Rothovius: Suomesta Pohjolan Kongo? SAMP O...ja riskien jakaminen, ei nyt yksinkertaisesti toimi, kun yritystoimintaan on mahdotonta saada lainaa ilman hyviä reaalivakuuksia. Tämä

LEHTI SUOMALAISELLE SIJOITTAJALLE 2/2019 HINTA 9,50 €

SAMPOLEHTI SUOMALAISELLE SIJOITTAJALLE 2/2019 HINTA 9,50 €

Rothovius: Suomesta Pohjolan Kongo?

Palvelujen digitalisointi ja skaalautuminen seulovat finanssialan kultajyvät.

Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh luottaa vahvasti Nordean ja Ifin menestykseen

isojen sarjassa.

VANHUSTEN HOITO TAPETILLA

Sijoittajat uskovat hoivayrityksiin

ILMARISEN MIKKO MURSULA:

Listaamattomiin rahastojen kautta

MONIALAYHTIÖT HAJOAVAT

Dinosaurusten aika on ohi

Huhtikuussa verkosta tulee vähän viisaampi.

U U T I S E T | A R T I K K E L I T | H A A S TAT T E L U T | L E H T I A R K I S T O | N Ä K Ö I S L E H T I

11. HUHTIKUUTA ALKAEN E VIISASRAHA.FI

pääkirjoitus | timo rothovius

Pohjolan Kongo ja omistamisen merkitys

Onko suomalaisella omis-tamisella merkitystä? Pitäisi ainakin olla! On ihmeellistä, että tätä eivät edes kaikki päättä-jämme ymmärrä.

Näin vaalien alla on syytä pohtia kansan-talouden haasteita. Nii-tähän riittää, kuten käy

ilmi esimerkiksi valtiovarainministeriön kansliapääl-likkö Martti Hetemäen julkaisemasta kymmenen kohdan listasta, jossa hän esittää oman näkemyksensä ongelmista.

Listan mukaan suuria ja yhä pahenevia ongelmia ovat muun muassa kotitalouksien, yritysten ja valtion velkaantu-minen, työllisyysasteen mataluus verrattuna muihin OECD-maihin sekä vaihtotaseen alijäämäisyys. Viimeksi mainittuhan tarkoittaa, että kansantalous saa ulkomaisista liiketoimista vähemmän tuloja kuin sillä on niistä menoja. Erotus katetaan luonnollisesti velkaantu-malla yhä lisää.

Kaikkiin näihin haasteisiin voidaan osal-taan vaikuttaa kannustamalla kansalaisia säästämään ja myös sijoittamaan kertyneitä säästöjä. Pankkitileillä makaa nyt 87 miljardia euroa rahaa nollakorolla. Jos noista varoista edes puolet sijoitettaisiin osakemark-kinoille, syntyisi talouteen 3–4 mil-jardin euron lisä joka vuosi, mikä riittäisi nostamaan Suomen vaih-totaseen ylijäämäiseksi.

Säästämisen lisääntyessä myös velkaantuminen vähenisi, erityi-sesti nettovelkaantuminen. Suu-rikaan velka suhteessa tuloihin, mihin velkaantumista yleensä julkisuudessa verrataan, ei ole

ongelma, jos velallisella on myös suuri omaisuus. Sijoittamisen lisääminen helpottaisi yritysten ra-

hoitusta, joka on ongelma erityisesti pienille ja keski-suurille yrityksille sekä aloitteleville yrittäjille. Pankki-sektorin yksi tärkeä tehtävä, rahoituksen välittäminen ja riskien jakaminen, ei nyt yksinkertaisesti toimi, kun yritystoimintaan on mahdotonta saada lainaa ilman hyviä reaalivakuuksia. Tämä näkyy puolestaan asuntoja kiinteistömarkkinoiden kuumenemisena.

Samaan aikaan pk-sektorin toimintaedellytysten heiketessä meiltä siirtyy isoja yrityksiä ulkomaille. Parhaillaankin on meneillään Amer Sportsin lunastus. Sijoittajallehan se ei ole ongelma, mutta Suomelle kyllä. Jo pääkonttorin siirto pois maasta tietää isoja menetyksiä työllisyydessä ja verotuloissa, mutta suo-

rien vaikutusten lisäksi yrityksen tulevat päätökset, vaikkapa inves-tointien suhteen, tuskin ovat yhtä Suomi-myönteisiä kuin aiemmin.

Aiemmin on puhuttu paljon kai-vosteollisuudestamme. Sen parhaat osat ovat ulkomaalaisessa omistuk-sessa, joten iso osa hyödyistä, myös yritysten voitot, valuvat ulkomaille. Nyt suurennuslasin alla ovat hoiva-yhtiöt, joissa on meneillään saman-

suuntainen kehitys.Erityisesti hoiva-alaa koskien on syytä pohtia

myös sitä, onko ulkomaisessa omistuksessa olevan yhtiön yhteiskuntavastuu samalla tasolla kuin kotimaisessa omistuksessa olevan. Aina-

kaan viimeaikainen evidenssi ei siihen viittaisi.

Kaivosalan suhteen meitä on kutsuttu usein Pohjolan Kongoksi, kun luovutamme maailmanta-louden korttipelissä raaka-ai-neemme korvauksetta muille.

Kysymys on kuitenkin paljon enemmästä: tällä menolla luo-

vutamme myös pääomamme muille.

Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja.

Luovutamme maailmantalouden

korttipelissä raaka-aineemme

korvauksetta muille.us u-

oidaan osal-ansalaisia n kertyneitä yt 87 miljardia ista varoista

mark-mil-ä h-

ös --

yritysten Nyt suureyhtiöt, joi

suuntainen kehitys.Erityisesti hoiva-ala

myös sitä, onko ulkomolevan yhtiön yhteiskukuin kotimaisessa omis

kaan viimeaikviittaisi.

Kaivoskutsuttu kun luovulouden kneemm

Kysymenem

vutmu

korvauksetta muille.

2/2019 VIISAS RAHA 3

tässä numerossa 2 | 2019

”Miksi lainsäätäjä asettaisi

eriarvoiseen asemaan

yrityksen, joka omistaa laitteen

itse sen sijaan että vuokraa sitä?”

Elina Lepomäki sivulla 11

06 lyhyestiNORDEA on valittu Pohjoismaiden parhaaksi private banking -palveluiden tarjoajaksi. Kaksi kolmesta kunnasta teki tappiota.

10 politiikkaPUOLUEET pitävät osakesijoittamisen esteinä tietämättömyyttä sekä tulojen riittämättömyyttä menoihin nähden.

14 valokeilassaPOHJOISMAISTEN pankkien tarjonnan erot ovat pienet, mutta digitalisaatio muuttaa tilanteen lähitulevaisuudessa, Kari Stadigh ennustaa.

18 yhtiötKOSKETUSNÄYTTÖJEN yleistyminen tietää valoisaa tulevaisuutta Qt Groupille. Suomen Hoivatilat saattaa kärsiä hoivayhtiöiden ympärillä vellovasta kohusta.

20 ilmiöHOIVAYHTIÖIDEN räikeät virheet ovat olleet otsikoissa, mutta sijoittajia tämä ei ole pelästyttänyt.

24 toimitusjohtajaltaSATA päivää kohti vauraampaa Suomea.

25 toimitukseltaNORDEAN viestintä herättää kysymyksiä, sillä se reagoi viiveellä Ylen puffiuutiseen.

26 sijoittajan listaVUONNA 2018 ahneus nosti arvostustasot liian korkealle, mikä johti pettymyksiin pörssissä.

28 asiantuntijaLISTAAMATTOMIEN yritysten analysointi sitoo resursseja liikaa, minkä vuoksi pääomarahastot ovat toimiva ratkaisu, Ilmarisen Mikko Mursula toteaa.

30 rahastotLÄHITAPIOLA Infralla on kuusi salkunhoitajaa, jolloin salkunhoito on aidosti ryhmätyötä.

34 analyysiSIJOITUSALAN evoluution myötä monialayhtiöistä on tullut entistä harvinaisempia.

38Marja Luukko-

nen muistuttaa,

että reklamaa-

tiovelvollisuu-

den laimin-

lyönti voi tulla

kalliiksi.

4 VIISAS RAHA 2/2019

Lehti suomalaiselle sijoittajalle.

Julkaisija Suomen Osakesäästäjät ry

Päätoimittaja

Timo Rothovius, [email protected]

Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy

Toimituspäällikkö Kimmo Kallonen, [email protected]

Toimitussihteeri Hanna Leino, [email protected]

Ulkoasu Teemu Kavasto, [email protected]

Paino Punamusta Oy, Joensuu

Kannen kuva Timo Porthan

Mediamyynti Pirkko Virtanen, puh. 0400 600 842,

[email protected]

Osoitteenmuutokset [email protected], puh. 040 682 5144

ISSN 1797-3503 Jakelulevikki 24 500 kpl

Liity jo tänään!

osakeliitto.fi/ jasenyys

38 tutkimusINFORMAATIOTULVA saa sijoittajan pään pyörälle, eikä reklamaatiota tule tehtyä ajoissa.

40 osakesäästäjä MATTI HIRVONEN pitää osakesalkkunsa simppelinä, sillä liian suuri yhtiöiden määrä tekee yhtiöiden seuraamisesta työlästä.

42 koulutusKUKA saa osallistua yhtiökokoukseen ja kuinka siellä toimitaan? Svenne Holmström avaa etiketin salat.

45 tapahtumatOSAKESÄÄSTÄJIEN koulutuskiertue tarjoaa tuoreita näkökulmia niin aloittelevalle kuin kokeneelle sijoittajalle.

48 vapaallaLAPIN MÖKKI tarjoaa rentoutusta ja tuottoa sopivassa suhteessa, kunhan sijainti on valittu huolella.

51 viimeinen sanaSIJOITUSYHTIÖIHIN sijoittaminen on sekä fiksua että yksinkertaista, Marcus Fridell kirjoittaa.

20 Hoivayhtiöt eivät edes kohun alkuvaiheessa

kieltäneet virheitään, vaan ne myönsivät,

että asiat eivät ole kunnossa.

Rentoutusta ja

tuottoa Lapin

mökistä.48

30Rahastovieraana

LähiTapiola Infran

salkunhoitaja Nina

Ebeling.

Svenne Holmström

Osakesäästäjien

koulutuskiertueella.

45


lyhyesti | uutisia

Suomalais yritykset panostavat innovaatioihin arvioitua enemmänKUN suomalaisyritysten innovaatiotoimintaa tarkastellaan ilman Nokiaa, toiminta on kas-vanut lähes 400 miljoonalla eurolla vuosina 2008–2017. Suomen tutkimus- ja tuoteke-hityspanostukset ovat laskeneet kilpailija-maihin verrattuna, mutta lukujen ulkopuo-lelle on jäänyt niin suomalaisyritysten ulko-mainen t&k-toiminta kuin t&k-toiminnan ul-kopuolinen innovaatiotoiminta esimerkiksi

uusien tuotteiden vaatimien investointien ja koulutuksen muodossa.

Etlan ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuore tutkimus muuttaa kuvaa innovaatio-toiminnan laajuudesta. Nykyään yli puolet suomalaisyritysten t&k-toiminnasta tehdään ulkomailla, mutta Nokian ulkopuolisesta t&k:sta edelleen kolme neljäsosaa Suo-messa. Alcatel-Lucentin ostaminen vuonna

2016 kasvatti Nokian ulkomaista t&k:ta 2,4 miljardilla eurolla.

Tutkimuksen mukaan suomalaisyritysten innovaatiotoiminta väheni 1,9 miljardilla eu-rolla 2008–2017. Nokian ulkopuolisesta 400 miljoonan euron kasvusta 110 miljoonaa tuli t&k:n lisäämisestä Suomessa, 170 miljoonaa sen lisäämisestä ulkomailla ja 110 miljoonaa t&k:n ulkopuolisesta innovaatiotoiminnasta.

KUNTATALOUS on vuoden 2018 tilin-päätösarvioiden perusteella ajau-tunut kriisiin. Noin kaksi kolmasosaa kunnista eli 196 kuntaa teki negatii-visen tuloksen. Maakunnittain tar-kasteltuna vain Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli positiivinen suurimpien kaupunkien vetämänä, mutta Uudellamaallakin yli puolet kunnista jäi miinukselle.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna

Karhunen vetosi tilinpäätöstietojen julkistuksen yhteydessä valtioon, ettei kunnille enää annettaisi yhtään

uutta tehtävää ilman lisärahoitusta. Vuonna 2018 sekä kuntien valtion-osuudet että verotulot tippuivat. Sa-maan aikaan kuntien menot kas-voivat yli kolme prosenttia.

– Isoin yksittäinen tekijä kuntata-louden heikentymisessä on kilpailu-kykysopimus, joka kohtelee kunta-kenttää ankarammin kuin yrityksiä, Karhunen totesi.

Jopa 38 kuntaa joutui viime vuonna turvautumaan syömävel-kaan. Kuntien ja kuntayhtymien velka kasvoi miljardilla eurolla. Kuntien

Heikoimpien

tulosten

listan kärjessä

keikkuivat

Tampere, Turku

ja Oulu.

Asukas-lukuun

suhteutet-tuna huo-noimman tuloksen

teki Kaskinen.

Kaksi kolmesta kunnasta teki tappiotavelkataakka kasvoi reilut kolme pro-senttia, mutta kuntayhtymien velka yli 11 prosenttia lukuisten sairaala-hankkeiden vuoksi. Velkaantuminen pysyi ennallaan suhteessa bruttokan-santuotteeseen.

Suurimmista kaupungeista Hel-sinki, Espoo ja Vantaa tekevät vahvaa tulosta, kun taas Tampere, Turku ja Oulu ovat heikoimpien tulosten listan kärjessä. Asukaslukuun suhteutet-tuna huonoimman tuloksen, lähes tuhat euroa tappiota asukasta kohti, teki Kaskinen.

Suurimmista

kaupungeista

vahvaa tulosta

tekivät Helsinki,

Espoo ja Vantaa.


Vientitakuiden kysyntä Kiinaan kasvaaVIENTITAKUIDEN kysyntä Kiinan-kau-passa on Finnveran mukaan kääntynyt jyrkkään kasvuun. Finnvera myönsi vientitakuita Kiinan-kauppaan viime vuonna 93 miljoonan euron arvosta, kun vuonna 2017 määrä oli vain kolme miljoonaa euroa.

Vientitakuiden kysynnän kasvulle Finnveran Kiinasta vastaava aluepääl-likkö Mika Relander näkee yhtiön tie-dotteessa kolme mahdollista syytä.

– Kyseessä saattaa olla Kiinan kes-kusjohdosta lähtöisin oleva halu ha-jauttaa riskiä opettamalla kiinalaiset toimijat käyttämään länsimaista rahoi-tusta. Toisaalta, jos rahoituksen hanat ovat Kiinassa kiristymässä, kiinalaisten

on pakko kääntyä aiempaa enemmän kansainvälisen rahoituksen puoleen, Relander arvioi.

Myös viennin rahoitusta harjoitta-vien pankkien halu käyttää vientitakuu-laitoksia kumppaneina saattaa hänen mukaansa viestiä Kiinan kohonneesta riskistä.

Kiinan-kaupan vientitakuut ovat pai-nottuneet puunjalostussektorille. Kiinan markkinoiden kokoon nähden niiden ky-syntä on Finnveran mukaan maltillista.

Tavaravienti Suomesta Kiinaan on

kaksinkertaistunut viimeisen 15 vuoden

aikana. Vuonna 2017 se oli Venäjän kanssa jaetulla viidennellä tilalla Suomen tärkeimpien vientimaiden listalla.

Tähän nähden on yllättävää, ettei

Kiina mahdu Finnveran vientitakuiden

kohdemaiden listalla edes kymmenen

suurimman joukkoon.

Kansainvälisen luotto- ja poliittisen riskin vakuuttajien yhdistyksen, Bernin Unionin, tilastoista selviää, että vuonna 2017 Kiinaan tehtiin sen jäsenlaitosten kautta keskipitkän ja pitkän aikavälin rahoituksia noin kolmen miljardin dol-larin edestä.

Yhdysvaltojen vastaava luku oli yli 20 miljardia dollaria, ja Aasian maista Kiina asettui rahoituksen määrässä In-donesian ja Bangladeshin väliin. Intian osuus oli noin viisinkertainen Kiinaan nähden.

Suomen tärkeimmät vientimaat

vuonna 20171. Saksa2. Ruotsi

3. Alankomaat4. Yhdysvallat

5. Venäjä ja Kiina

Suurimmat vientitakuiden

kohdemaat vuonna 2018

1. Yhdysvallat2. Saksa

3. Brasilia 4. Venäjä

BIG

ST

OC

K

2 /2019 VIISAS RAHA 7

lyhyesti | uutisia

TIESITKÖ?

500 EURON setelit poistuvat käytöstä uuden eurosetelisarjan myötä, eikä niitä ole laskettu liikkeeseen enää 27. tammikuuta jälkeen. Olemassa

olevat setelit käyvät laillisina maksuvälineinä edelleen.

BKT kasvoi 2017 ja jatkoi kasvuaan 2018BRUTTOKANSANTUOTTEEN volyymi kasvoi 2,7 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2017 Tilastokeskuksen tarkentuneiden ennakkotietojen mukaan. Vuoden 2018 ensimmäisten ennakkotietojen mukaan kasvu jatkui viime vuonna hitaampana, ja bruttokansantuote oli vuoden viimei-sellä neljänneksellä 2,2 prosenttia vuotta aiempaa suurempi.

Vuonna 2017 kansantalouden tuotantoa kasvattivat erityisesti investointien 4,3

prosentin ja viennin 7,7 prosentin kasvut. Yksityiset investoinnit kasvoivat 4,8 pro-senttia, julkiset investoinnit 2,4 prosenttia ja tuonti 3,8 prosenttia.

Vuoden 2018 ennakkotiedot kertovat viennin kasvaneen loka-joulukuussa 1,5 prosenttia ja tuonnin 4,2 prosenttia vuotta aiemmasta.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kan-santalouden tilinpito -julkaisuista ja tar-kentuvat myöhemmin.

Nordea valittiin parhaaksiKANSAINVÄLINEN talousalan lehti Euro-money on valinnut Nordean Suomen par-haaksi private banking -palveluiden tarjoa-jaksi. Nordea valittiin samassa yhteydessä myös Pohjoismaiden parhaaksi jo yhden-nentoista kerran peräkkäin.

Nordea on Pohjoismaiden suurin private banking -toimija. Se hoitaa 80 miljardin euron varallisuutta 850 hengen henkilöstön voimin. Euromoneyn vuosittaiset palkinnot perus-tuvat vertaisar-viointeihin ja ääniin alan työntekijöiltä.

– Erityisen hienoa oli saada palkinto nimenomaan nyt, kun sijoittamista oh-jaava säädöstö on kehittynyt uudelle tasolle, maajohtaja Jukka Perttula kom-mentoi.

Timo Rothoviuksesta Vuoden tiedeviestijäOSAKESÄÄSTÄJIEN puheenjohtaja, Viisas Raha -lehden päätoimittaja Timo Rothovius on palkittu Vaasan yliopiston kaikkien ai-kojen ensimmäisenä Vuoden tiedeviestijänä. Laskentatoimen ja rahoituksen professori sai palkinnon kiitoksena tieteen yleistajuis-tamisesta ja ansiokkaasta osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Perusteluissaan palkintoraati totesi Rot-hoviuksen tehneen jo pitkään Vaasan yli-opistoa ja sen tutkimusta tunnetuksi yhteis-kunnallisessa keskustelussa. Rothovius ke-hottaa myös kollegoitaan osallistumaan yh-teiskunnan kehittämiseen.

Kunniamainintoja tiedeviestinnästä saivat viestinnän professori Tanja Sihvonen tai-teen ja tutkimuksen yhdistämisestä sekä markkinoinnin tutkijatohtori Henna Syrjälä, jonka todettiin onnistuneesti kertoneen tut-kimustuloksistaan monissa eri medioissa tiedeuutisia seuraamattomille ihmisille.

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017*

LÄ

HD

E: T

ILA

ST

OK

ES

KU

S

*ennakkotieto


SUOMEN Pankin mukaan viime vuonna Suomessa havaittiin 833 seteliväärennöstä, mikä on vähän muuhun euroalueeseen verrattuna.

TOISAALTA

Bisnestä päästöjen vähentämisestä

”SUOMI ei ole kovin kansainvälinen maa. Meillä katsotaan mielettömän tarkasti, mitä voimme näpertää rajojemme si-

sällä, vaikka meidän pitäisi oikeasti katsoa, miten voimme auttaa päästöjen vähentämi-sessä maailmanlaajuisesti. Se olisi varmasti hyvää bisnestä suomalaisille yrityksille. Jos ilmastonmuutosta halutaan hillitä, julkinen rahoitus ei ikinä riitä. Jonkun on tehtävä siitä bisnestä.”Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teemajohtaja Mari

Pantsar Valittujen Palojen Meidän Suomi -lehdessä.

Suosituslistat takaisin

”INDERES sanoo tähtäävänsä pitkillä täh-täimillään kansankapitalismin ja pitkä-jänteisen omistajuuden edistämiseen

sekä pääomamarkkinan toimivuuden paran-tamiseen. Juuri tätä tarkoitusta palvelevat erilaiset suosituslistat perusteluineen vallan erinomaisesti. Hesarin pörssipalstan vuosia sitten tapahtunut lopettaminen taas ei kan-sankapitalismia edistänyt. Eikä sitä kyllä tee TOP3-listan lopettaminenkaan.”Aki Pyysing harmittelee blogissaan Inderesin

päätöstä lopettaa TOP3-listansa.

Jakamalla lisää kilometrejä

”NYT puhutaan paljon jakamistalou-desta, mutta sekin tapahtuu renkaiden päällä. Jos jaettuja liikennevälineitä on

keskitetysti tietyillä alueilla, niin kilometrit voivat jopa lisääntyä.”Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Hille Korhonen

uskoo Talouselämässä kumipyöriä tarvittavan

tulevaisuudessakin.

Neste notkahti johtajapotkuista

”YHTIÖN kannalta merkittävässä ase-massa olleen johtajan saamat potkut tapaavat aiheuttaa yhtiön osakkeille en-

nemmin nousua kuin laskua, kuten Nesteen tapauksessakin kävi. Johtajapotkut nähdään kuin lupauksena siitä, että yhtiön liiketoi-minnassa on odotettavissa myönteistä ke-hitystä. Hietala näyttää kuitenkin yhä naut-tineen analyytikkojen luottamusta, joten kurssireaktio oli kielteinen.”Päätoimittaja emerita Riitta Lindegren pohtii

Kauppalehdessä Kaisa Hietalan eroa Nesteen

johtajistosta.

833

OP arkipäiväistää rahastosäästämisenOP helpottaa rahastoihin sijoittamista li-säämällä Säästölipas-palveluunsa mah-dollisuuden sijoittaa indeksirahastoon.

– Vasta noin 30 prosenttia suomalai-sista on säästänyt tai sijoittanut rahas-toihin. Uudistetun Säästölipas-palvelun on tarkoitus madaltaa kynnystä rahasto-säästämisen aloittamiselle. Haluamme arkipäiväistää säästämistä siten, että va-rallisuutta kertyy kuin huomaamatta nor-maalin arjen kautta, kertoo OP:n pank-

kitoiminnan henkilö- ja pk-yritysasiak-kaiden varainhoidosta vastaava Kai Ka-

lajainen.

Säästölippaassa asiakas voi valita yhden kolmesta indeksirahastosta: OP-Maailma-indeksin, OP-Eurooppa-in-deksin tai OP-Suomi-indeksin. Säästö-lippaan käyttö on maksutonta, mutta rahastojen osalta veloitetaan indeksira-hastojen merkintä-, hallinnointi- ja lunas-tuskulut.

S-Pankin talousennuste:

Moni harkitsee säästämisen aloittamistaKULUTTAJABAROMETRIN mukaan moni suomalainen harkitsee säästäjäksi ryh-tymistä. S-Pankin talousennusteen mu-kaan nyt miinuksella oleva kansanta-louden säästämisaste paranee asteittain vuosina 2019–2020.

Etenkin pääkaupunkiseudun asukkaat pitävät nykyhetkeä otollisena säästä-misen aloittamiselle. Kärkkäimmät sääs-täjät löytyvätkin Kehä III:n sisäpuolelta sekä Pohjois-Suomesta, Oulun seudulta ja Lapista.


Demarit ja vihreät nihkeitä

Työllisyysasteen nostaminen,

verotuksen keventäminen ja koulutuk-

seen panostaminen pyörivät puolueiden

vaaliteemoissa eduskuntavaalien

lähestyessä. Suhtautuminen osake-

säästäjille tärkeään osakesäästötiliin

jakaa puolueet. Keskusta ja kokoomus

haluavat kehittää niitä edelleen, demarit

ja vihreät ovat vähintään nihkeitä.

TEKSTI Nina Broström

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä, keskusta

Mitkä ovat puolueenne kolme

keskeisintä talouspoliittista vaa-

liteemaa?

Tavoittelemme nettomääräisesti 100 000 uutta työpaikkaa ja työlli-syysasteen nousua 75 prosenttiin. Verotusta kevennetään erittäin maltillisesti, ja veroaste laskee vien-tivetoisen BKT:n kasvun myötä. Talouskasvun myötä velan määrä suhteessa BKT:hen laskee. Kes-tävyysvajeen umpeen kuromista tulee jatkaa määrätietoisesti. Sen keskiössä tulee olla nykyhallituksen päätösten toimeenpano, kuten sote-uudistus, julkisen talouden tasapaino sekä työllisyyttä edistävät uudistukset.Millä keinoilla näitä tavoitteita

edistettäisiin?

Laaditaan Suomeen osallista-misen ja osaamisen sopimus. Var-mistetaan työvoiman saatavuus ja elinkeinoelämän uudistaminen koko maassa. Jatketaan sote- ja maakuntauudistuksen toimeen-panoa, perusturva- ja perustulouu-distuksen valmistelua ja toteutetaan tarpeelliset palvelu-uudistukset, kuten ennaltaehkäisevät perhepal-velut. Kehitetään yritys- ja tulove-

rotusta ottaen huomioon toiminta-ympäristön muutokset. Aktiivisella työvoimapolitiikalla tuetaan työttö-mien ja osatyökykyisten mahdolli-suuksia osallistua työmarkkinoille.Millä keinoilla kannustaisitte

osakesijoittamista?

Kasvuhakuisten yritysten rahoi-tuksen saatavuutta on tuettava luo-malla kannustimia yksityisen pää-oman lisäämiseksi, kasvattamalla pääomasijoitusrahastojen kokoa sekä edistämällä tasa-arvoa pää-omasijoitusmarkkinoilla.Tulisiko osinkoverotusta ki-

ristää vai lieventää?

Nykyinen nettovarallisuussidon-nainen osinkoverojärjestelmä on yrittäjyyteen kannustava, ja kanna-tamme sitä. Lisäksi on selvitettävä pienille, aloittaville ja osaamiseen perustuville yrityksille rinnakkaista järjestelmää, jossa pienet osingot olisivat yrittäjähuojennuksen pii-rissä nettovarallisuudesta riippu-matta.Entä listaamattomien yhtiöiden

osinkoverotus?

