Rakentamisen Innovaatiot OPAS

OPAStämä julkAiSu On EDitOR HElSinki OY:n tuOttAmA tOimiAlAlEHtiilmOituSliitE ilmOituSliitE

2 ilmOituSliitE | RAkEntAmiSEn innOvAAtiOt OPAS

Yhteistyössä:

8

4

10Rakennusala kehittyy tulevaisuudessakin useisiin eri suuntiin

Jan Vapaavuori

Korjausrakentaminen

OPAS rakentamisen innovaatiot on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Nora Helanto, 09 4241 2225, [email protected]. Taitto: Pirja Kärki, [email protected]. toimittajat: Maarit Reingoldt, mRG • Maiju Riihola, mR • Lea Taivassalo, lt • Mia Heiskanen, mH • Kati Knuuttila, kkn. kuvaajat: Sami Perttilä, SP • Dreamstime • Istock. Painopaikka: Sanomala. Editor Helsinki Oy, Huvilakatu 20-22 D, Vanha Ruumishuone, FI-00150 Helsinki, 09 4241 2222, [email protected], www.editori.fi.

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen

Paroc Oy Ab, RakennuseristeetLäkkisepäntie 23 | 00620 Helsinkip. 046 876 8000www.paroc.fi | www.energiaviisastalo.firakentajaneuvonta@[email protected]ö: Pekka Haikonen

Culminatum innovation Oy ltdTekniikantie 12 | 02150 Espoop. 020 7619 550 | www.culminatum.fi www.livingbusiness.fi Yhteyshenkilö: Satu Å[email protected]

RYm OyUnioninkatu 14 | 00130 Helsinkip. 040 514 6181www.rym.fiYhteyshenkilö: Anssi [email protected]

Pipe-modul OyPursialankatu 22 | 50100 Mikkelip. 020 790 [email protected]ö: toimitusjohtaja Asko Partanen

Skanska OyPL 114 | 00101 Helsinkip. 020 719 211 | www.skanska.fiYhteyshenkilö: kehityspäällikkö Ilkka Romo [email protected]

FmC Group / Finnmap Consulting OyPL 88 | Ratamestarinkatu 7a 00521 Helsinki | p. 0207 393 300www.fmcgroup.fi | Yhteyshenkilöt: Markku Varis ja Ahti [email protected]

Rakentamisen asiantuntijat yksissä kansissa! Opas -konsepti kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkis hallinnon, yhdistykset ja persoonat yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue lisää rakentamisen innovaatioista sekä muista B to B -aiheista www.editori.fi.

Asiantuntijat nyt myös verkossa. Business to Business-portaali www.editori.fi

3ilmOituSliitE | RAkEntAmiSEn innOvAAtiOt OPAS

FMC Groupin ympäristötietoisten suunnittelupalvelujen asiakashyödyt


kiinteistön elinkaari pitenee

käyttökus-tannukset pienenevät

tilojen muunnel-

tavuus paranee

Energian-kulutus laskee

materiaalin- käyttö

vähenee

käyttö-mukavuus

kasvaa

ympäristö-vaikutukset vähenevät

investoinnin arvo

nousee



tilojen muunnel-

tavuus paranee



vähenee

käyttö-mukavuus

kasvaa


investoinnin arvo

nousee





tilojen muunnel-

tavuus paranee



vähenee

käyttö-mukavuus

kasvaa


investoinnin arvo

nousee



tilojen muunnel-

tavuus paranee



vähenee

käyttö-mukavuus

kasvaa


investoinnin arvo

nousee

Ympäristövaatimusten kiristyessä kaikkien on pyrittävä te-hokkuuteen, mutta parhaaseen lopputulokseen päästään ko-konaisvaltaisella suunnittelulla.

FMC Group konsernin emoyhtiö Finnmap Consulting Oy:n keskeisenä tavoitteena on alittaa asiakasprojekteissaan normi-tason energiankulutus vähintään yhdellä energiatehokkuus-luokalla ainakin 20 prosentissa suunnittelemastaan raken-nuskannasta. Tähän halutaan päästä nostamatta olennaisesti rakennuskustannuksia.

– Ympäristövaatimusten ja energiatehokkuuden huomioi-minen suunnitteluvaiheessa luo mahdollisuuden merkittäviin säästöihin koko rakennuksen elinkaarelle. Yhden energiatehok-kuusluokan parantaminen tuo energiankäyttökustannuksissa euron säästön jokaista neliötä kohden vuodessa, toimitusjohtaja Markku Varis sanoo.

Finnmap Consulting on kehittänyt ja ottanut käyttöönsä sertifioidun ympäristöjärjestelmän, jossa huomioidaan myös asiakaskohteiden ympäristönäkökohdat. Erikoisosaamista tar-vitaan, sillä energiatehokkuusmääräykset kiristyvät vuonna 2012. Finnmap Consulting onkin aloittanut valmistautumisen ajoissa ja pyrkii ensimmäisenä Suomessa hiilidioksidineutraa-liksi rakennusalan konsulttiyritykseksi.

– Konsulttiyrityksen omalla tuotannollisella toiminnalla ei yleensä ole merkittävää vaikutusta ympäristölle, mutta luovan työn tuloksilla on taas valtavat vaikutukset rakennettuun ym-päristöön, lisää laatujohtaja Ahti Rantonen.

Hän korostaa, että kustannusten muodostumisen pääpaino on käytön aikana, sillä silloin muodostuu noin 75 prosenttia rakennuksen elinkaarikustannuksista. Suunnitteluun panos-taminen on marginaalinen lisäkustannus verrattuna sen mah-dollistamaan säästöpotentiaaliin.

Ympäristösuunnittelija Virve-Helmi Pietilä pitää objektii-visuutta Finnmap Consultingin suurimpana etuna.

– Voimme aina valita tilanteeseen parhaiten soveltuvat ma-teriaalit ja ratkaisut. Näin voimme ohjata kokonaisuutta ympä-ristön ja elinkaaren kannalta optimaalisella tavalla.

Tietomalli auttaa päätöksentekoa

FMC Groupissa innovatiivinen suunnittelu perustuu tietomal-lintamisen hyödyntämiseen.

– Tavoitteenamme on tietomallia hyödyntäen tuottaa tilaa-jillemme jatkuvaa lisäarvoa koko rakennetun ympäristön elin-kaarelle, ICT-johtaja Thomas Grönholm kertoo.

Tietomallintamisen toimintatapa kytkee rakennusprojektin eri osapuolet yhteen kiinteämmin, kuin perinteisessä projek-titoiminnassa on totuttu. Toimijoiden välinen yhteistyö, pää-töksenteko ja tiedonvaihto tehostuvat. Tietomallintaminen vähentää muun muassa kiinteistöjohtamiseen ja hankekehi-tykseen liittyvää epävarmuutta, parantaa suunnittelun laatua

ja tehostaa aikataulu- ja kustannushallintaa sekä lisää selvästi elinkaaritietojen uudenlaista hallintaa ja käyttöä.

– Tietomalli on meidän työkalumme. Se auttaa rakennutta-jaa tekemään parempia päätöksiä. Voimme tutkia vaihtoehtoja ja simuloida etukäteen esimerkiksi rakennuksen sisäilmasto-olosuhteet.

Tietomalleihin perustuvien analyysien ja simulointien avul-la voidaan parantaa ennusteiden tarkkuutta esimerkiksi ener-giankulutuksen, päästöjen ja kustannusten muodostumisen osalta vuosien kuluessa.

– Aikaisemmin hankkeen tiedot olivat hajallaan, nyt kaikki informaatio voidaan yhdistää tietomalliin. Kun ajattelemme tietomallia ja sen hyödyntämistä rakennuksen käytön aikana, vain mielikuvitus on rajana, Grönholm kertoo.

