RAUTJÄRVEN RA NTAYLEISKAAVA N MUUTOS JA LAAJENNUS ...projektit.ramboll.fi/kaavoitus/rautjarven_rantayleiskaava/aineisto/kaavaluonnos/... · • Torsan Hankaniemi Rantavuori 2.2.6

Vastaanottaja

Rautjärven kunta

Päivämäärä

12.11.2010

Viite

82127957

RAUTJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAN

MUUTOS JA LAAJENNUS

KAAVASELOSTUS

1

82127957 Rautjärven kunta Rautjärven rantaosayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus Kaavaselostus koskee 12. päivänä marraskuuta 2010 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa.

Rantaosayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh. 020 755 7800

Vireilletulo Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu 3.6.2010

2

Selostuksen sisällysluettelo

1. Perustiedot 4 1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus 4 1.2 Kaavan tarkoitus 5 1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen 5

2. Yleiset lähtökohdat koko kaavoitettavalla alueella 5 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne 5 2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 7

3. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset muutokset 15 3.1 Rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden nostaminen 15 3.2 Ranta-asemakaava-alueet 16 3.3 Venevajojen rakentamisen salliminen 16 3.4 Muut kaavamääräyksiin tulevat täsmennykset 16 3.5 Esitystapaan liittyvät yleiset muutokset 17

4. Voimassa olevan kaavan yksittäiset muutoskohteet 18 4.1 Hiilake 19 4.2 Rantalehto 20 4.3 Alatalo 21 4.4 Ruokolahti 22 4.5 Räystäskivi 23 4.6 Lahtela 24 4.7 Liirinsaari 25 4.8 Kangasranta 26 4.9 Puronsuu 27 4.10 Särkilampi 28 4.11 Katajaniemi 29 4.12 Valmala 30 4.13 Jounila 31 4.14 Rantala 32 4.15 Kiehinen 33 4.16 Hirvirinne 34 4.17 Kiviranta 35 4.18 Tuomela 36 4.19 Oivala 37 4.20 Joenlahti 38 4.21 Rantala 39 4.22 Rantama 40 4.23 Mäkelä 2 4.24 Vuorenranta 3 4.25 Riittala 3 4.26 Tuomela 5 4.27 Suoja-Kekäleniemi 6 4.28 Kangasranta 7 4.29 Lahtela 8 4.30 Suviranta 9 4.31 Apaja 10 4.32 Kuukallio 11

3

5. Kaava-alueen laajennus Hiitolanjoelle 12 5.1 Nykytilanne 12 5.2 Tavoitteet 17 5.3 Mitoitusperiaatteet 17 5.4 Kuvaus ja perustelut 19 5.5 Laaditut selvitykset 21 5.6 Vaikutusten arviointi 21

6. Toteuttaminen 23

Lähteet 23

Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen

LIITEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Ote seutukaavasta LIITE 3 Ote maakuntakaavasta LIITE 4 Hiitolanjoen luontoselvitys LIITE 5 Hiitolanjoen linnustoselvitys LIITE 6 Hiitolanjoen rantarakennusoikeuslaskelma

4

1. Perustiedot

1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus

Kaava-alueeseen kuuluu kaikki voimassa olevan Rautjärven rantayleiskaavan mukaiset alueet. Voimassa olevaan rantayleiskaavaan kuuluu lähes kaikki Rautjärven kunnan vesialueet ja ran-ta-alueet noin 200 – 300 rantavyöhykkeen osalta lukuun ottamatta Hiitolanjokea eli Kokkolan-jokea. Kaava-aluetta laajennetaan joen ympäristöön.

Kuva 1. Rautjärven kunnan alue. Sinisellä on merkitty Kaava-alueen laajentaminen Hiitolanjoel-le. (kaava-alue)

5

1.2 Kaavan tarkoitus

Rautjärven rantayleiskaavassa on tullut esiin useita muutostarpeita, jotka ovat aiheutuneet voimassa olevassa kaavassa olevista epäselvyyksistä. Lisäksi maanomistajilta on tullut useita muutosaloitteita, joissa esimerkiksi tahdotaan siirtää rakennuspaikkoja. Rautjärven kunta on nähnyt myös tärkeänä, että rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nostettaisiin nykyisin käytetylle tasolle.

Laadittaessa Rautjärven rantayleiskaavaa vuoden 2 000 tienoilla oli tarkoituksena kaavoittaa myös Hiitolanjoen alue. Tuolloin kuitenkin jätettiin kyseinen alue kaavan ulkopuolella. Rautjär-ven kunta on nähnyt, että alueen maankäyttö tulee ratkaista osayleiskaavalla ja kyseinen alue on otettu mukaan ja näin laajennettu rantayleiskaava-aluetta.

Voimassa olevan kaavan osalta tarkoituksena on korjata kaavassa olevat virheet sekä tutkia maanomistajien esittämien muutosehdotusten toteuttamismahdollisuudet ja tehdä näiden pe-rusteella voimassa olevaan kaavaan muutoksia. Tämän lisäksi tarkoituksena on nostaa raken-nuspaikkakohtainen rakennusoikeus nykyisin käytetylle tasolle.

Kaava-alueen laajennuksen osalta tarkoituksena on osoittaa Hiitolanjoen alueen rantaraken-nusoikeus sekä sovittaa se yhteen vallitsevien virkistys- ja luontoarvojen kanssa.

1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen

Osayleiskaavatyö on käynnistynyt Rautjärven kunnan aloitteesta.

Vaihe Aika

Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille leh-tikuulutuksella 3.6.2010

Aloitusvaiheen yleisötilaisuus 3.5.2010 Rautjärven kunnan valtuustosalissa

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 10.6.2010 Kouvolassa

Ylimääräinen maanomistajatilaisuus 13.10.2010 Rautjärven kunnan valtuustosalissa

Kaavaluonnos nähtävillä

Kaavaehdotus nähtävillä

Kunnanvaltuuston hyväksyminen

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin osayleiskaavan vuorovaikutus-menettely (LIITE 1).

2. Yleiset lähtökohdat koko kaavoitettavalla alueella

Tässä luvussa on esitetty yleiset lähtökohdat, jotka koskevat koko suunnittelualuetta. Tar-kemmat lähtökohdat on esitetty kunkin kohteen kohdalla erikseen.

2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne

2.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon otta-misesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24§). Valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Rautjärven rantayleiskaavan muu-toksissa ja laajennuksessa oleellisia näistä ovat:

• Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

6

o Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon aluei-denkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.

o Luonnon monimuotoisuuden säilyminen

o Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys.

• Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

o Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja mui-ta vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä.

o Ilmastonmuutos

Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Rautjärven ran-tayleiskaavan muutoksissa ja laajennuksessa tämä tulee huomioida ainakin vakituisen asutuk-sen sijoittamisessa ja määrässä.

2.1.2 Seutukaava

Alueella on voimassa Etelä-Karjalan kokonaisseutukaava, joka on hyväksytty Ympäristöminis-teriössä 14.3.2001 ja se on saanut lainvoiman 18.4.2001. (LIITE 2).

2.1.3 Maakuntakaava

Alueelle ollaan laatimassa Etelä-Karjalan maakuntakaavaa. Maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä maalis-huhtikuussa 2010. (LIITE 3).

2.1.4 Yleiskaava

Hiitolanjoen aluetta lukuun ottamatta alueella on voimassa Rautjärven rantayleiskaava, jonka Rautjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnanvaltuustossa 3.12.2001 57 §:n (pohjois-osa) ja 61 §:n (eteläosa) mukaisilla päätöksillä. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Rantayleis-kaavaan on tehty muutoksia, jotka Rautjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt 7.11.2005 23 §.

2.1.5 Asemakaavat

Alueella on vahvistettuja ranta-asemakaavoja 7 kappaletta. Ranta-asemakaavoissa on yhteen-sä 58 rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavojen mitoitus vaihtelee 5 – 8 loma-asuntoa / ranta-viivakilometri.

7

Kuva 2. Voimassa olevien ranta-asemakaavojen rajaukset (ranta-asemakaavat)

2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista

2.2.1 Väestö, asuminen ja loma-asuminen

Rantayleiskaavaan on osoitettu noin 300 asuinrakennuspaikkaa, joista kaavaa laadittaessa uusia rakennuspaikkoja oli alle 10 kpl. Lomarakennuspaikkoja kaavassa on osoitettu noin 1 410 kpl, joista kaavaa laadittaessa uusia oli noin 410 kpl.

8

Kuva 3. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetut asuinrakennuspaikat (asuinrakennuk-set)

2.2.2 Työpaikat ja palvelut

Kaava-alueella ei ole merkittäviä työpaikka-alueita ja palveluja. Rautjärven kunnassa merkit-tävä työpaikka-alue on Simpeleen taajaman läheisyydessä oleva M-real Oyj, joka työllistään noin 360 henkilöä.

2.2.3 Liikenne

Kaava-alueen halkaisee valtatie 6 sekä osin Hki – Joensuu välinen rautatie. Kaavaan on osoi-tettu voimassa olevat venereitit sekä 8 venevalkamaa.

9

Kuva 4. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetut venevalkamat (venevalkamat)

2.2.4 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet

Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on varattu poikkeuksellisen laaja virkistysalue Koantauk-sen - Haukkavuoren alueelle. Virkistysalueita on lisäksi varattu Nurmijärven Niraniemeen ja Purnujärven Lääperinlahteen.

Retkeilyreitti on merkitty Ruokolahden kunnan puolelta Torsan pohjoispäästä Haukkavuoren kautta Loitumalle liittyen siellä Parikkalan ”Pörönpeikon ” polkuun. Helisevänjoki ja sal-met/purot Nurmijärveltä Purnujärvelle on osoitettu veneily / melontareittinä ja siihen liittyviä rantautumispaikkoja on varattu Nurmijärven Ruokopohjanlahteen, Keskimmäisen itärannalle ja Purnujärven Lääperinlahteen.

Lisäksi on osoitettu joitakin uimarantamerkintöjä.

