RAKENNUSTEKNIIKKA 1/2015 8 38 28 4 15 - RIL · 38RILin kesätyökysely viitoittaa jo tulevaa kesää 2016. Opintojaan sivuavassa kesätyössä ... toteutettiin 2009-2014. Monitietei-nen,

RIL-PALKINTO 2015Presidentinlinnan perustukset vahvistettiin mallikkaasti. s.8

KESÄTYÖKYSELYpaljastaa harjoittelupalkkojen suuruuden. s.38

154

RAKENNUSTEKNIIKKA 1/2015

STARTUPITnäyttävät polkua alan tulevaisuuteen. s.28

LUE TÄNÄÄN, MISTÄ TULEVAISUUDESSA PUHUTAAN.Rakennuslehti on koulutettujen ammattilaisten oma media. Lukijalupauksemme on tarjota kerran viikossa kaikki olennainen alan tapahtumista ja alalla käytävästä keskustelusta. Lue niin tiedät.

rakennuslehti-RIL.pdf 1 26/11/15 12:29

4/2015 • Rakennustekniikka 3

RESILIENSSI lääkkeeksi maailmanparannukseen

Maailma tuntuu tulleen hul-luksi. Uutispäivä toisensa jälkeen täyttyy luonnon-

mullistuksista, terroriteoista ja on-nettomuuksista. Ainoa varma asia tulevaisuudessa vaikuttaa olevan epävarmuus tulevasta.

Usein syypää harmiin on ih-minen itse. Tästä syystä turvalli-suustutkimukseenkin on vakiin- tunut käsitys, jonka mukaan on-nettomuudet johtuvat erilai-sista häiriöistä tai virheistä inhi-millisessä toiminnassa. Näin ol-len onnettomuuksia voidaan eh-käistä huolellisella ennakoinnilla ja suunnittelulla sekä vakioimalla toimintatapoja.

Suhtautuminen riskeihin on kuitenkin muuttumassa. Onnetto-muuksien syyksi ymmärretään ny-kyisin paremminkin erilaisten toi-mintojen odottamattomat yhdis-telmät, jotka johtuvat suoritusky-vyn vaihtelusta tai toiminnan ja toimintaympäristön muutoksista.

Onnettomien sattumien vält-tämiseksi meidän tulisikin pyrkiä ymmärtämään näitä muutoksia sekä toimimaan joustavasti ja luo-vasti tilanteissa, joissa niitä ilme-nee. Toisin sanoen riskienhallinta onnistuu parhaiten kun toimin-tatavat sopeutetaan odottamatto-miin tilanteisiin ja vaihteleviin olo-suhteisiin, eikä päinvastoin. Tämä

Pääto im ittaja He l ena So imaka l l i o • he l ena . so imaka l l i o@r i l . f i • Twitte r : @HSo imaka l l i o

on myös resilienssin lähtökohta. Resilienssin käsite on lähtöi-

sin psykologiasta, jossa sillä kuvat-tiin ihmisten yleistä elämänhallin-taa ja kykyä elää hyvin vastoinkäy-misistä huolimatta. Viime aikoina resilienssi on alettu nähdä enem-mänkin dynaamisena prosessina, joka käsittää myönteisen sopeu-tumisen merkityksen merkittä-vien vastoinkäymisten yhteydessä.

Huoltovarmuuskeskuksen määri-telmän mukaan se on ”tietoinen ja ennakoiva kyky sopeutua ja toimia joustavasti häiriötilanteissa sekä toipua ja kehittyä niiden jälkeen.”

Resilienssi on myös rakennetun ympäristön keskeinen ominaisuus, joka täytyy ottaa huomioon niin suunnittelussa, toteutuksessa kuin ylläpidossakin. Monissa maissa asiaan on havahduttu toden teolla tällä vuosituhannella. Esimerkiksi

Yhdysvalloissa ASCE (American Society of Civil Engineers) on pe-rustanut erityisen infrastruktuurin resilienssikysymysten asiantuntija-ryhmän sekä julkaissut aihepiirin ohjeita. Iso-Britanniassa hallitus laati jo vuonna 2010 erillisen resi-lienssistrategian infrastruktuurille.

Resilienssi-kaupungistuminen on myös valikoitunut kiinteistö- ja rakentamisalan tutkimus- ja ke-hitysorganisaatioiden globaalin kattojärjestön CIBin prioriteetti- alueeksi.

Suomessa tämä vaikeahko termi on toistaiseksi esiintynyt lä-hinnä turvallisuustutkijoiden se-minaareissa ja Huoltovarmuus-keskuksen varautumissanastossa. Käsitteen ja erityisesti sen taus-talla olevan ajattelun soisi kuiten-kin löytävän tiensä myös rakenta-jien mieliin, koska vain muutos on pysyvää.

Rauhallista joulua ja me-nestyksellistä uutta vuotta 2016 toivottaen,

Helena Soimakalliopäätoimittaja

Iso-Britanniassa hallitus laati

jo vuonna 2010 erillisen

resilienssistrategian infrastruktuurille.

LUE TÄNÄÄN, MISTÄ TULEVAISUUDESSA PUHUTAAN.Rakennuslehti on koulutettujen ammattilaisten oma media. Lukijalupauksemme on tarjota kerran viikossa kaikki olennainen alan tapahtumista ja alalla käytävästä keskustelusta. Lue niin tiedät.

rakennuslehti-RIL.pdf 1 26/11/15 12:29

Rakennustekniikka • 4/20154

TÄSSÄ NUMEROSSA >>

3 Pääkirjoitus Helena Soimakallio: Resilienssi lääk-keeksi maailmanparannukseen.

5 Nyt – ajankohtaiset uutiset Tieyhdistyksen uusi toimitusjohtaja on Nina Raitanen.

8 RIL-Palkinto 2015 Voittajaksi valittiin Presidentinlinnan peruskorjaushankkeen perustusten vahvistustyöt,

18 Kehittäminen kannattaa - myös rakennusalalla, toteavatTekesin Mika Lautanala jaJussi Kajala.

20Vuoden 2015 huiput Kiinteistö- ja rakennusalalla on palkittu vuoden aikana useita kohteita.

Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal

71. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsen

Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Lapinlahdenkatu 1, 00180 Helsinki

Painosmäärä Keskimäärin 6 000 kpl

Päätoimittaja Helena Soimakallio

Toimitus Helena Soimakallio Henriikka Hellström Teemu Vehmaskoski

[email protected]

Taitto Henriikka Hellström

Ilmoitusmyynti JPM-Info Oy [email protected] Henriikka Hellströmi [email protected]

Kansikuva Tasavallan Presidentin kanslia

Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio [email protected]

Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Lapinlahdenkatu 1, 00180 Helsinki

Painopaikka Forssa Print ISSN 0033-913X (painettu) ISSN 2243-0369 (verkkojulkaisu)

Rakennustekniikka

8 44

48

28 Patentit ja startupit Rakennusala porskuttaa patenttien kärjessä. SLUSHiin osallistui ilahdut-tavasti myös kira-alan yrityksiä.

32 Esittelyssä ROTI-pj:t Harri Kailasalo veti liikenneverkot paneelia ja Teemu Vehmaskoski toimi koko hankkeen johtajana.

38 RILin kesätyökysely viitoittaa jo tulevaa kesää 2016. Opintojaan sivuavassa kesätyössä oli 70 % vastaajista..

44RIL ja YAMK-tutkinto Katja Tähtinen tekee historiaa ensimmäisenä YAMK-tutkinnon suorittaneena jäsenenä.

47 Kulma Kunnianhimotasot kohdilleen Slushissa.

48Calatravan lintu World Trade Center Transit Hub on kallein koskaan rakennettu matkakeskus.

50Matkakertomus Tuomas Kiuru vietti kesän harjoit-telussa Kanadassa,

52 RIL-SäätiöApurahojen haku alkaa vuoden alussa.

54Ammatti-identiteetti Pirkanmaan RIL-Nuorten toiminta on aktiivista.

556167

RILissä tapahtuu Asiantuntija-aineistoRILin jäsenedut


Tieyhdistyksen toimitusjohtaja panostaa nuoriin

Nina Raitanen sanoo, että infra-alan tutkimukseen ja rahoitukseen on panostettava vahvemmin. ”Muuten on mahdotonta kehittää esimerkiksi uusia materiaaleja.”

Tekniikan tohtori Nina Raitanen on ehtinyt katsoa infra-alaa mo-nesta näkövinkkelistä ennen ny-kyistä tehtäväänsä Tieyhdistyksen toimitusjohtajana. Tutuiksi ovat tulleet niin opetus, tutkimus, hal-linto kuin urakointikin.

”Kaikissa työpaikoissani yhtei-nen nimittäjä on ollut tie.”

Ympäristö- ja yhdyskuntatek-niikan diplomi-insinööriksi, tie-tekniikka pääaineenaan, tuore toi-mitusjohtaja valmistui 1990-luvun alussa Otaniemestä. Ala houkutteli tekemään myös väitöskirjan kym-menen vuotta sitten aiheesta: ”Me-lua vähentävät tiepäällysteet”.

Järjestömaailmaa edelsi Aalto- yliopiston tietekniikan yliopisto- lehtorin virka. Raitanen nautti opettamisesta ja kehitti myös ko-konaan uuden kurssin: Kestävä lii-kennejärjestelmä. Hän kokeekin myös nykyisessä työssään erittäin tärkeäksi infra-alan opetuksen ja työpaikkojen vetovoimaisuuden lisäämisen.

”Esimerkiksi Aallossa tietek-niikka häviää kirkkaasti monelle muulle vaihtoehdolle. Tiealan on pysyttävä mukana myös akateemi-sessa kilpailussa. Aallossa sen ar-vostus testataan ensi vuonna, kun nähdään, kuinka paljon opiskeli-joita pyrkii kandiohjelmasta tie-puolen maisterivaiheeseen.”

Ennen opetustehtäviä Raitanen työskenteli Destiassa, jossa hänen roolinsa oli toimia T&K-, projekti- ja innovaatiopäällikkönä sekä lii-kenne- ja viestintäministeriössä EU-asioihin keskittyneenä ylitar- kastajana.

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuva: TIEYHDISTYS

Tieyhdistys julkaisee lähiviik-koina päivitetyn strategian vuosille 2016-2020, jossa ovat tärkeässä roolissa alan nuoret ammattilai-set sekä tulevaisuuden muutosten ennakointi. Muut keskeisimmät tehtävät liittyvät päättäjävaikut-tamiseen ja alan yhteisöllisyyden ylläpitämiseen. Oleellista on myös yksityisteiden ja tiekuntien edun-valvontatyö, jota Tieyhdistys te-kee ainoana valtakunnallisena toimijana.

”Ylläpidämme muun muassa valtakunnallista neuvontapuhe-linta ja pyrimme vaikuttamaan yk-

sityisteiden rahoitukseen.”Digiloikka on käynnissä myös

infrapuolella. Raitanen uskoo, että tiepuolella tapahtuu asiassa paljon.”Alustan on oltava kunnossa, jotta käyttöön voidaan ottaa esimerkiksi robottiautoja ja uusia palveluita. Järjestelmää on ehdottomasti kehi-tettävä kokonaisuutena.”

Vapaa-aika kuluu tiiviisti pää-kaupunkiseudulla viikot asuvalla toimitusjohtajalla Koski TL:ssä, jossa hän viettää viikonloput mie-hensä sekä hevosen ja koirien kanssa. ■


RYM Oy etsii toiminnalleen uusia vaihtoehtojaRakennetun ympäristön huippu-osaamisen keskittymänä vuodesta 2009 toiminut RYM Oy:n neuvot-telukunta pohti marraskuussa, mil-lainen on tulevaisuuden RYM Oy.

“Kävimme läpi avainomistajien edustajien paneelissa ja avoimessa osakaskeskustelussa yhtiön halli-tuksen hahmottamia erilaisia ske-naarioita RYMin tulevalle toimin-nalle. Yhteisenä tavoitteenamme on varmistaa, että kansainväliseen kasvuun tähtäävillä yrityksillä on edellytykset avoimeen innovaatio-

Ilmainen tietopankkiKaikille avoimelle sivustolle on koottu tietoa rakentamisen kosteusvaurioiden ehkäisemiseen liittyvistä toimenpiteistä.

www.kosteudenhallinta.fi

Hinku-kunnat mukana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessaKohti hiilineutraalia kuntaa -hank-keeseen sitoutuneet Hinku-kun-nat ovat lupautuneet vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Vuosina 2007-2013 Hinku- kuntien päästöt laskivat 21 prosent-tia. Päästösektoreista suurimmat vähennykset kohdistuivat ener-

toimintaan”, RYM Oy:n neuvot-telukunnan puheenjohtaja Juha Lemström Senaatti-kiinteistöistä kertoo.

RYM Oy on käynnistänyt ja koordinoinut kolme tutkimusoh-jelmaa, joihin yritykset ovat pa-nostaneet Tekesin tuella noin 66 miljoonaa euroa. Tietomallintami-sen tehokkaaseen käyttöönottoon monia uusia työkaluja varsinkin infra-alalle tuonut PRE-ohjelma toteutettiin 2009-2014. Monitietei-nen, käyttäjäkokemukset vahvasti

esille nostanut Sisäympäristö-oh-jelma päättyi viime vuonna. Ke-säkuuhun 2016 asti on käynnissä EUE-ohjelma (Energizing Urban Ecosystems), jossa 17 yritystä, esi-merkiksi SRV, KONE ja SITO sekä viisi tutkimuslaitosta luovat perus-taa kaupunkikehittämisen uusille ekosysteemeille ja liiketoiminta-malleille. ■

www.rym.fi

gia-sektoriin, erityisesti kaukoläm-pöön (44 %), sähkönkäyttöön (30 %) ja muuhun fossiilisen polttoai-neen käyttöön (23 %). Myös jäte-sektorin päästöt vähenivät merkit-tävästi (19 %). Liikenteen päästöt taittuivat 12 prosenttia ja maata-louden neljä prosenttia.

Merkittävin syy ilmastopääs-töjen vähenemiseen on kuntien

siirtyminen sekä kaukolämmössä että erillislämmityksessä fossiili-sista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Hyvään tulokseen on vaikuttanut.myös kiinteistöjen energiatehok-kuuden parantaminen. ■

wwww.hinku-foorumi.fi

Terca-ohutsaumamenetelmä on uusi Wienerbergerin kehittämä julkisivun muuraustapa, jossa sauman paksuus on vain 4...6 mm.

Muurimaisessa julkisivussa tiilen kaunis pinta pääsee oikeuksiinsa, kun sauman ulkonäöllinen merkitys vähenee. Julkisivusta tulee elävä ja mielenkiintoinen. Ohutsaumattu julkisivu on kosteusteknisesti turvallinen ja perinteistä muurausta lujempi rakenne.

www.wienerberger.fi

Julkisivuratkaisut

ohutsaumamuurauksellaUutta ilmettä tiilijulkisivuun

Julk

isiv

utiili

Ter

ca, H

ectic

Eto

uffé


RIL-Palkinto 2015:LlNNA, SAIRAALA JA

PUUKERROSTALO

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuvat: ADOLFO VERA

RIL-Palkinto 2015 myönnettiin Presidentinlinnan peruskorjaushankkeen perustusten vahvistustöille. Voittajan valitsi seitsenhenkinen tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi Rakennuslehden

päätoimittaja Veijo Käyhty. Toisen sijan jakoivat HUS:n Meilahden sairaalan peruskorjaus ja Vantaan asuntomessualueelle rakennettu PuuMERA-kerrostalo.

RIL-Palkinto 2015 jaettiin 19.11.2015. RILiä edustivat toimitusjohtaja Helena Soimakallio (vas.) ja puheenjohtaja Tuomas Särki-lahti (2.vas.). Palkinnon vastaanottivat kiinteistöpäällikkö Juha Klingberg, projektipäällikkö Pekka Romppanen, linnanvouti Anne Puonti, toimitusjohtaja Matti Kruus, johtava konsultti Aku Varsamäki ja työmaapäällikkö Toivo Mäkeläinen. Palkinnon julkisti tuo-mariston puheenjohtaja Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty (oik.).


RILin vuosittain myöntämä RIL-Palkinto annetaan ra-kennuskohteelle, jonka suun-

nittelussa ja toteutuksessa on osoi-tettu erinomaista rakennusalan osaamista joko uutta kehittämällä tai olemassa olevaa tietoa luovasti soveltamalla. Palkinnon myöntä-misperusteissa huomioidaan tek-niikan ohella taloudelliset ja ym-päristönäkökohdat. Kohde on li-säksi yhteiskunnallisesti ja kan-sainvälisesti merkittävä. Palkinto on jaettu vuodesta 1972 lähtien.

Tänä vuonna korkeatasoisten kilpailuehdotusten joukosta vali-koitui voittajaksi Presidentinlin-nan peruskorjaushankkeen perus-tusten vahvistustyö. Tuomariston mukaan korjaushanke oli erittäin vaativa niin teknisesti kuin proses-sinhallinnankin kannalta.

”RIL-Palkinnon voiton ratkaisi kaksi isoa tekijää: Presidentinlin-nan sijainti sekä ennen varsinaista paalujen vahvistustyötä toteutetut koekorjaukset. Raati myös uskoo, että vastaavaa korjaustapaa voi-daan käyttää tulevaisuudessa myös muissa vaativissa kohteissa pää-kaupunkiseudulla”, tuomariston puheenjohtaja, palkinnon julkista-nut Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty sanoo.

Käyhdyn mukaan voittaja oli myös prosessinhallinnan kan-nalta haastava kohde, sillä hank-

keessa jouduttiin ratkomaan useita asioita tilanteen mukaan vasta työn aikana.

”Koko hankkeesta paistoi läpi perusteellinen huolellisuus; mi-tään osa-aluetta ei haluttu jättää arvailujen varaan ja lisäksi kor-jaustapaa haluttiin testata etukä-teen. Tämän ennakoinnin ansiosta myös aikataulutus ja kustannukset voitiin hahmottaa etukäteen hy-vinkin tarkasti.”

Kilpailun toinen sija jaettiin. Se myönnettiin HUS:n Meilahden sairaalan peruskorjaukselle ja Van-taan asuntomessualueelle raken-netulle PuuMERA-kerrostalolle.

Euroopan suurin puukerrostalo sai tuomaristolta kiitosta laajasta suunnitteluosaamisesta, tietomal-lin hyödyntämisestä sekä sääsuo-jassa rakentamisesta. Sairaala-hankkeessa tuomaristo painotti etenkin sen yhteiskunnallista mer-kitystä, kuten tiivistä yhteistyötä verottajan kanssa sekä tilaajavas-tuulain ja työsuojelulakien vaati-musten noudattamista jo hyvissä ajoin ennen lakien voimaantuloa.

RIL-Palkinnon voittaja julkis-tettiin Säätytalolla 19.11.2015. ■

Toisen sijan jakoivat HUS:n Meilahden sairaalan peruskorjaus ja PuuMERA- kerrostalo Vantaalta. Palkinnon vastaan-ottivat PuuMERAn puolesta Rakennus-liike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela ja Sweco Rakennetekniikka Oy:n teknologiapäällikkö Harri Moilanen sekä HUS:n puolesta HUS-Tilakeskuksen kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki ja HUS-Kiinteistöt Oy:n rakennuttamisyk-sikön päällikkö Vesa Vainiotalo.

Palkintotilaisuus järjestettiin Säätytalolla Helsingissä.


RIL-Palkinto 2015, voittaja:Presidentinlinna seisoo tukevasti

uusituilla perustuksillaan

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuvat: TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA

Vuonna 1820 valmistuneen Presidentinlinnan perustuk-set korjattiin 2013 kolman-

nen kerran rakennuksen historian aikana. Alun perin osittain puu-paalujen ja hirsiarinoiden varaan perustetun linnan ensimmäiset vahvistukset tehtiin 1930-luvun loppupuolella ulkoseinille vale-tulla betoniverhouksella. Korjauk-

Presidentinlinnan perustusten vahvistus oli erittäin vaativa projekti niin teknisesti kuin prosessinhallinnankin kannalta. Ennen varsinaisia korjaustöitä toteutettiin koekorjaus, jonka

perusteella menetelmäksi valikoitui suihkupaalutus.

sesta oli kuitenkin vain väliaikaista hyötyä. Myöskään 1960-luvulla to-teutettu vahvistustyö Mega-paa-luilla ei enää ollut riittävä, sillä vuosien mittaan tehdyissä katsel-muksissa havaittiin perustusten painumisesta aiheutuneita seinien halkeamia.

”Mega-paalujen kantavuus oli heikentynyt johtuen muun muassa

linnan ohi ajavien rekkojen aiheut- tamasta tärinästä ja pohjavesiolo-suhteiden vaikutuksesta. Kanta-vuus on todennäköisesti hävinnyt aika piankin paalujen asentamisen jälkeen”, Juha Klingberg, Tasaval-lan presidentin kanslian kiinteistö-päällikkö kertoo.

Kooltaan 8 398 bruttoneliö-metrin kokoista Presidentinlinnaa

Presidentinlinnan perustustyöt alkoivat 1813 ja se valmistui 1820. Rakennus on ollut monenlaisessa käytössä, kuten sotasairaalana sekä venäläisen sotilas- ja työläisneuvoston toimeenpanevan ko-mitean päämajana. Presidentinlinnaksi rakennus kunnostettiin vuonna 1921.


kannattelevat vanhat paalut koe-kuormitettiin kesällä 2010. Koe-kuormitetuista paaluista kahden murtokuorma oli suurin piirtein sama kuin niille tuleva laskennal-linen kuormitus ilman varmuus-kertoimia ja yhden paalun murto-kuorma oli pienempi.

”Tämän perusteella todettiin, että joko Mega-paalujen kanta-vuutta on lisättävä tai rakennus on paalutettava kokonaan uudelleen”.

Ratkaisu selkeni vähitellen vuosina 2010-2012 toteutettujen koekorjausten myötä. Suurin osa 260 vanhasta paalusta osoittautui ehjiksi ja hyvin rakennuksen pe-rustuksissa kiinni oleviksi, vaikka kantavuus olikin hävinnyt niiden alapäästä.

Maainjektointikokeilla saatiinhuonoja tuloksiaKoekorjaukset toteutettiin vah-vistamalla Mega-paalujen alaosia maainjektoinnilla ja suihkupaa-lutekniikalla. Nopeampi ja edul-lisempi maainjektointi osoittau-tui korjaustapana Klingbergin mu-kaan kuitenkin toimimattomaksi.

”Hydraulisesti painamalla paa-lut olivat jääneet kuitenkin irti ko-vasta pohjasta irti 1960-luvulla. Suihkupaalutuksella onnistuttiin saavuttamaan todellisen kovan pohjan ja Mega-paalun kärjen väli. Betonimassa suihkutettiin kovasta pohjasta ylöspäin, kunnes suihku-paalu saavutti vanhan Mega-paa-lun alapään. Tekniikka oli haas-tava, sillä kaikki poraukset tehtiin vinoon ja sisäpuolelta.”

Koekorjausvaiheessa osa Mega- paalujen alapäistä vahvistettiin valmiiksi, ja niille tehtyjen kuor-mituskokeiden jälkeen työtapa osoittautui toimivaksi: kantavuus parani riittävästi.

Klingberg kehuu suihkuttajan ammattitaitoa, sillä hän löysi oi-keat kohdat korvakuulon ja käsi-tuntuman avulla.

”Suihkupaalutuskoneen käyt-täjä oppi kuulemaan, milloin

maa-aines muuttui betoniksi ja milloin saavutettiin vanha paalu. Työ opetti tekijäänsä.”

Varsinainen vahvistustyö ajoit-tui vuodelle 2013. Siinä käytettiin enimmäkseen kahta suihkupaalua yhtä Mega-paalua kohden. Kor- jaustoimenpiteiden lisäksi joudut-

tiin rakentamaan myös noin sata kokonaan uutta paalua.

Toimivalla yhteistyöllä päästiin hyvään lopputulokseenPerustusten vahvistus oli kaikki-neen erittäin vaativaa. Klingbergin mukaan rakennuksen alla oleva


kiviladelma saattoi olla kaksi met-riä paksu ja 1960-luvulla laitetut paalut sijaitsivat osittain epämää-räisessä järjestyksessä.

