Pakolainen-lehti 2/2014

Hin

ta 5.

50 €

. Ju

lkai

sija

Suo

men

Pak

olai

sapu

ry.

PAKOLAINEN#2 / 2014 Kenelle EU avaa ovensa? / Maahanmuuton kustannukset

2 Pakolainen #2 / 2014

uroopan unioni leimaa Välimeren ylittäjät herkäs-ti laittomiksi maahantulijoiksi. Viime syksynä EU:n rajavalvontaviranomaisen Frontexin mukaan suurin osa Välimeren ylittäneistä oli syyrialaisia. Me Pako-

laisavussa kutsumme sotaa pakenevia ihmisiä pakolaisik-si. Laittomia he eivät ole koskaan.

YK:n pakolaissopimus solmittiin vuonna 1951. Tuolloin elettiin maailmansotien jälkeistä aikaa, ja sadat tuhannet eurooppalaiset olivat joutuneet jättämään kotinsa. Syntyi inhimillinen, hädässä oleville ihmisille turvan ja suojelun takaava sopimus. Tämä sopimus on edelleen voimassa.

Tänään, 63 vuotta myöhemmin, Eurooppa tuntuu unohtaneen sopimuksen alkuperäisen tarkoituksen. So-dat ovat siirtyneet Euroopan rajojen ulkopuolelle, ja Eu-roopan unioni on pystyttänyt muureja rajoilleen. Käytän-nössä kukaan ei enää pääse turvallisesti Eurooppaan ha-kemaan suojelua.

Italiaan pyrkivien siirtolaisten ainoa keino päästä hake-maan turvapaikkaa EU:n alueelta on heittäytyä merihä-tään. Jos vene löydetään ajoissa, turvapaikkahakemuksen voi jättää. Jos vene löydetään merikelpoisena, ohjataan se lähimpään satamaan Afrikan puolelle. Lampedusan loka-kuisen veneonnettomuuden uhreille luvattiin valtiolliset hautajaiset, hengissä selvinneet laitettiin säilöön.

EU tuntuu rajavalvontahurmoksessaan unohtaneen, että turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. EU tuntuu myös kuvittelevan, että kaikki haluavat tänne. Tosiasiassa yli 96 prosenttia maailman pakolaisista on muualla kuin Euroopassa. Pakolaiset eivät tule tänne, ellei ole pakko. Moni jää mieluummin kotimaahan tai sen lähistölle toivo-maan pikaista paluuta. Syyrian lähes kolmesta miljoonas-ta pakolaisista vain kolme sadasta on päätynyt Euroop-paan hakemaan suojelua.

Pakolaisille on tällä hetkellä olemassa yksi turvallinen reitti Eurooppaan: kiintiöpakolaisjärjestelmä. Neljätoista EU-maata vastaanottavat nelisen tuhatta pakolaista vuo-sittain YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Se on hy-vin pieni osuus maailman 45 miljoonasta pakolaisesta.

Jäsenvaltiot voisivat myös myöntää humanitaarisia vii-sumeja, joiden avulla pääsisi matkustamaan turvallises-ti hakemaan turvapaikkaa. Tähän ei ole kuitenkaan tois-

taiseksi haluttu ryhtyä, vaikka nykyinen viisumilainsää-däntö sen mahdollistaisi. Myös EU:n sisäasiain komissaari Cecilia Malmström on vedonnut useaan otteeseen huma-nitaaristen viisumien puolesta.

Sinä voit vaikuttaa siihen, sulkeeko Euroopan Unioni rajojen lisäksi myös silmänsä kansainvälistä suojelua tar-vitsevilta. Sivulta kahdeksan alkaen voit lukea, millä ta-valla Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät suhtautu-vat pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen. Inhimillistä poli-tiikkaa voi tehdä edelleen, jos niin halutaan.

PÄÄKIRJOITUS

EU ON SULKENUT RAJANSA JA SILMÄNSÄ PAKOLAISILTA

EU TUNTUU RAJAVALVONTAHURMOKSESSAAN UNOHTANEEN, ETTÄ TURVAPAIKAN HAKEMINEN ON IHMISOIKEUS. EU TUNTUU MYÖS KUVITTELEVAN, ETTÄ KAIKKI HALUAVAT TÄNNE.

TOSIASIASSA YLI 96 PROSENTTIA MAAILMAN PAKOLAISISTA ON MUUALLA KUIN EUROOPASSA.

KAISA VÄKIPARTAPäätoimittaja

3Pakolainen #2 / 2014

081218

KENELLE EU AVAA OVENSA?

ILTAPÄIVÄKERHOSTA INTOA KOULUUN

MAAHANMUUTON KUSTANNUKSET

Ketä kannattaa äänestää, jos haluaa EU:n ajavan vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa?

Ugandassa nuoret pakolaiset harjoittelevat koulun jälkeen väittely- ja tanssitaitoja.

Maahanmuuton kuluista ja tuotoista liikkuu paljon huhuja. Pakolainen selvitti todelliset luvut.

SISÄLLYS

PAKO

LAIN

EN Pakolainen ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuosikerran vapaaehtoinen kannatusmaksu on 22 euroa. Lehden saa myös liittymällä jäseneksi, vuosimaksu 25 euroa. julkaisija Suomen Pakolaisapu ry vastaava päätoimittaja Maija Perho päätoimittaja Kaisa Väkiparta toimitus Jenni Hamara, Hannu Heino ja Anna-Reetta Korhonen yhteystiedot Kaikukatu 3, 00530 Helsinki, puh 09 - 6962 640, [email protected] tilaukset [email protected], www.pakolaisapu.fi paino Forssan Kirjapaino Oy, ISSN 0359-6435 ulkoasu Anna Kalso kannen kuva UNHCR / A. D’Amato kuvassa Syyrialaispakolaisia Välimerellä maaliskuussa 2014. seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2014. lahjoitustilinumerot Nordea 215318-22229 I Sampo 800013-223667 I OKO 578007-59875. Pakolainen on Kultti ry:n jäsenlehti. Lehteä on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

UNHC

R / A

. Rod

rigue

z

Kasseman kyläpäällikkö Samai Abu. s.16

EU on sulkenut turvalliset reitit alueelleen. s.8

Thaimaan pakolaisleirillä ehostetaan ihoa sukupuolesta riippumatta.14 MEIKKIÄ TYTÖILLE JA POJILLE

Pakolaisavun yhteistyökumppani Microsoft tarjosi lapsille peli-illan.06 MICROSOFT YLLÄTTI TURVAPAIKANHAKIJALAPSET

Leena Sharman kohua herättänyt kirja arvostelussa.

