Repolainen1/2011 Lounais-Suomen Partiopiiri

2

Repolainen

KansiKuten tämän lehden kansikuvasta huomaa, myös partiolaiset ovat mukana Tu-run kulttuuripääkaupunkivuodessa. Ainakin tammikuun puolenvälin pakkasis-sa vietetyissä avajaisissa oli mukana joukko lounaissuomalaisia meripartiolaisia. Kuva: Akseli Silfver.

Partiolainen projektipäällikkönä BrysselissäMaria ”Maira” Skarp uskoo partiotaustasta olevan hyötyä myös työelämässä. ”Parti-ossa oppii tarttumaan toimeen ja luottamaan itseensä ja muihin. Jokainen, joka on ra-kentanut leiripaikan tyhjästä ja purkanut sen tyhjäksi tietää, että hyvällä yhteistyöllä pystyy paljoon.” Mairan Brysselin kuulumisia sivuilla 12–13.

Repolainen1/2011 (18.)4.2.2011Lounais-Suomen Partiopiirin jäsen lehtiISSN 1797-9390

PäätoimittajaLaura Rantanen

Toimitussihteeri ja taittajaOlli Raimo

ToimitusPetri HakosaloJaana KetolaVille LaasonenMaija-Liisa LaukkanenSaara LeinoSanni LöflundSari MantereTuuli SeppäläJohannes VahtorantaNiko Vähäsarja

PainopaikkaForssa Print 2011

Toimituksen yhteystiedotRepolainenLounais-Suomen Partiopiiri ryLäntinen Pitkäkatu 1320100 Turkupuh. 050 312 9428repolainen@partio.fiwww.lounaissuomenpartiopiiri.fi

ReposteluPieni luennointi silloin tällöin ei ehkä olekaan niin huono juttu kuin partiossa usein väitetään. On nimittäin niin, ettei kaikki tekeminen oikeasti olekaan sitä kuuluisaa tekemällä oppimista. Repostelusta sivulta 21 selviää, miksi.

Partio elämäntapana ja uranaPitkän ja merkittävän partiotaipaleen Käppäräpartiossa tehneelle porilaiselle Regi-na ”Rexu” Laeslahdelle partio on paitsi harrastus, myös ura seurakunnan partiotyön myötä. Rexun ajatuksia muun muassa partion nykytilasta ja aikuisista partiossa voit lukea sivuilta 6–8.

Heidistä Suomen Partiolaisten puheenjohtajaSuomen Partiolaisten uusi puheenjohtaja, lounaissuomalainen Heidi Jokinen kertoo sivulla 15 odottavansa uudelta pestiltään erityisesti pääsevänsä vaikuttamaan. Pu-heenjohtajakautensa tärkeimmäksi tehtäväksi hän mainitsee partion brändin edis-tämisen.

3

Repolainen

EdEssä UUsia partiohaastEita

sata vUotta myöhEmmin

Kirjoittaja on piirin viestintäryhmän jäsen.

Kirjoittaja on Repolaisen päätoimittaja.

Laura Rantanen, Rauman Partiotytöt

Aina näin uuden vuoden alussa puhalta-vat uudet tuulet myös partiossa, kun

muun muassa lippukuntien vastavalitut hallitukset ja uudet piiriluottikset pääsevät aloittamaan toimikautensa pesteissään. Re-polainenkaan ei tee tässä poikkeusta: entisen päätoimittajamme Maikin siirryttyä piirin viestintäministeriksi aloitin vuoden alussa hänen tilallaan lehden päätoimittajana.

Uutta tehtävää opetellessa voi alku usein tuntua vaikealta, mutta olen kuitenkin

aloittanut tässä pestissäni hyvillä mielin ja innoissani. Aina on silti varaa parantaa, jo-ten toivoisinkin, että Repolainen kehittyisi ja uudistuisi tulevaisuudessa entisestään.

Jos siis sinulla on mielessäsi uusia ideoi-ta Repolaisen suhteen ja haluat sen olevan Suomen paras piirilehti, josta me lounais-suomalaiset voimme olla ylpeitä, on sinul-la nyt hyvä tilaisuus päästä itsekin mukaan lehden tekoon. Esimerkiksi kirjoittajaksi tai kuvaajaksi haluavat voivat ottaa rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Hyvää alkanutta partiovuotta kaikille!

Jussi Elo, Turun Metsänkävijät

Partiotoiminta Suomessa vietti viime vuonna komeita satavuotiskekkerei-

tään. Vuoden aikana ehti tapahtua monen-laista aina näyttävistä aloitustempauksista kesän päätapahtumaan, Finnjamboree Kilk-keeseen. Viimeistään siellä partiotoiminta osoitti olevansa merkittävä nuorison kas-vattaja. Kasvatusjärjestönä esiintyminen on monille pelottava ajatus, joten meidän on löydettävä liuta muita keinoja vaikuttaa Suomen kansaan.

Viime syksynä hyväksytyssä partiopii-rimme strategiassa puhutaan vaikuttavuu-desta. Säilyäkseen Suomen suurimpana nuorisojärjestönä partion on puhuteltava partiolaisten lisäksi kaikkia suomalaisia. Sa-dan vuoden takaiset mielikuvat havulaavus-

sa solmuja värkkäävästä peruspartiolaises-ta eivät ole vanhentuneita – lisää vain sade, niin sommitelma on täydellinen. Tätä mie-likuvaa jalostamalla nykyaikaan sopivak-si, meillä on mahdollisuudet säilyttää ase-mamme merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Ulkoisen vaikuttamisen ohella tavoit-teissamme on myös kohottaa partiolaisten omanarvontuntoa ja ylpeyttä yhteisestä harrastuksestamme. Kun jokainen partio-lainen on ylpeä omasta harrastuksestaan, olemme saavuttaneet jo merkittävimmän etapin. Ennen kuin huomaatkaan, yhdessä tekemämme positiivisen vaikutuksen hedel-mät ovat jo valmiita muillekin tarjoiltavaksi

– ja voin luvata, ettei siihen kulu toista sataa vuotta.

4

Repolainen

ReportitMeripartiolaiset mukana toteuttamassa kulttuuri-pääkaupungin avajaisiaTeksti: Eveliina Tomberg ja Vilja Parkkunen • Kuva: Akseli Silfver

Turun kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyi 15.1. hui-kealla avajaisohjelmalla Aurajoen rannalla. Osa illan ohjelmaa oli brittiryhmän suunnittelema Tällä puolen, tuolla puolen -esitys, jossa esiintyjinä oli myös 20 meri-partiolaista.

Partiolaisina tehtävämme oli havainnollistaa viestin-nän merkitystä kaupungin kehityksessä. Käytännössä se tarkoitti viestiketjujen välittämistä viestilippujen ja valojen avulla. Numeroa harjoittelimme muutaman ker-ran ennen avajaisia esityksen käsikirjoittajan johdolla.

Itse esitys meni hyvin ja se oli ainakin esiintyjien kannalta vaikuttava kokemus. Kulttuuripääkaupunki-vuosi saatiin avattua upeasti; toivotaan, että loputkin vuodesta sujuu yhtä hienoissa merkeissä!

Kunniamerkkejä piirin työn tekijöilleTasavallan Presidentti myönsi Lounais-Suomen Partio-piirin toimihenkilöille neljä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ja Suomen Leijonan ritarikunnan kunnia-merkkiä. Merkit luovutettiin juhlatilaisuudessa joulu-kuussa.

Kunniamerkit myönnettiin toiminnanjohtaja Nils Grönbergille, koulutussihteeri Riitta Suomelle, alue-sihteeri Tarja Hellanmaalle ja järjestösihteeri Leena Hongellille.

Ritarikuntien kunniamerkit on myönnetty tunnus-tuksena pitkäaikaisesta, ansiokkaasta, merkittävästä ja tuloksellisesta työstä suomalaisen nuorison hyväksi. Lisäksi on otettu huomioon ansioituminen yhteiskun-nallisissa toimissa ja luottamustehtävissä sekä työura ja muu järjestötoiminta.

Partiopiirin johto luovutti kunniamerkit Turun lin-nan kuningattaren salissa järjestetyssä juhlatilaisuudes-sa perjantai-iltana 17.12.

Koko partiopiiri esittää onnittelunsa palkituille.

5

Repolainen

Reportoi uutisista ja tapahtumistaReportit on ajankohtaisten tai alueellisten pikkuraporttien palsta. Lähetä omat partiouutisesi osoitteeseen repolainen@partio.fi.

Kenellä olikaan kainalossaan kettu?Repolaisen lukijakilpailu Ketunhäntä kaina-lossa on taas kisattu. Kilpailussa on etsitty lehden sivulle kätkettyä ketunhäntää ja vas-tattu esitettyyn kysymykseen.

Viime vuoden viimeisen kilpailun pal-kinnon voitti Matti Koivula Väinän Varti-joista. Paljon onnea voittajalle! Ketunhän-tä kuului vastaajien enemmistön mielestä Leena Kalliomäen kainaloon.

Ketunhäntä kainalossa -kisa jää tauolle. Seuraavassa lehdessä on luvassa toisenlai-nen lukijatehtävä.

Saaristo tutuksi matkalla JurmoonLounais-Suomen partiopiirin kevätmestaruuskisat käy-dään saaristolaisuuteen tutustuen. Kisojen järjestely-vastuussa ovat turkulaiset Nuotiotytöt.

Vaikka Nuotiotytöt ovat meripartiolaisia, kisan johtaja Inkeri Huiskala vakuuttaa, että tehtävät on suunniteltu kaikille eivätkä meripartiolaiset ole etulyöntiasemassa.

– Saaristosta saamme ammennettua valtavasti tehtäväideoita, mutta alusta asti punainen lanka on ollut tasapuolisuus maa- ja meripartiolaisten kesken.

Kevätkisat ovat ennen kaikkea tarpojien tapahtuma, vaikka toki seikkailijavartiotkin voivat hyvin lähteä kisaamaan. Jurmon tehtävät on suunniteltu niin, että kisoissa tulee suoritettua yksi jos toinenkin tarpojien aktiviteetti.

– Haluamme tehdä kisat, joissa on tarpojilla hauskaa, mutta luotsikin iloitsee valmiista, aktiviteettien täyteisestä päiväretkestä, kertoo tehtäväryhmää vetävä Milla Ruohonen.

Inkeri vinkkaa, että tehtäväluetteloon kannattaa tutustua etukäteen ja käyttää kokous pohtiessa miten valmistautua kisaan.

Jurmon ajankohtaiset kuulumiset voi lukea kisan nettisivuilta osoitteesta www.nuotiotytot.fi/jurmo. Tehtävälista julkaistiin edellisessä Repolaisessa ja se on nähtävillä kisojen nettisivuilla.

Missä Repo viipyy?Onko Repolainen mielestäsi kovin ohut ja taas hieman myöhässä? Saatat olla oi-keassa.

Jos haluat asiaan parannusta, olet tervetullut mukaan toimittamaan leh-teä. Mukaan pääset kätevimmin tule-malla piirin viestintäinfoon Turussa tiistaina 1.3. ja Porissa tiistaina 12.4. Lue lisää ilmoituksesta sivulla 25.

Voit myös ottaa yhteyttä lehden toi-mitukseen, repolainen@partio.fi.

6

Repolainen

7

Repolainen

Regina Laeslahti liittyi partioon vuonna 1978 perustaessaan lippukuntaa Liinahar-jaan Poriin lokakuun 18. päivänä. Hän tuli siis partioon aikuisena.

– Alueella ei ollut partiotoimintaa ja sitä haluttiin sinne. Aluksi kuviteltiin, että joku jostakin tulee sitä järjestämään meille. Eipä se ollutkaan sitä, vaan pääsi itse kaulaan-sa myöten siihen hommaan mukaan, Rexu kertoo.

