4 ■ AJOLINJA ■

ihtori Saaren vuonna 1912perustama kuljetusliikeSuomen Turussa oli pit-kään maammevanhimpia alan yhtiöitä. Sekehittyi 1960-luvulta lähti-en suuryhtymäksi Turun

seudulla sekä kotimaan- että ulkomaanliiken-teessä. Yhtymänä Saari-Yhtiöistä muodostuityypillinen kappaletavaratoimija, joka oli eri-koistunut osakuormiin. Kilpailijoista esimer-kiksi Kiitoliikenne Oy (ks. Ajolinja 2/2012) ajoipaljon yksikkökuormia.

Saari-Yhtiöiden kahdeksan vuosikymmen-tä kattavan taipaleen aikana tavaraliikenteenkehitys on ollut huimaa. Kuljetuskalusto onkehittynyt hevosvetoisista rattaista 25-metri-siin täysperävaunuyhdistelmiin, puhumatta-kaan varastoinnista ja liikenteen ohjaukseenliittyvistä ATK-sovelluksista.

Vaikka Saari-Yhtiöiden tarina päättyi 1980-luvun lopulla kuljetus- ja huolinta-alan laajo-

Kun isä Vihtori Saari aloitti hevosilla, poika VeikkoSaari lopetti 22-metrisillä. Saari-Yhtiöt katosi, mut-ta perinne jatkuu Suomen Schenkerissä.Teksti Tom Fredman

Saari-Yhtiöt oli mahtitekijä

Hevosmiehistä tuli l

� � � � � Firman johto janykyaikaisinta

kalustoa kuljettaji-neen noin 1920.

� � � � � 9-vuotias VeikkoSaari osallistui jo

varhaisnuoruudessafirman laskutus- ja

perintätehtäviin.

V

� � � � � Saari-yhtiöt oli mukana irtoperälii-kenteessä heti alusta. Tässä on

kahteen mieheen haettu ASG:n kärryHelsingin makasiiniterminaalilta (mihin

sitä kuuluisaa Guggenheim-museota suunnitellaan nyt).

■ AJOLINJA ■ 5

logistiikkakonserni� � � � � “Suostumalla työmies Karl VihtoriSaarisen siitä tehtyyn anomukseen katsoomaistraatti kohtuulliseksi oikeuttaa hakijantoistaiseksi tässä kaupungissa harjoittaakuorma-ajurin ammattia, noudattamallamääräyksiä kuorma-ajurille vahvistetuissasäännöksissä”.

Näin kirjoitti Turun kaupungin maistraatti3.4. 1912 perustellessaan Saaren ensim-mäistä liikennelupaa.

jen yrityskauppojen myötä, pitkät perinteeteivät ole katkenneet. Saaren perhe harjoittaaedelleen kuljetustoimintaa lähetti- ja pikakul-jetuksen parissa.

Hevosliikenne

Vihtori Saari (7.3. 1891 - 27.12. 1967) muuttivuonna 1912 Liedosta Turkuun ja perusti he-voskuljetusliikkeen. Firma kasvoi ja muuta-massa vuodessa hevosia oli kymmeniä. Ajojaoli jopa Helsinkiin ja Poriin asti.

Ensimmäinen kuorma-auto hankittiin vuon-na 1918. Hevoskuljetukset olivat kuitenkinmerkittävä osa toimintaa vielä sotien aikana.Ja hevosia pidettiin tämän jälkeenkin.

Vihtori Saari oli hevosmies henkeen ja ve-reen. Hänen poikansa liikenneneuvos VeikkoSaari ��

6 ■ AJOLINJA ■

� � � � � Tampereenlinjan kuljettajia

1950-luvun alussa.

� � � � � Autot Turunlinnan edustalla

1950-luvulla.Citroën onilmeisestiisännän.

� Saari-Yhtiöt(23.12. 1917 - 22.9. 1992) kertoi saanensa

nimensä pidetyltä Veikko-työhevoselta.Vihtori oli myös etevä liikemies. Hän laajen-

si pian toimialaansa muun muassa ahtaustoi-mintaan Turun satamassa jo 1930-luvulla.

Autoliikenne ja sota-aika

Varsinainen kaukoliikennetoiminta alkoi vuon-na 1938 tilausajoluvalla Turku-Helsinki linjal-la. Samalla välille myönnettiin seuraavanavuonna ensimmäinen linjaliikennelupa.

Vaikka kaupunkien välisiä autokuljetuksiaoli suoritettu jo jonkin aikaa, kulkuvälineidenja yleisten töiden ministeriössä ei ollut poliit-tista tahtoa tunnustaa autoliikenteen ylivertai-suutta tehokkuudessa ja joustavuudessa rau-tateihin verrattuna. Tosiasia kuitenkin ymmär-rettiin, kun liikennelupien myöntäminen alkoi.

