Soveli-lehti 1/2014

SOVELIsoveltavan liikunnan asiantuntija 1 . 2014

Mikaela Railo nauttii taas treenaamisesta

POIMI JULISTE

SoveLI 2014

Soveli-lehtiISSN-L 1795-2255ISSN 1795-2255 (painettu)ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

Päätoimittaja ja ulkoasuHeidi Hölsömäki

Painopaikka Katajamäki Print & Media, Tampere

ToimitusneuvostoMargit Eerola, Suomen Diabetes-liitto ry, projektisuunnittelijaTerhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Heidi Hölsömäki, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Ilkka Rautiainen, Mielenterveys-yhdistys Kello ry, puheenjohtajaAnne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtajaMari Vehmanen, vapaa toimittaja Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä:issuu.com/soveliSovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti Lehti ilmestyy seuraavan kerran marraskuussa 2014.

Lehden aineistot ja tilauksetSoveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs33100 Tampere [email protected]. 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Kannen kuva Eeva Anundi

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija

▹ Uutispätkät 4, 5, 21▹ Lainasanat 26▹ Tutkittua 27▹ Koulutukset 5, 40

vakiot

Sisältö 1 • 2014

Liikunta&motivaatio

Mari Vehmanen16 Motivaation lähteillä16 Eila Niinimäki: Mukava ryhmä saa liikkeelle18 Pauli Marin: Hyvä olo houkuttaa19 Juhana Pitkonen: Onnistumisen kokemukset innostavat20 Anette Palssa: Hyvät kysymykset auttavat liikkeelle Virpi Pennanen 22 Ikä&motivaatio – Mikä liikuttaa Railia? henkilöMari Vehmanen12 Mikaela ylittää esteet välineitä kehittämiseenHeidi Hölsömäki 9 Apua oppimiseen ja koulujen työrauhaan

Saku Rikala33 Seitsemän kuntaa kehittämisen polulla

liikuntapolitiikkaaMinna Paajanen6 Arviointia laajennetaan kaikkiin ministeriöihin

Heidi Hölsömäki11 SoveLi palkitsi soveltavan liikunnan toimijoita

Maarit Varjonen-Toivonen28 Pirkanmaa käynnisti alueellisen yhteistyön

liite▹ Irrota

keskiaukeamalta juliste SoveLin toiminnasta 2014

Eila Niinimäki mursi keväällä olkapäänsä. Se ei liikuntamyönteistä naista hidasta, päinvastoin, liikunta auttaa käden kuntouttamisessa. Motivaatioteema s. 16–25.

Min

na H

iiron

en

Sampo Lavikka (oik.) osallistui SoveLin ja Epilepsialiiton liikuntakoulutukseen.

Jann

e Ru

otsa

lain

en

Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 1/2014

Liikuntakulttuuri, työelämä sekä koko yhteiskuntamme on monien suurten muutosten keskellä, sillä globalisaa-

tio, hyvinvointivaltion rahoitusongelmat, teknologian kehit-tyminen, työkulttuurin muutos ja työvoiman rakennemuu-tos haastavat meitä. On selvää, että tulevien vuosien aikana liikuntakulttuurimme tulee muuttumaan voimakkaasti. Nyt tarvitaan aktiivista, ennakoivaa ja osallistavaa muutosjohta-juutta, sillä liikuntajärjestökentän näkökulmasta merkittä-vimmät muutokset ovat käynnissä.

Liikuntalain uudistuksella tulee olemaan huomattava ja kauaskantoinen vaikutus liikuntakulttuurimme kehittymi-seen. Sen lisäksi valtionhallinnon liikunnan arviointijärjes-telmän kehittämisellä tulee olemaan vähintäänkin yhtä mer-kittävä rooli. Keskeistä on: 1) miten järjestöjen toimintaa ja tuloksellisuutta tullaan jatkossa arvioimaan ja 2) miten on-nistutaan luomaan liikuntajärjestökentälle validit vaikutus-ten ja vaikuttavuuden arvioinnin mittarit?

Muutosjohtajuutta tarvitaan myös liikuntakulttuurim-me polarisoitumisessa, jossa liikunta- ja urheilujärjestökent-tä hakee muotoaan. Yhteinen liikunnan ja urheilun visio on olemassa, mutta toimintatapoja yhteiselle tekemiselle vielä etsitään.

Entä mitä tapahtuu soveltavan liikunnan kentällä? Me olemme aktiivisesti muutoksessa mukana, ennakoiden, toi-mien ja osallistaen jäsenkenttäämme. Olemme käynnistä-neet strategiamme mukaisesti soveltavan liikunnan toimen-pideohjelman työstämisen. Sen kautta tavoittelemme toi-minnan kustannustehokkuutta ja luomme yhteisiä arvioin-timenetelmiä vaikuttavuuden arvioinnin välineeksi.

On äärimmäisen tärkeää, että muistamme näiden kaikki-en muutoksen keskellä vaalia sekä vapaaehtoistyöntekijöi-den, vertaistoimijoiden, kollegoiden että työyhteisöjemme jaksamista.

Olemme Teitä varten ja valmiita muutokseen! x

PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja Anne Taulu

Nyt tarvitaan muutosjohtajuutta!Liikuntalain uudistuksella tulee olemaan

huomattava ja kauaskantoinen vaikutus liikunta-kulttuurimme kehittymiseen.”

”

PS Erityisliikunnan päivät kutsuvat

Tule 8. Erityisliikunnan päiville Jyväskylään 26.–27.8. vai-kuttamaan, verkostoitumaan, kouluttautumaan ja teke-

mään soveltavan liikunnan toimenpideohjelmaa! Jyväsky-län Agorassa pidettävillä päivillä on tarjolla laaja kattaus so-veltavasta liikunnasta.

Luennoimassa on mittava joukko alan asiantuntijoita. Lu-entojen lisäksi on mahdollisuus valita kahdeksasta teemase-minaarista kaksi ja kolmesta työpajasta yksi. SoveLi on jär-jestämässä teemaseminaaria Öljyä liikuntapalveluketjuun – kuntoutuksesta liikuntaan. x

Tutustu ohjelmaan: www.erityisliikunta.fi�


UUTIS

PÄTKÄT

KOO

NN

EET

Hei

di H

ölsö

mäk

i ja

Anne

Tau

lu Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luo-vutti 18. maaliskuuta esityksensä liikunta-

lain uudistamiseksi kulttuuri- ja urheiluministe-rille. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuo-den 2015 alusta. Lain tarkoituksena on parantaa valtion eri hallinnonalojen yhteistyötä sekä kun-nan eri toimialojen yhteistyötä liikunnan edistä-misessä. Sen keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikun-taa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysis-tä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehi-tystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä huippu-urheilua samoin kuin liikunnan ja huip-pu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita.

– Liikuntalain uudistusta on valmisteltu huo-lellisesti ja olemme iloisia siitä, että myös SoveLia on kuultu asiantuntijana liikuntalain uudistuk-sessa. Liikuntalakiesityksessä on nostettu vahvas-ti esille terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikun-ta sekä liikunnan yhdenvertaisuden edistäminen,

SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu toteaa. Esityksessä opetus- ja kulttuuriministeriön teh-

tävänä on vastata maan liikuntapolitiikan yleises-tä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämises-tä sekä liikunnan edellytysten luomisesta valtion-hallinnossa. Valtion liikuntaneuvoston tehtävissä painottuu valtionhallinnon liikunnan toimenpi-teiden arviointi. Kunnan tehtävänä on luoda edel-lytyksiä paikallistasolla järjestämällä liikuntapal-veluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää lii-kuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tuke-malla kansalais- ja seuratoimintaa, rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä kehittämäl-lä kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Muu-tos vahvistaisi liikunnan peruspalveluluonnetta.

Lakiuudistus tukee järjestöjen valtionavustus-ten uudelleenarviointia. Valtionavustuksen piiriin hyväksymistä ja valtionavustuksen saamisen pe-rusteita uudistetaan tänä vuonna. xLähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Esitys liikuntalaista korostaa yhdenvertaisuutta ja yhteistyötä

SoveLin soveltavan liikunnan toimenpideohjel-man työstö on lähtenyt vuonna 2014 määrätie-

toisesti liikkeelle. SoveLin hallitus on työstänyt suuntaviivat toimenpideohjelmalle. Työstöä on jatkettu pienryhmissä kolmessa alueellisessa ke-hittämistyöryhmätapaamisessa Tampereella, Tu-russa ja Helsingissä.

Työstö etenee tänä vuonna siten, että loppuke-vään ja syksyn aikana syvennytään yhteisten ar-

vi-ointimittareiden valintaan. Voit osallistua työs-töön Soveltavan liikunnan seutufoorumissa 27.5. sekä VIII Erityisliikunnan päivillä 27.8. Tervetu-loa mukaan luomaan yhteistä arviointityön pe-rustaa. x

Lisätietoa: [email protected] (toimenpideohjelma ja arvioinnin kehittäminen), [email protected] (kehittämistyöryhmät)

Soveltavan liikunnan toimenpideohjelmalla edetään kohti yhteistä arviointiperustaa

Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö Satu Turhala (vas.) ja Aivoliiton järjestösuunnittelija Veijo Kivistö kirjoittivat ajatuksiaan kehittämistyöryhmässä Helsingissä maaliskuussa. Myös SoveLin koulutus-projektista Reumaliiton liikuntasuunnittelijaksi palannut Tinja Saarela (oik.) osallistui työskentelyyn.

Kuva

t Virp

i Pen

nane

n


SoveLin koulutustarjonta laajenee – koulutukset kannattaa tilata ajoissa

Jann

e Ru

otsa

lain

en

SoveLin koulutuksista vastaava Virpi Pennanen (oik.) keskusteli Epilepsialiiton tilauskoulutuksessa eri puolilta Suomea saapuneiden osallistujien kanssa.

SoveLin kolmevuotinen koulutta-javerkostohanke päättyi vuonna

2013. Sen aikana toteutettiin 33 kou-lutusta, joihin osallistui 550 henki-löä. Kouluttajaverkosto jatkaa toimin-taansa osana SoveLin perustoimintaa.

Koulutuksia järjestetään tilauskou-lutuksina ja valikoimassa on runsaas-ti käytännönläheistä ja innostavaa koulutusta. Uutena koulutuksena on tarjolla Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja -koulutus, joka toimii kump-panuuden ja yhteistyön starttikurssi-na kunnan liikuntapalveluiden, mui-den hallintokuntien sekä yhdistysten

välillä tai jäsenjärjestöjen ja paikallis-yhdistysten välillä.

Lisää laatua liikuntaan -koulutus rakentuu tilaajan tarpeita vastaavak-si paikalliseksi kehittämistyökaluksi kuntaan tai jäsenjärjestöön.

Tilattavissa on myös soveltavan lii-kunnan asiantuntija- ja konsultaatio-palveluita, jotka palvelevat hyvin so-veltavan liikunnan kehittämistyötä.Nyt on oikea aika varata koulutukset syksylle 2014 ja vuodelle 2015. x

Lisätiedot:www.soveli.fi/koulutus

SoveLi on koonnut 18 jäsenjärjestöl-tään tiiviit esitykset niiden liikunta-

toiminnasta. Kaksiosaisesta diaesityk-sestä saa käytännönläheisen kuvan val-takunnallisten kansanterveys-ja vam-maisjärjestöjen liikuntatoiminnasta. Järjestöt toteuttavat muiden muassa terveysliikunnan hankkeita, koulutta-vat ja tukevat omien paikallisyhdistys-tensä liikuntatoimintaa, julkaisevat op-paita sekä vaikuttavat liikunnan yhden-vertaisten edellytysten parantamiseen ja väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liikunnan keinoin. x

Kaksiosainen esitys ladattavissa: www.soveli.fi/jasenjarjestot

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntatoimintaa 2014

Järjestöt toteuttavat soveltavaa liikuntaa monin tavoin. Kuva on Suomen MS-liiton purjehduskurssilta.

Munuais- ja maksaliitto SoveLin jäseneksiSoveLin hallitus hyväksyi 19.2. Munu-ais- ja maksaliitto ry:n SoveLin jäsenek-si. Munuais- ja maksaliitolla on 20 jä-senyhdistystä, ja niissä on noin 6 000 jäsentä. Liiton tavoitteena on luoda ver-kosto liikuntavastaavista, jotka jatkos-sa toimivat ryhmien vetäjinä ja yhte-yshenkilöinä. Liitossa vietetään liikun-nan ja kuntoutuksen teemavuotta 2014. Liitto on myös Suomen Vammaisurhei-lu ja -liikunta VAU ry:n jäsen. x

Keskustelutilaisuus liikuntalain uudistuksesta 23.4. Helsingissä

�

�Ka

ri H

eikk

ilä

SoveLi järjestää jäsenistölleen 23.4. klo 10 keskustelutilaisuuden lii-

kuntalain uudistuksesta Valo-talolla Helsingissä. Tilaisuutta alustaa ope-tus-ja kulttuuriministeriön ylitarkas-taja Heidi Sulander, joka on toiminut liikuntalakityöryhmän sihteerinä.

Tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla tarkemmin, miten liikuntalain uudistus vaikuttaa kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimin-

nan rahoitukseen tulevaisuudessa.Liikuntalakiuudistukseen vaikut-

taminen ja soveltavan liikunnan ase-man turvaaminen ovat SoveLin tä-män vuoden strategisia päätehtäviä.Tule kuulemaan ajankohtaisimmat tiedot sekä keskustelemaan liikunta-lain uudistuksen etenemisestä! x

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: [email protected]


SPA

RRAAJA

TEKS

TI H

eidi

Höl

söm

äki

Ongelmana toiminnan kehittämisessä ja avustusten kohdentamisessa on, ettei ole systemaattista seurantatietoa siitä, mitä avustuksilla saadaan aikaiseksi ja miten eri lajien toiminta kehittyy.– Minna Paajanen

Heiid Hölsömäki”

Arviointia laajennetaan kaikkiin ministeriöihin– Liikkumattomuuden vähentämiseen tarvitaan kaikkia hallinnonaloja, valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen sanoo. Tänä vuonna arvioidaan liikunnan edistämistä ensi kertaa kaikkien ministeriöiden näkökulmista.

Minna Paajanen on työskennellyt vuo-desta 2011 alkaen valtion liikuntaneu-voston pääsihteerinä. Hänen vastuul-laan on ollut erityisesti liikunnan tie-dolla johtamisen kehittäminen ja lii-kuntapolitiikan arviointi.

– Arviointityö on osoittanut, että lii-kuntapolitiikan tulosten mittaami-nen on vasta alkumetreillä. Lisäksi tä-hän asti on mitattu vain liikuntayksi-kön toiminnan tuloksia – ei koko val-tionhallinnon toimenpiteitä, kuten jo nykyinen liikuntalaki edellyttää, Paaja-nen sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vastuulla on sovittaa yhteen eri ministeriöiden liikuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Valtion liikuntaneuvos-to arvioi tämän tehtävän onnistumista.

Viime vuosina aloitettu arviointityö on keskittynyt lähinnä OKM:n liikun-tayksikön 150 miljoonan euron budje-tilla aikaansaadun toiminnan arvioi-miseen. Paajasen mukaan arviointia

on haitannut valtakunnallisen liikun-tatiedon vähäisyys. Saatavilla olevat tie-dot eivät useinkaan kuvaa liikuntapoli-tiikan aikaansannoksia, vaan koko yh-teiskunnan muutosta vähäisen fyysi-sen aktiivisuuden suuntaan (ks. kuvio).

– Esimerkiksi terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä, varusmies-ten kuntotestitulokset, saati lasten li-havuus ovat liikuntapolitiikan onnis-tumisen mittaamiseen julmia mitta-reita, sillä taustalla on laaja yhteiskun-nan muutos, jossa fyysinen aktiivisuus on dramaattisesti vähentynyt, Paaja-nen sanoo.

