Osallisuus koulussa ja opetuksessa 23.9.2015

Päivän avaus:

Kuuleminen, neuvottelu vai osallisuus

Sivistysjohtaja Peter Johnson

Tulevaisuuskirja: kehityksen kuudes aalto

” Opetuksessa tulisi yhä enemmän hyödyntää oppilaiden luontaista uteliaisuutta ja luovuutta.

Osallistavilla menetelmillä kasvatetaan oppilaiden motivaatiota.

On myös kunnioitettava ihmisten luontaisia lahjoja ja tehtävä niille tilaa.

Tulevaisuudentutkimuksessa on kehitetty paljon osallistavia

menetelmiä sovellettavaksi erilaisiin vuorovaikutustarpeisiin. ”

(Markku Wilenius, Tulevaisuuskirja, 171, 2015)

Tulevaisuuskirja: kehityksen kuudes aalto

” Koulutusjärjestelmän kehittämisessä on lopultakin kyse siitä, kuinka ihminen nostetaan sen keskipisteeksi: ihminen henkisenä, aineellisena ja sosiaalisena olentona.

Kuudennessa aallossa ihmiskeskeisemmät, avoimuuteen perustuvat toimintamallit korvaavat yhä useammin

mekanistiset, järjestelmäkeskeiset toimintamallit.. ”

(Markku Wilenius, Tulevaisuuskirja, 172, 2015)

Koulukulttuuri ja oppilas keskiöön Perusopetuksen uudistuva opetussuunnitelma keskittyy koulukulttuurin kehittämiseen. Keskiössä on koulun ja oppilaiden oman kokemusmaailman yhdistäminen. – Paljon on puhuttu siitä, että suomalaislapset eivät viihdy koulussa ja oppimisen ilo on kateissa. Uusi opetussuunnitelma kannustaa oppilaita mukaan koulutyön suunnitteluun. Oppilaiden osallistumisen kautta saadaan lisää intoa oppimiseen.” (Opetussuunnitelmatyön päällikkö Irmeli Halinen Opetushallitus /YLE 5.3.2015)

Oliko ennen kaikki paremmin?

”Oliko ennen kaikki paremmin

Mistäpä mä sen tietäisin

Maailman muuttuvan sanotaan

Kuitenkin tullaan ja kadotaan”

(Neljä Ruusua: Valuva Taivas, 2001)

Suomalaisen yhteiskunnan ja koulun evoluution vaiheet NÄKÖKULMA 1. vaihe 1809-1906 2. vaihe 1906-1995 3. vaihe 1995 ->

Yhteiskunnan kehitysvaihe

Maatalousyhteiskunta Teollinen yhteiskunta Jälkiteollinen tietoyhteiskunta

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen vaihe

Säätyjen valta, Säätyvaltio-päivät 1809-1906

Kansanvalta 1906 -> Eduskunta (yleinen äänioikeus)

Suomi EU:n jäseneksi 1995 + globaali keskinäis-riippuvuus vahvistuu

Kansalaisen osallisuus

Alamaisuus (Aktiivinen) kansalaisuus + Globaali toimijuus ja riippuvuus korostuu

Koulu kansan sivistäjänä

Nationalismi, siveys ja kuuliaisuus

Sivistystason nousu ja tasa-arvo (oppivelvollisuus 1921, peruskoulu 1972)

Osaamistason erinomaisuus ja globaali kilpailukyky

Oppilaan tehtävä koulussa

Läksyn osaaja ja kontrollin kohde

Opettajakeskeisestä opettamisesta oppilaskeskeiseen oppimiseen

Oppilas oman tietorakenteensa luojana sekä vastuunotto itsestä, oppimisesta ja yhteisöstä

Oppilas kasvuyhteisössä

Alamaisuus ja keskinäinen kilpailu

Aktiivisuus, itsekeskeisyys ja keskinäinen kilpailu

Osallisuus ja yhdessä oppiminen

Kasvatuksen haasteet

Kansallistunteen kohottaminen, sivistymättömyys, lukutaidottomuus

Kansallisvaltion kehitys ja yhtenäisyys (1918 ->), koulutustason ja hyvinvoinnin nousu

Kilpailukykyinen osaaminen, maailmankansalaisuus, monikulttuurisuus, avarakatseisuus