Takana pitkä partiopolku

Aluksi Rexu toimi lippukunnan apulaisjoh-tajana, laumanjohtajana ja sihteerinä se-kä alkoi vetää samanaikaisesti äitivartiota. Hän on ollut lippukunnassaan lähes kai-kissa johtajatehtävissä paitsi vj:nä. Sata-kunnan Partiolaisissa hän toimi monissa luottamustehtävissä, muun muassa piiri-hallituksen jäsenenä ja piirin varajohtajana. Hän on toiminut myös Porin partiolaisten hallituksessa ja varapuheenjohtajana.

Työkseen Rexu on tehnyt partiota nuori-sosihteerinä yhdeksän porilaisen seurakun-nan lippukunnan tukihenkilönä. 1980-lu-vun alussa hän oli mukana tekemässä silloista piirilehteä Piiriviestiä Leena Finni-län ja Marja Riekkola-Vanhasen kanssa.

Kolmiapila-Gilwell-kurssin Rexu suoritti 1982. Hän on itsekin vetänyt paljon erilaisia partiokursseja. Ko-Gi -kursseilla hän on toi-minut myös ohjaajana lähes 20 ohjattavalle.

Partio on elämäntapa

Partio on ollut Rexulle selkeästi tapa elää. Ja se on sitä edelleenkin, hän tekee vielä vähän

Pitkä partioura ja urana partioTeksti ja kuvat: Petri Hakosalo, Ouran Partiolaiset

aikaa seurakunnan partiotyötä. Juuri nyt hän on mukana tekemässä lippukuntansa 30-vuotishistoriikkia, joka on ollut pitkäl-linen ja mielenkiintoinen projekti, kun si-tä tekee neljän partioystävän kanssa työnsä ohella. Rexun partiointi on myös partioke-räilyä, sillä hän kerää Pyhä Yrjänä -ikoneita ja partiokirjallisuutta.

Koko Rexun perhe on ollut ja osittain on vieläkin mukana partiossa, niin hänen miehensä Jussi kuin hänen molemmat poi-kansa Jyrki ja Jaakko. Myös Rexun van-hempi miniä Sanna on partiosta löytynyt. Kolmaskin polvi Laeslahtia on partiolaisia

– kaksi pojantytärtä Salla ja Saana, jotka tällä hetkellä partioivat Littoisten Pirtapii-oissa, toinen seikkailijana ja toinen suden-pentuna.

– Muisto partiouraltani, jonka muistan lopun elämäni, oli yö Englannissa. Teimme lippukunnan matkan partion juurille Eng-lantiin vuonna 1994, ja yövyin B-P:n ensim-mäisen partioleirin alueella Brownsean saa-rella. Nukuin teltassa samassa paikassa kuin B-P aikanaan ja heräsin aamulla riikinkuk-kojen lauluun.

Partio kiinnostaa nykypäivän nuoriakin

Satavuotias partio elää ja voi hyvin. Partio on hyvä harrastus, joka kasvattaa monipuo-lisesti toisista välittämiseen, yhdessä te-kemiseen, erilaisuuden sietämiseen, ulko-na metsässä liikkumiseen ja myös erilaisiin johtajatehtäviin.

Tänä päivänähän harrastustarjonta sii-hen nähden, mitä se oli esimerkiksi silloin,

Regina Laeslahti, partionimeltään Rexu, on partiolainen, vaimo, äiti, mummu ja koiranemäntä. Käppäräpartiossa tehdyn partiotaipaleen ohella Rexu työskentelee Porin seurakuntien palvelu-keskuksessa nuorisosihteerinä.

”Nukuin teltassa samassa

paikassa kuin B-P aikanaan

ja heräsin aamulla

riikinkukkojen lauluun.”

8

Repolainen

kun Rexun lippukunta on perus-tettu, on todellakin moninkertais-tunut. Nuorille on tarjolla paljon enemmän ajankulua ja viihdettä esi-merkiksi tietokoneen avulla.

– Uskon, että tulevaisuudessa-kin löytyy niitä innokkaita lapsia ja nuoria, jotka tulevat mukaan par-tiotoimintaan. Isot tapahtumat, ku-ten piiri- ja suurleirit sekä paraatit, jotka ylittävät uutiskynnykset, ovat hyvää mainosta partiolle, mikä nä-kyykin uusien partiolaisten määris-sä lippukunnissa, Rexu toteaa.

Partio parantaa maailmaa

Onko partio edelleen Rexun mieles-tä edelläkävijä, ja osaako se uudistua yhteiskunnan, ekologisuuden, vas-tuullisen kuluttamisen ja globalisaa-tion mukana?

– Partiolaisethan ovat olleet ve-ripalvelunkin edelläkävijöitä. Kan-sainvälisen liikkeen jäseninä par-tiolaiset ovat järjestäneet mm. Nepaliin rokotuskampanjan, raken-taneet Sambiaan kanalan ja terveys-keskuksia Afrikkaan. Nämä ovat esimerkkejä todellisesta ja konk-reettisesta vastuunkantamisesta eri puolilla maapalloa olevista lähim-mäisistä.

Rexu uskoo myös tulevaisuudes-sa partiolaisten tekevän tätä maail-maamme paremmaksi paikaksi asua. Partiolaisilla on ihanteet, jotka oh-jaavat ekologisuuteen, vastuullisuu-teen kuluttamisessa. Tietotekniikan myötä kaikki viestintä on nopeu-tunut ja parantunut, mutta pitäisi muistaa, että ihmisten välinen hen-kilökohtaaminen on kaikkein tär-keintä. Se, että me kohtaamme lap-

sen silmästä silmään. – Nykypäivän lapselle on tärkeää

olla hänen kanssaan fyysisesti läs-nä, yhä enemmän lapsi tarvitsee ai-kuista ja nuorta esimerkkinä. On hienoa, että partiossa on vartiojär-jestelmä, tekemällä oppiminen ja esimerkillisiä nuoria johtajia. Nuo-rien johtajien tukeminen on erittäin tärkeää.

Uusi partio-ohjelma

Uuteen partio-ohjelmaan Rexu ei ole kovinkaan hyvin perehtynyt. Hän on aikanaan yli 20 vuoden ajan vetänyt Porin alueen vj-peruskurssit ja jossakin vaiheessa myös vj-jatko-kurssit.

– Kun tuli uusi ohjelma ja alet-tiin puhua luotseista ja muista, hei-tin siihen, että luotsinhan pitää ol-la merikapteeni koulutukseltaan ja että siihen mä en enää pysty. Mut-ta leikki leikkinä, oli myös aika uusi-en nuorien johtajien tulla vetämään kursseja ja tapahtumia.

Kun ohjelma muuttui ja työ-uraakin oli enää vähän jäljellä, Rexu päätti, ettei enää ala perehtyä tai kouluttautua uuteen ohjelmaan. Toki hän tuntee uuden ohjelman pääpiirteittäin: asiat ovat saman-laisia, vain ikäkaudet ja nimikkeet ovat erilaiset. Uudessa ohjelmassa korostuu aikuisten johtajien tarve. Hyvä niin, jos aikuisia johtajia lippu-kunnista löytyy, mutta se on Rexun mukaan haasteellista varsinkin pie-nillä paikkakunnilla.

– Mistä saadaan maakunnan lip-pukuntiin riittävästi aikuisia johta-jia? Partioon pitäisi saada mukaan uusia aikuisia, lasten vanhempia,

muualta muuttaneita aiemminkin partiossa toimineita ja paluumuut-tajia, Rexu pohtii.

Partio on myös aikuisten harrastus

Partiossa tarvitaan aikuisia, mutta partion perusta on vartiojärjestel-mä ja nuoren kasvattaminen tasa-painoiseksi, vastuunsa tuntevaksi yksilöksi, joka osaa ohjata nuorem-piaan ja toimia erilaisissa tilanteissa. Vanhempia partiojohtajia ja parti-oveteraaneja tarvitaan Rexun mu-kaan partion taustalla viikoittaisen toiminnan ulkopuolella. He voisi-vat olla auttavina käsinä esimerkiksi retkillä, leireillä ja erilaisissa tapah-tumissa.

– Heillä on paljon annettavaa siir-täessään perinteitä ja partiotaito-ja nuoremmille sukupolville, mutta leirien johtaminen ja vastuu kuuluu nuorille johtajille, Rexu sanoo.

Uusi piiri toimii nuorin voimin

Rexun mielestä Lounais-Suomen Partiopiirillä on nuorekas ja rei-pas ote; ulospäin näyttää siltä, et-tä yhteistoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Täällä piirin pohjoisosas-sakin lippukunnat saavat tukea toi-mintaansa ja ovat innolla mukana järjestämässä yhteisiä tapahtumia.

Repolaisen lukijoille Rexu lähet-tää terveiset:

– Muistakaa partiolupaustanne ja ihanteita. Tämä satavuotias partio elää ja voi hyvin, jos te pidätte lipun korkealla ja arvostatte omaa hienoa harrastustanne.

”Partioon pitäisi saada mukaan uusia aikuisia, lasten vanhempia, muualta muuttaneita aiemminkin partiossa toimineita ja paluumuuttajia.”

9

Repolainen

Leirialue Raasissa odottaa valmiina meitä kaikkia 365 innokasta partio-laista seikkailemaan lumiseen mai-semaansa. Yläneellä on ollut uuden vuoden aattona hallussaan Varsi-nais-Suomen lumiennätys, mitäkö-hän kaikkea leiriläiset pääsevät lu-mesta leirin aikana rakentamaan? Entä onko leirin staabi osannut va-rata riittävästi polttopuita koko lei-rin tarpeisiin?

Lumen lisäksi tänä talvena olem-me saaneet nauttia kunnon paukku-pakkasista, mutta leirin varajohta-ja Jaana ”Lulu” Eronen vakuuttaa polttopuiden riittävän jokaisen tel-tan lämmittämiseen. Lisäksi oikeal-la pukeutumisella ja varusteilla par-tiolainen selviää säässä kuin säässä.

Teemana maailman-historian kohokohdat

Leirin aikana pääsemme mukaan maailmanhistorian kehitykseen ja sen parhaisiin paloihin. Jokainen päi-vä tuo tullessaan uuden aikakauden. Lulun mukaan luvassa on peruspar-tiotaitoja, eli Napaketun jälkeen par-tiopiiristämme voi löytää taas uusia talviretkeilyguruja! Leirillä on myös luvassa lippukuntaleireistä poikkea-vaa ohjelmaa, sen takiahan suurem-pia leirejä järjestetäänkin.

Leiri jakaantuu neljään alalei-riin. Alaleirit on nimetty leirin ni-men mukaan NA-, PA-, KET- ja TU-

Leiriläisiä 365•tarpojia 145•samoajia 77•vaeltajia 75•aikuisia 68Napaketulle osallistuu 74 lou-naissuomalaista lippukuntaa sekä yksi Hämeestä ja yksi Järvi-Suomesta.

Leirillä todennäköisesti tapaa kairankiertäjän tai kil-linallin; kummastakin lippu-kunnasta on 17 osallistujaa. Aktiivisin alue on Kymmenyk-set, jonka kaikki lippukunnat osallistuvat leirille. Jäsenmää-rän suhteen aktiivisimmat lip-pukunnat lähes 40 % osallis-tumisprosentilla ovat Laitilan Eräsissit ja Marttilan Martit.

Napaketulla tapaat vanhoja ja uusia partioystäviä.

Napakettu tulee – oletko valmis?

alkuisiksi. Joko sinä olet kuullut lippukuntasi yhteyshenkilöltä si-jaitseeko telttapaikkanne mahdol-lisesti Tundralla tai onko alaleiriin-ne luvattu kovaa Pakkasta? Vai onko alaleirinne jollain muulla arktisella alueella? Varaudu siihen, että leiril-lä voit törmätä moniin vanhoihin ja uusiin partioystäviin!

Kaikki ikäkaudet mukana leiritunnelmassa

Vaikka leiri on suunnattu tarpojille, samoajille ja vaeltajille, myös suden-pennut, seikkailijat ja sisupartiolai-set pääsevät viettämään elämyksel-listä talviretkeä Napakettupäivän muodossa. Kaikki vanhat konka-rit ovat myös tärkeässä roolissa to-teuttaessaan leirin toimintoja. En-nen leiriä voi myös palata vanhoihin partioaikakausiin ja nikkaroida lei-rille SP:n vuonna 1990 järjestetyltä Tervas-suurleiriltä tutun pöydän.

