Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelma 2014 …...1 Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 luonnos 25.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Kannustavaa yhteisöllisyyttä

1

Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 luonnos 25.11.2013

Satakuntaliitto

Satakunnan

maakuntaohjelma

2014-2017 Kannustavaa yhteisöllisyyttä - Puhdasta elinvoimaa - Ihmislähtöisiä ratkaisuja

LUONNOS 25.11.2013

2


Sisällysluettelo

1. Johdanto .................................................................................................................................................... 4

2. Maakuntaohjelman lähtökohdat ............................................................................................................... 5

2.1. Maakunnan tahtotila ......................................................................................................................... 7

2.1.1. Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luo suuntaviivat maakuntaohjelmalle .................................. 7

2.1.2. Kunnat painottavat elinkeinoelämää palvelevaa infraa, tukia ja koulutusta ............................ 7

2.2. Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen ................................................................................ 8

2.2.1. Kaupunkipolitiikka ..................................................................................................................... 9

2.2.2. Äkilliseen rakennemuutokseen vastaaminen ............................................................................ 9

2.3. Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen .................................................................. 10

2.3.1. Rakennerahastot ja Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia ....................... 10

2.3.2. Uudet mahdollisuudet: Meri- ja kalatalousrahasto ja Central Baltic –ohjelma ...................... 12

3. Toimintaympäristö .................................................................................................................................. 13

3.1. Toimintaympäristön kuvaus ................................................................................................................. 13

3.1.1 Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde ............................................................................................... 13

3.1.2. Taloudellinen toimeliaisuus ........................................................................................................... 14

3.1.3 Osaamisalat ja koulutustaso ........................................................................................................... 17

3.1.4. Elinympäristön laatu ja aluerakenne ............................................................................................. 18

3.2. Keskeiset kansainväliset yhteydet sekä yhteistyökumppanuudet ....................................................... 19

3.2.1. Verkostoituminen Euroopassa ja Kiina-yhteistyö .......................................................................... 19

3.2.3. Länsi-Suomen maakuntien yhteistyö ja yhteistoiminta-alue ........................................................ 20

3.3. Yhteenveto - Satakunnan kehittämisen voimavarat ja rajoitteet ........................................................ 21

4. Kehittämisen toimintalinjat ..................................................................................................................... 23

4.1. Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä .................................................................................. 25

4.1.1. Painopiste 1 - Yritystoiminnan houkuttelevuus ja yrittäjänä menestyminen ............................ 26

4.1.2. Painopiste 2 - Satakuntalainen yhteiskuntatakuu ..................................................................... 27

4.2. Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa ............................................................................................. 28

4.2.1. Painopiste 3 - Teollisuus Satakunnan selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä ..................... 30

4.2.2. Painopiste 4 – Vahva elintarvikeketju ........................................................................................ 31

4.2.3. Painopiste 5 – Selkämeri Satakunnan luonnontilan peilinä ..................................................... 32

4.2.4. Painopiste 6 - Satakunnan vetovoima elinvoiman vahvistajana ................................................ 33

3


4.3. Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja ........................................................................................ 34

4.3.1. Painopiste 7 - Uudet palveluratkaisut ja arjen turvallisuus .................................................... 36

4.3.2. Painopiste 8 - Hyvät liikenneyhteydet ja toimiva logistiikka .................................................. 37

5. Maakuntaohjelman seuranta ja toteutus ................................................................................................ 38

6. Vaikutusten arviointi ............................................................................................................................... 40

Liitteet.............................................................................................................................................................. 42

Liite 1 Aluekehityksen seurantamittarit ...................................................................................................... 42

Liite 2 Edunvalvonnan kärkihankkeet .......................................................................................................... 46

Liite 3 Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 ympäristöselostus ...................................................... 48

4


1. Johdanto

Satakunnan maakuntasuunnitelmassa asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa 2035. Tätä kohti

kuljetaan kolmen teeman kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä

ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan

kilpailukyky ja elinvoima.

Satakunnan kehittämisessä kyse on lopulta hyvin arkisista asioista;

1) Kannustavaa yhteisöllisyyttä; satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä

2) Puhdasta elinvoimaa; Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva

elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöitä, kuten puhdas ympäristö ja

laadukas korkeakoulutus

3) Ihmislähtöisiä ratkaisuja; Satakunnassa on turvallista asua ja liikenneyhteydet toimivat

Maakuntaohjelma ei ole valmis toimenpidelistaus seuraavalle neljälle vuodelle vaan se nostaa esiin

maakunnan kannalta keskeiset painopisteet ja kehittämisen kohteet. Erityisesti hanketoiminnassa

satakuntalaisille kehittäjille on annettava tilaa kokeilla ja pilotoida, myös ottaa riskejä. Valtion ja

aluehallinnon odotetaan tukevan ja edistävän aluelähtöistä kehittämistä. Kehittämisen ohjenuorana on

oltava edellytysten luominen, ei rajoittaminen.

Ohjelmassa kuvataan maakunnan tahtotila ja lähtökohdat, keskeiset toteuttamisen välineet,

toimintaympäristö, tärkeimmät kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet sekä näistä johdetut

kehittämisen vahvuudet ja rajoitteet. Kehittämisen toimintalinjojen jälkeen arvioidaan niiden vaikutuksia.

Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti, rahoitusmahdollisuuksia on nostettu esiin painopisteiden

yhteydessä.

Maakuntaohjelmaa on laadittu samanaikaisesti uuden EU-ohjelmakauden ja kansallisen ohjelmakauden

valmistelun kanssa. Edelleen valmistelutyö ja lopulliset rahoitusratkaisut ovat kesken. Maakuntaohjelmaa

täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla.

5


2. Maakuntaohjelman lähtökohdat

Maakuntaohjelma on osa maakunnan suunnittelujärjestelmää (kuva 1). Satakunnan maakuntaohjelma

perustuu maakuntasuunnitelman – Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin kannustava

yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut.

Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakuntaohjelmassa keskitytään seuraavaan neljään vuoteen, ja sen aikana toteutettaviin

kehittämiskokonaisuuksiin, joihin voidaan yleisellä tasolla liittää raha ja muut resurssit.

Maakuntaohjelmassa on myös pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden toteutukseen vaikutetaan

konkreettisesti jo nyt, muun muassa saavutettavuus ja vesien tila. Ohjelmaa käytetään viestintävälineenä

valtion suuntaan, maakunnassa rahoitusta ja muita sektoristrategioita ja ohjelmia ohjaavana asiakirjana

sekä muun muassa hankesuunnittelun tukena.

Joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä

maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista

yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista

hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja EU:n

rahoitusta kohdennetaan.

Maakuntaohjelman 2014-2017 ajoituksella rinnan EU-ohjelmakauden valmistelun kanssa tuetaan

kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittamista. Maakuntatasolla EU-rahastojen ohjelmien strategisen tason

yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä, jolla on vastuu alueen

kehittämistoimien koordinoinnista. Maakunnallisessa päätösvallassa olevan rahan määrä supistuu

erityisesti rakennerahastojen osalta huomattavasti, mikä kannustaa käyttämään sitä entistä harkitummin.

Toisaalta sekä kansallisesti että EU-tasolla on rahoitusvälineitä hyvin erilaisiin tarkoituksiin, ja valmiudet ja

osaaminen näiden välineiden hyödyntämiseen Satakunnassa on kasvamassa.

Valtakun-

nalliset

alueiden

kehittämis

tavoitteet,

hallinnon-

aloittaiset

suunnitelmat

ja ohjelmat

EU-ohjelmat

Valtakun-

nalliset

alueiden

käyttö

tavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslaki

MAAKUNTAKAAVA

KUNTIEN KAAVOITUS JA

VIRANOMAISPÄÄTÖKSET

Alueiden kehittämislaki

MAAKUNTAOHJELMA

MAAKUNTAOHJELMAN

TOIMEENPANOSUUNNITELMA

MAAKUNTASUUNNITELMA

6


Maakuntaohjelmaa sanotaan ohjelmien ohjelmaksi, mikä tarkoittaa, että sen pitäisi antaa melko kattava

kuva maakunnassa tapahtuvasta kehittämisestä laajalla otteella. Toisaalta nykyisten ohjelmien arviointi,

osin kansallinen ohjaus, rahoituksen väheneminen ja EU:n älykkään erikoistumisen lähtökohta suosittavat

kaventamaan ja fokusoimaan sisältöä.

Edellisten ohjelmien arvioinnin mukaan ohjelmalla edistetään erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan

tavoitteita. Satakunnassa edellisen maakuntaohjelman koettiin onnistuneen liikennejärjestelmän

kehittämiseen liittyvissä teemoissa ja edunvalvonnassa. Myös yrittäjyys ja energiasektorin kehittäminen

nähtiin keskimääräistä onnistuneempina. Osaaminen, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä

liikenne ovat teemoja, joihin maakuntaohjelma voi tuoda sekä sisällöllistä särmää että edunvalvonnallista

pontta. Sen sijaan kunnalliseen palvelutuotantoon, hyvinvointi- ja terveyssektoreihin maakuntaohjelmat

eivät arvioinnin mukaan pysty vaikuttamaan, vaikka teemat ovatkin ehdottoman tärkeitä maakunnan

kokonaishyvinvoinnin kannalta.

Satakuntaliiton sidosryhmät (kuva 2) ovat aktiivisesti osallistuneet kevään 2013 aikana erilaisiin työpajoihin

ja tilaisuuksiin, joissa on työstetty maakuntaohjelmaa tai EU-ohjelmia. Kehittämistahto maakunnassa on

vahva ja myös EU-hankkeiden toteuttamisesta ollaan niiden hallinnollisista haasteista huolimatta

kiinnostuneita. Yleisöllä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan koko

valmisteluprosessin ajan ohjelman verkkosivun (satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma) kautta.

Kuva 2. Maakuntaohjelman toimijat

KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA

KEHITTÄMISYHTEISÖT

osaaminen

toimeenpano

VALTIO

lainsäädäntö, ohjaus

Elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskukset,

toimeenpano

SOSIAALIPARTNERIT,

YRITYKSET; 3.SEKTORI

osaaminen

toimeenpano

yleisöpalaute

EUROOPAN UNIONI

rahoitusohjelmat

politiikkaohjaus

MAAKUNTAOHJELMA

SATAKUNTALIITTO

KUNNAT

omistajaohjaus

toimeenpano

rahoitus

7


2.1. Maakunnan tahtotila

2.1.1. Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luo suuntaviivat maakuntaohjelmalle

Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2012 Satakunnan maakuntasuunnitelman –

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035. Siinä määritettiin satakuntalaisten tahtotila tulevaisuudestaan

laajan kansalaisosallistamisen kautta. Suunnitelma valmisteltiin kymmenen eri taustatoimenpiteen

pohjalta, joissa oli huomioitu asiantuntijoiden lisäksi mm. lasten ja nuorten näkemyksiä Satakunnan

tulevaisuudesta. Suunnitelmaan vaikutti lopulta noin 2000 satakuntalaista. Tulevaisuuskäsikirjan tavoitteet

ja arvopohja ovat nousseet toisaalta jo olemassa olevista vahvuuksista ja toisaalta sellaisista asioista, joita

satakuntalaisten mielestä tulisi parantaa ja kehittää. Tulevaisuuskäsikirja tavoittelee hyvää elämää

Satakunnassa vuonna 2035 kolmen avainteeman kautta: kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa

ja ihmislähtöisiä ratkaisuja.

Kannustavalla yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yrittäjähenkisyyttä, myönteisyyttä, avointa kansainvälisyyttä ja

vastuunkantoa itsestä ja toisista. Puhdas elinvoima tavoittelee elinkeinoelämän ja ennen kaikkea

teollisuuden ympäristöteknologiaan nojaavaa menestystä, mikä varmistaa satakuntalaisille työtä ja

toimeentuloa jatkossakin. Puhdas satakuntalainen luonto, ruoka, vesi ja energia ovat paitsi teollisuuden ja

uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen merkittävä lähde, myös satakuntalaisten ihmisten etuoikeus.

Ihmislähtöisillä ratkaisuilla viitataan nimensä mukaisesti palvelujen, asumisen, liikkumisen ja turvallisuuden

parantamiseen ensisijaisesti ihmisten tarpeiden ja valintojen pohjalta. Tähän tarvitaan myös uusia ja

ennakkoluulottomia ratkaisuja sekä teknologian sovelluksia ja käyttöönottoa.

2.1.2. Kunnat painottavat elinkeinoelämää palvelevaa infraa, tukia ja koulutusta

Satakuntaliitto toteutti osana maakuntaohjelman valmistelua kuntakierroksen. Liitto kävi jokaisessa

jäsenkunnassaan ja tapasi johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Kuntien mielestä maakunnan

kehittämisen lähtökohtana tulee olla kuntien tarpeet ja näkökulma, ei valtion näkökulma. Selvityksiä ja

suunnitelmia laadittaessa keskeisenä pitäisi kuntien mielestä olla edellytysten luominen, ei rajoittaminen.

Satakunnan kunnat näkevät maakunnan kannalta tulevien vuosien tärkeimpinä edunvalvonnan ja

kehittämisen kohteina elinkeinoelämää palvelevan infrastruktuurin kuten liikenne- ja tietoliikenneyhteydet

eri muodoissaan, kaavoituksen, avainalojen koulutuksen ja tutkimuksen sekä tuet yritystoiminnalle.

Liikenne kaikilta osin on kunnille keskeinen kehittämisen kohde. Parannus- ja kehittämiskohteita on niin tie-

, raide- ja lentoliikenteessä kuin kevyen ja joukkoliikenteen osallakin. Yliopistokeskuksen ja ammatillisen

koulutuksen merkitys on maakunnassa huomattava, ja niiden toimintaedellytykset ja rooli alueellisessa

kehittämisessä on kuntien mielestä turvattava. Työvoimapula on kasvava ongelma useammallakin alalla.

Näiden alojen osaajien koulutukseen ja maakunnan vetovoimaisuuteen rekrytoinneissa on panostettava.

Toimialoina kasvavien ruoantuotannon sekä luonto- ja kalastusmatkailun toimintaedellytyksiä on

kehitettävä ja tunnettuutta lisättävä. Tuulivoimatuotanto tulee saada tehokkaammin suunnitelmista

toteutukseen. Vesihuolto- ja vesienhoitohankkeisiin tarvitaan rahoitusta.

Satakuntalaisten kuntien mielestä kehittämisresurssit tulisi käyttää pitempiaikaisesti vaikuttaviin kohteisiin.

Maakunnalle on turvattava riittävät kehittämismäärärahat ja päätösvalta niiden kohdentamisessa alueen

tarpeiden mukaisesti. Maakunnan kaikkien alueiden kehittämiseen on oltava mahdollisuudet

keskuskaupunkipolitiikan ohella. Maakunnan vahvuuksia ja huippuosaamista on tuotava entistä

8


aktiivisemmin esille sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. Kuntien mielestä toimijoiden välistä

vuoropuhelua ja yhteistyötä on edistettävä entisestään.

Satakuntaliitolla on jäsenkuntiensa lisäksi useita sidosryhmiä ja kehittämiskumppaneita, joiden

asiantuntemus on tärkeä osa maakuntaohjelman valmistelua. Kehittämishankkeista, osaamisesta,

kokemuksista ja tarpeista on keskusteltu erilaisissa työpajoissa erityisesti keväällä 2013. Satakuntalaista

osaamista ja kehittämispotentiaalia on noussut esiin liittyen esimerkiksi ympäristö- ja energiateknologiaan,

ruokaan ja veteen, asumiseen ja turvallisuuteen, lähivaikuttamiseen, palvelujen tuotantoon, yrittäjyyden

edistämiseen, kasvatus- ja koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisyyteen. Nämä asiantuntijatyöpajojen

tulokset ovat osaltaan olleet pohjana maakuntaohjelman painopistevalinnoille. Aiempien ohjelmakausien

aikana maakunnassa tehtyä kehittämistyötä onkin edelleen jatkettava. Niukkenevat resurssit kannustavat

yhä tiiviimpään yhteistyöhön toimijoiden välillä. Kansainvälisten kumppanuuksien kautta etsitään uusia

mahdollisuuksia kehittämistyön toteuttamiselle.

2.2. Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen

Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet on laadittu vuosille 2011–2015, ja seuraavien laadinta

käynnistyy uusien maakuntaohjelmien voimassa ollessa. Näihin tavoitteisiin perustuvat ministeriöiden

omat aluestrategiat sekä kaupunki- maaseutu- ja saaristopoliittiset linjaukset. Uudet maakuntaohjelmat

ovat osa tausta-aineistoa seuraavan hallituksen aluekehittämisen linjauksiin.

Voimassa olevat alueiden kehittämistavoitteet on kiteytetty kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan

alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, 2. Edistetään väestön hyvinvointia ja 3. Turvataan hyvä

elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Alueiden kehittämistavoitteista Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja

painottaa vahvimmin koko maakunnan elinvoimaa, sen asukkaiden hyvinvointia ja hyvää, puhdasta

elinympäristöä. Hallituksen aluekehittämisen tavoitepäätöksen erityiskysymyksistä Satakuntaa koskee

äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen telakka- ja meriteollisuuden kautta. Nämä näkyvät myös käsillä

olevassa maakuntaohjelmassa.

Valtion aluehallintoviranomaisten tulee edistää maakuntaohjelman toteuttamista. Maakunnassa keskeisin

valtiota edustava aluekehittämisen toimija on Satakunnan ELY-keskus. Se hoitaa Satakunnassa E-

vastuualueen eli elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä sekä hallinnoi ja

toteuttaa EU:n maaseutuohjelman alueellista kehittämisstrategiaa. Myös Varsinais-Suomen ja Keski-

Suomen ELY:t voivat vaikuttaa Satakunnan aluekehitykseen. Länsi-Suomen alueella tullaan Elyjen osalta

rakennerahastohankkeiden hallinnointi keskittämään Keski-Suomen ELYyn. Varsinais-Suomen ELY-

keskuksen toimivaltaan kuuluvat Satakunnan liikenne- ja ympäristöasiat sekä kalatalousasiat ja

maahanmuuttajien kotouttamiseen ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon liittyvät yhteensovitus- ja

suunnittelutehtävät. Asiakaspalvelun ja aluekehityksen tuloksellisuuden näkökulmasta olisi selkeintä, että

Satakunnassa toimisi täyden palvelun ELY, joka hallinnoisi myös rakennerahastovaroja.

Toistaiseksi Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVIn) rooli on jäänyt vähäiseksi aluekehittämisen

näkökulmasta. Tässä maakuntaohjelmassa on kuitenkin painopisteitä, jotka osaltaan kuuluvat AVIen

toimivaltaan. Lisäksi valtion aluehallinnolle kuuluvia opetus- ja kulttuuritoimen tehtäviä tullaan siirtämään

aluehallintovirastoille. Siirrettäviä tehtäviä ovat nykyisin Varsinais-Suomen Elyssä hoidettavat kirjasto-,

liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät sekä oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät. AVIt hoitavat myös

9


vanhuspalvelulain toteuttamiseen liittyviä seuranta- ja valvontatehtäviä. Yhteys AVIin tulevalla

ohjelmakaudella tiivistynee.

2.2.1. Kaupunkipolitiikka

Kansallisessa aluekehittämisessä hallitus on painottanut kaupunkipolitiikkaa, mikä Satakunnassa on

konkretisoitunut Porin kaupunkiseudun kasvusopimuksen, Innovatiiviset kaupunkiseudut – ohjelman ja

Rauman vetämän pk-teollisuuden seutukaupunkipilotin valmisteluun.

Satakunta onnistui arvioiden mukaan hyvin osaamiskeskusohjelmassa (OSKE), joka päättyi vuoden 2013

lopussa. OSKE-ohjelmaa seuraa vuoden 2014 alusta suurten kaupunkiseutujen kasvusopimusmenettely ja

INKA- Innovatiiviset kaupunkiseudut –ohjelma. Porin kaupunkiseudun ja koko Satakunnan myönteisen

kehityksen jatkumiselle on tärkeää, että Porin kaupunkiseutu pääsi mukaan uuteen kaupunkien

kasvusopimusmenettelyyn ja INKA-ohjelmaan. Innovatiivisen kaupunkiseudut –ohjelmassa Pori on

kumppani Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut – kokonaisuudessa. Pori suuntautuu

kehittämis-, osaamis- ja koulutusympäristöjen vahvistamiseen energiaratkaisujen ja teollisuuden

innovaatiokeskittymänä. Työ- ja elinkeinoministeriö suuntaa ohjelman toteutukseen kansallista ja Euroopan

aluekehitysrahaston rahoitusta.

