Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1
9/7/2016 1
Ravitsemus ja liikunta edistävät kognitiota ja toimintakykyä
ikääntyessä
Tiia Ngandu, LT
Esityksen runko
• Kognitio ja muistisairaudet ikääntyvässä väestössä
• Mitä tiedetään:
– Ravitsemus ja kognitio
– Liikunta ja kognitio
• FINGER-tutkimus
9/7/2016 2
2
(Christensen et al. Lancet 2009)
Odotettavissa oleva elinikä
9/7/2016 3
4
Tiedot, taidot
Koulutus, kokemus
Sairaudet, vauriot
Tiedonkäsittelyn nopeus
Nuoruus Keski-ikä Vanhuus
Portin R. 1996
Kognitiivisten toimintojen kehitys
9/7/2016
3
9/7/2016 5
Alzheimerin
tauti
MUISTISAIRAUDET
65-70 %
Lewyn
kappale -tauti
Otsa-
ohimolohko-
rappeumat
Parkinsonin
tautiin liittyvä
muistihäiriö
Vaskulaarinen
kognitiivinen
heikentyminen
9/7/2016 6
4
9/7/2016 7
Muistisairauksien esiintyvyys Suomessa
• Suuri inhimillinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen
haaste
• Muistisairauksiin sairastuu arviolta 13 000 - 14 500 henkilöä vuodessa
• Suomessa arviolta 150 000 henkilöä, joilla on muistisairaus
• 115 000 - keskivaikea-vaikea muistisairaus
• 35 000 lievä muistisairaus
• Vähintään 120 000 lievä kognitiivinen heikentymä
2020: 130 000
Terveet aivot Alzheimer-aivot
? Geenit Ympäristö
Useat riskitekijät vaikuttavat Alzheimerin taudin
syntyyn koko elämänkaaren ajan
Syntymä Lapsuus Aikuisikä Vanhuus
Nuoruus Keski-ikä
0 20 60 75
Mangialasche, Kivipelto et al., 2012 9/7/2016 8
5
9/7/2016 9
Alzheimerin taudin riski- ja suojatekijöitä
• Aivoverisuonisairaudet
• Korkea verenpaine
• Korkea kolesteroli
• Ylipaino
• Diabetes
• Homokysteiini
• Tupakointi
• Masennus/stressi
• Pään vammat
• Korkea koulutustaso
• Liikunta
• Aktiivinen elämäntapa
• Välimeren ruokavalio
• Antioksidantit, E-vitamiini
• B-vitamiinit
• Kala, pehmeät rasvat
• Vähäinen alkoholin kulutus
• Kahvi
• Verenpainelääkitys
Riskitekijät Suojatekijät
RAVITSEMUS JA KOGNITIO
9/7/2016 10
6
9/7/2016 11
Nutrition and memory
9/7/2016 12
Tolppanen, Ngandu ym. JAD 2014
Keski-iän lihavuus lisää muistisairauden riskiä
Painon putoaminen myöhemmin voi myös liittyä
alkavaan muistisairauteen Elinkaarinäkökulma on tärkeä kun
selvitetään muistisairauksien riskitekijöitä
7
Ravinnon rasva keski-iässä ja dementia
Laitinen et al., Dem Ger Cog Dis 2006
0 0,5 1 1,5 2
4. kvartil
3. kvartil
2.kvartil
REF
OR
SFA
PUFA
9/7/2016 13
Alkoholi, kahvi
Useissa tutkimuksissa havaittu, että kohtuullisesti alkoholia käyttävillä on pienempi muistisairauden riski
(Orgogozo et al, 1997; Elias et al, 1999; Ruitenberg et al, 2002; Huang et al, 2003; Stampfer et al., 2005)
Paljonko on kohtuullisesti?
