RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA HÄMEEN LIITTO

KANTA-HÄMEEN JA RIIHIMÄEN ELINVOIMA-TARKASTELU

RIIHIMÄEN TOIMINNALLINEN SUUNTAUTUMINEN JA MAA-KUNNAN MERKITYS

Loppuraportti 30.10.2019

Janne Antikainen, Jaakko Huttunen ja Valtteri Laasonen

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3

1.1 Työn tausta 3

1.2 Maakunnat ja alueet muuttuvassa hallinnossa 3

2. TYÖN TAVOITTEET JA AINEISTO 5

3. MAAKUNTAJAKOLAIN KRITEERIT MAAKUNNAN VAIHDOKSESSA 6

3.1 Maakuntaa vaihtaneiden kuntien perusteluja maakunnan vaihdolle 6

4. ALUEKEHITYKSEN TRENDIT 8

5. RIIHIMÄEN VÄESTÖKEHITYKSEN JA ALUELIIKKUVUUDEN TILANNEKUVA 10

5.1 Väestöennuste 10

5.2 Pendelöinti 11

5.3 Muuttoliike 14

6. RIIHIMÄEN TOIMINNALLINEN SUUNTAUTUMINEN 16

6.1 Veto- ja pitovoima sekä erottautuminen 16

6.2 Hallinto ja edunvalvonta 17

6.3 Aluekehittäminen ja rahoitus 18

6.4 Koulutus- ja TKI-toiminta 19

6.5 Elinkeinot ja elinkeinokehittäminen 20

6.6 Riihimäen merkitys maakunnalle ja seutukunnalle 22

6.8 Yhteenveto 23

LIITTEET 24

3

1. Johdanto

1.1 Työn tausta

Tämän selvitystyön tarkoituksena on ollut tarkastella Riihimäen elinvoiman osatekijöitä sekä toiminnallista suuntautu-mista erityisesti maakunnan merkityksen näkökulmasta. Riihimäen toiminnallista suuntautumista on haluttu katsoa eri näkökulmista, kuten hallinnon, koulutuksen, elinkeinoelämän sekä asukkaiden ja työssäkäynnin kannalta. Tavoitteena on ollut käytännössä tuottaa tietoa ja muodostaa kuva siitä, mitä vaihtoehdot kuulua jatkossa Kanta-Hämeen tai Uu-denmaan maakuntaan tarkoittavat ja mikä merkitys maakuntarajalla tai sen muuttumisella olisi Riihimäelle ja koko maakunnalle. Selvitystyön tilaajina ovat Riihimäen kaupunki ja Hämeen liitto. Selvitystyön taustat juontavat Riihimäen kuntalaisaloitteeseen keväälle 2018. Aloitteessa esitettiin, että Riihimäen kau-pungin tulisi parantaa asukkaidensa hyvinvointia, toimeentuloa ja työllisyyttä nykyistä paremmin. Tästä syystä maakun-nalliset suuntautumisvaihtoehdot tulisi selvittää mahdollisimman seikkaperäisesti. Aloitteentekijän mukaan erityisesti Kanta-Hämeen maakunta ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri eivät edistä Riihimäen elinvoimaa parhaalla mahdollisella tavalla. Aloitteen mukaan Riihimäen kaupungin tulisi liittyä Uudenmaan maakuntaan ja Helsingin-Uudenmaan sairaan-hoitopiiriin (HUS). Lausuntoja asiasta on pyydetty maakuntien liitoilta, sairaanhoitopiireiltä ja kauppakamareilta. Maakunnalliseen suuntautumiseen liittyvää selvitystyötä on tehty jo ennen tätä selvitystä, sillä vuonna 2016 Riihimäen kaupunki äänesti sen puolesta, että se haluaa kuulua jatkossakin Kanta-Hämeen maakuntaan.1 Hiljattain Iitin, Joroisten, Heinäveden, Kuhmoisten ja Isonkyrön kunnat ovat esittäneet, että ne siirrettäisiin toiseen maakuntaan. Esitykset hy-väksyttiin valtioneuvoston puolesta 29.8.2019. Maakuntavaihdokset tulevat voimaan vuoden 2021 alussa.2 Edellä mainitut kunnat ovat olleet entisissä ja tulevat olemaan tulevissa maakunnissaan hyvin pieniä niin asukasmääräl-tään kuin myös yleisesti vaikutusvallaltaan suhteessa muuhun maakuntaan. Tämä selvityspyyntö on poikkeuksellinen, sillä Riihimäki on maakuntansa toisiksi suurin kaupunki heti Hämeenlinnan jälkeen, ja myös seutukuntansa keskuskau-punki. Lisäksi Riihimäen merkitystä korostaa sen keskeinen sijainti osana Suomen kasvukäytävää, joka muodostaa Suo-men merkittävimmän yhteistoiminnallisen alueen esimerkiksi työmarkkinoiden ja työvoiman liikkuvuuden kannalta. Rii-himäen keskeisen merkityksensä vuoksi maakunnan vaihdoksella olisi paljon suurempi merkitys, kuin aiemmin maakun-taa vaihtaneiden kuntien kohdalla.

1.2 Maakunnat ja alueet muuttuvassa hallinnossa

Pääministeri Sipilän hallituksen vuonna 2015 käynnistämä maakunta- ja sote-uudistus kaatui pääministerin jätettyä hal-lituksensa eronpyynnön 8.3.2019. Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä olisi syntynyt kolmas hallinnon taso, maakunnat - nykyisen maakuntajaon pohjalta. Itsehallinnolliset maakunnat olisivat järjestäneet kaikki alueensa sosiaali- ja terveys-palvelut. Lisäksi maakunnille olisi siirtynyt myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintoviras-toista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Kaatuneen uudistuksen pohjalta Antti Rinteen hallitus on alkanut rakentaa omaa malliaan kärkenä sote-uudistuksen ratkaiseminen. Sote-uudistus on tätä raporttia kirjoitettaessa tarkoitus toteuttaa 18 perustettavan maakunnan pohjalle niin, että päävastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta olisi julkisella sektorilla. Uudistuksen valmistelu etenee sote-palvelut edellä ja lisäksi ensin selvitetään Uudenmaan erillisratkaisun mahdollisuudet. Hallitus ja kunnat ovat aloit-taneet syksyllä 2019 yhdessä selvitystyön siitä, voidaanko Uudellemaalle tehdä muusta maasta poikkeavia ratkaisuja

1 Hämeen maakuntahallituksen päätös: https://www.hameenliitto.fi/sites/default/files/dokumentit/riihimakilau-sunto_18.6.2018.pdf 2 Valtioneuvosto (2019) Valtioneuvoston päätös maakunnista, liite 1, https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?de-cisionId=0900908f8064ccca

4

sote-uudistuksen yhteydessä. Uudenmaan kuntien itse ehdottamassa mallissa Uudenmaan maakunnan viisi sote-aluetta olisivat Helsinki, Vantaan ja Keravan yhdistelmä, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa ja Itä-Uusimaa. Aluekehittämisen ja elinvoiman näkökulmasta Antti Rinteen hallitusohjelmassa3 korostetaan valtion, kuntien ja kaupun-kiseutujen kumppanuutta sekä kaupunkipolitiikan sopimuspohjaisuutta. Ohjelmassa todetaan, että ”elinvoimainen, so-siaalisesti vahva Suomi rakentuu metropolialueen, kasvavien kaupunkiseutujen, seutukuntien ja maaseudun yhteisestä menestyksestä”. Hallitusohjelmassa todetaan edelleen, että ”huolehditaan elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko Suomessa monimuotoisesti alueiden ja kaupunkien tarpeet huomioon ottaen: metropolialue, yli 100 000 asukkaan suuret kaupungit ja yliopistokaupungit keskisuuret maakuntakeskuksien kaupunkiseudut, seutukaupungit sekä harvaan asutut alueet”. Hallitusohjelmaa tarkemmin tarkasteltaessa esimerkiksi kaavoituksen ja maankäytön osalta todetaan, että “elinvoima-työtä ja strategista kaavoitusta voidaan tehdä kunta- ja maakuntarajojen yli alueellisen kasvun vahvistamiseksi laajassa sitouttavassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.” Aluekehittämisessä hallitusohjelma viitoittaa tietä aluelähtöiseen toimintamalliin. Lisäksi todetaan, että maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisena jatkuu ja liitoilla on myös jatkossa keskeinen merkitys aluekehityksen ja yhteistyön edistäjänä. Maakuntien liitoille on tarkoitus kohdentaa nope-asti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta (entinen maakunnan kehittämisraha). Maakuntien liittojen (18) rooli EU-rakennerahastojen ja muiden EU-ohjelmien välittäjinä ELY-keskusten kanssa säilytetään ohjelmarahoitukseen perustuvissa rahoituspäätöksissä. Aluekehittämisen toimintamallia on tarkoitus hioa ja päivittää aluekehityspäätöksen yhteydessä vuoden 2019 aikana. Karkeasti yhteen vetäen aluekehityksen kannalta keskeisinä sisältöinä näyttäisivät olevan seuraavat kokonaisuudet:

- Tietopohjan vahvistaminen aluekehityksen tilannekuvan ja aluekehittämisen keskustelujen avulla alueiden (maakuntien) ja valtion yhteistyönä

- Maakunnan omaehtoisen kehittämisen määräraha (rahoitus alueiden päätettävissä) - Valtion ja kaupunkiseutujen väliset sopimukset (ekosysteemisopimukset yliopistokaupunkien kanssa sekä MAL-

sopimukset yli 100 000 asukkaan kaupunkien kanssa); - Edellisen hallituksen aikana toteutetun Alueellisen kokeilut ja innovaatiot -toimenpiteen ja rahoituksen jatko

Edellisten lisäksi Riihimäen ja Kanta-Hämeen maakunnan kannalta Rinteen hallitusohjelmassa on kaksi erityisen tärkeää kirjausta. Ensimmäinen on se, että “turvataan korkeakoulutuksen kehittämistä jokaisessa maakunnassa” sekä tarkoitus on turvata ”kattava toisen asteen koulutusverkosto koko maassa osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi”. Hallitus-ohjelman mukaan kirjausten on tarkoitus tukea alueellista erikoistumista ja kiinnittymistä globaaleihin ekosysteemei-hin. Toinen tärkeä kirjaus Riihimäen näkökulmasta se, että seutukaupunkien asema näkyy hallitusohjelmassa vahvana. Hallitusohjelmassa ja elinkeinoministeri Kulmunin esityksissä4 on vahvasti mukana seutukaupunkiohjelman toteuttami-nen sekä seutukaupunkien yhteisten kehittämisstrategioiden laadinnan ja verkostomaisen toiminnan tukeminen.