Vihtori Saari oli tavaralinjojen uranuurtajamaan tärkeimpiin kuuluvan linjan ensimmäi-senä luvanhaltijana. Ennen sotia automääräkasvoi ripeästi noin viiteenkymmeneen.

Sotien alettua kaikki autot vietiin rintamalleja suurin osa kalustosta jäi sinne. Sodanaikai-nen toiminta oli Vihtori Saaren hoitamanalähinnä rajallista liikennöintiä hevosilla.

� � � � � Volvon pienempi bulldog, ns.pallo-Volvo, oli suosittu myösyhdistelmissä. Kuormausta 1960-luvun lopulla Turussanykyisellä VikinginLinen kentällä.

6 ■ AJOLINJA ■

� � � � � Autot ja henkilökuntaTurun satamalaiturilla1950-luvun alussa.

■ AJOLINJA ■ 7

� � � � � Linjaliiken-teen kalusto(Sisua jaVanajaa)RuissalontienKiitolinja-asemallavuonna 1954.

■ AJOLINJA ■ 7

Ilmoitus1/2

Vihrorin poika Veikko Saari oli kuusi vuottasodassa, välillä armeijan kantahenkilökun-nassakin. Hän palasi vuonna 1945 Turkuunperustamaan Kiitolinja-asemaa. Veikko oli tu-tustunut Reino Lahtikariin, joka oli rakenta-massa Kiitolinja-järjestelmää. Häneltä Veikkosai apua linjaliikenteen uudelleenrakentami-sessa. Lahtikari oli visionääri, joka monistakilpailijoista poiketen ymmärsi markkinoinninmerkityksen. Hän kävi myöhemmin 1950-lu-vulla myös Amerikassa tutustumassa termi-naalitoimintaan ja kappaletavaraliikenteeseen.

Linjaliikenne - Kiitolinja jaKaukokiito

Kun linjaliikenne oli saatu käyntiin sotien jäl-keen 1950-luvun alussa, perustettiin

terminaaliyhtiö Kiito-Huolto Oy. Se hoiti pai-kallisia kuormaukseen ja varastointiin liittyviätoimeksiantoja. Esimerkiksi kaikki Turun tela-kan teräkset varastoitiin ja jaettiin Kiitolinja-asemalta nykyisen Jaakkoo Taaran tontillaRuissalontiellä Turussa.

1960-luvun alussa perustettiin Kuljetusliike

Turkulaiset liikennöitsijät olivat tuttuja kes-kenään ja huumorimiehinä tunnettuja. Kun1960-luvun lopulla rakennettiin valtatie ykkö-sen ohituskaistoja, Kiitoliikenteen omistajaKauno Hellberg kävi Ruissalontiellä kuittaa-massa Saaren Veikolle, että “nyt sinun autoillesaadaan Helsingintielle ihan omat kaistat ojanviereen”. Hellberg käytti silloin Scania-Vabis75/76-mallistoa ja Saari Volvon Viking- ja 86-malleja.

Turussa onnistuttiin muutenkin hyvin yh-teistyössä kilpailijoiden kesken, kun Vaasan-tielle rakennettiin vuonna 1970 Kiitolinjan,Kaukokiidon sekä Finnexpressin yhteisenähankkeena Rahti-Asema Oy. Alun perin ta-voitteena oli ollut saada myös Kauko-RahtiOy mukaan projektiin, mutta tämä ei onnistu-nut.

V. Saari Oy, jo-hon kotimaan ta-varalinjatoimintakeskitettiin. Sekäauto- että työnte-kijämäärä kasvoi,kovasta kilpailus-ta huolimatta.

��

8 ■ AJOLINJA ■

� � � � � HelsinginRuoholahdenKiitolinja-terminaali1960-luvun lopulla.Kaikki kuvan autotovat Saarenkalustoa. Etualallaon Volvo F86 ja FordD Custom.

� � � � � ASG/Finnex hoiti myös irtoperäliikennettäNeuvostoliittoon yhteistyössä Linjebuss-yhtiönkanssa. Tässä ilmeisesti välipurku tai lastausTurussa. Veturina ainoastaan alustaltaan järeäVolvo FB86. Etualan “natsa” on raskaassajakelussa käytetty Petterin (Bedford) vaunu,jossa on erikoinen jalkaratkaisu.

� � � � � Bedford-puoliperävaunuyh-distelmään lastataanilmeisesti puuvilla-paaleja 1960-luvulla.

� � � � � Tässä puretaansavukkeita Rahti-Asemalla 1960-luvulla.

