Rinnakkain 3 15 nettiin

Mitä olisi hyvä kuolema?® LOTTA A JUSSILA RINTAmalinjalla hiljaista, panssariketju huilaa tuulessa.

Monokini 2.0

Maalaa tunteesi

RinnakkainRintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n jäsenlehti 3 | 2015

Viisi vuotta sitten lämpimänä elokuun aamuna esikoiseni aloitti koulun ja samana lämpimänä, hämäränä iltana löysin kyhmyn rinnastani. Kol-

me viikkoa myöhemmin olin jo sairaslomalla toipumas-sa syöpäleikkauksesta. Päiväkahvit aurinkoisella teras-silla. Ekaluokkalaisen odottelua koulusta. Nelivuotiaan kuopuksen kanssa kameran kanssa leikittelyä pihalla. Kuinka idyllistä päällepäin! Tilanne oli kuitenkin outo, pelottava ja yllättävä. Kaikki tapahtui niin nopeasti, ettei pää tahtonut pysyä perässä. Googlasin ja luin blogeja, tietosivuja, keskusteluja.

Löysin tiedon Rintasyöpäyhdistyksen alle 45-vuotiaana sairastuneiden vertaisillasta Helsingissä ja päätin lähteä mukaan. Jännitti, enkä kovin paljoa enää illasta muista-kaan. Päällimmäiseksi jäi tunne, että muutkin ovat tästä selvinneet, vertaistukihenkilöillä oli jo useampi vuosi omasta sairastumisestaan ja paikalla oli eri vaiheessa hoi-toja olevia vertaisia. Talven mittaan yhdistyksen vertai-sillat poikivat myös uusia ystäviä suunnilleen samassa vaiheessa rämpivistä siskoista.

Oikeaa ajankohtaa vertaistuelle ei voi ulkopuolelta mää-ritellä, tarve saattaa tulla vasta hoitojen päätyttyä tai vuo-sikontrollijännityksen yhteydessä. Kaikki eivät toisaalta kaipaa tapaamisia vaan facebook-ryhmä, blogin kirjoit-taminen tai toisten blogien lukeminen ja kommentointi saattaa olla se itselle toimivin tapa. Tavoitteenamme on, että kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus vertaistukeen silloin ja siinä muodossa kuin sitä kaipaa. Myös kädessäsi oleva lehti on osa tätä tukea.

Syyskuussa toimintamme laajenee jälleen, kun Tampe-reella aloittaa uusi vertaisryhmä. Tervetuloa mukaan! Ryhmiä syntyy uusille paikkakunnille sitä mukaa, kun löytyy aktiivisia jäseniämme ryhmää vetämään. Jos olet kiinnostunut kouluttautumaan vertaistukijaksi, ole yhteydessä toimistoon. Seuraava vertaistukihenkilö- koulutus pidetään tammikuussa 2016.

Terveisin, Anu

Anu [email protected] www.europadonna.fi

Päällimmäiseksi jäi tunne, että muutkin ovat tästä selvinneet, vertaistukihenkilöillä oli jo useampi vuosi omasta sairastumisestaan ja paikalla oli eri vaiheessa hoitoja olevia vertaisia.

PÄÄKIRJOITUS

4. Tietoa kliinisistä lääketutkimuksista 7. Millainen hyvä kuolema voisi olla? 8. Vapaaehtoistyö saattohoidossa 12. Monokini 2.013. Tarve synnytti uimapuvut14. Maalaa tunteesi näkyviksi15. Kuvien kertomaa – Lotta A Jussila16. Siskopäivät 17. Pop Up -kahvila Porin Jazzeilla 20. Rintojesi parhaaksi -päivä 21. Minun tarinani – Minna Sorjonen 22 Leivotaan – Sydänsurujen kakku ja gluteiiniton saaristolaisleipä

Helin terveiset: Kiitos muutaman aurinkoisen viikon, koko kesä ei mennyt tummien, sateisten pilvien alla. Näin elämässäkin, tunteita ja ajatuksia löytyy tummista valoisiin. Tähänkin lehteen niitä mahtuu iso otos elämän kirjosta.Riikka Koiviston avustuksella pohdimme todella tärkeää asiaa - millainen voisi olla hyvä kuolema. Teemaa jatkamme tutustumalla vapaaehtoistyöhön eri saattohoitokodeissa. Tärkeää työtä ja mukavia ihmisiä.Kun tunteita ja tarpeita on saatu näkyväksi, saattaa tuloksena maalaus, uimapuku, monikini tai vaikkapa Sydänsurujen kakku.Asiaa on yleensä enemmän kuin lehdessä sivuja. Muuta koottua materiaalia löytyy tästä eteenpäin Rinnakkain - FB keskusteluryhmästä. Kysymyksiä, palautetta ja asiaehdotuksia otetaan mielellään vastaan. Tervetuloa niin lehden pariin, kuin kurkistamaan ryhmäänkin.

Rinnakkain Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry:n maksuton jäsenlehtiJAKELU Jäsenet, yhteistyökumppanit ja Suomen syöpäsairaalat, Breast Health Day ILMESTYMINEN neljä kertaa vuodessa MEDIAKORTTI www.europadonna.fi/rinnakkain TOIMITUS Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry, Saukonpaadenranta 2, 00180 HelsinkiRinnakkain-lehti 040 146 3750 [email protected]

PÄÄTOIMITTAJA Heli Kallio-Kauppinen Kansi Lotta A Jussila PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy 2015 ISSN 2242-9220 (painettu) 2242-9239 (verkkojulkaisu) PAINOS 3 300 kpl YHDISTYKSEN TILI FI71 5780 1020 0170 94 YHDISTYKSEN Y-TUNNUS 2010614-4 LIITY JÄSENEKSI www.europadonna.fi/rs-yhdistys/liity-jaseneksi tai puhelimitse 040 147 0757

SISÄLLYS

14.

17.

12. ® MONOKINI

® ARMI HEMMI

Suomessa todetaan vuosittain 30 000 uutta syöpätapausta ja noin 12 000 ihmistä kuolee

syöpään. Syövän hoitotulokset ovat meillä kansainvälisesti vertaillen hy-vät. Siitä huolimatta varaa parantaa on vielä paljon!

Perustutkimus, joka tehdään labo-ratoriossa, auttaa löytämään uusia syövän hoitokeinoja ja lääkityksen kohteita. Syövän hoidot kehittyvät kuitenkin paremmiksi vasta, kun klii-niset tutkimukset siirtävät perustut-kimuksen saavutukset käytäntöön ja potilaiden ulottuville. Valitettavas-ti vain osa laboratorio-olosuhteissa lupaavista lääkeaihioista osoittautuu riittävän tehokkaiksi ja turvallisiksi, jotta niitä voidaan käyttää syöpää sai-rastavien hoitoon. Mitä suurempi osa syöpää sairastavista osallistuu kliini-siin lääketutkimuksiin, sitä nopeam-min voidaan uusia hoitoja arvioida ja saada vastauksia keskeisiin kysymyk-siin. Eri arvioiden mukaan nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä potilaita voisi potentiaalisesti osallis-tua hoitojen kehittämiseen lääketut-kimusten kautta.

Tutkimuksia tehdään paitsi uusien hoitomenetelmien evaluoimiseksi, myös syövän diagnostiikan paran-tamiseksi ja syövän ennaltaehkäi-sykeinojen löytämiseksi. Varhaisen

toteamisen tutkimukset ovat perusta seulonnoille. Esimerkiksi mammo-grafiaseulonnan tehokkuutta ja tur-vallisuutta arvioidaan edelleen ja py-ritään löytämään entistä tarkemmin oikeat seulottavat ryhmät ja seulonta-menetelmät.

Tutkimuksia tehdään paitsi uusien hoitomenetelmien evaluoimiseksi, myös syövän diagnostiikan parantamiseksi ja syövän ennalta-ehkäisykeinojen löytämiseksi. Valtaosa kliinisistä lääketutkimuksis-ta on lääkeyritysten rahoittamia eli sponsoroimia. Sponsori rahoittaa ja hallinnoi silloin tutkimuksen. Yhdes-sä päätutkijan kanssa sponsori myös osallistuu tutkimussuunnitelman kir-joittamiseen ja tulosten analysointiin ja raportointiin. Sponsorin tavoittee-na on saada uudelle lääkkeelle myyn-tilupa tai uusi käyttöalue ja sitä kautta taloudellista etua. Viranomaisohjaus ja -valvonta on hyvin tiukkaa. Sää-dösten ja valvonnan tavoitteena on varmistaa potilasturvallisuus ja kaikin puolin eettinen toimintatapa. Tutki-mustulosten vääristely on tehty hyvin

vaikeaksi ja myös sellaiset tutkimuk-set on pakko julkaista, joiden tulos ei ole sponsorin kannalta edullinen.

Pienempi mutta tärkeä osa tutki-muksista on tutkijoiden tai tutki-musryhmien itse käynnistämiä ja hallinnoimia. Rahoitus tulee usein ulkopuolelta. Näitä tutkimuksia pi-detään erityisen merkityksellisinä riippumattomuutensa takia. Kysy-myksenasettelu voi olla erilainen kuin lääkeyritysten rahoittamissa tutki-muksissa eikä sen tarvitse olla yritys-ten kannalta taloudellisesti kannatta-va. Tällainen tutkimus oli esimerkiksi Suomen Rintasyöpäryhmän tekemä FinHER-tutkimus, jossa tutkittiin lyhyemmän Herceptin –liitännäishoi-don tehoa. Tutkimus on herättänyt suurta kansainvälistä mielenkiintoa.