10

Yleiskaava-alueen peruskartan mukaisen rantaviivan pituus on n.510 km. Yleiskaavan tavoit-teiden mukaisesti alle 50 metriä kapeat niemet poisluettuna ns. oikaistua rantaviivaa on n.319 km ja mitoitusrantaviivaa alle 150 metrin läheisyys huomioiden rantaa on n. 267 km. Oikaistu rantaviivaa kohden mitoitus on 5,7 rakennuspaikkaa. Teoreettisesti uusi rantaraken-taminen ( 70 m / rakennuspaikka ) varaa rantaviivaa noin 27 kilometriä . Rakennettua ranta-viivaa on teoreettisesti 117 km, joka on noin 23 % peruskartan mukaisesta rantaviivasta ja 7% oikaistusta rantaviivasta (Rautjärven rantayleiskaavaselostus 2001, s. 30)

2.2.5 Luonnonympäristö ja maisema

2.2.5.1 Luonnonympäristö

Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on merkitty seuraavat kohteet luonnonsuojelualueiksi:

• Veteläsuo • Lapinlamminsuo • Kynskaivo • Laikonlähde ja lehtoalue • Liirinsaaren lehto • Pitkäjärven Ahoniemi – Rantavuorien lehtoalue • Tervalampi • Kaltelammit • Hirsaarenlampi • Pienen Koantauksen lehto

Tämän jälkeen on lisäksi perustettu uusia luonnonsuojelualueita seuraavasti:

• Torsajärven etelärannalle Pappilaniemeen tilalle Suoja-Kekäleniemi. Alue on lunastettu valtiolle.

• Rautjärven itäosassa Järvenpään lahdessa on perustettu Metso-ohjelman suojelukoh-de, joka perustuu maanomistajan vapaaehtoiseen suojeluun.

Kaava-alueella sijaitsee seuraavat Natura -2000 alueet:

• Haukkavuori Vuorenperänmäki • Kivijärvi • Revonrannan laidun ( Naturan täydennys alue )

2.2.5.2 Maisema Voimassa olevaan rantayleiskaavaan merkittyjä maisemansuojelun kannalta arvokkaita kohtei-ta ovat:

• Haukkavuori - Vuorenperänmäki – Sarajärvi, joka on yleiskaavassa merkinnällä am ja ah/m

Arvokkaaksi maisema-alueeksi (am) on yleiskaavassa osoitettu:

• Torsan Soikkelinniemi – Salmenniemi, Pallaitniemi, Hankaniemi ja Ketunhäntä

• Simpelejärven Rautsaari ( niemi )

• Arvokas maisema-alue (am )

Arvokkaana kallioalueena (ak) yleiskaavassa on osoitettu:

• Haukkavuori

• Haukkavuori – Kaatrasenmäki

• Torsanvuori

Arvokkaana harjualueena (ah) on merkitty:

• Mäkrämäki ja Selänneenkangas, 186 ha

• Putonmäki, 23 ha

• Kukonharju, 20 h

• Ylimmäisenlähde - Kurikkamäki, 40 ha

11

• Pitkäjärvi - Kirkonharju, 56 ha

• Silmälampi - Hauklammin harjualue, 93 ha

• Revonrannan harjualue, 63 ha

• Lietojanniemi ja Kaakojankangas, 39 ha

• Sarajärven harjualue, 23 ha

Valtakunnallista ohjelmaa on täydennetty seudullisilla kohteilla, jotka perustuvat Etelä-Karjalan harjuluontoselvitykseen.

Muita maisemallisesti sekä osittain luonnonsuojelun kannalta merkittäviä kohteita, jotka on osoitettu suojelumerkinnällä (m) ovat:

• Rautjärven Suurivuori – Lehmäkallio alue

• Nurmijärven Kirkkiven alue

• Nurmijärven koillisosa

• Torsan Hankaniemi Rantavuori

2.2.6 Rakennettu ympäristö

Alueen rakennettuympäristö koostuu pääasiassa rannalle rakennetuista loma- ja asuinraken-nuspaikoista ja niihin liittyvästä rakentamisesta. Kohdassa 2.2.1 kuvattu rakentamisen mää-rää.

2.2.6.1 Rakennettu kulttuuriympäristö Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on merkitty seuraavia Kulttuurimaisema-alueita (km):

• Purnujärvenkylän Hiijärven rantaan laskeutuvat peltoalueet rakennuksineen • Rautjärven kirkon ja hautausmaan ympäristö ja ranta-alue. • Nurmijärven Kekäleniemen ja Lahdenkylän peltoalueet rakennuksineen • Silamusjärven eteläpään peltoaukea rakennuksineen • Kivijärven ranta-alueet • Kaljusenkylän peltoalueet ja rakennukset

Historiallinen Savonlinna – Viipuri maantielinja kulki Niska-Pietilän kylän halki jo ennen Uu-denkaupungin rauhaa. Nykyinen päällystetty tie noudattaa Niska-Pietilän alueella vanhaa lin-jausta. Yleiskaava-alueella sijaitsee muinaismuistolain nojalla suojeltuja historiallisia rajamerkkejä, jotka on yleiskaavassa osoitettu merkinnällä SM . Näitä kohteita ovat: Haukkavuori: Pähkinäsaaren rauhan ( v. 1323 ), Täyssinän rauhan ( v. 1585 ) ja Uudenkau-pungin rauhan ( v. 1721 ) rajavuori. Kallioon hakattu tähti ja kruunu sekä vuosiluku 1722. Torsanvuori: Kallioon hakatut Täyssinän ja Uudenkaupungin rauhan rajamerkit. Torsansaloon menevä tie: Tien varrella noin 1200 metriä valtatieltä ( VT 6 ) sijaitsee Uu-denkaupungin rauhan rajakivi.

12

Kuva 5. Rantayleiskaavan arvokkaat kohteet (arvokkaat kohteet)

Muita merkittäviä muinaismuistoja on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu Etelä – Karja-lan museon inventointien perusteella. Kohteet ovat suojeltu muinaismuistolain mukaisesti.

13

2.2.7 Ympäristöhäiriöt

Suunnittelualueella ei ole erityisiä ympäristöhäiriöitä tuottavaa toimintaa. Kaava-alueen ulko-puolella Simpeleen taajaman läheisyydessä merkittävän kokoinen paperi- ja kartonkitehdas.

2.2.8 Sosiaalinen ympäristö

Alueella ei ole keskuksia toimintoja, joita voitaisiin pitää sosiaalisesti erityisinä verrattuna ta-vanomaiseen rantarakentamiseen.

2.2.9 Maanomistus

Yksityishenkilöt omistavat pääasiassa suunnittelualueen maa-alueet. Muita erityisiä maa-alueiden omistajia ovat esim. Rautjärven kunta, Suomenvaltio, seurakuntayhtymä ja UPM-kymmene Oyj, joka omistaa merkittäviä maa-alueita.

Kuva 6. Rantayleiskaava-alueen erityiset maanomistajat (maanomistus)

14

2.2.10 Rakennusjärjestys

Rautjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan rakennusjärjestyksen 7.11.2001 ja se on tullut voimaan 1.1.2002. Rakennusjärjestys noudattaa voimassa olevan rantayleis-kaavan määräyksiä.

2.2.11 Pohjakartta

Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen laatimaa rasterimuotoista 1:20 000 peruskartta-aineistoa, joka vastaa tietosisällöltään ja kuvaustekniikaltaan peruskarttaa. Rantaosayleiskaava esitetään mittakaavassa 1:10 000.

15

3. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset muutokset

3.1 Rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden nostaminen

Rautjärven kunnan pääasiallisena tavoitteena on nostaa kaavamuutoksella lomarakennuspaik-kojen rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nykyisin sallitulle tasolle. Kaavamuutoksessa on lähdetty ajatuksesta, että tavanomaisilla rannoilla ja rakennuspaikan ollessa riittävän suuri, rakennusoikeus on 250 k-m².

3.1.1 Nykytilanne ja lähtökohdat

Voimassa oleva Rautjärven rantayleiskaava sallii tavanomaiselle lomarakennuspaikalle maksi-missaan rakennettavan 120 k-m². Viimeisen kymmenen vuoden aikana lomarakennusten koko on kasvanut merkittävästi. Nykyisissä sisävesien rantayleiskaavoissa tavanomaisella lomara-kennuspaikoilla sallitaan usein 250 k-m² rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus. Myös Rautjärvellä on ollut erityisiä paineita nostaa rakennusoikeutta vastaavalle tasolle.

Rautjärven rantayleiskaavassa on osoitettu kolmenlaisia merkintöjä lomarakennuspaikoille (RA, RA-1 ja RA-2). RA- merkintä kuvaa tavanomaisilla alueilla sijaitsevia lomarakennuspaik-koja, joilla rakennusoikeus on 120 k-m². RA-1- merkinnällä on osoitettu rakennuspaikat, jotka sijoittuvat ympäristöltään herkille alueille, kuten pieniin saariin. Näillä rakennuspaikoilla ra-kennusoikeus on 60 k-m². Tällaisia rakennuspaikkoja on noin 10 kpl. RA-2- merkinnällä osoi-tetut rakennuspaikat eivät ulotu rantaan saakka. Näille rakennuspaikoille kaavassa ei ole osoi-tettu rakennusoikeutta.

Voimassa olevan määräyksen mukaan rakennuspaikan pinta-alalla ei ole vaikutusta rakennus-paikan rakennusoikeuteen eli ns. tehokkuuslukua ei ole käytetty.

3.1.2 Kaavamuutoksen kuvaus ja perustelut

RA–merkinnän määräystä muutetaan siten, että rakennuspaikan maksimi rakennusoikeus nos-tetaan 120 k-m² > 250 k-m². Lisäksi määräykseen lisätään tehokkuusluku, jolla estetään se, että pienille rakennuspaikoille rakennetaan niille soveltumattomia rakennuksia. Tehokkuuslu-kuna käytetään lukua 0,07. Tällöin esim. 3000 m² kokoiselle rakennuspaikalle saa maksimis-saan rakentaa 210 k-m².