”Niiden sijaintia yritettiin pai-kallistaa paalukartan avulla, jo-hon oli merkitty paalujen pi-tuudet ja pohjan muoto. Lisäksi joissakin kohdissa piti porata pitkältäkin vinoon, että suihku-tus pystyttiin toteuttamaan oi-keassa kulmassa. Aina tämä ei onnistunutkaan, jolloin toimen-pide oli tehtävä uudestaan. Tä-män lisäksi aika moni kohta teh-tiin suunnitelmallisestikin kah-teen kertaa eli vanhan Mega- paalun molemmille puolelle teh-tiin uusi paalu.”

Klingberg antaa täydet pisteet Sito Oy:n pohjarakennussuunnit-telija Aku Varsamäelle, joka osasi hylätä koekorjausvaiheessa injek-toinnin. Hänestä erillisen koekor-jausurakoitsijan käyttäminen oli tärkeä osa hankkeen onnistumista.

”Myös pääurakoitsija SRV Ra-kennus Oy:n aluevastaava Alpo Asikainen oli onnistumisen kan-nalta tärkeä henkilö, sillä hän pys-tyi pitämään hankkeen aikatau-lussa ja kustannukset kurissa. Tä-hän vaikuttivat muun muassa usein pidetyt kehityspalaverit paa-

lutusurakoitsijan kanssa sekä ra-kennuttajan ja suunnittelijoiden suuri myötävaikuttaminen vahvis-tuksen kulkuun.”

Urakoitsijan valinnan ratkaisi osaltaan myös kaluston koko. Pre-sidentinlinnan kellariin mahtui-vat vain pienet koneet, eikä ko-vin monella ollut sopivaa kalustoa. Klingberg antaa täydet pisteet yh-teistyölle Museoviraston ja raken-nusvalvonnan kanssa: kaikki meni hienosti, eikä kompromisseja jou-duttu tekemään.

Aikataulullisesti koekorjauk-set sattuivat Klingbergin mukaan hyvään väliin, ennen president-tikauden vaihtumista. Näin ollen

suunnittelun ja toteutukseen vä-lille jäi tarpeeksi aikaa myös koekorjauksille.

”Myöskään vuoden 2014 itse-näisyyspäivän vastaanottoa ei olisi vietetty Presidentinlinnassa, ellei perustusvahvistusmenetelmää olisi hiottu useissa erillisissä testikor-jauksissa ennen varsinaista suurta peruskorjausta.”

Koko linnan korjausurakka maksoi noin 45 miljoonaa eu-roa, josta perustusten korjauksen osuus oli noin viiden prosentin luokkaa. ■

Presidentinlinnan peruskorjauksen perustusten vahvistustyöt:

yy Rakennuttaja: Tasavallan Presidentin kanslia/ kiinteistöpäällikkö Juha Klingberg ja linnanvouti Anne Puontiyy Rakennuttajakonsultti: Indepro Oy/ toimitusjohtaja Matti Kruus, projektipäällikkö Pekka Romppanenyy Pääsuunnittelija: LPR Arkkitehdit/ Pauno Narjus ja ennakkotöiden osalta Sito Oy/Aku Varsamäkiyy Arkkitehti: LPR Arkkitehdit/ arkkitehti SAFA Pauno Narjus ja arkkitehti SAFA Tiitta Itkonenyy Rakennesuunnittelu: Ideastructura Oy/ projektipäällikkö Pentti Ahoyy Pohjarakennesuunnittelu: Sito Oy/ johtava konsultti Aku Varsamäkiyy Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy/ työmaapäällikkö Toivo Mäkeläinen, aluevastaava Alpo Asikainenyy Aliurakoitsija: Lemminkäinen Infra Oy/ projektipäällikkö Kimmo Perkiö

”Suihkupaalutuksella onnistuttiin saavuttamaan todellisen kovan pohjan ja Mega-paalun kärjen väli. Betonimassa suihkutettiin kovasta pohjasta ylöspäin, kunnes suihkupaalu saavutti vanhan Mega-paalun alapään. Tekniikka oli haastava,

sillä kaikki poraukset tehtiin vinoon ja sisäpuolelta.”

- Juha Klingberg

ISKUVASAROIDEN TERÄT EDULLISESTI ENNAKKO-TILAUKSELLA

Atlas Copcon terälaatua on saatavilla kaikkiin yleisimpiin vasaramerkkeihin. Tutustu kampanjaamme osoitteessa www.atlascopco.fi tai kysyy lisää:

Pekka Kabanowpuhelin 020 718 9226

Petteri Koikkalainenpuhelin 020 718 9316


ISKUVASAROIDEN TERÄT EDULLISESTI ENNAKKO-TILAUKSELLA

Atlas Copcon terälaatua on saatavilla kaikkiin yleisimpiin vasaramerkkeihin. Tutustu kampanjaamme osoitteessa www.atlascopco.fi tai kysyy lisää:

Pekka Kabanowpuhelin 020 718 9226

Petteri Koikkalainenpuhelin 020 718 9316


Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuvat: HUS

RIL-Palkinto 2015, jaettu toinen sija:Kansainvälisesti esimerkillinen

sairaalaremontti Meilahden tornisairaalan energiatehokkuutta edistävä peruskorjaus maksoi lähes 102 miljoonaa euroa. Vanhasta tornista purettiin kaikki pois paljaalle betonirungolle saakka. Nyt toiminnassa on

huipputekninen ja -turvallinen sairaala.

Meilahden sairaalan massiivi-nen peruskorjaus kesti noin kolme vuotta, syksystä 2011

syksyyn 2014. Korjauspäätös syn-tyi, kun vuonna 1965 valmistu-neessa rakennuksessa ilmeni jul-kisivuvuotoja, märkätilojen kos-teusvaurioita sekä sisäilma- ja in-fektio-ongelmia. Myös sähkö- ja teleliikenneverkot olivat puutteel-liset ja rakennuksen energiatehok-kuus huono.

Rakennus on suojeltu asema-kaavassa sr-2 -merkinnällä, joten sisältä täysin uudistettuun sairaa-laan tuli rakentaa julkisivu, joka vastasi ulkonäöltään alkuperäistä. Entinen oli HUS-Kiinteistöt Oy:n rakennuttamisyksikön päällikkö Vesa Vainiotalon mukaan epätii-vis. Uusi ratkaisu toteutettiin kak-soisjulkisivuna, joka täytti suojelu-määräyksen ja paransi samalla ra-kennuksen energiatehokkuutta.

”Sen lisäksi, että remontissa pa-rannettiin ulkovaipan tiiveyttä ja U-arvoa, energiatehokkuutta pa-rannettiin muun muassa ilman-vaihdon lämmöntalteenotolla,poistoilmalämpöpumpuilla, ve-denjäähdyttimen lauhteen tal-teenotolla, energiatehokkailla lai-tevalinnoilla sekä ilmanvaihdonja valaistuksen ohjauksilla. Läm-mitysenergian ominaiskulutuksenarvioidaan pienentyvän peruskor-

Meilahden sairaala on valmistunut vuonna 1965. Rakennuksen alkupe-räisen suunnitelman teki Arkkiteh-titoimisto Reino Koivula ja Jaakko Paatela.


jauksen myötä noin 25 prosentilla ja sähköenergian viidellä prosen-tilla. Koska sairaala otettiin poti-laskäyttöön vasta viime lämmitys-kauden jälkeen, ei todellisia lukuja ole vielä päästy mittaamaan. Ne selviävät ensi keväänä”, Vainiotalo kertoo.

Sairaalaan upotettiin remon-tin yhteydessä paljon uutta tek-niikkaa. Myös katolle asennettiin remontin yhteydessä aurinkopa-neeleita, joista saatu energia hyö-dynnetään märkätilojen lattialäm-mityksessä. Suunnitteluvaiheessa tutkittiin aurinkoenergian suu-rempaakin hyödyntämistä, mutta sitä ei katsottu suunnitteluvai-heessa taloudellisesti järkeväksi.

Samaan aikaan tornisairaa-lan peruskorjauksen kanssa Mei-lahden sairaala-alueelle rakennet-tiin myös maanalaisia huolto- ja pysäköintitiloja. Vainiotalon mu-kaan kyseinen hanke mahdollisti maasta saatavan energian hyödyn-tämisen tornisairaalan lämmityk-sessä ja jäähdytyksessä.

”Maanalaisissa tiloissa tehtiin aluksi koeporaukset. Niiden pe-rusteella selvitettiin kalliosta saata-van energian määrää. Näiden tut-kimusten mukaan laadittiin suun-nitelma 49:n, 250 metriä syvän po-rakaivon maaenergiakentästä, joka myös toteutettiin.”

Mallivuodeosasto ohjasi huonesuunnitteluaPotilasturvallisuuden takia koko vuodeosastorakennus jouduttiin tyhjentämään remontin ajaksi. Väistötiloina toimi osin Meilahden Kolmiosairaala, HYKSin muut sai-raalat sekä tontille tätä varten ra-kennettu väliaikainen 120 sairaan-sijan vuodeosastorakennus.

Peruskorjauksen tärkeänä ta-voitteena oli myös parantaa tilojen käytettävyyttä ja vastata nykyaikai-sen sairaanhoidon vaatimuksiin.

”Esimerkiksi uusituissa potilas-huoneissa on enimmillään kolme sairaansijaa entisen neljän-kuuden

sijaan, ja jokaisessa huoneessa on oma wc- ja suihkutila. Tämä pa-rantaa luonnollisesti infektiotur-vallisuutta”, Vainiotalo sanoo.

Potilastornin vuodeosastot suunniteltiin geneerisiksi eli pe-rusrakenteeltaan ja tiloiltaan sa-manlaisiksi. Kaikkiaan sairaansi-jamäärä väheni noin 500:sta 300:n.

Vuodeosastojen lisäksi perus-korjattuun rakennukseen valmis-tui kaksi kerrosta tehohoidon ja tehostetun valvonnan tiloja, kaksi kerrosta opetus- ja toimistoti-loja sekä poliklinikkatiloja yhteen kerrokseen.

Vaativinta sairaalatoimintojen häiriöttömyyden säilyttäminenVainiotalon mielestä purkuvaihe oli kaikkein hankalin osa koko hanketta.

”Vaikka purkuvaihe oli aivan valtavan haastava, sujui se yllättä-vän hyvin. Mitään vakavia häiri-öitä ei onneksi ilmennyt missään vaiheessa remonttia. Sairaalatoi-mintojen häiriöttömyys pystyttiin turvaamaan, vaikka potilastornin työmaa oli keskellä toimivaa ja laa-jaa sairaala-aluetta.”

Ennakkoon suurena riskinä oli vanhan rakennuksen matala, vain 3,1-metrinen kerroskorkeus.

”Koska uuden sairaalaraken-

nuksen vastaava korkeus on 4,5 metriä, meillä jäi 1,5 metriä vä-hemmän tilaa tekniikalle. Tieto-mallinnus oli ratkaisevassa ase-massa, jotta talotekniikkajärjes-telmät saatiin sovitettua ahtai-siin tiloihin niin suunnittelu- kuin rakennusvaiheessakin. Työ-maalla BIMiä hyödynnettiin myös taloteknisten järjestelmien asennusvaiheessa.”

Sairaalan käyttöönotto tapahtui vaiheittain vuoden 2015 aikana. Viimeiset tilat otettiin käyttöön syyskuun alussa. Peruskorjauksen jälkeen Meilahden tornisairaala on vaativan erikoissairaanhoidon vaatimukset täyttävä moderni sai-raala. Vainiotalo onkin hankkeen lopputulokseen erittäin tyytyväi-nen. ■

Meilahden sairaalan peruskorjaus:

yyOmistaja/Tilaaja: HUS-kuntayhtymä, edustajana HUS-Tilakeskus/ kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki yy Rakennuttamispalvelut: HUS‐Kiinteistöt Oy/ rakennuttamisyksikön päällikkö Vesa Vainiotalo, projektipäällikkö Ulla Mehik ja laatupäällikkö Jarmo Forss yy Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy/ arkkitehti SAFA Antti‐Matti Siikalayy Rakennesuunnittelu: Vahanen Oy/ projektipäällikkö Mikko Laiho ja projektipäällikkö Sari Siitonenyy LVIS‐suunnittelu: Granlund Oy/ Markku Heinonen (LVI) ja Ralf Lindström (S)yy KSL‐suunnittelu: Granlund Oy/ Anssi Hakarinneyy Pääurakoitsija: Lujatalo Oy/ työpäällikkö Jyrki Tuohimetsä ja vastaava mestari Ari Rinta‐Rahko


Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuvat: MIKA AIRAKSELA/RAKENNUSLIIKE REPONEN OY

RIL-Palkinto 2015, jaettu toinen sija:Puukerrostalorakentamisen

taidonnäyteKivistön Asuntomessualueen puukerrostalo täyttää matalapassiivienergiatalon vaatimukset.

Pilottiluonteestaan huolimatta rakennuksen lisätyöt jäivät minimiin, sillä mallinnus takasi tarkan lopputuloksen.

PuuMERA Kivistön mallinnuksen suurin haaste oli kohteen suuri koko ja detal-jien määrä.


PuuMERA Kivistön viimei-setkin asukkaat muuttivat si-sään Euroopan suurimpaan

puukerrostaloon marraskuussa. Talossa on 186 asuntoa seitse-mässä kerroksessa. Paaluperustei-sen rakennuksen kokonaisala on 12 026 kerrosneliömetriä. Ensim-mäinen kerros on pääosin beto-nielementti -rakenteinen. Yläpuo-liset puurakenteiset asuinkerrok-set edellyttivät perustustasokseen painumatonta holvirakennetta, joka toteutettiin jälkijännitettynä paikallavalulaatastona.

”Kyseessä oli uraa uurtava pi-lottihanke, jossa saavutettiin tieto-mallinnusta apuna käyttäen hyvä yhteistyö suunnittelun ja raken-tamisen välille. Kohde oli erittäin vaativa tiukan aikataulun ja aiem-masta vastaavantyyppisestä raken-tamisesta puuttuvien yksityiskoh-taisten kokemusten takia”, puu-rakenteiden teknologiapäällikkö Harri Moilanen Sweco Rakenne-tekniikka Oy:stä kertoo.

Hän jatkaa kohteen olleen haas-tava myös kaupunkikuvallisesti. Siihen liittyvät vaatimukset jar-ruttivat suunnittelun aloittamista 1,5 kuukautta. Esimerkiksi raken-nuksen toisen puolen julkisivu piti avata kahdesta kohtaa. Rakenteel-lisesti se toteutettiin näyttävillä lii-mapuisilla v-pilareilla.

”Julkisivuun piti saada paljon eloa: toisella puolella julkisivun piti näyttää siltä kuin siinä olisi kolme taloa ja toisella puolella talo oli ikään kuin jaettava kahteen osaan. Rakennuksessa on esimer-kiksi kolme erilaista parvekerat-kaisua, joista kahta ei ole aiemmin tehty rankarakenteina. Niin kutsu-tut reppuparvekkeet on toteutettu kerroksittain nostettavana jär-jestelmänä. Käärmeparvekkeissa on käytetty ripustettua raken-netta ja liimapuupalkeista koot-tua laattaa, jotta ratkaisusta saatiin eläväpintainen.”

Rakennusteknisesti vaativin suunnittelun osuus oli täysin levy-

jäykisteisen 5-6 kerroksisen puu-rakenteen toteutus monimuotoi-seen ja jaettuun rakennuspohjaan.

”Puurakenteiden oma massa ei riittänyt vastapainoksi mitoitta-valle vaakakuormitukselle, joten jäykistysseinät jouduttiin ankku-roimaan betoniholviin. Ratkaisu kehitettiin työmaatoteutuksen nä-kökulmasta”, Moilanen sanoo.

Mallinnus apuna kaikilla osa-alueillaPuuMERA Kivistön yksi erikois-piirteistä oli myös mahdollisim-man korkea tuoteosien valmius- aste. Esimerkiksi elementit valmis-tettiin mahdollisimman pitkälle jo tehtaalla. Suurelementtien sisällä on kantava runko, jossa on ilma- ja palotiiviit läpiviennit talotekniikan asennuksille.

Jotta kokonaisuus meni nap-piin, eri erikoisalojen suunnitel-mat tietomallinnettiin. Lisäksi suunnittelijat kävivät tietomal-linnukseen liittyviä ongelmakoh-tia läpi säännöllisesti järjestetyissä kokouksissaan.

Koska sopivia mallinnustyö-kaluja ei kuitenkaan ollut tarjolla kaikkiin seinä- ja kattorakentei-siin, kehitettiin sekä suunnittelun

aikana että ennen sitä uudenlaisia mallinnustyökaluja. Näin voitiin varmistaa muun muassa kaikkeen talotekniikkaan liittyvien asennus-ten sovitukset rakenteisiin sekä to-teuttaa tarvittavat varaukset ja lä-piviennit valmiiksi rakennusosiin tehtaissa, ilman työmaalla tehtä-viä töitä.

Mallinnusta hyödynnettiin kai-killa osa-alueilla paalutuksesta ve-sikaton tuuletukseen. Valmisosien lisäksi niin betoniset kuin puiset-kin paikallaan rakennettavat osat mallinnettiin yhteensopivuuden varmistamiseksi. Malliin merkit-tiin myös esimerkiksi erikseen suunnitellut jännepunosrakenteet. Näin voitiin varmistaa, kuinka kiinnitykset ja läpiviennit voidaan toteuttaa.

Moilanen on lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen.

”Tietomallinnuksella suun-nitteluvirheet saatiin eliminoi-duksi ja työmaalla jouduttiin sää-tämään erittäin vähän. Puuraken-teisia laatta- ja seinäelementtejä-kin asennettiin kuitenkin yli 2 000, kattoelementtejä 150 ja parvek-keita 186:n asuntoon.” ■

PuuMERA-kerrostalo, VantaayyyyOmistaja/tilaaja: Suomen Vuokrakodit Oy / toimitusjohtaja Joonas Auttila, TA-Asunnot Oy/ projektipäällikkö Mikael Lönnroth yy Pääsuunnittelija: Vuorelma Arkkitehdit Oy/ arkkitehti SAFA Mika Ukkonen yy Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy/ dipl.ins. Antti Vilen ja teknologiapäällikkö Harri Moilanen yy LVIS-suunnittelu: Optiplan Oy/Jyrki Marttila ja Mats Lindforsyy Palotekninen konsultti: L2 Paloturvallisuus Oy/ Juha-Pekka Laaksonenyy Äänitekninen konsultti: Helimäki Akustikot Oy/Heikki Helimäki ja Erno Huttunenyy Tietomallikoordinointi: Sweco Asiantuntijapalvelut Oy/ Antti Hämäläinenyy Seinäelementtitoimitus: Koskisen Oy/ Juha Kohonen ja Vesa Saarelainen yy Välipohja ja parveketoimitus: VVR Wood Oy/ Tero Vesanenyy Pääurakoitsija: Rakennusliike Reponen Oy/ Mika Airaksela, Hannu Saari, rakennuttaminen ja Heimo Pulkkinen, Matti Mäkitalo, työmaa


Rakentamisessa oli pitkä ja ta-sainen nousukausi 90-luvun laman jälkeen, kunnes rahoi-

tuskriisi iski vuonna 2008. Sen jäl-keen uudisrakentaminen on vä-hentynyt sekä talonrakentamisessa että infrarakentamisessa. Korjaus-rakentamisen määrään rahoitus-kriisillä ei ole ollut näkyvää vaiku-tusta ainakaan tilastojen valossa.

Viimeiset seitsemän vuotta ovat olleet siis vaikeita aikoja rakenta-jille. Miten tämä on vaikuttanut alan tutkimus- ja kehittämistoi-mintaan? Poistimme Tekesin or-ganisaatiosta toimialarakenteen kolme vuotta sitten. Sen jälkeen emme ole aktiivisesti seuranneet toimialoittain kehittämispanos-tuksia. Tärkeämpää onkin seu-rata, mitä panostuksilla on saatu aikaiseksi.

Olemme tutkineet yritysten kasvua ja yrittäneet löytää kasvun pullonkauloja. Tarkastelun koh-teena oli vuosina 2007-2009 Kaup-palehden kasvajat listalle päässeet

Teksti: MIKA LAUTANALA, JOHTAJA, TEKES JA JUSSI KAJALA, ASIANTUNTIJA, TEKES

yritykset ja vertailuaineistona Te-kesin rahoitusta samana ajankoh-tana saaneet pk-yritykset. Tar-kastelimme näiden yritysten lii-kevaihdon kehittymistä vuosien 2009-2014 välillä.

Näistä aineistoista pystyimme tekemään myös toimialakohtaisia vertailuja. Perinteisillä toimiala-luokituksilla tarkasteltuna raken-nusala on melko kapeasti määri-telty. Esimerkiksi alaa varten teh-dyt teollisuuden tuotteet jäävät laskennan ulkopuolelle. Luokit-telemme Tekesissä rakennusalan laajemmin, lukien mukaan muun muassa palveluntarjoajat, joiden toiminta kohdistuu nimenomaan rakennusalaan.

Analyysin tuloksena paljastui, että myös rakennusalalla kehittä-minen kannattaa. Peräti 30 pro-senttia vuosina 2007-2009 Teke-sin innovaatiorahoitusta saaneista rakennusalan yrityksistä on pysty-nyt kaksinkertaistamaan liikevaih-tonsa vuosien 2009-2013 aikana, ja

jopa puolet on kasvattanut liike-vaihtoaan yli 25 prosenttia tuona ajanjaksona.

Tätä on hyvä verrata rakennus-alan kasvuyrityksiin, jotka hake-vat kasvua myös muuten kuin in-novaatiotoiminnan kautta eli ver-tailuaineistona käytettyyn kas-vuyrityslistaan. Nämä olivat siis nopeimmin kasvaneita yrityk-siä vuosina 2007-2009. Tästä ryh-mästä vain 18 prosenttia pystyi kaksinkertaistamaan liikevaih-tonsa ja vain 30 prosenttia pys-tyi kasvattamaan liikevaihtoaan 25 prosenttia vuosien 2009-2013 aikana.

On silmiinpistävää, että tutki-mus-, kehittämis- ja innovaatio-toiminnan kautta kasvua hakevat Tekesin asiakkaat kasvavat mer-kittävästi enemmän kuin kasvu-yritykset kaiken kaikkiaan. Kas-vuhakuisten kannattaa siis pistää paukkuja kehitystyöhön! ■

KEHITTÄMINEN KANNATTAA –myös rakennusalalla

KOLUMNISTI KYLÄSSÄ

Kukonkankaantie 8, Hollola • [email protected] • 03 877 200 • www.rakennusbetoni.fi

AKO-seinä– valmiiksiasennettuna.

KIVISEINÄT

ACO-

tuotem

erkki

on ny

t AKO!

Akustiikka AKO® 130 ääneneristävyys rakennuksessa mitattuna

R’w 48 dB!


Koonnut: HELENA SOIMAKALLIO

VUODEN HUIPUT 2015Kiinteistö- ja rakentamisalan vuoden parhaat hankkeet ja henkilöt on jälleen nimetty. On aika onnitella voittajia ja ammentaa näistä hienoista suorituksista esimerkkejä koko alan kehittämiseen.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL antoi tänä vuonna tunnustuksensa pitkän linjan

rakennesuunnittelun ammattilai-selle, Ramboll Finland Oy:n suun-nittelujohtaja Tapio Aholle.

Ahon osaamista hyödynnetään parhaillaan muun muassa Helsin-gin Keskustakirjastossa, joka kuu-luu rakenneteknisesti vaativimpiin Suomessa koskaan toteutettuihin hankkeisiin.

Tapio toimii aktiivisesti alan kehittämiseksi. Hän haluaakin ko-rostaa korkeatasoisen rakenne-suunnittelun koulutuksen ja ra-kentamisalan kehitystyön merki-tystä. Alan suurimmiksi kehitysas-keleiksi tämä alan ”grand old man” nimeää epäröimättä tietomallin-nuksen ja erilaiset laskentatyökalu:

”Mallinnus tuottaa virheettö-miä suunnitelmia, eikä esimer-kiksi Keskustakirjaston näköistä taloa voisi rakentaa ilman mallin-tamista.” ■

Vuoden Rakennusalan diplomi-insinööri:Tapio Aho

Vuoden 2015 rakennusalan diplomi-insi- nöörillä Tapio Aholla on yli 30 vuoden kokemus vaativista rakennesuunnittelun asiantuntija- ja johtotehtävistä.