Kliinisissä syöpälääketutkimuksissa erotetaan eri vaiheita eli faaseja. Faa-sin 1 lääketutkimuksissa selvitetään ensisijaisesti lääkevalmisteen turval-lisuutta. Lääkettä annetaan silloin en-simmäisiä kertoja syöpää sairastaville potilaille. Usein annetaan portaittain kohoavia annoksia, kunnes löydetään korkein turvallinen annostaso myö-hempiä tutkimuksia varten. Veriko-keita otetaan paljon. Niillä selvitetään mm. minkälaisia lääkeaineen pitoi-suuksia saavutetaan ja miten nopeasti lääke poistuu elimistöstä. Samalla

Kliiniset lääketutkimukset osana lääkekehitystä ja potilaan hoitoa

4 Rinnakkain 3 | 2015

saadaan jo vihiä siitä, mille potilas-ryhmälle lääke on tehokasta. Faasin 2 tutkimuksissa arvioidaan jo lääkkeen tehoa. Lääkettä saatetaan jo verrata standardihoitoon mutta tutkimuksen koko on pienehkö. Samalla saadaan lisätietoa turvallisuudesta. Faasin 3 tutkimuksissa pyritään jo osoitta-maan, että uusi lääke on tehokkaampi ja/tai paremmin siedetty, kuin ny-kyinen standardihoito. Tutkimus on useimmiten satunnaistettu eli lääkäri tai potilas ei saa valita hoidetaanko potilasta tutkimuslääkkeellä vai stan-dardilääkkeellä. Tutkimus voi olla myös sokkoutettu, jolloin kumpikaan ei tiedä kumpaa hoitoa potilas saa. Lumevalmisteeseen voidaan verrata ainoastaan silloin, jos kyseiseen tilaan ei ennestään ole olemassa mitään te-hoavaa, tunnettua hoitoa. Tällöinkin potilaan on säädösten mukaan oltava tietoinen siitä mahdollisuudesta, että hän saa tutkimuksessa lumehoitoa. Satunnaistaminen on hyvin tärkeää, jotta tutkimusryhmät olisivat mah-dollisimman samanlaiset. Ideaali-tilanteessa ainoa ryhmiä erottava tekijä on saatu hoito. Tällöin voidaan luotettavimmin arvioida uuden tutki-mushoidon vaikuttavuutta.

Kaikkien tutkimusten perusta on tutkimussuunnitelma. Sen sisältö on tiukasti määritelty. Siitä selviää esim. tutkimuksen tarkoitus ja tavoite, tut-

kittavien lukumäärä, mukaanotto- ja poissulkukriteerit, tutkimuksen ja tut-kimushoidon kulku, tutkittavista ke-rättävät tiedot ja niiden käsittelytavat ja tutkimuksen päätetapahtumat eli mittarit (kuten elinaika). Tutkimus-suunnitelma arvioidaan ennen tutki-muksen suorittamista tieteellisesti ja eettisesti. Viranomaiset kussakin tut-kimusta suorittavassa maassa arvioivat itsenäisesti onko tutkimus kansainvä-listen ja maakohtaisten säädösten ja eettisten ohjeiden mukainen. Eettinen toimikunta arvioi myös kaiken poti-laalle annettavan kirjallisen materiaa-lin ja pyytää tarvittaessa korjauksia. Potilasinformaatio ei esimerkiksi saa sisältää väitteitä, joiden mukaan tut-kimushoito on potilaalle hyödyllistä. Aiemmissa tutkimuksissa havaitut haittavaikutukset on kerrottava.

Kirjallisen potilasinformaation lisäksi potilaalla on oikeus saada suullista informaatiota ja riittävästi aikaa ky-symyksiin. Vasta sen jälkeen hän voi allekirjoittaa tietoisen suostumuk-sensa, joka sekin on hyvin standardi-soitu. Allekirjoittaminen tulee tehdä yhdessä tutkijan kanssa. Potilaalla on aina mahdollisuus peruuttaa an-tamansa suostumus ja vetäytyä tutki-muksesta ilman, että hänen hoito-suhteensa vaarantuu. Tutkimushoito luonnollisesti keskeytyy mutta hoitoa jatketaan tavanomaisella hoidolla.

Kliiniset lääketutkimukset osana lääkekehitystä ja potilaan hoitoa

Rinnakkain 3 | 2015 5

Viranomaisten lisäksi tutkimuksen to-teutumista seuraa kunkin tutkimuksen riippumaton Turvallisuus- ja seuranta-toimikunta (Data and safety monito-ring board). Sen tehtävänä on valvoa, että riskit ja haitat minimoidaan ja tut-kimuksesta saatava tieto pysyy eheänä. Toimikunta voi keskeyttää tutki-muksen välittömästi, jos ilmaantuu turvallisuusongelmia. Toimikunta voi suositella tutkimuksen keskeyttämistä myös silloin, jos tutkimushoito osoit-tautuu paljon standardihoitoa tehok-kaammaksi. Tarkoituksena on silloin saattaa uusi hoito kaikkien saataville nopeammassa aikataulussa.

Tutkimukseen osallistumisesta seuraa mahdollisia hyötyjä mutta myös mah-dollisia haittoja. Hyödyksi voidaan lukea se, että potilas pääsee kokeneen tutkijalääkärin hoitoon. Hänen on myös mahdollista saada uutta lääket-tä/hoitoa jo ennen kuin se on laajasti saatavilla. Hänen terveydentilaansa tarkkaillaan tutkimuksen aikana taval-lista tarkemmin. Ja hän antaa samalla oman arvokkaan panoksensa syövän tutkimukseen ja hyödyttää seuraavia sairastuvia sitä kautta. Toisaalta uu-della lääkkeellä/hoidolla saattaa olla vielä tuntemattomia haittoja. Uuden hoidon teho voi olla myös huonompi

kuin ns. standardihoidon teho. Ja vaik-ka se olisi aiempaa hoitoa keskimäärin tehokkaampi, se ei todennäköisesti tehoa kaikille potilaille.

Tietoa lääketutkimuksista voi saada kysymällä hoitavalta lääkäriltään. Tietoa voi etsiä myös kansainvälisestä tietokannasta (clinicaltrials.gov). Pe-riaatteessa tutkimuksiin voi osallistua yli maan rajojen. Käytännössä tämä ei ole aina yksinkertaista, koska säädös-ten mukaan potilasinformaatio tulisi saada äidinkielellä. Docrates Syöpä-sairaalassa on sen lyhyen historian aikana tehty yli 25 lääketutkimusta. Docrateella käynnissä olevat tutki-mukset listataan nettisivuilla (http://www.docrates.com/fi/syovan-hoito/meneillaan-olevat-laaketutkimukset) ja niistä pyritään myös tiedottamaan esim. potilasjärjestöille. Lääketutki-mukseen osallistuminen on potilaalle maksutonta.

Tuomo Alanko on syöpätautien eri-koislääkäri ja lääketieteen tohtori, joka on työskennellyt Docrates Syöpäsai-raalan lääkehoidon ylilääkärinä vuodesta 2009. Hän on toiminut tutkijana useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä kliinisissä lääketutkimuksissa. █



Onko sellaista kuin hyvä kuolema? Mitä kuolema oikeastaan kenellekin tarkoittaa? Mikä on kuoleman merkitys tällä hetkellä kunkin yksittäisen ihmisen näkökulmasta? Onko se asia, jonka toivoo olevan mahdollisimman kaukainen itselle tai läheiselle, vai onko sen ajankohta lähenemässä, jolloin mieli nostaa siihen liittyviä ajatuksia pintaan? Kuolema ei koskaan kysy aikaa eikä paikkaa, ei ikää tai ammattia. Äkkikuolema on erilainen, kuin kuolema pit-kän sairastamisen jälkeen, tai pitkän elämän jälkeen, jol-loin keho on jo väsynyt. Pitkän sairastamisen jälkeen yksi erityisen tärkeä hyvän kuoleman näkökulma on mieles-täni se, että ihminen saa tietää kuoleman olevan tulossa. Näin hän voi suunnata jäljellä olevan elinaikansa energian asioihin, jotka ovat merkityksellisiä.

Aina taustalla ei ole pitkää sairastamisaikaa, vaan sairaus on saattanut löytyessään olla pitkälle edennyt, jolloin mie-li ei ehdi sopeutua edes kohtaamaan ajatusta kuolemas-ta. Kerran sainkin kuulla lauseen, jonka sisältö jäi myös muokkaamaan ajatuksiani: ”Ihmisellä on lupa kuolla itsel-tään salaa”. Hyväksyvästi suhtaudun siihenkin, sillä emme voi koskaan tuntea toisen ihmisen elämää, voimavaroja ja päätöksiä, tämä voi siis olla hänen tasapainoisin mahdolli-nen tapansa kohdata tuleva.

Mihin ajatukset suuntautuvat, kun tietää kuoleman olevan kohtuullisen lähellä? Moni saattohoitovaiheessa oleva pohtii omaa elämäänsä, mitä se piti sisällään, millä asioilla lopulta oli merkitystä. Hän keskustelee näistä mielellään läheistensä kanssa. Tämän lisäksi hän hyvin usein huolehtii jäljelle jäävistä, heidän pärjäämisestään, mielialastaan, selviytymisestään. Tässä on jo paljon – enemmän käsiteltävää, kuin elämän varrella ymmärsi. Eräs saattohoidossa ollut potilas sanoikin ”Ei tähän kui-tenkaan voinut varautua, ei niin täysin, kuin ajattelin varautuneeni”.

