SATAKUNTA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN NYKYTILASELVITYS

KEVÄT 2020

Selvin päin Satakunnassa –hanke

Projektisuunnittelija Jenni Lahtinen

Projektisuunnittelija Tellu Rosenqvist

Yhteenveto kuntien toiveista ehkäisevään

päihdetyöhön kuntakierrokselta 2018• Yhdyshenkilöverkosto on jo olemassa Satakunnassa ja sen toimintaa halutaan vakiinnuttaa.

• Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt tekevät tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Hänen tulee vastuuttaa muita toimijoita, poikkihallinnollisesti, toimimaan ehkäisevän päihdetyön

periaatteen mukaisesti.

• Maakunnalta toivotaan jatkossa koordinointia, ohjausta ja vertaistukea kuntien toimien avuksi.

Maakunnan tehtävä on jatkossa koota ja koordinoida hyte-palveluita. Maakunnalla tulee olla

käsitys ehkäisevän päihdetyön toimista maanlaajuisesti, mitä, miten ja milloin tehdään. Tätä oppia

tulee viedä kuntiin.

• Maakunnalta kouluissa tehtävä päihdetyö-malli kuntien kouluille

• Jatkuvaa yhteistyötä

• Maakuntaan halutaan ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, joka kokoaa ehkäisevän päihdetyön

verkoston ja auttaa koordinoimaan toimintaa kunnissa.

Yhteenveto kuntien toiveista ehkäisevään

päihdetyöhön kuntakierrokselta 2018• Maakunta koordinoi ja antaa kunnalle mallit. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulee edelleen vahvistaa

myös soteuudistuksen jälkeen.

– Kuntien erityistarpeet tulee ottaa maakunnassakin huomioon. Hiljainen tieto. Miten saadaan eri toimijat, myös yksityiset, toimintaan mukaan. Kun toimijoita on useita, miten hoidetaan yhdyspinnat, sopimukset? Omasta kunnasta tulisi löytyä samat palvelut samalla tasolla kuin nyt.

• Hyvien käytäntöjen jalkauttamista tulee jatkaa. Maakuntaan tarvitaan moniammatillinen tiimi, joka voi reagoida heti ja jalkautua sinne missä on akuutti tilanne.

• Päihde- ja mielenterveystyöhön sekä lasten ja nuorten palveluihin kaivataan koulutusta ja toiminnan tukea. Hyvät käytännöt jätetään toimintaan ja niitä vahvistetaan. Palvelut tulee suunnitella asiakaslähtöisesti niin, että asiakas ei tipahda kunnan ja maakunnan väliin saamatta palvelua. Yhteistyön merkitys Satakunnassa kasvaa.

• Tuen tulee olla sellaista, että annetaan mahdollisuus kuntien toteuttaa perustehtävää. Ei pakoteta/määrätä.

• Maakunnallisten indikaattorien (esim. kouluterveyskyselyt) tuottamaa tietoa tulee hyödyntää. Tiedon kokoamisen jälkeen tieto jaetaan keskitetysti toimintatapojen kehittämistä ajatellen.

Ehkäisevä päihdetyö Satakunnan tulevaisuuden

Sote –keskuksessa (hankesuunnitelma kevät/2020)• Väestöindikaattoreiden ja THL:n arvioinnin perusteella Satakunnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota

ennaltaehkäisyn ja ennakoinnin parantamiseen. Tarkoituksena on siirtää palveluiden painopistettä

ennaltaehkäisevään työhön ja varhaisen vaiheen tukeen.

• Satakunnassa on puutteita päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuudessa ja osaamisessa. Perustason

sote-palveluiden ja erikoissairaanhoidon henkilöstöstä suurin osa tarvitsee lisää tietoa ja ymmärrystä

mielenterveys- ja riippuvuusongelmista. Hankkeen aikana koulutetaan ammattilaisia tunnistamaan ja ottamaan

puheeksi päihde- ja mielenterveysongelmat. Lisäksi koulutetaan ja otetaan käyttöön näyttöön perustuvia,

vaikuttavia toimintamalleja ja menetelmiä, joilla voidaan auttaa perustasolla varhaisessa vaiheessa.

