Embed Size (px)
Citation preview
NärmatskatalogLähiruokaluettelo
VÄSTNYLANDS LÄNSI-UUDENMAAN 2014-2015
Slow Food Festival4-5.10.2014
2 33
FörordEfter våra första 5 år är vi nu redo att ta
ett stadigare grepp om vår verksamhet. Vi är tillbaka i Fiskars och här har vi för avsikt att skapa ett centrum för REN, GOD och RÄTTVIS mat. Intresset för närmat har vuxit enormt och dess betydelse har också resulterat i regeringsprogram för åren 2014
-2020. Vilken effekt regeringens program
för närmat och målen för utveckling av när-matssektorn till 2020 ”Naturligtvis närmat” kommer att ha i kommunerna blir intressant att följa med. Låt oss hoppas att det kunde underlätta att producera och förädla våra fantastiska råvaror! Något som dessutom skulle skapa välbehövliga arbetsplatser i vår närmiljö.
Foreword
AlkusanatViiden ensimmäisen vuotemme jälkeen
olemme valmiit tarttumaan entistä tiu-kemmin toimeen. Olemme palanneet Fis-karsiin ja tänne aiomme luoda HYVÄN, PUHTAAN ja REILUN ruoan keskuksen. Kiinnostus lähiruokaa kohtaan on kasvanut valtavasti ja jopa poikinut hallituksen ohjel-maan vuosille 2014-2020. On mielenkiin-toista nähdä, miten hallituksen lähiruoka-
ohjelma ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020 ”Lähiruokaa - totta kai” tulevat vaikuttamaan kuntiin. Toivo-kaamme, että ne voisivat helpottaa fantas-tisten raaka-aineidemme tuottamista ja ja-lostamista! Se kun muun hyvän lisäksi toisi kovasti kaivattuja työpaikkoja lähiympäris-töömme.
Utgivare / Julkaisija / Publisher Slow Food Västnyland r.f.
Ann-Louise Erlund, Pontus Berglund
Cynde Sadler, Karl-Erik Eriksson
Mikael Rehn, Leo Graphics
Tryckeri Nord Print, Helsingfors 2014
Diana Lindholm, Ann-Louise Erlund, Ulrika Grönvik
Innehållsförteckning – Sisällysluettelo Table of Contents
En ljus framtid! – Tulevaisuus näyttää valoisalta! .................................................................................. 4Varför skulle du välja att gå med i Slow Food International? – Haluaisitko osallistua Slow Food Internationalin toimintaan? – Why would you choose to join Slow Food International? .................. 6Lähiruokaa – tottakai! – Naturligtvis närmat! ...................................................................................... 8Du är vad du äter – Olet mitä syöt – You are what you eat ................................................................ 16Tankar om mat – Mietteitä ruoasta – Thoughts on food ................................................................... 24Mathantverk – ett lyckat projekt – onnistunut hanke – a succesful project in Finland ....................... 34Mera närmat från Västnyland – Lisää lähiruokaa Länsi-Uudeltamaalta ............................................ 42Muistilista kesäkanojen pitäjälle ......................................................................................................... 56
Närmatsproducenter och -företag – Lähiruokatuottajat & -yrittäjät Local Food Producers & Entrepreneurs
Kött – Liha – Meat .................................................................................................................. 10Fisk – Kala – Fish .................................................................................................................... 15Grönsaker & potatis – Vihannekset & perunat – Vegetables & potatoes ................................. 21Frukt & bär – Hedelmät & marjat – Fruits & berries .............................................................. 28Bageri & spannmål – Leipomot & viljat – Bakeries & grains .................................................. 31Honung – Hunaja – Honey ..................................................................................................... 33Café, restaurang & catering – Kahvilat, ravintolat ja pitopalvelut Cafés, restaurants and catering services ................................................................................. 36Bryggeri – Panimo – Brewery ................................................................................................... 46Butik – Kaupat – Grocery stores .............................................................................................. 46Övriga närmatsaktörer – Muut lähiruokatoimijat – Other Local food Actors ......................... 51
Kriterierna för att få annonsera i Närmatskatalogen hittas på http://slowfoodvastnyland.orgLähiruokaluettelossa ilmoittaminen kriteerit löytyvät sivulta http://slowfoodvastnyland.orgThe criteria for advertising in the Local Food Catalogue can be found on http://slowfoodvastnyland.org
NärmatskatalogLähiruokaluettelo
VÄSTNYLANDS LÄNSI-UUDENMAAN 2014-2015
4 54 5
En ljus framtid!På många håll i västra Nyland satsas det nu hårt på turismen och Slow
Food Västnyland rf ser stora möjligheter till en ökad utveckling av mat-turism i vår region. Sedan början av 2013 samarbetar föreningen med Fiskars bruk. Under de tre kommande åren vill föreningen fördjupa vårt gemensamma arbete. Tillsammans med Fiskars bruk och andra aktörer skapar vi ett nyländskt matcenter, ett Slow Food center, i Fiskars. Sty-relsen är mycket glad över att Fiskars bruk delar föreningens intresse för närmat och att närmatsmarknaderna under de kommande åren fortsätter att utvecklas.
För att genomföra vår ambitiösa plan har föreningen anställt en verk-samhetsledare, Pontus Berglund. Han har som uppgift att tillsammans med våra samarbetspartners och producenter öka synligheten, skapa nya nätverk och evenemang. Detta har möjliggjorts med understöd från Sophie von Julin. Föreningen är tacksam över det förtroende som detta understöd är ett bevis för.
KONTAKTA verksamhetsledaren Pontus Berglund, 040 531 7451 [email protected]
Tulevaisuus näyttää valoisalta!Läntisellä Uudellamaalla panostetaan nykyisin voimakkaasti matkai-
luun ja Slow Food Länsi-Uusimaa näkee suuria mahdollisuksia edelleen kehittää ruokamatkailua alueellamme. Yhdistys toimii vuoden 2013 alusta lukien yhteistyössä Fiskarsin ruukin kanssa. Tulevien kolmen vuoden aikana yhdistys haluaa syventää yhteistä työtämme. Yhdessä Fiskarsin ruukin ja muiden toimijoiden kanssa luomme Fiskarsiin uusmaalaisen ruokakeskuksen, Slow Food Centerin. Hallitus on erittäin iloinen siitä, että Fiskarsin ruukki jakaa yhdistyksen kiinnostuksen lähiruokaa kohtaan ja siitä, että lähiruokamarkkinat jatkuvat myös tulevina vuosina.
Kunnianhimoisen suunnitelmansa toteuttamiseksi yhdistys on pal-kannut Pontus Berglundin toiminnanjohtajaksi. Hänen tehtävänsä on yhdessä yhteistyökumppaneidemme ja tuottajien kanssa lisätä näkyvyyttä, luoda uusia verkostoja ja tapahtumia. Tämän on mahdollistanut Sophie von Julinin antama tuki. Yhdistys on kiitollinen siitä luottamuksesta, josta tuki on osoituksena.
OTA YHTEYTTÄ, toiminnanjohtaja Pontus Berglund, 040 531 7451 [email protected]
6 76 7
Då jag, Anna-Maria Niskanen, för ca 6 år sedan flyttade till Ekenäs (återinflyttad) såg jag i Västra Nyland en annons om att det i Kungsgården skulle ordnas information om Slow Food. Som matintresserad både privat och i arbetet gick jag dit och på den vägen är jag ännu idag. Då var vi inte många personer närvarande men för mig förde in-tresset mig vidare och idag har jag 5 aktiva år bakom mig som hängiven anhängare av denna globala rörelse. Min aktivitet har när-mast sträckt sig till verksamhet som Slow Food Västnyland r.f. ordnat.
Varför skulle du välja att gå med i Slow Food International?
Ja, varför skulle man välja att under-stöda en stor internationell organisation? Slow Food International genomför en hel del intressanta och viktiga projekt som jag med min inbetalning kan stödja och visa att jag tycker det är viktigt. Genom att stödja den internationella organisationen och allt den står för, stöder jag även vår lokala aktör Slow Food Västnyland r.f. Den vägen stö-der jag ett viktigt arbete som finns till för att utveckla nätverk och lyfta fram våra lokala matproducenter. All denna insats görs på
Haluaisitko osallistua Slow Food Internationalin toimintaan?
jag vara med och stödja. Jag är med och tar ställning för frågor som berör tillgång och kvalitet till maten och även diversiteten nu och i framtiden. Det finns ca 100 000 med-lemmar i 150 länder som anser det vara vik-tigt att vara med och påverka. Det är en hel del min 50 €/år kan bidra till och 5 € från den summan kommer tillbaka till mitt eget Convivium som jag valt att tillhöra, Slow Food Västnyland r.f. Läs mera om Slow Food och en ny värld kanske öppnas för dig också? http://www.slowfood.com/
Kun minä, Anna-Maria Niskanen, muutin Tammisaareen noin 6 vuotta sitten (paluumuuttajana), näin Västra Nyland-lehdessä ilmoituksen Kuninkaankartanossa järjestettävästä tiedotustilaisuudesta, jonka aiheena olisi Slow Food. Päätin mennä pai-kalle, koska olen kiinnostunut ruoasta niin yksityisesti kuin työn puolesta. Ja sillä tiel-lä olen edelleen. Silloin meitä läsnäolijoita ei ollut kovinkaan monta, mutta kiinnostus vei minua eteenpäin ja nyt olen jo 5 vuot-ta ollut tämän maailmanlaajuisen liikkeen aktiivinen ja vannoutunut kannattaja. Oma
Why would you choose to join Slow Food International?
