ROMANIEN REITIT Romanikulttuurin vaikutus kulttuuriympäristöön€¦ · helppoa. Kotiseudulla on kuitenkin suuri merkitys romaneille ja viimeinen leposija halutaan usein siltä

ROMANIENREITIT Romanikulttuurinvaikutus

kulttuuriympäristöön

SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1www.kulttuuriperintokasvatus.fi

SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1

© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•2

TEKIJÄT

HannaVirén,LariPeltonenjaSuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary.

LÄMPIMÄTKIITOKSETKOMMENTEISTA

TutkijaRistoBlomster(SuomalaisenKirjallisuudenSeura),asiantuntijaSatuBlomerus(Opetushallitus)jatoimistoapulainenMaritaKorp(Opetushallitus).



SISÄLLYS

ROMANIKULTTUURINVAIKUTUSKULTTUURIYMPÄRISTÖÖN .................4

KIERTÄVÄTROMANIT ............................................................................6

OMPELIJA‐ELLI:EVAKKOLAPSESTASUURENSUVUNVANHIMMAKSI ......8

PITKÄÄNPAIKALLAPYSYNEETROMANIT.............................................. 10

ROMANIKODIT..................................................................................... 12

ROMANINAISET ................................................................................... 14

ROMANIMIEHET .................................................................................. 16

ROMANITMAASEUDULLA.................................................................... 18

ROMANITKAUPUNGEISSA ................................................................... 20

INFOPAKETTIOPETTAJALLESUOMENROMANEISTA............................. 22

LÄHTEET............................................................................................... 28



ROMANIKULTTUURINVAIKUTUSKULTTUURIYMPÄRISTÖÖNKulttuuriympäristökasvatusKulttuuriympäristökasvatusauttaaoppilastahavainnoimaankulttuurisiakerrostumiaarkisissakinpaikoissasekäarvostamaanlähiympäristöäänjakulttuurihistoriallisestimerkittäviäkohteita.Tavoitteenaonsytyttääinnostuskulttuuriperintömmesäilyttämiseksimyöstulevillesukupolville.Euroopanrakennusperintöpäivät–EuropeanHeritageDaysEuroopanrakennusperintöpäivien(EuropeanHeritageDays)tarkoituksenaonlisätätietoakulttuuriperinnönmonimuotoisuudestajaerityisestirakennetustaympäristöstäsenosana.EuroopanneuvostonjaEuroopankomissionaloitteestaEuroopanrakennusperintöpäiviävietetäänEuroopankulttuurisopimuksenallekirjoittaneissa50valtiossa.Jokasyksyarviolta20miljoonaaihmistäosallistuurakennusperintöpäivienmonenlaisiintapahtumiin.Paikallistentoimijoidenjärjestämissätapahtumissalevitetääntietoarakennetustaympäristöstäjalisätäännäinrakennusperinnöntuntemustajaarvostusta.KulttuurienreititEuroopanrakennusperintöpäivien2011teemanaonKulttuurienreitit–kulttuuriennäkyminenympäristössämmejaperinteidenvälittyminenerityisestirakennetunympäristönkautta.Romanienreitit‐aineistokertootarinanyhdenvähemmistökulttuurinvaiheistajavaikutuksistasuomalaiseenkulttuuriympäristöön.Romanienreitit‐aineistohaastaaoppilaansoveltamaantietojaanjakohtaamaan

omatasenteensajaennakkoluulonsa.AineistossakerrotaanSuomenromanienvaiheikkaastahistoriasta.Menneisyyteentutustumallaoppilaspystyyhavainnoimaankulttuuriympäristöämmejarakennusperintöämmemonitahoisestijaymmärtämäänparemminmyösnykypäivää.Romanienreitit‐oppimateriaalipakettiromanikulttuurinvaikutuksistakulttuuriympäristöönPeruskoulunvuosiluokille7–9tarkoitettuaRomanienreitit‐oppimateriaaliavoikäyttääjokointernetissä,taiopettajavoivaihtoehtoisestitulostaatehtäväsivutoppilaille.Aineistokoostuuseitsemästäkokonaisuudesta.Jokaiseenkokonaisuuteenliittyykolmenlaisiakysymyksiä:tietokysymyksiä(joihinvastauksetlöytyvätsuoraanaineistosta),tunnekysymyksiä(jotkavaativatpohdintaajatiedonsoveltamista)sekäomakohtaisiakysymyksiä(jotkasyventävätkäsittelyäoppilaanomaanelämäänliittyväksi).Aineistoavoikäyttääesimerkiksiseuraavillatavoilla:



1. Ryhmätyö:Oppilaatjakautuvatseitsemäänryhmään(joskäytössäeiole

tietokoneita,voidaanaineistoprintatajajättääpoiskohta”Romanimiehet”,jokavaatiiinternetyhteyttä)javastaavatkysymyksiin.Vastauksetesitelläänkokoluokalle.

2. Pikapisteetryhmissä:Luokkajaetaanseitsemäänryhmään,joilleopettajaon

valikoinutsopivatkysymyksetetukäteen.Kussakinpisteessävietetäänoppitunninpituudestariippuenesimerkiksi10minuuttia,kunnesryhmävaihtaaseuraavallepikapisteelle.

Tervetuloaromanienreiteille!

EteläpohjalainenPalmrothienperheKauhajoellavuonna1968.

ValokuvaajaPekkaLaaksonen(SKSKRA).



KIERTÄVÄTROMANITRomanitovatkielellinenjakulttuurinenvähemmistö,jaheitäasuuympärimaailmaa.Kauttahistoriansasuuriosaromaneistaonollutliikkuvaistakansaa,mistäjohtuenheilläeioleollutvakituistakotiajaasuinpaikkaa.Kiertämisenonajateltukuuluvanromanientapoihinjaperinteisiin.Syynäkiertämiseenovatkuitenkinolleetlähinnäkäytännönsyyt.Suomessaromanienharjoittamatelinkeinot,kutenkaupankäynti,hevostenhoitojamaataloissatapahtuvattilapäistyötvaativatliikkumistaeikäasuntojenkaansaantiolluthelppoa.Kotiseudullaonkuitenkinsuurimerkitysromaneillejaviimeinenleposijahalutaanuseinsiltäpaikkakunnalta,jossaromanionsyntynytjakasvanut.Kiertävilläromaneillaoli1900‐luvunmaaseutuyhteiskunnassavakiintuneita

kulkureittejä,joidenvarrellaolevissamaalaistaloissahesäännöllisestiyöpyivät.Samallahetarjosivatpaikallisilleasukkailleammattitaitoaanesimerkiksihevosenhoidossajaheinätöissäsekähankkivatansioitamyymälläkäsitöitä.Välilläromanityöpyivätmyösulkosalla,omatekoisissateltoissaan.Teltanrunko

rakennettiintaipuisistavitsoistajasekatettiinpaperisäkeillä,tervapahvillataimuullavastaavallamateriaalilla.Kesälläteltassaolilämmin,muttasateellakaikkikastuivat.Kiertävienromanienkokoomaisuuskulkiheidänmukanaan,useinhevosenjakärryjenkyydissä.Romanitkulkivatlähinnäomantainaapuripitäjienalueilla–sitälaajemmallaalueella,

mitäenemmänalueellaoliromanejakulkemassa.Kulkiessaanhekertoivatuutisiaeteenpäinjatoimivatsitentärkeinätiedottajinaalueentapahtumista.Taloihinheveivätmukanaanosansaruoasta.Lapseteivätpäässeetainakouluun,koskavakituistaasuinpaikkaaeiollut.Talvisodansytyttyävuonna1939SuomimenettiKarjalanalueenNeuvostoliitolle.

