Kotiseutukosteikko Life –hankeRuovesi, Kulmalan kosteikko

Elinympäristö – Tulvasuojelu – Vesiensuojelu – Virkistyskäyttö – Maisema – Biodiversiteetti

Alueen lähtötilanne, 2011

Kuva: Juha Kuukka

Kuva: Timo Niemelä

Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat

Hankkeen erityistavoitteet:- Lisätä vesilintujen tarvitsemia pesimä- ja poikue-elinympäristöjä- Edistää luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristössä- Parantaa vesiensuojelua kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä

Rakentamisen lähtökohdat:- Kosteikko perustetaan yhden maanomistajan maille- Suunnittelualueen pellot ovat salaojitettuja - Alueen hieta- ja hiesumaat ovat erittäin eroosioherkkiä- Suunnittelualue kerää vetensä lähes 200 hehtaarin laajuiselta ja pitkälti ojiteltu

valuma-alueelta, jolloin tulvahuippujen aikaiset valtaojan hetkelliset ylivirtaamat kasvavat suuriksi

- Maastonpiirteet ja lähialueen maankäyttö mahdollistavat patoamiseen perustuvan vedennoston

- Vedennoston myötä muodostuvaa kosteikkoaluetta laajennetaan kaivamalla

Patorakentamisen valmistelevat työt • Patorakennustyöt aloitettiin kuorimalla pintamaat pois, jotta patopenger voitiin rakentaa

kokonaisuudessaan homogeenisen pohjamaan päälle

Kuva: Timo Niemelä

Patokaivon asennus• Patokaivo asennettiin peltonotkoon kaivetun valtaojan viereen

• Patokaivon vesijuoksun korkeusasema määritettiin siten, että kosteikko voitaisiin tarvittaessa laskea tyhjäksi ja, että kaivosta lähtevän poistoputken pää jäisi uoman nykyisen vesipinnan yläpuolelle

Kuva: Timo Niemelä

Patokaivon asennus• Patokaivon kaikki rumpuputkiliitokset (tulo 4 m ja poistolinja 12 m) varmistettiin

haponkestävillä ruuveilla

• Patokaivon maatäyttö tehtiin varoen ja tasaisesti kaivoa kiertäen

Kuva: Timo Niemelä

Patokaivon kustannukset:

- 800 mm patokaivo 1000 € sis. alv

- 560/500 mm SN8 rumpuputket, muhvit ja putkien kiinnitystarvikkeet 1000 € sis. Alv

- säätölankkujen puutavara ja kiinnitystarvikkeet n. 100 €

Kaivon mitoitustietoja:

- kaivorungon koko 800 mm- tulo- ja poistoyhteiden koko 560/500 mm- kaivon korkeus 3000 mm- lietepesän syvyys 300 mm- kaivon ylin padotuskorkeus vesijuoksusta

2050 mm- Ponttiseinän hahloleveys 71 mm

Vedenkorkeuden säätelemiseksi kaivossa käytetään kyllästetystä vesiponttilankusta 42 x 145 mm rakennettuja padotuselementtejä

Patopenkereen rakentaminen kuivatyönä valtaojan yli• Veden valuminen täytettävään kaivantoon estettiin yläjuoksulle rakennetun työpadon

avulla, jolloin kaivannon pohjalle jääneet vedet saatiin pursotettua ja padottua kaivumassojen avulla alajuoksun puolelle

• Tämän jälkeen valtaoja voitiin täyttää kuivilla maamassoilla

Kuva: Timo Niemelä

Pohjapadon rakentaminen• Tulvavesien johtamisen turvaamiseksi valtauoman viereen rakennettiin kivetty pohjakynnys

• Pohjapadon pintaan verhoillun seulakiven alle asennettiin suodatinkangas

Kuva: Timo Niemelä

Pohjapadon rakentaminen• Pohjapadon kiviverhoilua varten paikalle tuotiin noin 200 tonnia erikokoista seulakiveä

• Kiviaineskustannukset olivat yhteensä noin 1050 € ja kuljetuskustannukset noin 550 €

Kuvat: Timo Niemelä

Pohjapadon rakentaminen• Pohjapadon ytimeksi asennettiin patorakennetta tukeva tiivisteseinä

• Patoaukon edessä olevilla ponttilankuilla voidaan hienosäätää kosteikon padotuskorkeutta

Kuva: Timo Niemelä

Pohjapadon patoseinä

• Pohjapadon tiivisteseinä rakennettiin kyllästetystä vesiponttilankusta 42 x 145 mm

Tiivisteseinän materiaalikustannukset:

- puutavara 500 € sis. alv- rautaosat 100 € sis. alv- kiinnitystarvikkeet n. 50 € sis. alv

Tiivisteseinän mitoitustietoja:

- elementin korkeus 1700 mm- elementin pituus 6300 mm- patoharjan vaakasuora pituus 1500 mm- luiskakaltevuus 1:2- Vedenkorkeuden säätövara n. 500 mm

Kuva: Timo Niemelä

Patopenkereen rakentaminen• Kosteikon laajentamisesta ja reuna-alueiden muotoilusta kertyneitä massoja käytettiin

patopenkereen rakentamiseen

• Kahdella maataloustraktorilla toteutetut laajamittaiset maansiirtotyöt olivat maanomistajien laskuttamatonta talkoopanosta kosteikon perustamiseksi!

Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä

Patopenkereen rakentaminen• Patopenger rakennettiin kerroksittain, ja aika ajoin massoja tiivistettiin kaivinkoneen teloilla

• Patopenkereen harja rakennettiin noin 50 cm:ä korkeammaksi kuin mikä oli kohteen ylin suunniteltu padotuskorkeus

• Tavoitekorkeuden saavuttaneen padon pinta viimeisteltiin kaivinkoneen kauhalla liipaten

Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä

Yhteenveto kosteikon patorakennustöistä• Kosteikon perustamiseksi rakennettiin patopenger, jonka kokonaispituudeksi tuli noin 190 m

• Patojen harja rakennettiin keskimäärin noin 3,5 metriä leveäksi, joten hoitotoimenpiteitä voidaan jatkossa toteuttaa maatalouskoneita apuna käyttäen

• Patopenkereen keskimääräiseksi rakennekorkeudeksi mitattiin 1,44 metriä (Pengerkorkeus on määritetty suuntaa-antavasti paikan rakennuskelpoisen pohjamaan tasosta)

Patorakennustöiden kustannukset ja työssä käytetty kalusto:

- Kaivinkonetyö 63 h x 73,80 € / h = 4649,00 € sis. alv

- Työt toteutettiin Hitachi Zaxis 210 LC telakaivinkoneella, joka oli varustettu rototiltillä

Kuva: Timo Niemelä

Kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutyöt

Tavoitteena kosteikon rakenteellinen monimuotoisuus:- Avovesipinta-alan (n. 1,3 ha) maksimointi mahdollisimman kustannustehokkaasti- Vesilinnuille soveltuvia pesimäsaarekkeita ja suojapaikkoja- Lisätä reunan ja erilaisten pienelinympäristöjen määrää sekä kosteikon syvyysvaihteluita

- Parantaa kosteikon merkitystä kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjänä- Säilyttää suotuisat edellytykset patoamisen positiivisille linnustovaikutuksille

Kuva: Timo Niemelä

Kosteikkoalueen monimuotoisuutta lisäävien muokkaustöiden kustannukset:

- kaivutyöt 24 h x 73,80 € / h = 1771,20 € sis. alv- maansiirtotyöt maanomistajien omana työnä (talkoopanosta kosteikon perustamiseen

yhteensä vähintään 10 konetyöpäivää)

Kosteikkoalueen kaivu- ja maansiirtotyöt

Kuva: Timo Niemelä

Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan rakentamisen jälkeen

• Vesilinnut hankkeen luontovaikutusten indikaattoreina

• Maanomistaja toteuttaa laskentaohjelman mukaiset vesilintulaskennat aina vuoden 2015 loppuun asti

Kuvat: Paavo Porkka

Pohjapadon korjaustyöt 09.07.2013

Kulmalan alkuperäinen pohjakynnys

tiivisteseinällä osoittautui rakenteellisesti

toimimattomaksi.

Ongelma: vesi pääsi kiertämään

tiivisteseinän taakse pystylankkuja

sitovan vaakasolkilankun alapintaa pitkin

Tiivisteseinän rakennevirheet ja muuta

huomioitavaa asennuksessa:- vaakasolkilankku ei olisi saanut ulottua

tiivisteseinän päähän asti

- tiivisteseinän olisi pitänyt olla selvästi

pitempi ja tällä kohteella myös korkeampi,

jotta sen alareuna olisi voitu upottaa

kaivamattomaan pohjamaahan

- tiivisteseinän olisi kannattanut asentaa heti

padon kosteikon puoleiseen etuluiskan

jatkeeksi eikä padon keskelle, kuten nyt

virheellisesti tehtiin

- seinän asennuksessa olisi pitänyt käyttää

allaskumia tai muuta vettä läpäisemätöntä

tiivistettä siten, että veden liike elementtiä

vasten olisi voitu kokonaan estääKuva: Timo Niemelä

Pohjapadon korjaustyöt 09.07.2013

Kuva: Timo Niemelä

- Korjaustoimenpiteenä pohjakynnyksen tiivisteseinä poistettiin kokonaan ja virtausaukko muutettiin

kiinteäksi pohjapadoksi

- Pohjakynnyksen virtausaukko rakennettiin kerroksittain kaksinkertaista suodatinkangasvarmistusta

käyttäen ja siten, että pohjakynnyksen yli käännettyjen suodatinkangasvuotien päät ankkurointiin

tiivisti padon sisään

Kuva: Timo Niemelä

Pohjapadon korjaustyöt 09.07.2013

Kuva: Timo Niemelä

Kuva: Timo Niemelä

- Suodatinkangasta käytettiin runsaasti ja sitä levitettiin pohjakynnyksen luiskissa aina padon harjan

tasolle asti

- Suodatinkankaan päälle levitettiin ohut maakerros, joka verhoiltiin patoaukon kapeaa noin 1 metrin

levyistä keskiselännettä lukuun ottamatta järeällä kivilouheella

- Padon keskiselänteeseen levitettiin hyvin tiivistyvä 0-16 mm kalliomurske

Kuva: Timo Niemelä

Kuva: Timo Niemelä

Kuva: Timo Niemelä

Pohjakynnykseen tehtyjen korjaustöiden jälkeen kosteikon vedenkorkeus lähti nopeaan nousuun loppusyksyn sateiden

saatteiden saattelemana. Avoimeen peltomaisemaan rakennettu kosteikko on houkutellut puoleensa mm. satoja

sorsia ja kymmeniä laulujoutsenia!

Kuva: Juha Kuukka