1

TOIMINTAKERTOMUS 2017 KYMEN PIIRI 1. KYMEN PIIRI

JÄSENIÄ 31.12.-17 JÄSENSEURAT: 283 KPL JOISSA JÄSENIÄ: 16 893 KPL UUDET JÄSENSEURAT: KORPJÄRVEN METSÄSTÄJÄT RY LUOTOLSN HIRVISEURUE RY

HAAVISTON JAHTI RY, siirtyy Uudeltamaalta kymen piiriin HANGASOJAN RIISTAMIEHET RY

jäsenrekisteristä poistettiin Imatran seudun metsästysampujat; syy lakkauttamisen

1.1 Kymi Metsästyskortit 2017 Miehet 14956kpl Naiset 1243 kpl YHT 16199 (16299, 2016) Uusia Miehet 226 kpl Naiset 73 kpl NAISET 24,4 % uusista IKÄ KYMI 10 -45 V 5457 METSÄSTÄJÄÄ 45- 80 V 8719 METSÄSTÄJÄÄ Keski ikä yli. 50v Ikääntymisestä huolimatta tehtäväkenttä kasvaa Ns. metsästäjiä löytyy jatkossakin, mutta missä ovat tulevat työntekijät ?? Metsästyskortteja hankitaan nykyisin vain aseenkantolupaa varten ilman metsästystarkoitusta. Työvoimapula ajan hengen mukaan myös riistanhoitopuolella ajankohtainen.

PERINTEET VELVOITTAVAT: nämä toiminnot ovat pääosin lähtöisin piirimme alueelta. - SML: N Kymen piirin , Riistakeskus Kaakkois-Suomen ja Kymenläänin Kennelpiirin yli 60 vuotta jatkunut yhteistyö - Vieraspeto ja pienpetokampanja piirit yhteinen 70> - Kouluyhteistyö (Kalevi Pekkanen) -80 lopulla - Yhteislupakäytäntö > hirvi > suurpedot - Piirien yhteinen vuosikirja 80- luvulla - SRVA toiminta alkoi Kymestä - Metso- Leiri toiminta alkoi 1997 > (vuonna 2018 44:S) - Suurpetoseuranta oma järjestelmä https://www.suurpetohavainnot.fi/ - Kosteikkoprojektit 2000 - Naisten Metsästys leirit 2001 - EU –rahat majat ja lahtivajat 1.hankekausi - Eläinten Joulu ja Erätulet 3000 – 6000 osallistujaa - Tutkimusyhteistyö yritykset riista/Venäjä 2008 > E-K- Liitto - Villisian kantakirja 2015 > - TPM hanke 2016 > Vieraspedot nuorten pyynti koulutus

2

2. TOIMINTA YLEISTÄ Odottava uuden hallinnon toiminnan suuntaviivojen osalta. Kykenemmekö vastaamaan haasteisiin niiden edellyttämällä tapaa ja säilyttämään seuratoiminnan toimintakyvyn. Suurimmat haasteet ovat oman organisaation sisällä, liitossa, piireissä, seuroissa ja erityisesti seurojen tulevissa toimijoissa. Suomalainen yhteiskunta hyväksyy harrastuksemme lähes täysin pystymmekö jatkossakin pitämään yllä toiminnallisen yhteistyön maanvuokraajan ja metsästysseuran välillä jatkuvuuden takaamiseksi. Piirin laadukkaan toiminnan ylläpito perustuu yhteistoimintaan, osaamiseen ja uudistumiseen. Koulutus asiat piiri hoitaa pääosin itsenäisesti Toiminta-alueen ydinkohtiin metsästykseen ja riistanhoitoon keskittynyt toiminta ilman ylimääräistä politikointia aiheen ympärillä on luonut hyvät arvostavat suhteet tiedotusvälineisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan piirin alueella. Tällä mediakuvalla on merkittävä vaikutus myös metsästysharrastuksen näkyvyyteen valtakunnallisella tasolla.

2.1. TOIMINTAA SÄÄNTÖJEN MUKAISESTI Toiminnan piirin osalta ovat metsästyksen perinnearvojen säilyttämiseen tähtäävät toimet muuttuvan toimintaympäristön parissa. Piiri on pystynyt säilyttämään selkeät toiminnan suuntaviivat, hairahtumatta liiaksi metsästyksestä ja riistanhoidosta vieraille Kaupallisille toimialueille, johon nykyinen informaatiotekniikan kehitys vahvasti metsästysasioissa osaamattomia houkuttelee. Tekemisen ja osaamisen korkea laatu on ainoa menestymisen mahdollisuus metsästyksen harrastajalle pienenä ikääntyvänä harrastajajoukkona. Siksi toiminnan tulee olla suunniteltua, ohjattua ja tulostavoitteet asetettuja harrastuksen jatkuvuuden takaamiseksi. Toiminta ei voi liikaa ohjautua keskusjohtoiseksi, se olisi isku kyläkohtaiseen toimintamalliin perustuvalle seuratoiminnan alasajolle.

2.2. YHTEISTYÖN PERUSTA Lain mukaan metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle, joka on metsästysseuran tärkein yhteistyökumppanI. Ensiarvoisessa asemassa on edelleen yhteistyö Riistakeskus Kaakkois - Suomen ja Kymenläänin Kennelpiirin kanssa, joiden toiminta kiinteästi liittyy metsästykseen ja riistanhoitoon myös yhteisen jäsenkunnan kautta. Lakisääteisen organisaation uudistuminen on lisännyt vapaaehtoisen järjestelmän tehtäväkenttää huomattavassa määrin. Se on myös selkeyttänyt yhteistyötä eri osa-alueilla. Suomen Riistakeskus toimii samalla toimialalla lakisääteisenä yhteistyökumppanina ja asiantuntijana oman organisaationsa jääviydet tapauskohtaisesti huomioiden.

2.3. YHTEISTYÖ VALTAKUNNAN TASOLLA Yhteistyö ministeriön kanssa on jatkunut ja kehittynyt entisestään: Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on ollut mukana monissa piirin seurojen juhlissa juhlapuhujana ja myös erilaisissa metsästäjä tapaamisissa. Piiri on edustettuna Ministeriön villisikatyöryhmässä ja Suomen Sikayrittäjien kanssa on neuvoteltu seuroille palkkio villisian Eviralle toimitettavien näytelähetysten lisäksi. Piiri toimii nykyisellään kiinteässä yhteistyössä Etelä-karjalan Liiton, Maaseutujärjestöjen yhteistyöryhmän ja sen jäsenjärjestöjen, Kymenlaakson kylien, Kaakkois-Suomen Vapaa-ajan Kalastajien, Kymenlaakson Messujen, Kouvolan Raviradan ja Kuntien sekä Koulujen ja oppilaitosten kanssa. Myös paikallinen ja valtakunnallinen media on merkittävä yhteistyökumppani harrastuksemme osalta.

3

2.4. YHTEISTYÖN LÄHTÖKOHDAT SEUROISSA Toiminnan peruspilarina on jäsenistön ja seurojen yhteistyökyky maanomistajan ohella ympäröivän yhteiskunnan yhteisiin haasteisiin sitoutunut toiminta. jolla paikallisen tason vaikuttavuus on rakennettu. Suhteet toimijoihin luonnonsuojelun ja eläinsuojelun osalta ovat erilaisista näkökannoista huolimatta terveet ja erilaisuutta kunnioittavat. Parhaana esimerkkinä Eläinten Joulu- ja Erätulet tapahtuma, jossa yhdessä ollaan kaikki paikalla.

