä todellisen vaihtoehdon niille, jotka etsivät.

Jälleennäkemisen iloSeurakunnan muodostavat ennen kaikkea ihmiset, jotka viettävät yhdessä jumalanpalvelusta. Setarkoittaa, että jumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus ja seurakunnan kehittäminenedellyttää jumalanpalveluksen kehittämistä. Identiteetin vuoksi on tärkeää, että seurakuntaviettää yhtä yhteistä jumalanpalvelusta. Muutoin seurakunta ei ole kokoontuva ja lähetettyseurakunta, vaan ainoastaan erilaisiin ohjelmiin jaettu seurakunta.

Modéuksen omassa Helgeandin seurakunnassa ajatellaan, että jumalanpalvelus onjumalanpalvelusta viettävän seurakunnan omaisuutta. Vain turvallinen seurakunta voi kantaasatunnaista jumalanpalveluksessa kävijää. Turvallinen olo syntyy sellaisessa jumalanpalveluksessa,missä annetaan mahdollisuus löytää jotain tuttua. Siksi jälleennäkemisen ilo on tärkeä työväline,kun työskennellään jumalanpalveluksen kehittämiseksi.

Helgeandin seurakunnan jumalanpalvelus on samankaltainen sunnuntaista toiseen. Messuavietetään aina sekä työskennellään pedagogisesti, jotta mahdollisimman monen olisi mahdollistalöytää ehtoollispöytään. Näemme myös suurena haasteena työskennellä sen eteen, että lapsillaolisi tehtäviä seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa.

Ruotsin kirkossa tehdään tällä hetkellä eniten työtä jumalanpalveluksen muodon kehittämiseksi.Sen sijasta meidän pitää Modéuksen mukaan käyttää eniten voimavaroja osallisuuteen liittyvienkysymysten käsittelyyn. Kaikki kasvavat jumalanpalvelusta viettävät yhteisöt Ruotsin kirkon sisällätyöskentelevät tänään juuri osallisuuteen liittyvien kysymysten parissa.

Harvat eivät tee kaikkea, monet tekevät jotakinHelgeandin seurakunnassa jumalanpalvelukseen liittyvä osallisuus on tärkeä työskentelymetodi.Sen organisoinnin perusperiaatteena on: monet tekevät jotakin sen sijaan, että tyytyisimme siihen,että harvat tekevät kaiken. Osallisuuteen keskittyvässä työskentelyssä on erotettava osallisuusdialogiin, osallisuus käytäntöön ja osallisuus edustamiseen. Seurakuntatyössä on kyse ennenkaikkea siitä, että harjoitumme näkemään mahdollisuuksia ja olemaan konkreettisia.

Suurin osa siitä työstä, joka Helgeandin seurakunnassa koskee osallisuutta, on työskentelyäjumalanpalvelusryhmien kanssa. Modéus luettelee seitsemän tärkeää avainta toimivaanosallisuuteen: 1. aloittaminen sillä, mitä jo on olemassa, 2. toimivien struktuurien luominen, 3.rakentaminen jälleennäkemisen ilon ympärille, 4. sen huomaaminen, ketä pitää pyytää mukaan, 5.henkilökohtainen pyytäminen mukaan, 6. täytyy varoa kuormittamasta ihmisiä liikaa ja 7. samallatäytyy nostaa niiden arvostusta, jotka jo ovat toiminnassa mukana. (Ruotsissa on monissaseurakunnissa toimiva kirkkoväärtijärjestelmä. Meillä kannattaa ottaa huomioon tehtäviinhalukkaat luottamushenkilöt)

16Helgeandin seurakuntaan perustettiin viisi jumalanpalvelusryhmää, jotka koostuvatseurakuntalaisista. Ryhmät toimivat vuorollaan jokaisessa jumalanpalveluksessa.Jokaisella ryhmällä on yhteyshenkilö, joka vastaa ryhmän toiminnasta. Ryhmien tehtävät ovat:

1. Huolehtivat kirkkokahveista2. Jakavat kirkon ovilla tarpeelliset agendat yms. seurakuntalaisille3. Kantavat kulkueessa evankeliumikirjan, viinikannun ja leivän4. Tekstinluku5. Lasten hakeminen kirkosta seurakuntatalon pyhäkouluun saarnan ajaksi6. Kirjoittavat ja lukevat esirukouksen7. Kantavat kolehdin8. Ovat jakamassa ehtoollista

Lisäksi erilliset lapsiavustajat jakavat lasten agendan kirkkoon tuleville lapsille ja joku lapsista lukeelukukappaleiden edellä lyhyen luonnehdinnan päivän aiheesta. Selebrantti tapaajumalanpalvelusryhmän n. viikkoa ennen messua. Tapaamisessa käydään läpi messuntoimittamista koskevat käytännön asiat pysyvän listan mukaan.