Kasvusopimukseen ei ohjata suoraa rahoitusta, mutta se vaikuttaa välillisesti valtion satsauksiin alueella ja

menettely on keskeinen edunvalvonnan väline. Kasvusopimukseen sisältyvät INKA –ohjelman energia- ja

teollisuusratkaisujen lisäksi korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittäminen, Living Lab –mallin

laajentaminen sekä innovatiiviset hankinnat. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta sopimukseen on

nostettu Porin Porttaali eli ratapiha-alue, matkakeskus ja korkeakoulukampus. Kasvusopimuksessa

huomioidaan myös sosiaalinen eheys; työllisyyden kokeilut, nuorisotakuu, maahanmuuttajat ja

asuinalueiden kehittäminen. Tätä toteutetaan yhteistyössä Oulun ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa

”vapaakuntakokeilun” hengessä.

Vuonna 2014 käynnistyy seutukaupunkien pilottiohjelma, jonka pk-teollisuuden teeman vetäjäksi on

nimetty Rauma. Pilotin toteuttamiseen osallistuvat Satakunnasta myös Huittinen, Kankaanpää ja Pohjois-

Satakunnan kehittämiskeskus. Pilotilla on kytkentä Vaasan ja Tampereen vetämiin INKA-ohjelmiin

Kansallinen perusrahoitus osoitetaan teemojen koordinointiin. Pk-teollisuuden uudistumisen ja

kilpailukyvyn seutupilotin tavoitteena on löytää toimintamallit ja keinot, joilla voidaan turvata teolliset

työpaikat jatkossa. Tavoitteena on viennin ja kansainvälistymisen sekä korkeakouluyhteistyön edistäminen.

2.2.2. Äkilliseen rakennemuutokseen vastaaminen

Hallitus nimesi 3.10.2013 Rauman seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun

asti. Tämä on seurausta Rauman STX Finland Oy:n telakan toiminnan lopettamisesta ja siitä johtuvan noin

600 työpaikan menetyksestä sekä UPM:n Rauman paperitehtaan 87 työntekijän irtisanomisesta.

Äkillisten rakennemuutosten alueet saavat rahoitusta yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin

varatusta määrärahasta sekä työllisyysperusteisesta investointimäärärahasta. Lisäksi apuna ovat EU:n

rakennerahastojen varat sekä Finnveran, Tekesin ja Suomen teollisuussijoituksen rahoitusinstrumentit.

Rauman telakan erityisosaamista ovat Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeiset

rajavartiolaitoksen ja merivoimien alukset sekä jäänmurtajat. Raumalla on meriteollisuudessa propulsio- ja

modulointiosaamista ja niiden tuloksena potkurilaiteosaamisen keskittymä. Tavoitteena on saada

10


syntymään nyt työnsä menettäneille korvaavia työpaikkoja ja tukea työntekijöitä työllistämis- ja

koulutuspalveluilla. Vapautunut työvoima on osaavaa ja kokenutta. Heidän joukossaan on todennäköisesti

myös yrittäjyyspotentiaalia. Olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisessä ja uusien työpaikkojen

synnyttämisessä keskeisiä kehittämishankkeita Rauman alueella ovat Lakarin logistiikka-alue, raskaan

teollisuuden teollisuuspuisto Seaside Industry Park Rauma sekä ammatillisen toisen asteen ja

korkeakoulutuksen yhteiskampus.

2.3. Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen

Eurooppa 2020 -strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää, kestävämpää ja

osallistavampaa. Strategiassa keskitytään viiteen haastavaan tavoitteeseen, jotka koskevat työllisyyttä,

tutkimusta, koulutusta, köyhyyden vähentämistä sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä. EU 2020 strategian

yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni-strategia, jossa korostetaan erityisesti kahta

lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä

erikoistumista (Smart specialisation). Älykäs erikoistuminen tarkoittaa kunkin maan ja alueen erityisten

ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kunkin alueen kilpailuetujen korostamista sekä alueellisten

sidosryhmien ja varojen tuomista huippuosaamiseen perustuvan tulevaisuudennäkymän tueksi. Älykkään

erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU:n rahoitukselle.

Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla sekä maatalouden ja

puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Nämä verkostot ovat Satakuntalaisten

toimijoiden tukena kun ne haluavat hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti

2020 ja Itämeri-ohjelma.

Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja

kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Niiden

kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Satakunnassa on yhteen sovitettu maaseutu-,

rakennerahastoja maakuntaohjelmia pääsääntöisesti Satakunnan ELY:n ja Satakuntaliiton yhteistyönä.

Satakunnan maaseutufoorumi on työstänyt maaseudun kehittämisohjelmissa (alueellinen maaseudun

kehittämisstrategia ja Leader-ohjelmat) esille nousevia keskeisiä painopisteitä ja teemoja konkreettisiksi

toimenpide-ehdotuksiksi uuteen Satakunnan maakuntaohjelmaan 2014-2017 ja arvioinut niiden kautta

tavoiteltavien muutosten vaikutuksia. Lisäksi syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana on toteutettu EU-

ohjelmakauden valmisteluun liittyviä tilaisuuksia ja kyselyjä, joiden tuotoksia on mahdollisuuksien mukaan

hyödynnetty maakuntaohjelmavalmistelussa. Satakuntalaiset toimijat ovat olleet aktiivisia myös

kansainvälisten Central Baltic ja Horisontti 2020 -ohjelmiin valmistautumisessa.

2.3.1. Rakennerahastot ja Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia

EU:n rakennerahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Nämä

on Suomessa yhdistetty kansalliseksi ”Kestävää Kasvua ja työtä” –rakennerahasto-ohjelmaksi. Euroopan

sosiaalirahaston varoilla Suomessa tuetaan nuorisotakuun toteutumista, pitkäaikaistyöttömyyden

vähentämistä, maahanmuuttajien kotoutumista ja ehkäistään syrjäytymistä. Aluekehitysrahaston varoilla

panostetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyyn ja innovaatioihin liittyviin hankkeisiin. Rakennerahasto-

ohjelman aluekehitysrahaston toimintalinjat ovat pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen sekä

uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Molemmissa toimintalinjoissa edistetään

vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Euroopan sosiaalirahaston kolme toimintalinjaa ovat työllisyys ja

11


työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja

köyhyyden torjunta. Ohjelman perusrahoituksesta osa käytetään valtakunnallisiin teemoihin, joilla luodaan

toimintamalleja ja laaja-alaisia hankkeita, jotka tukevat alueellista toimintaa.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston Satakunnan alueellinen maaseudun

kehittämisstrategia 2014–2020 sisältää kolme painopistettä: ammatillinen ja erikoistunut osaaminen, uudet

ratkaisut ja innovaatiot sekä dynaaminen yrittäjyys. Kehitettävät toimialat on ryhmitelty neljään

pääluokkaan, jotka ovat elintarvikeketju, metsä & energia, maaseudun yritykset sekä yhteisöt. Kaikkia

kehittämistoimia yhdistävät kaksi läpikäyvää teemaa: ympäristön kestävä käyttö sekä yhteistyö.

Valtakunnallisen linjauksen mukaan maantieteellisesti maaseuturahaston rahoitus painottuu maaseudulle

ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitus taajamiin ja

kaupunkikeskustoihin. Satakunnassa rajan ei ole syytä olla tiukka, sillä Satakunta kuuluu Porin ja Rauman

keskustaajamia lukuun ottamatta maaseutuohjelman piiriin. Niin ikään myös maaseutumaisilla alueilla on

rakennerahastotoiminnan piiriin lukeutuvia kehittämisen tarpeita.

Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen on keskeinen rahastojen yhteinen tavoite.

Maaseutuohjelman kohderyhmänä ovat maaseutualueilla toimivat mikroyritykset, kun taas

rakennerahastot voivat rahoittaa pk-yrityksiin kohdistuvia toimia koko Satakunnan alueella. Osaamisen

lisäämisessä ESR:n ydinkohderyhmää ovat - pk-yritysten lisäksi - työttömät ja erityisesti nuoret,

maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisääminen on

mahdollista rakennerahastoissa esimerkiksi suoraan yrityksiin kohdistuvilla verkostomaisilla

koulutushankkeilla. Alkutuotannon kehittäminen keskittyy maaseuturahastoon.

ESR:n rooli on keskeinen koulutuksen työelämälähtöisyyden ja elinikäisen oppimisen kehittämisessä, joissa

maaseutuohjelman keinot ovat rajalliset. Rakennerahastoissa voidaan maaseuturahastoa laajemmin koota

mm. eri oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden, yrittäjien ja julkisten toimijoiden yhteisiä verkostoja sekä

kansallisesti että kansainvälisesti. Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa tapahtuvat muutokset koskettavat

koko maakuntaa ja niiden kehittämisessä tehdään tiivistä koordinaatiota eri rahastojen kesken.

EAKR:n painopisteenä on koko maakuntaa koskevien edellytysten luonti innovaatioiden kehittämiselle,

uusien yritysten syntymiselle ja olemassa olevien pk-yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Keskeistä on

myös osaamiskeskittymien ja T&K&I –toiminnan tukeminen. Maaseutuohjelmasta voidaan rahoittaa näitä

toimia tukevia hankkeita maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöjen näkökulmasta.

Yhteensovitustyötä tehdään hankekohtaisesti eri rahastojen välillä. Suorissa yritystuissa noudatetaan

pääsääntöä, jonka mukaan maaseutualueilla toimivien mikroyritysten kehittämistoimet ohjataan

maaseuturahastoon ja EAKR:n kohderyhmänä ovat koko maakunnan alueella toimivat (mikroyrityksiä

suuremmat) pk-yritykset.

Bioenergia-alaan liittyvän rahoituksen tehokas koordinointi eri rahastojen kesken korostuu tulevalla

ohjelmakaudella. Lähtökohtaisesti maaseutuohjelman painopisteenä on puupohjaisen bioenergian käytön

ja siihen liittyvän yrittäjyyden edistäminen, kun taas rakennerahastoissa voidaan kehittää laajemmin myös

esimerkiksi aurinkoon, tuuleen ja energiatehokkuuteen perustuvaa teknologiaa ja osaamista.

Elintarvikeketju on Satakunnan keskeisimpiä toimialoja ja siihen liittyvän kehittämistoiminnan rahoituksen

pääpaino on maaseuturahastossa. EAKR:stä rahoitettavia toimia voidaan kuitenkin kohdistaa niihin

12


elintarvikeketjun kehittämisen osa-alueisiin, joihin maaseuturahasto ei sääntöjensä vuoksi pysty

vastaamaan.

Alueellisen maaseudun kehittämisstrategian sekä toimintaryhmien Leader- kehittämisstrategioiden

toimeenpanon yhtymäkohdista ja työnjaosta on tehty yhteiset linjaukset. Satakunnan ELY-keskuksen

alueella toimii viisi toimintaryhmää: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Joutsenten Reitti ry, Karhuseutu ry,

Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry sekä Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry.

2.3.2. Uudet mahdollisuudet: Meri- ja kalatalousrahasto ja Central Baltic –ohjelma

Satakuntaan ja Vakka-Suomeen on laajapohjaisessa valmistelussa laadittu yhteistä kalatalousohjelmaa, jolla

on osallistuttu hakuun EU:n meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalousryhmäksi. Nyt kalatalousryhmiä

on Suomessa 8, mutta Satakunnan alueella toimivaa ryhmää ei tällä hetkellä ole. Alueen toimijoilla on

kuitenkin vahva tahto yhteisen Satakunnan ja Vakka-Suomen kalatalousryhmän perustamiseksi niin, että

katettuna on koko Selkämeren rannikkoalue, lisäksi mukana olisivat alueen merkittävimmät sisävedet

(Pyhäjärvi). Tällä hetkellä Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry toimii Vakka-Suomen

kalatalousryhmän hallinnoijana. Ohjelmasta rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja

investointeja, kalatalousyrittäjien investointeja, koulutusta ja kehittämistoimia sekä kalastusmatkailun

kehittämistoimia. Myös kalakantojen hoito ja parantaminen on mahdollista.

Vuodesta 2014 alkaen Satakunta tulee olemaan mukana EU:n rahoittamassa rajat ylittävän yhteistyön

Central Baltic -ohjelmassa. Ohjelma-alue kattaa Etelä-Suomen, Viron sekä osia Ruotsista ja Latviasta.

Ohjelma on käynnistynyt jo vuonna 2007, mutta vuodesta 2014 ohjelma-alueeseen liitetään mukaan

Satakunta ja Pirkanmaa. Central Baltic –ohjelmasta voi hakea rahoitusta hankkeille, joissa on mukana

partneri vähintään yhdestä toisesta ohjelma-alueen maasta. Ohjelma on tarkoitettu pääasiassa julkisille

toimijoille. Ohjelmalle on valittu neljä teemaa: pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen painottaen

erityisesti innovaatiota, luonnonvarojen tehokas käyttö ja ympäristön suojelu, liikenne sekä koulutus ja

elinikäinen oppiminen.

13


3. Toimintaympäristö

3.1. Toimintaympäristön kuvaus

3.1.1 Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde

Satakunnan väkiluku, noin 225 000 asukasta oli vuodenvaihteessa 2013 kaksi promillea vuotta aiempaa

alhaisempi. Muuttoliikkeen osalta väestökehitys on maakunnan mittakaavassa tasapainottunut

vuosituhannen vaihteeseen ajoittuneesta voimakkaan muuttotappion leimaamasta ajanjaksosta. Nykyinen

pieni vuosikohtainen väkiluvun negatiivinen muutos aiheutuu ensisijaisesti luonnollisen väestönmuutoksen

miinusmerkkisyydestä. Ainoastaan Raumalla, Luvialla ja Eurajoella on vielä syntyneisyyden enemmyys.

Väkiluvun väheneminen korvautuu osin muuttoliikkeen plus-merkkisellä nettotuloksella, 138 asukasta,

mikä koostuu ennätyksellisestä netto maahanmuutosta 506 henkilöä ja maltillisesta tappiosta, 385 henkilöä

kotimaisessa muuttoliikkeessä.

Maahanmuutto Satakuntaan on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Maahanmuuttajista pääosa on

suomalaisia paluumuuttajia ja heistä suurin osa on Ruotsista palaavaa eläkeikäistä väestöä. Vieraskielisten

osuus Satakunnan asukkaista on vain 1.8 prosenttia, mikä on Etelä-Pohjanmaan jälkeen alhaisin koko

maassa. Noin viisi prosenttia Suomen asukkaista on äidinkielensä perusteella ulkomaalaistaustaista.

Tilapäisesti maassa oleskelevaa vierastyövoimaa on Eurajoella eniten suhteessa paikkakunnan tai alueen

kokoon koko maankin mittakaavassa.

Seutukuntien ja kuntien väliset erot väestön kehityksessä sekä luonnollisen väestömuutoksen että

muuttovetovoiman suhteen ovat suuret. Kummankin väestömuutostekijän negatiivinen vaikutus on

samansuuntaista ja suhteellisesti voimakkainta Pohjois-Satakunnan kuntien kohdalla.

Pori on opiskelijapaikkakuntana kunnista maassamuuttovetovoimaisin ja Rauman seutu suhteellisesti paras

maahanmuuttajien vetovoimassa. Rauman seudulla väestön ikärakenne on seutukunnista edullisin ja näin

ollen luonnollinen väestömuutos tasapainoisin. Porin seutukunta on nykyisellään ainoa maakunnan

kotimaisessa muuttoliikkeessä hieman voittoa saavuttava alue.

Lähitulevaisuutta leimaa Tilastokeskuksen viimeisimmän väestö-ennusteen perusteella työikäisen väestön

osuuden pieneneminen ja yli 65-vuotiaden osuuden kasvu koko maassa. Satakunnassa on jo nyt maan

neljänneksi korkein yli 65-vuotiaiden osuus (22 %). Seitsemän kunnan ikärakenteessa joka neljäs asukas tai

useampi on täyttänyt 65-vuotta. Pitkällisen kehityksen tuloksena maakunnan nykyinen ikärakenne on

vahvasti vaikuttamassa siihen, että maakunnan asukasluku tulee vähenemään 1 - 2 promillen vuosittain

myönteisistä muuttoliikkeen ennusmerkeistä huolimatta.

Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeläisten määrän suhdetta työikäiseen väestöön.

Nykytasolla jokaista sataa työikäistä kohden maassamme on keskimäärin 54 lasta tai vanhusta.

Satakunnassa vastaava lukuarvo on 59. Lähivuosina huoltosuhteen kasvun ennustetaan nopeutuvan, niin

myös Satakunnan kohdalla, nykyinen sijoitus maakunnista kolmanneksi heikoimpana tulee säilymään koska

ikärakenteen ja luonnollisen väestönmuutoksen suunta ja maakunnan sisäisten alueellisten erojen

painoarvo on suuri ja samalla pitkän ajan kehityksen tulosta (Liite 1:1).

14


3.1.2. Taloudellinen toimeliaisuus

Maakuntien keskinäistä kehitystä voidaan verrata eri tekijöiden kokonaisvaikutusta kuvaavalla

suhdanneindikaattorilla, jossa osatekijöinä ovat liikevaihto, työttömyys ja nettomuutto. Parhaiten

liikevaihdon kasvun, työttömyyden tason ja muutoksen sekä nettomuuton muutoksen perusteella ovat

ajanjaksolla 2009 - 2013 pärjänneet Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa. Satakunta oli ajanjaksolla

hieman maan keskiarvoa heikommalla puolella.

Viimeisen vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut selvä muutos siten, että monet kasvumaakunnat kuten

Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat menestyneet heikoimmin. Suhdanneindikaattori

2012-2013 kärjessä ovat Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta on parantanut asemaansa 2 pykälää

maan keskiarvon yläpuolelle. (TEM -alueosasto, Maakuntien suhdannekehitys elokuu 2013).

Yritystoiminnan dynamiikka vaihtelee suuresti suhdanteiden sekä alueiden keskinäisen eroavuuden myötä.

Keskeisimpiä kuvaustapoja ovat kasvuyrittäjyyden ja yritysten perustamisaktiivisuuden mittaaminen.

Kasvuyrittäjyydelle on olemassa useita mittareita. Yleensä kriteerinä käytetään henkilöstömäärän kasvua.

Tällä mittarilla, jossa maltillinenkin kasvu huomioidaan ja mukana ovat alle kolmen työntekijän

mikroyritykset Satakunta yltää sijaluvulle kuusi maakuntien keskuudessa. Satakunnassa on väestöosuutta

vastaava määrä eli 4,1 % koko maan yrityksistä mutta 3,6 % maan kasvuyrityksistä. Toisen (OECD) mittarin

mukaan (yli kolmen henkilön kasvuyritykset/yrityskantaan 2008 – 2011) mukaan Satakunta sijoittuu

edellistä heikommin Varsinais-Suomen ja Eteläpohjanmaan ohella maakunnista heikoimmalle sijalle.

Vuoden 2012 aikana Satakunnassa aloitti 1 000 uutta yritystä. Suomessa keskimäärin yrityskanta lisääntyi

kolme kertaa nopeammin kuin Satakunnassa vastaavien suhteellisten muutosten ollessa 12 % ja 4 %

(yrityksistä pl. alkutuotanto). Yritysten perustamisaktiivisuutta mitattaessa tarkastelutapoja on useita mm.

yrittäjien osuus työllisistä ja aloittaneiden yritysten määrän suhteutus yrityskantaan. Kummal lakin

mittarilla Satakunta sijoittuu kuuden muun maakunnan tapaan mediaanille. Aloittaneet yritykset

suhteutettuna työikäiseen väestöön on ajalla 2011 – 2012 Satakunnassa ollut 0.8 prosenttia, Etelä-

Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla 0,9 prosenttia.

Toimialojen kehittyminen

Satakunnan elinkeinoelämän toimialapohja muodostuu jalostussektorin (teollisuus ja rakentaminen)

varaan. Teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt rajusti tällä vuosituhannella, mutta Satakunta on

säilyttänyt suhteellisen asemansa hyvin. Työpaikkojen määrän oletetaan edelleen vähenevän teollisessa

valmistuksessa, mutta selvästi hitaammin kuin edellisen kymmenen vuoden aikana. Työpaikkojen

nettomäärä väheni ajanjaksolla 2007- 2012 noin 5 000:lla sisältäen sosiaali- ja terveysalan noin tuhannen

työpaikan kasvun. Kuitenkin usealla teollisella toimialalla, liike-elämän palvelualalla, hoivapalveluissa ja

erityisesti matkailualalla on nähtävillä orastavaa ja selvääkin henkilöstökysynnän kasvua. Sosiaali- ja

terveysalan työpaikkakysynnän lisäys näyttäisi olevan sen verran voimakas, että on perusteltua asettaa

ohjelmakaudelle tavoitteeksi työpaikkojen määrän säilyminen Satakunnassa nykyisellään (n. 90 000).