KoskasuuriosaSuomenromaneistaoliasunutKarjalassa,joutuivathemuidensuomalaistentavoinlähtemäänevakkoonSuomenuusienrajojensisäpuolelle.Romanienasuttamistauusillealueilleeikuitenkaanpidettyvakavanahuolenaiheena,silläheidänajateltiinelävänmuutenkinjatkuvassaliikkeessä.Tämäntakiaromanienleirejäalkoisyntyäsuurtenkaupunkienliepeille,esimerkiksiHelsinginMalmille,Kouvolaan,LappeenrantaanjaEtelä‐Pohjanmaalle.Olosuhteet”telttapaikoilla”olivatankeat,muttaelämäolisosiaalistajayhteisöllistä.Karjalastaevakoiksilähteneistäkaikistaheikoimmassaasemassaolivatromanievakot,

joitaeihaluttuvakiinnuttaauusillesijoituspaikoilleen.Romanitsaivatvieläennentalvisotaaleipänsäitseluomiensaverkostojenkautta,joissaliikkuenheharjoittivatelinkeinojaan.Omatalueetkulkemiselleolivatmuotoutuneetvuosienaikana,eikäuusillaasuinseuduillanäitätietenkäänollut.



Kannaksenromaneja1930‐luvulla.ValokuvaajaToivoTalvi(SKSKRA).

Maja‐asumus.ValokuvaajaKarlvonSchoultz(ilm.1950‐luku)(SKSKRA).

TIETOKYSYMYKSET:• Kuinkakiertelevätromanithankkivatelantonsa?• Miksiromanitpäätyivätsodanjälkeenasumaanleireille?• Pohdi,miksiihmisetnykyäänkiertävätjaliikkuvatpaikastatoiseen?

TUNNEKYSYMYKSET:• Mitkäovatkiertelevänelämäntyylinhyvätjahuonotpuolet?• Mistäkaikestaromanitjoutuivatluopumaanlähtiessäänevakkoon?• Kuvassahavumajankupeessaonmatkalaukku.Mitäsesisältää?Huomioi

vastauksessasiromanikulttuurinvaikutus(muunmuassasiisteydenmerkitys,perhekeskeisyys,perinteisetammatithevosten,maataloudenjakäsitöidenparissa).

OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:• Josjoutuisitjättämäänkotiseutusi,mitäkaipaisiteniten?



OMPELIJA‐ELLI:EVAKKOLAPSESTASUURENSUVUNVANHIMMAKSIElli”Ompelija‐Elli”PalmsyntyiViipurissavuonna1933jaasuisiellälapsuutensa.Ellinisätyöskentelisatamassajarakennuksilla,äitipovasija”pyysi”,elikulkitalostataloonennustamassapientäpalkkiotavastaan.KuusivuotiaanaEllijoutuiperheensäkanssalähtemäänViipuristaevakkoontalvisotaa

pakoon.Ellionkertonutlähdöstämyöhemminnäin:”MelähettiinkävelemälläsieltäViipuristajakäveltiinMikkeliin.Isävaihtohevosenlapikkaillamatkalla,muttaeimeilläollukärriäeikämitään.Talutettiinsitähevosta.Seoliäkkilähtö,eimeillätullumitäänmukaan.Sanottiinvaanettämennäänvähäksiaikaapois.”Ellinisänjoutuessaarmeijanpalvelukseenperhesiirrettiinmaalaistaloon,jossanaiset

jalapsetosallistuivattalonarkisiinaskareisiin.Elämämaalaistalossaolihyvää.KuitenkaanneljänMikkelinvuodenaikanaEllinperheelläeiollutvakituistaasuinpaikkaaeikäEllikyennytkäymäänkouluatäysipainoisesti.Ellinollessa10‐vuotiasPalminperhemuuttiLahteen.Sieltäkääneilöytynytpysyvääasuinpaikkaa,jotenEllieivoinutkäydäkoulua.EllinperheenmuuttaessaHelsinkiineipääkaupungissaollutvastakuinmuutamia

romaniperheitä.HelsingissäEllinperheasuiensinMalmillapaikallistenromanienluona.HelsingistäElliPalmlöysikaupunginpalveluksessatyöskentelevänVäinöHagertinjahemenivätnaimisiinjasaivatkahdeksanlasta.SodanjälkeenromanienmääräHelsingissäalkoikasvaa.Evakkoromanitjoutuivat

1950‐luvullaasumaanjopateltoissaasunnonpuutteentakia.HelsinginPuistolassasijainneessaromanileirissäasumisenEllikertooolleenmukavaa,perheetasuivatsovussa.Telttaolitaivuteltukoivujenvaraanjakatettupahvillasekäoksilla.Talvisinteltassaolimyöspienikamiina.TeltassaasumisenjälkeenPalminperheenasuinolotalkoivatparantua,vaikkaasuntoa

pitiuseinvaihtaajaneolivatvaatimattomia.Ylikymmenenhenkilönperheasuiyhdenhuoneenasunnossa.Taloissaolitalvisinniinkylmä,ettävuodevaatteetsaattoivatjäätyäkiinnilattiaan.LopultaEllinperhemuuttiHelsinginKontulaankotiin,jossaElliPalmedelleenasuu.Lempinimensä”Ompelija‐Elli”Ellionsaanuttoimiessaanyli40vuottakuuluisana

romanivaatteidentekijänä.Vuonna2010ElliPalmpalkittiinVanhus‐jalähimmäispalveluliitonVuodenisovanhempi‐palkinnolla.Perusteluissakorostettiinsitä,ettähuolimattakovastaelämästäänElliononnistunutkasvattamaanlaajanjälkeläistenjoukon,jokamuodostaaromaneilletyypilliseentapaantiiviinsukulaisverkoston.VaikkaEllijäihiljattainleskeksi,pitävätlapset,lapsenlapsetjamuutsukulaisethuolen,etteihänolekoskaanyksinäinen.



ElliPalmistuukunniakirjansakanssa.ValokuvaajaKariUittomäki.

TIETOKYSYMYKSET:

• MillaisissaerilaisissapaikoissaEllionasunutelämänsäaikana?• MinkätakiaEllieivoinutkäydäkoulualapsenatäysipainoisesti?• Pohdi,miksiihmisetjoutuvatnykyäänlähtemäänkotiseudultaanjajättämään

kotinsa?TUNNEKYSYMYKSET:

• Miltäsinustatuntuisi,josetvoisikäydäkouluataijoutuisitvaihtamaankouluausein?Minkälaisiaseurauksiasilläolisitulevaisuutesikannalta?

• Voisitkoottaamukaasineasiat,jotkatekevätkodistakodin,josjoutuisitlähtemäänsieltäpois?

• Mitkäolisivatneviisiasiaa,joitaitsekaipaisitkaikkeineniten,josjoutuisitlähtemäänkodistasi?

OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:

• Miltäuudellepaikkakunnallemuuttaminensinustatuntuisitaiontuntunut?