Rakennusoikeuden nostamisen perusteena katsotaan olevan se, että vallitseva käytäntö sisä-vesillä on ollut korkeampi rakennusoikeus.

3.1.3 Vaikutusten arviointi

Kaavamuutos on laajuudessaan merkittävä, koska se koskee lähes kaikkia lomarakennuspaik-koja. Muutos todennäköisesti aktivoi lomarakennuspaikkojen omistajia laajentamaan tai koko-naan uusimaan lomarakennuksia tai rakennuspaikalla olevia muita rakennuksia. Suurempi rakennusoikeus mahdollistaa laadukkaan loma-asunnon rakentamisen, joka soveltuu myös ympärivuotiseen käyttöön. Tämä johtaa siihen, että loma-asunnolla vietetään aikaa enemmän ja mahdollisesti siirrytään sinne jopa asumaan pysyvästi.

3.1.3.1 Kuntataloudelliset vaikutukset Lomarakennuspaikkojen muuttuessa vakituiseen asuinkäyttöön, muodostuu kunnalle kustan-nuksia. Mikäli muuttoliike loma-asunnoille on laaja ja asutus sijoittuu etäälle palveluista ja infrastruktuurista kustannukset muodostuvat pitkällä aikajänteellä huomattaviksi.

Suomessa vallitsevalla järjestelmällä lomarakennukselle voidaan muuttaa asumaan ilmoitta-malla maistraattiin loma-asunto pysyväksi asuinpaikaksi. Kotikunnassaan asukkaalla on oikeus saada kunnallisia palveluja kuten koulukuljetuksia, josta muodostuu pitkällä aikajänteellä kun-nalle kustannuksia. Muuttoilmoitus ei kuitenkaan muuta rakennuksen käyttötarkoitusta. Kun-nan rakennusvalvontaviranomaisen on mahdollista puuttua rakennuksen luvanvastaiseen käyttöön. (Koski)

3.1.3.2 Maisemalliset vaikutukset Rakennusoikeuden nostaminen aiheuttaa maisemallisia vaikutuksia sellaisilla alueilla, joissa rantapuusto on poistettu määräysten vastaisesti rakennusten ja rannan välistä tai rantapuus-toa ei ole. Muilla alueilla maisemallisia vaikutuksia ei juuri muodostu. Maisemallisia vaikutuksia ehkäisee tehokkaasti määräys, jonka mukaan rakentamisen tulee sopeutua maastoon sekä suojapuuston vaatimus.

16

3.2 Ranta-asemakaava-alueet


Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on merkitty ranta-asemakaavojen rajaukset sekä niiden yleispiirteinen sisältö, näissä tiedoissa on epäselvyyksiä. Oleellisimpana on se, että rantayleis-kaavasta ei selkeästi ilmene mitkä kaikki alueet ovat ranta-asemakaava-alueita ja joissakin rajauksissa on virheitä.


Ranta-asemakaava-alueiden kuvaustapa muutetaan sellaiseksi, että ne erottuvat muista alu-eista selkeästi. Lisäksi ranta-asemakaavan mukaisille aluevarauksille annetaan oma indeksi-merkintänsä -9. Esimerkiksi ranta-asemakaavojen RA –alueet muutetaan RA-9 –alueiksi.

Kaavaehdotusvaiheessa eritellään tarkemmin voimassa olevien ranta-asemakaavojen sisältöä, rajauksia sekä tarkennetaan mahdollisia lisäepäselvyyksiä.


Rantayleiskaavan sisältö selkeytyy ja tulkinnanvaraisuus vähenee.

3.3 Venevajojen rakentamisen salliminen


Voimassa oleva rantayleiskaava ei salli venevajojen rakentamista. Alueella on kuitenkin painei-ta venevajojen rakentamiselle, vaikka suuria esimerkiksi ammattikalastajia ei alueella toimi-kaan.


Rantayleiskaavan RA ja A kaavamääräyksiin lisätään määräys, joka sallii rakennuspaikkojen yhteyteen rakennettavan maksimissaan 40 k-m² suuruisen venevajan rakentamisen. Veneva-jaa ei kuitenkaan sallita rakennettavan veden päälle. Kaavamääräys on seuraava:

"Alueella sallitaan venevajan rakentaminen, jonka koko on maksimissaan 40 k-m². Venevajaa ei saa sijoittaa vedenpäälle. Vesiraja katsotaan keskivedenkorkeu-den mukaisesti."


Venevajojen salliminen on maisemallisesti merkittävä muutos, koska niiden eteen ei ole mah-dollista jättää puustoa ja näin ollen ne näkyvät järveltä päin katsottuna. Muutos koskee lisäksi merkittävää määrää rakennuspaikkoja, koska lähes kaikki rantaan ulottuvat rakennuspaikat ovat joko A- tai RA –rakennuspaikkoja.

3.4 Muut kaavamääräyksiin tulevat täsmennykset

3.4.1 A-merkintä

Voimassa olevan rantayleiskaavan A- ja A-2 alueille kohdistuvaa määräystä täsmennetään siten, että ne eroavat myös määräyksen sisällön osalta toisistaan. Määräystä muutetaan siten, että tuodaan esiin, että A-2 –alueilla ei ole rantaviivaa.

3.4.2 RA-2 -merkintä

Voimassa oleva rantayleiskaavassa RA-2 alueille ei ole määritetty kaavassa rakennusoikeutta. Kaavamääräyksen mukaan rakennusoikeus on merkitty kaavakartalle, vaikka näin ei ole.

RA-2 –alueen kaavamääräystä muutetaan siten, että siihen lisätään maksimi rakennusoikeu-deksi 250 k-m²

3.4.3 A, RA, RA-1, RA-2 –alueiden rakentamista koskevat määräykset

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa RA-2 rakennuspaikat ovat sellaisia, joilla ei ole rantavii-vaa. Määräyksen mukaan rantaviivan vähimmäispituus tulee olla vähintään 60 metriä. Lisäksi on annettu määräyksiä rakennusten etäisyydestä rantaviivasta.

Kaavamääräyksiä muutetaan siten, että määräys ei koske RA-2 –merkintää.

17


Määräyksistä poistuu epäjohdonmukaisuuksia ja tulkinnanvaraisuus vähenee.

3.5 Esitystapaan liittyvät yleiset muutokset

Voimassa olevan rantayleiskaavan esitystapaa selkeytetään luettavuuden parantamiseksi sekä tulkinnanvaraisuuden pienentämiseksi. Esitystapaa muutetaan seuraavien kokonaisuuksien osalta:

• Kaavakartta laaditaan siten, että pohjakartta ja kaavaelementti erottuvat paremmin toisistaan

• Vesialue sijoitetaan oikeaan paikkaan ja rajataan siten, että manneralueelle tulevat merkinnät ja vesialue eivät ole päällekkäin

• Natura-alueet esitetään kaavakartalla selkeämmin

18

4. Voimassa olevan kaavan yksittäiset muutoskohteet

Voimassa olevaan Rautjärven rantayleiskaavaan on ehdotettu muutoksia ympäri kaava-aluetta. Aloitteen tekijöinä ovat olleet yksityiset maanomistajat sekä Rautjärven kunta. Kaa-vaprosessin yhteydessä tutkitaan onko muutos mahdollinen. Vuoden ajasta johtuen luonnos-vaiheessa ei ole tehty joidenkin kohteiden osalta vaadittavaa luontoselvitystä. Tarvittavat sel-vitykset tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta ja joidenkin muutoskohteiden osalta selvitykset saattavat vaikuttaa kaavan sisältöön. Muutoksista rakennuspaikkojen siirtoja on 13 kpl. Ra-kennuspaikkoja poistuu eri 12 eri paikasta. Rakennuspaikkoja lisätään 4 eri paikkaan.

Kuva 7. Muutoskohteiden sijainti. Numerointi vastaa alaotsikoinnin numerointia

19

4.1 Hiilake

Muutoskohde sijaitsee Hiijärven eteläosassa noin 100 metrin etäisyydellä Venäjän rajasta tilal-la Hiilake (689-418-1-69).

Kuva 8. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. Muutos on kuvattu karttaan lilalla nuolel-la.(Hiilake)

4.1.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilan luoteisosaan on merkitty 1 lomarakennuspaikka, jolle on rakennettu pohjakartan mukaan rakennus.

Seutukaavassa ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.

Tilalle on myönnetty poikkeamislupa, jonka perusteella lomarakennuspaikka voidaan rakentaa tilan itäosaan.

4.1.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus

Aloite kaavamuutoksesta on tullut yksityiseltä maanomistajalta, joka omistaa tilan

4.1.3 Muutoksen kuvaus

Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa kaavaa myönnetyn poikkeamisluvan mukaiseksi eli tilan lomarakennuspaikka siirretään tilan keskiosaan.

4.1.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alu-een luonnontila sekä nykyisen rakennuspaikan rakentamistilanne.

4.1.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset

Muutoksen seurauksena vapaanyhtenäisen rannan osuus pienenee 200 metristä noin 150 met-riin. Pohjakarttaan merkitty lomarakennus tulee poistaa.

20

4.2 Rantalehto

Muutoskohde sijaitsee Kivijärven länsiosassa tilalla Rantalehto (689-432-4-52).

Kuva 9. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(rantalehto)

4.2.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty pääasiassa suojelualueeksi. Lisäksi tilan kaakkoisosaan on merkitty lomarakennuspaikka, jossa on olemassa olevaa vanhaa rakennus-kantaa. Tila kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan sillä perusteella, että tilalla on Martinkonnun rantalehto. Suojelupäätös luonnonsuojelualueen muodostamiseksi on tehty 16.1.1995. Maanomistaja on saanut menettämästään taloudellisesta hyödystä korvauksen. Suojelupäätöksen mukaan alueelle ei saa rakentaa rakennuksia. Maanomistaja on hakenut poikkeamislupaa rakentaa tilalle uudisrakennuksen, mutta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hylännyt hakemuksen suojelupäätöksen perusteella.