Puolustamme sukupolvenvaih-doshuojennusta. Omistajanvaih-doksia ja yritystoiminnan kehittä-mistä edistetään myös keventämällä työntekijöiden osakeomistusjärjeste-lyjen ja osakekannustimien verotusta. Otetaan käyttöön Suomen malli listaamattomien start up -yritysten henkilöstön osakeomistuksen hel-pottamiseksi. Sen tavoitteena on, että vero maksetaan vasta, kun mahdol-linen voitto realisoituu. Haluamme parantaa yrittäjyysvähennystä.Miten osakesäästötilejä pitäisi

kehittää?

Osakesäästötilin ansiosta pien-sijoittaja pääsee samalle viivalle varakkaamman sijoittajan kanssa. Kun verot maksetaan vasta tililtä varoja nostettaessa, on mahdollista sijoittaa esimerkiksi osingot uu-delleen tililtä. Osakesäästötileistä on päätetty vastikään, ja ne tulevat käyttöön ensi vuonna. On vielä aikaista arvioida, millaisia kehitys-tarpeita järjestelmällä on, mutta uudistuksia tulee arvioida kriitti-sesti kuunnellen asiantuntijoita ja kansalaisia.

– Nykyinen

nettovarallisuus-

sidonnainen

osinkovero-

järjestelmä on

yrittäjyyteen

kannustava, ja

kannatamme

sitä,keskustan

Olavi Ala-Nissilä

sanoo.

LEH

TIK

UV

A/M

AR

TT

I KA

INU

LA

INE

Npolitiikka | vaalit

Mukaan on valittu gallup-kyselyiden kärjessä olevat neljä puoluetta reilu kuukausi ennen vaaleja.

OSAKESÄÄSTÖTILI JAKAA PUOLUEET


Kansanedustaja Elina Lepomäki, kokoomus



liteemaa?

Suomessa on voitava nykyistä paremmin työskennellä, yrittää ja omistaa. Edistämme kansankapita-lismia, korkean lisäarvon palveluta-loutta ja puhdasta, kilpailukykyistä teollisuutta. Pyrimme pitkällä aika-välillä madaltamaan Suomen ko-konaisveroastetta kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Julkiseen talouteen on luotava turvaväli, joka mahdollistaa varautumisen lasku-kausiin. Kestävyysvajetta tulee aktiivisesti purkaa järkeistämällä julkisia menoja ja toteuttamalla ra-kenneuudistuksia työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa. Siirrämme vero-tuksen painopistettä työstä ja omis-

tamisesta kulutukseen ja haittoihin. Pyrimme kohti neutraalia vero-mallia: laajoja veropohjia ja matalia verokantoja.Millä keinoilla näitä tavoitteita

edistettäisiin?

Alennetaan työn verotusta miljardilla ja edistetään korkeaa työllisyyttä joustavoittamalla työ-markkinoita paikallisella sopimi-sella sekä mahdollistamalla nykyistä paremmin investoinnit kasvuun. Omistamisen verotuksen painopis-tettä on siirrettävä niin, että valtio ei valitse voittajia: puretaan yritys-tukia ja rahoitetaan niillä uudistus, jossa lasketaan kokonaisverorasi-tusta ja tehdään tilaa aineettomille investoinneille ja palveluyrityksille. Omistamisen kokonaisveroasteen

tulee olla korkeintaan 30 prosenttia kaikissa omaisuuslajeissa. Arvioi-daan, voidaanko perintövero kor-vata luovutusvoittoverolla: mikä sen vaikutus olisi sukupolvenvaihdos-tilanteisiin sekä erityisesti keski-tuloisen kotitalouden asemaan? Sosiaaliturvaa on uudistettava niin, että työn vastaanottaminen on ny-kyistä kannattavampaa kaikissa tu-loluokissa. Millä keinoilla kannustaisitte

osakesijoittamista?

Omistajan veroasteen tulisi osingon tasolla olla alle 30 pro-senttia riippumatta omaisuuslajista. Nykyisin piensijoittajan kokonais-veroaste (mukaan lukien yhteisö-vero) on yli 40 prosenttia. Se on täysin kestämätön lähtökohta.Tulisiko osinkoverotusta ki-


Kokonaisverorasitus osingon tasolla tulee tuoda samalle viivalle kuin se on nyt listaamattomassa yh-tiössä, joka pääsee yrittäjähuojen-nuksen nettovarallisuuskriteeriin kiinni. Se tarkoittaa osinkovero-tuksen keventämistä niille yhtiöille, jotka ovat listattuja tai joilla ei ole tarvetta suurelle taseelle. Suurin osa palvelutalouden yrityksistä on sellaisia. Nettovarallisuuskriteeristä voidaan luopua vanhentuneena. Miksi lainsäätäjä asettaisi eriar-voiseen asemaan yrityksen, joka omistaa laitteen itse sen sijaan että vuokraa sitä?Entä listaamattomien yhtiöiden

osinkoverotus?

On eriskummallista verottaa yhtiöitä eri lailla sen mukaan, onko ne listattu vai ei. Kaikille yhtiöille listautuminen ei ole järkevä vaihto-ehto, mutta niille, joille se sitä on, on turha luoda luoda verotukseen keinotekoista kannustinta olla lis-tautumatta. Siksi kaikkien yritysten kokonaisveroasteen tulee olla kor-keintaan 30 prosenttia osingon tai luovutusvoiton tasolla.Miten osakesäästötilejä pitäisi

kehittää?

Tulevaisuudessa on arvioitava, voidaanko osakesäästötilille hy-väksyttyjä arvopapereita laajentaa, muun muassa korkopapereihin, ja tulisiko pääomalle asetettu katto poistaa.

– Omistamisen

verotuksen

painopistettä on

siirrettävä niin,

että valtio ei

valitse voittajia,

kokoomuksen

Elina Lepomäki

sanoo.

LEH

TIK

UV

A/J

AR

MO

WR

IGH

T


politiikka | vaalit



liteemaa?

Panostetaan koulutukseen ja osaamiseen, koska ne ovat talous-kasvun perusta millä tahansa pi-demmällä aikavälillä. Vahvistetaan työllisyyttä nostamalla työllisyys-aste pohjoismaiselle tasolle, koska hyvinvointimme rahoitus väestön vanhetessa nojaa työllisyyteen. Pysäytetään ilmastonmuutos ja otetaan edelläkävijän asema tässä, koska edellytykset taloudelliselle hyvinvoinnille romahtavat, jos

emme onnistu tässä. Ja toisaalta siksi, että edelläkävijät myyvät ratkaisunsa perässähiihtäjille eikä toisin päin.Millä keinoilla näitä tavoitteita

edistettäisiin?

Panostamme osaamiseen kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta yli-opistoihin. Kasvatetaan TKI-rahoi-tusta ja luodaan uusi malli jatkuvaan oppimiseen. Työllisyyttä parantai-simme satsaamalla koulutukseen ja osaamiseen sekä lisäämällä työ-peräistä maahanmuuttoa ja te-hostamalla kotoutumista. Lisäksi

päivittäisimme sosiaaliturvaa muun muassa perustulon käyttöönotolla ja perhevapaiden uudistuksella. Laaditaan tiekartta hiilineutraaliin Suomeen. Suunnitellaan yhdessä (työntekijät, elinkeinoelämä, kan-salaisyhteiskunta), miten muutos tehdään, jotta siitä saadaan suurin mahdollinen työllisyyshyöty ja menestys. Kehitetään kestäviä rat-kaisuja energiansäästöön, liikkumi-seen ja asumiseen, koska niille on tulevina vuosikymmeninä valtava globaali kysyntä.Millä keinoilla kannustaisitte

osakesijoittamista?

Pitämällä huolta esimerkiksi siitä, että sijoitustuotteita markki-noidaan asiallisesti ja että hinnat ovat näkyvissä ja vertailtavissa. Si-joittamisaktiivisuus ei näytä olevan niinkään kiinni esimerkiksi vero-tuksesta, vaan kuinka paljon sijoit-tamisesta tiedetään ja kuinka hel-polta ja luotettavalta se vaikuttaa.Tulisiko osinkoverotusta ki-


Emme ole nähneet tarvetta eri-tyiseen osinkoverotuksen remont-tiin seuraavalla vaalikaudella.Entä listaamattomien yhtiöiden

osinkoverotus?

Kiristäisimme listaamattomien yhtiöiden maksamien osinkojen verotusta VM:n asiantuntijatyö-ryhmän esittämällä tavalla. Siinä Suomen poikkeuksellisen korkeaa normaalituottoa laskettiin selvästi. Miten osakesäästötilejä pitäisi

kehittää?

Eduskunta hyväksynee osake-säästötilin 50 000 euron rajalla. Vas-tustimme esitystä, koska sen tavoite ja arvioidut, todelliset vaikutukset olivat ristiriidassa keskenään. Aloit-tavan sijoittajan kannattaa pörssi-osakkeiden sijaan usein harkita ra-hastoja, mutta ne oli rajattu pois esi-tyksestä. Käytännössä osakesäästö-tili vähentää verotuottoja luomalla matalamman verotuksen kanavan niille, joilla on jo osakeomistusta, mutta ei näyttäisi tukevan kansan-kapitalismin kasvua. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava järjestely ei ole lisännyt sijoitusten määrää eikä arvoa.

Puoluesihteeri, eduskuntavaaliehdokas Lasse Miettinen, vihreät

– Emme ole

nähneet tarvetta

erityiseen

osinkoverotuk-

sen remonttiin

seuraavalla

vaalikaudella,

vihreiden Lasse

Miettinen

sanoo.

VIH

RE

ÄT




liteemaa?

Tulevaisuusinvestoinnit erityi-sesti osaamiseen ja infraan, jotka luovat edellytyksiä korkeammalle työllisyydelle ja talouden kasvulle ja turvaavat siten myös julkisen ta-louden pitkän aikavälin kestävyyttä. Niiden ohella tarvitaan työllisyyden kasvua tukevia uudistuksia.

Ekologisesti kestävä kasvu. Il-mastopolitiikka on myös talouspo-litiikan ytimessä. Suomen ja suoma-laisten yritysten tulee olla rohkeasti uusien ratkaisujen tarjonnassa mukana. Meillä on siihen kaikki mahdollisuudet esimerkiksi akku-teollisuuden kansainvälisissä arvo-ketjuissa ja kiertotaloudessa.

Luottamus ja oikeudenmukai-suus ovat meillä keskiössä. Erityi-sesti oikeudenmukainen ja tehokas verotus sekä läpinäkyvyyden lisää-minen.Millä keinoilla näitä tavoitteita

edistettäisiin?

Esittämiämme tulevaisuusuu-distuksia ovat oppivelvollisuuden

laajennus, varhaiskasvatusuudistus, perhevapaauudistus, sosiaaliturvan uudistaminen yleisturvamallin poh-jalta ja työllisyyttä ja kestävää kehi-tystä tukeva verouudistus.Millä keinoilla kannustaisitte

osakesijoittamista?

Säästämisessä on määritelmälli-sesti kysymys tulojen ja kulutuksen erotuksesta. Poliittisista keinoista viisainta on vaikuttaa ihmisten tu-loihin esimerkiksi ansiotulovero-tuksen avulla. Olemme esittäneet pieni- ja keskituloisten ansiotulo-verotuksen maltillista keventä-mistä. Ihmiset päättävät itse omasta säästämisestään. Valtion ei kannata yrittää tehdä näitä päätöksiä ih-misten puolesta.Tulisiko osinkoverotusta ki-


Pörssiosinkojen verotusta uudis-taisimme ensisijaisesti tiivistämällä veropohjaa, jolloin veroprosentteja voisi olla mahdollista alentaa.Entä listaamattomien yhtiöiden

osinkoverotus?

Supistaisimme listaamattomien yhtiöiden osinkoverojen huojen-

nusta valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmän suositusten pohjalta. Nykyisen kaltainen huo-jennus on tutkitusti taloudellisesti tehoton. Miten osakesäästötilejä pitäisi

kehittää?

Kannatamme tiiviitä veropohjia, sillä niillä varmistetaan tasapuo-linen verotus, jolloin veroprosentit voidaan pitää matalina. Emme kan-nata osakesäästötileille erillistä ve-rokohtelua. Se ei tosiasiallisesti juuri hyödytä piensijoittajia, vaan jopa lisää sijoittamisen kustannuksia, kuten esimerkiksi lainsäädännön arviointineuvosto on todennut. Useat asiantuntijat ovat todenneet, että verotuksen lykkääminen osake-säästötilillä johtaa pysyviin verome-netyksiin ja veropohjan vuotoon, jos Suomi ei voi enää verottaa lainkaan esimerkiksi ulkomaisia sijoitustilejä käyttäviä sijoittajia. Viime kädessä satojen miljoonien laskun maksai-sivat suomalaiset veronmaksajat. Siksi veroprosenttien alentaminen on parempi vaihtoehto kuin sijoi-tustilien kaltaiset verotuet. ■

Kansanedustaja, varapuheenjohtaja Ville Skinnari, SDP

– Kannatamme

tiiviitä vero-

pohjia, sillä niillä

varmistetaan

tasapuolinen

verotus, jolloin

veroprosentit

voidaan pitää

matalina, SDP:n

Ville Skinnari

sanoo.

SD

P


valokeilassa | sampo

SÄÄNTELYN VOIMAKAS lisääntyminen ja matala korkotaso ovat Kari Stadighin mukaan yllättä-neet kaikki finanssialalla toimivat.

– Seurauksena toimialalla on tapahtunut viime vuosina vähemmän yritysjärjestelyjä kuin muissa olosuhteissa olisi tapahtunut.

Lyhyellä tähtäyksellä yritysjärjestelyt eivät ole päällimmäisenä Sammon agendalla, sillä korkotaso on edelleen matala ja sääntelyrasite raskas.

– Moni finanssialan toimija on joutunut kääntymään sisäänpäin, mikä on vienyt paljon liikkeenjohdollisia resursseja, Stadigh sanoo.

Hän viittaa Nordeaan, josta yli viiden-neksen omistus tekee Sammon osakkuus-yhtiön. Pohjoismaiden suurin pankki on kertonut vastanneensa kiristyneeseen viran-omaissääntelyyn yli 700 miljoonalla eurolla ja investoineensa uusiin tietojärjestelmiin yli miljardin. Se muutti viime vuonna pää-konttorinsa Ruotsista EU:n pankkiunioniin kuuluvaan Suomeen. Myös yhtiön juridinen rakenne on uudistettu. Tytäryhtiöistä tuli si-vukonttoreita. Nordealla on nyt vain yksi tase, ja se on Suomessa.

– Kun nämä isot päätökset on nyt tehty, Nordealla on mahdollisuus suunnata huo-mionsa enemmän asiakkaisiin ja ulospäin. Minulla on tunne, että siellä on lähes 30 000 ihmistä, jotka palavat innosta näyttää, mitä

voivat tehdä. Tähän toimeenpanoon Tor-

björn Magnusson uutena puheenjohtajana kiinnittää huomiota.

Magnusson keskittyy Nordeaan

Stadigh jää eläkkeelle Sammon konserni-johtajan tehtävästä tämän vuoden lopussa. Hänen seuraajakseen on nimitetty Ifin toi-mitusjohtaja Torbjörn Magnusson, joka on ehdolla myös Björn Wahlroosin seuraajaksi Nordean hallituksen puheenjohtajana. Wahl-roos jatkaa Sammon hallituksen johdossa.

– Pääomistajana haluamme nähdä, että Nordean merkittävä potentiaali realisoituu yhtiön arvoon. Sen takia Magnusson käyttää tänä vuonna 70 prosenttia ajastaan Nordeaan.

Stadighin mukaan markkinajohtajan on oltava avainlukujensa osalta yhtä hyvä tai pa-rempi kuin pohjoismaiset kilpailijansa.

– Pankkitoiminta on skaalautuvaa, eli siinä on mittakaavaetuja. Pohjoismaisten pank-kien tarjonnassa erot asiakkaille ovat olleet loppujen lopuksi aika pienet. Digitalisaatio tulee muuttamaan tätä, se mahdollistaa eri-laistumisen. Jos Nordea käyttää investointinsa oikein, ei ole mitään syytä, miksei Nordean tar-jonta lähivuosina erotu kilpailijoista edukseen.

Stadigh laskee, että suurimpana Nordealla on kykyä investoida kilpailijoitaan enemmän ja luoda asiakkaiden toivomia palvelumuo-

Sammolla on mittakaavaetuKari Stadighin mukaan Sammolle kelpaa Nordealta vain yhtä hyvät

tai paremmat avainluvut kuin muilla pohjoismaisilla pankeilla.

– Ei ole mitään syytä, miksei Nordean tarjonta lähivuosina erotu

kilpailijoista edukseen. Finanssialalla mittakaavaedulla on

merkitystä, Sammon konsernijohtaja sanoo.

TEKSTI Juha Peltonen KUVAT Timo Porthan


Sammon konsernijoh-

taja Kari Stadigh on

ylpeä siitä, että hänen

seuraajansa nimi-

tettiin talon sisältä,

samoin kuin siitä

ketjuna seuranneet

muutkin nimityk-

set. – Yrityskulttuuri

luodaan sillä, että jae-

taan samat toiminta-

tavat ja arvot, Stadigh

sanoo.


toja. Hän arvioi asiakasodotusten olevan kovat. Asiakkaat eivät halua ravata kont-toreissa, vaan he arvostavat digitaalisen tarjonnan tuomaa vaivattomuutta. Tule-vaisuudessa asiakkaat haluavat pankeilta myös apua ja neuvoja oman taloutensa budjetointiin ja seurantaan.

– Kaikki nämä voidaan saada digitaali-sesti, Stadigh toteaa.

Hänen mielestään asiakaspainetta kuvaa, kuinka paljon julkisuutta Nordea sai tuomalla ensimmäisenä Apple Pay -mak-sutavan asiakaskäyttöön.

Osa uusista tuoteideoista tulee pohjois-maisilta start up -yrityksiltä. Niille Nordea on Stadighin mukaan halutuin yhteistyö-kumppani, koska sen kautta pääsee ker-ralla suurelle markkina-alueelle. Nordea toimii nimittäin kaikissa muissa Pohjois-maissa paitsi Islannissa ja palvelee siten yhteensä 11 miljoonaa asiakasta.

– Jono ideoiden tarjoajista on pisin Nor-dean oven takana. Jos se pystyy hyödyntä-mään portinvartija-asemansa parhaiden nuorten yrittäjien kanssa, sen tuotteiden pitäisi olla kaikkein kilpailukykyisimpiä lä-hivuosien aikana. Riippuu Nordeasta itses-tään, solmiiko se oikeita kumppanuuksia ja pystyykö se luomaan asiakkaille lisäarvoa, mutta lähtökohta heillä on paras.

If on historiansa parhaassa kunnossa

Pankkitoiminta eli Nordea on Sammolle vasta toiseksi tärkein bisnes. Tärkein on tytäryhtiöiden harjoittama vakuutus-liiketoiminta. Kokonaan omistamastaan If-konsernista Sampo tuloutti viimeksi 675 miljoonaa euroa osinkoja, 90 miljoonaa enemmän kuin Nordeasta.

If on Pohjoismaiden ja Baltian suurin vakuutusyhtiö ja vahinkovakuuttamisen markkinajohtaja. Se on kooltaan puolitois-takertainen verrattuna Länsförsäkringariin tai Trygiin, jotka ovat Ifin jälkeen seuraa-vaksi suurimmat toimijat Pohjoismaissa.

– Finanssialalla mittakaavaedulla on merkitystä, koska se on hyvin tietotekniik-kavetoista. Samalla it-järjestelmällä voi-daan palvella miljoonaa asiakasta, eikä se vaadi kovin paljon enempää rautaa rajalle, jos asiakkaita onkin kolme miljoonaa. Siksi suhteellisella markkina-asemalla on mer-kitystä, Stadigh vakuuttaa.

Toinen mittakaavaetu liittyy riskin ja-kamiseen, mistä vakuutustoiminnassa pohjimmiltaan on kyse. Suomessa ja Nor-jassa ei ole samanlaisia myrskyjä samaan aikaan. Yritysvakuutusten puolella taas suuri markkina-alue tuo myös toimiala-hajautuksen. Öljynporauksen riskit eivät korreloi metsäteollisuuteen.

– Riskinjakamismielessä maantieteel-linen hajautus on hyvä asia, Stadigh sanoo.

Hänen mukaansa vakuutuspuolella on sama kuin pankkitoiminnassa: konttorit ovat liian kallis tapa asiakkaiden palveluun, ja asiakkaat haluavat asioida digitaalisesti.

– Vakuutusasiat eivät ole ihmisille niin tärkeitä, että niitä joka päivä mietittäisiin.

Asiakkaalla ei ole tarvetta mennä kontto-riin, jos asian voi hoitaa puhelimella tai pa-dilla. Ifin kilpailuetu on, että se on johtava digitaalisessa tarjonnassa.

Stadigh kehuu asiakkaan saavan Ifiltä netissä tehtyyn korvaushakemukseensa päätöksen nopeammin kuin keneltäkään muulta. 60 prosenttia korvauspäätöksistä tehdään vuorokaudessa.

– Siksi meidän asiakastyytyväisyy-temme on korkea, ja asiakasmäärä kasvaa kaikissa Pohjoismaissa.

Ifin viime vuoden ja samalla viimeisen neljänneksen tulokset ovat yhtiön histo-rian parhaita, samoin kuin vahinkovakuut-tamisessa mittarina käytetty yhdistetty kulusuhde.

Topdanmarkista tuli osinkoyhtiö

Pohjoismaista Ifin markkinaosuus on pienin Tanskassa, mutta siellä Sampo omistaa melkein 47 prosenttia maan toi-seksi suurimmasta vahinkovakuuttajasta Topdanmarkista. Tytäryhtiö ei ole ihan pieni; sen pörssiarvo on 3,5 miljardia euroa.

– Topdanmark on Ifin lailla erittäin hyvin ja nuukasti johdettu vahinkovakuut-taja, mutta sen digitaalinen tarjonta on ollut heikompi kuin Ifissä. Sammon ja Ifin panostuksella se saatetaan samalle tasolle kuin Ifissä. Tarvetta digitaalisen tarjonnan kehittämiseen lisää, että vakuutusten pankkijakelu on Tanskassa murroksessa, Stadigh sanoo.

Sammon osuus Topdanmarkista ylitti 30 prosenttia syksyllä 2016, minkä jäl-keinen ostotarjous nosti omistuksen nyky-tasolle. Seuraavan vuoden viimeisellä nel-jänneksellä siitä tehtiin tytäryhtiö.

valokeilassa | sampo

Kari Stadigh• 63-vuotias diplomiekonomi ja

diplomi-insinööri• Sammon konsernijohtaja 2009–2019• Työskennellyt Sampo-konsernissa ja sen

edeltäjäyhtiöissä vuodesta 1996• Ehdolla Metson hallitukseen 2019• Nokian hallituksen jäsen 2011–• Waypoint Group Holdingsin hallituksen

jäsen 2015–• Nordean hallituksen jäsen 2010–2018• Alma Median hallituksen puheenjohtaja

2005–2011• Aspon hallituksen puheenjohtaja 2000–

2008• Harrastaa kesähankolaisuutta

”Digitalisaatio mahdollistaa

erilaistumisen.”

Kari Stadighin

mukaan If johtaa

vakuutusyhtiöiden

kilpailua digitaali-

sessa tarjonnassa,

ja sen osaamisella

Topdanmark

saatetaan samalle

tasolle. Nordea

pyrkii samaan

pankkipuolella.


Topdanmark ei aiemmin jakanut osinkoa, vaan se osti viimeisten 20 vuoden kuluessa noin 80 prosenttia omista osak-keistaan takaisin. Uuden pääomistajan filosofian mukaisesti Topdanmark on jo kaksi vuotta jakanut osinkoa. Myös Sampo haluaa olla osinkoyhtiö. Osinko on noussut kymmenen vuotta putkeen.

– On tärkeää, että kommunikoidaan selkeästi, miten halutaan profiloitua. Me ollaan nimenomaan valittu, että halutaan olla osinkopaperi. Meille on varmasti myös valikoitunut sellaisia omistajatahoja, jotka sijoittavat mielellään osinkopapereihin, Stadigh määrittelee.

Suomen tekemistä verosopimuksista riippuen monet ulkomaiset omistajat voivat välttää osinkoveron. Kaksi kolmas-osaa Sammosta on ulkomaisessa omistuk-sessa. Solidiumin kautta kymmenys on Suomen valtiolla, jonka tiedetään arvos-tavan muhkeita osinkoja.

Omistamista pitäisi tukea

Sammon kolmas tytäryhtiö Mandatum Life on kolmanneksi suurin henkivakuut-taja Suomessa, ja kolmessa Baltian maassa sen markkinaosuus on yhteensä kuusi pro-senttia. Mandatumissa on viime vuosina kasvanut varsinkin varainhoito.

– Mandatumin kautta asiakkaat ovat päässeet sijoittamaan samalla tavalla kuin Sampo sijoittaa: sellaisiin pääomasijoitus-rahastoihin tai muihin vaihtoehtoisiin sijoituksiin, joihin yksityishenkilöt eivät normaalisti pääse. Siksi Mandatumin va-rainhoito on kasvanut niin myönteisesti.

Varainhoitoon ja henkivakuutussäästä-miseen vaikuttavat valtion veroratkaisut. Stadighin mielestä ne eivät ole menneet kuin Strömsössä.

– On pyritty siihen, että kaikki sijoitus-tuotteet ovat samalla viivalla, mutta lop-putuloksena kaikilta on otettu veroetuja pois. Se on valitettavaa, koska omistamista pitäisi tukea.

Hän haluaisi pienille osingoille verova-pauden.

– Se kannustaisi suomalaisia sijoit-tamaan osakkeisiin. Tarvitsemme lisää omistajia, jotta omistajat luovat lisää työ-paikkoja.

Stadigh on kirjoittanut omistamisen merkityksestä esipuheen Tero Luoman

viime vuonna ilmestyneeseen Osaava omistaja -kirjaan. ”Omistajuuden tulevai-suus ratkaisee maamme taloudellisen tule-vaisuuden”, hän kirjoittaa. ■

ANALYYTIKON KOMMENTTI

Osinko-orientaatiolla SampoonSampoa seuraa suuri määrä analyytik-koja. OP-ryhmän pääanalyytikko Antti

Saari pitää Sampoa selvänä osinkota-pauksena.

– Jos Sampoon lähtee mukaan, pitää ehdottomasti olla hyvin osin-ko-orientoitunut sijoittaja. Seitsemän prosentin tuntumassa oleva tuotto on kova taso ottaen huomioon vakauden, jota yhtiö on pystynyt ylläpitämään.

Saari arvioi Sammon eväät osingon nostoon jatkossakin hyviksi, mutta ei pidä osaketta erityisen halpana. Sammon kannalta tärkeintä markkinaa eli vahinkovakuuttamista hän luon-nehtii vakaaksi ja tällä hetkellä houkut-televaksi.

– Välillä Pohjoismaissa oli paljonkin pienempiä hintahäiriköitä. Monet niistä ovat ajautuneet kannattavuus-

ongelmiin, mikä on putsannut peli-kenttää. Tällä hetkellä hinnoitteluym-päristö on kohtuullisen suotuisa, mikä ylläpitää hyvää kannattavuutta, Saari sanoo.

Hän näkee vakuutusalalla myös kan-nattavuutta tukevia trendejä, kuten erilaisten ajoavustimien lisääntymisen autoissa, mikä vähentää varsinkin va-kavien onnettomuuksien määrää ja näin ollen korvauskuluja.