2.5. TOIMINNAN HAASTEET Tiedon ja osaamisen puute johtaa yhteistyökyvyttömyyteen. Tärkein yhteistyötaho on entistä useammin, ei metsästävä kaupungissa asuva maanomistaja. Seuran päätöksentekijä on riistanhoitoa ja paikallisia arvoja tuntematon toimija. Metsästysseuratoiminnassa ollaan tultu erään jakson päähän. Seuratoimintaa on ohjannut vahva sitoutuminen kotiseudun luontoon ja sitä kautta tehokkaaseen riistanhoitotyöhön. Uusi aalto on vapaa-ajan metsästykseen perustuva harrastustoiminta, joka ei välttämättä tunnista paikallisia arvoja. Riistanhoito ja tehokas SRVA - toiminta vaatii paikallisen toimijan läsnäoloa. Miten tämä jatkossa onnistuu maaseudun autioistumisen myötä on kysymys toistaiseksi ratkaisua vailla. Muutaman innokkaan kaupunkilaismetsästäjän vapaa-aikojen avulla ei nykyinen toimintamalli saa riittävää tehoa toiminnalle

2.6 TOIMINNAN TÄRKEYSJÄRJESTYS Metsästäjän tärkein toiminta-alue tulee olla jatkossakin kentällä ja luonnossa riistanhoitoyössä sen eri osa- alueilla. Nykyinen kehitys kuitenkin imee väheneviä voimavaroja erilaisten byrokraattisten ja teknisten ongelmien ratkaisuun. Pienelle harrastajaryhmälle on tärkeää yhteistyö toiminta-alueella. Riistakeskuksen ja kymenläänin Kennelpiirin kanssa jatkuu kiinteänä. Yhteinen riistanhoitotoimikunta toimii. Koulujen ja kouluyhteistyön kautta saamme kontaktin useisiin satoihin nuoriin harrastustamme esittelemään

2.7. UUTTA YHTEISTYÖTÄ

Yhteistyön osalta merkittävää on että myös ei harrastajat mielellään ottavat yhteyttä saadakseen lisätietoja. Kouvolan kaupungin kanssa on solmittu vuoden lopulla 5 vuotinen yhteistyö pienpetojen poistamiseksi kaupunkialueella. Toimintaan osallistuu myös Jaalan – Kuusankosken Rhy. Toimintaan on nimetty ryhmä joka ammattitaidoiltaan on kykenevä pienpetojen poistamisen taajama-alueella suorittamaan. Myös poliisi on informoitu tehdyn sopimuksen ja sen toteuttajien osalta.

3 .ORGANISAATIO JA HALLINTO Kymen piirin toimintaa johtaa piirihallitus. Piirihallituksen ikärakenne on nuorin valtakunnallisessa vertailussa. Piirissä vastuu ja toimintojen lisääntyminen on työllistänyt sekä kustannus että työtuntipuolella edelleen vuoden aikana. Toimikuntien avulla saadaan lisää asiantuntemusta ja tehoa toimintaan. Ongelmana on kuitenkin riittävän metsästysasioiden tuntemuksen saaminen seurojen ja toimikuntien motivoituneiksi jäseniksi . Myös digitaaliajan kiireinen elämänmeno on usein este harrastukseen osallistumiselle.

4

Metsästysorganisaatioissa hallituspaikat kaikilla tasoilla ovat työpaikkoja kuten työelämässäkin, muutoin hukka perii

4 . PIIRIHALLITUS 2017: Juha Sormunen PJ. Matti Haikonen VPJ( Pekka Sokura), Simo Vertanen (Olli Hallikainen) , Toni Penttinen ( Seppo Peuhkuri) , Jari Ikonen (Mikko Värtö), Toni Krouvi ( Kristian Värri), Marjo Mäenpää (Tuomo Joronen), Ari Korjula (Hannu Toikka), Kai Korpi ( Antti Muikku), Pasi Laitinen ( Sanna Mäkelä), Anu Pentinniemi ( Juha Saarinen) Piirin puheenjohtaja Juha Sormunen edusti piiriä liittohallituksessa 2016 30.12.2016 asti. Juha Sormunen on liiton Riistahoitotoimikunnan puheenjohtajana. 2017 alkaen hän toimi liittohallituksen varajäsenenä. Kai Korpi toimii 2015 alkaen liiton kilpailutoimikunnassa. Nykyisin haulikkopuolen vastaavana.

4.1. TOIMIKUNNAT 2017 TALOUS-JA TYÖVALIOKUNTA: Pj, Tj, Vpj, Jäs.siht. SUURPETOTOIMIKUNTA : Juha Sormunen, Erkki Pentinniemi, Seppo Lahtela. Harri Kälviäinen, Tapio Arola, Pekka Kotonen, Tarmo Hjerppe, Ilkka Tiainen, Jukka Kopra RIISTANHOITOTOIMIKUNTA (yhteinen riistakeskuksen ja kennelpirin kanssa) Matti Haikonen, Toni Krouvi, Erkki Pentinniemi RIISTANHOITOTOIMIKUNTA: Juha Sormunen, Matti Haikonen, Olli Hallikainen, Esko Viinanen, Antti Muikku, Kari Ilvonen, Seppo Lahtela, Erkki Pentinniemi NUORISO- JA LEIRITOIMIKUNTA: Anu Pentinniemi, Kai Korpi, Jarno Parkko, Erik Lepistö, Mika Riitala,. Erkki Pentinniemi. KILPAILUTOIMIKUNTA: Esa Aurala, Mauri Takala, Kai Korpi , Matti Kangaskolkka, Ahti Hovi, Antero Ahtiainen Erkki Pentinniemi, Silla Saalasti MPKY-yhteistyötoimikunta: Juha Sormunen, Hannu Toikka, Olli Hallikainen

4.2 . PIIRIN PUHEENJOHTAJAT 1954 – 2017

T. Ronkainen 1954 – 1958 Aimo Huovi 1958 – 1977 Pentti Kivelä 1977 – 1985 Paavo Vakkila 1985 – 1989 Heikki Lehtinen 1989 - 1992 Hannu Eerola 1992 – 2009 Juha Sormunen 2009 - Jatkuu Piirin toiminnanjohtajat 1954 - 2014 Verner Rossi 1954 – 1958 Mauno Punkka 1958 – 1960 Aimo Huovi 3 kk Hemmo Kurki 1960 – 1963 Heikki Vakkuri 1963 – 1964 Vilho Muhli 1963 – 1967 Veikko Lassila 1967 - 1974 Tauno Onnela 1974 - 1977 Esko Hakkarainen 1977 – 1985 Jouko Hannola 1985 - 2001 Erkki Pentinniemi 2001 - Jatkuu

5

Piirin Kunniapuheenjohtaja: Hannu Eerola Tilintarkastaja: Jarmo Kuntonen, HT- tilintarkastaja Toiminantarkastaja: Ville Helander, Kauppaneuvos

5.. PALKITSEMISET JA JUHLAT Riistanhoidon pronssinen merkki Ari Luoma Myllykylän Erä,

Kymen piiri kultainen Juha Ristola Vainosen Metsästysseura, Timo Rauhala sama, Toivo Lakka sama,