Se, että vielä on aikaa näitä teemoja käsitellä, on kuitenkin monelle yksi hyvän kuoleman mahdollistaja. Samalla he

kertovat siitä, kuinka huojentavaa on, että on ehtinyt jär-jestää myös käytännön asioita ennen kuolemaansa. Saat-tohoitovaiheessa edunvalvontavaltakirja, testamentti, hoitotahto ovat monella valmiina, tai he tekevät ne silloin. Myös käytännön asiat on ehditty siinä vaiheessa järjestä-mään, on peruutettu lehdet, järjestelty paperit ja hävitetty se, mitä ei halua jälkeensä jättää.

Hyvään kuolemaan liittyy oleellisesti hyvä oirehoito ih-misen eläessä, aktiivinen hoito, kokonaisvaltainen hoito. Hyvän lääketieteellisen hoidon lisäksi on huomioitava ihmisen kokonaisuus; fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eksistentiaalinen ulottuvuus, sekä näiden jokaisen alueen yksilölliset tarpeet ja vaikutukset toisiinsa. Tämän voi lu-kea myös niin, että ihmisessä ei kuole pelkästään fyysinen keho, vaan kuoleman prosessiin kuuluu myös sosiaalisen ulottuvuuden kuolinprosessi, eksistentiaalisen näkemyk-sen kuolinprosessi ja yksilön ainutkertaisen psyyken kuo-linprosessi. Hyvän saattohoidon ja kuoleman yksi tavoite on, että ihmisen psyykkinen, sosiaalinen ja eksistentiaali-nen puoli kuolevat vasta hyvin lähellä kehon fyysistä kuo-lemaa. Tähän vaikuttaa toki sairaus itsessään, mutta mikäli voimme tukea ihmisen jäljellä olevia psyykkisiä voimava-roja, merkityksellisiä sosiaalisia suhteita, ja mahdollistaa eksistentiaalisten kysymysten käsittely, se meidän tulee tehdä.

Hyvä kuolema pitää sisällään myös ajatuksia siitä, että on ehtinyt hyvästellä läheisensä, ja läheiset ovat ehtineet hyvästellä kuolevan. Sillä on kaikille merkitystä. Sanoja ei jää sanomatta, tarvittavat asiat on voitu puhua ja jäljel-lä oleva aika on käytetty siihen, mikä koettiin tärkeäksi. ”Rauha kuolla” ei ole vain yhden kuolevan ihmisen sanomia sanoja, vaan hyvin usean ihmisen sanoittama teema. ”Olen valmis”. Läheiselle hyvästien jättö tukee surutyössä.

Hyvän kuoleman näkökulmasta sydänajatus on, että ihminen saa kuolla, kun aika on. Ilman toimenpiteitä, jotka pitkittävät tai lisäävät kärsimystä. Ehkä hyvä kuolema on myös sitä, että on kokenut eläneensä hyvän elämän. █

Riikka Koivisto johtaja, YTM sosiaalipsykologi saattohoitokoti Koivikko-koti

Mitä voisi olla hyvä kuolema?

Sinikka Väänänen. Kirjoittaja toimii va-paaehtoistyöntekijänä Koivikko-kodis-sa, aiemmin myös vertaistukihenkilönä Rintasyöpäyhdistyksessä ja eri tehtävis-sä syöpäjärjestössä (Essy/Riihimäki). Olen ollut vapaaehtoistyöntekijänä Hämeenlinnassa sijaitsevassa Koivik-

kokodissa nelisen vuotta. Koivikossa on n. 40-50 aktiivista vapaaehtoista, kukin käy ”vuorossaan” oman elämäntilan-teensa ja voimavarojensa mukaan viikottain tai kerran pari kuussa.

Suurin osa potilaista sairastavat erilaisia syöpäsairauksia, mutta potilaissa on myös esim. ALS-potilaita. Hoitokodilla oloaika vaihtelee muutamasta tunnista kuukausiin. Jotkut potilaat eivät kaipaa vapaaehtoisen käyntejä ollenkaan ja hänen toivettaan tietysti kunnioitetaan.

Vapaaehtoistyötä varten Koivikossa on nimetty vastuuhen-kilö. Hän pitää langat käsissään ja huolehtii mm. uusien vapaaehtoisten rekrytoinnista, koulutuksesta ja yhteises-tä työnohjauksesta. Tärkeä on niin ikään kerran vuodes-sa järjestettävä kaikkien saattohoitokotien vapaaehtoisten yhteinen koulutuspäivä, minkä järjestää kukin hoitokoti vuorollaan. Yksin ei siis tarvitse pärjätä. Hoitokodilla pyri-tään siihen, että kaikkina viikonpäivinä olisi vapaaehtoinen sekä aamu- että iltavuoron aikana. Yleensä vuorossa on yksi vapaaehtoinen kerallaan, mutta toiset tulevat mielellään työpareina. Tekemistä kyllä riittää kahdellekin vapaaehtoi-selle työrupeaman ajaksi.

Vapaaehtoinen on monessa mukana, kukin oman taustan-sa, osaamisensa ja mieltymysten mukaisesti. Varsinaiseen hoitotyöhön emme osallistu, se on ammattilaisten työtä. Mutta kaikessa muussa voimme olla avuksi ja uskon, että meistä apua onkin. Vapaaehtoinen ulkoiluttaa, lukee, jut-telee ja kuuntelee. Auttaa ruokailuissa, vie tarjottimia huo-neisiin, syöttää tarvittaessa, kerää likaiset astiat tiskattavak-si. Vapaaehtoinen on mukana erilaisissa tapahtumissa, tuo potilaita huoneista aulaan kuuntelemaan erilaisia esityksiä tai hartauteen. Vapaaehtoinen ”hemmottelee”, rasvaa ihoa,

hieroo jalkoja, lakkaa vaikkapa kynnet. Vapaaehtoinen voi osallistua pihatalkoisiin, grillata, paistaa muurikkalettuja. Vapaaehtoinen tekee siis kaikkea sitä, mitä potilas tai omai-nen toivoo ja mihin hoitajien aika ei riitä.

Minulle on vakiintunut vapaaehtoisvuoro sunnuntai-iltai-sin. Menen hoitokodille yleensä reilusti ennen päivällistä n. klo 15.30 ja lähden pois kun illan työt on tehty eli kun yövuorolaiset tulevat töihin. Ennen työrupeaman alkua saan hoitajalta raportin. Hän kertoo pääpiirteittäin, minkälaisia potilaita kussakin huoneessa on ja minkälaista apua vapaa-ehtoiselta kaivattaisiin sinä iltana. Raportin jälkeen alkaa päivällisen jakelu. Toiset potilaat ryokailevat päiväsalissa, toiset huoneissaan joko itse tai heitä autetaan syömisessä. Koska emännän työvuoro päättyy päivällisen jälkeen, joku hoitajista tai vapaaehtoinen hoitaa keittiön tästä eteenpäin. Minä autan keittiöllä mielelläni, varsinkin kun sunnuntai-iltaisin on usein vain kaksi hoitajaa työvuorossa ja heidän aikansa menee tarkasti potilastyössä. Päivällistiskien jäl-keen on aikaa jutella potilaiden ja omaisten kanssa. Käyn huoneissa tai kauniilla ilmalla voimme lähteä vaikka pihalle istumaan. Potilaiden kukkien hoitaminen yhdessä on muka-vaa ja tärkeää puuhaa, samalla tulee juteltua kukkien tuojista tms. ja monesta muusta kipeästäkin asiasta huomaamatta.

Yleensä hoidan iltapalan esille ja yhdessä hoitajien kans-sa annamme sen potilaille. Päiväsalissa syövien potilai-den kanssa jään juttelemaan ennen iltatiskejä ja keittiön siistimistä. Viimeinen työ keittiöllä on ylensä ”yökkökah-vin” keittäminen. Ennen kotiin lähtöä käyn toivottamassa kaikille potilaille hyvät yöt. Tiedän, että joidenkin kanssa tapaamme nyt viimeisen kerran.

Vaikka työrupeamaan mahtuu paljon käytännön työtä, se ei kuitenkaan ole sitä kaikkein tärkeintä. Potilaan ja omaisen kuunteleminen menee kaiken edelle. On potilaita, joiden luona ei käy vierailijoita tai heitä käy vaan harvakseltaan. Silloin vapaaehtoinen on tervetullut juttukaveri. Aina ei tarvitse olla edes sanoja, läsnäolo riittää. Varsinkin elämän viimeisinä päivinä ja hetkinä vierelläolon merkitys koros-tuu. Olen muutaman kerran saanut olla läsnä potilaan kuo-leman hetkellä. Ne kerrat ovat ollet kauniita ja rauhallisia siirtymisiä tästä elämästä eteenpäin.

Koivikossa on hyvä olla vapaaehtoistyössä. Meillä on maa-ilman parhaat Sini ja Riikka, jotka tekevät sen mahdolli-seksi. Hoitajatkin toivottavat joka kerran tervetulleeksi ja kiittävät pois lähtiessä. Toivon, etä saan käydä Koivikossa vielä pitkään. Jokaisen käyntikeran jälkeen koen saaneeni enemmän kun pystyin antamaan. █

Vapaaehtoistyöntekijänä saattohoitokodissa

Yleensä vuorossa on yksi vapaaehtoinen kerallaan, mutta toiset tulevat mielellään työpareina. Tekemistä kyllä riittää kahdellekin vapaaehtoiselle työrupeaman ajaksi.


PIRKANMAAN HOITOKODISSA TAMPEREELLA”Kun ei ole enää mitään tehtävissä, on vielä paljon tekemistä.”

Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön ylläpitämä Pirkanmaan Hoitokoti sijaitsee Tampereella ja on toiminut vuodesta 1988 alkaen ollen Pohjoismaiden ensimmäinen saattohoi-tokoti. Vuodeosastolla on 24 potilaspaikkaa ja kotisairaan-hoidossa noin 40-50 potilasta. Moniammatillista henkilö-kuntaa pitkäaikaisine sijaisineen on noin 50. Yhteistyössä heidän kanssa työskentelee yli sata aktiivista vapaaehtois-työntekijää lukuisissa potilaiden ja heidän läheistensä hy-vinvointia edistävissä tehtävissä yli 20 000 tuntia vuodessa.