Seutukaavassa ja Maakuntakaavassa alue on merkitty suojelualueeksi.


Aloite kaavamuutoksesta on tullut Rautjärven kunnalta. Tilan omistaa yksityinen maanomista-ja.


Kaavamuutoksella poistetaan kaavaan merkitty lomarakennuspaikka, joka on ristiriidassa ole-massa olevan suojelupäätöksen kanssa.


Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.


Muutoksen seurauksena Martinkonnun rantalehdon käyttö saadaan Rautjärven rantayleiskaa-vaan sen tarkoituksen mukaiseksi.

21

4.3 Alatalo

Muutoskohde sijaitsee Särkijärven eteläosassa tilalla Alatalo (689-420-12-22). Muutoksen kohteena ovat myös ympäröivät tilat.

Kuva 10. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(Alatalo)

4.3.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA-2 –merkinnällä, jolle ei ole osoitet-tu rakennusoikeutta. Kaava-alueella on myös muita vastaavia RA-2-merkinnällä merkittyjä rakennuspaikkoja, joille määritetään rakennusoikeus. Katso kohta 3.4.2.

Seutukaavassa ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.


Aloite kaavamuutoksesta on tullut Rautjärven kunnalta. Tilan omistaa yksityinen maanomista-ja.


RA-2 –merkinnöille määritetään rakennusoikeus.




Tilojen rakennusoikeus selviää ja kunnan rakennusvalvonnan tehtävä helpottuu.

22

4.4 Ruokolahti

Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan ja Ruokalahden kunnan rajalla Sarajärvellä olevassa saaressa. Kohde on Ruokolahden kunnan alueella.

Kuva 11. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta (Ruokolahti)

4.4.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa saari on merkitty RA –merkinnällä.


Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tilan omistaa yksityinen maanomista-ja.


Alue poistetaan Rautjärven rantayleiskaavasta.




Rautjärven rantayleiskaavan rajaus korjaantuu ja epäselvyydet vähenee.

23

4.5 Räystäskivi

Muutoskohde sijaitsee Kostamo-järven eteläosassa Kulklahdessa tilalla Räystäskivi (689-417-4-24). Muutokseen liittyvät pohjoispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat.

Kuva 12. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta (Räystäskivi)

4.5.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Räystäskivi on merkitty 2 lomarakennuspaikkaa. Pohjoispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat on merkitty M-alueeksi. Lohkotut raken-nuspaikat sijaitsevat osin noin 70 metriä leveässä salmessa. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.


Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta, joka omistaa tilan.


Tilalle Räystäskivi merkityt 2 lomarakennuspaikkaa siirretään pohjoispuoleisille lohkotuille lo-marakennuspaikoille.


Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alu-een luonnontila.


Muutokset seurauksena 70 metriä leveässä salmessa on vastakkain 2 + 2 lomarakennuspaik-kaa, jotka saattavat aiheuttaa toisilleen häiriötä.

24

4.6 Lahtela

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven kaakkoisosassa Lahdenkylän lahdessa tilalla Lahtela (689-410-5-0) sekä sen eteläpuolisilla rakennuspaikoiksi lohkotuilla kolmella tilalla.

Kuva 13. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta (6Lahtela)

4.6.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Lahtela on merkitty 3 asuinrakennuspaikkaa. Ete-läpuoliset rakennuspaikoiksi lohkotut tilat on merkitty M-alueeksi, näistä kahdelle pohjoisim-mista on rakennettu uudehkot asuinrakennukset. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia muutoksen kannalta oleellisia merkintöjä.


Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta, joka omistaa tilan.


Tilalle Lahtela merkityt 3 asuinrakennuspaikkaa siirretään eteläpuoleisille lohkotuille rakennus-paikoille.




Muutokset seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus lisääntyy 280 metristä 320 met-riin.

25

4.7 Liirinsaari

Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan pohjoisosassa Simpelejärven rannalla Liirinsaari (689-431-4-62).

Kuva 14. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(Liirinsaari)

4.7.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Liirinsaari on merkitty 2 lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikoille on kaavakarttaan merkitty kysymysmerkki. Pohjakartan perusteella raken-nuspaikoille on rakennettu rakennuksia. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistu-via muutoksen kannalta oleellisia merkintöjä. Lomarakennuspaikoille ei ole toistaiseksi löyty-nyt rakennuslupaa.


Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tilan omistaa yksityinen maanomista-ja.


Kysymysmerkit poistetaan.


Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa selvite-tään kysymysmerkkien taustaa.


Rantayleiskaavan sisältö selkenee.

26

4.8 Kangasranta

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven länsiosassa tilalla Kangasranta (689-417-9-19).

Kuva 15. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(kangasranta)

4.8.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Kangasranta on merkitty YV-alue sekä VR-alue. Lisäksi tilan eteläosaan on merkitty 1 lomarakennuspaikka. Seutu- ja Maakuntakaavassa alu-eelle läpi on merkitty kulkevaksi voimajohto. Seutukaavaan koko Kangasrantatila on merkitty VR-alueeksi.


Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Kunta omistaa tilan.


YV-aluetta laajennetaan vastaamaan kunnan tarpeita.




Vaikutukset täsmennetään biologin maastokäynnin jälkeen.

27

4.9 Puronsuu

Muutoskohde sijaitsee Kankainen-järven itäosassa tilalla Puronsuu (689-413-5-0). Muutoskoh-teeseen liittyy koko Wellingin ranta-asemakaava-alue.

Kuva 16. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(puronsuu)

4.9.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa on epäselviä merkintöjä. Alue on merkitty kaavaan ran-ta-asemakaavoitetuksi alueeksi, mutta kaava-alueen rajaus ei pidä paikkaansa. Lähistöllä on voimassa Wellingin ranta-asemakaava. Lisäksi kaavassa on sininen rajaus, jolle ei ole selitys-tä. Tilalle on merkitty kaavaan lomarakennuspaikka ja tilalle on rakennettu lomarakennus. Kaavasta ei selviä tilan Puronsuu rakennusoikeus.

Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.


Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistaji-en omistuksessa.


Rantayleiskaavaa muutetaan siten, että se vastaa voimassa olevaa Wellingin ranta-asemakaavaa sekä rakentamistilannetta. Siniselle rajaukselle lisätään apv-merkintä kuvaa-maan arvokastapienvesistöä.


Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti rakentamistilanteen tar-kentamiseksi.


Rautjärven rantayleiskaava selkeytyy kohteen osalta.

28

4.10 Särkilampi

Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan länsiosassa Varislammen pohjoispuolella tilalla Sär-kilampi (689-420-4-43). Muutoskohteeseen liittyvät läheiset rakennuspaikat.

Kuva 17. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(särkilampi)

4.10.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavasta puuttuu aluevarausmerkinnät. Tiloille on rakennettu loma/asuinrakennuksia.

Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.




Rantayleiskaavaan lisätään olemassa olevan rakentamisen mukaiset aluevarausmerkinnät.


Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen rakentamistilanne.



29

4.11 Katajaniemi

Muutoskohde sijaitsee Sammalus-järven länsirannalla tilalla Katajaniemi (689-417-8-73). Muutoskohteeseen liittyvät läheiset rakennuspaikat.

Kuva 18. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(katajaniemi)

4.11.1 Nykytilanne

Alueella on useita lomarakennuspaikkoja. Alueella on voimassa oleva ranta-asemakaava. Ran-tayleiskaava on ristiriidassa ranta-asemakaavan kanssa. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.




Rantayleiskaava muutetaan vastaamaan voimassa olevaa ranta-asemakaavaa.


Voimassa olevan ranta-asemakaavan sisältö.



30

4.12 Valmala

Muutoskohde sijaitsee Kostamo-järven länsirannalla tilalla Valmala (689-417-5-36).

4.12.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty RA-2-alueeksi. Seutu- ja maakuntakaa-vassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.




Selvitetään tilan todellinen rakennusoikeus ja merkitään se kaavaan.




Rantayleiskaava selkeytyy.

31

4.13 Jounila

Muutoskohde sijaitsee Purnujärven länsipäässä tilalla Jounila (689-412-2-121).

Kuva 19. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(jounila)

4.13.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilan itäpuoleiselle tilalle on merkitty uusi lomarakennuspaikka, joka on rakennettu. Tilalle on rakennettu kymmenen vuo-den sisällä lomarakennus, sauna sekä talousrakennuksia. Päärakennukselle on myönnetty ra-kennuslupa vuonna 2001. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.

Kuva 20. Päärakennus ja sauna(jounila_kuva)




Merkitään kaavaan olemassa oleva rakentamistilanne. Mikäli tilan rakennuspaikka olisi ollut tiedossa kaavaa laadittaessa, ei viereiselle tilalle olisi muodostunut uutta rakennuspaikkaa.


Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa on tarkentunut alu-een rakentamistilanne.



32

4.14 Rantala

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven itäosassa Lahdenkylänlahdessa tilalla Rantala (689-421-1-14).

Kuva 21. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(rantala)

4.14.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilalle on rakennettu vanha vaatimaton lomarakennus/sauna. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdis-tuvia merkintöjä.

Kuva 22. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(rantala)




Kaavaa ei muuteta tilan osalta, koska olemassa olevaa rakennusta ei voida pitää selkeästi lo-marakennuspaikkana. Rakennus on lisäksi huonokuntoinen, eikä sille ole löytynyt rakennuslu-paa.





33

4.15 Kiehinen

Muutoskohde sijaitsee Ridanlammen etelärannalla tilalla Kiehinen (689-410-3-20). Muutoskoh-teeseen kuuluu myös viereinen tila.

Kuva 23. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(kiehinen)

4.15.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA- ja M-alueiksi. Tilat on lohkottu lomarakennuskäyttöä varten. Tilalle Kiehinen on rakennettu rakennuksia. Seutu- ja maakunta-kaavassa ei ole osoitettu alueelle kaavamuutoksen kannalta oleellisia merkintöjä.




