112 GEOLOGI 71 (2019)

Helteisen Etelä-Suomen läpikiitävä juna halkoo lupii-nien täyttämää maisemaa.Taivaanrannassa häälyvätpilvimuodostumat näyttä-

vät toistaiseksi varsin viattomilta, mutta sää-ennuste on lupaillut viikonlopulle ukkosta. Saanähdä, onko edessä viikonlopun verran pati-kointia sateen ja salamoiden siivittämänä!

Olen matkalla tutustumaan Suomen Geo-logisen Seuran järjestämällä ekskursiolla Lau-hanvuoren kansallispuistoon, joka tähtää yh-dessä Hämeenkankaan alueen kanssa Geo-parkiksi. Suomalaisia Geopark-hankkeita onesitelty aiemmin useaan otteeseen myös Geo-

Saaresta suoksi –ELINA LEHTONEN

logi-lehdessä (ks. esim. Nenonen 2015, Heik-kilä 2018, Lehtonen 2018a,b, Remes ja Nur-milaukas 2018).

Lauhanvuoren ekskursio alkoi virallisestiTampereelta, josta omin neuvoin iltapäivänaikana rautatieasemalle saapuneet matkalaisetpoimittiin pikkubussin iloiseen joukkoon.Tampereelta suuntasimme kohti Lauhanvuo-ren alueella sijaitsevaa Lauhansarven luonto-matkailukeskusta, jossa tulisimme yöpymäänseuraavat kaksi yötä.

Perjantaina ekskursiomme aloitus sisälsimaukkaan illallisen Lauhansarvessa, jonka jäl-keen pääsimme tutustumaan alueen sahtipe-rinteeseen perinneyhdistys Kuurna ry:n sahti-

Suomen Geologisen Seuran ekskursioLauhanvuoreen 7.–9.6.2019

113GEOLOGI 71 (2019)

opistossa. Hannu Väliviita kertoi sahdin val-mistuksen historiasta, ja saimme myös mais-taa seuraavana päivänä sahdinvalmistuksenpaikalliskisoihin osallistuvaa sahtierää.

Lauantaina kokoonnuimme sulattelemaanaamupalaa vanhan kyläkoulun tiloihin, missägeologi Pasi Talvitie kertoi Geopark-hankkees-ta ja Lauhanvuoren alueesta. Saimme kuulla,että kansainväliset arvioijat ovat tulossa arvi-oimaan hanketta heinäkuussa. Tämän tekstinpäivitystä tehdessä lokakuun alkupuolella onjuuri vahvistunut, että Unescon Geopark-neu-vosto esittää UNESCOn hallintoneuvostolleprojektin hyväksymistä viralliseksi kohteeksi(Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark pro-ject 2019).

Pasin esitelmän jälkeen ryhmämme pak-kautui innostuneena pikkubussiin ja lähdim-me köröttelemään kohti Lauhanvuoren huip-pua. Huipulla kapusimme ensimmäiseksi nä-kötorniin, josta avautuvat maisemat koko kan-

sallispuiston ja alueelle kaavaillun Geoparkinyli, kun näkymiä pääsee ihailemaan yli 240metriä merenpinnan yläpuolelta (kuva 1).Nykyään noin 100 metriä ympäröivien aluei-den yläpuolella sijaitseva Lauhanvuoren lakioli jääkauden jälkeen saari muinaisen Ancy-lusjärven aalloissa. Jääkauden vaikutus on ol-lut alueella ympäristöä hellempää ja tästä syystäalueella on säilynyt paksuja maapeitteitä.

Lauhavuoren alueella on muutama rengas-reitti, mutta meidän ryhmämme noin 8 kilo-metrin pituinen patikointireittimme kulkiLauhanvuoren huipulta kangasmetsien, suo-maisemien ja kivijatan kautta toor-muodos-tumille.

Lauantain lounas nautittiin Lauhanvuo-ren upeissa maisemissa Spitaalijärven rannal-la, jonne Lauhansarven isäntämme Teppo Toi-vanen oli kattanut valmiiksi esille kenttälou-naan kalakeitosta kahvipullaan. Ainakin yksiuskalias pulahti myös Spitaalijärven kirkkaa-

Kuva 1. Lauhanvuoren näkötorni sijaitsee Lauhanvuoren korkeimmalla paikalla ja näkymät näkötornistakantavat kauas.

Figure 1. The tower of Lauhanvuori is the highest point in the area and the views carry far.

114 GEOLOGI 71 (2019)

seen veteen lounaan lomassa. Järven nimentaustaksi on ehdotettu esimerkiksi uskomustajärven ihosairauksia parantavasta vaikutukses-ta.