� Saari-Yhtiöt

V. Saaresta tuli enemmistöosakas termi-naaliyhtiössä. Vuonna 1972 Saaren ostaessakaukokiitolaisen Tuominen & Salonen Oy:nkoko kaluston ja toiminnan Turku-Helsinki-linjalla, Rahti-Asema oli käytännössä yhtäkuin V. Saari Oy. Tähän kauppaan sisältyi 12yhdistelmää, 6 jakeluautoa ja 28 työntekijää.Tämä oli yksi monesta Saari-yhtiöitä laajen-taneesta yrityskaupasta.

Tuominen & Salonen Oy:stä muodostettiinmyöhemmin vuonna 1975 Saari-yhtiöihin kuu-luva Turku-Kiito Oy, jota johti Veikko Saarenpoika Heikki Saari (1956-1990). Rahti-Ase-ma fuusioitiin vuonna 1987 Kiitolinjaan ja setoimii nykyisin Kiitolinjan ja DB Schenkerinterminaalina.

Ulkomaanliikenne - FinnexpressSaaren ulkomaanliikenne alkoi vuonna 1962,

� � � � � TampereenKiitolinja-asemaNekalassa 1960-luvun lopulla. DAF jaVolvo Titan TipTopovat Saarenlinjakalustoa.Kuvassa on lisäksiBedford jakoautosekä Finnexpressinirtoperä ja tuntema-ton Volvo.

kun lauttaliikenne Turun ja ympäristön sata-mista Ruotsiin oli päässyt käyntiin. Tätä var-ten perustettiin Trans-Saari Oy, joka myö-hemmin hoiti myös konttiliikennettä Uuteen-kaupunkiin SAAB-Valmetin tehtaalle. SAAB-osia sisältäneet kontit tulivat laivalla Turkuun

nykyiselle Tallink-Siljan kentälle, josta ne nos-tettiin konttialustoille ja vietiin tehtaalle.

Veikko Saari oli tutustunut Finnexpressinjohtajaan Otso Partaseen ja hankki vähitel-len Finnexpressistä enemmistöosakkuuden.Samalla Trans-Saaren automäärä Finnexinajossa kasvoi merkittävästi. Suorina autoinaoli kymmeniä täysperävaunuyhdistelmiä lä-hinnä Ruotsin liikenteessä Finnexin yhteis-työkumppanille ASG:lle.

ASG:tä (Aktiebolaget Svenska Godscent-raler) voidaan pitää lähes rautateiden tai pos-tin vertaisena kappaletavaratoimijana 1950-70 luvun Ruotsissa. Joka kylässä oli ASG:ntavara-asema tai edustaja.

Kalustona ulkomaanliikenteen täysperävau-nuyhdistelmissä käytettiin lähes yksinomaanFB88-Volvoja ja myöhemmin F10/F12-malle-ja. Päällirakenteet ja perävaunut olivat useinNärkon tuotantoa. Täyspitkiä 22-metriä yh-

■ AJOLINJA ■ 9

� � � � � SaarenVolvo Vikingkuormaustilan-teessa 1960-luvulla.

��

� � � � � 1960-luvun kuvan magneettinostu-ria käytettiin Turun telakan teräsarkkien

käsittelyyn Ruissalontiellä. Erikoinenlaite on ilmeisesti polttomoottorikäyttöi-

nen. Auto on BeGe-ohjaamollavarustettu Volvo Viking.

distelmiä otettiin käyttöön heti, kun se tulimahdolliseksi 1970-luvun alussa.

Yhtymän myynti ja pilkkominen

Kuljetusalan ylikapasiteetti ja kireä kilpailuti-lanne johtivat 1980-luvulla kiistoihin Kiitolin-jan liikennöitsijöiden kesken. Kävi selväksi,että alalle tarvitaan rakenneuudistus. Näinsyntyi yhtiö nimeltään Speditor, joka alkoiostaa ja yhdistellä huolintaliikkeitä ja suureh-koja kuljetusfirmoja.

Veikko Saaresta oli pikkuhiljaa tullut suur-osakas Kiitolinjassa, jonka osakkeista hänomisti 70 prosenttia vuonna 1988. Saari ken-ties näki, että edessä on entistä vaikeampiaaikoja. Niinpä Saari-yhtiöt sekä osakkeet Kii-

tolinjassa ja Finnexpressissä myytiin Spedi-torille. Tässä kuviossa myös Kiitoliikenne Oyja Vaano Oy päätyivät saman katon alle.

Saaren kotimaanliikenteestä syntyi Kiitolii-kenne Saari Oy, mistä tänä päivänä on tullutosa DB Schenkeriä. Finnexpress yhdistettiinmm. Polar-Expressin ja TIE Transportin kans-sa ruotsalaisomisteiseen Scanspediin, jokanykyisin niin ikään on osa DB Schenkeriä.Trans-Saaren väreissä olleet kontti- ja ulko-maanautot myytiin eri liikennöitsijöille.