When I, Anna-Maria Niskanen, moved back to Ekenäs about 6 years ago, I noticed an ad in the local newspaper, Västra Nyland, that there would be an information gather-ing about Slow Food in Kungsgården. As I am interested in food, both in leisure and business, I went along and I am still on the road today. There were not many people present, but my interest was piqued further and today I have 5 active years behind me as a dedicated follower of this global move-ment. My own activities have mostly been within those organized by Slow Food Väst-
ideell grund av dem som är med i rörelsen. Conviviet har ordnat närmatsmarknader på höstarna och numera även på våren. Vi har medverkat i julmarknader, mässor och olika evenemang bara för att lyfta fram våra lokala livsmedelsproducenter.
Internationellt idkas en mångsidig och energisk aktivitet. Genom projekt som Slow Fish, A Thousand Gardens in Africa, ut-bildning på universitetsnivå, temaområden som GMO, Slow Europe, Terra Madre, Taste of Arc och många flera projekt kan
aktiivisuuteni on rajoittunut lähinnä Slow Food Länsi-Uudenmaan järjestämään toi-mintaan.
Niin, mikä saakaan minut tukemaan suurta kansainvälistä järjestöä? Slow Food International toteuttaa monia mielenkiin-toisia ja tärkeitä hankkeita, joita voin mak-susuorituksellani tukea ja osoittaa pitäväni tärkeinä. Tukemalla kansainvälistä orga-nisaatiota ja sen arvomaailmaa, tuen myös paikallista toimijaa Slow Food Länsi-Uusi-maata. Samalla tuen tärkeää työtä verkosto-jen kehittämiseksi ja paikallisten ruoantuot-
tajien esiinnostamiseksi. Kaiken tämän te-kevät liikkeessä mukana olevat aatteelliselta pohjalta. Paikallisosastomme (Convivium) on järjestänyt lähiruokamarkkinoita syksyi-sin ja nyttemmin myös keväisin. Olemme osallistuneet joulumarkkinoille, messuille ja eri tapahtumiin tavoitteenamme tuoda esiin paikallisia elintarviketuottajia.
Kansainvälinen toiminta on monipuolis-ta ja energistä. Voin osallistua toimintaan ja tukea sitä erilaisten hankkeiden avulla, joista mainittakoon Slow Fish, A Thousand Gar-dens in Africa, yliopistotasoinen koulutus,
teema-alueet kuten GMO, Slow Europe, Terra Madre, Taste of Arc ja monet muut.
Olen mukana ja otan kantaa asioihin, jot-ka koskevat ruoan saatavuutta ja laatua sekä sen monimuotoisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Meillä on 150 maassa noin 100 000 jäsentä, joiden mielestä on tärkeätä osallistua ja vai-kuttaa. Kannan oman korteni kekoon mak-samalla 50 €/vuosi. Siitä summasta palautuu 5 € valitsemalleni jäsenosastolle, joka on Slow Food Länsi-Uusimaa. Lue lisää Slow Foodis-ta ja ehkä sinullekin avautuu täysin uusi maa-ilma? http://www.slowfood.com/
nyland rf.So, why would you choose to support a
large international organization? Slow Food International carries out a lot of interesting and important projects that I can support by paying my dues and showing that I feel it’s important. By supporting the international organization and everything it stands for, I also support our local operator Slow Food Västnyland rf. This way, I support the im-portant work that is being done to develop networks and promote our local food pro-ducers. All this effort is done on a volun-
tary basis by those who are involved in the movement. The Convivium has organized local food markets in the autumn and now in the spring, as well. We have participated in Christmas markets, fairs and events just to highlight our local food producers.
Internationally, versatile and energetic activities are realized. Through projects like Slow Fish, A Thousand Gardens in Africa, training at university level, thematic areas such as GMOs, Slow Europe, Terra Madre, Taste of Arc and many more projects, with which I can be involved in and give my sup-
port. I can take stands on issues affecting food access, quality and even diversity now and in the future. There are about 100 000 members in 150 countries who believe it is important to have a voice in these matters. There’s a lot my membership dues of 50 € per year can do to help and € 5 of that goes back to my own Convivium to which I have chosen to belong, Slow Food Västnyland rf. Read more about Slow Food and a new world may open for you too! http://www.slowfood.com/
8 98 9
Lähiruokaa – tottakai! Naturligtvis närmat!Närmat är en del av vardag och fest för
allt fler konsumenter. Närmat köps och konsumeras i allt större mängder och kring detta bygger man upp ny företagsamhet, marknadsföringslösningar och produkter. Bakom tillväxten ligger starka konsument-rörelser och branschfolkets vilja att göra okonstlad och äkta mat. Mänskor vill veta varifrån maten kommer, de vill att mattill-verkarna ska ha ett ansikte, de vill ha färska råvaror som är så lite behandlade som möj-ligt och de förväntar sig att maten ska ge upplevelser och berättelser och framför allt att den ska vara äkta och smaka gott.
I regeringsprogrammet lyftes närmats- och ekosektorn upp som specialmål och man lovade främja deras förutsättningar med egna utvecklingsprogram, som statsrå-det godkände 16.5.2013.
Målet för närmatsprogrammet är att: 1) göra produktionen av närmat mång-
sidigare och öka den så att den mot-svarar efterfrågan och höja närmatens förädlingsgrad,
2) genom lagstiftning och rådgivning ge småskalig livsmedelsförädling och för-säljning bättre möjligheter,
3) öka närmatens andel av den offentliga upphandlingen genom att öka upphand-lingskompetensen och höja kvalitetskri-terierna,
4) förbättra primärproduktionens möjlig-heter,
5) intensifiera samarbetet mellan aktörerna inom närmatssektorn och
6) öka uppskattningen av maten och aktö-rerna i matkedjan.
Närmatsprogrammet ger målbilder för utvecklingsarbetet långt in i framtiden.
Det viktigaste för närmatsektorns fram-gång är att höja förädlingsgraden hos när-
matsprodukter och att svara på konsumen-ternas behov, göra sortimentet mångsidigare och att utveckla logistiken. Det bör finnas många lönsamma försäljningskanaler för närmaten, så att kunden hittar produkterna på det sätt som passar honom/henne allra bäst. Närmat bör utnyttjas mera då man ut-vecklar en kvalitativ turismprodukt och den ger mervärde och lönsamhet till aktörerna inom livsmedels- och turismsektorn i land-skapen samt ökar Finlands attraktivitet som ett resemål. Målbilden är också att produk-tionen och förädlingen av närmat utgör en del av lönsam produktion på allt fler gårdar vilket stödjer också de mindre gårdarnas livs-kraft och att uppskattningen för närmat och dess producenter ökar bland konsumenterna.
En ambitiös, men uppnåelig målbild är också att närmat uppskattas och används år 2020 i alla kommuner i Finland och att mat- och näringsfostran genom hela försko-lepedagogiken och skolsystemet skapar en grund för matval som följer med genom hela livet. Statsrådets godkännande skedde med ett principbeslut som gav målen för den nu-varande regeringsperioden, men också långt in i framtiden till år 2020. Närmatstrenden är alltså ingen tillfällig modefluga, utan dess status har erkänts även av statsmakten, och nycklarna för framgång i framtiden har identifierats.
En viktig del i att lyfta fram närmaten är att konsumentern får ökad kännedom om producenter, förädlande företag och yrkes-kök som använder närmat. Det behövs allt-fler mötesplatser för producenter och kon-sumenter, antingen fysiska såsom butiker, torg, direktförsäljning eller ambulernde när-matsbilar eller indirekta såsom olika porta-ler, näthandeln eller katalogen som du håller i. Jag hoppas att den hjälper dig att hitta de bästa närmatsprodukterna för just dig, och leder dig också till nya erfarenheter, smaker och upplevelser!