PITKÄÄNPAIKALLAPYSYNEETROMANITVarsinkinaikaisemminromanienajateltiinuseinolevanvaillapysyvääjavakinaistaasuinpaikkaajakiertelevänympärimaata”pyytämässä”elihankkimassaelantoaan.ViimevuosisadanpuoliväliinastimonetromanitSuomessaelivätkinkiertolaiselämää.Kuitenkinmyösromanienjoukossaonsukuja,jotkaovateläneetpaikoillaanpitkiäkinaikoja.YksinäistäsuvuistaonGrönforsiensuku,jokaonvuodesta1928pitänyttilaa

Kiuruvedellä,KainuunjaPohjanmaanrajalla.HeidänomistamansaPorttilantalooliaikanaanharvinaisuus,silläsuurinosaromaneistaliikkuivielä1900‐luvunensimmäiselläpuoliskollapaljonpaikastatoiseen.Romanienliikkuvuuttaselitettiinpitkään”synnynnäisellävaellusvietillä”.Tosiasiassaseonollutennemminkinvälttämätöntätoimeentulonhankkimiseksi.AlinaNymaninemännöimäänPorttilantaloonKiuruvedelleolivatkiertävätromanit

ainatervetulleitajatalonantimistatarjottiinkaikille.Hänenluonaanasuimyösmoniasukulaislapsia.Alinaolisiismonillemuillekinromaneillehuoltaja.SamallaAlinanlapsetkasvoivathyväksymäänkaikkiapuatailevähdyspaikkaatarvitsevat.AlinanlapsistahänenpoikansaVihtorialkoihoitaaperheentilaayhdessääitinsä

kanssajaasettuikotitilansamailleasumaan.AikuisenaVihtoriavioituiKarjalastaevakkonatulleen,valtaväestöönkuuluvanSalmeSirkiänkanssa.Porttilantalossaoliainaolluthevosia,janiistätulikinVihtorinelämäntyö.

Hevoskauppaolimonienmuidenkinromanimiestenelannonperusta1950‐luvunlopullesaakka,kunnestraktoritjamuutmaatalouskoneetrupesivatvähitellensyrjäyttämäänhevoset.HevostenkäytönvähennyttyämaataloustöissäryhtyiVihtorituomaanSuomeenlämminverisiähevosiasekävalmentamaanravihevosia.MyöhemminhänkouluttiPorttilantilallaromanipoikiahevosalallejamonetkoulutukseenosallistuneistaovatedelleenkinaktiivisestimukanaalalla.Aivankuinäitinsäkin,myösVihtoriavasikotinsaPorttilantalonovetkaikille

tarvitseville.MonillePorttilaantulleilleromaneilleVihtoriantoimyösmatkarahatkotimatkaavarten.MyösVihtorinveliFeijaoppikotonaanauttamaanapuatarvitseviajakotipaikkakuntansaKiuruvedenköyhienlisäksihänveiuseitaavustuskuormiamyösItä‐EuroopanapuatarvitsevilleromaneillemuunmuassaRomaniaan,SlovakiaanjaUnkariin.LisäksikaikkiAlinanlapsetovatkotonaanoppineetkoulutuksentärkeydensekäkorostaneetsitämyösomillelapsilleenmainioinlopputuloksin.



NuoriamiehiäjalapsiaKauhajoella1968.ValokuvaajaPekkaLaaksonen(SKSKRA).

TIETOKYSYMYKSET:• MikätekiPorttilanaikoinaantilastaerityisen?• KuinkaPorttilantilallaonsuhtauduttutoisiinihmisiin?

TUNNEKYSYMYKSET:• Pohdi,miksiPorttilantalossaoliainaniinystävällinenvastaanotto?• MillaisiavaikutuksiaPorttilantalollaonmahdollisestiollutKiuruvedenmuille

asukkaille?

OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:• Pohdi,miltäsinustatuntuisivieraillaPorttilantilalla?• Kuinkaasuinympäristösivaikuttaaelämääsi?



ROMANIKODITUseimmatromanitovatasuneetkiinteissätaloissajokolmensukupolvenajan.Muidensuomalaistentavoinromanejaasuusekävuokra‐ettäomistusasunnoissa.RomanejaasuuympäriSuomea,enitensuurissakaupungeissa,kutenHelsingissä,Jyväskylässä,TampereellajaTurussa.Suuremmissakaupungeissamonetasuvatkerrostaloissa,muttapienemmilläpaikkakunnillaonmahdollistaasuamyösomakotitaloissa.Tärkeätäonturvallisuus,jasiksikotihalutaanrauhalliseltaalueelta.Tällaisellaalueellaromanienonmyöshelpompitullahyväksytyksiuuteenasumisyhteisöön:romanitarvostavatluottamuksellisiajatuttavallisiasuhteitanaapureihin.Kotionromaneilletärkeäpaikka,jasiitäpidetäänhyväähuolta.Romanitarvostavat

erityisestisiisteyttäjapuhtautta,minkätakiaasuntojasiivotaanjaremontoidaanahkerasti.Puhtaudenvaaliminenonpitkältiperuaajalta,jolloinsuuriosaromaneistaelikiertäenpaikastatoiseen.Silloinpuhtausolitärkeätäsairauksienennaltaehkäisyssä.Puhtausilmeneevarsinkinsuhteessaruokaan–kaikensuuhunlaitettavantuleeollapuhdasta,jasiksiesimerkiksiruokailuvälineeteivätvoikoskealattiaan.Perinteisessäromanikodissakeittiöonkinkodinpuhtainpaikka.Myöshygieniastahuolehditaantarkasti.Kädetpestäänusein,esimerkiksiainaulkoasisälletultaessa.Vaatteidentuleeollaehjät,siistitsekäpuhtaat.Sentakiaromanikodissapestäänkinuseinpyykkiä.Romanikoditsisustetaannäyttävästijakoristeellisesti.Tauluissajapeileissävoiolla

massiivisetkehykset,jahuonekalutovattavallisestiperinteikkäitä.Verhotovatuseinnäyttäviäjaväreiltäänmuuhunkalustukseensopivia.Väreissäsuositaanyleensäkirkkaita,vaaleitaja”puhtaita”värejä.Jokaiselleesineelleonomamäärättypaikkansa.Tällaisellasisustuksellahalutaanilmentääjärjestystäjapysyvyyttä.Myösperheensisäinenhierarkiavaikuttaaasumiseenesimerkiksiasuinkerroksenvalinnassajahuonejärjestelyissä.Sosiaalinenelämäromanikodissaonvilkasta.Perhejasukuovatromanikulttuurin

tukipilari,jasukulaistenluonavieraillaantiuhaan.Romanikodissavieraitakäykinlähespäivittäinjakyläilijöitäkohtaanollaanvieraanvaraisia.Vaikkaystävätjasukulaisettulisivatkinläheltä,heilletarjotaanainakahvitjatilanteenmukaanruokaakin.Sukurakkausnäkyymyössisustuksessa:monessaromanikodissaonolohuoneessaesillälastenjalastenlastenkuviavitriinissätaikirjahyllyssä.Asujanvanhempiajajoedesmenneitäsukupolviavoidaankunnioittaapitämälläheidänkuviaanesilläkeittiössä.Kutenkaikillemuillekin,romaneillekotionhyvinhenkilökohtainenpaikka,jakukin

sisustaasenomanmakunsamukaan.Tämäntakiajokainenromanikotionainutlaatuinenjailmentääsielläasuvienihmistenarvojasekäesteettisiämieltymyksiä.



Romanikodinsisustusta.ValokuvaajaMaritaKorp.

TIETOKYSYMYKSET:• MissäpäinSuomearomanejaasuu?Millaisissaasunnoissaheasuvat?• Miksikodinsiisteysjapuhtausovattärkeitäromaneille?

TUNNEKYSYMYKSET:• Millaistaolisivieraillaromanikodissa?Kuinkasinutotettaisiinvastaan?• Tarkasteleylläoleviakuviaeräänromanikodinolohuoneesta.Mitäolohuoneen

sisustusmielestäsikertooasunnossaasuvastaperheestä?

OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:• Minkälaisessaasunnossajaminkälaisellaalueellaitseasuisitmieluiten?Minkä

takia?• Mitäasioitaarvostatnykyisessäkodissasijaasuinympäristössäsi?



ROMANINAISETPitkähamejapukuunkuuluvapuseroeliröijysekäesiliinaolivat1800‐luvullatavallisianaistenkäyttämiävaatteitaSuomessa.Valtaväestönsiirtyessähiljalleenkäyttämäänuudenaikaisempiamallejapitäytyivätromaninaisetperinteisessätalonpoikaisnaisenasussa,jostaajanmittaankehittyiromaninaisilletunnusmerkillinenpuku.Romaninainenosoittaapuvullaannaiseutensasekäsitoutumisenomaankulttuuriinsa–niinitselleenkuinmuillekin.Romaninaisellepukuunpukeutuminenontärkeäsiirtymäriitti,jokakuvastaasiirtymistälapsuudestaaikuisuuteen.Kaikkiromaninaiseteivätpukeuduperinteiseenpukuun.Kyseessäontytönomavalinta,muttakerranpuvunvalittuaanhänenoletetaankäyttävänsitäläpielämänsä.Romaninaiselletärkeitäkeinojahankkiaelantoaovataikaisemminolleetesimerkiksi

käsitöidenmyyntijapovaaminen,elikädestäennustaminen.Naisetovatmyöspitkällehuolehtineetlapsiinjakodinhoitoonliittyvistätehtävistä.Romaniyhteisöissänaisillaonlisäksivahvaroolikulttuurinjayhteisöllisyydenvälittäjinänuoremmillesukupolville.Nykyäänkäsitöidenmerkitysosanatoimeentuloaonvähentynytteollistentuotteiden

takia,muttaromanienkäsityöosaaminenonyleisestiedelleenkorkeaa.Romanienkiinnostuskoulutustakohtaanonkasvanutjatänäpäivänäyhäuseampiromaninainenkäykinkodinulkopuolellatöissä.Lueseuraavaartikkelijapohdisenjälkeenkysymyksiä:http://www.edu.fi/download/124528_yhdessa_oppimaan_romaninaisen_puku.pdf



PovaustaKansanrunousarkistossa.ValokuvaajaPekkaLaaksonen(SKSKRA).

TIETOKYSYMYKSET:

• Mikäontyypillistäromanipukeutumiselle?• Miksikorutovatolleetromaneilletärkeitä?

TUNNEKYSYMYKSET:• Pohdi,miltäromanipuvunkäyttöönottaminentuntuu?• KuvassaromaninainenpovaaKansanrunousarkistontyöntekijälleHelsingissä.

Tuleekopovausvaikuttamaanarkistontyöntekijänelämään?Perustelevastauksesi.

OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:• Mitäomavaatetuksesikertoosinusta?• Kuinkaaikuisuuteensiirtyminentuleenäkymäänsinunpukeutumisessasi?• Millaisiaerilaisia”tunnuksia”elierilaisiapukeutumistyylejäkaveripiirissäsiesiintyy?

Mitäniillähalutaanviestittää?



ROMANIMIEHETRomanimiehienerityiseentietotaitoononainakuulunuthevososaaminen.Tämänäkyyvieläkinetenkinromanimiestenhevos‐jaraviharrastuksessa.Hevosenasemaromanikulttuurissaolipitkääntärkeä,sillähevonenoliperheenelämänkeskiössäromanienkiertäessä.Nykyäänromanimiehethankkivatelantoahevoskauppojaenemmänautokaupoilla.Hevosetjaravitovatedelleentärkeäharrastus.Romanimiestenpukeutumineneioleyhtäperinteistäjavahvastikulttuuriinsidottuakuinromaninaisilla.Heidänasuunsakuuluuyleensävalkoinenpaita,suoratmustathousutsekäliivitaipusakka.Asunjayleisenulkoasunontärkeintäollasiisti.Aivankutenmuutkinsuomalaismiehet,myösromanitosallistuivatSuomen

puolustamiseentalvi‐jajatkosodissa.Arvionmukaanromanimiehiäolirintamallayli1000.Tämäonvahvistanutromanienylpeyttäsuomalaisuudestaan.HelsingissäHietaniemenhautausmaallaonsodissavuosina1939–1945kaatuneidenjamenehtyneidenromanienmuistomerkki.Romanimiestenkeskuudestaonnoussuttunnettujaiskelmälaulajiasekämuunmuassa

valtaväestönkinkeskuudessasuosiotasaavuttanutromaniyhtyeHorttoKaalo,jokaperustettiinvuonna1969jaonkeikkaillut2000‐luvullakinsatunnaisesti.KuunteleHorttoKaalontunnettukappale”Miksioveteiaukenemeille?”jatämän

jälkeenhaastattelu(”Ääninäyte”).Klikkaalinkkiäjakatso:

• EsitysOsakuntakeikaltaTurussa23.10.1970,kesto1:55.• Ääninäyte18.12.1971,kesto1:18.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=5&a=1587



Romanimies,poikajahevonentallinedessä.

ValokuvaajaKarlvonSchoultz(ilm.1950‐luku)(SKSKRA).TIETOKYSYMYKSET:

• MillaisiaennakkoluulojaHorttoKaalo‐yhtyeonurallaankohdannut?• Miksiennakkoluulotovatvähentyneet?

TUNNEKYSYMYKSET:• Kuinkamusiikkijamusiikkivideotvaikuttavatsinunasenteisiisi?• Millaisiaepäkohtiasinähaluaisittuodaesiin,esimerkiksimusiikinavulla?• MiksiromanejasyrjitäänSuomessa,vaikkaheovatitsesuomalaisiajaosallistuneet

muunmuassaSuomenpuolustamiseen?OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:

• Mitäharrastuksetkertovatihmisestä?Ovatkoesimerkiksiautojenharrastajattaihevosharrastajattietynlaisia?Millaisia?

• Romanikulttuurissahevosetjaautotovatsekäharrastusettäammatti.Olisikosinunmahdollistamuuttaaharrastuksesiammatiksi?



ROMANITMAASEUDULLASuomiolimaatalousyhteiskunta1900‐luvunalkupuolella–valtaosaihmisistäasuisiismaaseudullajasaielantonsamaataloudesta.Elämämaaseudullaolipaljonvilkkaampaakuinnykyään.Tällöinolimyöshyvinyleistä,ettämaalaistaloissamajoittuierilaisiakierteleviäihmisiä.Jotkutromanitomistivattalonjamaata,muttasuurinosamaaseudullaeläneistäromaneista”kulki”tai”olikululla”eliheliikkuivathevosinjakärryintalostatoiseen1950‐ja1960‐luvuilleasti.Kulullaolevatromaniteivätsiisasuneetpaikallaantaikäyneetsäännöllisestitöissävaanelättivätitsensämuidenkulkijoidentapaankausiluontoisillasekatöillämaatiloilla.Romanit,niinkuinmuutkintuonajanmaataomistamattomatihmiset,olivatriippuvaisiamaaseudullaniistäihmisistä,joillaolihallussaanpysyväasumus.Hejoutuivatsiisluottamaanmuidenihmistenapuun.Maanviljelijätoppivattuntemaanomanalueensaromanitjapuhuivatheistäusein