Virtuaalinen suunnittelu kattaa koko prosessinYksityiskohtainen ja mittatarkka virtuaalimalli mahdollistaa virheettömän suunnittelun ja rakentamisen.

–Virtuaalinen suunnittelu ja rakentaminen kattavat koko prosessin. Toki asiakas tekee omat päätöksensä, mutta tieto-mallilla voimme virtuaalisesti todentaa, millaisia hyötyjä asia-kas voi saavuttaa, toteaa kehityspäällikkö Matti Tauriainen.

Virtuaalimalleja tehdään myös olemassa olevista peruskor-jauskohteista. Mallista nähdään, millaisia tiloja ja rakenteita rakennuksessa on ja rakennusteknisiä järjestelmiä ja laitteita sinne voidaan sijoittaa.

FMC Virtual Services -palvelukonseptit mahdollistavat ra-kentamisen tietomallien kattavan hyödyntämisen ja jalostami-sen. Palvelut tukevat ja täydentävät tietomallien vuorovaikut-teista käyttöä uudis- ja korjaushankkeissa rakennuksen koko elinkaarena. • lt

www.fmcgroup.fi

Energiatehokkuutta ja ympäristö tietoisuutta innovaatioillaFMC Group pyrkii parantamaan suunnittelemansa rakennuskannan energiatehok-kuutta ja vähentämään samalla rakentamisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Tietomallintaminen antaa tähän uusia työkaluja ja mahdollisuuksia.

FMC Group

FmC Group on rakennetun ympäristön innovatiivinen ja arvostettu asiantunti-ja Suomessa ja ulkomailla. tarjoamme alan johtavat suunnittelu- ja konsultointipalve-lut rakennetekniikan, talotekniikan, teolli-suus- ja energiatekniikan, ympäristö - ja yh-dyskuntatekniikan ja asiantuntijapalvelui-den alueilla.

Suunnittelupalvelujen vaikutus elinkaarikustannuksiin

FMC Groupin palvelujen vaikutus elinkaarihyötyihin

ElinkaarikustannuksetOptimoidut elinkaarikustannukset

Vaikutusmahdollisuudet elinkaarikustannuksiin

su

un

nit

tElu

kä

ytt

ö j

a y

llä

pit

O

ra

kE

nta

min

En

käytön aikaiset kustannuksetrakennusinvestointi

ha

nk

Es

uu

nn

ittE

lu

Hankesuunnittelu- maankäyttö- ympäristövaikutusten arviointi- energiamuodon valinta- ympäristötavoitteet- muuntojoustavuus

Suunnittelu- energiatehokkuusluokka- materiaalioptimointi- materiaali- ja laitevalinnat- terveellisyys- käytettävyys

Rakentaminen- laadun varmistus- kuljetusmatkat- työturvallisuus

Käyttö ja ylläpito- energiaoptimointi- etäkäyttö- huollettavuus- kierrätys

2000 2010 2020 20301990

as

iak

as

hy

öty

Ympäristötietoiset suunnittelupalvelut- energiasimulointi- rakennusfysiikka- ympäristöluokituspalvelut- energiaoptimointi- energiatodistukset- hiilijalanjälkilaskelmat

Virtuaalipalvelut- inventointimallit- itegroidut mallit- mallien tarkastus- määrätiedon hallinta- rakentamisen simulointi

Tietomallinnuspalvelut- suunnittelumallit- tuotantomallit- ylläpitomalllit- analyysimallit- tiedonsiirrot

Ylläpitopalvelut- huoltokirjapalvelut- energiaoptimointi- analyysipalvelut- etäkäyttöpalvelut

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

aika





su

un

nit

tElu

kä

ytt

ö j

a y

llä

pit

O

ra

kE

nta

min

En


ha

nk

Es

uu

nn

ittE

lu





2000 2010 2020 20301990

as

iak

as

hy

öty





0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

aika





su

un

nit

tElu

kä

ytt

ö j

a y

llä

pit

O

ra

kE

nta

min

En


ha

nk

Es

uu

nn

ittE

lu





2000 2010 2020 20301990

as

iak

as

hy

öty





0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

aika

FmC Groupin palvelujen vaikutus elinkaarihyötyihin

FmC Groupin ympäristötietoisten suunnittelupalvelujen asiakashyödyt





su

un

nit

tElu

kä

ytt

ö j

a y

llä

pit

O

ra

kE

nta

min

En


ha

nk

Es

uu

nn

ittE

lu





2000 2010 2020 20301990

as

iak

as

hy

öty





0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

aika

Suunnittelussa vaikutusmahdollisuus elinkaarikustannuksiin





su

un

nit

tElu

kä

ytt

ö j

a y

llä

pit

O

ra

kE

nta

min

En


ha

nk

Es

uu

nn

ittE

lu





2000 2010 2020 20301990

as

iak

as

hy

öty





0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

aika





su

un

nit

tElu

kä

ytt

ö j

a y

llä

pit

O

ra

kE

nta

min

En


ha

nk

Es

uu

nn

ittE

lu





2000 2010 2020 20301990

as

iak

as

hy

öty





0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

aika

Yhden energiatehokkuusluokan parantaminen tuo energiankäyttökustannuksissa euron säästön jokaista neliötä kohden vuodessa, toimitus-johtaja Markku Varis (etualalla) kertoo. Kuvassa taustalla vasemmalta Matti Tauriainen, Ahti Rantonen, Virve-Helmi Pietilä ja Thomas Grönholm.

Kuva

: Sam

i Per

ttilä


Tulevaisuuden rakentaminen vaatii yritykseltä panostusta tänään. Tähän haasteeseen auttaa yritystä vastaamaan rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymä RYM Oy, joka tarjoaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille uuden tavan tehdä tutkimusta keskenään.

– Tutkimus lähtee mukana olevien yritysten visioista ja liiketoimintatarpeista. Meillä on mahdollisuus luoda suuria kokonaisuuksia, joil-la voidaan ymmärtää tulevaa markkinakysyntää ja olla jopa synnyttämässä uusia markkinoita, tutkimusjohtaja Anssi Salonen selventää.

Vuonna 2009 perustettu RYM Oy toimii rakennetun ympäristön strategisen huippu-osaamisen keskittymänä. Se on kiinteistö- ja rakennusalan voittoa tavoittelematon osaamis-pääomasijoitusyhtiö. RYM on yksi kuudesta strategisen huippuosaamisen keskittymästä (SHOK). Eri alojen SHOK-keskittymät tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään.

Tähän mennessä RYMin tutkimushankkei-siin on osallistunut liki 70 yritystä. RYMin roo-lina on toimia rahoituksen managerina, valmis-tella ja johtaa ohjelmaa.

Uusin hanke pohtii terveydenhuoltoaTutkimusohjelmat kumpuavat yritysten tar-peista. Yksi tulevista valmistelussa olevista tutkimusohjelmista porautuu siihen, miten terveydenhuollon toimialan muutos vaikuttaa rakennus- ja kiinteistöalaan. RYMin osakkaat ja hallitus on tunnistanut sairaalarakentamisen merkittävänä liiketoimintana.

– Millainen on tulevaisuuden sairaala? Miten rakennusalan toimijoiden on valmistauduttava siihen? Haemme tällä hetkellä yrityksiä, jotka haluavat viedä tätä eteenpäin, Salonen tiivistää.

SHOK-keskittymien monialaisuudesta ker-too se, että tutkimus toteutetaan yhteistyössä terveyden ja hyvinvoinnin keskittymän kanssa.

– Saamme terveydenhuollon asiantuntijoiden huippuosaamisen käyttöömme, kun olemme samassa ohjelmassa, joten meidän ei tarvitse miettiä, miten terveydenhuolto alana muuttuu. Heiltä saadun tiedon valossa pohdimme, miten muutos vaikuttaa kiinteistö- ja rakennusalaan.