Mitä saatiin 40 lisämiljoonalla? Liikuntaneuvosto julkaisi hiljattain hal-lituskautta 2007–2011 käsittelevän lii-kuntapolitiikan arviointiraportin. Sii-nä tarkastellaan, millaisia tuloksia 40 miljoonaa euroa kasvaneella liikunta-budjetilla on saatu aikaan. Veikkauksen


rahoitus liikunnalle ja urheilulle kasvoi, kun kirjastojen valtionosuudet siirtyi-vät veikkausvaroista valtion budjettiin.

Raportissa arvioidaan määräraho-jen kasvun tuloksia suhteessa liikunta-poliittisiin tavoitteisiin. Tavoitteita oli viisi: 1) väestön hyvinvoinnin, tervey-den ja toimintakyvyn edistäminen 2) liikunnan kansalaistoiminnan vahvis-taminen 3) lasten ja nuorten liikunnan edistäminen 4) huippu-urheilun tuke-minen ja 5) liikunta-alan osaamisen se-kä tiedolla johtamisen vahvistaminen.

40 miljoonan euron lisäyksestä 14 miljoonaa euroa ohjautui kansalais-toimintaan, kuten liikuntajärjestöjen avustuksiin ja seuratukiin. Liikunta-paikkarakentamisen määräraha kasvoi 13 miljoonalla eurolla. Huippu-urhei-lun suorat tuet kasvoivat jopa 150 pro-senttia. Lisäksi hankerahoitus eri tar-koituksiin kasvoi kokonaisuudessaan 60 prosentilla.

– Yleinen havainto vähän kaikkia osa-alueita koskien on se, että avustukset pitäisi saada suoremmin itse toimin-taan. Kasvaneilla määrärahoilla käyn-nistettiin satoja hankkeita, mutta sa-maan aikaan viesti kertoo, että perus-toiminnot seuroissa, kunnissa ja jär-jestöissä ovat osin vaarantuneet, Paaja-nen pohtii.

Arviointi vahvisti päättäjien käsitys-tä siitä, että liikuntapoliittiset toimet

tavoittavat aktiiviliikkujat suhteellisen hyvin, mutta vähän liikkuvien ihmis-ten tavoittamiseksi tarvitaan uusia toi-mintatapoja niin organisoidulta liikun-nalta kuin muiltakin toimijoilta.

Järjestöavustuksiin selkeyttä OKM ja valtion liikuntaneuvosto kehit-tävät parhaillaan järjestöavustusten ar-viointiin mittareita, jotta avustuksia voitaisiin kohdentaa nykyistä tarkem-min. Nykyinen tietopohja liikuntajär-jestöjen toiminnasta on päättäjien nä-kökulmasta heikko.

– Ongelmana toiminnan kehittämi-sessä ja avustusten kohdentamisessa on, ettei ole systemaattista seuranta-tietoa siitä, mitä avustuksilla saadaan aikaiseksi ja miten eri lajien toimin-ta kehittyy. Monilta lajiliitoilta puuttu-vat esimerkiksi perustiedot omista jä-senseuroistaan ja niiden jäsenmääristä, Minna Paajanen kertoo.

Yleisesti tavoitteena on Paajasen mukaan se, että avustuskriteerit ovat selkeät ja kaikki ymmärtävät ne samal-la tavalla. Järjestöt ovat hänen mukaan-sa toivoneet myös itse kriteerien sel-keyttämistä.

– On tärkeää miettiä erittäin tarkas-ti, millaisia tavoitteita asetetaan. Silloin kun on selkeä tavoite, myös arviointi on helpompaa.

Soveltavan liikunnan arviointia on tarkoitus kehittää muiden rinnalla. So-veltavan liikunnan yhtymäpintoja eri hallinnonalojen toimintaan tarkastel-laan kuluvana vuonna konkreettisesti. Pääsihteeri aikoo kutsua mahdollises-ti vielä ennen kesää asiantuntijat ja tie-don tuottajat koolle analysoimaan so-veltavan liikunnan kokonaisuutta mit-tareiden ja tiedon valossa.

– Soveltavan liikunnan eri ulottu-vuuksia tunnen liikuntakentässä riit-tämättömästi, mutta aion perehtyä nii-hin nyt kunnolla. Haluan myös avata soveltavaa liikuntaa uudella tavalla lii-kuntaneuvostolle. Se, että erityisryhmi-en liikunnan jaostossa on alan kovim-pia asiantuntijoita, ei yksin riitä. Olen-naisinta on integroida asiantuntemus osaksi liikuntapolitiikan kehittämistä, Paajanen toteaa.

Arviointiin koko valtionhallinto Valtion liikuntaneuvosto haluaa toimil-laan vahvistaa liikunnan asemaa osana valtakunnallista ja kunnallista päätök-sentekoa. Tarkoitusta palvelee myös lii-kuntapolitiikan arvioinnin laajentami-nen OKM:n liikuntayksiköstä koko val-tionhallintoon. Minna Paajanen näyt-tää taulukkoa, johon hän on koonnut eri ministeriöiden keskeiset väestön liikkumiseen vaikuttavat toimenpiteet. Se toimii arvioinnin pohjana.

– Yritämme asemoida liikunnan edis-tämisen koko yhteiskuntaan. Ei oikeas-taan ole ministeriötä, jota liikunnan edistäminen ei koskisi.

Paajanen uskoo, että kokonaisarvi-oinnin kehittäminen palvelee sovelta-van liikunnan kehittymistä. Ja toisin-päin: soveltavalla liikunnalla voisi olla paljon annettavaa liikuntapolitiikan ke-hittämiseksi.

– Tutkimukset osoittavat, että vähän liikkuvien ihmisten tavoittamiseksi tarvitaan yksilöllisiä ja räätälöityjä toi-menpiteitä. Uskon että soveltavassa lii-kunnassa tämä ajattelutapa voi olla mo-nessa määrin tuttua ja siitä on opitta-vaa laajemminkin.

Näkökulma kuulijan mukaan Liikunnan laaja-alaiset merkitykset ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta liikuntaväen viesti on tavoitta-

Liikuntatoimen onnistumista arvioidaan nykyisin liian yleisillä mittareilla ja puutteellisin tiedoin. Valtion liikuntaneuvosto ja ministeriö kehittävät arviointia niin, että mittarit ja samalla avustuskriteerit tarkentuvat. Kuvio: Minna Paajanen.


nut heikosti muut hallinnonalat. Paa-jasen mielestä liikunta pitääkin avata eri hallinnonalojen edustajille heidän omasta näkövinkkelistään: liikunta on muutakin kuin pallopelejä ja huippu-urheilua.

– Liikunnan kirjo voi vaihdella ha-lonhakkuusta työmatkapyöräilyyn. Tällöin eri ministeriöt löytävät omal-ta tontiltaan helpommin toimia, joilla asiaan vaikuttaa.

Se, että väestö liikkuisi enemmän, edistäisi monessa tapauksessa myös muiden hallinnonalojen tavoitteiden toteutumista.

– Esimerkiksi ympäristöministeri Ville Niinistölle (vihr.) voi korostaa, et-tä edistämällä liikuntaa ehkäistään il-mastonmuutosta ja kestävää kehitystä. Tällaisia yhtymäkohtia pitäisi löytää enemmän, Paajanen sanoo.

STM-yhteistyö pisimmällä

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa opetus- ja kulttuuriministe-riö on tiivistänyt yhteistyötä jo koko 2000-luvun. Konkreettisena esimerk-kinä tästä ovat terveysliikunnan han-keavustukset, joiden avulla soveltavaa liikuntaakin on kehitetty. Viime syksy-nä julkaistu Muutosta liikkeellä -asia-kirja on ministeriöiden viimeisin yh-teisponnistus.

– Sosiaali- ja terveysministeriön li-säksi nyt on korkea aika saada muutkin toimijat mukaan. Esimerkiksi opetus-ministerillä on vastuullaan valtavas-ti toimenpiteitä, joilla vaikuttaa lasten liikkumiseen tai vastaavasti liikkumat-tomuuteen – jopa enemmän kuin kult-tuuri- ja urheiluministerillä.

Lapset ja nuoret ovat paitsi fyysi-sesti läsnä kouluissa ja oppilaitoksis-sa, niin he myös saavat sieltä valmiuk-sia liikkua ja kasvattaa itselleen liikun-nan lukutaitoa.

– Olen iloinen, että sain työskennel-lä edellisen liikuntaneuvoston puheen-johtajan, nykyisen työ- ja elinkeinomi-nisterin Jan Vapaavuoren (kok.) kanssa. Hänellä oli kunnianhimoinen työsken-telyote ja näkemys siitä, että jos muu-tosta koko väestön liikunnan tasossa halutaan, koko valtioneuvosto on saa-tava laajasti mukaan. Nykytilan muut-taminen vaatii erittäin raakaa ja syste-maattista työtä liikunnan puolesta. x

Valtion liikuntaneuvosto▹ OKM:n asiantuntijaelin, jonka

valtioneuvosto asettaa eduskunnan toimikaudeksi muiden muassa erilaiset yhteiskunnalliset ja poliittiset näkemykset huomioiden.

▹ 13 jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen.

▹ Nykyisenä puheenjohtajana toimii kansanedustaja Leena Harkimo (kok).

▹ Arvioi valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia sekä antaa lausuntoja ja ehdotuksia liikunnan kehittämiseksi.

▹ Kolme lakisääteistä jaostoa: liikuntatieteen jaosto, liikuntapolitiikan jaosto ja erityisryhmien liikunnan jaosto.

Valtion liikuntaneuvoston kotisivut: www.liikuntaneuvosto.fi

Minna Paajanen, 35▹ Syntynyt Mikkelissä, asuu nykyisin Helsingissä.▹ Opiskeli Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa

ja liikuntahallintoa, valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi 2005.

▹ Tuli 2006 työelämävalmennukseen opetus- ja kulttuuri-ministeriöön, jossa työskennellyt liikuntaneuvoston tiedejaoston suunnittelijana 2007–2011.

▹ Valittiin 2011 valtion liikuntaneuvoston pääsihteeriksi (sit.).▹ Harrastaa jalkapalloa.

Tiedostamme arvioinnin haastavuuden, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle. Uskallan toivoa, että arviointi tuo fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät ja toimenpiteet kaikkien näkyville.”

”

Minna Paajanen harrastaa jalkapalloa meriitteinään Palloliiton Helsingin piirin harrastajamestaruus kahdesti joukkueinaan AC FC United ja FC Käsipeli.

Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella 2007–2011 on luettavissa liikuntaneuvoston kotisivuilla.

Min

na P

aaja

sen

kotia

lbum

i

�


Innostun liikkumaan -hankkeessa kan-nustetaan kouluja lisäämään lasten lii-kunnallista aktiivisuutta, tukemaan lapsia motoriikan oppimisvaikeuksis-sa ja lisäämään koululaisten hyvinvoin-tia. Tarvetta on, jos lasten fyysistä ak-tiivisuutta ja terveyttä halutaan paran-taa, sillä tutkimusten mukaan yli puolet

lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi.

– Pojista erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia on viidesosa ja tytöistä neljäs-osa. Syynä voivat olla liikuntavammat tai esimerkiksi elintavoista johtuva yli-paino. Kuudella prosentilla lapsista on motoriikan oppimisvaikeuksia, projek-

tipäällikkö Jussi Saarinen kertoo.Varsinaiseen liikunnanopetukseen

vaikuttaminen ei kuulu hankkeen ta-voitteisiin, vaikka hankeessa kehitettä-viä aktivointimenetelmiä voi käyttää myös liikuntatunneilla lisätyökaluina.

– Tavoitteenamme on ensisijaisesti tarjota välineitä kaikille opettajille, kou-

Apua oppimiseen ja koulujen työrauhaanJärjestöt tekevät laaja-alaista liikunnan edistämistyötä eri sektoreilla. Yksi esimerkki tästä on alakouluille suunattu Innostun liikkumaan -hanke, jota koordinoi Suomen CP-liitto.

Kottikärrykävely on tehokas ja hauska tapa karkeamotoristen taitojen kehittämiseen – ja samalla erinomaista taukoliikuntaa.

TEKSTI Heidi HölsömäkiKUVAT Antero Aaltonen


lupäivän kaikkiin vaiheisiin, Jussi Saari-nen sanoo.

Liikunnasta apua oppimiseen Kouluille on jatkuvasti tarjolla erilaisia teemaviikkoja perusopetuksen rinnal-la. Miten opettajia voi motivoida liikun-nan ja liikkumisen lisäämiseen?

– Olemme keskustelleet yli sadan hankkeesta kiinnostuneen opettajan kanssa. Heitä kiinnostavat liikunnan yhteydet luku- ja laskutaitojen oppimi-seen sekä työrauhan parantamiseen ja kouluviihtyvyyteen.

– Opettajat ottavat mielellään vas-taan kaiken, mistä on apua – on se sit-ten liikunta tai jokin muu keino.

Tutkittua tietoa liikunnan yhteyk-sistä oppimiseen on paljon. Esimerkik-si lukemisen, kirjoittamisen ja mate-matiikan oppimisvaikeudet ovat kolme kertaa yleisempiä niillä lapsilla, joilla on motoriikan oppimisvaikeuksia. Kie-lellisiin erityisvaikeuksiin liittyy 70–90 prosentilla motoriikan oppimisvaike-uksia ja tarkkaavaisuuden ja ylivilkkau-den ongelmiin 30 –50 prosentilla.

Ongelmat voi havaita Suomen CP-liiton aiemmin käynnisty-neessä Mukaan – liikun, opin, osallistun

-hankkeessa on kehitetty välineitä mo-toriikan oppimisvaikeuksien havaitse-miseen. Tukea tarvitsevat lapset pitäisi löytää nykyistä paremmin.

– Motoriikan oppimisvaikeudet vai-keuttavat akateemisten taitojen oppi-misen lisäksi moniin arjen askareisiin osallistumista, Jussi Saarinen sanoo.

Mukaan-hankkeessa tuotetaan mo-toriikan havainnointilomake, MoHa. Se on havainnointityökalu, jonka avulla

opettaja löytää oppilasryhmästään ne lapset, joilla on riski motoriikan oppi-misvaikeuksiin ja jotka hyötyisivät eri-tyisesti liikkumisen tukitoimista.

– MoHa-lomake toimii siten, että opettaja vastaa oppilaan hienoja kar-keamotoriikkaan liittyviin 18 moniva-lintakysymykseen. Lomakkeen täyttä-minen vie noin kolme minuuttia yhden lapsen kohdalta eikä vaadi erillistä tes-titilanteen järjestämistä.

Innostun liikkumaan -hanke kerää nyt MoHa-työkaluun suomalaisia vii-tearvoja. Valmis lomake on vapaasti kaikkien halukkaiden käytettävissä syk-syn 2014 kuluessa.

Sisältöä ja inspiraatiota

Kun motoriikan pulmat on havaittu, tarvitaan helppoja ja innostavia väli-neitä liikunnallisuuden lisäämiseen ja motoriikan oppimisvaikeuksien tuke-miseen. Tähän tarpeeseen Innostun liik-kumaan -hanke haluaa vastata. Tukima-teriaalit pilotoidaan valituilla kouluilla tänä keväänä.

– Kehitettävät aktivointimenetelmät

suunnitellaan sellaisiksi, että ne sopi-vat koko luokalle mutta erityisen hy-vin lapsille, joilla on motoriikan vaike-uksia. Niissä on sisältöä ja inspiraatioi-ta taukojumpista kerhotunteihin ja luo-kasta välitunnille siirtymisiin, Saarinen kertoo.

Tukimateriaalien suunnittelussa, jalkauttamisessa ja tietoisuuden lisää-misessä hanke tekee yhteistyötä sekä Liikkuva koulu -ohjelman että Valo ry:n kanssa. Suunnittelussa on hyödynnet-ty myös laajasti opettajia ja muita am-mattilaisia. Menetelmien lisäksi hanke tarjoaa koulutuksia koulu-, koti- ja jär-jestöväelle.