• Lisäksi kehitetään päihde- ja mielenterveyspalveluiden päivystyksellisyyttä ja mahdollistetaan asiakkaan pääsy

keskustelemaan ammattilaisen kanssa.

• Tavoitteena on vahvistaa päihde- ja mielenterveyspalveluiden osaamista ja yhteistyötä perus- ja erityistason

välillä.

• Satakunnassa on toteutettu v. 2018 lähtien Selvin päin Satakunnassa –hanketta, jossa luotu nuorten

ennaltaehkäisevän päihdetyön rakenteita ja toimintamalleja. Hankkeessa on myös otettu käyttöön vaikuttavia

menetelmiä, kuten Pakka-toimintamalli, Valomerkki- ja Omin jaloin menetelmät. Hanke on parantanut

ehkäisevän päihdetyön koordinointia. Selvin päin –hanke päättyy lokakuussa 2020, ja sen kehittämistyötä ja

toiminnan juurtumista jatketaan Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa.

• Päihde- ja mielenterveyspalveluissa osallisuuden vahvistamisen liittyvät toimet ovat tärkeitä.

Lakisääteinen toiminta kunnissa

Ehkäisevän päihdetyön kypsyysanalyysi

• Satakunnan ehkäisevän

päihdetyön verkosto arvioi

joulukuussa 2029 ehkäisevän

päihdetyön edistämisen

strategiaa sekä kuntien että

maakunnan näkökulmasta.

• Ehkäisevää päihdetyötä

kunnissa arvioitiin 10 kriteerin

kautta.

• Kypsyysanalyysin mukaan

ehkäisevän päihdetyön

suurimmat kehitysalueet ovat

resurssit, eriarvoisuuden

tunnistaminen ja asemointi

sekä tavoitteiden seuranta,

arviointi ja raportointi.

KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS:

Esimerkkipolut varhaisen puuttumisen toimintamalleista ja

raskaampien palveluiden käytöstä

Ty

öa

ika

n. 6

,5 t

un

tia

Valomerkki-keskustelu esimerkki

Poliisi työpari puuttuu alkoholin ensikokeiluihin ja tekee lastensuojeluilmoituksen, n.2 h n. 52€

Sosiaalipäivystys käsittelee lastensuojeluilmoituksen ja ohjaa valomerkki-keskusteluun. n.1h n. 76€

Valomerkki koordinaattori ottaa ilmoituksen vastaan. Sopii ajan huoltajien kanssa. Työaika 0,5h n. 24€

Työpari pitää valomerkki-keskustelun ja kirjaa käynnin, työaika 3h n. 141€

Interventio on riittävä ja prosessi päättyy. Päihteiden käyttö on vähentynyt tai loppunut 50 % nuorista ja 92 % sitä

mieltä, että Valomerkillä on myönteisiä vaikutuksia(Kaarinan kaupunki). Hinta yhteensä n. 293€

Ty

öa

ika

n. 1

3 t

un

tia

Omin jaloin menetelmän esimerkki

Kuraattori keskustelee nuoren ja vanhempien kanssa koulupoissaoloista ja toistuvista

päihdekokeiluista ehdottaa omin jaloin menetelmää, työaika 1h

88€

Koulukuraattori toteuttaa omin jaloin menetelmän nuoren kanssa, yhteensä 8 tapaamista ja yksi

tapaaminen n. 1,5h. Työaika 12h

1056€

Interventio on riittävä ja prosessi päättyy. Lohjalla saadut kokemukset osoittavat, että menetelmän avulla nuoren

elämässä on tapahtunut riskitekijöitä vähentävä käänne. Vuosi menetelmän käyttöön oton jälkeen Lohjalla yli 200

nuorta pääsi tämän menetelmän kautta erilaisten palvelujen piiriin sen sijaan, että ongelmatilanteet jatkuivat. Omin