3 Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23 4 https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/elinkeinoministeri-kulmuni-elinvoimaiset-alueet-vah-vistavat-koko-suomen-kasvua

5

2. Työn tavoitteet ja aineisto Selvitystyön tavoitteena on ollut selvittää yhdessä Riihimäen kaupungin ja Hämeen liiton kanssa Riihimäen kaupungin elinvoiman, vetovoima ja pitovoiman osatekijöitä, ja erityisesti sitä, millaisia vaikutuksia maakunnan vaihdolla Uuteen-maahan Riihimäen kannalta olisi. Puolestaan Kanta-Hämeen maakunnassa pysymisen näkökulmasta tarkasteltiin, millai-sia vahvuuksia nykyinen maakunta pitää sisällään. Lisäksi pohdittiin maakunnan vaihdon laajempia vaikutuksia: miten Riihimäen maakunnallinen suuntautuminen vaikuttaa laajemmin seutukunta- ja maakuntatasoilla. Asukkaiden näkökulmasta oltiin kiinnostuneita siitä, millaisena he mieltävät Riihimäen veto- ja pitovoimatekijät, sekä siitä, vaikuttaisiko maakunnan vaihto kaupungin veto- ja pitovoimatekijöihin. Puolestaan hallinto- ja edunvalvonta -tematiikassa tarkasteltiin Riihimäen vaikuttamismahdollisuuksia muun muassa maakunnan liiton alaisiin tehtäväkoko-naisuuksissa sekä Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla. Hallinto- ja edunvalvonta -kokonaisuudessa oltiin myös kiinnostu-neita maakunnan vaihdon vaikutuksista pelastus-, poliisi- ja oikeustoimeen. Lisäksi kyseinen teema käsitti myös niin sanotun Kuuma-yhteistyön mahdollisuuksien tarkastelun. Aluekehittäminen ja rahoitus -teemassa käsiteltiin aluekehittämisen kokonaisuutta sekä rahoituksen kohdistumista Kanta-Hämeeseen ja Uudellemaalle. Myös MAL-sopimuksellisuuden piiriin pääsyä tarkasteltiin Riihimäen kannalta. Li-säksi teemassa selvitettiin ESR- ja EAKR-rahoitusinstrumenttien jakautumisesta Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla. Koulutus ja TKI-toiminta -teemassa käsiteltiin erityisesti koulutukseen liittyviä asiakokonaisuuksia Kanta-Hämeessä py-symisen että Uuteenmaahan liittymisen puolesta. Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta ja saamat tukirahoitukset nousivat erityisen mielenkiinnon kohteeksi. Elinkeinot ja elinkeinokehittäminen -luvussa selvitettiin yrityksien näke-myksiä Kanta-Hämeessä pysymisen ja Uuteenmaahan liittymisen kannalta. Myös elinkeinoelämälle osoitetun rahoituksen tarkastelu sisältyi tähän teemaan. Lisäksi selvityksessä oltiin kiinnostuneita, siitä millaisia vaikutuksia maakuntarajan muuttumisella olisi Riihimäen seu-tukuntaan että myös laajemmin Kanta-Hämeen maakuntaan. Puolestaan sote-kysymyksiin liittyviä aiheita tarkastel-laan erillisessä selvityksessä. Selvitystyön aineistonkeruu toteutettiin tukeutuen asiantuntijahaastatteluihin sekä muuhun työn kannalta oleelliseen kirjalliseen taustamateriaaliin (Riihimäen bränditutkimus ja asuntoalan toimijoille suunnattu kysely). Haastatteluita tehtiin yhteensä 28. Lisäksi osana työtä MDI toteutti Riihimäen alueliikkuvuutta koskevan analyysin, jossa tarkasteltiin erityisesti Riihimäen pendelöintiä ja muuttoliikettä (liite 1). Selvityksen kannalta keskeisimmät haastateltavat koostuivat Riihimäen kaupungin, Hämeen liiton ja Hämeen ELY-kes-kuksen, Suomen kasvukäytäväverkoston, korkeakoulujen (HAMK ja Laurea), Hämeen yrittäjien ja alueen kauppakama-rien (Riihimäki-Hyvinkään- ja Hämeen kauppakamarit) sekä alueen kehitysyhtiön, TechVillan asiantuntijoista. Näitä haastatteluita tehtiin 14. Lisäksi paikallisen yritys- ja elinkeinonäkökulman näkemyksiä tarkennettiin yhdeksällä haas-tattelulla. Puolestaan keskeisiä Kanta-Hämeen viranomaistoimijoita (pelastus- ja poliisitoimi sekä käräjäoikeus) haas-tateltiin kolmen avainhenkilön osalta. Edellisten haastattelujen lisäksi tehtiin erillistarkastelu maankäytön, asumisen ja liikenteen teemoihin. Työvaihe toteutettiin haastattelemalla kahta aihepiirin asiantuntijaa. Lisäksi käytiin yksi kes-kustelu valtiovarainministeriön edustajan kanssa.

6

3. Maakuntajakolain kriteerit maakunnan vaihdoksessa

Maakuntajakolain perustelujen (HE 169/2997) mukaan maakunnan alueen määräämisessä käytettävät keskeiset kriteerit ovat asiointi- ja palveluyhteydet, työssäkäyntiliikenne, kuntien yhteistoiminta, laaja-alueisiin kuntayhtymiin kuulumi-nen, elinkeinoelämän yhteydet, yhdistystoiminta-alueet sekä kulttuuri- ja historialliset perinteet. Näiden tekijöiden on katsottu kuvaavan toiminnallisesti, taloudellisesti ja alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaista kokonaisuutta.5 Maakuntajaosta säädetään maakuntajakolaissa (1159/1997). Lain 1 §:n 1 momentin mukaan maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoi-tuksenmukaisen kokonaisuuden. Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvosto päättää maakuntien luku-määrän, alueet ja nimet asianomaisia maakuntien liittoja ja kuntia kuultuaan. Ennen esittelyä valtioneuvostolle asiasta on pyydettävä alueiden käytön suunnittelusta vastaavan ministeriön lausunto. Lisäksi maakuntajakolain 1 §:n 3 momentissa mainintaan, että valtion aluehallintoviranomaisten toimialueiden tulee lähtökohtaisesti perustua maakuntajakoon niin, että toimialue muodostuu yhdestä tai useammasta maakunnasta. Maa-kuntajaon muutos vaikuttaa käytännössä suoraan ELY-keskusten, aluehallintovirastojen ja maakunnan liittojen toimi-alueisiin. Maakuntajaon muutokset merkitsevät EU-ohjelmatyössä usein hallinnollisia toimia. Tästä syystä samassa maakunnassa pitäydytään yleensä koko ohjelmakausi. Myös käräjäoikeuksien tuomiopiirit määritellään jatkossa maakuntajaon perus-teella (HE 270/2016 vp, s. 23, 46). Käräjäoikeuksien tuomiopiirien määräytymisen kautta maakuntajako vaikuttaa myös niiden erikoistumistehtäviin (maaoikeusasiat, ulosottovalitusasiat, yrityssaneerausasiat, sotilasoikeudenkäyntiasiat) sekä myös hovioikeuksien tuomiopiireihin. Vaalipiirijako on toteutettu siten, että vaalipiirin rajat noudattavat maakuntien rajoja. Yhteen vaalipiiriin voi kuulua yksi tai useampi maakunta. Käytännössä vaalilain 5 §:ää on tähän mennessä aina muutettu vastaamaan maakunta- ja kuntajaotuksessa tapahtuneita muutoksia. Maakuntajaon vaikutukset hallinnolliseen jaotukseen ja vaalipiireihin koros-tavat maakuntajaon pysyvyyden merkitystä. Muutokset eivät saisi olla toisteisia tai pahimmassa tapauksessa eri suun-taan vieviä.

3.1 Maakuntaa vaihtaneiden kuntien perusteluja maakunnan vaihdolle

Hiljattain maakuntaa vaihtaneita kuntia ovat Iitti, Joroinen, Heinävesi, Kuhmoinen ja Isokyrö. Valtioneuvosto hyväksyi kuntien tekemät maakuntien vaihdoksen esitykset 29.8.2019. Maakunnan vaihdot tulevat voimaan 1.1.2021. Tässä lu-vussa tuodaan näiden kuntien maakunnan vaihtoa koskevia perusteluita. Heinävesi perusteli maakunnan vaihdostaan pääasiassa, sillä että se katsoi muodostavansa Pohjois-Karjalan kuntien kanssa toiminnallisen kokonaisuuden, vaikkakin kunta katsoi, että työssäkäynnin osalta se ei suuntaudu erityisesti mi-hinkään suuntaan. Myöskään elinkeinoelämän tai yhdistystoiminnan kannalta ei havaittu selkeätä suuntautumista mi-hinkään. Erikoistavaroiden suhteen suunnan katsottiin olevan Joensuu. Erityisen suuren painoarvon maakunnan vaihdok-sessa sai sote-asioiden vahva suuntaus Pohjois-Karjalaan. Myös taloudellisen suunnan ja asioinnin katsottiin olevan Poh-jois-Karjalaan päin. Puolestaan murteen osalta Heinäveden katsottiin kuuluvan savolaismurteisiin, ja täten suuntautu-van enemmän Etelä-Savoon. Iitin kunnan laatimissa perusteluissa mainitaan, että Iitti kuuluu Kouvolan työssäkäyntialueeseen, ja yleisestikin asiointi suuntautuu enemmän Kouvolaan kuin Lahteen ja Päijät-Hämeeseen. Puolestaan sote-asioiden hoidossa Iitti suuntautuu

5 Valtioneuvosto (2019) Valtioneuvoston päätös maakunnista, liite 1, https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?de-cisionId=0900908f8064ccca