Terveydenhoitajat mukaan Yksi hankkeen yhteistyökumppaneis-ta on Suomen Sydänliitto. Se on tuonut hankkeeseen Neuvokas perhe -konsep-tinsa. Tästä tulee yksi hankkeen pääta-voitteesta: koululaisten kokonaisvaltai-sen hyvinvoinnin lisääminen.

Neuvokas perhe on koulutervey-denhoitajille tarkoitettu työväline, jo-ka saattelee keskustelemaan huoltajan ja oppilaan kanssa hyvinvointiin liitty-vistä asioista.

– Tavoitteenamme on, että opettajien, terveydenhoitajien ja huoltajien yhteis-työ lasten motoristen vaikeuksien tun-nistamisessa ja hyvinvoinnin tukemi-sessa kasvaisi.

Varsinainen paikallitason juurrutta-mistyö käynnistyy ensi syksynä.

– Tarkoitus on hyödyntää Liikkuva koulu -ohjelman 500 koulun verkostoa. Hankkeen tavoitteeksi on asetettu yh-teistyö 250 koulun kanssa eri puolilla Suomea, Saarinen kertoo. x

Jokaisessa koululuokassa on keskimäärin 1–2 lasta, joilla on uusien motoristen taitojen oppimiseen liittyviä vaikeuksia.

Innostun liikkumaan -hanke 2013–2015▹ tarjoaa maksuttomia menetelmiä ja tukitoimia sellaisten koululaisten

liikuntaan innostamiseksi, joilla on motorisen oppimisen haasteita, liikuntavamma, elintavoista johtuvaa ylipainoa tai liikunta on muusta syystä vastenmielistä tai vaikeaa

▹ toimii yhteistyössä Liikkuva koulu -ohjelman, Valon, LIKES -tutkimuskeskuksen ja Suomen Sydänliiton kanssa

▹ kuuluu RAY:n rahoittamaan Emma & Elias -avustusohjelmaan.

Tutustu hankkeeseen: www.innostunliikkumaan.fi

Aina ei tarvita liikuntasalia. Kuperkeikan voi kiepsauttaa vaikka koulun pihamaalla.

�


Säätytalon juhlavaan miljööseen ko-koontui viime marraskuussa toistasa-taa soveltavan liikunnan ystävää, ke-hittäjää ja yhteistyökumppania. Asian-tuntevissa puheissa tuotiin esiin sovel-tavaa liikuntaa monipuolisesti valtio-vallan tervehdyksestä historian, tieteen, terveyden edistämisen sekä kansanter-veys- ja vammaisjärjestöjen näkökul-miin – SoveLin vaiheita unohtamatta.

Puheita rytmittivät Sibelius-lukion kamarikuoron yhtyeen ja Mielentervey- den keskusliiton rivitanssiryhmän esi-tykset. Istumisen vähentämiseksi aplo-dit annettiin seisten.

Seminaarin lopuksi SoveLi kutsui ensimmäiseksi kunniapuheenjohta-jakseen sosiaalineuvos Pekka Saaren-maan kiitoksena hänen ansioistaan yh-

distyksen puheenjohtajana 1995–1998. Ansioitunut soveltavan liikunnan ke-

hittäjä ja vaikuttaja -tunnustus myön-nettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisliikunnasta vastaavalle suunnit-telijalle Kari Koivumäelle. Hän on edis-tänyt työssään pitkäjänteisesti ja suun-nitelmallisesti erityisliikunnan kehitty-mistä järjestöissä, kuntien liikuntatoi-missa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Ansioitunut soveltavan liikunnan toimija -tunnustus myönnettiin Riitta Samsténille ja Raija Luona-Helmisel-le. He ovat olleet luomassa SoveLin Liik-keelle-koulutuskokonaisuuden perus-taa sekä laatineet innovatiivisesti ja liik-kujalähtöisesti malleja kansanterveys- ja vammaisyhdistysten liikuntatoimin-nan tukemiseen ja kehittämiseen. Suo-

men MS-liiton erikoissuunnittelija Riit-ta Samstén työskenteli SoveLin ensim-mäisenä liikunnan suunnittelija 2001 ja hän on edistänyt soveltavaa liikuntaa lukuisissa SoveLin luottamustehtävissä. Turun ammattikorkeakoulun projekti-päällikkö Raija Luona-Helminen toimi SoveLin ensimmäisenä toiminnanjoh-tajana 2003–2009.

Soveltavan liikunnan tunnustus myönnettiin Mikaela Railolle, joka on tuonut avoimesti esille oman vam-mautumisensa ja toiminut rohkaiseva-na esimerkkinä kaikille liikkujille. Mi-kaelan tarinaan voi tutustua seuraavil-la sivuilla. x

Seminaaripuheet ja kuvagalleria: www.soveli.fi/juhlavuosi-2013/

SoveLi palkitsi soveltavan liikunnan toimijoitaSoveLin 20-vuotisjuhlaseminaarissa kuultiin arvokkaita puheita, koettiin hienoja esityksiä ja palkittiin ansioituneita toimijoita sekä liikkujanuori.

Palkitut yhteiskuvassa. Kari Koivumäki (vas.), Raija Luona-Helminen, Riitta Samstén, Mikaela Railo ja Pekka Saarenmaa.

TEKSTI Heidi HölsömäkiKUVAT Mika Okko

Professori Pauli Rintala piti seminaarin juhlapuheen.

�


Mikaela ylittää esteet


Mikaela ylittää esteet Vakava onnettomuus ei lannistanut Mikaela Railoa. Cheerleading innostaa häntä nyt uusiin saavutuksiin.

TEKSTI Mari VehmanenKUVAT Eeva Anundi

Helsinkiläisen Mikaela Railon, 14, elä-mä mullistui silmänräpäyksessä hel-mikuussa 2011, kun hän jäi raitiovau-nun alle kotikaupunkinsa rautatiease-man edustalla.

Nopeasti tulleesta avusta ja tehok-kaasta hoidosta huolimatta Mikaela menetti vasemman jalkansa polven alapuolelta. Innokkaan rytmisen voi-mistelijan arki muuttui täysin: voimis-telutreenit ja kisareissut vaihtuivat ja-lan hitaaseen kuntouttamiseen ja to-tutteluun elämiseen proteesin kanssa.

Mikaela kertoo, että voimisteluhar-rastuksen kohtalo tuli onnettomuuden jälkeen mieleen heti ensimmäisten asi-oiden joukossa.

– Ajattelin, että ei vitsi, joudunko nyt jättämään koko lajin. Olin juuri ollut voimisteluleirillä, saanut uuden kisa-asun ja suunnitellut jo kevään kilpailui-hin osallistumista, Mikaela muistelee.

Hän kertoo kiinnostuneensa rytmi-sestä voimistelusta alun perin lajin es-teettisyyden vuoksi.

– Olin kyllä aiemminkin liikkunut: harrastanut yleisurheilua ja sulkapal-loa ja hyppinyt trampalla. Mutta kun luokkakaveri sitten näytti videon voi-mistelukisoista, ihastuin täysin kaunii-siin pukuihin ja hienoihin liikkeisiin.

Ensimmäisinä kuukausina tapatur-man jälkeen paluu voimistelun pariin tuntui hyvin kaukaiselta haaveelta.

– Notkeat jalat ja selkä olivat nimen-omaan olleet minun vahvuuteni voi-mistelijana. Alkuun en saanut tynkää edes suoristettua, ja käveleminenkin proteesin kanssa oli tosi epävarmaa – juoksemisesta tai hyppimisestä puhu-mattakaan, Mikaela kertoo.

Ensimmäiset treenit jännittivät

Sinnikäs Mikaela ei kuitenkaan anta-nut periksi tai antanut epäilevien kom-menttien lannistaa itseään.

– Esimerkiksi psykiatrit varoitteli-vat kovasti, ettei kannata odottaa liiko-


ja ja yrittää väkisin takaisin voimistele-maan. Minä kuitenkin vain sisuunnuin tuollaisista mielipiteistä ja päätin, että näytän vielä.

Lopulta lähes vuoden ahkeran kun-touttamisen jälkeen Mikaela tunsi ole-vansa valmis palaamaan tutun voimis-teluryhmän harjoituksiin. Ensimmäiset treenit jännittivät silti kovasti.

– Valmentaja oli vaihtunut, ja muut olivat tietysti siinä ajassa ehtineet op-pia paljon uutta. Minut otettiin kuiten-kin vastaan tosi kivasti. Tutut voimis-telukaverit suhtautuivat minuun ihan niin kuin ennenkin. Ryhmän uusia pie-nempiä tyttöjä proteesi ehkä vähän ih-metytti, mutten antanut sen haitata, Mikaela sanoo.

Hänen mukaansa tärkeää oli myös valmentajan kannustava asenne.

– Hän neuvoi ja tuki mutta ei päästä-nyt minua sen helpommalla kuin mui-takaan. Se nosti kovasti itsetuntoani.

Viimein Mikaela toteutti tavoitteen-sa ja palasi uudelleen kisa-areenoille.

– Olin aina tykännyt nimenomaan

kilpailemisesta: siitä mahtavasta fiilik-sestä kilpailun jälkeen, vaikka etukä-teen olisi jännittänyt kovastikin.

Mikaela on tiettävästi ensimmäi-nen proteesin kanssa yleisiin voimis-telukisoihin osallistunut suomalainen. Ensimmäiseen onnettomuuden jälkei-seen kisasuoritukseen huipentuu myös tv-dokumentti ”Ratikkaa vahvempi tyt-tö”, joka kertoo Mikaelan tarinan.

Kohti korkeuksia

Rytminen voimistelu sai kuitenkin väistyä. Mikaela tarvitsi vielä korjaus-leikkauksen, ja toipumisaikana muu ryhmä tuntui karanneen taidoissa tur-han kauas.

– Lisäksi itseäni alkoi häiritä, etten pysty ojentamaan proteesijalan nilkkaa. Vaikka se kyllä otetaan huomioon kisa-arvostelussa, Mikaela toteaa.

Uusi laji löytyi kavereiden vinkistä viime syksynä. Muutama Mikaelan ys-tävä oli alkanut harjoitella cheerleadin-gia ja houkutteli häntäkin kokeilemaan.

– Tykkäsin lajista heti. Tässä on sa-maa näyttävyyttä kuin voimistelussa, mutta lisäksi asioita tehdään yhdessä joukkueena. Cheerleadingin parhaita puolia onkin tiivis ryhmähenki. Vaikka myös voimistelua harjoiteltiin yhdessä, varsinaisen suorituksen teki aina yksin, Mikaela pohtii.

Mikaelan tehtävänä cheerleading-joukkueessa on olla yksi niin kutsutuis-ta yläihmisistä, joita toiset nostavat eri-laisissa stunteissa korkeuksiin kohti kattoa. Taitojen karttuessa liikkeisiin li-sätään heittoja ja voltteja.

– Ylhäällä on kiva olla. Siellä vaadi-taan rohkeutta ja luottamusta porukan muihin jäseniin. Lisäksi tarvitaan esi-merkiksi notkeutta ja tasapainoa, eli voimistelutaustastani on todella paljon hyötyä, Mikaela sanoo.

Katse tulevaan

Vuodenvaihteessa Mikaela hyväksyt-tiin koejakson jälkeen cheerleading-kil-paryhmään, joka harjoittelee kolmes-

– Meillä on mahtava yhteishenki, kertovat Julia Vedman (vas.), Tuuli Tolsa, Mikaela Railo ja Netta Ikonen.


ti viikossa. Joukkueen suunnitelmissa on aloittaa kilpaileminen tänä vuonna.

– Haluan kehittyä cheerleadingissa, ja olen valmis satsaamaan lajiin. Eh-kä vielä enemmän tavoitteita minulla on kuitenkin musiikin puolella. Halu-an päästä musiikkilukioon ja saada jo-nakin päivänä mahdollisesti ammatin musiikista, Mikaela paljastaa.

Onnettomuuttaan hän ei enää vatvo tai jossittele. Hän myös toivoo tulevan-sa kohdelluksi ihan tavallisena tyttönä.

– Totta kai asia seuraa minua lopun ikäni. Mutta kannattaa keskittyä kaik-keen siihen, mikä on mahdollista. Ja niin kuin olen jo näyttänyt, liikuntaa ei ainakaan tarvitse lopettaa proteesin vuoksi.

Marraskuussa SoveLilta saatu sovel-tavan liikunnan tunnustus ilahdutti se-kä Mikaelaa itseään että hänen perhet-tään. Palkinto komeilee kunniapaikalla takanreunuksella.

– Olisi mahtavaa, jos joku saisi roh-keutta minun kokemuksistani, Mika-ela sanoo. x

Mikaelalle palkinto kannustavasta esimerkistä: ”Inspiroiva liikkuja”

SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu ojensi Mikaela Railolle soveltavan liikunnan tunnustuksen SoveLin

20-vuotisjuhlaseminaarissa viime marraskuussa. Anne Taulu korostaa, että on äärimmäisen tärkeää nostaa esil-le Mikaelan kaltaisia liikkujia.

– Tällaiset kannustavat esimerkit osoittavat, että har-rastamisesta ja kilpailemisesta on mahdollista nauttia vammautumisen ja sairastumisen jälkeenkin. Liikun-nan ilo on tarjolla kaikille toimintakyvyn ja ikäkaaren eri vaiheissa.

Anne Taulun mukaan Mikaelan saavutukset kertovat ennen kaikkea rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudes-ta sekä motivaation valtavasta voimasta.

– Toivon Mikaelan tarinan toimivan inspiraation ja motivaation lähteenä kaikille liikkujille. x

Mikaelan kuntoutumisen ensimmäistä vuotta seuraava tv-dokumentti ”Ratikkaa vahvempi tyttö” on katsottavissa osoitteessa www.mtvkatsomo.fi

Cheerleading▹ Laji on syntynyt Yhdysvalloissa ja tullut Suomeen

1980-luvulla.▹ Joukkueiden ohjelmissa yhdistyvät erilaiset akrobaattiset

rakennelmat, kuten stuntit, pyramidit ja heitot sekä kannustushuudot, hypyt, tanssi ja permantoakrobatia.

▹ Arvostelussa tärkeitä asioita ovat näyttävyys, vaikeustaso ja suoritusten puhtaus.

▹ Suomessa toimii lähes 40 cheerleading-seuraa, joissa on noin 3 700 jäsentä. x

– Suomalainen cheerleading on hyvin sporttinen laji eikä mitään minihameissa keikistelyä, Mikaela Railo sanoo.

�


MOTIVAATIO&liikunta

TEKSTIT Mari Vehmanen

Kolme liikkujaa kertoo, mikä heitä innostaa. Yhteistä kaikille on, että liikunnasta on tullut erottamaton osa arkea.

Motivaation lähteillä

Minua motivoi liikkumaan ennen kaikkea mukava seura. Olen löy-

tänyt hyvän porukan Ähtärin sydän-, diabetes- ja AVH-yhdistysten yhteisestä liikuntaryhmästä. Kokoonnumme joka torstai.

Olemme monta kertaa ryhmässä puhuneet, ettei kotona yksin vaan tule jumpattua, vaikka se hyödyllistä olisi-kin. En myöskään kauheasti välitä lenk-keillä itseksi: minulla on rytmihäiröitä ja sydämentahdistin, joten esimerkiksi pakkasilmassa ulkoilu tuntuu epämu-kavalta. Jonkun ystävän kanssa lenk-keilykin olisi mukavampaa, mutta sy-dänoireideni vuoksi en pysyisi nope-ammin kävelevän kaverin perässä.

Yhdessä liikkuminen hoitaa myös mielenterveyttä. Muiden ryhmäläisten tapaaminen ja kuulumisten vaihtami-nen on tällaiselle yksin asuvalle leskel-le tosi hauskaa ja se tuo myös mielen-

kiintoista vaihtelua arkeen.Hyvillä ohjaajilla on niin ikään tär-

keä motivoiva merkitys. Meidänkin ryhmämme jäsenillä on jos jonkin-laista kremppaa: sydämessä, lonkassa, polvessa tai missä kenelläkin. Ohjaa-jat osaavat ottaa sairaudet hyvin huo-mioon ja neuvoa liikkeiden soveltami-sessa. Omat rajansa pitää myös tuntea. Liikkuminen saa ottaa välillä koville, muttei liikaa.