Kymen piiri hopeinen Ilpo Rauhala sama, Suoanttilan Metsästysseura 50 . 9.9.2017

SML Hopeinen merkki Sisko Sairanen Suoanttilan ms

Pekka Sokura Suoanttilan ms Jorma Taipale Suoanttilan ms Pekka Mikkonen Suoanttilan ms

Piiri kultainen Timo NurmiainenSuoanttilan ms Ari Uski Suoanttilan ms Piiri hopeinen Sami Rounela Suoanttilan ms

Riistanhoito kultainen Reijo Haikonen Suoanttilan ms Hannu Alanko Suoanttilan ms

Marko Ilves Suoanttilan ms Riistahoito Hopeinen Sauli Laapas Suoanttilan ms Esa Virolainen Suoanttilan ms Risto Laapas Suoanttilan ms Piiri hopeinen Esa Rimpiläinen Ms Torsan Sara Markku Vento Ms Torsan Sara Torsan Sara 40-v. juhlatilaisuus 10.6.2017

Matti Haikonen 60-v. Luumäen seurapirtti la 27.5. Jänhiälän Erämiehet Metso patsas 60v juhlapuhe EP SML HOPEINEN Esko Lehtonen Jänhiälän Em Piirin hopeinen Lasse Rajala 60 v Vainosen Ms 29.7.2017 70v klo 13.15

Juhlapuhe ministeri Jari leppä TULILUIKKU 5.8.-17 Pupu- Hirvas klo 14.00 Eerola, Tuomas Hallenberg

- SML hopeinen merkki Markku Haaja Tuliluikku Kymen Piiri kultainen Vesa-Matti Laapas sama Hannu Perälä sama Kymen Piiri hopeinen Jorma Häkämies sama

Untamon Jahti 50 v 5.8.2017 Piirin viiri EP Simo Vertanen PIIRIN KULT AINEN Vesa Huhtanen Untamon jahti Seija Lääperi sama SML hopeinen Reino Pajari

Mika Lambert RH pronssinen Kimmo Rautio

Simo Luumi

6

Sami Repo

Metso viirit Mauri Repo Paavo Juga

Imatran Erä-Veikot ry 70 v 12.8. 2017 Hirvipatsas Juha Sormunen Simo Vertanen

Piirin kultainen Juhani Kiisseli Imatran Ev SML hopeinen Timo Veijalainen

Leo Vertanen Arto Lankinen Jari Heinonen

Piirin hopeinen Veijo Rautio Juha Veijalainen Juha Varjus Vesa Kiisseli. Markku Heinonen. Tuomo Linnanmäki.

Piirin Pronssinen Esko Rautio

Ihamaan My 26.8.2017 60 v EP, Juhlapuhe ministeri Jari Leppä Kymen piiri hopeinen: Vesa Koskiaho Ihamaan My

Teijo Kirppu sama Susanna Huovinen sama Osmo Vuorinen sama

Simpeleen Seudun Ek 60 v 28.10.2017 Simo vertanen Kymen piiri hopeinen Kari Asikainen Kymenpiiri Pronssi Rauno Asikainen

Leena Ryösä Ossi Huikko Anssi Hyrkäs Harri Hyrkäs Pasi Eerikäinen

Mogenpört Jaktförening 80 v 28.10.2017 EP Piiri kultainen GANGO LASSE MP Jaktförening

GANGO HOLGER ÖGÅRD TOROLF RASI STEN Piiri hopeinen MALM HÅKAN STÅHL JÖRGEN

Lpr Varuskunnan EM 40 v 10.11.2017 metsopatsas Juha sormunen

Liitto Hopeinen Seppo Pesonen RH pronssi Osmo Nulpponen

Uukuniemen Erämiehet 60 v 11.11.2017 Hirvipatsas Simo Vertanen ja Matti Haikonen Piiri Kultainen Reijo Tiitta SML Hopeinen Ratilainen Jussi Kontiokorpi Paavo Hämäläinen Erkki Vuorikari Hannu Halmeniemi Esko Kokko Matti Suppola Jorma

Salomiehikkälän My 60 v 11.11.2017, EP Piirin tervehdys

7

Piiri kultainen Vesa Maaskola Jorma Sairanen SML hopainen Jukka Kinnunen Esa Maaskola Piiri Hopeinen Pauli Syrjänen Rauno Roimola Piiri Pronssi Timo Kataikko Reino Laakso

Lyöttilän Erä Ry 80 v 11.11.2017 Anu Pentinniemi Piiri Kultainen Lasse Metsäketo Jaakko Rinne Antero teittinen

SML Hopeinen Lasse Virta Reijo Manu Risto salminen Juha Koskinen

Riistahoito Kultainen Soikkeli Antti Tirkkonen Esa Vauhkonen Henri

SUUR-MIEHIKKÄLÄN MY 60, V 02.12.2017 EP Piirin tervehdys PIIRI KULTAINEN Kari Takala Timo-Jussi Takala Ossi Vesala SML hopeinen

Jarmo Kotonen Kymen piiri Hopeinen Liikkanen Veli –Pekka

Piiri pronssi Esa V ilkki Juha Vilkki Ylävuoksen Metsästäjäin ja Kalastajain Yhdistys Simo Vertanen Kymen Piiri Kultainen Risto Penttilä YVMK

6. EDUNVALVONTAA Riistaan liittyvät ongelmat ovat useimmiten paikallisen tason ongelmia. Ongelmien

ratkaisemiseen liittyvä edunvalvonta on siten ensisijaisesti paikallisen tason tehtävä; seura, maanvuokraaja, piiri ja ympäröivä yhteiskunta yhteistyössä.. Edunvalvonnan onnistuminen on mahdollista vain yhteistyön kautta. Edunvalvonta on tuonut toivotut tulokset useiden riistalajien osalta. Petojen ja erityisesti villisian osalta on edetty piirin aktiivisuuden ja aloitteellisuuden vuoksi hyvään suuntaan. Tekemistä riittää kuitenkin esim. karhun ja villisian osalta edelleen. Edunvalvonnan ensi sijainen tehtävä metsästys- ja riistanhoitoasioissa on ongelmien ratkaisu paikallisella tasolla, niiden syntysijoilla, eikä niiden jakaminen koko organisaation yhteisiksi ongelmiksi.

6. 1. LÄHTÖKOHDAT EDENVALVONNALLE Riistaan liittyvissä toimenpiteissä pitää lähteä liikkeelle ongelmien tai ilmiöiden syntysijoilta. Petojen tai villisian osalta on ollut tärkeää hoitaa yhteydet niiden tulolähteen suuntaan Venäjälle asianmukaisella tavalla kuntoon. Erilaiset kulttuurit ja tutkimusmenetelmät ovat luoneet hyvän ja tuloksellisen lähtökohdan ajatusten vaihdolle riista-asioiden osalta. Molemmin puolin rajaa on yhteinen päämäärä, monipuoliset riistakannat, vain menetelmät eroavat toisistaan. Rajan takaa löytyy kuitenkin erittäin korkealaatuista riistantutkimusta ja riistatietoutta.