Kohtuullinen kahvinkäyttö voi suojata (Eskelinen, Kivipelto et al., JAD 2009)
9/7/2016 14
8
Välimeren ruokavalio voi suojata muistisairauksilta
9/7/2016 15
Singh ym. JAD 2014
9/7/2016 16
Ruokavalinnat
Usein Harvoin
Vihannekset ja juurekset Makkararuoat
Marjat ja hedelmät Kananmunat
Leipä Karkit
Kala Makeat virvoitusjuomat
Kahvi Sokeri (teessä ja kahvissa)
Tyydyttymättömät rasvat Suolakala
(maito, piimä, levitteet) Tyydyttyneet rasvat
Vähäinen/ kohtuullinen alkoholin käyttö
Ei suolan lisäämistä ruokiin
Leivonnassa ja ruoanlaitossa kasviöljyt tai margariini
Eskelinen, Ngandu et al., 2011
Terveellisillä keski-iän ruokavalinnoilla 90 %
pienempi AT:n riski (OR 0.10 (0.01-0.94))
9
Variable Crude Model Model 1 Model 2
tHcy 1.16
(1.04 - 1.31)
1.18
(1.02 – 1.36)
1.19
(1.01 – 1.39)
HoloTC 0.980
(0.965 – 0.995)
0.980
(0.963 – 0.997)
0.977
(0.958 – 0.997)
Folate 1.05 (0.94 – 1.17) 1.03 (0.91 - 1.16) 1.01 (0.87 – 1.18)
B 12-vitamiini ja folaatti
Hooshmand, Kivipelto et al., Neurology, 2010
9/7/2016 17
Lähteitä ravinnossa mm.
B12: liha, lohi, maito ja maitotuotteet, kananmuna
Folaatti: palkokasvit, pavut, täysjyväviljat, tummanvihreät vihannekset, maksa
9/7/2016 18
Ravitsemusinterventiot
• B-vitamiinivalmiste saattaa olla hyödyllinen
• E-vitamiinivalmisteet – ei vaikutusta
• Flavonoidivalmisteet – ei vaikutusta
• Monivitamiinivalmiste – ei vaikutusta
• Ginkgo biloba – ei vaikutusta
• Ruokavaliointerventioit?
10
9/7/2016 19
Valls-Pedret, et al. JAMA Intern Med. 2015; 175(7):1094-1103.
LIIKUNTA JA KOGNITIO
9/7/2016 20
11
Keski-iän liikunta vähentää
muistisairauden riskiä
Dementia AD
OR
(95% CI)
0.47
(0.25-0.90)
0.35
(0.16-0.80)
Total brain volume
Grey matter volume
White matter volume
β-
coefficient
0.21 (p<0.001)
β 0.29 (p<0.001)
β 0.15 (p<0.001)
Rovio, et al., Lancet Neurology 2005
Rovio, et al. Neurobiol Aging 2009
Brain derived neurotrophic factor
(BDNF): a marker of cognitive
functioning?
Komulainen,et al., 2008
9/7/2016 21
Relative risk of dementia, cognitive impairment, or cognitive decline in observational studies
with about 5 years or more of follow up, comparing persons who exercised the most versus
those who exercised the least.
Kenneth Rockwood , Laura Middleton. Physical activity and the maintenance of cognitive
function. Alzheimer's & Dementia Volume 3, Issue 2, Supplement 2007 S38 - S44
9/7/2016 22
12
Liikunta vai joku muu siihen liittyvä asia? Riittääkö, että kokee oman kuntonsa hyväksi?
1 0,8 1,0 1,0
2,5
5,0
0
1
2
3
4
5
6
7
Good (REF.) Satisfactory Poor Good (REF.) Satisfactory Poor
Perceived fitness in midlife Perceived fitness in midlife
Model for APOE ɛ4 carriers Model for APOE ɛ4 non-carriers
OR
(Kulmala et al. 2014)
9/7/2016 23
Liikunta interventiot
9/7/2016 24
Erickson et al., PNAS 2011;108:3017–3022
N=120 older adults; aerobic training 3d/wk for 1 y vs.
stretching
N=170 older adults with SCI; aerobic training 3d/wk for 1 y vs.
stretching
Lautenschlager et al., JAMA. 2008;300(9):1027-1037
13
JAMA Intern Med. 2013;173(9):797-804. doi:10.1001/jamainternmed.2013.189
Figure 2. Effects of interventions on composite cognitive score. For the primary outcome of change in the composite cognitive score,
scores improved significantly over time but did not differ between the mental activity intervention (MA-I) and mental activity control
(MA-C) groups, the exercise intervention (EX-I) and exercise control groups (EX-C) groups, or all 4 randomization groups.
