Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Mitä on osallisuus?
IX Soveltavan
liikunnan päivät,
Arcada, Helsinki
22.8.2018
Marko Nousiainen,
Osallisuuden käsite on lavea
• Valtion ja kuntien ohjelmat
• Yhteiskuntapoliittinen tavoite ja keino
• EU: osallisuus (inclusion) syrjäytymisen (exclusion)
vastakohta
• Asiakasosallisuus/asukasosallisuus
• Tieto-osallisuus
• Poliittinen osallisuus
• Ammattilaisosallisuus
• Hyvinvointi
• Osallistuminen
23.8.2018Marko Nousiainen2
Osallisuuden viitekehys (Isola ym. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä
rakentamassa. THL, Helsinki) http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-
0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Osallisuus on kuulumista sellaiseen kokonaisuuteen, jossa
pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin sekä
elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin
ja jossa pystyy vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun,
toimintoihin, palveluihin ja joihinkin yhteisiin asioihin.
Hyvinvoinnin lähteitä ovat a) aineelliset
toimintamahdollisuudet, kuten kohtuullinen toimeentulo,
asuminen, sivistyminen ja koulutus, harrastukset sekä
toimintavalmiuksia lisäävät palvelut ja b) erilaiset
aineettomat toimintamahdollisuudet, kuten luottamus ja
luovuus.
23.8.2018Marko Nousiainen3
Mitä osallisuus on?
23.8.2018Marko Nousiainen4
Aineelliset ja
aineettomat
hyvinvointire-
surssit
Yksilölliset ja
kollektiiviset
vaikutusmah-
dollisuudet
Vuorovaiku-
tussuhteet,
yhteisöllisyys
Kokemus kuulumisesta, merkityksellisyydestä,
toimintamahdollisuuksista ja –kyvystä
(työ- ym.)markkinat, kansalaisyhteiskunta,
demokraattinen järjestelmä, hyvinvointivaltio ja -
palvelut, paikallisyhteisö, perhe, suku, ystäväpiirit,
työpaikka ja -yhteisö
Osallisuuden teoriaperusta (Isola ym. 2017)
• Osallisuus: kuuluminen, hyvinvointi (tarpeiden tyydytys)
ja toimintamahdollisuudet ja –kyvyt
• Toimijuus ja hyvinvointi kietoutuvat yhteen teorioissa,
jotka vastaavat kysymykseen siitä, miten hyvää elämää
edistetään. Esimerkiksi:
– Itseohjautuvuusteoria: psyykkiset perustarpeet: autonomia,
kyvykkyyden osoittaminen, yhteenkuuluminen + hyvän
tekeminen (Deci & Ryan 1982; Martela & Ryan 2015)
– Teoria koherenssista: elämän hallittavuus, ymmärrettävyys ja
merkityksellisyys (Antonovsky 1979)
– Motivaatioteoria: tunteet, toimijauskomukset, tavoitteet (Ford
1992), minäpystyvyys (self-efficacy, Bandura 1977)
Ideaalina omaehtoisuus: tulevaisuuteen orientoituminen,
itseohjautuvuus, sisäinen motivoituminen, mahdollisuuksiin
uskominen, ennakoitavuus
23.8.2018Marko Nousiainen5
Mikä on osallisuuden viitekehys? (Isola ym. 2017)
• Kolme osallisuuden edistämisen osa-aluetta:
1) Osallisuus omassa elämässä
2) Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
a) Palvelujen yhteiskehittäminen
b) Omaehtoinen ja yhteinen toiminta
3) Osallisuus yhteisessä hyvässä.
Huom. Osallisuus ei ole vain yksilön ominaisuus vaan liittyy
myös päätöksenteon järjestelmien, palveluiden, yhteisöjen
ja markkinoiden tasa-arvoisuuteen.