Entä onko leirin varajohtajan rinkka jo eteisessä odottamassa lei-rin alkua?

– Ei ole, se pakataan vasta leiriä edeltävänä päivänä.

Pitkän kokemuksen perusteella

Lulu sanoo salaisen aseensa talvilei-rillä olevan oikea asenne.

– Rakastan talvileirejä! En ym-märrä miksi kaikki eivät lähde Na-paketulle.

Nähdään Napaketulla!

Aikaa partiopiirin seuraavan talvi leirin Napaketun alkuun on pari viikkoa. Joko sinulla on varusteet kunnossa ja rinkka odottamassa pakkaamista? Oletko harjoitellut kaminan sytyttämistä ja kerros pukeutumista?

Teksti: Outi Oinaanoja, Loimaan Nuotioloimut • Kuva: Nea Kosonen, Maarian Kämmekät

10

Repolainen

Uuden vuoden käynnistyttyä bongasimme leirin iloisen muo-

nittajan Maarit Heikkisen Raja-kivenKiertäjistä ja toki jututimme häntä hiukan pre-leiritunnelmista:

Miten päätit lähteä leirille ja miksi juuri keittiöön?

– Pyydettiin mukaan ja tiedos-sa oli hyvä tiimi, kuten yleensä aina keittiössä.

Joko koekeitokset on tehty? Mil-laisia herkkuja meille on luvassa?

– Ruokalista on tällä hetkellä vielä vain pääkokkien hallussa, mutta mi-käli vanhat merkit pitävät paikkansa niin herkkuruoista ei ole puutetta!

Jännittääkö? Jos jännittäisi, niin mikä asia se olisi mitä jännit-täisit?

– Hiukan joo! Lähinnä ulkoiset puitteet eli millaisissa (ulko)olosuh-teissa ruoka tehdään ja miten varus-tautua ettei tule vilu!

Mieleenpainunut talvinen muisto partiosta?

– Elämäni ensimmäinen avanto-uinti

Mitä haluaisit ehtiä tekemään leirillä ruokahuollon lisäksi?

– Saada ylipäätään edes jonkinlai-

sen kuvan siitä mitä kaikkea muuta leirillä on meneillään.

Tärkeimmät kolme varustet-ta talvileirillä?

– Lämpimät kengät, monet lapa-set ja hyvät eväät

Kolme p-kirjaimella alkavaa sanaa, jotka kuvaavat odotuksiasi leirin suhteen?

– Pullannälkäinen, pakkastapel-käävä mutta kuitenkin positiivinen.

Löysimme myös leirille lähtevän vaeltajan:Kuka olet, mistä lippukunnas-

ta ja mitä teet päätoimisesti elä-mässä?

– Matias Hellsten Piikkiön Tam-mipartiosta. Elämä kuluu nykyään opiskelun ja harrastusten merkeis-sä. Myös nukkuminen vie melkoi-sen osan ajastani.

Miltä tuntuu lähteä Napake-tulle? Suunnitelmia niille neljälle päivälle?

– Innolla odottelen että leiri al-kais jo! Suunnitelmia on loputto-masti, mutta mainittakoon nyt vaikka mäenlasku.

Mitä ilman talvileiri ei ole talvi-leiri?

– Ilman -30 astetta pakkasta ja metrin kinoksia.

Mieleenpainunut talvileiri-muisto aiemmilta vuosilta?

– Laskiaspullia saatiin jollain lei-rillä. Olivat niin hyviä, että jäivät mieleen.

Mikä on isokokoisin varuste, jonka aiot ottaa mukaan?

– Kyllä se varmaan rinkka on.Oletko tänä talvena rakenta-

nut lumilinnan? – En vielä.Yöpynyt ulkona? – Kyllä, armeija tarjosi tällaisia-

kin elämyksiä.Hiihtänyt? – ...mutta ei siellä kyllä tullut

hiihdettyä yhtään.Laskenut mäkeä stigalla tai

jollain muulla? – En ole. Toivottavasti leirillä löy-

tyy joku hullu mäki.Paistanut makkaraa nuotiolla? – Juu, ainaki PTP:n eräkämpällä

tuli vedettyä pari pakettia vaeltaja-toiminnan merkeissä.

Napaketulle lähdössäTeksti: Katri Lehto, Piikkiön Tammipartio

Maarit Heikkinen. Matias Hellsten. Kuva: Henna Hellsten.

11

Repolainen

Tovi Napaketulle lähtevän samo-ajan aatteiden äärellä. Äänessä

Leo Rantalankila Sauvojapojista (samoaja, vj):

Kuvaile itseäsi kolmella m-al-kuisella sanalla

– Musikaalinen, mielenkiintoi-nen ja merkillinen.

Mieleenpainunut talvinen par-tiokokemus menneisyydestä?

– Varmasti SaPo:n omalla talvilei-rillä napakelkkailu. Se oli hauskaa.

Millä mielin ja odotuksin läh-dössä Napaketulle?

– Odotan, että leiristä tulee lois-tava, vaikkei sinne paljoa porukkaa tulekaan.

Tärkein asia, jonka aiot pakata mukaan? Entä turhin, mutta jota et kuitenkaan aio mistään hin-nasta unohtaa?

– Ruokailuvälineet. Ja turhia vä-lineitähän ei oteta, tai ei ole, kaikki on tarpeellista, koskaan ei tiedä etu-käteen, mitä kaikkea tarvitsee ja mi-hin!

Suosikki kipinämikkovuorosi? Miksi?

– Varmaan heti alkuun, koska sil-loin kukaan ei ole vielä mennyt nuk-kumaan, ja ei muutenkaan haluaisi eikä pystyisi nukkua.

Alkuvuoden lumien keskeltä het-keksi pysäytetty Mikael Haa-

pakorva tarpojaryhmä Tuliketuista Piikkiön Tammipartiosta:

Olet ilmoittanut Napaketulle? Mistä se idea lähti?

– Sain kirjeen kotiin.Muisto edellisiltä talvileireiltä?– Pilkkiminen.Mitä odotat eniten Napaketulta?– Ohjelmapisteitä ja vapaata oles-

kelua. Millaisesta piposta sinut tun-

nistaa Napaketulla?– Punaisesta Red wings -piposta.

Rupatteluhetkellä Napaketun alaleirin johtaja Kalle Sipilä

(MHTP):Olet ilmoittautunut Napake-

tulle, minkä ihmeen takia? – Talvileireillä on aina hauskaa,

ainakin jos on lunta.Kaduttaako? – Ei.Mistä alaleirisi erottaa noina

odotettuina neljänä päivänä? – Naskaleista ja parhaasta partio-

meiningistä.Mistä sinut erottaa? – Leveähkö olemus ja kultaiset

naskalit.Hyvä talvileirimuisto mennei-

syydestä? – Viime vuonna lippukuntamme

talvileirin napakelkka.Missä yöpyisit Napaketulla

mieluiten, jos saisit valita?– Kamiinateltassa.Missä sitten aiot yöpyä? – Pj-teltassa.

Kalle Sipilä. Kuva: Riina Sipilä.Mikaela Haapakorva. Kuva: Henri Lehtinen.Leo Rantalankila.

12

Repolainen

Perniön Pyhän Laurin Ritarien kasvatti Maria ”Maira” Skarp on työskennellyt pari vuotta Belgiassa ravitsemusalan järjestön projektipäällik-könä. Partiotaustasta on ollut hyötyä ulkomailla työskennellessä.

27-vuotias Maira on ollut tuttu kasvo Varsinais-Suomen partiopiirissä eri-laisissa tehtävissä. Satakunnan pii-rin Nallekarhu-leirillä Maira vierai-li aikoinaan tiedotustiimissä lehden toimittajana ja leirikepposten tekijä-nä. Myös Suomen Partiolaisten pestit ovat olleet tuttuja, mm. Jamboreelta Englannista vuonna 2007.

Suomalainen partiomaailma on jäänyt nyt hieman vähemmälle huo-miolle ulkomaankomennuksen takia. Minkälainen nykyinen pestisi on?

– Olen projektipäällikkönä ravit-semuspolitiikan päivänpolttavia ky-symyksiä käsittelevässä järjestössä. Järjestön nimi on ILSI ja sijainti-ni Bryssel, Belgia. Työ itsessään on pääosin asiantuntijaryhmien tuke-mista, ja niiden tuottaminen tieteel-listen julkaisujen julkaisua, kertoo Maria työstään.

Monet muistavat Marian opis-kelleen Turun yliopistossa ja teh-neen samalla iltatyötä lähikaupan kassalla. Tie Bryselliin ei ollut ihan yksinkertainen.

– Päädyin tänne useamman mut-kan kautta. Minulla on elintarvi-kekehityksen maisterin tutkinto. Tehtyäni pari vuotta pätkätöitä Suo-messa ajattelin laajentaa hakuani rajojen ulkopuolelle. Järjestön teke-mä työ oli muista yhteyksistä minul-le jo ennestään tuttua. Kiinnostavat aiheet, kansainvälinen ympäristö, eihän sellaisesta mahdollisuudesta voinut kieltäytyä.

Marian työssä ryhmätyö on oleel-linen asia. Työtä ei tehdä yksin, vaan yhteistyössä kansainvälisen työnte-kijäjoukon kanssa. Vuorovaikutusta huippuasiantuntijoiden kanssa Maria pitää pestinsä parhaana puolena.

– Työryhmissämme on kovia ni-miä yliopistoilta ja elintarviketeol-lisuuden tutkimusyksiköistä ympäri Eurooppaa. Toisaalta he muodosta-vat myös työn suurimmat haasteet. Kuinka saada ryhmät etenemään työssään ripeän ketterästi kohti tu-loksia, kun käytävät keskustelut ovat monisyisiä ja yksityiskohtaisia, kiinnostavia ja usein jo itsessään hyödyllisiä, miettii Maria ja jatkaa: 

– 23 hengen työyhteisömme on melko kirjava: belgialaisia, ranska-laisia, filippiiniläisiä, kreikkalaisia, yksi kongolainen, yksi ruandalai-nen, yksi italialainen, yksi saksa-lainen, yksi hollantilainen, yksi in-tialainen, yksi ruotsalainen ja minä Suomesta. Työkieliä ovat englanti ja ranska. Ruotsalaiselle kollegal-le puhun toki usein ruotsia, vaikka hän vastaakin skooneksi.

Keski-Eurooppalainen työkulttuuri tekee työpäivistä pitkiä

Suomalainen työntekijä tekee pit-kälti 8–16 työpäiviä. Keski-Euroo-passa työskentelykultuuri on erilai-nen.

– Yksi konkreettinen ero on, et-tä työpäiviä venytetään helposti pitkälle iltaan. Toisaalta ne alkavat aamulla myöhemmin ja välissä on tyypillistä pitää eteläeurooppalaisen ruhtinaallisen mittainen lounastau-ko, valaisee Maria nykyisiä työaiko-jaan.

Paljon partiossa mukana olleel-ta Marialta on pakko kysyä, onko omasta harrastuksesta ollut työ-uralla hyötyä? 

– Mielestäni kyllä. Partiossa oppii tarttumaan toimeen ja luottamaan itseensä ja muihin. Jokainen, joka on rakentanut leiripaikan tyhjästä ja purkanut sen tyhjäksi tietää, että hyvällä yhteistyöllä pystyy paljoon. Samalla sitä oppii, että sadepäiviä usein seuraa poutapäiviä.

Marian työyhteisössä partio-tausta on myös huomattu, vaikkei hän ole siitä käytävillä huudellut-kaan.

– Huonekaverini on muutamaan kertaan saanut todistaa saapumi-seni toimistoon makuupussi kai-nalossa, kun olen päivän päätteek-si matkalla vaparoimaan Brysselin suomalaisen lippukunnan viikon-loppuretkelle. Hänellä on kouluikäi-

Partiolainen asiantuntijana BrysselissäTeksti: Sari Mantere, Karimo

13

Repolainen

siä lapsia ja on ehkä siksi suhtau-tunut kiinnostuksella.