8

Pienenä harrastajaryhmänä metsästäjä etujensa tehokkaaseen valvontaan tarvitsee avukseen laajemman yhteistyön alueensa asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien lisäksi. Tämä yhteistyö ei synny itsestään se on metsästäjän, metsästysseuran ja piirin ja myös liiton toiminnallaan ansaittava. SML:n Kymen piiri on sitoutumaton metsästysasioiden edunvalvoja Kaakkois-Suomen alueella, alueella joka rajoittuu pitkälti valtakunnan rajaan Venäjän kanssa

6.2. ERITYISOLOSUHTEET EDENVALVONNASSA Rajaseudun piirinä ovat erityisesti pienpeto, peto- ja villisikakannat pitkälle yhteisiä ja kantojen muutokset vaikuttavat välittömästi kantoihin myös rajan toisella puolen. Sama koskee eläintauteja rabies ja sikarutto mm.. Siksi piirin yksi tärkeimpiä tehtäviä on valvoa metsästäjien, elinkeinonharjoittajien ja asukkaiden etuja paikallisella tasolla riittävän tehokkaasti, jotta petokantojen, eläintautien tai muut kantojen vaihtelusta aiheutuvat uhkat voidaan järkevällä tapaa ajoissa havaita ja valmistautua niitä torjumaan. Edunvalvonnan osalta on syytä muistaa että valtakunnallisten kattojärjestöjen ja poliittisen järjestelmän kautta saatavat ratkaisut edunvalvonnan osalta kestävät konkreettisten toimien osalta vuosia ja ovat aina kompromissi ja siten eivät aina palvele tehokkaasti paikallisten riista tai peto-ongelmien ratkaisua. Ministeriö on erinomaisen tehokkaasti viimeisen vuoden aikana ollut mukana villisian osalta uhkaavan AFS:n vuoksi. Erkki Pentinniemi on edustaneet piiriä ministeriön työryhmissä.

6.3 EDUNVALVONTA TULOKSIA Toiminta-avustus

Valonkäyttö villisian ja supikoiran metsästyksessä auttaa metsästystä jatkossa, nämä saatiin niitä pyytämällä avuksi. Sikayrittäjien ryhtyi maksamaan kaadetuista villisioista palkkiota: yhdestä eläimestä avustus on 90 euroa, ja tuki maksetaan Eviran jo nyt maksaman näytepalkkion lisäksi. Seuratoiminta-avustusta maksetaan 1.4.2017 alkaen Eviraan saapuneiden ASF-tutkimusnäytteiden perusteella. – Tämä on erinomainen esimerkki valtion ja elinkeinon yhteistyöstä hankalan haasteen edessä, toteaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Seuratoiminta-avustuksen saamiseksi villisikanäytteiden näytelähetteeseen tulee kirjata tuen saavan metsästysseuran nimi ja lisäksi metsästysseuran tulee toimittaa Sikayrittäjille metsästysseuran tilitiedot. Suomen sikayrittäjät ry maksaa tuen seuroille noin puolen vuoden välein.

7. TOIMINNAN APUVÄLINEITÄ Petoasioissa olemme edelläkävijä sillä oma seurantajärjestelmämme https://www.suurpetohavainnot.fi/ on ylivoimaisesti paras alalle koskaan rakennettu, Se on apuväline paitsi metsästäjälle varmistaa koiransa turvallisuus myös viranomaisyhteistyön peruselementti lupia haettaessa. Järjestelmään on 5.3.2018 mennessä tallennettu: 20642 karhuhavaintoa 3925 susihavaintoa 22956 ilveshavaintoa 327 ahmahavaintoa Järjestelmässä on mukana 1660 käyttäjää yhteensä 20 riistanhoitoyhdistyksestä.

7.1. ENNAKOINTI PETOASIOISSA Petoasioissa yhteistyö on ulottunut valtakunnan rajojen ulkopuolelle itään missä yhteisten petokantojen alku ja kasvu sijaitsevat. Petojen osalta yhteistyö tehdään alueen asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien kanssa yhteistyössä, virallisten hallinto- organisaatioiden tuella.

9

Piirin alueella käytävä keskustelu metsästys ja petoasioiden osalta on maltillista ja siten asiaton ja tyhjänpäiväinen metsästäjien sanailu tiedotusvälineissä ei ole alas ajamassa metsästysharrastuksen mainetta piirin alueella. Voidaan myös todeta että päättäjien ”petosierrätys” on tuottanut tulosta. Suurpetojen metsästyksessä vain kaksi yhteislupaa on merkittävä tekijä hallitulle petojen metsästykselle piirin alueella. Etelä-Karjalan liiton alaisuuteen SML:n Kymen piirin aloitteesta 2017 perustettu Suurpetoneuvottelukunta lopetettiin piirin esityksestä toukokuussa 2017. Tämä oli tulevaa hallintouudistusta ennakoiva toimenpide, jonka yhteydessä SML:n Kymen piiri jätti vetoomuksen että tulevassa hallintomallissa riista ja luontoasiat keskitetään laajemman hallinnonalan toimintaan ei pelkästään ympäristöasioihin.

8. PIIRIN TALOUS: Piirin talous on kunnossa, kuitenkin talouspuolella jatkuu uusien kanavien etsiskely. Liitolta on palauttamatta liikaa maksettuja jäsenmaksuja. Vuoden jäsenmaksujen laskeva kehitys näyttää pysähtyneen edellisvuosien romahduksen jälkeen. Viisivuotiseen pienpetokampanjaa olemme saamassa vuodelle 2017 Raija Ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä 8000 €. Tuki jatkuu vielä 3 vuotta. Eräkeskuksen vähitellen kasvava tulopuoli odottaa toimenpiteitä ja toimijoita. Piirin omistamien Nordean osakkeiden arvo 31.12.2018 44 147,10 € tuotto pysyy edelleen kohtuullisella tasolla. Ahdinkadunosakkeen arvo on n. 36 000 € Nuorten leiritoiminta on saatu kustannustehokkaalle tasolle omaa työpanosta oikein lisäämällä ja yhteistyökumppaneiden avulla. Piirin tilien hoito on Tiemi Oy:n hallussa, jolla on myös kokemusta hankeasioiden osalta. Tili kuin myös yhdistyksen omistamat osakkeet ovat tallessa Kymenlaakson Osuuspankissa.

9. TIEDOTTAMINEN Piirin tiedottamisesta vastaa pääosin toiminnanjohtaja. Sähköisen tiedonvälityksen kehittäminen on edennyt piirin alueella hyvin ja valtaosa seuroista saa päivittäistä metsästysasioihin liittyvää tiedotusta piirin kautta. Medialle tietoja toimitetaan säännöllisesti.

Median kohtelu alueemme metsästäjien osalta on erityisen asiallista ja harrastustamme tukevaa.

Myös Facebook sivut ovat suosittuja ja kertovat piirin toiminnasta. Parhaimmillaan tykkäyksiä oli yli 22 000 kpl yhden tapahtuman osalta.

