Upload
lis
View
26
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
KEHRA. KANRA. Rysäpyynnin kehitystyö 2002 - 2012. Entä mitä jatkossa?. Retrospektiinen ”tekninen” läpileikkaus. Vesa Tschernij Iconex Oy. lähtökohdista tuloksiin. Tänään keskitytään: 1. Tarkastelemaan KANRA-KEHRA rysäkehitystyön lähtökohtia ja itse prosessia - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Rysäpyynnin kehitystyö 2002 - 2012 Retrospektiinen ”tekninen” läpileikkaus
Entä mitä jatkossa?
Vesa TschernijIconex Oy
KANRA KEHRA
lähtökohdista tuloksiin
Tänään keskitytään:
1. Tarkastelemaan KANRA-KEHRA rysäkehitystyön lähtökohtia ja itse prosessia
2. Yksittäisiä poimintoja keskeisistä tuloksista
3. ”Tekijöiden” ja oheisryhmien arvioon työn tuloksista sekä siitä mitä mahdollisesti on jäänyt tekemättä?
Yksityiskohtaiset tulokset on koostettu hankekokonaisuuden aikana
tuotettuihin raportteihin (löytyvät netistä)
Rysäkehitystyön lähtökohta ja evoluutio1
2002-03
Pyyntitekninenselvitys 2002-03Pyyntitekninenselvitys 2002-03
saaristomeri
selkämeri
tarvittiin selvitys kiteyttämään päämäärä!
pyynnin kehittämisessä todellinentarve hylkeen aiheuttamien vahinkojenvuoksi!
oli kysymys kalastuksen säilymisestä!
lähtökohta
lähtökohta
Oliko syy selvityksen tarpeeseentodellakin hylje vai yleisen (yhteisen) päämäärän puuttuminen kalastus-elinkeinon harjoittajien keskuudessa!
kysymys!
KANRA
2002-03
PyyntitekninenselvitysPyyntitekninenselvitys
2004 KANRA
Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin
Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin
Pohjarysäpyynti korvaamaanselkävesien vaikeutuvaakuhan välivesiverkkopyyntiä(syynä hylkeet)
saaristomeri
Lohen ja siian rysäpyynninjatkon varmistaminen huolimatta lisääntyvästä hyljepopulaatiosta
selkämeri
2002-03
PyyntitekninenselvitysPyyntitekninenselvitys
Rysäkehitystyönloppuraportti 2009Rysäkehitystyönloppuraportti 2009
2004 - 2009KANRA
Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin
Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin
Rysäkehitystyön tiivistetyt tulokset 2 KA
NR
A
PU-pohjarysä (nykyversio)- aluksi moninaisia rakeentellisia ongelmia - parhaimmillaan vain täydentävä pyydys- merkitys kokonaisuuden kannalta kyseenalainen- hyviä rysäpaikkoja rajallisesti (vain sisäsaaristossa)
- pohjapyyntirysä vaatii vankan osaamisen
saaristomeri
selkämeriPU-rysä- elinehto (siian pyynnissä vielä kysymysmerkki)- on odotetusti mullistanut koko kalastusmuodon - saalis huippulaatuista/työmäärä vähentynyt- tuottajahinnassa selvää nousupainetta
lopputulos 2009
PU-pohjarysä (nykyversio) - pyyntitekniikan lisäkehittäminen ilman laajempaa kiinnostusta kyseenalaista- selektivisyyden lisääminen tarpeellista
saaristomeri – mitä 2009 jälkeen?
selkämeri – mitä 2009 jälkeen?
PU-rysä- hyljevarmuuden lisäämistarve suuri- siian selektion kehittäminen toivottavaa
2002-03
PyyntitekninenselvitysPyyntitekninenselvitys
Rysäpyynnin kehittäminen;loppuraportti 2009Rysäpyynnin kehittäminen;loppuraportti 2009
Selektio jahylkeenkestävyys
Selektio jahylkeenkestävyys
2004 - 2009
2010 – 11
KANRA
Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin
Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin
KEHRA
Vedenalaiskuvaus kehitystyön edellytys!
- kuvausten ajoittaminen helppoa- työskentelyolosuhteet otollisempia- hankaluutena samea vesi- kuvauslaitteiston toimintavarmuus välttävä!
saaristomeri – kuvausten onnistuminen
selkämeri – kuvausten onnistuminen
- kuvausten ajoittamisen ennakointi vaikeaa- työskentelyolosuhteet erittäin vaativat- hankaluutena kuvattavan tilanteen rajaaminen- kuvauslaitteiston toiminta ala-arvoinen!