Itselleni liikkuminen ja kotoa lähte-minen on ihan elinehto. Äkkiähän si-tä tulisi mökkihöperöksi, ellei missään kävisi. Kaikille liikunnan aloittamis-ta miettiville sanoisin, että rohkeasti vaan mukaan ja tutustumaan erilaisiin liikuntaryhmiin. Ei kannata liikaa miet-tiä, kehtaanko ja osaanko. x

Eila Niinimäki, 77Ähtäri

Mukava ryhmä saa liikkeelleHyvillä ohjaajilla on tärkeä motivoiva merkitys. Meidänkin ryhmämme jäsenillä on jos jonkinlaista kremppaa.”

– Eila Niinimäki

”

Eila Niinimäki, 77 Pauli Marin, 67 Juhana Pitkonen, 34


MOTIVAATIO&liikunta

Eila Niinimäki (oik.) joutuu pitämään liikunta-ryhmästä taukoa kaaduttuaan kotona ja murrettuaan olkapäänsä.– Liikuntaharrastuksesta on ollut hyvä apu myös murtuneen olkapään kuntoutuksessa, Niinimäki kiittelee. Terveyskeskuksen fysioterapeutti Ira Tiilikainen ohjeistaa häntä sopiviin liikkeisiin.

Kolmen yhdistyksen yhteisessä jumpparyhmässä jokainen tekee vointinsa mukaan. Pikkukuvassa Saara Kortteinen ja Lea Sipilä-Äijänaho keskittyvät hartiajumppaan.

Kuva

t Min

na H

iiron

en

JATKUU


MOTIVAATIO&liikunta

Aloitin Parkinson-diagnoosini jäl-keen liikkumisen käytännössä nol-

lasta. Nuorempana olin kyllä saanut hyötyliikuntaa maa- ja metsätöissä, mutta sairauden edetessä nekin hom-mat olivat jääneet.

Aluksi en päässyt kävelemään kuin 50 metriä ja senkin hitaasti. Ajattelin, että eihän tämä loppuelämä näin voi mennä. Aloinkin hissukseen pidentää matkaa. Ilokseni huomasin, että päivä päivältä eteneminen oli helpompaa ja kunto parempi. Pian innostuin jo niin paljon, että piti vähän toppuutella itseä rehkimästä liikaa.

Minua siis motivoi ennen kaikkea liikunnan antama hyvä olo. Eikä si-tä palkintoa tarvitse onneksi odotella: sekä kroppa että mieli virkistyvät heti, kun on vain saanut itsensä neljän sei-nän sisältä reippailemaan. Meille par-kinson-potilaille liikunta on myös vält-tämätön osa hoitoa. Jos liikunnan heit-tää pois, vointi alkaa mennä välittömäs-ti huonommaksi.

Nykyään liikun päivittäin, parhai-na päivinä parikin kertaa. Käyn kävele-mässä, hiihtämässä, kuntosalilla, jum-passa, vesivoimistelussa ja pitkillä mar-jareissuilla. Vähän itsekuriahan se vaa-tii aamujäykillä nivelillä patistaa itsen-sä ulos, mutta aina liikkumisen jälkeen sitä on yhtä tyytyväinen.

Vaimo on tärkeä kannustaja, ja tsemppaaminen toimii molempiin suuntiin. Ryhdyin myös yhdistyksem-me liikuntavastaavaksi, ja siinä roolissa olen kovasti toitottanut liikunnan mer-kitystä jäsenillemme. Minun mieles-täni liikkumisen kannattaa suhtautua kuin töihin lähtöön: se on itsestäänsel-vä osa päiväjärjestystä.

Omaa vointia pitää tietysti kuun-nella, mutta ihan jokainen voi liikkua. Lenkki sujuu rollaattorillakin. Ja vaikkei muu onnistuisi, voi vaikka tehdä kasvo-liikkeitä. x

Pauli Marin, 67Iisalmi

Hyvä olo houkuttaaVaimo on tärkeä kannustaja, ja tsemppaa-minen toimii molempiin suuntiin.”

– Pauli Marin

Nyrkkeilysäkin hakkaaminen kuuluu Pauli Marinin kuntosaliohjelmaan. – Tämä kehittää lihasvoimaa, mikä on Parkinsonin tautia sairastavalle ykkösjuttu.

– Lenkille tulee lähdettyäkahdestaan varmemmin kuin yksin, Pauli ja Aili Marin sanovat.

”Ku

vat T

uija

Pitk

änen


Minun juttuni ovat joukkuelajit. Tulin aluksi muuten vaan tutus-

tumaan Mielenterveysyhdistys Kello ry:n toimintaan, ja pian olin jo mukana monessa yhdistyksen palloilukerhos-sa. Tässä yhdistyksessä liikuntatoimin-ta on tosi aktiivista: tarjontaa on jokai-selle päivälle.

Nykyään liikun päivittäin. Pelaan esimerkiksi salibandya ja jalkapalloa. Olen myös käynyt liikuntavastaavien kurssin ja ohjaan osaa yhdistyksemme ryhmistä.

Pidän nimenomaan porukassa pe-laamisesta. Yksin pimeälle pururadal-la lähteminen ei vaan innosta, vaikka tiedän monien tykkäävän siitäkin. Yh-dessä liikkuessa tutustuu uusiin ihmi-siin ja saa olla tasa-arvoinen osa muka-vaa ryhmää.

Liikkuminen on tärkeää paitsi fyysi-selle myös psyykkiselle kunnolle. Yhtei-sen pelivuoron ansiosta tulee lähdettyä kotoa. Ja vaikka olisi väsynyt, pelaami-nen virkistää aina.

Ryhmiä ohjatessani ja muita tsem-patessani pyrin siihen, ettei homma

menisi liian kilpailulliseksi. Emme esi-merkiksi laske maaleja tai mieti voitto-ja, vaan höntsäilemme ihan vaan yh-dessäolon ja liikunnan ilon vuoksi. Ja kun ryhmään tulee uusi jäsen, en kos-kaan esimerkiksi kysele hänen pelitaus-taansa. Mukaan ovat tervetulleita kaik-ki, vaikkei olisi säbämailaan ikinä en-nen koskenutkaan.

Uskon, että onnistumisen kokemuk-set ovat tosi vahva liikkumaan moti-voiva voima. Näitä elämyksiä voidaan jakaa ryhmässä tasaisesti esimerkiksi niin, että syötellään myös vähemmän pelanneille. Jokainen mokaa joskus, ei-kä kömmähdyksiä jäädä märehtimään. Itse asiassa pienet kämmit ovat hausko-ja ja nostattavat ryhmähenkeä.

Minun viestini liikkumaan haluavil-le on, että menkää rohkeasti tutustu-maan oman paikkakuntanne erilaisiin ryhmiin. Muita voi seurata sivusta vaik-ka monta kertaa ja mukaan mennä vas-ta sitten, kun itsestä tuntuu siltä. x

Juhana Pitkonen, 34Jyväskylä

Onnistumisen kokemukset innostavat

MOTIVAATIO&liikunta

Yhteisen pelivuoron ansiosta tulee lähdettyä kotoa. Ja vaikka olisi väsynyt, pelaaminen virkistää aina.”

– Juhana Pitkonen

Joukkuelajit ovat vieneet Juhana Pitkosen mukanaan. Salibandyporukassa niin onnistumiset kuin mokatkin saadaan jakaa yhdessä.

”

Kuva

t Tui

ja P

itkän

en

Kuva

t Ilk

ka R

autia

inen


Kuinka voisin innostaa muita ihmi-siä liikkeelle? Puhuisinko liikkumatto-muuden riskeistä vai esittelisinkö lii-kuntasuosituksia? Ravitsemustera-peutti Anette Palssa kehottaa tällaisia kysymyksiä pohtivaa tutustumaan mo-tivoivan keskustelun periaatteisiin.

– Kognitiivinen käyttäytymisterapia käsittelee samoja teemoja. Mutta pit-kät teoriaopinnot eivät todellakaan ole välttämättömiä, jotta toisia voisi innos-taa onnistuneesti. Motivoivan keskus-telun menetelmiä voi kuka hyvänsä so-veltaa, Anette Palssa sanoo.

Hänen mukaansa kaikessa yksinker-taisuudessa kyse on siitä, että motivoi-misen kannalta asioiden esittämista-pa on jopa tärkeämpi kuin varsinainen asiasisältö.

– Tämä pätee hyvin monenlaisiin ti-lanteisiin oman puolison kanssa jutte-lemisesta aina pitkäaikaiseen terapiaan.

Motivoivaa keskustelua käytetään monenlaiseen ohjaamiseen: esimer-kiksi tupakasta vieroittamiseen, pai-nonhallinnan tukena tai uniongelmien ratkomiseen.

– Itse asiassa liikkumaan motivoimi-nen on näihin verrattuna helpompaa. Liikkumisen aloittavalle on jo loisto-suoritus, että onnistuu kuntoilemaan kolmesti viikossa. Painoa pudottavan sen sijaan pitäisi motivoitua tekemään oikeita valintoja joka päivä monta ker-taa, Anette Palssa huomauttaa.

Arvoristiriita näkyviin

Anette Palssa korostaa, ettei taitavin-kaan vuorovaikutus saa liikkeelle täy-

sin halutonta. Sen sijaan orastava kiin-nostus liikkua voi muuttua teoiksi oi-keanlaisen motivoinnin avulla.

– Kannattaa esittää hyviä kysymyk-siä. Miksi haluaisit liikkua? Miksi se oli-si sinulle tärkeää? Näin autetaan ihmis-tä löytämään juuri omannäköisiään syi-tä lähteä liikkeelle.

Palssan mukaan toista voi myös aut-taa varovasti näkemään ristiriita omien arvojen ja tekojen välillä. Ihminen voi mielestään arvostaa terveyttä hyvinkin korkealla, vaikka arjen teot puhuvat ai-van toista.

– Me ammattilaisetkin hyppäämme liian hanakasti suoraan käytännön rat-kaisuihin. Sanelemme, että nyt vaan alat käydä uimassa ja salilla niin ja niin monta kertaa viikossa. Monesti tällai-nen herättää ainoastaan vastarintaa, Anette Palssa toteaa.

Hänen mukaansa terveysriskeil-

lä pelottelu ei tavallisesti toimi. Sen si-jaan paikallaan on usein korostaa, että pienikin liikunnan lisääminen kannat-taa. Viralliset liikuntasuositukset saat-tavat kokonaan liikkumattomasta tun-tua lannistavan suurilta.

– Positiivinen palaute pienistäkin edistysaskelista on tärkeää. Eikä ihmi-nen voi pidemmän päälle liikkua puo-lisolleen, vanhemmilleen tai lääkäril-leen. Hänen on itse tunnettava, että mi-nä pystyn ja osaan ja että tämä hyväk-si minulle. x

Lisätietoja aiheesta löydät netistä esimerkiksi hakusanoilla

”motivoiva keskustelu” tai ”motivoiva haastattelu”. Anette Palssa puhuu motivoivasta vuorovaikutuksesta KKI-ohjelman ja UKK-instituutin liikuntaneuvonnan koulutuskiertueella.

Motivoiva keskustelu voi muuttaa halun liikkua teoiksi. Terveysuhilla pelottelu sen sijaan ei toimi.

Hyvät kysymykset auttavat liikkeelle

TEKSTI Mari Vehmanen

MOTIVAATIO&liikunta

Anette Palssa

Vertaisohjaajana Juhana Pitkonen on huomannut positiivisen palautteen voiman. Juttukaverina Hosein Dasthian.

�

Ilkka

Rau

tiain

en


••••

•

Soveli-lehti_LL_2014_86mmx256mm.indd 1 26.2.2014 17.23

SEMINAAREJA

Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 26.5. laivalla

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Valon yhteis-työssä järjestämä liikunnan järjestöjohdon järjestö-

päivä pidetään tänä vuonna perinteistä poiketen kevääl-lä, 26.5. Viking Expressillä. Järjestöpäivässä syvennytään liikuntatoiminnan rakenneselvityksen johtopäätöksiin ja niiden suuntaamiin liikuntakulttuurin muutoksiin. Lisäk-si käsitellään liikuntalakia, seuratukea, järjestöavustuksia, Erasmus- ja rakennerahastoja sekä ennakointia ja kokei-lukulttuuria. x

Lisätietoa: www.sport.fi/liikuntapolitiikka/tapahtumat-ja-tilaisuudet/

II Soveltavan liikunnan seutufoorumi 27.5. Turussa

Soveltavan liikunnan seutufoorumi toteutuu toisen kerran toukokuussa Turussa. Kutsuttuina ovat alueen

kuntien liikuntajohto ja soveltavasta liikunnasta vastaa-vat sekä järjestötoimijat. Päivän aikana kuullaan ministe-riön terveiset ja tietoa kuntien erityisliikunnan tilantees-ta ja pohditaan liikuntapalveluiden saavutettavuutta. Li-säksi on mahdollisuus osallistua neljään työpajaan, jois-ta yksi käsittelee soveltavan liikunnan toimenpideohjel-man arviointityötä. Päivän lopuksi koostetaan yhteenveto ja linjaukset tulevaisuuteen. Järjestäjinä Lounais-Suomen aluehallintovirasto, SoveLi, Rajattomasti Liikuntaa Turun seudulla -hanke ja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu. x

Lisätietoa ja ilmoittautumiset: www.soveli.fi

II Kansallinen liikuntafoorumi 28.‒29.9. Helsingissä

Näivettääkö liikkumattomuus Suomen? Millaisia mah-dollisuuksia on ilmassa? Kenellä on ratkaisun avai-

met? Ensi syksynä järjestetään toista kertaa Kansallinen liikuntafoorumi Helsingissä. Foorumiin ovat tervetulleita kaikki toimijat, jotka ovat kiinnostuneita keskustelemaan ja etsimään ratkaisuja liikunnan aseman vahvistamiseksi osana yhteiskuntamme kehitystä. Päivät järjestävät OKM, valtion liikuntaneuvosto, valtioneuvoston kanslia, Yle, Va-lo ja Olympiakomitea. x

Lisätietoa tulossa liikuntaneuvoston kotisivuille:www.liikuntaneuvosto.fi

KOONNEET Heidi Hölsömäki ja Anne Taulu

�

�

�


IKÄ&motivaatio

Mikä liikuttaa Railia?TEKSTI JA KUVAT Virpi Pennanen

Raisiolainen Raili Iloniemi liikkuu nykyisin lähinnä silloin, kun hänellä on asiaa kauppaan. Ikääntyminen ja kipu rajoittavat entisen aktiiviliikkujan arkielämää merkittävästi.

Kivuista huolimatta Raili haluaa toimittaa asiat itsenäisesti. Liikkumisen apuvälineenä on itsehankittu potkupyörä.


IKÄ&motivaatio

Raili Iloniemi on raisiolainen 78-vuoti-as eläkeläisrouva. Raili oli vuoteen 2011 saakka aktiiviliikkuja ja autoilija. Hä-nen harrastuksiinsa kuului kerran vii-kossa allasjumppaa, päivittäinen sau-vakävely, puutarhatyöt, pyöräily, ikoni-maalaus, tilkkutyöt ja lumityöt. Koto-na oli myös kotijumppavälineitä ja kun-topyörä, jotka olivat kuitenkin vähällä käytöllä.

Helmikuussa 2013 tehdyn selkäleik-kauksen jälkeen Raili Iloniemen jalka-pohjat ovat olleet erittäin kivuliaat. Ki-pu ilmenee liikkuessa, lepokipua ei ole lainkaan.

– Kun istuminen on helppoa ja pitkäl-läänolo tekee hyvää, niin televisiota on helppo tuijottaa eikä ulos ja liikkeelle lähteminen innosta, Raili kertoo.