Vain mielikuvitus asettaa rajatJumalanpalvelusta ja osallisuutta koskevan työskentelyn toinen osa käsittelee muita liturgisiatehtäviä. Kahden eri osallisuuteen perustuvan mallin yhdistelmä tekee struktuurista dynaamisen.

Helgeandin seurakunnassa on seurakuntalaisista koostuvien jumalanpalvelusryhmien lisäksi koottuseuraavat ryhmät: pyhäkoulunopettajat, messupalvelijat, messupalvelijoiden johtajat,lapsiavustajat, lapsiavustajien johtajat, avustavat papit ja diakonit (so. paikkakunnalla asuvateläkeläispapit ja -diakoniatyöntekijät sekä ne, jotka ovat esim. selektiiviviroissa), esilaulajat sekäsoittajat. Perusperiaatteena on edelleen, että mahdollisimman moni saa tehdä pienen osan.Jumalanpalveluksen horisontista katsottuna se tarkoittaa kaiken minimoimisen sijasta kaikenmaksimointia.

Osallisuuden paruissa työskentelyä kuvataan Helgeandin seurakunnassa keskitetyntyöskentelytavan käsittein, jotka muodostuvat kahdeksasta perusperiaatteesta: 1. Kaikki tietävät,että jumalanpalvelus on keskus. 2. Kaikilla työntekijöillä on osavastuu osallisuuden kanssatyöskentelemisessä. 3. Kaikilla viikon mittaan kokoontuvilla pienryhmillä on yhteysjumalanpalvelukseen. 4. Kaikki jumalanpalvelusta viettävät tuntevat olevansa kutsuttuja mukaan.5. Kaikki otetaan mukaan hitaaseen muutostyöhön. 6. Kaikki jumalanpalvelusryhmätmuodostetaan siten, että jokainen voi tuntea edustavansa tärkeää osaa jumalanpalveluksenkokonaisuudessa. 7. Kaikki muutokset nähdään lähtökohtana seuraavalle kehittämisen askeleelleja kaikki satunnaiset jumalanpalvelukseen tulijat huomataan ja huolehditaan siitä, että he tulevatnähdyksi.

Ruumis ja haavoittuva pääSeurakunnan työskentelytapa kertoo aina siitä, mitä seurakunnassa ajatellaan kirkonidentiteetistä. Rakenteet paljastavat vision. Rakenteissa oleva osallisuus kertoo, että seurakuntaakantaa visio, jonka mukaan kristillinen elämä on yhteisöllistä elämää.

Kirkko koostuu ihmisistä, jotka muodostavat yhdessä näkyvän ruumiin. Vain näkyvä kirkko voi ollainhimillinen ja haavoittuva. Me vaikutamme siihen itse sekä lahjoillamme että heikkouksillamme.

17Jotta voimme olla omana itsenämme seurakunnassa, ympäristön täytyy olla turvallinen.Sieltä täytyy löytyä elämälle läheisiä pienryhmiä.

Seurakunnan ilmapiirin täytyy olla salliva. Siksi täytyy käydä jatkuvasti keskustelua, joka paljastaaulossulkevat mekanismit.

Seurakunnassa etsimme ihmisinä yhdessä Jumalaa. Ruotsin kirkossa on löydettävä tasapainoavoimuuden ja sanoman selkeyden välillä. Peruskivi ei saa olla oven edessä, mutta sen on oltavaolemassa.

Keskinäinen toisten kantaminenEsirukous ja huolehtivaan syleilyyn sulkeva rukous ovat seurakunnan keino kantaa toinen toistaan.Alakuloisille rukoilijoille on evankeliumia se, että kaikesta ei tarvitse selvitä itse. Yhdessälöydämme pysyvyyttä rukouselämään.

Jokaisen seurakunnan tulisi miettiä rukouskäytäntöjään. Ne voivat auttaa meitä muuttamaanarkipäivän tapahtumat sunnuntain rukoukseksi. Jumalanpalveluksen yhteisen esirukouksen täytyykäsitellä elämäämme, olla ankkuroitu paikalliseen elämään eikä se saa sulkea pois ketään. Senlisäksi seurakunnan jumalanpalveluksessa täytyy olla mahdollisuus henkilökohtaiseen rukoukseenja käsien päälle panemiseen.