Vapaaehtoistyöntekijät ovat mm. potilaiden ja omaisten tukena, seurana ja apuna Hoitokodilla sekä kotisaattohoi-dossa vuorokauden eri aikoina, järjestävät virkistystuokioi-ta potilaille ja heidän läheisilleen, avustavat saunapäivinä, toimivat aulaemäntinä, ahertavat leipomis- ja kädentaito-tiimeissä, esittelevät Hoitokotia ja vapaaehtoistoimintaa sekä keräävät varoja Hoitokodille ylläpitämällä Hoitoko-din Kymppi-Kirppistä ma-la klo 11-16 ja järjestämällä vuosittaisia pääsiäis- ja joulumyyjäisiä.

Johanna Colliander Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Pirkanmaan Hoitokoti Lääkärinkatu 13, Tampere

Vapaaehtoistyöntekijänä saattohoitokodissa

VAPAAEHTOISTOIMINTAASuomessa on neljä saattohoitokotia, Karinakoti Turussa, Pirkanmaan Hoitokoti Tampereella, Terhokoti Helsingissä ja Koivikko-koti Hämeenlinnassa. Näiden lisäksi vapaaehtoisia toimii Lahden kaupunginsairaalan palliatiivisen hoidon osastolla.

KARINAKODISSA TURUSSA Karinakodissa toimii noin 30 vapaaehtoista, joista useim-mat käyvät kodissamme säännöllisesti viikoittain. Vapaa-ehtoiset ovat tärkeä voimavara ja lisä saattohoidossa niin potilaiden, läheisten kuin koko toiminnan hyväksi. He tuovat omalla persoonallaan paljon iloa, apua, lohdutusta ja tukea aikaan kuoleman lähellä.

Käynnillään vapaaehtoinen tuo mukanaan arjen tuulah-duksen ja omalta osaltaan mahdollistaa tärkeän kokemuk-sen siitä, että välitetään ja päivät ovat mahdollisimman elämänmakuisia. Hän voi mm. olla vierellä hiljaa läsnä tai kuuntelijana, avustaa syömisessä/ulkoilussa tai kohdata ihmistä kaappien täytön yhteydessä. Ihanan vapaaehtois-joukkomme tahto on auttaa ja tehdä hyvää toiselle – kaikki hyvä palkitsee ja palaa takaisin itselle.

Satu Nurmi, sairaanhoitaja, vapaaehtoistyö, Karinakoti, Seiskarinkatu 37, Turku


Vapaaehtoistoiminta helsinkiläisessä saattohoitokodissa TerhokodissaTerhokoti aloitti toimintansa Eiran sairaalalta vuokratulla osastolla 5.9.1988. Ensimmäiset vapaaehtoiset remontoivat kanssamme tiloja käyttökuntoon ensimmäisten 11 helsinkiläisen potilaan tulla. Vapaaehtoiset ovat siten olleet alusta asti olennaisesti mukana potilaiden kokonaisvaltaisen hoidon ja hyvinvoinnin rakentamisessa, saattohoidon kehittämisessä sekä tiedon jakamisessa siitä.

Koulutuksella vahva perusta Vapaaehtoistyö on rakentunut meillä tiiviisti hoitotyön yhteyteen ja perustuu arvoiltaan, perustehtävältään sekä tavoitteiltaan samoihin eettisiin lähtökohtiin kuin hoito-työ. Siksi olemme kehittäneet kokemusten pohjalta koulu-tuksemme niin, että se kattaa kaiken mahdollisen toimin-taamme kuuluvan ja kiinnitämme kouluttamiseen kaikki Terhon edustajat johdosta tiiminvetäjiin ja niiden jäseniin, vastuuhoitajiin kautta toimintamme. Sen avulla haluamme auttaa tulevia vapaaehtoisia hahmottamaan toiminnan tar-koitusta ja perustehtävää sekä auttaa heitä ymmärtämään omat syyt ja motiivit mukaan tulemiseen. Pohdimme yh-dessä eri näkökulmista, mitä on vapaaehtoisuus ja sitoutu-minen, mitä on vapaus ja vastuu? Entä itse kuolema?

Peruskoulutus on 41 tunnin mittainen, jakaantuen 2,5 tunnin mittaisiin tapaamisiin kerran viikossa. Lopussa

vietämme päivän osastolla opetellen käytännön auttamis-keinoja ruokailusta liikkumisen tukemiseen ja siirtymisiin. Kurssin jälkeen he perehtyvät vapaaehtoistoiminnan käy-täntöön vuodeosastolla, päiväsairaalassa ja kotisairaanhoi-dossa kummivapaaehtoisensa parina. Näin he saavat aikaa ja kokemusta valita itselle sopivin alue ja aloittaa itsenäi-nen toiminta.

Kärsivällisesti alkuun Vapaaehtoinen, Hanna, kertoo: ”Otin yhteyttä Terhokotiin sähköpostilla ja kyselin varovaisesti mahdollisuuksista päästä vapaaehtoiseksi saattohoitajaksi. Sain vastauksen, jossa kerrottiin valintaprosessista ja perusteellisesta koulu-tuksesta. Viestissä kerrottiin myös, että yksi koulutusjakso oli juuri loppunut. Kului puolitoista vuotta ennen kuin sinne alettiin koota seuraavaa vapaaehtoisten ryhmää.” (Ilona / Iltalehti 13.6.2015)


Yhteiset tavoitteet Vaikka vapaaehtoisten tehtäväkenttä kattaa koko Ter-hokodin potilaan hyväksi tähtäävän toiminnan, he eivät korvaa henkilökuntaa. Heidän työnsä ei korvaa ammat-tityötämme vaan luo mahdollisuuden lisätä siihen erityi-siä potilasta ravitsevia toimintoja. Näin voimme viettää täällä erilaisia juhlia; häitä, syntymäpäiviä, juhlapyhiä, jopa ristiäisiä. He tyynnyttävät kiirettä ja luovat hoitajil-le työrauhaa ja mahdollisuuden keskittyä tehtäviinsä. He tekevät sen läsnä ollen, huomioiden ja kuullen osastolla olevien autettavien tarpeita ja antaen aikaa heidän tari-noilleen ja tilanteelleen. Auttamisen, jakamisen ja loh-dullisen ilmapiirin rakentamisessa tämä on erottamaton osa kokonaisuutta. Hanna edelleen: ”Potilaat saattavat kertoa vapaaehtoiselle asioista, joista eivät pysty puhu-maan lähimmäisilleen. Olen oppinut myös sen, että jotkut potilaat eivät puhu mitään. Siksi saattotyössä pitää käyttää kaikkia aisteja ja intuitiota.”

Yhteisenä tavoitteenamme on turva, jota varassamme ole-vat tarvitsevat. Ja sen saman turvan alla myös me työnteki-jät sekä vapaaehtoiset saamme tehdä auttamistyötämme.

Miia Salonen sairaanhoitaja, työnohjaaja ja työyhteisöjen kehittäjä STOry, kouluttaja

Terhokoti Kuparitie 7, 00440 Helsinki

Terhokodissa toimii palkatun henkilökunnan rinnalla 50–60 vapaaehtoista työntekijää. He toimivat erilaisissa tehtävissä vuodeosastolla, päiväsairaalassa ja kotisairaan-hoidossa. Vapaaehtoistoiminnan oleellinen tavoite on tuoda potilaille ja heidän läheisilleen turvaa, tukea ja inhimillistä välittämistä.

He toimivat mm. tukihenkilöinä, turvana ja seurana poti-laille, keskustelevat potilaiden ja heidän läheistensä kanssa ja auttavat monissa erilaisissa arjen asioissa. Vapaaehtoiset antavat omaisille myös mahdollisuuden omaan vapaahetkeen. █

Vapaaehtoistoiminnan ohjaajana toimii Hilkka Heikkilä-Granskog.

Kirjoittaja Miia Salonen vastaa Terhokodin vapaaehtoisten koulutuksesta ja työnohjauksesta

Tietoa Yhteisvastuukeräyksen saattohoitohankeesta löytyy sivulta: www.hyvakuolema.fi

Ajankohtaista pohdintaa saattohoidosta: www.terho.fi/Blogi


Tärähtäneiden ämmien (taiteilijat Katriina Haikalan ja Vilma Metterin) projektissa suomalaiset muoti-suunnittelijat suunnittelivat Haute Couture uima- asut yksirintaisille syöpää sairastaneille naisille. Tuloksena oli Monokini 2.0 -hyväntekeväisyys- muotinäytös 29.8.2015 Helsingissä Yrjönkadun uimahallissa. Vuosi sitten kuvia esiteltiin Suomen Valokuvataiteen museossa. Tärähtäneet Ämmät….mitämitä? Pakko googlata mistä on kyse. Uimapukuja yksirintaisille naisille ja he tarvitse-vat lisää malleja….äkkiä ilmoittautumaan mukaan tähän projektiin. Toivoin, että tässä samalla saan työstää omia ajatuksiani, itsetuntoni omaa vartaloa kohden paranee ja totuus on, että tämä taitaa olla ainoa kerta ikinä, kun on mahdollisuus päästä malliksi. Ihmiselle, joka nauttii erilaisista kauneushoidoista, tämä oli unelma. Toiset meikkaavat, laittavat tukan, sanovat miten ja mitä pitää pukea….helppoa. Sitten alkoi työ, kun piti poseerata. Hiki valui, kroppa kramppasi, kun ne ”oikeat” asennot eivät millään tahtoneet onnistua. Mu-kava työskennellä ammattilaisten kanssa, jotka antoivat jatkuvasti vinkkejä miten poseerata. Aivan mahtava kuva minusta sitten onnistuttiin saamaan. En ole IKINÄ ollut missään kuvassa yhtä kauniina ja hyvännäköisenä, olen todella ylpeä ja onnellinen tästä. ”Työni on tehty”, ajat-telin. Mutta sitten tuli jo kysely jos lähtisin mukaan esit-telemään uimapukua catwalkille, siis livenä. Saman tien alkoi valmistelut esitystä varten, informaatiota esityspäi-västä, milloin olla missäkin sekä kävelyharjoitukset Anne