– Erään toisen kollegan kanssa yhteisellä kaveriporukalla soitte-limme eräänä kesäpäivänä kita-raa puistossa. Nuotiolauluhen-kisistä kappalerepertuaareista tuli ilmi molempien partiotausta. Jälkikäteen pohdimme, että se ehkä osaltaan selittää samankal-taista huumorintajuamme. Vaik-ka itse partiotoiminta ja ihmis-ten mielikuvat siitä vaihtelevat maittain, on se silti aika voima-kas yhdistävä tekijä.

Näiden parin vuoden aikana Maria on vieraillut säännöllisesti kotimaassaan. Viime kesänä hän osallistui myös Kilkkeelle. Partio on siis osaltaan vaikuttanut Ma-rian Suomen-vierailuihin, mutta miten on, onko työurasi jatkossa-kin ulko mailla?

– Tähän vastaan, että varis on arvaamaton, mutta paikkauskol-linen muuttolintu. Kun nykyinen sopimukseni päättyy, taitaa olla suunta taas pohjoinen, vihjaisee Maria tulevaisuuden suunnitel-mistaan.

Uudet työkuviot odottavat vuoden alusta Suomessa ja tule-va pesti on yhdenlainen unelmi-en täyttymys. 

– Toivon, että olen itse asiassa nyt löytänyt unelmatyöni. Odo-tettavissa olisi tutkimus- ja ke-hityshommia, oman alan kan-sainvälisessä yrityksessä, sijaiten kotoisasti Suomessa.

Muistelemispäivänä toimitaan usein läheisten tai ympäristön hyväksi. Li-sää muistelemispäivän toimintavink-kejä ja B-P:n elämäntarina on luetta-vissa muun muassa taitokirjoista ja partioaiheisilla internetsivuilla.

Sudenpentujen muistelemispäivän juhla

Muistelemispäivään osallistuminen on osa sudenpentujen partioperin-nemerkkiä. Muistelemispäivän kan-tavaksi teemaksi kannattaa valita vaikkapa partioliikkeen kansainväli-syys ja toisten auttaminen. Esimer-kiksi yhteisvoimin järjestetty koko lippukunnan kaikkien laumojen yh-teinen muistelemispäivän juhla on oiva tilaisuus esittää B-P:n vaihei-ta varjoteatteriesityksenä tai laulaa ystävyyslauluja. Juhla voi myös olla kansainvälinen ilta tai varainkeruu-tempaus vaikeissa oloissa tapahtuvan partiotoiminnan tukemiseksi.

B-P tutuksi seikkailijoille ja tarpojille

”Legendaarista” on yksi seikkailijoiden pohjoisen ilmansuunnan aktivitee-teista, ja B-P:n tarina sopiikin siihen mainiosti. Mikään tarina ei saa so-pivaa lisäsäväystä pelkästään paperil-ta luettuna, joten vartionjohtajan on hyvä valmistautua tarinankerrontaan harjoittamalla tarinankertojan ään-tään ja pienellä rekvisiitalla. Vartio voi tehdä tarinasta oman version keksi-mällä hulvattomia adjektiiveja alku-peräisten tilalle. Tarinasta voi myös tehdä tietokilpailun tai muovailuva-hamallin.

Yhteiskuntatarpon tiimoilla tar-pojat voivat matkata B-P:n ajan elä-mään esimerkiksi rastiradalla, jol-

la eläydytään kulloiseenkin rastiin näytelmällä tai leikillä. Mikäli B-P:n vaiheet ovat jo hallussa, partiotie-touttaan voi syventää tutustumalla muihin partioliikkeeseen vahvasti vaikuttaneisiin henkilöihin, kuten Anni Collaniin, Verner Louhivuo-reen ja Helvi Sipilään.

Samoajat vierailulla

Samoajat jättävät kolon ovet heilu-maan viilettäessään toisen lippukun-nan tai alueen muistelemispäivän juhlaan, johon heidät on kutsuttu. He muistavat noudattaa kutsussa mah-dollisesti mainittuja pukeutumis- tai muita sääntöjä tai toiveita. Järjes-tävää lippukuntaa on kohteliasta muistaa pienellä lahjalla. Vastaavas-ti ryhmä on voinut kutsua toisen lip-pukunnan samoajat omaan juhlaansa. Juhla voi olla joko virallinen tilaisuus tai toiminnallisempi tapahtuma, jos-sa esimerkiksi ”ruoka porsaan kotiin ajaa”-aktiviteetin mukaisesti juhla-ruoka valmistetaan itse luomu- tai lä-hiruoka-aineksista.

Vaeltajien toimintaa

Kansainvälisyyden, lähimmäisen aut-tamisen ja muistelemispäivän puit-teissa vaeltajat voivat pitää oman teemailtansa, jossa tutustutaan B-P:n kotimaahan Iso-Britanniaan. B-P kuitenkin matkusteli paljon, ja esi-merkiksi Intiassa hän vietti paljon aikaansa, joten Intiakin sopii hyvin muistelemispäivän teemaksi. Myös vaatekeräyksen järjestäminen tai tal-koisiin osallistuminen on oiva tapa viettää muistelemispäivää.

Erityisesti muistelemispäivän oh-jelmiin osallistuneiden kiittäminen ja muistaminen on ensiarvoisen tärkeää.

22.2.Teksti: Tiia Veneranta, Porin Tulitikut

Helmikuun 22. päivä on partioliikkeen perustajan B-P:n ja hänen vaimonsa lady Olaven syntymäpäivä. Silloin partio-laiset ympäri maailmaa viettävät muistelemispäivää.

Maria (oik.) oli Belgian partiojär-jestön kautta vapaaehtoisena ke-sällä 2010 Brysselistä järjestetyssä Euroopan-konferenssissa.

14

Repolainen

Matti Väätäinen Jokikylän Pojis-ta ja Maria ”Kerttu” Nikkari Kaa-rinan Sädetytöistä nimettiin seu-raavan HuHu-leirin johtajiksi viime syksynä. Leirisuunnitelmat ovat sujuneet hyvillä fiiliksillä, eikä suu-rempia vastoinkäymisiäkään ole vie-lä tullut vastaan.

– Pelkästään vaeltajaikäisistä koostuva staabi alkaa nyt olla koos-sa, ja mukaan on saatu todella hy-viä tyyppejä. Myös leiripaikka alkaa hahmottua ja nettisivutkin aukea-vat pian, leirinjohtajat selvittävät al-kukesästä 2012 järjestettävän leirin tämänhetkistä tilannetta.

Heidän tavoitteenaan on tehdä samoaja- ja vaeltajaikäisille tarkoi-tetusta leiristä omannäköisensä, ei valmiiden mallien mukainen, vaik-ka molemmilla onkin runsaasti ko-kemusta aiemmilta HuHuilta. Mat-ti on ollut mukana niistä jokaisella, kahdesti leiriläisenä ja kerran ohjel-maa järjestämässä, Kerttu taas ker-ran leiriläisenä ja viimeksi alaleirin-johtajana.

Partio-ohjelmaa värittävä kokemus

Vaeltajaikäisille HuHu on projekti, joka alkaa jo nyt. Leirin ohjelman nimittäin toteuttavat vaeltajaikäi-sistä muodostetut tiimit. Tarkoituk-sena on lisäksi, ettei leiri tule ole-maan vaeltajille vain työtehtävää, vaan siellä on tarjolla heille myös omaa ohjelmaa.

– Vaeltajien suunnittelemana leiristä tulee raikkaampi, sillä sen ikäisten omista samoaja-ajoista ei ole niin pitkää aikaa, Matti ja Kert-tu toteavat.

Samoajien näkökulmasta tavoit-teena on heidän partio-ohjelmaansa värittävä kokemus. HuHulla samo-ajille tarjoutuu mahdollisuus osal-listua leirille ilman vastuuta nuo-remmista partiolaisista.

– Tavoitteena on, että mukaan saa-taisiin leiriläisiä piirin joka kolkasta, ja leiristä tulisi heille erilainen väripilk-ku muun ohjelman seassa.

Vaeltajien pestejä vielä tarjolla

Vaikka leirin staabi alkaakin olla ka-sassa, leirinjohtajat kannustavat kaikkia leirinteosta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä, jos projektissa haluaa olla mukana jo alkuvaihees-ta asti.

– Kannattaa tarttua mahdolli-suuteen päästä tekemään piirileiri-tasoista pestiä jo vaeltajaikäisenä. Valmiita pestejä meillä ei oikeastaan ole, vaan pestit tehdään ihmisen mukaan, he innostavat.

Lopuksi uudet leirinjohtajat heittävät haasteen edeltäjilleen, eli vuonna 2009 järjestetyn HuHun johtajille.

– Uskomme, että heidätkin tul-laan näkemään myös tällä leirillä. Eiväthän he voi pysyä sieltä poissa!

Teksti ja kuva: Laura Rantanen, Rauman Partiotytöt

Ensi vuonna järjestettävän neljännen HuHun leirin johtajat tavoittelevat raikasta lähestymis-tapaa samoaja- ja vaeltajaohjelmiin.

Ensi vuonna järjestettävän samoaja- ja vaeltajaikäisille tarkoitetun HuHu-leirin johtajilla Maria Nikkarilla ja Matti Väätäi-sellä on vahva usko leiriprojektinsa onnis-tumiseen.

Matti ja Kerttu laittavat liikkeelle omannäköisensä HuHun

15

Repolainen

Heidi valittiin puheen-johtajaksiTeksti: Saara Leino, Piikkiön Tammipartio • Kuva: Ilmari Seppa

Suomen Partiolaiset saivat uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja partioneuvoston puheenjohtajan Tampereella 20.–21.11. järjestetyssä jäsenkokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin toisella äänestyskierroksella Lounais-Suomen Partiopiirin kasvatti Heidi Jokinen.

Miltä tuntui tulla valituksi SP:n puheenjohtajaksi?– Pelottavalta, se on iso vastuu. Aluksi valituksi tulemi-

nen oli suuri helpotus, koska vaaleihin osallistuminen on aina aika stressaavaa: on vaalitenttejä, ja sitä miettii miten menee ja miten antaa itsestään hyvän kuvan.

Millaisia tehtäviä pestiisi kuuluu?– Tehtäväni on virallisesti määritelty Suomen Partio-

laisten hallinnollisissa dokumenteissa, kuten menet-telytapasäännössä ja säännössä. Puheenjohtaja johtaa hallitusta ja kantaa kokonaisvastuuta toimintasuunni-telman toteutumisesta sekä strategian jalkauttamises-ta toimintaan. Ylin päätösvalta on partioneuvostolla ja jäsenkokouksella, ja toiminnan on oltava heidän pää-töstensä mukaista. Enhän minä yksin tätä tee, mukana on koko hallitus sekä eri toiminnanalat, kuten vaikkapa ohjelmavaliokunta, viestintä ja aluetoiminta, jotka osal-taan edistävät partioneuvoston ja jäsenkokouksen pää-töksien toteutumista. Tämä on ryhmätyötä.

Vaikuttaako pesti vaikeammalta tai kenties hel-pommalta kuin ajattelit, vai vastaako pesti alku-käsitystäsi?

– Olen ollut pestissäni vasta 13 päivää, eli vaikea ar-vioida vielä. Tällä hetkellä päällimmäisenä tunteena on innostus upeista mahdollisuuksista. Esimerkiksi uusiu-tuva strategia on mielestäni tosi hyvä, oikealla tavalla kunnianhimoinen. Ihanaa että tällaista kaikkea voi nyt alkaa tehdä. Myöhemmin osaan arvioida paremmin mil-lainen pesti lopulta on.

Mitä odotat pestiltäsi? Mikä siinä on hienointa?– Hienointa on pystyä vaikuttamaan. Toivon pääsevä-

ni osaltani vaikuttamaan siihen, että myös muut pysty-vät vaikuttamaan.