23.8.2018Anna-Maria Isola6
Mikä on osallisuuden viitekehys? (Isola ym. 2017)
• Osallisuuden viitekehys johdattaa vastaamaan
kysymykseen:
– Miten palveluissa, toiminnoissa ja ihmiselämän
vuorovaikutuksessa lisätään osallisuutta? Esim.:
• Tunnetta ja kokemusta: yhteenkuulumisen tunnetta, elämän
merkityksellisyyttä, pystyvyyden tunnetta, motivoitumista,
myönteisesti virittynyttä mieltä
• Ympäristön hallittavuutta, ennustettavuutta, ymmärrettävyyttä
ja mahdollisuutta osoittaa kyvykkyyttä, aineellisia/aineettomia
resursseja
• Vaikutusmahdollisuuksia: työmarkkinat, poliittinen
päätöksenteko, palveluiden kehittäminen, muiden
auttaminen, yhteisen hyvän tuottaminen
23.8.2018Marko Nousiainen7
Osallisuuden palaset (Isola ym. 2017)
23.8.2018Marko Nousiainen8
• Osallisuuden palaset ovat erityisesti heikoimmassa
asemassa olevien osallisuutta edistäviä käytäntöjä:
toimintoja, toimintamalleja, tietoa, periaatteita ja
palveluja tai palvelun osia.
Apukysymykset
23.8.2018Marko Nousiainen9
• Voiko toimintaan osallistua vain sivustakatsojana tai
pienellä ja satunnaisellakin panoksella?
• Etsitäänkö osallistujalle yksilöllisiä ratkaisuja?
• Kohdataanko osallistuja kategorisoimatta?
• Saako osallistuja olla toimija eikä toiminnan kohde?
• Saako osallistuja kokeilla toimintaa erilaisissa rooleissa?
• Etsitäänkö keinoja siihen, miten osallistuja voi palvelun
lisäksi toimia elinympäristössään aktiivisesti?
• Etsitäänkö keinoja siihen, miten yksin jääneet ja omiin
oloihinsa päätyneet tulisivat a) löydetyiksi ja b) palveluihin
tai toimintoihin saatetuksi ja c) kunnioittaen kohdatuksi
1. Osallisuus omassa elämässä
https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-
edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-
mallit/tunnista-ja-kuvaa-osallisuuden-palanen-?
Apukysymykset
23.8.201810
Yhteiskehittäminen
• Onko kohderyhmän tarpeita selvitettäessä kuultu kohderyhmää
itseään?
• Käytetäänkö jotakin yhteiskehittämisen menetelmää, kuten
kokemusasiantuntijuutta, kehittäjäasiakkuutta, fokusryhmää,
asiakasraatia tai jotain aivan uutta menetelmää?
• Muotoillaanko palvelua yhdessä asiakkaiden kanssa palvelumuotoilun
tai muun tuotekehityksen työkalun avulla?
• Onko yhteiskehittäminen johtanut konkreettisiin muutoksiin?
• Etsitäänkö ratkaisuja siihen, miten yhteiskehittäminen saadaan
systemaattisesti käyttöön maakunnan sosiaali-, terveys-, ja
osaamispalveluissa ja niiden yhteyspinnoilla?
2. Vaikuttaminen ja vaikuttuminen
A. Yhteiskehittäminen
B. Omaehtoinen ja yhteinen toiminta
https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-
edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-
mallit/tunnista-ja-kuvaa-osallisuuden-palanen-?
Apukysymykset
23.8.201811
Omaehtoinen ja yhteinen toiminta
• Annetaanko osallistujille erilaisia tilaisuuksia mielipiteen tai
ajatuksen ilmaisemiseen esimerkiksi piirtämällä, maalaamalla,
kirjoittamalla, kuvaamalla tai muulla tavoin?
• Etsitäänkö keinoja, joilla vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin
lähipiirissä, elinympäristössä tai laajemmin?
• Toteuttavatko osallistujat yksin tai yhdessä vertaisten ja
ammattilaisten kanssa isompia tai pienempiä projekteja, joilla
osallistujat saavat tärkeäksi kokemilleen asioille näkyvyyttä?
• Lisätäänkö kansalais- ja demokratiataitoja?
2. Vaikuttaminen ja vaikuttuminen
A. Yhteiskehittäminen
B. Omaehtoinen ja yhteinen toiminta
https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-
edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-
mallit/tunnista-ja-kuvaa-osallisuuden-palanen-?
Apukysymykset
23.8.2018Anna-Maria Isola12
• Saavatko kaikkein heikoimmassa asemassa olevat
ihmiset osaamisensa näkyviin niin, että siitä seuraa
arvostusta ja kiitosta oman viiteryhmän ulkopuolelta?