Lähiruoka on osa arkea ja juhlaa yhä useammalla kuluttajalla. Lähiruoan osto- ja kulutusmäärät ovat kasvussa ja sen ympäril-le rakentuu uutta yrittäjyyttä, markkinoin-tiratkaisuja ja tuotteita. Kasvun taustalla ovat vahva kuluttajaliikehdintä sekä alan ammattilaisten halu tehdä konstailematon-ta, aitoa ruokaa. Ruuan alkuperä halutaan tietää, ruuan tekijöille halutaan saada kas-vot, raaka-aineet halutaan saada tuoreina ja mahdollisimman käsittelemättöminä ja ruu-alta odotetaan elämyksiä, tarinoita ja ennen kaikkea aitoutta ja maukkautta.
Hallitusohjelmassa lähiruoka ja luomu nostettiin erityiskohteina esiin ja niiden edellytyksiä luvattiin edistää omilla kehittä-misohjelmilla, jotka valtioneuvosto hyväksyi 16.5.2013.
Lähiruokaohjelman tavoitteet ovat:
1) Monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nos-taa lähiruoan jalostusastetta,
2) Parantaa pienimuotoisen elintarvike-jalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin,
3) Kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankinta-osaamista ja laadullisia kriteereitä,
4) Parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia,
5) Tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä ja
6) Lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta.Lähiruokaohjelma antaa kehittämistyölle
selkeitä tavoitetiloja pitkälle tulevaisuuteen. Lähiruokasektorin menestyksen kannal-ta keskeisintä on tuotteiden jalostusasteen nostaminen ja asiakkaiden tarpeisiin vastaa-minen, tuotevalikoiman monipuolistaminen
ja logistiikan kehittäminen. Lähiruoalle on oltava monia kannattavia myyntikanavia, joista asiakas tuotteet löytää tuotteet itsel-leen parhaiten sopivalla tavalla. Lähiruokaa tulee hyödyntää vahvemmin matkailutuot-teen laadun kehittämisessä tuoden lisäar-voa ja kannattavuutta maakuntien ruoka- ja matkailualan toimijoille sekä lisäten Suo-men houkuttelevuutta matkakohteena. Ta-voite linjaa myös, että lähiruoan tuotanto ja jalostus ovat osa kannattavaa tuotantoa yhä useammilla tiloilla tukien myös pienempien tilojen elinkelpoisuutta, ja että lähiruoan ja sen tekijöiden arvostus nousee kuluttaji-en keskuudessa. Kunnianhimoisena, mutta saavutettavana tavoitetilana on myös, että vuonna 2020 lähiruokaa arvostetaan ja käy-tetään kaikissa Suomen kunnissa, ja että läpi varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmän mene-vä ruoka- ja ravitsemuskasvatus luo pohjaa koko elämän kestäville ruokavalinnoille.
Valtioneuvoston hyväksyntä tehtiin pe-riaatepäätöksenä ja antoi tavoitteet paitsi nykyiselle hallituskaudelle, mutta myös pit-källe tulevaisuuteen vuoteen 2020. Mikään hetken huuma lähiruokatrendi ei siis ole, vaan valtiovallankin taholta sen asema on tunnustettu ja tulevaisuuden menestymisen avaimet tunnistettu.
Tärkeä osa lähiruoan esille nostoa on tuoda tuottajat, jalostavat yritykset ja lähi-ruokaa käyttävät ammattikeittiöt kulutta-jien tietoisuuteen. Tuottajien ja kuluttajien välille tarvitaan yhä enemmän kohtaamis-mahdollisuuksia, joko fyysisiä kuten myy-mälöitä, toreja, suoramyyntiä tai kiertäviä lähiruoka-autoja tai välillisiä kuten erilaiset portaalit, verkkokaupat tai vaikkapa kädes-säsi oleva katalogi. Toivon, että se auttaa sinut löytämään juuri itsellesi parhaimmat lähiruokatuotteet, ja ohjaa myös uusiin ko-kemuksiin, makuihin ja elämyksiin!
10 11
1
2
3
4
5
6
10 11
12 13
www.ekenasrokeri.fi
8
7
9
10
12 13
14 15
11 12
13
15 16
14
Hyvää Oikeuden-O eeuddeemukaista
yyyyyyyPuhdasta
14 15
16 1716 17
Du är vad du
Sen flera tusen år tillbaka har vi ätit när-producerad mat. Då människan började bruka jorden var det för att producera föda för sig själv, sin familj och sitt närområde. Under renässansen upptäcktes nya grödor och utländska varor blev tillgängliga för det fåtal som hade råd med det. Utvecklingen av teknik och transportmedel gjorde med tiden nya varor tillgängliga för flera och utländsk mat är idag en del av vår vardag. Idag har vi de facto ett mindre utbud av inhemska än utländska varor i våra butiker och närmat har gått från att vara det naturliga och kan-ske enda alternativet till att bli något tren-digt för medvetna konsumenter.
Det växande intresset för närmat gläder mig mycket. Som jordbrukare känns det ibland som om min vardag är långt borta från konsumentens matkasse och intresset för närmat visar att avståndet håller på att minska. Fördelarna med närproducerad mat är många, bl a är den finska maten renare och säkrare än på många andra håll i världen. Den är också mera miljövänlig eftersom transportsträckorna mellan producent och konsument är avsevärt kortare. Att köpa inhemsk mat är också ett sätt att understöda både den regionala matkulturen och den re-gionala ekonomin.
Trots ett växande intresse för närmat så finns det fortsättningsvis många som inte är engagerade. För att flera ska använda närmat måste man aktivt informera konsu-menter. Ett sätt att göra det är att använda tydliga ursprungsmärkningar så att det är lätt att veta vad man köper och vem som producerat produkten.
Ett annat viktigt sätt är att ordna olika evenemang och informationskampanjer
som ökar kunskapen om maten i konsu-mentens närmiljö. Det här är Slow Food Västnylands närmatskatalog ett ypperligt exempel på. Genom att samla alla närmats-producenter gör man det lätt och överskåd-ligt för konsumenten att hitta närmaten. Vi behöver flera sådana kataloger.
På politisk nivå har vi länge arbetat för att främja närmat men trots det finns det mycket mer man kan göra. Det skulle vara viktigt att vi ser till att den offentliga sek-torn föregår med gott exempel och ger när-mat och säsongsprodukter en rejäl möjlighet att delta i den offentliga upphandlingen. Vi borde även göra förutsättningarna för när-matsproducenter så gynnsamma som möj-ligt. Närmat betyder ofta småskalig produk-tion och vi måste se till att också mindre producenter har möjlighet att konkurrera på marknaden.
Sist men inte minst så måste det finnas tillräckligt med närmat att tillgå. I många fall finns det en större efterfrågan på närmat än det finns utbud och vi som producenter måste bli bättre på att samarbeta för att t.ex. skapa bättre logistik och distribution och på så sätt kunna erbjuda ett tryggt och jämnt utbud av produkter.
Närmat utgör en stor möjlighet för både konsumenter och producenter, det finns mycket kvar att göra men utvecklingen går åt rätt håll. Genom samarbete mellan olika grupper i samhället kan vi stärka närmatens ställning. Man brukar säga du är vad du äter, jag hoppas att framtidens finländare kom-mer vara mera hälsosamma, miljövänliga och hållbara.
THOMAS BLOMQVIST
18 1918 19
THOMAS BLOMQVISTTHOMAS BLOMQVIST
Maailmassa on jo kautta aikojen syöty lähiruokaa. Ihminen aloitti maan viljelyn ruokkiakseen itsensä, perheensä ja lähialu-eensa. Renessanssin aikana löydettiin uusia ruokia ja ulkomaalaisia tuotteita tuli saata-ville yhteiskunnan varakkaimmille. Teknii-kan ja kuljetuksien kehityksen myötä ulko-maiset tuotteet lisääntyivät ja tänä päivänä ne ovat vankka osa arkeamme. Nykyään meillä on itse asiassa enemmän ulkomaisia kuin kotimaisia ruokia kaupoissamme. Lä-hiruoka, joka oli ennen syödyin ja monelle ainoa vaihtoehto, on tänä päivänä valaistu-neiden kuluttajien valinta.
On ilo huomata, että kiinnostus lähiruo-kaan on kasvanut. Maanviljelijänä arkeni tuntuu välillä olevan kaukana kuluttajan ruokaostoksista mutta kiinnostuksen lisäys on merkki tämän etäisyyden lyhenemisestä. Lähiruoalla on monta valttikorttia, suoma-lainen ruoka on muun muassa puhtaampi ja turvallisempi kuin monissa muissa maissa. Huomattavasti lyhyempien kuljetusmatko-jen ansiosta lähiruoka on myös ympäristöys-tävällisin valinta ja valitsemalla lähiruokaa kuluttaja tukee samalla myös oman alueen ruokaperinnettä ja taloutta.