Osallistuva yritys voi hyödyntää kaikkia

tulevaisuuden markkinat odottavat löytäjäänsä

RYM tarjoaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille uuden tavan tehdä tutkimusta yhdessä. Tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimin-taa osallistuville yrityksille sekä suomalaisia huippuosaajia.

www.rym.fi

tutkimusohjelman tuloksia omiin tarpeisiinsa. On mahdollista saada tietoa, miten luoda uutta liiketoimintaa kehittyviin maihin. Toisaalta ke-hittyneissä maissa on lisääntyvä tarve korjaus-rakentamiselle.

– Kun luomme osaamista, se on yleistettävis-sä ja sitä voidaan viedä muualle.

Osallistujat pääsevät ensin tiedonlähteilleSalonen korostaa, että kaikilla yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan. Mukana olevien määrä ei ole kuitenkaan itseisarvo. Tutkimusoh-jelma kestää 3-5 vuotta.

– Haluamme mukaan sellaisia yrityksiä, joilla on näkemys tulevaisuudesta ja halua toteuttaa sitä. Pienyrityskin voi päästä mukaan, mutta toki yritykseltä vaaditaan jonkin verran panostusta, sillä ollaan hakemassa kansainvälisesti uusinta osaamista ammattilaisten voimin.

Valmistelun käynnistyessä tutkimuslaitos on mukana opastamassa tiedonhaussa ja auttaa taustoittamaan, millaista tutkimusta maailmal-la tehdään aiheesta. Tämä auttaa määrittämään tutkimuskysymykset, sillä tavoitteena on luoda globaalisti uutta monialaista tietoa.

Sen jälkeen tutkimuskysymykset jaetaan työ-paketteihin, joille osoitetaan veturiyritys, joka lähtee tarkentamaan ja luomaan tutkimussuun-nitelmaa valitsemiensa kumppanien kanssa.

– Voidaan sanoa, että jokainen osapuoli hyö-tyy koko tutkimusohjelman tuloksista.

Salonen painottaa, että tutkimus ei ole sinän-sä koko alaa hyödyttävää vaan kyse on edellä-kävijöiden työkalusta. Käytössä on niin sanottu rajoitetun julkisuuden malli. Se tarkoittaa, että ohjelman kestäessä tietoa ei luovuteta ulkopuo-lisille. Tutkimuslaitos julkaisee aikanaan tulok-set, mutta siinä vaiheessa osallistujat ovat pääs-seet jo hyödyntämään uutta tietoa.

– Se on merkittävä etulyöntiasema. Jokainen yritys saa kaiken tiedon käyttöönsä, mutta säilyt-tää myös oikeuden omiin tutkimustuloksiinsa. • lt

Tutkimusjohtaja Anssi Salonen, RYM Oy.

millainen on tulevaisuuden sairaala? miten rakennusalan toimijoiden on valmistaudut-tava siihen? Haemme tällä hetkellä yrityksiä, jotka halua-vat viedä tätä eteenpäin.

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mu-kaan suomalainen rakentamissektori tarvitsee tulevina vuosina voimakasta panostusta toimintansa kehittämiseen. Valtio osallistuu omalta osaltaan raken-tamisen innovaatiotoimintaan välillises-ti rakentamismääräysten kautta. Vuoden 2012 alusta Suomessa siirrytään niin sa-nottuun kokonaisenergiatarkasteluun, jonka jälkeen uudisrakentamisessa ei enää tarkastella rakennusmääräyksien yksityiskohtia vaan laajempia kokonai-suuksia, minkä puolestaan uskotaan vauhdittavan olennaisesti innovaatiotoi-mintaa.

– Asuntopolitiikan näkökulmasta kat-sottuna voidaan sanoa, että Tekesin rooli rakentamisen innovaatiotoiminnassa on hyvin merkittävä. Rakennettu ympäristö on ollut jo pitkään yksi Tekesin tärkeistä painopistoalueista. Lisäksi erinomainen asia on se, että toinen puolivaltiollinen toimija Sitra on ollut hyvin aktiivinen, Jan Vapaavuori kertoo.

– Julkisella sektorilla valtiolla rooli on monella tavoin välillinen. Tulevaisuudes-sa julkinen sektori voisi toimia nykyistä enemmänkin eräänlaisena pilottialusta-na aloilla, joilla pienetkin hankkeet vaa-tivat suuria taloudellisia sitoumuksia ja tuovat mukanaan riskejä yrittäjälle, hän jatkaa.

Uudistushenkistä otetta tarvitaanJan Vapaavuoren mukaan tällä hetkellä huolena on hieman vanhoillisen, taantu-muksellisen ja hidasliikkeisen rakennus-

alan kiinnostus innovaatioiden kehittä-mistä kohtaan.

– Suomessa on suhteellisen pienet markkinat ja osin kilpailun puutetta, joka osaltaan johtaa siihen, ettei innovaatioille ole painetta yhtä paljon kuin esimerkik-si joillain muilla aloilla, joilla joudutaan enemmän panostamaan markkinoilla pärjäämiseen, Vapaavuori sanoo.

Hänen mukaansa valtion kannalta on-kin mielenkiintoista pohtia keinoja inno-vaatioiden synnyttämiseen, koska raken-nussektori muodostaa yli 20 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Rakennusala on uusien haasteiden edessäYhteiskunnan näkökulmasta tarvetta innovaatioihin on paljon. Rakennusala on isojen muutosten edessä ja näistä kes-keisin on ilmastonmuutoksen aiheuttama paine. Toisaalta vaakakupissa painaa uu-disrakentamisen osalta siirtyminen var-sin nopeasti hyvältä perustasolta lähes nollaenergiatasolle. Unohtaa ei myös-kään pidä korjausrakentamisen osuutta kun massiiviset 1960-luvun lähiöt ovat korjausten tarpeessa. Lisäksi kosteus- ja homevauriot, väestön ikääntyminen ja kaupungistumiskehityksen jatkuminen ja monet muut tekijät johtavat siihen, että innovaatiotoimintaa tarvittaisiin aikai-sempaa enemmän.

– Nämä seikat vaativat rakennusalalta tietyn tyyppistä harppausta sekä asentei-den että osaamisen tasolla, eli innovaa-tiotoiminnan on oltava tulevaisuudessa vahvaa.

Innovaatioiden kehittäminen toimii yritysten ponnahduslautana laajoille maailmanmarkkinoille

valtio luo edellytyksiä rakentamisen innovaatiotoimintaan


Asumiseen on tarjottava

luovia ratkaisujaCulminatum Innovation tuo eri alojen osaajia yhteen ja mahdol-listaa innovaatiot. Tulevaisuuden asumisessa korostuu asukkaan näkökulma.

Mitä on tulevaisuuden asuminen? Miten löytää uusia innovaatioita asumismukavuuden paran-tamiseksi? Muun muassa näihin kysymyksiin auttaa löytämään vastauksia alueellinen kehi-tysyhtiö Culminatum Innovation Oy Ltd.

– Monialaisuus on meidän vahvuutemme, sillä pystymme yhdistämään eri alojen osaajia. Autamme heitä kohtaamaan ja kehittämään yh-dessä innovaatioita, sanoo toimitusjohtaja Pasi Mäkinen.

Culminatum Innovation on riippumaton kehitysalusta, jossa on mukana korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, kuntia ja yrityksiä. Tavoit-teena on synnyttää uutta liiketoimintaa. Tähän mennessä Culminatum on tehnyt yhteistyötä yli 4 000 yrityksen kanssa, joista iso osa on pien-yrityksiä. Toiminnan tavoitteena on hakea uusia lähestymistapoja myös asumisen toimialalle.

Mäkelä korostaa, että muun muassa rakenta-minen on toimialana muutoksessa. Suomalai-nen asuntorakentaminen tarjoaa vain niukasti vaihtoehtoja erityyppisille asumisen tarpeille.