Jaloin -menetelmän läpikäyneet nuoret kokivat menetelmän läpikäymisen olleen hyödyksi heidän elämänhallintaansa

ajatellen, koska nuorilla oli menetelmän seurauksena noussut paljon ajatuksia elämäänsä liittyen. Tämän seurauksena

he kokivat pystyvänsä pitämään elämänsä koossa. (Blomqvist 2010,Länsi-Uusimaa/artikkeli 55125, Soininen &

Vidgren 2011). Hinta yhteensä n. 1144€

Ty

öa

ika

n. 1

20

tu

nti

(ei

sis

. va

sta

an

ott

ok

oti

- ja

la

ito

ss

ijo

itu

stu

nte

ja)

Raskaampien palveluiden esimerkki

Nuori käy koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitaja luona satunnaisesti juttelemassa. Huoli

vetäytymisestä, koulupoissaoloista, myöhästymisestä ja päihdekokeiluista. Lisäksi nuori jää kiinni

näpistyksestä. Yhteenlaskettu työaika 5h.

n. 358€

Asiaa arvioidaan oppilashuollossa. Vaarana on luokalle jääminen. Kutsutaan vanhemmat koululle

verkostokokoukseen. Yhteenlaskettu työaika 4h

n. 2000€

Vanhemmat eivät saavu paikalle, he eivät koe tarvetta. Päädytään jatkamaan kuraattorin käyntejä.

Huoli nuoresta kasvaa. Työaika 3,5h

n. 308€

Kuraattori tekee lastensuojeluilmoituksen huolen kasvaessa. Työaika 1h n. 88€

Lastensuojeluilmoituksen vastaanottaminen, käsittely lastensuojelutoimistossa ja tapaaminen.

Tehdään päätös lastensuojelun tarpeen selvityksen aloittamisesta. Yhteenlaskettu työaika 8,5h

n. 607€

Lastensuojelutarpeen selvitys aloitetaan. Yhteenlaskettu työaika 19h n. 1324€

Nuorella alkaa ilmetä rajua päihteiden käyttöä, useita kotoa karkailuja ja vaikeuksia vanhempien

kanssa. Tehdään kiireellinen päätös sijoituksesta vastaanottokotiin, työntekijöinä poliisityöpari ja

sosiaalipäivystäjät. Yhteenlaskettu työaika 8h

n. 557€

Kiireellinen sijoitus vastaanottokotiin, 30vrk. n. 13 990€

Sijoituksen aikana 2 kuraattori tapaamista, 2 verkostotapaamista ja 2 sosiaalityöntekijän tapaamista.

Yhteenlaskettu työaika 8h.

n. 2332€

Nuoren tilanne on haasteellinen vastaanottokodissa. Järjestetään moniammatillinen tiimipalaveri

(työaika 1h) Lastensuojelun johtotason työryhmä (2h työaika). Päädytään huostaanoton valmisteluun

n. 1500€

Huostaanoton valmistelu ja huostaanotto 56h n. 4227€

Asiakassuunnitelman teko, yhteenlaskettu työaika 4h n. 267€

Laitossijoitus 100 000€/vuosi + muu lastensuojelun työ ja mahdolliset terapiat n.100 000€

Hinta yhteensä 122 415€/vuosi

Maakunnallisen tarjontatyöryhmän edustus

Maakunnallinen

tarjontatyöryhmä

Alue-hallinto-virasto Lidl

Ravinto-loitsijat

Järjestyksenvalvoja

Matkailu- ja ravitsemus-

alan oppilaitos

Palvelualojen

ammattiliitto PAM

Pelastus-laitos

Alko MaRa

Poliisi

Tulli

SOK-ryhmä

City-market

Veikkaus

PTY

Satakunnan ehkäisevän päihdetyön vuosikello

Satakunnan ehkäisevän päihdetyön vuosikello

Pakka –toimintamalli: Päihdetilannekysely (1/3)• Yli 2500 satakuntalaista vastasi joulukuussa 2019

päihdetilannekyselyyn. Kyselyn avulla kartoitettiin kuntalaisten

näkemyksiä ja mielipiteitä päihteisiin, tupakkaan ja

rahapeleihin liittyvistä havainnoista sekä niihin liittyvien

haittojen vähentämisen keinoista.