Vaikka yhä suurempi osa kuluttajista on tietoisia lähiruoan eduista, on olemassa vielä suuri joukko, jota lähiruoka ei innosta. Suu-remman tietoisuuden saavuttamiseksi tiedo-tukseen tulisi panostaa enemmän. Esimer-kiksi selkeät alkuperämerkinnät tuotteissa voivat lisätä kuluttajan tietoisuutta ja auttaa hänet tekemään parempia valintoja.
Toinen tärkeä tapa on tuntemusta lisää-vien tilaisuuksien ja kampanjoiden järjes-täminen kuluttajan lähiympäristössä. Slow Food Länsi-Uudenmaan lähiruokakuvasto
on erittäin hyvä esimerkki tästä, kuvastossa kaikki tuottajat on laitettu yhteen paikkaan ja kuluttajalla on helppo löytää lähiruoka hänen alueeltaan. Tarvitsemme lisää tällai-sia hankkeita.
Poliittisella tasolla olemme jo pitkään tehneet töitä lähiruoan hyväksi mutta vielä on kuitenkin paljon tekemistä. Olisi tär-keätä, että julkinen sektori näyttäisi hyvää esimerkkiä antamalla lähiruoalle ja seson-kituotteille todellisen mahdollisuuden jul-kisissa hankinnoissa. Meidän kuuluisi myös luoda mahdollisimman hyvät toimintamah-dollisuudet lähiruokatuottajille. Lähiruoka tarkoittaa käytännössä usein pieniä tiloja ja pienempienkin tuottajien pitäisi pystyä kil-pailemaan markkinoilla.
Lopuksi olisi myös tärkeätä turvata lähi-ruoan saatavuus. Hyvin usein lähiruoan ky-syntä on isompi kuin sen tarjonta ja meidän viljelijöiden tulisi tehdä enemmän yhteis-työtä esimerkiksi järjestelemällä yhteinen logistiikka ja jakelu turvataksemme tuottei-den varman ja tasaisen saannin.
Lähiruoka tarjoaa mahdollisuuksia sekä kuluttajille, että tuottajille. Vielä on paljon tekemistä mutta kehitys menee ainakin oi-keaan suuntaan. Vahvistaaksemme lähiruo-an asemaa meidän pitäisi entistä enemmän tehdä yhteistyötä löytääksemme uusia toi-mintatapoja ja synergioita. Monesti sano-taan, että olet mitä syöt, jonka takia toivon tulevaisuuden suomalaiset olevan terveel-lisempiä, ympäristöystävällisempiä ja puh-taampia.
Locally produced foods have been a part of our lives for thousands of years. When man began to cultivate land, it was to feed himself, his family and his immediate sur-roundings. Then during the renaissance, new foods were discovered and foreign products became available to the selected few who could afford it. As time passed, the development of technology and transport systems made foreign products available to the greater public and today foreign food is a part of our everyday lives. We actually have more foreign than local products in our stores today, and local food has gone from being the natural and perhaps only alterna-tive to being something trendy for conscious consumers.
It is a great joy for me to see the grow-ing interest in local food. As a farmer, it sometimes feels like my reality is quite far away from the consumer and the interest in locally produced food is a sign that the distance is diminishing. There are many benefits to eating local food; Finnish food is cleaner and safer than in many other parts of the world. It is also better for the environ-ment, as the transport between grower and consumer is noticeably shorter. Buying local food is also a way of supporting the local food culture and the rural economy.
Despite a growing interest in local food, there are still many who are not too inter-ested in the concept. In order to increase the consumption of local food, consumers need to be informed of its benefits. One way of increasing awareness would be having clear indications of origin on all products. It should be as easy as possible to know what you are buying and who produced it.
Olet You are what you eat
Another good way of creating aware-ness is arranging events and informative campaigns. The catalogue you are holding right now is an excellent example of this. By gathering all local producers in one place it makes it easy for the consumer to find local food, we need more initiatives like this.
Local food has long been a priority on a political level but there is still more we could do. One important improvement would be to live as we learn and give local producers and seasonal products a real pos-sibility to partake in public tenders. Another measure would be improving the conditions for local producers in order to make local food production as simple as possible. Local food is often synonymous with smaller units and we have to make sure that these have a real possibility to compete on the market.
Last but not least, we have to ensure that there is enough local food to go around. Right now the demand for locally produced food is greater than the supply and we as producers need to become better at meeting the demand. By working together and find-ing new solutions we could for example cre-ate better logistics and distribution methods to ensure an even and reliable supply of products.
Local food has a lot of potential for both consumers and for domestic production. Even though there is still much to be done, at least we are going in the right direction. By cooperating and working together we can make local food a larger part of our everyday lives. People often say that you are what you eat, I hope future Finns are go-ing to be healthier, more environmentally friendly and sustainable.
mitä syöt
20 21
17
18
19
PUHDASTA SUOMALAISTA PERUNAA. SUORAAN TILALTA.Valikoimassa lajikkeita moneen eri käyttötarkoituk-
seen. Saatavilla alueen ruokakaupoista ja suoraan
tuottajalta.
REN FINLÄNDSK POTATIS. DIREKT FRÅN GÅRDEN.Flera olika sorter - för olika ändamål. Kan köpas i
traktens matbutiker och direkt av odlaren.
SOITA JA TILAA!RING OCH BESTÄLL!0400 742 515Matti Kipinoinen
Perniöntie 610
10520 Tenhola /
Bjärnåvägen 610
10520 Tenala
20
20 21
22 23
21 2522 26
23 2724 28
22 23
24 2524 25
Jag hör själv till den generationen som gick till mjölkbutiken på hemgatan och fick mjölk i egen medhavd mjölkkanna, smör i lösvikt och Ingmans fil i stora träbyttor (för övrigt ett av de första returförpackningssys-temen?). För inte mer än femton år sedan hade jag förmånen att på sommarstugan i Kimito kunna gå med min mjölkkanna till grannens ladugård vid mjölkningsdags klockan fem, fördriva en pratstund med bonden och hans dotter till ackompanje-mang av mjölkstrilarna i ämbaret och de fem kornas mjuka ljud av välbefinnande när de fick sitt fång av doftande hö. Härliga ro-fyllda stunder då tiden stod stilla. Nyvärpta ägg fanns också att köpa. Varför i all världen skall maten ge sig ut på resa genom länder och över kontinenter mellan producenten och mig? Kan det verkligen vara billigare att råvaror, halvfabrikat och multinationella slutprodukter har varit på långresa innan de landar på vår butikshylla? Billigare än mat producerad i grannskapet? Den ekvationen klarar man inte av med sunt bondförnuft. Det måste alltså vara fel saker som gör den
billigare! Arbetskraften? energin? odlings-metoderna?, miljöhänsynen? Eller allt det här tillsammans.
Gott, rent och rättvist
Den internationella folkrörelsen Slow Food, med lokala sammanslutningar också i Fin-land, har som ett av sina mål att lyfta fram den goda, lokala maten under devisen ”god, ren och rättvis”. Man vill också slå vakt om gamla lokala växtsorter och husdjursraser och om lokala mattraditioner och odlings-metoder över allt i världen.
Vi har småningom blivit bättre på att ta tillvara vårt kulturarv när det gäller be-byggda miljöer och hus, också om mycket har hunnit gå förlorat och mycket ännu hin-ner stryka med. Men den del av vårt kultur-arv som omfattar odlingsväxter och sorter anpassade till vårt klimat och vår jordmån, lokala husdjursraser, odlingsmetoder och mattraditioner är sorgligt försummad. Här framstår vi, i jämförelse med t.ex. sydeu-ropeerna som ganska efterblivna. Våra två
inhemska lantraser av gris är redan borta för evigt, lantraserna av höns, får och kor lever farligt. Det samma gäller många sorter av odlingsväxter. Ett oersättligt genetiskt kapi-tal går förlorat med varje sort som försvinner. Visst finns det en del pågående bevarande-projekt och en del odlare och husdjursägare som bidrar till att hålla mångfalden vid liv också utanför genbanker och museer. Men det behövs flera och det behövs mycket mera förståelse för deras värde hos allmänheten.
Just nu håller man på att samla in lokala maträtter producerade av lokala råvaror. Pro-jektet går under namnet ”Ark of Taste” som på svenska kanske kunde heta ”Smakernas skattkista”. Tills vidare har bara kalakukko kvalificerat för Finlands del. Jag tror bestämt att det kunde finnas produkter eller maträt-ter med rötter i skärgården eller kustområdet som skulle passa in i skattkistan, produkter av hög kvalitet och god smak. Efter besök på matmarknader och gårdar i Italien, slås jag av hur man där har lyckats bevara lokala traditio-ner och stoltheten över sina produkter. Varför ska det vara så svårt hos oss? Är det konsu-menternas eller producenternas fel? Ibland får man det intrycket att myndigheterna i olika skepnad gör sitt bästa för att sätta käppar i hjulen för företagsamhet och småskalighet.