Nuoruus 1970-luvulla

Suomessa äänioikeuden ikäraja laskettiin kaikissa vaaleissa

18 vuoteen v 1972 ja vaalikelpoisuus v 1976

Kuuleminen Neuvottelu Osallisuus

Suhde valtaan

Ylempi taho kuulee alempaa

Kaksi tasavertaista tahoa hakevat hyväksyttävää ratkaisua

Tasavertainen dialogi ratkaisujen löytämiseksi ja myös uuden luomiseksi

Esimerkkejä

Kuntalain edellyttämät asianosaisten kuulemiset ennen päätöstä

Asiakasneuvottelu, kaupankäynti

Yleinen lainsäädäntö, opetusalan lain-säädäntö, lapsia ja nuoria koskevat erityislait

Osallisuus perusopetuksessa Asetus perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta 2012

9 © P Johnson 2015

Osallisuus perusopetuksessa Työrauhapaketti 2014 47 a § Osallisuus ja oppilaskunta (uusi) Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunta voi olla useamman koulun yhteinen. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.

10 © P Johnson 2015

Osallisuus perusopetuksessa Työrauhapaketti 2014 47 a § jatkuu… Opetuksen järjestäjän tulee kuulla koulun oppilaskuntaa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä ennen muita oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä. Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. Tarkemmin toiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden koulun toimintaa ohjaavien suunnitelmien osana tai yhteydessä. Opetuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun ja opetuksen järjestäjän toiminnasta.

11 © P Johnson 2015

Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-17

TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Oppijalähtöisyys ja yhteisöllisyys Toimintamme perustuu osallistavaan oppijalähtöisyyteen. Oppijat saavat laaja-alaisen sivistyksen ja tarvittavat perustiedot ja -taidot. Edistämme hyvän itsetunnon kehittymistä ja kasvua vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Tuemme oppijoita yksilöllisesti heidän oppimispoluillaan ja luomme edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja kehittymiselle. Kasvu- ja työyhteisömme ovat vastuullisia, avoimia ja luotettavia. Arvostamme moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Johtajuuden perustana on yhteistoiminnallinen ja jaettu johtajuus.

Hyvinvointi ja turvallisuus Edistämme oppijoiden ja henkilöstömme hyvinvointia takaamalla heille turvallisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintaympäristön. Hyvinvointi ja turvallisuus ovat perustekijöitä, joilla luomme oppimisen ja opettamisen voimavarat.

Kestävä kehitys Tuemme kulttuurista, sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävää kehitystä. Kestävän elämäntavan omaksuminen on keskeistä opetus- ja kasvatustyössä ja yhteisen tulevaisuuden kannalta.

Luovuus ja uudistuminen Opetuspalvelut edistävät luovuutta ja innovatiivisuutta. Jatkuvaan arviointiin perustuva kehittäminen uudistaa palvelujamme, ylläpitää toimintamme laatua ja oppivien yhteisöjen kehitystä.

Todellisuus on huiputusta!

Vai onko?

MIKÄ ON KESKEISTÄ OSALLISUUDESSA? - ”Osallisuuden kokemus on tärkeä.” (Nuoret ja päättäjät kohtaaminen 2015) - Lapsen oikeus osallisuuteen kaikissa häntä koskevissa asioissa on suojattu erittäin vahvasti lainsäädännöllä. Tässä yhteydessä lapsilla tarkoitetaan kaikkia alle 18 -vuotiaita kansalaisia. (Juridinen näkökulma)

- Perusta kansalliselle lainsäädännölle on kansainvälisessä YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12. artiklassa, jonka mukaan osallisuus on yksi kaikkea viranomaistoimintaa läpäisevä perusoikeus. (YK:n kansainväliset sopimukset)

TULEVAISUUDEN KOULUN VISIO? ”Yhdessä oppien jokainen onnistuu löytämään oman intohimonsa ja kasvamaan täyteen mittaansa. Yhteistoiminnalla vahvistamme sosiaalista pääomaa, luomme uutta sivistystä ja saavutamme kestävämmän elämäntavan.” Oman lahjakkuuden tai elementin (kuten Sir Ken Robinson sitä kutsuu) löytäminen on koulun yksi keskeinen tehtävä.”

(Hellström, Johnson, Leppilampi & Sahlberg 2015)

”Periteistä kiinni pitävät suhtautuvat pessimistisesti tulevaisuuteen ja optimistisesti menneisyyteen.”

(L. Munford / L.J. Peter: Peterin parantavat reseptit, 1972)

”Jokainen yö ja jokainen päivä jää historiaan, lopulta unholaan.”

(Ilkka Alanko, Valuva Taivas, 2001)