• Päihdetilannekysely on toteutettu aiemmin vuonna 2018

• Vastaajista alaikäisten alkoholin käyttöä oli havainnut 70 %,

tupakoimista 87 %, nuuskaamista 52 %, sähkösavukkeiden

käyttöä 45 %, kannabiksen ja muiden huumausaineiden

käyttöä 16 % sekä rahapelaamista 42 %. Havaintojen

määrässä oli hieman laskua aiempaan vuoteen verrattuna

kaikissa kategorioissa.

• Vastausten perusteella alaikäisille päihteiden välitystä

havaitaan eniten tupakan/sähkösavukkeen (36 %), alkoholin

(33 %) ja nuuskan (30 %) osalta. Kannabiksen ja muiden

huumausaineiden välittämistä ilmoitti havainneensa 11 %

vastaajista.

• Vastaajista 20% oli havainnut tilanteita, joissa myyjä ei ollut

tarkastanut nuorelta näyttävän alkoholin ostajan ikää.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden kohdalla havaintoja oli tehnyt 17

% ja rahapelejä pelaavan osalta 28 % vastaajista.

• On siis havaittavissa, että ikärajavalvonta toimii paremmin

alkoholi- ja nikotiinituotteiden, kuin rahapelien osalta.

Päihdetilannekyselyn tuloksia vuosina 2018 ja 2019

Pakka –toimintamalli: Päihdetilannekysely (2/3)

• Ehkäisevän päihdetyön tunnettavuus on

kasvanut koko Satakunnassa.

• Päihdetilannekyselyn mukaan ehkäisevän

päihdetyön koki tutuksi 39 % vastaajista,

kun taas edellisenä vuonna 26 % koki, että

ehkäisevä päihdetyö on heille tuttua.

• Panostusta ehkäisevän päihdetyön

tunnettavuuteen tarvitaan jatkossakin, jotta

työ tulee tutuksi kaikille satakuntalaisille.

26%

54%

20%

39%

46%

15%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

Kyllä Ei En osaa sanoa

Onko kunnassanne tehty ehkäisevä päihdetyö teille tuttua?

2018 2019

Pakka –toimintamalli: Päihdetilannekysely (3/3)

Avoimet vastaukset kysymykseen: ”Millaisia keinoja tulisi mielestänne käyttää

päihdehaittojen ehkäisemiseksi?”

Pakka –toimintamalli: Ostokokeet

• Satakunnassa on toteutettu marras-joulukuussa 2019 alkoholin ja tupakan ostokokeita.

• Ostokokeita suoritettiin yhteensä 401 kpl, joista 356 koski alkoholia ja 45 tupakkaa. Ostokokeita suoritettiin 128 eri toimipisteessä.

• Ostokokeet tehtiin yhteistyössä kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden ja koordinaattoreiden, kuuden eri toisen asteen oppilaitoksen sekä Selvin päin Satakunnassa –hankkeen kanssa.

• Satakunnassa alkoholin koeostoista 79 % ja tupakan koeostoista 87 % päätyi tilanteeseen, missä myyjä kysyi henkilöllisyyttä ja kieltäytyi myymästä, koska nuori henkilö ei pystynyt todistamaan ikäänsä.

• Erityisesti Porin, Merikarvian ja Ulvilan alueella ikärajavalvonta on tehostunut aiemmista ostokokeista. Vuonna 2012 vain 38,2 % alkoholin koeostoista päättyi henkilöllisyystodistuksen kysymiseen ja myynnistä kieltäytymiseen niiden puuttuessa.