– Asukkaan vaikutusmahdollisuudet asumi-sen ratkaisuihin ovat vähäiset.

Asumisen osaamiskeskus on käynnistänyt ryhmärakennuttamista kehittävän hankkeen. Ryhmärakennuttamiskohteet ovat käyttäjä-lähtöisiä innovaatioympäristöjä, joissa voidaan löytää luovia ratkaisuja. Ne voivat toimia myös lähtölaukauksena asuntotuotannon uudistumi-selle.

– Ryhmärakennuttaminen avaa uusia mark-kinoita pienille ja keskisuurille rakennusalan toimijoille, toteaa asumisen ohjelmajohtaja Satu Åkerblom.

Ekoasuminen on asukkaan sitoutumistaCulminatum ajattelun lähtökohta on käyttäjä-lähtöisyys. Esimerkiksi asumista lähestytään enemmän asukkaan kuin rakennustekniikan näkökulmasta.

– Ekokylä ei sinänsä riitä, vaan siellä pitää osa-ta asua. Myös energiatehokkuus nähdään osana kokonaisuutta.

Muun muassa hiilijalanjäljen pienentämi-nen nähdään puuttumisena sekä suunnitteluun että rakennuksen elinkaaren päästöihin. Hyvä

esimerkki tästä on Honkasuon ekotehokas kau-punkikylä Helsingissä.

– Asunnot ja asuinalueet tarvitsevat raken-nukselle käyttösäännöt, joihin asukkaiden on sitouduttava, jotta he osaavat asua ekologisesti.

Uudet teknologiat tuovat asumiseen laatuaMäkinen korostaa, että innovaatiot synnyttävät uutta liiketoimintaa.

– Emme voi kilpailla hinnalla vaan innovaa-tioilla. Tarvitaan kuitenkin alustoja, missä voi-daan soveltaa ja testata uusia ratkaisuja, kuten nano- tai tietotekniikkaa.

Innovaatioita syntyy myös esimerkiksi eri-tyisryhmien asumisen suunnitteluprosesseis-sa. Asumisen osaamiskeskus on käynnistänyt hankkeen, jossa pilotoidaan kehitysvammaisille helppokäyttöisiä ratkaisuja. Ne parantavat usein asumismukavuutta muuallakin.

Hankkeessa mietitään muun muassa usean yrityksen voimin, miten ulko-ovesta kynnyksi-neen tulisi nykyistä toimivampi.

– Yhdessä saavutetaan parempi lopputulos ja tuotteet sopivat yhteen, Åkerblom toteaa.

Turvallisuuden näkökulmasta on lähestytty myös kaupunkiympäristöjä. Prosessissa pohdi-taan, mikä saa ihmisen kokemaan olonsa tur-valliseksi. Åkerblom painottaa, että asuminen nähdään kokonaisuutena, johon kuuluu asuin-rakennuksen lisäksi lähiympäristö liikkumisen reitteineen.

– Turvallisuus ei ole pelkkiä kameroita tai vartijoita. Kun eri osaamisalat kohtaavat, syntyy uusia ratkaisuja. • lt

www.livingbusiness.fi www.culminatum.fi

Ryhmärakennuttaminen avaa uusia markkinoita pienille ja keskisuurille rakennusalan toimijoille.

Perusosaaminen kunniaanRakennusala poikkeaa monesta muusta alasta siinä, että se on todella hajanainen ja heterogeeninen. Suomessa on tuhansia ra-kennusliikkeitä, aidosti maailmanluokan huippuosaamista, mutta myös kaavoihin kangistunutta muutosvastarintaisuutta.

– Sen lisäksi, että rakennusalalle on luotava huippuosaamista on tärkeää, että alalla on hyvää perustason osaamista. Rakennettu ympäristö muodostaa kak-si kolmasosaa kansallisvarallisuudesta ja asunto on yleensä ihmiselle elämän suurin investointi. Lähtökohta ei ole se, että jokainen asunto on maailman paras, mutta sen on oltava toimiva ja tähän tar-vitaan rakentamisen perusosaamista, Jan Vapaavuori toteaa.

Valtiolta tukea ja kannustusta

Erityinen haaste, jonka suhteen valtiolla voisi olla nykyistä suurempi rooli on in-novaatioiden jalkauttaminen, tietotaidon ja osaamisen välittäminen laajempaan tietoisuuteen.

– Pitää muistaa, että vihreä rakenta-minen on maailman mittakaavassa yksi nopeimmin kasvavista elinkeinoaloista ja se voisi toivottavasti antaa sysäyksen suomalaiselle bisnekselle. Sillä vaikka maassamme onkin pienet markkinat niin olemalla vaikka pienemmälläkin sekto-rilla aidosti edelläkävijä on mahdollista saavuttaa maailmanlaajuistakin menes-tystä. Siksi tulisikin luoda tuotteita ja konsepteja joilla olisi kysyntää myös Suo-men ulkopuolella.

– Toisaalta on muistettava, että valtio-vallan tehtävä ei ole ollut, ei ole tai tule olemaan innovoida yksityisen elinkeino-elämän puolesta, vaan luoda edellyksiä, kannustaa ja tukea toimintaa sopivilla täsmäpanostuksilla, Jan Vapaavuori muis-tuttaa. • kkn

tulisikin luoda tuotteita ja konsepteja joilla olisi kysyntää myös Suomen ulkopuolella.- Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Kuva

: Val

tione

uvos

to


Uudet energiatehokkuuden määräykset alentavat uudisrakennuksien energiankulutusta 20 %

Energiatehokkaassa rakennuksessa kaikkiin osa-alu-eisiin pitää vaikuttaa. Se edellyttää kokonaissuunnit-telua ja laadukasta rakentamista: hyvä lämmöneris-tys ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto, ulkovaipan ilmanpitävyys ja hyvä sisäilmasto sekä energiate-hokkaat laitteet ja energian tehokas käyttö.

– Tänä vuonna otettiin jo suuri askel, kun raken-teiden energiatehokkuusvaatimuksia kiristettiin 20-30 %, mutta vasta 2012 voimaan astuvat määrä-ykset tulevat todella vaikuttamaan energianmuo-don valintaan sekä energiankäytön seurantaan, kertoo Tapio Jalo, kiinteistö- ja rakennusalan ener-giatehokkuuden johtava asiantuntija Motivassa.

Pientaloillekin luvassa tukea energiatehokkuuden parantamiseen

Pientalorakentamisessa on 80 -luvulta viime vuo-siin asti suosittu suoraa sähkölämmitystä, sillä mui-den vaihtoehtojen perustamiskustannukset olivat huomattavasti suuremmat. Nyt kodin lämmitysta-paa valittaessa tärkeimmäksi kriteeriksi on noussut edulliset käyttökustannukset ja ympäristöystävälli-syys. Jatkossa tämä tarkoittaa sitä, että pelkkä suora sähkölämmitys on jäämässä historiaan.

– Erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat myös taloudellisesti kannattavia valintoja etenkin, kun tarkastellaan elinkaarikustannuksia. Vuosi 2011 tulee olemaan poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että myös pientaloille on luvassa tukea energiate-hokkuuden parantamiseen, toteaa Jalo.

Eniten uutta odotettavissa säätötekniikkaan– Määräykset toki aina sparraavat markkinoita, mutta haasteena on saada energiatehokkaita kon-septeja hallitusti käyttöön. Aurinkolämpöä ja läm-pöpumppuja sovellettiin jo 20 vuotta sitten, mutta silloin suunnittelu ja toteutus eivät kyenneet vas-taamaan asetettuihin tavoiteisiin.

Eniten uutta on odotettavissa säätöteknisiin rat-kaisuihin, taajuusmuuntajat voidaan ottaa käyttöön puhaltimissa ja pumpuissa ja langattomat sähkön ja lämmön mittausjärjestelmät tulevat helpottamaan seurantaa ja tarpeenmukaista hallintaa. Myös uudel-

le osaamiselle on tarvetta. Kokonaisenergiatehok-kuuden suunnitteluun kannattaisi siis erikoistua.