7

vahvasti Päijät-Hämeeseen. Elinkeinoelämällä ja yhdistystoiminnalla ei ole selkeää painotusta kunnan tekemässä selvi-tyksessä. Myöskään murre ei erottele Päijät-Hämettä ja Kymenlaaksoa, sillä molemmat maakunnat kuuluvat hämäläis-murteiden alueeseen. Kokonaisuudessaan maakuntajakolain kriteerien mukaan Iitin esitys maakunnan vaihdoksesta olisikin pitänyt hylätä jäl-leen vuonna 2019, kuten se hylättiin jo vuonna 2015, sillä Iitin toiminnallisuus osoitti jälleen pitkälti Kouvolan ja Ky-menlaakson suuntaan. Kuitenkin Iitin määrätietoinen halu maakunnan vaihdokseen oli syynä siihen, että Iitin maakunnan vaihdoksen esitys hyväksyttiin. Myöskin molemmat maakunnat kannattivat vahvasti ajatusta siitä, että Iitin osalta suun-nittelua tulisi tehdä jatkossa Päijät-Hämeen kuntien kanssa. Iitti on järjestänyt maakunnan vaihdosta myös kansanää-nestyksen, jossa suuri enemmistö kannatti maakunnan vaihtamista. Isokyrön kohdalla maakuntajakolain kriteerit eivät osoita voimakkaasti Pohjanmaan eikä Etelä-Pohjanmaan suuntiin, mutta kunnan oma tahto osoittaa suuntautumista vahvemmin Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Kriteerien osoittaessa ristiriitaista tai heikkoa suuntautumista, tulee kunnan omalle näkemykselle antaa painoarvoa. Joroinen suuntautuu työssäkäynnin, asioinnin sekä yhdyskuntarakenteessa osin voimakkaasti Varkauteen. Kunnan yh-teistyössä Joroisten suuntautuu Etelä-Savoon ja Pohjois-Savoon. Joroinen on Etelä-Savon sairaanhoitopiirin jäsen eri-koissairaanhoidon osalta, mutta palveluja saadaan käytännössä Varkauden sairaalasta. Joroiselle tärkeän maaseututoi-men järjestämisyhteistyö suuntautuu Etelä-Savoon. Kunnan yhteistyö suuntautuu enemmän Pohjois-Savoon kuin Etelä-Savoon asioissa, joissa kunta päättää itse suunnasta. Myös elinkeinoelämän toimeliaisuus suuntautuu Pohjois-Savoon ainakin jossain määrin. Lisäksi murteensa puolesta Joroinen kuuluu Pohjois-Savon murrealueeseen. Kokonaisuutena Jo-roisten suuntautuminen työssäkäynnissä, asioinnissa, yhdyskuntarakenteessa ja kunnan yhteistyössä osoittavat selkeästi Pohjois-Savoon. Kuhmoinen ei suuntaudu työssäkäynnin osalta varsinaisesti mihinkään, asioinnin osalta lievästi Pirkanmaalle, yhdistys-toiminnassa Keski-Suomeen ja kunnan yhteistyössä palvelutoiminnan osalta hienoisesti vahvemmin Keski-Suomeen kuin Pirkanmaalle. Kehittämistoiminnassa kunnan yhteistyö on viime vuosina ollut selkeämmin osoitettavissa Pirkanmaalle. Myöskin murre liittää Kuhmoisen hämäläisalueeseen ja Pirkanmaahan. Kriteerien osoittaessa ristiriitaista tai heikkoa suuntautumista, tulee kunnan omalle näkemykselle antaa painoarvoa, jonka perusteella Kuhmoinen liittyykin Pirkan-maahan. Edellä mainitut esimerkit osoittavat, että maakunta-alueen uudelleen määrittelyissä on sovellettu maakuntajakolain perusteita, jotka perustuvat asiointi- ja palveluyhteyksiin, työssäkäyntiliikenteeseen, kuntien yhteistoimintaan, laaja-alueisiin kuntayhtymiin kuulumiseen, elinkeinoelämän yhteyksiin, yhdistystoiminta-alueisiin sekä kulttuuri- ja historial-lisiin perinteisiin. Kuitenkin päätöksissä on tapauskohtaisesti sovellettu erilaisia perusteita ja annettu painoarvoa tie-tyille kriteereille tapauksesta riippuen. Esimerkiksi Iitin, Isokyrön ja Kuhmoisten tapauksissa on painotettu kunnan omaa halua ja näkemystä vaihtaa maakuntaa. Erityisesti silloin kunnan oma halu on näyttäytynyt ratkaisevana maakunnan vaihdoksen kriteerinä, kun erityisen selkeää suuntaa kahden maakunnan välillä ei ole ollut. Merkillepantava seikka kaikissa edellä mainituissa maakunnan vaihdoissa on se, että niillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta muun maakunnan toimintojen järjestämiseen, eikä niillä ole kes-keistä vaikutusta muihin alueen kuntiin - toisin kuin Riihimäen tapauksessa on. MDI keskusteli myös valtiovarainministeriön edustajan kanssa Riihimäen maakuntavaihdoksen perusteluista. VM:n alus-tavan tulkinnan mukaan Riihimäen maakuntavaihdoksesta ei olisi elinvoimatekijöiden näkökulmasta hyötyä. Vaikutukset soteen olisi todennäköisesti merkittävät. Edustaja epäili, että valtioneuvosto tulisi suhtautumaan maakuntavaihdokseen erittäin kriittisesti.

8

4. Aluekehityksen trendit Aluekehityksen ja elinvoiman näkökulmasta Riihimäen ja Kanta-Hämeen kannalta on erityisen tärkeä tunnistaa pitkällä aikajänteellä vaikuttavat alue- ja väestökehityksen muutostrendit. Merkittäviä muutostrendejä on tunnistettu ja ku-vattu kattavasti HSL:n tilaamassa maankäytön, asumisen ja liikenteen trendit -työssä6 (Kuva 1). Kuvassa 1 esitetyistä muutostrendeistä erityiseen merkittävinä voidaan tämän selvityksen kannalta tunnistaa kaupungistuminen, maahan-muutto, väestörakenteen muutos, muuttuva työ- ja vapaa-aika sekä siihen liittyen alueliikkuvuus.

Kuva 1. Aluekehitykseen vaikuttavat keskeiset ilmiöt ja trendit. Lähde: Helsingin seudun liikenne (2019) MAL 2019 Ilmiöt ja skenaariot. Kaupungistumisessa voidaan tunnistaa monta merkittävää piirrettä ja lisäksi kaupungistumiset korostuvat kaikilla alue-tasoilla. Muutos ilmenee väestön ja resurssien keskittymisenä ja tiivistymisenä kuntataajamiin. Kasvavien kaupunkialu-eiden sisäinen dynamiikka on myös muuttunut. Kasvavien kaupunkiseutujen sisällä keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kasvaneet aikaisempaan verrattuna suhteessa kehyskuntiin. Kehyskuntien välillä on aikaisempaa enemmän hajontaa kasvun ja liikkuvuuden tunnusluvuilla. Alueiden välinen kilpailu on kiihtynyt ja kiihtyy kaikilla aluetasoilla. Alueet kilpailevat keskenään resursseista, osaajista, näkyvyydestä, mainekuvasta ja huomioarvosta sekä ennen muuta tulevaisuuden potentiaalista. Kilpailu korostaa myös kaupunkien ulkoista ja sisäistä saavutettavuutta, matkaketjujen toimivuutta, liikenneyhteyksien sujuvuutta ja toimin-nallisia alueita yhdistävien kehityskäytävien ja –vyöhykkeiden merkitystä. Lisäksi liikkumisen ja kulkutapojen muutokset heijastuvat suoraan myös kestävien liikkumismuotojen suosimiseen. Helsingin seudun veto- ja pitovoima on kaikkineen ylivertainen. Pääkaupunkiseudun vetovoima on kasvanut maan muuttovirroissa erityisesti muiden ja suurten keskisuur-ten kaupunkiseutujen osalta. Pääkaupunkiseutu saa muuttovoittoa nuorista ja nuorista aikuisista, josta seuraa useita myönteisiä kerrannaisvaikutuksia. Lähtömuuttojen määrä Helsingin seudun kehysalueelle on vähentynyt. Maahanmuuton merkitys on kasvanut alueiden väestökehityksessä luonnollisen väestönlisäyksen heikentyessä. Maahan-muutto on yhä useammassa kunnassa ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Alueellisia eroja lisää se, että maa-hanmuuttajien jatkomuutot ovat vielä keskittymishakuisimpia kuin kantaväestön. Alueellinen eriytyminen on lisääntynyt kaikilla aluetasoilla, mikä ilmenee alue- ja väestörakenteen samanaikaisena kes-kittymis-, supistumis- ja tyhjenemiskehityksenä sekä alueellisten erojen kasvuna. Lisäksi tämä alueellinen eriytyminen on kiihtynyt tämän vuosituhannen aikana. Trendi näkyy siinä, että muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt ja muuttovoittoiset alueet ovat keskittyneet suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille sekä pistemäisesti muualle maa-han. Erittäin dramaattisesti aluekehitykseen vaikuttaa myös luonnollisen väestönlisäyksen hiipuminen, mikä korostaa

6 Helsingin seudun liikenne (2019) MAL 2019 Ilmiöt ja skenaariot. https://www.hsl.fi/sites/default/fi-les/uploads/mal2019_ilmiot_ja_skenaariot_raportti_19122017.pdf

9

edelleen alueellisia eroja. Lisäksi taustalla on ”piilevänä ja tikittävänä aikapommina” asuntomarkkinoiden isojako ja muuttuvat asumispreferenssit, jotka lisäävät alueellisia eroja kaikilla aluetasoilla. Alueliikkuvuuden kannalta muuttoliike ja pendelöinti on perusluonteeltaan valikoivaa ja polarisoivaa. Muuttoliikkeen ja pendelöinnin yhteydessä korostuvat valikoivat piirteet, erityisesti liikkujien ikä-, työmarkkina-asema ja koulutustaso, jotka vaikuttavat alueiden välisiin ja sisäisiin eroihin. Työikäisen väestön ja työllisten muutot ovat kriittisiä alueiden menestymisen näkökulmasta. Useat alueet ovat kaikista huolimatta päässeet sijainnista riippumatta vahvaan positiiviseen rakennemuutokseen talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta samanaikaisesti saattaa olla negatiivinen demografinen rakennemuutos väestönkehityk-sessä ja vetovoimassa. Muutos ilmenee osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvinä haasteina ja työvoiman vähäisenä liikkuvuutena

10

5. Riihimäen väestökehityksen ja alueliikkuvuuden tilannekuva

5.1 Väestöennuste

MDI:n vuonna 2019 laatiman väestöennusteen mukaan Kanta-Hämeen väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana yhteensä -14 751 asukkaalla eli -8,5 %. Ennusteen perusteella Kanta-Hämeen maakunnassa asuu vuonna 2040 yhteensä 157 969 asukasta (kuva 2). Trendivaihtoehdossa Kanta-Hämeen väkiluku pienenee 12 %. Kanta-Hämeen väestö vähenee 1 335 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 % heikommaksi. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien 2017-2040 aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näi-den neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä 328 000 asukkaalla. Kanta-Hämeen toteutunut väestönkehitys on ollut noin -6 100 henkilöä hitaampaa vuosina 2015-2017 kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 marraskuun väestöennusteessa. Toteutunut kehitys on ollut kaikissa Kanta-Hämeen kunnissa heikompaa kuin Tilastokeskuksen väestöennusteessa vuo-sille 2015-2017. Syyskuun lopussa 2019 julkistettu Tilastokeskuksen väestöennuste on MDI:n ennustetta vielä synkempi, sillä syntyvyyden oletetaan laskevan edelleen.

Kuva 2. Kanta-Hämeen väestöennuste 2040. Lähde: Tilastokeskus, MDI väestöennuste 2019. Kuvassa 3 on esitetty vastaava väestöennuste Riihimäen osalta sekä perusvaihtoehdon mukaan että +10% että -10% syntyvyyden skenaarioilla.