Jättiläisten jalanjäljilläLauhanvuoren alueen geologinen tarina ulot-tuu Svekofennisen vuorijonon kohoamiseenEtelä- ja Keski-Suomen alueelle lähes 1900miljoonaa vuotta sitten. Lauhanvuoren graniit-tinen pohja, Isojoen graniitti, paistui silloisenvuoriston juuristoissa. Aika kului, ja miljoo-nien vuosien aikana vuoristo rapautui hiekan-jyvä kerrallaan matalammaksi. Hiekanjyvätkulkeutuivat tuulen ja veden mukana kerros-tuen sedimenttialtaisiin.

Suomen kallioperässä metamorfoitumat-tomat sedimenttikivet ovat melko harvinaisia.Lauhanvuoren lisäksi samankaltaisia sediment-tikiviä löytyy esimerkiksi Satakunnan ja Mu-hoksen alueelta sekä Perämeren ja Selkämerenpohjasta. Säilyneet kerrostumat ovat jäänteitä

alun perin laajoja alueita peittäneistä sedimen-teistä.

Lauhanvuoren alueella hiekkakivi peittäänoin 5 kilometriä leveän ja 15 km pitkän alu-een. Hiekkakivi on kerrostunut alla olevan,voimakkaasti rapautuneen graniitin päälle.

Kuva 3. Kivijatan kaltaisia kivikkoalueita on alueella useampia, mutta Kivijata on niistä suurin.

Figure 3. The neighboring areas contain several stone fields, however Kivijata is the largest one.

Kuva 2. Kivijata on ympäristöstään selkeästi erot-tuva piirre. Hiekkakivestä muodostuneen materi-aalin arvellaan kerrostuneen noin 600–700 mil-joonaa vuotta sitten.

Figure 2. The Kivijata is the largest ancientshoreline stone field in Lauhanvuori. It consistsof material originally deposited ca. 600–700million years ago.

115GEOLOGI 71 (2019)

Lauhanvuoren hiekkakiven kerrostumisen ai-koihin maapallolla ei vielä ollut maakasvilli-suutta, joka olisi suojannut kallioperää rapau-tumiselta tai rapautumistuotteiden kulkeutu-miselta.

Retkipäivämme helteinen sää oli mitä so-pivin alueen geologiseen historiaan tutustumi-selle, sillä hiekkakiven aineksen kerrostuessaalue sijaitsi tropiikissa päiväntasaajan tuntu-massa. Kivissä olevien rakenteiden perusteellaainakin osa sedimenttiaineksesta on kerrostu-nut veteen.

Hiekkakiveen pääsee tutustumaan kivija-talla, jossa hiekkakivilaatta on lohkoutunutkulmikkaiksi kappaleiksi (kuvat 2 ja 3). Kivi-jadan pinnassa voi havaita matalia harjantei-ta, jotka ovat jääkauden jälkeisen Ancylusjär-ven rantavalleja. Alue on vaikuttava, ja yhdentarinan mukaan kivijatan on aikoinaan ajatel-tu olevan jäänne jättiläisten muurista. Alueel-la asuvat jättiläiset pelästyivät jokilaaksostakuuluvaa kirkonkellojen soittoa, rikkoivatmuurinsa ja pakenivat. Jättiläisiltä jäi kivienalle kulta-aarre, jota käärmeet nyt vartioivat.

Aarretta tai ei, melkoista ryskettä alueengeologinen historia on kyllä sisältänyt. Vuon-na 2015 alueelta raportoitiin siirros, joka hal-koo myös kivijataa (Palmu et al. 2015). Noinmetrin korkean siirroksen pituus on kuusi ki-lometriä. Siirros on arvioiden mukaan synty-nyt noin 9000 vuotta sitten. Se liittyy toden-näköisesti jääkauden jälkeiseen maanpinnannousuun, joka oli nykyiseen vauhtiin verrat-tuna kymmenkertaista.

Lauhanvuoren hiekkakiven tarkkaa kerros-tumisaikaa ei tiedetä. Hiekkakivilohkareista onlöydetty annelidien, eli nivelmatojen, ryömi-misjälkiä, joiden perusteella kerrostumat ovatenintään 700 miljoonaa vuotta vanhoja.

Soita ja graniittipaasejaLauhanvuori-Hämeenkangas Geopark -pro-jektin geologinen teema on “Vuoristosta suo-

maaksi” ja suot ovatkin Lauhanvuorella tyy-pillinen näky (kuva 4). Geopark -projektinalueelta löytyy useita erilaisia suotyyppejä jaalue on koho- eli keidassoiden tyyppialue.Lauantaisen patikkaretkemme aikana näimmemyös kausikosteikkoja, jotka ovat hiekkapoh-jaisia alueita, joilla esiintyy suolle tyypillisiäkasvilajeja (kuva 5). Turvetta ei kausikostei-koilla juurikaan synny.