Kokonaisenergiatarkastelun kautta valitaan sopivimmat ratkaisutMerkittävimpiä tutkimuskohteita ovat tällä het-kellä myös ohuet eristemateriaalit. Rakenteiden liitosdetaljeihin liittyy haasteita samoin kuin kos-teustekniseen käyttäytymiseen. Energian varas-tointiratkaisuja tullaan varmaan tuotteistamaan rakennustasolla, mitä ei tähän mennessä vielä ole paljon tehty ja sähköverkkoa tullaan kehittämään siten, että siihen voidaan myös syöttää rakennuk-sessa tuotettu ylimääräinen sähkö.

– On tärkeä ymmärtää, että ei ole olemassa vaan yhtä oikeata ratkaisua vaan kokonaisenergiatar-kastelun kautta valitaan tapauskohtaisesti parhaat, Jalo muistuttaa. Uusia ratkaisuja voivat olla vaikka valaistuksen päivävalo-ohjaus, porareikäesiläm-mitys ja -viilennys integroituna ilmanvaihtoon, erillispoistojen lämmön talteenotto ja autotallin lämmitys jäteilmalla sekä rakennusvaipan ja aurin-kosuojauksen optimointi.

Pidemmän tähtäimen tavoitteena uusiutuvan energian käyttö ja energiaomavaraisuus Tavoitteena on, että vuoden 2020 jälkeen kaikki uudet rakennukset ovat lähes energiaomavaraisia. Korjausrakentamiseen ei ihan yhtä radikaaleja vaa-timuksia ole tulossa, mutta EU:n rakennusten ener-giatehokkuusdirektiivin uusiminen tulee kuitenkin asettamaan rakennusosakohtaisia vähimmäisvaa-timuksia, energiatodistusten painoarvoa tullaan lisäämään ja lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksia laajentamaan sekä laadunvalvontaa tehostamaan. • mRG

Vuonna 2012 valmistuvissa rakennuksissa energiatehokkuuden tulee olla kokonaisvaltaista, mikä edellyttää paljon niin suunnittelulta, toteutukselta, laadunvarmistukselta kuin käytön seurannalta.

vuosi 2011 tulee olemaan poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että myös pien-taloille on luvassa tukea energiatehokkuuden parantamiseen.


- Kun passiivitalo on rakennettu Paroc Pas-siivitalo –kriteeristön mukaisesti ja eristetty PAROC -kivivillatuotteilla, voidaan sille myön-tää yksilöity passiivitalotodistus. Sen avulla passiivitalon omistaja voi osoittaa, että rakennus on suunniteltu konseptin mukaan ja että se on toteutettu asianmukaisesti. Näin passiivitaloto-distus on passiivitalon omistajalle arvopaperi, jonka voi liittää talon virallisten dokumenttien joukkoon, Paroc Rakennuseristeiden kehitys-päällikkö Pekka Haikonen kertoo.

Todennettu kokonaisuus

Passiivitalo –konseptin taustalla on pitkä kehi-tyshanke, jonka Paroc on toteuttanut yhdessä VTT:n kanssa. Konseptin pohjalta on toteutettu useita pilottikohteita Suomessa, joiden seuran-nasta ja energiakulutuksen mittauksesta VTT on vastannut.

– Pilottikohteiden avulla on haluttu varmistaa Paroc Passiivitalo -konseptin toimivuus koko maassa, Haikonen kertoo. Samalla on voitu mit-taroida kattavasti passiivitalon energiankulu-tusta Suomen ilmasto-olosuhteissa.

Taloudellinen, viihtyisä passiivitalo

Suomen ensimmäisessä passiivitalossa Tikkuri-lassa tehdyt mittaukset ovatkin osoittaneet, että energiankulutuksen säästöpotentiaali on passii-vitalossa merkittävä.

– Tehtyjen laskelmien mukaan energianku-lutuksen säästöt voivat nousta 25 vuoden ai-

www.energiaviisastalo.fi

Passiivitalossa yhdistyvät energiatehokkuuden lisäksi miellyttävän lämmin asuminen ja hyvä sisäilma. Paroc Passiivitalo –konsepti on VTT:n sertifioima kokonaisuus, jonka mukaan rakennetut passiivitalot voivat saada passiivitalotodistuksen. Se on arvokas todistus laatukriteerit täyttävästä aidosta passiivitalosta.

Passiivitalon määritelmä

VTT:n (Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus) määritel-män mukaan passiivitalo on rakennus, jonka vuo-tuinen lämmitysenergian-tarve on 20-30 kwh/m2 riippuen maantieteellisestä sijainnista. Etelä-Suomessa passiivitalon lämmitysener-giankulutus on keskimäärin 20 kWh/m2/v.

kana jopa 50 000 euroon. Vaikka passiivitalon alkuinvestointi voi olla tavanomaista taloa hie-man suurempi, on käytäntö osoittanut että talon käyttö- ja elinkaarikustannukset ovat huomat-tavasti tavanomaista taloa pienemmät. Pilot-tikohteiden asukkailta on tullut myös kiitosta raikkaasta sisäilmasta ja miellyttävän tasaisesta sisälämpötilasta.

Kokonaisratkaisu ammattilaisille

Kriteerien määrittelyn lisäksi olennainen osa kokonaisuutta on ollut passiivitalon rakennerat-kaisujen kehittäminen.

– Hyvin eristetty ja ilmatiivis rakennuksen vaippa on passiivitaloissa erittäin tärkeää. Olen-naista on suunnitella rakenteet ja yksityiskohdat huolella, jotta kylmäsiltavaikutukset voidaan minimoida. Rakennuksen ulkovaipan tulee olla ilmanpitävä ja sisäilmaston vedoton ja tasaisen

lämmin. Ilmanvaihdon lämmön talteenoton korkea vuosihyötysuhde takaa ilmanvaihdon vähäiset lämpöhäviöt. Jäljelle jäävä pieni läm-mityksen energiantarve voidaan kattaa yksin-kertaisilla taloteknisillä ratkaisuilla.

Tarvittavat rakenneratkaisut ja ohjeistukset ovat ammattilaisille nyt kuitenkin olemassa, Haikonen kertoo.

Valinnan vapautta

Haikonen muistuttaa, että vaikka passiivitalon rakentamisen oikeanlaiselle toteutukselle onkin määritelty tiukat kriteerit, ei se silti ”normita” passiivitalon arkkitehtonista suunnittelua tai asukkaan yksilöllisiä mieltymyksiä.

– Passiivitalon voi toteuttaa puu-, kivi- tai tiili-runkoisena. Meillä on pilottien kautta kokemus-ta kaikista vaihtoehdoista niin Suomesta kuin Suomen rajojen ulkopuoleltakin. Passiivitalo ei myöskään rajoita arkkitehtonista luovuutta tai talon ulkomuotoa, toisin kuin usein luullaan. Talo voi siis olla asujansa näköinen, aivan kuten mikä tahansa muukin talo.

Kaikkien ulottuvilla

Passiivitaloratkaisu ei ole myöskään luksusta, vaan kaikkien ulottuvilla oleva energiatehokas tapa rakentaa. Ainut ero lienee siinä, että pas-siivitalon omistaja toimii ympäristön kannalta vastuullisesti ja energiaviisaasti ja voi asumis-muodon valinnallaan saada aikaan merkittäviä säästöjä energialaskussa. • mH

tehtyjen laskelmien mukaan energiankulutuk-sen säästöt voivat nousta 25 vuoden aikana jopa 50 000 euroon.