Kuva 3. Riihimäki, väestöennuste 2040. Lähde: Tilastokeskus, MDI väestöennuste 2019

11

Lisäksi taulukossa 1 on esitetty Kanta-Hämeen väestösuunnite 2040 seutukunnittain vuodelta 20187. Väestösuunnitteen ajantasaistamisen keskeisimmät oletukset olivat seuraavat:

1. Syntyvyydessä ja kuolleisuudessa ei tapahdu merkittävää muutosta suhteessa viime vuosien kehitykseen 2. Kuntien välisen tulomuuton määrän kasvu on alueen kannalta kriittinen tekijä jatkossa. Kuntien välisen lähtö-

muuton määrässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. 3. Maahanmuuton määrä lisääntyy asteittain, mutta sen merkitys kokonaisuudessa on vähäinen verrattuna maan

sisäisten kuntien välisten tulomuuttojen määrään. Maastamuuttojen määrässä ei tapahdu merkittäviä muu-toksia

4. Kuntien välisessä tulomuutossa kriittinen menestystekijä on ikärakenteen näkökulmasta nuoret aikuiset 25-34 ja 35-44 –vuotiaiden ikäryhmät sekä yli 55-vuotiaiden tulomuutot sekä muuttojen suuntautumisen näkökul-masta ensisijaisesti Helsingin ja Tampereen seudut sekä vasta toissijaisesti koko maan muuttovirtojen tavoit-teleminen

Tämän jälkeen laadittiin tilastollinen Kanta-Hämeen väestösuunnite 2040 koko maakunnan ja kuntien tasolla. Suunnit-teen lähtölukuna oli vuoden 2017 vahvistettu väkiluku. Kanta-Hämeen maakunnalle ja seutukunnille määriteltiin sen jälkeen tavoitteellinen suunnitteluluku ja sen lisäksi suunnitteluluvun ala- ja ylärajat. Suunnitteluluku perustuu keski-pitkän ja lyhyen aikavälin toteutuneen väestönkehityksen jatkumiseen vuoteen 2040 saakka. Keskipitkän ja lyhyen ai-kavälin keskimääräinen vuosittainen väestönlisäys muodostaa suunniteluvun perustan. Alueen ja kuntien suunniteluvun ala- ja yläraja määriteltiin hidastaen tai nopeuttaen toteutunutta vuosittaista väestönlisäystä vuoden 2008 jälkeen. Alarajan määrittely perustui vuosien 2008-2017 ja 2014-2017 kehitykseen, ylärajan määrittely 2008-2017 ja väestöen-nusteen 2017-2030 kehitykseen ja keskiraja ala- ja ylärajan arvojen keskiarvoon. Taulukko 1. Kanta-Hämeen väestösuunnite 2040 seutukunnittain vuodelta 2018.

SEUTUKUNTA VÄKILUKU 31.12.2017

SUUNNITTELULUKU 2040

SUUNNITTELULUVUN ALARAJA 2040

SUUNNITTELULUVUN YLÄRAJA 2040

FORSSAN 33 288 28 136 26 658 29 613

HÄMEENLINNAN 93 899 100 096 99 082 101 110

RIIHIMÄEN 45 565 45 675 43 706 47 643

Alaraja: 2008-2017 väestönlisäys %/v ja 2014-2017 väestönlisäys %/v Yläraja: 2008-2017 väestönlisäys %/v ja ennuste 2017-2030 väestönlisäys %/v

Suunnitteluluku: ala- ja ylärajan keskiarvo

5.2 Pendelöinti

Riihimäen alueliikkuvuuden kannalta on hyvin olennaista tarkastella työssäkäyntialueiden muodostumista. Työssäkäyn-tialueet koostuvat laajoista seudullisista työssäkäyntialueista ja pienemmistä paikallisemmista työssäkäyntialueista. Ku-vassa 4. on esitetty Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueen työssäkäyntialueet Suomen ympäristökeskuk-sen laatimien viimeisimpien työssäkäyntitutkimusten menetelmien pohjalta8. Nämä alueet muodostuvat sellaisista ra-jauksista, joiden sisällä asuvista työssäkävijöistä suurin osa käy töissä tämän alueen sisällä. Liitteessä 2 on kuvattu tarkemmin muutamia muita tapoja tarkastella toiminnallisia alueita Riihimäen näkökulmasta. Kuvasta 4 nähdään, että Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut muodostavat yhteisen työssäkäyntialueen. Riihimäki ja Hyvinkää ovat kuitenkin

7 Kanta-Hämeen tulevaisuuskuva ja väestösuunnite 2040. https://www.hameenliitto.fi/sites/default/files/tilastot/kanta-hameen_tulevaisuuskuva_ja_vaestosuunnite_2040.pdf 8 ks. rajauksista ja tutkimuksesta tarkemmin: Nurmio, K., Rehunen, A., Antikainen, J., Laasonen,V. Helminen, V., Var-tiainen P. & I. Soininvaara (2017). Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa.Valtioneuvoston selvitys- ja tut-kimustoiminnan julkaisusarja 50/2017.

12

samalla hyvin lähellä työssäkäyntialueen rajaa ja tarkasteltaessa vielä pienemmällä “silmäkoolla” työssäkäyntialueita, huomataan että Riihimäki ja Hyvinkää muodostavat omat työssäkäynnin paikallisalueet. Jos tarkasteluun otetaan päi-vittäistavara-asiointi, erikoistavara-asiointi ja palveluasiointi, niin Riihimäki suuntautuu etelään ja muodostaa metro-polialueen kanssa yhtenäisen toiminnallisen alueen.

Kuva 4. Varsinaiset työssäkäyntialueet. Jos alueella asuu vain 500 työllistä, pitää vähintään 80 %:n käydä töissä samalla alueella. Jos alueella asuu 8000 työllistä, riittää että näistä vähintään 66 % käy töissä samalla alueella. Lähde: SYKE, MDI (2017). Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa. Riihimäen pendelöintiaste on noin 50,5 %, joka on kasvukäytävän korkein (vrt. esim. Seinäjoki, 25 %, Uudenmaanliiton selvitys 2009). Riihimäen ulospendelöinti tapahtuu pitkälti kasvukäytävän radanvartta seuraten, erityisesti lähikuntiin ja Helsingin suuntaan. Riihimäeltä ulospendelöidään vähän kasvukäytävän ulkopuolelle. Riihimäen työllisestä väestöstä noin puolet pendelöi. Riihimäen pendelöintiaste onkin erittäin korkea koko maan tasolla, mutta tyypillinen radanvarren kunnaksi Suomen kasvukäytävällä. Riihimäeltä pendelöidään eniten Hyvinkäälle, johon pendelöi päivittäin yli 1 600 henkilöä. Tämä on selvästi eniten Riihimäen naapurikunnista. Yksittäisistä kunnista toiseksi merkittävin pendelöinnin kohde on Helsinki, johon pendelöi hieman yli 1 350 henkilöä. Pääkaupunkiseudun kolmeen keskuskaupunkiin (Helsinki, Espoo ja Vantaa) pendelöi yhteensä 2 161 henkilöä. Riihimäen pendelöinti radanvartta pohjoiseen Tampereen suuntaan on merkittävästi vähäisempää: pohjoisen suunnalla merkittävin pendelöinnin kohde on Hämeenlinna, johon pendelöi hieman yli 500 henkilöä. Tampereelle pendelöi päivittäin vain 65 henkilöä Riihimäeltä. Riihimäeltä pendelöidään lisäksi keskimääräistä enemmän osaan KUUMA-kunnista (pääradan ja VT 3 varrella olevat kunnat) ja Lahteen. Lahteen pende-löidään Riihimäeltä enemmän kuin Tampereelle. Kuvassa 5 on tarkasteltu tarkemmin ulospendelöinnin suuntautumista. Riihimäen pendelöinti on jaettu alla olevassa kuviossa neljään eri alueeseen: naapurikuntiin, päärataa ja VT 3:a pitkin etelään, päärataa ja VT 3:a pitkin pohjoiseen ja muualle maahan. Pääkaupunkiseudulle ja Tampereen suuntaan pendelöivät ovat pääsääntöisesti korkeammin koulu-tettuja ja parempi tuloisia kuin lähikuntiin pendelöivät. Toisaalta pääkaupunkiseudulle pendelöi myös varsin paljon pienituloisia, jotka ovat oletetusti opiskelijoita.

13

Kuva 5. Riihimäen ulospendelöinti. Lähde: Tilastokeskus. Riihimäelle pendelöitiin selvästi eniten naapurikunnista. Yli puolet (55 %) Riihimäelle pendelöivistä tulivat neljästä Rii-himäen naapurikunnasta. Riihimäen sisäänpendelöinti tapahtuu myös pitkälti kasvukäytävän radan vartta pitkin, mutta myös Lahden suunta korostuu sisäänpendelöinnissä. Riihimäen sisäänpendelöinnissä Hyvinkään merkitys tosin jää huo-mattavasti vähemmän korostuneeksi verrattuna ulospendelöintiin. Ulospendelöinnistä poiketen Riihimäen sisäänpende-löinnissä Tampereen suunta on merkittävämpi kuin Helsingin suunta. Tampereen suunta korostuu Hämeenlinnan ansiosta sisäänpendelöinnissä. Helsingin suunnasta Riihimäelle pendelöivät käsittivät vain 14 % kaikista Riihimäelle pendelöivistä, kun taas vertailun vuoksi verrattuna Riihimäeltä Helsingin suuntaan pendelöivien osuus nousi 45 %:iin. Muun maan mer-kitys on Riihimäen sisäänpendelöinnissä ulospendelöintiä merkittävämpi. Lahden suunnalta pendelöidään enemmän Rii-himäelle kuin toiseen suuntaan. Koulutustason perusteella Riihimäelle pendelöivät poikkeavat merkittävästi toisistaan. Helsingin suunnasta Riihimäelle pendelöivistä yli 60 prosenttia on korkeakoulutettuja, kun taas lähikunnista pendelöivistä vain noin joka kolmas on korkeakoulutettu. Tampereen suunta ja muu maa asettuvat näiden väliin. Helsingin ja Tampereen suunnasta Riihimäelle pendelöivistä yli puolet oli hyvätuloisia. Lähikunnista Riihimäelle pendelöivissä hyvätuloisten osuus jää hieman yli kol-mannekseen, kun taas yli puolet pendelöivistä on keskituloisia. Kuvassa 6 on tarkasteltu tarkemmin sisäänpendelöinnin suuntautumista. Riihimäen pendelöinti on jaettu ohessa olevassa kuviossa neljään eri alueeseen: naapurikuntiin, rataa ja VT 3:a pitkin etelään, rataa ja VT 3:a pitkin pohjoiseen sekä muualle maahan.