toverillisesti.Tuttuihintaloihinjatuttujenihmistenluoromanienolikinmelkoluontevaamennäpyytämäänyösijaa,toisinaanjopakokotalveksi.Romanitolivattärkeäosamaaseuduntoimintaajamyösvaltaväestöhyötyiromanientiedoista,taidoistajaavustamaaseuduntöissä.Miehetosallistuivatpelto‐jametsätöihin,janaisettalonkotitöihin,kutenpyykinpesuun,siivoamiseen,ruoanlaittoon,lastenhoitoonjavedenkantamiseen.Lisäksimaaseudunromanitharjoittivatperinteisiäelinkeinojaan,kutenhevoskauppaa,povaamistajakäsitöidentekoa.Toisenmaailmansodanjälkeenmaataloudenkoneellistuminensyrjäyttivähitellen

ihmistyövoimankäytönjaperinteinenmaaseutuyhteiskuntarupesikatoamaan.Tämävaikeuttiromanienasemaamaaseudullajaajoiheidäthiljalleenkaupunkeihinmuidenihmistentavoin.Romaneilleeikuitenkaanollutkaupungeissaasuntojaeikäheidänperinteisilleelinkeinoilleenkysyntää.Hejoutuivatasumaankurjissaoloissakaupunkienlaidoillesyntyneissäleireissä,esimerkiksiteltoissajavanhoissajunanvaunuissa.Muidenromanienkanssaasuminenolikuitenkinyhteisöllistäjatuntuiturvalliselta.Sodanjälkeenmyösrahankäyttömaaseudullalisääntyi.Samallatavaroidenja

palveluidenvaihtokaupatharvenivat.Vaihdantataloudenhiipumisenmyötämyöshenkilökohtaistenihmissuhteidentärkeysväheni.Kunihmistenvälisetsuhteeteivätenääolleetyhtätiiviitäkuinennen,romanienjavaltaväestönvuorovaikutussuhdeheikentyi.Kunihmisetetääntyivättoisistaan,kasvoivatsamallaennakkoluulotvieraitaihmisiäjakulttuureitakohtaan.Romaneihinkohdistuvatennakkoasenteetperustuvatkinpitkältitietämättömyyteen.



Lehtikuva:MustalaiselämääSuomessa.ValokuvaajaKarlvonSchoultz(ilm.1950‐luku)

TIETOKYSYMYKSET:

• Mitätarkoitti”ollakululla”?• Miksimaanviljelijöidenjaromaneidensuhdetoimihyvin?• Mitenteollistuminenjamaaseutuyhteiskunnankatoaminenvaikuttivatromanien

elämään?

TUNNEKYSYMYKSET:• Kuvassaikäisesipoikaistuukärryissämatkallatalostatoiseen.Millaisiaajatuksia

hänenpäässäänliikkuu?• Sopisikokulkevaelämäntyylisinulle?Mitkäasiatolisivatmukavia,mitkäeivät?

OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:• Keitäkohtaansinullaonennakkoluuloja?Kuinkanämäennakkoluulotovat

syntyneet?Mitenvoisitvoittaaennakkoluulosi?



ROMANITKAUPUNGEISSASotienjälkeenHelsingistäympäristöineenolitullutyksiSuomentärkeimmistäromanienasuttamistaalueista.Kaupunkienväestökasvoiyleisestinopeastikunmaaseudultamuutettiinkaupunkeihinparemmanelämäntoivossajaniinmyösmonetromanitlähtivättyhjenevältämaaseudulta.Romanientoivottiinasettuvankaupungeissaaloilleensamoinkuinmuidenkinkansalaisten.Kaupungeissaromanienelinolotolivatkuitenkinsodanjälkeenhyvinkehnot.RomanejaasutettiinHelsingissätelttaleireillesyrjäänkaupunginkeskustasta.Kaupunkitoimittiromaneilleasunnoiksimuunmuassavanhojajunavaunujajaparakkeja.Lisäksiromanejaasuiitserakentamissaanpahvi‐jahavumajoissasekäteltoissa,joissaolitalvisinhyvinkylmää.Elämäkaupungeissaolikovaa,koskatoimeentuloaeivoinutenäähankkiaperinteisillä

elinkeinoillakutenmaatalontöihinosallistumisellajatutuissataloissakiertämällä.Kurjuudentakiajotkutromanitjoutuivatturvautumaanmyöslaittomiintapoihinhankkiaelantonsa,esimerkiksilaittomanviinanmyymiseen.Samallalastenkoulunkäyntijäientistävähemmäksi.HiljalleenHelsingissäymmärrettiin,etteiromanienasuttaminenhökkelikylissäollut

kestäväratkaisu.Osittaintämäolisenansiota,ettäromanitaktivoituivatyhteiskunnallisestijarupesivatitsetaistelemaanparempienelinolosuhteidenpuolesta.Huomiotaryhdyttiinkiinnittämäänerityisestiromanienasumiseensekälastenjanuortenkouluttamiseen.Myösromanienhuonokohtelujasyrjintäesimerkiksiravintoloissanousivatesillesosiaalisinaepäkohtina.Vuonna1970valtionbudjettiinvarattiinrahaaromanienasuntotilanteen

korjaamiseksi.EdellisenävuonnayksinHelsingissäoliollut50romaniperhettäasunnontarpeessa.Näissäperheissäolikymmeniäalaikäisiälapsia,joitaotettiinhuostaanhuonojenasuinolojentakia.Piankaupunkialkoisijoittaaromanejaeripuolillakaupunkiaoleviinkaupunginvuokrataloihineikäromanientarvinnutenääasuatelttaleireissä.NykyisinromanejaasuuympäriSuomeapaljonesimerkiksierikaupunkienomistamissa

vuokra‐asunnoissajalähiöissä.Romaneillaonollutvaikeuksiasaadaasuntoayksityisiltämarkkinoilta,koskaheitäkohtaanonesiintynytennakkoluulojajaheidäntaloudellinenasemansaonedelleenheikko.Vuosikymmentenvarrellaromanienyhteiskunnallinenosallistuminenonkuitenkinlisääntynytromanienomanaktivoitumisenjaviranomaistenkanssatehtävänyhteistyönjohdosta.Romanikulttuurionluonnollinenosasuomalaistayhteiskuntaajakulttuurianiinmaallakuinkaupungeissakin.Lapsettunnistavatomanromani‐identiteettinsäjaovatsiitäylpeitä:”Kuulunromaneihinjamuutenoonsuomalainenjatavallinenlapsi.



Maja‐asumus.ValokuvaajaKarlvonSchoultz(ilm.1950‐luku)(SKSKRA).

TIETOKYSYMYKSET:• Miksiromaneidenasuinolosuhteetolivathuonot?• Mistämateriaaleistakuvanmaja‐asumusnäyttääolevantehty?Minkätakiajuuri

niitämateriaalejaonkäytetty?Minkälaistamaja‐asumuksessaonasua?TUNNEKYSYMYKSET:

• Millaisetseikatajavatihmisenhankkimaanelantonsalaittomasti?

OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:• Mitkäkaikkiasiatmuuttuisivatelämässäsi,josjoutuisitmuuttamaankuvan

mukaiseenympäristöön?• Millätavoinsinämääritteletitseäsi(esimerkiksisuomalainen,savolainen,

helsinkiläinen,eurooppalainen,jalkapalloilija,koululainen…)?Ovatkojotkinmääritelmätristiriidassakeskenään(esimerkiksieurooppalainenjasuomalainen)?