Potkupyörä liikunnan apuna

Nykyisin Raili poistuu kotoaan lähti-essään 2–3 kertaa viikossa keskustaan kauppa-asioille. Kauppamatkan hän liikkuu ostamallaan potkupyörällä, jonka ansiosta hänen liikkumissäteen-sä ylettyy kaupalle saakka. Raili ei läh-de minnekään ilman potkupyörää, jo-ka on hänen tukensa ja turvansa ulko-na liikkuessa.

– Kaupalle on matkaa vähän vajaa ki-lometri. Matkan haasteena on kivun li-säksi väsymys, joka alkaa ottaa valtaa puolivälissä, Raili kertoo.

Myös tasapainovaikeudet hankaloit-tavat Railin elämää. Kaupassa hän tu-keutuu ostoskärryihin, mikä mahdol-listaa liikkumisen.

– Jaksamattomuus on osittain myös henkistä jaksamattomuutta sekä lais-kuutta.

Itsenäisesti itsekseen liikkuen

Raili kertoo, että liikuntaryhmiä on ol-lut tarjolla, mutta liikunnassa häntä ei

kiinnosta ryhmässä toimiminen. – Olen yksinliikkuja. Koen itseni itse-

näisemmäksi yksin tehdessä. Raili ei ole yhdistysihminen, joten

yhdistystoiminnassa hän on ollut vain vähäisissä määrin mukana elämänsä varrella. Raili kokee sosiaalisen piirinsä erittäin laajaksi ja hänellä käy runsaas-ti vieraita.

– Lähes päivittäin, luonteeni on sosi-aalinen, hymyilee Raili Iloniemi.

Motivaatio on yksilöllinen

Motivaatio vaikuttaa keskeisesti siihen, miksi teemme jotain. Mikä sinut saa liikkumaan? Innoittajana ja kannusta-jana voi toimia tieto, että vältyt saira-uksilta tai elät pidempään. Liikkeellepa-neva voima sinulle voi olla myös liikun-nan ilo, sosiaalisuus tai halu liikkua ul-kona raittiissa ilmassa.

Ikääntyessä ja toimintakyvyn hei-kentyessä on entistä haastavampaa läh-teä liikkumaan. Liikunta muuttuu liik-kumiseksi ja liikkeeksi. Motivaatio on keskeinen tekijä, lähteekö yksinäinen vanhus liikkeelle vai ei.

Yksinäisyys on yksi syy kotiin jäämi-selle ja passivoitumiselle. Liikkeelleläh-tö vaatii silloin suuria ponnisteluja. Jos ihminen on yksin jo kotonakin, miksi hän lähtisi yksin ulos.

Syyt liikkumiseen vähenevät

Mikä liikuttaa Raili Iloniemeä, ikäkaa-ren upeassa vaiheessa olevaa naista? Hän lähtee kaupalle, koska on haetta-va ruokaa. Entäpä, kun Raili kertoo sen vaativan jo suuriakin ponnisteluja ja et-tä väsymyksen tunne on selvä matkan puolivälissä, vaikka kaupalle on matkaa yhteensä kilometri. Tie on tasainen ja potkupyörällä se sujuu vaivatta, silmä-määräisesti arvioituna.

Kun tapasin Railin, hän sanoi, että

oli eilen käynyt kaupassa. Tänään hän ei lähde ulkoilemaan, kun lähtemiseen ei ole mitään syytä. Liikkeellepaneva voi-ma puuttuu, jos ei tarvitse käydä kau-passa.

Minä kysyn – hän päättää

Haastattelu- ja kuvaustuokio on kään-tymässä loppupuolelle. Kun minulla on puoli tuntia tapaamisaikaa jäljellä, ky-syn Raililta, lähteekö hän saattamaan minut bussille. Kehotan miettimään rauhassa ja sanon:

– Minä lähden kello 11.15 ja mikäli ha-luat, niin olisin tosi iloinen, jos tulet mukaan.

Ulkona on ihan mukavan tuntuinen ilma, ja vähäinen lumikin on paljasta-nut kadut niin, että liukkaudesta ei ole pelkoa.

– Voisinhan minä lähteä, Raili vastaa. Minulla oli mielikuva, että Railil-

la menee runsaasti aikaa ulkovaattei-den pukemiseen ja muihin lähtöval-misteluihin. Mutta kun hän oli tehnyt päätöksensä, kaikki tapahtui ripeäs-ti. Olimme ulkona ja meillä molemmil-la oli erittäin hyvä mieli. Iäkkäänkin ih-

Sisätiloissa liikkuminen on vaivatonta ja helppoa, lattiatasolle Raili ei kuitenkaan pääse. Taustalla rakkaan harrastuksen tuotoksena syntyneet ikonit.


IKÄ&motivaatio

misen on tehtävä päätös lähteä liikkeel-le. Mitä voin ammattilaisena, ystävänä, omaisena tai naapurina tehdä, jotta liik-keelle lähdön vaihtoehtoon on helpom-pi ikääntyneen tarttua? Päätöksentekoa voi vauhdittaa tarjoamalla apua tai ky-symällä vain: ”Lähdetkö mukaan, au-tan sinua?” Liikkeelle lähtemisessä tär-keintä on toiminnan mielekkyys. Luot-tamuksellinen, asiantunteva ja arvosta-va suhde mahdollistaa yhteistyön jat-kumisen ikäihmisen kanssa.

Sovelletaan yksilön mukaan

Soveltavassa liikunnassa on kyse muun muassa yksilön toimintakyvyn ja voi-mavarojen arvioinnista sekä tarpeisiin vastaamisesta. Tavoitteena on sovelta-van liikuntatoiminnan tai yksinkertai-simmillaan liikkeen mahdollistaminen yksilölle. Soveltavaa liikuntaa tarvitse-van ratkaisut ovat yksilölliset. Tämä pä-

tee myös ikäihmisiin. Liikunnan sovel-tamista voi tarvita jokainen meistä tila-päisesti tai jatkuvasti.

Rajoitteista huolimatta ikäihmistä voi auttaa liikkumaan. Asiantuntemus, luottamus, arvostus, rohkaiseminen,

kannustaminen ja innostaminen voi-vat vauhdittaa päätöksentekoa toivot-tuun suuntaan. Kaikki alkaa kuitenkin ihmisen oikea-aikaisesta, asiantunte-vasta ja inhimillisestä kohtaamisesta. x

Kirjoittaja on SoveLin soveltavan liikunnan asiantuntija.

Kansallinen toimenpideohjelma kokoaa verkostoa ikäihmisten liikuntaan

Ikäinstituutin koordinoiman ikäih-misten liikunnan kansallisen toi-

menpideohjelman (2013–2015) tavoit-teena on edistää terveytensä kannal-ta liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua nykysuositusten mukaisesti. Toimen-pideohjelman koordinoijat kutsuvat kaikkia kiinnostuneita mukaan ver-kostoon ja Liikkeellä voimaa vuosiin

-seminaareihin. Kohderyhmänä ohjelmassa ovat

yli 60-vuotiaat eläkkeelle siirtyvät, yli 75-vuotiaat itsenäisesti asuvat ja alka-vista toimintakyvyn ongelmista kärsi-vät sekä kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidossa olevat ikäihmiset.

SoveLi on ohjelmassa mukana jär-jestökumppanina sekä ohjausryhmän ja viestintätyöryhmän jäsenenä. x

Ohjeet kotijumppaan Ikäinstituutti on julkaissut kotisivuil-laan lukuisia käytännönläheisiä ohjei-ta muiden muassa kotijumppaan istu-en ja seisten.

Viereisellä sivulla on seisten tehtävä voimisteluohje, jonka liikkeiden avulla voi kehittää voimaa ja tasapainoa. Mo-lempia tarvitaan, että arkinen liikkumi-nen onnistuisi omin jaloin mahdolli-simman pitkään.

Seisomista suositellaan ihmisille kaikilla toiminnan tasoilla aina, kun se on mahdollista. Tuolista saa hyvän tuen, joten valitse mieluiten seisten tehtävät harjoitteet. x

Luottamuksellinen, asiantunteva ja arvostava suhde mahdollistaa yhteistyön jatkumisen ikäihmisen kanssa. – Virpi Pennanen

Lisätietoa ikäihmisten liikunnan kansallisesta toimenpideohjelmasta: www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Liikuntaohjeita löydät lisää Ikäinstituutin sivuilta: www.ikainstituutti.fi

Sauvakävely sopii jokaiseen vuodenaikaan. Talviliukkailla sauvat tarjoavat hyvää tukea ja kesällä niistä saa työntöapua – käsivoimien lisäksi.

Ikäi

nstit

uutt

i / O

ssi G

usta

fsso

n

”

�


Psori&liikunta


Diabetes 6/2013

Tamperelainen Julia Pajula, 16, vaihtoi muutama vuosi sitten jalkapallon rugbyyn. Valmentaja-pelaaja Kati Miettinen kiittelee Julian intoa ja ymmärrystä lajin sääntöihin. Nuori nainen jaksaa treenata, vaikkei vielä ikänsä vuoksi pääse pelaamaan.

Julia sairastui yhdeksänvuotiaana ykköstyypin diabetekseen. Hoito tuntui aluksi raskaalta, mutta alkoi sitten sujua.

Diabeteksestä kysyville kavereille Julia on kertonut mieluusti sairaudesta ja sen hoidosta.– On hyvä, että mahdollisimman

moni tietää, mitä pitää tehdä, jos alan sekoilla. Olisi hankalaa, jos tästä ei uskaltaisi kertoa, Julia Pajula sanoo.

Julialla on insuliinipumppu, jonka katetri saattaa toisinaan irrota harjoituksissa.– Kun kovassa treenissä hikoilee tai

tulee osumia, laitan joskus laastarin pumpun päälle. Muuten diabetes ei todellakaan haittaa rugbyssä. Lajin ammattilaisinakin on monia diabeetikkoja, Julia kertoo.

Ihon aika 1/2014

Turkkilaissyntyinen Mahmut Aydin, 53, sairastui ihopsoriasikseen 30-vuotiaana. Muutettuaan Suomeen 1990-luvulla hän alkoi saada valohoitoa psoriasikseen. Yllättäen nivelkivut alkoivat vaivata häntä kymmenisen vuotta sitten. Psorasiskeskuksen tules-painotteisella kurssilla hän tapasi muita nivelpsoriasista sairastavia ja oivalsi liikunnan merkityksen terveydelleen.– Aloimme kävellä kolme kertaa

viikossa puolentoista tunnin lenkkejä. Minä sain pois kahdeksan ja Marja-Liisa kuusi kiloa. Liikunta on myös helpottanut nivelten kipua ja olen nukkunut paremmin, Aydin kertoo.

Niveltieto 1/2014

Valkeakosken nivelpiirin ohjaaja Merja Jokinen perusti SoveLin koulutuksen innostamana Iloisesti liikkuen -ryhmän. Hän haki yhteistyökumppaniksi Valkeakoski-opiston, joka järjesti ryhmälle tilat ja ohjaajan. Osallistujat maksavat normaalin osallistumismaksun. Eri kokoontumiskertojen teemat

vaihtelevat tasapainojumpasta kuminauha- ja tuolijumppaan. Yksi osallistujista on Helmi Alava.– Kyllä tämä jumppa aktivoi, vaikka

olen peruslaiska ihminen. Ryhmässä käyminen aktivoi niin, että jotain tulee yritettyä kotonakin, Alava kertoo.

Reuma 4/2013

Miika Liukkosen, 37, selkä ja nivelet alkoi kipuilla kolmisen vuotta sitten. Syyksi löytyi selkärankareuma. Hyvä pohjakunto ja terveet elämäntavat ovat auttaneet häntä selviytymään sairauden kanssa. Aikuisiän divarilajiaan, salibandya, hän haluaisi harrastaa useammin kuin vuorotyöt ja elämäntilanne sallivat.– Selän ja polven takia en pysty nyt

pelaamaan, mikä harmittaa. Minulla on äärimmäinen kaipuu hikoilemaan ja rääkkäämään itseäni. Olen yrittänyt pitää kuntoani muuten yllä.

Hengitys 5/2013

Keuhkoahtaumatautia 16 vuotta sairastanut Ari Koivunen perusti Oulun Seudun hengitysyhdistykseen kuntosaliryhmän. Ohjatussa ryhmässä käy viikoittain 16–18 liikkujaa.– Keuhkoahtaumatautia sairastavista

moni haluaisi liikkua, mutta yleisille salivuoroille lähteminen on vaikeaa. Ryhmässä kaikki lähtevät samalta tasolta ja se rohkaisee, Ari kertoo. x

LAINA-

SANATKOONNUT Heidi Hölsömäki

Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia. Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.


Nuoruuden pohjakunto ehkäisee sydänkohtauksiaRuotsalaistutkimuksen mukaan nuoruudessa hankittu hyvä fyysinen kunto voi ehkäistä sydän-kohtauksia ainakin seuraavat kolmekymmentä vuotta. Hyvä kunto pienentää varhaisten sydän-kohtausten vaaraa myös ylipainoisilla, mutta ei poista kaikkia liikakiloihin liittyviä riskejä.

Tulokset perustuvat yli 750 000 kahdeksantois-tavuotiaan ruotsalaismiehen kuntotestituloksiin ja niitä seuranneeseen keskimäärin 34-vuotiseen seurantaan. Tutkimus julkaistiin European Heart Journalissa. x (Julkaistu 28.1.2014)

Paljon kävelevien miesten aivohalvausriski pieneneeKäveleminen voi ehkäistä aivohalvauksia, jos jak-saa kävellä useita tunteja päivittäin. Brittitutki-muksen mukaan vaikutuksia voi odottaa, jos kä-velee yhteensä noin kolme tuntia päivässä, mut-ta vähempikin saattaa riittää. Stroke-lehdessä jul-kaistut tulokset perustuvat 3 500 miehen 11-vuoti-seen seurantaan. x (Julkaistu 16.1.2014)

Huippu-urheilijan diabetes- riski pieni yhä 70-vuotiaanaSuomalaistutkimuksen mukaan entiset huippu-urheilijat välttyvät diabetekselta ikätovereitaan todennäköisemmin vielä seitsemänkymppisenä-kin. Tämä johtunee siitä, että he pysyvät liikkeel-lä ja harrastavat liikuntaa vielä aktiiviuran jälkeen. He saattavat olla myös perimältään vähemmän alttiita diabetekselle. Entisten urheilijoiden riski sairastua aikuistyypin diabetekseen on noin kol-manneksen pienempi kuin verrokkien. Havainnot julkaistiin Diabetologia-lehdessä, ja ne perustuvat 400 suomalaisen entisen huippu-urheilijan ja 200 verrokin seurantaan. x (Julkaistu 18.11.2013)

Yli 5 tuntia päivässä sohva- perunana lyhentää elinikääLähivuosina useat tutkimukset ovat osoittaneet istumisen ja fyysisesti passiivisen elämän lisää-vän monien sairauksien ja niistä johtuvien kuole-mien vaaraa. International Journal of Epidemiolo-gy -lehdessä julkaistu tutkimus tarkasteli istumi-sen yhteyttä kuolleisuuteen. Sen perusteella suu-

rimmat vaikutukset havaitaan miehillä ja naisil-la, jotka istuvat television ääressä yli viisi tuntia päivässä. Alle tunnin televisiota päivittäin katso-viin verrattuna heidän riskinsä kuolla 14 vuoden seurannan aikana oli 20–30 prosenttia suurempi. Suurempi kuolleisuus johtui sydän- ja verisuoni-taudeista, mutta ei syövistä. Luultavasti yhteys se-littyy varsinaisen fyysisen passiivisuuden lisäksi napostelulla ja muilla elintapoihin liittyvillä teki-jöillä. x (Julkaistu 15.10.2013)

Liikunta ja lääkehoito monissa sairauksissa yhtä tehokastaLääkäreiden kannattaisi määrätä potilaille liikun-tareseptejä nykyistä useammin, sillä moniin pit-käaikaissairauksiin liikunta saattaa tepsiä ainakin yhtä hyvin kuin lääkkeet. Tiedot perustuvat kat-saustutkimukseen, jonka tulokset julkaistiin Bri-tish Medical Journalissa. Tutkimuksessa yhdistet-tiin yli 300 tutkimuksen aineistot ja 340 000 poti-laan terveystiedot. Liikunta ja lääkehoidot havait-tiin yhtä tehokkaiksi sepelvaltimotautipotilaiden hoidossa sekä diabeteksen vaarassa olevilla, kun mittarina käytettiin potilaiden kuolleisuutta. Ai-vohalvauspotilaiden kuntoutuksessa liikunta oli jopa lääkkeitä parempi, mutta sydämen vajaatoi-mintaa potevilla liikunta hävisi diureetti-veren-painelääkkeille. x (Julkaistu 2.10.2013)

Liikunta lievittää polven ja lonkan nivelrikkoaPolven ja mahdollisesti myös lonkan nivelrikon aiheuttamat kivut voivat monilla lievittyä liikun-nan avulla. Brittitutkimuksen mukaan parhaan avun saa todennäköisimmin yhdistämällä eri lii-kuntamuotoja monipuolisesti. Etenkin polven ni-velrikossa tulokset ovat vahvat ja osoittavat aero-bisen liikunnan, venytysten ja voimaharjoitusten yhdessä ja suurelta osin myös erikseen lievittävän kipua ja parantavan potilaiden toimintakykyä. Ai-neistot viittasivat liikunnan tepsivän myös lonk-karikon oireisiin. Havainnot julkaistiin British Me-dical Journalissa, ja ne perustuvat 60 aikaisem-man tutkimuksen aineistojen yhteisanalyysiin. x (Julkaistu 24.9.2013)

SoveLi julkaisee Duodecimin liikuntaan ja terveyteen liittyviä tutkimusuutisia.