De populära närmatsmarknaderna, som under några år har arrangerats bl.a. av Slow Food Västnyland i Fiskars, där man för sam-man konsumenterna och de lokala producen-terna visar att det finns ett intresse och kun-nande hos producenterna. Besökssiffrorna vi-sar likaså att det finns ett växande konsument-underlag för att utvecklingen ska kunna gå vidare också om vägen blir lång och knagglig.
Tankar om
för Skärgård och Landsbygd
Got
tRä
ttvi
st
Hyv
ää
Oik
eude
n-
muk
aist
a
Puhd
asta
26 2726 27
Itse kuulun siihen sukupolveen, joka ta-pasi käydä kotikadun maitokaupassa. Maito laskettiin omaan, mukana tuotuun maito-kannuun, voista lohkaistiin irtopala ja Ing-manin viiliä sai isoissa puuastioissa (muuten eräs ensimmäisistä kierrätyspakkausjärjes-telmistä?). Siitä ei ole kuin viisitoista vuot-ta kun minulla oli ilo voida kulkea maito-kannuineni naapurin navetalle lypsyaikaan viideltä, rupatella tovi isännän ja hänen tyttärensä kanssa ja kuunnella maidon suih-kuamista ämpäriin ja viiden tyytyväisen leh-män pehmeitä ääniä niiden saadessa tuoksu-vaa heinää syödäkseen.
Ihania levollisia hetkiä jolloin aika tun-tui pysähtyvän. Myytävänä oli myös vas-tamunittuja kananmunia. Miksi ihmeessä ruoan on matkattava läpi maiden ja poikki mantereiden tuottajan luota minun käsiini? Voiko todella tulla halvemmaksi, että raaka-aineilla, puolivalmisteilla ja monikansallisil-la lopputuotteilla on takanaan pitkä matka ennen päätymistään kauppojemme hyllyille?
Halvemmaksi kuin naapurissa tuotettu ruoka? Se yhtälö ei aukene pelkällä maalais-järjellä. Niinpä halvan hinnan on johduttava vääristä asioista! Työvoimasta? Energiasta? Viljelymenetelmistä? Ympäristönäkökoh-dista? Tai niistä kaikista yhdessä.
Hyvää, puhdasta ja reilua ruokaaKansainvälinen kansanliike Slow Food, jolla on paikallisyhdistyksiä myös Suomessa, on ottanut yhdeksi tavoitteeksi edistää hyvää, paikallista ruokaa tunnuslauseenaan ”hyvää, puhdasta ja reilua ruokaa”. Samalla halutaan vaalia vanhoja paikallisia kasvilajeja ja koti-eläinrotuja sekä paikallisia ruokaperinteitä ja viljelymenetelmiä kaikkialla maailmassa.
Olemme vähitellen oppineet paremmin suojelemaan kulttuuriperintöämme raken-nettujen ympäristöjen ja talojen osalta, ol-koonkin, että olemme menettäneet paljon ja lisää ehtii vielä kadota. Surkeasti olemme kuitenkin laiminlyöneet sitä osaa kulttuu-riperinnöstämme, joka käsittää ilmastoom-
me ja maaperäämme soveltuvat viljelykas-vit ja lajikkeet, paikalliset kotieläinrodut, viljelymenetelmät ja ruokaperinteet. Tässä suhteessa olemme suuresti jäljessä esim. ete-läeurooppalaisia. Kaksi kotimaista maatiais-sikarotuamme ovat jo iäksi poissa, kanan, lampaiden ja lehmien maatiaisrotujen olles-sa uhattuja. Sama koskee useita viljelykas-vilajikkeita. Jokaisen väistyvän lajin myötä katoaa korvaamatonta geneettistä pääomaa. Toki käynnissä on joitakin säilyttämishank-keita ja jotkut viljelijät ja eläinten omistajat auttavat pitämään monimuotoisuutta elin-voimaisena myös geenipankkien ja museoi-den ulkopuolella. Lisää kuitenkin tarvitaan ja arvostusta suuren yleisön parissa on rut-kasti nostettava.
Paraikaa ollaan keräämässä paikallisia ruokalajeja, jotka myös on valmistettu pai-kallisista raaka-aineista. Hanketta kutsutaan nimellä ”Ark of Taste”, suomeksi vaikkapa ”Makujen aarrearkku”. Suomesta mukaan on selviytynyt toistaiseksi ainoastaan kala-kukko. Uskon vakaasti, että voisi löytyä aar-rearkkuun sopivia korkealuokkaisia tuotteita ja maukkaita ruokalajeja, joiden juuret ovat saaristossa tai rannikkoseudulla. Vierail-tuani Italiassa ruokamarkkinoilla ja tiloilla hämmästelen siitä, miten hyvin siellä on on-nistuttu säilyttämään paikalliset perinteet ja ylpeys omista tuotteista. Miksi se on meille niin vaikeaa? Onko vikaa etsittävä kulutta-jista vai tuottajista? Joskus tuntuu siltä, että viranomaiset tekevät eri hahmoissa par-haansa pistääkseen kapuloita yrittäjyyden ja pienimuotoisuuden rattaisiin.
Suositut lähiruokamarkkinat, jotka tuo-vat yhteen kuluttajia ja paikallisia tuottajia osoittavat, että tuottajilla alkaa olla sekä kiinnostusta että osaamista. Näitä markki-noita on mm. Slow Food Länsi-Uusimaa muutaman vuoden ajan järjestänyt Fiskar-sissa. Kävijämäärät puhuvat myös selvää kieltä siitä, että laajentuva kuluttajapohja viitoittaa kehitystä eteenpäin, vaikka tie on-kin pitkä ja kuoppainen.
Thoughts on food Archipelago and CountrysideMietteitä ruoasta Saaristoon ja Maaseudulle
I belong to the generation that went to the milk shop on Main Street and got milk in my own milk can, butter in bulk and Ingman cultured milk in big wooden tubs (perhaps one of the first returnable packag-ing systems?). Not more than fifteen years ago, I had the privilege at my summer home in Kemito to be able to go with my milk jug into a neighbor's barn at milk-ing time at five o'clock, for a chat with the farmer and his daughter to the accompani-ment of milk squirting into the bucket and the five cows' soft sounds of well-being as they enjoyed their their armfuls of fragrant hay. Lovely, peaceful moments when time stood still. Freshly laid eggs were also avail-able for purchase. Why on earth should the food embark on a journey through countries and continents from the producer and back to me? Can it really be cheaper raw mate-rials, intermediaries and multinational end products have been on a long journey be-fore landing on our shelves? Cheaper than food produced in the neighborhood? The equation fails to meet with common sense. Therefore, there must be a problem with that, which makes them cheaper! The labor force? energy? farming methods? environ-mental considerations? Or a combination of these?
Good, clean and fairThe International People's Movement Slow Food, with local associations in Finland, has as one of its objectives to highlight the good, local food under the motto " good, clean and fair". It also wants to preserve ancient in-digenous crop varieties and livestock breeds and local food traditions and farming prac-tices throughout the world.
We have gradually become better at preserving our cultural heritage in terms of surrounding environment and buildings, although much has been lost, and much may still perish. But the part of our cultural heritage which includes crops and varieties
adapted to our climate and soil conditions, local breeds, cultivation methods and culi-nary traditions are sadly neglected. It seems that we, compared to, for example southern Europeans are quite backward. Our two in-digenous breeds of pig are already gone for-ever, and other farm animal breeds such as chickens, sheep and cows live dangerously. The same applies to many kinds of crops. Irreplaceable genetic qualities will be lost with each species that disappears. There are, of course, ongoing conservation projects and farmers and pet owners who help to keep di-versity alive outside of gene banks and mu-seums, but we need more and we need much more understanding of their value going out to the public.
Collecting local food produced from lo-cal ingredients is going on right now. The project is called " Ark of Taste ". So far, only kalakukko, a Finnish fish pasty from Savo, qualified for Finland. I firmly believe that there could be products and dishes with roots in the islands or coastal area that would fit into the ark, or treasure chest, that are delicious and of high quality. After vis-its to food markets and farms in Italy, I am struck by how well they have managed to preserve local traditions and pride in their products. Why should it be so difficult for us? Is it the fault of the consumer or the producer? Sometimes, the impression is that authorities in different guises are doing their best to throw a spanner in the works of entrepreneurship and small scale enterprise.
The popular local food markets, which, have been organized for some years by among others, Slow Food Västnyland in Fiskars, bringing consumers and local pro-ducers together show that there is an inter-est and knowledge among producers. Patron numbers also show that there is a growing consumer interest for the development to be able to go ahead even if the road is long and bumpy.