Yksikkösaalis 6.8 vrk:en jaksoissa
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
14.0
8/4/
15/4
/
22/4
/
29/4
/
6/5/
13/5
/
20/5
/
27/5
/
3/6/
10/6
/
17/6
/
24/6
/
1/7/
8/7/
15/7
/
22/7
/
Yks
ikkö
saal
is k
g/v
rk
Kuha
Ahven
Muut
Kuha<37cm
Kuvausajankohta ja kuhasaaliin ajoittuminen Saaristomerellä yhteneväiset
Yksikkösaalis 4.8 vrk:en jaksoissa
0.0
5.0
10.0
15.0
20.0
25.0
30.0
35.0
19/4
/
26/4
/
3/5/
10/5
/
17/5
/
24/5
/
31/5
/
7/6/
14/6
/
21/6
/
28/6
/
Yks
ikkö
saal
is k
g/v
rk
Kuha
Ahven
Muut
Kuha<37cm
Yksikkösaalis 4.3 vrk:en jaksoissa
0.010.020.030.040.050.060.070.080.090.0
26/4
/
3/5/
10/5
/
17/5
/
24/5
/
31/5
/
7/6/
14/6
/
21/6
/
28/6
/
Yks
ikkö
saal
is k
g/v
rk
Kuha
Ahven
Muut
Kuha<37cm
2009
2010
2011
15.6
n. 620 kg + (280)
n. 440 kg + (332)
n. 690 kg + (445)
Kuha&ahvensaalis(vap.kuha<37cm)
kuvausjakso merkitty sinisellä viivalla
myy
ty lo
his
aalis
kg
/ko
enta
HS ponttonirysän lohisaalis (kg/koenta) kuvausjaksolla 2009
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
06-0
5
08-0
5
10-0
5
12-0
5
14-0
5
16-0
5
18-0
5
20-0
5
22-0
5
24-0
5
26-0
5
28-0
5
30-0
5
01-0
6
03-0
6
05-0
6
07-0
6
09-0
6
11-0
6
13-0
6
15-0
6
17-0
6
19-0
6
21-0
6
23-0
6
25-0
6
27-0
6
29-0
6
01-0
7
03-0
7
05-0
7
07-0
7
09-0
7
11-0
7
13-0
7
15-0
7
17-0
7
19-0
7
21-0
7
23-0
7
25-0
7
RV ponttonirysän lohisaalis (kg/koenta) kuvausjaksolla 2009
myy
ty lo
his
aalis
kg
/ko
enta
0
50
100
150
200
250
14
-05
16
-05
18
-05
20
-05
22
-05
24
-05
26
-05
28
-05
30
-05
01
-06
03
-06
05
-06
07
-06
09
-06
11
-06
13
-06
15
-06
17
-06
19
-06
21
-06
23
-06
25
-06
27
-06
29
-06
01
-07
03
-07
05
-07
07
-07
09
-07
11
-07
AU ponttonirysän lohisaalis (kg/koenta) kuvausjaksolla 2009
myy
ty lo
his
aalis
kg
/ko
enta
0
10
20
30
40
50
60
70
11
-06
13
-06
15
-06
17
-06
19
-06
21
-06
23
-06
25
-06
27
-06
29
-06
01
-07
03
-07
05
-07
07
-07
09
-07
11
-07
13
-07
15
-07
17
-07
19
-07
21
-07
23
-07
25
-07
27
-07
29
-07
Kuvausajankohta ja lohisaalishuippu Selkämerellä harvoin kohdakkain
Myy
ty l
oh
isaa
lis
kg/k
oen
ta
EPU-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010
Ku
mu
lati
ivin
en s
aali
s kg
0
10
20
30
40
50
60
70
80
12-05 19-05 23-05 28-05 02-06 08-06 13-06 18-06 22-06 28-06 11-07
0
200
400
600
800
1000
1200Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
Myy
ty s
aali
s kg
/ko
enta
EJ-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010
Ku
mu
lati
ivin
en s
aali
s kg
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
21-05 26-05 01-06 06-06 10-06 12-06 17-06 20-06 29-06 02-07 04-07 06-07
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
Myy
ty s
aali
s kg
/ko
enta
RS-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010
Ku
mu
lati
ivin
en s
aali
s kg
0
20
40
60
80
100
120
16-05 23-05 27-05 31-05 04-06 08-06 12-06 16-06 22-06 28-06 30-06 03-07 07-07 10-07 14-07 18-07
0
100
200
300
400
500
600
700
800Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
(yksikkösaalis muunnettu kuuden päivän jaksoista kahden päivän jaksoihin)
Myy
ty s
aali
s kg
/ko
enta
HS-kaksoisponttonirysän N-pesän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010
Ku
mu
lati
ivin
en s
aali
s kg
0
10
20
30
40
50
60
07-05 14-05 20-05 26-05 01-06 06-06 12-06 19-06 24-06 01-07 08-07 16-07 29-07
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