. Piirin kotisivuja on uudistettu 2017 aikana ajankohtaisten uudistusten myötä. Kotisivujen pidetään helppolukuisena asia sisältöisenä ja mainoksista vapaana. Ansiomerkit ja ilmoitukset tehdään suoraan kotisivuilla https://www.sml-kymenpiiri.fi/lomakkeet Kotisivuilla ovat seuraavat osat: https://www.villisiankantakirja.fi/ https://www.suurpetohavainnot.fi/ https://www.sml-kymenpiiri.fi/tpm/hanke https://www.sml-kymenpiiri.fi/tpm/pyyntikilpailu https://www.sml-kymenpiiri.fi/erakeskus/esittely https://www.sml-kymenpiiri.fi/erakeskus/varauskalenteri Piirin kilpailukalenteri on jo vuosia toiminut sähköisessä muodossa Jäsenkirjeitä toimitetaan edelleen myös postitse

10

9.1. VUOSIKIRJA Jäsensihteerinä toimii Anu Pentinniemi, joka vastaa vuosikirjan toimittamisesta Vuosikirjan rekisteri on siten jo muutettu siten että se on yksissä käsissä ja aiempien vuosien arvailu kolmen (riistakeskus, kennelpiiri) rekisterin välillä on loppunut. Vuosikirja löytyy: https://www.sml-kymenpiiri.fi/yhteystiedot Painos 2017 oli 6000 kpl.

10. TAPAHTUMIA Suomen Sikayrittäjät ry kutsui villisikajahtiin Etelä-Karjalaan ma 16.10. klo 18.00. Kokoontumispaikkana Miettilän Nuorisoseurantalo, osoite Vilkontie 13, 56710 Miettilä (Rautjärven kunta)) 19.15-19.30 Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän puhe Tulos oli taas kerran jahdin osalta valitettavasti Vege - saalis

10.1 ERÄMESSUT TIETOA OLETTAMUSTEN TILALLE;

Tietopaketti tiedotusvälineille sekä yhdistys- ja elinkeino toimijoille; uusin tieto 9.6.2017 klo 10.00 – 11.30 Paikka: Luonto- ja Eräkeskus : Voikkaantie 2 , 45910 Voikkaa https://www.sml-kymenpiiri.fi/erakeskus/taustaa

Kysymyksiin paikalla vastaavat asiantuntijat: Suomen Sikayrittäjät ry: Ari Berg toiminnanjohtaja ja ASF hankejohtaja Evira: Erikoistutkija Taina Laine SML Kymen Piiri ry: Erkki Pentinniemi , toiminnanjohtaja Viro: Peeter Hussar, Neuvos, Viron Metsästäjäliitto. Venäjä: Igor Prokohrov ; Lääninmetsästys viraston varajohtaja 10.2. OHJELMAA ERÄMESSUT Kesän ainoa trofee näyttely Sim Way ammuntaa Uusimaa Pönttösorvaus Metsästäjätutkinto Piirustuskilpailu Sorsanpesä rakentaminen hirvikeitto kahvi makkara muurinpohja

Hankkeiden ja esittelyä Villisian Kantakirja ja TPM hanke Eränuoret rakentavat

10.3. KAAKKOIS-SUOMEN ERÄTULET 2017 KYMEN PIIRIEN YHTEISET ERÄTULET 15 KERRAN 17.12.2017 klo 15.00 Kymin Metsästäjäinliiton Kylätuvalla: Pekanojantie 84, Laajakoski , 48750 Kotka Tilaisuuden avaus : Erkki Pentinniemi Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiri Tervehdykset: Toiminnanjohtaja: Heli Siitari Suomen Metsästäjäliitto Puheenjohtaja: Jarmo Myllylä, Riistakeskus Kaakkois-Suomi Puheenjohtaja: Seppo Lahtela Kymenläänin Kennelpiiri varapuheenjohtaja: Juha Kaunola Kymin - Karhulan Riistanhoitoyhdistys PALKITSEMISET Julkistetaan Suomen Riistakeskus Kaakkois-Suomen, SML Kymen piiri ry:n ja Kymenläänin Kennelpiiri ry:n valitsemat Vuoden 2017

Erähenkilö: Rauno Eerola

11

Eränuori : Elmeri Siltovuori Eräkoira: Kku Turo, Aki Lantta

Nykyisessä muodossaan ensimmäiset Erätulet pidettiin 2003 Kannusjärvellä. Muut järjestämispaikat ovat aikajärjestyksessä 2004 Anjalankoski, 2005 Kouvola, 2006 Joutseno, 2007 Luumäki, 2008 Imatra ja 2009 Suur-Miehikkälä. 2010 Kouvola, 2011 Parikkala. 2012 Kouvola ja 2013 Savitaipale. 2014 Kouvola, 2015 Ravijoki , 2016 Lemi Vuoden erähenkilöt ovat: 2003 Ilkka Tiainen, 2004 Eero Kaasalainen, 2005 Anu Pentinniemi, 2006 Ari Kylliäinen, 2007 Juha Sormunen, 2008 Jouni Monto. 2009 Ahti Kimmo, 2010 Leena Huuhilo. 2011 Antero Hinkkanen, 2012 Teemu Suikkanen , 2013 Silla Saalasti, 2014 Ossi Gardemeister. 2015 Juha Toikka, Kimmo Ylärakkola 2016, 2017 Rauno Eerola Historian ensimmäinen ERÄNUORI Aapo Takala, Kymen piirin alueella julkistettiin 2012 Erätulilla, 2013 Silja Rännäli, 2014 Kalle Korpi, 2015 Aino Niemi, Jarmo Muikku 2016. Elmeri Siltovuori 2017.

11. KOULUTUS Koulutuksen osalta on tärkeää ollut että toimintaympäristöjen ja lainsäädännön muuttuessa. Koulutusta on suunnattu sosiaaliseen kanssa käymiseen, tiimi työskentelyyn ja yhteistoimintaan. Parhaat riista-alan kouluttajat löytyvät kentältä ammatti taitoisten vanhojen harrastajien joukosta ja osaaminen välittyy parhaiten yhdessä tekemisen kautta TPM- hanke.

11.1. Ampumatuomarit koulutettiin uudelleen Ampumatuomareita koulutettiin sääntöuudistuksen myötä 9:ssä tilaisuudessa n. 150 kpl uudelleen. Myös parikymmentä uutta tuomaria tuli ampumapuolelle lisää

11.2. TPM . hanke pienpetojen pyyntikoulutus nuorille Joukkueita: 40 kpl Osallistujia: 163 kpl Miehiä: 126 kpl Naisia: 37 kpl Nuoria: 69 kpl

11.3. Villisian metsästyskoulutus Piirin toiminnanjohtaja Pentinniemi kiersi kouluttamassa villisian metsästykseen Kuopiossa, Mäntsälässä, Porvoossa, Parikkalassa ja Voikkaalla. Aihe kiinnosti sillä tilaisuuksissa oli paikalla lähes 500 kuulijaa

11.4. Luonto – ja Eräkeskuksessa Voikkaalla vieraili 32 nuoriso – ja koululaisryhmää ryhmää, jotka saivat tietoa

lajitunnistuksesta ja riistanhoidosta sekä turvallisesta aseiden käsittelystä. Nuoria oli tilaisuuksissa mukana yli 300 kpl

12 NUORISOTOIMINTA

12.1. KOULUYHTEISTYÖ Kalevi Pekkasen ideoima jo 1980 luvulla aloitettu kouluyhteistyö koko piirin alueella toimii edelleen ja useisiin satoihin nouseva lapsijoukko pääsee vuosittain kosketuksiin sitä kautta riistanhoitoon ja metsästysharrastukseen. Tässä kokoluokassa tätä toimintaa ei esiinny missään muualla yhteistyössä koulujen kanssa. Nuorisotoimintaa piirin alueella kehitetään edelleen.