Kuva: Vanessa Riki


Vuoden Rakennusmestari on Jari Lainio

Rakennusmestarit ja –insinöö-rit AMK RKL ry myönsi vuo-tuisen tunnustuksensa rai-

siolaiselle rakennusmestari Jari Lainiolle. Palkintolautakunnan mielestä Lainio on ansiokkaan työuran lisäksi aktiivinen yhteis-kunnallinen vaikuttaja ja aktiivi-nen järjestöihminen.

Vuoden mestari on kokenut yrittäjä, jonka yritys Rakennustoi-misto Lainio & Laivoranta on to-teuttanut runsaasti erilaisia uu-dis- ja korjausrakennuskohteita. Erityisesti hän sanoo nauttivansa vaativista kirkkojen ja muiden museoviraston kohteiden sanee-

raus- ja konservointitöistä: ”Kirk-kokohteet ovat aina olleet meille urakoita, jotka ovat aina merkin-neet paljon. Kun sen kirkon oven avaa, ja aistii 1500-luvulla raken-netun hengenhuoneen tunnelman – se jotenkin vetää nöyräksi. Koh-teet ovat haastavia ja niissä on ainajokaisessa oma jännitteensä”.

Vuoden Nuoreksi Rakennus-mestariksi RKL valitsi Niilo Hä-mäläisen Helsingistä. Valintaan vaikuttivat erityisesti nuoren ra-kennusmestarin monipuolinen ja laaja työkokemus sekä kansainväli-siltä kentiltä hankittu kokemus. ■

Ulla Mehik palkittiin Vuoden rialaisena

Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry myönsi HUS-kiinteistöt Oy:n pro-

jektipäällikkö, rakennusinsinööri Ulla Mehikille Vuoden rialainen 2015 -tunnustuspalkinnon. Mehi-kin ura rakennusalalla on painot-tunut peruskorjauksiin ja sanee-rauksiin, erityisesti sosiaalisessa asuntotuotannossa.

Mehikin korjausprojekteina on ollut eri aikakausien rakennuk-sia, julkisivuja, käyttötarkoituksen muutoksia ja monia vaativia hank-keita. Hänen yksi merkittävim-mistä projekteistaan oli juuri val-

mistunut Meilahden potilastornin peruskorjaushanke, joka on saanut runsaasti positiivista julkisuutta hyvästä toteutuksesta ja laadusta. Muun muassa rakennuksen ener-giatehokkuutta parannettiin mer-kittävästi. ■

Vuoden rialaisena palkittu Ulla Mehik on toiminut aktiivisesti myös RIAssa jo yli kaksikymmentä vuotta.

Jari Lainiolle myönnetty Vuoden Raken-nusmestari -palkinto on tunnustus esi-merkillisestä työstä ja rakentamisiin liittyvistä huomattavista ansioista.

Kuva: Jari Kostiainen


Piia Sormunen on valittiin vuoden LVI-Naiseksi

Grandlund Consulting Oy:n toimialajohtaja, tekniikan tohtori Piia Sormunen on va-

littu Vuoden 2015 LVI-Naiseksi. Sormusta arvostetaan aktiivisena alan kehittäjänä, joka on usein toi-minut pioneerina tuomalla perin-teikkäälle alalle uusia toiminta-malleja, kuten yhteistyötä ja joh-tamista parantavan Big room –menetelmän.

Vuoden LVI-Nainen tunnus-tuksen myöntää LVI-Naiset ry,joka on vuonna 2008 perustettuLVI-alalla toimivien naisten yh-

MANK ry myönsi tänä vuonna kolme Tömppää. Iso Tömppä myönnettiin

Liikenneviraston, Vantaan kau-pungin ja Finavian yhteiselle Kehä-rata-hankkeelle, joka on erinomai-nen osoitus hyvästä yhteistyöstä, hallitusta kaupunkirakenteen ke-hittämisestä sekä korkeatasoisesta infra-alan osaamisesta.

Yhteensä kahdeksantoista ki-lometriä pitkä Kehärata yhdisti toisiinsa Vantaankosken radan ja Pääradan luoden uuden junalii-kenteen poikittaisyhteyden Van-taalle. Vajaat 774 miljoonaa euroa maksaneeseen kokonaisuudessa rakennettiin viisi uutta asemaa ja tehtiin kolme uutta asemavarausta sekä yli kahdeksan kilometriä tun-neleita. Radan myötä on avautu-nut odotettu raideyhteys Helsingin keskustan, Helsinki-Vantaan len-toaseman ja muun Suomen välille. Kyseessä onkin yksi pääkaupun-

teistyöverkosto. Yhdistyksen tar-koituksena on edistää naisten nä-kyvyyttä, verkostoitumista ja ke-hittymistä LVI-alalla sekä toimia esikuvana ja näin kannustaa nuo-ria naisia alan opintojen pariin. ■

Vuoden LVI-Nainen Piia Sormunen on viehättynyt mahdollisuudesta kehittää konsultointiin uudenlaisia työkaluja sekä palvelutuotteita, kuten asiakaslähtöisiä koulutus- ja asiantuntijapalveluita.

Tömpät 2015kiseudun historian merkittävim-mistä joukkoliikennehankkeista.

Espoon kaupungin entinen teknisen toimen johtaja Olavi Louko palkittiin Pikku Tömpällä infra-alan hyväksi tehdystä elä-mäntyöstä, joka päättyi kesällä suru-uutiseen. Louko meneh-

tyi sunnuntaina 9. elokuuta 2015 Espoossa vain joitakin päiviä eläk-keelle jäämisensä jälkeen.

Toinen Pikku Tömppä myön-nettiin Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohoselle, joka palkittiin infra-alan hyväksi tehdystä elä-mäntyöstä. ■

Kehärata mahdollistaa vanhojen asuin- alueiden kehittämisen ja kokonaan uusien alueiden synnyttämisen pääkaupunkiseudulle.

Kuva: Hannu Vallas / Lento-kuva Vallas Oy

Kuva: Granlund Oy


Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto Puukuokka-asuinkerrostalolle

Säveltäjä Kaija Saariaho valitsi vuoden 2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi

Puukuokka-asuinkerrostalon. Jy-väskylän Kuokkalaan vuonna 2014 valmistuneen puukerrostalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto OOPEAA Office for Peripheral Architecture Seinäjoelta.

Puukuokka on kohde, jossa yh-distyvät kohtuuhintainen asumi-nen, puurakentaminen ja uusien tekniikoiden edistäminen. Saari-aho totesi omissa perusteluissaan, että ”voittajaksi valitsemassani Puukuokassa yhdistyvät asiat, joita arvostan sekä arkkitehtuurissa että elämässä. Puukuokka on uskalias ja kunnianhimoinen työ, johon si-sältyvät uuden rakennusteknolo-gian tutkiminen, ihmisläheisyys sekä pyrkimys ekologisiin ratkai-suihin ja ihmisen elämänlaadun parantamiseen”.

Pääsuunnittelijana toimineen arkkitehti Anssi Lassilan mukaan tavoitteena Puukuokan suunnit-telussa oli luoda ison mittakaa-van puurakentamiselle tunnistet-tava muotokieli, jossa kodikkuus ja kokemuksellisuus yhdistyvät kiinnostavalla tavalla. Puukuo-kan rakenteet koostuvat massiivi-puusta ja puisista clt-levyistä. Ka-tutilaan päin suuntautuva tumma ulkokuori suojaa korkeammalla si-jaitsevaa pihaa. Kontrastina ulko-puolen tummalle julkisivulle pi-han julkisivu on käsittelemätöntä kuusta ja sitä elävöittävät parve-keulokkeiden sarjat. Asunnot on pinottu kolmeen kahdeksanker-

roksiseen vyöhykkeeseen, jolloin niiden väliin jää korkea ja valoisa, koko rakennuksen korkuinen au-latila. Ratkaisu tehdä porrashuo-neesta puolilämmin on mahdollis-tanut sen poikkeuksellisen avaran mitoituksen.

Puukuokka-hankkeen tilaaja oli Lakea Oy ja pääurakoitsija jy-väskyläläinen JVR-rakenne Oy. ■

Puukuokan suunnittelussa pyrkimyksenä on ollut löytää kestävä ja laadukas rat-kaisu kohtuuhintaiseen asumiseen.

Kuva: Mikko Auerniitty


Osuuspankin uusi pääkonttori on Vuoden teräsrakenne

Uniikit ja innovatiiviset ra-kenneratkaisut siivittivät OP Ryhmän Vallilaan toteute-

tun toimistotalohankkeen Vuo-den 2015 Teräsrakennepalkinnon voittajaksi. Eri suuntiin vinot sei-nät ja näyttävät lasipinnat reunus-tavat joustavasti käytettävää, ja uu-siin työskentelytapoihin kannusta-vaa 4 000 työntekijän miljöötä.

Nelivuotisen urakan lopputu-loksena Vallilassa päädyttiin hyvin avoimeen ja toisaalta monimuo-toiseen työympäristöön, jossa on erilaisia vyöhykkeitä. Sieltä löytyy kohtaamis- ja vetäytymistiloja sekä perinteisiä työpisteitä.

Tilaajan edustajana toiminut OP:n kiinteistöjohtaja Auni Palo kehuu toimitilojen yhteisöllisyyttä

ja informatiivisuutta. Kokonaisuus luo myönteistä mielikuvaa OP:sta työnantajana sekä vahvistaa OP:n arvoja, joissa vastuullisuus on tär-keässä osassa. Rakennusmassa on kestävä, energiatehokas ja kaupun-kikuvaan istuva kokonaisuus.

Kokonaisuus koostuu 58 000 neliön uudisosasta ja noin 30 000 neliön peruskorjattavasta osasta sekä näitä yhdistävästä valokattei-sesta sisäpiha-alueesta.

Teräsrakennepalkinnon vuosit-tain myöntävä Teräsrakenneyhdis-tys ry totesikin tunnustusta myön-täessään, että rakennus on Suo-men oloissa poikkeuksellisen suuri toimistokokonaisuus, joka sisältää rakenteellisesti valtavirrasta poik-keavia ratkaisuja. Maanpäällis-

ten osien rungossa, joka on ollut erittäin vaativa suunnittelukohde, ovat keskeisessä roolissa teräsliit-topilari, teräspalkit ja teräsristi-kot. Lasikatoissa on kantava teräs-runko. Lisäksi terästä on käytetty muun muassa sisäjulkisivujen ja lasiseinien rungoissa.

Kohteen pää- ja arkkitehti-suunnittelun on tehnyt Arkki-tehtitoimisto JKMM Oy, raken-nesuunnittelijana oli Sweco Ra-kennetekniikka Oy sekä projek-tinjohtourakoitsijana Haahtela Rakennuttaminen Oy. ■

OP Vallilan toimistotalon toteutus perustuu arkkitehtuurikilpailuun, jonka Arkkitehtitoimisto JKMM Oy voitti vuonna 2011. Kuva: OP


Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto Helsingin ja Oulun rakennusvalvontavirastoille

Toista kertaa myönnetty Kos-teusturvallisen rakentamisen palkinto myönnettiin Helsin-

gin ja Oulun rakennusvalvontavi-rastoille. Kummassakin virastossa on kehitetty rakentamiseen liitty-vän kosteudenhallinnan paranta-miseksi uudet toimintatapamallit. Oulun ehdotuksen rinnalla mallin kehitystyöstä palkittiin myös ym-päristöministeriön ja Oulun am-mattikorkeakoulun edustajat.

Voittajien valinnassa painotet-tiin erityisesti yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka ilmenee muun muassa uudenlaisina toimintata-poina rakennushankkeita toteutet-taessa. Molemmissa kaupungeissa Oulun termiä käyttäen ’hoksautta-maan’ ohjeistuksen ja toimintata-van myötä rakennushankkeeseen ryhtyviä, jotta he varautuisivat riit-tävän ajoissa myös rakennustyön aikaiseen kosteudenhallintaan. Oulussa esimerkillistä on lisäksi halu edistää asiaa rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kanssa käytä-vien keskustelujen avulla.

Vaikka uusi toimintamalli on kummassakin kaupungissa vasta käynnistymisvaiheessa, on sitä

kuitenkin jo kokeiltu Helsingissä eri hankkeissa. Toimintatapoja on myös kehitetty saatujen kokemus-ten perusteella. Tähän mennessä kokemukset kummastakin kau-pungista ovat hyvin samansuun-taisia. Rakennuttajat ovat käytän-nössä lisänneet urakkaohjelmiin vaatimuksia työnaikaisesta kosteu-denhallinnasta. Ehdotukset ovat jo nyt muuttaneet rakennusalan

omia käytäntöjä kosteudenhallin-nan parantamisessa.

Kosteusturvallisen rakenta-misen palkinnon voittaja valittiin noin 30 korkeatasoisen ehdotuk-sen joukosta ja se jaettiin Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RI-Lin ja Tampereen teknillisen yli-opiston (TTY) järjestämässä Ra-kennusfysiikka 2015 -seminaarissa Tampereella. ■

Tuomariston mukaan Puu-kuokka 1 on arkkitehtuuril-taan, massoittelultaan ja väri-

tykseltään mielenkiintoinen kohde. Julkisivujen kaksijakoinen väri- maailma luo kohteelle elämyksel- lisyyttä.

Puun käyttö näkyvänä materi-aalina sisätiloissa ja parvekkeissa

Puukuokalle myös Vuoden 2015 Puupalkinto

on tavoitettu lämminhenkisen on-nistuneesti tiukoista palomääräyk-sistämme huolimatta. Puun käy-tön innovatiivisuutta edustaa pit-källe kehitetty massiivipuulevyihin perustuva tilaelementtitekniikka.

Kohteen huomioarvoa korot-taa se, että sen rakennuttaja Lakea Oy on määrätietoisesti sitoutunut

puukerrostalo- ja massiivipuule-vyihin perustuvan tilaelementtira-kentamisen kehittämiseen omassa asuntotuotannossaan. ■

Kuva: Anu Karvonen/RIL


Betoniteollisuus ry:n Vuoden 2015 Betonijulkisivu -arkki-tehtuuripalkinnon voitti Ark-

kitehtuuritoimisto Heikkinen–Ko-monen Oy kohteellaan Kangasa-la-talo. Kangasalan keskustassa kohde on kulttuurirakennus, jossa on monikäyttösali, taidemuseo, galleriatila sekä kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokoustilat.

Palkintoraadin mukaan voitta-neessa työssä yhdistyvät merkit-tävällä tavalla laadukas arkkiteh-tisuunnittelu sekä innovatiivinen julkisivuratkaisu. Tuomaristo ha-lusi palkita arkkitehtonisesti tai-dokkaan rakennuskokonaisuuden, jossa massoittelu ja julkisivut mit-takaavaltaan ja detaljeineen liit-tävät uuden julkisen rakennuk-sen osaksi suomalaisen kirkonky-län kulttuurimaisemaa. Voittanut

ehdotus on myös oivallinen esi-merkki betonin käytöstä.

Kangasala-talon harmaat sand-wich-elementit on patinoitu Beto-nipallas Oy Pertti Kukkosen Umb-ra-patinavärjäysmenetelmällä. Ke-miallisessa reaktiossa vesiliukoiset rautayhdisteet reagoivat betonin pinnassa sementin (sementtihyd-rataatiotuotteiden) kanssa ja väri muuttuu ruosteen ruskean sävyi-seksi. Käsittely tehdään isoina pin-toina elementtisaumojen yli ja tar-vittaessa se myös tasaa mahdollisia elementtien sävyeroja.

Betonijulkisivu-arkkitehtuu-ripalkinnon tavoitteena on kehit-tää laadukasta betonijulkisivuark-kitehtuuria ja kannustaa kokeile-maan uusia ratkaisuja. Palkinnon tärkeimpinä arvosteluperusteina ovat julkisivun arkkitehtoninen

Vuoden betonirakenne on Länsisatamankatu 23 Helsingissä

Hekan kohde Länsisataman-katu 23 valittiin vuoden par-haaksi betonirakenteeksi Be-

toniteollisuus ry:n järjestämässä kilpailussa.

Kiinteistö sijaitsee Heka-Kan-ta-kaupunki Oy:n alueella. Raken-nus sai tunnustusta taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakenne-

Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinto Kangasala-talolle

Kuva: Arno de la Chapelle

kokonaisuus, yksityiskohtien suunnittelu, betonin ominaisuuk-sien laadukas hyödyntäminen, uu-den kehittäminen ja kohteen so-veltuminen ympäristöön. ■

suunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta.

Voittajan valinnut raatii kutsuu kohdetta oivalliseksi esimerkiksi betonin käytöstä.

”Julkisivun harsomainen ke-veys uudistaa raskaaksi mielletyn rakennusaineen perinteisiä käyttö-tapoja. Osaavalla betonin käytöllä

ja kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä on aikaansaatu raken-nusteknisesti onnistunut ja ilmei-käs arkkitehtoninen kokonaisuus”, raati luonnehtii kohdetta.

Vuoden Betonirakenne -kil-pailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja sen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suoma-laista betoniarkkitehtuuria, -tek-niikkaa ja -rakentamista. ■

Kuva: Tuomas Uusiheimo


Vuoden Silta on Ylisoutajan silta Joensuusta

RILin Vuoden Silta -kilpailun teemana olivat kääntösillat ja erityisteemana ”oivaltavuus

insinöörinäkökulmasta”. Kilpai-lun voitti ”Ylisoutajan silta”, joka perustuu vuonna 2011 Joensuun kaupungin ja RILin järjestämän insinööritaitokilpailun voittanee-seen ehdotukseen ”Swingi”. Sen on suunnitellut WSP Finland Oy ja urakoinut Kesälahden Maan-siirto Oy.

Siltapaikka sijaitsee Pielis-joen suussa, kaupunkikuvan kan-nalta keskeisellä paikalla. Yli-soutajan silta yhdistää Penttilän-rannan uuden asuinalueen ruu-tukaavakeskustaan ja kuuluu olennaisena osana alueen uuteen liikenneratkaisuun.

Silta on ortotrooppikantinen palkkisilta, joka koostuu avatta-vasta osuudesta ja kiinteistä tulo-jänteistä. Pääkannattimien ja kan-nen materiaali on säänkestävää te-rästä. Sillan kokonaispituus on 134

LeaseGreen voitti Kiinteistöalan Uroteko -palkinnon

Energiatehokkuuden palvelu-yritys LeaseGreen Group pal-kittiin kahteen kertaan kiin-

teistövaikuttajien vuosiseminaa-rissa. LeaseGreenin kehittämä palvelu voitti Kiinteistöalan Uro-teko 2015 –palkinnon ja sai kun-niamaininnan Teknologiasta tuot-teiksi -säätiöltä.

Uroteko-kilpailun finalistit va-linnut raati kuvasi perusteluis-

saan LeaseGreeniä yhdeksi ”mie-lenkiintoisimmista uusista kiin-teistöalan palvelukonsepteista” ja antoi tunnustusta kokonaisval-taisesta otteesta, joka kattaa kai-ken projektin suunnittelusta inves-tointien toteutukseen ja vastuun kantamiseen.

Suomalaisen rakennetun ym-päristön ideoiden tuotteistamista ja kansainvälistämistä tukevan

metriä ja hyötyleveys viisi met-riä. Kaiteet ovat puisia, taivutet-tuja pystysäleitä ja kannen pääl-lyste koostuu asfaltin ja laastin muodostamasta yhdistelmäpääl-lysteestä. Valaistus korostaa sillan arkkitehtuuria. Käsijohteisiin ja reunapalkkeihin integroidut ledit valaisevat sekä kulkupinnan että

Teknologiasta tuotteiksi –säätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen puolestaan kiitteli Lea-seGreeniä selkeästä palvelupake-tista, joka puhuttelee kiinteistöalan päättäjiä. ■

puisen julkisivun. Siltaa avataan kaukokäyttöisesti noin 500 kertaa vuodessa.

RIL haluaa nostaa kilpailulla sil-lansuunnittelun tasoa maassamme sekä kiinnittää erityisesti huo-miota sillan hyvään ulkonäköön ja sopivuuteen ympäristöön. ■

Kuva: Lentokuva Vallas Oy


Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuva: FIMATEC OY

SLUSH toimi näyttämönämyös kira-alan toimijoille

Vielä muutama vuosi sitten Slush tunnettiin pääasiassa it- ja pelialan osaajien kohtaamispaikkana. Tänä vuonna tapahtumassa näkyi ilahduttavasti jo kiinteistö-

ja rakennusalankin startupeja ja kasvuyrityksiä. Kaikkiaan Messukeskuksessa vieraili marraskuussa 15 000 kävijää lähes sadasta maasta. Poimimme muutaman

nousevan tai jo nousukiidossa olevan tähden rakennetun ympäristön sektorilta.

Suomalainen FIMATEC Oy mullistaa maailman element-timarkkinoita. Robocatt-laite

valmistaa viisi-kuusi metriä pitkän ja kolme metriä korkean, raken-nusmääräykset täyttävän betonie-lementin vartissa. Se sisältää myös sisä- ja ulkokuoren välillä olevan eristeen sekä raudoituksen. Ky-seessä on robotisoidun printterin prototyyppi.

”Tulostin pystyy tekemään myös kaarevia muotoja ja element-tiin on mahdollista upottaa muun muassa osia eri LVIS -komponen-teista”, laitteen keksijä, Arto Koi-vuharju FIMATEC Oy:stä kertoo.

Laitteen voi kuljettaa rekkakul-jetuksena suoraan rakennuspai-kalle tai se voi vaihtoehtoisesti olla elementtitehtaalla osa perinteistä tuotantolinjaa.

Betonielementti tulee Koivu-harjun mukaan Robocatilla val-

Maailman ensi-ilta: 3D-tulostuksella valmis betoniseinä

mistettuna 10-20 prosenttia edulli-semmaksi kuin perinteisellä beto-nielementtitekniikalla. Työmaalla säästöä voisi syntyä jopa 70-80 prosenttia. ”Aikasäästökin on teh-dasoloissa huima, 70-80 prosent-tia”, Koivuharju laskee.

Todellinen tulikaste on edessä heti ensi vuonna, jolloin Robo-

catt ahkeroi Lujabetonin tehtaalla. Tällöin 3D-tulostuksella raken-nettua betoniseinää testataan en-simmäistä kertaa myös rakennus-työmaalla. Koivuharjun tavoite on saada laite rakennustyömaille laa-jempaan käyttöön jo kolmen vuo-den kuluessa. ■

Jäteantureilla valloitetaan jo maailmaaPieni laite mullistaa maailman

jätteen keräysmarkkinoita. Jo vahvasti kasvuyrityksiin lu-

keutuvan Enevo Oy:n kehittämä ultraäänisensori mittaa niin puis-toroskiksen, tavallisen 660-litrai-sen sekajäteastian kuin massiivis-ten kierrätyskonttienkin täyttöas-teet. Laitteeseen kuuluu lisäksi an-tureita, jotka mittaavat jäteastian lämpötilaa ja kiihtyvyyttä. Siihen asennetun tilt-sensorin avulla sel-viää myös, jos joku on tönäissyt as-tian nurin.

”Sensori lähettää kaiken tiedon 2g- tai 3g-verkon välityksellä ser-verille. Saatu tieto analysoidaan ja sen perusteella on mahdollista esi-merkiksi ennakoida, milloin astia

täyttyy. Jos lämpötila nousee ly-hyessä ajassa, voi kyseessä olla tu-lipalo”, Enevon markkinointipääl-likkö Olli Gunst kertoo.

Hän sanoo myös, että sen-sori on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta.

”Palvelun arvo syntyy siitä, mi-ten me yhdistämme sensorida-tan muuhun informaatioon, kuten ajoneuvo- ja liikennetietoihin ja luomme niiden pohjalta automaat-tisesti muun muassa mahdollisim-man tehokkaan keräysreitin.”

Enevo ONe -järjestelmää on pi-lotoitu Itä-Uudenmaan jätehuol-lossa jo useamman vuoden ajan ja se on vähentänyt jätehuoltoyhtiön keräyksiä neljänneksellä. Myös Pa-

perinkeräys Oy on käyttänyt tuo-tetta julkisilla paikoilla sijaitsevissa kartonginkeräyspisteissään.