Aidon passiivitalon tunnistaa todistuksesta

Paroc passiivitalo-hankkeet Suomessa

•Paroc Passiivitalo, Tikkurila•Paroc Lupaus, Valkeakoski•Paroc Arctica, Rovaniemi•Passiivitiilitalo, Raahe•Teema-Passiivitalo, Ilmajoki


Rakennusala kehittyy tulevaisuudessakin useisiin eri suuntiin

O li kyse sitten pelkkien materiaali-en tai koko rakennusalan tulevai-suudennäkymistä, kestävä kehi-

tys tulee olemaan yksi merkittävimmistä suunnannäyttäjistä tulevaisuudessa. Vaik-ka ympäristöystävällisyys on koko alan poikkileikkaava teema, erityishuomiota tullaan kiinnittämään erityisesti energian säästön tehostamiseen. Rakennusala kun

on yksi suurimmista materiaalien ja ener-gian kuluttajista maailmassa ja alan sisällä energian kulutus on sen merkittävin ym-päristöä kuormittava tekijä.

– Suomessakin rakentamiseen, lämmit-tämiseen ja jäähdyttämiseen kuluu kol-masosa kaikesta käyttämästämme energi-asta, kertoo erikoistutkija Markku Leivo VTT:stä.

Ympäristökysymysten ohella toisena tule-vaisuuden trendinä Leivo näkee asioiden monimutkaistumisen. Rakenteisiin ha-lutaan yhä erilaisempia funktioita, sinne pyritään upottamaan älykkyyttä tai tieto-teknisiä ratkaisuja, toisaalta kysyntää on myös laadukkaille perusratkaisuille kuten paremmille kosteuseristeille. Halutaanko lisää automaatiota vai yksinkertaisempia ratkaisuja on Leivon mukaan ajankoh-tainen kysymys. Molempia ei hänen mu-kaansa voida saada, joten tulevaisuudessa

on löydettävä tasapaino näiden kahden kysymyksen välille.

– Rakennusalan on konservatiivinen ja hidas ottamaan uudistuksia vastaan. On kuitenkin luonnollista, että riskin-ottokynnys on suuri sillä esimerkiksi asuntopuolella tuotteen käyttöikä pit-kä. Toisaalta kyseessä on iso ala, jolla on suuri volyymi ja näin ollen pienillä-kin muutoksilla on todella merkitystä, Leivo hahmottelee rakennusalan tule-vaisuutta.

Puhuttaessa rakennusalasta ja sen kehi-tyksestä on Markku Leivon mukaan tärkeä huomioida, ettei ala ole yhtenäinen vaan sen sisällä on useita eri suuntauksia, joilla on omat erityistarpeensa.

– Kesämökin rakentamisessa pätevät eri säännöt kuin omakotitalon. Rintama-miestalon korjaaminen puolestaan on eri-lainen prosessi kuin 1970-luvulla rakenne-tun pientalon, Leivo luettelee.

Juuri korjausrakentaminen on yksi ra-kennusalan osa-alueista, joka tulee Lei-

von mukaan tulevaisuudessa kasvamaan. Kehityksen suhteen se on ollut pitkään heikommassa asemassa kuin uudisraken-taminen, siihen myös pätevät varsin eri-laiset tulevaisuuden visiot ja tarpeet kuin uudisrakentamiseen.

– Korjausrakentaminen on sirpaleinen ja hankala ala, mutta tarvetta uusille mate-riaaleille ja tekniikoille olisi kuitenkin pal-jon. Tätä kautta vaatimukset myös raken-nusalan suunnittelijoiden ja työntekijöiden erityisosaamisen suhteen kasvavat.

Korjausrakentaminen, kasvava erityisala


Bim mullistaa rakennussuunnittelunSkanska satsaa tietomallintamiseen. Suunnittelu on muuttunut laadukkaammaksi ja havainnollisemmaksi. Myös työturvallisuutta pyritään parantamaan mallintamisen avulla.

Romon mukaan tulevaisuudessa myös raken-nustuotteiden valmistajat kytketään prosessiin.

– Tämä parantaa toimitusketjua ja logistiik-kaa entisestään, joten myös aikataulujen luotet-tavuus paranee.

Uusia sovelluksia asiakkaalle

Mallintaminen on muuttanut prosessia myös lä-pinäkyvämmäksi. Asiakas voi halutessaan seu-rata hankkeen etenemistä vaikka internetissä. Tarvittaessa asiakas saa mallin käyttöönsä, kun hanke valmistuu.

– Jos asiakkaalla on tarvittavat ohjelmat käy-tössä, tietomallista saa kaiken tiedon muun mu-assa taloteknisistä järjestelmistä. Esimerkiksi huoltoyhtiön työskentelyä tämä varmasti hel-pottaa.

Skanskassa kehitetään koko ajan uusia sovel-luksia. Esimerkkinä Romo mainitsee työpistei-den hallintatyökalun. Mallissa kaikki työpisteet ja niiden käyttäjät on määritelty.

– Työkalun avulla asiakas voi hallita työpistei-tä ja niissä olevia huonekaluja ja laitteita. Mallia voi hyödyntää muun muassa rakennuksen yllä-pidossa.

3D kohentaa työturvallisuutta

Romo korostaa tietomallintamisen kokonais-valtaisuutta. Esimerkiksi työturvallisuuteen on voitu panostaa Skanskassa uudella tavalla teke-mällä 3D-aluesuunnitelmat, joissa vaaranpaikat nähdään selkeästi. Kolmiulotteinen työmaa-suunnitelma tehdään kaikista mallinnetuista omista kohteista.

Romo painottaa, että huono työturvallisuus johtuu usein puutteellisesta suunnittelusta.

– Mallintamalla on helppo suunnitella alueel-le liikkuminen, kaiteet ja putoamissuojat ennen kuin työmaata on edes käynnistetty. • lt

– Tietomallintaminen eli BIM tekee rakentamis-prosessista läpinäkyvän ja vähentää inhimillis-ten virheiden mahdollisuutta, sanoo Skanskan kehityspäällikkö Ilkka Romo.

BIM (Building Information Modeling) on Skanskassa arkipäivää, sillä Suomessa se on käy-tössä kaikissa Skanskan omissa hankkeissa.

– Olemme pari vuotta sitten siirtyneet tie-tomallintamiseen kaikissa omissa hankkeissa, joissa meillä on sekä rakentamis- että suunnitte-luvastuu. Tietomalliin voidaan tallentaa paljon rakennusta koskevaa tietoa helposti hyödynnet-tävässä muodossa. Samanlaisia suunnitteluväli-neitä käytetään esimerkiksi auto- ja lentokone-teollisuudessa.

Skanskassa tietomallintamisen kehittämi-seen on tehty merkittäviä panostuksia viime vuosina. Romo johtaa Helsingissä sijaitsevaa Skanska-konsernin kansainvälistä tietomallin-tamisen osaamiskeskusta.

- Suomessa on muita maita parempaa teknis-tä osaamista tällä alueella. Maastamme löytyy paljon alan asiantuntijoita ja suuria ohjelmisto-taloja.

Virtuaalimalliin voi astua sisään

Mallintaminen painottuu suunnitteluprosessin alkupäähän. Virtuaalimallissa myös asiakkaan on helppo vertailla eri ratkaisuja ja materiaaleja. Sen etuna onkin havainnollisuus.

– Aikaisemmin oli olemassa vain kaksiulot-teisia periaatepiirustuksia, joten piti hahmotella omassa päässä, miten jokin osa toimii. Tietomal-lin avulla rakennukseen voi nyt astua sisään ja kokeilla eri mahdollisuuksia.

Päällekkäisyydet tai puutteet huomataan hy-vissä ajoin, kun suunnitelma voidaan tarkistaa tätä tarkoitusta varten suunnitelluilla ohjelmis-toilla.