Kukkohovin opetuksessa. Helppoa, kunnes sitten tuo esiintymispäivä tuli. Kun katsojamäärä selvisi, alkoi jalat tutisemaan kunnolla. Puhumattakaan siitä kun edellinen pari tuli lavalta, H-hetki oli siinä. Verhot pois edestä ja menoksi! Minkä mahtavan vastaanoton saattelemana pääsi kävele-mään lavalle. Mikä kannustus katsojilta, sen oikein tunsi veressään. Vaikeaa edes kuvailla tuota tunnetta, olisin voi-nut nauraa ääneen. Tietysti nuo kävelyharjoitukset unoh-tuivat (heh) muutamaa askelta lukuun ottamatta, mutta siitä huolimatta tuo eufoorinen tunne oli unohtumaton, mikä olotila tuosta tulikaan. Toivottavasti sisäinen ilo ja ylpeys paistoi tässä läpi. On ollut kunnia saada olla mukana tässä ja kerrassaan upeaa tavata muita kanssasisaria. Tässä on ollut mahta-va, ammattitaitoinen työporukka (Tärähtäneet Ämmä & the crew) ympärillä, paljon naurua ja hauskoja hetkiä. Toivottavasti joku on saanut rohkeutta ja energiaa tästä. Iso kiitos omalle uimapukusuunnittelijalle New Yorkiin, Timo Rissaselle.

Näin toivottaa Camilla Backman, Monokinimalli, joka edusti asuaan loistavasti. Löydät hänet myös kuvasta yläoikealta. █ Muotinäytöksen suojelijana on Rintasyöpäyhdistys - Europa Donna Finland ry. Linkki tapahtuman keräyskampanjaan: http:// oma.syopasaatio.fi/roosa-nauha/5-2316

12 Rinnakkain 3 | 201512 Rinnakkain 1 | 2015

Uiminen sallittu

Ennen sairautta Maija oli tottunut tekemään paljon. Työintoilijaksikin tunnustautuva nainen harrasti intohi-moisesti muun muassa uintia. - Ja niin harrastan nytkin, Maija toteaa hymyillen.

Uimarannalle leikkauksen jälkeen

Rinnanpoistoleikkauksen jälkeen Maija halusi jatkaa liikkumista niin paljon kuin mahdollista. - On vaikeaa kertoa avoimesti, että osana syöpähoitoja on suoritettu rinnan kokopoistoleikkaus.

Uimahalliin tai rannalle meneminen leikkauksen jälkeen voi olla vaikea paikka. Sitä ne olivat myös Maijalle. Pitkän etsinnän jälkeen hän oli lisäksi edelleen ilman kunnollista uimapukua. - Lomakuvat Kreikasta olivat viimei-nen pisara, se oli yksinkertaisesti noloa. Proteesi todellakin käyttäytyy uidessa eri tavalla kuin rinta.

Vaikka proteesitaskullisia uima-asuja on jonkin verran saatavilla, niiden mallit ja kuosit eivät tuntuneet omalta. - Istuvuus ja laatu olivat ensisijainen ongelma, mutta etsintää eivät autta-neet vähäinen saatavuus ja vanhanai-kaisen oloiset mallistot, Maija kertoo.

Kun kävi selväksi, ettei uima-asuja juuri ollut tarjolla, jäi vain kaksi vaih-toehtoa: olla uimatta tai tehdä itse.

- Ajattelin vähän uhmakkaasti, että tehdään sitten ite, Maija naurahtaa. Sairaalayhteisön tuki ja ympä- rille löytynyt ammattilaistiimi kannustivat eteenpäin.

Potilaasta yrittäjäksi

- Tuntui hurjalta aloittaa yrittäjyys kroonisena potilaana tietäen, että oman epävarman terveydentilan pääl-le lisätään vielä yrittäjyyden haasteet.

Maijan yhdessä yhtiökumppaneiden kanssa perustama yritys tekee uima-asuja mastektomian eli rinnanpoisto-leikkauksen läpikäyneille. - Proteesi toimii eri tavoin kuin rinta-kudos. Olen voinut hyödyntää omia ja testaajien kokemuksia pukujen suun-nittelussa ja materiaalivalinnoissa.

Jokaisen uimapuvun takana on pitkä suunnittelu- ja testausvaihe. Myös tyylillä on väliä. - Emme tee vain “taskullisia uimapu-kuja rintasyöpäpotilaille”, enkä näe pukuja apuvälineinä, vaan kauniina vaatteina tyylikkäille naisille. - Uimapuvun täytyy istua ja sen tek-niseen laatuun pitää voida luottaa, Maija kiteyttää.

Maija kertoo malliston syntyneen paitsi omaan käytännön tarpeeseen myös muiden tueksi. - Haluamme osaltamme mahdollistaa aktiivisen elämäntyylin jatkamisen leikkauksen jälkeenkin. █

Uimavaateyrittäjä Maija Halkosaari oli 29-vuotias kuullessaan sairastavansa parantumatonta rintasyöpää. - Kyllä siinä elämä mureni, valehtelisin, jos kieltäisin. Mutta vain hetkeksi. Jo ennen oman vaatemerkin perustamista Maija tiesi haluavansa jatkaa aktiivista elämäntapaansa.


Kuvallisessa luovassa ilmaisussa, joka kumpuaa tekijänsä omista sisäistä tarpeista, esteettisyys ei ole tavoitteena vaan kuvallisen taiteentekijän oma kokemusmaailmalle annetaan mahdollisuus tulla näkyväksi sellaisenaan. Se voi tapahtua räiskien värejä tai himmaillen hennosti kokeillen, jotain näkyväksi saattaen.

Taide on hoitavaa Kuvallinen ilmaisu antaa tekijälleen mahdollisuuden käsitellä sanallisen, verbaalisen ilmaisun ulottumattomissa olevia eletyn elämän kokemuksia ja niihin liittyviä, kipeitäkin tai ahdistavia tunteita, joita ei ehkä muuten halua, tai muusta syystä voi saattaa tietoiseen käsittelyyn. Taide jo sinällään on hoitavaa. Taiteen katselu, taiteen äärellä viivähtäminen, taiteen tuottaminen tekijän omilla ehdoilla ilman taidollista tavoitetta on rauhoittavaa, mielen maailmaa avaavaa ja antaa mahdollisuuden lempeään itsen kohtaamiseen vailla mahdollisia rajoitteita. Se voi olla silta sinne mitä silmä ei näe eikä korva kuule. Sanonta: yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa - on niin tosi.

Monivivahteisuus Kuvan kertoma voi olla katsojal-leen ja tuottajalleen sekä pinnal-linen että syvällinen. Se voi olla moniulotteinen, monikerroksinen ja saattaa ilmetä tekijälleen mielen piilossa olevina, tiedostamatto-mana symboleina. Värit, muo-dot, rytmi, intensiteetti, kertovat kuvallisen ilmaisun tekijälle omaa kieltään; ulkopuoliselle katsojalle taas omana itsenäisenä mieliku-vanaan. Kuva voi palvella teki-jäänsä mielen tiedostamattomissa kerroksissa ja nousta tietoiseen käsittelyyn, ajattelun tasolle vasta aikojen kuluttua kuvan tekemi-sestä. Kuvan tekijä voi muuttaa kuvaa, kuvaan voi lisätä, kuvasta voi poistaa, kuvan voi peittää ja kuvaan voi palata ja maalata sitä uudelleen.

Heittäydy kuvalliseen ilmaisuun Maalauspohjaksi sopii mikä tahansa paperi, jota sinulla on kotona. Se voi olla ruskeaa rulla-paperia, vesiväripaperia, kopiopa-peria tai vaikka paperikassi nurin käännettynä. Värien kanssa on sama juttu. Toki voit hankkia ta-sokkaat välineet , tai sinulla ehkä jo on, ja kehitellä niiden puitteissa omaa kuvallista maisemaa mutta, luovaan kuvalliseen ilmaisuun

ryhtyminen, nautinto, ilo eikä tunteiden purku ole materiaa-lien tasosta kiinni. Jos haluat ja sinulla on tarve tuottaa kuvaa niin ryhdy siihen ennakkoluulotto-masti lapsen lailla heittäytyen. Tai kokeilevalla mielellä muutamia vetoja vedellen ja tunnustellen mihin suuntaan kynäsi, pensselisi tai liitusi vie. En vähättele yhtään laadukkaiden materiaalien osuut-ta sinällään. Niillä on oma tärkeä roolinsa varsinkin kuvallisen työs-kentelyn prosessissa kun tehdään kuvaa usein ja toistuvasti. Mutta materiaalien laadullisuus sinällään ei tarvitse olla kuvan tuottamisen päätarkoitus eikä ehto.