15


Kuva 3. Työpaikkatarjonnan muutos 2007 – 2011, toimialaryhmittelyllä (10)

Satakunnassa on maan keskiarvoa vähemmän julkisen sektorin työpaikkoja, mikä ilmenee aluetuoteluvun

julkisen sektorin osuutena arvonlisäyksestä yht. kaikki toimialat: Koko maa 19,8 % ja Satakunta 18,8 %.

Taloudellisen suorituskyvyn mittarilla bkt asukasta kohden (indeksi: Koko maa =100 Satakunta = 92)

Satakunta kuuluu toiseksi heikoimpaan kvartaaliin maakuntien joukossa viimeisimpien tilastojen valossa.

Muun muassa ETLA :n ennusteen mukaan bkt: n muutoksesta vuosille 2011-2015 Satakunta nousisi toiseksi

parhaimpaan kvartaaliin yli 3 % :n kasvuennusteella. Alueellinen vaihtelu aluetuoteluvuissa maamme

seutukuntien kesken on verrattain suurta (taulukko 1). Satakunnan seutukuntien keskinäinen järjestys on

säilynyt samankaltaisena pitkään.

Taulukko 1. Aluetuoteluku seutukunnittain

BKT /Asukas, euroa 2010 Suhdeluku koko maahan nähden

Rauman seutukunta 39 328 118

Porin seutukunta 27 871 84

Pohjois-Satakunnan seutukunta 22 777 68

Satakunta 30 654 92

Koko maa 33 337 100

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

2007 2008 2009 2010 2011

Maat. Metsät.Kalat. (A)

Teollisuus, energia

(B,C,D,E)

Rakentaminen (F)

Kauppa, Majoitus,, G,I

Kuljetus, tietol. ym (H,J)

Rah. yms. palv. Ja tekniset

palv..(.K,L,M,N)

Julk. hall , koulutus (O,P)

Sote (Q)

Taihe, viihde, virkistys R

Muut Palv. (S)

16


Satakunnan aluetuoteluvuissa painottuu Porin ja Rauman seudun tuotannosta viennin korkea osuus. Vienti

on suuryritysten varassa. Viennin arvo kokonaistuotannonarvosta on Suomessa 40 % ja Satakunnassa 60 %.

Kuntien talouden mittareilla Satakunta sijoittuu maakunnista usealla mittarilla aivan kärkisijoille, mm.

lainakanta asukasta kohden vuonna 2012 oli maan alhaisin. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 talouden

tasapainoa arvioivalla mittarilla koko maan keskimääräinen vuosikate €/ asukas pieneni jyrkästi 384

€/asukas lukuun 249 e/asukas. Satakunnan kuntien vastaava lukuarvo heikkeni vain lukuarvosta 294

€/asukas lukuarvoon 239 €/ asukas säilyen tällä mittarilla maan keskiarvon tuntumassa. Satakunnassa

kuntien väliset eroavuudet ovat erittäin suuret, muun muassa verotulotulokertymällään Eurajoki ja Lavia

edustavat maan mittakaavassa kuntien keskinäisiä ääripäitä.

Työvoiman kysyntä/ tarjonta, työllisyys

Satakunnan työllisyysaste on ollut pitkään verrattain hyvä. Satakunnan hyvä työllisyysaste ilmenee

erityisesti yli 50 –vuotiaiden korkealla osuudella työllisestä työvoimasta. Työllisyysaste (16 - 64v.) vuonna

2012 oli koko maassa 69,0 % ja Satakunnassa 67,8 %.

Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 2005 lähtien, vuotta 2010 lukuun ottamatta, pysytellyt koko

maan keskimääräistä tasoa suotuisampana (Kuva 4). Vuonna 2011 työttömyysaste oli ennätyksellisen

alhainen pysytellen vielä viime vuoden aikana maan keskimääräistä alhaisemmalla tasolla (koko maa 7,7%

ja Satakunta 7,4%). Kuluvan vuoden loppua kohden työttömyysaste näyttäisi asettuvan koko maan

keskiarvoon.

0

2

4

6

8

10

12

Koko maa

Satakunta

Kuva 4. Satakunta ja koko maa: työttömyysaste 2000- 2012

Työttömien työnhakijoiden osuus seutukuntien työvoimasta oli vuoden 2013 ensimmäisellä

vuosipuoliskolla seuraavanlainen: Pohjois-Satakunta 10,3%, Porin seutukunta 12,6%, Rauman seutukunta

9,7 %.

17


3.1.3 Osaamisalat ja koulutustaso

Maakunnan osaamisalat, joista Satakunnasta löytyy erityistä tietotaitoa, liittyvät meriteknologiaan,

energiantuotantoon, kemialliseen metsäteollisuuteen sekä elintarviketeollisuuteen. Tekstiili- ja

vaatetusalan valmistuksessa älyvaatteet edustavat erityisosaamista. Teknologiateollisuuden monipuolisista

korkean teknologian tuotteista useat ovat ainutlaatuista tuotekehittelyn tulosta (esim. värimetallit,

magneettiteknologiat, hanat ja erilaiset prosessiteknologiat). Satakunnan uudistuvat alat kytkeytyvät

olemassa olevaan osaamiseen: tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologioihin (mm. aurinko-energia,

polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), ICT- sekä hyvinvointiteknologiaan (mm. living lab-konseptit).

Satakunnan teollisuusvisiossa jalostussektori on jaoteltu seuraaviin kategorioihin:

• Teollisuuden teknologiat ja palvelut (ICT, automaatio ja mittaus, teolliset asiantuntijapalvelut,

suunnittelupalvelut, projektinhallintapalvelut, KIBS (Knowledge Intensive Business Services), logistiikka,

media ja viestintä),

• Rakennusteollisuus (talotekniikka, rakentaminen, talo- ja infrarakentaminen, teräsrakentaminen)

• Elintarvike- ja pakkausteollisuus (jalostus, jatkojalostus, ruoka- ja juomateollisuus, rehuteollisuus)

• Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus (metsä- ja kaivosteollisuus, energiantuotanto,

metallinjalostus, kemia),

• Cleantech-teollisuus: (energiatehokkuus, puhtaat prosessit, biotalous ja uusiutuva energia, vesitalous,

jätehuolto ja kierrätys, vihreä rakentaminen) sekä

• Teknologiateollisuus (konepajat, telakat, meriteknologia).

Toimintaympäristönä Satakunta on maan teollistunein alue mitattuna jalostussektorin osuudella alueen

bkt:sta (Kuva 5). Teollisten työpaikkojen osuudellaan Satakunta on kolmannella sijalla Pohjanmaan ja Etelä-

Karjalan jälkeen. Myös esim. vientiosuus ja alkutuotannon työlliset asettuvat profiilissa koko maata

paremmalle tasolle. Julkisen tutkimusrahoituksen taso sen sijaan on jo pitkään ollut heikko. Satakunnassa

TKI – investoinnit ovat suurelta osin yksityisen yritysrahoituksen varassa. Liitteessä 1:2 on kuvattu

seutukuntien kilpailukyky erityisesti innovatiivisuuden osalta.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

Teollisuuden jalostusarvo

Teollisuuden henkilöstö

Vienti

Alkutuotannon työlliset

Pitkäaikaistyöttömät

BKT

Palveluiden työlliset

Majoitus- ja

ravitsemustoiminnan

henkilöstö

Aloittaneet yritykset

Julkinen tutkimusrahoitus

2000-2013

Satakunta

Koko maa

Kuva 5. Satakunnan profiili valituilla muuttujilla

18


Satakuntalainen osaaminen linkittyy vahvasti myös ruoka- ja vesiosaamiseen, asumiseen ja turvallisuuteen,

lähivaikuttamiseen ja yhteisten asioiden hoitoon, palvelujen tuotantoon, yrittäjyyden edistämiseen,

kasvatus- ja koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisyyteen. Näissä osaamiskokonaisuuksissa painottuvat

erityisesti turvallisuus- ja verkosto-osaaminen (esim. tulvariskienhallinta, ydinvoima-alan

turvallisuuskulttuuri, siviilikriisinhallinta, vesienhoidon yhteistyö, koulutussektorin yhteistyö,

lähiruokatoimijoiden yhteistyö). Maakunnan toimijoilla on myös vahvaa projektihallinnan osaamista.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa

merkittävästi maan keskiarvoa alempi (koko maa 7,8 Satakunta 4,5). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden

osuus Satakunnassa on puolestaan koko maan vastaavaa osuutta korkeampi. Koulutustaso ei ole kasvanut

aivan samaan tahtiin kuin koko maassa. Kun tarkastellaan 25- 39 –vuotiaita, on heidän kohdallaan alemman

korkeakoulu-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus sama kuin koko maassa keskimäärin.

Taulukko 2. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä

% Satakunta Koko maa

Keski-aste 41,2 39,5

Alin korkea-aste 10,5 10,4

Alempi kk –aste 8,0 9,2

Ylempi kk-aste 4,5 7,8

Tutkija-aste 0,3 0,8

Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 35,5 32,3

3.1.4. Elinympäristön laatu ja aluerakenne

Satakunta on asukkailleen terveellinen ja viihtyisä elin- ja toimintaympäristö, jossa on vankka

kaupunkirakenne ja laaja maaseutumaisten asuinympäristöjen kirjo. Satakunnassa on noin 220

toiminnallista kylää. Satakunnan ympäristön tila ja elinympäristön laatu kokonaisuudessaan on vesien tilaa

lukuun ottamatta suhteellisen hyvä ja alueella on hyvät edellytykset hyvinvoinnin ja elinkeinojen

kehittämiselle. (Liite 1:3)

Satakunnan aluerakenteen ja saavutettavuuden perustekijät ovat maakunnan sijainti Pohjanlahden

rannalla, hyödynnettävissä olevat meri- ja lentoyhteydet muuhun Eurooppaan, suurten vesistöjen

jokilaaksot taajamineen sekä monipuolinen maaliikennejärjestelmä. Keskeisen osan liikenneverkosta

muodostavat rannikon kaupunkien sekä niiden suurten satamien ja sisämaan väliset tavara- ja

henkilöliikenteen kuljetusketjut. Aluerakenteen keskusverkon muodostavat palveluja tarjoavat kaupungit ja

muut seudulliset keskukset, joiden välillä on toiminnallisesti yhtenäinen vuorovaikutus ja saavutettavuuden

turvaavat liikenneyhteydet.

Liitteessä 1:4 on esitetty aluetypologiasta karttakuva, jossa Satakunta on kuvattu Suomen uudessa

alueluokituksessa. Luokitus perustuu asukastiheyteen ja asuinpaikkojen välisiin etäisyyksiin. Kuvatekstissä

on esitetty väkiluvut ja työpaikat sekä vastaavat kunkin luokan osuudet koko maan keskimääräisistä

lukuarvoista. Satakunnan alueesta suurin osa kuuluu luokkaan ”ydinmaaseutu” ja myös aluetyypit

”kaupungin kehysalue” ja ”kaupungin läheinen maaseutu” ovat yliedustetumpia kuin mitä maakunnan

väestöosuus edellyttäisi. Huomion arvoista on, että kullakin näistä aluetyypeistä Satakunnassa on

väestöosuutta vastaava työpaikkamäärä. ”Ulompi kaupunkialue” ja ”kaupungin kehysalue” taas ovat

tyypiltään asuinalueita, joista pendelöidään kaupunkialueiden työpaikkoihin.

19


3.2. Keskeiset kansainväliset yhteydet sekä yhteistyökumppanuudet

3.2.1. Verkostoituminen Euroopassa ja Kiina-yhteistyö

West Finland European Office (WFEO) eli Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto on neljän maakunnan liiton

yhteinen toimipiste Brysselissä: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Satakunta. Toimiston

henkilökunta auttaa hankerahoitusten etsimisessä, yhteistyöpartnereiden haussa ja EU-tiedon

hankkimisessa. Toimisto avustaa Satakuntaliittoa EU:n innovaatiokumppanuuksissa sekä edustaa Länsi-

Suomea myös ERRIN –verkostossa. Satakuntaliitto on mukana maatalouden ja puhtaan veden

eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa, joka tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen

ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. Intressinä on

saada Satakunnan toimijoille uusia mahdollisuuksia tulevalla ohjelmakaudella. Verkoston tärkeimmät

rahoitusinstrumentit tulevat olemaan Euroopan aluekehitysrahasto sekä Horisontti 2020 – tutkimus- ja

innovaatiorahoitusohjelma. ERRIN- verkosto (European Regions for Research and Innovation Network) on

lähes sadan aluetoimiston aktiivinen verkosto, joka pyrkii vaikuttamaan EU:n tutkimus- ja

innovaatiopolitiikkoihin alueiden näkökulmasta. Mm. Raumalla sijaitseva Vesi-instituutti Wander on

mukana verkoston vesiasioiden työryhmässä.

Satakuntaliitto on mukana S3 Platformilla, joka on Euroopan komission perustama älykkään erikoistumisen

foorumi. Foorumi tarjoaa koulutusta ja tukea kansallisten ja alueellisten strategioiden vertaisarviointiin.

Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU –rahoitukselle. (www.satakuntaliitto.fi/S3platform).

Itämeren valtioiden alueiden yhteistyöelin BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co-Operation) keskittyy

aluekehityksen, elämänlaadun, koulutuksen ja nuorison, talouden, turismin, ympäristön sekä sosiaalipuolen

kehittämiskysymyksiin. Toiminta edesauttaa satakuntalaisten toimijoiden partneriksi pääsyä esimerkiksi

Central Baltic- ja Itämeri -ohjelmien hankkeisiin. Satakuntaliitto on myös Euroopan alueiden järjestön -

Assembly of European Regions (AER)- jäsen.

Kuluneiden EU-ohjelmakausien aikana satakuntalaisille toimijoille on syntynyt yhteistyöverkostoja ympäri

Eurooppaa ja sen varaan on jatkossa hyvä rakentaa. Muun muassa satakuntalaiset toimintaryhmät ovat

kahden viimeisen vuosikymmenen aikana rakentaneet moninaisia yhteistyösuhteita Eurooppaan, ja

edistäneet alueensa yhdistysten ja yritysten kansainvälisiä suhteita. Useissa kouluissa eri asteilla on vilkasta

kansainvälistä yhteistyötä eri puolille Eurooppaa. Kehittäjä-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden

kansainvälistä hanke- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä tulee edelleen rohkaista.

Satakunnalla on Viron Harjumaan (Tallinnan alue) ja Viljandin maakuntien kanssa laaja-alainen

yhteistyösopimus. Lähes kaikilla satakuntalaisilla kunnilla on ystävyyskaupunki tai –kaupunkeja useimmiten

Virossa ja Pohjoismaissa. Etenkin Pohjoismaihin suhteet ovat useimmiten hiipuneet, Viron suunta on

aktiivisempi. Yhteistyö on kulttuuri- ja nuorisopainotteista, mutta myös yrittäjiä on osallistettu. Valmiuksia

erityisesti yritysyhteistyön vahvistamiseen ystävyyskaupunkien välillä on useammassa kunnassa.

Satakunnalla on yhteistyösopimus vuodesta 2008 kiinalaisen Changzhoun kaupungin kanssa. Alueen

vahvuuksina ovat mm. uusiutuvat energialähteet ja juomaveteen keskittyvä tutkimus ja hankkeet. Kiinassa

toimiminen edellyttää aktiivista verkoston rakentamista pitkällä aikajänteellä sekä virallisia

sopimussuhteita. Yhteistyösopimuksen käytännön toteuttajana on Prizztech Oy. Satakuntalaisilla yrityksillä

on käytössä yhteyshenkilö, joka toteuttaa Changzhoussa käytännön toimenpiteitä (mm. yrityskäynnit).

20


3.2.3. Länsi-Suomen maakuntien yhteistyö ja yhteistoiminta-alue

Länsi-Suomen maakunnat; Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa tekevät

yhteistyötä Euroopan aluekehitysrahaston hallinnoinnissa. Maakuntien liittojen henkilöstö ja

luottamushenkilöt pitävät yhteisseminaareja ja toimintapäiviä. Länsi-Suomi tekee myös yhteistyötä

edunvalvonnassa.

Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen.

Yhteistoiminta-alueella tarvittavat päätökset tehdään kummassakin maakunnassa yhtäpitävästi.

Perinteisesti maakuntia ovat yhdistäneet huoli Selkämeren ja Saaristomeren ja sitä kautta koko Itämeren

tilasta sekä maakuntia yhdistävän valtatie kahdeksan kunto ja riittämättömyys alueen tarpeisiin. Muita

yhteisiä kehittämisalueita ovat viime vuosina olleet muun muassa ympäristöohjelma ja lounais-

rannikkoyhteistyö (LOURA)

Varsinais-Suomen ELY-keskus päivittää Lounais-Suomen ympäristöohjelmaa vuoden 2013 aikana.

Ympäristöohjelman haasteet ovat ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, luonnon monimuotoisuus, vesien

tila, luonnonvarojen käyttö, kulttuuriympäristön arvostus sekä kestävä kulutus ja tuotanto.

Ympäristöohjelmassa (luonnos) on nostettu esiin viisi kehittämisen kokonaisuutta, joilla haasteisiin

vastataan: 1) Kestävät valinnat käyttöön, 2) Luonto- ja kulttuuriympäristö hyvinvointia parantamaan, 3)

Lähivedet hyvään kuntoon, 4) Ruokalautanen ympäristövaikuttajana sekä 5) Ekotehokas energia alueen

vahvuudeksi. Ympäristöohjelman toimenpiteet ovat yhteensopivia myös Satakunnassa EU-ohjelmien ja

maakuntaohjelman valmisteluprosesseissa nousseiden asioiden kanssa. Esimerkiksi Selkämeren

kuormituksen vähentäminen, energiaosaaminen ja ruoka ovat Satakunnassa keskeisiä kehittämisen

teemoja.

Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja

Pori. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jolla tavoitellaan enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta

kuin erikseen toimimalla. Yhteistyön päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja

tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu ja invest in –

toiminta.

21


3.3. Yhteenveto - Satakunnan kehittämisen voimavarat ja rajoitteet

Toimintaympäristötarkastelusta ja maakuntaohjelman valmisteluprosessin aineistosta nousevat

Satakunnan kehittämisen voimavarat, rajoitteet sekä mahdollisuudet.

Maakunnan suurteollisuuden osaamista on kv-projektien läpivienti ja -hallinta, palvelujen konseptointi ja

teknologioiden soveltaminen. Offshore-teollisuudessa, laivanrakennuksessa ja näiden

alihankintaverkostoissa maakunnan toimijoille on muotoutunut vahva kansallinen rooli. Suomalaisen

vientiteollisuuden kasvualalla on uudenlaista kehittämisen kulttuuria, jossa suurten yksiköiden lisäksi

mukana on myös teknologiateollisuuden yritysten verkosto. Nämä lähtökohdat muodostavat teollisuuden

uudistumiselle innovaatioympäristön, jolla on vaikuttamisen mahdollisuuksia myös kansainvälisessä

kilpailussa. Teollisuuden uusiutuminen luo kehittymisalustoja pk-yrittäjyydelle sekä sosiaalisille ja

ekologisille innovaatioille samoin kuin avainteknologioiden hyödyntämiselle. Mahdollisuuksia tarjoavat

esim. oil&gas-kysynnän kasvu sekä ratkaisut, jotka liittyvät merituulivoimaan, nesteytettyyn maakaasuun

(LNG) ja arktisiin alueisiin.

Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön positiivisen kehityksen vahvistamiseksi maakunnassa tarvitaan

bioenergian ja koko biotalouden uusia ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin ja kehitykseen. Satakunnan

olemassa olevan vahvan metsäsektorin toiminta ja sen edelleen tehostaminen on edellytys maakunnan

uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen. Myös esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian uusissa ratkaisuissa

maakunnan toimijat ovat kehityksen kärjessä.

Maakunnan turvallisuusosaamista sisältyy esim. elintarvikealaan, ydinenergian valvontaosaamiseen,

puhtaaseen juomaveteen, arjen turvallisuuteen, tulvariskien hallintaan sekä siviilikriisinhallintaan.

Elämyspalvelut lisäävät osaltaan maakunnan vetovoimaisuutta, Satakunnassa on kattavaa

elämyspalveluosaamista esimerkiksi tapahtumatuotannossa. Elämystaloudessa, johon sisältyvät mm.

matkailu- ja kulttuuripalvelut, on kasvupotentiaalia talouden heikosta yleistilanteesta huolimatta.

Maakunnan teollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeistä on osaavan työvoiman riittävyyden

varmistaminen sekä koulutuksen laajuus ja taso. Ammattikorkeakoulun ja toiseen asteen oppilaitosten

aloituspaikkojen vähentämistavoitteista kannetaan aiheellista huolta. Myös oppisopimuspaikkojen

väheneminen vaikeuttaa erityisesti nuorten työllisyystilannetta entisestään ja vaikeuttaa yritysten osaavan

työvoiman saantia. Usealle alueen suurista teollisuusyrityksistä oppisopimuskoulutus on erittäin tärkeä

kanava osaavan henkilöstön saannissa.

Satakunnan lähitulevaisuutta leimaa väestöennusteen perusteella työikäisen väestön osuuden

pieneneminen ja yli 65-vuotiaden osuuden kasvu, mikä lisää osaltaan osaavan työvoiman

saatavuusongelmia. Maakunnassa arvioidaan tarvittavan uutta työvoimaa lähivuosina erityisesti vanhusten

hoitopalveluissa ja yleisesti sosiaali- ja terveysalan palveluammateissa. Työvoiman saatavuusongelman

ratkaisemiseksi tarvitaan myös lisää työperäistä maahanmuuttoa sekä joustavaa koulutustarjontaa.

Maahanmuuttajien tuntuva lisäys vähentäisi osaltaan ikärakenteen vinoutumisen vaikutusta.

22


Seuraavaan taulukkoon on koottu niitä tekijöitä, jotka merkittävimmin vaikuttavat vuosien 2014-2017

kehittämislinjauksiin maakunnassa. Ne ovat maakuntaohjelman toimintalinjausten ja painopisteiden

taustalla ja niitä hyödynnetään osaltaan myös maakuntaohjelman seurannassa.

Taulukko 3. Voimavarat ja rajoitteet

Voimavarat Rajoitteet

Osa

am

istek

ijät

• kansainvälisesti merkittävä teknologiateollisuuden

keskittymä: mm. meri- ja energiaklusteri

• avainteknologiat: tulevaisuuden ympäristö- ja

energiateknologiat (mm. aurinkoenergia,

polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), jokapaikan

tietotekniikka sekä hyvinvointiteknologia (living lab-

konseptit)

• vahva elintarvikealan tuotanto ja jalostus

• keskisuuret jalostustoiminnan yritykset investoivat ja

kasvattavat liiketoimintaansa

• yrittäjyyden edistämisen yhteistyö on verkostoitunutta

• erityisosaamista vesistöjen ja muun luonnonympäristön

hoidossa

• monipuolinen koulutustarjonta

• yritysten investoinnit tutkimukseen ja innovointiin

• elämyspalveluosaaminen (erityisesti tapahtumat)

• erityisosaamista usealla turvallisuuden osa-alueella

• erityisosaajista pulaa joillakin aloilla (esim. ICT)

• julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen

vähäisyys

• ammattikorkeakoulun ja toiseen asteen

oppilaitosten aloituspaikkojen karsiminen

Ra

ke

nn

ete

kijä

t

• toimialoista teollisuus (erityisesti perusmetalli- ja

konepajateollisuus) on työllistävin

• satamat, lentokenttä

• varuskunnat

• teollisuuden vientipainotteisuus

• verkostoituminen Euroopassa

• alueiden väliset yhteistyösopimukset

• yhteistoiminta-alueen yhteistyö

• Länsi-Suomen maakuntien yhteistyö

• monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö

• monipuolinen teollisuuden toimialarakenne

• elämystalous (kulttuuri, matkailu, tapahtumat. liikunta,

urheilu, virkistyspalvelut)

• vaihtoehtoiset asuinympäristöt

• vahvat, toimivat paikallisyhteisöt

• ikääntynyt työvoima

• työvoiman saatavuusongelmia tietyillä aloilla

• suuret alueelliset erot väkiluvun muutoksessa

ja ikärakenteen vinoutumisessa

• hyvästä logistisesta sijainnista huolimatta

puutteita liikenneyhteyksissä

• alemman tieverkon heikko kunto

• työperäinen maahanmuutto vähäistä

Kehittämispotentiaali

• uudenmuotoinen oppisopimuskoulutus

• elintarviketuotannon viennin lisääminen

• cleantech-teollisuus

• merituulivoima

• oil& gas –kysynnän kasvu

• nesteytetty maakaasu (LNG)

• matkailuala

23


4. Kehittämisen toimintalinjat

Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjoilla tähdätään ennen kaikkea kilpailukyvyn ja

elinvoiman vahvistamiseen. Onnistuminen näissä parantaa ja ylläpitää satakuntalaisten ihmisten

hyvinvointia ja johtaa Satakunnan tulevaisuuskäsikirjan mukaiseen tahtotilaan Hyvä elämä Satakunnassa

2035. Yhteenveto toimintalinjoista ja niiden perusteluista esitetään taulukossa 4.

Toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin haasteisiin; työikäisen väestön väheneminen, nuorten

ulkopuolisuus ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen

väheneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vesien tilan heikkeneminen, julkisten palvelujen muutos

ja saavutettavuuden heikkoudet.

Toimintalinjalla 1, kannustavaa yhteisöllisyyttä, vahvistetaan satakuntalaisten ihmisten toimeliaisuutta ja

tuottavuutta yhteisössä yrittäjinä, opiskelijoina ja työntekijöinä. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia

työpaikkoja ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken olemassa olevan

työvoimapotentiaalin käyttöön.

Toimintalinjalla 2, puhdasta elinvoimaa, parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia

maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vesien ja

muun ympäristön hoitamisella säilytetään elinvoiman edellytykset tuleville sukupolville ja houkutellaan

matkailijoita. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista ja

maahanmuuttajien palveluista.

Toimintalinjalla 3, ihmislähtöisiä ratkaisuja, turvataan ihmisten elämisen edellytyksiä; palvelujen

saatavuutta, turvallisuutta ja tieto- ja liikenneyhteyksien toimivuutta julkisten palvelujen muutoksessa.

Toimintalinjat ja niihin liittyvä nykytilanne kuvataan kunkin toimintalinjan alussa. Painopisteittäin kuvataan

tiiviisti tekeminen, odotetut tulokset ja mitattavat tavoitteet tai seurannan tapa sekä kirjataan mahdollisia

ohjelmiin tai ministeriöiden omiin tavoitteisiin sidottuja rahoituslähteitä. Toimenpiteiden seurauksena voi

syntyä muitakin kuin mitattaviksi tai seurattaviksi valittuja myönteisiä Satakunnan kehittymiseen

vaikuttavia asioita.

Toteutusta rahoitetaan monesta eri lähteestä. Yksi kehittämishanke voi vaikuttaa useamman toimintalinjan

edistämiseen. Hanketoiminnassa ideat ja toteutus syntyvät alhaalta-ylös periaatteella, hanketoteuttajien

osaamisesta ja ympäristön tarpeista käsin. Perustoiminta ja kehittäminen ovat aina perusorganisaatioiden

vastuulla, hankerahoituksella tuetaan erityisesti määräaikaan sidottua kehittämistä; kokeiluja, pilotointia,

osaamisen kehittämistä, uusien mallien rakentamista ja juurruttamista. Kehittämistoiminnan ja niin

sanotun perustoiminnan välisen yhteyden syventäminen on oltava hanketoiminnan lähtökohtana.

Aluehallintoviranomaiset tukevat maakuntaohjelman toimintalinjojen ja painopisteiden mukaista

hankkeiden suunnittelua ja eteenpäinviemistä sekä joustavaa toteutusta. Toteutuksesta ja seurannasta

enemmän kappaleessa 5. Toimintalinjat täydentävät toisiaan ja niillä on vaikutusta toisiinsa. Painopisteiden

keskinäistä vaikutusta toisiinsa ja globaalien trendien merkitystä Satakunnan kehittämiseen

toimintalinjojen valossa kuvataan kappaleessa 6.

24


Taulukko 4 Yhteenveto kehittämisen toimintalinjoista ja valintojen perustelu

Sa

ta

ku

nn

an

Tu

lev

ais

uu

sk

äs

ikir

ja 2

03

5 –

Hy

vä

elä

mä

Sa

ta

ku

nn

as

sa

Toimintalinja Painopiste Perustelu

1 Kannustavaa

yhteisöllisyyttä

Ihmisten aktiivinen

toimiminen yhteisössä

yrittäjinä, opiskelijoina

tai työntekijöinä

vahvistaa Satakunnan

kilpailukykyä ja

elinvoimaa.

1 Yritystoiminnan

houkuttelevuus ja yrittäjänä menestyminen

teollisuuden rakennemuutos

julkisten palvelujen muutos

2 Satakuntalainen

yhteiskuntatakuu

työikäisen väestön väheneminen

osaavan työvoiman tarve

kohtaanto-ongelma

nuorten ulkopuolisuus

rakenteellinen työttömyys

2 Puhdasta elinvoimaa

Elinkeinoelämän

menestys, puhdas

ympäristö ja vetovoima

ylläpitävät Satakunnan

kilpailukykyä ja

elinvoimaa.

3 Teollisuus Satakunnan

selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä

teollisuuden rakennemuutos ja

merkitys Satakunnan taloudessa ilmastonmuutos

4 Vahva elintarvikeketju merkitys Satakunnan taloudessa

puhtaan ruuan kasvava kysyntä

ilmastonmuutos

5 Selkämeri Satakunnan

luonnontilan peilinä

Selkämeren kuormitus

ilmastonmuutos

puhtaan luonnon kasvava kysyntä

(matkailu ja hyvinvointi)

6 Satakunnan vetovoima

elinvoiman vahvistajana

työikäisen väestön väheneminen

asutuksen keskittyminen suuriin

keskuksiin elämystalouden kasvupotentiaali

3 Ihmislähtöisiä

ratkaisuja

Turvallinen

elinympäristö ja hyvät

liikenne- ja

tietoliikenneyhteydet

edesauttavat

Satakunnan

kilpailukykyä ja

elinvoimaa.

7 Arjen turvallisuus ja uudet palveluratkaisut

julkisten palvelujen muutos, senioriväestön kasvu

viranomaisten vetäytyminen

maaseudulta

kaupunkikeskustojen turvattomuuden

kasvu

ilmastonmuutos

8 Hyvät liikenneyhteydet ja

toimiva logistiikka

saavutettavuuden puutteet

alempiasteiden tieverkon

rapautuminen (pk-yritykset, puu- ja

elintarvikekuljetukset)

25


4.1. Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä

Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle

maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme yrittäjinä,

opiskelijoina tai työntekijöinä.

Satakunnan vahva teollisuus on monipuolistunut, mutta menettänyt työpaikkoja, ja työpaikkojen

ennustetaan vähenevän suurteollisuudessa edelleen. Teollisuus kuitenkin tarjoaa pk-yrityksille paikkoja

arvoketjuissa ja sitä kautta erikoistuneen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Satakunnassa on useita

menestyviä perheyrityksiä, joiden sitoutuminen toimintansa kehittämiseen maakunnassa vahvistaa

osaltaan Satakunnan yrittäjyyden kehityspohjaa. Lisäksi julkisten palvelujen muutospaineet ja mm.

matkailu- ja hyvinvointipalveluiden kulutuskysyntä luovat tilaa ja kehittymisalustoja pk-yrittäjyydelle sekä

sosiaalisille ja ekologisille innovaatioille.

Satakunnassa väestö ja työpaikat ovat sijoittuneet koko maahan verrattuna tasaisemmin koko maakunnan

alueelle. Ydinmaaseudulla on sisempien kaupunkialueiden jälkeen toiseksi eniten työpaikkoja, kun koko

maassa keskimäärin työpaikat sijaitsevat kaupunkialueilla. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä syntyvät

alueen elinvoimalle keskeiset uudet työpaikat. Lähivuosina näistä moni etsii myös toimintansa jatkajaa.

Koko maakunnassa tarvitaan siis yrittäjiä synnyttämään, jatkamaan ja kasvattamaan yrityksiä. Kiinnostusta

yrittäjyyteen luovat yritysten hyvät toimintaedellytykset, neuvonta- ja tukipalvelut sekä yrittäjyyskasvatus.

Kaavoituksella ja joustavalla viranomaistoiminnalla voidaan tukea yritystoiminnan kehittymistä.

Satakunnan kunnilla on vahva tahto yritysten toimintaedellytysten parantamiseen erityisesti kaavoitus- ja

toimitila-asioissa. Moni kunta pohtii palvelujen järjestämisen tapaa, vaihtoehtoina muun muassa oma

elinkeinoasiamiestoiminta, kuntien yhteistyö tai ostopalvelut yksityiseltä toimijalta. Yrittäjien palvelut ovat

tällä hetkellä pirstaloituneet, aloittavien yrittäjien ja maaseutuyrittäjien neuvonta toimii melko hyvin, mutta

erikoistuneempien yrityspalveluiden osalta tilanne vaihtelee enemmän.

Satakunnassa on ammattikorkeakoulun yhteydessä ja projektien muodossa kehitetty yrityshautomo – ja

kiihdyttämötoimintaa. Jatkossa huomio kehittämistoiminnassa on kiinnitettävä erityisesti yritysten

kasvuhalukkuutta ja -osaamista palvelevaan neuvontaan ja tukeen.

Satakunnassa yrittäjyyskasvatus on viime vuosina vahvistunut YES–keskuksen toiminnan myötä, vaikka

osassa kuntia ollaan ottamassa taka-askelia osin kuntatalouspaineiden myötä. Osassa kouluista

yrittäjyyskasvatus on vakiintunutta, osassa sidoksissa opettajien henkilökohtaiseen kiinnostukseen.

Maakunnassa on yrittäjyyskasvatusstrategia. Satakunnan yrittäjäjärjestö on sitoutunut

yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen. Yrittäjyyskasvatus jo varhaiskasvatuksesta alkaen lisää sisäistä

yrittäjyyttä. Sisäinen yrittäjyys lisää konkreettisesti yrittäjiksi ryhtyvien määrää ja toisaalta parantaa

ihmisten omaa työhyvinvointia ja työn tuottavuutta myös palkkatyössä. Yrittäjyyskasvatuksen tulokset

konkretisoituvat usein pidemmällä aikajänteellä. Yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttaminen ja edelleen

laajentaminen on keskeistä maakunnan yrittäjäpohjan turvaamiseksi.

Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa uhkaa myös koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevien

ihmisten määrä. Erityisesti nuorten kohdalla yhteiskunnan ulkopuolelle putoamisen seuraukset ovat

inhimillisesti ja taloudellisesti kalliit. Maakunnassa on tavoiteltava satakuntalaisen yhteiskuntatakuun

toteutumista. Satakuntalainen yhteiskuntatakuu tarkoittaa ensisijaisesti nuorten ulkopuolisuuden

26


ennaltaehkäisyä ja vähentämistä nuorisotakuun toteuttamisen toimenpiteinä mutta kattaa lisäksi myös

muun kuin nuorisoikäluokan (15-29-vuotiaat) ulkopuolisuuden ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä.

Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien 15-29–vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus

kaikista työttömistä on Satakunnassa suurempi kuin koko maassa keskimäärin, samoin arviot koulutuksen

ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrästä. Myös rakenteellinen työttömyys on Satakunnassa

huomattavan laajaa. Koulutuksen keskeyttäminen erityisesti toisella asteella on yleistä. Satakunnassa on jo

mm. kehitetty vaihtoehtoisia tapoja ja tarjottu erilaisia oppimisympäristöjä suorittaa ammatillinen tutkinto

tai tutkinnon osia. Kunnissa on toteutettu onnistuneesti erilaista työpajatoimintaa.

Osaavan työvoiman tarve, koulutuspaikat ja nuorten/koulutukseen osallistuvien odotukset eivät

Satakunnassa kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Nopean suhdannevaihtelun vuoksi mahdollisuudet

ennakoida pitkän aikavälin osaamistarpeita ovat rajalliset. Toisen asteen oppilaitokset Satakunnassa ovat

viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään, mutta linkki elinkeinoelämään ja työnantajiin tarvitsee

vahvistamista. Satakunnassa vahvistetaan alue-ennakoinnin roolia kehittämistyön ja päätöksenteon tukena.

Kannustavan yhteisöllisyyden kaksi kehittämisen painopistettä Satakunnassa ovat yritystoiminnan

houkuttelevuus ja yrittäjänä menestyminen sekä satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttaminen.

4.1.1. Painopiste 1 - Yritystoiminnan houkuttelevuus ja yrittäjänä menestyminen

Satakunnassa lisätään kiinnostusta yrittäjyyteen yrittäjyyskasvatuksen sekä kattavien ja laadukkaiden

neuvonta- ja tukipalvelujen avulla. Yhdessä yritystoimintaa palvelevan kaavoituksen ja joustavien

lupakäytäntöjen kanssa nämä luovat perustan myönteiselle yrittäjyysilmapiirille. Satakunnassa toteutetaan

yrittäjyyskasvatusta nykyistä laajemmin koulutuksen kaikilla asteilla. Satakuntalaisen

yrittäjyyskasvatusosaamisen kansainvälistä verkottumista jatketaan ja vahvistetaan edelleen. Opiskelijoiden

kohdalla yrittäjyyskasvatuksen lisäksi tärkeitä ovat työelämävalmiuksien kehittäminen ja

yrityskiihdyttämötoiminta. Yrittäjyyskasvatus lisää sisäistä yrittäjyyttä ja yrittäjiksi ryhtyvien määrää.

Aloittavia ja toimintaansa kehittäviä yrittäjiä sekä omistajanvaihdoksia tuetaan. Rakennemuutoksen

seurauksena työttömyysuhan alla olevat nähdään potentiaalisina yrittäjinä. Kattavat yrityspalvelut tukevat

yrittäjänä menestymistä. Yrityskiihdyttämö, -hautomo ja -tuunamotoimintojen vahvistaminen parantavat

yrittäjyyden ja yritysten kasvun edellytyksiä. Yritysten liiketoimintaympäristön kehittäminen ja

verkostoituminen myös kansainvälisesti edistävät kasvun mahdollisuuksia. Yrittäjiä kannustetaan

tuotekehitykseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen ja näiden kautta kasvuun.

Vastuu yritysten toimintaympäristön ja toimintaedellytysten kehittämisestä on yrityksillä ja kunnilla.

Toimintaa tukevat ELY-keskuksen palvelut ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden toteuttamat

kehittämishankkeet.

Toimenpiteitä

Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä

� yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen

kaikille kouluasteille

� kattavien yritysten neuvonta- ja

tukipalveluiden järjestäminen

� liiketoimintaympäristöjen kehittäminen

� verkostoitumisen ja kansainvälistymisen

tukeminen mm. osaamista parantamalla

� yrittäjyysaktiivisuus (yrittäjien osuus

työssäkäyvistä) on vähintään maan

keskitasolla

� kasvuyritysten määrä lisääntyy

� EAKR Toimintalinja 1

� Maaseuturahasto ja

Leader

� Central Baltic prioriteetit 1

ja 4

� OKM

� TEM, Tekes

27


4.1.2. Painopiste 2 - Satakuntalainen yhteiskuntatakuu

Painopisteen tavoitteena on ulkopuolisuuden ehkäisy ja kaiken työvoimapotentiaalin käyttöönotto.

Satakunnan työllisyysaste on maan kärkitasoa. Satakunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia ja yksilöllisiäkin

polkuja ammattiin ja työhön. Satakunnassa on vähemmän koulupudokkaita. Nuoret kouluttautuvat

ammatteihin, joissa työllistyy.

Yksilöllinen ura- ja opintopolku motivoi valmistumaan ja hakeutumaan työhön. Oppimisympäristöjä ja

vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osia kehitetään edelleen. Työ- ja

elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja

koulutuskokeilut (esim. koulutussopimus) tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja

työllistymiseen. Työelämävalmiuksien parantaminen ja työelämälähtöinen oppiminen auttavat kiinni

työelämään. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville ja ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti

nuorille, kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden

varmistamiseksi.

Kehittäminen edellyttää verkostomaisen yhteistyön toimivuutta koko nuorisoikäluokan osalta sekä

joustavan ja reagointikykyisen aikuiskoulutuksen roolin vahvistamista. Kehittäminen perustuu maakunnan

osaamis- ja koulutustarpeiden huomioimiseen, mikä parantaa työvoiman saatavuutta. Satakuntalaisen

yhteiskuntatakuun toteuttaminen on kuntien, työhallinnon ja oppilaitosten yhteinen asia, jota kolmannen

sektorin, elinkeinoelämän ja työnantajien pitää vahvasti tukea.

Toimenpiteitä


� oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja

suorittaa tutkintoja kehitetään

� työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan

parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan

� työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin

ja oppilaitosten yhteistyötä tuetaan

� työllisyysaste on maan kärkitasoa

� työvoiman ja koulutuksen

ulkopuolella olevan nuorten

määrä vähenee

� ESR Toimintalinjat

� 3, 4 ja 5

� Central Baltic

� OKM

� TEM

28


4.2. Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa

Puhtaalla elinvoimalla Satakunnassa tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä ja maakunnan vetovoiman

lisäämistä. Maakunnan perusteollisuus on rakentunut suurten yksiköiden ympärille. Arvoketjujen

pirstoutuminen, ja omistusrakenteiden muutos on 2000-luvulla aiheuttanut sen, että suuremmista

yksiköistä on siirrytty itsenäisiin yrityksiin, jotka keskittyvät tuotantoon, teollisiin palveluihin ja

asiantuntijatyöhön. Toimialojen rajapintojen muutos tarjoaa toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia,

joita maakunnallinen tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee.

Satakunnan monipuolinen elinkeinorakenne on toiminut hyvin puskurina suhdannetaantumassa, mutta

Rauman telakan tilanne sekä viime aikoina muuallakin maakunnassa lisääntyneet lomautukset ja

irtisanomiset painavat elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä alaspäin koko Satakunnassa. Maakunnassa

on kuitenkin edelleen meneillään isoja investointeja ja niitä on myös suunnitteilla. Tilanne vaihtelee

suuresti yrityksittäin ja eri toimialojen välillä. Satakunnassa on runsaasti myös hyvässä kasvussa olevia

yrityksiä ja positiivisena signaalina voidaan pitää esim. sitä, että Finnvera on Satakunnassa 2013 alkuvuonna

rahoittanut uusia yrityksiä enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Myös investointien

rahoituksen kysyntä on ollut viimevuotista vilkkaampaa.

Energiateknologiaan ja –tehokkuuteen liittyvien haasteiden merkitys tulee kasvamaan. Satakunnan

innovaatiotoimintaan sisältyvät myös energiakysymykset ja innovatiiviset energiaratkaisut. Maakunnan

uusiutuvan energian käytön ja tuotannon lisäämisessä bioenergia ja tuulivoima sisältyvät maakunnan

strategisiin valintoihin. Bioenergian hankintalogistiikan ja raaka-aineen saatavuuden kehittäminen luo

perusedellytykset bioenergiatalouden kehittymiselle ja bioenergian käytön lisäämiselle maaseudulla.

Bioenergian lisäyspotentiaalia on eniten metsähakkeen, kierrätyspolttoaineiden ja peltoenergian

hyödyntämisen lisäämisessä.

Satakunta on yksi Suomen vahvimmista ruokamaakunnista, jonka ruokatuotannon keihäänkärkinä ovat

oman tuotantoalansa suurimmat suomalaiset jalostusyritykset, joiden arvoketjut pohjautuvat

sopimustuotantoon raaka-ainetoimittajien kanssa. Maakunnan yli 200 jalostusyrityksestä yli 170 on ns.

mikroyrityksiä, joiden erikoistunut jalostus ylläpitää ja nostaa maakunnan ruokaidentiteettiä. Kaikkiaan

klusteri työllistää Satakunnassa toistakymmentä tuhatta henkilöä. Satakunnan ruokaketjujen tulevaisuuden

määrittää pitkälti koko arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky, joten koko pellolta pöytään ruokaketjua on

kehitettävä toimintaympäristön muutosten paineessa. Satakunta on terveellisten elintarvikkeiden

tuottajana ja valmistajana Suomen kärkimaakunta. Korkean osaamisen, laadun, ennakoivan

tuotekehityksen ja kustannustehokkaan toiminnan taustalla on mm. yritysten yhteistyö keskenään ja

kehittäjien kanssa. Satakuntaan on kehittynyt vahva raaka-ainetuotannon ja elintarvikejalostuksen

keskittymä. Elintarviketuotannon, biotalouden ja puhtaan veden kysymyksiin löytyy alueelta erikoistunutta

osaamista. Kehityskohteina ovat esimerkiksi terveellinen ruoka, bioenergia, ravinteiden kierrätys,

ruokaketjun sivuvirrat, puhdas vesi, vesistöjen suojelu.

Ympäristötietoisuuden korostuminen on matkailualan globaali trendi, joka tulee vaikuttamaan

matkailijoiden asenteisiin ja matkustuskäyttäytymiseen tulevaisuudessa. Erityisesti luontomatkailuun

liittyvän vetovoiman ja potentiaalin säilyminen edellyttää samalla luonnonympäristöjen ja vesistöjen tilasta

sekä monimuotoisuudesta huolehtimista. Lounais-Suomessa on pitkät perinteet yhteistyöstä erityisesti

29


vesien hoidossa ja suojelussa. Satakuntaan on syntynyt merkittävää, kansainvälistä osaamista. Sisävesien

tila on Satakunnassa paikoin heikko ja Selkämeren tilan parantamiseen satsataan jatkuvasti. Rannikko ja

saaristo ovat ainutlaatuisia, ja meriympäristö on tärkeä vetovoimatekijä niin kulttuuri-, matkailu- kuin

luontoa koskevissa kysymyksissä.

Maakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa luontoon ja elämyksiin liittyvät

matkailupalvelut nähdään yhtenä maakunnan matkailun kehitettävistä kokonaisuuksista. Selkämeren

kansallispuisto on Satakunnan uusimpia matkailun kehittämiskohteita. Muita kehitettäviä

matkailukokonaisuuksia ovat tapahtumat, kulttuuri ja elinvoima tarkoittaen mm. teollisuuden ja

maatalouden hyödyntämistä matkailussa.

Satakunnan vetovoiman vahvistaminen on keskeistä väestöennusteen suunnan muuttamiseksi, työvoiman

saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja osaamisen kannalta. Satakunnan vetovoiman

kasvattamiseksi ja markkinoinnin avuksi on kehitetty Satakunnan maakuntaportaali, joka esittelee

Satakuntaa ja sen laajaa tarjontaa satakuntalaisille, matkailijoille, potentiaalisille asukkaille, opiskelijoille ja

yrittäjille. Merkittävä osa sivustoa on Satakunnan palveluopas, joka sisältää yli 1300 matkailuun, vapaa-

aikaan, yrittämiseen ja asumiseen liittyvää palvelua maakunnasta. Porin ja Rauman seuduilla on kehitetty

niin sanottua invest -in toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan yritysten sijoittumispäätöksiin ja saada niitä

etabloitumaan Satakuntaan.

Uusien asukkaiden tavoittelussa Satakunnan vetovoimatekijöitä ovat tilava ja edullinen asuminen,

monimuotoinen luonto ja kulttuurimaisemat, aktiiviset paikallisyhteisöt, turvallisuus, puhtaus ja

kohtuulliset etäisyydet maakunnan sisällä. Kulttuuri on vetovoimatekijä sekä maakunnassa jo asuville ja

toimiville että kauempaa Satakuntaa arvioiville. Kulttuurilla on merkitystä identiteetin luojana,

kulttuuripalvelujen tarjoajana/tuottajana ja elinympäristön viihtyvyyden lisääjänä. Yhtenä

vetovoimatekijänä Satakunnassa on kulttuurialan koulutus.

Satakunnan korkeakoululaitoksen toiminta on maakunnan vetovoimatekijä ja kasvattaa maakunnan

osaamispääomaa. Satakunnan korkeakouluilla eli Porin yliopistokeskuksella, Satakunnan

Ammattikorkeakoululla, Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksiköllä ja Rauman

opettajainkoulutuslaitoksella on merkittävä rooli Satakunnan väestön osaamistason kohottamisessa ja

ammattitaitoisen työvoiman tuottamisessa. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan,

ovat uuden tiedon tuottajia, kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat

valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä

osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Korkeakoulutusta, erityisesti yliopistokeskuksen

toimintaa pidetään keskeisenä tekijänä Porin viime vuosina saavuttamassa muuttovoitossa. Kansainväliset

yhteydet kasvattavat tulevaisuudessa merkitystään korkeakoulusektorilla. Kansainvälinen toiminta lisää

osaamista ja voi laajentua avaamaan uusia yhteyksiä elinkeinoelämälle ja tutkimukselle.

Maahanmuuttajille suunnattavat palvelut vaikuttavat merkittävästi ulkomaisen työvoiman saantiin ja

juurtumiseen alueelle. Tämä puolestaan näkyy jo Rauman seudun maahanmuuttovetovoimassa.

Satakunnassa on kehitetty työvoiman rekrytointia ulkomailta, lähtömaakoulutusta ja palveluita

työnantajille. Tuloksia hyödynnetään Suomessa ja toimintaa jatketaan osana työhallinnon kehittämistä.

Puhtaan elinvoiman kehittämisen painopisteet ovat teollisuuden uusiutuminen, vahva elintarvikeketju,

vesien ja luonnon hoito sekä vetovoima.

30


4.2.1. Painopiste 3 - Teollisuus Satakunnan selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä

Tavoitteena on maakunnan teollisuuden kasvu ja uusiutuminen. Teollisuuden uusiutumiskyvyn

vahvistaminen turvaa Satakunnan elinvoiman perustan. Tavoitteena on, että maakunnan elinkeinorakenne

on maan monipuolisimpia ja maakunnan osuus Suomen viennistä kasvaa. Energiaintensiivinen teollisuus

saa kilpailuetua maakunnan energiatehokkaasta ja monipuolisesta energiatarjonnasta.

Vienti- ja kasvuyrityksille on merkittävää koulutus- ja innovaatioympäristöjen ja kumppanuuksien

kehittäminen. Satakunnassa vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän

tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista yhteistyötä, mikä mahdollistaa esim. uusien

teknologioiden pilotoinnin. Verkostoitumisella edistetään maakunnan osaamista ja erikoistumista.

Satakunnan teollisuuden uudistumiskyvyn tekijöitä vahvistetaan. Näitä ovat mm. myynti- ja

markkinointiosaamisen sekä teollisuuden palveluinnovaatioiden ja – toiminnan lisääminen. Satakunnassa

kehitetään uusia ICT-teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita teollisuudelle esim. automaatioon,

materiaaliosaamiseen, logistiikkaan, tuotannonohjaukseen ja resurssitehokkuuteen liittyen. Teollisuuden

tuotteiden ja palveluiden jalostusarvoa kasvatetaan ja luodaan edellytykset uusille markkina-avauksille ja

sitä kautta kansainväliselle kasvulle. Älykkäistä palveluista ja teollisuuden palvelutoiminnasta kehitetään

tulevaisuuden palveluteollisuutta.

Satakunnassa edistetään monipuolista energia-alan osaamista ja koulutusta. Kehitetään energiatehokkaita

teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä edistetään niiden käyttöönottoa. Edistetään

nesteytetyn maakaasun (LNG) hyödyntämistä vaihtoehtoisena tai muita täydentävänä energialähteenä ja

siihen liittyvän liiketoiminnan kehittämistä Satakunnassa.

Satakuntalaisten metsävarojen tehokkaampi hyödyntäminen tukee metsäteollisuuden kilpailukykyä ja

bioenergian tuotantoa. Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä edistetään.

Energiatehokkuuden ja lähienergian edistäminen tukevat vähähiilisyyttä.

Satakunnan ja Rauman kauppakamarit, Rauman kaupunki pk-teollisuuden uusiutumisen seutupilotin

vetäjänä sekä Porin kaupunki INKA –ohjelman energia- ja teollisuusratkaisuilla ovat keskeisiä toimijoita

painopisteen toteuttamisessa. Maaseutuohjelman ja sen toimijoiden painopisteenä on erityisesti

puupohjaisen bioenergian edistäminen. Oppilaitosten ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden osaamisen

hyödyntäminen on välttämätöntä uusiutumiselle.

Toimenpiteitä


� vahvistetaan kehittämistoimijoiden,

korkeakoulujen ja elinkeinoelämän

tutkimus-kehittämis- ja

innovaatiotoiminnan yhteistyötä

� kehitetään ja edistetään

energiatehokkaita teollisuuden energia-

ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä

niiden käyttöönottoa.

� lisätään uusiutuvan energian kulutusta

ja tuotantoa

� elinkeinorakenne on Suomen

monipuolisimpia

� keskisuurten yritysten vienti

kasvaa

� energiankulutus vähenee

� uusiutuvan energian osuus

maakunnan energiankulutuksessa

ja –tuotannossa kasvaa

� EAKR Toimintalinjat 1 ja 2

� Central Baltic prioriteetti 1

� Maaseutuohjelma

� Tekes (mm. INKA)

� Maakunnan kehittämisraha

(seutukaupunkipilotti)

� Horisontti 2020

31


4.2.2. Painopiste 4 – Vahva elintarvikeketju

Tavoitteena on turvata maakunnan elintarvikeklusterin elinvoimaisuus. Tavoitteena on, että elintarvikealan

yritykset ovat vahvoja sekä maakunnassa että valtakunnallisesti, yhteenlaskettu tuotanto ja liikevaihto

kasvavat ja markkinoille saadaan uusia oman maakunnan raaka-aineisiin pohjautuvia tuotteita.

Kehittämistoimia suunnataan mm. alkutuotannon kannattavuuteen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

sopeutumiseen raaka-ainetuotannossa, työvoiman saantiin, tehokkaampiin logistisiin ratkaisuihin,

kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen sekä innovatiivisiin ja kestäviin tuotantomenetelmiin ja –

teknologioihin.

Edistetään osaamistason kasvattamista alkutuotannossa ja jalostusyrityksissä, panostetaan tuotteiden

jalostusarvon kasvattamiseen sekä lähiruuan käytön edistämiseen. Suoramyynnin, lyhyiden tuotanto- ja

toimitusketjujen sekä luomutuotannon markkinalähtöistä kehittämistä tuetaan.

Lähi- ja luomuruuan arvostus kasvattaa satakuntalaisen ruuan kysyntää. Kuluttajille suunnatun viestinnän

lisäksi keskeinen keino on julkisiin hankintoihin vaikuttaminen ja hankintaosaamisen kehittäminen.

Hankinta- ja markkinointiosaaminen parantaa yritysten kilpailukykyä. Jatkojalostus ja uudet tuotteet

avaavat uusia markkinoita. Satakunnan elintarvikealan imagoa vahvistetaan kansallisesti ja Euroopassa.

Kansainvälisille markkinoille pääsy kasvattaa ruokaketjun merkitystä maakunnassa.

Satakunnassa on kaksi elintarvikealaan keskittynyttä kehittämisorganisaatiota, Satafood ry ja Pyhäjärvi-

instituutti, jotka toimivat yhteistyössä alan järjestöjen, alkutuottajien ja yritysten kanssa. Yhteistyötä

tehdään yli maakuntarajojen erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa.

Toimenpiteitä


� hankinta- ja markkinointiosaamista

kasvatetaan

� tuetaan innovatiivista ja kestävää

tuotekehitystä

� edistetään lähiruuan arvostusta ja

käyttöä

� tuetaan verkostoitumista, myös

kansainvälisesti

� elintarvikealan tuotanto ja liikevaihto

kasvavat

� elintarvikealan vienti kasvaa

� elintarvikealalle syntyy uusia yrityksiä

� Maaseutuohjelma, Leader

� Meri- ja kalatalousrahasto


� Horisontti 2020, EIP (ERIAFF)

� EAKR toimintalinja 2

32


4.2.3. Painopiste 5 – Selkämeri Satakunnan luonnontilan peilinä

Tavoitteena on vesien tilan paraneminen, kansainvälisten verkostojen vahvistuminen ja Selkämeren

kansallispuiston kehittäminen. Veteen liittyvää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, vesiensuojelua ja sen

ympärillä tehtävää yhteistyötä vahvistetaan edelleen, myös kansainvälisten verkostojen avulla.

Selkämeren kansallispuistossa turvataan ammattikalastus ja luonnonkalakannat sekä panostetaan

vedenalaisen meriluonnon inventointiin. Vaikutetaan valtion budjettiratkaisuihin, jotta se panostaa

aiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen, merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja

kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Selkämeren lisäksi sisävesien kunnon parantamiseen panostetaan kunnostamalla mm. jokiekosysteemiä

kokonaisuutena. Kunnostukseen kuuluvat kalataloudellinen kokonaissuunnittelu, kalan nousuesteiden

poisto, kalasto- ja muu eliöstöseuranta sekä valuma-alueen maankäyttö.

Satakunnassa edistetään luontoa ja kulttuuriympäristöä hyödyntävien hyvinvointi- ja matkailupalvelujen

verkostoitumista ja tuotekehitystä. Selkämeren kansallispuistossa tärkeimmät kehittämisen kohteet ovat

retkeilyä ja matkailua koskevien palvelurakenteiden rakentaminen ja ylläpito, kulttuurihistoriallisesti

arvokkaiden rakennusten hoito- ja säilyttäminen sekä luonnonhoidon aloittaminen valituilla kohteilla.

Kansallispuistojen kehittämisen avaintoimija on metsähallitus. Vesien ja ympäristön hoidosta Satakunnassa

vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka toimii tiiviissä yhteistyössä satakuntalaisten toimijoiden, kuten

Pyhäjärvi-instituutin, kanssa. Käytännön luonnon- ja kulttuuriympäristön hoitoa tehdään paljon myös

paikallisyhteisöissä, kuten Satakunnan kylissä.

Toimenpiteitä


� veteen liittyvää innovaatio- ja

tutkimustoimintaa tuetaan

� vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan

ja siihen liittyvää yhteistyötä

vahvistetaan edelleen myös

kansainvälisesti

� jokien ekosysteemiä kunnostetaan

kokonaisvaltaisesti

� Selkämeren kansallispuiston

kehittämistä edistäviä toimia tuetaan

� tuetaan luontoon ja

kulttuuriympäristöön tukeutuvan

kestävän matkailun kehittämistä

� Satakunta on mukana kansainvälisessä

hanketoiminnassa

� Pintavesien ja Selkämeren tila

paranee

� Selkämeren kansallispuiston

matkailupalvelut ovat parantuneet

� YM

� Central Baltic:

prioriteetti 2

� Life+

� Itämeri-ohjelma

� Maaseutuohjelma,

Leader

� Meri- ja

kalatalousrahasto

� EAKR TL1

33


4.2.4. Painopiste 6 - Satakunnan vetovoima elinvoiman vahvistajana

Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan vetovoimaa uusien opiskelijoiden, työntekijöiden, yritysten ja

matkailijoiden houkuttelemiseksi Satakuntaan.

Satakunnassa toimivien korkeakoulujen ja korkeakoulujen etäyksiköiden (ns. filiaalien) toiminnallista ja

rahoituksellista asemaa vahvistetaan edunvalvonnan keinoin. Satakunnan korkeakoulujen yhteistyötä ja

kansainvälisyyttä tuetaan.

Uusiutuvan teollisuuden osaaminen ja arvoverkot houkuttelevat maakunnan kehittyviin teollisuuspuistoihin

lisää toimijoita. Aktivoidaan invest-in toimintaa ja kehitetään toimintamalleja, joilla hyödynnetään

kansainvälisiä yrityksiä kanavina markkinoille.

Kehitetään ja otetaan käyttöön maahanmuuttajille suunnattuja palveluita, jotka vaikuttavat merkittävästi

ulkomaisen työvoiman saantiin ja juurtumiseen alueelle. Maahanmuuttajien kotouttamisessa myös

kulttuuri tarjoaa monimuotoisen verkoston ja keinovalikoiman.

Maakunnan markkinointia ja viestintää jatketaan ja kehitetään uusien asukkaiden, työntekijöiden,

opiskelijoiden ja matkailijoiden saamiseksi maakuntaan. Pitkäjänteisellä viestinnällä ja markkinoinnilla

rakennetaan maakunnan vahvuuksiin perustuvaa imagoa, joka vahvistaa alueen vetovoimaisuutta.

Satakunnan maakuntaportaalia (www.satakunta.fi) kehitetään keskeisenä maakunnan markkinoinnin

alustana ja sen sisältöä monipuolistetaan edelleen yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa.

Satakunnan matkailun yritysvetoista yhteistyötä kehitetään. Matkailua tuotteistetaan tavoite- ja

toimenpidesuunnitelmassa valittujen kokonaisuuksien ja kärkiteemojen; luonnon ja elämysten, kulttuurin,

tapahtumien Satakunta sekä Elinvoimainen Satakunta kautta. Matkailun kehittämisessä pääpaino on

markkinoinnin ja myynnin, ympärivuotisuuden, tuotteistamisen, palvelujen laadun, osaamisen sekä

matkailuun liittyvän infrastruktuurin sekä uusien kansainvälisten avauksien kehittämisessä.

Vetovoimaisuuden vahvistamiseen vaikuttavat useat toimijat; kunnat, yritykset, yhteisöt ja oppilaitokset.

Toimenpiteitä


� Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan

vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan

� maahanmuuttajien rekrytointi- ja

kotouttamispalveluita kehitetään

edelleen ja maakunnallista yhteistyötä

asiassa vahvistetaan

� yritysten invest-in toimintaa kehitetään

edelleen

� maakuntaportaalin verkostomaista

kehittämistä ja markkinointia jatketaan

� matkailualan yhteistyötä vahvistetaan

� asukashankinnan toimenpiteitä tuetaan

� Satakorkeaan opiskelemaan hakevien

määrä kasvaa

� tarvittavaa työvoimaa rekrytoidaan

onnistuneesti ulkomailta

� uusia yrityksiä sijoittuu Satakuntaan

� Satakunnan maakuntaportaalin

kävijämäärä kasvaa

� Satakunnassa yöpyneiden

matkailijoiden määrä kasvaa

� asukashankintaa tukevien hankkeiden

määrä

� EAKR: toimintalinja 2

� ESR: toimintalinja 3



34


4.3. Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja

Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi,

turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Väestön hyvinvointi ja hyvät

liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa.

Yhteiskunnan kyky huolehtia perinteisellä tavalla palveluista heikkenee. Samaan aikaan vanhusten määrä

kasvaa. Palvelurakenteen muuttaminen laitospainotteisesta avopainotteisemmaksi edellyttää uusia

toimintamalleja. Toisaalta hyväkuntoinen vanhusväestö tarjoaa mahdollisuuksia palveluyrittäjyydelle,

mutta aiheuttaa samalla paineita julkisen sektorin palveluihin muun muassa muistisairauksien määrän

ennakoidun kasvun takia. Satakunnassa on jo rakennettu niin sanottua Living Lab - yhteistyömallia kunnan,

yritysten ja vanhusasiakkaiden välille hyvinvointiteknologioiden testaamiseen ja käyttöönottoon, mikä on

herättänyt kiinnostusta myös Euroopassa.

Kunta- ja palvelurakenteen muutos sekä valtion viranomaisten vetäytyminen maaseudulta pakottavat

etsimään uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Uudet toimintamallit, sopimusratkaisut, liikkuvat

palvelut ym. ovat olleet kehittämisen kohteena jo pidempään, tulevalla ohjelmakaudella on toivottavaa

päästä askel eteenpäin. Suuri osa ihmisistä haluaa olla mukana omaan elinpiiriinsä ja palveluihinsa liittyvien

ratkaisujen tekemisessä ja kehittämisessä. Perinteinen edustuksellinen demokratia ei enää kokonaan

vastaa ihmisten osallistumisen tarpeeseen ja erilaisia paikallisia osallistamisen malleja on kokeiltava.

Kuntien sitoutuminen palveluja osallistamiskokeilujen toteutukseen on välttämätöntä.

Turvallisuuden tunne on vähentynyt niin maaseudulla kuin kaupunkikeskustoissa. Ilmastonmuutos ja sen

seurauksena vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät konkreettisia ihmisten arkea uhkaavia turvallisuuden

riskejä. Satakunnassa sijaitsee merkittäviä tulvariskialueita, suuria teollisuuslaitoksia, Olkiluodon

ydinvoimala sekä kaksi varuskunta-aluetta, joten riskienhallintaan eri muodoissa on kiinnitetty erityistä

huomiota ja riskienhallinnan osaamista kasvatettu. Maakuntaan on mm. rakennettu Länsi-Suomen

Pelastusharjoitusalue, joka mahdollistaa laaja-alaisen pelastustoimen, turvallisuusalan sekä

siviilikriisinhallinnan perus- ja täydennyskoulutuksen. Satakunnassa on myös aloitettu maakunnallinen

turvallisuussuunnittelu.

Saavutettavuus on edelleen pullonkaula Satakunnan kehittymiselle. Heikko saavutettavuus vähentää

satakuntalaisten liikkumismahdollisuuksia ja on keskeinen uhka yritysten, tulomuuttajien ja matkailijoiden

saamiselle maakuntaan. Tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä on tehty onnistuneita ratkaisuja, mutta

edelleen yhteyksissä on puutteita.

Niin tie-, raide kuin lentoyhteyksissäkin on otettu edistysaskeleita, mutta edelleen yhteydet ovat osin

hitaita ja epävarmoja. Elinkeinoelämän tarvitsemat yhteydet on turvattava keskeisiin liikenteen

solmupisteisiin, erityisesti Porin ja Rauman satamiin ja maakunnan suuriin teollisuuskeskittymiin. Koko

Lounais-Suomen alueen tärkein liikennehanke on valtatie 8 Turku-Pori yhteysväli. Tieosuus on sekä

toimivuudeltaan että erityisesti turvallisuudeltaan maamme heikoimpia. VT 8 -hankkeen käynnistäminen

on turvattu n. 100 miljoonan euron investointina. Koko Turku-Pori -yhteysvälin tarvittavista

parannustoimista jäi kuitenkin vielä puuttumaan n. 100 miljoonan euron rahoitus.

35


Satakunnan tieverkko rapautuu nopeasti. Ellei vähäliikenteisen tieverkon valtion budjettirahoitusta lisätä,

päällysteiden, sorateiden sekä siltojen ja erilaisten tienvarsilaitteidenkunto heikkenee.

Alemmanasteinen tieverkko on keskeisessä roolissa ruoka- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden,

puutavaran, turpeen ym. kuljetusten kannalta. Maantieverkon ja siltojen painorajoitusten määrä on jo

kasvanut uuden raskaiden ajoneuvojen kokonaispainoa kasvattavan asetuksen myötä.

Liikennevirasto priorisoi tienpidossa vilkasliikenteisiä ja verkostollisesti tärkeitä maanteitä. Tämä tarkoittaa

Satakunnassa toimivien yritysten ja kansalaisten kannalta olosuhteiden heikkenemistä nykyisestä erityisesti

vähäliikenteisellä verkonosalla.

Satakunnassa laajakaistarakentaminen haja-asutusalueille on herättänyt kiinnostusta mutta kuntien

taloudellista rasitetta ja riskiä hankkeiden toteutusvaiheessa lisää se, että rakentaminen on pääsääntöisesti

toteutettava hankkeen yhteydessä ilman varmuutta hankkeen liiketaloudellisesta kannattavuudesta.

Kattava laajakaistaverkko edistäisi osaltaan julkisten palveluiden saatavuutta ja parantaisi siten kansalaisten

osallistumismahdollisuuksia. Laajeneva verkko mahdollistaisi lisäksi uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia

haja-asutusalueilla sekä tukisi etätyön tekemistä ja monipaikkaista asumista Satakunnassa.

Laajakaistayhteyksien tarjonta onkin välttämätöntä myös alueellisen tasa-arvon toteutumiseksi, kun sekä

kuntien että valtion palvelupisteitä vähennetään ja toisaalta mahdollisuudet sähköiseen asiointiin

kehittyvät.

Ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämisen painopisteet ovat uudet palveluratkaisut ja arjen turvallisuus sekä

hyvät liikenneyhteydet ja toimiva logistiikka.

36


4.3.1. Painopiste 7 - Uudet palveluratkaisut ja arjen turvallisuus

Painopisteen tavoitteena on, että palvelujen saavutettavuus säilyy vähintään nykytasolla, niiden

käyttäjälähtöisyys ja asukkaiden osallisuus lisääntyy, ihmisten turvallisuuden tunne kasvaa ja

riskitilanteiden toteutuessa Satakunnassa pelastus- ja varautumisjärjestelmät toimivat.

Satakunnassa pilotoidaan eri sektoreita (julkiset organisaatiot, yrittäjät, yhdistykset) yhdistäviä uusia –

erityisesti liikkuvia palveluratkaisuja. Uusien tapojen luomiseen palveluiden tuottamisessa kannustetaan

myös sopimuksellisuutta edistämällä ja yhdistysten osaamista kehittämällä.

Julkisten resurssien ja palveluiden kohdentamiseksi etsitään innovaatioita ikäihmisten kotona selviytymisen

tukemiseen mm. teknologiaa hyödyntämällä ja uusia palvelukonsepteja kehittämällä. Satakunnassa

hyödynnetään hyvinvointipalvelujen käyttäjälähtöisessä palvelumuotoilussa saatuja kokemuksia ja

laajennetaan kehittämistoimintaa kansainvälisessä yhteistyössä.

Satakunnassa tuetaan asukaslähtöistä paikallista kehittämistä ja suunnittelua asuinalueilla sekä

käynnistetään lähidemokratian mekanismeja, joilla asukasyhteisöt ja kunnat saadaan parempaan

vuorovaikutukseen.

Riskienhallintaosaamista ja turvallisuusalan suunnittelua ja koulutusta kehitetään edelleen. Maakunnallista

yhteistyötä arjen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lisätään. Edistetään asukkaiden,

järjestöjen ja yhteisöjen turvallisuusriskien ennaltaehkäisyä turvallisuussuunnittelulla.

Arjen turvallisuuden parantaminen on laaja-alaista viranomaisyhteistyötä, ja sidoksissa aktiiviseen

paikalliseen kehittämiseen. Palvelujen kehittämiseen tarvitaan julkinen sektori, yritykset, ja yhdistykset.

Toimenpiteitä


� erilaisia toimijoita yhdistäviä, mm.

liikkuvien palvelujen pilotointeja

tuetaan

� paikallisten yhdistysten osallistumista

palvelujen tuottamiseen tuetaan

� asuinalueiden asukaslähtöistä

suunnittelua ja kehittämistä tuetaan

� asukasvaikuttamisen mekanismien

kokeilua ja käyttöönottoa tuetaan

� maakunnallista turvallisuusyhteistyötä

lisätään

� palveluinnovaatioita ja

sopimusmalleja on tehty ja otettu

käyttöön (hankkeet)

� asuinalueiden kehittämisen ja

lähidemokratian vahvistamisen

hankkeita on käynnistetty

� maakunnallinen turvallisuuden

yhteistyö on vakiintunut

� riskitilanteiden toteutuessa pelastus-

ja varautumisjärjestelmät ovat

toimineet

� EAKR: toimintalinja 2


� Central Baltic: prioriteetti 2

� ESR: Toimintalinja 5

� YM, STM, PM

37


4.3.2. Painopiste 8 - Hyvät liikenneyhteydet ja toimiva logistiikka

Painopisteen tavoitteena on, että valtatiellä 8 kaikki valtion liikennepoliittiseen selontekoon kirjatut

kehittämistoimet on käynnistetty, lentoliikenne Helsingin ja Porin välillä toimii, ratayhteyttä Tampereelle ja

Helsinkiin on päätetty nopeuttaa, alempiasteinen tieverkko kestää elinkeinoelämän kuljetukset ja

tietoliikenneyhteydet toimivat koko maakunnan alueella. Satakunnassa tehdään tiivistä edunvalvonnan

yhteistyötä valtion liikenneinvestointiratkaisuihin vaikuttamiseksi.

Ohjelmakauden loppuun mennessä valtatiellä 8 käynnistetään parannustoimet seuraavissa Satakunnan

kohteissa: Isomäen risteyssilta, Niittymaa-Pinomäki kevyen liikenteen väylä, Niittymaan liittymäjärjestelyt,

Hangassuon ohituskaistat, tievalaistus välillä Laitila-Vermuntila.

Porin lentokentän asemaa aluerakenteessa ja liikennejärjestelmässä tehdään tunnetuksi ja edistetään

lentoaseman palvelujen käyttöä. Nopean henkilöliikenteen käynnistämisen edellyttämät Pori-Tampere –

ratayhteyden investoinnit (n. 100 M€) kirjataan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon.

Alempiasteista tieverkkoa kunnostetaan, kiireellisenä hankkeena kantatiellä 44 tarvittavat päällystys- ja

parannustyöt. Rauman meriväylän syventämisen toteutusta kiirehditään (toteutus kirjattu 2012-2015).

VT-8 Turku-Pori yhteysvälin parantamista jatketaan uusilla päätöksillä. Hyödynnetään äkillisen

rakennemuutoksen alueen mahdollisuudet, keskeisenä hankkeena Lakarin logistiikka-alueen toimivan

yhteyden varmistava Luostarinkylän eritasoliittymä. Porista pohjoiseen VT8:lla olevien kohteiden toteutusta

edistetään (mm. Söörmarkun ja Merikarvian Tuorilan liittymät sekä Hyvelä-Söörmarkku väli). VT 2:n osalta

käynnistetään uudelleenarviointi toteuttamatta olevien investointihankkeiden osalta. Vaikutetaan teiden

ylläpito- ja parantamishankkeiden sekä siltojen painorajoituksista johtuvia kiertohaittoja korvaavan

kansallisen rahoituksen kasvattamiseen.

Edistetään nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista haja-asutusalueille.

Toimenpiteitä


� vaikutetaan liikennepoliittiseen

selontekoon sekä alemmanasteisen

tieverkon kansallisen rahoituksen

kasvattamiseen

� VT 8 parannustoimet; Isomäen

risteyssilta, Niittymaa-Pinomäki kevyen

liikenteen väylä, Niittymaan

liittymäjärjestelyt, Hangassuon

ohituskaistat ja tievalaistus Laitila-

Vermuntila käynnistetään

� Kt 44 Satakunnassa kunnostetaan

� VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä

toteutetaan äkillisen rakennemuutoksen

alueen toimenpiteenä

� Rauman meriväylää syvennetään

� laajakaistan rakentamista jatketaan

� valtatien 8 parannuskohteiden

toteutus- ja suunnittelutilanne

� Pori-Helsinki –lentoliikenteen tilanne

� Rauman meriväylän syventämisen

toteutustilanne

� valtion seuraavan liikennepoliittisen

selonteon sisältö (mm. Pori-Tampere

–radan henkilöliikenne)

� Liikenneviraston ja ELY-keskuksen

uudelleenarviointi- ja

parannuskohteiden tilanne (mm.

valtatie 2 ja kantatie 44)

� perustienpidon rahoituksen tason

kehitys Satakunnan osalta (suhteessa

aiempiin vuosiin ja muihin

maakuntiin)

� laajakaistan kattavuus

� LVM

� Central Baltic: prioriteetti 3

38


5. Maakuntaohjelman seuranta ja toteutus

Maakuntaohjelman toimenpiteet täsmentyvät joka toinen vuosi laadittavassa toimeenpanosuunnitelmassa,

jossa määritetään myös maakuntaan suunnattavat rakennerahastojen indikatiiviset rahoituskehykset.

Hankehaut ja hankkeiden toteutus, erityisesti rakennerahastojen, maaseudun kehittämisrahaston ja Central

Baltic –ohjelman osalta, ovat keskeinen keino ohjata ja edistää maakuntaohjelman toteutusta. Ohjelmilla

on kullakin omat seurantaindikaattorinsa, joiden toteutumista seurataan ohjelmien seurantakomiteoissa.

Keskeinen toimielin maakuntaohjelman toteutuksessa ja seurannassa on maakunnan yhteistyöryhmä, joka

käsittelee myös uuden lain mukaisen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman. Käytännön

hanketyössä tiivistä yhteensovitusta tehdään rahoittavien viranomaisten välillä. Myös

aluehallintoviranomaisten päätöksenteon ulkopuolella olevia kehittämishankekokonaisuuksia pyritään

seuraamaan ja yhteen sovittamaan (esim. Central Baltic –ohjelma).

Osa maakuntaohjelman toimenpiteistä edellyttää selkeästi valtion resurssointia, erityisesti liikenne – ja

vesienhoitohankkeissa. Yritystoiminnan, teollisuuden ja palvelujen kehittämisessä merkittävää on myös

EU- ja kansallinen lainsäädäntö ja valtion ja kuntien välinen työnjako. Maakunnallisesti kehittämisen

reunaehtoihin voidaan vaikuttaa myös maankäytöllä ja kaavoitusratkaisuilla.

Maakuntaohjelman toteutumista voidaan seurata osana erilaisia muita teemakohtaisia maakunnallisia

foorumeita, joita ovat esimerkiksi maaseutu-, matkailu- lasten ja nuorten hyvinvointifoorumit,

vanhusneuvosto ja aluesuunnittelun yhteistyöryhmä. Erityisesti maakuntaohjelman seurantaa ja toteutusta

palvelevat alue-ennakointi ja TKI (tutkimus, kehitys, innovaatio) -yhteistyö.

Satakunnan alue-ennakoinnin vuosikello sisältää viisi säännöllistä aluekehityksen seurantaa ja ennakointia

palvelevaa tilaisuutta:

� Maakunnallinen alue-ennakoinnin foorumi järjestetään keväällä. Foorumin tehtävänä on tarjota

maakunnalliselle suunnittelu ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Vuoden 2014

teemana on maakunnallinen TKI –yhteistyö.

� Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa (kevät-syksy) Satakunnan ELY-

keskuksen koordinoimana seuduittaisena yhteistyönä. Satakuntaliitto osallistuu alueellisten

kehitysnäkymien laadintaan.

� Satakuntaliitto koordinoi osaamis- ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan syksyllä. Laadintaprosessi

sisältää mm. asiantuntijatyöpajojen toteutuksen ja aineiston analysoinnin. Katsaus on osa

alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamista ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelua osana koulutuksen ja tutkimuksen

kehittämissuunnittelua.

� Satakuntaliitto järjestää syksyllä Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä tulevan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen

lähtökohdista. Vuonna 2014 Tulevaisuusfoorumi on osa maakuntaohjelman 2014-2017 ja alkaneen

rakennerahastokauden seurantaa. Foorumissa esitellään Satakunnan Tulevaisuuskuva –katsaus,

jossa tunnistetaan koherentteja yhteyksiä mm. maakunnan aluekehityksen ja trendikehityksen

kanssa.

39


Aluekehittämisohjelmien toimenpiteiden ja vaikutusten suhde ei ole yleensä yksiselitteinen, ja useilla

toimilla on vaikutusta kokonaisuuden kehittymiseen. Maakuntaohjelman painopisteisiin on kuitenkin

kirjattu kuhunkin joitakin keskeisiä, joko selkeitä tilastollisia mittareita, tai muutoin todennettavissa olevia

asioita; toteutettuja tai käynnistettyjä hankkeita tai suunnitelmia, joihin kirjatuilla toimenpiteillä voidaan

ajatella olevan vaikutusta ja joilla jollakin tasolla voidaan mitata, onko maakunnassa tapahtunut haluttuja

asioita. Taulukkoon 5 on koottu maakuntaohjelman painopisteiden yhteydessä esitetyt seurannan mittarit.

Taulukko 5. Maakuntaohjelman seuranta

Toimintalinja

Painopiste Seuranta

1 Kannustavaa

yhteisöllisyyttä

1 Yritystoiminnan houkuttelevuus

ja yrittäjänä menestyminen

yrittäjyysaktiivisuus (yrittäjien osuus työssäkäyvistä) on

vähintään maan keskitasolla

kasvuyritysten määrä lisääntyy 2 Satakuntalainen

yhteiskuntatakuu

työllisyysaste on maan kärkitasoa

työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuorten määrä

vähenee

2 Puhdasta

elinvoimaa

3 Teollisuus Satakunnan

selkärankana ja uudistumisen

katalyyttinä

elinkeinorakenne on Suomen monipuolisimpia

keskisuurten yritysten vienti kasvaa

energiankulutus vähenee

uusiutuvan energian osuus maakunnan energiankulutuksessa ja

–tuotannossa kasvaa 4 Vahva elintarvikeketju elintarvikealan tuotanto ja liikevaihto kasvavat

elintarvikealan vienti kasvaa

elintarvikealalle syntyy uusia yrityksiä 5 Selkämeri Satakunnan


Satakunta on mukana kansainvälisessä hanketoiminnassa

Pintavesien ja Selkämeren tila paranee

Selkämeren kansallispuiston matkailupalvelut ovat parantuneet 6 Satakunnan vetovoima

elinvoiman vahvistajana

Satakorkeaan opiskelemaan hakevien määrä kasvaa

työvoimaa rekrytoidaan onnistuneesti ulkomailta

uusia yrityksiä sijoittuu Satakuntaan

Satakunnan maakuntaportaalin kävijämäärä kasvaa

Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvaa

Asukashankintaa tukevien hankkeiden määrä

3 Ihmislähtöisiä

ratkaisuja

7 Arjen turvallisuus ja uudet

palveluratkaisut

palveluinnovaatioita ja sopimusmalleja on tehty ja otettu

käyttöön (hankkeet)

asuinalueiden kehittämisen ja lähidemokratian vahvistamisen

hankkeita on käynnistetty

maakunnallinen turvallisuuden yhteistyö on vakiintunut

riskitilanteiden toteutuessa pelastus- ja varautumisjärjestelmät

ovat toimineet 8 Hyvät yhteydet ja toimiva

logistiikka

vt 8 parannuskohteiden toteutus- ja suunnittelutilanne

Pori-Helsinki –lentoliikenteen tilanne

Rauman meriväylän syventämisen toteutustilanne

valtion seuraavan liikennepoliittisen selonteon sisältö (mm. Pori-

Tampere –radan henkilöliikenne)

Liikenneviraston ja ELY-keskuksen uudelleenarviointi- ja

parannuskohteiden tilanne (mm. valtatie 2 ja kantatie 44)

perustienpidon rahoituksen tason kehitys Satakunnan osalta

(suhteessa aiempiin vuosiin ja muihin maakuntiin)

laajakaistan kattavuus

40


6. Vaikutusten arviointi

Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 mahdollisia vaikutuksia on arvioitu eri näkökulmista. Ensin

luodaan katsaus valittujen painopisteiden vaikutuksiin toisiinsa, taulukko 6. Sen jälkeen esitetään

tiivistetysti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Satakunnan tulevaisuuskuva –

trendiraportin tulokset. Kestävän kehityksen luokittelun mukainen arviointi esitetään liiteaineistossa

ympäristöselostuksen yhteydessä.

Taulukko 6. Painopisteiden vaikutus toisiinsa

Painopiste

Muiden painopisteiden vaikutukset toimintalinjan toteutukseen

1 Yritystoiminnan houkuttelevuus ja yrittäjänä

menestyminen

Teollisuuden uusiutuminen, elintarvikeketjun kehittäminen,

luontomatkailu, uudet palveluratkaisut ja turvallisuusala saattavat

synnyttää uutta yrittäjyyttä. Liikenneyhteyksien hidas parantuminen voi

olla este uuden yritystoiminnan syntymiselle. Satakuntalaisen

yhteiskuntatakuun ja sitä kautta työvoiman puute voi estää

yritystoiminnan kehittymistä.

2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu

Erityisesti teollisuus ja elintarvikeala tarvitsevat työvoimaa ja voivat

tarjota vaihtoehtoisia polkuja työelämään. Uudenlaisten

palveluratkaisujen kokeileminen ja arjen turvallisuuden parantuminen voi

vahvistaa palvelujen saatavuutta ulkopuolisuuden uhan alla oleville ja

parantaa elämänhallintaa.

3 Teollisuus Satakunnan selkärankana ja

uudistumisen katalyyttinä

Toimivat yrityspalvelut parantavat teollisuudessa syntyvien uusien

yritysten menestymismahdollisuuksia. Maakunnan vetovoima ja

yhteiskuntatakuun onnistuminen mahdollistavat työvoiman saannin.

Vesien ja luonnon kestävä käyttö turvaa raaka-aineen saatavuutta pitkällä

tähtäimellä vaikka lyhyellä aikavälillä saattaa hidastaa tuottavuutta ja

uusiutumista. Ennakoiva turvallisuus ja riskienhallinta voi säästää suurilta

vahingoilta. Liikenneyhteydet vaikuttavat erityisesti kuljetuskustannuksiin.

4 Vahva elintarvikeketju

Yrityspalvelut parantavat syntyvien uusien yritysten menestymis-

mahdollisuuksia. Vetovoima ja yhteiskuntatakuun onnistuminen

mahdollistavat työvoiman saannin. Vesien ja luonnon kestävä käyttö

turvaa alkutuotannon pitkällä tähtäimellä vaikka lyhyellä aikavälillä

saattaa hidastaa tuottavuutta. Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu

vaikuttaa tuotantoon ja ruuan laatuun (satovahingot, tulvat, tuholaiset).

Liikenneyhteydet vaikuttavat erityisesti kuljetusvarmuuteen.

5 Selkämeri Satakunnan luonnontilan peilinä

Elinkeinojen, erityisesti teollisuuden ja elintarvikeketjun nähdään usein

vaarantavan vesien, luonnon ja kulttuuriympäristön tilan. Elinkeinoelämän

kasvava yhteiskuntavastuu ja vihreän kasvun mahdollisuudet kuitenkin

saattavat edesauttaa vesien ja luonnon hyvää tilaa. Yhteiskuntakuun

toteutuksessa, mm. nuorten elämänhallinnan osalta luonnolla voi olla

ratkaiseva merkitys. Kunnostetut tiet suojelevat mm. pohjavettä.

6 Satakunnan vetovoima elinvoiman vahvistajana

Aktiiviset ihmiset, menestyvä elinkeinoelämä, puhdas ympäristö,

korkeakoulutus, toimivat palvelut, turvallisuus ja hyvät liikenneyhteydet

ovat kaikki vetovoimaa vahvistavia tekijöitä.

7 Arjen turvallisuus ja uudet palveluratkaisut

Palveluratkaisujen myötä saattaa syntyä uutta yrittäjyyttä.

Yhteiskuntatakuun toteutumista tukee palvelujen käyttäjälähtöisyyden

kehittäminen. Teollisuuden ja elintarvikealan kehittämisessä voidaan

huomioida turvallisuusriskit. Lähiruoka voi parantaa ihmisten

turvallisuuden tunnetta.

8 Hyvät yhteydet ja toimiva logistiikka

Aktiiviset ihmiset ja menestyvä elinkeinoelämä tarvitsevat ja käyttävät

liikenneyhteyksiä ja kasvattavat paineita yhteyksien parantamiseen.

41


Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on laatinut syksyllä 2013 Satakunnan tulevaisuuskuva –

trendiraportin. Tulevaisuuskuva sisältää tiiviin katsauksen keskeisistä trendeistä, jotka vaikuttavat

maakunnan tulevaisuuteen valittujen kehittämislinjausten lähtökohdista. Aineistona on käytetty

maakuntaohjelman laadintaprosessin tausta-aineistoa.

Trendiraportin mukaan Satakunnan kehittämisen toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin

tulevaisuushaasteisiin; työikäisen väestön määrän väheneminen ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden

rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, vesien tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutoksen

vaikutukset, julkisten palvelujen muutos sekä Satakunnan logistisen saavutettavuuden heikkoudet on

kehittämislinjauksissa otettu huomioon. Raportissa esitetään myös strategisia huomioita trendikehityksen

osalta ja todetaan, että Satakunnan maakuntaohjelma vastaa moniin keskeisiin trendeihin oivallisesti ja

raikkaasti luovalla tavalla. Toimintalinjojen osalta hyvinvointipainotukset ovat ajankohtaisia ja varsin

haasteellisia.

Trendiraportin mukaan Satakunnassa on kiinnitettävä huomiota datahallintaan ja isojen datojen

hyödyntämiseen (Big Data, Cloud Computing, Internet of Things) sekä yritysten innovaatiojohtamiseen

maakunnassa. Trenditarkastelussa on myös tuotu esille senior-kansalaisten aktivointi ja osallistumisen

yhteiskuntaan – myös elinkeinojen kehittämisen yhteydessä. Trendien mukaisten työelämän uusien

käytäntöjen (etätyö, keinoälysovellutusten hyödyntäminen työelämässä, robotisaatio, yhteiskunnalliset

yritykset jne.) ja sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen on tärkeää myös Satakunnassa.

Ihmisten hyvinvoinnin kannalta merkittävää tulee olemaan sosiaalisten ja henkisten tarpeiden parempi

huomioiminen. Yksinäisyys, syrjäytyminen ja päihteiden käyttö vaativat omaa ohjattua

hyvinvointipolitiikkaa sosiaalisten ongelmaryhmien ja syrjäytymisvaarassa olevien yksilöiden osalta.

Erityisesti nuorten syrjäytyminen on syytä ottaa vakavana haasteena. Työssä olevien ihmisten kannalta

korostuvat työhyvinvointiin liittyvät asiat kuten omasta (1) terveydestä ja liikunnasta huolehtiminen, (2)

mielentilan ja tunteiden hallinta, (3) tunnetilojen ja stressin hallinta ja (4) työn haasteellisuus. Itsensä hoito

ja itsensä johtaminen liittyvät asioina yhä enemmän omaan yksilötason hyvinvointiin.

Raaka-aineiden ja resurssien turvaaminen yrityksille ja elinkeinoelämälle sekä energian hinnan pitäminen

kohtuullisella tasolla tulee olemaan tulevina vuosina erittäin haasteellista. Ilmastonmuutos merkitsee

paineita ympäristöpakolaisuuden laajenemiselle. Trendiraportin mukaan on todennäköistä, että myös

Suomeen tulee merkittäviä määriä ilmastopakolaisia tai luonnonkatastrofeista kärsiviä ihmisiä.

Energiatalous tulee muuttumaan monin eri tavoin. Tuulienergia, aurinkoenergia sekä LNG-tuotanto voivat

tarjota uusia mahdollisuuksia Satakunnalle.

Jakamistalouden trendiä (Uudet jaetut hyödykkeet) esitetään raportissa asiaksi, johon kannattaa syventyä

Satakunnassa ja kuntien maakunnallisessa yhteistyössä. Myös teemat Ruokaverkostot ja Sininen talous ovat

mielenkiintoisia trenditeemoja maakunnan kehittämisen kannalta. Laajempana strategisena pohdintana

raportissa esitetään Satakuntaan ns. Supersankari-organisaatioiden kehittämistä samoin kuin

Neurotulevaisuus-trendin huomioimista osaamisen kehittämistyössä.

42


Liitteet

Liite 1 Aluekehityksen seurantamittarit

1:1 VÄESTÖ

Väestöennuste vuosille 2015 ja 2020, Satakunnan seutukunnat

2012 2015 2020

Satakunta 224 900 224 800 223 400

Pohjois-Satakunta 21 900 22 500 21 700

Porin seutu 137 500 137 600 137 700

Rauman seutu 65 500 64 700 64 000 Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste 2011/trendiennuste

Muuttoliikkeen vaikutus väkilukuun nykytasolla on: Kotimaisessa muuttoliikkeessä vähennystä 1,7

promillea väkiluvusta ja 2,2 promillen maahanmuuton nettotuloksena. Tämän ansiosta Satakunnan

muuttotase oli positiivinen vuonna 2012. Vuoden 2012 aikana noin 400 asukkaan vähennys on seurausta

yhä negatiivisemmaksi muuttuneesta luonnollisesta väestönmuutoksesta. Syntyneiden määrä on ollut

2000-luvulla noin viidenneksen pienempi kuin 1990-luvulla ja vuositasolla kuolleisuus on kasvussa etenkin

ikärakenteeltaan vanhoissa kunnissa. Vuoden 2012 aikana kuolleiden enemmyys syntyneisiin verrattuna on

jo yli 500.

Satakunnan ja seutukuntien väestömuutostekijät lukuarvot vuoden 2012 aikana ja kokonaismuutoksen

suhteellinen vaikutus väkilukuun:

Elävänä

syntyneet Kuolleet

Luonnolli-

nen väes-

tönlisäys

Kuntien

välinen

netto-

muutto

Nettosiir-

tolaisuus

Väkiluku

31.12.2013

SATAKUNNAN MAAKUNTA 2130 2659 -529 -362 506 224934

Pohjois-Satakunnan

seutukunta 210 325 -115 -202 56 21877

Porin seutukunta 1262 1639 -377 13 267 137506

Rauman seutukunta 658 695 -37 -173 183 65551

1:2 Kilpailukyky

Seutukuntien kilpailukykyä on alla kuvattu viidellä muuttujalla. Seutukuntia on verrattu ko. muuttujan koko

maan kymmenen parhaan Top ten seutukuntiin sekä maan mediaaniin. Innovativisuudella (yritysten t& k

menot suhteessa liikevaihtoon) mitattuna Rauman seutu yltää erittäin korkeaan arvoon. Lähde: Satamittari.

43


1:3 ELINYMPÄRISTÖN LAATU

Pintavesien ekologinen tila

44


1:4 Satakunnan maa-alan jakautuminen Suomen aluetypologiassa, kartta ja kuvaajia.

Satakunnan maak

Sisempi kaupunkialue

Ulompi kaupunkialue

Kaupungin kehysalue

Maaseudun paikalliskeskukset

Kaupungin läheinen maaseutu

Ydinmaaseutu

Harvaanasuttu maaseutu

Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto,


Satakunnan maa-alan osuus % koko maan vastaavasta aluetyypistä:

Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, Aluetypologia

45

.11.2013

koko maan

2,8

3,7

6,2

4,5

5,5

6,6

2,8

46


Liite 2 Edunvalvonnan kärkihankkeet

VT8 Turku-Pori

Hyvä infrastruktuuri on Satakunnan kilpailukyvyn kulmakiviä. Lounaisrannikon elinkeinoelämän maa- ja

meriyhteydet on saatava niitä käyttävän liikenteen edellyttämään kuntoon. Satakuntaliiton ja Varsinais-

Suomen liiton yhteisessä Lounais-Suomen liikennestrategiassa on konkretisoitu alueen elinkeinoelämän ja

kaupunkiseutujen menestymisen liikenteelliset edellytykset.

Koko Lounais-Suomen tärkein liikennestrateginen hanke on valtatie 8 (E18) Turku-Pori -yhteysväli.

Yhteysväli on merkittävä tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen väylä, joka on osa tulevaa TEN-T verkkoa.

Turun ja Porin välillä ei ole valtatielle vaihtoehtoista suoraa ratayhteyttä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja

tien turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Pohjavesisuojausten puute lisää pilaantumisen riskejä

pohjavedenottamoalueilla. Myös meluntorjunnassa on puutteita. Vuonna 2013 tehdyssä elinkeinoelämälle

suunnatussa asiakastutkimuksessa juuri valtatien 8 Turku-Pori –yhteysväliin oltiin kaikkien

tyytymättömimpiä. Valtioneuvoston vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa yhteysvälin palvelutasoa

esitettiin parannettavaksi 100 milj. eurolla hallituskaudella 2012-2015. Toteutus on esitettyjen

suunnitelmien mukaan kuitenkin venymässä vuoteen 2018 asti, mikä hankaloittaa parannustöiden

kilpailuttamista ja lisää kustannuksia. Määrärahojen myöntämistä tulee nopeuttaa nyt suunnitellusta.

Lisäksi kehyspäätöksen mukaiselle 100 milj. euron hankkeelle tarvitaan välittömästi jatkoa.

Pori-Helsinki –raideyhteys

Maakuntakeskuksen ja pääkaupunkiseudun välillä on pystyttävä tarjoamaan nopeat ja tasokkaat yhteydet.

Pori/Rauma-Tampere –rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden

sekä satamien kuljetusväylä, ja alueellisesti hyvin tärkeä henkilöliikenteen yhteys. Rataosa on sähköistetty

ja kesällä 2012 aloitetut peruskorjaukset Lielahti-Kokemäki –välillä turvaavat tavaraliikenteen kuljetusten

edellytyksiä. Korjaustyöt eivät kuitenkaan edesauta henkilöliikenteen sujuvuutta tai nopeuksia.

Porin ja Tampereen välisen raideliikenteen jatkokehittämisestä on laadittu suunnitelma, jonka

toimenpiteillä on mahdollista lyhentää henkilöliikenteen matka-aika Porin ja Helsingin välillä kahteen ja

puoleen tuntiin. Junamatkustajien määrä voidaan sitä kautta jopa kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna.

Pori on ainut maakuntakeskus Suomen eteläosassa, johon ei nykyisin ole Pendolino-liikennettä vaikka

henkilöliikennettä Poriin on melkein yhtä paljon kuin esimerkiksi Vaasaan, Jyväskylään ja Joensuuhun.

Matka-ajan lyhentämisen edellytyksenä ja turvallisuuden lisäämiseksi radalle on tehtävä

parantamistoimenpiteitä, mm. kaikki tasoristeykset on poistettava, siltoja uusittava ja radan turvalaitteita

sekä ohjausjärjestelmää parannettava. Lisäksi liikennöintiin on käytettävä kallistuvakorista kalustoa.

Selvityksessä esitettyjen parannustoimenpiteiden kustannukset ovat 100–140 miljoonaa euroa. Tavoitteena

on saada hanke valtioneuvoston seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon.

Porin ja Rauman satamat

Porin ja Rauman satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä, niiden

kautta kulkee neljännes koko maan merikuljetuksista. Alusten väylämaksuja tulee alentaa ja

maksujärjestelmä uudistaa Satakunnan teollisuuden kilpailukykyä tukevaksi. Rauman satamaväylän

syventämisen toteutus tulee aloittaa vuonna 2015 ja siihen tulee osoittaa valtion budjetissa

valtioneuvoston kehyspäätöksessä luvattu määräraha.

47


Tieverkon ylläpitäminen ja parantaminen

Satakuntaan osoitettu perustienpidon rahoitus on riittämätön. Nykyresursseilla ELY-keskus ei vuosien 2014

ja 2015 aikana käynnistä Satakunnassa yhtään merkittävää teiden parantamishanketta. Lisäksi tiestön

kunto heikkenee merkittävästi nykyisellä rahoitustasolla. Valtion tulee osoittaa lisää resursseja tieverkon

ylläpitoon ja perusparantamiseen.

Satakunnan korkeakoulutus

Satakunnan korkeakouluilla eli Porin yliopistokeskuksella, Satakunnan Ammattikorkeakoululla ja Diakonia-

ammattikorkeakoulun Porin yksiköllä sekä Rauman opettajainkoulutuslaitoksella on merkittävä rooli

Satakunnan väestön osaamistason kohottamisessa ja ammattitaitoisen työvoiman tuottamisessa.

Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia,

kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla

innovaatiotoiminnan vetureina. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa

korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan

ammattikorkeakoulujen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava ja niiden tiivistyvää

yhteistyötä on tuettava.

Selkämeren kansallispuiston kehittäminen

Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuiston toiminnan käynnistyminen on kiinnostanut alueen

sidosryhmiä ja toimijoita. Myös matkailijat ja virkistyskäyttäjät ovat löytäneet uuden puiston, joka tarjoaa

erinomaisen mahdollisuuden meren tilan ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä

virkistys- ja matkailukäyttöön. Valtion budjetissa tulee osoittaa Metsähallitukselle rahoitus uuden

Selkämeren kansallispuiston kehittämistä, saavutettavuutta ja hoitoa varten. Tärkeimmät kehittämisen

kohteet puistossa ovat retkeilyä ja matkailua koskevien palvelurakenteiden rakentaminen ja ylläpito,

kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hoito- ja säilyttäminen sekä luonnonhoidon aloittaminen

valituilla kohteilla. Perustamislain mukaisesti ammattikalastuksen ja luonnonkalakantojen turvaamiseen on

kiinnitettävä huomiota. Samalla Metsähallituksen henkilöresursseja on lisättävä Selkämerellä.

Selkämerelläkin on jo havaittavissa rehevöitymisen merkkejä, ja sen vuoksi vesiensuojeluun on

panostettava aiempaa voimakkaammin. Kansallispuiston tavoitteet ja kasvavat vierailijamäärät haastavat

merensuojelun sekä vedenalaisen meriluonnon inventointien (VELMU-ohjelma) tehostamiseen

Selkämerellä. Valtion odotetaan panostavan aiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen,

merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti

maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalin ja jakeluverkoston rakentaminen Satakuntaan

Satakunnan teolliset yritykset tarvitsevat kilpailukykynsä ylläpitämiseksi edullisimpia ja

ympäristöystävällisempiä energiaratkaisuja. Nesteytetty maakaasu LNG on vähäpäästöinen ja useisiin

käyttötarpeisiin teollisuudessa, energiantuotannossa, lämmityksessä ja liikennekäytössä (merellä ja maalla)

soveltuva poltto- ja raaka-aine. Teollisuuden käytössä LNG:n etuina ovat edullisuus ja

ympäristöystävällisyys. Turun yliopiston Kaasua Satakunta –selvityksen (2013) mukaan satakuntalaiset

yritykset näkivät LNG:n liiketoimintamahdollisuutena erityisesti Satakunnan meriklusterille ja

kaivosmetallien jalostus -klusterille, uusiutuvaan energiaan perustuvalle yritystoiminnalle (esim. LNG:n

yhteiskäyttö biokaasun ja tuulivoiman kanssa) sekä teollisuuteen liittyvälle uudelle palvelutoiminnalle

(kuljetus, huolto, neuvonta/koulutus).

48


Liite 3 Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 ympäristöselostus

Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), ns. SOVA-

laki, edellyttää että maakuntaohjelman valmisteluun tulee liittää sen ympäristövaikutusten arviointi.

Satakunnan ympäristön nykytila on verrattain hyvä. Alue tarjoaa terveellisen ja viihtyisän elin- ja

toimintaympäristön, jossa on omaleimaista lajirikasta luontoa ja kulttuurimaisemia, yleisesti ottaen hyvä

ilmanlaatu, riittävästi käyttökelpoista raakavettä sekä monipuolisia käyttömahdollisuuksia tarjoavat

vesialueet. Pintavesien tila on viime vuosikymmeninä heikentynyt. Pellot ja metsät ovat hyväkasvuisia ja

tuottavat raaka-ainetta maakunnan elintarvike- ja metsäteollisuudelle ja energiantuotantoon. Satakunnan

luonto on luonnonolosuhteidensa ja pitkän asutushistorian vuoksi maamme monimuotoisinta. Toisaalta

ihmisten toiminta aiheuttaa myös muutosuhkia luonnolle ja kulttuuriympäristöille. Monimuotoisuuden

säilyttäminen edellyttää perustietoa luonnon tilasta. Tiedollisia puutteita Satakunnassa on mm. Selkämeren

vedenalaisesta luonnosta sekä uhanalaisista luontotyypeistä. Vapaaehtoisesti toteutettavat luontoon

kohdistuvat suojelutoimet koetaan maakunnan vahvuutena.

Tulevaisuudessa ympäristön kannalta vaikeimmat ongelmat liittyvät ilmastonmuutokseen, vesistöjen

rehevöitymiskehityksen jatkumiseen sekä rakennusperinnön köyhtymiseen. Luonnon monimuotoisuuden

väheneminen, ympäristön kemikalisoituminen sekä paikallinen maaperän ja pohjavesien pilaantuminen

ovat esimerkkejä muista keskeisistä ympäristöongelmista. Ympäristöonnettomuudet ovat myös riski, johon

on syytä varautua.

Satakunnan maakuntaohjelmassa vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon kestävän kehityksen

elementit, jotta arvioinnista tulee riittävän kattava ja kokonaisvaltainen. Arvioinnissa mahdollisina

näkökulmina on huomioitu seuraavia teemoja; taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ekologiset

vaikutukset. Arviointitaulukko esitetään tämän tekstin alla. Vaikutusten arvioinnin tarkastelua on

laajennettu siten, että maakuntaohjelmassa on omana kappaleenaan 6 arvioitu valittujen painopisteiden

vaikutusta toisiinsa, sekä globaalien tulevaisuuden trendien vaikutuksia painopisteisiin. Trenditarkastelu on

hankittu ulkopuolisena asiantuntijatyönä Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskukselta.

Ohjelmaluonnoksen toimintalinjat perustuvat satakunnan maakuntasuunnitelman kehittämisen teemoihin,

ja painopistevalinnat ovat syntyneet valmisteluprosessin myötä. Painopistevalintoihin ovat vaikuttaneet

edellisen maakuntaohjelman arviointi, satakuntalaisille kehittämistoimijoille järjestetyt osaamiseen ja

tulevaisuuden kehittämistarpeisiin liittyvät työpajat, tulevan EU- ja kansallisen ohjelmakauden

valmisteluprosessi sekä Satakunnan kaikkiin kuntiin kohdistunut keskustelukierros ja maakuntahallituksen

ja maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön kokousten evästykset.

Vaikutusten arviointia haluttiin liittää kiinteäksi osaksi prosessia. Tavoitteena oli kasvattaa toimijoiden

yhteistä ymmärrystä kehittämisen suunnasta ja valittavien toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista.

Vaikutusten arviointi on ollut osa kaikille sidosryhmille avointa työpajatyöskentelyä maaliskuussa sekä

maaseutuohjelman ja maakuntaohjelman yhteensovittamiseen liittyvää erityistä työpajaa helmikuussa.

Käytännössä vaikutusten arviointi työpajojen yhteydessä osoittautui haasteelliseksi. Molemmissa

työpajoissa onnistuttiin herättämään keskustelua ja kirjaamaan joitakin näkemyksiä ylös. Jälkimmäisessä,

aihepiiriltään rajatummassa työpajassa arviointi toimi huomattavasti paremmin. Avoimessa ja aihepiiriltään

laajassa työpajatyöskentelyssä aika ja energia ei riittänyt kaikilta osin vaikutusten arvioinnin pohdintaan.

49


Jatkossa olisikin pohdittava vaikutusten arviointia erillisessä kehittämistoimenpiteiden pohdinnan jälkeen

toteutettavassa työpajassa, kuitenkin samalle kohderyhmälle järjestettynä.

Ympäristövaikutusten kannalta on merkillepantavaa, että ympäristöarvojen kunnioittaminen ja

vastuullisuus nähtiin keskusteluissa luonnolliseksi osaksi kehittämistä ja elinehtona elinkeinoelämän ja

yritystoiminnan menestykselle. Tätä näkemystä siirtää käytännön kehittämishankkeisiin tehokkaasti myös

mm. EU-rahoitusohjelmien vahva vähähiilisyyden edistämisen painotus.

Toimintalinjassa 1, Kannustavaa yhteisöllisyyttä, Ihmisten aktiivinen toimiminen yhteisössä yrittäjinä,

opiskelijoina tai työntekijöinä vahvistaa Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Yritystoiminnan

ympäristövaikutukset ja –vaateet on pitkälti jo sisällytetty lainsäädäntöön. Tässä toimintalinjassa voidaan

tehdä pitkäjänteistä työtä ympäristötietouden ja –asenteiden muokkaamiseksi erityisesti osana

yrittäjyyskasvatusta ja nuorten elämänhallintaan ja työelämävalmiuksiin liittyviä hankkeita, joiden

toiminnasta osa voi kohdistua esimerkiksi maisemanhoitotoimenpiteisiin.

Toimintalinjassa 2, Puhdasta elinvoimaa, elinkeinoelämän menestys, puhdas ympäristö ja vetovoima

ylläpitävät Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Satakunnassa on paljon ympäristöteknologiaan nojaavaa

osaamista sekä pitkät perinteet muun muassa vesiensuojeluyhteistyössä. Molempia halutaan

maakuntaohjelmassa edelleen edistää. Alkutuotannon ja ruokaketjun kehittämisessä halutaan vastata

ihmisten kasvavaan kysyntään puhtaasta ruuasta ja ekologisista tuotantotavoista. Matkailua ja

hyvinvointipalveluita halutaan kehittää luontoa ja ympäristöä kestävästi hyödyntäen. Teollisuuden,

alkutuotannon ja luontomatkailun kehittämisessä on kuitenkin aina riski ympäristön kuormittumiseen ja

vesistöjen rehevöitymiseen, mikä pyritään ottamaan huomioon erityisesti painopisteessä 5 luonnon ja

muun ympäristön kestävä hyödyntäminen.

Toimintalinjassa 3, Ihmislähtöisiä ratkaisuja, turvallinen elinympäristö ja hyvät liikenne- ja

tietoliikenneyhteydet edesauttavat Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Tässä toimintalinjassa pyritään

vahvimmin varautumaan jo tiedossa ja olemassa oleviin ympäristöriskeihin maakunnallisen

turvallisuussuunnittelun kautta. Satakunnassa on vahva halu edelleen kehittää maantieliikennettä ja täällä

on runsaasti raskaan kaluston ajoa. Tämä aiheuttaa ympäristöriskejä, joita kuitenkin pystytään osin

vähentämään ja hallitsemaan jo olemassa olevan lainsäädännön ja lupakäytäntöjen nojalla. Raide- ja

tietoliikenneyhteyksien parantuminen maakunnassa olisi ympäristön kannalta myönteinen asia.

Yksityiskohtainen vaikutusten arviointi tehdään hankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä.

Vastuu kunkin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista kuuluu hankkeen toteuttajalle (SOVA-lain 2 ja 3

§). Rahoittajan vastuulla on arvioida hakemuksessa esitetyn ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyys ja

pyytää hakijalta tarvittaessa lisäselvityksiä. Niin ympäristö- kuin muidenkin vaikutusten kannalta on

tärkeää, että maakuntaohjelmaa toteuttavien hankkeiden vaikutukset, tehtyjen arviointien riittävyys

mukaan lukien hankkeen toteuttamisen edellytykset (luvat, kaavat jne) otetaan hyvissä ajoin huomioon

mm. ennen lopullisen rahoituspäätöksen tekoa. Ympäristön tilaan haitalliset vaikuttavat hankkeet tulee

suunnitella siten, että mahdolliset haitalliset vaikutukset ympäristöön jäisivät mahdollisimman vähäiseksi.

Lounais-Suomen ympäristöohjelmaa päivitetään parhaillaan. Se on olennainen ympäristön tilan

kehittämisen asiakirja Satakunnassa. Ympäristövaikutusten seurantaa palvelee osaltaan Ympäristö.nyt –

verkkoportaali, jonka päätarkoituksena on toteuttaa Lounais-Suomen ympäristöohjelman seurantaa

asiantuntija-arvioiden ja indikaattorikuvaajien kautta.

50


Painopiste

taloudelliset vaikutukset sosiaaliset vaikutukset ekologiset ja kulttuuriset vaikutukset

1 Yritystoiminnan

houkuttelevuus ja

yrittäjänä

menestyminen

+ lisääntyvä yritystoiminta

kasvattaa alueen verotuloa tai

kompensoi teollisten

työpaikkojen menetyksestä

johtuvaa verotulojen vähenemää

- hallitsematon riskinotto ja

epärealistiset kasvuodotukset

saattavat johtaa aluetalouden

heikkenemiseen

+ antaa välillisesti paremmat

taloudelliset edellytykset kehittää

mm. hyvinvointi-palveluita sekä

ihmisten elinoloihin ja

viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä

- melua, hajua tmv. sisältävien

yritystoimintojen keskittäminen

aiheuttaa asuin- ja

maisemahaittaa lähiasukkaille

+ yrittäjyyskasvatus parantaa

nuorten osallisuutta ja itsetuntoa

+ ikääntyvän työttömyysuhan alla

olevan työvoiman näkeminen

potentiaalisina yrittäjinä saattaa

lisätä arvostusta ja yksilön

hyvinvointia

+ verkostojen muodostuminen

tarjoaa sosiaalista vertaistukea

+ kulttuuriin ja luontoon tukeutuva

yritystoiminta voi vahvistaa

kulttuuria ja edistää luonnonarvojen

säilymistä

- yritystoiminta perustuessaan

puhtaasti taloudellisiin arvoihin voi

hävittää tieltään arvokasta

kulttuuriperintöä ja uhata luonnon

monimuotoisuutta

+ yrittäjyyden ympäristötietoinen

kehittäminen edistää vähähiilisyyttä

2 Satakuntalainen

yhteiskuntatakuu

+ nuorten osallistuminen

koulutukseen ja pääsy

työmarkkinoille kasvattaa pitkällä

tähtäimellä verotuloa ja vähentää

yhteiskunnan kustannuksia

- koulutukseen ja työmarkkinoille

johtamaton koulutus ja

aktivointitoiminta vie suuria

julkisen talouden panostuksia

+ osallistuminen koulutukseen ja

työmarkkinoille yleensä lisää

yksilön ja lähipiirin hyvinvointia

+ vaihtoehtoisten opintopolkujen

kehittäminen lisää eri ryhmien

mahdollisuuksia

ammattitutkintoon

+ verkostomainen kehittäminen

lisää vuorovaikutusta ja kasvattaa

yhteistyökulttuuria

- työhön tai koulutukseen

johtamaton aktivointi lisää

turhautumista ja epäsosiaalista

käytöstä

+ aktivointiprojektit voivat sisältää

luonnon ja kulttuuriympäristön

konkreettisia hoitotoimenpiteitä

+ koulutus kasvattaa tietoisuutta

ympäristöstä ja ihmisen

vaikutuksesta siihen

3 Teollisuus

Satakunnan

selkärankana ja

uudistumisen

katalyyttinä

+ aluetalousvaikutukset mittavat

+ yhteistyö koulutus- ja

tutkimuslaitosten kanssa

vahvistaa yritysten kilpailukykyä

ja mahdollisuutta vastata mm.

kulutustottumusten muutosten

sekä ympäristö- ja muun

lainsäädännön tuomiin

haasteisiin

+ tutkimus- ja

tuotekehitysinvestoinnit

vaikuttavat välillisesti uusien

yrityksien syntymiseen sekä

luovat mahdollisuuksia uusille

liiketoiminnoille

+ Työllisyysvaikutus positiivinen,

erityisesti osa miesvaltaisten

alojen irtisanotuista ja

lomautetuista työllistyvät

+ Uusiutuvalla teollisuudella on

myönteisiä imagovaikutuksia

+ edellytyksiä uusille

ympäristöinnovaatioille, esim.

päästöjen vähentäminen

+ luonnonvarojen kestävän käytön

edistäminen, esim. kierrätyksen

lisääntyminen

- vaikutuksia maisemaan, myös

luonnonvarojen käytön kautta

- kulutuksen kasvaessa energian-

käyttö lisääntyy, mikä lisää

tuotantotarvetta

- energiantuotannon kasvuun (esim.

lisäydinvoima) liittyy ympäristöriskejä

4 Vahva

elintarvikeketju

+ aluetalousvaikutukset mittavat

+ koko ketjun kehittäminen luo

tilaa uusille yrityksille

- kannattavuusongelmat etenkin

alkutuotannossa ovat todellisia

- epävarmuus tulevaisuudesta

vähentää investointihaluja

etenkin alkutuotannossa

+ työllisyysvaikutus positiivinen

- työvoimapula voi estää

kehittymistä

- kausityö lisää yksilöiden

epävarmuutta omasta taloudesta

ja hyvinvoinnista

+ aktiivinen maatalous on runko

maaseudun asukkaille ja

maaseudun asuttuna pitämiselle

+ kestävä ja vastuullinen tuotanto

lisääntyy, millä on positiivisia

vaikutuksia vesistöön, maaperään ja

eläimiin

+ aktiivinen alkutuotanto säilyttää ja

hoitaa kulttuurimaisemaa

+ lähiruuan käyttö vähentää

kuljetuksia

+ viljelykasvien valinnoilla on

vaikutuksia maaperään

+ kalatalouden kehittäminen hoitaa

jokiekosysteemejä

51


5 Selkämeri

Satakunnan


+ kulttuuri- ja luonnonympäristön

tunnistaminen ja arvostus

lisäävät kuntien ja yritysten

kilpailukykyä

+ luonto- ja hyvinvointimatkailun

ja palvelujen kehittymisellä on

aluetalousvaikutuksia

+ maiseman, luonnonarvojen ja

kulttuuriperinnön vaaliminen

sekä ympäristötietoisuuden

lisääntyminen vahvistavat

ihmisen ympäristösuhdetta ja

identiteettiä vaikuttaen mm.

elinoloihin ja viihtyvyyteen

+ Hoidettu ympäristö ja esim.

Selkämeren kansallispuiston

tunnettuus vaikuttavat

maakunnan imagoon

- matkailun kasvu voi aiheuttaa

haittaa alueen asukkaille ja

mökkiläisille

- virkistyskäyttöön sopivien

luontoalueiden vähäisyys tai kulkua

ohjaavien rakenteiden puute voi

johtaa herkkien alueiden kulumiseen

ja elinympäristöjen tuhoutumiseen

+luonto- ja kulttuuriympäristö-

hankkeet edesauttavat luonnon

monimuotoisuuden ylläpitämistä ja

luonnonvarojen kestävää käyttöä

+ vesistöjen kunnostus- ja

parantamishankkeita toteuttamalla

vähennetään vesistöihin kohdistuvaa

kuormitusta ja rehevöitymistä sekä

parannetaan vedenlaatua ja

vesistöjen käyttömahdollisuuksia

pitkällä tähtäimellä

6 Satakunnan

vetovoima

elinvoiman

vahvistajana

+ vetovoiman lisääntyminen

vahvistaa väestö- ja yrityspohjaa

jolla on vaikutusta aluetalouteen

+ matkailijat ja tapahtumavieraat

jättävät maakuntaan rahaa

- yritysten, asukkaiden ja

matkailijoiden houkuttelu mm.

markkinoinnilla vie resursseja ja

tulokset ovat usein heikosti

todennettavissa lyhyellä

aikajänteellä

+ vetovoiman kasvu vahvistaa

maakunnan ja sen asukkaiden

itsetuntoa

+ matkailijat lisäävät palvelujen

kannattavuutta ja parantavat

vakituisen väestön

palvelutarjontaa

- tulomuuttajien ja kantaväestön

välille voi syntyä ristiriitaa ja

eriarvoisuutta

- väestön ja matkailijoiden

liikkuminen lisää henkilöliikennettä

- suuret tapahtumat kuormittavat

ympäristöä ja infraa

+ tulomuutto rikastuttaa kulttuuria

- yritysten houkuttelu ja

yritystonttien harkitsematon

sijoittelu voi aiheuttaa luonto- ja

kulttuuriympäristöhaittaa

+ uusi maakuntaan sijoittuva yritys

saattaa pelastaa arvokkaan

kulttuurihistoriallisen kohteen

7 Arjen turvallisuus ja

uudet

palveluratkaisut

- tulvasuojeluhankkeiden

toteuttamisen viivästyminen lisää

tulviin liittyvien taloudellisten

menetysten riskiä

-väestön turvallisuuteen ja

hyvinvointiin panostaminen tuo

pitkällä tähtäimellä

yhteiskunnalle taloudellisia

säästöjä

+hyvinvointipalveluiden

kehittäminen edistää

kustannustehokkuutta

+ peruspalvelut säilyvät

+ turvallisuuden tunne lisääntyy

+ hyvinvointi lisääntyy

+ toimiva asukasvaikuttamisen

kanava lisää asukasviihtyvyyttä ja

vahvistaa identiteettiä ja

luottamusta

- uudet teknologiaa tai

tietoliikennettä hyödyntävät

palvelut saattavat syrjäyttää

ihmisryhmiä palvelujen

ulkopuolelle

- tulvasuojeluhankkeiden

toteuttaminen muuttaa

maisemakuvaa

+ turvallisuussuunnittelu ja

ennakointi vähentää

ympäristövahinkoja riskitilanteissa

- palvelujen liikkuvuus ja

tietoliikenteen hyödyntäminen

vähentää henkilöliikennettä

8 Hyvät yhteydet ja

toimiva logistiikka

+rannikkomaakunnan logistisen

aseman kehittämishankkeet (tiet,

rautatiet, väylät) parantavat

sijaintiin liittyvien vahvuuksien

hyödyntämistä vaikuttaen mm.

alueellisen kilpailukyvyn

paranemiseen

-päätieverkoston kehittämiseltä

ei jää rahaa sivuteiden ylläpitoon

ja kehittämiseen

+ tietoliikenneyhteyksien

parantaminen vähentää

liikkumisen kustannuksia

+ hyvät yhteydet parantavat

maakunnan imagoa

+ hyvät yhteydet parantavat

ihmisten mahdollisuuksia pitää

yllä sosiaalisia suhteitaan ja

hakea palveluita

+ tieto- ja

henkilöliikenneyhteydet

parantavat monimuotoisen

työnteon mahdollisuuksia

- liikenneyhteyksien

nopeutuminen saattaa vähentää

turvallisuuden ja lisätä kiireen

tunnetta

+ tietoliikenneyhteyksien

kehittyminen vähentää fyysisen

liikkumisen tarvetta

- hyvät liikenneyhteydet lisäävät

liikkumisen halua ja ympäristön

kuormitusta

+ ratayhteyksien kehittämisellä on

myönteisiä ympäristövaikutuksia

- teiden rakentamisella saattaa olla

kielteisiä maisemavaikutuksia

Documents

Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelma 2014 …...1 Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 luonnos 25.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Kannustavaa yhteisöllisyyttä