Myy
ty s
aali
s kg
/ko
enta
HS-kaksoisponttonirysän S-pesän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010
Ku
mu
lati
ivin
en s
aali
s kg
0
20
40
60
80
100
120
140
160
07-05 14-05 20-05 26-05 01-06 06-06 12-06 19-06 24-06 01-07 08-07 16-07 29-07
0
200
400
600
800
1000
1200
1400Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
15.6
15.6
Ku
mu
lati
ivin
en s
aali
s kg
EJ-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
17-0
5
22-0
5
26-0
5
02-0
6
08-0
6
15-0
6
17-0
6
21-0
6
24-0
6
30-0
6
06-0
7
10-0
7
14-0
7
17-0
7
01-0
8
0
50
100
150
200
250Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
kuvausjakso
Myy
ty s
aali
s kg
/ko
enta
Ku
mu
lati
ivin
en s
aali
s kg
HS-Kaksoisrysän NW koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011
0
20
40
60
80
100
120
03-0
6
06-0
6
13-0
6
19-0
6
22-0
6
27-0
6
01-0
7
06-0
7
11-0
7
15-0
7
19-0
7
24-0
7
0
100
200
300
400
500
600
700Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
kuvausjakso
Myy
ty s
aali
s kg
/ko
enta
Ku
mu
lati
ivin
en s
aali
s kg
HS-Kaksoisrysän SE koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011
0
20
40
60
80
100
120
140
160
03-0
6
06-0
6
10-0
6
16-0
6
21-0
6
23-0
6
29-0
6
04-0
7
08-0
7
13-0
7
17-0
7
21-0
7
26-0
7
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
kuvausjakso
Myy
ty s
aali
s kg
/ko
enta
Ku
mu
lati
ivin
en s
aali
s kg
SV 2-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
20-0
5
25-0
5
28-0
5
31-0
5
02-0
6
04-0
6
08-0
6
12-0
6
16-0
6
19-0
6
22-0
6
26-0
6
10-0
7
0
100
200
300
400
500
600
700
800Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
kuvausjakso
Myy
ty s
aali
s kg
/ko
enta
Ku
mu
lati
ivin
en s
aali
s kg
SV-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
16-0
5
19-0
5
29-0
5
31-0
5
04-0
6
06-0
6
09-0
6
14-0
6
16-0
6
21-0
6
04-0
7
13-0
7
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
kuvausjakso
15.6
2010 2011
(450 – 1300 kg/rysä)
(470 – 1600 kg/rysä) (260 – 1500 kg/rysä)
kuvausjakso merkitty sinisellä viivalla
2009
Rysäkehitystyön tiivistetyt tulokset 2 KEH
RA
Saaristomeri
KEH
RA
KEHRA kehitti PU-pohjarysän selektiivisyyttä kolmessavaiheessa
saaristomeri
tulokset 2011
Vuonna 2011 käytetty kevyt ritilä. Vihreä väri osoit-tautui 2010 kokeissa parhaimmaksi värivaihtoehdoksi.
Lopputesteissä 2011 samaaritilää testattiin kalapesässäviidessä eri kohtaa.
1 2 3 4
5
PU-pohjarysän selektio - kehityksessä 3 tekijää: rakenne, koko, väri- merkittävin tekijä ritilän rakenne- mitä kevyempi rakenne sen parempi selektio- ritilän paikan vaikutus jäi epäselväksi- ritilän värillä vaikutusta tukevissa ritilöissä (vaaleampi ritilä takasi paremman selektion)
saaristomeri
tulokset 2011
Kuvaa 2011 testeistä! Ritilät vetivät puoleensa niinsuuria kuin pienempiäkin kuhia.
saaristomeri – kehitetty selektio lähes ”täydellinen”
tulokset 2011
Ku
has
aali
s kg
/ko
enta
0
50
100
150
200
250
300
06/0
5
11/0
5
16/0
5
21/0
5
26/0
5
31/0
5
05/0
6
10/0
6
15/0
6
20/0
6
25/0
6
30/0
6
Kuha < 37
Myyty kuha
Selektio käytössä Selektio käytössä
(1) Ritilän läpi paenneiden pikkukuhien arvioitu kokonaispaino lähes 890 kg
myyty saalis 170kg
n. 890kg
(2) Olettaen pikkukuhien keskipainoksi 300 g voidaan arvioida noin 2970 kuhan uineen vapauteen 13 vrk aikana (=290 kuhaa/vrk)!