RA-alueita siirretään siten, että se vastaa tehtyjä lohkomistoimituksia.


Erillisselvityksiä ei ole tarpeen laatia.


Rantayleiskaava saadaan vastaamaan todellista tilannetta.

34

4.16 Hirvirinne

Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven kaakkoisosassa tilalla Hirvirinne (689-408-1-60). Muutos-kohteen liittyy kaakkoispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat.

Kuva 24. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(hirvirinne)

4.16.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA- ja M-alueiksi. Tilat on lohkottu lomarakennuskäyttöä varten. Tilalle Hirvirinne on rakennettu rakennuksia. Seutu- ja maakun-takaavassa ei ole osoitettu alueelle kaavamuutoksen kannalta oleellisia merkintöjä.









35

4.17 Kiviranta

Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven kaakkoisosassa tilalla Kiviranta (689-408-1-61). Muutos-kohteen liittyy luoteispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat.

Kuva 25. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(kiviranta)

4.17.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA- ja M-alueiksi. Tilat on lohkottu lomarakennuskäyttöä varten. Tilat ovat rakentamattomia. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kaavamuutoksen kannalta oleellisia merkintöjä.









36

4.18 Tuomela

Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven luoteisosassa tilalla Tuomela (689-420-9-80).

Kuva 26. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(tuomela)

4.18.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilalle on rakennettu pohja-kartan mukaan rakennus. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä. Kyseiseen paikkaan on myönnetty lomarakennuksen rakennuslupa vuonna 1973. Tilan pohjoispuolella olevalla A-rakennuspaikalla ei ole rakennuksia, eikä rakennuslupaa.




Merkitään kaavaan olemassa oleva rakentamistilanne.


Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen rakentamisti-lanne.


Rantayleiskaavan selkeytyy.

37

4.19 Oivala

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven Suurisaaressa tilalla Oivala (689-408-1-45).

Kuva 27. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(oivala)

4.19.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M- ja RA-alueeksi. Tilalle on rakennettu pohjakartan mukaan rakennus M-alueelle. Rakennukselle on myönnetty 1987 lomarakennuk-sen rakennuslupa. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintö-jä.




Siirretään kaavaan rakennuspaikka olemassa oleva rakentamistilanteen mukaiselle paikalle.





38

4.20 Joenlahti

Muutoskohde sijaitsee Latvajärven eteläosassa tilalla Joenlahti (689-413-2-29).

Kuva 28. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(joenlahti)

4.20.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 2 lomarakennuspaikkaa ja M-aluetta. Kaavamääräys on lisäksi tulkinnanvarainen, sillä siitä voi saada käsityksen, että tilan raken-nusoikeus on 2 x 2 RA. Tilalle on rakennettu loma- ja talousrakennuksia RA-alueiden ulkopuo-lelle. Rakennuksille on myönnetty rakennusluvat. Seutu- ja maakuntakaavassa alueen lähei-syyteen on osoitettu voimajohtolinja.




Merkitään kaavaan olemassa oleva rakentamistilanne.


Alueelle on tehty suunnittelijan toimesta maastokäynti 13.10.2010, jossa tarkentui alueen rakentamistilanne.



39

4.21 Rantala

Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön pohjoisosassa tilalla Rantala (689-424-1-106).

Kuva 29. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(28rantala)

4.21.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka ja M-aluetta. Tilan pohjoisosaan on rakennettu uudehko asuinrakennus sekä talousrakennuksia RA-rajauksen ulkopuolelle. Asuinrakennukselle on myönnetty poikkeamislupa. Seutukaavassa ei ole osoitettu muutoksen kannalta oleellisia merkintöjä. Maakuntakaavassa alueen lounaispuo-lelle on osoitettu muinaismuisto.




Muutetaan kaavaa siten, että rakennuspaikkaa laajennetaan olemassa olevan rakentamistilan-teen mukaiseksi. Lisäksi rakennuspaikka muutetaan asuinrakennuspaikaksi.





40

4.22 Rantama

Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön eteläosassa tilalla Rantama (689-419-4-48).

Kuva 30. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(rantama)

4.22.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka, M-aluetta sekä erillinen saunarakennus. Seutukaavassa alue on osa laajempaa am-merkintää. Maakun-takaavassa alue on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Rantayleiskaavaan merkitylle rakennuspaikalla on vanha lomarakennus. Tilalle on myönnetty poikkeamislupa, jonka perusteella rakennuspaikka voidaan siirtää tilan länsiosaan, joka on jo rakennettu. Tilan itäpuolella on hautausmaa.

Kuva 31. Tilan länsiosan uusi rakennuspaik-ka(rantama_itä)

Kuva 32. Tilan itäosan vanha rakennus-paikka(rantama_itä)


Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa.


Kaavaa muutetaan siten, että tilan itäosaan merkitty rakennuspaikka siirretään poikkeamislu-van mukaisesti tilan länsiosaan.


Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alu-een luontoarvot.


Hautausmaan länsiraja muuttuu rauhallisemmaksi. Vaikutukset täsmentyvät kaavaehdotus-vaiheessa.

2

4.23 Mäkelä

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön pohjoisosassa tilalla Mäkelä (689-408-2-22). Tilalla on rantaviivaa noin 700 metriä.

Kuva 33. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(mäkelä)

4.23.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty rantaan 1 lomarakennuspaikka, ta-kamaastoon 1 A-2-rakennuspaikka, M-aluetta ja M-alueelle erillinen saunan rakennuspaikka. Tilan eteläosa on merkitty kulttuurimaisema-alueeksi. Rantayleiskaavan mukaiset RA- ja A-2-rakennuspaikat on rakennettu. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia mer-kintöjä.


Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omis-tuksessa.


Kaavaa muutetaan siten, että tilalle merkitty erillinen saunan rakennuspaikka siirretään tilalla oleva RA-rakennuspaikan lounaispuolelle.


Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen nykyti-lanne.


Muutoksen seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus kasvaa.

3

4.24 Vuorenranta

Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön itäosassa tilalla Vuorenranta (689-409-1-16).

Kuva 34. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(vuoreranta)

4.24.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka ja M-aluetta. Tilan on rakentamaton. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Tila on otettu kokonaisuudessaan METSO-ohjelman vapaaehtoiseksi suojelukohteeksi.




Kaavaa muutetaan siten, että tilalle merkitty lomarakennuspaikka poistetaan ja merkitään tila kokonaisuudessaan SL-alueeksi.





4.25 Riittala

Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön itäosassa tilalla Vuorenranta (689-409-1-26). Tilalla on rantaviivaa noin 400 metriä.

(ks. yllä oleva kuva)

4.25.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka ja M-aluetta. Tilan on rakentamaton. Osa tilasta kuuluu maisemallisesti merkittävään alueeseen (m). Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Tila on otettu kokonaisuudessaan METSO-ohjelman vapaaehtoiseksi suojelukohteeksi.

4




Kaavaa muutetaan siten, että tilalle merkitty lomarakennuspaikka poistetaan ja merkitään tila kokonaisuudessaan SL-alueeksi.





5

4.26 Tuomela

Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven luoteisosassa tilalla Tuomela (689-420-9-80). Tilalla on rantaviivaa noin 1 kilometri.

Kuva 35. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(tuomela)

4.26.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 5 uuttaa lomarakennuspaikka ja M-aluetta. Tilan on rakentamaton. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole muutoksen kannalta alu-eelle kohdistuvia oleellisia merkintöjä.




Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää uusia rakennuspaikkoja. Tilan pohjoisin rakennus-paikka siirretään tilan eteläisimmän rakennuspaikan viereen ja toiseksi pohjoisin rakennus-paikka siirretään viereisen korttelin jatkeeksi. (ks. kuva edellä.)


Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista alueelle tehdään biologin maastokäynti.


Vaikutukset tarkentuvat ehdotusvaiheessa.

6

4.27 Suoja-Kekäleniemi

Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven etelärannalla tilalla Suoja-Kekäleniemi (689-408-1-65). Tilalla on rantaviivaa noin 1 kilometri.

Kuva 36. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(suojakekäleniemi)

4.27.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 7 uuttaa lomarakennuspaikka ja M-aluetta. Tilan on rakentamaton. Seutukaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Maa-kuntakaavassa alue on merkitty suojelualueeksi. Lisäksi tilalle on osoitettu virkistyskohde.

Alueelle on perustettu luonnonsuojelualueeksi.


Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alue on lunastettu Suomen valtiolle.


Tilan rakennuspaikat poistetaan ja tila merkitään suojelualueeksi. Lisäksi kaavaan merkitään virkistyskohdemerkintä.




Vapaan yhtenäisen rantaviivan osuus kasvaa ja alueen virkistysmahdollisuudet paranevat. Lisäksi muutos edistää luonnonsuojelua.

7

4.28 Kangasranta

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön länsirannalla tilalla Kangasranta (689-417-9-19). Tilalla on rantaviivaa Nurmijärven puolella noin 600 metriä ja Kankaisen puolella noin 170 m.

Kuva 37. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(kangasranta)

4.28.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on pääosain merkitty retkeily- ja virkistyskäyttöön VR-merkinnällä. Tilalle on lisäksi osoitettu alue huvi- ja viihdekäyttöön tarkoitetulle rakentami-selle (YV) sekä melontareitin tukikohta (lv).

YV-merkinnän mukaiselle rakennuspaikalle on rakennettu rakennuksia, muutoin tila on raken-tamaton.


Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Rautjärven kunta omistaa tilan.


Tilan eteläosaan osoitetaan kaksi uutta lomarakennuspaikkaa, jotka siirretään tiloilta Vuoren-ranta (689-409-1-16) ja Riittala (689-409-1-26)


Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta biologin maastokäynti.


Vaikutusten arviointi täsmentyy ehdotusvaiheessa.

8

4.29 Lahtela

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön Lahdenkylän lahdella tilalla Lahtela (689-410-5-0). Tilalla on rantaviivaa noin 600 metriä.