Lukutaito-opetus on vähentänyt myös riitoja Sierra Leonessa.

21

16ME VS. NE

KYLÄPÄÄLLIKÖILTÄ LOPPUIVAT TYÖT

Kaisa Väkiparta


TULOKSET ESIINteksti jenni hamara kuva markku vesikko

Skype mahdollisti yhtäaikaisen arvioinnin kehitystyön Liberiassa ja Suomessa

aisilla oli tapana istua kylän yhteisissä tapahtumissa takarivissä ja pysyä vai-ti. Kotona tuli usein riitaa pikkuasiois-

ta. Nyt naiset istuvat reippaasti eturiviin ja kertovat näkemyksensä kokouksissa. Rii-dat kotona ovat vähentyneet.

Mitä on tapahtunut? Naiset ovat osal-listuneet Pakolaisavun toiminnallisiin lu-kutaitoryhmiin Liberiassa. Niissä naiset ja miehet ovat opiskelleet samassa tilassa, kuulleet toistensa näkemyksiä ja pohtineet elinympäristöään. Moni mies on huoman-nut, että takarivin hiljainen nainen oppi-kin nopeimmin laskemaan.

Kun järjestön hankkeista raportoidaan rahoittajalle, nousevat esiin numerot. Lu-kutaitopiiriin osallistui 2500. Tuotettiin 3500 oppikirjaa. Mutta miten tuoda esiin se tärkein muutos, joka on tapahtunut ih-misten elämässä ja mielessä? Kuinka ra-portoida naisten parantunut itseluottamus ja kyky ottaa elämä omiin käsiin?

Tätä pohdittiin Skypen välityksellä yh-täaikaisesti Helsingissä ja Monrovias-sa, Liberiassa. Oppimispilotissa kokeiltiin työkaluja laadullisten muutosten seuran-taan ja arviointiin. Kepan, Pakolaisavun ja Liberian aikuiskasvatusjärjestö NAEALin

Tilaa uudistunut mediaseuranta!

uomen Pakolaisavun mediaseuranta on kaksi kertaa viikossa ilmestyvä uutiskirje, johon on koottu ajankoh-

taiset uutiset, kannanotot ja päivän-polttavat tapahtumat pakolaisuudesta, siirtolaisuudesta ja maahanmuutosta. Tilaamalla mediaseurantamme pysyt vaivattomasti mukana suomalaisessa ja ulkomaisessa maahanmuuttokeskuste-lussa. www.pakolaisapu.fi/mediaseu-ranta.

Skypen avulla hanketyöntekijät Monroviassa pohtivat mittauksen haasteita Helsingin kollegojensa kanssa.

»MITEN TUODA ESIIN SE TÄRKEIN MUUTOS, JOKA ON TAPAHTUNUT IHMISTEN ELÄMÄSSÄ JA MIELESSÄ?»

työntekijät arvioivat, mitä voimaantu-minen tarkoittaa, millainen on hank-keen toimintaympäristö ja mitkä teki-jät edistävät tai hidastavat tavoitteiden toteutumista. Esiin nousivat esimerkik-si naisten asema, johtajuuden merkitys ja korruption vaikutus.

Pakolaisavun kaltaiselle järjestöl-le laadullisten tulosten esiin tuominen on erityisen tärkeää, sillä lopulta luku-taito on vain yksi askel kohti laajem-paa muutosta ja yhteenkuuluvuuden li-sääntymistä sodan jälkeisen yhteiskun-nan uudelleen rakentamisessa.


asismia on helppo vastustaa, mutta konkreettinen puuttuminen tuntuu usein vaikealta. Pakolainen-lehti al-

kaa julkaista sarjakuvataiteilija Johanna »Roju» Rojolan piirtämiä sarjakuvia, jois-sa annetaan käytännön vinkkejä arkielä-män tilanteisiin.

»Olen jo parin vuoden ajan seurannut ilmapiirin kovenemista ja etsinyt keinoja vaikuttaa siihen. Rasismiaiheisten sarja-kuvien piirtäminen Pakolaisavulle oli sik-si todella mieluinen työ. Ideoimme sisäl-lön yhdessä ja samalla opin itsekin monta puuttumisen keinoa. Tilanteisiin on tär-keä voida valmistautua ennalta», Rojola sanoo.

Näin puutut rasismiin

Heittäytymällä vapaaehtoisuuteenakolaisavun vapaaehtoiset ovat mo-nessa mukana ja vastaan saattaa tul-la yllättäviä tilanteita. Niihin valmis-

tauduttiin eräänä huhtikuisena iltana improvisaatioteatteri Häpeämättömien johdolla.

»Improvisaation tärkein oppi on hyväk-syminen. Virheitä tai mokia ei ole, aino-astaan uusia haasteita ja mahdollisuuk-sia», kertoivat vapaaehtoiset kouluttajat Juha Hippi ja Jenni Bergius. »Olennaista on yhdessä tekeminen, toisten huomioon ottaminen, kuunteleminen ja auttaminen. Jokainen idea on arvokas.»

Improvisaatiokoulutus antoi osallistu-jille rohkeutta heittäytyä vapaaehtoisina

erilaisiin tilanteisiin, kuten huomiota he-rättäviin flash mobeihin ja muihin tempa-uksiin.

Improvisaation tarjoaman hulluttelun lomassa vahvistettiin vapaaehtoisten vuo-rovaikutusta ja ryhmädynamiikkaa sekä opeteltiin heittäytymään rohkeasti uusiin tilanteisiin tuntemattomienkin ihmisten kanssa.

Koulutuksen päätteeksi osallistujat to-tesivat, ettei improvisaatiossa – kuten te-kijöidensä näköisessä vapaaehtoistoimin-nassakaan – tiedä koskaan, mihin päätyy. On vain luotettava siihen, että yhdessä päästään hyvään lopputulokseen ja nau-tittava yhdessä tekemisestä.