Maailmanvalloitus on jo pit-källä, sillä Gunst vastaa puhe-limeen Barcelonan Smart City Expo-messuilta. Sensoreita löy-tyy myös esimerkiksi Hollannista, jossa laitteen avulla tehdään op-timaalisimmat reititykset jäteau-toille. Suurimpiin asiakkaisiin kuuluu kunnallisia jätehuoltoyri-tyksiä maailmalta, esimerkiksi Antwerpenin ja Birminghamin kaupunki sekä kierrätykseen eri-koistuneita yrityksiä, kuten ASE-KOL Tsekeissä, joka kerää sähkö- ja elektroniikkaromua maanlaajui-sesti. ■

Parkkisähkö muuttaa lämpötolpat sähköautojen latauspisteiksi

Suomi on ainoa maa maail-massa, jossa lämpötolpat ovat kuuluneet rakennusmää-

räyksiin jo 30 vuotta. Parkkipai-koilta löytyykin jo nyt yli miljoona lämpötolppaa.

”Tämä luo ainutlaatuisen mah-dollisuuden kehittää tuotteita lä-hes valmiiseen infrastruktuuriin. Perinteinen kotilatauspistorasia on latausmuodoista ainoa, joita jokainen sähköauto voi hyödyn-tää sataprosenttisesti”, Parkkisähkö Oy:n toimitusjohtaja Jiri Räsänen sanoo.

Yritys tarjoaa kiinteistöjen omistajille mahdollisuuden muut-taa tolpat älykkäiksi sähköautojen latauspisteiksi. Yhdestä tolpasta voi ladata yön aikana 200 kilo-metrin ajomatkan. Kaikki toimin-

not on yhdistetty palvelukokonai-suudeksi tekniikasta lähtien. Vir-ranmittaus ja langattomat yhtey-det on yhdistetty pilvipalveluun ja laskutus toimii käyttäjäkohtai-sesti. Käyttäjä tunnistautuu tol-palle omalla tunnisteellaan, jo-ten latauksesta voidaan laskuttaa suoraan kulutuksen mukaisesti. Kirjautuminen toimii maksu-päätteiden tunnistuksesta tutulla nfc-tekniikalla.

Parkkisähköllä on muutama tekninen pilottikohde pääkaupun-kiseudulla ja se hakee parhaillaan suurempia pilottikohteita. Räsä-nen uskoo, että yrityksellä on ensi vuoden loppuun mennessä 20 000 latauspistettä.

”Autoalalla on käynnissä suuri markkinamurros. Useilta valmista-

jilta on tulossa vuonna 2017 keski-luokan hintatasoon sopivia autoja, joiden ajomatka on 300 kilomet-riä. Jo nyt sähköautoja ja ladatta-via hybridejä myydään kiihtyvällä tahdilla”, Räsänen huomauttaa.

Hän sanoo myös, että sähkön kotimaisuusaste on tuontiöljyä huomattavasti korkeampi.

”Kun huomioidaan, että säh-köauton energiankulutus noin vii-dennes polttomoottoriautoon ver-rattuna, voi sähköautojen lisään-tyminen tuoda myös merkittäviä kansantaloudellisia etuja.”

Vuonna 2050 tiedetään, kuinka Räsäsen viime vuonna antama si-toumus: ”miljoona sähköauton la-tauspistettä Suomeen” on toteutu-nut. ■


Rakennusala porskuttaa patenttitilaston kärjessäKiinteistö- ja rakennusalaa syytetään usein kon-servatiiviseksi. Vielä mitä! Alan patenttitehtailijat osoittavat väitteen olevan aivan päinvastoin– uudistushalua ja kekseliäisyyttä riittää.

Vuonna 2014 Patentti- ja re-kisterihallitukseen eli PRH:n tulleista patenteista lähes vii-

dennes koski rakennusalaa. Luku sisältää suomalaisten hakijoiden kansalliset eli Suomeen jätetyt pa-tenttihakemukset sekä Suomeen tutkittavaksi jätetyt kansainväliset PCT-hakemukset.

Aikavälillä 2010-2014 suoma-laisten tekemiä, kotimaisia patent-tihakemuksia tuli Rakennustek-niikka ja termodynamiikka -ka-tegoriaan 1 650 kappaletta. Näistä patentti on myönnetty tähän men-nessä 422:lle. Osan prosessointi on vielä kesken, sillä keskimääräi-nen hakemusten kokonaiskäsitte-lyaika on 2,5 vuotta. Useat hake-muksista kohdistuvat yksittäisiin rakennusosiin, kuten elementtei-hin tai kiinnikkeisiin, mutta pa-tentilla voi myös suojata esimer-kiksi valmistusmenetelmän.

Hakijoista 70 prosenttia oli yri-tyksiä ja 30 prosenttia yksityisiä.

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuva: SHUTTERSTOCK

”Yrityksiä, jotka ovat taatusti menestyneet patenteillaan ovat ve-sisumusammutusteknologiaan eri-koistunut Marioff Corporation Oy ja jäteputkikeräykseen keskittynyt MariMatic Oy, joiden perustajalle Göran Sundholmille on lisäksi yk-sityishenkilönä myönnetty Suo-messa eniten patentteja”, PRH:n tutkijainsinööri Hanna Aho.

Hän kertoo, että patentin ra-hallinen arvo riippuu varsinaisen keksinnön sisällön ja hyödyllisyy-den lisäksi muun muassa suoja-piirin määrittelystä eli siitä onko kilpailijoiden helppoa kiertää pa-tentti ja valmistaa lähes saman-laisia tuotteita. Patenttien keski-määräisestä rahallisesta arvosta on tehty vain muutamia tutkimuksia, mutta niiden perusteella patent-tien arvon jakauma on erittäin vi-noutunut. Jotkut yksittäiset paten-tit ovat erittäin arvokkaita ja suuri massa taas vähemmän tuottavia.

”Yksittäisistä patenteista po-tentiaalisia menestyjiä ovat esi-merkiksi Lamox Oy:n termokenkä (Pat.nro. 124288), Peikko Groupin pilarikenkä (Pat.nro. 124149) ja Rautaruukki Oyj:n energiatehokas seinä- tai kattorakenne ja raken-nuspaneeli (Pat.nro. 123901).”

Tutkijainsinööri arvelee, että PRH:n toimitetaan lähitulevaisuu-dessa yhä enemmän niin sanottuja sekatekniikkahakemuksia.

”IT:n, kuten mallintamisen ja IOT:n eli Internet of things:n

yhdistäminen kaikkiin muihin tekniikan aloihin tulee näkymään myös patenttihakemusten sisäl- lössä.”

Rakennustekniikassa ahkerim-pia patentoijia ovat Saksa, Yhdys-vallat ja Japani, mutta Suomi on maailmanlistalla hyvissä asemissa kokoonsa nähden. Aho sanookin, että Suomella olisi ehdottomasti potentiaalia suurempaan vaikutta-vuuteen. ■

Patentit rakennustekniikka ja termodynamiikka-kategoriaan, vv. 2010-2014

1. Wärtsilä Finland Oy, 116 hakemusta2. Rautaruukki Oyj, 283. Abloy Oy, 214. Outotec Oyj, 215. Sandvik Mining and

Construction Oy, 176. Peikko Group Oy, 167. Metso Power Oy, 128. Foster Wheeler Energia Oy, 119. Wello Oy, 710. CLIMECON OY, 611. Paroc Oy Ab, 612. Lumon Invest Oy, 513. Oy KWH Pipe Ab, 514. Parma Oy, 515. Uretek Worldwide Oy, 5Lähde: PRH

Yrityslistauksessa ovat mukana ai-noastaan suomalaiset patenttihake-mukset, jotka ovat tulleet julkisiksi. Rakennustekniikka- ja termodyna-miikka-ryhmään sisältyy PRH:ssa ta-lon- ja infrarakennuksen, kaivostoi-minnan, vesi- ja viemärijärjestelmien, ilmanvaihdon, lämmöntuoton ja jääh-dytyksen lisäksi polttomoottorit ja muut palamisprosessit.


Esittelemme Rakennustekniikan kolmessa numerossa ROTIn eli Ra-kennetun omaisuuden tila 2015 -hankkeen keulahahmot.

Harri Kailasalo toimi puheenjohta-jana liikenneverkot-paneelissa ja Teemu Vehmaskoski koko hankkeen projektijohtajana.

Liikenneverkot sai ROTI-paneelilta arvosanan 7 ja koko rakennettu ympäristö keskiarvon 7-.


Tarkka ja kehittämishaluinen INFRA-ALAN TULKKI

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuva: LEMMINKÄINEN

Harri Kailasalon referenssilista on vaikuttava: E18 Muurla- Lohja 370 miljoonaa, Kehä

III:n parantaminen välillä Len-toasemantie-Tikkurila 63,5 mil-joonaa, Oikorata Kerava-Lahti 331 miljoonaa ja lisäksi kymme-niä muita. Vuonna 1993 kesätyö-pestistä Lemminkäisellä alkanut ura on sisältänyt monipuolisia ja haasteellisia tehtäviä työmaapääl-liköstä tuote- ja rakennuspäälli-köksi, tuotantopäälliköstä liiketoi-minta-alueen johtajaksi sekä vuo-desta 2012 alkaen Lemminkäisen infrapuolen liiketoimintasegmen-tin johtajaksi ja koko Lemmin-käinen-konsernin johtoryhmän jäseneksi.

Erittäin tavoitteelliseksi itseään kuvaava Kailasalo sanoo silti, ettei hänellä ole koskaan ollut urasuun-nitelmaa, jonka yläpäässä olisi siintänyt pörssiyhtiön johtopaikka.

”Filosofiani on, että sovitut asiat hoidetaan. Olen vuosien var-rella saanut aina lisää vastuuta: en-sin ämpärillä, sitten saavilla ja lo-pulta kuorma-autolla. Kulloinen-kin esimies on nähnyt, että pystyn hoitamaan suuremmankin kakun.”

Lemminkäisen liiketoimintasegmentin johtaja Harri Kailasalo suhtautuu jokaiseen elämän osa-alueeseen intohimoisesti. Esimiehenä hän pitää ehdottaman tärkeänä tasapuolisuutta. Infrasektorille

Kailasalo vaatii pitkäjänteisyyttä ja digitalisaation kokonaisvaltaista hyödyntämistä.

Hän kuuluu samaan kastiin monien alan johtajien kanssa. Rakennusala on tullut tärkeäksi osaksi elämää kuin verenperin-tönä. Isä oli rakennusmestari, ja pojallekin heräsi into alaa kohtaan jo lukiossa. Joensuusta kotoisin oleva, diplomi-insinööriksi Ota-niemestä vuonna 1995 valmistu-nut Kailasalo on suorittanut enti-sessä Teknillisessä korkeakoulussa myös eMBA-tutkinnon vuonna 2010. Diplomi-insinööriopin-noissa suuntautumisvaihtoehdoksi valikoitui yhdyskunta- ja ympäris-tötekniikka ja pääaineeksi tiera-kentaminen ja kallio.

”Infrarakentaminen oli minulle selvä valinta.”

Mallia infrainvestointeihin löytyy naapurimaistaKailasalo suhtautuu alaan into-himoisesti myös luottamustehtä-vissä, kuten Infra ry:n hallituk-sen puheenjohtajana sekä Raken-nusteollisuus RT ry:n hallituksen varapuheenjohtajana. Historiasta löytyy myös paikka RILin halli-tuksen sekä Rakennetun omai-suuden tila eli ROTI 2015-hank-

keen Liikenneverkot-paneelin puheenjohtajana.

”Haluan kehittää koko alaa. Asiat eivät etene, eikä muutosta synny ruikuttamalla”, Kailasalo huomauttaa.

ROTIn Liikenneverkot-pa-neelin vaatimuksista hän painot-taa etenkin investointien pitkä-jänteisyyttä – samaan tapaan kuin muissa Pohjoismaissa.

”Esimerkiksi Ruotsissa ja Nor-jassa on 8-10-vuotiset infraohjel-mat. Suomen neljän vuoden mit-taisella budjettikaudella on mah-dotonta kehittää alan toimintata-poja. Toimivalla infralla on valtava merkitys koko yhteiskunnalle. Kahden miljardin investointi Län-simetroon mahdollistaa 30 miljar-din euron edestä kiinteistökehitys- hankkeita. Ja toisaalta, Pisarara-dan suunnitteluun on poltettu jo hurja määrä rahaa, mutta rakenta-mispäätöstä ei ole vieläkään tehty”, Kailasalo sanoo.

Hän puhuu myös inf-rainvestointien rahoituksen mielikuvituksettomuudesta.

”Tukholmassa ja Göteborgissa katetaan osittain infrainvestoin-


Toisen käännekohdan Kaila-salo muistaa vuosilta 2005-2009, kun työn alla oli moottoritiehanke Muurla-Lohja. Se toteutettiin elin-kaarihankkeena. Kyseessä oli en-simmäisiä Suomessa toteutettuja sovelluksia PPP-mallista.

Myös lähitulevaisuudelta hän odottaa mielenkiinnolla uutta.

”Haluan kehittää koko alaa. Asiat eivät etene, eikä muutosta synny ruikuttamalla”.

teja, kuten metron laajennusta, ruuhkamaksuilla. Meilläkin on ke-hitettävä uusia malleja investoin-tien rahoittamiseksi.”

Samanaikaisesti Kailasalo kri-tisoi tilaajaosaamisen kehnoutta Suomessa.

”Huonoihin suunnitteluratkai-suihin haaskataan paljon rahaa ja aikaa. Myös päätöksenteko kestää todella kauan. Kustannuksista si-dotaan yli 80 prosenttia suunnit-teluvaiheessa. Fiksuun tilaajaosaa-miseen sekä suunnittelunhallin-taan on satsattava ehdottomasti enemmän.”

Digitalisaation hyödyt saavutetaan alan yhteisellä tahtotilallaYli 20 vuotiseen Lemminkäinen -uraan on tähän mennessä mahtu-nut paljon alan käännekohtia. Mie-leen on jäänyt muun muassa vuosi1997, kun Kailasalo vastasi pianvalmistumisensa jälkeen maantieLempäälä-Rantoo ST-hankkeessaLemminkäisen puolella suunnitte-lun ohjauksesta.

”Uudentyyppinen ST -urak-kamuoto eli suunnittele ja toteuta oli käytössä ensimmäisen kerran. Suunnittelu ja sen johtaminen oli ensimmäistä kertaa tiehankkeessa urakoitsijan vastuulla. Vaadimme, että suunnittelukokoukset pide-tään työmaalla Lempäälässä. Sil-loin luotiin uutta kulttuuria ja ope-teltiin sekä opetettiin uutta.”

”Digitalisaation mahdollisuu-det pitää hyödyntää alalla koko-naisvaltaisesti. Sekä laatu- että kustannusseuranta on esimerkiksi voitava sitoa toisiinsa siten, että järjestelmät kommunikoivat kes-kenään. Jos vastaavat järjestelmät toimivat jo muun muassa jätehuol-lossa ja poliisilla, miksi ei sitten ra-kentamisessa? Potentiaali tuotta-vuuden parantamiseen on valtava.

Pitkäjänteisyys ja avoimuus vievät pitkälleEsimiehenä Kailasalo sanoo ole-vansa tasapuolinen. Hän on mie-

lellään läsnä työtekijöilleen ja huoneen ovi on aina auki. Myös puhelimella tai sähköpostilla saa nopeasti vastauksen, jotta asiat etenevät.

Tarkasta luonteestaan huoli-matta Kailasalo ei pyri kontrolloi-maan kaikkia ja kaikkea, vaan ko-kee ehdottoman tärkeänä vastuun jakamisen omalle tiimilleen.

”Organisaatioon on valittava oikeat ihmiset, sellaiset, joilla on vahvan ammattitaidon lisäksi aito innostus alaa kohtaan. Hommat on hoidettava suurella sydämellä.”

Kailasalo kuvaa itseään myös huolehtijaksi. Vastuulli-suus on tärkeää jokaisella elämän osa-alueella.

Työpäivät venyvät viikolla usein pitkiksi, mutta viikonloput hän pyhittää perheelleen, johon kuuluu opettajana työskentelevän vaimon lisäksi kaksi teini-ikäistä tytärtä.

”Teen viikonloppuisin per-heen kaikki ruoat leipäjuuresta alkaen. Lisäksi pyöräilen ja hiih-dän. Kaikkeen tekemiseeni, myös vapaa-ajalla, pätee sama systema-tiikka, innostus ja palo. Asioilla on päämäärä. Pyrin löytämään kai-kesta sen oleellisemman. Jos teen jotakin, niin teen sen täysillä.” ■


Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuva: RIL

AvarakatseinenMAAILMANPARANTAJA

RILin vaikuttamisesta ja jäsenyydestä vastaava johtaja Teemu Vehmaskoski haluaa nähdä digitalisaation aarreaittana, joka ravistelee aivoja uuteen asentoon. Hän kaihtaa rutiineita ja katsoo

maailmaa moniulotteisten lasien läpi.

”Kaipa se on meihin sisään ra-kennettu, että juuri tämä oma aikamme tuntuu historian

käännekohdalta”, Teemu Vehmas-koski sanoo pohtineensa jo use-ampaan kertaan työuransa aikana.

”Mutta nyt se on ainakin mei-dän alallamme aidosti totta. Di-gimurros tulee, halusimme tai emme”, myös Rakennetun omai-suuden tila eli ROTI 2015 -hank-keen projektijohtajana toiminut Vehmaskoski jatkaa.

Innostus ja kehittämisen palo alaa kohtaan on selviö, mutta ura rakennetun ympäristön parissa ei ollut vuonna 2002 valmistuneelle diplomi-insinöörille päivänselvä valinta. Ympäristöasiat kiinnosti-vat Vehmaskoskea jo teini-iässä, mutta sama päti visuaaliseen ja kirjalliseen ilmaisuun. Kirjoitet-tuaan ylioppilaaksi Helsingin Ku-vataidelukiosta hän pääsi sisään Teknillisen korkeakoulun yhdys-kunta- ja ympäristötekniikan osas-tolle – sekä Helsingin yliopiston estetiikan laitokselle.

”Istuttuani tunnin estetiikan luennolla tajusin, ettei tämä ole minua varten. TKK:lla sen sijaan viihdyin alusta alkaen. Suurin vai-kutus tähän oli hyvällä opiskelupo-rukalla”, Vehmaskoski kertoo.

Kansainvälisyys iso osa opiskeluaikaaUran suuntaa ohjasivat aluksi pää-ainevalinnat vesihuolto ja vesi-

talous, mutta lopulta merkittä-vämmäksi osoittautui opiskelujen viime metreillä valittu kansainvä-lisen liiketoiminnan kokonaisuus Tuotantotalouden osastolta.

”Oli sekä yhteiskunnan etu että oma iloni, etten päätynyt diplo-mityössäni laboratorioon pipetoi-maan”, Vehmaskoski huomauttaa vienosti hymyillen.

Diplomityön aiheeksi silloiselle teekkarille löytyi Tekesille työs-tetty kokonaisuus vesihuollon alu-eellisesta operoinnista.

”Olin riemuissani aiheesta, sillä siinä yhdistyivät alan ajankohtai-set tarpeet liiketoimintamalleihin, joita oli jo testattu muissa maissa ja muilla toimialoilla. Samalla tuli selväksi, että suoran copy-pasten sijaan Suomessa on kyettävä luo-maan omia sovelluksia yli kunta- ja hankevaiheiden rajojen.”

Valmistumisensa jälkeen Veh-maskoski perusti savonlinnalaiselle vesihuollon suunnittelutoimisto Kiuru & Rautiainen Oy:lle Helsin-gin-toimipisteen ja vastasi sen toi-minnasta kuuden vuoden ajan.

Opintojensa aikana hän ehti työskennellä seitsemän-kahdek-san eri työnantajan palveluksessa montun pohjalta aina eduskun-ta-avustajan tehtäviin asti. Var-sinkin ulkomailla työskentely kol-meen eri otteeseen avasi silmiä niin muihin kulttuureihin kuin työn tekemisen tapoihin.

Ruotsissa, silloisella Storan sel-lutehtaalla Vehmaskoski kävi vuo-den verran kahden viikon jak-soissa ajamassa Hackmanin tytär- yhtiön haihdutinpilottia. Hän suo-ritti vuoden mittaan myös useita tenttejä etänä Ruotsista käsin.

”Tentin alettua Otaniemestä tuli faksi Grumsiin tehtaanjohta-jalle. Tein sitä sitten kolme tuntia johtajan sihteerin valvovan silmän alla ja lopuksi konseptipaperit lai-tettiin postiin Suomeen.”

Pohjois-Irlannissa Vehmas-koski oli kesäharjoittelussa paikal-lisella tielaitoksella ja Washington DC:ssä Tekesillä Suomen suurlä-hetystössä. Belfastissa mieleenpai-nuvinta oli työkaveri, jonka am-mattisotilaan slangia ei kuudessa viikossa ehtinyt oppia ymmärtä-mään sanaakaan. Yhdysvalloissa tehtävänä oli selvittää maan infra-markkinoiden tilannetta.

Digitalisaatio luo lisää win-winiäNykyinen järjestöpomo sanoo konsulttiajan Kiuru & Rautiainen Oy:ssä olleen nopean ammatilli-sen kasvun aikaa. Yritys nousi pa-rissa vuodessa markkinajohtajaksi vesihuollon alueellisen ja kansalli-sen tason taloudellisissa ja hallin-nollisissa selvityksissä.

”Kuuden vuoden aikana teimme selvityksiä lähes 250 kunnalle, yri-tykselle ja valtionhallinnon toi-mijalle. Alkupuolella asiakkaiden


”Maailma on päivä päivältä

monimutkaisempi, mutta myös

mahdollisuudet ovat yhä suurempia.

Rakennetun ympäristön parissa työskentelevät ovat etuoikeutettuja

päästessään luomaan ja kehittämään uusia

ratkaisuita, jotka vaikuttavat meidän kaikkien elämään.”


tarpeet kehittyivät voimakkaasti, minkä ansiosta jouduimme jat-kuvasti ruuvaamaan omaa tarjon-taamme sitä vastaavaksi. Mutta vä-hitellen toimeksiantojen sisällöt vakiintuivat, ja niin kävi myös te-kemisen luonteelle.”

RILiin haettiinkin kehitysjohta-jaa kuin tilauksesta vuonna 2008.

”Olin toiminut vuodesta 2000 alkaen silloisessa RILin vesi- ja ympäristötekniikan jaostossa, muun muassa opiskelijajäsenenä ja puheenjohtajana. Tunsin siis jär-jestön toimintaa aika lailla ennes-tään. Kehitysjohtajana sain vas-tuulleni esimerkiksi ROTI-hank-keen, jonka yhden paneelin pu-heenjohtajana olin jo kertaalleen toiminut”, Vehmaskoski kertoo.

ROTI 2015 -hankkeen vetäjänä hän nostaa tärkeimpänä esille di-gitaalisuuden, joka koskee niin ra-kennuksia, liikenneverkkoja, yh-dyskuntatekniikkaa kuin koulu-tusta ja kehitystäkin.

”Digitalisaatio mahdollistaa sen, että niin oma toimialamme kuin koko rakennettu ympäris-tömmekin ovat tulevaisuudessa entistä turvallisempia, toimivam-pia ja terveellisempiä. Pisimmälle kehittyneet esimerkit löytyvät liik-kumisesta, esimerkiksi joukkolii-kennesovelluksista, mutta seuraa-vaksi sama aalto nousee kaikkialle. Tällä hetkellä digi korvaa yksittäi-siä ratkaisuita. Seuraavasi se mur-taa arvoketjuja.”

Arvoketjut murtuvat kuiten-kin vasta sitten, kun loppukäyt-täjät ymmärtävät haastaa omat tottumuksensa.

”Kuinka paljon tyypillinen kau-punkilainen enää tarvitsee omaa autoa? Auton omistamisessa ja käytössä on valtava määrä löysää. Fiksu operaattori voi tarttua sii-hen, palauttaa valtaosan hyödystä kuluttajille ja saada silti välistä kelpo voiton itselleen. Tehostuva liikenne taas kulkee käsi kädessä hiilidioksidipäästöjen ja kaupun-kiseudun ilmanlaadun kanssa.”