Anna aikaa itsellesi Viivy tekemisessä, viivy valmiin kuvan katselemisessa, mahdol-lisessa kuvan muuttamisessa tai kerroksien lisäämisessä. Anna ku-van puhua sinulle omaa kieltään, jota vain sinä ymmärrät. Anna sen nostaa mielikuvia, muistikuvia, tunteita. Pakottamatta – anna sen vain olla ja luota kuvasi voimaan juuri sinulle tarkoitettuna omana hoitavana maailmanaan. █

Kirjoittaja Mirja Taimisto, ekspressiivisen taideterapian ohjaaja.

Kuvallisen ilmaisun hoitava vaikutus hyvinvointiin


Kirjoittaminen ja kuvien tekeminen on kiehtonut lapsesta asti, mutta vasta eläkkeelle päästyäni olen voinut todella paneutua kumpaankin harrastukseeni. Olen hakenut työ-väenopiston kursseilta oppia ja ideoita. Harrastukset anta-vat mahdollisuuden tutkia tunteitaan, vapautua mielipahasta tai näyttää iloaan.

Kesällä 2013 todettiin rintasyöpäni. Samaan aikaan mie-heni joutui sairaalahoitoihin kuukausiksi. Olin yksin pelko-jeni ja ahdistukseni kanssa. Silloin opettelin tekemään kuvia tietokoneen Paint-ohjelmalla. Työ oli keskittymistä vaativaa ja vei ajatukset muualle. Sama vaikutus oli kirjoittamisella.

Lähes päivittäin lisäsin aloittamaani kuvakirjaan sivuja, kuvia ja tekstejä, sallien itselleni vapauksia ja hyvin vaihtelevia "tyylejä". Näin vältyin suuremmalta

alakulolta ja löysin usein tästä kohtalonleikistä myös huvittavia piirteitä. En pyrkinyt tietoisesti mihinkään tyyliin. Kulloisenkin päivän mielialat ja tunnelmat veivät kohti ennalta aavistamatonta lopputulosta. Annoin itselleni ja tunteilleni vapauden toimia.

Yleensä sanotaan, että vaikeissa tilanteissa tunnelin päässä näkyy valoa. Minulla ahdistuksen tunnelin valoisassa päässä näkyy kuva, joka todeksi tultuaan helpottaa ja vapauttaa.

Kuvista ja teksteistä syntyi Povipäiväkirja. Kun naapurimme käväisi meillä ja luki kirjan, hän totesi ykskantaan, että ellen olisi tuota tehnyt, olisin tullut hulluksi. Jossain määrin pitänee paikkansa. █

Kuvien kertomaaOlen Lotta, 77-vuotias helsinkiläinen eläkeläinen. Koulutukseltani olen lastentarhanopettaja ja työelämäni päätteeksi työskentelin sosiaalitoimen suunnittelijana.


”Ensimmäisen kerran viiden vuoden jälkeen tunsin kuuluvani porukkaan. Uskomaton yhteenkuuluvaisuuden tunne.”

Siskot – syöpäkuntoutujat ry:n

ensimmäinen Siskopäivä syöpään

sairastuneille naisille oli todellinen

menestys. Tampereen yliopistolla 13.6.

järjestetyssä tilaisuudessa tunnelmat

vaihtelivat liikutuksesta nauruun.

Luen not käsittelivät jaksamista,

elämän hallintaa, itsetuntoa ja minä-

kuvaa. Infotorilla eri alojen toimijat

esittelivät toimintaansa, ja kierrätys-

pisteestä saattoi napata mukaansa hy-

väkuntoisia lisävarusteita. (Yli jääneet

tavarat on toimitettu Viron siskoille.)

Päivän ensimmäisen luennon piti

psykoterapeutti Eva Nilson. Hän

puhui minäkuvasta, itsetunnosta

sekä siitä, miten pelko voi olla myös

hyödyllinen tunnetila. Hervottoman

hauska Anitta Iso A Ahonen sai kaikki

nauramaan vedet silmissä – myös

syövälle. Marco Bjurström, kaikkien

Siskojen sankari, voimaannutti koko

naisporukan ja antoi vinkkejä siitä,

miten elämäänsä voi ohjailla parem-

paan suuntaan myös pienin askelin.

Luentojen välissä kuultiin sekä

koskettavia että hauskoja laulu- ja

soittoesityksiä. Kaikki solistit olivat

itsekin sairastaneet syövän. Kahvitau-

olla saimme vieraita myös eduskun-

nasta: kansanedustaja Sari Tanus tuli

tervehtimään meitä ja ilmaisi tukensa.

Iltabileissä ravintola Telakalla kuul-

tiin Kirsti Kurosen ja Satu Lepistön

vavahduttava runoesitys ”Kadun aika

vähän”, jonka jälkeen tykitti Lapsus

Lupus solistinaan Salli Kari. Illan vii-

meisenä esiintyjänä oli The Rack Doll,

jonka solisti Minna Ora esitti Siskoille

tekemänsä kappaleen Taivas ja maa.

Tilaisuudesta saatu palaute on erit-

täin positiivista – Siskopäivä pyritään

järjestämään myös ensi vuonna.

www.siskot.info

Eva Nilson: ”Kun pelon

uskaltaa kohdata,

se hellittää.”Laululeikin tapahtumaa

varten tehnyt Mirja Rajaniemi lahjoitti huomattavan osan omakustanteensa

”Syöpäsoturit” tuotoista Siskopäivää varten.

Kiitos Mirja! <3

Katso peiliin ja sano itsellesi: ”Minä annan sinulle anteeksi sen, että sinä

et ollut sellainen kuin minä olisin halunnut sinun olevan”, kehotti

Marco Bjurström.

Anitta Ahonen: ”Toivoin 50-vuotislahjaksi elämän-muutosta ja sain syövän.”

Siskopäivän solisti Helmi.

Siskopäivän tunnelmiaTeksti: Tiina Aaltonen Kuvat: Mussu Johansson, Heli Kallio-Kauppinen, Leena Kiuru

rinnakkain_siskopaiva.indd 1 24.8.2015 11.26

Tapahtunutta

HELSINKI CITY MARATHON juostiin elokuun puolivälissä. Jo useana vuonna on tehokas iskujoukkomme toiminut info-oppaana ja valvonut kisatoimistoa. Näin tänäkin vuonna. Saatu korvaus käytetään kroonikkojen virkistystoimintaan.

Tämä vuosi jää mieleen kuvassa olevan setelin tarinasta. Saksalainen näkövammainen Friedrich on useana vuonna osallistunut Helsinki City Marathoniin. Kiitollisena vuosien varrella yhdistysläisiltä saamastaan tuesta ja opastukses-ta kisatoimistossa, hän päätti tukea toimintaamme ja antoi maaliin saapuessaan koko maratonin mukana kulkeneen viiskymppisen ja oikein lämpimän halauksen.

Olimme mukana nauttimassa kesäkuus-sa Siskopäivien lämpimästä tunnelmasta. Naurun, kyynelten ja halausten lomaan mahtui asiaa ja uusia kohtaamisiakin. Kerroimme toiminnastamme infotorilla. Samalla oli hienoa huomata, mihin kaik-keen syöpätaival on siskoja innoittanut. Kiitos järjestäjille!

Aurinkoiset kuvataideleiriläiset Taavetissa. Lisää terveisiä tulee myöhemmin. ® JOHANNA SORSA

Siskopäivien infotorilla ® ANU NIEMI

® ANU NIEMI

SuomiAreenan aikaan Pori Jazz tapahtuman yhteydessä pe-rustimme kolmeksi päiväksi 15.-17.7 oman infopiste-kahvilan Porin seudun invalidit ry:n tiloihoin. Asiakkaita huokuteltiin miniterassin lisäksi vastaleivotun pullan ja tuoreen kahvin tuok-sulla. Ja tietysti hyvällä seuralla. Paikalla vieraili niin miehiä kuin naisia. Kohtaamisia oli kaikkiaan noin 150 kolmen päivän aika-na. Vertaisohjaaja mukana oli seitsemän. Palaute oli positiivista, ehkäpä palaamme Poriin.

"Keitä nämä Euroopan Donnat ovat? He ovat sellaisia naisia, jotka osaavat kuunnella ja olla hiljaa. He ottavat kädestä kun voimat ovat vähissä vastoinkäymisten sattuessa. Kyllä se näkyi kun tulin heidän kahvilaansa. He osaavat elää hetkessä ja rinnalla ja silloin kun rinta on sananmukaisesti menetetty." Tarja Pitkänen Satakunnan Kansassa 16.7.2015

Lue koko Satakunnan Kansan juttu Facebook Rinnakkain-ryhmästä.


JÄSENTIETOJEN TARKISTUSPYYNTÖ

Saitko sähöpostiisi jäsentietojen tarkistuspyynnön?Jos et, ilmoita sähköpostiosoitteesi [email protected] ja saat jatkossa myös ajankohtaiset tiedotteemme.

TAMPEREELLA ALKAA VERTAISTOIMINTAEnsimmäinen tapaaminen on Koskipuiston Rossossa 25.9.2015 klo 17.00-19.00.Mukaan voivat tulla kaikki rintasyöpädiagnoosin saaneet. Voit osallistua, vaikka et olisikaan yhdistyk-sen jäsen. Ensimmäisillä kerroilla mukana on vertais-ohjaaja Heidi Vekkeli toimistolta Helsingistä. Tervetuloa suunnittelemaan uutta toimintaa!

KULTTUURINAUTINTOA JÄSENHINTAANTänä syksynä menemme katsomaan Oopperan kum-mitusta Kansallisoopperaan. Liput on tähän esityk-seen varattu, mutta jos teatteri tai ooppera kiinnos-taa, seuraa ensi kevään ilmoittelua. Silloin seuraava esitys tulee esittelyyn.