Reittimme kulki myös lähteen ohitse, jossapohjaveden pulppuamista hiekkakerrosten altaolisi voinut jäädä tuijottelemaan pidemmäk-sikin aikaa. Lähteitä löytyy Geoparkin alueel-ta useammasta paikasta (esimerkiksi Kunin-kaanlähde ja Hämeenkankaan yhdeksi näyt-tävimmäksi lähteeksi nimetty Uhrilähde).

Yksi Lauhanvuoren alueen geologisistanähtävyyksistä ovat pyöreämuotoiset graniitis-ta koostuvat kivipaadet, eli toor-muodostu-mat, joita löytyy Lauhanvuoren alarinteiltähiekkakiven vaihettuessa graniitiksi. Toorinmääritelmä on “pieni jäännösvuori, eroosio-pinnalla oleva ympäristöstä kohoava kallioaluetai vuori” (Lehtinen et al. 2008). Jykevät gra-niittikappaleet eivät siis ole jäätikön kuljetta-mia siirtolohkareita, vaan rapautumista par-haiten kestänyt kallion osa.

Toorit muodostuvat kallion lohkeillessasuorakulmaisesti. Nykyään pyöreähköt graniit-tilohkareet ovat alun perin olleet teräväsärmä-isiä. Osa tooreista ovat vielä alkuperäisillä pai-koillaan ja alapuolestaan kiinni kalliossa. Alu-een tunnetuimman toor-muodostuman Au-makiven (kuva 6) kerrotaan keikahtaneen ny-kyiselle sijalleen pienen matkan päästä ylärin-teestä.

Lauantain patikkaretki tarjosi paljon näh-tävää suhteellisen pienellä alueella ja artikke-lin kirjoittaja suosittelee reittivalintaa lämpi-mästi. Lauantain kruunasi Lauhansarvessaodottava herkullinen illallinen ja myöhemminillalla koetut savusaunan lempeät löylyt.

Sunnuntai-aamun ohjelma kulki tuttua

116 GEOLOGI 71 (2019)

rataa. Ensimmäiseksi maittava aamu-pala, jonka jälkeen kokoonnuimmekuuntelemaan Reijo Pitkärannan esitel-mää alueen geologiasta. Esitelmän jäl-keen suuntasimme kohti Katikankan-jonin eroosiouomastoon. Samalla teh-tiin pieni sivupysähdys hiekkakivipaljastu-malla.

Katikankanjoni oli vaikuttava paikka, sil-lä se on syntynyt hiekkakankaaseen viimeis-ten 9000 vuoden aikana. Kanjonin pohjallepäästyämme retkikuntamme hajaantui kukinsuunnalleen. Osa meistä patikoi rivakkaan tah-tiin kanjonin rengasreitin. Vauhdin ylläpitä-misestä pitivät huolta kanjonissa viihtyvät hyt-

tyset, jotka toivottivat geologiryhmän erittäinlämpimästi tervetulleeksi.

Patikointi Lauhanvuoren maisemissa oliantoisa kokemus ja alueella olisi riittänyt näh-tävää pidemmäksikin aikaa.

KiitoksetKirjoittaja haluaa lausua kiitoksensa erinomai-sesta palvelusta kuljettajallemme Harri Ylikos-

Kuva 4. Vihreän viisikymmentä sävyä –Lauhanvuoren suomaisemaa.

Figure 4. Fifty shades of green – thewetland landscape of Lauhanvuori.

Kuva 5. Patikointireitillämme pääsimme tutustumaan myöshiekkapohjaisiin kausikosteikkoihin.

Figure 5. Our hiking trail also included views of somemineral wetlands.

117GEOLOGI 71 (2019)

kelle, Teppo Toivoselle ja hänen henkilökunn-alleen Lauhansarvessa, mielenkiintoisesta joh-datuksesta sahtiperinteeseen Hannu Väliviidal-le, sekä ekskursion aikana saaduista tiedoistaja opastuksesta Pasi Talvitielle ja Reijo Pitkä-rannalle. Lämmin kiitos kuuluu myös SuomenGeologiselle Seuralle ja erityisesti Petra Ihana-mäelle ja Anna-Liisa Kivimäelle ekskursion jär-jestämistä sekä kaikille ekskursiolle osallistu-neille mukavasta seurasta!

Kuva 6. Lauhanvuoren alueen kuuluisin toor-muodostuma: Aumakivi.

Figure 6. The most famous tor formation in the Lauhanvuori area: the Aumakivi.