28 29
Saskatoonmarja on maultaan uniikki. Saskatoon sisältää merkittäviä määriä kuituja, kivennäisaineita ja vitamiineja ja sen antioksidanttipitoisuus on erittäin korkea.
Puhtaasti suomalaista superfoodia.
Hälsobäret saskatoon har en unik smak. Superbär, som är oerhört rika på fi ber, essentiella mineraler och
vitaminer samt har ett högt innehåll av antioxidanter.Ren fi nsk superfood.
Saskatoon berry, a true Finnish superfood with a unique taste.
Täysmehu 100% Råsaft 100 % Juice 100 %
Siirappi Sirap Syrup
Marjajauhe Bärpulver Berry Powder
HyytelöGelé Jelly
Aitoa lähiruokaa
Lohjalta
Äkta närmat
från Lojo
LINNAN MARJATILAKittiskoskentie 129, 08500 Lohja/Lojo, puh./tel. 0500 444 106
[email protected], www.linnansaskatoon.fi
SUPERFRUIT SASKATOON
29 30
32
31
33
28 29
30 31
36
34
37
35
LÄHELLÄ TUOTETTUA JA LUOMUA!Tuotteemme saatavana useassa Länsi-Uudenmaan kaupassa. Lisätietoja: www.mustionmylly.fi
NÄRPRODUCERAT OCH EKOLOGISKT!Våra produkter är tillgängliga i flera butiker i västra Nyland. Mer info: www.svartakvarn.fiMustion Luomumylly OyUudensuontie 34, 10360 MustioNykärrsvägen 34, 10360 SvartåPuh./Tfn 0400 128 988
Oy Emil Halme Ab | Puh. - Tel. 09-819 4040 | www.emilhalme.fi | Emil Halmeen tie 1 | Emil Halmes väg 1 | 02780 Espoo, Esbo
LähileipääNärproducerat
Leipomon perustaja Emil Halme tiesi, miten leipään luodaan hyvä maku ja oikea henki. Halmeen leivät leivotaan edelleen tänä päivänäkin samojen reseptien mukaan käyttäen imellystä, hapanjuurta ja käsityötaitoa. Suurin osa käytetyistä raaka-aineista ovat suomalaisia lähialueen raaka-aineita. Leivän lopullinen hieno aromi ja maku syntyvät kiviarinauunin tasaisessa lämmössä. Näin leivotaan aito Halmeen lähileipä vuodesta 1899.
Bageriets grundare, Emil Halme visste hur man bakar bröd med god
smak och rätt konsistens. Halmes bröd bakas än idag med samma
genuina recept, gammaldags skållning, surdegsrot och
hantverksskicklighet. Största delen av råvarorna som används är finska närproducerade råvaror.
Sin slutliga frestande arom och smak får brödet under gräddningen i stenugnens jämna värme. På detta
sätt bakas äkta Halmes när- producerade bröd sedan år 1899.
38
39
30 31
32 33
40 41
4342
GottRättvist
32 33
34 3534 35
Det intressanta och lyckade projektet startades inom två branscher: bär- frukt- och grönsaksförädling samt bakning och pågick i Åboland och Västnyland. Även om projektet för denna gång är slut, ser vi fram emot nya projekt.
”Småskaligt mathantverk skapar unika produkter med smak, kvalitet och identitet som industrin inte kan ta fram. Det är en var-sam förädling av i huvudsak lokala råvaror, i liten skala och ofta knuten till gården. Detta ger hälsosamma produkter utan onödiga
tillsatser som går att spåra till sitt ursprung. Kännetecknet för småskaligt mathantverk är att man arbetar med naturliga processer där människan och handen är närvarande genom hela produktionskedjan. Småskaligt mathantverk lyfter fram och utvecklar tradi-tionella produkter för konsumenten av idag” (Eldrimner, www.eldrimner.com).
Projektet genomfördes i samarbete med Yrkeshögskolan Novia, CLL (Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi), projektet Bra mat i Västnyland och Kimi-toön.
Mathantverk i Finland
Mathantverk – onnistunut hanke
Mathantverk – a succesful project in Finland
Erittäin mielenkiintoinen ja onnistunut hanke aloitettiin kahdella toimialalla: mar-jojen- hedelmien- ja vihannesten jatkoja-lostus, sekä leipominen Turun Saaristossa ja Läntisellä Uudellamaalla. Vaikka hanke päättyy tältä erää, jäämme innolla odotta-maan uusia hankkeita.
Hankkeessa toimimme Ruotsin kansalli-sen käsityönä valmistetun ruoan keskuksen, Eldrimnerin, kehittämän määritelmän mu-kaisesti (www.eldrimner.com ): ”Pienimuo-toinen ’mathantverk’ luo ainutlaatuisia tuot-teita, joiden maku, laatu ja identiteetti ovat jotain sellaista, mitä teollisuudessa ei pystytä
saamaan aikaan. Se on varoen tapahtuvaa ja-lostusta pääosin paikallisista raaka-aineista, pienimuotoisena ja usein maatilalla. Tu-loksena on terveellisiä tuotteita ilman tar-peettomia lisäaineita, ja tuotteiden alkupe-rä pystytään jäljittämään. Pienimuotoiselle ’mathantverkille’ on tunnusomaista luon-nollisten prosessien hyödyntäminen niin, että ihminen ja käsi ovat läsnä koko tuotan-toketjussa. Pienimuotoinen ´mathantverk´ tuo ja kehittää perinteisiä tuotteita nykypäi-vän kuluttajan ulottuville”.
Hanke toteutettiin yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian, CLL:n (Elinikäisen oppimisen keskus) ja Bra mat i Västnyland- hankkeen sekä Kemiösaaren kanssa.
The interesting and successful project was started by two industries: berry, fruit and vegetable processing, and baking and was arranged in Åboland and Western Uusi-maaa has now been completed. Although the project for the time being has now end-ed, we look forward to new projects.
“Small-scale artisan food creates unique good-tasting products with quality and identity that be developed by industry. It is a gentle processing of mainly local produce, small scale and often connected directly to
the farm. This produces healthy products that can be traced to their origins, with-out unnecessary additives. The hallmark of small-scale artisan food is to work with handmade, natural processes throughout the production chain. Small-scale artisan food highlights and develop traditional products for the consumer of today” (El-drimner, www.eldrimner.com).
Training was conducted in collaboration with the Novia University of Applied Sciences, CLL (Centre for Lifelong Learning at Åbo Akademi University), Project Good Food in Western Uusimaa and Munici-pality of Kimitoön.
36 37
44 45 46
47 48
36 37
38 39
Mustion Linna Svartå Slott Hotelli Ravintola Kokous Museo
Best restaurant on the countryside in Finland!*
Table reservations: 019-36231 / [email protected]
www.mustionlinna.fi
*Maku.fi customer feedback
52
53
54
49
50
51
38 39
40 41
N 5
9° 5
9,26
7’
E 23
° 35
,981
’ 60
55
56
57
58 59
Hyvää Oikeuden-Oikeeeeeuddddeennmukaista
yyyyyyyyyPuhdasta
40 41
42 4342 43
Under våren kommer Årets Västnyländ-ska maträtt och produkt 2014 att lanseras för första gången och avsikten är att årligen kunna välja en maträtt med västnyländsk anknytning och årligen lansera årets västny-ländska produkt. Första gången skedde det på Vårmarknaden i Fiskars 2014. I Sverige har det Svenska Kocklandslaget i samar-bete med olika organisationer tagit fram ett koncept för få fram nya produkter med goda smaker. Konceptet Food Scout intro-ducerades i Ekenäs, Finland av grundaren Evert Bränd i samarbete med Finlands Kocklandslag och projektet Bra mat i Väst-nyland (YH Novia). Konceptet går ut på att utvärdera företagares livsmedelsprodukter. 12 synnerligen engagerade företagare deltog i det första tillfället och fick sina produkter utvärderade. Produkterna kan distribueras till bl.a. HoReCa (Hotell, Restaurang och Catering) kedjan.
Distributionen av närmat är en alltid lika viktig och aktuell fråga. Ett nytt kon-cept introducerades i början av mars månad i Ekenäs till konsumenter och producenter vilket kommer från Frankrike och många var intresserade. Konceptet går ut på att konsument och producent kan göra upp ett leveransavtal för en viss tid (1 månad-12 månader). Konsumenten får t.ex. sin be-ställda grönsakslåda en viss dag på en be-stämd plats och tid varje vecka så länge av-
talet gäller. Även inköpare, producenter och övriga aktörer dryftar distributionen och på en s.k. minimässa diskuteras logistikfrågan där grossister från andra regioner berättar om sina erfarenheter av motsvarande verk-samhet.