• Toteutetaanko toimintaa yhdessä paikallisten
asukkaiden kanssa, eli rakennetaanko yhteyksiä
huono- ja parempiosaisten välille?
• Täyttääkö toiminta jonkin sellaisen paikallisen tarpeen,
joka jäisi tekemättä kustannustensa takia?
• Tarjoaako toiminta merkityksellisiä asioita osana
paikallista yhteisöä?
3. Yhteinen hyvä
https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-
edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-
mallit/tunnista-ja-kuvaa-osallisuuden-palanen-?
Esimerkkejä: liikunta ja osallisuuden edistäminen
1) Seuratoiminta: keskeinen kansalaistoiminnan ja
järjestäytymisen muoto
– ”tocquevilleläisiä välittäjäorganisaatioita”, joissa kansalaiset
liittyvät yhteen vapaaehtoisesti - demokratian edellytys.
– Mahdollistavat omaehtoista aktiivisuutta: vapaaehtoistoiminta,
hyvän tekeminen, nuoriso yms.
2) Kimmoke -vapaa-ajanranneke:
– Hyvinvointiresursseja: tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia
kokeilla ja osallistua ilmaiseksi liikunnan tai kulttuurin vapaa-ajan
palveluihin/harrastustoimintaan, ja voi valita itseä kiinnostavia
tapahtumia. Osallisuus omassa elämässä
23.8.2018Marko Nousiainen13
Esimerkkejä: liikunta ja osallisuuden edistäminen
– Tukee toimijuutta: asiakas voi itse valita itseään kiinnostavaa
toimintaa – Osallisuus omassa elämässä.
– Myös Kimmoke-ryhmätapaamiset: ryhmäytyminen, sosiaalinen
vuorovaikutus, mahdollisuus osallistua ”sivustakatsojana”
3) Hanaa! –hankkeet ryhmätoimintamalli: Erityistä tukea
tarvitsevien nuorten vapaa-ajan toiminnan käsikirja. https://www.tatury.fi/images/Hanaa/Hanaa_Toimintamalli_K%C3%A4sikirja.pdf
– Korostaa nuorten osallisuutta vaikuttamisen järjestelmissä
– Yhteinen suunnittelu, toiminnan sisältöihin vaikuttaminen
(yhteiskehittäminen)
– Nuorten asioiden esille tuonti, vaikuttaminen (omaehtoinen ja
yhteinen toiminta)
23.8.2018Marko Nousiainen14
Esimerkkejä: liikunta ja osallisuuden edistäminen
4) Vapaaehtois- ja vertaistoiminta voi olla myös julkisen
vallan organisoimaa esim. liikuntaluotsit Tre & JKL
– Maksuton liikuntakaveri, jonka kuka tahansa voi tilata seuraksi
liikkumaan. Niille joilla on kynnys lähteä yksin
– Vetävät myös kävelyryhmiä ja vertaisvuoroja kuntosaleilla
– ”Asiakkaiden” ohella hyötyä paljon vapaaehtoisille itselleen:
mahdollisuus auttaa keskeisin motivaatiotekijä
– Osallisuus paikalliseen/yhteiseen hyvään: mahdollisuus toteuttaa
arvokkaaksi koettua asiaa ja osoittaa omaa osaamista, tehdä
hyvää, avointa kaikille l. ei lokeroi heikossa asemassa
olevia/rakentaa yhteyksiä erilaisten ryhmien välille. (Nousiainen, Marko 2017: Selvitys kulttuuri, liikunta- ja ympäristöluotsitoiminnasta Suomessa.
https://www.tampere.fi/tiedostot/t/1e6zwnSWZ/Raportti_A4_56_sivua_Web.pdf)
23.8.2018Marko Nousiainen15
Osallisuuden indikaattori (Isola ym. 2017)
www.osallisuustesti.fi• Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
• Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
• Koen, että minuun luotetaan
• Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
• Olen tarpeellinen jollekin ihmiselle
• Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
• Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
• Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin
• Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
• Tunnen, että elämälläni on tarkoitusKs. Leemann, L. ym. 2018. Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136551/URN_ISBN_978-952-343-119-
5.pdf?sequence=1&isAllowed=y23.8.2018Marko Nousiainen16