Joha

nna

Rojo

la

KONKRETIAA RASISMIIN PUUTTUMISEEN.

Vapaaehtoisilta vaaditaan heittäytymistaitoja.


lkuillasta Microsoftin toimisto on jo hiljentynyt, mutta ovien takana odottaa innokas porukka illan eri-tyisiä vieraita. Ryhmä yksintulleita

alaikäisiä turvapaikanhakijoita on tulossa viettämään yrityksen vapaaehtoisryhmän kanssa peli-iltaa. Kyse on Pakolaisavun ja Microsoftin työtekijöiden yhteisprojektis-ta.

»Otamme tiimimme kanssa aina jonkun vastuullisuusprojektin. Nyt halusimme tehdä jotain nuorten kanssa. Olin kuullut Pakolaisavusta työntekijältämme, Uchen-na Ikegwuonolta, joka on ollut järjestön vapaaehtoisena», projektin pääorganisoi-ja Vibha Saraf kertoo.

Ideana illoissa on ollut pitää hauskaa, jot-ta nuoret saavat hetkeksi jotain muuta aja-teltavaa raskaan turvapaikkaprosessin rin-nalle. Nyt kokoonnutaan jo kolmanteen yh-teiseen iltaan.

YRITYSYHTEISTYÖTÄ TANSSIASKELEIDEN TAHDISSA

hön. Työntekijät valitsevat itse arvoilleen sopivat projektit», Rahkonen sanoo hitti-biisien lomasta.

Sooloesityksensä jälkeen Rahkonen heittää haasteen Tukiverkon nuorille. Al-ku-ujostuksen jälkeen tanssilattia täyttyy nopeasti.

»On ollut hieno huomata, että nuoret vä-hitellen avautuvat meille. He ovat esimer-kiksi kertoneet, kuinka vaikea heidän mat-kansa Suomeen oli. Oma tavoitteeni on ol-lut kertoa, että elämä ei aina ole raskasta, vaan tulevaisuus voi pitää monia mahdol-lisuuksia sisällään», Saraf sanoo.

Microsoftin työntekijöiden esimerkit ovat jo asettaneet tavoitteet korkealle.

»Haluan olla isona johtaja, kuten Ari. Ensimmäinen askel on kielen oppiminen. Opiskelen ahkerasti ja pian olen hyvä suo-menkielessä», Lamama kertoo hymyillen vauhdikkaiden tanssiliikkeiden tahdissa. Jo ensimmäisen kappaleen jälkeen hän on lyönyt Rahkosen pistesaldon.

»Tällainen ilta ja pelaaminen on meil-le harvinaista. Yleensä päiviimme kuuluu koulua ja ehkä joku harrastus. Itse odotan eniten tanssipeliä, koska rakastan tanssimis-ta», Kongosta kotoisin oleva Lamama sanoo.

Esikuvia ja tulevaisuuden suunnitelmia

Ennen pelaamista porukka kerää energiaa pizzan äärellä. Sana illoista on kiirinyt yri-tyksen sisällä. Joka kerta tilaisuuksissa on ollut enemmän microsoftilaisia kuin edel-lisillä kerroilla. Tänään mukana on myös yrityksen toimitusjohtaja Ari Rahkonen, joka rikkoo jään laittamalla itsensä likoon tanssipelissä.

»Mitä isompi yritys on, sitä suurempi on myös vastuu. Yksi tapamme kantaa vas-tuuta on antaa henkilöstöllemme mahdol-lisuus käyttää työaikaa vapaaehtoistyö-

teksti & kuvat johanna huurre

Turvapaikanhakijalapset kisailevat tanssilattialla vertaisohjaajien kanssa.

Toimitusjohtaja Ari Rahkonen haastoi nuoret tanssipeliin.


LÄNSI-AFRIKASSA VAKAVA PAKOLAIS- JA TURVALLISUUSKRIISI

orsunluurannikon ja Malin poliittiset kriisit ovat ajaneet kymmeniä tuhan-sia ihmisiä kodeistaan. YK:n pakolais-järjestö UNHCR:n mukaan pääosin Li-

beriassa, Togossa ja Ghanassa on nyt lähes 94 000 pakolaista, minkä lisäksi Norsun-luurannikolla on 24 000 maansisäistä pa-kolaista.

Pakolaisia uhkaa vakava ruokakriisi. Li-berian UNHCR:n toimiston johtaja Khas-sim Diagnen mukaan Liberiassa 52 000 norsunluurannikkolaista pakolaista uhkaa nälänhätä, jos heille jaettavaa ruoka-apua ei kasvateta pian.

Liberiaan saapuneista pakolaisista suu-rin osa tulee läntiseltä Norsunluuranni-kolta, jossa toimivat monet maailman suu-rimmista kaakaon tuottajista. Maanomis-tuskiistat ovat suuri syy siihen, etteivät pakolaiset voi palata. Moni on viljellyt maa-ta sukupolvesta toiseen vailla virallisia asia-kirjoja. Paossa vietettyjen vuosien aikana joku muu on ottanut maat hallintaansa, ei-kä pakolaisilla ole enää mihin palata.

UNHCR on aiemmin tukenut norsunluu-rannikkolaisten pakolaisten paluumuut-toa, mutta nyt tuki on keskeytetty Ebola-virusepidemian takia.

»Päätös tehtiin Norsunluurannikon vi-ranomaisten esityksestä ja on voimassa toistaiseksi», Khassim Diagne tarkentaa.

Yksi norsunluurannikkolaisten pako-laisten leireistä sijaitsee Liberian ja eteläi-sen Guinean rajamaakunnassa Nimbassa. Bahnin pakolaisleirillä on alettu valistaa

teksti jenni hamara kuva unhcr / g. gordon

UNHCR pysäytti Ebola-virusepidemian vuoksi norsunluurannikkolaisten pakolaisten paluumuuton Liberiasta. Myös maanomistuskiistat, ruokapula ja turvattomuus estävät pakolaisia palaamasta. Liberiassa 52 000 norsunluurannikkolaista pakolaista uhkaa nälänhätä.

ihmisiä viruksen leviämisen estämiseksi. Leirin asukkaita vierailee usein Guine-

assa, josta he ostavat tarvikkeita myytä-väksi leirillä ja sen lähiympäristössä. Gui-nean kauppamatkalta palaavia odottaa nyt lyhyt karanteeni ja virustarkastus. Leirin asukkaita kehotetaan välttämään vierailu-ja Guinean rajan ylitse.