Kirjoittaja on geologi, joka suosittelee lämmöllä suoma-laisiin Geopark-hankkeisiin tutustumista retkeilemällä.Teksti on muokattu kirjoittajan aiemmin julkaistunblogitekstin (Lehtonen 2019) pohjalta.

FT ELINA LEHTONENTieteen termipankki

Gustaf Hällströmin katu 2PL64

00014 Helsingin yliopisto

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin kotisivunlöydät osoitteesta: https://www.lauhanvuoriregion.fi/

118 GEOLOGI 71 (2019)

Lauhanvuorengeologisiayksityiskohtia

118 GEOLOGI 71 (2019)

119GEOLOGI 71 (2019)

SummaryFrom an island toa wetland – Excursion ofthe Geological Society ofFinland to Lauhanvuori

The geological excursion to the Lauhanvuoriregion took place from 7th to 9th of June 2019.The Lauhanvuori National Park has appliedfor a UNESCO Geopark status together withthe Hämeenkangas region. As this text wasbeing finished it was confirmed that the Lau-hanvuori-Hämeenkangas Geopark project willbe presented to the UNESCO Executive Boardto be approved as one of the UNESCO GlobalGeoparks (Lauhanvuori-Hämeenkangas Geo-park project 2019).

The Lauhanvuori area is located in WesternFinland. The theme of the Geopark is “from amountain landscape to a land dominated bymires”. The geological evolution of the areaspans ca. 1900 million years.

During our trip we climbed in the towerof Lauhanvuori, which is the highest point inthe area (Fig. 1). Lauhanvuori rises ca. 100 mabove the surrounding areas (and over 240 mabove sea level) and after the last ice age, thetop of Lauhanvuori actually formed an isolatedisland in the Anculys Lake. On Saturday wehiked from the top of Lauhanvuori across theancient shoreline stone field “Kivijata” (Figs.2 and 3), wetland landscape (Fig. 4), andmineral wetlands (Fig. 5) to the tor formations(Fig. 6). On Sunday we explored Katikankan-joni ravine which formed during the last 9000years, when water carved its way through thesandy soil.

In addition to geology, we also got changeto explore the local traditions of making sahti,a variety of Finnish traditional beer.

I wish to express my gratitude to our busdriver Harri Ylikoski, Teppo Toivonen and his

personnel at Lauhansarvi, Hannu Väliviita forintroducing the sahti tradition, and Pasi Tal-vitie and Reijo Pitkäranta for guidance andpresentations during the excursion. Warmthanks are also extended to the FinnishGeological Society, and especially to PetraIhanamäki and Anna-Liisa Kivimäki, fororganizing this excursion, and all theparticipants for their nice company!

Kirjallisuus:

Heikkilä, M., 2018. Geoparkit keskiössä. Geologi 70:79.Kohonen, J. ja Rämö, O.T., 2005. Sedimentary rocks,

diabases, and late cratonic evolution. Teoksessa:Lehtinen, M., Nurmi, P.A. ja Rämö,O.T. (toim.),Precambrian Geology of Finland – Key to theevolution of the Fennoscandian Shield. ElsevierB.V., Amsterdam, 563–604.

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark project, 2019.Facebook-päivitys 27.9.2019. https://www.facebook.com/lauhanvuoriregion/photos/a.1905314243046610/2437806863130676[23.10.2019]

Metsähallitus, 2019. Lauhanvuoren kansallispuisto.https://www.luontoon.fi/lauhanvuori [5.10.2019]

Lehtonen, E., 2018a. Pääkirjoitus: Mennään metsään.Geologi 70:51.

Lehtonen, E. (toim.), 2018b. Minne mennä – Geologi-sia menovinkkejä. Geologi 70:74–75.

Lehtonen, E., 2019. Saaresta suoksi – retkeilemässäLauhanvuoren monipuolisissa maisemissa. Vihreä-kiven arvoitus, 18.6.2019. https://vihreakivi.wordpress.com/2019/06/18/lauhanvuoren-kansal-lispuisto/ [5.10.2019]

Lehtinen, M., Nurmi, P. ja Rämö, T. (toim.), 1998. Suo-men kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa. SuomenGeologinen Seura ry, Helsinki, 375 s.

Nenonen, J., 2015. Geoparkit meillä ja muualla tuovatgeologiaa tutuksi kaikille. Geologi 67:128–136.

Palmu, J.-P., Ojala, A.E.K., Ruskeeniemi, T., Sutinen,R. ja Mattila, J., 2015. LiDARDEM detection andclassification of postglacial faults and seismically-induced landforms in Finland: a paleoseismicdatabase. GFF 137:344–352.

Remes, K.-M. ja Nurmilaukas, O., 2018. UNESCOnasiantuntijat vierailivat Saimaa Geopark -alueella.Geologi 70:80–88.