• Tuoreiden ostokokeiden tulosten pohjalta kuitenkin huomattiin, että ikärajavalvonnassa on edelleen suuria kauppa- ja kauppaketjukohtaisia eroja. Parhaiten ostokokeessa pärjäsivät Alko ja S-ryhmä.

Pakka –toimintamalli: Ostokokeet

Kouluterveyskyselyn tuloksia

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

2017 2019 2017 2019 2017 2019

Eura 15,5 9,9 1,1

Eurajoki 5,8 5,6 2

Harjavalta 8,5 8,7

Honkajoki

Huittinen 13,9 8,6 5,1 2,7 23,5

Jämijärvi 16,2

Kankaanpää 8,7 7,8 9,6 3,9 38,6 26,7

Karvia

Kokemäki 11,9 6,4 31,5 33,8

Merikarvia

Nakkila 13,6 15,8

Pomarkku 13,5

Pori 10,8 6,4 3,4 3,2 24,1 21,7

Rauma 6,2 27 18,7

Siikainen

Säkylä 10,7 6,8 6,3

Ulvila 12 9 6,9 3,7 36,1 28,1

Satakunta 10,6 7,2 4,2 3 28,3 24,2

Koko maa 6,9 5,6 3,3 2,8 23 18,5

Lukio 1. ja 2. lkAmmatillinen

oppilaitos

Indikaattori perustuu kahteen

kysymykseen. Kysymys 1: "Kuinka monta

savuketta, piipullista ja sikaria olet

polttanut yhteensä tähän mennessä?".

Vastausvaihtoehdot: !) en yhtään, 2) vain

yhden, 3) noin 2-50, 4) yli 50. Kysymys 2:

"Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

parhaiten nykyistä tupakointiasi?".

Vastausvaihtoehdot: 1) tupakoin kerran

päivässä tai useammin, 2) tupakoin

kerran viikossa tai useammin, en

kuitenkaan päivittäin, 3) tupakoin

harvemmin kuin kerran viikossa, 4) olen

lakossa tai lopettanut tupakoinnin.

Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka ovat

ilmoittaneet ensimmäiseen

kysymykseen vaihtoehdot 3 tai 4 ja

toiseen kysymykseen vaihtoehdon 1.

Perusopetus 8. ja 9.

lk

Tupakoi päivittäin %

Kouluterveyskyselyn tuloksia

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

2017 2019 2017 2019 2017 2019

Eura 2,6 7,8 5,6 3

Eurajoki 5,8 4,5 3,6 4,9

Harjavalta 2,8 6,7

Honkajoki

Huittinen 1,8 4,5 4,1 7,2

Jämijärvi

Kankaanpää 5 2,2 2,2 3,9 6,5 17,3

Karvia

Kokemäki 3,6 0,9 5,4 10

Merikarvia

Nakkila 0,9

Pomarkku 16,2

Pori 3,6 7,1 2,3 3,4 8,1 8,7

Rauma 5,5 10,4 14,9

Siikainen

Säkylä 2,4 2,8 4,2

Ulvila 5,5 3,4 3,9 2,9 9,7 22,1

Satakunta 3,7 5,4 3 3,2 8 12,1

Koko maa 4,5 4,9 3,7 3,8 11,2 14,7

Nuuskaa päivittäin %

Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. lkAmmatillinen

oppilaitos

Indikaattori perustuu kysymykseen: ”Oletko

koskaan käyttänyt näitä?". Kysymyksen osio: 1)

nuuskaa. Vastausvaihtoehdot: 1) en lainkaan, 2)

olen kokeillut kerran tai pari, 3) käytän silloin

tällöin, 4) käytän päivittäin, 5) olen käyttänyt,

mutta lopetin. Tarkastelussa ovat vastaajat,

jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 4.