Bahnin pakolaisleirillä Nimban maakun-nassa lähes 250 aikuista opiskelee luku- ja laskutaitojen ohella elämänhallinnan ja yh-teisöosallistumisen taitoja Suomen Pakolais-avun aikuiskoulutusohjelman tukemana.

MONI ON VILJELLYT MAATA SUKUPOLVESTA TOISEEN VAILLA VIRALLISIA ASIAKIRJOJA. PAOSSA VIETETTYJEN VUOSIEN AIKANA MAAT ON MENETETTY.

Norsunluurannikkolainen perhe on juuri ylittänyt Cestost-joen muuttomatkallaan toiselle pakolaisleirille Liberiassa.


okoomus suhtautuu myönteisesti työperäiseen maa-hanmuuttoon. Ylipäätään puolue näkee maahanmuut-tajat mielellään työvoimaresurssina.

Keväällä 2013 puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen linjasi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa toteamalla, et-tä levottomuuksien estämiseksi turvapaikanhakijoiden määrä on pidettävä kurissa. Kannanotto on linjassa puolu-een vuonna 2009 laatiman maahanmuuttoraportin kans-sa.

Kokoomuksen ryhmä europarlamentissa on EPP. Se on halukas helpottamaan työperäistä maahanmuuttoa ja houkuttelemaan osaajia unioniin.

EPP:n mukaan EU tarvitsee yhtenäisen turvapaikkapo-litiikan ja vahvan ulkorajojen hallinnan, koska sisärajo-ja ei enää ole.

»Eurooppalaiset pyytävät meitä lisäämään Euroopan turvallisuutta. Nyt meillä on Frontex ja EUROSUR, mutta meidän on mentävä pidemmälle... Meidän on myös vah-vistettava Frontexia ja lisättävä sen rahoitusta ja miehis-töä Euroopan rajavalvonnassa», totesi ranskalainen MEP Veronique Mathieu Houillon viime syksynä.

»EU:n maahanmuuttopolitiikan keskiössä tulee olla yh-teinen maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikanhakupro-sessi», sanoo suomalainen MEP Sirpa Pietikäinen »Eri-tyisen haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisryhmi-en osalta humanitaarinen viisumi olisi hyvä mekanismi.»

Myös kristillisdemokraatit kuuluvat EPP:yn. KD koros-taa kristillistä etiikkaa ja eurooppalaista perintöä. Maa-hanmuuttopoliittisesta ohjelmasta heijastuu vieraiden kulttuurien pelkoa. Esimerkiksi kunniamurhat on mai-nittu erikseen.

KD ottaisi pakolaisten valinnassa huomioon näiden »kulttuuriset edellytykset sopeutua Suomeen». Vaatimus näyttäisi edellyttävän kristittyjen pakolaisten asettamista muslimien tai muita uskontoja edustavien edelle.

KENELLE

EU AVAA OVENSA?

Puolueet valmistautuvat europarlamenttivaaleihin. Niiden ohjelmissa maahanmuuttajat ovat resursseja, huolenaiheita tai apua tarvitsevia uhreja. Mielipiteet

siitä, ovatko turvapaikanhakijat yksittäisten jäsenmaiden vastuulla, vai pitäisikö vastuuta jakaa

kaikkien EU-maiden kesken vaihtelevat nekin laidasta laitaan.

Kotimaassa europarlamentaarikot eli MEPit esiintyvät suomalaisen puolueensa edustajana, mutta

europarlamentissa työtä tehdään poliittisissa ryhmissä. Ryhmiin kuuluu erilaisia puolueita, ja samaan ryhmään

saattavat kuulua sekä lähtömaan hallituksen että opposition edustajat. Jäsenillä on yhteiset päämäärät,

puoluekurin noudattamista ryhmissä ei sentään edellytetä.

TERVETULOA TÖIHIN!

Kokoomus ja Kristillisdemokraatit – Euroopan kansanpuolue / EPP (European People’s Party)

263 jäsentä, suomalaisia 4 (Kokoomus 3, KD 1)

teksti maippi tapanainen


eskustan puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan Suomi tarvitsee tulevaisuudessa erityisesti työpe-räistä maahanmuuttoa, mutta vastuu on kannetta-

va myös pakolaisten vastaanottamisesta. »Euroopan tasolla kiireellisin kysymys on Afrikasta tulevan muut-topaineen saaminen hallintaan.»

Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttopoliit-tisessa asiakirjassa (vuodelta 2010) painotetaan kan-sainvälistä vastuuta, mutta jo seuraavassa lauseessa varoitellaan liiallisesta sinisilmäisyydestä turvapai-kanhakijoiden kanssa. Europarlamenttivaalien eh-dokkailta vaadittaneen kirjallinen vakuutus, jossa lu-vataan pidättäytyä rasismista.

Euroopan parlamentissa keskusta kuuluu ALDEen, joka kannattaa turvapaikkapolitiikassa jäsenvaltioi-den keskinäistä solidaarisuutta. Myös maahanmuut-topolitiikassa ALDE tavoittelee yhtenäisyyttä. ALDEa johtava, belgialainen MEP Guy Verhofstadt on inno-kas liittovaltiokehityksen kannattaja. Täysin päinvas-taista mieltä on keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

Maaliskuun puolivälissä ALDEn saksalainen MEP Nadja Hirschin jätti maahanmuuttoa koskevan mie-tinnön. Hirsch ehdottaa, että Euroopan unionin tu-lisi uudistaa maahanmuuttojärjestelmänsä ja valita lahjakkaimmat maahanmuuttajat. Valinnassa Hirsch käyttäisi australialaistyyppistä pisteytystä.

Ruotsalainen kansapuolue on niin ikään ALDEn jä-sen. Puolue on perinteisesti suhtautunut myönteisesti humanitaariseen maahanmuuttoon ja kannattaa myös työperäistä maahanmuuttoa.

»Vastuu EU:n turvapaikka- ja pakolaispolitiikasta on kannettava yhteisesti ja se on jaettava tasaisemmin jäsenvaltioiden välillä», sanoo RKP:n puoluesihteeri Magnus Öster.