INFOPAKETTIOPETTAJALLESUOMENROMANEISTARomanitovatSuomessa1500‐luvultaastiasunutkielellinenjakulttuurinenvähemmistö,johonkuuluuSuomessatällähetkelläreilut10000henkilöä.LisäksiRuotsissaarvioidaanasuvannoin3000Suomenromania.RomanitovatSuomenkansalaisia,joillaonsekävahvakulttuurinenromani‐identiteettiettäkansallinensuomalainenidentiteetti,johononvaikuttanutmuunmuassatalvi‐jajatkosotiinosallistuminen.Vuonna1995romaneillemääriteltiinoikeusomankielenjakulttuurinkehittämiseen,mikäonedelleenvahvistettuvuonna2000voimaantulleessaperustuslaissa.ValtaosaromaneistakuuluuSuomenevankelis‐luterilaiseenkirkkoon,jamyöshelluntailiikkeensekämuidenvapaidensuuntientoiminnassaonrunsaastiromaneja.Romanientaloudellinenjasosiaalinenasemaontukitoimistahuolimattaedelleen

valtaväestöäheikompi.Viimevuosinasekäromanivanhemmatettäviranomaisetovatilmaisseethuolensalastenkoulunkäynnistä,senkeskeyttämisistäsekäomankielenjakulttuurinopetuksenasemastakouluissa.Syrjintäsekäopettajienvalmiudetkohdataromanikulttuuriaovatmyösolleetesillä.Suomenkoulutustapainottavassakulttuurissaromaniväestönsuhteellisesti

alhaisempikoulutustasoonollutyksisuurimmistasyrjinnänjahuono‐osaisuudensyistä.Nykyisinromanitkuitenkinkouluttautuvatuseisiinammatteihinjaosallistuvatammatillisiinjatko‐jatäydennyskoulutuksiin.Romaniväestönkeskuudessavaikuttaakinsiltä,ettäkehittymässäonuudenlainensosiaalinenjakautuminen,jossaromanikansaajakaakoulutusjasenkauttakiinnittyminenyhteiskuntaan.Koulutetutromanitovattietoisiaromaniperinteestäjapitävätsitäarvossa,muttaeivätkuitenkaaneristäydysuomalaisestayhteiskunnasta.Köyhimpienromanienjoukossaperinteisissätavoissapitäytyminentaassaattaajohtaamuustayhteiskunnastaeristäytymiseen.Suomenihmisoikeuspolitiikanyhtenäpainopisteenäonromaniväestöntasa‐

arvoisenasemankehittymisentukeminenjaseuraaminen.Yleisestiottaenromanienasemaviimevuosinaonkinparantunutviranomaistenjaromanienyhteistenponnistustenansiosta.Romanienjavaltionhallinnonyhteistyönävalmistettiinvuonna2009Suomenromanipoliittinenohjelma,jossamääritellääntavoitteetromanienosallisuudenjayhdenvertaisuudenparantamiseksisekälinjataankeinojanäidentavoitteidensaavuttamiseksi.Romanipoliittinenohjelmaonhuomioitumyösvuonna2011nimitetynhallituksenhallitusohjelmassa.Romaniennäkyvyyttäonlisännytmyösheidänaktiivinenjärjestötoimintansasekä

valtionvirallistamatromaniasiainneuvottelukuntasekäalueellisetromaniasiainneuvottelukunnat.KoulutukseenliittyvissäkysymyksissätärkeätekijäonmyösOpetushallituksenRomaniväestönkoulutusryhmä.LisäksiSuomionollutaloitteellinenkansainvälisenromanipolitiikankehittämisessä.Romanienomastakansainvälisestäverkostoitumisestakertovatmuunmuassaomayhteinenlippujakansallislaulu”Gelem,Gelem!”,jotkahyväksyttiinLontoossavuonna1971.



Romanikielentaitoonviidenkymmenenviimevuodenaikanaheikentynytyhteisönhajaantumisensekäkulttuurinjayhteiskunnanmuuttumisentakia.Romanikieltäonopetettukouluissalapsillevuodesta1989lähtien,javiimevuosinaromanikielenopettajienkoulutustaonkehitettysekäoppimateriaalejatoimitettu.Helsinginyliopistossaonlisäksikäynnistettyvuonna2011romanikielenyliopistotasonopetusta.Myösromanikielisetjumalanpalvelukset,uutisetjasanomalehtiartikkelitovatlisänneetromanienkiinnostustakieltäänkohtaansekävaikuttaneetpositiivisestikielenkehitykseen.Vaikkaromanikielenopetusonturvattulailla,niinkäytännössäsitäuhkaasammuminen;vainosaromanilapsistasaaperuskoulussaromanikielenopetusta.Yhdistyneidenkansakuntienkasvatus‐,tiede‐jakulttuurijärjestöUnescoluokitteleekinSuomenromanikielenuhanalaiseksi.Koskaromanikodeissapuhutaansekaisinsuomeajaromanikieltä,onmyöslastensuomenkielentaitokoulunalkaessakeskimääräistäheikompi.Vuodesta2009Suomessaontoiminutsuullisenromanikielenharjoittamiseentarkoitettujaromanikielenkielipesiäkaikenikäisilleromaneille.Romanikulttuuriperustuutiiviilleihmissuhteillesekätapojennoudattamiselle.Muun

muassavanhempienkunnioittaminenontärkeää,tunne‐elämääkorostetaanjalapsetpyritäänkasvattamaanulospäinsuuntautuneiksijasosiaalisestitaitaviksi.RomanienhistoriaaSiitämitenromanitovatsaapuneetEurooppaanonolemassalukuisiateorioita,muttaluotettaviakirjallisialähteitäeiolejuurikaanolemassa.Romaniteivätitseolekirjoittaneethistoriaansamuistiinjatietämysromanienvarhaisvaiheistaperustuukinlähinnäkielitieteilijöidenjaantropologientekemäänkielellistenjakulttuurillistenpiirteidenvertailevaantutkimukseen.EräänkäsityksenmukaanromanitlähtivätliikkeelleIntiastakolmenasuurenamuuttoaaltonatoisenvuosituhannenvaihteenpaikkeilla.Tätenromaniteivätolisimissäänvaiheessaolleetyhtenäinenliikkeellelähtenytryhmä,vaanheolisivatlähteneetuseinapieninäryhminävuosisatojenkuluessa.Todennäköisiäsyitäromanienliikkeellelähtöönolivatalueellisetlevottomuudetsekäluonnonmullistuksetjanälänhätä.Kielentutkijathuomasivatromanikielenolevanläheistäsukuaintialaisillemurteilleja

sanskritinkielelle.Tarinanmukaannuoriopiskelijahuomasi1700‐luvullaettähänenintialaistenystäviensäpuhumakielimuistuttihänenkotikaupunkinsaromanienkieltä.Opiskelijalaatiintialaistenystäviensäkanssatuhannensananlistanheidänpuhumansakielensanoistajatestasikotikaupunkinsaromaneillatiesivätköhesanojenmerkityksen.Romanitpystyivätvaivattaselittämään,mitäintialaistenkäyttämätsanattarkoittivat,jotenopiskelijapäättelikieltenolevanhyvinlähellätoisiaan.TämänjälkeenmyösvarsinaisetkielentutkijatalkoivattutkiaromanikielenalkuperääjasijoittivatsenPohjois‐taiLuoteis‐Intiaan.TodennäköisestiensimmäinenmainintaromaneistaEuroopassaonvuodelta1322,

jolloinfransiskaaniveliSimonSimeonskirjasimuistiinpanonpienestäKreetansaarelleleiriytyneestämuukalaisryhmästä.AluksiliikkuviinmuukalaisiinsuhtauduttiinEuroopassahyvinjaheilletarjottiinruokaa,juomaa,yösijojajajoparahaasekäsuojelua.Lyhyessäajassasuhtautuminenkuitenkinmuuttuipaikoitellenvieroksuvaksi,vaikkahallitsijatvarustivatkiertolaisiatoisinaanmyössuojakirjein.Perinteenmukaan



romanitliikkuivatperhekunnittainhevostenvetämillävankkureilla.OsaromaneistaasettuimyöshetiEurooppaantultuaanpaikoilleenjaonsulautunutseka‐avioliittojenkauttavaltaväestöön.Suomeenromanitsaapuivatnoinviisisataavuottasittenpääasiallisestilännestä