9/7/2016 25
26
Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus
(Diabetes Prevention Study, DPS):
Kognitiotutkimus
HR
Tavoitteet:
• Painon pudotus >5%
• Rasvan saanti <30 E%
• SFA <10 E%
• Kuitu >15g/1000kcal
• Liikunta >30 min /vrk
(Lehtisalo ym. JNHA in press)
9/7/2016
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
0 1 2 3 4 or 5
CE
RA
D k
okonais
pis
teet
Saavutettujen tavoitteiden määrä
P=0.014
Vakioitu: ikä, sukupuoli, koulutus, ApoE4, tupakointi, SBP ja
interventioryhmä
14
Norton et al., Lancet Neurol, 2014; Kivipelto and Mangialasche, Nature Neurol Rev, 2014
Brookmeyer et al., Alzheimers Dement 2007
Kuinka paljon Alzheimerin tautia voi ehkäistä?
Riskitekijä PAR
Diabetes 2.9%
Keski-iän verenpaine 5.1%
Keski-iän lihavuus 2.0%
Vähäinen liikunta 12.7%
Masennus 7.9%
Tupakointi 13.9%
Vähäinen koulutus 19.1%
Yhdistetty PAR* 28.2%
PAR=population-attributable risk.
*Adjusting for non-independence of the
risk factors.
9/7/2016 27
20 % väheneminen
riskitekijöissä
vähentäisi 15 %
AT:sta vuoteen 2050
mennessä
Taudin alun
myöhentäminen 1
vuodella vähentäisi
9 miljoonaa AT:ta
vuoteen 2050
mennessä
Finnish Geriatric Intervention Study to
Prevent Cognitive Impairment and Disability
Muistitoimintojen Heikentymisen Ehkäisytutkimus
07/09/2016 28
15
Epäterveellinen ravinto,
Alkoholin liikakäyttö,
Tupakointi, Diabetes, Masennus
APOE,
Muut geenit
MUISTISAIRAUS
Liikunta, kognitiivinen ja
sosiaalinen aktiivisuus
0 20 60 75
Aikuisuus Keski-ikä Vanhuus
Koulutus
SUOJATEKIJÄT
Korkea verenpaine
Lihavuus
Korkea kolesteroli
Aivoreservi
?
Neuronituho
Verisuoni-
tapahtumat
?
RISKITEKIJÄT
Sukurasite
MEKANISMIT
MEKANISMIT
Alzheimerin taudin syntyyn vaikuttavat monet
riskitekijät elämänkaaren aikana
Kivipelto, Mangialasche, Ngandu. Oxford Text Ger Medicine 2016, in press 9/7/2016 29
• Tavoite: Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisy
korkean riskin henkilöillä monimuotoisen
elintapaintervention avulla
• 2-vuoden monimuotoinen elintapainterventio
Ravitsemusneuvonta
Liikunta
Kognitiivinen harjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus
Tehostettu riskitekijöiden seuranta ja hallinta
(verenpaine, kolesteroli, BMI, glukoosi)
Clinicaltrials.gov NCT01041989
Protocol in Kivipelto, et al., Alzheimer & Dementia 2013 9/7/2016 30
Muistitoimintojen Heikentymisen
Ehkäisytutkimus
16
FINLAND
Kuopio
Oulu
Seinäjoki
Turku
Helsinki Vantaa
Osallistujat:
- N=1260
- Ikä 60-77vuotta
- Satunnaistettu 2 ryhmään (1:1)
- Kutsuttu aiempien
väestötutkimusten osallistujien
joukosta
- Kohonnut riski
muistisairauksiin
Aikataulu:
- Interventiojakso päättyi 2/2014
- Seurantajakson käynnit
alkoivat 2015
Clinicaltrials.gov NCT01041989 Kivipelto et al., Alzheimer & Dementia 2013 9/7/2016 31
9/7/2016 32
SE
UL
ON
TA
KÄ
YN
TI
1.
BA
SE
LIN
E K
ÄY
NT
I
2.