Kouluterveyskyselyn tuloksia

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

2017 2019 2017 2019 2017 2019

Eura 17,2 13 18,9 10,6

Eurajoki 11 7,3 11,7 21,6

Harjavalta 8,7 8,7 19,4

Honkajoki 18,2

Huittinen 13,9 8,6 19,8 17,6 28,6

Jämijärvi 16,2 17,8

Kankaanpää 11,5 11,3 22,8 9,8 26,1 27,7

Karvia 11,1

Kokemäki 16,3 9,8 27,3 36,5 30,8

Merikarvia 11,8 16,7 26,9

Nakkila 19,1 15,4

Pomarkku 14,3 29,7

Pori 12,3 11,5 18,8 13,3 30,9 28,4

Rauma 12 38,3 41,5

Siikainen

Säkylä 16,9 12,4 25,3 9,6

Ulvila 9,7 5,5 16,9 12,5 38,5 34,7

Satakunta 12,3 11,2 18,8 15,3 33,6 31,6

Koko maa 10,2 9,6 18,1 17,8 28,8 26,9

Tosi humalassa vähintään

kerran kuukaudessa %

Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. lkAmmatillinen

oppilaitos

Indikaattori perustuu

kysymykseen: "Kuinka usein

käytät alkoholia tosi

humalaan asti?"

Vastausvaihtoehdot: 1) kerran

viikossa tai useammin, 2) noin

1-2 kertaa kuukaudessa, 3)

harvemmin, 4) en koskaan.

Tarkastelussa ovat mukana ne

vastaajat, jotka ovat

ilmoittaneet vaihtoehdon 1

tai 2. Vastaajat, jotka ovat

ilmoittaneet, että eivät käytä

alkoholia kuuluvat

indikaattorin luokkaan 5 "ei

käytä alkoholia".

Kouluterveyskyselyn tuloksia

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

2017 2019 2017 2019 2017 2019

Eura 6,5 7,9 6,7 7,6

Eurajoki 4,3 1,7 3,6 7,8

Harjavalta 1,4 2

Honkajoki

Huittinen 8,3 11,8 6,1 5,4 14,3

Jämijärvi

Kankaanpää 8,2 3,4 6,6 4,9 17,1 17,4

Karvia

Kokemäki 6,3 6,3 20,3 19,7

Merikarvia

Nakkila 10,1 11,5

Pomarkku 13,5

Pori 5 5,1 6,5 4,4 14,7 11,3

Rauma 6,7 17,1 23,5

Siikainen

Säkylä 8,9 7,5 10,8

Ulvila 5,1 1,3 3,1 3,7 18,6 22,1

Satakunta 5,6 5,3 6,1 5,6 16,6 16,8

Koko maa 5 4,4 6,6 6,3 14,6 12,8

Käyttää alkoholia

viikoittain %

Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. lkAmmatillinen

oppilaitos

Indikaattori perustuu

kysymykseen: "Kuinka usein

kaiken kaikkiaan käytät

alkoholia, esimerkiksi puoli

tölkkiä olutta tai enemmän?".

Vastausvaihtoehdot: 1) kerran

viikossa tai useammin, 2) pari

kertaa kuukaudessa, 3) noin

kerran kuukaudessa, 4)

harvemmin, 5) en käytä

alkoholijuomia. Tarkastelussa

mukana vastaajat, jotka ovat

ilmoittaneet vaihtoehdon 1.

Kouluterveyskyselyn tuloksia

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

2017 2019 2017 2019 2017 2019

Eura 6,1 6 4,5 12,3

Eurajoki 3,4 5,6 4,5 9,9

Harjavalta 11,6 10,7

Honkajoki

Huittinen 4,6 11,3 8,3 2,7 15,7

Jämijärvi

Kankaanpää 6,5 3,4 10,3 3 16,2 11

Karvia

Kokemäki 7,3 1,8 13,8 14,6

Merikarvia

Nakkila 8,3

Pomarkku

Pori 9 10,6 9,3 9 20,6 21,3

Rauma 10,4 16,4 23,6

Siikainen

Säkylä 5,7 4,7 9,5

Ulvila 11,4 13 3,8 9,5 20,5 18,9

Satakunta 7,6 9 7,4 7,9 17,8 19,3

Koko maa 7,9 8,9 11,5 14 18,6 20,1

Kokeillut laittomia huumeita

ainakin kerran %

Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. lkAmmatillinen

oppilaitos

Indikaattori perustuu

kysymykseen: "Oletko koskaan

kokeillut tai käyttänyt seuraavia

aineita?". Kysymyksen osiot: 1)

