ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Ajankohtaiskatsaus Imatran vammaisneuvostolle Leena Luukka

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Kansainväliset ihmisoikeudet

• Kansainväliset ihmisoikeudet ja perusoikeudet määrittävät vähimmäistasoa palveluille ja vammaisten henkilöiden kohtelulle

• Keskeistä vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet

• Keinoina mm. esteettömyys, syrjinnän kieltäminen, kohtuulliset mukautukset, tukitoimet ja apuvälineet

• Euroopan ihmisoikeussopimus 18-19/1990, YK:n TSS sopimus 1776 6/1976, Euroopan sosiaalinen peruskirja 78/2002

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

• Täydentää muita ihmisoikeussopimuksia • Yleissopimuksella pyritään edistämään, suojelemaan ja takaamaan

vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.

• Sopimuspuolet raportoivat määräajoin komitealle sopimuksen toteutumisesta

• Vammaisuus nähdään suhteessa ympäristöön: pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa estää täysimääräistä ja tehokasta osallistumista yhteiskuntaan

• 50 artiklaa, mm. työ, henkilökohtainen liikkuminen, riittävä elintaso ja sosiaaliturva, koulutus

• Viitoittaa Suomen vammaispolitiikan suuntaa ja määrittää lainsäädäntöä • Suomi on allekirjoittanut sopimuksen 2007 ja ratifioinut 10.6.2016.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) pääsihteerin terveisiä 15.9.2017

• YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta asetettiin 26.1.2017

• Neuvottelukunta huolehtii sopimuksen toimeenpanosta valtion eri aloilla • Lisäksi vammaissopimus edellyttää kansallisesti rakennetta, johon kuuluu

yksi tai useampi riippumaton järjestelmä ja jonka avulla edistetään ja seurataan sopimuksen täytäntöönpanoa.

• Suomessa riippumattomana järjestelmänä toimii eduskunnan oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta (kansallinen ihmisoikeusinstituutio)

• Ensimmäinen raportointi sopimuksen toteutumisesta tehdään YK:lle 2018. Sen jälkeen raportointi tehdään määräajoin.

• Komitea antaa raporttia koskevat suositukset ja päätelmät • Myös yksittäinen henkilö tai ryhmä voi tehdä valituksen kokemastaan

loukkauksesta (päätöksiä 11, kansalliset valituskanavat ensisijaisia)

Merja Haikkinen ja Jaana Huhta/

15.9.2017/ Erityishuoltopäivät Helsinki

Kansallinen vammaispolitiikka

• Varsinaista valtakunnallista vammaispoliittista ohjelmaa ei ole tulossa.

• Edellinen ohjelma (VAMPO 2010-2015)

• Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta (VANE) on tekemässä toimeenpano-ohjelman, joka julkaistaan helmi-maaliskuussa 2018.

• Toimeenpano-ohjelma on voimassa 2019 keväälle asti. (noudattelee eduskuntakausia)

Kunnalliset vammaisneuvostot

• Kunnilla on velvollisuus perustaa vammaisneuvosto (Kuntalaki 410/2015). Neuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.

• Kunnallinen vammaisneuvosto on vammaisten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden yhteistyöfoorumi, jonka tehtävänä on vaikuttaa kunnalliseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja seurantaan kaikilla hallinnonaloilla niin että vammaisten henkilöiden oikeudet toteutuvat.

• Vaikuttamismahdollisuus on annettava asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

• Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja.

• Kunnallisilla vammaispoliittisilla ohjelmilla linjataan ne konkreettiset toimenpiteet, joilla kunnassa vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista.

6.11.2017 Leena Luukka

SOTE uudistuksen tilannepäivitystä (Jaana Huhta/STM 13.9.2017)

• ”Muut kuin suoran valinnan palvelut perustuvat yksilölliseen

palvelutarpeen arviointiin ja sen perusteella myönnettyjen palvelujen ja palveluketjujen yhteensovitettuihin kokonaisuuksiin”

• Lähtökohtana kaikille yleisen lainsäädännön (sosiaalihuoltolaki) mukaiset palvelut. Täydennetään tarvittaessa vammaispalvelulain mukaisilla erityispalveluilla

• Vammaispalvelujen asiakkaan valinnanvapaus toteutuu ensisijaisesti henkilökohtaisella budjetilla ja asiakassetelillä, joilla asiakas voi hankkia asiakassuunnitelman mukaisia tarpeellisia sosiaali- ja terveyspalveluja

• Eksotessa palveluseteli henkilökohtaisessa avussa, lapsiperheiden tilapäisessä kotipalvelussa, omaishoidossa, iäkkäiden tuetussa asumisessa, hammashoidossa ja tehostetussa kotiutuksessa (http://www.eksote.fi/eksote/palvelusetelit/Sivut/default.aspx)

• Henkilökohtainen budjetointi on käytössä Eksotessa vammaispalveluissa.

Valinnanvapauslainsäädännön ongelmia

”Ehdotettu sääntely ei erityisesti palveluiden yhtiöittämisvelvollisuudesta ja valinnanvapauden toteuttamisaikataulusta johtuen turvaa perustuslain 6 §:n 1 ja 2 momentin, 19 §:n 3 momentin ja 22 §:n mukaisesti valtakunnallisesti yhdenvertaisella tavalla oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perustuslakivaliokunnan mielestä sääntelyä tulee muuttaa siten, että julkinen valta voi kaikissa tilanteissa taata sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän toteutumisen yhdenvertaisesti. Perustuslakivaliokunta katsoo, että valinnanvapauslakiehdotuksen 52 §:n säännös siitä, että maakunta ei itse saa tuottaa suoran valinnan palveluja eikä asiakassetelillä tuotettavia palveluja, sekä sote-palveluiden yhtiöittämisvelvoitetta merkitsevä säännös on poistettava valinnanvapauslakiehdotuksesta. Muutokset ovat edellytyksenä sille, että valinnanvapauslakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.”

Valinnanvapauslainsäädännön valmistelu jatkuu

• Virkamiestyöryhmän toimikausi 17.7.2017 - 31.3.2018

• Ehdotus hallituksen esitykseksi on laadittava siten, että se voidaan lähettää lausunnolle marraskuun alussa 2017

• Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun alussa 2018.

• Eksote on avannut verkkosivut SOTE- ja maakuntauudistukselle

• http://www.eksote.fi/eksote/sote-ja-maakuntauudistus/Sivut/default.aspx

Valmistelu tiivistettynä (http://www.ekarjala.fi/maakuntauudistus/uudistuksen-

eteneminen/)

Vammaislainsäädännön uudistaminen STM:ssä jatkuu jälleen / keskeisiä lähtökohtia (Jaana Huhta 13.9.2017)

• Uusi erityislaki korvaa vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain

• Erityispalvelut turvataan subjektiivisina oikeuksina silloin, kun yleiset palvelut eivät ole sopivia ja riittäviä

• Tarvelähtöisyys - palvelutarpeen arvioinnin merkitys - palvelut eivät perustu diagnoosiin

• Keskeiset palvelut säilyvät pääosin ennallaan: henkilökohtainen apu, valmennus ja tuki, asumisen tuki ja palvelut, liikkumisen tuki, lyhytaikainen huolenpito

• Vammaisuuden ja korkeasta iästä johtuvien toimintarajoitteiden rajapinta tarkastelussa.

Lakiuudistuksen aikataulu on venymässä

• Hallituksen esitys eduskunnalle aikaisintaan 2018 keväällä, samanaikaisesti IMO-lain kanssa

• Uusi vammaispalveluja koskeva laki voimaan 1.1.2020

Muita vammaisia henkilöitä koskevia lakihankkeita vammaisneuvoston

toimintakaudella • Itsemääräämisoikeuslainsäädäntö

• Asiakasmaksulainsäädäntö

• Kuntoutusuudistus (komitea, ehdotukset syksyllä)

• Sosiaalihuollon työtoimintoja ja työllistymistä tukevaa toimintaa

Kiitos!