Digitalisaation mukanaan tuo-mia win-win-tilanteita on Veh-maskosken mielestä helppo löy-tää. Samalla toimialojen rajat sekoittuvat.

”Sähköautovalmistaja Tesla yrittää parhaillaan luoda akuil-laan uutta markkinaa kotitalouk-sien energian varastointiin. Ener-gia on tietenkin tarkoitus tuot-taa itse, kalifornialaisittain aurin-kopaneeleilla. Suomalainen versio tästä on maalämpö sekä lämmön ja kylmän varastointi maaperään. Asuminen, liikkuminen, energi-antuotanto ja -varastointi nivoutu-vat kaikki yhteen digitaalisen op-timoinnin kautta. Teitpä mitä ta-hansa, pian joku voi tämän kal-taisilla työkaluilla tehdä saman 30 prosenttia halvemmalla – ja ympäristöystävällisemmin.”

Nuorten ammattilaisten osallistajanaRILin organisoimista ajankohtai-sista hankkeista Vehmaskoski on ylpeä etenkin tänä vuonna toista kertaa järjestetystä mentoroin-nista sekä 13 järjestön yhteenliit-tymä KIRA-foorumin ensimmäi-sestä Akatemiasta.

”Mentorointiin on osallistu-nut kahdella yhteensä lähes 200 henkeä, ja palaute on ollut erit-täin hyvää – kiitos jäsenten oman aktiivisuuden. KIRA-Akatemian päämääränä on nuorten ammat-tilaisten vuorovaikutuksen vahvis-taminen yli toimialarajojen sekä ryhmätyönä toteutetut kasvuyri-tysten liiketoimintasuunnitelmat. Niissäkin tulokulma oli tietenkin digitaalinen.”

Kiinteistö- ja rakennusalan dip-lomi-insinööriltä vaaditaan yhä laajempaa ja poikkitieteellisempää alan ymmärrystä. Vehmaskoski sa-nookin DI-tutkintoa eräänlaiseksi aivopesuksi loogiseen ajatteluun.

Hän arvioi itse olevansa keski-määrin päättäväinen ja maaliorien- toitunut, mutta tarvittaessa myös joustava sekä avarakatseinen. Poh-jimmiltaan Vehmaskoski sanoo

aina halunneensa osallistua jolla-kin tasolla myös paremman maail-man rakentamiseen. Itse hän osal-listui nuorempana parinkin ympä-ristöjärjestön toimintaan, koska oli tavannut niiden parissa työsken-nelleitä fiksuja ihmisiä.

Uran opettavaisimmaksi koke-mukseksi hän nimeää konsultti-ajan, jolloin vastuut ulottuivat toi-miston roskiksen tyhjentämisestä savolaisen karjatilallisen ensi vuo-den vesilaskun suuruuteen.

”Se oli kyllä opettavainen prässi. Mutta resurssien rajallisuushan on luovuuden ja tuottavuuden alku.”

Johtajaoppaat joutavat romukoppaanVehmaskoski suhtautuu työhönsä intohimoisesti.

”Maailma on päivä päivältä mo-nimutkaisempi, mutta myös mah-dollisuudet ovat yhä suurempia. Rakennetun ympäristön parissa työskentelevät ovat etuoikeutet-tuja päästessään luomaan ja ke-hittämään uusia ratkaisuita, jotka vaikuttavat meidän kaikkien elämään.”

Hän myös kokee, että raken-netun ympäristön kehittämisessä ollaan Suomessa monessa asiassa paljon pidemmällä kuin muualla.

”Uuden tekniikan ja vimmatun koodaamisen lisäksi tarvitsemme toisiltamme kuitenkin myös sosi-aalista hoksauttamista, että ala saa-daan nousuun.”

Vehmaskoski seuraa alaa työnsä puolesta päivittäin, mutta perehtyy vapaa-ajallaan yhteiskuntaan mie-luummin hieman laajemmasta näkökulmasta.

”Luen uutisfeedejä ympäri maailmaa ja ehtiessäni kirjalli-suuttakin. Pyrin tutustumaan mi-nulle ennalta tuntemattomiin maailmoihin.”

Muuten vapaa-aika kuluu koi-ran ulkoiluttamisen lisäksi liikun-nan, kuten pyöräilyn, pallopelien ja satunnaisten vuoristoreissujen parissa. Perheen kanssa päällim-mäisenä on toimiva ja hyvä arki. ■


Teksti: TEEMU VEHMASKOSKI Kuvitus: RIL JA SHUTTERSTOCK

Anna vastuuta, sopivia haasteita ja vaihtelevia

työtehtäviä – niistä on hyvä kesätyö

tehty!

Kesätyökyselyn opeilla

KOHTI KESÄÄ 2016


RILin opiskelijajäsenille teh-tiin syys-lokakuussa 2015 kesätyökysely internet-tut-

kimuksena. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 250 henkilöä, joiden ikä ja opintojen vaihe jakautui-vat tasaisesti yli koko opiskelu-ajan. Nuorimmat olivat aloitta-neet opintonsa tänä syksynä.

Vähintään vuoden opiskel-leista opiskelijoista 70 prosenttia suoritti lukuvuonna 2014-2015 yli 50 opintopistettä. Yliopisto-jen viralliseen aikatauluun eli vähintään 60 opintopisteeseen ylsi 37 prosenttia. Opinnot ete-nivät, vaikka lukuvuoden ai-kana työssä kävi ainakin ajoit-tain puolet vastaajista.

Kesätöitä alettiin hakea tyy-pillisimmin tammikuussa. Tämä ei kuitenkaan koskenut kaik-kia, sillä 43 prosenttia jatkoi jo ennestään tutulla työnantajalla. Työnhaussa tyypilliset ”pakolli-set” vaiheet olivat nettihakemus, sähköpostittelu, puhelinsoitto ja työhaastattelu. Uutena selvästi yleistyvänä elementtinä nettiha-kemusta saattoi seurata video- tai skypehaastattelu ennen kas-votusten tehtyä varsinaista työ-haastattelua. Joillakin prosessi oli sisältänyt myös verkkopoh-jaisia soveltuvuus- tai älykkyys-testejä ja työturvallisuuteen liit-tyviä testejä.

Koko kesä duunissaOpintojaan sivuavassa kesä-työssä oli 70 prosenttia vastaa-jista. Yleisin tehtävänimike oli työnjohtoharjoittelija, mutta opintojen etenemistä vastaa-vasti titteleitä löytyi rakennus-apumiehestä ja huputtajasta kehitysinsinööriin.

Työmaa- ja maastotehtävissä tai työnjohtotehtävissä oli ol-lut 32 prosenttia vastaajista, toi-misto- tai hallinnollisessa työssä 19 prosenttia ja suunnittelussa 18 prosenttia. Alan ulkopuo-lelta tehtävänimikkeitä olivat

esimerkiksi vartija, postinjakelija ja tarjoilija.

Työnantajana oli yksityinen yritys 84 prosentilla vastaajista, julkinen tai julkisomisteinen toi-mija kymmenellä prosentilla ja näistä erillisenä yliopisto viidellä prosentilla. Valtaosalla eli 53 pro-sentilla työnantaja oli suuri eli sillä on yli 500 työntekijää. Yli 50 työn-tekijän työnantajalla oli töissä 80 prosenttia vastaajista.

Tyypillisin kesätyörupeama oli 12 viikkoa. Työ oli täysipäiväistä eli viisi päivää viikossa 91 prosentilla vastaajista. Palkka määräytyi työn-

antajan vakiokäytännön mukaan 65 prosentilla, RILin tai TEKin teekkaripalkkasuosituksen mu-kaan 24 prosentilla ja työtehtävien mukaan neuvoteltuna 19 prosen-tilla. Vakiokäytännöistä yleisin oli rakennusalan TES. Teekkaripalk-kasuosituksen ilmoitti ylipäätään tuntevansa 96 prosenttia.

Palkat nousivat Palkkaa maksettiin varsin loogi-sesti opintojen etenemisen mu-kaan. Yhden vuoden opiskelleilla keskikuukausipalkka kesätyöstä oli 1 810 euroa ja viisi vuotta opiskel-leilla 2 290 euroa. Kasvua edellisen vuoden kyselyn vastaaviin lukui-hin oli keskimäärin vajaat sata eu-roa kuukaudessa per vuosikurssi, mutta otoksien eroista johtuen tu-los ei ole täysin luotettava.

Ylitöitä kesän aikana teki har-voin 31 prosenttia, lähes viikoit-tain 14 prosenttia ja viikoittain 12

prosenttia. Käytössä olivat sekä liukumat että työaikapankit. Ko-vin rutistus oli vastaajalla, joka teki puolitoista viikkoa putkeen 12-tuntisia päiviä.

Vastaajista 19 teki kesällä dip-lomityötään. Näistä ilmoitettujen palkkojen keskiarvo oli 2 040 €/kk. Suurin palkka oli 2 700 €/kk ja pie-nin 750 €/kk. Vastaajista viisi teki diplomityön ohessa myös muita töitä.

Kesätöiden ja opintojen välissä lomaa ei lainkaan pitänyt 44 pro-senttia. Tyypillinen loma oli lyhyt, sillä 41 prosenttia piti korkeintaan kahden viikon loman.

Kesätyö tukee opiskeluaVäitteelle ”Kokemukset tukevat minua opinnoissani” antoi vähin-tään arvosanan 3 (kun 5 = täysin samaa mieltä) 85 prosenttia vas-taajista. Kesätyöt kehittivät erityi-sesti yleisiä ongelmanratkaisutai-toja (78 %), ihmissuhde- ja ryhmä-työtaitoja (71 %) sekä oman alan käytännön osaamista (67 %). Toi-nen joukko opittuja taitoja olivat ohjelmistot ja muut perustyökalut (47 %), tiedonhaku, analyyttisyys ja kriittisyys (39 %) sekä projektin-hallintataidot (37 %).

Kokonaisarvosanaksi kesätyös-tään vastaajat antoivat 3,9 astei-kolla yhdestä viiteen.

Parhaiksi seikoiksi kesätyössä mainittiin todelliset vastuut, so-pivat haasteet, tehtävien vaihte-levuus sekä työpaikan ilmapiiri. Haalariharjoitteluvaiheessa nämä tarkoittivat käytännössä kentän ja työmaan ruohonjuuritason näke-mistä ja siihen osallistumista.

Opinnoissaan pidemmällä oleville oppia tuli muun muassa esimiesasemasta, kansainväli-sistä tehtävistä, suuriin hankkei-siin osallistumisesta sekä kaup-pojen klousaamisesta. Työvaihei-den tai jopa kokonaisten hank-keiden näkeminen alusta loppuun kokonaisuuksina koettiin erityisen mielekkääksi.

Opintojaan sivuavassa

kesätyössä oli 70 prosenttia vastaajista.


4226.10.2015 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO

KESÄTYÖKYSELY 2015Bruttopalkkasi euroa/kk ilman ylityökorvauksia, lisiä tai bonuksia. Keskiarvot suoritettujen opiskeluvuosien mukaan jaoteltuna

2480246523252333

20002000

1850

1700

2415

2128

2375

220021002000

2000

17531618

265025902400

2290221021401940

18101780

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

876543210

2013 kesätyökysely 2014 kesätyökysely 2015 kesätyökysely N(2015)=233

4826.10.2015 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO

KESÄTYÖKYSELY 2015KESÄTÖISTÄ TULEVAISUUTEEN

Valitse seuraavista viisi (5) taitoa/osaamisaluetta, joiden kehittymisen kesän 2015 työt mahdollistivat parhaiten:

47 %

39 %

15 %

67 %

78 %

71 %

20 %

13 %

37 %

27 %

21 %

14 %

5 %

5 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ohjelmistot ja muut perustyökalut

Tiedonhaku, analyyttisyys, kriittisyys

Oman alan uusin tutkimustieto

Oman alan käytännön osaaminen

Ongelmanratkaisutaidot yleisesti

Ihmissuhde‐ ja ryhmätyötaidot

Esimiestaidot

Yritystoiminnan perusteet, yrittäjyys

Projekinhallintataidot

Raportointi (esim. projektisuunnitelmat,…

Esiintymis‐, puhe‐ ja neuvottelutaidot

Vieraan kielen taidot

Kansainvälinen toiminta

Jokin muu, mikä

N=222


Perehdytykseen panostettavaKehitettävääkin kesätyöstä löydet-tiin. Ylipäätään alan töihin pää-seminen ei ole itsestään selvää, varsinkaan nuoremmille opis-kelijoille: ”Huomasin myös, että vuosikurssimme pojat saivat hel-pommin oman alan töitä kuin tytöt.”

Yleisellä tasolla ongelmaksi koettiin työpaikkojen määrä ja si-jainti: Oulun seudulta ja Tampe-reeltakin oli monen opintojen lop-puvaiheessakin olevan lähdettävä etelään töiden perässä. ”Lähes kai-killa [oman yliopiston] alueen yri-tyksillä on palkkauskielto, YT:t tai hyväveliverkko.”

Työssä itsessään Akilleen kan-tapäät olivat perehdytyksen sekä työn ohjauksen niukkuus tai

puute. ”Välillä tuntui, että mi-nun oletettiin tietävän paljon asioita vain sen takia, että olin ol-lut samalla työmaalla vuotta aiem-min.” Yliopiston oppien ja käy-tännön työelämän välille tun-nistettiin myös kuiluja. ”Se, että opiskelemme kolmisen vuotta ra-kenteiden mitoittamista ja suun-nittelua aivan ”väärin” [esimer-kiksi kymmenen vuotta vanhalla mallinnusohjelmalla] ei ole mil-lään tapaa järkevää.”

Kokonaisuutena vastauksista kuitenkin säteilee laajasti oppimi-sen ilo. Tällaista se on parhaim-millaan: ”Kiinnostavat, innostavat ja haastavat työtehtävät. Opitun soveltaminen käytäntöön. Uusien juttujen, toimintatapojen ja käy-täntöjen oppiminen. Asiantunte-

vat, eteenpäin menevät, huumo-rintajuiset ja avuliaat työkaverit.”

Tuota kohti ensi kesänäkin, työnantajat! ■

Katso kyselyn vastaukset kokonai-suudessaan RILin extranetistä! Mukana runsas tilastoaineisto ja kaikki avoimet vastaukset.


Työsuhteen päättyessä työnte-kijä ja työnantaja voivat ha-lutessaan tehdä sopimuksen

työsopimuksen päättämisestä ja sen ehdoista. Niin sanotut päät-tämissopimukset ovat suhteelli-sen yleisiä ja työntekijän näkö-kulmasta sopiminen voi olla jär-kevää muun muassa tilanteessa, jossa osapuolet ovat yksimieli-siä työsuhteen päättämisen tar-peellisuudesta ja työsopimuksen päättämisperusteesta.

Toisinaan päättämissopimus voi olla järkevä tehdä myös tilan-teessa, jossa osapuolet ovat erimie-lisiä työsopimuksen päättämispe-rusteesta. Tällöin sopimus voidaan tehdä enempien riitaisuuksien välttämiseksi. Tämä edellyttää kui-tenkin sitä, että työntekijä on asiaa huolellisesti harkittuaan ja juristia konsultoituaan tullut siihen tulok-seen, että asian sopimisesta saata-vat hyödyt ovat hänen tapaukses-saan suuremmat kuin mitä asian riitauttamisella oikeudenkäyntiku-luriski huomioon ottaen todennä-köisesti saavutettaisiin.

Päättämissopimus voidaan teh- dä työsuhteen päättämisen yhtey- dessä tai sen jälkeen. Työntekijän kannalta on tärkeää selvittää en-nen sopimuksen allekirjoittamista muun muassa se, miten työsuh-teen päättämissopimus vaikuttaa hänen oikeuteensa saada työttö-myysetuuksia. Työsuhteen päättä- misperuste on syytä kirjata sel-

Teksti: VARPU LAANKOSKI, ASIANAJAJA, VARATUOMARI, ASIANAJOTOIMISTO REIMS & CO OY

TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISSOPIMUKSET

pähkinänkuoressa

keästi sopimukseen, koska jos täl-laista kirjausta ei ole, päättämis-sopimus saatetaan tulkita työnte-kijän aloitteesta tehdyksi. Tällöin työntekijään sovelletaan niin sa-nottua erokarenssia koskevaa työt-tömyysturvalain säännöstä, jonka mukaan työntekijä ei ole oikeu-tettu työttömyyspäivärahaan 90 päivän ajalta työsuhteen päättymi-sestä lukien.

Työntekijän on lisäksi hyvä sel-vittää etukäteen, miten päättämis-sopimuksessa sovitut taloudelli-set etuudet vaikuttavat työttömyy-setuuksien maksamiseen. Eräät työnantajan maksamat taloudel-liset etuudet jaksotetaan työttö-myysturvalain mukaisesti työsuh-teen päättyessä siten, että työnha-kijalla ei ole jaksotuksen aikana oikeutta työttömyyspäivärahaan. Esimerkiksi työnantajan maksama niin sanottu kultainen kädenpuris-tus on lähtökohtaisesti jaksotettava etuus. Sen sijaan työnantajan työ-suhteen päättämisen perusteella maksama vahingonkorvaus ei ole jaksotettava etuus.

Edellä mainittujen asioiden li-säksi työsuhteen päättämissopi-muksessa on hyvä sopia työsuh-teen päättymispäivästä sekä siitä, onko työntekijällä työntekovel-voitetta irtisanomisaikana. Mikäli työsopimukseen sisältyy kilpailu-kieltoehto, on syytä sopia erikseen myös sen sitovuudesta. Tavallista on, että työnantaja luopuu päättä-

missopimuksessa työsopimuksessa olleesta kilpailukieltoehdosta.

Tarvittaessa osapuolet voivat myös sopia päättämissopimuksen ja sen sisällön salassapidosta. Sel-vyyden vuoksi sopimukseen on tällöin hyvä kirjata, että salassa-pito ei kuitenkaan estä osapuolta antamasta pyynnöstä tietoja työt-tömyyskassalle sekä niille viran-omaisille, joilla on oikeus saada sopimus nähtäväkseen. Mikäli so-pimusosapuolet ovat käyttäneet asiamiehiä apunaan sopimuksen laatimisessa, myös asiamiesku-lujen jakamisesta on syytä sopia erikseen kirjallisesti.

Edellä on mainittu vain joita-kin esimerkkejä työsuhteen päät-tämissopimuksen yhteydessä huo-mioon otettavista seikoista. Koska työsuhteen päättymisestä aiheu-tuvat ongelmat ja niihin soveltu-vat sopimusratkaisut ovat kussakin tapauksessa erilaisia, on tärkeätä, että työntekijällä on aina mahdol-lisuus konsultoida työoikeuden asiantuntijaa ennen lopullisen so-pimuksen solmimista. ■

Lähteenä käytetty oikeuskirjalli-suus: Saarinen, Mauri, Työsuhde- asioiden käsikirja II, Porvoo 2014, Koskinen, Seppo–Nieminen, Kimmo – Valkonen, Mika, Työsuh-teen päättäminen, Helsinki 2012


Energiansäästöä ja pidempiäkorjausvälejä lasitetullaparvekkeella

Parvekelasitus pienentää energiankulutusta sekäsuojaa parvekerakenteita rapautumiselta.Hyvin hoidettu rakennus säilyttää arvonsa ja pitää asukkaat tyytyväisinä.

020 7403 200 (Puh. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.)

Mittauta taloyhtiösienergiansäästöhyöty!Parvekelasit säästävät energiaatutkitusti. Tilaa nyt arvio parvekelasien vaikutuksesta energialaskuun netti-sivuillamme.

www.lumon.� /energialaskuri

Parvekelasitus pienentää energiankulutusta sekä

Lumon tarjoaa myös

ilmaiset suunnittelutyökalut!

www.lumon.� /suunnittelu

KOULUTTAUDU TYÖN OHESSA

HENKILÖSERTIFIOINTIKOULUTUS LÄMPÖKUVAUSPALVELUITA TARJOAVILLE

LVIA-JÄRJESTELMIEN LÄMPÖKUVAAJAKSI

HINTA 1700 € + alv, sisältää 5 lähipäivää + tentin

LISÄOSAAMISTA ENERGIAREMONTTIEN TARVEKARTOITUKSEEN JA KIINTEISTÖJEN KOKONAISRATKAISUJEN TARKASTELUUN

ENERGIAREMONTTIKARTOITUKSEN AMMATTILAISEKSI

HINTA 1450 € + alv, sisältää 6 lähipäivää + laskentatyökalun

Saat tietoa mm. uusista lämmitysmuodoista ja energiatehokkaista taloteknisistä ratkaisuista

Saat käyttöösi kartoittamiseen ja korjaussuunnitelmien tekoon EEnavi-työkalun LUE LISÄÄ&

ILMOITTAUDU https://sykli.etapahtuma.fi/

LISÄTIETOJA:Nina Teirasvuo

[email protected] 363 4646

www.sykli.fi


RILin jäseneksi hyväksyttiin tänä syksynä ensimmäinen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. 39-vuotias Katja Tähtinen toimii Työterveyslaitoksella työympäristön kehittäminen-

tiimissä vanhempana asiantuntijana.

RILin uusi jäsen tekee historiaa

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kaavio: JOUKO LEHTOVIITA

Tähtinen on valmistunut in-sinööriksi (ylempi AMK) Hä-meen ammattikorkeakoulun

rakentamisen koulutusohjelmasta vuonna 2012.

”Olen edennyt opintoja ura-polullani monen mutkan kautta eteenpäin. Aivan ensimmäiseksi opiskelin restauroijaksi, josta kiinnostukseni rakennuspuoleen kumpuaa. Koska koulu ja silloi-nen työni ei antanut kaipaamiani vastauksia, jatkoin opintojani rakennusinsinööriksi. Valmistuin Hämeen ammattikorkeakoulun rakennetekniikan koulutusoh-jelmasta vuonna 2006 ja halusin myöhemmin vielä täydentää osaa-mistani ylemmällä ammatti- korkeakoulututkinnolla.”

Tähtinen kertoo aina olleensa vahva käytännön tekijä ja hakeu-tuneensa sen vuoksi korkeakoulun sijasta ammattikorkeakouluun. Toisaalta hän kokee saaneensa töissään sellaisia virikkeitä, jotka ovat suunnanneet rakennusalaan ja tutkimukseen liittyvää kiinnos-tusta koko ajan syvällisemmiksi.

Työterveyslaitoksella hän on työskennellyt seitsemän vuotta si-säilmaympäristön kehittämisen parissa. Sitä ennen Tähtinen mm.


suunnitteli ja teki rakennusten kuntotutkimuksia useammassa in-sinööritoimistossa. Nykyiseen toi-menkuvaan sisältyy erilaisia kehit-tämis- ja tutkimushankkeita liit-tyen muun muassa sisäilmasto-on-gelmien ratkaisumalleihin. Lisäksi hän työskentelee kentällä monion-gelmaisten sisäilmakohteiden pa-rissa. Työn kuvaan kuuluu myös kouluttamista ja julkaisutoimintaa.

”Minusta TTL on hieno näkö-alapaikka kokea alan monet ulot-tuvuudet. Arvostan moniamma-tillista tiimiämme ja toiminta-tapaamme, jossa voimme hyö-dyntää koko TTL:n osaamista. Työtiimiimme kuuluu rakennus-alan asiantuntijoiden lisäksi muun muassa mikrobiologeja, psykolo-geja, arkkitehtejä, kemian-, fysii-kan-, ergonomian-, akustiikan- ja ilmanvaihdon asiantuntijoita sekä lääkäreitä ja työhygieenikkoja.”

Tähtinen sanoo, että AMK-tut-kinnot ovat mahdollistaneet hä-

nelle hakeutumisen niihin tehtä-viin, joita kohtaan hän on tuntenut kiinnostusta.

”Tutkinnolla on TTL:ssä kyllä merkitystä, sillä nykyisessä tehtä-vässäni vaadittiin ylempää korkea-koulututkintoa. Sen sijaan omassa tehtävässäni eroa ei ole tehty ylem-män AMK- ja DI-tutkinnon vä-lillä”, Tähtinen sanoo.

RIL oli selvä valintaRILin jäseneksi Tähtinen haki, koska hän on toiminut koko työ-uransa erilaisissa järjestöissä ja liitoissa.