– On myös helppo tehdä vaihtoehtoisia suun-nitelmia, ja mallista voidaan tulostaa nopeasti rakennusosa- ja materiaaliluettelot. Se auttaa myös vertailemaan kustannusvaikutuksia. Mal-lit mahdollistavat myös energia- ja ympäristö-analyysit, joiden avulla on helppoa verrata eri-laisia suunnitteluratkaisuja.

virtuaalimallissa asiakkaan on helppo vertailla eri ratkai-suja ja materiaaleja. tietomallin avulla rakennukseen voi astua sisään ja kokeilla eri mahdollisuuksia.

Materiaalikehityksen suhteen rakennus-alalla pätevät varsin yhtenäiset reunaeh-dot: sekä ihmisten että meitä ympäröivän luonnon hyvinvointi ja turvallisuus. Tuot-teiden valmistuksen ja käytön tulee olla turvallista, minkä vuoksi esimerkiksi na-no-materiaalien suhteen edetään varovas-ti pitkällisten tutkimusprosessien kautta.

– Materiaalien suhteen erilaiset bioma-teriaalit, puu ja erilaiset puupohjaiset ma-teriaalit sekä esimerkiksi biomuovit tule-vat kuitenkin lisäämään osuuttaan.

Yhä enemmän materiaaleissa korostuu myös pitkäikäisyyden vaatimus: jos tuhla-taan resursseja, lopputuloksen on oltava kestävä. Pitkäikäisyyden näkökulmasta tuotteen huollettavuus sekä materiaalin ja valmiin rakennuksen elinkaaren loppu-osassa esiin nouseva kierrätettävyys ovat luonnollisesti keskeisiä seikkoja.

– Mitä monimutkaisempia yhdistelmä-

materiaaleja käytetään sitä hankalampaa kierrätys kuitenkin on. Esimerkiksi lasi-kuitukomposiitti vaati jo nyt ihan omat kierrätyssysteeminsä.

Haasteista huolimatta kierrätys tulee tehostumaan entisestään ja tulevaisuu-dessa yhä vähemmän materiaalia esimer-kiksi purkupuolelta viedään kaatopaikalle. Maailmalla tällainen käytäntö on jo ylei-sempää purkupuolen volyymien ollessa suurempia.

Vaikka ympäristökysymykset ovat kiin-teä osa kaikkea kehitystä, uudistuksia on luonnollisesti luvassa myös teknisissä rat-kaisuissa.

– Supereristeitä odotetaan alalla kiih-keästi. Esiteollisessa valmistuksessa on jo eristeitä, joiden paksuus on puolet nykyi-sestä. Tämä olisi toteutuessaan iso hyppä-ys, erikoistutkija Markku Leivo VTT:ltä ennustaa. • mR

Tulevaisuuden materiaalit

www.skanska.fi


Energiatehokkaita ratkaisuja korjausrakentamiseen:jokainen kohde arvioitava yksilöllisesti

Energiatehokkuuden merkitys kestävälle kehi-tykselle on tärkeä, ja prosessin etenemiseksi on solmittu useita kansainvälisiä sopimuksia, joi-den kautta tavoitellaan esimerkiksi pienempiä CO2-päästöjä. Ympäristöarvojen rinnalla ener-giatehokkuuden maksimointia puoltavat usein myös taloudelliset syyt.

– Rakennusten kauneus, kestävyys tai käyttö-kelpoisuus ei edellytä muutoksia niiden energia-tehokkuudessa. Muutostarve lähtee pyrkimyk-sestä päästöjen ja kulutuksen pienentämiseen, selventää ympäristöministeriön ylitarkastaja Tommi Lindh.

Jos energiatehokkuutta ja sen maksimointiin tähtääviä toimia katsotaan kohteen näkökulmas-

ta, eroja löytyy myös esimerkiksi teollisuuden ja asuntopuolen välillä. Teollisuudessa etsitään Lindhin mukaan ympäristöystävällisempiä ta-poja tuottaa energiaa kun taas asuntopuolella py-ritään pääasiallisesti vähentämään kulutusta.

– Kulutuskäyttäytyminen onkin merkittä-vämpi tapa säästää energiaa kuin esimerkiksi energian talteenoton tehostaminen. Kulutustot-tumuksiin kannattaa siis panostaa.

Jokainen kohde on yksilöllinen

Mikäli oman asunnon remontointi energian kulutuksen tehostamiseksi on mielessä, kan-nattaa parannukset pyrkiä toteuttamaan ensi-sijaisesti muiden korjausten yhteydessä.

– Energiaremonttia ei yksistään kannata lähteä tekemään, koska korjauskustannuksia ei yleensä saada takaisin kulutussäästöinä. Sen sijaan aina kun vanhassa rakennuksessa jou-dutaan tekemään korjauksia on syytä tarkistaa miten energiatehokkuutta saadaan samalla pa-remmaksi.

Korjaukset kannattaa siis toteuttaa suunni-telmallisesti koko asunnon tai kiinteistön elin-kaarta ajatellen huomioiden myös kokonais-kulutuksen merkitys. Kokonaiskulutuksessa huomioidaan vanhan purkamisesta ja uuden rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, sen sijaan että arvioitaisiin vain valmiin ratkaisun kulutusta. Vanhan purkaminen uuden energia-

tehokkaamman ratkaisun tieltä ei siten ympäris-tön näkökulmasta automaattisesti aina olekaan paras ratkaisu, vaikka uusi ratkaisu valmiina olisikin vanhaa vihreämpi valinta. Lindh ottaa esimerkiksi ikkunaremontin.

– Mitä vanhoille laseille tapahtuu kun ne ote-taan alas; niiden kuljetus ja kierrätys vie ener-giaa. Samoin energiaa kuluu uusien ikkunoiden valmistukseen.

Jotta kokonaiskulutuksesta saataisiin mah-dollisimman totuudenmukainen kuva, on jokai-nen korjauskohde aina arvioitava yksilöllisesti, jolloin voidaan todeta rakennuksen tai rakentei-den tekninen kunto.

– Jos ikkunat itsessään ovat hyväkuntoiset ja niillä on elinkaarta jäljellä, voi energiatehok-kaampi ratkaisu olla esimerkiksi kolmannen lasin asentamista koko ikkunoiden uusimisen sijaan.

Pulaa osaajista

Vaikka korjausrakentamisessa jokainen kohde tulisi arvioida yksilöllisesti, on rakennuskan-nassamme olemassa muutamia yleisiä epäkoh-tia, jotka kaipaavat toisinaan pikaisiakin paran-nuksia.

– Tiedämme, että 1960- ja 70–luvuilla raken-netut talot kuluttavat huomattavasti enemmän energiaa kuin 1920-luvulla rakennetut talot. 1960-70-luvuilla rakennetut talot ovat huonosti

eristettyjä ja toisaalta niitä on rakennuskannas-ta eniten, Tommi Lindh valottaa.

Korjaamalla tällaisten rakennusten ener-giatehokkuutta, voidaan kenties nopeimmin ja myös kustannustehokkaimmin vaikuttaa koko valtakunnan energiankulutukseen ja hiilidiok-sidipäästöihin.

– Myös yleisemmällä tasolla korjaustarve ko-konaisuudessaan tulee kasvamaan tulevaisuu-dessa ja alan osaajia tarvitaan, joten korjausra-kentamisen osaamista ja koulutusta on lisättävä. • mR

Olemassa oleva rakennuskanta käyttää 40 % kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta. Pelkästään asuin- ja palvelurakennusten lämmitykseen kuluu yli 20 % kaikesta energiasta. Energiatehokkuutta parannetaan uudisrakentamisen kautta, mutta prosessi on hidas. Ympäristön näkökulmasta energiatehokkuuteen kannattaakin pyrkiä myös nykyistä rakennuskantaa uudistamalla.

korjaustarve kokonaisuu-dessaan tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja alan osaajia tarvitaan, joten kor-jausrakentamisen osaamista ja koulutusta on lisättävä.

korjausrakentaminen numeroin

Lähde: Tilastokeskuksen talonrakennusyritysten korjausrakentamisen tilasto

Suurimpien rakennusyritysten koko liikevaihto oli 12,3 mrd. euroa, josta korjausrakentamisen osuus oli 35 prosenttia.