12.2. ERÄKERHOT Imatran Eräkerhon aloitti toimintansa 2015 alusta ja toiminta jatkuu aktiivisena edelleen. Parasta kerhossa on että ohjaajia on yhtä paljon kuin osanottajia Kerhon toiminta jatkui vuonna 2017 mukana oli 20 nuorta joista 5 tyttöä. Tutustuttiin Eränkäyntiin laajasti niin metsästyksen, kalastuksen kuin erätaitojen muodossa.

12

Kerhotoiminnassa on mukana alueen metsästys ja kalastus seuroista ohjaajia noin 25 henkilöä. Kerhossa on myös apuna asiantuntijoita metsästyskoira puolelta. Kerho jatkaa toimintaa vuonna 2018.. Valtakunnan mittasuhteissa ainutlaatuinen Luonto - ja Eräkeskus Voikkaalla, Kouvolassa luo erinomaiset edellytykset myös nuorisotoiminnan ja kouluyhteistyön kehittämiseen koko piirin alueella. Eräkeskuksen tiloissa toimii Kuusankosken Riistamiesten vetämä Nuorten Eräpolku hanke. Nuorten saaminen mukaan harrastuksen pariin on ensiarvoisen tärkeää harrastuksen jatkuvuuden osalta metsästäjäkunnan ikärakenteen huomioiden. Nuorisotoimintaan panostaminen on siksi ensisijainen tehtäväkenttä edunvalvonnan ohella. Eräkeskuksessa ovat myös nuoremmat ikäluokat, päiväkotilaiset, tutustuneet Suomalaiseen Eräharrastukseen.

NUORET OVAT HARRASTUKSEMME PARAS PUOLESTA PUHUJA 13. NUORTEN LEIRIT

Piirin toimesta järjestettiin 1 kpl Metso-leirejä; Jaalassa 31.-4.8.2017 Ainutlaatuinen tapahtuma oli että leirillä nuoria vastaanottamassa oli vuoden 2017 tangokuningatar Aino Niemi. Mukana 8 isoista ja 58 nuorta,. joista 36 suoritti metsästäjätutkinnon. Tutkintokoulutuksesta onkin tullut merkittävä osa leirin ohjelmaa ja se on lisännyt leirin suosiota nuorten parissa. Rautavaaran metsästysleiri, hirvi ja pienriista, peruutettiin vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Vahva panostus nuorisotoimintaan on investointi tulevaisuuteen ja motivoi myös vanhempaa harrastajakuntaa ja tuo harrastukselle uusia yhteistyökumppaneita. Leirien pidon tärkeimmät apuvälineet ovat suunniteltu ja toimiva ohjelma aikatauluineen, ohjaajat ja leirin johtaja, joka tietää ja vastaa kaikesta. Leirin järjestäminen koulutuksellisesti kädentaitoja ja osaamista tukevan tavoitteellisen ohjelman osalta vaatii järjestäjältä paljon mutta se on ainoa vaihtoehto tasokkaaseen toimintaan ja myös kotiväen luottamuksen saavuttamiseen harrastuksen osalta. Uusia metsästäjiä leirillä valmistui 38 kpl.

14. METSÄSTYS

14.1. Suurpetometsästys

Teemu Kouhia ja Juha Toikka toiminut suurpetometsästyksen pyyntilupien hakijoina, ja suurpetometsästyksen johtajina piirin alueella. Lupa-anomukset ja lupien jako hoidettiin yhteisissä palavereissa ja yhteistyössä. Petoluvat käytettiin siten edelleen hyvässä yhteishengessä luvanhakijoiden ja metsästysalueiden kesken. Suomen riistakeskus myönsi Kaakkois-Suomen alueelle poikkeusluvat 10 karhun metsästämiseen. Lupamäärä on sama kuin edellisvuonna. Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa. Suomen riistakeskus myönsi Kaakkois-Suomeen joulukuun alusta alkavalle pyyntikaudelle poikkeusluvan 25 ilveksen kannanhoidolliseen pyyntiin. -

Havaintojen kokonaismäärä kpl

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

2015

2016

2017

13

Karhu 1001 1036 1496 2105 2399 2077

1889 1764 1941 1757 2603

Susi 813 459 273 262 173 176

190 175 177 416 407

Ilves 1523 1499 1622 2324 1943 2348

1975 1646 1509 1674 2273

Ahma 3 10 11 58 43 14

14 58 37 29 26

2007 2008 2009 2010 2011 2012

2013 2014 2015 2016

Asutuksen lähellä (alle 150 m) tehtyjen havaintojen määrä kpl

Karhu 144 176 242 386 361 323

275 278 221 220 426

Susi 242 147 86 72 49 73

70 58 84 225 219

Ilves 269 402 444 871 622 803

639 488 489 838 750

Ahma 0 1 5 3 11 3 10 7 8 7

15. HIRVIELÄINTEN METSÄSTYS Kaakkois-Suomen alueella metsästettiin viime joulukuun lopussa päättyneen hirvenmetsästyskauden aikana 3026 hirveä. Edellisvuoteen verrattuna metsästysmäärä oli 226 eläintä suurempi. Suomen riistakeskus oli myöntänyt vuoden 2017 metsästyskaudelle kaikkiaan 2 806,5 pyyntilupaa (sisältää myös ihmisravinnoksi kelpaamattomien tilalle myönnetyt uudet luvat). Metsästäjät tilittivät valtion tilille kaatamistaan hirvistä noin 260 000 euroa. Pyyntiluvat oli myönnetty 35 eri hakijalle. Hirvenmetsästys alkoi 14.10. ja päättyi 31.12.2017.

15.1. VALKOHÄNTÄPEURA 2017 KANTA 2004 – 2017 erittäin vahvassa kasvussa

Myönnetyt Saalis Jäävä

kanta Pinta-ala

Jää / 1000

HA

Lupanumero Luvat

yhteensä AU AN

AIK

YHT VU VN

V

YHT

Kaikki

yht

Luvista

käytetty

%

V% AU% Koko Käyt Koko Käyt Koko Käyt

Yhteensä 532,0 148 76 224 70 62 132 356 54,5 37 66 1372 736 771514 310793 1,78 2,37

Metsäkauriin osalta kasvu pirin alueella on myös erittäin vahvaa, joka näkyy myös

valitettavasti kolaritilastoissa.

Kymen piirin alueella Metsäkauriita metsästettiin 338 kpl ja valkohäntäpeuroja 358 KPL

Hirvikanta rajan takana on sekä hirven että metsäkauriin osalta kasvussa ja se näkyi jo syksyn

aikana

siirtymissä Venäjältä Suomeen.

15.2. Muu riista

14

Muun Riistan osalta seurat ovat jo vuosikymmenten ajan toimineet kestävän käytön periaatteiden mukaan. Piirimme alueella lintukannat ovat säilyneet kohtuullisina.. Metsästys oli kuitenkin hallittua

kantoja vaarantamatonta vaikka riistahallinnon antamia rajoituksia ei kanalintujen osalta ollut. Pienriistaa metsästetään hyvinkin kohtuullisesti lähinnä tuntuman säilyttämiseksi. Jäniskannat ovat olleet yllättävän runsaat ja ajokoiramies on saanut saalista riittävästi. Jänisruttoa havaittiin lähes koko piirin alueella alkusyksyn aikana. Metsähanhea saatiin metsästää Muutamissa Etelä-Karjalan Kunnissa. Vesilinnut ovat perinteisiltä alueilta siirtyneet uusille kosteikoille, ja niiden määrä on selvässä laskussa.