14

Kuva 6. Riihimäen sisäänpendelöinti

5.3 Muuttoliike

Riihimäen väkiluku kasvoi 139 henkilöllä vuosina 2010-2018 välillä eli keskimäärin noin 15 henkilöllä vuodessa. Riihimäen väestönkasvu perustui vain ja ainoastaan nettomaahanmuuttoon (+531). Luonnollinen väestönlisäys on ollut lievästi ne-gatiivista (-20), mutta maan sisäisestä muuttoliikkeestä kertyi merkittävää muuttotappiota (-372). Riihimäki on kärsinyt muuttotappiota kuntien välisessä nettomuutossa vuodesta 2014 alkaen ja luonnollinen väestönlisäys on ollut negatiivista vuodesta 2016 alkaen. Maahanmuutosta Riihimäki on saanut kaikkien kuntien tavoin muuttovoittoa 2010-luvulla. Riihi-mäen muuttotase maan sisäisestä muuttoliikkeestä on ollut kaksijakoinen 2010-luvulla: kaupunki sai muuttovoittoa vuo-sina 2010-2013, jonka jälkeen muuttotappiot ovat asteittain kasvaneet. Riihimäen vuoden 2018 muuttotappio (-233) oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 1980 jälkeen. Kuvissa 7 ja 8 on kuvattu Kanta-Hämeen ja Riihimäen eri ikäluokkien keskiarvoinen tulomuutto per vuosi kolmessa eri vuosiluokassa (2005-2008, 2009-2014 ja 2015-2018). Tulomuutto on pienentynyt niin Riihimäellä kuin Kanta-Hämeessäkin kaikissa ikäluokissa, lukuun ottamatta yli 64-vuotiaita. Yli 64-vuotiaita muutti Riihimäelle vuosina 2005-2008 keskimää-rin per vuosi 62 henkilöä ja vuosina 2015-2018 taas 79 henkilöä. Kanta-Hämeeseen yli 64-vuotiaita muutti vuosina 2005-2008 keskimäärin per vuosi yhteensä 330 henkilöä ja vuosina 2015-2018 taas 510 henkilöä. 25-44-vuotiaita muutti Riihi-mäelle vuosina 2005-2008 keskimäärin per vuosi 681 henkilöä ja vuosina 2015-2018 taas 544 henkilöä. Kanta-Hämeeseen vastaavasti 25-44-vuotiaita muutti vuosina 2005-2008 keskimäärin per vuosi 3708 henkilöä ja vuosina 2015-2018 taas 3092 henkilöä.

15

Kuva 7. Kanta-Hämeen tulomuutto ikäryhmittäin ja vuosiluokittain (keskiarvo per vuosi). Lähde: Tilastokeskus.

Kuva 8. Riihimäen tulomuutto ikäryhmittäin ja vuosiluokittain (keskiarvo per vuosi). Lähde: Tilastokeskus. Lähes puolet (43,4 %) kaikista tulomuutoista Riihimäelle koostuu Helsingin seudulta muuttaneista. Puolestaan lähtömuu-toista reilusti yli kolmannes (39,8 %) suuntautui Helsingin seutukuntaan. Riihimäki sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Hausjärveltä (+233), Lopelta (+199), Hyvinkäältä (+170), Vantaalta (+125), ja Tuusulasta (+84) vuosina 2010-2017. Rii-himäki kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Hämeenlinnaan (-342), Tampereelle (-326), Helsinkiin (-116), Turkuun (-110 ja Lahteen (-66) vuosina 2010-2017. Riihimäen kuntien välinen nettomuutto ikärakenteen näkökulmasta oli kaksijakoinen 2010-luvulla: Riihimäki sai muut-tovoittoa pääosin yli 35-vuotiaiden ikäryhmistä ja alle 15-vuotiaista lapsista sekä muuttotappiota 15-24 –vuotiaista nuo-rista ja 25-34 –vuotiaista nuorista aikuisista. Riihimäen muuttotappiot painottuivat ensisijaisesti nuoriin 15-24 –vuotiai-siin rajallisen toisen ja kolmannen asteen koulutustarjonnan vuoksi. Nuorten muuttotappiot ovat tyypillisiä kaikille suur-ten ja monipuolisten opiskelukaupunkien ulkopuolella oleville kunnille. Riihimäki sai eniten määrällistä muuttovoittoa 65-74 –vuotiaiden ikäluokasta ja vähäistä muuttovoittoa lisäksi yli 75-vuotiaista muuttajista. Riihimäen kannalta on positiivista myös muuttovoitot 35-54 –vuotiaasta aikuisväestöstä ja negatiivista muuttotappiot 25-34 –vuotiaista nuorista aikuisista.

16

6. Riihimäen toiminnallinen suuntautuminen

6.1 Veto- ja pitovoima sekä erottautuminen

Taloustutkimuksen (2019) toteuttaman Riihimäen brändiä käsittelevän selvityksen mukaan Riihimäki tunnetaan kohta-laisen hyvin: sen sijainti tunnetaan ja sijaintia pidetään hyvänä, lähellä pääkaupunkiseutua ja Helsinkiä olevana. Riihimäen imagon myönteisimmät tulokset liittyvät selkeästi hyvät kulkuyhteydet, sijainti lähellä Helsinkiä ja saavutet-tavuus. Paikalliset arvostavat hyviä kulkuyhteyksiä, saavutettavuutta ja sijaintia. Kaupunkikeskusta, vetovoimaisuuden puute, työpaikkatarjontaa, kaupungin houkuttelevuutta työnantajana, vierailukohteiden kiinnostavuutta ja kaupallisia palveluja pidetään kehityskohteina. Samaisen selvityksen mukaan näkemykset Riihimäestä ovat melko myönteisiä, eri-tyisesti omien asukkaiden parissa. Yleisesti ottaen yrityspäättäjät ovat samoilla linjoilla kuin muutkin vastaajat: yrittäjien kokonaisnäkemys Riihimäestä on varsin myönteinen kaikkien yrittäjien, että erityisesti paikallisten yrittäjien kesken. Selvityksen mukaan suurimmiksi imagollisiksi haasteiksi voisi yrittäjienkin mielipiteissä mainita kaupunkikeskustan ja vetovoimaisuuden puutteet. Hämeen liiton toteuttaman asuntoalan toimijoille suunnatun kyselyn mukaan (2019, 10 vastaajaa: 5 kiinteistönvälittä-jää, 1 rakennusliike ja 4 vuokra-asuntoyhtiötä) asuntomarkkinoita kuvataan aiempaa hiljaisemmiksi ja tunnelmaa varo-vaiseksi. Erityisesti keskuskaupunkien kehyskuntien rakentamisen katsottiin olevan haastavaa, kuten myös huonoilla sijainneilla olevien asuntojen. Sijainnin merkityksen katsotaan olevan korostunut. Työssä haastateltujen asiantuntijoiden mukaan maakunnalla ei katsottu olevan suoranaista merkitystä veto- ja pito-voima-tekijöihin asumisen tai asukkaiden osalta. Haastateltavien mukaan uusien asukkaiden houkuttelun kannalta maa-kuntakysymystä ei nähdä keskeisenä tekijänä tämän selvityksen kannalta. Erottautumistekijät liittyvät muihin kuin maa-kuntaan liitettäviin asioihin, kuten siihen että Riihimäen ja Kanta-Hämeen asumisen mahdollisuuksia pidetään hyvälaa-tuisina ja kustannuksiltaan edullisempina, kuin monessa suuremmassa kasvukeskuksessa. On kuitenkin syytä huomioida, että tässä selvityksessä asukkaat eivät itse vastanneet suoraan, vaan heidän näkökulmia tuli esille lähinnä asiantuntija-haastatteluissa. Riihimäen muuttoliikettä tarkasteltaessa on syytä huomioida se, että kaupunki on saanut muuttovoittoa eniten Kanta-Hämeen sisältä (Hausjärvi ja Loppi), sekä Helsingin seudun pohjoisimmista kunnista, Hyvinkäältä, Vantaalta ja Tuusu-lasta. Myös Riihimäelle suuntautuva sisäänpendelöinti muodostuu suurimmaksi osaksi lähikunnista: Hyvinkäältä, Haus-järveltä, Janakkalasta, Lopelta ja Hämeenlinnasta. Hallinnollisen rajan ei katsota vaikuttavan kuitenkaan suoraan muut-tajien tulo- tai lähtökuntaan tai muuttajien määrään. Opiskelijoiden näkökulmasta Riihimäki on suhteellisen vetovoimainen opiskelupaikkakunta, lähinnä johtuen HAMKin ja Hyrian koulutustarjonnasta. Riihimäen ja myös Kanta-Hämeen maakunnan kannalta haaste on kuitenkin valmistuneiden opiskelijoiden pitäminen alueella. Toisaalta selvityksen aineiston pohjalta on vaikea löytää suoranaisia argumentteja, sille että Riihimäen pitovoima paranisi opiskelijoiden kannalta, jos maakunta vaihtuisi Uuteenmaahan. Tehdyissä haas-tatteluissa kävi ilmi, että valmistuneiden koulutusta vastaavia työpaikkoja ei ole riittävästi, eikä työpaikkojen taso ole riittävä - seikka tuli erityisesti ilmi kansainvälisten opiskelijoiden kannalta. Esimerkiksi HAMKissa suuri osa opiskelijoista hakeutuu Riihimäelle koulutukseen yli maakuntarajojen ja ympäri Suomen, mutta vain noin kolmannes (34 %) heistä työllistyy Kanta-Hämeen maakuntaan. Haastateltavien mukaan paikallinen asukasidentiteetti luodaan peruskunnan kautta, ei niinkään maakunnan perusteella. Hämäläisen identiteetin katsottiin enemmän tunnetuksi ja erottuvaksi kuin uusimaalaisen identiteetin (vrt. Uudenmaan radanvarsikuntien identiteetti). Maakuntakysymys liittyy tietyillä toimialoilla myös työpaikkojen säilyvyyden kysymyk-seen, sillä esimerkiksi sote-, poliisi-, palo- ja pelastustoimen- ja koulutusalojen toimipisteet voivat siirtyä esimerkiksi Hyvinkään yksiköihin, jos Riihimäki vaihtaisi maakuntaa Uuteenmaahan. Täten on mahdollista, että myös asukkaat seu-raisivat työpaikkoja. Haastatteluissa tunnistettiin myös se seikka, että keinotekoisesti kaupungin houkuttelevuutta ei voida lisätä. Tämä seikka tuli ilmi MAL-sopimuksellisuuteen liittyvässä haastattelussa, jossa todettiin että “luonnottoman korkealle”

17

asetetut asunnontuotantotavoitteet eivät mitä todennäköisimmin nostaisi Riihimäen vetovoimaa potentiaalisten muut-tajien tai rakennusyhtiöiden näkökulmasta.