Projektet Västankvarn – en västnyländsk matkälla (2013-2015, YH Novia) som sam-arbetar med Bra mat i Västnyland, jobbar med att starta en demonstrationsodling på Västankvarn i Ingå. På demonstrationsfäl-tet planterades försommaren 2013 olika bärbuskar av vilka en liten skörd förväntas inkommande säsong. I planen för fältet finns också en anläggning av olika mark-bäddar där bland annat musselskal och bio-kol ingår som jordförbättring. Projektet arbetar även med kringtjänster som behövs för utvecklandet av regionens yrkesmässiga trädgårdsodling, det finns utrymme nämli-gen för fler grönsaks-, frukt- och bärodlare i Västnyland.
Allt arbete görs för att skapa goda för-utsättningar för Västnyland att utvecklas till en stark gastronomisk region. I bakgrunden för det långsiktiga arbetet finns ett omfat-tande nätverk med många engagerade ak-törer inom livsmedelssektorn som tror på Västnyland som gastronomisk region. Nya aktörer är hjärtligt välkomna med – alla kan dra sitt strå till stacken på sitt sätt.
Mera
från Västnyland
44 4544 45
Vuoden Länsiuusmaalainen ruokalaji ja tuote 2014 julkistetaan ensimmäistä ker-taa tänä keväänä ja tarkoitus on joka vuosi valita ruokalaji, jolla on länsiuusmaalainen ulottuvuus ja myös esitellä vuoden länsi-uusmaalainen tuote. Tämä tapahtui ensim-mäisen kerran Fiskarsin kevätmarkkinoilla 2014. Ruotsissa maan kokkimaajoukkue on yhteistyössä eri järjestöjen kanssa kehit-tänyt toimintamallin uusien maukkaiden tuotteiden löytämiseksi. Food Scout kon-septin luonut Evert Bränd esitteli käsitteen Suomessa Tammisaaressa yhdessä Suomen Kokkimaajoukkueen ja Bra mat i Västny-land-hankkeen (YH Novia) kanssa. Kon-septi perustuu yrittäjien elintarviketuottei-den arviointiin. Ensimmäiseen tilaisuuteen osallistui 12 erittäin sitoutunutta yrittäjää, jotka saivat tuotteensa arvioitua. Tuotteet voidaan toimittaa mm. HoReCa (Hotelli, Ravintola ja Catering) ketjulle.
Lähiruoan jakelu on aina yhtä tärkeä ja ajankohtainen kysymys. Tammisaaressa ku-luttajille ja tuottajille esiteltiin maaliskuun alussa uusi Ranskasta peräisin oleva toimin-tamalli, joka herätti kiinnostusta. Toiminta-malli perustuu siihen, että kuluttaja ja tuot-taja voivat solmia toimitussopimuksen tie-tyksi ajaksi (1 kuukaudesta 12 kuukauteen). Tällöin kuluttaja saa esim. tilaamansa vi-hanneslaatikon tiettynä päivänä ja sovittuna aikana sovittuun paikkaan kerran viikosssa
niin kauan kun sopimus on voimassa. Myös ostajat, tuottajat ja muut toimijat pohtivat jakelua. Logistiikkakysymystä käsitellään ns. minimessuilla, joilla tukkukauppiaat muilta alueilta kertovat omista kokemuksis-taan vastaavasta toiminnasta.
Västankvarn – en västnyländsk matkälla -hanke (2013-2015, YH Novia), joka toimii yhdessä Bra mat i Västnyland -hankkeen kanssa, pyrkii käynnistämään esittelyviljel-män Västankvarnissa Inkoossa. Esittely-alalle istutettiin alkukesästä 2013 erilaisia marjapensaita, joiden odotetaan antavan pienen sadon tulevalla kasvukaudella. Vi-jelyaluesuunnitelmassa on myös erilaisis-ta maasuodattimista koostuva laitos, jossa maanparannuksessa käytetään muun muassa simpukankuoria ja biohiiltä. Hankkeeseen liittyy myös oheispalveluja, jotka ovat tar-peen alueen ammattimaisen puutarhanvilje-lyn kehittämiseksi, Länsi-Uudellamaalla on nimittäin tilaa uusille vihannes-, hedelmän- ja marjanviljelijöille.
Kaikki työ tähtää siihen, että Länsi-Uu-dellemaalle voidaan luoda hyvät edellytykset kehittyä vahvaksi gastronomiseksi alueeksi. Pitkäjänteisen työn taustalla on kattava ver-kosto, johon kuuluu useita sitoutuneita elin-tarvikealan toimijoita, jotka uskovat Länsi-Uusimaahan gastronomisena alueena. Uu-det toimijat ovat sydämellisesti tervetulleita - kaikki voivat kantaa kortensa kekoon.
Lisää
Länsi-Uudeltamaalta
46 47
63
65
64
66
61
62
46 47
48 49
Mikael och mjölkkon Bellis, VöråSvenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.
Välj inhemskt!Vi har rejäl och säker mat.
www.slc.fi
Makuja läheltä sinuaSmaker nära dig
Makuja
läheltä sinua
Smaker nära di
g
www.varuboden-osla.fi
Tarjoamme laadukkaan ja kasvavan valikoiman lähiruokaa, pääosin paikallisilta ja oman osuuskappamme
toimialueen tuottajilta. – Tervetuloa tutustumaan!
Vi erbjuder ett högklassigt och ett växande utbud av närmat främst från våra lokala producenter och från producenter från vårt egna handelslags verksamhetsområde. – Välkommen och bekanta dig!
67 68
69
48 49
50 5150
Söknu! www.raseborg.fi/bobra
www.raasepori.fi/asuhyvin
Raseborg
för dig!
Raasepori
omaksi!
Arbeta, bo och bygg
i trivsam tvåspråkig miljö
Työskentele, asu ja rakenna
viihtyisässä kaksikielisessä
ympäristössä
Slow Food är en ideell, eko-gastrono-misk organisation, som upprätthålls av sina medlemmar.
Slow Foodrörelsen grundades år 1989 som motvikt till snabbmaten och den snab-ba livsstilen, förlusten av lokala mattradi-tioner och mänskors minskande intresse för maten de äter, var den kommer ifrån, hur den smakar och hur våra val av mat påverkar resten av världen. Slow Food kombinerar nöje med ansvar och gör dem oskiljaktiga. Idag har vi mer än 100 000 medlemmar i 132 länder.
Vårt uppdrag: Slow Food arbetar för att bevara den biologiska mångfalden i vår mat-
försörjning, sprida smakfostran och sam-manföra producenter av högklassiga matva-ror med samproducenter, genom att arrang-era evenemang och ta initiativ. Slow Food är god, ren och rättvis mat. Vi vill att maten vi äter skall smaka gott, produceras rent så att miljön, djurens välbefinnande och vår hälsa inte skadas och att matproducenterna skall få en rättvis ersättning för sitt arbete.
Vi ser oss själva som medproducenter, inte som konsumenter. Genom att vi har kunskap om hur den mat vi äter produceras och genom att aktivt understöda dem som producerar den, blir vi en del av och en part-ner i produktionsprocessen.
Slow Food is a non-profit, eco-gastro-nomic member-supported organization that was founded in 1989 to counteract fast food and fast life, the disappearance of local food traditions and people’s dwindling interest in the food they eat, where it comes from, how it tastes and how our food choices affect the rest of the world.To do that, Slow Food brings together pleasure and responsibility, and makes them inseparable. Today, we have over 100,000 members in 132 countries.
Our mission: Slow Food works to defend biodiversity in our food supply, spread taste education and connect producers of excel-
Slow Food on ei-kaupallinen jäseniensä yl-läpitämä eko-gastronominen liike. Kansain-välinen Slow Food-liike perustettiin vuonna 1989 vastapainona pikaruoalle, kiireiselle elämäntyylille ja paikallisten ruokatapojen katoamiselle. Lisäksi perustaminen oli vasta-painoa ihmisten vähentyneelle kiinnostuksel-le syömäänsä ruokaa kohtaan ja vähentyneelle kiinnostukselle sitä kohtaan, mistä ruoka on peräisin, miltä ruoka maistuu tai miten ruo-kavalintamme vaikuttavat muihin maailmassa. Slow Food-liike yhdistää nautinnon ja vastuun ja tekee niistä erottamattomat. Tällä hetkellä jäseniä on yli 100 000 kaikkiaan 132 maassa.
Toiminta-ajatuksemme: Slow Food edi-stää biologisen monimuotoisuuden säilymi-
stä ruokahuollossamme, levittää makukas-vatusta ja kokoaa yhteen korkealuokkaisten ruokatuotteiden tuottajia sekä yhteistyöta-hoja järjestämällä tapahtumia ja laatimalla aloitteita. Slow Food tarkoittaa hyvää, puh-dasta ja reilua ruokaa. Uskomme, että ruoan, jota syömme, tulee maistua hyvältä, tulee olla tuotettua siten, että ympäristö, eläinten hyvinvointi ja terveytemme ei vahingoitu, ja että ruoantuottajien tulee saada oikeuden-mukainen korvaus työstään.