Nordean osalta analyytikkoja kiin-nostaa, mitä Stadighin seuraajan odo-tetaan tekevän.

– Nordealla Sampo on selvästi hä-vinnyt indeksille, vaikka sieltä onkin saatu mukavia osinkoja. Osakekurssi on tällä hetkellä aika lähellä tasoa, jolla he ovat sitä vuosia sitten ostaneet, Saari toteaa.

Huhtikuun 11Kurssikehitys 5 vuotta

3/2014

Sampo Oyj:n saamat sisäiset osingot vuonna 2018, MEUR

Osingot yhteensä

1 667 MEUR

If 675

YAH

OO

Avainluvut 2016 2017 2018

Tulos ennen veroja (milj. €) 1 871 2 482 2 094Tuloksen muutos (%) -1 33 -16Tulos / osake (€) 2,95 3,96 3,04Osinko / osake (€) 2,30 2,60 2,85Substanssi / osake (€) 24,86 25,37 20,60Oman pääoman tuotto (%) 15,0 17,1 7,5Vakavaraisuussuhde (%) 154 154 147P/E 14,4 11,6 12,6Osinkotuotto (%) 5,4 5,7 7,4Markkina-arvo (milj. €) 23 850 24 858 21 331Lähde: Sampo

Nordea 585

Mandatum Life 300

Topdanmark 107S

AM

PO

3/2019

42,17 €KURSSI 1.3.2019


yhtiö | suomen hoivatilat

OULULAINEN Suomen Hoivatilat Oyj on eri-koistunut päiväkoti- ja hoivakiinteistöjen sekä koulujen ja palvelukortteleiden tuottamiseen, omistamiseen ja vuokraami-seen.

Hoivatilojen asiakaskunnan liiketoimin-nalle on tyypillistä, että pääomaa ei haluta kiinnittää kiinteistöinvestointeihin. Hoiva-tilat tarjoaa käyttövalmiit tilat asiakkail-leen säilyen itse tilojen omistajana. Yhtiö on tehnyt yhteistyötä noin 60 suomalaisen kunnan kanssa ja käynnistänyt yli 150 kiin-teistöhanketta ympäri Suomen.

Vuonna 2008 perustettu yhtiö jatkoi ko-valla kasvu-uralla viime vuonna. Hoivati-lojen neljännen kvartaalin raportti oli Inde-resin analyytikko Jesse Kinnusen mielestä erittäin vahva lähes kaikilla mittareilla.

Yksityissijoittajia hän kehottaa tarkaste-lemaan raportoidun tuloksen lisäksi käyvän arvon muutoksista puhdistettua opera-tiivista tulosta. Tämä kasvoi 41 pro-senttia vuonna 2018 eli liikevaihtoa nopeammin.

– Tämä tarkoittaa, että kulut skaalautuivat eivätkä siis kas-vaneet samassa suhteessa liike-vaihdon kanssa, Kinnunen sanoo.

Mielenkiintoisena hän pitää myös sitä, että keskeneräisiä

ja aloittamattomia kiinteistöhankkeita oli viime vuoden lopussa 122,1 miljoonan euron arvosta.

Inderesissä ei uskota, että hoivakohu vai-kuttaa yhtiön operatiiviseen toimintaan. Olennaisin riski on, että hoivayhtiöt vähen-täisivät investointejaan, mikä voisi hetkelli-sesti heikentää uusien tilojen kysyntää.

– Hoivatilat eivät kuitenkaan ole riippu-vainen pelkästään hoivakodeista, koska sillä on myös kouluja, päiväkoteja ja palvelukort-teleita, Kinnunen sanoo.

– Olemme luottavaisia, että yhtiö yltää noin 12 prosentin vuotuiseen oman pää-oman tuottoon vuosina 2020–2021. Tämä ei sisällä Ruotsiin laajentumista, koska yhtään hanketta ei ole vielä myyty.

Kannattaisiko sijoittajan ostaa, myydä vai pitää? Ostoja puoltaa muun muassa osak-keen suhteellisen matala riskiprofiili.

– Yhtiön vuokrausaste on täydet sata prosenttia. Vuokrasopimukset ovat

määräaikaisia, keskimäärin 15 vuoden mittaisia.

Yhtiöllä on poikkeuksellisen pitkä kassavirtanäkymä. Sen sopimus-

kannan arvo on 427 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa tuleville vuosille sovittua vuokraliikevaihtoa.

RIITTA EKHOLM

Vahvassa kasvulaukassaSuomen Hoivatilat uskoo 12 prosentin oman

pääoman tuottoon vuosina 2020–2021.

Suomen Hoivatilo-

jen liiketoimintaa

tukevat väestön

ikääntyminen,

kaupungistuminen

ja nykyisten hoiva-

kiinteistöjen heikko

kunto Suomessa.

KU

VA

T: Y

HT

IÖ

Kurssikehitys 3 vuotta

3/2016 3/2019

Avainluvut, 2018Liikevaihto, MEUR 17,2Liikevaihdon kasvu, % 38,9Kauden tulos, MEUR 37,0Operatiivinen tulos, MEUR 7,7EPS, laimentamaton, € 1,46Sijoituskiinteistöjen arvo, MEUR 348,9Osakekohtainen NAV, € 7,28Sopimuskannan arvo, MEUR 427,0Taloudellinen vuokrausaste, % 100Sopimuskannan keskimaturiteetti, v. 14,9

Tuloslaskelman tuottojen jakauma, MEUR

Optimisti: Vahvan kasvun jatkuminen, korkea pääoman tuotto, defensiivinen liiketoi-

minta ja yhtiön erinomaiset historial-liset näytöt puoltavat osaketta.

Pessimisti: Viime vuosina tu-losta ovat tukeneet kiinteis-töjen ja tuottovaatimusten

lasku sekä sen tuomat positiiviset kiinteistöjen käyvän arvon muu-tokset. Hoivakohun vuoksi yksityiset hoivapalvelutuottajat saattavat ly-kätä investointejaan, mikä voisi het-kellisesti heikentää hoivakiinteis-töjen kysyntää Suomessa. Mahdol-linen korkojen nousu vaikuttaisi Hoi-vatiloihin kielteisesti.

Hoivatilojen

toimitusjohtaja

Jussi Karjula.

Liikevaihto 17,2

Kehityskate* 17,0

* REALISOITUNUT JA REALISOITUMATON

Liiketoiminnan muut tuotot 0,3

Tuotot yhteensä

54,2

Salkun arvon-nousu 19,7

YAH

OO

HO

IVA

TIL

AT

HO

IVA

TIL

AT


yhtiö | qt group

OHJELMISTOKEHITYSTYÖKALUJA kehittävän Qt Groupin menestystarina alkoi vuonna 2012, kun Digia osti Nokialta sen Qt-liiketoi-minnan neljällä miljoonalla eurolla.

Qt Groupin arvo on nyt yli 200 miljoonaa euroa. Yhtiön teknologian avulla kehitetään sovelluksia ja käyttöliittymiä, joita käytetään pöytäkoneissa, sulautetuissa järjestelmissä ja mobiililaitteissa.

Qt Group hyötyy globaalista megatren-distä, jossa graafiset käyttöliittymät ja kos-ketusnäytöt yleistyvät räjähdysmäisesti eri-laisissa laitteissa kahvinkeittimistä autojen viihdejärjestelmiin.

Qt Groupin strateginen tavoite on liike-vaihdon kasvu.

– Viimeiset pari vuotta kulut ovat kasva-neet vähemmän ja kasvu on kiihtynyt no-peammin kuin odotin, Inderesin analyytikko Mikael Rautanen sanoo.

Yhtiö on edelleen tappiollinen, mutta sekin valitun strategian mukaisesti.

Liikevaihto kasvoi 26 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tili-kaudella 2018 se oli 46 miljoonaa euroa. Yhtiön tavoite on päästä sadan miljoonan euron liikevaihtoon ja yli 15 prosentin liikevoittoon vuonna 2021.

Merkittävin kasvupotentiaali on

skaalautuvan liiketoimintamallin tuomissa jakelulisensseissä.

– Yhtiön valinta keskittyä sulautettuihin järjestelmiin on ollut oikea. Tätä tukee kil-pailukykyinen ja valmis teknologia, Rau-tanen sanoo.

Qt Group julkaisi tuoreessa tilinpäätök-sessään ensimmäistä kertaa jakelulisens-sien liikevaihdon, joka kasvoi 28 prosenttia 12 miljoonaan euroon. Kyseinen luku kertoo, onnistuuko Qt kasvutavoitteissaan.

Yhtiön ansaintamalli on uudistumassa niin, että asiakas maksaa kehittäjälisenssin lisäksi lopputuotteen myyntiin perustuvia jakelulisenssimaksuja.

Koska esimerkiksi uuden auton tuoteke-hitys kestää pidemmän ajan, jakelulisens-situloista kertyvä liikevaihto realisoituu pi-demmän ajan kuluessa.

– Tätä kehitystä pitää katsoa pitkällä aika-välillä, Rautanen sanoo.

Qt Group onkin pitkän tähtäimen kohde sijoittajalle, joka näkee ar-vonmuodostuksen ajureiden olevan kohdallaan suhteessa omaan ris-kinottohalukkuuteensa. Yhtiöllä

on kypsä teknologia, valmis tuote ja toimintaa globaalisti kasvavilla markkinoilla.

RIITTA EKHOLM

Katse jakelulisensseissäQt Group tähtää uudella ansaintamallillaan sadan miljoonan

euron liikevaihtoon ja yli 15 prosentin liikevoittoon.

KU

VA

T:Y

HT

IÖ

Kurssikehitys 3 vuotta

4/2016 3/2019

Avainluvut, 2018Liikevaihto, MEUR 45,6 Liiketulos, MEUR -2,3 - suhteessa liikevaihtoon, % -5,09 Katsauskauden tulos, MEUR -2,4 - suhteessa liikevaihtoon, % -5,25 Oman pääoman tuotto, % -12,38 Sijoitetun pääoman tuotto, % -11,63 Korollinen vieras pääoma, MEUR 0,63Rahavarat, MEUR 9,7 Nettovelkaantumisaste, % -49,5 Omavaraisuusaste, % 71,19 Tulos/osake, € −0,1

Optimisti: Jos Qt Group pääsee tavoitteisiinsa, osak-keissa on nousuvaraa.

Pessimisti: Arvostus on tällä hetkellä tasolla, johon on la-dattu kasvuodotuksia. Voi-

makasta kasvua pitää syntyä lähi-vuosina, jotta nykyhinta on perus-teltu.

LG Electronics on

käyttänyt Qt:n alustariip-

pumatonta sovellus- ja

käyttöliittymäkehitys-

työkalua webOS 3.0

-äly-TV-alustansa teossa.

Qt Groupin

toimitusjohtaja

Juha Varelius.

Henkilöstön jakautuminen maantieteellisesti

henkilöstö yhteensä

295

Suomi 90

Eurooppa ja APAC 163

Pohjois- Amerikka 42

YAH

OO

QT

GR

OU

PQ

T G

RO

UP


ilmiö | hoivayhtiöt kriisissä


MENI SYTEEN tai soteen, yli 75-vuo-tiaiden määrä kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hoivatyön tarpeelle ei näy loppua, ja bisneksen kannalta siinä on kasvun paikka.

Suomessa vanhuksen hoidon hinta on Varman toimitusjohtaja Risto Murron mu-kaan Pohjoismaiden alhaisin ja väestö vanhin. Yhtälö on kestämätön.

Hoivapalveluiden kilpailutus on johtanut siihen, että julkisen puolen hoitovuorokauden kustannukset ovat selkeästi yksityistä korkeammat. Keskustelu on juut-tunut vaalien alla juupas eipäs -mittelöksi.

Millä keinoilla yhtiöiden kannattavuus ja hyvä hoito saadaan tasapainoon?

Toimitusjohtaja Joni Aaltonen, Pihlajalinna:

”KANNATTAVUUS ON seurausta siitä, että yhä useampi asiakas on valinnut Pihla-

jalinnan palvelut. Se ei onnistu pelkäs-tään jahtaamalla hyvää tulosta.

Luottamuspääoma ei ole meille uusi tulokulma, vaan toiminta on alusta asti perustunut eettisyyteen. Nyt ei ole tarvetta kampanjointiin.

On hyvä, että hoivakriisistä on menossa yhteis-kunnallinen keskustelu, vaikka se ei kaikilta osin ole pysynyt asian ytimessä. Hoitajamitoitus ei yksin selitä sitä, että verovaroin tuotetut hoivapalvelut maksavat yksityisiä enemmän. Pihlajalinnan toiminnasta vain vähäinen osa on vuorokausihinnalla myytävää hoiva-palvelua.

Vaikka Pihlajalinna ei ole ollut hoivakriisin ryöpy-tyksessä kovin paljon mukana, olemme tarkentaneet laadunvarmistusta. Yllätystarkastuksissa ei ole il-mennyt mitään huomautettavaa.

Kriisiviestinnässä on ollut hyötyä siitä, että matalan organisaation vuoksi meillä on hyvät keskusteluyh-teydet talon sisällä. Tieto välittyy nopeasti ja saumat-tomasti kentän ja johdon välillä. Kriisin aikana pal-velutuotannosta vastaava johto on vastannut omalta

Perkauspöydällä vanhuksen hinta Väestön ikääntyessä hoivabisnes kukoistaa.

Johtaako kannattavuuden tavoittelu

väistämättä hoidon heikkoon laatuun?

TEKSTI Riitta Ekholm KUVITUS Gary Waters/Ikon/LK


ilmiö | hoivayhtiöt kriisissä

osaltaan kyselyihin. Itse olen ollut mukana isoimmissa linjauksissa.

Oulussa sattunut kohu, jossa johto-henkilömme kommentoi kunnanvaltuus-tossa sopimattomalla tavalla syrjäytyneitä ihmisiä, osoitti, miten tärkeää on olla tietoinen asioista myös omien seinien ulkopuolella sekä toimia ja vastata niihin nopeasti.”

Pihlajalinna Oyj on vuonna 2001 perustettu suomalainen yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottava yritys, joka listautui pörssiin 2015. Vuoden 2018 liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 15 prosenttia ja oli lähes 500 miljoonaa euroa. Henkilökunnan määrä on 5 850.

Johtaja Anna Lehtiranta, sidosryhmäsuhteet ja yhteiskuntavastuu, Attendo:

”LUOTTAMUS EI ole mennyt, mutta ala kaipaa lisää läpinä-

kyvyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä. Ihmisten huoleen on vastattu. Aluehallin-toviranomaiset ja Valvira ovat tehostaneet valvontakäyntejä.

Valtaosa tarkastuksista on sujunut hyvin, mutta jokainen epäkohta on liikaa ja puutumme niihin välittömästi.

Olemme lisänneet työsopimuksiimme kohdan, jossa työntekijöitä kannustetaan kertomaan mahdollisista epäkohdista. Avasimme myös palautekanavan henkilös-töllemme.

Keskustelu hoiva-alan nykytilasta ja tulevaisuudesta ikääntyvässä Suomessa on välttämätöntä. Siinä pitää olla mukana yrityksiä, kuntia, viranomaisia, ammatti-liittoja, poliitikkoja, asukkaita, omaisia ja henkilökuntaa.

Jatkuva julkinen kritiikki on meille kaikille kova paikka. Kuluneet viikot ovat olleet raskaita erityisesti hoitohenkilökun-nalle, joka tekee hyvää ja arvokasta työtä. Olemme rohkaisseet henkilöstöä keskus-telemaan asiasta ja kuunnelleet heitä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seurantatutkimus viime vuodelta vah-vistaa, että hoivan laadussa ei ole eroa yk-sityisen ja julkisen toimijan välillä. Atten-dossa ajattelemme, että kannattavuus on välttämätöntä laadukkaan hoivan ja inves-tointien varmistamiseksi.”

Attendo on Ruotsissa vuonna 1985 perus-tettu Pohjoismaiden suurin terveyden-huolto- ja hoivapalveluyritys. Yhtiön poh-joismainen konserni perustettiin vuonna 2007, ja se listautui Tukholman pörssiin vuonna 2015. Attendo AB -konsernin liike-voitto vuonna 2018 oli 5,2 prosenttia ja net-tovoitto 2,9 prosenttia.

Vt. toimitusjohtajaHeini Pirttijärvi, Esperi Care:

”KRIISIN MYÖTÄ olemme vauhdittaneet jo aiemmin

käynnistettyjä toimenpiteitä ja aloittaneet muun muassa toimia johta-

misen, henkilöstön hyvinvoinnin ja laa-dunvalvonnan tehostamiseksi.

Hoitohenkilöiden osalta olemme vaki-naistamassa ja kokoaikaistamassa tunti-työntekijöitä. Esimiesten työnkuva on uu-distuksen alla siten, että heidän työpanok-sestaan on kaikissa yksiköissä jo nyt mer-kitty yli puolet hallinnon puolelle. Näin he voivat paremmin keskittyä henkilöstön johtamiseen ja laadun varmistamiseen.

Ensisijaisesti olemme keskittyneet pitämään henkilöstömme sekä hoivako-tiemme asukkaat ja heidän omaisensa ajan tasalla. Yksiköissämme on pidetty muun muassa omaisten iltoja.

Myös henkilöstöviestintä on tiivistä ja säännöllistä. Olemme ottaneet käyttöön il-miantokanavan, jonka avulla henkilöstö voi antaa nimettömästi palautetta epäkohdista.

Keskustelu vanhusten palvelusta on erittäin tärkeää, mutta poliittiseen keskus-teluun emme ota kantaa. Median välityk-sellä kerromme korjaavista toimista, joihin olemme kriisin puhjettua ryhtyneet.

Hyvä ja laadukas hoiva on kaiken lähtö-kohta. Tämä tuo yrityksille asukkaita ja mahdollistaa niiden toiminnan kestävällä pohjalla. Maineriski on olemassa jokaisella toimialalla, ja tietysti myös itse tunnis-tamme sen.

Esperi on saanut kolauksen ja ymmär-rämme sen. Palautamme luottamusta te-kojen kautta.”

Vuonna 2001 perustetun Esperi Caren liike-vaihto vuonna 2017 oli 213 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä 6 300.

”Jatkuva julkinen kritiikki on meille kaikille kova paikka.

Kuluneet viikot ovat olleet raskaita erityisesti

hoitohenkilökunnalle, joka tekee hyvää

ja arvokasta työtä.”


Ei paniikkia markkinoillaHOIVAYHTIÖT kompastuivat räikeisiin virheisiin, mutta yksityissijoittajien luottamusta tämä ei ole nakertanut.

Maineen luomiseen menee vuosi-kymmeniä, mutta sen voi menettää viidessä minuutissa. Luottamuspää-omalla on aina suora taloudellinen arvo, joka näkyy taseessa. Ensin ovat teot, jota seuraa maine. Näistä syntyy luottamus, jonka arvioi ulko-puolinen taho.

Hoivayritykset ovat onnistuneet kriisiviestinnässään Pohjoisranta BCW:n toimitusjohtaja Clarisse

Berggårdhin mukaan melko hyvin.– Hoivayhtiöt eivät edes kohun al-

kuvaiheessa lähteneet venkuroimisen tielle ja kieltäneet virheitään, vaan ne myönsivät, että asiat eivät ole kun-nossa, Berggårdh sanoo.

Isona miinuksena hän pitää sitä, että keskusteluissa on sivuutettu lähes kokonaan tärkein eli huonosta hoidosta kärsineet vanhukset ja heidän omaisensa. On keskitytty by-rokratiaan ja hoitajatarpeen mitoi-tuksen ruotimiseen.

Kriisin hoitaminen keskiössä

Sen jälkeen kun Esperi Caren toimi-tusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni

irtisanoutui tehtävästään ja Ilma-rinen uhkasi luopua omistuksestaan, Esperi on julkisuudessa vakuuttanut korjaavansa toimintansa asianmu-kaiseksi.

– Nyt ratkaisevat teot, eivät pu-heet. Sidosryhmät arvioivat yrityksiä

pitkälti sen mukaan, miten hyvin tai huonosti kriisi on hoidettu, eikä niin-kään kriisin todellisen syyn perus-teella, Berggårdh muistuttaa.

Lumipallo lähti vierimään Espe-ristä, mutta parissa kuukaudessa luupin alle on joutunut koko toimiala. Tämän ei pitäisi olla yllätys kenel-lekään. Kohuja on ollut ennenkin, mutta vasta nyt viranomaiset ovat al-kaneet sulkea hoivakoteja.

– Kysymyksessä on lopputulema parinkymmenen vuoden poliittisista päätöksistä, Berggårdh sanoo.

Toimiala pysyy houkuttelevana

Pörsseissä ei ole Nordnetin osake-strategi Jukka Oksaharjun mukaan ilmennyt paniikkireaktiota hoivayh-tiöiden tulevaisuudesta. Hän luon-nehtii yksityissijoittajien kaupan-käyntiä alan osakkeilla edelleen verk-kaiseksi, jollaista se on ollut jo usean vuoden ajan.

– Jos vertaa hoivayhtiöiden osak-keiden perinteisiä arvostuskertoimia muuhun pörssiin, en näe varsinaisia epäluottamuslauseita sijoittajilta, Ok-saharju sanoo.

Helsingin pörssin toimitusjoh-taja Henrik Husman on Oksaharjun kanssa samoilla linjoilla.

– Periaatteessa toimiala on edel-leen houkutteleva, koska palvelun tarve kasvaa rakenteellisesti suhdan-teista riippumatta, Oksaharju sanoo.

Yhtiötasolla osa yksityissijoittajista näyttää keventävän alan painoarvoa

Kentällä olisi tilaa

toimijalle, joka

purkaa ongelmaa palvelun

paranemi-sella eikä resurssi-

tehokkuu-della.

salkuissaan, mutta mitään hätäpois-tumistietä ei suuri lauma ole etsinyt.

– Usein kurssiliikkeet ovat vahvoja välittömästi kriisin jälkeen, mutta ne korjaantuvat ajan myötä, Husman sanoo.

Hyvän ja rahan ristiriita

Nyt käynnissä oleva julkinen kes-kustelu hoivayhtiöistä muistuttaa enemmän populistista kuplaa kuin rakentavaa arviointia alan tilasta.

– Siinä näkyy vaalien lähesty-minen, Husman sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä kauhisteli jokin aika sitten sitä, että sijoittajat kohdistavat hoivayrityksiin liian suuria tuotto-odotuksia. Osakeyhtiöiden ti-lalle hän ehdotti osuuskuntia.

– Pidän käsittämättömänä, että yk-sittäisistä räikeistä hoivavirheistä läh-detään kyseenalaistamaan osakeyh-tiön tai listatun yhtiön soveltuvuutta hoiva-alalle, Husman toteaa.

Alalla on pidempään vallinnut epä-varmuus siitä, millä toimintamallilla yhtiöt kykenevät tekemään paitsi rahaa myös hyvää. Tämä on Oksa-harjun mielestä ratkaistava, koska sekä asiakkaat että tervejärkiset si-joittajat edellyttävät yritysvastuun jatkumista siitä, mihin lainsäädäntö loppuu.

– Pelikentällä olisi nyt tilaa toimi-jalle, joka purkaa ongelmaa palvelun paranemisella eikä äärimmilleen vie-dyllä resurssitehokkuudella, Oksa-harju sanoo. ■

Clarisse Berggårdh Jukka Oksaharju Henrik Husman


toimitusjohtajalta | tuomo katajamäki

Sata päivää kohti vauraampaa Suomea

Sata päivää on maaginen virstanpylväs. Sen juuret löytyvät korealaisesta my-tologiasta. Siinä sadan päivän koette-lemusten jälkeen syntyy jotain uutta, parempaa ja merkittävää. Yleiseen ter-minologiaan kyseinen mittatikku nousi käytännössä Franklin Rooseveltin aikana, jolloin tuore presidentti teki Yhdysvalloissa merkittäviä muutoksia

virkakautensa ensimmäisten sadan päivän aikana. Nykyään tätä ajan määrettä käytetään arvioitaessa, miten joku asia on lähtenyt liikkeelle. Valtion päämiehiä ja yritysjohtajia ar-vioidaan virkakautensa ensimmäisten sadan päivän jakson jälkeen. On kyse ensimmäisestä välitilinpäätöksestä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti aikoinaan uhmakkaan puheen oman sadannen presidenttipäivänsä kunniaksi. Hän muistutti, että on vahvistamassa Amerikan USA:sta suurvaltana ja se edellyttää oman maan asettamista kaikissa tilanteissa etusijalla. Samalla hän kehotti valmis-tautumaan suuriin taisteluihin. Itsekeskeinen politiikka on leimannut hänen käyttäytymistään myös jatkossa.

Aloitin Suomen Osakesäästäjien Keskusliiton ohjaimissa viime vuoden joulukuussa. Minun osaltani 100 päivää alkaa siis myös täyttyä ja on aika tehdä osavuosikatsaus. Suomen Osakesäästäjät ry elää nyt voimakasta kehityksen aikakautta. Tarkoituksena on parantaa palveluamme sekä jäsenistölle, että paikallisyhdistyksille, unohtamatta yhdistyksemme yhteiskunnallista vastuuta. Vaikka kaikilla täällä toimis-tolla on nyt kova kiire, niin tulevat uudistukset saavat puskemaan eteenpäin. Hallituksella ja henkilökunnalla on selkeä tahtotila rakentaa vauraampaa Suomea. Osa-kesäästäjien tuoreena toimitusjohtajana on kiva työs-kennellä hyvässä porukassa tärkeän aatteen eteen.

Ensimmäinen konkreettinen muutos oli toimiston muutto uusiin, toiminnallisesti parempiin tiloihin. Avokonttorimalli mah-dollistaa sujuvamman yhteistyön ja yhteis-työkumppaneille löytyy asianmukaiset kokoustilat.

Toinen konkreettinen muutos on ollut nimenmuutos. Liittokokouksemme vahvisti uudeksi nimeksemme Suomen Osakesääs-täjät Ry:n. Uuteen nimeen liittyy myös uusi graafinen ilme, joka on kehitteillä ja otetaan käyttöön huhtikuun aikana.

Talousihmisenä olen ollut tyytyväinen myös yhdistyksemme taloushallinnon ja

jäsenrekisterin kehityshankkeisiin. Vaikka isoihin järjes-telmäprojekteihin liittyy aina myös haasteita niin selkeä tavoite saa ponnistelemaan eteenpäin.

Jäsen ja paikallisyhdistysten palvelun parantamiseen liittyy oleellisesti myös uusi puhelinvaihdepalvelu. Huhti-kuussa toimiston tavoitettavuus ja palvelukyky nousee uu-delle tasolle.

Osakesäästäjien toiminnan kulmakivet ovat koulutus, tiedonjako ja edunvalvonta. Meidän yhteiskunnallinen vas-tuumme on pitää huolta suomalaisista yksityissijoittajista.

Koulutustilaisuuksien järjestäminen on näkyvä ja konkreettinen toimintamuoto. Järjestämme laajan, koko Suomen kattavan koulutuskiertueen tänä keväänä. Kou-lutusta järjestetään eri paikkakunnilla Hangosta Rovanie-melle. Tavoitteena on muistuttaa sijoittamisen tärkeydestä ja antaa vinkkejä parempiin sijoituksiin. Osallistujat ovat olleet tyytyväisiä ja se on tärkeintä.