Alkuperäiset uutiset löytyvät suluissa mainittujen julkaisupäivien kohdalta: www.soveli.fi

Duodecimin tutkimusuutisiaTUTKIT

TUA

KOO

NN

UT

Hei

di H

ölsö

mäk

i

�


TEKSTI JA KUVIOT Maarit Varjonen-Toivonen

Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä.Kunta mahdollistaa terveellisiä valinto-ja ja vahvistaa terveyden taustatekijöitä, joita ovat muiden muassa väestön elin-olot, koulutusmahdollisuudet, palvelu-jen toimivuus ja työolot. Terveellisten valintojen mahdollistaminen on kus-tannustehokkain tapa vaikuttaa väes-tön hyvinvointiin ja sairastumisen ris-kitekijöihin. Ne vähentävät riskiä sai-rastua ja tukevat sairastuneiden arjes-sa pärjäämistä.

Vuonna 2011 voimaan tullut tervey-denhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa jo-kaisen kunnan laatimaan valtuustokau-

sittain hyvinvointikertomuksen. Hy-vinvointikertomus on strateginen asia-kirja, jossa kunnanvaltuusto linjaa toi-mikaudekseen kuntansa väestön ter-veyttä ja hyvinvointia koskevat paino-pisteet ja niiden toteuttamiseksi tarvit-tavat toimenpiteet ja resurssit. Hyvin-vointikertomuksen painopisteet perus-tuvat väestöryhmien terveys- ja hyvin-vointitietoihin.

Terveydenhuoltolaki velvoittaa kun-nan kaikkia toimialoja. Se edellyttää yh-teistyötä kunnan eri toimijoiden vä-lillä sekä kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyövelvoite on samalla mahdol-lisuus. Kunta koordinoi ja toteutus ta-pahtuu eri toimijoiden yhteistyönä.

Pirkanmaalaiset ovat ottaneet alu-eellisen suunnittelun yhteistyön tuek-si. Kuntakohtaisia terveysliikuntasuun-nitelmia on laadittu jo useissa kunnis-sa niin Pirkanmaalla kuin muuallakin Suomessa. Alueellisia terveysliikunta-suunnitelma on sen sijaan vain muuta-milla alueilla, kuten Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä.

Laaja-alaista yhteistyötä jo suunnitelman teossa

Pirkanmaalla terveysliikuntasuunnitel-man tekemisessä vastuutahoina ovat olleet Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU) se-kä UKK-instituutti. Alueellisen terveys-

liikuntasuunnitelman laatimiseen osal-listui noin 30 henkilöä yhteensä 20:stä eri organisaatiosta (s. 29). Tämä niin kutsuttu iso työryhmä jakaantui työs-kentelemään myös teemakohtaisina työryhminä.

Suunnitelman tavoite on auttaa ter-veydenhuoltolain velvoitteiden toi-meenpanossa ja kunnan oman terveys-liikuntasuunnitelman hyödyntämises-sä. Kun hyvinvointikertomuksen pai-nopisteeksi on valittu esimerkiksi lii-kunta-aktiivisuuden lisääminen, alu-eellisesta terveysliikuntasuunnitelmas-ta löytyy eri toimijoille käytännön eh-dotuksia, joista voi valita omaan toi-mintaan sopivia. Lisää ideoita löytyy kunnan omasta terveysliikuntasuunni-telmasta ja alueellisen terveysliikunta-suunnitelman linkeistä.

Pirkanmaan alueellisen terveyslii-kuntasuunnitelman ydin on eri ryh-mille kootut yhden sivun pituiset tau-lukot, joissa on ehdotuksia tavoitteik-si, toimenpiteiksi, vastuutahoiksi ja to-teutumisen arvioimiseksi. Sivulla 30 on esimerkki erityisryhmien taulukos-ta. Muut ryhmät ovat elinkaarimallin mukaisia.

Pirkanmaan alueellinen terveyslii-kuntasuunnitelma on haluttu pitää tii-viinä ja käytännönläheisenä.

Pirkanmaa käynnisti alueellisen yhteistyönTerveydenhuoltolain mukaan kuntien on edistettävä väestön terveyttä ja hyvinvointia muun muassa yhteistyön keinoin. Pirkanmaalla lain toteutumista edistetään alueellisella terveysliikuntasuunnitelmalla.

Heidi Hölsömäki

Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen vastaa terveyden edistämisen alueellisesta koordinoinnista Pirkanmaalla. JATKUU


Vastuuryhmä:Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikköAluejohtaja Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja UrheiluJohtaja Tommi Vasankari, UKK-instituuttiTutkimusjohtaja Riitta Luoto, UKK-instituuttiTutkija Erja Toropainen, UKK-instituutti

Iso työryhmä (organisaatiot):ELY-keskusHaka Gym, ValkeakoskiHengitysliitto ry

Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU) Hämeenmaan Sydänpiiri ry Kangasalan kuntaLempäälän kunta Nokian kaupunkiOriveden kaupunkiParkanon kaupunkiPirkanmaan sairaanhoitopiiriSoveltava Liikunta SoveLi rySuomen Diabetesliitto ryTampereen kaupunkiTampereen Kuntoliikunta ryTampereen Työterveys ryTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)TyöterveyslaitosValkeakosken terveyskeskusVirtain kaupunkiYlöjärven kaupunki

Pirkanmaan terveysliikuntasuunnitelmaa on tehty laaja-alaisella kokoonpanolla

Nokian kaupunki kehittää terveysliikuntaa eri toimijoiden, kuten työpaikkojen, koulujen ja vammais- ja kansanterveys-yhdistysten kanssa. Kuvassa vesijumpataan työntekijöiden liikuntaharrastusta edistävän Ikänäätä-hankkeen merkeissä.

Nok

ian

kaup

unki

/ O

lli-P

ekka

Latv

ala


Taulukko: Erityisryhmien terveysliikunnan edistäminen (LUONNOS 31.1.2014). Kuvion taulukossa on ehdotuksia soveltavan liikunnan tavoitteiksi, toimenpiteiksi, vastuutahoiksi ja arviointiin. Taulukkoa muokataan tämän kevään palautteiden pohjalta.

TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUTAHO SEURANTALuoda liikkumista edistävä ympäristö ja korostaa arkiliikunnan tärkeyttä

▹ Lisätään lähiliikuntapaikkoja, poistetaan mahdollisia olemassa olevia arkiliikunnan esteitä ja huomioidaan lähiluonnon saavutettavuus

▹ Varmistetaan esteetön ympäristö: valaistus, lumi, terveellinen ilma jne.

▹ Huolehditaan kevyen liikenteen väylien kunnosta

▹ Laitetaan penkkejä kävelylenkin varrelle

TEKNINEN TOIMITeknisen toimen johto

▹ Lähiliikunta- paikkojen käyttöaste

▹ Tyytyväisyys lähiliikunta-paikkoihin

Järjestää riittävät liikuntapalvelut erityisryhmille

▹ Lisätään liikuntaryhmiä ja liikuntapalveluita erityisryhmille

▹ Huolehditaan soveltavan liikunnan järjestämisestä päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa ja laitoksissa

▹ Järjestetään kuntouttavia palveluita. Esim. luodaan soveltavan liikkujan polku, ”sote-asiakkaasta liikuntapalveluihin ja/tai omaehtoiseksi liikkujaksi”

▹ Kootaan liikuntakalenteri / yhteisöllinen alusta internetiin soveltavan liikunnan osalta

SIVISTYSTOIMIKansalaisopiston rehtoriOPETUSTOIMIKoulujen liikunnanopettajatTERVEYSTOIMIHoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutitLIIKUNTATOIMIJohtava liikunnanohjaaja3. SEKTORIPaikallisjärjestöjen johto

▹ Liikuntaryhmien käyttöaste

▹ Fyysisen aktiivisuuden määrä erityisryhmillä

▹ Palveluiden käyttömäärä

▹ Tyytyväisyys palveluihin

▹ Erityisryhmien liikuntavuorojen ja -ryhmien käyttöaste

Lisätä erityis-ryhmien liikuntaneuvonnan osaamista

▹ Liikunnan pariin ohjaaminen jokaisessa tapaamisessa

▹ Liikkumisresepti käyttöön

TERVEYSTOIMIlääkärit, hoitajatSOSIAALITOIMI

▹ Liikkumisreseptin käyttöaste

Lisätä liikunta-neuvontaa ja liikunnan terveyshyödyistä tiedottamista

▹ Otetaan liikunta puheeksi jokaisella käynnillä▹ Otetaan liikkumisresepti käyttöön ▹ Perustetaan terveyskioski erityisesti vähän

liikkuville ▹ Laitetaan tietoiskuja liikunnan hyödyistä

paikallislehteen

TERVEYSTOIMIKotihoidon johtajaSOSIAALITOIMILIIKUNTATOIMILiikuntatoimen koordinaattori ja sihteeri3. SEKTORIPaikallisjärjestöjen johto

▹ Liikkumisreseptin käyttöaste

▹ Fyysisen aktiivisuuden määrä

Varmistaa saavutettavuus

▹ Järjestetään kuljetukset liikuntapaikoille▹ Taataan alennukset liikuntapalveluihin,

apuvälineisiin▹ Taataan avustajat tarvittaessa

Palveluja tarjoavat tahot ▹ Alennuksia ja tukia saavien määrä

Väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämi-seksi on vuosien mittaan laadittu lukui-sia kattavia oppaita ja suosituksia, joi-den käyttöönottoa alueellinen terveys-liikuntasuunnitelma osaltaan halu-aa tukea. Esimerkiksi tuoreen terveys-liikunnan valtakunnallisen linjauksen (Muutosta liikkeellä! STM 2013) tavoit-teena on edistää terveysliikuntaa kun-nissa.

Suunnitelman laatimiseen osallis-tuneet tahot ovat kierrättäneet suun-nitelmaa kommentoitavana sidosryh-millään.

Kevään 2014 aikana suunnitelma esitellään Pirkanmaan kunnissa kun-takierroksella, jonka aikana sitä on vie-lä mahdollisuus kommentoida. Kunti-en on toivottu kutsuvan kuntakierrok-sen tilaisuuksiin kunnan viranhaltijoi-ta ja luottamushenkilöitä sekä järjestö-jen edustajia. Alueellisen terveysliikun-tasuunnitelman esittelyn jälkeen työ-

pajatyöskentelyssä kootaan osallistuji-en ja heidän edustamiensa organisaa-tioiden näkemyksiä kyseisen kunnan haasteista terveysliikunnan edistämi-seksi. Heiltä myös pyydetään ehdotuk-sia näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Yhteenveto palautetaan kuntaan tuke-maan alueellisen terveysliikuntasuun-nitelman toimeenpanoa. Tätä kirjoitet-taessa kuntakierros on vielä kesken.

Kun suunnitelma on alkukesäs-tä 2014 virallisesti hyväksytty Pirkan-maan sairaanhoitopiirin hallitukses-sa, se tulee löytymään ainakin Pirkan-maan sairaanhoitopiirin, Hämeen Lii-kunnan ja Urheilun (HLU) ja UKK-insti-tuutin internetsivuilta.

Tietoa toisista liian vähän

Yksi keskeinen kuntien tilaisuuksissa jo esille noussut haaste on se, että kunnan toimialat eivät tiedä toistensa tarjoa-

mista mahdollisuuksista eivätkä järjes-töjen ja kolmannen sektorin tarjonnas-ta. Myöskään järjestöt eivät tiedä tois-tensa toiminnasta eikä kuntalaisilla ole helposti saatavilla olevaa tietoa liikun-tamahdollisuuksien kokonaisuudesta. Tämä koskee kaikkia väestöryhmiä.

Erityisryhmien osalta on esille nous-sut myös saattajien huomiointi ja kulje-tustarpeet.

Yhteistyö ratkaisee ongelmia

Oman työhistoriani aikana olen toi-minut pienessä kunnassa terveyskes-kuslääkärinä, terveyskeskuskuntayhty-män ylilääkärinä ja edellisessä virassa-ni myös valvovan viranomaisen roolis-sa. Mielestäni eri toimijoiden yhteistyö on käytännön ratkaisu kustannusten kasvuun, palveluiden riittävyyteen ja henkilöstön työssä jaksamiseen.

Aiemmin terveyden ja hyvinvoinnin


edistäminen on mielletty lähinnä ter-veydenhuollon tehtäväksi. Terveyden-huollon ammattihenkilöiden tärkein tehtävä on tunnistaa, ottaa puheeksi ja antaa neuvontaa elintapamuutoksissa. Elintavoilla, erityisesti ravitsemuksel-la ja liikunnalla, voidaan merkittäväs-ti vaikuttaa suurten kansansairauksi-en esiintyvyyteen. Elintapamuutoksiin ohjaaminen on osa sairauden hoitoa siinä kuin lääkehoito ja leikkaus.

Kunnossapitoa, esteettömyyttä…

Monisairaankin henkilön arjessa pär-jäämiseen on kunnan muilla toimi-aloilla kuin terveydenhuollolla suurem-pi kosketuspinta. Liikkumisen mahdol-listamiseksi tarvitaan muiden muassa kevyen liikenteen väyliä, ulkoilureitte-jä, lasten leikkipaikkoja ja myös liikun-tasaleja. Tärkeä osuus liikkumisessa on kunnossapidolla, esteettömyyden huo-

mioimisella ja valaistuksella. Ammattihenkilön työtä helpottaa,

kun hänellä on tiedossa, minkälais-ta liikuntaa potilaan arkiympäristössä on tarjolla. Eri toimijoiden yhteistyöllä saadaan voimavarat riittämään ja kun-talaisille voidaan tarjota terveellisiä va-lintoja mahdollistavia palveluita.

Senkin jälkeen, kun olosuhteet ja palvelut saadaan kuntoon, täytyy muis-taa, että yksilöllä itsellään on ensisijai-nen vastuu omasta ja lähiympäristönsä terveydestä ja hyvinvoinnista.

Kansalaisen elämäntapoihin ja va-lintoihin taas vaikuttavat aina hänen tiedolliset ja muut voimavaransa, elin-olosuhteensa sekä ympäristön ja kult-tuurin antamat virikkeet ja mahdolli-suudet. x

Pirkanmaan terveyden edistämisen koordinaatiomalli on kuvattu tarkemmin seuraavalla sivulla.