6.2 Hallinto ja edunvalvonta

Toteutettujen haastattelujen perusteella Riihimäellä katsottiin olevan enemmän vaikuttamismahdollisuuksia erilaisiin asiakokonaisuuksiin Kanta-Hämeessä ja Hämeen liitossa kuin Uudellamaalla ja Uudenmaan liitossa. Kanta-Hämeessä Riihimäen kaupungin painoarvon katsotaan olevan merkittävä, sillä se on maakunnan toiseksi suurin kaupunki Hämeenlinnan jälkeen. Uuteenmaahan liittyessään Riihimäki sijaitsisi maakunnan pohjoisreunalla, ja olisi vä-kiluvultaan noin Vihdin kunnan kokoinen. Uudenmaan maakuntavaltuustossa Vihdillä on kuluvalla kaudella kaksi valtuu-tettua. Puolestaan Kanta-Hämeen maakuntavaltuustossa Riihimäellä on kymmenen valtuutettua. Edustajien määrällä voi olla käytännön merkitystä esimerkiksi maakuntakaavoituksen osalta. Lisäksi Riihimäen kaupungilla on kaksi pysyvää edustajaa maakuntahallituksessa. Riihimäen kokoisella kaupungilla ei ole Uudenmaan maakuntahallituksessa välttämättä lainkaan edustajia. Haastatteluissa kävi ilmi, että Riihimäen maakunnan vaihdoksella voisi olla vaikutuksia viranomaistoimintaan, kuten pelastus-, poliisi- ja oikeustoimeen sekä ensihoitoon, sillä jotkut näistä toiminnoista voisi siirtyä Uudellemaalle, toden-näköisesti Hyvinkäälle, jos maakunnan vaihto toteutuisi. Esimerkiksi Riihimäen poliisilaitos ja Hyvinkään poliisilaitos ovat varsin lähellä toisiaan. Haastateltavien mukaan maakunnanvaihdoksella ei kuitenkaan todennäköisesti olisi vaiku-tusta viranomaistehtävien hoitoon tai kansalaisten turvallisuuteen. Maakuntavaihdos vaikuttaa myös tilastoihin ja useisiin erilaisiin viranomaisten seurantatietoihin. Esimerkiksi useiden seuranta- ja tilastointijärjestelmien osalta jouduttaisiin tekemään muutoksia ja seuranta vaikeutuisi ennen kuin tilastot saadaan ajan tasalle. Tämä koskisi sekä valtakunnallisia tilastoja, että myös viranomaisten tilasto- ja seurantajärjestel-miä. Riihimäen tilastollinen seutu purkautuisi tai muuttuisi olettaen, että koko seutu ei vaihtaisi maakuntaa. Muutos vaikeuttaisi erityisesti pitkittäisiä aikasarjavertailuja jatkossa erityisesti niiden tietojen osalta, joihin ei tehdä auto-maattisesti korjauksia aluejaossa. Tilastoinnin ja seurantatietojen osalta jouduttaisiin tekemään myös huomattava määrä työtä siinä, että Riihimäen kannalta saataisiin tietotuotanto osaksi maakunnallista työtä ja edunvalvontaa. Hallinto ja edunvalvonta -tematiikan kannalta Riihimäen liittymistä osaksi Uudenmaan maakuntaa puoltaa se seikka, että Uudellamaalla ja sen maakunnan liitolla on käytettävissään suuremmat resurssit esimerkiksi erilaisen erilaiseen tutkimus- ja selvitystoimintaan, tiedontuotantoon ja tilastointiin. On toki syytä huomioida, että Uudellamaalla resurs-seja jaetaan useamman toimijan kesken. Uudenmaan eduksi on laskettava myös liiton suurempi koko, jossa eri aihealu-eiden asiantuntemusta on saatavilla enemmän - täten myös asiantuntijoiden vertaisoppimista on mahdollista kehittää enemmän. Lisäksi haastatteluissa laskettiin Uudenmaan maakunnan eduksi se, että sama maakunta Riihimäen ja Hyvinkään kesken voisi yhtenäistää kaupunkien muodostamaa talousaluetta entisestään, ja täten kokonaisuudessaan alueella voisi säilyä paremmin palveluita sekä uusia palveluita voisi houkutella paremmin. Myös Helsingin seudun kehyskuntien yhteistyöelin, KUUMA-kunnat on Riihimäen kannalta merkittävä yhteistyöalue, jonka kanssa tehtävä yhteistyö voisi olla syvempää, jos Riihimäki kuuluisi Uuteenmaahan. Täten KUUMA-yhteistyöhön liittyminen voisi tulla ajankohtaiseksi kysymykseksi. Tosin nykyiselläänkin Riihimäen on mahdollista syventää KUUMA-yhteistyötä, jos vain yhteisiä intressejä löytyy riittävästi.

18

6.3 Aluekehittäminen ja rahoitus

Aluekehittäminen tuo yhteen toimijoita, näkökulmia ja eri sektoreita. Aluekehittämisessä korostuu eri sektoreita yhdis-tävät toimet ja edelleen aluekehitystoimijoille säädettyihin tehtäviin liittyvä vuoropuhelu, koskien esimerkiksi maan-käyttöä, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa tai kulttuuri- ja sivistyspolitiikkaa. Kunnilla on hyvin tärkeä tehtävä luoda kasvulle, työlle ja elinkeinoelämälle suotuisaa toimintaympäristöä. Maakunnan merkitys tulee esille erityisesti alueensa strategisessa kehittämisessä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Maakunta toimii alue-kehityksen rahoittajana EU-ohjelmatyön kautta ja kanavoi aluekehitysrahoitusta maakunnassa. Maakunnalla on tässä strateginen rooli ja erityisen keskeisenä maakunnan tehtävänä onkin suunnata panokset yhdessä kuntien kanssa ja saada kunnat sitoutumaan rahoitettaviin kokonaisuuksiin. Haastattelujen perusteella ja erityisesti Kanta-Hämeen saaman EU:n rakennepolitiikan rahoituksen näkökulmasta alue-kehittäminen nousee hyvin tärkeäksi kysymykseksi Riihimäen toiminnallisessa suuntautumisessa. Haastateltavat nostivat Riihimäen kannalta erityisen tärkeänä asiana Riihimäen saaman laskennallisen osuuden rakennerahastovaroista. Nykyti-lanteessa kuluneella rakennerahastokaudella väkilukuun suhteutettu ESR- ja EAKR-rahoituksien osuudet ovat Riihimäen kannalta huomattavasti suuremmat Kanta-Hämeessä kuin Uudellamaalla (kuva 9).

Kuva 9. Riihimäen laskennallinen osuus rakennerahastovaroista osana Kanta-Hämeen maakuntaa ja oletuksena niin, että Riihimäki olisi osana Uudenmaan maakuntaa. Laskentaperusteena on käytetty toteutunutta rahoitus/asukas (26.7.2019 tilanne). Lähde: EURA-tietokanta. Väkilukuun perustuvaa Riihimäen laskennallista osuutta katsottaessa (taulukko 2) tähän mennessä EAKR- ja ESR-rahoitus on ollut n. 1,25 milj. € suurempi Kanta-Hämeessä verrattuna siihen, että Riihimäki olisi ollut osa Uuttamaata edellyt-täen, että rahoitus olisi ollut maakunnissa sama kuin nykyisin. Aluekehitysrahoitus on monilta osin merkittävää alueen elinvoiman kannalta. Aluekehitysrahoituksen merkitys tulee esille esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoi-minnassa Hämeen ammattikorkeakoulun ja alueen muiden oppilaitosten kannalta sekä alueen elinkeinojen kehittämi-sessä. Näiltä osin haastateltavat nostivat riskejä maakuntavaihdoksessa. Taulukko 2. Taulukon luvut kertovat Riihimäen saaman rakennerahoituksen laskennallisen erotuksen suuruuden Kanta-Hämeessä verrattuna Uuteenmaahan. Lähde: EURA-tietokanta.

EAKR 824 192 € ESR 431 606 € YHTEENSÄ 1 255 798 € Muilta osin aluekehittämisessä ja aluekehittämisen erilaisissa instrumenteissa (kuten MAL-sopimus, hallituksen kaavai-lemat ekosysteemisopimukset ja muu kansallinen aluekehittämisrahoitus) tunnistettiin lähinnä epäsuoria ja vaikeammin arvioitavissa olevia maakuntavaihdoksen vaikutuksia ja argumentteja Kanta-Hämeen ja Uudenmaan näkökulmasta. Alue-kehityksen kannalta tarkasteltuna on kuitenkin syytä nostaa esille, että Riihimäen alue- ja talouskehitys on kaikkineen