Mikä on oma tärkein tehtävä pj-kaudellasi?– Itse koen, että se on brändin edistys ja yhteiskun-

tasuhteiden haltuunotto. Siinä tehdään ja näytetään muillekin, kuinka vetovoimainen nuorisojärjestö par-tio on. Brändin rakentaminen tai se, että ihmiset saavat meidän haluamamme kuvan partiosta ja sen toiminnas-ta, ei ole itseisarvo. Brändiä ei tehdä sen itsensä vuoksi, vaan tavoitteena on kasvu. Partion imagon luomisella halutaan, että ihmiset näkevät partion houkuttelevana harrastuksena ja että partiolaiset itse haluavat rohkeas-ti kertoa olevansa partiolaisia.

Näkyykö L-SP-tausta sinusta ja johtajakaudestasi?– Taustani ehkä välittyy parhaiten siinä mielessä, et-

tä ymmärrän partiolaisia olevan koko Suomessa. Asun edelleen Turussa, kun taas Suomen Partiolaisten kes-kustoimisto on Helsingissä. Siinä matkustaessa käsittää ja pystyy myös sanomaan, että partiolaisia on kaikkialla mutta välimatkat saattavat olla pitkiä.

Millaisia terveisiä lähetät piirille?– Toivon, että piiriläiset omaksuvat uuden Lounais-

Suomen partiopiiriin kuuluvan identiteetin. Lisäksi toi-von, että piiri vie eteenpäin perinteistä partioaatetta, ei vain tänne Lounais-Suomeen vaan kaikkialle Suomeen ja maailmallekin, kun siihen kerran on jo sijainnin takia mahdollisuus.

16

Repolainen

Mikä ihmeen Ässis?

Piiri järjestää ryhmän oh-jaa ja jatko kou lutuksen, jatko-ROKin, tuttavalli-semmin meillä päin Äs-siksen, jonne ovat terve-tulleita kaikki toisen ja kolmannen vuoden samo-ajat.

Ässis järjestetään ker-ran vuodessa, syksyisin ja

se kestää noin kaksi vii-konloppua.

Ässiksellä on joka vuo-si eri nimi ja teema, joka alkaa – yllätys, yllätys – s-kirjaimella.

Viime vuoden Ässis oli siis Saaristo, ja tämän vuo-den taas jotain muuta.

Samoaja, pidä silmäsi ja korvasi auki: tämän vuo-den Ässikselle ilmoittau-dutaan kevään aikana!

Kapteeni toivottaa kaikki tervetul-leiksi Saaristoon!

Täällä kastuu... pääsee halimaan...heittämään pelastusköyttä...

ja käyttämään hampaitaan!

Kuvia Saaristosta

17

Repolainen

Kuinka "opiskelija" pysyy ihmispyramidissa keinu-villa laineilla?

Mitä tulee, kun antaa samoajalle legot? Johtamisharjoittelua tietenkin.

Jopon kokkikolmikko tai-koi molemmille kurssi-osille loistokasta ruokaa, mm. aamiaisbuffét'n ja saaristolaisillallisen muo-dossa.

Pelastuslautta tuli tutuksi...

kuten myös itsensä haastaminen hyisessä lokakuisessa meressä.

Kaikilla oli niin mukavaa... oi, jospa oisin saanut olla mukana!

18

Repolainen

Taru Kujansuu, Kipinäpartio, Parkano

– Paljon partiotapahtumia, paljon partiomuistoja. Huomista lippu-kunnan joulujuhlan puhetta varten mietin partiomuistoja ja mieleeni tuli jokapäiväisessä käytössä ollut partiomuki.

Mitä odotat vuodelta 2011?– Että lippukunnassasi saan vä-

hän vähemmän vastuuta ja tehtä-viä jaettua. Meillä on pestikehitys menossa, toimenkuvat ehkä selkiy-tyvät ja omat hommat voivat jäädä vähän pienemmiksi ja pystyy keskit-tymään pienempiin asioihin vähän paremmin.

Onko talvi paras vuodenaika?– Ehkä joo on. Puhdasta ja kau-

nista.Mikä ensivaikutelma sinulle

tulee näistä Porin partiotoimis-ton uusista tiloista?

– Tosi hienot!

Risto Nordström, Käppäräpartio, Pori

– No, Kilkkeelle en päässyt työkiirei-den vuoksi, joten ei mitään tiettyy ollu, mutta ihan yleisenä partiovuo-tena jäi mieleen.

Mitä odotat vuodelta 2011?– No aikakin päälimmäisenä Na-

pakettu. Että se menisi hyvin, olen siinä huoltopäällikkönä. Jos Porin alueella on oma talvileiri, niin se on seuraava odotus. Jamboreelle en päässyt lähtemään.

Onko talvi paras vuodenaika?– Kyllä!Mikä ensivaikutelma sinulle

tulee Porin uusista tiloista?– Ainakin hyvät tilat ja avarat.

Tarpeeksi hyvät ainakin näin al-kuun, parannetaan varmaan vielä ajan myötä.

Timo Siren, Tavastin Liljat, Turku

– Monipuolinen partiovuosi, kivoja ja vähämmän kivoja juttuja. Kivois-ta varmaan Kilke isoimpana mie-

lessä ja vähemmän kivoina erilaiset keskusjärjestön sähläykset.

Mitä odotat vuodelta 2011?– Ainakin hyvää Napakettu-leiriä

ja sitä, että piirin toiminta taas pik-kasen kehittyisi etiäppäin.

Onko talvi paras vuodenaika?– Kyllä se on, ehkä se toiseksi paras.Mikä ensivaikutelma sinulle

tulee näistä Porin partiotoimis-ton uusista tiloista?

– Mielenkiintoiset. paljon poten-tiaalia ja mahdollisuuksia, kun pääs-tään vähän säätämään näitä.

Nils Grönberg, Lounais-Suomen Partiopiirin toiminnanjohtaja, Turku

– Paljon asioita. Monipuolista toi-mintaa. Juhlavuoden tapahtumat ja uuden piirin toinen toimintavuo-si. Partiotoimiston palvelukyvyn pa-rantaminen. Porin partiotoimiston muuttaminen joulukuun alussa Yr-jönkadulta tänne Antinkatu 6:seen. Se on ollut kova juttu, nyt on saatu Poriinkin partiolaisille kunnon ko-koontumistilat ja työntekijöille hy-vät tilat palvella lippukuntia.

Mitä jäi mieleen vuodesta 2010?Teksti ja kuvat: Petri Hakosalo, Ouran Partiolaiset

Utelimme Porin uuden partiotoimiston joulukahveilla kävijöiden tunnelmia.

19

Repolainen

Mitä odotat vuodelta 2011?– Että lippukuntien toiminta

saa rauhoittavan vuoden, että lip-pukunnat voivat keskittyä omaan toimintaan, kun ei ole enää tätä 100-vuotisjuhlavuotta. Toivotaan, että se juhla siirtyisi arkeen ja pa-nostettaisiin oman lippukunnan toimintaan ja uuteen partiotoimin-taan. Ja samalla toivon, että piiri pystyisi tukemaan paremmin lippu-kunnan johtajia. Ja ainakin Turussa ja Porissa on nyt kunnon toimistot missä on kunnon mahdollisuudet saada tukea ja apua siihen omaan partiotyöhön, ettei tarttis olla yksin niitten asioiden kanssa.

Onko talvi paras vuodenaika?– No nyt kun on lunta tullut, mie-

tityttää onko talvi paras vuodenai-ka. Kirjoitin juuri ystävälleni ame-rikkaan sähköpostilla. Sanoin, että ihanaa, että suomessakin on nykyi-sin neljä vuodenaikaa jälleen, ettei pelkästään kuuma kesä ja märkä ja musta talvi. Tosi kiva, tykkään!

Mikä ensivaikutelma sinulle tulee näistä Porin partiotoimis-ton uusista tiloista?

– Ehkä olen vähän jäävi sano-maan, mutta tykkään että nyt on saatu neuvottelutila, joka on kaik-kien lippukuntien ja kaikkien pii-rin ryhmien ja jaostojen käytettä-vissä. Nyt on asialliset tilat, saadaan kunnon pöydät. Tulee datatykit ja etäneuvottelumahdollisuudet. Nyt voi ihan eri tasolla tehdä partiota ja kokoontua täällä Porissa ja Pohjois-Satakunnassa. Nyt olemme yhden-vertaisia Turun toimiston kanssa.

Työntekijöille on saatu omat työ-huoneet ja ollaan päästy partiokau-pan yläkerrasta, nyt on mielestäni ihan eri meininki.

Milka Nousiainen, Rauman Partiotytöt

– Lumi.Mitä odotat vuodelta 2011?– Paljon uusia hyviä muistoja.Onko talvi paras vuodenaika?– Kyllä ja ei.Mikä ensivaikutelma sinulle

tulee näistä Porin partiotoimis-ton uusista tiloista?

– Tosi kivat! Kyllä, tilaa on! En ole vielä kiertänyt joka paikkaa..

Päivi Kares, Jokilaakson Ravut ry, Eurajoki

– Piiriä ajatellen paljon tapahtui myl-lerrystä, mutta silti ollaan menossa yhteistä kohti.

Mitä odotat vuodelta 2011?– Taukotupaa. (Mikäs se on?)

Pois partiosta hetkeksi.Onko talvi paras vuodenaika?– Hmm, tää on aika paha, koska

tykkään ihan oikeesti kaikista nel-jästä vuodenajasta. Mutta kyllä tal-vi niistä melkein sen voiton vie, kun silloin on joulu ja synttärit!

Mikä ensivaikutelma sinulle tulee näistä Porin partiotoimis-ton uusista tiloista?

– Todella hienot! Tilavat, vetää vertoja Turun toimistolle.

Tuulia Merivuori, Hakkistytöt, Sauvo

– Kiire, mutta semmoinen toimin-nan vakiintuminen verrattuna vuo-teen 2009.

Mitä odotat vuodelta 2011?– Lisää vakiintumista. Oon eh-

kä vähän huono sanomaan, kun olen lopettamassa pestissä ja siir-ryn muihin hommin. Odotan että meidän ryhmä jatkaa toimintaansa ja kehittyy, kun lähden pois ”sotke-masta” ja saa uusia ideoita.

Onko talvi paras vuodenaika?– Tällainen oikea talvi on kiva,

paitsi jos on yleensä koko talven kipeä kuten minä, niin siitä ei pää-se niin nauttimaan. Ehkä kuitenkin syksy ja kevät on parhaita.

Mikä ensivaikutelma sinulle tulee näistä Porin partiotoimis-ton uusista tiloista?

– Parempi vaikutelma kuin aiem-min näkemissäni valokuvissa. Eikö-hän näistä saada aika mukavat. Tääl-lä on aika monta tällaista pienempää huonetta, mitä me varmasti käyte-tään. Luottiksille saadaan omat tilat, se on hieno juttu!

20

Repolainen

Kirjan ystävä voi ikuistaa nimensä kirjaan muullakin ta valla kuin ky-nällä. Ehkä kauneimmillaan merkit-seminen tapahtuu omalla exlibrik-sellä. Exlibris on pienehkö paperille painettu merkki, lipu ke, johon sa-nojen ex libris jälkeen on kir joi tettu myös omista jansa nimi – yleensä se-kä etu- että su kunimi.

Sanat ex lib ris ovat latinaa ja tar-koit tavat ilmaisua ”kir joi sta”. Näin se ilmoittaa, että kir ja, jonka sisä-kanteen tämä merkki on lii mattu on yksi merkkiin kirjoitetun omis tajan kir joista.

Jotta exlibris säilyisi, se kannat-taa painattaa käyttöön kirjapainos-sa. Valokopiot ja tulosteet eivät ole laadullisesti samaa tasoa.

Exlibris kertoo omistajastaan

Parhaim millaan exlibris on pie-niko koinen taideteos, johon kuva-taiteen keinoin on muotoiltu ker-tomus omistajastaan. Ex lib ris voi kertoa omista jan sa har ras tuksista, miel tymyk sistä, luon tees ta, työs-tä, elä män vaiheista, ko ti- tai synnyinpai kasta tai jois tain mui-sta, omistajal leen tär keis tä asiois ta. Suomalaisen exlibriksen suosituim-mat ku va uksen kohteet ovat yleen-sä omistajan vapaa-aikaan ja har-rastuksiin liittyvät teki jät. Exlibris

– kirjanomistajamerkki – on henki-löhistorian dokumentti. Se on sa-malla myös taide-, ja kulttuurihisto-rian dokumentti.

Hyvä exlibris – paitsi että se ker-too oleellisimman omistajastaan on myös es teet tisesti onnistunut. Hy-vällä exlibriksellä on myös vahva tun ne side omistajaansa.

Partiolaisen exlibris

Kun partiolainen hankkii itselleen ex lib riksen ja haluaa siihen kuvat-tavaksi par tiolaisuutensa niin sa-malla hän sisällyttää sii hen siis sa-malla kertaa harrastustensa li säksi tärkeän osan persoonallisuuttaan ja oman arvo maail mansa keskeiset ominai suudet. Vaikka partioharras-tus useimmilla pai nottuu lapsuu-teen ja nuoruuteen niin varmasti juuri partioaiheen sisältävät exlib-rikset toimivat läpi elämän.

Exlibriksen symbolit - Kalevalaiset juuret

Suomalaisella partiotoiminnalla on kansalliseepoksemme Kalevalan kautta hyvin vahvat siteet suoma-lais kansalliseen identi teettiimme. Kalevala on tuonut myös partiotoi-mintaan kes keisiä symboleja. Hy-vin monissa partio lippukuntien ni-missä ja merkeissä esiintyy Kalevala muodossa tai toisessa. Monet suu-remmat ja pienemmät partioleirit ovat ha ke neet nimensä Kaleva lasta. Myös par tio tai toi hin on kuulunut Kalevala-tietämys.

Meillä Kalevalan symboleista eh-kä nä kyvin on väiski-lakki. Väiski-lakkia ehdotettiin käyt töön jo 1923. Sen jälkeen lakki on ollut käy tössä tähän päivään saakka ja on edel leen. Väiski esiintyykin monessa exlibrik-sessä partiolaisuutta osoittavana symbolina.

Muita keskeisiä partiosymboleja ovat mm. partiolilja, partioasu, par-tijärjestöjen tunnukset eri aikakau-sina, partiosauva, Ko-Gi-nappulat tai vaikkapa osmonsolmu.

Partiolaisen exlibrisTeksti: Erkki Tuominen

Kirja on monelle meistä niin tärkeä esine, että siihen kirjoi te taan nimi tai se mer kitään omaksi heti. Harvaan muuhun esineeseen kirjoi tamme ensimmäiseksi nimemme tai mer kit semme sen muuten omaksemme.

Näytteitä partiolaisten elibris-kurssilla tehdyistä töistä. Lue kurs-sista lisää ilmoituksesta sivulla 31.

21

Repolainen

Repostelu

Jokainen partiokursseja tai -moduuleja suorittanut tietää, että tekemällä oppiminen on tärkeä osa partiomenetelmää. Mitä tekemällä oppiminen sitten tarkoittaa, tuntuu olevan paljon vaikeampi kysymys.

Pienessä kologallupista yleisin vas-taus on, että johtajan pitää antaa partiolaisten itse kokeilla vaikkapa kirveen käyttöä. Ei saa vain näyt-tää itse ja kertoa teoriaa. Tämä on varmasti hyvä ohje, mutta harva ei-partiolainenkaan opettaisi kirveen käyttöä powerpointilla. Tämä tus-kin on tekemällä oppimisen syvin olemus ja liikkeemme satavuotisen menestyksen salaisuus.

Epäselvyydestään huolimatta tekemällä oppimisen vaatimus on ensimmäisistä johtajatehtävistä al-kaen iskostunut partiolaisten tajun-taan. Älä luennoi! Älä näytä kädes-tä pitäen! Anna vartiolaisten tehdä itse! Yksi vj sovelsi asiaa niin, että soutuveneen puuttuessa soutamis-ta harjoiteltiin teippaamalla vaate-puut airoiksi tuolin kädensijoihin. Syntyneen soutusimulaattorin pa-rissa riitti tekemistä vartioillaksi ja hauskaakin oli, mutta tuskin pojat sen perusteella pärjäisivät oikeassa soutuveneessä.

Vastaavien ideoiden tuottami-

Kaikki tekeminen ei ole tekemällä oppimistaTeksti: Lauri Luoto, Turun Sinikotkat • Kuva: Hanna Alin, Partio-Puhurit

sessa me partiolaiset olemme hyvin lahjakkaita. Melkein mitä tahansa asiaa voi opetella dominopelinä tai vaikka yhdistelemällä erivärisiä pa-perilappuja, joissa lukee koulutus-rupeaman aiheeseen liittyviä sanoja. Mutta voisiko tekemällä oppiminen olla muutakin kuin askartelua ja seurapelejä?

Tällä kannalla on ainakin teke-mällä oppimisen isänä pidetty John Dewey, joka eli B-P:n aikoihin, mutta jonka ajatusten mukaan toi-mivia kouluja toimii edelleen Ameri-kassa. Näissä kouluissa ideana ei ole, että maantiedon tai fysiikan tun-neilla opiskeltaisiin toiminnallisilla menetelmillä. Ideana on, että niissä ei ollut maantiedon tai fysiikan tun-teja. Asioita opiskellaan kokeilemal-la ja tutkimalla ryhmissä erilaisia asioita, jotka eivät liity suoraan mi-hinkään yhteen oppiaineeseen. De-weyläisessä koulussa myöskään yh-teiskunnallisia aineita ei opiskella tunneilla, vaan oppilaat ovat muka-na tekemässä koulua koskevia pää-töksiä ja oppivat sitä kautta.

Tässä on ajatusta! Kerran olin ryhmän mukana seuraamassa kau-punginvaltuuston kokousta – il-meisesti tarkoituksena oppia jotain päätöksenteosta – mutta ei se ollut kovin opettavaista. Siinä sitten kat-seltiin pari tuntia kun valtuutetut puhuivat vuoronperään ja aina välil-lä puheenjohtaja heilutti nuijaa.

Toisella kerralla päätimme vj-po-rukalla äänestää yhden lippukunnan osastonjohtajista vaihtoon lippu-

kunnan vuosikokouksessa. Homma sujui suunnitellusti ja olimme tyyty-väisiä aikaansaannokseemme. Myö-hemmässä tarkastelussa osoittautui, että ei se uusikaan osastonjohtaja ollut täydellinen, eikä edellinen niin paha, mutta kyllä operaatiossa sen-tään opittiin enemmän vaikuttami-sesta kuin tiiraamalla jotain homei-sia ukkoja kunnantalolla.

Seuraavan kerran kun tekee mie-li ryhtyä valmistamaan soutusimu-laattoria, kannattaa siis palauttaa mieleen, että kaikki oppiminen, jo-hon liittyy jotain tekemistä, ei ole tekemällä oppimista. Tekemisen pi-tää olla myös järkevää ja oppimista tukevaa. Silloin kun näin ei ole, pie-ni luentokin voi puoltaa hyvin paik-kaansa. Parhaimmillaan tekemäl-lä oppiminen on sitä, että tehdään todellisia asioita aidoissa tilanteis-sa niin, ettei välttämättä huomata koko oppimista – esimerkiksi erote-taan osastonjohtaja.

22

Repolainen

Ketä?

Ketä olet ja mistä tulet?– Paavo Kaija, Harjavallan Pir-

koista.Kerro hieman partiohistorias-

tasi.– Olen ollut toiminnassa muka-

na iät ja ajat, joskus yhdeksänkym-mentäluvun alussa tuli aloitettua. Hommia on ollut jos jonkin näköi-siä: pj-kursseja, erätaitokursseja, vaelluksia, leirejä… Retkeilyjaostos-sa mukana olen ollut vuodesta 1998 ja osaston johtaja viitisen vuotta. Pj-valtakirjanikin sain viitisen vuotta sitten.

Mikä on saanut sinut jatka-maan vuosi toisensa jälkeen par-tiossa?

– Ihmiset. Muut partiolaiset, jot-ka pyörivät käytännössä mukana. On hienoa nähdä tuttuja ja ihmisiä, jotka ovat käyneet järjestämissäni tapahtumissa ja saaneet siitä virik-keitä omaan tekemiseensä ja pysy-vät toiminnassa mukana. Ihmisten kehitystä on hauska seurata, nähdä kuinka jossain omassa jutussa mu-kana olleet lapset kasvavat.

Kylmääkö Napakettu-talvilei-rin johtaminen päätä?

– Ei. Leiri ei ole ensimmäinen iso leiri, jossa olen mukana, mutta en-

simmäistä kertaa olen näin iso joh-taja.

Miksi talvileiri? Eikö kesäleirin tai vaikka syysleirin johtaminen olisi ollut parempi valinta tänä talvena?

– Olisi varmaan ollut helpom-pi, mutta suostuin kun piirin vara-johtaja minulle vuosi sitten soitti, ja pyysi kiltisti mukaan.

Mitä pakkaat ensiksi mukaan leirille?

– Moottorisahan. Se kuuluu par-tiolaisen peruselintarvikkeisiin. Lei-ri on metsässä, joten saha tulee luul-tavasti tarpeeseen. Sama saha on aina kulkenut mukana leireillä.

Teksti: Saara Leino, Piikkiön Tammipartio • Kuva: Tero Kuusisto, Kuusiston Linnanyrjänät

Moottorisaha Napaketulle

Tänä talvena vietetään piirimme ensimmäistä talvileiriä, Napakettua. Paavo Kaija on ensimmäistä kertaa suuren leirin johdossa, mutta talvileirin johtaminen ei kylmää päätä, hän vakuuttaa.

23

Repolainen

Kui

Mitä odotat leiriltä?– Odotan että lapset viihtyvät ja

saavat uusia partiokokemuksia, var-sinkin kun leiri on hieman erilainen kuin tavallisesti, esimerkiksi organi-saatio on tavallista kevyempi.

Valitse jompikumpi:paukkupakkaset vai loskakeli?

– Paukkupakkaset.Kaakao vai kahvi? – Molempi parempi.Tammikuu vai helmikuu? – Helmikuu.2010 vai 2011? – 2011.Pulkkamäki vai hiihto? – Hiihto.

Paavo Kaija toimii Napakettu-leirin johtajana.

Kui talvileireillä on aina niin kylmä?Teksti: Sanni Löflund, Pyhän Laurin ritarit

Partioleiri ei olisi partioleiri ilman mielenkiintoisia sääolosuhteita.

Kesällä leirillä sataa ja hyttyset kiusaavat. Vaihtoehtoisesti voi tietysti olla liian kuuma, iho palaa ja auringonpistos iskee. Talvi ei ole leireilyä rakastavalle partiolaiselle yhtään sen helpompaa aikaa.

Talvi tarjoaa monenlaisia haasteita. Niistä huomattavin on kyl-myys. Ei olekaan vielä vastaan tullut sellaista talvileiriä, jolla ei aina-kin jossain vaiheessa olisi paleltu. Kylmyys ja vilu eivät välttämättä ole suoraan yhteydessä lämpötilaan. Usein esimerkiksi muutama pakkas-aste tuntuu huomattavasti kylmemmältä kuin reippaampi pakkanen. Tämä johtuu pakkasen purevuudesta.

Pakkasen purevuudella tarkoitetaan ilman lämpötilan ja tuulenno-peuden yhteisvaikutusta ihon aistimaan lämpötilaan. Mitä kovempaa tullee, sitä kylmemmältä ilma iholla tuntuu. Tämä johtuu siitä, että ihmisen iholta siirtyy lämpöä ympäröivään ilmaan. Kylmässä ilmassa lämpöä häviää enemmän.

Läheskään aina ilma ei todellisuudessa ole kylmä. Leiriläinen ei vain ole varustautunut tarpeeksi hyvin. Varmasti jokaisella on koke-musta liian vähäisistä vaatteista ja loputtomasta palelusta, kun ne jot-ka ovat osanneet varustautua oikein pitävät hangessa hauskaa kuin olisi mitä lämpimin kesäpäivä. Oikean ja ennen kaikkea lämpimän pu-keutumisen avainsana on kerroksellisuus, sillä vaatekerrosten väliin jäävä ilma eristää lämpöä. Materiaaleista villa on ehdottomasti paras. Se eristää lämpöä myös märkänä.

Olennainen osa lämpimänä pysymistä on syöminen. Kylmälläkin ilmalla on muistettava syödä tarpeeksi ja säännöllisesti. Kuumat juo-matkin ovat hyviä, mutta todella kylmissään olevan tulisi pysytellä lämpöisissä juomissa.

Talvileireillä palellaan useimmiten yöllä. Syynä siihen on yleensä vuoroonsa uupunut kipinämikko, joka sattumalta unohti lisätä puita kamiinaan. Tältä yölliseltä palelemiselta suojautumiseen auttaa vain hereillä pysyminen – ja kipinämikkokaverin hereillä pitäminen.

Sudenpentu- ja seikkailijakisat tulossa toukokuussa

Taitava sudenpentu -kisa ja Timanttiliiga – Kadonneen aarteen arvoitus -seikkailijakisa 21.5. Turussa ja Raumalla, molemmilla paikka-kunnilla samansisältöinen tapahtuma.

Lisätietoa saa kilpalujen johtajilta:•Turku: Tuuli Aalto-Nyyssönen, p. 044 331 4648, tuuli.aaltonyyssonen@gmail.com•Rauma: Suvi Routasalo, p. 050 530 2736, suvi.routasalo@gmail.com

24

Repolainen

Pistä postia!Repolainen julkaisee mielel-lään sivuillaan lukijapostia, kommentteja ja mielipide-kirjoituksia. Juttuvinkitkin ovat tervetulleita. Lehti toki varaa itselleen oikeuden valita julkais-tavat kirjoitukset ja tarvittaessa lyhentää saami-aan tekstejä.

Lehden toimituksen tavoittaa osoitteesta repolainen@partio.fi.

Partiotoimisto palveleePartiotoimisto palvelee Turussa ja Porissa arkisin kello 9–16, paitsi torstaisin kello 11–18.

Keskuksen numero on 050 312 9420.

Turun partiotoimistoLäntinen Pitkäkatu 13, 20100 TURKUpartiotoimisto.turku(at)partio.fi•toiminnanjohtaja Nils Grönberg, 050 312 9421•koulutussihteeri Riitta Suomi, 050 312 9424•viestintäsuunnittelija Olli Raimo, 050 312 9428•järjestösihteeri Leena Hongell, 050 312 9427

Porin partiotoimistoAntinkatu 6, 28100 PORIpartiotoimisto.pori(at)partio.fi•aluesihteeri Tarja Hellanmaa, 050 312 9423•ohjelmasihteeri Riikka Hosiosto, 050 312 9425

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etu nimi.sukunimi(at)partio.fi.

www.lounaissuomenpartiopiiri.fi

Partiotätien ja -setien kahvikutsut

Fellowship Cafe Loimaan VeteraanituvallaJärjestämme kiltapartiolaisten alueellisena yh-teistyönä avoimen ohjelmallisen Fellowship Cafe -tapahtuman la 12.2. kello 10–14 Loimaalla. Ter-vetuloa.

Ohjelmassa muutama alustus: Visa Huusko-nen: Hyvä työ – ajatuksia työstä, harrastamises-ta ja jaksamisesta; Pirjo Rintamäki kertoo kilta-toiminnan perusteista ja lisäksi juttua Loimaan alueesta ja sen historiasta sekä Loimaan Veteraa-nituvan esittely.

Tapahtumapaikka on Loimaan Veteraanitupa, osoite Veteraanitie, eli Loimaan eritasoliittymäs-tä noin 1,5 km Tampereen suuntaan ja oikealle. Ti-laisuus alkaa tasan kello 10 ja kestää ohjelmineen, ruokailuineen ja kahvitarjoiluineen nelisen tuntia.

Sitovat ilmoittautumiset mieluiten killoittain tai autokunnittain perjantaihin 4.2. mennessä Seppo Rantaselle, p. 040 022 3794, seramet@luuk-ku.com. Tarjoiluista ja lämpimistä tiloista veloite-taan 15 euroa/osallistuja. Tarvittaessa tarjotaan kuljetusapua Loimaan asemilta tuvalle.

Tilaisuuden isäntinä ja emäntinä häärivät Loi-maan Saves-killan kiltapartiolaiset yhteistyö-kumppaneina Rauman Franciscus-kilta, Turun Pyhän Yrjänän kilta ja Forssan Ilveskilta.

25

Repolainen

Julkaisuaikataulunumero aineistot (ke) ilmestyy (pe)2/2011 (jn) 23.2. 18.3.3/2011 30.3. to 21.4.4/2011 (jn) 11.5. 3.6.5/2011 10.8. 2.9.6/2011 14.9. 7.10.7/2011 (jn) 19.10. 11.11.8/2011 23.11. 16.12.

jn: jäsennumero, joka jaetaan kaikille piirin partio laisille. Muut lehdet jaetaan 15 vuotta täyt-täneille.

Repolainen on aina kokonaan nelivärinen.

Ohjeet lehteen kirjoittamisesta saat piirin netti-sivuilta tai lehden toimitussihteeri Olli Raimolta, p. 050 312 9428, olli.raimo@partio.fi.

Repolainen

VIESTINTÄINFOTurun partiotoimistossa ti 1.3. klo 18.00

Porin partiotoimistossa ti 12.4. klo 17.00 Tämän jälkeen klo 18.00 Porissa alkaa Kiva kuva -ilta.

Ketuttavatko sinua nettisivujen vanhentuneet uutiset?Pysyykö kamera tukevasti käpälissäsi?Oletko koskaan ajatellut, että Repolaisen ketukas ilme kaipaa piristystä?Sauhuavatko kynäsi ja mielesi innosta tuottaa tekstiä?Onko sosiaalinen media erityisen lähellä osmonsolmuasi?

Jos vastasit kyllä, partioviestintä saattaa kiinnostaa sinua. Olet ehkä ajatellutkin toimitus- tai nettijaostoon liittymistä, mutta et oikein tiedä, mitä niissä tehdään.

Tule juomaan kupponen kuumaa kanssamme ja kyselemään miel-täsi askarruttavia kysymyksiä partioviestinnästä. Ei ilmoittautumis-ta, ei ennakkotehtäviä, ei sitoutumispakkoa! Tervetuloa!

Lisätiedot: piirin viestintäsuunnittelija Olli Raimo, p. 050 312 9428.

Partio sata vuotta – sata vuotta työtä partion parhaaksi

KiitosSydämellinen kiitos partiopiirille ja sen johdol-le tasavallan presidentin meille myöntämistä kunniamerkeistä, jotka saimme vastaanottaa juhlallisessa tilaisuudessa Turun linnan kuningattarensalissa 17.12.2010.

Kiitos myös lukuisista onnitteluista, joita olemme saaneet.

Hauska yhteensattuma on myös se, että kun palkittujen partiotyövuodet lasketaan yhteen, saadaan yhteissummaksi sata vuotta työtä partion parhaaksi.

Vanhan partiohuudon sanoin: "Kiva bra, antaa tulla lisää vaa!"

Merkinsaajat

26

Repolainen

IkäkausikahvilaHuom sinä akela, sampo tai luotsi!

Tule kuuman kupposen ja pienen purtavan äärel-le kuulemaan, mitä piirin ikäkausijaostoilla on tar-jota sinun partiopestisi tueksi! Teetä ja sympatiaa tarjolla Porissa 1.3. ja Turussa 8.3.

Kahvilan ovet aukeavat klo 18.00 ja tarjoilu päättyy klo 20.30. Tarjottimella jokaiselle ikäkau-delle omaa ohjelmaa.

Ilmoittaudu kahville Polun kautta https://spfs.clubonweb.com/book/ikakausikahvilapori (Pori) tai https://spfs.clubonweb.com/book/ikakausi-kahvilaturku (Turku) viimeistään 17.2. Huomaat-han valita oman ikäkautesi ilmoittautuessasi!

Kahvilan sisäänpääsymaksu, 10 e, laskutetaan lippukunnilta jälkikäteen.

Lisätietoja kahviloista saat Terhiltä ja Inkalta.Pori/Terhi, p. 050 317 1453, terhi.rajala1@gmail.

com Turku/Inka, p. 040 517 9691, inkalähteenmä-

ki@hotmail.com.

27

Repolainen

Turun Metsänkävijäin soittokunnan K A H V I K O N S E R T T I

la 5.3.2011 klo 15.00, Turun VPK:n talolla, johtajana Marika Järvi

Mukana myös PARTIOLIPPUKUNTA TAMPEREEN KOTKIEN PUHALLINORKESTERI johtajanaan Tero Haikala

Liput: 12 € (ennakkoon 10 €) (sis. kahvin ja leivonnaisen)

Lisätietoa ennakkomyynnistä: www.tume.fi/soittokunta

Orkesterit soittavat sekä yhdessä että erikseen

SP:n talvimestaruuskilpailut

Lapinlahti 2011 5.-6.3. Lapinlahdella

Kilpailussa kilpaillaan oranssissa, vihreässä, sinises-sä, punaisessa, ruskeassa ja harmaassa sarjassa. Kil-pailukutsu sekä tehtävä- ja pisteluettelo on julkaistu Partio-lehden numerossa 4/2010.

Piirit saavat ilmoittaa kilpailuun kiintiöiden mu-kaisen määrän vartioita. Kaikkien kilpailuun halua-vien lounaissuomalaisten vartioiden tulee ilmoittau-tua kilpailuun osoitteessa <https://spfs.clubonweb.com/book/lapinlahti2011> tai kirjallisesti Porin par-tiotoimistoon (Antinkatu 6, 28100 Pori tai riikka.ho-siosto@partio.fi) perjantaihin 11.2. mennessä.

Vartioiden osanottomaksu on oranssilla ja vihre-ällä sarjalla 70 euroa ja muilla sarjoilla 90 euroa.

Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista kaksin-kertaisella osallistumismaksulla 24.2. saakka. Ilmoit-tautumiset partiotoimistoon Riikalle, p. 050 3129 425, riikka.hosiosto@partio.fi

Ilmoittautumisessa on mainittava vartion nimi,

lippukunta, lippukuntalyhenne, kieli (suomi/ruotsi), vartionjohtajan nimi, postiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, kilpailukeskukseensaapumisaika ja

-tapa, osallistuminen piirin mahdolliseen yhteiskul-jetukseen, erityisruokavaliot sekä tilattavien ruoka-lippujen määrä.

Piiri järjestää kilpailuihin maksullisen yhteiskul-jetuksen jos osallistujia on riittävästi. Aikataulu ja matkareitti ilmoitetaan myöhemmin yhteiskuljetuk-seen ilmoittautuneille. Yhteiskuljetukseen ilmoittau-dutaan sitovasti ilmoittautumisen yhteydessä.

Jos Lounais-Suomen Partiopiirin kilpailukiintiö ylittyy, suorittaa kilpailujaosto karsinnan. Karsin-taperusteena käytettävän piirinmestaruuskilpailun järjestäjille varataan kohtuullinen osuus piirin pe-ruskiintiöstä.

Lisätietoja kilpailusta saa osoitteesta www.lapin-lahti2011.partio.net tai partiotoimistosta Riikalta.

28

Repolainen

ENSIVAPPUPAKKAUS

Tarvitsetteko rahaa lippukuntanne

toiminnan pyörittämiseksi?

Ota myyntiin hyvällä tuotolla

KEVÄÄN 2011 TODELLINEN ILOITTELUPAKETTI!

Tempauksen järjestää Puhallinorkesteri SUMU ja Turun NMKY:n mieskuoro Naskalit.Lisätietoja osoitteesta www.ensivappupakkaus.fi tai 044 328 2896 / SUMU

ENSIVAPPU-PAKKAUSPAKKAUSPAKKAUSPAKKAUS

HUOM!Myyntiprovisio

5,00 € / kpl

Ota myyntiin hyvällä tuotollaOta myyntiin hyvällä tuotollaOta myyntiin hyvällä tuotollaOta myyntiin hyvällä tuotolla

29

Repolainen

www.valtasenliikenne.com

Myös Lounais-Suomen Partiopiirin kuljetukset hoituvat Valtasen Liikenteen busseilla.

Sinivalkoiset bussimme tilausajoon

Turuntie 19, 32500 Oripää, p. 0400 785 242www.valtasenliikenne.com

Turuntie 19, 32500 Oripää, p. 0400 785 242Kuvi 4846/00/Mj www.valtasenliikenne.com

Matkahaaveesi toteuttaa

Haluatko viettää osan kesästä-si kesäleirin idyllissä ja saada palkkaakin siitä? Kyllä, se on mahdollista! Turun Partiolaiset – Scouterna i Åbo ry jär jes tää neljä 7–13-vuotiaille lapsille avointa vii-kon (5 pv) mittaista kesäleiriä 6.6.–1.7.2011. Leirillä on kerrallaan viiti-senkymmentä lasta ja kym menisen työntekijää. Haemme nyt tiimiimme

Leirinjohtajaa ja leiriohjaajia

Toivomme sinulta oma-aloitteisuut-ta, idearikkautta, vastuullisuut-ta sekä reipasta ja hyväntuulista asennetta. Eduksi lasketaan myös

Kesätöihin kesäleirille

partioharrastus tai muu harrastus-toiminta lasten ja nuorten parissa, kasvatusalan koulutus ja työkoke-mus sekä erityistaidot: kiipeilynoh-jaaja, uimaopettaja, trubaduuri tms. Tarjoamme leirielämän riemuja (asumme viikot leirillä ma–pe), eri-laisen, mutta sitäkin mukavamman työyhteisön ja -ympä ristön sekä täyden ylläpidon, majoituksen ja kilpailukykyisen palkan.

Lähetä meille vapaamuotoinen mutta vakuuttava, cv:llä varustettu työhakemus, jossa kerrot itsestäsi ja vahvuuksistasi, siis mitä osaat ja missä olet hyvä. Todistuskopioita ei tarvitse liittää mukaan.

Toimita hakemuksesi 25.2.2011 mennessä osoitteeseen Turun Par-tiolaiset ry, Läntinen Pitkä katu 13, 20100 Turku tai nils.gronberg@ partio.fi.

Lisätietoja leireistä saat toi min-nan johtaja Nils Grönbergiltä, p. 050 312 9421.

30

Repolainen

KILPAILUKUTSU

Nuotiotytöt toivottaa kaikki kisavartiot tervetulleiksi Lounais-Suomen Partiopiirin partiotaitojen oranssin ja vihreän sarjan kevätmestaruuskilpailuihin 16.4.2011 Turkuun.

Tehtäväluettelo Eteneminen 13 Kätevyys 15 Partiotaidot 21 Saaristolaiselämä 20 Yllätys 11

Jurmon juoksu 4 Pajut ristiin 6 Ålands pannkaka 7 Aamulypsy 5 Jurmon väylä 4

Kotisatamaan ilman lyysaria 3 Telkänpönttö 9 Käytös 3 Kusti polkee 5 Pärre 3

Pujottelu 6 Saariston sää 6 Merilinnut 6 Saaristolaisperheet 4

Viestiliput 5 Saariston lapset 4 YHTEENSÄ 80

Sarjajako

Kilpailuvartiona on lippukunnan jäsenistä koottu vartio, jossa on neljästä kuuteen (4-6) 12-15-vuotiasta jäsentä. Kilpailuvartion jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 56 vuotta (neljä jäsentä), 70 vuotta (viisi jäsentä) tai 82 vuotta (kuusi jäsentä). Kilpailuvartion jäsenten iät lasketaan kilpailuvuoden aikana täytetyin vuosin eli ikä on suoraan kilpailuvuosi miinus syntymävuosi. Tyttövartiot kilpailevat oranssissa (OR) sarjassa ja poika- ja yhteisvartiot kilpailevat vihreässä (VI) sarjassa.

Kilpailutehtävät suunnitellaan ensisijaisesti vartioille, joissa on viisi jäsentä. Reitin pituus on kummallakin sarjalla noin 6 km. Kilpailu on päiväkilpailu. Kilpailun tehtävät ovat suunniteltu tarpojaikäkauden aktiviteettien pohjalta. Jokaiseen tehtäväkäskyyn on merkitty erikseen tehtävän sisältämä aktiviteetti.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti piirin sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän Polun kautta. Vartion on ilmoittauduttava viimeistään perjantaina 1.4.2011 osoitteessa https://spfs.clubonweb.com/book/jurmo Jälki-ilmoittautumiset tehdään puhelimitse Partiotoimistoon ohjelmasihteeri Riikka Hosiostolle (puh. 050 312 9425). Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista 8.4.2011 saakka.Kilpailuun ilmoittaudutaan kilpailuvartion vartionjohtajan henkilökohtaisella ilmoittautumistunnuksella, joka löytyy jäsenkortista. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan myös erityisruokavaliot, tarve yhteiskuljetukselle sekä tarve kilpailua edeltävään yöpymiseen ja aamupalaan (3 e/hlö).

Pitkänmatkalaisille järjestetään yhteiskuljetus kilpailupaikalle. Turusta yhteiskuljetusta ei järjestetä, sillä kilpailukeskukseen on mahdollista saapua julkisen liikenteen bussilla. Tarkemmat tiedot yhteiskuljetuksesta ja ajo-ohjeista löytyvät myöhemmin kilpailun nettisivuilta sekä ilmoittautuneille postitettavasta ennakko-ohjeesta.

Osanottomaksu

Kilpailun osanottomaksu on 40 euroa / vartio. Jälki-ilmoittautuneilta peritään kaksinkertainen maksu. Osallistumismaksut laskutetaan lippukunnilta jälkikäteen. Kilpailusta poisjäävän vartion osallistumismaksua ei palauteta, mutta lippukunnalla on oikeus asettaa tilalle toinen vartio samaan sarjaan.

Osanottomaksuun sisältyy kilpailussa jaettava materiaali, peseytymismahdollisuus sekä lämmin ateria kilpailun päätteeksi.

Lisätietoja

Pitkämatkalaisten on mahdollista saapua paikalle jo perjantaina 15.4.2011 ja yöpyä Turussa.

Lisätietoja kilpailusta saa järjestelysihteeriltä sekä osoitteesta: http://www.nuotiotytot.fi/jurmo

Säännöt

Kilpailussa noudatetaan L-SP:n partiotaitokilpailujen sääntöjä (voimassa 1.8.2009 alkaen) ja SP:n turvallisuusohjeita. Linkit sääntöihin ja turvallisuusohjeisiin löytyvät kisan nettisivuilta.

Osanotto-oikeus

Kunkin kilpailijan SP:n jäsenmaksu tulee olla voimassa. Jokainen L-SP:n lippukunta saa ilmoittaa kilpailuun haluamansa määrän vartioita. Vartion jäsenen katsotaan kuuluvan siihen lippukuntaan ja piiriin, johon hänet on merkitty SP:n jäsenrekisterissä, ellei kyseinen piiri hänelle muuta lippukuntaa vahvista.

Vuoden 2010 mestarit

Oranssi sarja: Rinsessat (LS)Vihreä sarja: Stuntmanit (MeMe)

Yhteystiedot

Kilpailunjohtaja JärjestelysihteeriInkeri Huiskala Anni Niittyneninkeri@nuotiotytot.fi anni@nuotiotytot.fi040 7454 387 040 5696 183

31

Repolainen

Kilpailukutsu

Peikkoralli X 8.–9.4.2011 Koski TlKerää nyt ympärillesi vartio ja ilmoittaudu välit-tömästi mukaan Mellilän Menninkäisten järjes-tämään vuosittaiseen partiotaitokilpailuun, jär-jestyksessään jo kymmenenteen. Perinteisesti Peikkoralli on lievästi kilpailuhenkinen hauskan-pitotapahtuma, jossa järjestäjienkään pipot eivät päätä purista. Tästä huolimatta toivotamme tri-koohenkisetkin vartiot mukaan kilpailemaan sa-viseudun herruudesta.

Tämänvuotisessa Peikkorallissa kilpailemme suomalaisuuden hengessä. Sarjavaihtoehtona tar-joamme perjantaina liukuvalla lähdöllä starttaa-van yösarjan, joka sopii samoajille ja sitä vanhem-mille partiolaisille. Lauantaina kisailevat kaksi sarjaa, vihreä ja valkoinen. Vihreässä kisailevat n. 12–15 vuotiaat ja valkoisessa yli 16-vuotiaat.

Ilmoittautumisesta tulee ilmetä lippukunta, vartion nimi, vahvuus, vartionjohtajan nimi, osoi-te, sähköpostiosoite, puhelinnumero ja mahdolli-set ruoka-aineallergiat. Ennakko-ohje toimitetaan ilmoittautuneille. Kisan hinta yösarjassa on 30 e vartiolta (jälki-ilmoittautuneilta 45 e) ja päiväsar-jassa 15 e vartiolta (jälki-ilmoittautuneilta 30 e). Hinta sisältää kilpailumateriaalin ja kisan jälkeen tarjottavan lämpimän aterian.

V.I.P. 24.3.2011Ilmoittautumiset ja kyselyt sun muut: Janne

Mikola, p. 050 375 2833, janne.mikola@hotmail.com.

NuotiokitarakurssiKaipaako sisäinen kitaristisi ryhtikuuria? Ha-luatko oppia kommunikoimaan kuudella kie-lellä? Oletko aina haaveillut soittavasi kitaraa? Tilaisuutesi on tullut. Ilmoittaudu Nuotiokitara-kurssille Partiomyllyyn 11.–13.3. Sopii myös kertauskurssiksi.

Ilmoittautudu mukaan viimeistään 20.2.: http://spfs.clubonweb.com/book/nuotiokitara

Lisätiedot: juho.toivola@partio.fi

Tsemppiä ja koulutusta uusille ja vanhoille

Koulutusvastaavilleti 5.4. klo 18–20.30 Porin partiotoimistossa, Antinkatu 6. Iltapala klo 17.30 alkaen

– Perustietoa koulutusjärjestelmästä– piirin kurssitarjonnan ja kurssisisältöjen esittely– näin ilmoitat lippukunnan jäsenet kurssille– työkaluja kovana toimimiseen.

Ilmoittautuminen 25.3. mennessä osoittees-sa https://spfs.clubonweb.com/book/kova111.

Lisätietoja: Tuula Liipo, p. 044 276 4949, tuula.liipo@gmail.com.

Exlibris -kurssiSuomen Partiomuseo järjestää 14–20-vuotiail-le ex libris -kurssin lauantaina 5. maaliskuu-ta klo 10–16 Suomen Partiomuseossa, Läntinen Pitkä katu 13, Turku.

Kurssille ilmoittaudutaan helmikuun 27. päi-vään mennessä sähköpostitse partiomuseo@partio.fi (tieto: exlibris-kurssi, nimi, ikä, yhteys-tieto). Mukaan otetaan 15 ensimmäiseksi ilmoit-tautunutta ja heille toimitetaan tieto osallistumi-sesta.

Osallistumismaksu, 7 e, sisältää kurssin, tar-vittavan materiaalin ja pienen välipalan. Koulut-tajana mm. exlibristi Erkki Tuominen.

Osallistujilla on mahdollisuus tilata edulli-seen hintaan kirjapainossa painettuja omia ex-libriksiä kurssin jälkeen.

Tule nuorisokulttuuripääkaupungin keskipis-teeseen – osallistu kurssille.

Lisätietoja Yrjö Nenonen, p. 040 749 4270 tai partiomuseo@partio.fi.

numero aineistot ilmestyy2/2011 23.2. 18.3.3/2011 30.3. 21.4.Repolainen

OMPPU-PÄÄRYNÄOMPPU-PÄÄRYNÄMETSÄMARJAMETSÄMARJAVILLIVADELMAVILLIVADELMA

Maista Mehukatti pillijuomia!Maista Mehukatti pillijuomia!

+kALSIUMIA JA C-ja D-VITAMIINIA