LAULUNSEKAINEN VIIKONLOPPU24.-25.10. KESKI-SUOMESSATervetuloa Muurameen, 20 km Jyväskylästä etelään. Ohjelmassa mm. aamut aloittava lymfaödeeman itse-hoitojumppa. Opetellaan hengitys- ja laulutekniikkaa ja oikeaa äänenkäyttöä. Päivän päätteeksi nauramme naurujoogan oppien mukaan.

Aiempaa lauluopiskelua ei tarvita. Autossa, suihkussa tai siivotessa ym. laulaminen antaa osallistumiseen oikeuttavan kokemuksen! Ohjaajana toimivat laulu-pedagogi ja laulaja Tuija Kiviranta Jyväskylästä sekä Naurujooga- ja vertaisohjaaja Tarja Palo.Yhdessä laulaminen voimauttaa! Nauramista on joskus vähän kokeiltukin! Lisätietoa ja ilmoittatuminen nettisivuilla.

VERTAISOHJAAJIEN TYÖNOHJAUS- JA SUUNNITTELUVIIKONLOPPU

14.-15.11.2015 Syksyllä tulossa jälleen antoisa vii-konloppu, tällä kertaa Turussa. Ohjauksesta vastaa Riikka Koivisto. Toivomuksia ohjauksen sisällöstä otetaan vastaan. Sunnuntaina suunnitteluosuudessa kokoamme kevään vetu-ohjelma. Lisäksi opettelem-me Lymfaödeema-itsehoitojumpan, jota voi vetää vertaisilloissa.

VUOSIKOKOUS JA PIKKUJOULUT MARRASKUUSSA.Kiinnostaisiko työskentely yhdistyksen hallituksessa? Ota yhteyttä [email protected]

TULEVALLE VUODELLETammikuussa järjestetään uusi vertaisohjaajien koulutusviikonloppu.

HELMIKUUSSA SUURET YSTÄVÄNPÄIVÄTANSSIAISET

14.2.2016.Hyväntekeväisyystapahtuma järjestetään yhdessä eturauhasjärjestö Propon kanssa Pörssitalolla.Paikalla mm. Aira Samulin. Naamiaishuvit – Iloa, eloa elämään!

Muistilistaa tulevaan


Rintaproteesinkäyttäjä

Tiedäthän että

Sinulla on oikeus

uusia rintaproteesi

aina tarvittaessa.

Hygieniasyistäkin

vähintään kahden

vuoden välein.

Seuraavalla kerralla muista valita paras!

09-649839 ● www.amoena.fi

apuvälineliike

FysioTuki Postikatu 4 Järvenpää

p. 040 576 2010

Fysio-, jalka- ja lymfaterapia

Lara s Secret Proteesialusasut: - rintaliivit - urheiluliivit - uima-asut - kompressiotuotteet

www.larassecret.fiTunnelitie 6 02700 Kauniainen puh. 050 357 9335 Kertaostos: - 15% ALENNUSKOODILLA: rinnakkain2015

Jos haluat lisätietoa tuotteista tai jälleenmyyjistämme, ota yhteyttä joko puhelimitse 09-3507630 tai sähköpostitse [email protected]

www.camp.fi

Esittelyssä uudet, luonnollisen pehmeät Diamond tuotteet: rintaproteesi ja kuorikko. Molemmat tuotteet edustavat uutta muotoilua ja niissä on timantin muotoiset pienet tyynyt tuotteen takapinnassa tuomassa parempaa ilmankiertoa ihon ja proteesin väliin. Diamond proteesit ovat keveitä ja soveltuvat hyvin aktiiviselle ja liikkuvalle naiselle.

&Diamond Diamond Shaper


15.10. on Euroopan laajuinen Breast Health Day eli Rintojesi terveydeksi -päivä. Kampanjan teemana ovat hyvät päivittäiset valinnat rintojen terveydeksi. Tänä vuonna järjestämme tapahtuman yhdessä ProMama ry:n kanssa.

Helsingissä olemme Narinkkatorilla aamukahdeksasta saakka herättelemässä naisia terveiden elämäntapojen merkitykseen rintasyövän ehkäisyssä. ProMama opastaa rintojen itsetarkkailussa. On tärkeää tuntea omat rintansa, jotta mahdolliset muutokset erottuvat.

Illalla Kampin palvelukeskuksen luentosalissa ravitse-musterapeutti Hanna Partanen kertoo meille millaisia valintoja ruokapöydässä kannattaa tehdä. Iltatilaisuuden juontaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Myös muilla paikkakunnilla tapahtuu. Seuraa ilmoitteluamme nettisivuilla ja facebookissa!

RINTOJESI TERVEYDEKSI 15.10.2015

Riemuvoitto Euroopan parlamentissa Heinäkuun lopussa kaikki Europa Donna järjestöt iloitsivat, kun enemmistö europarla-mentaarikoista allekirjoittivat kannanoton rin-tasyövän torjuntaan Euroopan unionissa.Keväällä 2015 kattojärjestömme Europa Don-na käynnisti yhdessä 10 europarlamentaari-kon kanssa kampanjan europarlamentissa. Tavoitteena oli muistuttaa politiikkoja vuoden 2016 määräajasta erikoistuneen rintayksiköi-den perustamiselle ja oikeudesta laadukkaalle hoidolle asumispaikasta huolimatta.

Kesän aikana Rintasyöpäyhdistys yhdessä muiden kansallisten rintasyöpäyhdistysten kanssa lähestyivät oman maansa euroedus-tajia kehotuksella allekirjoittaa kirjallinen kan-nanotto. Yhteistyö toi tulosta. Yhteensä 394 europarlamentarikkoa, puoluekantaan katso-matta, tuki eurooppalaisia naisia allekirjoitta-malla kannanoton.

Yhteensä seitsemän Suomen 13 euroedustajasta allekirjoittivat kannanoton. Rintasyöpäyhdistys kiittää Heidi Hautalaa, Miapetra Kumpula-Natria, Merja Kyllöstä, Anneli Jäätteenmäkeä, Sirpa Pietikäistä, Hannu Takkulaa ja Henna Virkkusta!

Rintojesi terveydeksi!


Kerro itsestäsi! 55 vuotias sairauslomalla, eläkettä hakeva kahden aikuisen tytön äiti ja onnellisesti naimisissa. Työhistoriani olen tehnyt henkilöstöasioissa, sosi-aalisessa työllistämisessä, myynnissä ja markkinoinnissa. Nautin perheen lisäksi, matkustelusta, ruuanlaitosta, koirista ja kukista.

Miten sait diagnoosin? 2010 rinnassani oleva nyppy diag-nosoitiin paiseeksi. Kevään 2013 söin antibiootteja poskiontelotuhdukseen, kärsin älyttömästä väsymyksestä ja tukkoisuudesta. 2.6. 2013 jouduin en-siapuun, kun happi loppui. Diagnoo-sina luustoo-, keuhkoihin- ja rintaon-teloon levinnyt rintasyöpä. Eli minun syöpäni sai levitä kaikessa rauhassa lähes kolme vuotta. Kurjinta syöpämatkalla? Kivut ja pelot ja selkään puukotus. Työelämässä koin äärimmäistä lojaa-lisuutta ja vilpitötä auttamisen halua, mutta myös äärimmäisen julmaa sel-kään puukotusta. Alkumetreillä ei ole voimia taistella, eikä myöskään halua. Silloin kun taistelee elämästään, kaik-ki muu tuntuu turhalta. Kivut ma-sentavat ja vievät koko elämän halun. Pelko on pitkään tykönä. Pienin as-kelin toivo hiipii pelon rinnalle. Kivut kuitenkin aina ruokkivat pelkoa.

Onnenhetkiä? Onnenhetkiä On ollut paljon, en-simmäinen oli, kun näin että taas tulee kevät 2014. Parvekkeella kukki helmikuussa narssissi. Huomasin, että kiireet on ohi. Syöpä oli saatu pysähtymään ja ympärilläni oli edel-leen kaikki rakkaat ihmiset. Olemme tehneet perheenä kaksi ihanaa matkaa ja kolmas suunnitteilla.Työni olen joutunut jättämään, mutta elämän olen saanut sairauden jälkeen takaisin.

Rakastan tönkiä kukkieni seassa, ottaa yrtit omasta pehkosta.

Mitä haluat sanoa rakkaillesi? Kiitos teille, että olette jaksaneet kans-sani tällä matkalla. Kiitos, että olette osoittaneet, kuinka paljon rakkaut-ta on elämässäni. Kiitos että autatte minua jokapäiväisissä askareissani ja näin tasoitatte polkuani. Kiitos tytöt, että jatkatte elämäänne ja annatte mei-dän silti olla osana sitä. Minä rakastan teitä jokaista sellaisena, kuin te olette. Mitä pelkäät? Pelkään kipua, pelkään ilkeitä ihmisiä ja pelkään läheisteni puolesta, ettei heille sattuisi mitään pahaa. On oppi-nut tuntemaan oman heikkoutensa ja tietää ettei jaksa taistella kenenkään muun puolesta. Tietenkin meistä jokainen pelkää syövän heräävän, pel-kää syövän vievän toimintakykyä. Mitä toivot? Toivon mielekästä touhua tällä toi-mintakyvyllä, paljon hyviä vuosia, ihania matkoja ja vielä yhteisiä elä-ke vuosia mieheni kanssa. Toivon, että vielä voisin olla avuksi jollekkin toiselle. Tahdon nähdä nuorimmai-senikin valmistuvan ja sijoittuvan elämään. Haluaisin vielä elää juuri täl-läistä elämääni. Mitä tekisit toisin? Tietenkin olisi pitänyt olla tomerampi patin löytyessä, mutta jos sairastumi-sen jälkeistä aikaa miettiin, niin oisin jättänyt työelämän vuotta aiemmin. Tuntui vain silloin, että niin oli help-po ratkaisu jatkaa elämäänsä. Ihminen on kuitenkin susi ihmiselle. Näinä ai-koina, kun työpaikkoja ei ole, on kova taistelu paikasta auringossa. Sairaute-ni aikana läpikävin yt-neuvottelutkin työpaikallani ja selvisin, mutta kaikki se oli turhaa näin jälkikäteen ajateltu-

na. Olisimpa tajunnut silloin jo ruveta elämän yrttitarhuriksi. Hyvä näin, ehkä sekin antoi sitä näkemystä ja elä-män viisautta.