marihuanaa tai hasista

(kannabista), 2) ekstaasia,

amfetamiinia, Subutexia,

heroiinia, kokaiinia, LSD:tä,

gammaa tai muita vastaavia

huumeita. Vastausvaihtoehdot:

1) en koskaan, 2) kerran, 3) 2-4

kertaa, 4) 5 kertaa tai useammin.

Tarkastelussa ovat vastaajat,

jotka ovat ilmoittaneet

vaihtoehdon 2, 3 tai 4 toiseen tai

molempiin kysymyksen osioon.

Kouluterveyskyselyn tuloksia

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

2017 2019 2017 2019 2017 2019

Eura 6,1 4,6 4,5 12,3

Eurajoki 3,4 5 4,5 9,8

Harjavalta 10 9,6

Honkajoki

Huittinen 4,6 11 8,3 2,7

Jämijärvi

Kankaanpää 6,4 3,4 10,3 3

Karvia

Kokemäki 7,3 1,8

Merikarvia

Nakkila 8,3

Pomarkku

Pori 8,6 10,2 8,9 9 20,5 21,2

Rauma 9,9 16,4 22,5

Siikainen

Säkylä 5,7 4,7 9,5

Ulvila 10,3 12,6 3,8 9,5 20,5 18,2

Satakunta 7,3 8,6 7,3 7,8 17,8 18,9

Koko maa 7,5 8,6 11,3 13,8 18,3 19,7

Kokeillut kannabista ainakin

kerran %

Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. lkAmmatillinen

oppilaitos

Indikaattori perustuu

kysymykseen: "Oletko koskaan

kokeiluut tai käyttänyt seuraavia

aineita?". Kysymyksen osio: 1)

marihuanaa tai hasista

(kannabista). Vastausvaihtoehdot:

1) en koskaan, 2) kerran, 3) 2-4

kertaa 4) 5 kertaa tai useammin.

Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka

ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 2, 3

tai 4.

Kouluterveyskyselyn tuloksia

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

2017 2019 2017 2019 2017 2019

Eura 8,1 4,7 4,4 4,5

Eurajoki 14,3 2,3 9,1 5,1

Harjavalta 7,1 1,1

Honkajoki

Huittinen 4,9 7,1 7,4 5,3 28,8

Jämijärvi

Kankaanpää 8 7 5,1 3,1 25,7 18,9

Karvia

Kokemäki 11,5 2 15,7 17,5

Merikarvia

Nakkila 4,9

Pomarkku 10,9 12,5

Pori 7,5 4,7 5,6 4,8 13,3 11,2

Rauma 8,2 15,9 15,6

Siikainen

Säkylä 10 4,8 7,4

Ulvila 7,1 3,1 3,1 3,1 25,2 19,4

Satakunta 7,8 5,1 5,9 4 16,9 14,5

Koko maa 7,1 4,6 6,1 3,6 14,7 10,4

Pelaa rahapelejä viikoittain %

Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. lkAmmatillinen

oppilaitos

Indikaattori perustuu kysymykseen:

”Kuinka usein pelaat rahapelejä?”.

Vastausvaihtoehdot: 1) 6-7 päivänä

viikossa, 2) 3-5 päivänä viikossa, 3) 1-2

päivänä viikossa, 4) harvemmin kuin

kerran viikossa, 5) harvemmin kuin

kerran kuukaudessa, 6) en ole pelannut

viimeisen vuoden aikana. Tarkastelussa

on vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet

vaihtoehdon 1, 2 tai 3. Rahapelillä

tarkoitetaan pelaamista, jossa voitto tai

tappio on rahaa. Rahapelejä ovat mm.

vedonlyöntipelit, rahapeliautomaatit,

raaputusarvat, internetissä pelattavat

rahapelit (kuten nettipokeri) sekä

yksityiset korttipelit rahapanoksin.