19

vahvasti riippuvainen pääkaupunkiseudun kehityksestä. Siten haastatteluissa tuli esille vahvasti se, että Riihimäen on hyvin olennaista kytkeytyä mukaan metropolialueen kehitykseen erityisesti liikenne- ja asumisratkaisujen näkökulmasta ja suhteuttaa toimensa siihen, mitä Uudellamaalla tapahtuu. Haastatellut toivat myös esille sen, että paikallinen ja alueellinen kilpailu on ollut Riihimäen alueella vähenemään päin ja yhteistyön korostaminen metropolialueen suuntaan aluekehityksessä on tullut yhä tärkeämpänä esille. Suomen kasvukäytävä on erityisesti ollut tässä tärkeä viitekehys. Haastateltavat nostavat vahvasti esille myös sen, että kasvukäytäväyhteistyö on noussut merkittävään rooliin yli maa-kuntarajojen ja kasvukäytäväverkoston puitteissa on hyvin luontevaa tehdä yhteistyötä. Riihimäen menestys nähdään olevan ennen kaikkea kiinni kyvystä tehdä yhteistyötä koko käytävän varrella sekä Uudenmaan että Pirkanmaan suun-taan. Etelä- ja Länsi-Suomen alueella on tehty vapaaehtoista suuralueen yhteistyötä jo muutenkin ja maakuntarajat ovat madaltuneet. Haastatellut aluekehittämisen ja maankäytön asiantuntijat arvioivat, että maankäytön suunnittelussa Riihimäki saa Hä-meen liitolta mahdollisesti suuremman panoksen kehittämiseen, kuin se saisi Uudenmaan liitolta sen reuna-alueena. Lisäksi yritysten on mahdollisesti vaikeampi vaikuttaa maakuntakaavaan Uudellamaalla kuin Kanta-Hämeessä maakun-nan koon ja suhteellisesti pienemmän painoarvon takia. Maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökulmasta pohdintaan nousi lähinnä se, että voisiko Riihimäen maakuntavaihdos Uuteenmaahan vaikuttaa positiivisesti MAL-sopimusmenette-lyn piiriin pääsemiseksi. Maakunnan ei nähty kuitenkaan olevan tässä välttämättä merkityksellinen tekijä, vaan enem-mänkin Riihimäen oma aktiivisuus, panostukset ja edunvalvonta. Keskeistä olisi tällöin myös kysyä, mitä Riihimäki voisi tuoda lisää pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksen muille osapuolille. MAL-sopimuksen piiriin pääsy voisi tarkoittaa Riihi-mäelle enemmänkin mahdollisuutta päästä suorempaan keskusteluyhteyteen valtioneuvoston kanssa ja mahdollisuutta vertaisoppimiseen muilta kunnilta ja asiantuntijoilta. Liikennekysymyksissä merkittävimpiin asioihin vaikuttaminen tapahtuu suoremmin kuntatason päätöksinä ja on kiinni vahvasti kunnan omasta aktiivisuudesta eri foorumeilla. Jatkossa kaksitoistavuotisen valtakunnallisen liikennejärjestel-mäsuunnitelman ohella laaditaan edelleen myös alueellisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, olisiko jatkossa Riihimäen kannalta eroa siinä, kumman maakunnan osana Riihimäen omia tavoitteita ja pyrkimyksiä olisi mahdollista viedä tehokkaammin eteenpäin. Haastatteluissa pohdintaan nousi maakunnan näkökul-masta lähinnä se, vaikuttaisiko maakuntavaihdos junaliikenteen kehittämiseen niin, että Riihimäen olisi helpompi neu-votella lähiliikenteen kasvattamisesta ja yhteistyöstä HSL:n kanssa. Vaarana Riihimäen pendelöinnin näkökulmasta vaa-rana on toisaalta se, että kaukoliikenteen vuoroja korvautuu lähiliikenteen vuoroilla, mikä taas pidentäisi matka-aikoja työmatkapendelöinnissä. Kaikkineen aluekehittämisessä Uudenmaan maakuntaan siirtyminen suuntaisi kehittämistä selkeämmin jatkossa metro-polialueeseen, kun nykyisellään yhteistyötä on hieman joka suuntaan. Päijät-Häme ja Lahti ovat esimerkiksi suuntautu-neet viime vuosina yhä vahvemmin pääkaupunkiseudun suuntaan. Osa haastateltavista nosti esille sen, että Kanta-Hä-meen ja Riihimäen olisi näyttäydyttävä vahvana yhteistyösuuntana metropolialueelle ja toisaalta tehtävä vahvemmin myös yhteistyötä Päijät-Hämeen ja Lahden kanssa liikennejärjestelmän kehittämiseksi sekä pääkaupunkiseudun suun-taan että poikkiliikenteessä.

6.4 Koulutus- ja TKI-toiminta

Koulutus- ja TKI-toiminnan, ja erityisesti niiden rahoitus muodostui tämän selvityksen kannalta yhdeksi merkittävim-mistä temaattisista kokonaisuuksista. HAMKin ja Hyrian Riihimäen toimipisteillä katsotaan olevan merkittävä vaikutus Riihimäen ja koko Kanta-Hämeen elinvoimaan. Esimerkiksi HAMKin Riihimäen kampuksella opiskelee 900 opiskelijaa (vuonna 2018) sekä 60 henkilökunnan jäsentä. Opiskelijat muodostavatkin merkittävän osan esimerkiksi palvelu- ja asuntokysynnästä kaupungissa. Lisäksi opiskelijat ovat työvoiman saatavuuden kannalta merkittävä ryhmä. Edellisten seikkojen lisäksi opiskelijoiden merkitystä kaupungin imagoon voi pitää suurena. Nykyisellään HAMK saa EU:n rakennerahastorahoitusta (EAKR- ja ESR-rahoitusinstrumentit) varsin mittavasti: HAMKin osuus näistä rahoituskanavista on noin 3,5 miljoonaa euroa (kuva 10), kun puolestaan Uudenmaan kuuden ammattikor-keakoulun saama rahoitus on noin 6 miljoonaa euroa. Jos Riihimäki vaihtaisi maakuntaa ja maakunnan liittoa, niin HAMK ei todennäköisesti saisi toimintaansa EU-rahoitusta niin paljon kuin nykytilanteessa. HAMKin saaman rahoituksen

20

suuruudesta saa kuvan, kun sitä vertaa Suomen suurimman AMK:hon, Metropoliaan: HAMKin saama rahoitus on nykyisel-lään silti lähes puoli miljoonaa euroa suurempi.

Kuva 10. Kanta-Hämeen ja Uudenmaan ammattikorkeakoulujen saama ESR- ja EAKR-rahoitus sekä toteutettujen hank-keiden lukumäärät. Lähde: EURA-tietokanta. Lisäksi pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmakirjaus “turvataan korkeakoulutuksen kehittämistä jokaisessa maa-kunnassa” - tukee Kanta-Hämeessä pysymisen strategiaa. Uudenmaan koulutustarjonta on jo nykyisellään maan katta-vinta, ja tällöin HAMKin toiminnalla ei välttämättä nähtäisi yhtä suurta arvoa. Lisäksi HAMKin kannalta kolmessa maa-kunnassa opiskelun järjestäminen voisi olla haastavaa, varsinkin jos kehittämisresurssit pienenisivät EU-rahoituksen las-kiessa. Lisäksi Hämeen liitto panostaa Kanta-Hämeen ja Riihimäen koulutukseen Hämeen kesäyliopiston ylläpitämisellä. Tä-mänkin toiminnon säilyvyys Riihimäellä jäisi epäselväksi maakunnan vaihtuessa. Toisaalta on syytä muistaa, että korkeakoulut sekä muut tahot ovat tehneet sujuvaa yhteistyötä maakuntarajoista huo-limatta, eivätkä aluerajat estä jatkossakaan yhteistyötä. Esimerkiksi HAMK ja Laurea ovat solmineet strategisen kump-panuuden, jonka tarkoituksena on Suomen kasvukäytävän kehittäminen koulutuksen, tutkimuksen sekä innovaatio- ja kehittämistoiminnan keinoin. Tarkoituksena on ollut tuottaa yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa erityisesti älyk-käiden palvelujen, turvallisuuden ja kestävän kehityksen alueilla. Täten muun kuin rahoituksen suhteen, maakuntara-jalla ei katsota olevan merkitystä koulutus- ja TKI-kysymyksiin. Lopuksi on syytä tuoda se seikka esiin, että Kanta-Häme on vähän TKI-rahoitusta hyödyntävä alue, kun korkean osaami-sen työpaikkoja ei ole erityisen paljon. Keskeiseksi kysymykseksi nouseekin se, olisiko Uudellamaalla mahdollisuus päästä korkean osaamisen työpaikkojen kehittämiseen ja synnyttämiseen paremmin mukaan yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa.

6.5 Elinkeinot ja elinkeinokehittäminen

Yleisesti yrityksien kannalta maakuntakysymys ei ole oleellinen. Liiketoimintaan maakuntarajat vaikuttavat kaikkineen hyvin vähän ja oleellisemmat toimet elinkeinojen kehittämiseksi tapahtuukin paikallistasolla. Haastateltavat nostivat esille, että ELY-keskusten kannalta Kanta-Hämeessä on mahdollisuus kiinnittää vahvemmin huomiota Riihimäen kysy-myksiin kuin osana Uuttamaata. Uuteenmaahan liityttäessä yritysrahoitusta olisi todennäköisesti vähemmän saatavilla, ja sitä saisivat vain suurimmat toimijat. Kuluneella rahoituskaudella Uudellamaalla rahoitusta sai viisi isoa yritystä, kun taas Kanta-Hämeessä

21

rahoitusta sai lähes 100 yritystä. Täten myös rahoituksesta kilpailu olisi erittäin paljon kovempaa. Rakennerahastovaro-jen yritysrahoitusta on eritelty Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien osalta kuvassa 11.

Kuva 11. Yritysrahoitus eritystavoitteittain ja yritystyypeittäin. Lähde: EURA-tietokanta. Yritysrahoituksen osalta ero Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä on merkittävä, sillä Uudellamaalla ei käytännössä myön-netä yrityksille kohdistuvia suoria kehittämisavustuksia kuin ainoastaan ESR-puolella. On kuitenkin syytä huomioida, että Uuteenmaahan liittyminen voisi vahvistaa Hyvinkää-Riihimäki -talousalueen yhteis-työtä nykyisestään. Tällöin myös KUUMA-kuntien yhteistyö voisi näyttäytyä yhä luontevampana yhteistyöalueena ja -suuntana. KUUMA-yhteistyössä korostuu erityisesti yritys- ja elinkeinokehittäminen, kuten Helsinki Ring of Industry -brändäyskin osoittaa. Nykytilanteessa joissakin yksittäisissä yrityshankkeissa rahoituksen järjestämisessä on ollut vai-keuksia, kun hankekumppaneina on ollut toimijoita molemmista maakunnista. Hyvinkää-Riihimäki kauppakamari tunnistettiin haastatteluissa tärkeäksi elinkeinokehittäjäksi molempien maakuntien alueella. Riihimäen liittyessä Uuteenmaahan kauppakamarin jatko ei olisi yksiselitteistä, sillä Hyvinkää että Riihimäki voisivat tällöin liittyä osaksi Helsingin seudun kauppakamaria. Tällä voisi olla vaikutuksia paikallisen elinkeinoelämän kehittämiseen. Yleisesti yrityshaastattelussa arvioitiin, että Uudenmaan imagon katsotaan olevan jollain tapaa elinkeinoelämän kan-nalta edullisempi ja houkuttelevampi. Haastatteluissa ei kuitenkaan tullut esiin erityisiä tarkentavia seikkoja. Yleinen näkemys yrityshaastatteluissa oli se, että maakunnallisella suuntautumisella ei katsottu olevan merkitystä yrityksien liiketoimintaan, tai vaikutukset liiketoimintaan olisivat neutraaleja. Hämeen Yrittäjien ja Riihimäen Yrittäjien järjestöt ovat antaneet maakunnan vaihdosta toisistaan eroavat lausunnot syksyllä 2018 (lausunnot asianomaisilta järjestöiltä). Hämeen Yrittäjät eivät katso maakunnan vaihdon tuovan etua Rii-himäelle, kun taas paikallinen yrittäjäjärjestö katsoo maakunnan vaihdon olevan Riihimäen kannalta edullinen. Hämeen Yrittäjien mukaan maakunnat eivät rajaa tai vaikuta yrityksien toimintaympäristöön tai markkina-alueeseen. Maakunnan vaihdoksen muutokset olisivat heidän mukaan neutraaleja, eikä kansalaisaloitteen mukaisia hyötyjä yrityk-sen liiketoiminnalle syntyisi, eikä uusia markkina-alueita avautuisi. Tarkemmin Hämeen Yrittäjät erittelevät