Ruotsinkautta,minkälisäksijonkinverranromanejaontullutmaahanmyösBaltianalueeltasekäVenäjältä.Kutenmuukinyhteiskunnallinenkehitys,myösromaneihinkohdistuneettoimenpiteetnoudattivatkansainvälisiälinjauksiajotuolloin.EspanjanhallitsijatFerdinandjaIsabellasäätivätvuonna1499lain,jonkamukaanromanientulijokoasettuapaikoilleenjahankkiakunniallinenammattitailähdettäväEspanjasta60päivänsisällä.Monienmaidenhallitsijatjäljittelivätespanjalaistentiukkojakäytäntöjä,jotkapyrkivätjokoromaniväestönsulauttamiseentaisulkemiseenyhteiskunnanulkopuolelle.SitenRuotsissakinvuoden1594Linköpinginkirkolliskokousjulistiromanitkirkollistentoimitustenulkopuolelle,mikäsiihenaikaanmerkitsimyösputoamistakirkonvastuullaolevanterveydenhuollonpiiristä.SeuraavallavuosisadallavainkymmenvuotiaskuningatarKristiinamääräsivuonna1637kaikkivaltakunnanalueellatavatutromanitkarkotettavaksijamikälikäskyäeinoudatettu,jopasurmattavaksi.”Hirttolakia”eitiettävästikoskaanpantutoimeen,muttalakiolimerkittäväsiitäkinsyystä,ettäsiinäviitattiinRuotsinvaltakunnanalueellaensimmäistäkertaayksinomaanromaneihin.NiinmuuallaEuroopassakuinSuomenkinalueellaromanienhistoriaaluonnehti

vuosisatojapyrkimyssulauttaaromanitvaltaväestöönvaikkapakkokeinoin.Yrityksethallitaromanejajasaadaheidätasettumaanaloilleenepäonnistuivatmonesti,minkäseurauksenakirkkojavaltionäkivätuseinvaihtoehtonaromaniensulkemisenyhteisöjenulkopuolellesekäheidänjulistamisensalainsuojattomiksi.Valistusaatteidenleviämisenmyötä1700–1800‐luvuillaromaneihinliittyvätlaitlieventyivätjaniitäpurettiin,muttaheidänkiertämistäänpyrittiinedelleenrajoittamaanesimerkiksiirtolaissäädöksin.Satojavuosiakestänytepäluuloonpainanutromaneihinvahvanulkopuolisuudenleiman,jokaonnäkyvissäedelleen.Synkinajanjaksoromanienhistoriassaoneittämättätoinenmaailmansota,jonka

aikanaKeski‐Euroopassasatojatuhansiaromanejasaisurmansasaksalaistenkeskitysleireillätaijoutuipakenemaanvainoja.Varovaistenkinarvioidenmukaantoisenmaailmansodanaikanaylipuolimiljoonaaromaniakuoli.Romanititsearvioivatmääränolevanylimiljoona.Osaromaneistakuolikeskitysleireillä,muttaheitätapettiinmyöskotikylissäjaheitäkuolikuljetustenaikana.SotienjälkeenromanientilannettaeripuolillaEurooppaavaikeuttiennakkoluulojen

lisäksise,etteiEuroopanelpyminenjataloudellinenkasvusodanjälkeenjuurikaankoskenutheitä.Romanejapäinvastoinhaittasiteollistuminen,kaupungistuminenjamaaseudunautioituminen,silläsenäivettiheidänperinteisetelinkeinonsa.Sosiaalisenasemanhuonontuessamyösmuuväestöalkoisuhtautuaheihinyhäepäluuloisemminjaheidänsulauttamiseensavaltaväestöönetsittiinkeinojakiertolaisuuttarajoittaviensäädöstenavulla.Ennakkoluulojaruokkivatromanienvieraskieli,erilainenulkonäköjaliikkuminensuurissaryhmissä.Viimevuosinaromanejaeiolesuoranaisestienäävainottu,muttasiltiasenteetheitäkohtaanovatuseinennakkoluuloisia.Tämänäkyyesimerkiksivaikeutenalöytäätyötäjaasuntoasekälastenkoulukiusaamisena.



Suomessasodanmyötätulleidenevakkoromanienongelmatnostivatromanienasemanpoliittisestimerkittäväksiasiaksi,jokainnoittiromanittoimimaanomienoikeuksiensaturvaamiseksi.Tätätaustaavastenesimerkiksiperustettiinvuonna1953joulukuussamaanensimmäinenvarsinainenromanijärjestöRomanengosStaggos–Romanienliitto,jokapyrkiromanienomanosallistumisenpohjaltavaikuttamaanensisijaisestiromanienkurjienasumis‐jaelinolosuhteidenkehittämiseksi.EnsimmäinensyrjinnänkieltävälakitulivoimaanSuomessa1970‐luvulla.Vasta

sillointoimintaromanejajaheidänkulttuuriaankohtaanalkoimuuttuavaltaväestöönsulauttavastatoiminnastavähemmistöryhmientaloudellista,sosiaalistajasivistyksellistäasemaaparantaviksitukitoimiksi.RomanilastenelämääkodinjakoulunkulttuureissaRomanilapsielääkahdenkulttuurinkeskellä.Aiemminromanikulttuurissapainotettiinluonnostaanoppimistajaromanisivistystäelitapojennoudattamistajaoikeaakäyttäytymistä.Koulunkäyntieijuuriollutkaanmahdollistaliikkuvanelämäntavantakia,muttanykyäänsenkatsotaanolevanvälttämätöntäjasitäpidetääntärkeänä.Kouluaonaiemminkäytettymyösvaltaväestöönsulauttamisenvälikappaleenasekäuhkanaromanikulttuurilleja‐identiteetille,mikäosaltaanselittääromanienvarauksellisensuhtautumisenkoululaitokseen.Yhteiskuntapyrkisulauttamaanromanejavaltakulttuuriinjopalähettämälläromanilapsiapoisperheidensäluota,lastenkoteihin.Nykyäänsuhtautuminenkoulunkäyntiinjapalkkatyöntekemiseenonmuuttunutmyönteisemmäksi.Koululaitostaeikoetaenääsamallatavoinuhkanaomallekulttuurillejaidentiteetille–yhäuseampiromanihakeutuunykyisinkoulutukseenjatyöhön.Romanikulttuurissahyvientapojenmukaantoimiminenontärkeääjasitävaaditaan.