Kaksi juhlavuotta 1972 ja 1982

Saari-yhtiöt juhli 60 ja 70 vuotta jatkunuttatoimintaansa vuosina 1972 ja 1982.

Vuonna 1972 tehtiin esite, missä kerrotaan��

Ilmoitus1/2

10 ■ AJOLINJA ■

� � � � � Vuosi on 1972. Veikko Saari (vas.) olipalvellut Saari-Yhtiöitä 40 vuotta, KaleViljanen (oik.) 25 vuotta ja Urho Saarinen25 vuotta. Taustalla on melko tuore DAF jaruotsalainen Forss-puoliperävaunu.

� � � � � TässätehdäänmuutostöitätuliteräänVolvoNB86:een 70-luvun alussa.Korjaamollahuollettiin noinsadan autonkalustoa.Työntekijöitäoli kymmenen.

� Saari-Yhtiötyhtiöiden eri toimialoista ja historiasta. Työn-tekijöitä oli tuolloin 122, joista 90 oli kuljettajia.Heistä merkittävä osa oli ollut yli kymmenenvuotta Saarella töissä.

Vuonna 1982 työntekijöitä oli 188. Yhdistel-miä oli 82, jakoautoja noin 25. Yhdistelmienmäärä oli tässä vaiheessa pudonnut hieman,mutta rahti liikkui silti entistä tehokkaamminjalkalavojen käytön

ansiosta.Moni muistaa ehkä Saaren 12,5-metriset

perävaunujen jalkalavakontit, joilla saatiin mer-kittävää säästöä aikaan. Vuonna 1982 työnte-kijöiden keski-ikä oli 36 vuotta, mutta siltiniistä viidennes oli ollut Saarella yli kymme-nen vuotta. Tämä on erittäin hyvä saavutus,kun muistetaan kuljetusalan työntekijöideniso vaihtuvuus 1970-luvulla. Se oli hurjimmis-sa esimerkeissä jopa yli 90 prosenttia vuosi-tasolla.

Saarella panostettiin koulutukseen pienis-sä ryhmissä sekä tiimijohtamiseen ja -työs-kentelyyn kauan ennen kuin näistä tuli muo-dikkaita.

����� Kontin ajoaUuteenkaupunkiin1970-luvulla. �����

Kun Veikko Saarelle myönnettiin liikenne-neuvoksen arvo vuonna 1969, häneltä kysyt-tiin neuvoja ammattiin aikoville nuorille. Saarivastasi, että Kieliä, lukekaa kieliä pojat. Ope-telkaa käyttämään laskutikkua ja omaa ter-vettä järkeä. Varautukaa siihen, että työpäiväei pääty kahdeksaan tuntiin”.

KIITOKSET:Saaren perhe, Risto Jompero,Heimo Rankonen

LÄHTEET:Kurkinen Jari: Kaukokiito,suomalainen - 50 vuotta,Suomen Kaukokiito Oy, 2003Blomberg, Olli, Kurkinen, Jari ja Nummela,Ilkka: Ulkomaanliikenteen vuosisata,suomalaiset kuorma-autot maailman teillä,Ulkomaanliikenteenharjoittajat ry, 200060 vuotta kuljetuspalvelua,Tavaralinjat 2/1972 Melin, Jyrki: Saari-yhtiöt70 vuotta, Tavaralinjat 2/82 Veikko Saarenmuistokirjoitus, Tavaralinjat 5-6/92 Saari-yhtiöiden juhlavuoden 1972 mainosesite

■ AJOLINJA ■ 11

Ilmoitus1/2

�����Turun Rahti-Asema Oy 1970-luvulla. Saaren kalustona raskasjakelu-Petteri, 22-metrinenlyhytohjaamoinen Volvo FB88täysperä sekä ahvenanmaalaisenTransmarin Scania-Vabis LBS76Stäysperä ja Paavo Järvisen Turku-Valkeakoski-linjan Scania.(Tavaralinjat 3/1977)

� � � � � Saari käytti myös 1970-luvullaSisuja. Tässä melko uuttalinjakalustoa kuvattuna HelsinginSompasaaressa Saksaanliikennöivän Hans Gutzeit-aluksenvieressä. (Tavaralinjat 6/1978)

� � � � � Heimo Rankonen ja junioriPohjois-Ruotsin keikalla. Pitkäyhdistelmä liikkui myös 10-litraisella koneella. Näitä oliTrans-Saarella kymmeniäFinnexpressin ajossa Ruotsiin.