BA
SE
LIN
E K
ÄY
NT
I
SA
TU
NN
AIS
TA
MIN
EN
INTENSIIVINEN INTERVENTIO
TAVANOMAINEN TERVEYSNEUVONTA
INT
ER
VE
NT
ION
TIE
DO
TU
ST
ILA
ISU
US
MINI-
INTERVENTIO
3 6 9 12 15 18 21 24
RAVITSEMUS:
8 ryhmätapaamista,
3 yksilötapaamista
KOGNITIIVINEN HARJ: 9 ryhmätapaamista
Omaehtoinen harjoittelu
LIIKUNTA: 1-2x/vk lihaskunto
2-4x/vk aerobinen
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN
TARKKA SEURANTA JA HALLINTA Hoitaja: 6 tapaamista, Lääkäri: 3 tapaamista
kuukausi
INTERVENTIOAIKATAULU
LIIKUNTA: 2-3x/vk lihaskunto
5x/vk aerobinen
LIIKUNTA: 2x/vk lihaskunto
4-5x/vk aerobinen
KOGNITIIVINEN HARJ: 2 ryhmätapaamista
Omaehtoinen harjoittelu
17
33
• Ruoka-ainetasolla – Kalaa vähintään 2 x vko – Kasviksia, hedelmiä ja marjoja 400 g/vrk – Pehmeät rasvat – Viljatuotteista täysjyvä- ja kuitupitoiset – Maitotuotteista vähärasvaiset – Sakkaroosin saannin rajoittaminen – Muut yksilölliset tavoitteet – D-vitamiinivalmisteen käyttö
FINGER-ravitsemusinterventio: tavoitteena suositusten mukainen ruokavalio
Ravitsemusasiantuntija toteuttaa,
mukana myös muistitoimintojen näkökulma
9/7/2016
9/7/2016 34
FINGER-ravitsemusinterventio: yhdistelmä yksilö- ja ryhmäneuvontaa
• 3 yksilötapaamista ravitsemusasiantuntijan kanssa – Oman tilanteen arviointi, tavoitteiden räätälöinti
yksilöllisesti – Ruokavaliotavoitteiden asettaminen ja seuranta – Tarvittaessa ylimääräisiä käyntejä
• 6-8 ryhmätapaamista pienryhmässä – Joka kerralla oma teema – Alustus, keskustelua, tehtäviä, ryhmän tuki
18
07/09/2016
Liikuntainterventio
0-1 mo 1-3 mo 3-6 mo 6-24 mo
Resistance Exercise
Exercise frequency/wk 1-2 1-2 2 2-3
Duration of exercise, min 30-45 30-60 45-60 60
Number of muscle groups 8-10 8-10 8-10 8-10
Repetitions/ set 8-15 10-20 8-20 8-20
Load % 1RM 40-50 60 70 70-80
Number of sets 2 2-3 1-3 2-3
Aerobic Exercise Exercise frequency/wk 2 2-3 3-4 3-5
Duration of exercise, min 30-45 30-45 30-60 45-60
35
07/09/2016
• Kognitiivinen interventio
– 10 ryhmätapaamista psykologin johdolla
– Itsenäinen tietokoneharjoittelu (n. 2-3 kertaa viikossa, kaksi 6 kk:n jaksoa)
– Harjoittelun kohteena: episodinen muisti, toiminnanohjaus, tiedonkäsittelyn nopeus ja työmuisti
• Sosiaalista aktiivisuutta lisättiin: – Tutkimuskäynneillä, eri interventioiden
ryhmätapaamisissa
– Vierailu paikalliseen Muistiyhdistykseen
3) Kognitiivinen harjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus
36
19
07/09/2016
4) Sydän- ja verisuonitautien
riskitekijöiden hallinta
• Perustuu Käypä hoito –suosituksiin: verenpaine, dyslipidemia, diabetes, lihavuus – Säännölliset tapaamiset tutkimushoitajan ja
lääkärin kanssa (riskitekijöiden arviointi, motivointi)
– Mikäli lääkehoitoa tarvittiin, tutkittavat ohjattiin omalle lääkärille
37
Intervention vaikutus kognition muutokseen
mitattuna NTB testisarjalla
(ensisijainen päätetapahtuma)
0,00
0,05
0,10
0,15
0,20
0,25
Baseline 12 months 24 months
Control Intervention
Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa:
Estimaatti (95% CI) = 0.022 (0.002-0.042)
p=0.03
Viivat = kognition muutos alkutilanteesta 12 kk ja 24 kk saakka
Korkeampi arvo = parempi suoritus
Pylväät = keskivirhe
P-arvo = ryhmien välinen ero kognition muutoksen suhteen