22

lausunnossaan yritysten kehittämisavustusten olevan Uudellamaalla pienempiä kuin Kanta-Hämeessä. Lisäksi Hämeen Yrittäjät mainitsevat lausunnossa, että jatkossa Uudellamaalla yritystukea sidotaan osaksi maaseudun yrityksille suun-nattuihin yritystukiin yhä enemmän, jolloin Riihimäen kaupunkialueen yritykset eivät tätä tukea voisi hakea. Lopuksi lausunnossa todetaan, että Riihimäen siirtyminen osaksi Uuttamaata poistaisi yritysten kehittämisavustukset Riihimäen seudulta, ja täten vaikuttaisi investointien määrään heikentävästi. (4.9.2018 julkaistu lausunto.) Puolestaan Riihimäen Yrittäjät kannattavat maakunnanvaihdosta Uudellemaalle (12.9.2018 annettu lausunto). Riihi-mäen Yrittäjien mukaan Riihimäki kuuluu osaksi Helsingin seudun kehyskuntia. Tarkemmin he perustelevat lausuntoa muun muassa Riihimäen muuta Kanta-Hämettä korkeammalla väestötiheydellä ja Helsingin seudun kehyskuntia vastaa-valla elinkeinorakenteella. Lisäksi he mainitsevat, että Riihimäki on osana Kanta-Hämettä ulkona osasta Uudellamaalla myönnettävistä yritysrahoituksista. Todellisuudessa yritysrahoitusta on vähemmän saatavilla suhteutettuna hakijoiden määrään. Lisäksi Riihimäen yrittäjät perustelevat maakunnanvaihdosta muun muassa etelään suuntautuvalla pendelöin-nillä ja julkisen liikenteen turvaamisella. Yleisesti Riihimäen Yrittäjät näkevät Uudenmaan maakunnan tarjoavan pa-rempia mahdollisuuksia päästä osaksi metropolialueen kasvua.

6.6 Riihimäen merkitys maakunnalle ja seutukunnalle

Riihimäki on seutukunnan suurin kunta ja Kanta-Hämeen toiseksi suurin kunta, jolloin Riihimäen maakunnan vaihdolla olisi merkittävä vaikutus seutukunta- ja maakuntatason hallinnon järjestymiseen. Vai-kutukset näkyisivät esimerkiksi maakunnan liiton toiminnan järjestämisessä, kun yksi merkittävä rahoittaja jättäytyisi pois ja siten koko Kanta-Hämeen maakunnan tulevaisuus olisi arvioitava uudelleen. Käytännön tasolla maankäytön suun-nittelussa vaikutukset ilmenisivät seutukuntatasolla Hausjärven ja Lopen maankäytön suunnittelun kysymyksissä, joihin Riihimäen suunnitteluratkaisut vaikuttavat erityisesti. Aiemmin maakuntaa vaihtaneet kunnat ovat olleet pieniä, eikä niillä ole ollut maakunnan kokonaisuuden kannalta suurta merkitystä, kun taas Riihimäki on merkittävä toimija Kanta-Hämeessä. Lisäksi perustelut maakuntavaihdoksille ovat olleet hyvin pragmaattisia tai taktisia esimerkiksi tulevan kuntaliitoksen takia. Riihimäen maakuntavaihdos olisi näin ollen ensimmäinen laatuaan ja erittäin olennainen kysymys myös valtioneuvostolle. Valtioneuvoston kanssa käytävät neuvottelut tulisivat olemaan hyvin olennaisessa roolissa ja osan haastateltavien arvioiden mukaan jopa hyvin haastavia sillä Riihimäen irtautuminen Kanta-Hämeestä käynnistäisi keskustelun koko maakunnan tulevaisuudesta. On myös syytä tunnistaa, että maakuntavaihdoksesta syntyy valmistelun ja täytäntöönpanon tuottamia ”kustannuksia” erityisesti siksi, että kyseessä on laajalti seudun ja koko maakunnan tulevaisuutta koskeva muutos. Maakuntavaihdos vaatii myös suoraan voimavaroja ja henkilöresursseja sekä edunvalvontatyötä. Vaihdoksen mahdolliset hyödyt eivät tulee automaattisesti, mutta nykyiset edut voidaan kadottaa nopeasti. Riihimäen suuntautuessa Uudellemaalle muutkin Kanta-Hämeen kunnat voisivat etsiä uusia suuntia ja tulisivat arvioi-maan suhdettaan muihin maakuntiin, kuten esimerkiksi Hämeenlinna voisi katsoa Pirkanmaalle, Forssa Varsinais-Suo-meen ja Riihimäen ympäryskunnat Uudellemaalle. Tämä ei välttämättä vahvistaisi Kanta-Hämeen aluetta kokonaisuu-tena ja siten vaikuttaisi Riihimäen kehitykseen, jos entisen maakunnan alueen kunnat suuntautuisivat eri suuntiin. Li-säksi Kanta-Hämeen vaalipiiriin tulisi muutoksia, jos Riihimäki vaihtaisi Uudenmaan maakuntaan. Toisaalta haastateltavat arvioivat myös, että vahvistuva Hyvinkää-Riihimäen seutu muodostaisi pohjoiselle Keski-Uudel-lemaalle vahvemman toiminnallisen alueen, mikä todennäköisesti vahvistaisi sen suhteellista asemaa osana Uuttamaata. Näin ollen yhteys KUUMA-kuntien kanssa tiivistyisi ja yhteydet pääkaupunkiseudulle Riihimäeltä voisivat vahvistua. Rii-himäen mahdollisen maakuntavaihdoksen perässä Hausjärvi ja Loppikin saattaisivat suuntautua Uuteenmaahan, jolloin toiminnallinen seutu säilyisi ja koko talousalue voisi vahvistaa Hyvinkään-Riihimäen aluetta.

23

6.8 Yhteenveto

Työn keskeisimmät tulokset ovat esiteltyinä taulukossa 3, jossa arvotetaan kunkin teeman kannalta vahvimmat argu-mentit Riihimäen toiminnallisen suuntautumisen näkökulmasta. Muuttoliikkeen, pendelöinnin sekä veto- ja pitovoima-tekijöiden kannalta Uusimaa voidaan tulkita Riihimäen kannalta edullisempana maakuntana. Muut temaattiset kokonai-suudet puoltavat Kanta-Hämeessä pysymisen puolesta. Jokaisessa teemassa tunnistettiin sekä Kanta-Hämeen että Uu-denmaan suuntaa tukevia argumentteja. Lisäksi tunnistettiin monia sellaisia asioita, joiden kannalta maakunnalla ei suoranaisesti ole merkitystä. Taulukko 3. Riihimäen toiminnallisessa suuntautumisessa tunnistetut keskeisimmät argumentit temaattisesti tarkastel-tuna.

Kanta-Häme Uusimaa

Veto- ja pitovoimate-kijät (ml. asuminen ja asukkaat)

Muuttoliike ja pendelöinti Riihimäeltä suuntau-tuu suurelta osin Uudellemaalle ja korostaa erityisesti Hyvinkää-Riihimäen talousaluetta ja kasvukäytävää etelään. Uudenmaan imago houkuttelevampi ja brändäyksessä nähdään enemmän mahdollisuuksia.

Hallinto ja edunval-vonta

Riihimäellä arvioidaan olevan enemmän vaikuttamismahdollisuuksia Kanta-Hä-meessä ja Hämeen liitossa.

Aluekehittäminen ja rahoitus

Kanta-Hämeen kautta EU:n aluekehitysra-hoitusta enemmän saatavilla. Riihimäen nähtiin saavan aluekehittämiseen suhteelli-sesti enemmän myös muuta tukea ja paino-arvoa.

Koulutus- ja TKI-toi-minta

Osana Kanta-Hämettä EU-rahoitusta enem-män saatavilla koulutus- ja TKI-toimintaan; maakunnan vaihto saattaisi vaarantaa HAMKin säilymisen Riihimäellä.

Elinkeinot ja elinkei-nokehittäminen

Osana Kanta-Hämettä yritysrahoitusta enemmän saatavilla.

Riihimäen merkitys maakunnalle- ja seu-tukunnalle

Riihimäen irtautuminen käynnistäisi mer-kittävän neuvottelumenettelyn suhteessa valtioneuvostoon ja muihin Kanta-Hämeen kuntiin, mikä saattaisi vaikuttaa negatiivi-sesti maakuntaan ja seutukuntaan. Maa-kuntavaihdoksen valmistelusta ja täytän-töönpanosta syntyy myös ”kustannuksia”.

24

Liitteet Liite 1 (erillinen ppt-muotoinen liite). Aro T., Aro R. & A. Laiho (2019). Riihimäen kaupungin alueliikkuvuusanalyysi Liite 2. Riihimäen väestö- ja alueliikkuvuustarkastelut

Kuva 12. Kanta-Hämeen ja kuntien ennakoitu ja toteutunut väestönkehitys. Lähde: Tilastokeskus, väestö; MDI väestö-ennuste 2019.

25

Kuva 13. Kanta-Hämeen määrällinen väestönlisäys. Lähde: Tilastokeskus, väestö.

Kuva 14. Kanta-Hämeen suhteellinen väestönlisäys. Lähde: Tilastokeskus, väestö.

Kuva 15. Kanta-Hämeen määrällinen muuttoliike. Lähde: Tilastokeskus, väestö.

Kuva 16. Kanta-Hämeen kokonaisnettomuutto. Lähde: Tilastokeskus, väestö.

26

Kuva 17. Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuusmuuttaneista Kanta-Hämeessä ja Riihimäellä. Lähde: Tilasto-keskus, väestö.

Kuva 18. Maahanmuutto vuosina 2010-2018 Kanta-Hämeessä ja Riihimäellä. Lähde: Tilasto-keskus, väestö.

27

Kuva 19. Työssäkäynnin paikallisalueet. Alueella asuvia työssäkävijöitä vähintään 500, joista vähintään puolet (50 %) käy töissä samalla alueella. Lähde: SYKE, MDI (2017). Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa.

Kuva 20. Työssäkäynnin ja asioinnin toiminnalliset alueet. Työssäkäynnin ja asioinnin alueet, kun mukaan lasketaan päivittäistavara-asiointi, erikoistavara-asiointi ja palveluasiointi. Lähde: SYKE, MDI (2017). Toiminnalliset alueet ja kas-vuvyöhykkeet Suomessa.

28

Kuva 21. Kaikkien 39 tuoteryhmän yhteenlasketun ja asiointitaajuudella painotetun asiointimäärän perusteella tehdyt asiointialueet (75% omavaraisuus). Lähde: SYKE, MDI (2017). Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa.

Kuva 22. Muun palveluasioinnin kuin kaupan alueet (75% omavaraisuus). Palveluiden asiointialueet (75%). Lähde: SYKE, MDI (2017). Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa.