SATELLITE

PLATFORM

COMMENTS

Satellite Platform Tampere - Comments

Esipuhe - Introduction sivu 2/page 2

Antti Majava, Taiteen merkityksestä sivu 3 - 7/ page 3 - 7

Kimmo Modig, WHAT DOES AN ARTIST DO - A QUESTIONNAIRE sivu 9 - 11 / page 9 - 11

Satellite Platform Comments

Satellite Platform on esitysformaatti, jossa eri taiteenalojen ammattilaiset esittelevät tämänhetkistä työskentelyään ja/tai ideaansa yleisölle. Satellite Platform -konsepti sai alkunsavuonna 2010 kun ryhmä kuvataiteilijoita ja kuraattoreja miettivät yhdessä kuinka alallevoitaisiin kehittää uusi toimintamalli, jonka avulla tutustuttaa yleisö uudella tavalla paikallisiinja kansainvälisiin taiteenammattilaisiin. Tilaisuuksien avulla halutaan myös edistää eritaiteenalojen välistä vuorovaikutusta ja madaltaa kynnystä uudenlaisten yhteistyöprojektientaiteenalojen välistä vuorovaikutusta ja madaltaa kynnystä uudenlaisten yhteistyöprojektiensyntymiselle.

Vuoden 2010 ja 2011 aikana Rajatila ry ja Arteles oy ovat järjestäneet neljä SatellitePlatform Tampere tapahtumaa Tampereella ja Hämeenkyrössä. Tapahtumien teemojaovat olleet mm. How do You Consider Your Client ja We Love Institutions.

Satellite Platform Comments on julkaisu, joka sisältää kaksi tekstiä, jotka kommentoivatSatellite Platform tapahtumien vuoden 2010 ja 2011 teemoja. Kommentit ovat laatineetkuvataitelija ja Mustarinda residenssin puheenjohtajakuvataitelija ja Mustarinda residenssin puheenjohtaja Antti Mavaja ja Titanik galleriantoiminnanjohtaja Kimmo Modig.

Satellite Platform Comments

Satellite Platform is a presentation format where the presenters often come frombackgrounds of art and creativity. The concept of Satellite Platform was defined by a groupof visual artists and curators in 2010 in Finland. It grows from the need to change andactivate how we communicate about art and creativity. Art galleries and institutions areboring. boring. We demand for sharing ideas and collectivity.

In 2010 - 2011 Arteles and Rajatila Association has organized four Satellite PlatformTampere events in Tampere and Hämeenkyrö. Topics of the events has been for example:How do You Consider Your and We Love Institutions.

Satellite Platform Comments publication consists of two texts which are commentingthemes of the Satellite Platform events at 2010 and 2011. Authors of comments are VisualArtist and Chairman of Mustarinda Residency Antti Majava and Executive Director of TitanikGallery Kimmo Modig. Gallery Kimmo Modig.

Taiteen merkityksestä

Taiteen tukea on viimeisen kolmen vuoden aikana suunnattu vahvasti taiteen tuotteistamiseen, managerointiin,

markkinointiin ja brändäämiseen. Tämä näkyy erityisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön tukimoduuleissa.

Kehitys heijastelee laajaa tuotantorakenteen muutosta, jossa fokus on siirtynyt tasokkaiden sisältöjen ja

palveluiden tuottamisesta tai laadukkaiden tavaraoiden valmistamisesta usein katteettomien positiivisten

mielikuvien luomiseen.

Tuotteistamisen ideologiset taustat samoin kuin tuotteistamiseen liittyvät riskit ovat jääneet pitkälti tunnistamatta.

Käsittelen tässä tekstissä taiteen tuotteistamisprosessia suhteessa muihin rinnakkaisiin ilmiöihin, jotka

kyseenalaistavat tuotteistamisen mielekkyyden. Tekstin loppupuolella yritän määritellä taiteen roolia globaalin

järjestelmän murroksessa.

Suomalaisen tuotteistamisajatelun keskeisin hahmo, talouskirjailija Jari Parantainen kiteyttää tuotteistamisen

tarkoitukseksi ”maksimoida tuotto ja minimoida kulut”

Kuten alla oleva Jari Parantaisen nettisviulta löytyvä kaavio osoittaa, tuotteistaminen palvelee yksinoman

tuotteen tai palvelun tarjoajaa, eikä lainkaan asiakasta. (http://tuotteistaminen.fi/tuotteistamisen-idea/).

Tuotteistamisen, kuten markkinoinninkin keskeisimpänä tehtävänä on synnyttää ostajassa halu hankkia tuote

riippumatta todellisesta tarpeesta. Vastaavasti tuotteen valmistajan keskeisimpänä tehtävänä on tehdä tuote

mahdollisimman halvalla ja saada siitä mahdollisimman kova hinta. Tuotteistamisajatelu on ristiriidassa pitkään

vallalla olleen ihanteen kanssa, jossa työntekijä tekee työnsä mahdollisimman hyvin tuottaakseen mahdollisimman

hyvän tuotteen tai palvelun asiakkaalle. Koska tuotteita myydään lähinnä mielikuvilla, ei tuotantoon osallistuvalla

työntekijällä tai myöskään tuotetta käyttävän ostajan todellisella kokemuksella tuotteen käytöstä ole juurikaan

merkitystä. Sosiologi Richard Sennetin mukaan tämä työn ja tuotannon laadullista merkitystä halventava kehitys

uhkaa rapauttaa lansimaisten yhteiskuntien pohjana toimivan työnteon moraalin. (Sennet, Kapitalismin uusi

kultturi 2007).

Taiteen ja kulttuurin tuotteistamisessa piilee vastaava riski, kun itse taideteoksen tai kulttuuritapahtuman

sisällöllistä työtä ja tasoa ei pidetä merkityksellisenä. Tuotteistettavaksi kelpaa melkeinpä mikä tahansa asia, johon

voidaan liittää tiettyjä kaikkialla kaupallisessa todellisuudessa ilmeneviä kuvia ja merkityksiä. Niinpä teatteria ja

taidenäyttelyä kannattaakin mainostaa seksikkäällä hymyllä tai mainostoimiston luomalla mainosmaailmaa

toistavalla grafiikalla, jolla ei ole mitään tekemistä teosten sisällön kanssa.

Sana tuotteistaminen on englanniksi productization tai commodification/commoditization. Myös markkinointi

(marketing) pitää sisällään samoja sisältöjä. Kansainvälisessä keskustelussa näihin sanoihin liitetään paitsi

myönteisiä myös kielteisiä sisältöjä. Wikipedian mukaan commoditization tarkoittaa jonkin ainutlaatuisuusarvoja

sisältävän uniikin asian muokaamista monistettavaan muotoon. Näin tuotteelle saadaan paljon ostajia, mutta

samalla menetetään sen ainutlaatuisuusarvo. Ajatus tulee lähelle Benjaminin havaintoa taidetoksen ”auran”

katoamisesta taiteen monistamisessa ja massatuotannossa.

Tavallisten tuotteiden ja palveluiden tuotteistamisessa yleinen totuus on että maksimissaan yksi kymmenestä

tuotteistamisprosessista onnistuu siten että syntyy haluttava ja menestyksekäs tuote. Yhdeksän tapausta

kymmenestä johtaa miinusmerkkiseen lopputulokseen, jossa ei palata lähtötilanteeseen, vaan koko tuotteen

alkuperäinen kiinnostavuus ja arvo sulaa tuotteistamisen myötä. Tuottajalla on kuitenkin mahdollisuus kehittää

uusi tuote jota se voi yrittää tuotteistaa. Vastaava todennäköisyys pätee myös taidetta tuotteistettaessa. Yleiseen

tietoisuuteen nousevat vain harvat menestyjät. Samalla yhä useamman taiteilijan tapauksessa uuden kiinnostavan

taiteen tai taiteilijuuden rakentaminen epäonnistuneen tuotteistamisen jälkeen voi olla mahdotonta.

Suomessa tuotteistamisajatusta sovelletaan nykyisin koko taiteen kentän kehittämiseen ja siten riski taiteen yleisen

merkityksen menettämisestä on konkreetinen. Tuotteistamisesta olisikin siirryttävä taiteen todellisen

ominaislaadun tunnistavaan ajatteluun.

Mikä on taiteen rooli tulevassa murroksessa?

Jotta taiteen mielekästä roolia yhteiskunnassa voitaisin jäsentää, on syytä luoda silmäys niihin keskeisiin

kysymyksiin, jotka määrittävät elämäämme aikakautta.

Naomi Klein kirjoittaa tuoreessa The Nation lehden koluminissaan ilmastonmuutoksen ja yhteiskunnallisen

muutoksen yhteydestä. Ilmastonmuutoksen kiistäjät ovat masiivisesti rahoitetun kampanjan ja korkeimman tason

suhdeverkoston avulla kyenneet muokkaamaan kansainvälisen yleisön mielipidettä tehokkaammin kuin

ilmastotiede ja asiapohjainen viestintä. Vuonna 2007 77% amerikkalaisista uskoi ihmisen toiminnan kiihdyttävän

ilmaston lämpenemistä. Vuonna 2010 vain alle puolet vastaajista piti ihmisen toimintaa merkittävänä. Yhä

suurempi osa vastaajista myös uskoi että ilmastonmuutosta ei lainkaan ole, ja kyseessä on vain vihreän

vasemmiston polittiisesti ohjattu salaliitto amerikkalaista vapaata yhteiskuntaa vastaan. Konservatiiviset

suuryritysten etuja ajavat instituutiot ovat myös ottaneet kunnian itselleen viimevuosien kansainvälisten

ilmastokokousten kairiuttamisesta.

Samaan aikaan ilmastonmuutoksen syistä vallitsee tiedemaailmassa poikkeuksellinen yksimielisyys, noin 97%

maailman ilmastotieteilijöistä pitää ihmisen toimintaa keskeisimpänä syynä ilmaston lämpenemiseen. Monet

tutkijat mm. Nasan johtava ilmastotieteilijä James Hansen ovat nimenneet ilmastonmuutoksen kieltämisen

erääksi ihmiskunnan suurimmista katastrofeista ja vaativat asian tutkimista rikoksena ihmiskuntaa vastaan.

Vieläkin suurempi ja kohtalokkaampi kysymys voi olla tieteen merkityksen ja arvovallan mureneminen, jota

ilmastodenialismin laaja vaikutusvalta implikoi.

Kleinin mukaan ilmastonmuutoksen kieltäminen johtuu suurelta osin konservatiivisten, vapaata kilpailutaloutta

ajavien poliitikkojen ja suuromistajien näkemyksestä, jonka mukaan ihmistä ympäröivän luonnon huomioiminen

globaalissa taloudellisessa ja tuotannollisessa järjestelmässä johtaisi koko nykyisen järjestelmän romahtamiseen.

Pelko on Kleinin mukaan aiheellinen, sillä saatujen kokemusten mukaan riittävät toimet ilmastonmuutoksen

pysäyttämiseksi vaatisivat koko fossiilisten polttoaineiden kaupalle ja hallinnalle pohjaavan järjestelmän

korvaamista demokraattisemmalla ja oikeudenmukaisemmalla pieniin yksiköihin perustuvalla maailmantaloudella.

Ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävät tehokkaat toimet ovat yllättäin samoja, joita maailmanlaajuinen

demokratialiike on jo pitkään ajanut ihmisten välisen tasa-arvoisuuden ja maailman kaupan tasapainon nimissä.

Kleinin mukaan omituisinta nykytilanteessa on se, että vasemmisto, sosiaalidemokraattit ja muut kansan

enemmistön etua ajavat puolueet ja ryhmät eivät ole sisäistäneet ympäristön ja demokratian puolesta tehtävän

työn yhteyttä.

Taide voidaan nähdä muusta maailmasta irrallisena omia lainalaisuuksiaan toteuttavana todellisuutena, jonka ei

tarvitse otta kantaa ympärillä tapahtuvaan muutokseen. Tälle kannalle on löydettävissä erittäin hyviä perusteita ja

myös oma taiteilijuuteni pohjaa ajatukseen taiteesta omana elämän osa-alueenaan, tilana, jossa toimitaan taiteen

tradition luomien suuntaviivojen mukaisesti, taidetta kommentoiden tai kritisoiden ja taidetta itseään vaalien ja

kehittäen. Tämä näkökulma voi kuulosta konservatiiviselta norsunluutornilta, pakenemiselta valkoiseen kuutioon.

Muusta maailmasta eristäytyminen voi perustua kuitenkin kahteen vastakkaiseen päämäärään.

Maailmaa voi paeta saavuttaakseen mukavan välinpitämättömän ja teennäisen turvallisen tilan, joka on sukua

huumeiden tai alkoholin käytölle. Tällöin päämääränä on hedonia, oman henkisen ja fyysisen nautinnon

maksimointi.

Viimevuosisatoina taiteilija on kuitenkin useammin paennut totalitaristista, tai sellaiseksi muotoutuvaa

järjestelmää, jossa sallitaan vain yksi totuus, ja jossa ei ole neliösentinkään tilaa muulle kuin vallitsevan ideologian

propagandalle. Nykyinen talouden ylivalta on kehkeytymässä ekonokratiaksi ja totalitarismiksi. Kuten Kleinin

esimerkki kertoo, tämä talouden hegemonia luo oman, tieteen (ja mitä suurimmassa määrin taiteen) vastaisen,

ideologisen totuutensa, johon kansa saadaan uskomaan valtavan poliittisesti ohjatun mediakoneiston avulla.

Taiteen maailma, ja taiteen sisäinen merkityksen muodostamisen prosessi voi säilyä olemassaolevana vain tämän

koneiston ulkopuolella.

Valitettavasti ulkopuolelle on vaikea päästä. Järjestelmä on globaali ja sen lonkerot ulottuvat pienimpiinkin

kyläpahasiin ja kaukaisimpiin korpiin. Siksi erityisesti sellainen taiteilija, joka uskoo taiteella olevan oma kielensä ,

oma traditionsa, omat tarkoituksensa ja omat merkityksensä, joutuu keskelle mullistuvaa maailmaa. Taiteilijan on

pakko taistella taiteensa puolesta, muuten se kaapataan ja sulautetaan ekonokraattiseen prosessiin, joka halveksuu

taiteen viestejä ja käyttää sitä oman synkän itsetuhonsa välikappaleena.

Taiteilijakoulutukseen ja muille kulttuurialoille pyrkii Suomessa jopa 20% ikäluokasta. Tämä siitä huolimatta, että

pyrkijöillä on useinmiten tiedossa alan heikot työllisyysnäkymät ja surkea tulotaso. Nykyisessä taloudellisen

voitontavoittelun maailmassa tämä kulttuurialojen suosio on merkittävä signaali muutoksen mahdollisuudesta.

Vaikka taiteilijoiden voi ajatellan kilpailevan huomiosta, oman kokemukseni mukaan todelliset menestyksen

tavoittelijat hakeutuvat sittenkin muille aloille. Kuvataiteilijan on nykyisellään suorastaan mahdotonta muodostua

yhteiskunnan merkkihenkilöksi. Taiteen ja ehkä erityisesti kuvataiteen kentällä elääkin muusta yhteiskunnasta

poikkeava henki, jossa ei painoteta taloudellista tai vallan tuomaa menestystä.

Viimeaikoina on esitelty useita visioita tulevaisuuden yhteiskunnasta, joka on joko nykyisen kilpailutalouden

täydellistymä, tai esimerkiksi keskustietokoneen ohjaama resurssipohjainen talouskoneisto. Tiedämme

varmuudella että nykyisellä kehityksellä päädymme umpikujaan, mutta tarjotut vaihtoehdot eivät nekään tunnu

houkuttelevilta. Vapaan talouden oppien mahdollisimman täydellinen toteuttaminen on jo osoittautunut monissa

valtioissa sosiaaliseksi ja ekologiseksi umpikujaksi. Resurssipohjainen talous puolestaan on lähellä kommunistista

totalitarismia.

Talouskasvua ja kilpailua painottava kulutusyhteiskunta on suorastaan vihamielinen taiteen edustamille arvoille,

mutta tulevaisuudessa kaikki voi olla toisin. Taiteilijoiden ja taidekentän ei ole mitään syytä muuttaa toimintaansa

nykyisin vallalla olevien talousoppien mukaan, vaan katse kannattaisi suunnata lähitulevaisuudessa koittavaan

paradigman muutokseen. Itsemäärämisoikeutensa puolustamiseen taiteen kenttä voi saada tukea kriittisestä ja

vaihtoehtoisesta talousajattelusta jonka arvovalta kasvaa nopeasti. Taide voi myös merkittävällä tavalla tukea

muualla yhteiskynnassa käynnistyneitä muutosprosesseja.

Kriittistä ja omaehtoista ajattelua tukeva kulttuuri voi muodostua tärkeäksi osaksi vastuullista ja kestävää

yhteiskuntaa. Taloudellisen ja yhteiskunnallisen uudistuksen on syytä pohjautua utopioiden sijasta pitkään

traditioon jota taide voi edustaa.

1. In your opinion, who must take care of the following: Artist Staff*

Technology

Presenting

Ideas

Texts

Paying for drinks

*ie. curators, technicians, publicists, gallerists etc.

2. Choose which of the following counts as work for an artist (Choose any number or none) building things

designing things

producing things overseeing production

guarding

negotiating

maintenance

finding funding

household work

private matters (sex etc.)

3. How many hours per day should an artist work? (0-24) _______

WHAT DOES AN ARTIST DO - A QUESTIONNAIRE

1 (3) Lozano Oy / tel. +358-44-3630640

YOUR PERSONAL INFORMATIONSex: Age: Annual income, €:

4. Are any of the following concepts art? (Choose any number or none)

Creating an exhibition about art and labor

Giving money to people in public

Writing an e-mail

Recording city sounds and playing them in a dark restaurant while people eat

Creating a template with an office software

5. Through what way did you receive this questionnaire? (Choose any number or none)

It was being presented in a seminar that I attended for professional reasons

It was being presented in a seminar that I attended for personal reasons

I was looking for it as part of my research

It was part of an exhibition

I happened to stumble upon it

6. Do you work in the arts? (choose one)

Yes / No

7. Are you an artist? (choose one)

Yes / No

8. If you answered “Yes” to question number 6 and “No” to number 7, how can you tell youʼre not an artist? (please explain)

9. Do you have power in the art world (choose one)?

Yes / No

WHAT DOES AN ARTIST DO - A QUESTIONNAIRE

2 (3) Lozano Oy / tel. +358-44-3630640

10. Do you think your work or being affects artists and/or works of art (choose one)?

Yes / No

11. If you answered “Yes” to question number 9 and/or 10, but “No” to question number 7, how can you tell your work apart from that of the artists? (please explain)

12. Why do we have artists in our society? (You can choose more than one)

So we can look at beautiful things

Because art gives us a chance for self-reflection

Because some people are born with a special gift

For entertainment

For keeping up with the rest of the world

For making oneʼs home country more successful and well-known globally

For artʼs sake

If you chose “For artʼs sake” in question number 12, please elaborate:

______________________________________________________________________________

Please mail your answers to Lozano Oy / K. ModigTervahovinkatu 2c2920810 Turku

or, if possible, by e-mail to kimmo.modig@gmail.com

WHAT DOES AN ARTIST DO - A QUESTIONNAIRE

3 (3) Lozano Oy / tel. +358-44-3630640