15.3. Villisika Villisian osalta olemme edunvalvojana panostaneet osaamiseen kannanhallinnan osalta. Esimerkit maailmalta ovat siihen opettaneet. Se velvoittaa laajempaan ja kiinteämpään yhteistyöhön paikallisten elinkeinonharjoittajien kanssa, jotta elinkeinojen sekä myös oman harrastajakenttämme osalta vältytään suuremmilta vahingoilta. Villisika tuhoeläimenä on hirveä moninkertaisesti pahempi kaikilla osa-alueilla pihoissa, pelloilla, ja metsissä mutta myös liikenteessä. 2000 luvun alusta pidetty metsästyksellä rajaseudulla kantaa kurissa ruokintapaikkojen avulla – ei levinnyt muualle 2010 luvulla levittäytyminen alkaa ja asf uhka tulee Euroopasta, ei Venäjältä. 2014 tieto viron tilanteesta venäjän kautta – ei uskottu- Virossa koirametsästyskielto. 2015 ruokintakielto alkusyksystä 2015 ruokintakiellon purku (kannan puolittaminen) 1.12.2015 valonkäyttö lupa E Pentinniemi kymen piirin alueella ruokintapaikoilla n.260 kpl. 2015 - 2016 mmm:n työryhmä ASF:n torjuntatoimenpiteiden suunnitteluun asiat järjestykseen: metsästäjät ovat ainoa aktiivinen ryhmä sian ja sitä kautta ASF:n maahantulon estämisessä 2017 lopussa kymessä alasajo hyvässä vaudissa – toteutuu jos karhukanta saadaan kuriin. karhumäärä Kymen alueella metsästystä koskevine asetuksineen vakava este jatkossa myös villisian metsästykselle. Ilman muutoksia lakien ja asetusten osalta kanta jälleen kymessä kasvaa

16.5. villisika - haaste ja mahdollisuus Villisikakannan hallinnassa on jälleen kerran ollut pääosassa osaava ja oppimishaluinen metsästäjä. Sika on liian viisas vastustaja metsästäjälle, jolla ei lajikunnioitusta tai nöyryyttä ole opetella sen lajikohtaisia erikoisuuksia. Oppinut osaaja kaataa sikoja viikoittain säännöllisesti. Valitettavasti villisika on myös tuonut metsästäjäkunnassa kielteisiä ilmiöitä esille, jotka eivät kuulu rehtiin Suomalaiseen maailmassa ainutlaatuiseen metsästysseurakulttuuriin. Villisika on puhtaasti oma kotimainen hyöty ja ongelma. Villisian ”uutuusarvo” luo monenlaisia harhakuvia sen olemassaolon osalta myös metsästyssaaliina. Käytännössä metsästyksen osalta villisika kiinnostaa kotimaisia metsästäjiä. Kaupalliseen metsästykseen ei villisialla Suomessa ole edellytyksiä sillä sikakantamme naapurimaihimme ja Keski- Eurooppaan verrattuna ovat muutaman prosentin luokkaa niiden villisikamääristä. Kaupallisuuteen kuuluvan saalistakuun osalta riski ja puuttuva kokemus jahtijärjestelyjen osalta ovat liian suuria. Suomalaisessa järjestäytyneessä metsästystoiminta mallissa maanomistaja ja metsästäjä kykenevät paikallisella tasolla saadun saaliin yhdessä hyödyntämään, siten myös taloudelliset uhraukset pystytään jakamaan oikein yhteistyökumppaneiden kesken. HAASTEITA SIIS LÖYTYY MUTTA NE OTETAAN VASTAAN !

15

MAASEUDUN YHTEISTYÖLLÄ ODOTUKSET TASAPAINOON, VAHINGOT MINIMIIN !

16.6. VILLISIKAKANNAN KEHITYS

Kymen piiri voi ylpeänä todeta että kannan puolittaminen on onnistunut 17. RIISTANHOITO

Riistanhoitotyö on jo vuosikymmeniä jatkunut seuroissa aktiivisena. Vanheneva jäsenkunta tuo kuitenkin omia rajoituksiaan seurojen talkootyöhön. Useissa seuroissa on kuitenkin korjattujen sääntöjen kautta sekä nuorien jäsenten että koejäsenten avulla osattu vahvistaa työpanosta käytännön toimintojen alueella. Koejäsenet näyttävät kykenevyytensä varsinaisiksi jäseniksi koeaikanaan mm. erilaisissa riistanhoitotehtävissä. Piirien yhteisen riistanhoitotoimikunnan lisäksi SML:n Kymen piirin oma riistahoitotoimikunta toimii tulevia hoitosuunnitelmia ennakoiden. Piiri on jatkuvassa yhteistyössä viranomaisiin ja toimijoihin, jotka tekevät esityksiä riistahoidollisten EU tukien osalta. Tältä osin onkin edistystä tapahtunut ja siihen paneutuu myös oma riistahoitotoimikuntamme jatkossa. Koulutus poikkeuslupien hakemisesta rauhoittamattomille onnistui ja ne ovat nyt pääosin voimassa vielä seuraavat 2 vuotta. Suojelujärjestöt ovat myös aktivoituneet valituksissaan lupien osalta.

16

Eräs tärkeimpiä riistanhoitotoimia on vieras- ja pienpetojen pyynti. Tämä on piirimme alueella toiminut hienosti ja kolmen piirin yhteistyöllä on saatu toimiva ja tehokas järjestelmä sitä tukemaan. Palkintoina jaetaan vuosittain 2400€, joka on kannustin tehdystä valtaisasta työstä luonnon tasapainon säilyttämiseksi. Tämän työn opastaminen myös nuoren harrastajakunnan pariin onkin haaste johon pyritään

vastaamaan jo tulevana vuonna. Pienpetopyytäjien parhaat palkitaan vuosittain.

18. PIENPETOKAMPANJA 2016 TULOKSET SML- KYMEN PIIRI RY

Riistakeskuksen palkinnot Lahjakortit toimitetaan henkilöille syksyn aikana.

Parhaat pyytäjät: 1. Antti Mönkkönen 180 euron lahjakortti

2. Antero Ahtiainen 130

3. Tomi Nevalainen 120

4. Heikki Vertanen 100

5. Matti Jalonen 90

6. Antti Venho 80

Arvonta kaikkien pisteitä sisältäneiden tuloskorttien kesken:

Henna Puputti, Merenlahden Riistamiehet ry 50 euron lahjakortti

Risto Raukola, Hurukselan Jahti ry 50 euron lahjakortti

Kymenläänin Kennelpiin palkinnot 2016 pienpetokampanjaan Arvonta kaikkien vähintään 45 pistettä sisältäneiden tuloskorttien kesken, 50 euron S-ryhmän lahjakortit: Timo Pylsy Harjulan Erä Antti Humsari Myllykosken My Risto Laukkarinen Kymin Metsästäjäin Liitto Jouni Junnola Villalan ja Lähikylien Hirvimiehet