(3) 750 g kasvettuaan nämä 2970 kuhaa painavat 2,2 tonnia (=13 x 170 kg saalis)
13 vrk
Selkämeri
KEH
RA
selkämeri
tulokset 2011
Koekalastuksissa on vertailtu 2 eri esteverkon toimintaa.Molemmat estävät hylkeen kulun mutta peruskysymysoli kumpi verkko (A vai B) vaikuttaa vähiten lohiin?
Lisäksi koekalastuksissa yritettiin ke-hittää pyydys/pyyntitapa minkä ansi-osta lohien pyydyksen suojaamatto-massa osassa viettämä aika lyhenisi!
?
?
selkämeri
tulokset 2011
Kuvausten tuloksena kehitettiin erityinen lukuarvojoka kertoo miten monta kertaa lohi keskimäärinkävi kääntämässä verkolla ennen kuin se ui sen läpi!
Lohien käyttäytymistä kuvattiin koh-dassa A – tarkoituksena selvittää oli-ko lohien suunnanvalinta yksioikoinen!
?
?
A
selkämeri
tulokset 2011
Esteverkko A B
Vuosi 2009 1 3,4
Vuosi 2010 0,7 8,5
Välipesä Etunielu
Vuosi 2011 puuttuu 4,0 37,0
(lukuarvot: x yritystä/pyydetty lohi)
Esteverkkojen toiminta
selkämeri
tulokset 2011
Kuvaukset 2010 ja 2011 epäonnistuivat!- kameran kohdistus ja suuntaus hakusessa!- ongelmana kuvattavan kohteen ”suuruus”
Saalis 2010 470 kg 2011 625 kg
Saalis 2010 1200 kg 2011 905 kg
Lohet kääntyvät tulosuuntaan!
2002-03
PyyntitekninenselvitysPyyntitekninenselvitys
TilintekoTilinteko
Entä mitä sitten?
Rysäpyynnin kehittäminen;loppuraportti 2009Rysäpyynnin kehittäminen;loppuraportti 2009
Selektio jahylkeenkestävyys
Selektio jahylkeenkestävyys
2004 - 2009
2010 – 11 2012 2014
KANRA
Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin
Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin
KEHRA
Mitä sanovat tekijät työnsä tuloksista?3
2002-03
Entä mitä sitten?2004 - 2009
2010 – 11 2012 2014
KANRA KEHRA
Hyvä pyydyshän se on muttatuskinpa mullistaa Saaristome-ren kalastuksen. Rysä on liianpaikkaansidottu pyydys sekäaivan liian kallis!
Saaristomerellä kuhatovat hylkeiden kyörää-mänä vaan siirtyneetpois seliltä mistä minäniitä ennen kalastin ver-kolla. Nyt muut saavatnauttia samasta kun minäolen pakotettu pyytämäänrysillä!
Lohenkalastus olisi ilman PU-rysää nyt kuollut ja kuopattu!Se olis varmaan saanut urhei-lukalastajat haltioihinsa!
PU-rysä on muuttanut lohenpyynnin. Lohen laatu on aivanmahtava!
Ei alhainen hinta ole meille enäämikään ongelma. Sen saa melkeinminkä tohtii pyytää! Kiitos hyvänlaadun!
Ei me tarvita suurempia kalamääriävaan joustavammat kalastusajat.Me voitais jopa lisätä kannattavuuttaselvästi jos voisimme pyytää samanmäärän pidemmällä aikavälillä!
KANRA- KEHRA hankkeillaon ollut valtaisa alaa yhdis-tävä vaikutus! Risteilykinon tästä hyvä osoitus. Täälläon nyt jopa järvikalastajia!
Pyydyskehitys on ollut hylkeenvuoksi välttämätöntä! Osittainse on tuonut ohessa sitten tuotta-vuutta parantavia piirteitä kalas-tukseen. Työsarkaa on kuiten-kin vielä rutkasti. Kannattavuusparanee vain tuotteistamisellaja markkinoinnin kehittämisellä!