DP kannattaa maahanmuuttopoliittisen ohjelman-sa mukaan pakolaiskiintiön säilyttämistä nykyisel-lään ja turvapaikkapolitiikan linjaamista muiden

Pohjoismaiden käytäntöjen kanssa yhtenäisiksi. Työperäiseen maahanmuuttoon SDP suhtautuu

kriittisesti, sen on puolueen mukaan perustuttava vain aitoon tarpeeseen. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman (2010) motto »Maassa maan tavalla» herätti huomio-ta raportin julkaisuaikoihin, samoin puoluetta tuolloin johtaneen Eero Heinäluoman lausunto, jonka mukaan maahanmuuttajat vievät suomalaisten työt.

»Vapaa liikkuvuus ja työperäinen maahanmuutto ovat olennainen osa eurooppalaista kanssakäymistä. Maahanmuuton tulisi olla hallittua niin, ettei se vää-ristä kotimaisia työmarkkinoita, eikä myöskään johda kohtuuttomaan aivovientiin», muotoilee puoluesihtee-ri Reijo Paananen SDP:n nykykannan.

Euroopan parlamentissa SDP kuuluu sosialistien ja demokraattien ryhmään, S & D, joka korostaa maahan-muuttajien olevan ennen kaikkea ihmisiä, ei työnteki-jöitä. S & D vaatii, että jäsenmaiden on purettava sään-nökset, joiden perusteella turvapaikanhakijoita ja siir-tolaisia auttavia kansalaisia syytetään rikoksesta.

EU:n rajavalvonta ei saa loukata maahan pyrkivien ihmisoikeuksia, eikä Frontexin koordinoimien operaa-tioiden pidä vain suojella rajoja paperittomilta siirto-laisilta, vaan myös osallistua hätään joutuneiden etsin-tään ja pelastustöihin.

S & D kannattaa »objektiivisiin mittareihin» perus-tuvaa solidaarisuusmekanismia, jonka avulla vastuita jäsenmaiden kesken voidaan tasata.

MUUTTOPAINE AFRIKASTA HALLINTAAN TÖIHIN VAIN TARVITTAESSA

DUBLIN- JÄRJESTELMÄ määrittää turvapaikkaha-kemuksesta vas-tuussa olevan EU-jäsenvalti-on. Useimmiten vastuussa on se jäsenvaltio, johon turva-paikanhakija ensimmäiseksi saapuu.

EASOEuroopan turva-paikka-asioiden tukivirasto on valmistellut turvapaikka-käytäntöjä EU-maissa yhtenäistävät säännökset, jotka astuvat voimaan 21.7.2015.

Keskusta ja Ruotsalainen kansanpuolue – Euroopan liberaalidemokraattien liitto

ALDE (Alliance des Démocrates et des Libéraux pour l’Europe)80 jäsentä, suomalaisia 4 (Keskusta 3, RKP 1)

Sosialidemokraattinen puolue – Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä

S & D (Socialists & Democrats)161 jäsentä, suomalaisia 2


VASTUITA ON JAETTAVA

ihreiden suhde sekä humanitaariseen että työ-peräiseen maahanmuuttoon on lähtökohtaises-ti myönteinen. Puolue korostaa kotouttamista ja

maahanmuuttajien aktiivisuutta. Turvapaikkamenettelyltä vihreät vaatii läpinäky-

vyyttä, myös maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista on puolueen mielestä syytä puhua avoimesti. Vihrei-den mukaan maahanmuuton kritiikkiä ei pidä leimata lähtökohtaisesti rasistiseksi, mutta rasismia puolue ei missään olosuhteissa hyväksy.

Vihreät kuuluu Euroopan unionin myönteisimmin humanitaariseen maahanmuuttoon asennoituneeseen ryhmittymään The Greens/EFA. Ryhmä vaatii muun muassa varojen suuntaamista turvapaikanhakijoista huolehtimiseen.

The Greens/EFA on valmis jakamaan vastuun turva-paikanhakijoista ja kansainvälistä suojelua tarvitsevis-ta unionin jäsenmaiden kesken. Sen mielestä säännök-set, jotka kriminalisoivat mereltä Eurooppaan pyrkivi-en maahanmuuttajien avustamisen on kumottava.

The Greens/EFA -blokki haluaisi helpottaa ylipää-tään unionin alueelle pääsyä, jotta ihmisten ei tarvit-sisi turvautua salakuljettajiin. »Jäsenmaat ovat jättä-neet EU:n ovet kiinni, ja maahanmuuttoon on jätetty vain ikkunat, laiton reitti», kirjoitti suomalainen MEP Tarja Cronberg blogissaan sen jälkeen, kun sadat ihmi-set hukkuivat Lampedusan edustalla lokakuussa 2013.

Ryhmittymän mukaan Dublinin asetuksen seurauk-sena turvapaikanhakijoita kohdellaan eriarvoisesti, ei-kä toiminta kaikkinensa ole kustannustensa arvoista. Frontexia The Greens vaatii noudattamaan ihmisoike-us- ja pakolaissopimuksia.

KURIA RAJAVALVONNALLA

erussuomalaiset näkee maahanmuuton lähinnä uh-kana ja rasitteena. Puolue haluaa torjua »turva-paikkaturismiksi» kutsumaansa ilmiötä esimerkik-

si jäsenvaltioiden yhteistä rajavalvontaa lisäämällä ja Dublinin sopimusta tiukasti noudattamalla. Yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa EU:lle puolue ei hyväksy, se myös vastustaa humanitaarista apua tarjoaville maille kaavailtuja tukia.

Erityisen kielteisesti perussuomalaiset suhtautuu humanitaariseen maahanmuuttoon. Puolue on myös tyytymätön maahanmuutosta käytävään keskuste-luun, eikä maahanmuuton hyödyistä ja kustannuksis-ta kerrota sen mielestä avoimesti.

Europarlamentissa Perussuomalaiset kuuluu EFD blokkiin. Sen tunnetuin jäsen on britti-MEP Nigel Fa-rage, joka edustaa maansa erittäin EU- ja maahan-muuttokielteistä UKIP-puoluetta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kertoi blogissaan toukokuus-sa 2013, että hän ja Farage jakavat monia näkemyksiä. Toisaalta Soini on kyseenalaistanut perussuomalaisten jatkon oikeistopopulistisen EFD:n riveissä. Vaihtoehtoa Soini ei ole suostunut paljastamaan, yksi mahdollinen on Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuva Euroopan konservatiivit ja reformistit, ECR.