Miten sinun kotikunnassasi on järjestetty erityisryhmien eli

liikunnan soveltamista tarvitsevi-en ihmisten terveysliikunta? Joutu-vatko kunnan toimialat vielä kinaa-maan siitä, millä toimialalla on jär-jestämis- ja kustannusvastuu?

Terveystoimiko, koska sanassa on ”terveys”? Sosiaalitoimiko, kos-ka sanassa on ”erityis”? Tai liikunta-toimi, koska kyse on liikunnasta? Ja kuka maksaa teknisen toimen kus-tannukset kun asiakkaat haetaan liikkumaan?

Terveydenhuoltolaki velvoittaa yhteistyöhön. Kunta nimeää vas-tuuhenkilön, joka kutsuu koolle eri toimijoiden edustajat. Yhdessä suunnitellaan, miten kukin toimi-ja osallistuu erityisryhmien liikun-ta-aktiivisuuden lisäämiseen ja toi-mintaan on varattu kokonaisbud-jetti.

Terveystoimi ja sosiaalitoimi tunnistavat tarpeet, ottavat vas-taanotoillaan asiakkaiden kanssa aiheen puheeksi ja ohjaavat palve-luiden käyttäjiksi. Liikuntaa järjes-tävät yhdessä liikunta- ja sivistys-toimi, järjestöt sekä kolmas sekto-ri. Tekninen toimi vastaa liikunta-paikkojen kunnossapidosta ja es-teettömyydestä sekä kuljetuksista.

Kustannukset eivät ole suurem-mat kuin aiemmalla toiminnalla, mutta palveluita pystytään tarjoa-maan enemmän. Myös työntekijät jaksavat paremmin saadessaan tu-kea muilta toimijoilta.

Kannattaa ainakin kokeilla. Yh-teistyö on enemmän kuin osiensa summa! x

TEKSTI Maarit Varjonen-Toivonen

Kenelle soveltamista tarvitsevien ihmisten terveysliikunta kuuluu?

Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma

▹ Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2014.

▹ Suunnitelmaa tarkennetaan keväällä 2014 kuntakierroksen yhteydessä.

▹ Sen laatimisen vastuutahoina ovat toimineet Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen Liikunta ja Urheilu sekä UKK-instituutti.

▹ Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma on tarkoitettu käytännön työkaluksi lisäämään Pirkanmaan kuntien kaikkien toimialojen, yksityisen työterveyshuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä kunnan väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi.

▹ Terveysliikuntasuunnitelma on osa Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman toimeenpanoa. x

Lisätietoa: www.pshp.fi > Ammattilaisille > Terveydenedistäminen�

KOMMENTTI” Elintapamuutoksiin ohjaaminen on yhtä oleellinen osa sairauden hoitoa kuin lääkehoito ja leikkaus.”

– Maarit Varjonen-Toivonen


Pirkanmaalla alueellinen terveyden edistämisen koordinaatio sekä sen

toimeenpano perustuvat terveyden-huoltolaissa (1326/2010) esitettyyn laa-jaan terveyden edistämisen määritel-mään sekä väestön hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämistä koskeviin tavoittei-siin. Tärkein tavoite on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen.

Pirkanmaalla kunnat toivoivat ter-veyden edistämisen alueellista koordi-naatiota. Vuonna 2009 sairaanhoito-piiriin perustettiin terveyden edistämi-sen ylilääkärin virka. Alueellisen koor-dinaation ohjausryhmänä toimii ter-veyden edistämisen neuvottelukunta. Organisaatio kuvataan kokonaisuudes-saan yllä olevassa kuviossa.

Terveyden edistämisen neuvottelu-kunnan aloitteesta Pirkanmaalla alet-tiin laatia alueellista terveyden edistä-misen suunnitelmaa. Ensin valmistui ravitsemussuunnitelma vuonna 2011, ja terveysliikuntasuunnitelmaa alet-tiin tehdä syksyllä 2012. Terveysliikun-tasuunnitelmaa on laadittu sairaanhoi-topiirin johdolla, yhdessä laajan toimi-jajoukon kanssa, kuten edellisillä sivuil-la on kuvattu.

Alueellinen terveyden edistämisen koordinaatio kattaa alueellisen tason lisäksi kuntien poikkitoiminnallisen, väestötason terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä Pirkanmaan sairaan-hoitopiirin tuottaman erikoissairaan-hoidon.

Tavoitteena on, että potilaan kannal-ta terveyden ja hyvinvoinnin edistämi-nen olisi yksi kokonaisuus. Ammatti-henkilöt tunnistavat ja ottavat puheek-si elintapamuutosten tarpeen ja antavat ohjausta.

Ohjeiden toimeenpanon, esimerkik-si liikunnan, mahdollistavat kunnan eri toimialat sekä kolmas sektori yhdessä. x

TEKSTI Maarit Varjonen-Toivonen

Kuvio: Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen (TED) koordinaation organisaatio. TED-neuvottelukunta, -ylilääkäri ja -työryhmä toimivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alaisuudessa. Kolmas sektori on mukana toiminnan kaikilla tasoilla.

Terveyden edistämisen koordinaatiolla halutaan kaventaa terveyseroja


Liikuntatieteellinen Seura käynnisti huhtikuussa 2013 neljännen Erityislii-kuntaa kuntiin -hankkeen. Kolmivuoti-sen hankkeen tavoitteena on luoda eri-tyisryhmille nykyistä tasa-arvoisem-mat liikuntaedellytykset. Samalla ka-vennetaan soveltavan liikunnan kun-takohtaisia eroja.

Kuntien välisiä eroja on eniten 10 000–19 999 asukkaan kunnissa. Yk-si eroja selittävä tekijä on näiden kun-tien henkilöstöresursseissa: kahdessa kunnassa kolmesta on palkattuna eri-tyisliikunnanohjaaja.

Maassamme on edelleen 15 yli 10 000 asukkaan kuntaa, jossa ei ole erityisliikunnanohjaajaa. Hankkee-seen kutsuttiin mukaan nämä kunnat. Mukaan lähtivät Eura, Huittinen, Lovii-sa, Orimattila, Mänttä-Vilppula, Alajär-vi ja Kalajoki.

Lisää yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta

Kehittämistyötä on kohta vuosi taka-na. Ensimmäisen vuoden aikana kun-nissa on kerätty keskeiset erityisliikun-nan toimijat yhteen ja kartoitettu pal-veluiden nykytilanne, kuten erityislii-kuntaryhmien määrä, erityisryhmille soveltuvat liikuntatilat, ohjaajaresurs-sit ja yhdistysten näkemykset palvelui-den kehittämiseksi.

Keskeisin kartoituksista esiin nous-sut havainto on, ettei hankekunnis-sa ole selkeää ja pysyvää toimintamal-lia, jolla erityisliikuntapalveluja järjes-tettäisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa soveltavaa liikuntaa tarvitsevil-

Seitsemän kuntaa kehittämisen polullaLiikuntatieteellisen Seuran kuntahankkeessa keskitytään pienten kuntien soveltavan liikunnan kehittämiseen. Paikallistasolla tehdään paljon hienoa työtä, mutta esiin on noussut myös tuttuja soveltavan liikunnan haasteita koordinaation tarpeesta kuljetuspalvelujen puuttumiseen.

TEKSTI Saku Rikala

Alajärven erityisliikunnan kehittämishankkeen työryhmän jäsenet kokoontuivat syyskuussa. Kuvassa (vas.) Anja Rantala Eläkeliiton Alajärven yhdistyksestä, kiertävä erityislastentarhanopettaja Niina Leppäharju (kesk.) ja erityisluokanopettaja Miianella Herrala. Projektipäällikkö Saku Rikala oikealla.

Kirs

ti Ki

velä

le. Kunnissa ei ole tehty erityisliikun-nassa riittävästi yhteistyötä eri toimi-joiden kanssa, minkä takia vastuu- ja työnjaot eivät ole selvät. Yhteistyöstä on puuttunut suunnitelmallisuus, pit-käjänteisyys ja vuoropuhelu. Liikunta-toimissa ei tiedetä erityisliikkujien tar-peista ja kaikista alueen toimijoiden re-sursseista. Monessa kunnassa keskeiset toimijat istuvatkin nyt ensimmäisen kerran saman pöydän ääreen keskuste-lemaan soveltavasta liikunnasta.

Yhteistyön ja suunnitelmallisuu-den puuttuminen on ymmärrettävää, koska monessa kunnassa liikuntatoi-men henkilöstöresurssit ovat hyvin ra-jalliset. Koordinointi- ja kokonaisvas-tuu ovat monesti liikuntasihteerillä, joka hoitaa tehtävää muun työn ohel-la. Samaan aikaan yhdistykset toivovat kunnilta aktiivista koordinaattorin ja

suunnittelijan roolia. Toivottavasti tä-män hankkeen jälkeen kunnat omaksu-vat aktiivisemman roolin. Kenties eri-tyisliikunnanohjaajia on saatu kuntiin muutama lisää.

Erityisliikunnan merkitys usein epäselvä

Rajalliset henkilöstöresurssit ovat vain yksi selitys kehittymättömille erityislii-kuntapalveluille. Kaikissa kunnissa ei ole vieläkään sisäistetty soveltavan lii-kunnan merkitystä ja tehtävää. Kunnan tehtävänä pitäisi olla edellytysten luo-minen paikallistason liikuntatoimin-nalle sekä liikunnan järjestäminen eri-tyisryhmille ja tarvittaessa myös muul-le väestölle. Laissa on painotettu erik-seen kolmea teemaa: lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla,


terveyttä edistävää liikuntaa sekä eri-tyisryhmien liikuntaa.

Kunnissa osataan jo panostaa lap-siin ja nuoriin sekä terveysliikuntaan. Molemmissa on kyse pitkälti ”vain” lii-kunnasta, joka on liikuntatoimen ydin-osaamista. Myös yhteistyö esimerkiksi liikuntaseurojen kanssa lasten ja nuor-ten liikuttamiseksi on luontevaa vuosi-kymmenten kokemuksella. Sen sijaan erityisliikuntaa ei koeta kaikissa kun-nissa liikuntatoimen ydintoiminnaksi.

Soveltava liikunta vaatii erityistä osaamista ja paljon yhteistyötä, mut-ta esimerkiksi vammais-, kansanterve-ys- ja eläkeläisjärjestöjä ei ole koettu lii-

”Hankkeet ovat auttaneet kehittämään liikuntaa”

Huittinen on yksi Erityisliikunta kuntiin -han-kekunnista. Reilun 10 000 asukkaan kaupun-

gista puuttui vielä projektin alkuselvitysvaihees-sa, vuonna 2012, erityisliikunnaohjaaja.

– Meille tuli maaliskuussa 2013 kutsu hankkee-seen ja kaupunginjohtaja vahvisti osallistumi-semme, nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja Teuvo Munkki sanoo kiittäen johdon sitoutumista.

Huittisiin perustettiin jo viime vuonna erityis-liikunnanohjaajan ja liikunnaohjaajan toimet. Si-toutuneet työntekijät auttavat Munkin mukaan soveltavan liikunnan pitkäjänteisessä kehittämi-sessä ja toteuttamisessa. Hankkeeseen liittyvää alkukartoitusta on tehty Huittisten kuntatyöryh-män ja työntekijöiden voimin. Siinä on jo noussut esiin uutta, arvokasta tietoa.

– Selvisi, että kaupungin eri yksiköissä, kansa-laisopistolla ja järjestöillä on yhteensä 30 ammat-tiohjaajaa ja 19 vertaisohjaajaa. Se on iso voimava-ra, Munkki sanoo.

Hänen mielestään hankkeen tärkeimpiä tavoit-teita ovat liikuntaneuvonnan yhteistyön tiivistä-

minen sekä kunnan ja järjestöjen voimavarojen yhdistäminen.

– On tärkeää, että pystyisimme huomioimaan toimintakyvyltään ja elämäntilanteeltaan erilai-set ihmiset ja saisimme heidät innostettua liikku-maan myös omaehtoisesti.

Hanke ja siihen liittyvät kartoitukset ja suunni-telmat tulevat osaksi Huittisten nuoriso- ja liikun-tapalveluiden strategiaa. Strategiaan liittyy myös lähiliikuntapaikkasuunnitelman teko.

Soveltavaa liikuntaa on kehitetty Huittisissa hankkeiden avulla aiemminkin. Munkin mielestä ne ovat vauhdittaneet hyvin perustoimintaa.

– Perusta luotiin vuonna 2003–2004 alkaneessa KKI-rahoitteisessa Liikkuva Huittinen -hankkeessa, joka jatkuu yhä. Parin vuoden jälkeen jatkoimme SoveLin Virtaa verkostoihin liikunnasta – Virveli

-hankkeella 2006–2009. Siinä saatiin luotua ver-kostomalli sekä yhdistykset ja viranomaiset en-simmäisen kerran yhteiseen pöytään. x

TEKSTI Heidi Hölsömäki

Kunnissa täytyy miettiä, mistä rekrytoida lisää avustajia ja onko parempi järjestää kuljetuksia ryhmiin vai viedä ohjaajia asiakkaiden luo.” – Saku Rikala

”kuntatoimissa yhtä luonteviksi yhteis-työkumppaneiksi kuin urheiluseuroja.

Myös yhdistykset voisivat aktivoi-tua valitsemalla yhdistyksiin liikunta-vastaavia ja kartoittamalla jäseniensä erityisliikuntatarpeita, mikä helpottai-si palveluiden kehittämistä.

Tavoitteena yhteinen toimintatapa

Soveltavan liikunnan toimijoilla riittää siis edelleen työmaata erilaiselle vai-kuttamis- ja tiedotustyölle. Tämä han-ke kantaa kortensa kekoon tuomalla toimijat yhteen seitsemässä kunnassa

ja tekemällä jokaiseen kuntaan erityis-liikunnan kehittämissuunnitelman.

Suunnitelmiin kootaan konkreet-tiset toimenpiteet toiminnan kehittä-miseksi ja muotoillaan toimintamal-li, jolla kunnissa tullaan jatkossa tuot-tamaan erityisliikuntapalveluita. Tule-va malli voi rakentua esimerkiksi kun-nan päätoimisen tai puolipäiväisen eri-tyisliikunnanohjaajan, yhdistys- ja tun-tiohjaajien tai kahden kunnan välisen yhteistyön varaan.

Vaikuttamistyötä tehdään paikal-listasolla käsittelemällä suunnitelmia kuntien päättävissä elimissä. Kunnis-sa järjestetään myös tilaisuuksia, joissa


välitetään kuntapäättäjille ja kuntalai-sille tietoa soveltavasta liikunnasta, esi-tellään peruskartoitusten tuloksia ja he-rätellään keskustelua toiminnan kehit-tämisestä.

Suurin puute osaavista ohjaajista

Keskeisin erityisliikunnan järjestämis-tä rajoittava yksittäinen tekijä on am-mattitaitoisten ohjaajien puute. Ohjaa-jien puute nousi esille kaikkien kuntien kartoituksissa, kysyttiin asiaa niin kun-tien eri toimijoilta kuin yhdistyksiltä. Esimerkiksi palvelukotien työntekijöi-den aika ei riitä liikuntatuokioiden jär-jestämiseen vanhuksille.

Yhdistyksiltä puuttuu myös osaavia ryhmänohjaajia. Lisäksi ohjaajien kirjo vaihtelee kokeneista koulutetuista oh-jaajista innokkaisiin liikuttajiin vailla juuri mitään koulutusta. Kun ohjaami-seen ei ole koulutusta, tuntuu monesta potentiaalisesta ohjaajasta oman ryh-

män vetäminen liian suurelta vastuul-ta eikä toimintaan haluta sitoutua. Toi-saalta harvassa yhdistyksessä tiedetään yhdistyksessä toimivien ohjaajien kou-lutustarpeista. Tarpeet olisi syytä selvit-tää, jotta yhdistyksille voidaan järjestää sopivia koulutuksia.