Kuva 38. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(lahtela)

4.29.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty yksi olemassa oleva asuinrakennus-paikka sekä 3 uutta asuinrakennuspaikkaa (A). Muutoin tila on maa- ja metsätalousaluetta M ja MT. Tilalle on rakennettu yksi asuinrakennuspaikka.

Muutoskohde liittyy aiemmin esitettyyn Lahtela tilaan liittyvään muutoskohteeseen, jossa ra-kennuspaikat siirretään niille lohkotuille rakennuspaikoille.

Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.


Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Rautjärven kunta omistaa tilan.


Tilalle Lahtela osoitetaan uusi matkailupalvelujen alue RM-1.




Vaikutusten arviointi täsmentyy ehdotusvaiheessa.

9

4.30 Suviranta

Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan luoteisosassa Ruokolahden rajan tuntumassa tilalla Suviranta (689-420-1-63).

Kuva 39. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(suviranta)

4.30.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Seutukaavassa alue on merkitty laajan arvokkaan harjualueen sisälle (ah). Tilalle on rakennettu pohjakartan mukaan rakennuksia. Toistaiseksi tilalle ei ole löytynyt rakennuslupaa.

Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.


Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tila on yksityisessä omistuksessa.


Kaavaprosessin aikana selvitetään tilan luvanvarainen rakentamistilanne ja merkitään tarkoi-tuksen mukaisella tavalla rantayleiskaavaan.


Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta suunnittelijan maastokäynti.


Kaava selkiytyy tilan osalta.

10

4.31 Apaja

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön kaakkoisosassa tilalla Apaja (689-410-1-41).

Kuva 40. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(apaja)

4.31.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilalle on myönnetty raken-nuslupa vuonna 2001, jolla on laajennettu tilan Mäntyranta (689-410-1-10) rakennuspaikkaa.

Seutukaavassa alue on merkitty RA-alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.




Tilan 1:10 rakennuspaikkaa laajennetaan koko tilan 1:41 alueelle.


Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta suunnittelijan maastokäynti.


Rakennuksia on mahdollista rakentaa etäämmäs rannasta, jolloin ne eivät näy järvelle niin hyvin. Lisäksi jätevesihuolto on mahdollista toteuttaa tarkoituksenmukaisemmin.

11

4.32 Kuukallio

Muutoskohde sijaitsee Kuulammen itärannalla tilalla Kuukallio (689-414-11-19).

Kuva 41. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(Kuukallio)

4.32.1 Nykytilanne

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty RA ja M-alueeksi. Tilalle on rakennettu lomarakennus. Rakennuspaikka on lohkottu siten, että se ei osu RA-alueen kohdalle.

Seutukaavassa ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.




RA-merkintä merkitään tilan Kuukallio mukaisesti. Samalla siirretään pohjoispuolella olevia rakennuspaikkoja tilojen rajojen mukaisesti.




Kaava selkiytyy alueen osalta.

12

5. Kaava-alueen laajennus Hiitolanjoelle

5.1 Nykytilanne

Hiitolanjoki lähtee Simpelejärvestä ja laskee Venäjän puolelle Laatokkaan. Joki on kokonai-suudessaan 53 kilometriä pitkä, josta 8 kilometriä on Suomen puolella. Joki on ollut vanha vesireitti, kalastusjoki, kuljetus- ja uittoväylä sekä myllyjen, sahojen, puunjalostus- ja paperi-tehtaiden sekä vesivoimaloiden voimanlähde. Joki ei ole nykyisin luonnontilainen.

Alueelle on laadittu erillinen luonto- ja linnustoselvitys, jotka ovat kaavaselostuksen liitteinä 4 ja 5. Selvitysten perusteella alueella on todettu olevan luontoarvoiltaan merkittävä. Alue on mm. ollut ehdolla Natura -2000 verkostoon.

Kuva 42. Kaavoitettavan alueen rajaus (Hiitolanjoen rajaus)

Kaavoitettavaa aluetta on pyritty kehittämään luonto-, kalastus ja kulttuurimatkailukohteena 1990-luvun alusta saakka, johon alueella on hyvät puitteet. Luonnon osalta erityistä on lajis-tollinen rikkaus, kalastuksen osalta Laatokasta nouseva Laatokan lohi ja kulttuurimatkailun osalta vanha vesivoimarakentaminen. Alueella on toiminnassa ensimmäisiä Suomeen raken-nettuja vesivoimaloita.

13

Kuva 43. Kangaskosken laavu (Kangaskosken laavu2)

5.1.1 Vesivoimalat ja kulttuurihistoria

Hiitolanjoen Suomen puolella olevat neljä koskea, Juvakankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski, ovat valjastettu sähköntuotantoon. Näistä Kangaskoski on kaava-alueella. Venä-jän puolella Hiitolanjoessa on ollut voimalaitoksia Kalliokoskessa (1919) ja Syrjäkoskessa (1924).

Kuva 44. Hiitolanjoen voimalaitokset (maisemapolku ja voimalaitokset)

Kangaskosken voimalassa (1925) on alkuperäinen koneisto yhä toiminnassa. Voimala on sa-malla paikalla aiemmin toimineen Kangaskosken puuhiomon ja paperitehtaan (1901 - 1920)

14

paikalla. Tehtaasta on jäljellä vain kivijalkoja. Kangaskosken voimalassa otettiin ensimmäisenä käyttöön Suomessa valmistettu Kaplan-tyyppinen turbiini (Tampella Oy, 1924). Kangaskoski on yksi parhaiten 1920-luvun asunsa säilyttäneitä voimalaitoksia maassamme. Alue on valta-kunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY).

Simpeleen tehtaitten Hiitolanjoen yläjuoksulle sijoittuneen tuotantoalueen yhteydessä on edel-leen toiminnassa Juvankosken voimalaitos (1948). Kolmikerroksiseen rakennukseen on sijoit-tunut myös muita toimintoja, alunperin tehtaan keskusvarasto ja korjaamo.

Ritakosken vesivoimalaitos on Ylä-Ritakosken myllyn paikalle 1920 valmistunut selkeälinjai-nen, klassistisia piirteitä ilmentävä, tiilinen koneasemarakennus. Vanha tekninen laitteisto on osittain säilynyt.

Lahnasenkoski on Hiitolanjoen vesivoimaloista vanhin (1911). Siellä on myös yksi harvoista ja tiettävästi vanhin säilyneistä puurakenteisista konehuoneista Suomessa. Vanha tekninen lait-teisto on säilynyt käyttämättömänä uusien rinnalla.

Kuva 45. Kangaskosken voimala (Kangaskosken_voimala)

15

5.1.2 Rantarakentaminen

Kaava-alueelle on rakennettu 8 asuinrakennusta, joissa asutaan vakituisesti. Näistä 4 rajoittu-vat rantaan. Joenpolvessa on lisäksi vanha vaatimaton, mutta käytössä oleva lomarakennus. Alueella on myös vanha rajavartioasema, joka on nykyisin Rautjärven kunnan omistuksessa ja vuokrattuna matkailukäyttöön. Kangaskosken voimalarakennus sijoittuu myös kaava-alueelle.

Kuva 46. Hiitolanjoen alueen rakennuspaikat (Hiitolanjoki rakennukset)

Kuva 47. Joenmutkassa sijaitseva lomarakennus (Mokki_joenmutka)

16

5.1.3 Kaavoitus ja aluetta koskevat suunnitelmat

Seutukaavaan ei ole merkitty alueeseen kohdistuvia erityisiä merkintöjä. Kaava-alueen rajojen tuntumaan on merkitty laajempia varauksia maatalouskäyttöön (MT).

Kuva 48. Seutukaavaote Hiitolanjoen alueesta, yleiskaavoitettavan alueen rajaus merkitty kart-taa mustalla viivalla (Hiitolanjoki seutukaava)

Maakuntakaavassa alueelle kohdistuu useampia merkintöjä. Joen eteläpuolelle on osoitettu vihreällä katkoviivalla merkintä, joka kuvaa viheryhteystarvetta/ekologinen käytävää. Tämän viereen on osoitettu vihreällä pisteviivalla ohjeellinen retkeily-/ulkoilureitti. Hiitolanjokeen on osoitettu sinisellä pisteviivalla melontareitti. Ritakosken, Lahnasen ja Kangaskosken voimalai-tokset on merkitty maakuntakaavaan valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi (ma/kv). Vihreällä kolmiolla on merkitty kaksi virkistyskohdetta ja sinertävällä kolmiolla luontomatkailun kehittämisen kohde. Koko osayleiskaavoitettava alue on rajattu kel-taisen mv-alueen sisään, joka kuvaa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta.

mv-alueen määräys on seuraava:

"Merkinnällä osoitetaan matkailun ja virkistyspalveluiden kehittämisen kannalta mer-kittäviä ja ympäristöltään vetovoimaisia vyöhykkeitä, joilla on edellytykset kehittyä monipuolisiksi matkailun ja vapaa-ajan kokonaisuuksiksi. Merkinnästä ei aiheudu maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin, asumiseen ja maaomistukseen liit-tyviä rajoituksia. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. Alueil-la, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto- ja maisema, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyö-dyntäen. Tulee huolehtia myös siitä ettei kyseisiä arvoja vaaranneta."

17

Kuva 49. Maakuntakaavaote Hiitolanjoen alueesta, yleiskaavoitettavan alueen rajaus merkitty karttaa mustalla viivalla (Hiitolanjoki maakuntakaava)

Alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Alueelle on tehty suunnitelmia virkis-tysreitin toteuttamiseksi ja joen kunnostamiseksi siten, että Laatokan lohella olisi edellytykset nousta koko joki ylös.

5.2 Tavoitteet

Laajennuksen tavoitteena on ratkaista ja yhteen sovittaa alueen virkistyskäyttö-, maanomista-jien tasapuolinen kohtelu sekä alueen ympäristöarvot. Virkistyksen kannalta erityisenä tavoit-teena on osoittaa tasokas ulkoilureitti Kangaskosken ja Ritakosken välille. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi laaditaan emätilatarkasteluun perustuva rantarakennus-oikeuslaskelma.

5.3 Mitoitusperiaatteet

Tilojen rantarakennusoikeudet määritetään Rautjärven rantayleiskaavan mitoitusperiaatteiden mukaisesti.

5.3.1 Muunnetturantaviiva

Voimassa olevan rantayleiskaavan mitoitusperiaatteista ei selvästi ilmene millaisella muunto-periaatteella muunnetturantaviiva on määritetty. On oletettu, että siinä on käytetty Etelä-Savon maakuntaliiton muunnetunrantaviivan määrittämisen periaatetta.

18

Kuva 50. Muunnetunrantaviivan määritys Etelä-Savon maakuntaliiton muuntoperiaatteilla (muunnetturantaviiva)

Hiitolanjoki on kauttaaltaan alle 50 metriä leveä. Etelä-Savon maakuntaliiton mallin mukaan tällöin käytetään muuntokerrointa 0,25.

Hiitolanjoen rantarakennusoikeuksia määritettäessä on kuitenkin lähdetty siitä, että joki poik-keaa tavanomaisesta järvestä niin paljon, että Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämä malli ei sovellu jokialueille. Hiitolanjoen muunetturantaviiva onkin määritetty etäisyyksien perusteella kertoimella 0,5. Tämä perustuu siihen, että vähintään toinen puoli rakennuskelpoisesta joesta tulee huomioida täysimittaisena. Tämän lisäksi on käytetty vastaavia rakennettavuuskertoimia kuin Rautjärven rantayleiskaavassa. Tavanomaisilla rannoilla on käytetty kerrointa 1, peltoon rajoittuvilla rannoilla kerrointa 0,5 ja rakennuskelvottomilla rannoilla on käytetty kerrointa 0.

Alueella on rantaviivaa 10,8 km ja muunnettua rantaviivaa 4,5 km.

Kuva 51. Rakennettavuuden perusteella määritetyt muuntokertoimet (Hiitola_muuntokerroin2)

Kapeat joenrannassa olevat tilat eivät muodosta rakennusoikeutta, koska ne eivät sovellu ra-kentamiseen. Yhtyneet paperitehtaat Oy on hankkinut ko. alueita itselleen suorittamalla siten kertakorvauksen aiheuttamastaan lietehaitasta ranta-alueen maanomistajille.

Kuva 52. Esimerkki rantakaistaleesta (rantakaistale)

19

5.3.2 Mitoitusvyöhyke

Rautjärven rantayleiskaavassa rakennusoikeutta muodostuu erilaisilla mitoitusvyöhykkeillä eritavoin. Tiheimmillään sallitaan 7 rp/muunnetturantaviivakilometri ja alhaisimmillaan 3,5 rp/mrvkm. Alle 1 hehtaarin suuruisilla saarilla ja lammilla ei muodostu rakennusoikeutta. Eri-vyöhykkeet kuvauksineen ovat seuraavat: Vyö-hyke

rp/ mrvkm

Kuvaus

1 7 Kyläkeskusten alueet (AT-1 ja AT-2) 2 3,5 Erityisten luonnonarvojen alue (SL) 3 3,5 Luonnonsuojelun kannalta merkittävä alue tai kohde (s) 4 3,5 Luonnonarvoiltaan arvokas pienvesistö (apv) 5 4,5 Arvokkaat maisema-alueet (am) 6 5 Maiseman kannalta merkittävät alueet (m) 7 4 Kulttuurimaisema-alueet, joiden luonne tulee säilyttää (km) 8 Alle 20 hehtaarin saarissa rakennusoikeus muodostuu saaren pinta-alan perusteella 9 4 -10 ha suuruisilla vesistöillä rakennusoikeus on 4 rp/mrvkm

1 – 4 ha suuruisilla vesistöillä rakennusoikeus on 1 rakennuspaikka alle hehtaarin lammilla ei ole rakennusoikeutta

10 6 Muu vesistöalue Koska laajennusaluetta voidaan pitää vyöhykkeiden 2 – 4 mukaisina käytetään Hiitolanjoen rantarakennusoikeuden määrittämisessä mitoitusta 3,5 rp/mrvkm.

5.3.3 Emätilaperiaate

Rakennusoikeus jaetaan huomioiden emätilaperiaate. Periaatteen tarkoituksena on, että ne tilat, joista on lohkottu paljon rakennuspaikkoja eivät saa uusia rakennuspaikkoja niin paljoa kuin ne tilat, joista ei ole lohkottu. Emätilaperiaatteen leikkausvuotena käytetään ajankohtaa 1.1.1960. Kaikki rakennuspaikat, jotka on lohkottu tämän jälkeen, katsotaan kuluttavan ra-kennusoikeutta. Kiinteistön muodostumispäivämäärä on kiinteistörekisteriin merkitty päivä-määrä. Joidenkin kiinteistöjen osalta tästä on poikettu kun on voitu todistaa, että muodostu-minen on laitettu vireille huomattavasti vuotta 1960 aiemmin. Tällaisia tiloja ovat:

689-432-16-0 Mäntymäki ja 689-432-2-223 Hiekkaharju.

5.3.4 Muita tarkennuksia

Yksi rantaan rajoittuva rakennuspaikka kuluttaa rakennusoikeutta yhden rantarakennuspaikan. Rantaan rajoittumaton rakennuspaikka kuluttaa rakennusoikeutta 0,5 rantarakennuspaikkaa.

Matkailupalvelualueiden osalta voidaan poiketa mitoituslaskelmasta. Näillä alueilla uudisraken-taminen vaatii kuitenkin ranta-asemakaavan laatimisen.

5.4 Kuvaus ja perustelut

5.4.1 Asutus ja rantarakentaminen

Rantayleiskaavan laajennuksella Hiitolanjoen alueelle muodostuu 6 uutta rantarakennuspaik-kaa. Lisäksi yksi rakennuspaikka muodostuu Rautjärven kunnan omistamalta tilalta Ahomäen-kangas. Tämä rakennusoikeus on siirretty vanhan raja-aseman yhteyteen, johon on merkitty matkailupalvelujen alue. Rantarakennusoikeudet perustuvat mitoitusperiaatteiden mukaisesti laadittuun rantarakennusoikeuslaskelmaan. Laskelma on esitetty liitteessä 6.

Uusille lomarakennuspaikoille on sallittu rakennettavan maksimissaan 150 k-m². Tällä on py-ritty siihen, että rakennuspaikat eivät erottuisi maisemasta, eikä rakentaminen olisi niin mas-siivista kuin tavanomaisilla järvialueilla.

Kokonaisuutena alueelle on osoitettu yhteensä 16 rakennuspaikkaa, joista 3 eivät rajoitu ran-taan. Nämä katsotaan kuluttavan puolen rantarakennusoikeuden verran rantarakennusoikeut-ta. Alueen kokonaismitoitus on näin ollen 3,2 rp/mrvkm.

5.4.2 Virkistys

Kaavoituksen yhtenä tärkeimmästä tavoitteesta on muodostaa virkistysreittiyhteys Ritakoskel-ta – Kangaskoskelle. Yhteys on osoitettu kulkemaan joen etelä/länsipuolta. Kaavaprosessin yhteydessä on tutkittu useita erilaisia polkuvaihtoehtoja yhteistyössä Etelä-Karjalan virkistys-

20

säätiön sekä alueen maanomistajien kanssa. Polkua on mahdollista kehittää lenkkinä kaava-alueen ulkopuolella esim. olemassa olevia teitä pitkin.

5.4.3 Luonto

Luonnon osalta on laadittu erillinen selvitys. Kaavaan ei ole merkitty kaikkia luontoselvitykses-sä esiintuotuja arvoja, koska kaikki arvot eivät ole sellaisia, että ne vaatisivat erillisen merkin-tänsä.

Erityisinä luonnon kannalta arvokkaina asioina kaavaan on merkitty koko Hiitolanjoen kattava luo-1 –merkintä, jolla pyritään turvaamaan joen ja sen ympäristön luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi kaavaan on merkitty Lahnasen alue omalla merkinnällään, koska siellä painottuvat uhanalaisten lajien sijaan linnustolliset sekä muut kasvistolliset arvot. Luo-3 merkinnällä on merkitty yksi kapea liito-oravan elinalueen osa sekä luo-4 merkinnällä puronotkelma, jossa virrannee läpi vuoden pohjavesi.

Luontoselvityksen kohteet, joita ei ole merkitty kaavaan:

• Jokelan puronotkelma, jota ei ole huomioitu metsätaloussuunnitelmassa sekä on maanomistajan mukaan kaivettu uoma.

• Pikkusiepon esiintymisalue varttuneessa kuusikossa Kokkosuon länsipuolella

• Noroista on huomioitu edustavimmat. Muut selvityksen norot saattavat olla kausi-kuivia, eikä niille kohdistu rakentamistoimia, jotka vaikuttaisivat norojen säilymiseen.

5.4.4 Kulttuurihistoria

Kangaskosken voimala on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ympäristöksi RKY-aineiston mukaisesti.

5.4.5 Palvelut ja matkailu

Vanhalle rajavartioasemalle on merkitty matkailupalvelujen alue, jolla pyritään edistämään matkailupalvelujen muodostumista. Kaavaan merkitty virkistys- ja melontareitti tukee matkai-lupalveluja.

Pienempialainen, mutta uusi matkailupalvelu-merkintä on merkitty Lahnasen eteläpuolelle. Alue on liikenneyhteyksiltään, sijainniltaan ja rannaltaan hyvä vesillelaskuun. Lisäksi ranta on mantereen puolelta loiva ja näin soveltuva rakentamiseen. Merkintä on osoitettu maanomista-jan aloitteesta. Alueen toteuttaminen vaatii ranta-asemakaavan laatimisen.

Kuva 53. Vanha rajavartioasemarakennus (RM-1)

21

5.4.6 Suhde muihin kaavoihin ja suunnitelmiin

Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen tukiessaan alueen virkistystoimintaa sekä mat-kailua.

5.5 Laaditut selvitykset

Kaavaselostuksessa esiintuotujen asioiden lisäksi on laadittu erillisselvitykset luonnon- ja lin-nuston osalta sekä rakennusoikeuslaskelma. (LIITTEET 4, 5 ja 6).

5.6 Vaikutusten arviointi

Vaikutustenarviointi on koko kaavaprosessin kestävä menettely ja se täsmentyy prosessin edetessä. Vaikutustenarviointi tarkoittaa sitä, että arvioidaan millaisia vaikutuksia toteutunut kaava tuo mukanaan verrattuna siihen tilanteeseen, että kaavanlaajennusta ei olisi laadittu. Laajan rantaosayleiskaavan vaikutustenarviointi on erityyppistä kuin hankkeen, joka toteutuu nopeasti kaavan vahvistumisen myötä. Rantaosayleiskaava ei toteudu välttämättä täysin kos-kaan tai toteutumiseen menee ainakin useita kymmeniä vuosia. Tällöin vaikutustenarvioinnis-sakin on kyettävä ennustamaan millainen tuleva kehitys olisi ilman rantaosayleiskaavaa. Vai-kutustenarviointi perustuu kaavoittajan näkemyksiin, asiantuntijoiden tarkasteluun, maan-omistajien palautteeseen sekä viranomaisten näkemyksiin.

5.6.1 Vaikutukset ihmisten oloihin ja elinympäristöön sekä sosiaaliset vaikutukset

Kaavalla ei merkittävästi muuteta ihmisten elinoloja ja elinympäristöä. Kaavaprosessin aikana on tullut esiin, että osa maanomistajista suhtautuu kielteisesti virkistysreitin osoittamiseen Hiitolanjoen rannalle. Syynä tähän on ollut huoli roskaamisesta, ympäristön pilaamisesta, metsätalouden harjoittamisen rajoittumisesta, liiallisen käytön aiheuttamasta häiriöstä, yksi-tyisyyden häviämisestä, metsästyksen rajoittumisesta.

Mikäli alueesta saadaan toimiva ja tasokas virkistysreitti/kohde, jota aktiivisesti käytetään, tulee alueen luonne virkistysreitin ympäristössä muuttumaan. Eniten tämä vaikuttaa sosiaali-seen ympäristöön siellä missä asutus on lähimpänä virkistysreittiä.

5.6.2 Vaikutukset maa- ja metsätalouden harjoittamiseen

Virkistysreitti on tarkoitus toteuttaa siten, että maa- ja metsätalouskäyttö ei rajoitu. Virkistys-reittiä varten tarvitaan noin metrin levyinen kaista, joka on varattu virkistysreittiä varten. Maanomistus säilytettäneen ennallaan ja virkistysreitin käytöstä sovitaan maanomistajien kanssa.

5.6.3 Vaikutukset virkistykseen

Virkistysmahdollisuudet paranevat osoitettujen virkistysreittien myötä. Virkistysmahdollisuuk-sista on tämän jälkeen mahdollista tiedottaa paremmin, joka edesauttaa reittien käytön li-sääntymistä.

5.6.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonvaroi-hin ja luonnonsuojeluun

Kaavan keskeiset muutokset luonnonympäristöön aiheutuvat uusista rakennuspaikoista, joita on alueelle osoitettu yhteensä kuusi. Muut kaavasta aiheutuvat muutokset liittyvät pienehköön matkailupalvelualueeseen sekä virkistysreittiin.

Rakentamisalueilla luonnonympäristö muuttuu ja metsäalueet pirstoutuvat. Uusien rakennus-ten myötä alueella tarvitaan kuitenkin myös uusia tieyhteyksiä, jotka voivat osaltaan lisätä rakentamistoimien vaikutusta luonnonympäristöihin. Kaava-alueen kokonaispinta-alaan suh-teutettuna muutokset ovat kuitenkin jokseenkin vähäisiä. Lisäksi rakentamisalueet on pyritty mahdollisimman pitkälle ohjaamaan luonnonarvojen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ulkopuolelle.

Erityisesti kaavassa on huomioitu jokivarren merkittävät luontoarvot (mm. viitasammakon ja valkoselkätikan potentiaaliset lisääntymis- ja ruokailualueet) Hiitolanjoen välittömällä ranta-alueella sekä Lahnasen ympäristössä. Lahnasen alueen täydellinen rauhoittaminen rakentami-selta turvaa osaltaan arvokkaan kohteen luonnontilan säilymisen. Alueelle on suunnitteilla vir-kistysreitti, joka on kuitenkin mahdollista toteuttaa Lahnasen luontoarvot huomioiden.

Rakennuspaikoista suurimmat muutokset aiheuttaa Joenpolven pohjoispuoliselle alueelle vart-tuneeseen kuusikkoon suunniteltu rakentamispaikka. Tämä alue on entuudestaan rakentama-

22

ton osa jokivartta, jonka varttunut kuusikko yhdessä rehevien lehtolaikkujen ja kuusimetsille ominaisen linnuston (kesällä 2010 mm. pikkusieppo) kanssa muodostaa luonnonympäristönsä suhteen melko edustavan kokonaisuuden. Rakennuspaikan läheisyydessä on myös potentiaali-sia valkoselkätikan ruokailualueita (lahopuiset metsäluhdat), joihin kohdistuvia vaikutuksia on tässä yhteydessä pyritty kuitenkin vähentämään ohjaamaan rakentamistoimet välittömien ranta-alueiden ulkopuolelle. Rakentamisesta luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten kannalta keskeisessä asemassa on tässä yhteydessä tieyhteyden toteuttaminen tälle raken-nuspaikalle. Metsäalueen yhtenäisyyden säilyttämiseksi tieyhteys olisi suositeltavaa rakentaa mahdollisimman pitkälle olemassa olevia tieyhteyksiä sekä esim. alueen pellonreunaa hyödyn-täen. Nykyisin Joenpolven pohjoispuolisen kuusikkoalueen kannalta merkittävin tekijä on met-sätalous, jonka vaikutus näkyy alueella jossain määrin myös nykyisin mm. metsien tasalaatui-suutena sekä lahopuun pienenä määränä. Rakentamisen ohella metsätalous tulee olemaan keskeinen luontoarvoihin vaikuttava tekijä alueella todennäköisesti myös tulevaisuudessa.

Virkistysreitistä voi aiheutua vähäistä kasvillisuuden kulumisvaikutusta sekä häirintävaikutuk-sia eläimistölle. Virkistysreitin vaikutukset alueen luonnonympäristöön arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisiksi. Virkistysreitin toteuttamiseen osallistuu myös Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, jonka paikallistuntemusta hyödyntäen reitti on tarkoitus toteuttaa alueen luontoarvot huomioiden.

Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, joihin kaavan vaikutukset kohdistuisivat. Luo-merkinnöillä on pyritty turvaamaan erityisesti uhanalaisten sekä luontodi-rektiivin liitteen IV(a) lajien elinolojen säilyminen kaava-alueella.

5.6.5 Vaikutukset talouteen

Kaava-alueen laajentamisella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Tasokas virkistysreitti on Rautjärven kunnalle vetovoimatekijä, josta saattaa muodostua välillisesti taloudellista hyö-tyä. Yksityisille maanomistajille uudet rakennuspaikat tuovat taloudellista hyötyä. Kaavalla ei rajoiteta alueen elinkeinotoimintoja siten, että siitä aiheutuisi erityisiä taloudellisia menetyksiä.

5.6.6 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön

Kangaskosken voimalaitoksen ympäristö on merkitty kaavaan alueeksi, jolla tulee huomioida valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Kaavalla ei muuteta merkittävästi maisemaa, kulttuuriperintöä ja rakennettua ympäristöä. Virkistysreitti elävöittää sellaisia rantaosuuksia, jotka ovat nykyisellään umpeenkasvaneita. Tavanomaista pienemmällä lomarakennuspaikko-jen rakennuspaikkakohtaisella rakennusoikeudella on pyritty pienentämään maisemallisia vai-kutuksia.

23

6. Toteuttaminen

Kaavamuutosten toteuttaminen riippuu yksityisten maanomistajien halukkuudesta ryhtyä to-teuttamaan kaavan sallimia muutoksia. Lahdenpohjanlahdessa tilalla Lahtela oleva RM-1 alu-een toteuttaminen on riippuvainen Rautjärven kunnan toimista.

Kaava-alueen laajennuksen osalta erityisessä asemassa ovat Rautjärven kunta ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joiden toimesta ja rahoituksella virkistysreittiä ryhdytään toteut-tamaan.

Hollolassa 12.päivänä marraskuuta 2010

Ramboll Finland Oy

Matti Kautto Markus Hytönen yksikön päällikkö kaavoitusinsinööri

Lähteet

Rautjärven rantayleiskaava, 2001

Ympäristöministeriö, 2007. Alueiden käyttöosasta. Koski Kimmo. Vakituisen ranta-asutuksen kuntataloudelliset vaikutukset 38/2007.

www.rky.fi (6.10.2010)

www.hiitolanjoki.fi (6.10.2010)

24

Yhteystiedot

Tiedustelut ja valmistelu

Ramboll Finland Oy

Konsultin yhteyshenkilö

Kaavoitusinsinööri

Markus Hytönen

puh. 020 755 7827

[email protected]

Terveystie 2, 15870 Hollola

Yksikönpäällikkö

Matti Kautto

Puh. 020 755 7841

[email protected]

Terveystie 2, 15870 Hollola

Valmistelun ohjauksesta vastaa

Rautjärven kunta

Kunnanjohtaja

Harri Anttila

puh. 040 055 9034

[email protected]

Tekninen johtaja

Ari Pöllänen

puh. 0400 172 248

[email protected]

Documents

RAUTJÄRVEN RA NTAYLEISKAAVA N MUUTOS JA LAAJENNUS ...projektit.ramboll.fi/kaavoitus/rautjarven_rantayleiskaava/aineisto/kaavaluonnos/... · • Torsan Hankaniemi Rantavuori 2.2.6