Kun EFD:n suomalainen MEP, Sampo Terho, ku-vaa näkemyksiään maahanmuutosta, motiivit eivät jää epäselviksi. »Esimerkiksi tiedeosaajien ja vaikeasti saatavan työvoiman houkutteleminen Eurooppaan on järkeenkäypää. Sen sijaan humanitaarisen maahan-muuton suhteen oma perusperiaatteeni on, että yhtei-sesti EU:ssa voidaan asettaa vain rajoitteita ja tehostaa valvontaa, kun taas kaikki maahan ottamiseen liittyvät päätökset kuuluvat yksinomaan jäsenmaille.»

Vihreät - Vihreät/Euroopan vapaa allianssiThe Greens/EFA (The Greens/European Free Alliance)

52 jäsentä, suomalaisia 2

Perussuomalaiset – Vapaa ja demokraattinen EurooppaEFD (Europe of Freedom and Democracy)

31 jäsentä, suomalaisia 1

EURODAC on turvapai-kanhakijoiden tunnistamiseen luotu järjes-telmä. Muun muassa sormenjälkiä keräämällä pyritään tunnis-tamaan turva-paikanhakijat ja henkilöt, jotka on pidätetty unionin ulkora-jan luvattoman ylittämisen yhteydessä.


APUA KYLLÄ, TÖITÄ EI

asemmiston suhtautuminen maahanmuuttoon on kaksijakoista. Periaatteessa asenne on myönteinen ja globaalia vastuunkantoa esimerkiksi pakolaisis-

ta pidetään tärkeänä. Toisaalta työperäinen maahan-muutto nähdään usein uhkana, ja halvan ulkomaisen työvoiman epäillään polkevan sekä palkkoja että työ-ehtoja.

Puoluekokouksessaan 2013 Vasemmistoliitto päätti suositella katsomuspoliittisen työryhmän perustamis-ta. Aloitteen tehnyt Vasemmistoklubi perusteli työryh-män tarvetta islamin vaikutuksen kasvulla, jonka se katsoo tuovan uusia elementtejä yhteiskuntapolitiik-kaan ja asettavan uudenlaisia vaatimuksia poliittisel-le päätöksenteolle.

Euroopan parlamentissa Vasemmistoliitto kuuluu vihervasemmiston GUE/NGL -ryhmään, joskaan ku-luvalla kaudella Vasemmistoliitolla ei ole ollut yhtään meppiä.

GUE/NGL:n kyproslainen europarlamentaarikko Kyriacos Triantaphyllides on moittinut EU:n maahan-muutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, jonka toimeenpa-non hän sanoo rajoittuvan turvallisuuden ja kieltojen laatimiseen oikeuksien edistämisen kustannuksella.

GUE/NGL vastustaa Euroopan linnoituksen laajenta-mista ja rajavalvonnan ulkoistamista. Se kritisoi myös Dublinin sopimusta, jonka mukaan turvapaikkahake-muksen käsittelystä useimmiten vastuussa on se jäsen-valtio, johon hakija ensimmäiseksi saapuu, ja Eurodac-järjestelmää, joka sormenjälkitunnistuksineen tekee kaikista turvapaikanhakijoista »epäiltyjä».

OIKEUKSIEN JA KOHTUUKSIEN

KYSYMYKSET EROTTELEVATikä on oikeudenmukaista? Kuinka laajalle ulottuu solidaarisuus? Kuuluvatko ihmisoikeudet kaikille? Entä pitäisikö EU:n vahtia rajojaan haukkana, ke-

rätä rusinat globaalista pullasta vai tarjota turvaa sitä tarvitseville?

Maahanmuuttokysymyksistä kiinnostuneen äänes-täjän on viisainta tutkailla erityisen tarkkaan oman ehdokkaansa mielipiteitä ja prioriteetteja. Ehdokkaan puolueen ja puolueryhmän kannoista voi kuitenkin lu-kea näkemyksiä suurista kysymyksistä.

Yllä kuvattujen puolueiden lisäksi Suomesta pyrkii europarlamenttiin ehdokkaita seitsemästä pienpuolu-eesta.

Vasemmistoliitto – Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto GUE/NGL (European United Left - Nordic Green Left)

EUROSUR yhteistyöver-kostolla ja tiedonvaihto-järjestelmällä pyritään paran-tamaan EU:n ulkorajojen hallintaa. Ver-koston jäseniä ovat Schengen maat ja Frontex.

FRONTEX virasto huolehtii Euroopan unionin jä-senvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteis-työstä.

PITÄISIKÖ EU:N VAHTIA RAJOJAAN HAUKKANA, KERÄTÄ RUSINAT GLOBAALISTA PULLASTA VAI TARJOTA TURVAA SITÄ TARVITSEVILLE?


un Suomen Pakolaisavun nuoriso-työntekijä Joanita Nanyonjo tulee Ruhokon kouluun, häntä tervehditään iloisesti.

»Käyn kouluissa tarkistamassa, miten iltapäiväkerhot toimivat. Oppilaat valit-sevat itse, haluavatko he urheilukerhoon, maatalouskerhoon vai osallistua perjan-taipäivien väittelyharjoituksiin», Nany-onjo kertoo.

Onko rintaruokinta hyvästä vai turhaa? Olisiko maatilkku kylien välissä käytettä-vä puistona, vai tulisiko sitä viljellä? Onko Ugandassa keskiluokalle niin tavallinen sisäoppilaitos hyvä vai huono suhteessa lähikouluun? Muun muassa näitä aiheita on väittelykerhossa käsitelty.

ILTAPÄIVÄKERHOSSA VÄITELLÄÄN JA

TANSSITAANNakivalen pakolaisasutusalueella Ugandassa

motivoidaan lapsia koulutielle kerhotoiminnalla.

Tanssityöpaja on nuorten suosikki.

teksti & kuvat stina nybäck


Väittelyt tapahtuvat luokassa, ja oppi-laat ovat yleisönä vapaaehtoisten väitelles-sä ja perustellessa mielipiteitään puheen-johtajan johdolla. Ei ole vaikea nähdä näitä keskustelijoita myöhemmin yhteisöjensä edustajina työpaikoilla ja politiikassa.