Pidämme itseämme yhteistyökumppa-nina, emmekä kuluttajina. Koska meillä on tietoa siitä, miten syömämme ruoka tuote-taan, ja koska aktiivisesti tuemme ruoantu-ottajia, olemme yksi lenkki tuotantoketjussa.
lent foods with co-producers through events and initiatives. Slow Food is good, clean and fair food. We believe that the food we eat should taste good; that it should be pro-duced in a clean way that does not harm the environment, animal welfare or our health; and that food producers should receive fair compensation for their work.
We consider ourselves co-producers, not consumers, because by being informed about how our food is produced and actively supporting those who produce it, we be-come a part of and a partner in the produc-tion process.
Gott
Rättvist
Hyvää
Oikeuden-Oikeeuddeenmukaista
Puhdasta
nspppppppppppppppppp ororrorororrrrror cepppppppppppel a
n........
logggggggggggggggggg
51
52
52 53
56 5756 57
Tämä muistilista on laadittu kesäkano-jen hankkimista harkitseville. Kanojen lu-kumäärällä ei ole väliä, niitä voi olla kaksi tai kaksikymmentä: kanojen pitoon liittyviä vaatimuksia on aina noudatettava. Vaati-musten tavoitteena on turvata kanojen hy-vinvointi ja varmistaa, etteivät kanat aiheuta tautivaaraa ihmisille tai toisille kanoille.
Omistaja on aina vastuussa kanojensa terveydestä ja hyvinvoinnista. Tämä vastuu on omistajalla koko ajan eläimen hankin-nasta sen lopettamiseen tai kuolemaan asti. Lue siis muistilista tarkasti!
1. Rekisteröidy kanojen pitäjäksi kuntasi maaseutuelinkeinoviran- omaiselle
2. Lisäksi kaava-alueella ota yhteyttä kun-tasi terveydensuojeluviranomaiseen
3. Seuraa kanojen ulkona pitoon liittyviä määräyksiä
4. Tutustu kanoja koskeviin eläinsuojelu-säädöksiin
5. Kanoja ulkomailta? Muista tuontivaati-mukset!
6. Huolehdi salmonellan sekä muiden tautien vastustamisesta
7. Lääkinnällisen hoidon ja kuolleiden eläinten lukumäärän kirjanpito kuntoon
8. Tutustu kanojen teurastus- ja lopetus-ohjeisiin
9. Selvitä, miten kuolleen tai lopetetun kanan voi hävittää
Lue lisää:http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/usein+kysyttya/kesakanat/
Muistilista
KESÄKANOJENpitäjälle
Asemakaavoitetulla tai tiheästi rakennetulla alueella sinun on käännyttävä oman kuntasi terveydensuojeluviranomaisen puoleen.
60 6160 61
Den här minneslistan är avsedd för dig som överväger att skaffa sommarhönor. Det är ingen skillnad om du har två eller tjugo hönor: kraven som gäller hönshållning mås-te ändå alltid följas. Syftet med kraven är att se till att hönorna har det bra och att de inte utgör en sjukdomsrisk för människor eller andra hönor.
Ägaren är alltid ansvarig för hönornas hälsa och välbefinnande. Detta ansvar vilar på ägaren hela tiden från det att djuret skaf-fats tills djuret avlivas eller dör. Läs därför noggrant igenom minneslistan!
1. Registrera dig som hönsdjurhållare hos landsbygdsnäringsmyndigheten i din kommun
2. På ett planområde ska du kontakta landsbygdssekreteraren i din kommun
3. Följ bestämmelserna om hållandet av höns utomhus
4. Bekanta dig med djurskyddsbestämmel-serna som gäller höns
5. Hönor från utlandet? Kom ihåg import-kraven!
6. Se till att du bekämpar salmonella och andra sjukdomar
7. Håll bokföringen över medicinsk behand ling och antalet döda djur i skick
8. Bekanta dig med anvisningarna om slakt och avlivning av hönor
9. Ta reda på hur en död eller avlivad höna får bortskaffas
Närmare information: (http://www.evira.fi/portal/se/djur/djurskydd+och+djurhallning/djurskydd+pa+djurhallningsplatsen/pro-duktionsdjur/varphons/minneslista+for+dig+som+haller+sommarhonor
Minneslista för dig som håller
SOMMARHÖNOR
På ett detaljplanerat eller tätt bebyggt område ska du också kontakta hälsoskydds-myndigheten i din kommun.
Projektägare
YRKESHÖGSKOLAN NOVIA
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
Sällvik gård/Sällvikin kartano Havsgårdar Mörby gård Hinders Bovik luomutila Viltgården Kosken kartano/Koskis gård Ekenäs Rökeri West Chark Rilax gård Kila gård Kiven säästöpossu Nyby gård Pargas Gård Magnus Lignell Ove och Anders Lindqvist På Kroken – Ekström Seafood Fisk Four Seasons Fish Lagmans Hultan tila/Hulta gård Bålaby gård Jussin Porkkana/Jussis Morot Guy Ranta Torrbacka trädgård Holmqvists trädgård Stenkulla, Lars och Viola Forsstedt Ingrid Träskman Vassböle Lin Ab Linnan marjatila Ekenäs äppelmusteri/Tammisaaren tuoremehuasema Brödtorp trädgård Grönbacka trädgård Villa Solgård Tittis korgar Eriksgård
Sommartorg KesätoriSummer market sales
Kött & mjölkLiha & maitoMeat & milk
1
FiskKalaFish
1
Grönsaker & potatisVihannekset & perunatVegetables & potatoes
1
Frukt & bärHedelmät & marjatFruits & berries
1
HonungHunajaHoney
1
Bageri & spannmålLeipomot & viljatBakeries & grains
1
Bryggeri PanimoBrewery
1
Café, restaurang & cateringKahvilat, ravintolat ja pitopalvelutCafés, restaurants and catering
1
ButikKaupatGrocery stores
1
Torg året runtYmpärivuotinen toriYear-round market sales
SäsongsverksamhetKausitoimintaSeasonal activities
Direktförsäljning Suoramyynti Direct sales
Självplock Itsepoiminta Pick-your-own
Ekologisk produktionLuomutuotantoEcologically produced
Biodynamisk production Biodynaaminen tuotantoBiodynamically produced
FårLammasSheep
GrisSikaPork
NötNautaBeef
MjölkprodukterMaitotuotteetDairy products
GrönsakerVihanneksetVegetables
SpannmålViljatuotteetFlour & Grains
Torgförsäljning Torimyynti Market sales
PotatisPerunaPotatoes
ÄggKananmunaEggs
BärMarjatBerries
FruktHedelmätFruits
BageriprodukterLeipomotuotteetBakery products
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
52
53
Närmatskarta Lähiruokakartta Local Food Map
Tyris Porkkalan marja & vihannes Svartå kvarn/Mustion mylly Oy Emil Halme Ab Backers Nya Wi-Box Bageri Södergård Nummitarha BistromatHotel Sea FrontSalladscafé PapayaRestaurant OrigoCafé AntiqueWi-Box Konditori-CaféSvartå Slott-Mustion LinnaSlottsknektens stugaHerrgårdsGlass Rådhuset Bistro & BarVoffeli & KaffeliSjundbyn jäätelö - Sjundby glass Restaurant KWKoivulan KartanoDönsby Bed & BreakfastTorparrianMalmbackaRekolan Panimo Frimans diversehandelSecret GardenMelles hälsoshopRuukkikylän herkut, Härkätalli-OxstalletPippurikulma - PepparhörnetOsla VarubodenM-JanneMaatilapuoti-GårdsbodenWesterby Gård
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
Glass JäätelöIce cream
FiskprodukterKalatuotteetFish products
Viltkött Riistaliha Game meat
ÖlOlutBeer
64 6564 65
6
8
31
22
19
4
30
2
20
13
11
63
7
4838
9
41
165
70766
1858
50
51
59
29
6527
36
10
35
25
40
23
62
1415
32
33
37
39
1
3
344 45
47
17
44
64
49 54
6846
53
Trollshovda
Sommarö
Sandnäsudd Barösund
Prästkulla
12
21
326
24
28
69
42
43
52 856
57
60
63 4861
NJUT AV DELIKATESSER I VÅR MYSIGA MILJÖFIRA SKÖN SEMESTER PÅ LANDET
HETKI HERKUTTELUA KOTOISESSA RAUHASSALOMA LUONNON KESKELLÄ
70