Ohjaajien vähyyden takia kunnis-ta puuttuu myös erityisliikuntaryhmiä. Esimerkiksi Eurassa erityisliikunnan asiakkaille tehdyn kyselyn perusteel-la suurin este liikunnan harrastamisel-le oli sopivien ryhmien puute. Kuntien ryhmät painottuvat ikäihmisiin ja mo-nesti vielä hyväkuntoisiin ikäihmisiin. Eurassa toimii kartoituksen perusteel-la 23 erityisliikuntaryhmää, mutta yk-sistään hyväkuntoisille ikäihmisille oli olemassa 30 ryhmää.

Ohjaajiin ja ryhmiin liittyviin haas-teisiin tullaan hankkeessa vastaamaan rekrytoimalla ja kouluttamalla kuntiin lisää ammattitaitoisia ohjaajia sekä ko-koamalla kuntien ohjaajaresursseista ohjaajapankkeja. Ohjaajien määrän li-

sääntyminen mahdollistaa ryhmien li-säämisen ja tarjonnan monipuolista-misen.

Kuljetuspalveluja voisi koordinoida paremmin

Esteettömien tilojen tai vuorojen vä-hyys ei näyttäytynyt kartoituksissa niin suurena ongelmana kuin ennalta oli odotettavissa. Näyttää siltä, että kun-han ryhmä saadaan kasaan ja ryhmälle ohjaaja, eivät tilat muodosta ylitsepää-semätöntä ongelmaa. Liikuntatiloihin liittyy kuitenkin paljon esteettömyys-ongelmia, joista tiedetään lähinnä ne, jotka liittyvät tilassa liikkumiseen pyö-rätuolilla. Liikuntatilan soveltuvuudes-ta esimerkiksi näkö- ja kuulovammai-sille ei tiedetä hankkeen kunnissa juu-ri lainkaan.

Monessa kunnassa koettiin selke-äksi ongelmaksi kuljetuspalveluiden ja avustajien puuttuminen, etenkin vai-keavammaisten kohdalla. Liikuntaryh-

Liikkuva Huittinen kulttuuri- ja liikuntamessuilla kerättiin tietoa Huittisten erityisliikunnan tilasta.Nuoriso- ja liikuntapalveluiden pöydän takana päivystää liikunnanohjaaja Paula Mattila (oik.).

Mar

jut T

iisal

a

JATKUU


miin on liian pitkä tai vaikeasti järjes-tettävä matka eikä avustajia ole riittä-västi tarjolla.

Kunnissa täytyy miettiä, mistä rek-rytoida lisää avustajia ja onko parempi järjestää kuljetuksia ryhmiin vai viedä ohjaajia asiakkaiden luo. Palveluliiken-nettä järjestävien kanssa voidaan sopia reiteistä ja aikatauluista, jotta erityislii-kuntaryhmät olisivat paremmin saavu-tettavissa.

Koottua tietoa suoraan kohderyhmille

Erityisliikunnasta on tiedotettu kun-nissa lähinnä internetsivuilla ja paikal-lislehdissä. Tiedottaminen ei näytä kui-tenkaan tavoittavan riittävän hyvin eri-tyisryhmäläisiä ja heidän omaisiaan, sillä monessa kartoituksessa kunnalta toivottiin aktiivisempaa tiedottamista.

Aktiivisuuden lisäksi tarvittaisiin useamman eri kanavan hyödyntämis-tä tiedottamisessa, esimerkiksi sosi-aalisen median käyttöönottoa. Mutta etenkin tarvittaisiin koostettua tietoa kunnassa toimivista ryhmistä.

Hankkeessa tullaankin kasaamaan tiedot kunnissa ryhmistä ja tapahtu-mista erityisliikunnan kausikalente-riin, jota jaetaan eri kanavien välityk-sellä eteenpäin.

Seitsemän erilaista polkua

Kaiken kaikkiaan seitsemän kunnan erityisliikunnan kehittämiskohteet ovat hyvin samanlaisia kuin ensim-mäisessä Erityisliikuntaa kuntiin -hank-keessa vuosina 1997–1999. Reilun 15 vuoden jälkeen painitaan siis edelleen samojen haasteiden parissa. Onnek-si hankkeessa mukana olevat kunnat ovat vaihtuneet, joten monen kunnan soveltavassa liikunnassa on jo otettu isoja askelia eteenpäin.

Ongelmat ovat siis samoja, mutta jokainen kunta on aina oma yksilölli-nen tapauksensa. Jokaisessa kunnassa on oma historia, omat toimintatavat, toimijat ja yhdistykset. Jokaisessa kun-nassa tulee siis löytää oma polku kuljet-tavaksi.

Hienointa on ollut huomata, että kunnat ovat lähteneet mieluusti mat-kaan. x

Erityisliikuntaa kuntiin -hanke 2013–2015 Hankkeen tavoitteena yhteistyökunnissa (kartta) on: ▹ lisätä erityisliikuntatoimijoiden

yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa

▹ lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnanohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu

▹ lisätä erityisliikuntaryhmien määrää▹ luoda perusteita resurssien

kohdentamiseksi erityisliikuntaan ja▹ luoda pysyviä toimintakäytäntöjä

ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla.

▹ Lisäksi jokainen yhteistyökunta asettaa omat tavoitteet kehittämistoiminnalleen.

▹ Hankkeessa on toteutettu myös Kysely pienten kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2013. Kyselyn tavoitteena on selvittää erityisliikuntapalvelujen tilanne kunnissa, joissa ei ole erityisliikunnanohjaajaa. Kyselyn tulokset esitellään kesällä 2014.

▹ Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamaa hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. x

Lisätietoa projektipäällikkö Saku Rikala, [email protected] tai 010 778 6605.

Katso myös: www.lts.fi ja Soveltavan liikunnan osio

Kuvio: Kehittämisprosessi etenee hankekunnissa kehittämistyöryhmän perustamisesta peruskartoituksen kautta suunnitelmaan ja toteutukseen.

1. Kehittämistyöryhmä

2. Peruskartoitus

3. Kehittämisuunnitelma

4. Suunnitelman toteutus

�


26.–27.8.2014 Jyväskylän Agora

VIII Erityis-

liikunnan päivät

Jyväskylän kaupunki

TYÖPAJAT

1. Täällä kuntalainen – kuuleeko kunta?2. Vammaisurheilijan polku on yksilöllinen3. Psykomotoriikka ja Sherborne – avaimet kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen4. Tutkimuksella ja kehittämisellä hieno historia

5. ”Kaikki pelaa” – myös varhaiskasvatuksessa ja koulussa? – entä tulevaisuus? 6. Liikkeen mielekkyyttä ja mielen liikettä7. Öljyä palveluketjuun – joustavasti kuntoutuksesta liikuntaan8. Liikuntaa ennen ja jälkeen keinutuolin

TEEMASEMINAARIT

1. VAMMAINEN NUORI TOIMII, TEKEE, OHJAA JA VAIKUTTAA2. VAIKEAVAMMAISET LAPSET JA AIKUISET MUKANA LIIKUNTAPALVELUISSA3. SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET TYÖPAJA

www.erityisliikunta.�

4. Suunnitelman toteutus


Aivoliitto ry Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B, 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 [email protected] Allergia- ja Astmaliitto ry Hannele Kiviranta, aluepäällikkö Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki puh. 06 4232 573 ja 040 5259 055 [email protected]

Epilepsialiitto ry* Virpi Tarkiainen, järjestöpäällikköMalmin kauppatie 26, 00700 Helsinkipuh. 050 400 [email protected] Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Yliopistonkatu 56, 5. krs, 33100 Tamperepuh. 020 757 5104 [email protected]

Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 [email protected] Mielenterveyden keskusliitto ry* Aino Hokkanen, vs. liikuntasihteeriHämeenkatu 13 B 4. krs, 33100 Tamperepuh. 050 383 [email protected] (Kati Rantonen 8/2014 alkaen)

Munuais- ja maksaliitto ryMarjukka Miettinen, järjestösuunnittelijaKumpulantie 1 A, 6 krs00520 [email protected]. 040 524 0674

Psoriasisliitto ry Hanna Järvinen, fysioterapeutti Fredrikinkatu 27 A 3, 00120 Helsinki puh. 040 455 3378 [email protected]

Suomen CP-liitto ry* Anu Patrikka, liikuntasuunnittelijaMalmin kauppatie 26, 00700 Helsinkipuh. 09 5407 5472 tai 044 353 [email protected]

Suomen Diabetesliitto ryTerhi Turunen, järjestösuunnittelijaKirjoniementie 15, 33680 Tamperepuh. 050 310 6624 [email protected]

Suomen Mielenterveysseura rySatu Turhala, projektipäällikköMaistraatinportti 4 A, 7. krs00240 HelsinkiPuh. 040 6526 [email protected] Suomen MS-liitto ry*Riitta Samstén, erikoissuunnittelijaPL 15, 21251 Maskupuh. 0400 828 [email protected]

Suomen Nivelyhdistys ryJyrki Laakso, toiminnanjohtajaPL 1328, 00101 Helsinkipuh. 044 5544 [email protected]

Suomen Luustoliitto ryAnsa Holm, toiminnanjohtajaIso Roobertinkatu 10 B 14 00120 Helsinkipuh. 050 303 [email protected]

Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/fysioterapeutti, liikuntatyöntekijäSuvilinnantie 2, 20900 Turkupuh. 02 2740 [email protected]

Suomen Reumaliitto ry*Tinja Saarela, liikuntasuunnittelijaIso Roobertinkatu 20–22 A00120 Helsinkipuh. 040 821 [email protected] Suomen Selkäliitto ry Pirjo Ailanto, selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 553 1941 [email protected] Suomen Sydänliitto ry* Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8, 00620 Helsinki Puh. 09 752 75241 [email protected]

* Järjestö saa opetus- ja kulttuuri- ministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa toteutetaan lisäksi erilaisin hankeavustuksin ja osana järjestöjen perustoimintaa.

Lisätietoa järjestöjen liikuntatoiminnasta:

www.soveli.fi/jasenjarjestotja kultakin järjestöltä

Ota yhteyttä!

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt

SoveLin jäsenjärjestöjen 1 207

paikallisyhdistyksessä on noin 2 000

liikuntavastaavaa ja ohjaajaa toteuttamassa

liikuntaa SINUA VARTEN!

�

www.soveli.fi

SOVELIN HALLITUS 2014

Tomi KaasinenPuheenjohtaja, Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja Lea SalminenVarapuheenjohtaja, Suomen Reumaliiton järjestöjohtajaAnne TauluEsittelijä ja sihteeri, SoveLin toiminnanjohtajaJanne HaaralaJäsen, Hengitysliiton liikunnan suunnittelija Hanna JärvinenJäsen, Psoriasisliiton fysioterapeutti Sirpa KälviäinenJäsen, Lihastautiliiton järjestösuunnittelijaVirpi LumimäkiJäsen, Aivoliiton liikuntasuunnittelija / Yksi elämä -hankkeetRiitta Samstén, Jäsen, Suomen MS-liiton erikoissuunnittelija

SOVELIN TOIMISTO

Soveltava Liikunta SoveLi ryYliopistonkatu 31, 20100 Turkuwww.soveli.fiSähköpostit muotoa:[email protected]

Anne Taulu ToiminnanjohtajaYliopistonkatu 31, 20100 Turkupuh. 040 511 5941

Virpi Pennanen Soveltavan liikunnan asiantuntijaYliopistonkatu 31, 20100 Turkupuh. 040 551 4468

Heidi Hölsömäki Tiedottaja Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tamperepuh. 050 544 1028

▹ SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikuttaja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteenamme on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Jäsenedut▹ Julkaistaan Uutiskirje SoveLi-info sähköisesti 4 kertaa. ▹ Julkaistaan Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti 2 kertaa.

Jäsenjärjestöt saavat lehden maksutta jaettavaksi yhdistysten liikuntavastaaville ja muille järjestön liikunnan toimijoille. Käsittely- ja postikuluista vastaavat jäsenjärjestöt.

▹ Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöjen käyttöön.

▹ Tarjotaan koulutuksia, jotka tukevat soveltavan liikunnan asiantuntijuutta järjestöissä ja paikallistasolla.

▹ Järjestetään jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöiden yhteiset järjestöpäivät.

▹ Jäsenjärjestöt saavat soittaa julkisesti maksutta musiikkia järjestäytyneessä valtakunnallisessa liikuntatoiminnassaan.

▹ Tarjotaan ohjausta SoveLin jäsenjärjestöille hankehakemusten tekemisessä. ▹ Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa.▹ Tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja

verkostoissa

Valtakunnalliset edustuksetSoveLi toimii asiantuntijana ja kehittäjänä monissa työryhmissä, ohjausryhmissä ja verkostoissa (suluissa SoveLin edustajat):▹ Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä / STM-OKM (AT)▹ Kuntaliiton ITE-itsearviointimenetelmän johtoryhmä (AT)▹ Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen ohjausryhmä (AT)▹ VIII Erityisliikunnan päivien ohjelmatoimikunta (AT)▹ Liikuntatieteellisen seuran hallitus (AT)▹ Liikunta kuntoutuksen tuena 2014 – 2015. Neuroliikkuja-hanke (AT)▹ Liiku terveemmäksi neuvottelukunta (AT) ja työryhmä (VP)▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ohjausryhmä (VP)▹ Valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston koulutustyöryhmä (VP)▹ Täsmäliikuntaa Tule-ongelmiin -hankkeen ohjausryhmä, UKK-instituutti (VP)▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohj. viestintätyöryhmä (HH)▹ Valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston viestintätyöryhmä (HH)▹ Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma -työryhmä (HH)▹ SOLIA – Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnan ohjausryhmä (RS/MS-liitto)▹ Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto (AP/CP-liitto)

SoveLi vuonna 2014

�

Lisää laatua liikuntaan Tule mukaan sporttiseen joukkoomme ja tilaa SoveLin koulutus paikkakunnallesi! Liikkeelle-koulutettuja on eri puolilla Suomea jo 550. Suunnitellaan yhdessä Teille sopiva liikunnan koulutus.

SoveLin koulutuksissa sekä ammattilaiset että vapaaehtoistoimijat vahvistavat liikunnan osaamistaan ja verkostojaan. Koulutukset auttavat toteuttamaan ja kehittämään soveltavaa ja terveyttä edistävää liikuntaa.

Koulutusten tilaajina voivat olla kansanterveys- ja vammaisjärjestöt, kunnat, oppilaitokset, liikunnan aluejärjestöt, hankkeet ja muut toimijat.

SoveLin koulutukset ja hinnat 2014Liikkeelle-peruskoulutus 14 h Hinta 1 500 e (jäsenhinta 1 300 e) ja kouluttajan matkakulut.

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus 14 h Hinta 1 500 e (jäsenhinta 1 300 e) ja kouluttajan matkakulut.

Liikkeelle-virikepäivä 7 h Hinta 950 e (jäsenhinta 850 e) ja kouluttajan matkakulut.

Liikkeelle ITE -kehittämispäivä 7 h Hinta 1 200 e (jäsenhinta 1 000 e) ja kouluttajan matkak.

Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja -koulutus 3,5 h Hinta 500 e (jäsenhinta 350 e) ja kouluttajan matkakulut.

Lisää laatua liikuntaan -koulutus Asiantuntijapuheenvuorot ja -luennot Soveltavan liikunnan asiantuntijan konsultaatiot Sisältö ja hinta sopimuksen mukaan.

Kysy lisää Soveltava Liikunta SoveLi ry Virpi Pennanen puh. 040 551 4468 [email protected] www.soveli.fi/koulutukset

SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikutta ja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteenamme on, että kaikilla ihmisillä on toimintakyvystään riippumatta

mahdollisuus terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan.

Kuva

t Jan

ne R

uots

alai

nen

Soveltava Liikunta SoveLi rywww.soveli.fi/koulutus

Documents

Soveli-lehti 1/2014