”Olen vieraillut aina aktiivisesti myös RILin sivuilla etsimässä tie-toa ja käyttänyt järjestön julkaisuja työssäni. Huomasinkin ilokseni viime keväänä, että myös ylemmän ammattikorkeakoulun suorittanut voi liittyä mukaan toimintaan.”

Tuore jäsen arvostaa etenkin RILin hyvää mainetta, historiaa ja julkaisuja koulutustoimintaa. Li-säksi Tähtistä kiinnostavat verkos-toituminen ja jäsenetuina saatavat lehdet.

Hän on aina pitänyt tiedon et-simisestä, joten tulevaisuuden haa-veetkin ovat jo selvillä: Tähtinen toivoo väittelevänsä jonain päi-vänä sisäympäristöön liittyvästä aiheesta. ■

Ylempi AMK-tutkinto pätevöittää ylimpään suunnittelijaluokkaan

Rakennusalan ylemmän AMK-tutkinnon voi tällä het-kellä suorittaa Hämeen, Sai-

maan, Seinäjoen, Tampereen, Tu-run ja Vaasan ammattikorkea-kouluissa, Metropoliassa sekä Sa-voniassa. Lisäksi joissakin muissa ammattikorkeakouluissa raken-nusalan opintoja voi sisällyttää jo-honkin muuhun YAMK-koulu-tusohjelmaan. Esimerkiksi Ou-lun AMK:ssa alan kursseja voi suorittaa teknologialiiketoimin-nan ohjelmassa. Myös Satakun-nassa on käynnistymässä talo-tekniikkaan painottuva ylempi ammattikorkeakoulu-tutkinto.

Opintojen aloittamisen pääsy-vaatimuksena on AMK-pohjai-nen insinöörin tutkinto. Lisäksi opiskelijalla täytyy olla valmistu-misensa jälkeen minimissään kol-men vuoden työkokemus raken-nusalan insinöörin tehtävistä. Lä-hes kaikki suorittavatkin tutkin-non työn ohessa.

”Suurin osa on suorittanut ra-kennus- tai ympäristötekniikan AMK-tutkinnon, mutta periaat-teessa myös muun alan paperit hy-väksytään, ainakin joissakin kou-luissa. Opiskelijoiksi on hyväksytty esimerkiksi konetekniikan DI-tut-kinnon tai puutekniikan insinöö-

ritutkinnon suorittaneita”, lehtori Timo Lehtoviita Saimaan ammat-tikorkeakoulusta sanoo.

Opintojen laajuus on 60 opin-topistettä ja ne on suunniteltu suo-ritettavaksi kahdessa vuodessa.

”Opiskelija voi valita omaa am-mattialaansa parhaiten tukevat opintokokonaisuudet ja täyden-tää henkilökohtaista opintosuun-nitelmaansa projektitöillä, joiden aiheet hän saa omasta työyhtei-söstään”, yliopettaja Seppo Aalto Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) kertoo.

Opetustarjonta vaihtelee koulu-kohtaisesti, esimerkiksi HAMK:ssa

”Olen edennyt opintoja

urapolullani monen mutkan kautta

eteenpäin. Aivan ensimmäiseksi

opiskelin restauroijaksi.”

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet ovat voineet liittyä RILin jäseneksi vuoden 2015 alusta.


Rakentaminen-kokonaisuus koos-tuu rakentamistaloudesta, raken-nustekniikasta, ympäristö- ja yh-dyskuntatekniikasta, teräsbetoni-rakenteiden ja teräsrakenteiden suunnittelusta.

”Teräsbetoni- ja teräsrakentei-den suunnittelun opintojen tavoit-teena on hankkia ylin suunnitteli-japätevyysluokka”, Aalto sanoo.

Muissa ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi Rakennetekniikan, Korjausra-kentamisen ja Talotekniikan YAMK-koulutusohjelmissa.

Opinnäytetyö on 30 opintopis-teen laajuinen kehittämistehtävä, joka perustuu paitsi suoritettuihin opintoihin, myös aihealueen teo-reettiseen ja työelämässä hankit-tuun tietoon. Yleensä opiskelija te-kee sen omassa työpaikassaan.

Aloituspaikat vaihtelevat paik-kakunnittain 10 ja 30 välillä ja kou-lutus aloitetaan yleensä joka toi-nen vuosi. Kaikki eivät valmistu, mutta eri koulujen arvioiden mu-kaan joka vuosi YAMK-tutkinnon

suorittaa 60-90 henkilöä. Lisäksi moni rakennusinsinööri suorittaa YAMK-tutkintoja muissa tekniik-kaan tai liiketalouteen liittyvissä koulutusohjelmissa.

YAMK-papereilla sijoittuu pää-sääntöisesti vaativiin suunnit-telu- ja esimiestehtäviin, asiantun-tijaksi sekä opettajaksi. Tutkinto antaa esimerkiksi riittävän koulu-tuksellisen pätevyyden toimia am-

Insinööri, 240 op- Suunnittelu/tuotanto- Talo /Infra- Opinnäytetyö 15 op- Harjoittelu 30 op

Ins. Ylempi AMK, 60 op

- 2 vuotta työn ohessa- Opinnäytetyö 30 op

Työkokemus 3 vuotta

Rakennus-mestari,210 op3,5 vuotta- Työnjohto- Talo/Infra- Harjoittelu

30 op

Rakennusalan koulutus ammattikorkeakouluissa

Erikoistumisopinnot Avoin amk, yrityskoulutuksetyms.

Rakennus-arkkitehti240 op

mattikorkeakoulun lehtorina. Val-mistuneiden mukaan tutkinto on vahvistanut heidän asemiaan työ-markkinoilla. ■

Tiedot: Pauli Huhtamäki, Sei-näjoen AMK, Seppo Aalto, Hä-meen AMK, Jouko Lehtonen, Tu-run AMK, Timo Lehtoviita, Sai-mia, Timo Leppänen, Metropolia

AMK:t tekevät yhteistyötäRakentamisen YAMK-tutkinnon verkos-tohanke on ollut käynnissä vuodesta 2013 alkaen. Siinä ovat mukana pääju-tussa mainitut ammattikorkeakoulut.

Projektin päätavoitteena on tuottaa valtakunnallisen yhteistyöverkoston avulla entistä laadukkaampi ja vetovoi-

maisempi rakentamisen YAMK-tutkinto, joka on työelämälähtöinen ja täyden-tävä vaihtoehtoinen tutkinto yliopisto-jen maisteriohjelmille.

Hankkeen koordinaattorina ja hallinnoi-jana toimii Saimaan ammattikorkea-koulu. Hanke saadaan päätökseen ke-vään 2016 aikana.

Lisätietoja: Timo Lehtoviita, Sai-maan ammattikorkeakoulu, [email protected]

AMK-asetus

AMK-asetuksen mukaan ylempään amk-tutkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella henkilöllä on laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset taidot toimia työelämän

kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä.

Valmistuneella on lisäksi syvällinen kuva omasta ammattialastaan, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityk-sestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytön kehitystä.

Tutkintopaperit käteensä saanut on samalla saanut valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen. Osaamisportaaliin kuuluu myös hyvä viestintä- ja kielitaito

oman alan tehtäviin, kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhän.


KulmaTeemu Vehmaskoski

KUNNIANHIMOTASOT KOHDILLEEN!Poikkesin Slushissa. Lyhytjänteistä porukkaa siellä – tai niin luulin.

En toki ollut paikalla yksin. Mo-lemmat tapahtumapäivät oli loppuunmyyty, ja Messukes-

kuksesta oli käytössä ainoastaan sen uusin siipi. Mistä seurasi mel-koinen tungos.

Innostuneelle innovaattorille tungos on hedelmällinen törmäyt-tämisalusta. Kapeilla käytävillä, pulled porkia gastrovaunusta odo-tellessa tai aivan ainutlaatuisen pitkissä miesten vessajonoissa oli puitteet viritetty sille, että killeri- applikaatio kohtaa rahamiehen pohjattoman syvät taskut.

Slush on Suomen ja Euroo-pankin mitassa kasvanut suureksi, ehkä suurimmaksi. Tapahtumaa ympäröivä myötähype on kasva-nut vielä nopeammin. Se tarttuu ja leviää myös paljon alkuperäistä koodariyhteisöä laajemmalle. Itse tajusin vasta aamupalaverissa jou-tuvani seuraavaksi puku päällä hupparikansan keskelle, ja eh-din miettiä monet paniikkivaihto-ehdot naamioituakseni rennom-maksi. Turhaan – oli siellä onneksi muitakin setämiehiä.

Mutta kravattia ei ollut kellään, ja lähes kaikilla muilla samannä-köisillä luki osallistujabadgessa INVESTOR. Heidän etenemisensä Slushin käytävillä oli hidasta: joka toinen vastaantulija halusi jutella kaksi minuuttia ”yhdestä ideasta”.

Kaikessa tässä olisi helposti asiaa kuivakkaan ironiseksi aika-laisromaaniksi asti. Se olisi var-masti viihdyttävä, mutta samalla isosti ohi olennaisen. Slushissa on aidosti virtaa ja energiaa. Joku Team Finland ei saisi vastaavaa ai-kaiseksi vaikka painattaisi koko kansalle logoteepaidat.

Nuoret tiimit ovat valmiita lait-tamaan kaikkensa likoon ratkais-takseen jollakin yhteiskunnan tai teknologian kulmalla tunnista-miaan haasteita ja ongelmia. Esi-merkiksi siemenvaiheen rahoi-tuskierrosta hakevien pitchausla-valla sadalla yrityksellä oli kullakin viisi minuuttia aikaa kertoa toimi-alan räjäyttävästä ideastaan. Noin tuhannen hengen yleisössä oltiin tarkkana: joku etsi rahoituskoh-detta, toinen kopioitavaa ideaa, kolmas myyntipuheen mallia.

Siemenvaiheessa yritystä ei välttämättä vielä ole juridisesti ole-massa, eikä asiakkaitakaan. Jokai-nen pitch kuitenkin päättyi sum-maan, jota rahoittajilta oltiin ha-kemassa. Skaala venyi kymmenistä tuhansista vajaaseen miljoonaan euroon. Niillä olisi todennäköi-sesti saanut korkeintaan 10-20 prosentiia osakkeista. Halpaa, jos esitetyt kasvuennusteet toteutuisi-vat edes sinne päin.

Slushin lavoilla menestyksen

ultimatumin nimi on yksisarvi-nen, unicorn. Se tarkoittaa yri-tystä, jonka markkina-arvo on yli miljardi dollaria eli melkoisia odotuksia yrityksen jakokelpois-ten voittojen ja arvon kehitykselle. Absurdista mittakaavastaan huoli-matta tällaisia sankariyrittäjiä on olemassa – ja moni heistäkin oli lokakuussa paikalla Itä-Pasilassa.

Yrittäjälle miljardi ei ole vitsi taivaanrannassa vaan tavoite, jo-hon päädytään loogisesti. Pitää vain kasvaa vähintään sata pro-senttia joka vuosi. Uusi menestyk-sen standardi on sen verran kova, että parhaillakin menee siihen vii-destä kymmeneen vuotta.

Jos tuohon pääsee, kyseessä ei enää ole pelkkä hupparihörhöjen luoma keinotekoinen tarve. Jatku-vaan kasvuun kulunut aika ja siitä hengissä selviäminen tarkoittaa sa-tojen testien jatkuvaa läpäisemistä kilpailun hurmeisilla kentillä. Ja kärsivällisyyttä.

Yksi sarjamiljardööri sen pel-kisti hienosti, vapaasti lainattuna: ”It takes years to become a hero – but only hours to fall into zero.”

Riski ja voitto, menestys tai kuolema. Lisää tämän asenteen mahdollistavia mekanismeja myös meille. ■


CALATRAVAN LINTU nousee kaksoistornien tuhkastaVuonna 2001 terroristien hyökkäyksessä tuhoutuneiden New Yorkin kaksoistornien alueelle valmistuva World Trade Center Transit Hub on kallein koskaan rakennettu matkakeskus.

Teksti: HELENA SOIMAKALLIO Kuvat: SHUTTERSTOCK


World Trade Center Transit Hubin on suunnitellut Santiago Calatrava. Vuonna 1951 syntyneen arkkitehti-insinöörin kädenjälki näkyy myös muun muassaMalmön Turning Torsossa. Calatravaa inspiroivat ranskalaisen arkkitehdin, Le Corbusier’n työt.

Yli viisi miljardia dollaria maksava kokonaisuus on maailmankuulun espanjalai-

sen arkkitehdin Santiago Calat-ravan suunnittelema. Hänen mu-kaansa rakennuksen muoto kuvas-taa lintua, joka lentää vapauteen lapsen kädestä.

Oculukseksi nimetyn raken-nuksen molemmille sivuille levit-täytyvät ”siivet” muodostuvat 300 teräskaaresta, ja linnun selkäran-kana on yli 270 tonnia painava Vierendeel-ristikko. Katosta löytyy myös rakennuksen nimen takana oleva okulaari -ikkuna – josta au-rinko pääsee sisälle halliin täsmäl-leen kello 10:28, joka oli toisen tor-nin romahdushetki.

Liikenneterminaalin lisäksi ko-konaisuus sisältää laajat maanalai-set tilat, joihin sijoittuu luksusos-toskeskus tapahtuma-areenoineen. Kunnianhimoisen hankkeen kus-tannukset ovat reippaasti kaksin-kertaistuneet suunnitteluun ja to-teutukseen toistaiseksi kuluneiden kahdentoista vuoden aikana.

Syitä kustannusten nousuun on useita vaikeasta suunnitelmasta Sandy-myrskyyn, mutta unii-kin suunnitelman materiaaleissa

ja toteutuksessa ei myöskään ole pihistelty: Lattiat ovat kauttaal-taan marmoria ja teräs on tuo-tettu erikoistilauksena italialaiselta valmistajalta.

Suuri ostoskeskus ja liikenne-terminaali eivät sisältyneet ark-kitehti Daniel Libeskindin laati-maan alueen alkuperäiseen kun-nostussuunnitelmaan. Hän aja-tukseen oli jättää rakentuvan

terminaalin alue avoimeksi niin, että auringonsäteet osuvat tu-hoalueelle ympäröivien rakennus-ten lomitse vuosittain aina syys-päivän tasauksen aikaan.

Myönnytyksenä Liebeskin-din suunnitelmalle alueen omis-tanut New York Port Authority il-

moitti, että uuden aseman sijoit-telussa pyritään maksimoimaan syyskuisen auringon säteiden lan-keaminen aseman edustalla sijait-sevalle 9/11-muistoaukiolle. Ca-latravan suunnitelmiin sisältyikin alussa valon määrän mukaan lii-kuteltava kattorakenne, mutta siitä on sittemmin luovuttu kustannus- ja turvallisuussyistä.

Oculuksen piti valmistua jou-lukuussa 2015, mutta rakennuttaja on ilmoittanut virallisten avajais-ten siirtyvän. Eräs syy viivästyk-selle on valitettavan tuttu: Vaipassa on havaittu jatkuvia vesivuotoja, joiden alkuperää urakoitsija par-haillaan yrittää selvittää ja korjata.

New York Times on kylläkin ennustanut, että kaikki hankkeen murheet unohtuvat, kun Manhat-tan saa ensi keväänä jälleen uuden rakennustaiteellisen ikonin. ■

Linnun selkärankana on yli 270 tonnia painava Vierendeel-ristikko.


Matkakertomus

Teksti: TUOMAS KIURU

Kesä Kanadassa – kokemusta kahdesta työpaikasta

Huomasin syksyllä 2014 killan viikkotiedotteessa tutunkuu-loisen kesätyöpaikkailmoi-

tuksen: Kaledonistien vaihto-oh-jelman hakuaika oli käynnissä. Tarjolla oli kesätyöpaikka kahdek-salle suomalaiselle opiskelijalle Ka-nadan suurimmassa kaupungissta Torontosta. Kuulin ohjelmasta ka-veriltani, joka oli vaihdossa aikai-semmin ja kertoi siitä muutaman huikean tarinan. Kiinnostukseni heräsi jo silloin, mutta ajatus lähte-misestä tuntui vielä hyvin etäiseltä ja epätodennäköiseltä.

Syksyn 2014 hakuprosessissa keskeisessä roolissa oli videoha-kemus, jossa piti pystyä vakuut-tamaan edellinen vaihdossa ollut suomalaisporukka siitä, että juuri minut kannattaa valita mukaan. En suunnitellut videota kovin-kaan pitkään, ja valmista tuli ka-verin avustuksella parissa illassa. Vielä saman viikon aikana sain kutsun kenties siihenastisen elä-mäni jännittävimpään – mutta sa-malla rennoimpaan – työhaastat-teluun. Jännittäminen jatkui vielä melkein kaksi viikkoa haastattelun

jälkeen, kunnes sain tietää tulleeni valituksi. Sinä iltana uni ei tullut helposti.

Kanadalaisista iso apuKaledonistit sai alkunsa 1950-lu-vun alussa, kun Polyteknikkojen Kuoro vieraili Torontossa. Vierai-lun jälkeen kuorolaiset kutsuivat vastavuoroisesti kanadalaisia opis-kelijoita Suomeen, ja näin syntyi suhde Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan ja Toronton yli-opiston Hart Housen välille. Myö-hemmin mukaan otettiin myös

Tuomas Kiuru (toinen vas.) vietti Kana-dassa paljon aikaa myös muiden kesä-harjoittelijoiden kanssa.


Helsingin yliopiston ylioppilas-kunta, Svenska Handelshögskolans Studentkår sekä koko Aalto-yli-opiston ylioppilaskunta. Vaihdon kiertokulku on neljä vuotta: työs-kenneltyämme Torontossa kesän 2015 meidän tehtävänämme on isännöidä kanadalaisia opiskeli-joita Helsingissä kesällä 2017 sekä auttaa heitä työpaikan- ja asun-nonetsinnöissä. Koko toimin-nan taustalla toimii Kaledonistit ry, jonka hallituksen me kahdek-san suomalaista muodostamme vuosina 2015–2018, kunnes uusi ryhmä valitaan.

Helsingissä kesän 2013 viettä-neet kanadalaiset kaverimme oli-vat suureksi avuksi kaikissa etu-käteisjärjestelyissä. Työnhaku hoi-tui lähettämällä heille ansiolu-ettelo ja hakemuskirje, jotka he toimittivat eteenpäin potentiaa-lisille työnantajille. Koska takeita oman alan työpaikasta ei ollut, halusin parantaa mahdollisuuk-siani kokoamalla listan itselleni mielenkiintoisista työnantajista ja -tehtävistä. Jotain apua tästä taisi ollakin, sillä kesäkuussa pää-sin töihin Toronton yliopiston liikenteentutkimuslaitokselle.

Sain kuitenkin lopullisen vah-vistuksen työpaikasta sen verran myöhään, että työluvan hakemi-nen ei sujunut aivan ongelmitta. Kanadaan saapuessani jouduin-kin ilmoittamaan olevani loma-matkalla. Parin viikon kuluttua työlupahakemukseni viimein hy-väksyttiin. Työluvan voi kuiten-kin saada vain maahantulon yh-teydessä, joten edessä oli reissu Yhdysvaltain rajalle ja Niagaran putouksille.

Kanadalaiset neuvoivat meitä hakemaan asuntoa Toronton yli-opiston keskustakampuksella si-jaitsevasta opiskelija-asuntolasta, Campus Co-operative Residen-

ce:stä. Videopuheluhaastatteluiden jälkeen saimme asuntotarjoukset kahdesta vierekkäisestä talosta to-della keskeisellä paikalla. Vuokra noin kymmenenneliöisestä solu-huoneesta oli 586 dollaria kuussa – suomalaisiin opiskelija-asun-tojen hintoihin verrattuna kal-lista, mutta loistavan sijainnin huomioon ottaen olin siihen ihan tyytyväinen.

Logistiikkaa Pan-Amerikan kisoissaSaavuttuamme Kanadaan tou-kokuun lopussa ehdimme hen-gähtää yhden illan ja yön ajan, mutta heti seuraavana päivänä al-koi reilun viikon mittainen auto-matka, jonka aikana kanadalaiset isäntämme kierrättivät meitä Ot-tawassa, Québecissä ja Montréa-lissa. Mahtuipa mukaan yksi mök-kiviikonloppukin ennen kuin pää-simme kunnolla kotiutumaan To-rontoon, jossa kesätyöt odottivat.

Ensimmäiset viikkoni Toron-tossa kuluivat siis Toronton yli-opiston liikenteentutkimuslaitok-sella. Tehtäväkseni valikoitui kir-jallisuustutkimuksen tekeminen maankäytön ja liikenteen kysyn-nän mallintamisesta. Aikaa tähän oli vain kolme viikkoa, joten työ-suhteeni jäi vähän tyngäksi. Tämä johtui siitä, että esimieheni oli juuri jäämässä lomalle, eikä hän siksi voinut tarjota hommia koko kesäksi. Sain työskennellä hyvin it-senäisesti, ja viihdyin yliopistolla hyvin, mutta heinäkuun alussa oli silti aika siirtyä uusien haasteiden pariin.

Kesä 2015 oli koko Toron-ton alueelle hyvin merkittävää ai-kaa, sillä alueella järjestettiin his-torian 17. Pan-Amerikan kisat. Vaikka kyseessä on Suomessa ja muualla Euroopassakin kohta-laisen tuntematon urheilutapah-tuma, Torontossa tämä oli kova

juttu. Urheilijoiden lukumäärällä mitattuna jopa Vancouverin vuo-den 2010 talviolympialaiset jäävät kauaksi taakse, joten kisat olivat suuri haaste Toronton kaupungin liikennejärjestelmälle.

Erityisjärjestelyistä vastasi kon-sulttiyritys IBI Group. Ja mikä pa-rasta, minä pääsin kantamaan kor-teni kekoon logistiikkakoordinaat-torin roolissa. Tehtäviini kuului pääasiassa Markhamin-kisapai-kalla päivystäminen, varusteiden kuljettaminen sekä muusta kisa-paikan logistiikasta vastaaminen. Työpäivät olivat pitkiä, usein yli kymmenentuntisia, mutta aika ku-lui mielenkiintoisissa hommissa nopeasti. Hyvä puoli pitkissä työ-päivissä oli myös se, että heinä-kuun loppuun mennessä työt oli saatu päätökseen, ja koko loppu-kesä oli käytettävissä ympäri Poh-jois-Amerikkaa matkustamiseen.

Elokuun matkustaminen oli omalla tavallaan kesän kohokohta. Vierailtuani pikaisesti Yhdysval-tain itärannikolla oli aika suun-nata lentokoneella Edmontoniin, josta jatkoimme muutaman päi-vän kuluttua matkaa kanadalai-sen kaverini autolla Kalliovuorten kautta Vancouveriin. Matkalla tuli pysähdeltyä monen monta ker-taa ihailemaan upeita vuoria, jär-viä sekä jäätiköitä, ja tulipa yksi yö telttailtua metsässäkin. Vancou-verissa vietetyn viikonlopun jäl-keen matka jatkui Seattlen kautta Alaskaan, joka ansaitsisi varmaan oman artikkelinsa; pohjoisen us-komattomat maisemat tekivät mi-nuun lähtemättömän vaikutuk-sen. ■

Kaledonistien toiminnasta ja kesä-töistä voi lukea lisää blogistamme osoitteesta:www.kaledonistit.com/blogi/

RIL-Säätiön

haku alkaa tammikuussa

RIL-Säätiön tarkoituksena on rakennusalan tieteen ja tai-teen tukeminen, alan osaami-

sen kehittäminen sekä opiskelun, täydennyskoulutuksen, tutkimuk-sen ja rakennusinsinöörien yhteis-toiminnan edistäminen.

Säätiö jakaa vuosittain apura-hoja erityisesti teekkareiden ul-

komailla tapahtuvaa ammatil-lista opiskelua ja työharjoittelua varten sekä oivallisesti opinnois-saan menestyneille tekniikan kan-didaateille ja diplomi-insinöö-reille. Vuonna 2016 apurahoihin ja stipendeihin on varattu yhteensä 10.000 euroa.