»Tarkoitus on, että oppilaat hyötyvät osallistumisesta ja saavat kehittää vahvo-ja puoliaan», Nanyonjo selittää.

Tiukan väittelyn päätteeksi hän vetää spontaanisti 50 oppilaalle Jos sul’ lysti on -laululeikin. Keskittynyt tunnelma pur-kautuu iloiseen lauluun, taputukseen ja tömistelyyn.

Koulupäivä ilman aamupalaa

Ruhokon alakoulussa on yli 900 oppilas-ta. Yksinkertaisen koulurakennuksen ik-kunoista tulvii ulos puheensorina, jonka 50 lasta samassa luokkahuoneessa saa ai-kaan.

Koulu on yksi Nakivalen pakolaisasu-tusalueen seitsemästä alakoulusta. Siellä puhutaan monia kieliä, joista yleisimmät ovat ranska, lingala ja swahili. Opetus ta-pahtuu pääosin englanniksi, vaikka mo-net 24 opettajasta hallitsevat jonkin edellä mainituista kielistä ja käyttävät niitä tar-vittaessa.

On lämmin, eivätkä kaikki ole syöneet aamupalaa ennen kouluun lähtöä. Joitain odottaa tyhjä ruokapöytä koulupäivän jäl-keen. Monen opiskelutehokkuus kärsii, kun aliravitussa kehossa muhii alkava ma-laria. Joillekin kilometrien koulumatka aa-muin illoin käy liian raskaaksi.

Opettajat aloittavat yhdeksältä aamulla opetusryhmänsä kanssa. Iltapäiväkerhot alkavat puolineljältä.

»Hämmästyttävän monet opettajat ve-tävät silti kerran viikossa harrastusryh-män», Joanita Nanyonjo ihmettelee.

Harrastusryhmät motivoivat kouluun

Vähentääkseen opettajien taakkaa, Nany-onjo kouluttaa vanhimmista oppilaista ve-

täjiä. Heille opetetaan toiminnan suunnit-telua, budjetin tekoa ja raportointia.

Maatalouskerhon oppilaat esittelevät yl-peinä caliandrapuun taimia, jotka he aiko-vat istuttaa koulun viereiselle tontille. Puu tuottaa papuja, joita Ugandassa käytetään ruokana.

Suomen Pakolaisapu tekee työtä myös koulupudokkaiden parissa. Nanyonjo on huolissaan heidän suuresta määrästään.

»Vanhemmat eivät pysty maksamaan lukukausimaksuja, lapset ovat sairaita, tai heitä tarvitaan työntekoon kotona ja pel-lolla», hän luettelee.

Nämä lapset pyritään tavoittamaan

omissa kylissään, missä heille järjestetään harrastustoimintaa. Isommat lapset ja nuoret tulevat itse Nakivalen ainoaan nuo-risokeskukseen, jossa Nanyonjo kouluttaa nuorten omien harrastusryhmien vetäjiä.

Ylivoimaisesti suosituin harrastusryh-mä nuorisokeskuksessa on tanssityöpaja, jota vetää nuori Somaliasta tullut pakolai-nen.

»Toivon, että kerhot vaikuttavat niin, että oppilaat kaikesta huolimatta jaksavat käydä koulua.»

Kirjoittaja toimii Pakolaisavun vapaaehtoise-na tiedottajana Ugandassa.

»OPPILAAT VALITSEVAT ITSE, HALUAVATKO HE URHEILUKERHOON, MAATALOUSKERHOON VAI OSALLISTUA PERJANTAIPÄIVIEN VÄITTELYHARJOITUKSIIN»

Puheenjohtaja ja sihteeri toivottavat yleisön tervetulleeksi väittelytilaisuuteen.


LUONNON-KOSMETIIKKAA PAKOLAISLEIRILLÄBan Mai Nai Soin leirillä Thaimaassa myös pojat meikkaavat

teksti & kuvat jenni hamara


ay Meh Htway, 19, ja Pray Myar, 18, aloittivat meik-kaamisen 15-vuotiaina. Nykyään tytöt sipaisevat en-nen kouluun lähtöä thanakapuun kaarnasta val-mistettua voidetta kasvoihinsa. Say Meh Htway

pyörittelee poskensa hohtavan valkeiksi ja vetää otsaan ja nenänvarteensa viivat. Pray Myar ehostaa hillitymmin. Vain kevyt puuterointi poskipäille ja silmäkulmiin vieh-keät viirut.

»Vaihtelemme meikkityylejä päivittäin. Arkena käy-tämme itse valmistamaamme voidetta, mutta juhlia var-ten ostamme länsimaista puuteria tai voidetta leirin kes-kustan kaupoista. Haluamme ihon näyttävän valkoiselta. Thanakapuusta tehty voide suojaa myös auringolta», Pray Myar selittää.

Ban Mai Nai Soin pakolaisleirillä meikit eivät ole vain tyttöjen juttu. Nuoret miehet Sher Reh, 17, Nga Reh, 17, ja Ban Reh, 16, ovat myös maalanneet kasvonsa. Kasvojen maalaaminen kuuluu Burmasta vainoa paenneiden ka-rennien perinteeseen.

Nga Rehin kasvot ovat olleet valkeat jo 3-vuotiaasta läh-tien. Muut alkoivat meikata tyttöjen tavoin 15-vuotiaina.

»Voiteella saa näppylät piiloon ja se auttaa myös vähen-tämään niitä», Nga Reh kertoo.

Sher Rehillä on meikkaamiseen samat syyt kuin ty-töillä. Voide suojaa auringolta, ja hän pitää vaaleaa ihoa kauniina. Pojat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tytöt näyttävät paremmilta meikattuina.

Nuoret pitävät muita arjen asioita ulkonäöstä huolehti-mista tärkeämpänä. He käyvät koulua, viettävät aikaa ka-vereiden luona, pelaavat jalkapalloa ja käyvät pakolaislei-riä ympäröivillä vuorilla viljelemässä riisiä.