Onko syöpä muuttanut sinua? Kiireet on ohi. Alussa tuntui julmal-ta, kun joku sanoi, elä hetkessä. Kun tulevaisuutensa menettää, tuntuu se alussa tosi julmalta. Pikku hiljaa on oppinut elämään ajatuksella, että ti-laan matkan, lähden jos olen hengissä. Moni asia on menettänyt merkityk-sensä, jos kakku palaa teen toisen tai juodaan kahvi ilman kakkua. Ihmisiä, jotka piikittelevät tai ilkeilevät vältän. Mietin tarkkaan haluanko men-nä johonkin tai tehdä jotain. Vältän kaikkea epämielyttävää. Pyrin siis elä-mään niin että voin olla joka hetkestä kiitollinen. Tauti ja elämä tuo niitä pakollisia murheita, itse en niitä itsel-leni haali. Olen myötäylpeä lapsistani ja rakastan heitä, sekä miestäni ehkä enemmän kuin koskaan. Ennen ei ol-lut ainakaan aikaa ajatella sitä. Minkä sairauteen liittyvän epäkohdan haluaisit korjata? Olen tosi tyytyväinen sairauteni hoi-toon. Kahdessa vuodessa on kohdan-nut toki monenlaista vastaanottoa, monenlaista hoitajaa, mutta oma hoitotiimini on toiminut täydellisesti. Heidän hoivissaan, olen aina voinut painaa pääni tyynyyn huolta vailla. Ehkä vertaistuki saisi olla paremmin esillä. Alussa, että olin ainoa, jolla ei ole tulevaisuutta....ehkä vuosia. Mitä odotat tulevaisuudelta? Odotan hyviä vuosia , rakkautta ja arjen iloa. Mottosi? Ei hyvyys saavu huutaen, se kulkee hiljaa kuiskaten. -Eino Leino █

•

MINUN TARINANI

® MINNA SORJONEN

Ei hyvyys saavu huutaen, se kulkee hiljaa kuiskaten.-Eino Leino


HYVINVOINTI

® TARJA PALO

SYDÄNSURUJEN KAKKU

Iso vuoka 2l tai kaksi pienempää vuokaa 5 dl vehnäjauhoja tai Juvel-jauhoa 4 dl sokeria ¾ dl kaakaojauhetta 1 tl soodaa 1 tl vaniljasokeria 250g maitorahkaa ½ dl maitoa 150g sulaa margariinia 2 kananmunaa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon maitorahka ja maito. Lisää lopuksi joukkoon sula margariini ja kananmunat. Voitele vuoka, ja leivitä se kookoshiutaleilla. Paista 200 asteessa noin 1 tunti.

GLUTEENITON SAARISTOLAISLEIPÄ

2 tl soodaa 5 dl piimää 5 dl karkeita Semperin jauhoja tai 4 dl Semperin karkeita ja 1 dl tattarijauhoja 1 dl Fibrex-kuituvalmistetta 1 dl pellavansiemeniä 1 dl auringonkukansiemeniä 1 tl soodaa 1 tl kuminaa 1 tl anista 1 tl fenkolia 1 dl siirappia 1 dl puolukkahilloa

Voitele vuoka ja jauhota gluteenittomalla jauholla. Sekoita piimä, puolukkahillo ja siirappi. Sekoita keskenään kaikki kuivat aineet, ja lisää ne piimäseokseen. Laita taikina yhteen suureen tai kahteen pienempään vuokaan ja paista 175 asteessa noin 70-80 minuuttia.

Kiertoilmauuni 160 astetta. Tärkeää, että leipä on riittävän kauan uunissa, jotta se ehtii kypsyä myös sisäosistaan.

Leipurina Irma Anttila


HELSINKI

Kampin PalvelukeskusSalomonkatu 21 B, 00100 Helsinki, klo 17.00–19.00 email: [email protected]

Kaikille avoimet illatke 7.10 paikalla psykoterapeuttike 11.11 paikalla fysioterapeuttike 9.12 Vapaamuotoinen keskusteluilta

Nuorten vertaisilta ke 23.9 Vapaamuotoinen keskusteluiltake 21.10 paikalla fysioterapeuttike 18.11 paikalla gynekologike 16.12 vapaamuotoinen keskusteluilta

Uusiutunutta/levinnyttä rintasyöpää sairastavien illatto 1.10 paikalla psykoterapeutti Suvi Pikkusaarito 5.11 paikalla psykoterapeutti Suvi Pikkusaarito 3.12 Vapaamuotoinen keskusteluilta, pikkujoulut

TURKU

Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku klo 17.30–20.00 email: [email protected]

ke 30.9 vapaamuotoinen keskusteluiltake 28.10 Vapaamuotoinen keskusteluiltake 25.11 Proteesiliivit,-uimapuvut esittely

PORI

Satakunnan Diabetesasema, Valtakatu 5 D (käynti pihan puolelta) klo 17.00–19.00 email:[email protected]

to 8.10 ja 5.11 Vapaamuotoinen keskusteluilta

MÄNTSÄLÄ

Kulmis, kellarikahvila, Keskuskatu 11 A, Mäntsälä klo 18.00-19.30 Email:[email protected]

to 1.10 ja 9.11 Vapaamuotoinen keskusteluilta

SAARIJÄRVI

MLL, Perhekahvila, Potkuri Paavontie 13 klo 18.00-20.00 Email: [email protected]

to 10.9. Vapaamuotoinen keskusteluiltato 8.10. Keramiikkatöiden suunnitteluato 12.11. Keramiikkatöiden valmistusto 10.12.Vapaamuotoinen keskusteluilta

LAPPEENRANTA

Saimaan Syöpäyhdistys ry Kauppakatu 40klo 17.30-19.00 Email: [email protected]

Vapaamuotoiset keskusteluillatTorstaisin 24.9. ja 26.11.

KYMEENLAAKSO

Katso tapahtumia nettisivuilta tai kysy osoitteestaEmail: [email protected]

TAMPERE

Koskipuiston Rosso 17.00-19.00Email: [email protected] 25.9. klo vapaamuotoista suunnittelua

KUOPIO

Kuopion seudun donnat [email protected] 39 tapaaminen Kunnonpaikassa. (Kunnonpaikassa Kelan sopeutumisvalmennuskurssi samanaikaisesti!)Viikolla 47 Hyvinvointi-ilta. aika- ja paikkatiedot europadonna.fi ->kalenteri-sivulla.

Breast Health Day Helsingissä.Aika: 15.10. 2015Päivällä toimintaa Narinkkatorilla.Illalla luennot Kampin palvelukeskuksen luentosalissa.Kajaanissa olemme Ravintola Wanhassa Kerhossa. Jyväskylässä esittäydytään Kauppakeskus Forumissa.

Laulupainotteinen viikonloppu Muuramessa24-25.10.2015 Keski-SuomessaLaulunopetusta, naurujoogaa, liikuntaakin,yhdessä laulamista, yksinkin saa laulaa!Tarkempia tietoja nettisivulla.

Vertaisohjaajien työnohjaus- ja suunnitteluviikonloppuTurussa Meri-Karinassa 14-15.11.2015

Vuosikokous ja pikkujoulut marraskuussa

Syksyllä jatkuvat Helsingissä myös:- Joogaryhmät jatkavat.Verkkosivuilta lisää tietoa.- Päivä- ja iltaryhmät. Tiistaisin ja perjantaisin.Lymfaryhmä tiistaisin klo 14.00. Docrateksen tiloissa.Ei ennakkoilmoittautumisia. Lisätietoa toimistolta.Kesto 30 minuuttia.- Yhteiskävelylenkit jatkuvat. - TOIVO-vertaistuki jatkuu Rintarauhaskirurgian yksikössä.

Vertaistuki-illat: Voit osallistua, vaikka et ole yhdistyksen jäsen.Ennakkoilmoittautumista ei tarvitse, ellei sitä erikseen mainita.Jokaisella ryhmällä on oma sähköpostiosoite, josta voit kysyä lisätietoja.


Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry Liity jäseneksi! • saat Rinnakkain-lehden 4 kertaa vuodessa kotiisi

• voit osallistua jsentapahtumiin • tuet toimintaamme

• voit kouluttautua vertaisohjaajaksi

Voit liittyä potilas-, kannatus- tai yritysjäseneksi

nettisivujemme lomakkeella tai ottamalla yhteyttä toimistoon. Jäsenmaksut 2015:

Potilasjäsen 15 euroa/v Kannatusjäsen 30 euroa/vuosi

Yritysjäsen 200 e/vuosi

Meille tärkeintä on vertaistukitoiminta. Vertaistuki-illat ovat avoimia kaikille. Yhteiset kokemukset

tuovat yhteenkuuluvuutta ja toistemme ymmärtämistä. Se näkyy, kuuluu ja tuntuu toiminnassamme.

Toimisto avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10-14 [email protected] p. 040 147 0757

Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki

Ilmoita yhteystietojesi muutoksesta [email protected] puhelimitse toimistoon

Rinnakain-lehden yhteystiedot:[email protected] p. 040 1463750

Rinnakkain

Documents

Rinnakkain 3 15 nettiin