Lisäksi säätiön toiminnan ta-voitteena on rakennusalan verkot-tumisen edistäminen, alan ope-tuksen ja tutkimuksen toiminta-

edellytysten parantaminen sekä rakennusalan ja rakennetun ym-päristön huippuosaamisen esiin-tuominen myöntämällä palkintoja. Säätiö myöntää vuosittain Vuoden Rakennusinsinöörityö -, Vuoden Silta - ja Vuoden Rakennusalan diplomi-insinöörin tunnustukset. Sillanrakennuksen erikoispalkinto jaetaan parillisina vuosina.

RIL-Säätiön ensi vuoden apu-rahojen hakuaika alkaa 1.1.2016 ja päättyy 26.2.2016. Lisätietoa RIL-Säätiön apurahoista ja niiden hakemisesta löydät verkosta alla olevasta osoitteesta.

www.ril.fi/fi/ril/ril-saatio/

apurahojen-haku.html

ulkomailla opiskelu

ulkomailla harjoittelu

oivallinen opinto-

menestys

Säätiön mainosaukeama.indd 2-3 01/12/2015 11:41:24

RIL-Säätiön

haku alkaa tammikuussa

RIL-Säätiön tarkoituksena on rakennusalan tieteen ja tai-teen tukeminen, alan osaami-

sen kehittäminen sekä opiskelun, täydennyskoulutuksen, tutkimuk-sen ja rakennusinsinöörien yhteis-toiminnan edistäminen.

Säätiö jakaa vuosittain apura-hoja erityisesti teekkareiden ul-

komailla tapahtuvaa ammatil-lista opiskelua ja työharjoittelua varten sekä oivallisesti opinnois-saan menestyneille tekniikan kan-didaateille ja diplomi-insinöö-reille. Vuonna 2016 apurahoihin ja stipendeihin on varattu yhteensä 10.000 euroa.

Lisäksi säätiön toiminnan ta-voitteena on rakennusalan verkot-tumisen edistäminen, alan ope-tuksen ja tutkimuksen toiminta-

edellytysten parantaminen sekä rakennusalan ja rakennetun ym-päristön huippuosaamisen esiin-tuominen myöntämällä palkintoja. Säätiö myöntää vuosittain Vuoden Rakennusinsinöörityö -, Vuoden Silta - ja Vuoden Rakennusalan diplomi-insinöörin tunnustukset. Sillanrakennuksen erikoispalkinto jaetaan parillisina vuosina.

RIL-Säätiön ensi vuoden apu-rahojen hakuaika alkaa 1.1.2016 ja päättyy 26.2.2016. Lisätietoa RIL-Säätiön apurahoista ja niiden hakemisesta löydät verkosta alla olevasta osoitteesta.

www.ril.fi/fi/ril/ril-saatio/

apurahojen-haku.html

ulkomailla opiskelu

ulkomailla harjoittelu

oivallinen opinto-

menestys

Säätiön mainosaukeama.indd 2-3 01/12/2015 11:41:24


Pikkujoulukausi on meneil-lään, ja RIL-Nuoretkin odot-tavat juhlia jo kieli pitkällä.

Katseet sen sijaan on jo suunnattu ensi vuoteen, sillä tammikuussa on tulossa yrittäjyysilta, jossa nuo-ret ja kokeneet yrittäjät sekä yrit-täjyysvalmentajat kertovat, onko yrittämisessä järkeä ja mitä on teh-tävä päästäkseen yrittäjäksi.

Pirkanmaan RIL-Nuoret pe-rustettiin 2007 palvelemaan niitä teekkareita, jotka tuntevat ole-vansa liian vanhoja osallistuak-seen teekkareiden aktiviteettei-hin ja niitä diplomi-insinöörejä, jotka tuntevat olevansa liian nuo-ria jämähtämään paikalleen työ-elämään. Tätä tarkoitusta varten Pirkanmaan RIL-Nuorilla on joh-toryhmä, joka kehittää kokouk-sissaan erilaisia ammattiin liitty-

Teksti: ELLA LAHTINEN Kuva: ELLA SALMINEN

Pirkanmaan RIL-Nuoret: Jokainen RIL-Nuori on asiantuntija!

viä ja liittymättömiä tapahtumia. Vuonna 2016 johtoryhmän pu-heenjohtajana toimii DI Henna Korpiluoto. Muut johtoryhmän jäsenet ovat valmistuneita, val-mistumisen kynnyksellä keikkuvia sekä opiskelijoita.

Pirkanmaan RIL-Nuoret te-kevät yhteistyötä RILin Pirkan-maan alueosasto PiRIL:n ja Tam-pereen Rakentajakilta TARAKIn kanssa, ja yhteistyötä ollaan he-rättelemässä myös SKOL Konsult-tinuorten kanssa. TARAKIlaisille ja muille opiskelijoille RIL-Nuoret antaa näkökulmaa ja uusia ajatuk-sia kurssien luennoille. Haasteena Pirkanmaalla on pitää valmistu-neet nuoret toiminnassa mukana, sillä pääkaupunkiseudun työpaik-katarjonta vetää valmistuvia puo-leensa kuin hunaja kärpäsiä.

Johtoryhmän toimintavuosi al-kaa tammikuussa, jolloin vanha ja uusi johtoryhmä tapaavat yh-teisessä vaihtokokouksessa, jossa uusi johtoryhmä evästetään tule-valle toimikaudelle. Vuoden ta-pahtumarunko on määritetty toimintasuunnitelmassa.

Keväällä järjestettäneen tapah-tuma tai pari. Wappuna RIL-Nuo-ret saattaa nähdä Koskenrannassa tai muualla sulautumassa teekka-reiden wappurientoihin – kuiten-kin vähemmän rymynneenä. Ke-sälläkään ei levätä laakereillaan, vaan kokoonnutaan Viideksi te-rassille sekä kokeilemaan kesäistä liikuntalajia.

Ensi vuoden suurin ponnis-tus Pirkanmaan RIL-Nuorille on lokakuulle suunniteltu seminaari teemalla ”Jokainen RIL-Nuori on asiantuntija”. Ja niinhän asia on-kin! Jokainen RIL-Nuori on tehnyt tai tulee tekemään työ- tai kesätyö-projekteja, harjoitustöitä, kandi-daatintyön ja diplomityön, jotka kaikki lisäävät asiantuntijuutta. Näistä saavutuksista RIL-Nuorten tulisi olla ylpeitä. Seminaarin tar-koitus on, että jokainen RIL-Nuori voi jakaa tietoa, tuoda julki pa-rasta osaamistaan, ja saada esiin-tymiskokemusta. Seminaarin yh-teydessä pidettäneen jo perinteeksi muodostuneet RIL-Nuorten sitsit, jotka on tähän mennessä järjes-tetty Otaniemessä sekä Oulussa. ■

Lisää infoa: www.ril.fi/fi/jase-nyys/ril-nuoret/pirkanmaa.html

Asiantuntijatkin rentoutuvat välillä.


Syysliittokokous valitsi hallituksen uudet jäsenetVarapuheenjohtaja Auni Palo (vas.) VantaaSyntymävuosi 1955Kiinteistöjohtaja, OPToimipaikka: Helsinki

Edustamani toimiala - Talonrakennus- Kiinteistöala

Pääasialliset tehtäväalueeni - Johto ja hallinto- Rakennuttaminen, rakennuttaja- konsultointi

Hallituksen uudet jäsenet: Mikko Hyyrynen (2. vas.)

TampereSyntymävuosi 1984Projektipäällikkö, siltasuunnittelu, Ramboll Finland OyToimipaikka: Tampere

Edustamani toimiala - Sillanrakennus

Pääasialliset tehtäväalueeni - Suunnittelu

Milko Tietäväinen (2. oik.)Tampere Syntymävuosi 1970Toimitusjohtaja, Tampereen Infraliikelaitos, Tampereen kaupunkiToimipaikka: Tampere

Edustamani toimiala - Tie-, katu- ja liikennetekniikka- Monitoimiala

Pääasialliset tehtäväalueeni - Johto ja hallinto

Riku Vahala (oik.) HelsinkiSyntymävuosi 1965Professori, Vesi- ja ympäristötekniikka Aalto-yliopistoToimipaikka: Espoo

Edustamani toimiala - Vesihuolto-, vesi- ja ympäristötekniikka

Pääasialliset tehtäväalueeni - Tutkimus ja kehitys- Opetus ja koulutus

Hallituksessa jatkavat: Tuomas Särkilahti (pj.)Pekka Takki (varapj.)Kirsi HautalaMaria JääskeläinenHanna KeskiahoJussi MattilaJorma MäntynenElina Väistö


Syysliittokokouksen päätöksetSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n sääntömääräinen syysliittokokous pidettiin tors-taina 19.11.2015 Säätytalolla, Hel-singissä. Kokoukseen osallistui 47 varsinaista jäsentä ja yksi Lämpö- insinööriyhdistys LIVIn edustaja.

Kokouksen puheenjohtajaksi valitiin Jani Saarinen, joka kutsui kokouksen sihteeriksi RILin toimi-tusjohtaja Helena Soimakallion.

Syyskokous vahvisti RILin uuden strategian vuosille 2016 – 2018Liiton strategia uudistettiin koko-naan vuoden 2015 aikana halli-tuksen johdolla toteutetussa pro-sessissa. Strategian laadintatyöhön kutsuttiin mukaan myös eri jäsen-ryhmät sekä liiton toimisto. Uusi strategia kattaa vuodet 2016 –2018. (Lisää aiheesta sivuilta 57-58.)

Syysliittokokouksessa valittiin hallitukseen uudet jäsenetRILin hallitukseen valittiin kau-delle 2016–2018 varapuheenjoh-taja ja kolme uutta jäsentä (ks. sivu 55). Vaali toteutettiin en-simmäistä kertaa kokonaan säh-köisenä äänestyksenä. Äänes-täjiä oli kaikkiaan ennätykselli-

set 728. Onnea valituksi tulleille ja kiitos kaikille jäsenille hienosta äänestysaktiivisuudesta!

Varsinaisen jäsenen vuosimaksu säilyy 200 eurossaSyyskokous vahvisti RILin varsi-naisen jäsenen vuosimaksuksi 200 euroa. Maksu on sama kuin edel-lisvuosina. Myös puolisoalennus säilyy ennallaan, jolloin yhdessä ja samassa osoitteessa asuville jäse-nille voidaan toiselle myöntää 100 euron alennus täydestä maksusta, mikäli hän ei halua toisia lehtiä.

RILin vuosimaksu on verovä-hennyskelpoinen. RIL toimittaa tiedot vuosimaksun suorittami-sesta suoraan verottajalle vähen-nystä varten.

Liiton uusien sääntöjen mu-kaan vuosimaksusta ovat puolen jäsenmaksun (100 €) osalta vapau-tettuja eläkkeelle siirtyneet jäsenet siirtymistä seuraavasta kalenteri-vuodesta alkaen edellyttäen, että jäsen on välittömästi ennen tätä suorittanut vuosimaksunsa täy-simääräisenä vähintään kerran. Myös maisteriopintojen aikana vapaaehtoisesti varsinaisiksi jäse-niksi siirtyneet saavat vastaavan

alennuksen, kuitenkin korkein-taan neljän vuoden ajan.

Alennettu vuosimaksu sisäl-tää kaikki jäsenetulehdet ja muut soveltuvat jäsenedut, mutta siitä ei myönnetä muita alennuksia (puolisoalennus).

Lisäksi eläkeläisillä on myös vuonna 2016 mahdollisuus alen-nettuun eläkeläisen vuosimaksuun (50 €), mikäli jäsen ei halua lain-kaan jäsenetulehtiä.

RILin jäsenillä on mahdolli-suus liittyä RIL/TEK-yhteisjäse-neksi erillisjäsenyyksiä edullisem-malla hinnalla. Yhteisjäsenen TEK -jäsenmaksuosuus pysyy vuonna 2016 ennallaan 149 eurossa. Yh-teisjäsenen koko maksu olisi siten yhteensä 349 euroa.

Lisäksi RIL tarjoaa ansiosidon-naista työttömyysturvaa jäsenil-leen IAET-kassan kautta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamaa kassamaksua vastaan. Ensi vuo-den kassamaksuksi on ehdotettu 105 euroa, mutta ministeriö ei ole vielä vahvistanut sitä. Se ei sisälly vuosimaksuun.


Liiton strategia uudistettiin koko-naan vuoden 2015 aikana halli-tuksen johdolla toteutetussa pro-sessissa. Strategian laadintatyöhön kutsuttiin mukaan myös eri jäsen-ryhmät sekä liiton toimisto. Uusi strategia kattaa vuodet 2016–2018. Se mukaisesti tavoitteena on, että

y RIL edustaa kaikkia rakennetun ympäristön akateemisia

y RIL on KIRA-alan tunnetuin ajatushautomo

y RIL on ammatillisten digisisältöjen ja –palveluiden markkinajohtaja

Strategiset valinnat nojaavat vah-vasti toimialan kehitysnäkymiin ja –suuntiin. Niiden avulla py-rimme laajentamaan liiton jäsenis-töä, vahvistamaan vaikuttavuut-tamme sekä parantamaan toimin-nan tuottavuutta ja taloudellista kannattavuutta.

RIL edustaa kaikkia rakennetun ympäristön akateemisiaRILin historiallinen perustehtävä on toimia rakennus- ja kiinteistö-alan koulutuksen saaneiden dip-lomi-insinöörien ammatillisena yhdyssiteenä. Toimialan kehitty-misen ja muutosten myötä dip-lomi-insinöörien perinteiset teh-täväalueet ovat laajentuneet. Eri-tysesti kasvua on ollut kiinteis-tötalouden ja energiatekniikan alueilla.

Samalla alalle on syntynyt ko-konaan uusia tehtäviä ja osaamis-

Syyskokous vahvisti RILin UUDEN STRATEGIAN vuosille 2016–2018

STRATEGIA 2016-2018

tarpeita. Kehitystä ovat entisestään vauhdittaneet yleiset tutkintouu-distukset sekä yliopistojen hallin-torakenteiden ja koulutusohjel-mien muutokset, joiden seurauk-sena erilliset rakennusosastot ovat pitkälti hävinneet yliopistoista. Nykyisin alan opetus ja tutkimus sijoittuukin yleensä laajempaan, kaikki rakennetun ympäristön sektorit kattavaan rakenteeseen. Lisäksi alalle valmistuu ammatti-korkeakouluista ylemmän ammat-tikorkeakoulututkinnon suorit-taneita ammattilaisia, joiden tut-kinto ja tehtävät vertautuvat diplo-mi-insinöörin tutkintoon.

Kansainvälisesti vastaava kehi-tys on johtanut siihen, että raken-netun ympäristön organisaatiot tiivistävät yhteistyötään. Esimer-

kiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa rakennusinsinöörien ja maanmit-tausinsinöörien yhteisöt ovat yh-distyneet joitakin vuosia sitten.

Jotta myös RIL vastaisi katta-vuudeltaan ja rakenteeltaan toi-mialan ja koulutuksen nykyistä ti-lannetta, tulee liiton laajentua si-ten, että se edustaa kaikkia ra-kennetun ympäristön akateemisia asiantuntijoita.

RIL on KIRA-alan johtava ajatushautomoAjatushautomo (engl. think tank, sanoista think ’ajatella’ ja tank ’säi-liö’) on määritelmän mukaan ko-koontuminen, tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia yhteiskunnal-listen tai poliittisten kysymysten


Uusi strategia kattaa jakson 2016-2018. Sen mukaisesti tavoitteena on:1. RIL edustaa kaikkia rakennetun ympäristön akateemisia2. RIL on KIRA-alan tunnetuin ajatushautomo3. RIL on ammatillisten digisisältöjen ja –palveluiden markkinajohtaja

ratkaisemiseksi. Usein ne harjoit-tavat myös omaa tutkimus- ja ke-hitystoimintaa sekä järjestävät ti-laisuuksia ja seminaareja. Ajatus-hautomot koostuvat yleensä kor-kean tason asiantuntijoista, jotka tekevät tiiviistä yhteistyötä päätök-sentekijöiden kanssa.

RIL on riippumaton asiantun-tijavaikuttaja, joka tarjoaa puolu-eetonta tietoa ja näkemyksiä pää-töksenteon pohjaksi. Vaikuttamis-toiminnan perustehtäviin kuuluu myös yhteydenpito yhteiskunnal-lisiin päättäjiin, alan viranomaisiin ja elinkeinoelämään, kannanotto-jen ja lausuntojen antaminen sekä RILiä edustavien asiantuntijoi-den nimeäminen eri työryhmiin. RILillä on viime vuosina ollut ak-tiivinen ja keskeinen rooli myös alan yhteisten kehitysprojektien tunnistamisessa, koordinoinnissa ja toteutuksessa.

Uutta tietoa kokoavat käytän-nön hankkeet ja esiintymiset ovat luoneet RILille edellytykset toimi-alan, median, suuren yleisön ja po-liittisten päättäjien arvostukselle. Joka toinen vuosi toteutettava Ra-kennetun omaisuuden tila ROTI -hanke on tästä erinomainen esimerkki. Muita jäsenistön avulla uniikkia tietoa tuottavia pro-sesseja ovat mm. opiskelija- ja palkkakyselyt.

Tulevalla strategiakaudella ny-kyisiä vaikuttamiseen liittyviä hankkeita ja prosesseja tulee ke-hittää entistäkin ennakoivampaan suuntaan. Tuloksista ja tiedoista on myös viestittävä niin, että RI-Lin tuottama asiantuntijatieto saa-vuttaa päätöksentekijät ja vaikut-taa alan kehittymiseen.

Suomessa toimii lukuisia aja-tushautomoita, mutta yksikään niistä ei ole keskittynyt kiinteistö- ja rakentamisalan kysymyksiin. RILin näkemyksen mukaan toimi-

alan taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen merkitys on niin suuri, että sen edellyttää aina asiantutija-tiedon käyttöä päätöksenteon tu-kena. RILin vaikuttamisproses-sit – ja tuotteet sekä rooli ja pro-fiili kiinteistö- ja rakentamisalan organisaatioiden kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostossa anta-vat erinomaiset edellytykset kehit-tyä koko toimialan tunnustamaksi ajatushautomoksi.

RIL on ammatillisten digisisältöjen ja –palveluiden markkinajohtajaRILin liiketoimintalähtöiset tuot-teet ja palvelut nojaavat vahvasti jäsenistön ja kumppaneiden asian-tuntemukseen. RIL myös kehittää tuotteitaan ja palveluitaan hyödyn-tämällä ennakointi- ja vaikutta-misprosessin tuloksia. Tutkimus-ten mukaan RIL-brändi tunnetaan keskeisissä asiakas- ja sidosryhmi-ssä erittäin hyvin. RILin julkaisuja täydennyskoulutustuotteita sekä projekteja arvostetaan ajankohtai-suudesta ja korkeasta laadusta.

Digitaalisten sisältöjen tarjonta ja kysyntä kasvavat tällä hetkellä erittäin nopeasti sekä Suomessa että globaalisti. Kasvuun vaikut-tavat sekä digituotteiden käyttöön liittyvien päätelaitteiden (älypuhe-limet, tablettitietokoneet, kannet-tavat tietokoneet) että sisällön tuo-tantoa palvelevien alustojen ja so-

vellusten yleistyminen, halventu-minen ja helppokäyttöisyys.

Yhdysvalloissa, joka on tällä hetkellä digitaalisten sisältöjen tuotannon ja kulutuksen globaali markkinajohtaja, sähköisten kir-jojen markkinaosuus on noussut viidessä vuodesta noin kahdesta prosentista noin 30 prosenttiin. Muissa digisisällöissä (webinarit, podcastit, tietokannat, kuvapan-kit, applikaatiot, jne.) volyymin ja niihin liittyvien liikevaihtojen kasvu on ollut vielä huomattavasti suurempaa.

RILin tavoitteena on nostaa di-gitaaliset sisällöt pääosaan sekä yleishyödyllisessä että markkina-ehtoisessa toiminnassa. Perinteis-ten eKirjojen rinnalla panoste-taan erityisesti verkkoviestintään, tietokantojen kehitykseen sekä vi-deomuotoiseen materiaaliin. Vali-koidut sisällöt tuotetaan osin itse, mutta valtaosin ne valikoidaan ja kootaan kotimaisten ja kansainvä-listen kumppaneiden (ASCE, ICE, CIB) ja toimijoiden (yliopistot) tarjonnasta.


RIL-Mentorointi 2015 oli menestysTeksti: TEEMU VEHMASKOSKI Kuvat: JARI KOSTIAINEN ja SHUTTERSTOCK

RIL toteutti kesäkuusta marras-kuuhun nykyhistoriansa toisen täysimittaisen mentorointikier-roksen. Mukaan lähti 31 paria. Mentoroitavat olivat vähintään opintojensa valmistumisvaiheessa ja korkeintaan viisi vuotta työelä-mässä olleita ja mentorit 15-40 vuoden työkokemuksen omaavia ammattilaisia.

Mentorointi koostui kahdesta ryhmätapaamisesta ja vähintään kolmesta kahdenkeskisestä tapaa-misesta. RIL tarjosi mentorointi-

pareille keskustelun aiheiksi pitkän listan asioita, joista parit valitsi-vat itseään kiinnostavat aihealueet. Aiheiden kärkeen nousivat amma-tilliset roolivaihtoehdot, ammatti-taidon kehittäminen, johtajuus ja vuorovaikutus.

Mentoroinnin tuloksena nuori tunnistaa aiempaa laajemmin omia kasvu- ja kehityssuuntiaan sekä työkaluja niihin pääsemiseksi. Ko-keneempi ammattilainen oppii ja oivaltaa lisää nuorten näkökul-mista, ja varmasti myös itsestään.

”Mentorointiohjelma on to-della mahtava tilaisuus keskustella avoimesti alaan liittyvistä aiheista. Toivottavasti ohjelma saa jatkoa tulevaisuudessakin.”

KIRA-Akatemia tuotti satojen miljoonien eurojen liiketoimintaideatKIRA-Akatemia on KIRA-Fooru-min luoma ohjelma alan eri sekto-reilla työskentelevien nuorten pe-rehdyttämiseksi kiinteistö- ja ra-kentamisalaan. Ensimmäisen Aka-temian koordinoi ja toteutti RIL.

Osana Akatemiaa toteutet-tiin ryhmätyö, jossa liiketoiminta-

suunnitelman lähtökohtana olivat megatrendit.

Kiinteistö- ja rakentamisalalla toimivan, nyt perustetun yrityksen tähtäin oli vuodessa 2030. Liike-vaihtotavoite oli 15 vuoden päästä vähintään sata miljoonaa euroa.

Ideat olivat monimuotoisia.

Ryhmä Ilmarin tietomallipohjai-nen järjestelmä optimoi kiinteis-tön energiankulutusta anturitek-nologian ja massadatan avulla. Ryhmä Jujut yhdisti remonttia suunnittelevat kuluttajat ja luotet-tavat rakentamisen palveluntuot-tajat. Ryhmä Puhti minimoi ra-kennusprojektin hukkaa raken-nushankkeessa. Ryhmä Urban Fluxin aktiivinen digitaalinen ko-dinkansio yhdisti kiinteistön käyt-täjät, alan eri toimijat ja hajanaiset järjestelmät.

Ideat esitettiin videoina KIRA- Foorumi-tapahtumassa 17.11.2015 Finlandia-talolla. Yleisö, 600 alan päätöksentekijää äänesti voittajan älypuhelimillaan. Voittajaksi tuli niukalla äänten enemmistöllä Ur-ban Flux.

Tutustu hankkeeseen ja ryhmien videoihin osoitteessa: http://kiraakatemia.fi!


Teksti ja kuva: RISTO PESONEN

Seniorit45vuotta

Työuran valinta oli helppoa pro-fessori, tekniikan tohtori Matti Ollilalle (synt. 1936). Tien Po-lille viitoittivat halu soveltaa ma-tematiikkaa käytännön ongelmissa ja verenperintönä saatu keksijän kyky. Loppu onkin sitten suoma-laisten konstruktöörien historiaa.

”Tärkeämpää minulle on on-nistunut lopputulos kuin sen suunnittelun vaatimat työtun-nit. Ja käyttäjän tarpeista on aina lähdetty ongelmaa ratkaisemaan. Ei tässä monumentteja itselle ole rakennettu”.

Nykyrakentamisen tilaan ja eri-tyisesti tuoteteollisuuden kehitys- haluun ja -panokseen Ollila on tyytymätön.