Ngandu, Solomon, Kivipelto et al, Lancet, March 12, 2015
25% enemmän
paranemista
interventioryhmässä
9/7/2016 38
20
Intervention vaikutus kognition muutoksen eri osa-alueilla (Toissijainen päätetapahtuma)
0,00
0,02
0,04
0,06
0,08
0,10
0,12
0,14
Baseline 12 months 24 months
Toiminnanohjaus
Control Intervention
0,00
0,02
0,04
0,06
0,08
0,10
0,12
0,14
Baseline 12 months 24 months
Tiedonkäsittelyn nopeus
Control Intervention
Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa:
Estimate (95% CI), p-arvo
0.027 (0.001-0.052) 0.030 (0.003-0.057) 0.038 (0.002-0.073)
p=0.04 p=0.03 p=0.04 Ngandu, Solomon, Kivipelto, et al, Lancet 2015
Vaativat
muistitehtävät
83% enemmän
paranemista
150% enemmän
paranemista
40% enemmän
paranemista
9/7/2016 39
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
Intervention Control
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
Intervention Control
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
Intervention Control
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
Intervention Control
Kognition heikentymisen risk 2 vuoden aikana:
OR (95% CI)
NTB
Kokonaismuutos NTB Muisti
NTB
Toiminnanohjaus
NTB tiedonkäsittelyn
nopeus
*
* *
* p<0.05
Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015 9/7/2016 40
21
Elintapaintervention vaikutus riskitekijöihin
Kontrolli Interventio Ero interventio- ja
kontrolliryhmien välillä vuodessa
Keskimääräinen muutos
(SE)
Keskimääräinen muutos
(SE)
Estimaatti (95% CI) P-arvo
Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät*
Painoindeksi (kg/m2) -0·33 (0·05) -0·49 (0·05) -0·077 (-0·149 - -0·006) 0·02
Elintavat **
Kalan käyttö ≥ 2 krt/vko (%) +0·8 +11·0 10·2 <0·001
Päivittäin vihanneksia (%) -1·0 +2·9 3·9 0·023
Liikuntaa ≥ 2 krt/vko (%) -2·1 +7·0 9·1 <0·001
* Sekamalli
** Multinominaalinen logistinen regressio (muutos %-yksikköä lähtötilanteen ja 24 kk välillä)
Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015 9/7/2016 41
Regression coefficients and p-values1
Physical activity earlier
in life
Chair rise
(time)
4m normal
walking
(time)
10m maximal
walking
(time)
Grip strength
(kg)
SPPB score2
“In my leisure time, I
read, watch TV, and work
in the household with
tasks which do not
physically tax me”
0
0
0
0
0
Physically active at least
4 hours per week (walk,
cycle etc.)
-0.08 (<0.001)
-0.02 (0.304)
-0.02 (0.442)
0.005 (0.281)
0.50 (0.001)
Physical exercises to
maintain physical
condition for at least 3
hours per week
-0.15 (<0.001)
-0.02 (0.343)
-0.05 (0.201)
0.01 (0.235)
0.75 (<0.001)
Vapaa-ajan liikunta elämän aikana ja liikkumiskyky iäkkäänä
1 Models adjusted for sex, education, follow-up time, Body Mass Index, smoking, chronic conditions and self-
rated health. 2 Regression estimates from the censored regression models are presented.
Kulmala et al. Journal of physical activity and health 2016, in press. 9/7/2016 42
22
1
0.57*
0.37*
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
Sedentary Moderatelyactive
Very active
Risk of having difficulties in SPPB in Finger baseline based on earlier life physical activity
Risk of having difficulties inSPPB in later life
*p<0.05
Kulmala et al. Journal of physical activity and health 2016, in press.