Tapa, jolla seurakunnassa rukoillaan, kertoo jotakin seurakunnan sisäisestä elämästä.Rukouskäytännöt paljastavat ajatukselliset visiot.

Luottavainen keskusteluSeurakunnan saarna on yhteisten tuntojen tulkki. Pappi ja seurakunta ovat toisistaan riippuvaisiaja heidän pitää tavata toisensa luottavaisessa keskustelussa. Seurakunta on omalta osaltaanvastuussa saarnasta. Papin täytyy olla periaatteellisesti avoin dialogiin saarnan sisällöstä.

Työskentelyrakenteisiin pitäisi kuulua keskustelu ennen saarnan kirjoittamista. Yksi hyvämenetelmä on liittää yhteen saarnakeskustelu ja jumalanpalvelusryhmän käytännöllinen tehtäviinvalmistautuminen. Papin oman saarnankirjoittamisen pitäisi sen jälkeen viedä paljon aikaa vainharvoin. Saarnan pitäisi lopuksi laskeutua seurakunnan yhteiseksi rukoukseksi.

Jotta maailma saisi elääKirkko uskoo, että Jumala on koko maailman Luoja. Elämää ei voi sen vuoksi jakaa maalliseen jahengelliseen, uskonnolliseen ja ei niin uskonnolliseen. Kristillinen usko on maallinen asia.

Kristitty ei mene kirkosta kotiin, vaan kotiin ja jatkaa sitten eteenpäin. Kirkon arkinen työ on sitenennen kaikkea sitä, mitä jokainen kristitty tekee arkisin työkseen, ei suinkaan kirkollisenvirkamiehen toimintaa seurakuntatalossa. Liturgia johtaa diakoniaan ja diakoniaa ruokitaan kirkonalttarilta. Maailmassa todistaminen on enemmän olemista kuin tekemistä.

Tulevaisuudessa seurakuntiimme täytyy saada enemmän vastakulttuurin ja vastayhteiskunnansävyjä. Tarvitaan sellaisia yhteisöjä, joissa ihmiset saavat tukea elämäntavalleen, tavalleen ajatellaja priorisoida asioita kristilliseltä pohjalta.

18Teitä eteenpäin- kuusi teesiä1. Seurakunta täytyy ennen kaikkea ymmärtää yhteisönä, joka viettää yhdessä jumalanpalvelusta.2. Seurakunnan kehittäminen kirjoitetaan samoin kuin jumalanpalveluksen kehittäminen.3. Jumalanpalveluksen kehittäminen kirjoitetaan samoin kuin osallisuus.4. Osallisuus toimii parhaiten, kun jumalanpalvelus värittyy jälleennäkemisen ilosta.5. Osallisuuden rakenne paljastaa vision.6. Päämäärä on, että maailma saisi elää.

19LIITE 3Esimerkki lasten agendasta

Laskiaissunnuntai

20Kuka on suurin?

Veljekset Jaakob ja Johannes menivät Jeesuksen luo jasanoivat: ”Mestari, me haluamme pyytää sinulta yhtäasiaa”. ”Mitä haluatte minun tekevän”, Jeesus kysyi.”Anna meidän istua vieressäsi sinun valtakunnassasi,toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi”.Kun muut opetuslapset kuulivat tämän, he suuttuivatJohannekselle ja Jaakobille, jotka halusivat parhaatpaikat. Mutta Jeesus pyysi heitä kuuntelemaan tarkasti,mitä hänellä oli sanottavaa: ”Te tiedätte, että kuninkaatmääräävät kansojen elämästä. Mutta näin ei saa ollateidän joukossanne. Hän, joka haluaa teidän joukossanneolla suuri, on toisten palvelija, ja hän, joka haluaa ollateistä ensimmäinen, on kaikkien orja. Minä en ole tulluttänne, jotta te palvelisitte minua. Minä olen tullutpalvelemaan ja auttamaan monia. Niin, antamaan henkeniihmisten edestä”.

Lapsen Raamatusta

21Tämän voit tehdä kotonaMontako opetuslasta Jeesuksella oli? Minkä nimisiä heolivat? Tässä vihjeet viidestä:

P_ _ T _ _ IA _ D _ _ A _J _ _ _ _ BJ _ _ A N _ _ SB _ _ _ _ L _ M _ _ _Etsikää yhdessä kartalta Jerusaleminkaupunki. Missä maassa se sijaitsee?

22