Suurimpien rakennusyritysten korjaus-rakentamisen liikevaihto oli 4,3 mrd. euroa vuonna 2009.


Elementtien käyttö helpottaa ja nopeuttaa kiinteistöjen saneerauksia.

Mikkeliläinen vuonna 1999 perustettu Pipe-Modul Oy on erikoistunut putkistoelementtien teolliseen tuotantoon. Yritys on kehittänyt avattavan AS-elementtijärjestelmän, joka helpottaa ja nopeuttaa kiinteistöissä tehtävien put-kistoremonttien toteuttamista. AS-elementit soveltuvat vesi-, lämpö- ja viemäriputkien sekä sähköjohtojen sa-neeraukseen ja uudisrakentamiseen. AS-elementtijär-jestelmällä toteutetussa putkistoremontissa perusidea on välttää perinteisen menetelmän purkutyöt etsimällä putkille ja johdoille uusi reitti vanhan putkiston toimiessa saneerauksen aikana.

Elementtijärjestelmään kuuluvat varsinaisten putkis-toelementtien lisäksi erilaiset haaroituskotelot, venttii-li- ja vesimittarikotelot, vuodonilmaisimet, peitekulmat, peitelistat ja päädyt. Kaikki komponentit valmistetaan omilla levyntyöstökoneilla ja pintakäsitellään omassa jauhemaalaamossa.

– Tekniikka ja työmenetelmät ovat Pipe-Modulin oman kehitystyön tulos. Pitkään LVI-töitä tehnyt Vesa Parta-nen alkoi 1990-luvun alkupuolella pohtia, miten putkis-toremonttien työvaiheita voisi toteuttaa teollisesti siten, että useita työmaalla tehtäviä työvaiheita voisi yhdistää. Tavoitteena oli myös se, ettei koteloita tarvitsisi rakentaa ahtaissa ja hankalissa työmaaolosuhteissa. Pipe-Modulin menetelmällä työmaalla työskentelevien urakoitsijoiden määrä ja sitä kautta remonttikohteessa tehtävän työn osuus on vähentynyt merkittävästi, kertoo tuotepäällik-kö Harri Kaipainen Pipe-Modul Oy:stä.

Putkien reititys porrashuoneen kautta

Putkistoremonttiprojekti etenee siten, että työkohtees-sa toimivat putki- tai rakennusliikkeet pyytävät LVI-suunnitelman pohjalta Pipe-Modul Oy:lta putkistojen elementtitarjouksen, johon lasketaan kokonaistarjous koteloista. Elementtien asennuksesta vastaa putki- tai rakennusliike, jonka työntekijöitä Pipe-Modul neuvoo elementtien asennuksessa.

– Erona perinteiseen putkistoremonttiin on, että ve-sijohtojen uusi reititys tehdään porrashuoneen kautta. Suurin osa työstä tehdään porrashuoneen puolella, mikä vähentää merkittävästi saneerauksen haitta-aikaa asun-noissa. Asunnoissa tehtävän työn osuuden kohdalla voi-daan puhua tunneista, Kaipainen kertoo.

Elementtijärjestelmän asentaminen vanhojen putkis-tojen rinnalle helpottaa asukkaiden elämää saneerauksen

keskellä, sillä vanhat putket lakkaavat toimimasta vasta siinä vaiheessa kun uusi järjestelmä kytketään päälle. Vesikatkot ovat hyvin lyhyitä eikä asukkaiden tarvitse lähteä evakkoon kodeistaan saneerauksen ajaksi.

– Kun elementit valmistetaan hallituissa olosuhteissa tehtaalla, vähenee pölyn, hajujen ja rakennusjätteen mää-rä olennaisesti verrattuna siihen, että ne rakennettaisiin saneerauskohteessa. Tämä tekee asumisesta huomatta-vasti miellyttävämpää, Kaipainen toteaa.

Lisää kapasiteettia suunnitteluun ja tuotantoonViimeisen kymmenen vuoden aikana Pipe-Modul Oy:n tuotteita on käytetty yli 2000 kiinteistön putkistoremon-teissa. Kohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea ja ne vaih-televat asuintaloista kouluihin sekä laitosrakennuksiin. Suunnitelmat räätälöidään yksilöllisesti kohteen vaati-musten mukaisesti laajasta elementti- ja oheistarvikeva-likoimasta.

– Kehitämme toimintaamme lisäämällä kapasiteet-tia tuotannossa, suunnittelussa sekä tuotekehittelyssä. Olemme lisänneet henkilöstöä suunnittelussa, jotta voimme lisätä tuotekehitystä ja etsiä käytännöllisiä rat-kaisuja pitääksemme asiakkaat entistä tyytyväisimpinä. Investoimme uusiin toimitiloihin, joihin muutamme lähi-tulevaisuudessa. Lisäksi teemme tuotantotiloihin uuden maalaamon ja panostamme myös uusiin ja tehokkaam-piin levyntyöstökoneisiin. Tavoitteenamme on pysyä mukana kilpailussa ja varautua tulevaisuuden kasvavaan putkistosaneeraustarpeeseen. Siksi nyt on aika kasvattaa kapasiteettia reippaasti, Harri Kaipainen sanoo.

Taantuma ei hetkauttanut Pipe-Modul Oy:n toimintaa huonompaan suuntaan. Päinvastoin tilauskirja täyttyi varsinkin pitkään siirretyistä projekteista, jotka käyn-nistettiin valtion tukeman korjausavustuksen toimiessa porkkanana.

– Nämä projektit päättyvät tämän vuoden lopussa. Tammikuussa alkaa jälleen uusi saneerauskausi, sillä pe-rinteisesti joulun aika halutaan rauhoittaa remonttitöiltä, Kaipainen toteaa.

Ympäristöystävällisyys tärkeä tekijä

Kilpailussa muita alan toimijoita vastaan Harri Kaipai-nen pitää yrityksensä vahvuutena oman tuotannon mah-dollistavaa joustavuutta, lyhyitä ja varmoja toimitusaiko-ja sekä mittatarkkoja ja korkealaatuisia tuotteita.

– Keskeisiä arvojamme ovat hyvä palvelu sekä laaduk-kaat tuotteet. Elementtien valmistukseen käytämme pit-käikäisiä materiaaleja kuten teräslevyä, joka pintakäsitel-lään kestävällä jauhemaalauksella. Putkien kannakointia varten elementeissä käytetään vahvoja kumieristettyjä kannakkeita ja eristykseen mineraalivillaa. Myös ympä-ristö- ja energia-asiat ovat meille tärkeitä. Elementeissä on hyvä eristys ja kun siihen yhdistetään huoneistokoh-taiset vesimittarit, niin kiinteistön energiatehokkuus pa-ranee huomattavasti, Kaipainen luettelee.

Putkistoelementtien käyttö vähentää neliökohtaisia kustannuksia perinteiseen putkiremonttiin verrattuna. Lisäksi lyhyt saneerausaika, vähäinen pöly- ja meluhaitta ja lyhyet veden käyttökatkot tekevät asukasystävällisen tavan toteuttaa putkistojen saneeraus. • kkn

Asukasystävällinen putkistoremontti säästää aikaa ja rahaa

Uusien putkien reititykset kulkevat rappukäytävän kautta.

Kuvassa näkyvissä putkistoremontissa käytettävän elementin rakenne.

www.pipemodul.com

AS-elementtijärjestelmällä toteutetussa putkistoremontissa perusidea on välttää perinteisen menetelmän purkutyöt etsimällä putkille ja johdoille uusi reitti vanhan putkiston toimiessa saneerauksen aikana.


Documents

Rakentamisen Innovaatiot OPAS