Earlier life physical activity
9/7/2016 43
9/7/2016
Interventio N=631
Kontrolli N=629
Keskeytykset 87 (13.8 %) 66 (10.5 %) (p=0.07)
Haitat* Itseraportoitu, kaikki syyt 46 (7.3%) 6 (1.0%)
Kuolemat tutkimuksen aikana 5 5
Rekisteriseuranta**
Sydäninfarkti 8 10
Aivohalvaus 10 8
Kokemus osallistumisesta
Erittäin myönteinen 52.2 % 43.8 %
Myönteinen 44.9 % 52.6 %
Ei osaa sanoa 0.2 % 1.1 %
Kielteisesti 0.0 % 0.2 %
Muu 2.8 % 2.3 % *Ei vakavia haittoja
** Käytettävissä rekisteritiedot vuoden 2013 loppuun saakka
Keskeytykset, haitat ja kokemukset
44
23
FINGER tutkimuksen merkitys
• Muistihäiriöitä ja kognition heikentymistä voidaan ehkäistä monipuolisella elintapaohjauksella
• FINGER tarjoaa mallin, jota on mahdollista soveltaa muistisairauksien riskin vähentämiseen
• Jatkoseuranta – muistisairauksien/Alzheimerin taudin ilmaantuvuus, kustannusvaikuttavuus, muut päätetapahtumat, elintapamuutosten pysyvyys
9/7/2016 45
9/7/2016 46
European Dementia Prevention Initiative
EDPI Pre-DIVA Prevention of Dementia by Intensive Vascular Care
MAPT Multidomain Alzheimer Preventive Trial
www.hatice.eu
www.edpi.org
TULEVAISUUS?
24
Malli muistihäiriöiden ehkäisyyn?
7.9.2016 47
Sydänterveys on aivoterveyttä – verenpaine ja
kolesterolitasot kuntoon ja sokeriaineenvaihdunnan
häiriöt hallintaan
Vältä ylipainoa
Muista monipuolinen ja terveellinen ruokavalio –
pienilläkin ruokavalion muutoksilla voi olla suuri merkitys
Liiku – kaikenlainen liikunta on hyväksi aivoille ja keholle
Käytä aivojasi – valitse henkisesti virkistävää tekemistä
Sosiaalinen kanssakäyminen pitää aivot virkeinä
Tupakointi ja liiallinen alkoholin käyttö ovat haitaksi myös
aivoille
Suojaa pääsi vammoilta
Vältä liikaa stressiä ja muista levon merkitys myös aivoille
Aivojen kunnossapito on elinikäinen projekti, ja tähän
työhön on hyvä tarttua mahdollisimman varhain.
Käytännön ohjeita ehkäisytyöhön
9/7/2016 48
• Ryhmätoiminta!
• Yksilöllisesti räätälöidyt konkreettiset neuvot
• Koulutettu henkilökunta
• Oman motivaation löytäminen
• Positiivinen palaute
• Yhteiskuntarakenteiden merkitys
25
www.omahoitopolut.fi
9/7/2016 49
50 50
KIITOKSET Rahoitus: Suomen Akatemia, Kansaneläkelaitos, La Carita säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö,
Alzheimer’s Research and Prevention Foundation, Alzheimer’s Association, Juho Vainion säätiö, Novo
Nordisk Fonden, Vetenskapsrådet, EVO/VTR-rahoitus, Diabetestutkimussäätiö, Etelä-Pohjanmaan
Kulttuurirahasto, EU FP7, JPND
9/7/2016
Tiina Laatikainen
Jaana Lindström
Markku Peltonen
Jenni Lehtisalo
Minna Rusanen
Jenni Kulmala
Esko Levälahti
Antti Jula
Satu Pajala
Katri Hemiö
Hilkka Soininen
Alina Solomon
Rainer Rauramaa
Raimo Sulkava
Merja Hallikainen
Tuomo Hänninen
Teemu Paajanen
Marjo Eskelinen
Miika Vuorinen
Timo Strandberg
Riitta Antikainen
Miia Kivipelto
Francesca Mangialasche
Laura Fratiglioni
Bengt Winblad
Lars Bäckman
Shireen Sindi
Göran Hagman
Anders Wimo
Ulrika Akenine
Sandrine Andrieu
Carol Brayne
Edo Richard
Willem A. van Gool
Turku PET Centre
Jaakko Tuomilehto
Juha Rinne
Nina Kemppainen
Kiitos tutkittaville ja
tutkimushenkilökunnalle!
26
9/7/2016 51
Kiitos!
Miia Kivipelto ICAD 2010