Tiedottaminen tukee opitun teorian ja ohjeiden omaksu-mista ja hyödyntämistä. Kädessäsi oleva Viisas Raha -lehti on Suomen merkittävin sijoitusalan julkaisu. Lukijapalaute on ollut erinomaista ja olemme saaneet myös kehitysehdotuksia. Vuoden vaihteessa aloitimme projektin, jossa kehitämme lehden rakennetta, sisältöä ja lisäämme julkaisuun myös si-vuja. Tämä on ensimmäinen versio ja kehitystyö jatkuu.

Jäsenpalautteen perusteella päätiimme aloittaa myös digimuotoisen Viisas Raha -lehden suunnittelun. Lukijat

haluavat, että Viisas Raha -lehdestä on olemassa myös versio, johon tulee uusia artikkeleita päivittäin ja joka kulkee mukana mahtuen niin sanotusti ”taskuun”.

Projekti on ollut mielenkiintoinen ja olemme pysty-neet etenemään reippain askelin. Pääsemme tutustu-maan uuteen Viisas Raha Digiin jo ensi kuussa.

Kolmas toimintamme kivijalka on edunvalvontatyö. Teemme työtä, jotta saamme parempia sijoitus-

ja rahoitusalan lakeja sekä järkevämpää verotusta yksityissijoittajille. Puheenjoh-tajamme johdolla olemme tehneet val-

taavasti työtä tällä saralla. Tänä keväänä suomalaisilla on edessä eduskuntavaalit

ja uusi hallitusohjelma. Se antaa meille mahdollisuuksia, mutta asettaa edun-valvontatyölle myös erityisiä haas-teita ja kiireisen kalenterin. Olemme

tehneet suunnitelman, miten voimme auttaa uusia kansanedustajia, heidän avus-tajiaan ja hallitusta rakentamaan kans-samme vauraampaa Suomea.

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.

mme sekä jäsenistölle, ta yhdistyksemme killa täällä toimis-istukset saavat

a henkilökunnalla paa Suomea. Osa-ana on kiva työs-atteen eteen.

utos oli sesti mah-

yhteis-et

ollut vahvisti esääs-ös uusitetaan

inen n ja

digimuotoisen Viisas Raha lhaluavat, että Viisas Raha

versio, johon tulee uusia kulkee mukana mahtue

Projekti on ollut mielenneet etenemään reippamaan uuteen Viisas Ra

Kolmas toimintammTeemme työtä, jo

ja rahoitusalaverotusta yktajamme jo

taavasti tysuomalai

ja uusi hmahdolvalvontteita ja k

tehneet suauttaa uusiatajiaan ja hasamme vau


toimitukseltaLI

SE

LOT

TE

SA

BR

OE

/SC

AN

PIX

DE

NM

AR

K/L

EH

TIK

UV

A

Nopeat saivat bonuksen Ylen Nordea-uutisestaYleisradion puffiuutiset kolhaisivat Nordean kurssia, ja nopeat ehtivät ostolaidalle. Nordea olisi

voinut ja sen olisi ehkä pitänytkin tiedottaa asiasta oma näkemyksensä ennen iltayhdeksää.

Yleisradion ajankohtaisohjelma MOT ra-portoi maanantaina 4. maaliskuuta näyt-tävästi Nordean yhteyksistä jo pari vuotta sitten paljastettuun rahanpesuskandaaliin. Pääosassa olivat kaksi liettualaista pankkia, joiden toimiluvat peruutettiin jo 2011 ja 2013. Kun Yle ryhtyi päivän uutislähetyksissään puffaamaan illan ohjelmaa, Nordean kurssi putosi lähes neljä prosenttia edeltävän per-jantain 7,99 eurosta tasolle 7,68.

Osakkeita vaihdettiin Helsingin pörssissä 26,7 miljoonaa eli noin viisinkertainen määrä tavanomaiseen päivävaihtoon verrattuna. Jo seuraavana päivänä kurssi toipui 7,8 euroon.

Nordea pysyi vaiti koko maanantaipäivän. MOT:n toimittaja kertoi pyytäneensä Nor-dealta haastattelua aiheesta jo kuukauden saamatta vastausta. Illan A-studiossa Nor-dean konsernijohtaja Casper von Koskull

kertoi lähes kaikkien uutisessa raportoitujen rahansiirtojen olleen jo vuosia tiedossa. Hän vakuutti pankin suhtautuneen viime vuosina todella vakavasti rahanpesun ehkäisyyn ja panostaneen siihen huomattavia resursseja.

Pankin nihkeää suhtautumista aiempiin haastattelupyyntöihin von Koskull perusteli

sillä, että hän esiintyy mielellään suorassa lähetyksessä. MOT:ssä haastatellut ovat ennenkin moittineet toimittajia, jotka leik-kaavat haastattelijan sanomisia mahdolli-simman hyvin ohjelman agendaan sopiviksi.

Nordea tarjoaa tänä keväänä Helsingin pörssin anteliaimman, lähes yhdeksän pro-sentin osinkotuoton. Pankin omistajille ir-toaa maaliskuun 29. päivänä 0,69 euron osakekohtainen osinko. Vikkelät ostajat te-kivät viime viikon maanantaina sievän tilin. Onnittelut heille.

Pankin viestintä sen sijaan herättää kysy-myksiä. Jos von Koskullin lausunto olisi jul-kistettu esimerkiksi tiedotteena jo aiemmin maanantaina, kurssi tuskin olisi niiannut sa-malla tavalla. Pienemmistäkin asioista tava-taan tehdä pörssi- tai ainakin lehdistötiedot-teita. Valtakunnallisella televisiokanavalla pankkia kohtaan esitettyjä väitteitä ei voi kuitata ”markkinahuhuina”, joita pankki ei kommentoi. Olisi pitänyt kommentoida.

KIMMO KALLONEN

Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden toimitus-päällikkö, joka ei omista Nordean osakkeita.

Pienemmistäkin asioista tavataan tehdä pörssi- tai ainakin lehdistö-

tiedotteita.

Viisas Raha -lehden rakenne on hiukan uudistunut. Tältä sivulta alkavaan osioon on koottu lehden keskeinen sijoittajatieto, kuten Inderesin lista, rahastokatsaukset, taulukot ja keskeisesti sijoittamiseen liittyvät artikkelit ja haastattelut. Tästä numerossa esimerkiksi Inderesin Sauli Vilén nostaa esille kolme tärppiä ja Ilmarisen Mikko Mursula avaa suursijoittajan näkemystä kehittyviin markkinoihin ja listautumattomiin yhtiöihin.


VMP Osta 4,60 12,30 13,9% 0,87 0,27 0,08 -39,8% 1,9% 4,2% 0,67 0,15 4,32Kamux Osta 7,40 13,15 16,0% 3,34 0,44 0,16 43,8% 2,8% 26,4% 0,50 0,22 5,62Verkkokauppa.com Osta 5,00 19,86 10,6% 4,94 0,21 0,20 95,9% 4,9% 27,8% 0,24 0,21 4,07Fellow Finance Osta 10,00 55,79 38,2% 3,18 0,12 0,04 35,7% 0,5% 14,9% 0,32 0,11 7,40Efecte Lisää 5,60 neg. 17,5% 7,25 -0,32 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,28 0,00 4,92Remedy Lisää 9,00 151,99 17,3% 3,62 0,04 0,10 226,8% 1,1% 24,5% 0,50 0,30 8,73Neste Lisää 92,00 15,04 12,9% 3,72 4,48 2,28 74,9% 2,5% 25,8% 5,02 2,55 90,74Wartsilä Lisää 15,50 19,56 5,4% 3,40 0,71 0,48 73,7% 3,2% 21,4% 0,95 0,53 14,92F-Secure Lisää 2,90 52,62 12,4% 5,51 0,04 0,00 0,0% 0,0% 5,5% 0,04 0,00 2,33Fortum Lisää 21,00 24,05 16,0% 1,43 0,79 1,10 115,9% 5,6% 10,9% 1,48 1,10 19,54Sampo Lisää 46,00 15,06 36,0% 1,81 2,68 2,85 93,8% 6,8% 12,7% 2,84 3,00 42,17Titanium Lisää 7,50 9,66 62,2% 4,64 0,77 0,60 98,4% 8,0% 31,3% 0,76 0,63 7,48NoHo Partners Lisää 10,00 45,69 73,9% 2,46 0,19 0,34 179,4% 4,0% 19,2% 0,71 0,40 8,58Harvia Lisää 6,50 12,31 3,1% 1,55 0,50 0,37 91,1% 5,8% 12,5% 0,45 0,38 6,35Glaston Lisää 2,40 21,02 -7,8% 2,00 0,09 0,03 52,6% 7,0% 7,2% 0,13 0,03 0,43Digia Lisää 3,10 16,25 18,6% 1,60 0,18 0,07 39,9% 2,6% 13,2% 0,25 0,10 2,67Avidly Lisää 6,20 12,44 29,2% 1,49 0,47 0,16 69,5% 2,7% 11,2% 0,47 0,17 5,88Cramo Lisää 17,00 7,47 6,9% 1,11 2,00 0,90 47,2% 5,2% 14,7% 2,06 0,90 17,39Nokian Renkaat Lisää 32,00 12,54 1,5% 2,49 2,14 1,58 73,9% 5,0% 19,0% 2,09 1,61 31,79Wulff Lisää 1,70 11,39 -1,8% 1,00 0,15 0,10 67,4% 6,4% 10,2% 0,18 0,11 1,57Konecranes Lisää 31,00 13,39 0,6% 1,64 1,97 1,20 92,8% 3,7% 12,9% 2,40 1,30 32,01Ramirent Lisää 6,00 7,40 3,8% 2,01 0,74 0,46 110,6% 7,4% 23,7% 0,67 0,46 6,18Bittium Lisää 7,50 66,84 21,7% 2,43 0,11 0,15 133,7% 2,1% 6,2% 0,19 0,15 7,03Telia Lisää 44,00 17,35 4,6% 1,66 2,37 2,36 104,2% 5,9% 10,5% 2,73 2,50 40,25Siili Solutions Lisää 9,40 22,22 21,4% 2,89 0,36 0,23 102,0% 2,8% 17,5% 0,68 0,34 8,94Oriola Lisää 2,50 14,26 1,6% 2,16 0,15 0,09 129,0% 3,8% 17,0% 0,18 0,12 2,34Taaleri Lisää 8,50 9,30 -10,7% 1,67 0,76 0,30 39,3% 3,9% 15,1% 0,66 0,33 7,60Talenom Lisää 26,50 20,57 18,0% 7,01 0,93 0,55 59,4% 2,1% 38,5% 1,16 0,70 26,10Sievi Capital Lisää 1,35 5,22 154,1% 1,05 0,23 0,03 12,8% 2,4% 11,1% 0,14 0,04 1,27Aspocomp Lisää 4,70 7,60 21,8% 1,66 0,49 0,12 24,7% 2,8% 18,9% 0,45 0,13 4,25Citycon Lisää 1,90 10,02 -6,5% 0,69 0,16 0,13 80,6% 7,4% 6,9% 0,16 0,13 1,76Lehto Lisää 4,69 8,63 20,7% 1,53 0,49 0,24 48,7% 5,3% 18,1% 0,53 0,24 4,53Revenio Group Lisää 16,50 36,92 14,6% 16,61 0,34 0,28 82,3% 1,8% 52,3% 0,44 0,36 15,24eQ Lisää 9,20 16,10 12,2% 4,60 0,47 0,54 114,4% 5,9% 35,7% 0,58 0,58 9,10Stora Enso Lisää 12,50 7,73 4,4% 1,20 1,29 0,50 38,9% 4,0% 13,0% 1,14 0,57 12,39Outotec Lisää 3,50 11,44 11,6% 1,49 0,27 0,00 0,0% 0,0% 12,1% 0,26 0,10 3,58Investors House Lisää 7,40 14,48 28,3% 0,77 0,41 0,23 55,5% 3,3% 8,4% 0,68 0,26 6,90Detection Technology Lisää 17,50 15,04 5,5% 4,57 1,09 0,38 36,7% 2,1% 27,9% 1,10 0,42 18,00Basware Lisää 35,00 neg. -5,2% 5,13 -1,23 0,00 0,0% 0,0% neg. -1,07 0,00 30,60CapMan Lisää 1,85 26,82 3,3% 1,79 0,05 0,12 219,0% 6,7% 16,7% 0,14 0,13 1,80Suomen Hoivatilat Lisää 9,20 5,39 38,9% 1,23 1,46 0,17 11,6% 2,1% 16,2% 1,11 0,19 7,93LeadDesk Lisää 8,50 93,57 21,3% 50,79 0,08 0,00 0,0% 0,0% 8,1% 0,18 0,00 8,20Scanfil Lisää 4,50 8,30 6,2% 1,66 0,45 0,13 28,8% 3,0% 20,2% 0,46 0,15 4,30Caverion Lisää 5,60 66,35 -3,2% 2,97 0,09 0,05 -12,5% 0,9% 17,8% 0,28 0,14 5,60SSAB Lisää 34,00 6,77 13,4% 0,46 3,68 1,50 43,5% 5,0% 6,3% 3,70 1,55 29,93Nokia Lisää 5,80 21,88 -2,5% 1,84 0,23 0,20 -201,9% 3,8% 2,5% 0,27 0,22 5,33Qt Lisää 10,00 neg. 25,7% 10,26 -0,10 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,03 0,00 9,98Alma Media Lisää 7,00 11,98 -3,4% 2,84 0,46 0,35 69,0% 5,6% 24,6% 0,53 0,38 6,22Vincit Lisää 6,70 8,28 5,6% 3,17 0,70 0,30 54,2% 5,0% 17,9% 0,42 0,18 5,96Nixu Lisää 9,50 neg. 24,3% 3,27 -0,18 0,00 0,0% 0,0% 6,3% 0,17 0,00 8,96Ahlstrom-Munksjö Lisää 14,50 15,20 29,0% 1,20 0,80 0,52 96,9% 3,8% 8,7% 1,09 0,56 13,64Heeros Vähennä 2,10 neg. 10,2% 4,42 -0,12 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,04 0,00 2,12Finnair Vähennä 7,50 8,72 10,4% 0,90 0,81 0,27 25,4% 3,3% 8,9% 0,72 0,24 8,29Suominen Vähennä 2,40 neg. 1,2% 0,90 -0,03 0,00 0,0% 0,0% 5,2% 0,12 0,05 2,37Orion Vähennä 32,00 23,18 -5,4% 5,92 1,40 1,50 107,0% 4,6% 26,0% 1,42 1,50 32,92

Yritys Suositus Tavoite- P/E Liike- P/BV Tulos/ Osinko Osinko/ Osinko- ROE Tulos/ Osinko Osake- hinta 2018 vaihdon 2018 osake 2018 tulos tuotto % osake 2019 kurssi kasvu 2018 oik. 2018 2018 2018 2019 oik. 2019

Taulukon tiedot kerätty 4.3.2019

sijoittajan lista | sauli vilén

Listautumismarkkinalla palattiin maan pinnalleHELSINGIN PÖRSSIN listautumismarkkinalla vuosi 2018 oli mollivoittoinen. Määrällisesti listautumisia saatiin edellisvuoden tapaan 12 kappaletta, mutta listautumisten laatu jätti paljon toivomisen varaa. Vuoden 2018 aikana listautumismarkkinalla alkoi näkyä nousukauden huipun tyypillisiä oireita. Ah-neus otti monen yrityksen kohdalla vallan, minkä seurauksena arvostustasot karkasivat liian korkealle, mikä puolestaan johti sel-keisiin pettymyksiin listautumisen jälkeen pörssissä. Smilen listaus jäi kokonaan toteu-tumatta liian korkean arvostustason vuoksi.

Vuoden 2019 osalta listautumismark-kinan näkymä on edelleen kohtuullinen. Ta-lousympäristö säilynee siedettävänä, vaikka kasvu hidastuukin selvästi. Talouskasvu yhdessä pääomamarkkinan merkittävän lik-viditeetin kanssa pitää listautumisikkunan

edelleen auki. Vuoden 2018 pettymysten jäl-keen sijoittajat ovat (syystäkin!) aiempaa va-rovaisempia, ja tämän pitäisi hillitä pahimpia ylilyöntejä. Sijoittajan tulee olla edelleen tarkkana, ja terve kriittisyys on hyvä säilyttää listautumisehdokkaita arvioitaessa.

Itse kiinnitän huomiota etenkin kolmeen asiaan: 1) yhtiön sijoittajatarinaan ja tätä tu-kevaan track recordiin, 2) luotettavaan joh-toon, joka on itse myös yhtiössä omistajana sekä 3) arvostustasoon, jonka tulisi olla jär-kevä mielellään jo toteutuneilla numeroilla.

Lukijoiden toiveesta tulen jatkossa ko-lumnini ohessa kommentoimaan valikoituja yhtiöitä Inderesin yhtiöseurannasta. Nostan esiin yrityksiä, jotka ovat omasta mielestäni kiinnostavia sijoituskohteita tai joiden tilan-teesta tiedän lukijoiden olevan kiinnostunut.

Mukavaa alkavaa kevättä!

Sauli Vilén on Inderesin pääanalyytikko ja Suomen Osakesäästäjien hallituksen varajäsen.

✪✪

✪


Fondia Vähennä 12,70 31,21 15,9% 7,08 0,41 0,37 89,9% 3,0% 25,9% 0,49 0,32 12,50Kemira Vähennä 10,75 13,11 4,3% 1,26 0,75 0,53 90,8% 4,5% 8,9% 0,70 0,53 11,88Martela Vähennä 3,20 neg. -5,9% 0,65 -0,57 0,10 -17,6% 3,2% neg. -0,11 0,12 3,15Rapala VMC Vähennä 3,30 17,58 3,6% 0,82 0,17 0,06 47,4% 2,0% 5,9% 0,23 0,10 3,06Huhtamäki Vähennä 31,00 15,99 3,8% 2,31 1,69 0,84 55,8% 2,6% 15,5% 1,91 0,90 32,34Gofore Vähennä 8,30 20,22 49,0% 5,04 0,42 0,19 52,7% 2,5% 26,1% 0,59 0,25 7,71Consti Yhtiöt Vähennä 5,40 neg. 5,2% 1,80 -0,30 0,00 0,0% 0,0% 16,4% 0,55 0,27 5,68YIT Vähennä 5,50 15,78 -2,7% 1,02 0,32 0,27 170,3% 4,8% 11,2% 0,62 0,30 5,59Elisa Vähennä 34,00 18,30 2,5% 5,12 1,97 1,75 88,5% 4,6% 25,7% 1,95 1,80 38,09Exel Composites Vähennä 4,35 17,08 12,0% 1,85 0,23 0,18 554,7% 4,3% 10,6% 0,31 0,20 4,19Next Games Vähennä 1,40 neg. 8,6% 0,86 -0,98 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,16 0,00 1,68Evli Pankki Vähennä 8,00 10,38 -4,1% 2,26 0,70 0,61 90,2% 6,7% 19,4% 0,62 0,62 9,10Panostaja Vähennä 1,00 2,16 3,4% 0,98 0,46 0,05 10,9% 5,1% 7,9% 0,08 0,05 1,01Apetit Vähennä 9,00 neg. -9,2% 0,58 -0,03 0,40 -37,4% 4,4% 2,4% 0,40 0,40 9,16Metso Vähennä 24,50 14,93 17,3% 2,44 1,53 1,20 78,2% 3,9% 16,9% 1,62 1,20 30,59Ovaro Kiinteistösijoitus Vähennä 5,00 0,00 -3,6% 0,00 -1,53 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,22 0,00 4,56Tikkurila Vähennä 12,50 20,26 -3,6% 3,63 0,61 0,33 100,0% 2,3% 19,7% 0,71 0,60 14,46Solteq Vähennä 1,45 24,92 12,1% 1,15 0,05 0,00 0,0% 0,0% 7,9% 0,09 0,03 1,50Fiskars Vähennä 18,60 17,06 -5,6% 1,28 1,11 6,14 613,3% 30,0% 7,0% 1,00 0,56 20,45Pihlajalinna Vähennä 10,50 46,68 15,1% 1,93 0,22 0,10 58,9% 0,9% 9,9% 0,55 0,19 10,82Etteplan Vähennä 8,40 12,72 10,1% 2,94 0,62 0,30 49,0% 3,6% 22,4% 0,64 0,32 8,28Tieto Vähennä 27,00 13,43 3,6% 3,61 1,76 1,45 86,9% 5,5% 24,0% 1,84 1,47 26,24Kone Vähennä 40,00 23,60 3,1% 7,01 1,76 1,65 101,1% 3,7% 30,5% 1,88 1,70 44,11Uutechnic Vähennä 0,39 11,32 -31,1% 1,76 0,03 0,00 0,0% 0,0% 11,0% 0,02 0,00 0,38Loudspring Vähennä 0,44 neg. 0,0% 0,78 -0,06 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,05 0,00 0,40Endomines Vähennä 6,80 neg. -14,0% 0,84 -1,05 0,00 0,0% 0,0% neg. -1,02 0,00 7,08Aktia Vähennä 9,40 11,64 -0,1% 1,05 0,77 0,61 75,1% 6,6% 8,7% 0,75 0,62 9,27Metsä Board Vähennä 6,25 8,75 5,2% 1,40 0,59 0,29 50,7% 4,5% 14,0% 0,54 0,32 6,46Piippo Vähennä 4,00 48,48 -3,4% 0,75 0,08 0,00 0,0% 0,0% 3,9% 0,21 0,00 4,00Valmet Vähennä 20,00 16,71 8,7% 2,85 1,07 0,65 64,1% 2,9% 19,2% 1,26 0,70 22,30Outokumpu Vähennä 3,30 10,08 8,0% 0,48 0,32 0,15 47,2% 4,2% 3,0% 0,20 0,10 3,61Teleste Vähennä 6,30 13,97 6,7% 1,25 0,38 0,20 53,1% 3,3% 11,5% 0,50 0,24 6,08Vaisala Vähennä 17,50 18,56 4,9% 3,29 0,89 0,58 71,6% 3,3% 13,1% 0,88 0,60 17,40Kesla Vähennä 4,40 9,13 5,5% 1,06 0,43 0,15 39,3% 3,4% 15,1% 0,59 0,20 4,38Sanoma Vähennä 9,50 10,20 -8,2% 2,27 0,83 0,45 65,7% 5,1% 20,0% 0,83 0,48 8,75Aspo Vähennä 9,00 13,77 7,7% 2,15 0,58 0,44 110,9% 5,2% 18,5% 0,70 0,45 8,42SRV Yhtiöt Vähennä 1,90 neg. -13,9% 0,44 -0,40 0,00 0,0% 0,0% 6,7% 0,27 0,08 1,76UPM Vähennä 25,00 9,84 4,7% 1,21 2,25 1,30 46,4% 4,7% 11,5% 2,15 1,45 27,56Kesko Vähennä 48,00 19,87 -2,8% 2,24 2,37 2,34 110,1% 4,3% 12,1% 2,65 2,50 54,58Raute Vähennä 27,00 7,66 22,2% 1,95 2,78 1,40 50,3% 5,4% 21,1% 2,33 1,50 26,00Ponsse Vähennä 28,50 15,84 6,2% 3,46 1,56 0,80 51,2% 2,8% 29,0% 2,29 1,00 28,20Tallink Vähennä 0,97 17,41 -1,8% 0,81 0,06 0,12 200,9% 11,8% 5,2% 0,07 0,05 1,02Admicom Vähennä 25,00 29,00 41,5% 8,79 0,71 0,48 71,4% 1,5% 39,1% 1,02 0,68 32,55Nurminen Logistics Vähennä 0,27 2,21 8,8% 1,15 0,14 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,01 0,00 0,32United Bankers Vähennä 8,00 11,67 34,5% 2,17 0,57 0,41 134,4% 5,5% 13,7% 0,71 0,48 7,50Sotkamo Silver Myy 3,80 neg. 0,0% 1,69 -0,49 0,00 0,0% 0,0% 0,7% 0,02 0,00 4,33EAB Group Myy 2,70 27,98 11,4% 1,82 0,10 0,10 96,5% 3,5% 9,3% 0,15 0,12 2,82Privanet Myy 0,67 neg. -40,6% 1,06 -0,22 0,00 0,0% 0,0% 0,1% 0,02 0,00 0,80Marimekko Myy 22,00 25,79 9,3% 5,28 1,02 1,85 109,0% 7,3% 24,9% 1,15 0,80 25,30Enersense Myy 3,00 neg. -1,0% 1,36 -0,34 0,00 0,0% 0,0% 13,1% 0,19 0,05 2,05Cargotec Myy 28,50 10,72 1,7% 1,25 2,49 1,10 66,2% 3,4% 11,5% 2,63 1,30 32,50Efore Myy 0,05 neg. -24,9% 1,78 -0,13 0,00 0,0% 0,0% neg. 0,00 0,00 0,06Neo Industrial Myy 1,80 69,39 -6,4% 1,48 0,03 0,00 0,0% 0,0% 2,0% 0,03 0,00 2,09Innofactor Myy 0,35 neg. -3,2% 0,68 -0,04 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,02 0,00 0,41

Yritys Suositus Tavoite- P/E Liike- P/BV Tulos/ Osinko Osinko/ Osinko- ROE Tulos/ Osinko Osake- hinta 2018 vaihdon 2018 osake 2018 tulos tuotto % osake 2019 kurssi kasvu 2018 oik. 2018 2018 2018 2019 oik. 2019

Sijoittajan lista on Inderesin Osake-säästäjille tuottama listaus kotimai-sista pörssiyhtiöistä. Listaus perustuu Inderesin osaketutkimuksen antamiin suosituksiin. Yhtiöt ovat järjestetty listalle suositusten perusteella siten, että ensimmäisenä listalla ovat osta-suositukset, toisena lisää-suositukset ja lopuksi vähennä- sekä myy-suosi-tukset. Saman suosituksen omaavat yhtiöt ovat järjestetty analyysin jul-kaisupäivän perusteella siten, että tuorein on aina ensimmäisenä. Lista sisältää kaikki Inderesin seuraamat yli sata pörssiyhtiötä. Kaikki taulukon ennusteet ovat Inderesin laatimia.

Inderesin suosituspolitiikka perus-tuu seuraavaan jakaumaan suhteessa osakkeen nousuvaraan 12 kk tavoitehintaan: Osta > 15 % Lisää 5–15 % Vähennä -5–5 %Myy < -5 %

Tarkempi vastuuvapauslauseke ja li-sätietoja Inderesin tutkimukseen liit-tyen löytyy osoitteesta www.inderes.fi/research-disclaimer.

Taulukon tiedot kerätty 4.3.2019

✪ Nokia: Verkkomarkkinoilla on pitkän taantumajakson jäl-keen viimein käynnistymässä monivuotinen positiivinen tek-nologiasykli, johon Nokia on arviomme mukaan hyvin ase-moitunut. Nokiaa on raken-nettu jo vuosien ajan hyvin pit-käjänteisesti olemaan vahvassa iskukunnossa tähän sykliin, sillä Alcatel-Lucent-fuusion sy-nergiat ja strateginen hyöty pääsevät täysiin oikeuksiinsa vasta tietoliikenneverkkojen siirtyessä 5G-aikakaudelle. Osake tarjoaa lähivuosina yhdistelmän tuloskasvua ja hyvää, kasvavaa osinkotuottoa.

✪ Kamux on käytettyjen au-tojen myyntiin erikoistunut au-toliikeketju. Yhtiö on viimeisen 15 vuoden aikana todistanut tehokkaan liiketoimintamal-linsa toimivuuden Suomessa ja noussut nopeasti markkina-johtajaksi. Kamuxilla on hyvät lähtökohdat jatkaa ripeää, kan-nattavaa kasvuaan lähivuosina. Tämä yhdistettynä mataliin arvostuskertoimiin (2019 P/E 11x) tarjoaa mielestäni houkut-televan tuotto-odotuksen lähi-vuosille.

✪ SSAB:n vahvuudet ovat pai-kallisesti korkeissa markkina-osuuksissa, erikoisteräksissä ja terveessä taseasemassa. Teräksen kysyntä on syklistä, mutta keventyneen kulura-kenteen, vahvistuneen taseen ja epäreilua kauppaa estävien rajoitteiden takia odotamme yhtiön selviävän hitaammasta talouskasvusta aiempaa pa-remmin. Osakkeen arvostus on painettu alas (2019e: P/E 8x, P/B 0,6x ja osinko-% 5 %) ja tu-lostason kestäessä kertoimien tulisi olla näitä tasoja korkeam-malla.

SAULI VILÉNIN TÄRPIT LISTALTA


Kehittyvissä on potentiaaliaILMARISEN sijoituksista vastaava Mikko Mursula näkee potentiaalia kehittyvissä talouksissa. Yksi syy on, että niiden talouskasvu on edelleen ripeintä maailmassa.

Hän pitää mahdollisena sitäkin, että Kiina yllättää sijoittajat myön-teisesti.

– Kiinan makrotalousdata on viime aikoina ollut enemmänkin negatii-vissävytteistä, mutta mitä jos käykin toisin? Kiina voi fiskaalielvytyksellä kääntää taloutensa nousuun niin kuin se on jo muutamaan kerran tehnyt, Mursula sanoo.

Jos Kiina porskuttaa, se todennä-köisesti vetää mukaansa muita kehit-tyviä talouksia. Tukea hyödykevetoi-sille kehittyville maille saattaa tulla myös kehittyneistä maista, mikäli niiden talouskasvu ei hyydy.

Heikkohermoisille sijoittajille ke-hittyvät markkinat eivät edelleen-kään sovi.

– Jos menee kehittyville markki-noille, pitää varautua siihen, että vo-latiliteetti voi olla aika kova – ja että volatiliteetti todennäköisesti valuu ni-menomaan kehittyneiltä markkinoilta kehittyviin talouksiin.

Mikko Mursula pitää

mahdollisena, että

Kiina yllättää sijoitta-

jat positiivisesti.


– MEIDÄN STRATEGIAMME kulmakivi on, että menemme listaamattomaan markkinaan rahastojen kautta, sanoo työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoi-tussalkusta vastaava varatoimitus-johtaja Mikko Mursula.

Omin voimin toimiminen on hänen mukaansa poissa laskuista, koska listaamattomien yritysten analysointi sitoisi voimavaroja liikaa.

Linjaus kertoo enemmän listaa-mattomien yritysten analysoinnin haasteista kuin Ilmarisen voima-varojen niukkuudesta. Yhtiö on Suomen suurimpia sijoittajia, jonka sijoitusvoimavarat ovat suomalai-sittain mahtavat. Sijoitusorgani-saatioon kuuluu suunnilleen sata ihmistä, jotka käyttävät maailman-luokan työvälineitä. Puolet poru-kasta on salkunhoitajia, ja kym-menkunta keskittyy ulkopuolisten varainhoitajien valintaan. Muut hoi-tavat erilaisia hallinnollisia tehtäviä.

Vältä kurjinta viidennestä

Pääomarahastoissa eli listaamatto-miin yrityksiin sijoittavissa rahas-toissa sijoituskohteiden analysoin-nista ja valinnasta huolehtii varain-hoitaja. Sijoittajan riskiä pienentää se, että rahasto sijoittaa useampiin yrityksiin. Sijoittajan tilipäivä edel-lyttää, että ainakin osa rahaston omistamista yrityksistä viedään pörssiin tai onnistutaan muulla ta-voin myymään hyvällä hinnalla.

Mursula alleviivaa varainhoita-jien valinnan merkitystä.

– Teemme ylivoimaisesti tär-keimmät ratkaisumme, kun valit-

semme private equity -varainhoi-tokumppanimme. Meidän täytyy olla varmoja siitä, että varainhoitaja valitsee sijoituskohteet pieteetillä ja käy sijoituskohteita valitessaan lävitse kaikki keskeiset asiat, kuten yhtiöiden vahvuudet ja heikkoudet sekä niiden johdon kyvykkyyden.

Varainhoitajien arviointiin kuuluu myös niiden tuottohistorian analysointi.

– Me katsomme, miten manageri on pidemmän ajan kuluessa pär-jännyt. Jos tuottohistoria vakuuttaa, pitää vielä muistaa varmistaa, että tuoton aikaansaaneet henkilöt ovat edelleen toiminnassa mukana.

Potentiaalisten kumppanien ana-lysointi voi viedä kahdesta kuukau-desta puoleentoista vuoteen.

– On yhä enemmän viitteitä siitä, että hyvät managerit ovat hyviä yli syklien. Toisaalta huonoilla on vai-keuksia suhdannetilanteesta riip-pumatta. Tärkeintä on välttää totaa-liset hudit eli yhteistyö toimijoiden heikoimman viidenneksen kanssa, Mursula sanoo.

Ilmarisella on Mursulan mukaan kourallinen kumppanuuksia, jotka ovat kestäneet 15 vuotta. Näiden vakikumppaneiden perustamiin ra-hastoihin eläkeyhtiö on sijoittanut kerta toisensa jälkeen.

Tuottoa, mistä sitä tulisi?

Viime vuonna Ilmarisen pääoma-sijoitukset tuottivat 18 prosenttia ja listaamattomien osakkeet lähes 29 prosenttia. Samalla jaksolla sen pörssiosakesalkun tuotto painui liki kymmenen prosenttia miinukselle

Suursijoittajalle maistuu listaamaton riski

asiantuntija | mikko mursula

Viime vuonna

Ilmarisen pääoma-

sijoitukset tuottivat

18 %.

Listaa-matto-mien

osakkeet tuottivat

lähes

29 %.

etupäässä loppuvuoden surkean kurssikehityksen vuoksi. Tuotto-lukuja vertaillessa on hyvä muistaa sekin, että riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Listaamattomat yri-tykset ovat usein varhaisen kehitys-vaiheen yhtiöitä, niiden toiminta voi olla tappiollista ja niiden arvostus saattaa perustua pitkälti tai jopa yk-sinomaan tulevaisuuden odotuksiin.

Ilmarinen aikoo tänä vuonna kas-vattaa pääomasijoitusten osuutta osakesalkussaan. Viime vuoden tilinpäätöksessä pääomasijoitusten ja noteeraamattomien osakkeiden arvo oli 4,7 miljardia euroa. Pörssi-osakkeiden markkina-arvo oli liki 15 miljardia euroa.

Kiinnostusta listaamattomia markkinoita kohtaan kasvattaa osal-taan puute hyvistä vaihtoehdoista. Pörssiyhtiöiltäkään ei voi odottaa ihmeitä, koska matalan korkotason ansiosta vuositolkulla jatkunut kurssinousu latistaa tulevien vuo-sien tuotto-odotusta.

Viime vuosina eläkeyhtiö on li-sännyt sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin myös sijoittamalla suo-raan yrityksiin, joita se omistaa ra-hastojenkin kautta.

– Strategiset private equity -va-rainhoitokumppanimme tarjoavat tällaisia mahdollisuuksia tyypilli-sesti isoille sijoittajakumppaneil-leen, Mursula sanoo.

Sijoituspäätöstä edeltää aina ana-lyysi, jonka avulla Ilmarisen sijoitus-väki muodostaa oman mielipiteensä kohdeyrityksestä.

– Olisi kovin vieras ajatus, että lähtisimme sokkona mukaan. ■

Tärkeintä on onnistua varainhoitajien valinnassa, sanoo

Ilmarisen sijoituksista vastaava Mikko Mursula.

TEKSTI Helena Ranta-aho KUVA Timo Porthan


rahastot | vieras

Infra saattaa porskuttaa, vaikka kasvu hiipuisi

LähiTapiola Infralla on kuusi salkunhoitajaa, 45 sijoituskohdetta

sekä epävarmoihin talousnäkymiin sopiva sijoitusstrategia.

INFRARAHASTOT SUOSIVAT yleensä yhtiöitä, joiden voi olettaa pärjäävän kohtuullisesti, olipa talouden suhdannekierto missä vai-heessa tahansa. Näihin luottopelaajiin kuuluvat esimerkiksi julkispalveluyhtiöt, jotka huolehtivat vedenjakelusta, sähkön-siirrosta ja -tuotannosta tai tietoliikenteen sujumisesta. Tyypillisiä sijoituskohteita ovat myös logistiikkayritykset, jotka pyö-rittävät lentokenttiä, satamia, rautateitä tai tulliteitä.

LähiTapiola Infran salkusta oli vuoden-vaihteessa sijoitettu 33 prosenttia julkis-palveluyhtiöihin. Tietoliikennepalveluyh-tiöiden osuus salkusta oli 13 prosenttia ja logistiikkayhtiöiden 34 prosenttia.

Infrarahastoille harvinaisempaa herkkua salkussa edustivat yhtiöt, jotka rakentavat infrastruktuuria tai hyötyvät muilla tavoin infratrendeistä. Niihin oli sijoitettu 20 prosenttia rahaston varoista.

Rahaston vertailuindeksi on infrayh-tiöistä koostuvan toimialaindeksin sijasta maailman osakemarkkinoita kuvaava indeksi (MSCI Daily World TR Net USD). Siihen verrattuna rahasto on pärjännyt vaihtelevasti. Viiden vuoden vuotuinen tuotto oli tam-mikuun lopussa 8,2 prosenttia. Indeksin vastaava luku oli 7,8 prosenttia. Osat vaihtuvat, kun tarkastelujakso lyhenee kolmeen vuoteen: rahaston tuotto jäi alle kuuden prosentin ja vertailu-indeksin tuotto hipoi yhdeksää prosenttia.

Salkunhoitaja Nina Ebeling, miten Infra pärjää, jos talous-kasvu hiipuu?

– Yleisesti ottaen infrara-hastojen voi odottaa pärjäävän keskimääräistä osakerahastoa paremmin, vaikka talouskasvu hi-dastuisi. Nehän sijoittavat varojaan yrityksiin, jotka ovat perinteisesti

– Rahaston salkun-

hoito ei ole meillä

milloinkaan yhden

henkilön osaa-

misen varassa.

Tämänkin haas-

tattelun olisi yhtä

hyvin voinut antaa

kuka tahansa

kollegoistani,

salkunhoitaja Nina

Ebeling sanoo.

TIM

O P

OR

TH

AN

TIM

O P

OR

TH

AN


Infrarahastojen valikoima on niukkaRUNSAUDENPULASTA ei Suo-messa ole riesaa, jos haluaa salkkuunsa infrastruktuuriin keskittyvän rahaston. Kuvaavaa on, että Rahastoraportin seu-rannassa niitä on ainoastaan kuusi. Oheiseen taulukkoon niistä on LähiTapiolan seuraksi valittu rahastot, joiden arvon kehitys on ollut tasaisinta eli volatiliteetilla mitattuina vähä-riskisimmät. UB Infra ja LähiTa-piola Infra näyttävät tällä mitta-rilla lähes tasavahvoilta.

Rahastoilla on paljon yh-teistä. Kummankin suurimpiin sijoitusmaihin kuuluvat Yhdys-

vallat, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. Sijoitukset sähkö-, vesi- ja kaasuyhtiöihin sekä lento-kenttäpalveluihin kuuluvat niin ikään kummankin sijoitusstra-tegian ytimeen. Merkittävin ero syntyy suhteesta kehitty-viin markkinoihin: UB:n Infra sijoittaa varansa yksinomaan OECD-maihin, mutta LähiTa-piola hakee tuottoa myös Kii-nasta ja muista kehittyvistä maista.

UB:n infrasijoitukset kehit-tyville markkinoille ovat erilli-sessä rahastossa (UB EM Infra). Sen varoista oli tammikuun lo-

pussa sijoitettu puolet Hong-kongiin ja Kiinaan. Rahasto voi sääntöjensä puitteissa sijoittaa huomattavan osuuden varois-taan myös Itä-Eurooppaan ja Venäjälle. Salkussa oli alku-vuonna paksut siivut sähkö-, lentokenttäpalvelu- sekä kaasu-yhtiöitä.

Villeintä arvonvaihtelu on ollut sveitsiläisvarainhoitaja Pictetin dollarimääräisessä Timber-rahastossa, joka on myös tämän joukon pisimmälle erikoistunut rahasto. Se si-joittaa varansa liiketoimintaan, joka liittyy tavalla tai toisella

metsään tai puunjalostukseen. Hieman alle puolet rahaston varoista on yhdysvaltalaisissa osakkeissa. Suomalaisten yh-tiöiden osuus salkusta on seit-semän prosenttia. Voi ajatella, että tämän rahaston rinnasta-minen infrarahastoihin vastaa omenien vertaamista pääry-nöihin.

Esimerkiksi Morningstar luo-kittelee rahaston luonnonvara-rahastoksi. Rahastosijoittajalle tämä on oiva muistutus siitä, että rahastojen erot voivat olla huomattavia, vaikka vertailu-ryhmä olisi sama.

Vertailuryhmänsä vakaimmat Taulukkoon on poimittu vertailuryhmänsä tasaisimmin kehittyneet rahastot. Rahaston nimi UB EM Infra A UB Infra A LähiTapiola Infra Pictet-Timber P USD

Tuotto, %, 3 v. p.a. 8,7 7 6 8,5Volatiliteetti, 12 kk 11,3 9,4 9,6 15,3Juoksevat kulut, % 1,80* 1,4 1,51 2,02Suurimmat sijoitukset International Container Dominion Resources Inc/Va, CMS Energy Corp, Weyerhaeuser Co, Terminal Services Inc, American Water Works Co Inc, American Water Works Co Inc, Potlatchdeltic Corp, Cia de Saneamento Basico do Severn Trent PLC, KoninklijkeVopak NV, Rayonier Inc, Estado de Sao Paulo, Transurban Group, Infrastrutture Wireless Italiane SpA, West Fraser Timber Co Ltd, Airports of Thailand PCL, KoninklijkeVopak NV ACS Actividades de Suzano Papel E CLP Holdings Ltd, Construccion y Servcios SA Celulose SA SATS Ltd Lähde: Rahastoraportti ja rahastoyhtiöt. *Rahasto voi periä lisäksi tuottosidonnaisen palkkion

tuottaneet vakaata kassavirtaa yli syklin ja jotka tarjoavat omistajilleen hyvää osinko-tuottoa. Toisaalta esimerkiksi satamien ja lentokenttien käyttöasteet putoavat, kun taloudellinen toimeliaisuus vähenee. Suh-danteilla on merkitystä myös infran raken-tajille, koska investointeja saatetaan lykätä talouskasvun hiipuessa. Investointien tarve ei kuitenkaan katoa, minkä vuoksi näiden yritysten pitkän ajan näkymät py-syvät lupaavina.

LähiTapiola Infra on aktiivisesti hoi-dettu osakerahasto, jonka kaikkein suurim-pienkin sijoitusten osuus jää alle kolmen prosentin rahaston salkusta. Miksi varat ovat maailmalla näin pieninä palasina?

– Yksi syy on se, että pidämme tärkeänä riskienhallintaa ja sijoitusten hyvää hajau-tusta sekä eri toimialoille että maantieteel-lisille alueille. Monet infrastruktuuriyri-

tykset toimivat paikallisesti, minkä vuoksi sijoitamme samoja palveluita tarjoaviin yrityksiin useammassa maassa. Merkitystä on silläkin, ettei meillä ole erikseen kehit-tyviin talouksiin keskittyvää infrarahastoa. Rahaston varoista oli tammikuun lopussa kehittyvissä talouksissa vajaat 25 pro-senttia. Euroopassa oli varoista lähes 50 ja Yhdysvalloissa noin 22 prosenttia.

Rahastolla on peräti kuusi salkunhoi-

tajaa. Miksi tarvitaan niin monta?– Meillä salkunhoito on aidosti ryhmä-

työtä. Kullakin salkunhoitajalla on omat toimialavastuunsa, joita hän seuraa glo-baalisti. Kukin nostaa vastuualueeltaan sijoitusideoita, jotka esitellään kollegoille ja käydään läpi yhteisessä kokouksessa. Eh-dotus voidaan hyväksyä tai hylätä tai salkun-hoitaja voi saada evästyksen lisätiedon han-kintaan. Kokouksessa päätetään myös siitä, missä rahastossa sijoitusidea toteutetaan.

Miksi hyväksi todettua ideaa ei käytetä useammassa rahastossa?

– Tässä on ajateltu meidän varainhoito-asiakkaitamme, jotka saattavat omistaa osuuksia useammasta rahastosta. Jos saman yhtiön osakkeita olisi useammassa rahastossa, heidän salkkuihinsa saattaisi syntyä yllättäviä riskikeskittymiä.

HELENA RANTA-AHO

Infran salkusta oli vuodenvaihteessa

sijoitettu 33 prosenttia julkispalveluyhtiöihin.


OSAKERAHASTOTSuomi Seligson & Co Suomi Indeksirahasto A 10,7 13,7 1,4 7 14,2 0,1 0,46Seligson & Co OMX Hki 25 pörssinot. rah. 11,1 13,7 2,6 4 14,7 0,2 0,16Taaleri Arvo Markka Osake A 8,9 13,0 −5,5 14 13,3 −0,4 1,22UB HR Suomi K 9,6 13,0 0,4 12 12,5 0,1 0,77LähiTapiola Osinko Suomi A 7,9 12,3 4,4 27 12,5 0,4 1,50Luokka keskimäärin 8,3 10,1 −1,6 13,6 −0,1 OMX Helsinki CAP GI 10,8 12,9 1,5 13,8 0,1 Pohjoismaat Nordea Priv. Bank. Norsk Aksje Portefølj. A 9,3 20,2 8,9 18 6,8 1,4 1,50Dividend House Nordic Small Cap B 9,3 13,7 5,6 15 14,0 0,4 1,70Nordea Nordic Small Cap A K 10,5 11,6 −2,2 8 12,3 −0,2 1,60Nordea Swedish Ideas Equity 9,0 −1,3 15,6 −0,1 1,50Evli Pohjoismaat B 10,6 8,7 0,9 3 14,1 0,1 1,60Luokka keskimäärin 7,1 7,1 −0,2 13,5 0,0 MSCI Nordic (Daily TR USD Net) 4,9 5,7 0,0 13,8 0,0 Eurooppa Fourton Hannibal 4,5 16,5 1,2 20 14,7 0,1 0,64Aurejärvi European Small & Mid Cap R 5,3 10,5 −3,7 30 9,0 −0,4 1,80Nordea Euroopan Pienet Yhtiöt K 11,1 10,1 1,9 9,6 0,2 1,62Säästöpankki Eurooppa 8,3 8,8 3,0 5 15,5 0,2 1,83Seligson & Co Eurooppa Indeksirahasto A 5,4 8,1 4,0 16 10,8 0,4 0,46Luokka keskimäärin 4,9 6,1 −3,3 12,5 −0,2 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 4,6 6,8 1,1 12,8 0,1 Pohjois-Amerikka OP-Amerikka Kasvu A 15,4 16,0 21,5 0,8 1,80Seligson & Co P-Amerikka Indeksirah. A 13,7 13,8 10,5 15 15,3 0,7 0,43OP-Amerikka Indeksi II 13,6 12,7 11,6 6 15,9 0,8 0,20SEB North America Index B 13,2 12,4 11,2 8 15,9 0,7 0,41eQ USA Indeksi 1 K 13,9 12,4 11,0 1 16,2 0,7 0,38Luokka keskimäärin 10,3 10,3 7,6 15,8 0,5 MSCI North America (Daily TR USD Net) 13,6 12,8 11,5 16,8 0,7 Japani Evli Japani 9,5 7,9 −14,6 2 16,3 −0,9 1,60Danske Invest Japani Osake 9,6 7,7 −5,4 4 16,1 −0,3 1,50eQ Japani Indeksi 1 K 8,8 7,3 −4,4 3 15,0 −0,3 0,50OP-Japani 12,4 7,1 −6,6 1 21,2 −0,3 1,95Nordea Japani A K 6,9 6,1 −7,6 5 15,3 −0,5 1,00Luokka keskimäärin 9,4 7,0 −6,5 17,0 −0,4 MSCI Japan (Daily TR USD Net) 9,3 7,8 −4,0 17,4 −0,2 Kehittyvät markkinat OP-Venäjä 10,5 21,7 3,7 34 20,3 0,2 2,56SEB Russia Fund 6,9 20,7 0,4 41 20,1 0,0 Seligson & Co Russian Prosp. Fund Euro 5,8 20,7 −8,9 43 20,4 −0,4 1,60Evli Venäjä B 5,6 20,1 0,5 47 20,6 0,0 2,75Nordea 1 - Latinalainen Amerikka BP 6,4 19,9 6,8 44 23,2 0,3 1,94Luokka keskimäärin 6,4 11,3 −4,9 16,1 −0,3 MSCI Em. Markets (Daily TR USD Net) 8,2 13,2 −3,6 14,6 −0,2 Maailma HCP Focus 19,5 23,8 18,8 4 28,1 0,7 1,15Danske Invest Kestävä Arvo Osake 16,4 16,7 12,9 1 13,8 1,0 1,45LähiTapiola Kasvu 10,2 14,4 10,3 15 15,5 0,7 1,50eQ Sininen Planeetta 1 K 9,4 13,9 10,0 28 19,2 0,5 1,55Nordea 1 - Ilmasto ja Ympäristö BP 9,1 13,2 1,4 17 14,5 0,1 1,79Luokka keskimäärin 8,1 8,6 3,1 12,8 0,3 MSCI World Index (TR USD Net Dividend) 10,7 10,9 7,4 13,2 0,6 YHDISTELMÄRAHASTOT Eurooppa Evli Suomi Mix B 5,3 5,7 1,3 3 5,4 0,3 1,83SEB Finland Optimum B 5,5 5,7 0,6 1 8,8 0,1 1,30SEB European Optimum B 5,2 5,3 1,1 2 8,1 0,2 1,30Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä 3,5 4,3 −3,5 4 6,8 −0,5 1,70Säästöpankki Korko Plus 2,8 2,3 −1,2 5 5,0 −0,2 1,11Luokka keskimäärin 4,7 4,8 0,0 7,0 0,0 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 4,6 6,8 1,1 12,8 0,1

Maailma LähiTapiola Maailma 80 7,0 8,9 3,0 17 7,5 0,4 1,21Taaleri Allokaatio 100 A 6,0 8,5 −0,4 13,1 0,0 1,34LähiTapiola 2045 7,0 8,2 2,7 3 8,7 0,3 1,26LähiTapiola 2035 7,0 8,0 3,2 4 8,3 0,4 1,19Danske Invest Tavoite 2030 K 6,8 7,9 −1,4 13 9,9 −0,1 1,84Luokka keskimäärin 4,4 4,4 −0,1 6,4 0,0 MSCI World Index (TR USD Net Dividend) 10,7 10,9 7,4 13,2 0,6

MUUT RAHASTOT AJ EAB Value Hedge C 9,0 10,9 −1,5 1 9,7 −0,1 1,50SEB Listed Private Equity 5,2 10,5 4,6 6 14,8 0,3 eQ Hoivakiinteistöt 8,7 9,7 9,2 3 0,2 38,6 2,00eQ Liikekiinteistöt 9,5 7,2 0,6 13,1 1,98FIM Asuntotuotto A 6,2 5,6 0,6 10,1 1,66Luokka keskimäärin 1,9 3,9 1,9 4,5 3kk Euribor -indeksi −0,1 −0,3 −0,3 0,0

KORKORAHASTOT Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue) Säästöpankki Pitkäkorko 3,1 1,1 0,9 11 3,2 5,0 0,61OP-Reaalikorko 1,8 0,9 0,5 19 3,5 0,53Aktia Inflation Bond+ 1,4 0,9 0,3 20 2,8 8,5 0,65Nordea Pro Euro Obligaatio 3,4 0,9 1,9 2 2,7 7,8 0,30Aktia Government Bond+ 2,7 0,8 2,1 9 1,8 6,2 0,40Luokka keskimäärin 2,4 0,5 1,5 2,7 JPM EMU Government Bond Index 3,2 0,4 0,8 3,3 Pitkän koron rahastot (Luokitellut yrityslainat, euroalue) eQ Euro Investment Grade 1 K 3,0 3,5 −0,4 9 1,3 3,9 0,65Aktia Corporate Bond+ 3,1 3,0 0,1 3 1,6 4,6 0,65Evli Yrityslaina B 2,5 3,0 −0,9 12 1,2 3,9 0,85Danske Invest Kompassi Korko K 2,9 2,9 0,5 17 1,7 3,9 0,90LähiTapiola Yrityskorko 2,7 2,8 0,0 10 1,6 4,3 0,70Luokka keskimäärin 2,1 1,8 −0,2 1,5 BofA Merrill Lynch Euro Corporate Index TR 2,7 2,2 0,9 1,7 Pitkän koron rahastot (Korkeariskiset yrityslainat, euroalue) Nordea Euro Yrityslaina Plus A K 4,7 7,3 0,7 4 2,9 4,3 1,00Taaleri Korkeammat Korot A 6,1 −2,0 2,0 1,25eQ High Yield 1 K 3,6 6,0 −0,8 7 2,6 3,8 0,90OP-High Yield 3,6 5,5 0,9 5 2,3 0,83Evli High Yield Yrityslaina B 3,9 5,4 −0,5 1 2,2 2,9 0,95Luokka keskimäärin 3,3 4,9 −0,3 2,4 BofA Merrill Lynch Euro High Yield Index 3,9 6,0 0,7 2,6 Pitkän koron rahastot (Kehittyvät markkinat) eQ Keh. Markk. Yrityslaina Paikallisv. 1 K 5,7 5,9 4,8 5 6,6 3,7 1,22Danske Inv, Em. Mark. Debt HC, EUR W h 5,7 0,2 10,1 1,04Aktia Em. Mark. Loc. Curr. Frontier Bond+ A 5,5 0,9 4,6 2,4 1,49Aktia Emerging Market Bond+ 3,4 5,2 −1,0 7 4,4 6,5 0,90Danske Invest Em Markets Debt 4,0 5,1 −0,5 2 10,1 6,3 1,17Luokka keskimäärin 3,0 4,4 −0,6 4,6 Merrill Lynch Em. Mark. Sov. & Credit TR 4,8 5,4 −3,2 6,7 Rahamarkkinarahastot Taaleri Parkki A 0,4 0,1 0,1 2 0,0 0,11OP-Euro 0,0 0,0 −0,2 4 0,2 0,09Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA 0,1 −0,1 −0,2 3 0,0 0,3 0,18eQ Lyhyt Korko 1 K −0,1 −0,2 −0,4 5 0,0 0,2 0,24OP-Dollari A 4,6 −0,4 9,2 1 6,1 0,52Luokka keskimäärin 1,7 −0,1 2,9 2,1 3kk Euribor -indeksi −0,1 −0,3 −0,3 0,0 Muut lyhyen koron rahastot Aktia Em. Market Local Currency T-Bill+ 3,2 2,7 3,2 16 5,4 0,2 1,20Nordea Korkotuotto A 0,7 2,1 −2,9 3 2,0 0,9 0,60Nordea Private Banking FRN B −1,3 1,6 0,3 18 5,2 0,17UB Korko Plus 1,6 0,5 0,5 0,35Säästöpankki Lyhytkorko 1,3 1,3 0,3 2 0,3 0,5 0,47Luokka keskimäärin 0,3 0,6 −0,4 1,2 3kk Euribor -indeksi −0,1 −0,3 −0,3 0,0

rahastot | data

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks. 5 v. 3 v. 1 v. edell. Vol. riski kulut 3 v. Sharpe 1 v.

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks. 5 v. 3 v. 1 v. edell. Vol. riski kulut 3 v. Sharpe 1 v.

Tuotto Sij. Riski Du- Juoks. 5 v. 3 v. 1 v. edell. Vol. raa kulut 3 v. tio

LÄHDE: SUOMEN SIJOITUSTUTKIMUS OY

Rahastot on jaoteltu Rahastoraportin omaisuusluokkien mukaan. Listauksessa näkyvät rahastot ovat kunkin omaisuusluokan viisi parhaiten pärjännyttä rahastoa kolmen vuoden puhtaan tuoton mukaan. Rankkaus ei huomioi rahaston riskiä.

HU

OM

! Ain

eist

o pe

rust

uu ra

hast

orap

ortin

alu

stav

aan

data

an. 5.3.2019


suunnat | data

ASUNNOT

Vuokrat nousivat yli pari prosenttiaTILASTOKESKUKSEN mukaan asun-tojen vuokrat nousivat vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä 2,3 prosenttia verrattuna vuoden 2017 vastaavaan neljännekseen. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,3 prosenttia: pää-kaupunkiseudulla 2,5 prosenttia ja muualla Suomessa 2,2 pro-senttia. ARA-asuntojen vuokrien

nousu koko maassa oli 2,4 pro-senttia.

Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 13,20 euroa ne-liömetriltä, ARA-rahoitteisten 11,89 euroa. Edelliseen vuosinel-jännekseen nähden nousua oli va-paarahoitteisissa asunnoissa 0,5 prosenttia ja ARA-asunnoissa 0,3 prosenttia.

AS

UN

NO

T J

A K

OR

OT:

LÄ

HD

E T

ILA

ST

OK

ES

KU

S,

KO

ON

NU

T S

UO

ME

N R

AH

AT

IET

O. T

ALL

ET

UK

SE

T: L

ÄH

DE

SU

OM

EN

RA

HA

TIE

TO

. PÖ

RS

SIK

UR

SS

IT: L

ÄH

DE

NA

SD

AQ

HE

LSIN

KI

5 000 €

4 000 €

3 000 €

2 000 €

1 000 €

0 €

Kaksioiden neliöhintojen kehitys

■ Q4 2017 ■ Q4 2018

Hel

sink

i

Jyvä

skyl

ä

Kot

ka

Laht

i

Porv

oo

Rau

ma

Rova

niem

i

Tam

pere

Turk

u

Vanhojen osake-

huoneistojen

velattomat

keskineliöhinnat.

0,5

0,4

0,3

0,2

0,1

0 %

-0,1

-0,2

-0,3

-0,4

-0,5

KESKIKOROT KUUKAUSITTAIN

■ Euribor 12 kk ■ Euribor 3 kk

Euribor-korot ovat kuukausikeskiarvoja. Euribor-korot lasketaan euroalueella toimivien parhaiksi luokiteltujen suurten pankkien (n. 50 kpl) klo 12 Suomen aikaa antamien noteerausten pohjalta. Suomesta laskennassa on mukana Nordea. Laskennassa jätetään 15 % alimmista ja ylimmistä tarjouksista huomioimatta, ja lopuista lasketaan painottamaton keskiarvo.

02/

170

3/17

04/

170

5/17

06/

170

7/17

08/

170

9/17

10/1

711

/17

12/1

70

1/18

02/

180

3/18

04/

180

5/18

06/

180

7/18

08/

180

9/18

10/1

811

/18

12/1

80

1/19

02/

19

-0,308 %

-0,108 %

5 000 € 50 000€ 3 kk 12 kk 3 kk 12 kk p.a. p.a. p.a. p.a.

Aktia Pankki Oyj 0,00 0,00 0,10 0,10Hypo 0,30 0,30 0,30 0,30Bigbank 0,60 0,85 0,60 0,85Danske Bank 0,00 0,00 0,00 0,30Evli Pankki 0,00 0,10 0,00 0,10Handelsbanken** 0,00 0,00 0,00 0,00OP Helsinki 0,00 0,15 0,00 0,15Nooa Säästöpankki Oy 0,10 0,10 0,10 0,20Nordea 0,00 0,05 0,00 0,10S-Pankki 0,00 0,00 0,00 0,00Suupohjan Op* 0,00 0,10 0,00 0,15Ålandsbanken 0,00 0,00 0,00 0,20

*POPpankki, **sijoitustili Pankkien määräaikaistalletustarjoukset 1.3.2019. Talletustuotto on ilmoitettu vuosituottona (% p.a.).

MÄÄRÄAIKAISTALLETUKSET

PÖRSSIT

OMX Hki PI

1.10.

2018

1.11.

2018

3.12

.20

18

2.1.

2019

1.2.

2019

1.3.

2019

12 000

11 000

10 000

9 000

8 000

Euro Stoxx 50

1.10.

2018

1.11.

2018

3.12

.20

18

2.1.

2019

1.2.

2019

1.3.

2019

3 500

3 250

3 000

2 750

2 500

SP 500

1.10.

2018

1.11.

2018

3.12

.20

18

2.1.

2019

1.2.

2019

1.3.

2019

3 000

2 900

2 800

2 700

2 600

2 500


KONGLOMERAATIT OVAT suuria monialayrityksiä, eräänlaisia yritysmaailman dinosauruksia. Ne ovat isoiksi kasvaneita, mutta sijoitus-maailman evoluution myötä niistä on tullut yhä harvinaisempia.

Erään määritelmän mukaan yhtiö on konglomeraatti, jos sillä on vähintään kaksi toisistaan täysin poikkeavaa liiketoimintaa. Näin määriteltynä esimerkiksi Disney on

monialayhtiö, sillä se harjoittaa muun muassa risteilymatkabisnestä ja omistaa urheiluun keskittyneen tv-kanavan. Disneyn kaikki liike-toiminnat kuitenkin liittyvät samaan teemaan: viihteeseen ja vapaa-

aikaan. Tässä artikkelissa käsitellään pääasiassa sellaisia yhtiöitä,

joiden eri liiketoimintayksiköillä ei ole mitään yhteistä teemaa.

Erikoistumisen edut katoavat

Yritysten tyypillisenä tavoitteena on ollut keskittyä tarkasti määriteltyyn toimialaan, jossa niillä on edellytyksiä me-

nestyä. Monen eri toimialan yhdistämisen saman yh-tiön johdon alle voidaan nähdä heikentävän erikoistu-

misen myötä tulevia etuja. Sijoittajan näkökulmasta monialayhtiöiden ongelmana on se, että eri toimialojen liike-

toiminnan luonne voi poiketa toisistaan niin paljon, että yhtiön tuloksenteko-

kykyyn liittyvät arvostuskertoimet poikkeavat liiketoimintayk-

siköittäin. Yhtiön osat tulisi siis arvioida

irralli-

analyysi | monialayhtiöt

Yritysmaailman dinosaurukset

eli jättimäiset monialayhtiöt

käyvät yhä harvinaisemmiksi.

Parhaimmillaan ne tarjoavat

hajautusta kohtuullisella

arvostustasolla, mutta pahimmillaan

ne kadottavat erikoistumisen

myötä saavutetut edut.

Sukupuuton


sina kokonaisuuksina. Tällöin herää ymmärrettävästi kysymys siitä, miksi eri osat ovat osa samaa konsernia.

Toinen huoli sijoittajan näkökulmasta on se, että monialayhtiöt saattavat laajentua yhä uusille toimialoille. Tällöin yhtiön tulevai-suuden menestystä on hyvin vaikea arvioida yhtiön aiempiin suorituk-siin peilaten.

Trendinä rönsyjen divestointi

Trendinä on ollut monialaisten yhtiöiden jakautuminen selkeästi rajattuihin toimialoihin erikoistuneisiin yhtiöihin. Tätä ovat ajaneet myös monet niin sanotut aktivistisijoittajat, kuten Cevian Capital, joka sai äskettäin julkisuutta Suomessakin yhtiön ostettua osuuden Nordeasta.

Monialayhtiöiden keskittyminen yhteen toimialaan voi ta-pahtua myymällä toissijainen toimiala kyseisen alan yhtiölle tai listaamalla eri toimialojen yhtiöt omina yhtiöinään. Jäl-kimmäistä tapaa käytti esimerkiksi brittiläinen teollisuuden materiaalitoimittaja Cookson vuonna 2012. Cookson irrotti erikoiskemikaalitoimintansa itsenäiseksi yh-tiöksi nimeltä Alent, ja Cooksonin osakkeenomistajat saivat tämän uuden yhtiön osakkeita. Jäljelle jäänyt Cookson nimettiin uudelleen Vesuviukseksi. Vuonna 2015 Alent päätyi yhdysvaltalaisen aktivistisijoittajan ostamana ulos pörssistä. Tämäkään ei ole poikkeuksellista. Toi-minnaltaan fokusoituneet yhtiöt ovat potentiaalisia yritysjärjestelyiden kohteita.

Siinä missä yhteen toimialaan keskit-

partaalla TEKSTI Pekka Aavikko

KUVITUS Harry Haysom / Ikon / LK

Kiinnostavia irtautumisia

monialayhtiöistä ovat olleet

esimerkiksi GE:n spin-off Synchrony

Financial sekä Ebayn spin-off

Paypal.


tyneet yhtiöt voivat voittoa tehdessään laa-jentaa toimintaansa omalla toimialallaan tai palauttaa ylimääräisiä pääomia sijoittajille, voivat monialayhtiöt sijoittaa rahaa jollekin uudelle toimialalle, jossa näkevät sillä het-kellä parhaan tuoton mahdollisuudet. Tämä on monialayhtiöiden vahvuus ja yksi syy si-joittajalle kiinnostua monialayhtiöistä.

Laajentuminen kuitenkin edellyttää yh-tiön johdolta kykyä sijoittaa eri toimialoille. Monilla yhtiöillä ei ole tällä saralla erityisen vahvoja näyttöjä. Kun sijoittajien luottamus yhtiön johdon kykyyn on heikkoa, se näkyy tyypillisesti yhtiön arvostustasossa.

Maltillinen arvostustaso on toinen mah-dollinen syy sijoittajalle kiinnostua moni-alayhtiöistä.

Kolmas syy kiinnostua monialayhtiöistä on seurata jättiyhtiöiden suunnitelmia rön-syistään luopumiseksi tai muutoin jakautu-miseksi. Uuden, mahdollisesti emoyhtiötä merkittävästi pienemmän yhtiön osake ei välttämättä pörssitaipaleensa alussa herätä laajaa kiinnostusta, joten arvostustaso voi tällöin olla houkutteleva. Kiinnostavia ir-tautumisia monialayhtiöistä ovat olleet esi-merkiksi GE:n spin-off Synchrony Financial sekä Ebayn spin-off Paypal.

Eri suuntiin kulkevat monialayhtiöt

Konglomeraatitkin saattavat olla pääosin keskittyneitä jollekin toimialalle. Esi-

merkiksi Berkshire Hathawayn keskiössä oli pitkään vakuutusalan liiketoiminta, mutta yritysostojen myötä toimialakirjo on kasvanut käsittämään esimerkiksi rautatiekuljetukset, lentokoneiden vara-osat, öljyn lisäaineet ja sähköntuotannon. Berkshirellä on myös tavoitteena laajentua uusille toimialoille, mikäli se löytää sopivia

analyysi | monialayhtiöt

Monialayhtiöiden kirjava kenttäDowDuPont (NYSE: DWDP) on kemian alan monialayhtiö, joka syntyi vuonna 2015 jul-kaistusta Dow’n ja DuPontin fuusiosta, joka toteutui lopulta vuonna 2017. Dow’n historia ulottuu yli sadan ja DuPontin yli 200 vuoden taakse. Pian jättifuusion jälkeen yhtiö il-moitti jakautuvansa kolmeen osaan. Uusi Dow Chemical -yhtiö irtautuu kokonaisuu-desta arviolta tämän vuoden huhtikuussa ja maataloudelle siemeniä ja torjunta-ai-neita myyvä, Cortevaksi nimetty yksikkö kesäkuussa. Jäljelle jäävä yhtiö pitää nimen DuPont, ja sen toimialana tulee olemaan muovi, rakennusmateriaalit ja elintarvik-keiden lisäaineet.

Brookfield Infrastructure Partners (NYSE:

BIP) on infrastruktuurin omistamiseen ja operointiin keskittynyt yhtiö. Monialaista on kuitenkin se kirjo, johon BIP on ollut valmis

sijoittamaan. Se on omistanut metsää, sa-tamia, sähkönsiirtoverkkoja ja kännykkä-mastoja. Yhtiö on onnistunut tekemään op-portunistisia sijoituksia esimerkiksi osta-malla konkurssiin menneeltä yhtiöltä aust-ralialaisia satamia. Viime vuonna yhtiö myi omistuksensa chileläisestä sähkönsiirtover-kosta yli miljardilla dollarilla.

Viimeaikaisiin ostoihin sisältyy 21 000 kilometriä kaasunjakeluverkkoa Kolum-biassa sekä AT&T-operaattorin myymät 31 datakeskusta, joista yli puolet sijaitsevat Yhdysvalloissa. Noin viiden prosentin osin-kotuotto on erittäin vakaa, ja yhtiö on kas-vattanut osinkoaan systemaattisesti. Sijoit-tajan kannattaa kuitenkin huomioida, että yhtiömuodosta sekä Suomen ja Yhdysval-tojen välisestä verosopimuksesta johtuen BIP:n osingot tulkitaan Suomessa ansiotu-loiksi.

Berkshire Hathaway (NYSE: BRK.B) on si-joittajalegenda Warren Buffettin luotsaama monialayhtiö, jonka merkittävimmät liike-toiminnat liittyvät vakuutusalaan, rautatie-liiketoimintaan, energiantuotantoon, eri-koiskemikaaleihin sekä lentokoneiden va-raosiin. Yhtiön toimintaperiaatteisiin on kuulunut, että se ei myy kokonaan omista-miaan yhtiöitä. Yhtiön ”ongelmana” on, että sille on kertynyt yli sadan miljardin dollarin kassa, kun matalien korkojen vallitessa se ei ole pystynyt tekemään yritysostoja riit-tävän edullisella hinnalla. Yhtiö on hyvässä asemassa tekemään sijoituksia mahdol-listen markkinahäiriöiden tai yksittäisten yh-tiöiden kriisien ilmetessä.

General Electric (NYSE: GE) on monialayh-tiöiden perikuva. Vuonna 2012 yhtiö oli For-besin Global 2000 -listan neljännellä sijalla.

N DowDuPont syntyi vuonna 2015 Dow’n ja

DuPontin fuusiosta. Pian jättifuusion jälkeen

yhtiö ilmoitti jakautuvansa kolmeen osaan.

E Bolloré on ranskalainen monialayhtiö,

joka toimii muun muassa logistiikkapalve-

luiden, erikoispapereiden valmistuksen, pal-

muöljyn tuotannon ja polttoaineen jakelun

toimialoilla.


Yhtiö on ollut vuosikymmeniä Yhdysvaltain suurimpiin kuuluneita yhtiöitä, kunnes mo-nialakonsernilla ei tuntunut olevan vuosien 2015–2017 aikana enää yhtään tukijalkaa. Näiden kahden vuoden aikana yhtiö käytti osakkeiden takaisinostoihin, osinkoihin ja yritysostoihin paljon enemmän rahaa kuin mitä sen liiketoiminta sekä yritysmyynnit tuottivat.

Lisäksi GE oli panostanut esimerkiksi fos-siilisilla polttoaineilla toimivaan sähkötuo-tantoon, jonka kysyntä laski monilla kes-keisillä markkinoilla. Liiketoiminnan kan-nattavuus oli kriisissä, mikä näkyi yhtiön osakekurssin kaksi vuotta kestäneenä ala-mäkenä. Ongelmista selvitäkseen GE on myynyt liiketoimintojaan, esimerkiksi ju-nakalustoa valmistavan yksikkönsä Wab-tecille sekä sähköistysratkaisuliiketoimin-tansa ABB:lle.

United Technologies (NYSE: UTX) val-mistaa muun muassa rakennusten ilmas-tointilaitteita, kiinteistöjen turvajärjestelmiä sekä lentokoneiden moottoreita. United omistaa Otiksen, joka valmistaa hissejä ja liukuportaita. United on ilmoittanut jakautu-vansa kolmeksi yhtiöksi. Se irrottaa Otiksen omaksi yhtiökseen, joten hissibisnekseen sijoittamisesta kiinnostuneet pystyvät jat-kossa harkitsemaan sijoituskohteeksi toi-mialansa suurinta ja kannattavinta yhtiötä. Lisäksi Unitedista on irtautumassa kiinteis-töihin liittyvä liiketoiminta omaan yhtiöönsä. Yhtiön jakautumisen odotetaan tapahtuvan vuonna 2020.

Danaher (NYSE: DHR) on teollisuuden ja terveydenhuoltoalan tuotteita valmistava monialayhtiö. Yhtiö valmistaa esimerkiksi laitteita veden laadun mittaamiseen, op-

tiikkaa mikroskooppeihin ja hammasimp-lantteja. Danaher omistaa myös Pantone-värijärjestelmän omistavan yhtiön. Danaher on ollut hyvin kannattava ja hyvin johdettu yhtiö, joten sen osakkeen arvostustasokin on tyypillisesti varsin korkea.

Bolloré (Pariisi: BOL) on ranskalainen, Bol-

lorén perheen hallitsema monialayhtiö. Se toimii muun muassa logistiikkapalveluiden, erikoispapereiden valmistuksen, palmu-öljyn tuotannon ja polttoaineen jakelun toi-mialoilla. Bolloré omistaa myös osuuden mediayhtiö Vivendistä, joka puolestaan omistaa yhden merkittävimmistä levy-yh-tiöistä, Universal Music Groupin. UMG on kasvanut muun muassa lisääntyneiden streaming-tulojen ansiosta.

yritysostokohteita. Monet muut moniala-yhtiöt kulkevat päinvastaiseen suuntaan ja jakautuvat pienemmiksi yhtiöiksi keskit-tyen valituille toimialoille.

Helmikuun 25. päivä GE ilmoitti myy-vänsä biolääketieteen yksikkönsä Dana-herille. Kauppahinta on yli 20 miljardia dollaria. Usein yrityskauppailmoitusten

myötä ostavan yhtiön kurssi laskee, mutta nyt sekä myyjän että ostajan pörssikurssit nousivat merkittävästi yritysjärjestelyä koskeneen ilmoituksen jälkeen. Vaikeuk-sissa ollut GE saa kaupasta rahaa, jolla paikata tasettaan. Danaher puolestaan saa kaupassa GE:n terveydenhuoltobisneksen nopeimmin kasvavan osan. Vakautta ta-

voitteleva GE puolestaan pitää itsellään terveydenhuollon kuvantamiseen liittyvät liiketoiminnot, jotka ovat hitaammin kasvavaa, mutta pitkiä huoltosopimuksia sisältävää ja siten varsin vakaata liiketoi-mintaa. Danaher profiloituu tuoreen yri-tysoston myötä entistä vahvemmin tervey-denhuoltoalan yhtiöksi.

Hajautusta eri toimialoille

Monialayhtiöt voivat parhaimmillaan tar-jota yhden sijoituksen kautta hajautusta eri toimialoille, vieläpä kohtuullisella arvos-tustasolla. Pahimmillaan konglomeraat-tiin sijoittava saattaa päätyä ajan myötä omistamaan uusia ja heikosti kannattavia toimialoja.

Lisäksi monialaisten yhtiöiden liiketoi-minnan seuraaminen ja analysointi voi olla vaikeampaa verrattuna usean yksittäisen yhtiön seuraamiseen. Monialayhtiöistä irtautuvat liiketoimintayksiköt voivat olla emoyhtiöitään helpommin analysoi-tavissa, ja itsenäisinä yhtiöinä ne voivat päätyä todennäköisemmin yritysjärjeste-lyjen kohteiksi. Uuden yhtiön pörssitaipa-leen alussa irtautuneen yhtiön arvostus-taso voi myös olla houkutteleva. ■

Kirjoittaja julkaisee myös omaa, ulkomaille sijoittamista käsittelevää verkkopalvelua Rikastin.fi.


tutkimus | sijoittajan velvollisuudet

Oikeustapaus #1: KKO 2015:93

SIJOITTAJA menetti Lehman Brothersin takaamaan obligaatioon si-joittamansa puoli miljoonaa euroa, kun konserni hakeutui yrityssanee-raukseen syksyllä 2008. Sijoittajalle annetussa markkinointiesitteessä ei mainittu niin sanottua liikkeeseenlaskijariskiä eli että sijoitetun pääoman voi menettää, jos liikkeeseenlaskija ajautuu maksukyvyt-tömäksi. Päinvastoin markkinointiesitteessä luki, että “huonoimmas-sakin tapauksessa sijoittaja saa eräpäivänä koko sijoittamansa pää-oman takaisin (pl. merkintäpalkkio)”. Riski mainittiin vain sijoittajalle annetussa 217-sivuisessa, englanninkielisessä esitteessä, johon mark-kinointiesite kehotti tutustumaan. Sitä ei ollut myöskään sijoittajan esittelytilaisuudessa näkemässä PowerPoint-esityksessä.

Käräjäoikeus hylkäsi kanteen, mutta hovioikeus katsoi, että sijoi-tustilaisuudessa olisi tuotteen tarjoajan tullut selvästi tuoda esille laa-jaan aineistoon tutustumisen tarve. Hovioikeus totesi, että sijoittaja ei todennäköisesti olisi tehnyt sijoitusta lainarahalla, mikäli olisi tiedos-tanut mahdollisuuden pääoman menettämiseen. Korkein oikeus ei muuttanut tuomiota kuin vahingonkorvaussumman osalta.

Oikeustapaus #2: KKO 2010:25

SIJOITTAJA oli tehnyt vuonna 1998 eläkevakuutussopimuksen, jonka solmimisen yhteydessä esitetyssä tarjouslaskelmassa kerrottiin elä-kerahaston suuruudet sijoittajan jäädessä eläkkeelle neljän, viiden ja kymmenen prosentin vuosikasvuilla. Laskelman yhteydessä todet-tiin, että siinä oli otettu huomioon hallinnointi- ja varainhoitokulut. Laskelmassa ei kuitenkaan todellisuudessa huomioitu vakuutusyh-tiölle itselleen maksettavaa yhden prosentin vuotuista hallinnointi-kulua vaan ainoastaan niiden rahastojen kulut, joihin vakuutusyhtiö sijoitti rahat.

Korkein oikeus päätti äänestyksen jälkeen käräjäoikeuden ja ho-vioikeuden tavoin, että sijoittajalle annetut tiedot olivat olleet puut-teellisia ja harhaanjohtavia ja että yhden prosentin hallinnointikuluja ei saanut periä. Korkeimman oikeuden vähemmistö oli sitä mieltä, että vaikka sijoittajan saamien tietojen pohjalta ei ole ollut saata-vissa täsmällistä tietoa kulujen vaikutuksesta tuottoon, oli selvää, että hallinnointikuluja peritään. Näin ollen vakuutusyhtiö ei mene-tellyt lainvastaisesti.


Huhtikuun 11

Inhimillisyys luo riskejä

PERUSLÄHTÖKOHTA ON yksinkertainen: sijoittajan tulee paitsi lukea tuotteesta saa-mansa tieto myös sisäistää se. Tätä varten tiedon pitää olla ymmärrettävässä muo-dossa. Oikeuskäytännön perusteella sijoit-taja voi pääsääntöisesti luottaa tuotteen tarjoajan PowerPoint-materiaaleihin tai suulliseen kertomaan siitäkin huolimatta, että se olisi ristiridassa tai puutteellista vi-ranomaisen tarkastamaan viralliseen esit-teeseen nähden.

Jos sijoittaja on saanut kaiken tarvitse-mansa materiaalin, hän tekee valinnan sen lukemisesta. Monisatasivuisten esitteiden suhteen on helppo tehdä kustannushyö-tyanalyysi, jonka perusteella kaikkea ei kannata lukea. Ylioptimistisuus ja yliluot-tamus voivat johtaa hätiköityyn sijoitus-päätökseen.

Sijoituksia pitää seurata

Luki materiaalin osittain tai kokonaan, sijoittaja voi olettaa tietävänsä tarpeeksi, vaikka tosi-asiassa ei ole ymmär-tänyt materiaalia oikein tai lainkaan. Kulut ja riskit saatetaan sekoittaa ja kuvitella riski vain mah-dollisen tuoton menettämi-seksi. Tuotteiden tarjoajien intresseissä on myydä tuot-teita ja korostaa niiden hyviä puolia. Suosittu tuote saattaa suosionsa takia vaikuttaa tur-

valliselta pintapuolisella tutustumisella.Ihminen välttelee epämiellyttäviä

asioita, mikä näkyy esimerkiksi taipumuk-sena seurata sijoituksia enemmän hyvissä markkinatilanteissa kuin huonoissa. Sijoi-tuksia ei myöskään välttämättä seurata, jos on sijoitustilanteessa saatu valheellinen kuva pääoman turvasta. Jos taas sijoitus on tehty ilman, että sijoittaja on ymmärtänyt kaikkea annettua tietoa, voivat vuositie-dotteet ja muut tiedonannot sijoituksesta olla liian monimutkaisia ja epäselviä.

Kun vielä otetaan huomioon se, että rek-lamaatio tiedonantovirheestä tulee tehdä kohtuullisen nopeasti virheellisen tiedon-annon jälkeen, se jää helposti tekemättä.

Viivyttely voi tulla kalliiksi

Sijoittajan inhimillisistä taipumuk-sista voi olla huomattavia seu-

rauksia: Vakuutuslautakunta on joissakin tapauksissa tul-

kinnut reklamaatioaikaa löyhemmin, mutta Ar-vopaperilautakunta on aina katsonut, että rekla-maatioajan ylittäminen

johtaa hyvityksen menet-tämiseen. Vitkuttelu tulee

pahimmassa tapauksessa kalliiksi. ■

Lähde: Marja Luukkosen väitöskirja Sijoittajan velvol-lisuudet. Helsingin yliopisto 2018.

Velvollisuudet ennen kaikkea HELSINGIN yliopistossa tarkastetussa oikeustieteen väitöskirjassa Marja

Luukkonen selvitti sijoittajan velvol-lisuuksia sekä rajanvetoa sijoittajan ja sijoitustuotteen tarjoajan velvolli-suuksien välillä.

Oikeustieteen tohtori, kauppatie-teiden maisteri Marja Luukkonen, mitkä ovat yksityisen sijoittajan tär-keimmät velvoitteet sijoitustuotetta ostaessa?

– Tärkein on selonottovelvollisuus. Sijoittajan täytyy tutustua materiaa-liin, joka sijoitustuotteesta annetaan. Lähtökohta on se, että kaikkeen an-nettuun materiaaliin tulee tutustua.

Hyvin tärkeä on myös sijoittajan tiedonantovelvollisuus. Tätä varten sijoittajan on annettava rehellistä ja totuudenmukaista tietoa sijoitus-kokemuksestaan ja riskinottokyvys-tään.

Ongelmatilanteessa sijoittajalla on varsin ankara reklamaatiovel-vollisuus. Jos sijoittaja esimerkiksi kokee, että hänelle on annettu vir-heellistä tai puutteellista tietoa si-joitustuotteesta, hänen tulee tehdä reklamaatio sijoitustuotteen tarjoa-jalle kuukauden sisällä siitä, kun hän tulee virheestä tietoiseksi.

Mitä sijoittajan tulisi tietää sijoi-tustuotteen tarjoajan velvollisuuk-sista?

– Sijoittajan on hyvä tiedostaa, että tuotteen tarjoajan on annettava tietoa sijoitustuotteesta. Lisävelvoit-teena on soveltuvuus- ja asianmukai-suusarviointien tekeminen eli tuot-teen tarjoajan on arvioitava, onko tuote sijoittajalle soveltuva tai asian-mukainen. Tämä tehdään sijoittajan omaksi parhaaksi; kysymyksiä ei esi-tetä kiusallaan.

Mitä sijoittajan tulee tehdä, jos riskit toteutuvat puutteellisten tie-tojen vuoksi?

– Sijoittajan tulee ottaa välittö-mästi yhteyttä sijoitustuotteen tarjoa-jaan. Reklamaatiossa tarvitsee kertoa vain, millaisesta virheestä on kyse ja koska se on tapahtunut. Aluksi ei tarvitse vaatia vahingonkorvausta tai muuta hyvitystä vaan ainoastaan tuoda virhetilanne tarjoajan tietoon.

Marja Luukkonen

selvitti väitöskirjassaan

rajanvetoa sijoittajan ja

sijoitustuotteen tarjoajan

velvollisuuksien välillä.

TIM

O P

OR

TH

AN

Sijoittajalla on monta tapaa astua harhaan sijoitustuotteiden

kanssa. Marja Luukkonen esittelee väitöskirjassaan seitsemän

syytä sille, miksi sijoitustuotteen tarjoajan tiedonantovelvollisuus

epäonnistuu ja sijoittaja laiminlyö selonottovelvollisuutensa.

Epäselviä tapauksia on puitu vuosia eri oikeusasteissa.

TEKSTI Teemu Palkki KUVITUS Oivind Hovland/Ikon/LK


osakesäästäjä | matti hirvonen

Matti Hirvonen osal-

listuu säännöllisesti

Osakesäästäjien

järjestämille yhtiö-

vierailuille.


MATTI HIRVONEN teki ensimmäiset sijoituk-sensa kymmenisen vuotta sitten työelämään siirryttyään.

– Kiinnostuin sijoittamisesta jo yläasteella. Kotona rahasta ei puhuttu, mutta talousuuti-sista sain kimmokkeen. Aloitin rahastosääs-tämisestä, mutta noin vuoden kuluttua tein jo ensimmäiset suorat sijoitukset, Hirvonen kertoo.

Hänellä on muutama indeksirahasto, joihin siirtää kuukausittain vakiosumman. Lisäksi palkasta menee aina osa toiselle tilille sääs-töön.

– Kun rahaa on kertynyt riittävästi ja tulee jokin sopiva kohde vastaan, teen uuden sijoi-tuksen.

Hän ei juurikaan käy kauppaa osakkeilla vaan on enemmän osta ja pidä -tyyppiä.

– Joskus voin siivota salkkua, jos jollakin yhtiöllä on selkeästi huonot näkymät.

Lisäoppia yliopistosta

Hirvosen sijoituspäätös syntyy tunnusluku-analyysin pohjalta. Sen jälkeen hän lukee vanhat uutiset ja tiedotteet viimeisen kahden kuukauden ajalta ennen ostopäätöstä.

Hän suosii vakaita yhtiöitä, jotka eivät ole kovin herkkiä suhdannevaihteluille.

– Elintarvikealaa olen vältellyt, sillä sen alan yhtiöillä on epävakaa omistajapohja. Ter-veydenhuolto on kasvavin ala, ja Terveystalon osakeantiin sijoitin pari vuotta sitten, Hir-vonen paljastaa.

Omistuksiaan hän seuraa muun muassa lu-kemalla Kauppalehteä päivittäin. Samalla hän kartoittaa uusia potentiaalisia kohteita

– En käy yhtiökokouksissa, mutta Pörssi-säätiö ja Osakesäästäjät järjestävät yhtiövie-railuja, joille osallistun säännöllisesti. Netissä on myös hyviä alan webinaareja.

Hirvosen kiinnostus on ollut sen verran syvää, että hän on parantanut taloustietämys-tään opiskelemalla kauppatieteitä yliopis-tossa.

– Vaikka sijoitusasiat ovat minulle into-himo, niistä pitää osata myös päästää irti. Esi-merkiksi lomamatkoilla en seuraa pörssikurs-seja lainkaan.

Vinkkejä muilta sijoittajilta

Hirvonen liittyi paikallisiin osakesäästäjiin pari vuotta ensimmäisten sijoitustensa jäl-keen. Nykyisin hän vetää Pirkanmaan Osake-säästäjiä ja kuuluu Suomen Osakesäästäjien hallitukseen. Tämän vuoden alusta hän on toi-minut liiton varapuheenjohtajana.

Pirkanmaan yhdistykseen kuuluu noin 3 000 jäsentä, joista kymmenisen prosenttia osallistuu tapahtumiin. Parhaimmillaan yh-dessä tapahtumassa on läsnä sata jäsentä. Hir-vonen kannustaa lähtemään mukaan.

– Osallistuminen vaikkapa yhtiövierai-luihin ei velvoita aktiiviseen yhdistystoimin-taan. Tilaisuudet tarjoavat hyvän mahdolli-suuden saada vinkkejä kokeneemmilta sijoit-tajilta, Hirvonen sanoo. ■

Matti Hirvonen• Pirkanmaan Osakesäästäjien

puheenjohtaja ja Suomen Osa-kesäästäjien varapuheenjohtaja.

• Sähkötekniikan insinööri.• Asuu Tampereen keskustassa.• Harrastaa osakesäästäjätoi-

minnan lisäksi sählyä, lenk-keilyä ja kuntosalilla käymistä. Pitkän linjan partiolaisena hän on yhä mukana partiotoi-minnan taustajoukoissa.

Hirvosen vinkit aloittelijalle

• Tutustu alan kirjallisuuteen.

Tarjolla on hyviä perusoppaita, joista alan terminologia tulee tutuksi. Myös pankeista saa hyviä neuvoja.

• Pidä salkku simppelinä. Pien-sijoittajalle riittää 10–20 yhtiötä. Suurempi määrä tekee yh-tiöiden seuraamisen työlääksi.

• Osallistu sijoitustapahtumiin.

Tilaisuudet tarjoavat mahdol-lisuuden verkostoitua ja saada vinkkejä kokeneemmilta sijoit-tajilta.

Matti Hirvonen kiinnostui osakesijoittamisesta jo

peruskoulussa. Vaikka sijoittamisesta on tullut intohimoinen

harrastus, kurssikäyrät eivät seuraa uniin tai lomamatkoille.

Mielenrauhan takaavat vakaat kohteet.

TEKSTI Tiina Parikka KUVA Petra Viitaniemi

Maltillinen sijoittaja nukkuu yönsä rauhassa

MATTI HIRVOSEN osakesalkussa on noin 15 suomalaisyhtiötä. Suomalaisosak-keet muodostavat 60 prosenttia, indeksi- ja ETF-rahastot 30 prosenttia ja USA:n pörssin osakkeet noin kymmenen pro-senttia salkun sisällöstä. Salkun runko

koostuu neljästä pääkohteesta.• Fortum: ”Viitisen vuotta sitten ostin

paljon Fortumin osakkeita. Olen töissä energia-alalla ja haistoin alhaisen kurssin hetkellisyyden.”

• Elisa ja Sampo: ”Hyviä osingonmaksajia,

jotka ovat suomalaisten kotitalousomista-jien top 10 -listalla.”

• Nordea: ”Pohjoismaiden suurin pankki, joka on ollut edullisesti hinnoiteltu ja osin-kotuotto hyvä. Viime aikoina tullut lisättyä omistusta.”

POIMINTOJA OSAKESALKUSTA


koulutus | yhtiökokoukset

YHTIÖKOKOUS ON osakkeenomis-tajien vuotuinen kokoontuminen, jossa päätetään yhtiön osingon-jaosta, hallituksen kokoonpanosta, johdon palkitsemisesta ja osakean-neista. Samalla pääset tunnustele-maan yhtiön tunnelmaa.

Milloin pääsen mukaan yhtiökokoukseen?

Jokaisen yhtiökokouskutsun yh-teydessä mainitaan, milloin sinun on viimeksi täytynyt omistaa yhtiön osakkeita, jotta voit osallistua yh-tiökokoukseen. Koska kokouksen pitäminen vaatii järjeste-lyjä esimerkiksi tilojen ja tarjoilun suhteen, sinun tulee ilmoittautua yhtiö-kokoukseen määräaikaan mennessä. Yhtiökokous-kutsut ovat yhtiöiden sijoittajasuhdesivuilla, hyvin harva yhtiö lähettää niitä kotiin paperiver-sioina.

Osingon saamiseen riittää, että omistat osak-keet yhtiökokouspäivänä. Näin ollen voit yhtiökokouksen ai-kana lisätä omistustasi ja saada näil-täkin osakkeilta osinkoja. Useim-miten yhtiökokoukset järjestetään päiväaikaan, jolloin osakkeilla voi käydä kauppaa.

Miten yhtiökokouksessa toimitaan?

Kun tulet yhtiökokoukseen, sinun tulee rekisteröityä. Valmistaudu pyydettäessä todentamaan henki-löllisyytesi voimassa olevalla hen-

kilötodistuksella. Jos edustat toista henkilöä, on valtakirja luovutettava joko ilmoittautumisen tai rekis-teröinnin yhteydessä. Saat nipun äänestyslippuja, joita voit käyttää mahdollisissa äänestyksissä. Pidä niistä huoli kokouksen loppuun asti ja käytä niitä puheenjohtajan oh-jeiden mukaisesti.

Yhtiökokoukseen on syytä varata reilusti aikaa. Jotkut yhtiökokoukset nuijitaan läpi hyvinkin nopeasti, kun taas toisinaan kyselyhetki on ennemmin kyselytunti tai -tunteja. Kun puheenjohtajan kärsivällisyys

loppuu tai kun kysymykset eivät edistä kokousta, kes-kustelut päätetään.

Puheenvuoroa pyy-täessäsi ja sen saatuasi sinun tulee nousta ylös ja esittäytyä kertomalla oma nimesi ja äänestyslippusi numerosarja. Tämän jälkeen esität napakasti oman kysy-myksesi mikrofoniin siten, että kaikki kuulevat kysy-myksen. Jos kysymyksen esittäminen kestää kauan,

kokous venyy turhaan. Kokouksen edetessä on hyvä

merkitä päätökset esityslistaan muistin virkistämiseksi. Samalla pysyt kärryillä siitä, mitä aihetta käsitellään parhaillaan. Kun kes-kustelut venyvät, on helppo erehtyä käsiteltävästä aiheesta.

Äänestystilanteessa ratkaisee kokouksessa edustettujen äänien määrä, ei kokonaisäänimäärä. Siltä osin, kun kokoukseen ei osallistuta, kasvaa vastaavasti osallistujien ää-

nivalta. Suuromistajat ovat yleensä aina edustettuina.

Kokouksen parasta antia ovat yleensä hallituksen puheenjohtajan ja/tai toimitusjohtajan katsaukset. Tavallisiin sijoitusiltojen yritys-esittelyihin verrattuna nämä ovat yleensä selvästi seikkaperäisempiä ja pidempiä. Esitystavasta voi usein aistia enemmän kuin mitä mate-riaalista saisi irti netistä luettuna.

Itse muistan erään yhtiön yhtiö-kokouksen vuosia sitten. Tunnelma oli erittäin kireä, ja oli selkeästi aistit-tavissa, etteivät asiat olleet yhtiössä kohdillaan. Hallituksen puheenjoh-taja hermostui poikkeuksellisesti eräälle sinänsä asiallisen kritiikin antajalle, ja tunnelma kahvipöy-dissä oli melko laimea. Myin omat osakkeeni seuraavana päivänä, mikä oli täysin oikea päätös siinä kohtaa.

Kokouksen jälkeen tarjo-taan yleensä syötävää. Van-haan hyvään aikaan osakkeen-omistajia hemmoteltiin hyvällä ruualla, tänä päivänä kyse on yleensä kahvista ja voileivästä tai kakkupalasta. Näihinkin hetkiin kannattaa osallistua ja seurustella muiden osakkeenomistajien kanssa. Harvemmin tietää, kuka omistaa mitäkin, joten rohkeasti vain kes-kustelemaan. Nämä keskustelut ovat monesti varsin hedelmällisiä. Aina on eduksi tarkistaa, miten muut osallistujat kokivat kokouksen hengen ja annin.

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästä-jien koulutusvastaava.

Valmiina yhtiökokoukseen

Yhtiökokouskäytännöt saattavat herättää kysymyksiä.

Kuka saa osallistua kokoukseen ja miten siellä tulee toimia?

Tutustu käytäntöihin ja saavu paikalle itsevarmana.

TEKSTI Svenne Holmström

Yhtiö- kokous-kutsut ovat

yhtiöiden sijoittaja-

suhde- sivuilla.

una. htiö-

nelma i aistit-iössä njoh-

esti kin y-yy

-lä

taiiin tella

kanssa.


”Oivallusten tuottaminen antaa eniten”VALISTUSTYÖ, koulutus, valmennus, sparraus – kaikki nämä saavat Sven-Eric ”Svenne” Holmströmin syttymään. Ei siis ihme, että mies on innoissaan Osakesäästäjien koulutuskier-tueesta. Kouluttaja on silloin elementissään.

– Tässä työssä saan nostaa ihmisten osaamistasoa. Se antaa minulle aina eniten, kun joku saa uuden oivalluksen, hän sanoo.

Holmströmillä on oma sijoitusvalmennuksiin keskittyvä yritys, Holmström Group Oy. Tällä hetkellä kuitenkin vastuut Osake-säästäjien koulutusvastaavana työllistävät eniten.

Ennen oman yrityksen perustamista vajaa puolitoista vuotta sitten Holmström työskenteli lähes kaksi vuosikymmentä pank-kimaailmassa. Tutuiksi tulivat Aktia ja Nordea sekä monenlaiset tehtävät muun muassa sijoituspäällikkönä.

– Työskentelin piensijoittajien parissa ja pääosin noin 30 000–150 000 euron salkkujen kanssa.

Pankissa näki myös suomalaisen sijoittajan tyypilliset ongelmakohdat.

– Harva tietää, miten riski toimii oikeassa elämässä. Useimmat mieltävät sen pelkästään negatiivisena asiana, jolloin edessä on pettymyksiä tai kärsivällisyys loppuu. Pitää osata ostaa.

Holmström on myös itse sijoittanut suurimman osan elämästään. Peli avattiin, kun 10-vuotias Svenne sai yrittä-

jävanhemmiltaan osakkeita. Varsinaiseen omatoimiseen sijoittamiseen innosti koulun

kirjanpitokurssi vuonna 2000, jolloin nuori mies osti muuta-malla sadalla markalla rahastoa.

Nykyisin Holmström keskittyy vain osakkeisiin, vaikka hän on kokeillut monenlaisia sijoitustuotteita. Sijoitustyylinä hänellä on arvosijoittaminen, jossa etsitään hyviä, tulokseen nähden edul-lisia osingonmaksajia.

– Tavoitteeni on vaihtunut vuosien varrella. Nuorena halusin tulla rikkaaksi, sitten miljonääriksi. Nyt tärkeää on vain sijoi-tusten pitäminen taustalla turvana.

Holmström on tyytyväinen, että hänen salkkunsa on kasvanut samalla, kun perheeseen on tullut kaksi lasta ja on rakennettu omakotitaloa. Perheen salkku on lähellä 100 000 euroa.

VEERA SALOHEIMO

Sven-Eric ”Svenne” Holmström

• Osakesäästäjien Keskusliiton koulutusvastaava• Holmström Group Oy:n toimitusjohtaja ja sijoitusvalmentaja• Aiemmin työskennellyt 16 vuotta pankkimaailmassa,

viimeksi Aktiassa muun muassa sijoituspäällikkönä, konttorinjohtajana ja myyntijohtajana

• Koulutukseltaan tradenomi, sijoitusneuvoja ja kaupanvahvistaja

• Länsi-Uudenmaan Osakesäästäjien hallituksen jäsen (”ikuinen sihteeri”)

• Asuu Karjaalla

TIM

O P

OR

TH

AN

Koulutuskiertueen

kouluttaja Sven-Eric

Holmström on

elementissään

nostaessaan ihmisten

osaamistasoa

talousasioissa.

– Nuorena

halusin tulla

rikkaaksi, sitten

miljonääriksi.

Nyt tärkeää on

sijoitusten pitä-

minen taustalla

turvana, Svenne

Holmström

sanoo.

Tässminulle

HolmHolmstrsäästäjie

Ennensitten Hkimaailmtehtävä

– T30 0

o

Ualo

eläjävaVar

kirjanpmalla sa

Nykyik k ill


Liity mukaan ja hyödynnä Osakesäästäjien jäsenedut!

JÄSENYYS VUONNA 2019: Jäsenmaksu 34 euroa sisältää

Viisas Raha -lehden 10 kertaa vuodessa. Nuoret Osake-

säästäjät -jäsenyys 10 euroa (ikäraja 30 v.) sisältää Viisas Rahan

verkkolehtenä. Perhejäsenyys 10 euroa (edellyttää, että

samassa kotitaloudessa on jo yksi jäsenyys). Kaikki jäsenyydet

sisältävät oikeuden hyödyntää Osakesäästä jien jäsenetuja ja

-tapahtumia. Jäsenmaksu on kalenterivuosikohtainen.

Viisas Raha

OSAKESÄÄSTÄJIEN oma aika-kauslehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehti on korkea-tasoinen ja hyödyllinen sijoit-tamista käsittelevä aikakaus-lehti.

Viisas Raha

LEHTI SUOMALAISELLE SIJOITTAJALLE 2/2019 HINTA 9,50 €

SAMPOLEHTI SUOMALAISELLE SIJOITTAJALLE 2/2019 HINTA 9,50 €

Rothovius: Suomesta Pohjolan Kongo?

Palvelujen digitalisointi ja

skaalautuminen seulovat

finanssialan kultajyvät.

Sammon konsernijohtaja

Kari Stadigh luottaa

vahvasti Nordean ja

Ifin menestykseen

isojen sarjassa.

VANHUSTEN HOITO TAPETILLA

Sijoittajat uskovat

hoivayrityksiin

ILMARISEN MIKKO MURSULA:

Listaamattomiin

rahastojen kautta

MONIALAYHTIÖT HAJOAVAT

Dinosaurusten

aika on ohi

8.3.2019 11.35

Danske Bank

REAALIAIKAPALVELU – 0 €/kk (normaalihinta 1,95 €/kk)

ANALYYSIPALVELU puoleen hintaan – 4,50 €/kk (normaalihinta 8,95 €/kk)

LISÄKSI tarjoamme online- välityspalkkioiksi osakkeille, warranteille, sertifikaateille, ETF- ja ETC-tuotteille pohjoismaisilla markkinoilla: 0,15 %, min. 7 € /toteutunut toimeksianto.

Nordnet pankki

JÄSENILLE kotimaisten ja ulkomaisten arvo-paperien säilytys veloituksetta (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tar-joamilla markkinoilla), vähintään palkkiotaso 3 (0,15 %, min 7 €) sekä Inderes-analyysipalvelu 50 % alennuksella 10 €/kk (norm. 20 €/kk). Infront Web Trader hintaan 5 €/kk (norm. 10 €/kk). Li-säksi veloituksetta mm. arvo-osuustilin siirto Nordnetiin (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tarjoamilla markkinoilla), ve-roraportit, reaaliaikaiset kurssit ja uutiset poh-joismaisista pörsseistä sekä koulutustilaisuudet. Välityspalkkiotasolla 1 oleville asiakkaille Inde-res-analyysit ja Infront Web Trader veloituk-setta. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/nordnet.

Liity jo tänään!

osakeliitto.fi/ jasenyys

OP

OP tarjoaa kaikille Osakesäästäjien keskusliiton jäsenille edulliset välityspalkkiot Suomessa ja Ruotsissa listatuille arvopapereille 0,15 %, minimissään 5 euroa per toteutunut toimeksianto ja muilla markkinoilla 0,15 %, minimissään 12 euroa per toteutunut toimeksianto. Nuorille Osakesäästäjille myös Säästäjän palvelupaketti maksutta sis. maksuton säilytys.


– MISTÄ pörsseistä voi ostaa osak-keita osakesäästötilille?

– Miksi et itse osta korkoja etkä strukturoituja tuotteita?

Yleisö heitti kouluttaja Sven-

Eric Holmströmille kiperiä kysy-myksiä Osakesäästäjien koulutus-kiertueen poiketessa Espoossa. Kaikkiin kysymyksiin saatiin ha-vainnolliset vastaukset.

Koko kevään kestävä kiertue on käynyt jo viidellä paikkakunnalla ja edessä on vielä 15 tilaisuutta. Tavoit-teena on parantaa 2 000 osallistujan sijoittamistaitoja.

Aloittelijoille ja kokeneille sijoittajille

Koulutuksen ensimmäisenä tee-mana on sijoitussalkun rakenta-minen. Sopivien sijoituskohteiden löytämiseksi avataan tunnuslukujen, kuten P/E- ja P/B-lukujen ja betan, käyttöä. Holmström kertoo eri sijoi-tustyyleistä ja antaa runsaasti tietoa erityisesti arvosijoittamisesta.

Jos osallistujalla on jo sijoitus-salkku, koulutus tarjoaa keinoja sen analysointiin, hallintaan ja tasapainottamiseen. Holmström muistuttaa, että uusien ostojen hou-kutellessa ei pidä antaa yksittäisen

Kohti parempia sijoituspäätöksiäYleisö teki tiukkoja kysymyksiä ja viihtyi

tietotulvassa Osakesäästäjien koulutuskiertueella.

TEKSTI Veera Saloheimo KUVAT Timo Porthan

sektorin tai maantieteellisen alueen painoarvon salkussa kasvaa liian suureksi.

Osakesäästötili on ajankohtainen aihe. Sen pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alusta. Koulutuksessa ker-rotaan, kuinka jo nyt kannattaa va-rautua osakesäästötilin tuloon – ja kenelle se erityisesti sopii tai ei sovi.

Viimeisenä aiheena koulutuk-sessa on verotuksen hallinta.

Ymmärrettävää ja tutkittua tietoa

Holmström painottaa, että koulutus nojaa tutkittuun tilasto tietoon. Välillä hän kertoo esimerkkejä ural-taan pankkimaailmasta ja havainto-jaan siitä, millaisiin ajatusansoihin

sijoittajat usein erehtyvät. Mukana on useita case-esimerkkejä suoma-laisista pörssiyhtiöistä.

Välillä Holmström antaa vinkkejä sijoituskirjoista ja muista lisätiedon lähteistä.

20 vuotta sijoittamista harras-tanut Tomi Merikallio kehui kou-lutusta.

– Täällä on saanut uusia näkö-kulmia. Muuten näitä asioita miettii vain omassa kammiossaan, Meri-kallio toteaa.

Samoilla linjoilla on Pirkko

Kaikkonen, jolla on suoria osake- sijoituksia ja asuntosijoituksia.

– Koulutus oli hyvin mielenkiin-toinen, pidin siitä. Sisältö oli ym-märrettävää, Kaikkonen sanoo.

Koulutuksen in-

nostavassa ilma-

piirissä lenteli

tutkittua faktaa,

case-esimerk-

kejä ja kysymyk-

siä – ja koettiin

naurunpyrskäh-

dyksiä.

”Täällä on saanut uusia näkökulmia. Muuten näitä

miettii vain omassa kammiossaan.”

Svenne

Holmström

painottaa,

että koulu-

tus perustuu

tilastotie-

toon.

tapahtumat | koulutuskiertue


Arvopaperisäästäjät

3.4. klo 11.30 Sääntömääräinen kevätkokous. Paikka: Ravintola Perho, Mechelininkatu 7, Helsinki. Ilmoittautumiset puhelimitse 040-5772645.

Helsinki ja Espoo

26.3. klo 8.30 ja 10.4. klo 17.30 JOM-Ra-hastot. Juuso Mykkänen, salkunhoitaja “In-donesia ja muut Kaakkois-Aasian kotimark-kinavetoiset sijoituskohteet. Paikka: Salo-monkatu 17 B. Ilmoittautumiset 22.3. ja 8.4. mennessä.4.4. klo 18.00 Yritysvierailu: Olvi Oyj. Pia Hortling, yhteiskuntasuhde ja hankintajoh-taja “Olvin ennätysten vuosi 2018”. Paikka: SAS Radisson Blu Royal Hotel, Runebergin-katu 2. Ilmoittautumiset 2.4. mennessä.16.4. klo 17.00 Helsingin Osakesäästäjien ke-vätkokous. Paikka: SAS Radisson Blu Royal Hotel, Runeberginkatu 2. Ilmoittautumiset 11.4. mennessä.

Ilmoittautumiset tilaisuuksiin osoitteessa www.osakeliitto.fi/tapahtumat.

Hyvinkää–Riihimäki–Loppi–Hausjärvi / Hyvinkään Seudun Osakesäästäjät

28.3. klo 18.00 Sijoittajailta ja kevätkokous yhteistyössä Neo Industrial Oyj:n kanssa. Paikka: Harlekiini. Ilmoittautumiset: [email protected]. Sijoittajamatka Vallilan Nordea Cam-pukselle Helsinkiin. Lähtö bussilla Nor-deasta Vilhelmiinankadun puolelta klo 17.00. Ilmoittautumiset [email protected]. HySOS IV-kesäretki Tallinnaan. Lisä-tietoa lähempänä.

Hämeenlinna / Hämeen Osakesäästäjät

27.3. klo 18.00 Sääntömääräinen kevätko-kous ja sijoituskerho. Vieraana eQ:n salkun-hoitaja Hannu Angervuo. Paikka: Vanajan Parvi, Vanajantie 10 B, 5. krs. Ilmoittautu-miset 25.3. mennessä osoitteeseen [email protected].

Joensuu / Pohjois-Karjalan Osakesäästäjät

27.3. Sääntömääräinen kevätkokous ja sijoi-tusilta: Osinkojen verotus, Veikko Väärä-niemi. Paikka: Reumayhdistys. 24.4. klo 15.00 Karelia ammattikorkeakoulu: osakesäästäminen.29.5. Kevätretki Metsä Boardin biojalostus-tehtaalle Äänekoskelle. Ilmoittautumiset 15.5. mennessä: [email protected].

Jyväskylä / Keski-Suomen Osakesäästäjät

19.3. klo 17.00–19.00 Yhdistyksen kevätko-kous. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ennen kokousta OP Keski-Suomen Private Bankin johtaja Matti Halttusen markkinakat-saus. Paikka: Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarinsali. Kahvitus klo 16.30 alkaen kah-vila Novellissa.2.4. klo 13.00–15.00 Yritysvierailu UPM Joki-laakson tehtaiden Kaipolan yksikössä. Bus-sikuljetus Harjun tilausajolaiturilta, lähtö klo 12.00. Sitovat ilmoittauttumiset osoitteessa www.osakeliitto.fi/tapahtumat 27.3. men-nessä. Matkanjohtajana Esa Rieskjärvi, puh. 040-8442656.4.4. klo 17.30 SIJOITUSKERHO.Paikka: Jy-väskylän kaupunginkirjaston Wolmarinsali. Sijoitusporinat ja kahvit klo 17.00 Kahvila Novellissa.9.5. BUSSIMATKA Tampereen Sijoitusmes-suille. Tarkemmat tiedot myöhemmin.

Järvenpää–Kerava–Tuusula / Keski-Uudenmaan Osakesäästäjät

20.3. klo 18.00 Sääntömääräinen kevätko-kous. Kokouksessa käsitellään sääntömää-räiset asiat. Ennen kokousta tietoisku otsi-kolla ”(Sijoittajan) perintöverosuunnittelu”, OTT Juhani Laine, OTM Laura Nikka-Lai-tinen ja OTM Fida Hairetdin, Lakiasiaintoi-misto Laine & Nikka-Laitinen Oy. Paikka: Keravan Palvelutalosäätiön Viertolan toi-mintakeskus, Timontie 4, Kerava. Ilmoittau-tumiset osoittessa www.osakeliitto.fi/ta-pahtumat tai puhelimitse 040-6825144 vii-meistään 18.3.12.4. klo 14.00 Vierailu Aspo Oyj:n uusissa toimistotiloissa tapaamassa yrityksen johtoa ja kuulemassa uutisia yrityksen toiminnasta. Paikka: Mikonkatu 13 A, Helsinki. Ilmoit-tautumiset osoitteessa www.osakeliitto.fi/tapahtumat tai puhelimitse 040-6825144. Huom! Paikkoja rajoitetusti.16.5. klo 18.00 Sijoituskerhon perinteiset ke-vätkauden avajaiset. SIJOITUSILTA järjestetään yhteistyössä Nordea Premium Banking Uusimaa kanssa. Paikka: Leirikeskus Metsäpirtti, Turanie-mentie 61, Rusutjärvi, Tuusula. Lisätiedot ohjelmasta ja ilmoittautuminen myöhem-mässä vaiheessa, mutta päivämäärä kan-nattaa jo nyt laittaa kalenteriin.

Karkkila / Vihti-Karkkilan Osakesäästäjät

3.4. kello 17.00 Vuosikokous. Paikka: Län-si-Uudenmaan Säästöpankki, Huhdintie 7, Karkkila.

3.4. kello 18.00 Sijoitusilta. Markkinakatsaus, sijoituspäällikkö Iiro Koljonen, Länsi-Uuden-maan Säästöpankki. Paikka: Länsi-Uuden-maan Säästöpankki, Huhdintie 7, Karkkila. Ilmoittautumiset osoitteessa www.osake-liitto.fi 29.3. mennessä.

Kemi–Tornio / Kemi-Tornion Osakesäästäjät

20.3. klo 18.00–20.00 Kevätkokous. Paikka: Nordean Kemin konttori, Keskuspuisto-katu 2, Kemi. Ilmoittautumiset osoitteeseen [email protected] 19.3. men-nessä.

Kotka / Etelä-Kymenlaakson Osakesäästäjät

SIJOITUSKERHO joka kuukauden ensim-mäinen maanantai klo 17.15–19.15 touko-kuuhun 2019 asti. Paikka: Pub Jaakko V., 2. krs, Kirkkokatu 10, Kotka. Tervetuloa!

Kouvola / Kouvolan Osakesäästäjät

2.4. klo 17.30 Sääntömääräinen kevätkokous ja kuukausikokous. Paikka: Kouvolan Seura-kuntakeskuksen Luukas-sali, 2. krs, Savon-katu 40 (käynti Hovioikeuden puolelta). 7.5. klo 17.30 Kuukausikokous. Paikka: Kou-volan Seurakuntakeskuksen Luukas-sali, 2. krs, Savonkatu 40 (käynti Hovioikeuden puolelta).

Kuopio / Pohjois-Savon Osakesäästäjät

21.3. klo 17.00 Luennoitsijavieras Henri Elo. Paikka: Sokos Hotelli Puijonsarvi.21.3. 18.00 Sääntömääräinen vuosikokous. Paikka: Sokos Hotelli Puijonsarvi.25.3. 17.00 Sijoituskerho. Vieraana Topi Ta-jakka Vauraus Suomi Oyj. Paikka: Sokos Ho-telli Puijonsarvi. Kahvitarjoilu.4.4. klo 17.30 Mandatum Life Scandic Atlas, esittelyssä Mandatum Trader palvelu. Il-moittautumiset jäsensivujen kautta. Ruoka-tarjoilu.

Ilmoittautumiset tilaisuuksiin: www.osa-keliitto.fi/tapahtumat. Lahti / Päijät-Hämeen Osakesäästäjät

9.4. Kevätkokous. Alustava päivämäärä. Seuraa tiedotusta varmistetusta ajankoh-dasta ja ohjelmasta Facebookissa ja netti-sivuilla.9.5. Bussikuljetus Sijoitusmessut 2019 -ta-pahtumaan. Ilmoittautumiset 28.4 men-nessä osoittessa www.osakeliitto.fi/tapah-tumat.

tapahtumat | paikallisyhdistykset toimivat


Lappeenranta

27.3. klo 17.00 Kevätkokous eli vuosikokous. Esillä sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat, Osakekisa 2019 tilanne ja ajankohtaista ta-lousnäkemystä. Paikka: Oma Säästöpankki Oyj:n pääkonttori, 3. krs, Valtakatu 32. Il-moittautumiset Pentti Pullille: 020-7640629 tai [email protected].

Oulu / Oulunseudun Osakesäästäjät

27.3. klo 17.00–19.15 Sääntömääräinen kevät-kokous ja Nordea-pankin ilta. Paikka: Nordea, Kirkkokatu 6, 5. krs, Oulu. Iltapala ja keskus-telua. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä: [email protected] tai 040-5322082.

Pori / Satakunnan Osakesäästäjät

18.3. klo 18.00 Veronmaksajain Keskusliitto järjestää Veroillan. Aiheena on Veromuu-tokset 2019, josta alustaa verojuristi Harri Rajala Veronmaksajista. Paikka: Porin Yli-opistokeskus, Pohjoisranta 11 A. 1.4. klo 17.00 Sijoituskerho. Paikka: Hotelli Scandic, Itsenäisyydenkatu 41, Pori. Pyy-dämme ilmoittautumaan tilaisuuteen Osa-kesäästäjien kotisivuilla (www.osakeliitto.fi/Tapahtumat) 29.3. mennessä.11.4. klo 17.00 Kevätkokous. Kokousasioiden lisäksi ohjelmassa on Länsi-Suomen Osuus-pankin yritysesittely ja markkinakatsaus. Paikka: Länsi-Suomen Osuuspankki, BePOP Pori. Ilmoittautuminen tilaisuuteen Keskus-liiton kotisivuilla (www.osakeliitto.fi/Tapah-tumat) 8.4. mennessä. 6.5. klo 17.00 Sijoituskerho. Paikka: Hotelli Scandic, Itsenäisyydenkatu 41, Pori. Pyy-dämme ilmoittautumaan tilaisuuteen Osa-kesäästäjien kotisivuilla (www.osakeliitto.fi/Tapahtumat) 3.5. mennessä.9.5. järjestämme yhteisen matkan Sijoitus-messuille Tampereelle. Jäsenille maksuton linja-autokuljetus lähtee Porin Matkakes-kuksesta Tampere-taloon klo 7.30, ja ta-kaisin olemme noin klo 22.00. Ilmoittau-tuminen Keskusliiton kotisivuilla (www.osakeliitto.fi/Tapahtumat) 3.5. mennessä. Matkanjohtajana toimii hallituksen jäsen Kari Salo. Hänen yhteystietonsa ovat 050-5678919 ja [email protected].

Rovaniemi / Rovaniemen Osakesäästäjät

28.3. klo 18.00 Vauraus Suomi yritysesittely. Vauraus Suomen Oulun konttorinvetäjä Topi Tajakka esittelee sijoitustuotteita ja yh-tiön toimintaa. Kahvitarjoilu. Paikka: Hotelli Santa Claus, kokoustila, Korkalonkatu 29. Il-moittautumiset 25.3. mennessä: [email protected].

Savonlinna / Savonlinnan Osakesäästäjät

18.3. klo 18.00 Sijoittajakerho. Paikka: Hotelli Pietari Kylliäisen Sarani-kabinetti.19.3. klo 18.00 Sääntömääräinen kevätko-kous. Paikka: Suur-Savon OP, Savonlinna.

Seinäjoki / Etelä-Pohjanmaan Osakesäästäjät

2.4. klo 18.00 Sijoituskerho. Paikka: Seinä-joen seurakuntakeskus, Koulukatu 24.

Somero / Someron Osakesäästäjät

2.4. klo 18.00 Naisten Hyvinvointi-ilta. Pää-puhujana Jamilla Heiskanen Suomen Osa-kesäästäjistä. Paikka: TNSportin tilat, Taka-lankuja 5, Somero. SP:n tarjoaman iltapalan mitoitusta varten tarvitaan ilmoittautumiset 29.3. mennessä: 050-3527675 tai [email protected]. klo 18.00 Kevätkokous ja Springvest si-joitusilta, jossa aluksi esiintyy Juha Pit-känen Springvest Oy:stä. Esityksen jälkeen Someron Osakesäästäjät ry:n sääntömää-räinen kevätkokous. Paikka: Someron To-ritupa, Joensuuntie 10. Springvestin tar-joaman kahvituksen mitoitusta varten tar-vitaan ilmoittautumiset 29.3. mennessä: 0500-535099 tai [email protected].

Tammisaari / Västra Nylands Aktiesparare rf

2.4. Årsmöte tisdagen den 2.4. kl 17:30, Rase-borgsvägen 5, Ekenäs. Efter det, ca kl 18:00 Placeringskväll med Handelsbanken. Kon-torschef Anders Sandbacka och Nina Melén presenterar bankens värderingar. Efter det Handelsbankens chefsekonom Tiina Hele-nius ”Talous ja sijoitusmarkkinat 2019–2020”. Handelsbanken bjuder på kaffe med till-tugg. Anmälning till årsmötet och/eller pla-ceringskvällen till sekreteraren, [email protected] eller 044-7669568.

Tampere / Pirkanmaan Osakesäästäjät

27.3. klo 17.00–19.00 Pörssiyhtiö-ilta. He-rantis Pharma ja Sotkamo Silver. Paikka: Tulli Business Park. 30.3. klo 9.00–15.00 Osakeliiton koulutus-kiertue Tampereella. Paikka: Tampereen yli-opisto, Väinö Linna -sali. 18.4. Pörssiyhtiö-ilta. Paikka: Tulli Business Park. Ohjelma tarkentuu myöhemmin. 24.4. klo 17.00–19.30 Kokouskutsu: sääntö-määräinen kevätkokous. Lisäksi illan aikana stipenditutkimuksen ja uuden rahaston esit-tely. Paikka: Ravintola Astor, Aleksis Kiven katu 26, Tampere.

9.5. klo 11.00–19.00 Sijoitusmessut 2019. Paikka: Tampere-talo. Ilmoittautumiset mes-sujen sivujen kautta: https://sijoitusmessut.fi/messuinfo/.23.5. Linja-autokuljetus Suureen Osakesääs-täjäpäivään Helsinkiin. Lähtöpaikka: Kes-kustorin Vanha kirkko. Aikataulu tarkentuu myöhemmin.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset ta-pahtumiin: www.osakeliitto.fi/tapahtumat.

Turku / Varsinais-Suomen Osakesäästäjät

25.3. Asuntosijoittamisen Turun Kesäyli-opisto. Lisätietoja: [email protected]. klo 19.00 Kevätkokous. Paikka: Panimo-ravintola Koulun Bellmansali, Eerikinkatu 18.6.4. Perinteinen Sijoitus-Piknik-risteily9.5. Bussimatka Tampereen sijoitusmessuille.11.5. Yhdistyksen 40-vuotisjuhla.

Tietoa tapahtumistamme sivuillamme: www.varsinaissuomenosakesaastajat.fi.

Vaasa / Vaasan Arvopaperisijoittajat

9.4. klo 17.00 Jukka Oksaharju & sääntömää-räinen kevätkokous. Tilaisuudessa on esiin-tymässä Nordnetin osakestrategi ja sijoitus-kirjailija Jukka Oksaharju. Paikka: Åbo Aka-demin Bruhn Auditorio. Ilmoittautumiset: www.osakeliitto.fi/tapahtumat. Ilmoittau-duthan 2.4.mennessä. Huomaathan, että ilmoittautuminen on sitova. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! 11.4. Mandatum Life: Markkinakatsaus & Mandatum Trader. Lisätiedot ja ilmoittautu-miset: www.osakeliitto.fi/tapahtumat.

Varkaus / Keski-Savon Osakesäästäjät

26.3. klo 17.00 Sääntömääräinen yleinen ko-kous. Paikka: Varkauden OP:n kokoustilat, 4. krs, Kauppakatu 54, Varkaus. Käsitellään sääntömääräiset asiat.

Uusikaupunki / Vakka-Suomen Osakesäästäjät

KUUKAUSITTAISET sijoituslounaat aina kuu-kauden ensimmäisenä keskiviikkona. Paikka: Hotelli Aquariuksen Wellamo-ka-binetti, Uusikaupunki.

www.osakeliitto.fi | [email protected]

Tapahtumat myös verkossa

www.osakeliitto.fi /tapahtumat


vapaalla | lapin mökit

KITTILÄSSÄ SIJAITSEVA Levi tarjoaa tykkylunta, ruskan väriloistoa ja yöttömiä öitä. Siellä on myös erin-omainen keskusta kattavine pal-veluineen ja kansainvälinen lento-kenttä vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä.

Loistavien puitteidensa ansiosta Levi on Lapin matkailukeskuksista suosituin, ja moni haluaa sieltä oman mökin.

– Vapaa-ajan asuntojen kauppa on kasvanut Levillä koko ajan vuodesta 2016 lähtien, yrittäjä ja kiinteistövä-littäjä Markku Mäntylä Kiinteistö-maailma Levistä vahvistaa.

Ostajat ovat usein perheitä, joille tärkeintä on latujen ja rinteiden hyvä sijainti asuntoon nähden. Mo-nesti ostetaan kolmen sukupolven käyttöön sopiva tilava huvila. Oma

Vapaa-ajan asuntojen kauppa on kasvanut

Levillä koko ajan

vuodesta 2016

lähtien.

Sijainti ratkaisee Lapin mökin suosionTunturi-Lappi houkuttelee matkailijoita entistä enemmän ympäri vuoden. Parhaimmillaan

kakkoskodista saa mukavasti vuokratuloja omien Lapin reissujen kulujen kattamiseksi.

TEKSTI Mari Mikkola

vapaa-ajan asunto on usein kakkos-koti, jossa vietetään pitkiäkin aikoja. Vapaa-ajan kuluja katetaan vuok-raamalla asuntoa ulkopuolisille.

Myyjä saa omansa pois

Kaikista kysytyimpiä asuntoja, alp-pitaloja ja huviloita, rakennetaan alueelle jatkuvasti lisää. Kapasiteetti kasvaa keskimäärin reilulla tuhan-nella vuodepaikalla vuosittain.

Uusien alppitalojen neliöhinnat pyörivät Levin keskustassa noin 5 500–6 500 eurossa. Huviloista saa pulittaa 3 000 euron molemmin puolin per neliö riippuen koosta, si-jainnista ja varustetasosta. Vanhoja, hiukan syrjässä olevia puuraken-teisia mökkejä saa jopa alle 1 500 euron neliöhinnalla.

– Tällä hetkellä omistaja saa lo-

ma-asunnon myydessään omansa pois, ja gryndaaminenkin on kan-nattavaa, Mäntylä rohkaisee.

Helppoa ja tuottoisaa

Monet asuntosijoittajat ovat kiin-nostuneita lähellä keskustaa sijait-sevista asunnoista, joita on helppo vuokrata.

– Vuokraaminen on erittäin helppoa, ja siihen löytyy hyviä pal-veluja. Esimerkiksi Levillä toimiva keskusvuokraamoiden markkina-johtaja Levin Matkailu Oy räätälöi palvelut asunnon omistajan tar-peiden mukaan, Mäntylä vinkkaa.

Vuokraamisen osaava omistaja saa sijoitukselleen mukavaa tuottoa ja nauttii lisäksi omistamastaan va-paa-ajan asunnosta juuri silloin, kun itse haluaa.


Mikä ei kuulu joukkoon?

a) Attendob) uusi lumi

c) Esperi Care d) Vanha lumi

D: Se ei ole vanhan surma.

Mitä hoivayritykset ovat syntyneestä kohusta oppineet?

Ennen ne ottivat vastaan miljoonia. Nyt ne ottavat

vastaan miljoonia nöyrinä.

Miksi kummitusjuna poistettiin Linnanmäeltä?

Huolto-ongelmien vuoksi. Kaikki haamuhoitajat oli työllistetty

hoivakoteihin.

Kuka sitten tekee hoivakodeissa haamuhoitajien vuorolistat?

Haamukirjoittaja.

Sokea Reetta näki sen, Börje Börgelsson kirjoitti siitä, Sari Sairaanhoitaja paransi

ja Helena Haamuhoitaja saattohoiti. Mikä se oli? Vaikea sanoa, mutta

poliittista vastuuta kovasti muistuttaa.

Politiikkojen sortuessa sairauksiin on hyvä muistaa presidenttiä ja

puolustusvoimiemme ylipäällikköä Urho Kaleva Kekkosta, jolla oli 70-vuotiaana

40-vuotiaan kunto. Se oli niin hyvä saavutus, että vasta nyt tavalliset

varusmiehet ovat saavuttamassa UKK:n silloisen kunnon.

Paljonhan sitä puhutaan unelmahommista, mutta kiropraktikon

työ kuuluu niihin parhaimpiin. Saa vetää lonkkaa päivät pitkät.

Tampereen moottoritien tiemestarinkin kelpaa. Hän on suorastaan ylpeä.

Siivoojan työssä taas harjoittelusta saa täyden palkan. Alan työtaistelun

päättäviä neuvotteluja ei muuten aikoinaan tahdottu saada millään käyntiin. Työntekijäpuoli kieltäytyi aloittamasta puhtaalta pöydältä.

Mitä työmarkkinoista opetti Quasimodo?

Töitä löytyy, jos osaa vetää oikeasta narusta.

Entä Espanjan inkvisiittori Torquemada?

Tärkeintä työssä on venyminen.

Entä Stalinin aikaisen NKVD:n päällikkö Jagoda?

Tärkeintä töissä on tunnustuksen saaminen.

Myyjä, ostamistani kuulokkeista kuuluu vain kummallista läiskintää ja ähkinää.

Tietysti kuuluu. Ettekö te halunnut hyvät vastamelukuulokkeet?

Mitä prinssi Philip sanoi aamiaispöydässä?

Huomenta rakas Lilibeth, satuin aamulla törmäämään muutamaan aivan

ihastuttavaan alamaiseen.

Mieti näitä ennen vapaa-ajan asunnon ostamista:

1 Sijainti: Onko asunnon si-jainti ihanteellinen harras-

tuksiesi kannalta? Käytätkö paljon keskustan palveluja?

2 Vuokraaminen: Ha-luatko vuokrata asun-

toasi silloin, kun et itse sitä käytä? Vuokralainen arvostaa keskeistä sijaintia.

3 Käyttöajankohta: Kul-jetko asunnolle omalla

autolla vai julkisilla kulkuväli-neillä? Esimerkiksi Levillä kul-kuyhteydet ovat hyvät len-tokentältä ympäri vuoden, mutta paikallisliikenne toimii vain hiihtosesongin aikana.

4 Ikä ja kunto: Tykkäätkö remontoida vai oli-

siko uusi asunto sittenkin enemmän sinun juttusi?

VIISASTELEVA RAHA / SEPPO KAISLA


Jäsenemme pilotoivat visiotammeJokaisella on mahdollisuus kestävään taloudenhallintaan. Haluamme, että yksityissijoittajalla on kustannustehokkaat sijoitusratkaisut ja laadukasta informaatiota tarjolla. Kumppanimme mahdollistavat tämän jäsenetujemme kautta.

Liity jäseneksi ja osaksi aktiivista yhteisöä!Voit liittyä jäseneksi Osakesäästäjien kotisivujen lomakkeen kautta

www.osakeliitto.fi/jasenyys/liity-jaseneksi

Yksityissijoittajan asialla

Osakesäästäjät

Osakesäästäjät on valtakunnallinen sijoittajien yhteisö, joka auttaa sijoittajia vaurastumaan.

Tarjoamme Sinulle lisäarvoa riippumattoman tiedon, sijoitusosaamisen ja rahanarvoisten jäsenetujen muodossa.

EdunvalvontaYksityissijoittajan aseman edistäminen. TapahtumatLaadukkaat koulutukset ja tilaisuudet yhtiöiden kanssa. JäsenedutEtuja kaupankäynnistä, talouslehdistä ja sijoituspalveluista.

123

Yhteistyössä

OSAKESÄ ÄSTÄJÄT | SÄHKÖPOSTI: [email protected] | W W W.OSAKELIITTO.FI

KATSO JÄSENEDUT

OSAKELIITTO.FI/

JASENYYS

viimeinen sana | marcus fridell

Vauraiden perheiden vanavedessä

Suomessa ei ole kovin montaa pörs-silistattua sijoitusyhtiötä, mutta Ruotsissa näitä on varsin monta. Tunnetuimmat ovat Investor, Industrivärlden ja Kinnevik. Nämä yhtiöt ovat monella tapaa rinnas-tettavissa osakerahastoihin.

Yksityissijoittajan näkökul-masta osakesijoittaminen toteu-tetaan yleensä joko suoran omis-

tamisen tai osakerahaston kautta. Molemmilla sijoitus-tavoilla on omat haasteensa. Rahastosijoittaminen tuo yleensä mukanaan korkeita kuluja, jotka nakertavat tuottoja yli ajan. Toisaalta suora sijoittaminen vaatii enemmän osaamista ja jonkin verran työtä.

Sijoittaminen sijoitusyhtiöihin asettuu näiden sijoitustapojen väli-maastoon. Sijoittaja ostaa pörssi-listatun sijoitusyhtiön osakkeita, ja sijoitusyhtiön kautta omistat välilli-sesti monta muuta yhtiötä. Tämä tapa sijoittaa on sekä fiksua että varsin yksinkertaista. Tämän lisäksi sijoitusyhtiöiden tuotot ovat ainakin historialli-sesti päihittäneet sekä osakerahastojen että pörssi-in-deksien tuottoja melko ylivoimaisella tavalla.

Uppsalan yliopiston tutkimuksen mukaan sijoitta-malla Ruotsiin sijoittaviin aktiivisesti hoidettuihin osa-kerahastoihin vuonna 2001 saatiin seuraavien 15 vuoden aikana yhteensä 166 prosenttia tuottoa. Sijoittamalla passiivisesti hoidettuun Ruotsi-osakerahastoon sai sa-malla ajanjaksolla 228 prosenttia tuottoa. Jos sen sijaan rakensi sijoitussalkun ruotsalaisista pörssilistatuista sijoitusyhtiöistä, saatiin peräti 642 prosenttia tuottoa samalla ajanjaksolla.

Sijoitusyhtiön ainoana liikeideana on sijoittaa varoja muihin yhtiöihin. Muuta toimintaa niillä ei ole, minkä myötä hallintokin on kevyttä. Siltä osin näiden luonne muistuttaa rahastoja. Molemmissa on kyse riskin ha-jauttamisesta ensimmäisestä sijoitetusta eurosta al-kaen.

Sijoitusyhtiöiden taustavoimina toimii kuitenkin menestyneitä sijoitus- ja rahastoalan ammattilaisia ja vauraita perheitä, kuten Wallenbergin tai Lundbergin

perheet. Jos itse uskoo pystyvänsä saamaan heitä pa-rempia sijoitustuottoja, on ehdottomasti syytä rakentaa oma osakesalkkunsa. Toisaalta jos uskoo Wallenbergien ja Lundbergien sijoittavan itseään paremmin, on mah-dollista hyödyntää heidän sijoitusosaamistaan sijoitta-malla samaan salkkuun kuin he.

Sijoitusyhtiöiden hallintakulut vaihtelevat, mutta suurimmalta osin näiden hallinto sitoo selvästi vä-hemmän kuluja kuin aktiivisesti hoidetut rahastot.

Suurten sijoitusyhtiöiden, kuten Investorin, Lundberg-yhtiöiden tai Latourin, hallintokuluihin uppoaa vaivaiset 0,1 prosenttia sijoitusomai-suudesta. Tämä luku on hämmästyt-tävän alhainen, vaikka tätä vertaisi jopa passiivisesti hoidettuihin rahas-toihin. Usein aktiivisten osakerahas-tojen hallintakulut pyörivät 1,5 pro-sentin tienoilla.

Sijoitusyh-tiöiden etuna on myös jatkuva substanssialennus. Tämä tar-koittaa, että sijoitusyhtiötä yleensä, muttei aina, arvos-tetaan halvemmalla kuin alla olevien omistusten mark-kina-arvoa. Tämä voidaan myös nähdä siten, että omistaa enemmän osakkeita kuin mistä on maksanut.

Historiatiedot ovat aina his-toriatietoja. Jää nähtäväksi, pystyvätkö nämä yhtiöt jatkossakin tuottamaan indeksejä ja rahastoja enemmän. Itse ainakin tiedän, mihin omat rahani mieluiten si-joitan.

.Sijoitusyh-

myös jatkuva s. Tämä tar-usyhtiötä na, arvos-la kuin alla n mark-voidaan että omistaa ta kuin mistä

ovat aina his-ähtäväksi,yhtiötmaan toja

nakin t i-

Kirjoittaja on kirjoittanut sijoitusyhtiöihin sijoittamisesta kirjan Bygg en förmögenhet – investera i investmentbolag.

Sijoitusyhtiön ainoana

liikeideana on sijoittaa varoja

muihin yhtiöihin.


Kouluttajana kiertueella toimii Osakesäästäjien koulutusvastaava Svenne Holmström.

• Hinta jäsenille 69 euroa• Ei-jäsenille 99 euroa• Kaikille alle 30-vuotiaille 69 euroa• Osallistumismaksu on

verovähennyskelpoinen.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset Osakesäästäjien verkkosivuilta www.osakeliitto.fi

HANKO TAMMISAARI

JYVÄSKYLÄ

LAHTI

PORI

VAASA

TAMPERE

PIETARSAARI

SEINÄJOKI

OULU

JOENSUU

ROVANIEMI

PORVOO

ESPOO

VANTAA

HELSINKI

Tule ottamaan

osakesäästötilin

kiistattomat

veroedut käyttöön

ja kehitä samalla

sijoitusosaamisesi

uudelle tasolle!

KOULUTUSKIERTUEOSAKESÄÄSTÄJIEN16.2.–18.5.

2019

SALKUN JA RISKIEN HALLINTA SIJOITUSTILI JA VEROTUS

SUORAN OSAKESIJOITTAMISEN ERITYISPIIRTEET

J O K A I S E L L A O N O I K E U S V A U R A S T U A

Documents

Rothovius: Suomesta Pohjolan Kongo? SAMP O...ja riskien jakaminen, ei nyt yksinkertaisesti toimi, kun yritystoimintaan on mahdotonta saada lainaa ilman hyviä reaalivakuuksia. Tämä