Romanioppilaidenehdottominavahvuuksinaonpidettyhyviäsosiaalisiataitojasekäkohteliastakäytöstä.Kouluissaromanilapsetovatvoineetkuitenkinoppiamuiltalapsiltamyöskielteisiätapoja,kutenkiroilua.Lapsiasiavaltuutetunselvityksenmukaanromanilapsetovatuseinerityisenvakavankoulukiusaamisenkohteena.Lisäksiperusopetuksenromanioppilaillaonperinteisestiollutenemmänpoissaolojasuhteessavaltaväestönoppilaisiin.Romaniperheidenjakoulunvälinenyhteistyöonviimevuonnakehittynyt,mistäjohtuenromanioppilaidenongelmiinpystytäännykyäänpuuttumaanluontevammin.Koulujenopettajateivätvälttämättätunneromanikulttuuria,jasevaikeuttaa

romanilastenkoulunkäyntiä.Romaninuortenoppimisvaikeuksienjakoulunkäyntiinliittyvienongelmienkohdallaonmuistettava,ettäheidänisovanhempansaovatlöytäneetkoulutusväylätsatavuottamyöhemminkuinsuomalainenvaltaväestö.Siksioppilaidenvanhemmillaeivälttämättäoletaitoajatietoaoppilaantukemisessakoulunkäynnissäjaauttamisessaoppimisvaikeuksienkanssa.Kodinjakoulunmyönteinenyhteydenpitoontärkeäälapsenkoulumenestymiselle.Esimerkiksiromanivanhempienosallistuminenkoulunyhteisiintapahtumiinluoyhteenkuuluvaisuuttajahälventääristiriitoja,joitaoppilassaattaakokeakodinjakoulunvälillä.Romanienkulttuurissavaikuttavatedelleenvahvastiperinteisetjayleisestitarkastikin

määritellytnormit,vaikkakäytännöntasollaelämisenratkaisutvoivatkinollamonenlaisia.Romanitpitävätsiisteyttäsuuressaarvossajasentakiavaatteidentulisiollapuhtaatjakodinsiisti.Vanhempiensukupolvienkunnioittaminenonedelleentärkeäämyösromaninuorilleitselleen:romaninuoretesimerkiksiteitittelevätvanhempiaannoin15‐



vuotiaastaalkaen.Vaatimuksiakulttuuristentapojenjaperinteidennoudattamisestaaletaanosoittaanuorillemurrosiässä.Nuorisiirtyyaikuisuuteenromanikulttuurintapojentuntemisenjaniidennoudattamisenkautta.Romanikulttuurissaseksuaalisuuteenliittyvätvahvatkäytösnormiteikäaikuisuuteenliittyvistäasioistapuhutaperheenkeskuudessa.Siksikoulunantamaasukupuolivalistustaonpidettyvanhempienromanienjoukossaerittäintärkeänä.Nykyäänromaninuorettekevätkompromissejaomankulttuurinjavaltaväestönkulttuurienyhdistämisessäjamuutoksessa.





LÄHTEETFraser,Angus2000[1992].TheGypsies.Oxford:BlackwellPublishersLtd.Grönfors,Janette&Viljanen,AnnaMaria2009.”Aitäälastenkodinlapsi”–Selvitys16Mustalaislähetyksenlastenkodeissa1960–80‐luvuillaeläneenromaninsijoittumisestaromaniyhteisöönjasuomalaiseenyhteiskuntaan.Jyväskylä:4‐MOy.Lind,Armas2010.Caleb–romanipojanevakkotaipale.Helsinki:LikeKustannusOy.Junkala,Seppo&Tawah,Sanna2009.Enemmänsamanlaisiakuinerilaisia:Romanilastenja‐nuortenhyvinvointijaheidänoikeuksiensatoteutuminenSuomessa.Lapsiasiavaltuutetuntoimistonjulkaisuja2009:2.Jyväskylä:Jyväskylänyliopistopaino.Jäppinen,Jere(toim.)2009.Varokaa,mustalaisia!Väärinymmärryksenhistoriaa:Suomenromanienvaiheitajakulttuuria.Helsinki:Helsinginkaupunginmuseo.Laulajainen,Leena;Pirttilahti,Malla2000.Drom–romanientie.Helsinki:Opetushallitus.Markkanen,Airi2003.”Luonnollisesti–Etnografinentutkimusromaninaistenelämänkulusta”.Teoksessa:Joensuunyliopistonhumanistisiajulkaisuja33.Joensuu:Joensuunyliopisto.Markkanen,Airi2003.”RomaninuortenelämääSuomessa”.TeoksessaHarinen,Päivi(toim.):Kamppailujajäsenyyksistä:Etnisyys,kulttuurijakansalaisuusnuortenarjessa.Helsinki:Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.Ollikainen,Marketta1995.Vankkurikansanperilliset–Romanit,Euroopanunohdettuvähemmistö.Helsinki:Yliopistopaino.Opetushallitus2004.Romanilastenperusopetuksentila.Selvityslukuvuodelta2001–2002.Helsinki:EditaPrimaOy.Opetushallitus2006.Romaniväestönkoulutusyksikkö.Helsinki:Opetushallitus.Opetushallitus2010.Romanikielenoppimisentuki:legotšimb–iegodžinta/omakieli–omamieli.Helsinki:Opetushallitus.Opetushallitus2010.Romanilapsenkohtaaminenesi‐japerusopetuksessa.Oppaatjakäsikirjat2010:5.Helsinki:EditaPrimaOy.



Pirttilahti,Malla2000.Romanikulttuurinerityispiirteetasumisessa.Ympäriministeriö:Ympäristöopas77.Helsinki:EditaOy.Pulma,Panu2000.”Mustalaiskysymyksestäetniseksivähemmistöksi–Helsinginmustalaispolitiikka”.TeoksessaSchulman,Harry;Pulma,Panu;Aalto,Seppo:Helsinginkaupunginhistoriavuodesta1945,2.osa:Suunnittelujarakentuminen,sosiaalisetongelmat,urheilu.Helsinki:Edita.Pulma,Panu2006.Suljetutovet:Pohjoismaidenromanipolitiikka1500‐luvultaEU‐aikaan.Helsinki:SuomalaisenKirjallisuudenSeura.Rainbird,Marita.”Minäjaidentiteetti”–Romanilastendigitarina–työpaja(DVD).IcebreakersProductions.Sosiaali‐terveysministeriö2004.Suomenromanit.Sosiaali‐jaterveysministeriönesitteitä2004:2.Helsinki:Sosiaali‐jaterveysministeriö.Sosiaali‐jaterveysministeriö2009.Suomenromanipoliittinenohjelma:työryhmänesitys.Sosiaali‐jaterveysministeriönselvityksiä2009:48.Helsinki:Sosiaali‐jaterveysministeriö.<http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1477342>.Tervonen,Miika2005.”Elämääveitsenterällä:Kiertävienromaneidenjamaanviljelijöidenvälisetsuhteetmuistelukerronnassa1920‐1960”.TeoksessaHäkkinen,Antti;Pulma,Panu;Tervonen,Miika:Vieraatkulkijat‐tututtalot.NäkökulmiaetnisyydenjaköyhyydenhistoriaanSuomessa.Helsinki:Suomalaisenkirjallisuudenseura.Yhdenvertaisuus.fi.Kohtimonimuotoisuutta.Vähemmistöt,syrjintäjasyrjimättömyysSuomessa.<http://www.yhdenvertaisuus.fi/@Bin/114832/koulutusmateriaali‐SEIS.pdf>.SuomalaisenKirjallisuudenSeuranartikkelihakujaKansanrunousarkisto:Blomster,Risto.ElliEster”Ompelija‐Elli”Palm(1933‐)–Käsityöläinenjaperheenäiti.StudiaBiographica4.1997‐.SuomalaisenKirjallisuudenSeura.Laiti,Malla.Grönfors,suku.StudiaBiographica4.1997–.SuomalaisenKirjallisuudenSeura.

SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary

Hallituskatu2B2.krs,00170HelsinkiTel+358401280818

[email protected]

Documents

ROMANIEN REITIT Romanikulttuurin vaikutus kulttuuriympäristöön€¦ · helppoa. Kotiseudulla on kuitenkin suuri merkitys romaneille ja viimeinen leposija halutaan usein siltä