Kouluterveyskyselyn tuloksia

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

2017 2019 2017 2019 2017 2019

Eura 22,9 29 8,9 31,8

Eurajoki 20,5 22,2 22,7 21,2

Harjavalta 20 22,4 29,7

Honkajoki 13,5 21,9

Huittinen 22,5 29,4 11,8 24,3 14,9

Jämijärvi

Kankaanpää 21,1 27,6 12,5 27 14,9 22,7

Karvia 13,6

Kokemäki 21,8 21,2 24,4 11,6 25,8

Merikarvia 30 27,7 14 24,5

Nakkila 18,4 35,2 28,8 26,3

Pomarkku 19,1 38,2 18,4 20

Pori 24,1 28,6 17,1 26,1

Rauma 25 31,1 17,3 20,2

Siikainen

Säkylä 25,4 37,5 21,1 28,8

Ulvila 23,1 27,4 14,8 26 22,7 20,3

Satakunta 23 29 16,2 25,9 17,3 22,1

Koko maa 23,4 29,7 17,7 26,9 18,8 23,6

Yrittänyt usein viettää vähemmän

aikaa netissä, mutta ei ole

onnistunut, %

Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. lkAmmatillinen

oppilaitos

Indikaattori perustuu kysymykseen:

"Kuinka usein olet kokenut seuraavia

asioita?". Kysymyksen osio: 1) olen

yrittänyt viettää vähemmän aikaa

netissä, mutta en ole onnistunut.

Vastausvaihtoehdot: 1) hyvin usein, 2)

melko usein, 3) ei kovin usein, 4) ei

koskaan. Tarkastelussa ovat vastaajat,

jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 1 tai

2. Haitallista netin käyttöä kartoitettiin

EIU-mittarilla (Excessive Internet Use).

Netillä tarkoitetaan tässä yhteydessä

erilaisilla laitteilla (kuten kännykkä,

tabletti, tietokone, televisio) käytettäviä

sovelluksia, pelejä, elokuvia tai

ohjelmia. Netin käyttöä ovat myös

sosiaalinen media ja verkkopalvelut.

Kouluterveyskyselyn tuloksia

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

Sukupuoli

yhteensä

2017 2019 2017 2019 2017 2019

Eura 12,4 12,8 11,1 10,6

Eurajoki 17,3 15,5 16,4 6,9

Harjavalta 15,5 22,6 18,9

Honkajoki

Huittinen 14,3 17,9 17,2 10,8 21,7

Jämijärvi 18,9

Kankaanpää 14,1 18,2 11,9 9,8 26,1 23,7

Karvia

Kokemäki 32,1 21,2 26,1 28,3 24,2

Merikarvia

Nakkila 12,8 16,4 15,7 30,8

Pomarkku 14,9 20,6 20,4

Pori 25,7 23,3 24,3 25 33,5 39,3

Rauma 20,8 18,9 39,5 42,4

Siikainen

Säkylä 15,4 8,3 14,9

Ulvila 25,7 24,3 31,3 26,5 30,7 38,1

Satakunta 20,9 19,8 19,9 18,1 32,9 35,8

Koko maa 24,2 23,7 25,1 24,5 36,2 36,6

Myöhästymisiä vähintään

kuukausittain, %

Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. lkAmmatillinen

oppilaitos

Indikaattori perustuu kysymykseen:

"Kuinka usein sinulla on ollut tämän

lukuvuoden aikana?". Kysymyksen

osio: 1) myöhästymisiä.

Vastausvaihtoehdot: 1) ei lainkaan,

2) muutaman kerran vuodessa, 3)

kuukausittain, 4) viikoittain, 5)

päivittäin tai lähes päivittäin.

Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka

ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 3, 4

tai 5.