Kahdelle parhaalle minkin, supikoiran, ketun ja näädän pyytäjälle S-ryhmän 50 euron lahjakortit: Supikoira: Antti Mönkkönen, Suosaarentie 10, 54500 Taavetti Tommi Nevalainen Vilneiemen My Minkki: Jarkko Kettunen Rautalahden Erä Matti Nygren Kymin Metsästäjäin Liitto Kettu: Antero Ahtiainen, KyKy ry Risto Kelkka Enäjärven Erä Näätä: Mikko Immonen, Erä Enso Aulis Peippo Kokkolanjoen Erämiehet

Nuoret koirilla metsästävät, 200 euron S-ryhmän lahjakortti

Juho Repo, Melkoniemen Riista ry

SML Kymen piiri seurapalkinnot:

Paras seura (vertailuluku) Haikkaanlahden Metsästäjät ry 200 €

Arvotut 3 kpl

17

Myllykosken My 200 €

Merenlahden Riistamiehet ry 200 €

Ravijoen Em ry 200 €

19.. HANKKEITA

13.1. VILLISIAN KANTAKIRJA

Villisian kannanhoidon saamiseksi tosiasioihin perustuvalle tasolle on luotiin nettipohjainen reaaliaikainen seurantajärjestelmä villisian esiintymismäärän, kaatomäärien, sekä vahinkokohteiden kartoitukseen. Järjestelmää voivat hyödyntää sekä metsästäjät, elinkeinoharjoittajat että viranomaiset. Järjestelmän avulla saadaan välittömästi yksilöityä tietoa reaaliajassa hyödynnettäväksi ja käyttäväksi eri kohteissa. Havaintoja järjestelmään on kertynyt erinomaisen hyvin ja myös kauempaa Suomessa

19.2. TPM- TURVAA PERINTEET JA MONIMUOTOISUUS

Uuden nuoremman metsästäjäkunnan mukaan saamiseksi aktiivisiksi luonnonhoitajiksi tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta kansalliset perusarvomme saadaan säilytettyä kotimaisten lajien ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen metsästyskulttuurimme säilyttämiseksi. Perinteiden paluuta edustaa nykyisin myös eri pienpedoista saatavien turkisten parempi talteenotto, joiden osalta on uusia hankkeita olemassa ja jotka osaltaan edustavat luonnon hyötykäytön eettisen tason monipuolisempaa arvostamista.

kilpailu hyvän asian puolesta nuorten kanssa Kilpailun säännöt TPM – hankkeeseen osallistumisesta löytyvät Kymen Piirin kotisivuilta: https://www.sml-kymenpiiri.fi/

ja itse kilpailu: https://www.sml-kymenpiiri.fi/tpm/pyyntikilpailu Joukkueet voivat olla seurajoukkueita tai useampi joukkue seuran sisällä.

Tehdystä työstä hyvät palkinnot:

19.3. TULOKSIA TPM 2017

Joukkueita: 40 kpl

Osallistujia: 163 kpl

Miehiä: 126 kpl

Naisia: 37 kpl

Nuoria: 69 kpl

vk1 vk2 vk3

Saalismäärät yhteensä ja tehoviikoittain:

- supikoiria: 598 kpl 267 + 122 + 209

- minkkejä: 15 kpl 6 + 5 +

4

- kettuja: 41 kpl 20 + 16 +

5

- mäyriä: 26 kpl 10 + 11 +

5

18

- näätiä: 4 kpl 0 + 4 +

0

- villiintyneitä kissoja: 1 kpl 1 + 0 + 0

- variksia ja harakoita: 49 kpl 34 + 15 +

0

Yhteensä: 734 kpl 38 + 173 +

223

20. LUONTO- JA ERÄKESKUS

Voikkaan Luonto- ja Eräkeskus

sijaitsee osoitteessa Voikkaantie 2, 45910 Voikkaa.

Tilat:

Varattavissa on kolme eri tilaa, ammuntasimulaattorit Simway 1 ja Simway 2 sekä kokoustila 1.

Varausjärjestelmään pääsee tästä linkistä.

https://www.sml-kymenpiiri.fi/erakeskus/varauskalenteri Kokoustilat:

Iso sali 150 €, jäsenet 50 € (Varataan erikseen puhelimitse).

Kokoustila 1: Vieraat 15 €/h, min. veloitus 30 €.

Jäsenseurat: em. hinnat -50%.

Ammuntasimulaattorit:

Vieraat 40€/h ja 120€/ilta (4h), jäsenet -50%.

21. . KILPAILUTOIMINTA On todellisessa syöksykierteessä. Nyt loppuvat sekä järjestäjät että ampujat. Osanotto on runsainta sarjoissa 60-70v.

OSANOTTAJAT SM kilpailut KYMI 2008 -2017

vuosi paikka piiri SUORITUKSIA nuoria 2017 Hyvinkää/Mäntsälä Ky 150 7

2016 Pessalompolo KY 115 12 2015 Hyvinkää ky 200 20

2014 IIKAALINEN KY 193 20 2013 PESSALOMPOLO KY 173 24 2012 LIEKSA KY 163 20 2011 IKAALINEN KY 253 42 2010 HYVINKÄÄ KY 275 48 2009 KAJAANI KY 232 26 2008 IKAALINEN KY 272 48

19

MUISTOJEN HAVINAA

1970-luvulta asti järjestetyt 6-seuran hirvenjuoksu/hiihtokisat (nimi on vaihdellut järjestävien seurojen lukumäärän mukaan) on päätetty järjestelyvaikeuksien takia lopettaa. Viime kauden palkintojenjako ja päätöskisa pidettiin Haapalassa LA 23.9.2017 ALKAEN KLO 14. Kisat järjestettiin retromielellä (ensimmäinen kisa järjestettiin aikanaan Haapalassa) eli kisassa saa mielellään käyttää niin vanhoja kamppeita kuin mitä kaapista löytyy (onkohan kenelläkään "uskallusta" ampua avotähtäinkiväärillä?).

SUOMENMESTARIT: Luodikko Monto Jouni M60,

Lahti Kari M80, Hirvi: Eskola Ailo M80 Ilmahirvi: Eskola Ailo M80,

Savukari Sirkka N50 Ilmaluodikko Eskola Ailo M80 Hirvenjuoksu: Takanen Jouni M50 Hirvenhiihtely: Takanen Jouni M50 Hirvenhiihto: Kontunen Pauli M80

SUURMESTARISUORITUKSET

Kari Lahti Ilmaluodikko M80 Ahti Hovi Hirvi M60 Ailo Eskola Ilmaluodikko M80

RANKING 2017 RANKING HIRVI Takanen Jouni 282 RANKING LUODIKKO Monto Jouni 282 RANKING HAULIKKO Korpi Kai 95 RANKING TRAP Korpi Kai 95 RANKING Ilma luodikko Peltola Jari 285 RANKING Ilma hirvi Hulkkonen Topi 277

22 . JÄSENHUOLTO

21.1 Metsästäjäristeily VALTAKUNNALLINEN METSÄSTÄJÄRISTEILY 2017 M/S SILAJ EUROPA 21.-22.1.2017 Nykyisellään alle sata osanottajaa, Useiden muistikuvien mukaan hauskaa oli kaikilla.

21.2. Pietarin Metsästys- ja kalastusmessut Hunting and Fishing PIETARI 24-26.3.2017 (Erämessut) Jo SEITSEMÄNNEN KERRAN katsomassa tarjontaa naapurin puolella

20