”Betoniteollisuuden ykkösyri-tykset ja Rautaruukki on myyty

RIL-Seniorit täyttää tänä vuonna 45 vuotta. Rakennustekniikka-lehti on esitellyt

vuoden 2015 numeroissaan senioreiden näkemyksiä rakentamisesta.

Suunnittelijoilletuotekehityksen vetovastuu

ulkomaille, ja kehittyneet puura-kenteet tuodaan Itävallasta. Tuo-tekehitys on hävinnyt Suomesta ja hankkeisiin tuputetaan yhden ma-teriaalin ratkaisuja. Tulevaisuus olisi hoikkien liittorakenteiden, joissa hyödynnetään rakenteiden jatkuvuutta ja eri materiaalien par-haita ominaisuuksia.”

Näiden liittorakenteiden val-mistamisessa eivät ”yhden aatteen yritykset” näe bisnestä osuutensa pienentyessä. Sen takia Ollila pitää välttämättömänä suunnittelijoiden roolin vahvistamista ja kehityksen aikaansaamista allianssihengessä.

Normit kahlitsevat ja kallistavatToisena kehityksen jarruna Ol-lila pitää rakentamismääräyksiä, jotka normittavat kaiken ja tar-kasti. Ympäristöministeriö tun-tuukin väärältä vastuutaholta. Varsinkin, kun se ei hyödynnä riittävästi alan asiantuntemusta valmisteluvaiheessa.

”Normit pitäisi ymmärtää eräänlaisina ohjeina tiettyjen pe-rusratkaisuiden oikeellisuuden varmistamiseksi. Yksityiskohtai-set normikirjat suorastaan estävät innovaatiot.”

Huolestuttavin tilanne on Olli-lasta talotekniikan sektorilla. Mää-räyksien vaatimat ilmanvaihto-määrät on kasvatettu moninkertai-siksi; seurauksena rakennusten ko-neellinen ilmastointi ja homeriskit.

”Laitevalmistajille tämä lobba-reiden kädenjälki tietenkin sopii. Kun kustannuksetkin nousevat, en löydä perusteita ministeriön ny-kylinjalle – edes energiasäästöjen kannalta. Epäilen myös nollaener-giatalojen pitkän aikavälin toimi-vuutta. Näissähän kosteus vähitel-len siirtyy tuulettamattoman ra-kenteen sisään ja jossain vaiheessa se löytää myös tiensä ulos, ties mistä.”

Älä luota sokeasti tietokoneeseenTietokoneet mahdollistavat raken-teiden analysoinnissa uudet rat-kaisut nyt, kun innovaatiomahdol-lisuudet on tyrehdytetty.

”Sekä laskennan että suunnitte-lun apuvälineet ovat havainnollis-taneet olennaisesti prosessia. Kri-tiikkiä tarvitaan kuitenkin aputek-niikoita kohtaan. Kevyt käsinlas-kenta on aina hyvä tarkistuskeino.”

Ollila on suunnittelukohteis-taan edelleen ylpeä 40 vuotta pal-velleesta Myllysillasta. Sen valitet-tava, vähittäinen sortuma johtui sillan arimman kohdan läpi asen-netun Turun päävesijohdon hal-keamisesta sillan toisen puoliskon kohdalla.

”Silminnäkijän havaintojen mukaan betonikappaleet ja vesi lensivät räjähdyksenomaisesti ja-lankulkutilassa. Nyt silta on pu-rettu.” ■

ASIANTUNTIJA-AINEISTOA


KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN ÄLYRAKENNUS toimii vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa

Teksti ja kuvat: EINO RANTALA, TEKN.TRI, TIETOKIRJAILIJA, EKOSTO OY

Älyrakennuksen kehittymis-mahdollisuudet ovat mo-nella tavalla sidottu ympä-

ristön tarjoamiin ”älykkäisiin” palveluihin (smart city, smart en-vironment) sekä yhteiskunnan ”di-gitalisoitumiseen” ja avoimien pil-vipalveluiden laajaan hyödyntä-miseen tiedon varastoinnissa, siir-rossa ja käsittelyssä.

Rakennus- ja kiinteistöalan merkittävä kehitystrendi on ra-kennuksen ja ympäristön ”älyk-kyyden” kasvaminen. Kaupungis-tuminen sekä kestävän kehityksen periaatteiden ja väestön arvomaa-ilman muuttuminen ovat luoneet käyttäjälähtöisen älyrakennuksen kehittämistarpeen. Taustalta löy-tyy lisäksi teknisiä ja taloudellisia vaikutteita.

Käyttäjälähtöinen älyrakennus määritellään eri tavalla eri puolilla maailmaa. Yhteisiä päätekijöitä löytyy kuitenkin neljä:

1. Rakenteet ja rakennusosat2. Rakennuksen hallinnointi3. Talotekniset järjestelmät4. Rakennuksen palvelut

RILin uudessa kirjassa (RIL 267-2015) Käyttäjälähtöinen älyraken-nus määritellään seuraavasti: ”Äly-rakennus sisältää reaaliaikaisesti reagoivia, käyttäjän kanssa vuo-rovaikutussuhteessa olevia tieto-teknisiä, taloteknisiä ja rakenne-teknisiä järjestelmiä sekä energian tuotto-/siirtojärjestelmiä. Järjestel- mät toimivat käyttäjälähtöisellä käyttöliittymällä ja tuottavat pro-sessiensa avulla älyrakennuksen käyttäjälle vaadittuja palveluita ja ominaisuuksia. Lisäksi älyraken-nus on osa vuorovaikutteista ra-kennettua ympäristöä.”

Kuvassa 1 on esitetty käyttäjä-lähtöinen asuinrakennus, sen si-sältämät järjestelmät, älykkäät prosessit ja tietojärjestelmät. Ne liittyvät yhteisen käyttöliittymän kautta älykkääseen ympäristöön, jota kutsutaan ”Smart Cityksi”. Smart City taas tuottaa big dataa, jota syntyy esimerkiksi kiinteis-tön toiminnanohjausjärjestelmän tapahtumista, rakennusautomaa-tiojärjestelmien sensoreista ja lo-keista, energiayhtiöiden kulutus-

tiedoista sekä käyttäjien tuotta-masta tiedosta, kuten valokuvista ja sosiaalisesta mediasta.

Käyttäjät generoivat jatkuvasti paikkatietoja ja muuta dataa julki-siin verkkoihin kantamalla muka-naan älypuhelimia, sykeantureita ja käyttämällä älysovelluksia.

Kuvassa 2 on esitetty älyraken-nuksen käyttäjät eli omistaja ja isännöitsijä, huolto- ja kunnossa-pitohenkilöstö, toimistohenkilöstö sekä asuintalon asukas.

Käyttäjälähtöinen älyrakennus edistää käyttäjien tarpeisiin sekä käyttäjien järjestelmälliseen osal-listumiseen ja hyvinvointiin perus-tuvaa toimintaa. Kirjan mukaan käyttäjän kokemat älyrakennuksen ominaisuudet ovat toiminnallisia, teknisiä ja taloudellisia.

Toiminnallisia ominaisuuksia y Käytön ymmärrettävyys ja kaikkien

toimintojen helppo käytettävyys y Käyttäjän ei tarvitse puuttua ra-

kennuksen/tilojen toimintoihin y Kannustaa taloudelliseen ja ener-

giatehokkaaseen käyttöön


Kuva 2.1

Kiinteistö- automaatio, mittaus- ja Ohjaus- järjestelmät,

Energian tuotto- ja siirtojärjestelmät

Talotekniset järjestelmät (LVIS, palo, oviympäristö

Järjestelmät

Rakennetekniset järjestelmätja komponentit

Kiinteistön tietojärjestelmät, tietomallinnus

RAKENNUS

ÄLYKÄS YMPÄRISTÖ – SMART CITY BIG DATA

BIG DATA

Kuva 1. Käyttäjälähtöinen asuinrakennus, sen sisältämät järjestelmät, älykkäät prosessit ja tietojärjestelmät liittyvät älykkää-seen ympäristöön yhteisen käyttöliittymän avulla.

Älyrakennuksen käyttäjät

Omistaja

Asukas Osakas

ToimistohenkilöstöHuolto- ja kunnossapidon ammattilainen

Kuva 2.3

Kuva 2. Älyrakennuksen käyttäjät

y Tilojen toimivuus, terveellisyys ja turvallisuus

y Järjestelmien varmatoimisuus

Teknisiä ominaisuuksia y Säädettävyys (itsenäisesti, yk-

silöllisesti, yhdessä ja yhteisellä käyttöliittymällä)

y Huollettavuus ja kunnossa- pidettävyys

y Liitettävyys viereisiin taloihin, kort-teliin, kaupunginosaan, kaupunkiin ja valtakunnallisiin järjestelmiin

y Järjestelmien muunneltavuus, vaihdettavuus, laajennettavuus ja päivitettävyys

y Eri järjestelmien keskinäinen yhteensopivuus

y Kyberturvallisuus y Mittausdatan avoin käyttö

y Rakenteellinen muunneltavuus y Kiinteistön ylläpitotietojen

hallittavuus

Taloudellisia ominaisuuksia y Kustannustehokkuus sekä kustan-

nusten reaaliaikainen raportointi y Arvon säilyminen elinkaaren aika-

na ja elinkaariedullisuus sekä arvon tuottaminen käyttäjilleen

Käyttäjälähtöisen älyrakennuksen luokitusperiaatteetKirjassa on tarkasteltu myös käyt-täjälähtöisen älyrakennuksen luo-kitusperiaatteita. Sille on esitetty luokitustapa, jota voidaan hyödyn-tää esimerkiksi rakennuksen suun-nittelun lähtökohtana. Ohjeessa on määritelty neljä uudisrakennusten luokkaa ja viisi olemassa olevien rakennusten luokkaa.

Kuvassa 3 on esitetty olemassa olevan rakennuskannan se luoki-tusperiaate, jolla saadaan määritel-tyä rakennuksen ”älyluokitus” sen


perusteella, mitä älykkäitä toimin-toja rakennukseen on asennettu.

Luokitusperiaatteita on luettava E:stä A:han. Ylempi luokka sisältää aina myös alemmat luokat.

Käyttäjälähtöisten älyrakennusten haasteiden hallintaKäyttäjälähtöinen älyrakennus tuo mukanaan erilaisia haasteita. Tek-

nologian tuomat mahdollisuudet ovat joillekin elämää helpottavia, mutta toisille pelon ja epäilyksen aihe. Kun teknologisia vaihtoeh-toja kyetään esittämään käyttäjille siten, että sen tuomat hyödyt ovat mahdollisimman ymmärrettäviä ja konkreettisia, kynnystä tekno-logian käyttöönotolle pystytään madaltamaan huomattavasti. Elä-

mäntavoilla ja -tilanteella sekä työ-tehtävillä on suuri merkitys sille, mikä koetaan käyttäjälähtöiseksi ja hyödylliseksi.

Tekniset haasteet ratkaistaan muun muassa hyvällä ja tarkalla tuotekehityksellä, osaavalla suun-nittelulla sekä yhteisillä standar-deilla. Taloudellisiin haasteisiin vastataan osoittamalla luotettavilla laskelmilla, mitä älykkyys mak-saa ja mitä se mahdollisesti säästää sekä minkälaista lisäarvoa ja laa-dukkuutta sillä saavutetaan. Hen-kiset haasteet saadaan useimmiten hallintaan asiallisella ja riittävällä informaatiolla sekä kattavalla kou-lutuksella. ■

Lähde: RIL 267-2015, Käyttä-jälähtöinen älyrakennus - suunnit-telu, rakentaminen, käyttö ja yllä-pito. Päätoimittaja Eino Rantala. Myynti: www.ril.fi/kirjakauppa

Kuva 2.5

D. Kiinteistöä peruskorjataankiinteistön tekninen ja älyllinen taso säilyy, tekniset järjestelmät ja niihin liittyvä tämän päivän automaatio otetaan käyttöön ja kiinteistön arvo pysyy. Kiinteistön energiatehokkuutta parannetaan.

C. Kiinteistöä parannetaan ja osajärjestelmät optimoivat ominaisuuksiajärjestelmät ja tuotteet toimivat optimaalisesti, automaattisesti ja itsenäisesti. Putkiremontin yhteydessä käytetään varsinkin 1970-luvun tyyppitaloissa reitityksiä tai asennusseiniä. Rakennus tietomallinnetaan.

B. Kiinteistöä parannetaan ja toteutetaan yhteinen käyttöliittymä kaikille osajärjestelmillekiinteistön teknistä ja älyllistä tasoa nostetaan, siten, että käyttäjälähtöisen älyrakennukseneri osajärjestelmät ja tuotteet toimivat yhteen ja niitä pitää pystyä hallinnoimaan yhden

käyttöliittymän kautta. Energiatehokkuutta parannetaan.

Kiinteistön arvo nousee älykkyyden taso kasvavaa

Kiinteistön arvo laskeeälykkyyden taso vähenee

E. Ei tehdä mitään kiinteistön tekninen ja toiminnallinen taso laskee, korjausvelka kasvaa ja kiinteistön arvo laskee

A. Kiinteistöä parannetaan ja toteutetaan älykkäät yhteydet ympäristöön

Kuva 3. Olemassa olevan rakennuskannan luokitusperiaate E:stä A:han.

Kuva 2.5

D. Kiinteistöä peruskorjataankiinteistön tekninen ja älyllinen taso säilyy, tekniset järjestelmät ja niihin liittyvä tämän päivän automaatio otetaan käyttöön ja kiinteistön arvo pysyy. Kiinteistön energiatehokkuutta parannetaan.

C. Kiinteistöä parannetaan ja osajärjestelmät optimoivat ominaisuuksiajärjestelmät ja tuotteet toimivat optimaalisesti, automaattisesti ja itsenäisesti. Putkiremontin yhteydessä käytetään varsinkin 1970-luvun tyyppitaloissa reitityksiä tai asennusseiniä. Rakennus tietomallinnetaan.

B. Kiinteistöä parannetaan ja toteutetaan yhteinen käyttöliittymä kaikille osajärjestelmillekiinteistön teknistä ja älyllistä tasoa nostetaan, siten, että käyttäjälähtöisen älyrakennukseneri osajärjestelmät ja tuotteet toimivat yhteen ja niitä pitää pystyä hallinnoimaan yhden

käyttöliittymän kautta. Energiatehokkuutta parannetaan.

Kiinteistön arvo nousee älykkyyden taso kasvavaa

Kiinteistön arvo laskeeälykkyyden taso vähenee

E. Ei tehdä mitään kiinteistön tekninen ja toiminnallinen taso laskee, korjausvelka kasvaa ja kiinteistön arvo laskee

A. Kiinteistöä parannetaan ja toteutetaan älykkäät yhteydet ympäristöön


Teksti: Mikko Kantola, TkT, SKT Suomi

Laatua lähes nollaenergia-rakentamiseen yhteistyön ja osaamisen kautta

Lähes nollaenergia (nZEB) -ra-kennukset tulevat Suomeen 2020-luvulla uusien EU-direk-

tiivien myötä. Energiatehokkuu-deltaan passiivitasoiset ja uusiu-tuvilla energiaratkaisuilla varuste-tut rakennukset asettavat haasteen suunnittelijoille ja projektihenki-löstölle. Uudessa nZEB-konsep-tin riskeistä tehdyssä väitöskirja-tutkimuksessa osaamisen taso on asiantuntijoiden arvion mukaan suurin riskitekijä heti muutoksen jälkeen. Potentiaalisia riskipaik-koja ovat sen lisäksi muutosaika-taulu, omatoimirakentaminen, suunnitelmien yhteensovittami-nen, epäsopivat hankemuodot ja huoltohenkilöstön opastus.

Toiminnan varmistaminen eli ”Commissioning”Systemaattinen koulutus yrityk-sissä ja julkisella puolella on ainoa keino varautua nopeasti eteen tu-levaan muutokseen. Suunnitteli-jat ovat keskeisessä osassa ener-giatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen osalta. Väitös-kirjan mukaan heille pitäisi järjes-tää virallinen kurssi ja pätevyyskoe

nZEB-asioista. Käytännössä tämä tarkoittaisi pätevyysvaatimusta nZEB-projektien pääsuunnitteli-joille ja mahdollisesti myös talo-teknisille suunnittelijoille.

Projektien laadun paranta-miseen ja virheiden karsimiseen kohdistuvat suositukset koske-vat toiminnan varmistusta (ToVa), joka on tuttu konsepti USA:sta ja LEED-rakennuksista. Siellä se tun-netaan nimellä Commissioning. ToVa on erityisen kustannusteho-kas tapa vähentää tyyppivirheiden riskiä nZEB-talojen kohdalla.

Yksinkertaistettuna ToVa tar-koittaa puolueettoman asiantun-tijan kytkemistä projektiin koko sen ajaksi avustamaan tilaajaa ja rakennuttajaa nZEB-teknologioi-den kanssa. ToVa-konsultti muun muassa tarjoaa tilaajalle tietoa uu-simmista taloteknisistä ja uusiutu-vaan energiaan liittyvistä teknolo-gioista. Hän myös auttaa valitse-maan sopivat parametrit tarjous-pyyntöihin. Toimenkuvaan kuuluu lisäksi suunnitelmien tarkastami-nen ja huoltohenkilöstön opas-taminen modernien taloteknis-ten järjestelmien huoltamiseen ja

säätämiseen. Rakennuksen lait-teistojen säätö tapahtuu 18 kuu-kautta kestävän seurantajakson ai-kana, joten kaikki vuodenajat tu-levat huomioiduksi talotekniikan säädöissä.

ToVa:n hyödyntäminen kai-kissa nZEB-hankkeissa ainakin heti 2020-luvun alussa olisi jär-kevä askel laadukkaamman raken-tamisen suuntaan, ja jopa säädös rakentamismääräyksiin tästä toisi varmasti yhteiskunnallisia hyötyjä. Käytännönongelma ToVa:n kanssa saattaisi kuitenkin muodostua ai-nakin ensimmäisinä nZEB-vuo-sina siitä, ettei ToVa-firmoja juu-rikaan ole Suomessa. Suurten kon-sulttitoimistojen tekemä ToVa keskittyy lisäksi suurelta osin lait-teiden säätämiseen.

Hankemuotojen avulla vastakkainasettelusta yhteistyöhönHomekouluongelmat ovat olleet jo vuosikymmenen tapetilla ja raken-tamisen laatu tuntuu kiinnostavan suomalaisia. Tästä huolimatta pe-rinteisesti aika ja raha, nuo kaksi muuta rakennusprojektien perus-parametria, saavat monessa pro-


jektissa suuremman huomion päi-vittäisessä tekemisessä. Hanke-muodot ovat usein perimmäinen syy siihen, miksi osaavan pääura-koitsijan kädet on sidottu valmii-seen suunnitelmaan tai tilaajan itse yksin määrittelemiin reunaeh-toihin. Vastakkainasettelu ajaa ra-kennuttajan etsimään itsensä kan-nalta edullisimpia ratkaisuja, jol-loin elinkaaren kustannuksiin ja innovatiivisuuteen ei välttämättä panosteta.

Hankemuodoista allianssimalli ja projektinjohtourakointi näh-tiin väitöskirjassa hyvinä vaihto-ehtoina nZEB- rakentamiseen tie-tyin reunaehdoin. Uusien tekno-logioiden kanssa toimittaessa vah-vasta yhteistyöstä on hyötyä. Sen avulla kaikkien osapuolten koke-mukset voidaan hyödyntää pro-jektin alusta sen loppuun ja kai-killa on selkeä käsitys yhteisistä tavoitteista.

Bonusperusteinen palkitsemis-malli, joka moderneissa hanke-muodoissa on osa kokonaisuutta, toisi uudenlaisen innovatiivisen otteen suunnittelu- ja rakennut-

tajapuolelle. Jotkin suunnittelu-toimistot voisivat vastoin perin-teistä konsulttien pienen taloudel-lisen riskin linjaa erikoistua haas-taviin nZEB- projekteihin ja ottaa suuremman riski- ja bonusosuu-den kokonaisuudesta. Tällainen osuus annettaisiin varmasti tilaa-jan puolelta mielellään, sillä suun-nittelulla on suuri vaikutus erityi-sesti energiatehokkuuteen. Eri-koistuneet toimistot voisivat tehdä hyvää tulosta innovatiivisen ot-teen kautta ja toisaalta rakennus-kanta voisi EU:n energiatalkoiden kannalta kehittyä tässä suotuisaan suuntaan.

Innovatiivisella suunnitelmalla voidaan säästää elinkaarikustan-nuksissa. Käytännössä esimerkiksi yhteiskunnan tasolla säästyy ra-haa ja globaalilla tasolla CO2-pääs-töt vähenevät, kun energiankulu-tus pienenee.

Allianssimallissa kilpaillaan käytännössä suunnitelmilla, joten sen käyttö tukee jo sinänsä inno-vatiivisuutta. Suurin este allians-simallin laajamittaiselle läpilyön-nille ovat asenteet ja ihmisten ky-

kenemättömyys toimia avoimessa yhteistyössä. Allianssimalli vaa-tii toimiakseen oikeat vetäjät, joka on toisaalta hankemuodon suurin haaste. Toisaalta, kun nämä oikeat henkilöt on jo toteutetuissa suo-malaisissa allianssiprojekteissa löy-detty, tulokset ovat olleet pelkäs-tään positiivisia.

Kunnat ja valtio ovat tilaajan roolissa vastuussa rakennuskult-tuurin modernisoinnista valites-saan hankemuotoja ensimmäisiin nZEB-projekteihin vuoden 2018 jälkeen. Käyttäytymismalli, jossa julkinen toimija valitsee aina tutun ja turvallisen hankemuodon miet-timättä sen tarkemmin projektin luonnetta, voisi olla muutettavissa esimerkiksi lobbauksen ja koulu-tuksen avulla. Tässä koulutuksessa valtio olisi rahoittajan roolissa. Samalla, kun nZEB-projekteissa edistettäisiin modernien hanke-muotojen käyttöönottoa, voitaisiin kunnille esitellä ToVa-konsultoin-tia ja nZEB- rakentamista muu-tenkin. ■


YLLÄ sinne

tutkimuksia, TAPAHTUMIA, KOULUTUKSIA ja JULKAISUITA AMMATTITAIDON KEHITTÄMISEEN

Alan parhaAT ammattiuutisET ja niiden verkkopalveluT

TULEVAISUUDEN RAKENTAJIEN TUKEMIsta APURAHOILLA JA MENTOROINNILLA

MONIPUOLISTA TURVAA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN

asiantuntijuus esille projekteilla, KILPAILUIlla JA PALKINNOIlla

SOSIAALISTA KANSSAKÄYMISTÄ JA RENTOUTTAVAA VAPAA-AIKAA

rakennetun ympäristön akateemiset

RILin takasivu_RT_4_2015-fix2.indd 1 30/11/2015 15:49:41

4/2015 • Rakennustekniikka 67 4/2015 • Rakennustekniikka 1

YLLÄ sinne

tutkimuksia, TAPAHTUMIA, KOULUTUKSIA ja JULKAISUITA AMMATTITAIDON KEHITTÄMISEEN

Alan parhaAT ammattiuutisET ja niiden verkkopalveluT

TULEVAISUUDEN RAKENTAJIEN TUKEMIsta APURAHOILLA JA MENTOROINNILLA

MONIPUOLISTA TURVAA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN

asiantuntijuus esille projekteilla, KILPAILUIlla JA PALKINNOIlla

SOSIAALISTA KANSSAKÄYMISTÄ JA RENTOUTTAVAA VAPAA-AIKAA

rakennetun ympäristön akateemiset

RILin takasivu_RT_4_2015-fix2.indd 1 30/11/2015 15:49:41

REGISTRATION IS NOW OPEN! EXHIBITION SPACES ARE ON SALE!

www.wbc16.com

INTELLIGENT BUILT

CALL FOR PAPERS

MAY 30 – JUNE 3, 2016 TAMPERE FINLAND

ENVIRONMENT FOR LIFE

Documents

RAKENNUSTEKNIIKKA 1/2015 8 38 28 4 15 - RIL · 38RILin kesätyökysely viitoittaa jo tulevaa kesää 2016. Opintojaan sivuavassa kesätyössä ... toteutettiin 2009-2014. Monitietei-nen,