KUVISSA

vas.: Pray Myar suosii Promina-merkkistä puuteria ja Snow-voidetta, joita saa ostettua pakolaisleirin kauppakojuista.

oik.: Say Meh Htway valmis-taa meikkinsä hankaamalla thanakapuun kaarnaa laake-an kiven päällä vesitilkassa, jolloin siitä irtoaa valkeaa ainetta.

alhaalla: Sher Reh, Nga Reh ja Ban Reh käyvät pakolaisleirillä lukiota.


nnen lukutaitoryhmän alkua kaikki nousevat ru-koilemaan. Ensin luetaan islamilainen rukous, jon-ka perään rukoillaan isä meidän. Sierra Leonessa kristinusko ja islam elävät sulassa sovussa.

Sierra Leonella on takanaan pitkä sisällissota. Sen seurauksena 80 prosenttia kansalaisista on jäänyt lu-kutaidottomiksi ja perheväkivalta on yleistä.

Bon kaupungin lähellä sijaitsevassa Dembalan ky-lässä riitoja on perinteisesti ratkonut kyläpäällikkö Al-fred Arona.

»Ennen lukutaitoryhmän perustamista ihmiset ko-puttivat ovelleni päivin ja öin. Nykyään minun ei enää tarvitse herätä varhaiseen ovenkoputukseen kuin sa-tunnaisesti», mies kertoo.

Kylissä ja kaupungeissa viikoittain kokoontuvissa Pakolaisavun lukutaitoryhmissä opetetaan lukutaidon lisäksi myös terveysasioita ja maanviljelystä sekä har-joitellaan riitojen ratkaisemista.

Arona kertoo, että lukutaitoryhmän myötä ihmiset ovat oppineet ratkaisemaan riitansa ilman kyläpäälli-kön väliintuloa.

»He tietävät myös, että lasten kaltoin kohtelu ja pa-hoinpitely ovat ihmisoikeuskysymyksiä. Aiemmin lap-sille ei annettu ruokaa, jos he eivät suostuneet työsken-telemään pellolla tai kotona», Arona kuvailee muutos-ta.

Muuallakin on havaittu samankaltaista kehitystä.»Lukutaitoryhmien ansiosta perheväkivalta on vä-

hentynyt merkittävästi, sillä ryhmissä keskustelemme konflikteista ja niiden vaikutuksista. Ennen tapauk-

Riidat ja perheväkivalta vähenivät lukutaitopiirien aloittamisen jälkeen

Sierra Leonen kylissä.

KYLÄPÄÄLLIKKÖ SAA NUKKUA

YÖNSÄ RAUHASSA

»ENNEN LUKUTAITORYHMÄN PERUSTAMISTA IHMISET KOPUTTIVAT OVELLENI PÄIVIN JA ÖIN. NYKYÄÄN MINUN EI ENÄÄ TARVITSE HERÄTÄ VARHAISEEN OVENKOPUTUKSEEN KUIN SATUNNAISESTI.»

teksti ben malinen & kaisa väkiparta kuvat kaisa väkiparta


sia oli 2–3 kertaa viikossa, nyt harvoin, jos ollenkaan», vahvistaa Kasseman kyläpäällikkö Samai Abu.

Kyläläisten suurin elinkeino on maatalous, ennen kaikkea riisin viljely. Samai Abu on rakennuttanut ky-lään varaston, jonne voi säilöä sadon. Luku- ja laskutai-to on auttanut vähentämään riitoja, kun jokainen osaa merkitä oman riisisatonsa ja tietää, kuinka paljon sitä pitäisi olla jäljellä.

Myös kyläpäällikkö opiskelee. Kursseilla käy tällä hetkellä 30 kyläläistä, ja monet ovat kiinnostuneita tu-lemaan mukaan.

»Nyt lähikylistä tullaan kurssille Kassemaan, ja tar-vetta olisi muissakin kylissä. Toivottavasti sinne voi-daan tulevaisuudessa laajentaa opetusta.»

KUVISSA

Viikottaisissa lukutaitoryh-missä opete-taan kyläläisille lukemisen ja laskemisen lisäksi mm. riitojen ratkaisemista. Vasemmalla: Kyläpäällikkö Samai Abu kuvassa kes-kellä. Oikealla: opettaja Francis Lahai.


uroopan maista monelle maahanmuu-ton aiheuttamat verotulot ja budjet-timenot ovat tasapainossa, kertoo OECD:n raportti vuodelta 2013. Maa-hanmuuton osuus bruttokansantuot-

teesta on keskimäärin puoli prosenttia plussaa tai miinusta. OECD-maiden las-kettu keskihyöty maahanmuutosta on noin +0,35 prosenttia BKT:sta.

Luxemburg, Sveitsi ja Italia ovat selviä nettohyötyjiä, kun taas Ruotsi ja Suomi hyötyvät maahanmuutosta hieman OECD-

maiden keskiarvoa vähemmän. Mitatuis-ta maista ainoastaan Saksalle aiheutui ra-portin mukaan merkittävästi enemmän kustannuksia kuin tuloja. Tämä selittyy ikärakenteella: maahan 1960- ja 1970-lu-vulla saapuneet maahanmuuttajat saavat nyt eläkettä.

Kaikki arviot maahanmuuton vaikutuk-sista kansantalouteen eivät ole olleet aivan yhtä ruusuisia. Vuoden alussa keskuste-lua herättänyt Kyösti Tarvaisen mielipi-dekirjoitus Helsingin Sanomissa siteerasi

Norjan tilastokeskuksen vuoden 2012 tut-kimusta. Tutkimuksessa Norjassa asuvi-en maahanmuuttajien keskimääräisiksi yhteiskunnallisiksi tuotoiksi koko elämän ajalta saatiin seuraavat arviot: länsimai-nen maahanmuuttaja tuottaa noin 100 000 euroa, itäeurooppalaisen maahanmuutta-jan kulut ovat noin 100 000 ja muualta tul-leen noin 500 000 euroa.

Dagbladetin toukokuussa 2012 haastat-telema Norjan tilastokeskuksen tutkimus-johtaja Erling Holmøy tosin totesi, että

MITÄ MAAHAN-MUUTTAJA MAKSAA?

Kun julkisuudessa ja valtamediassa keskustellaan maahanmuutosta, siirtolaisuudesta ja pakolaisuudesta, nostetaan usein esille kysymys

niiden tuomista sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, minkälaisista luvuista

maahanmuutossa on kyse. Mitä maahanmuutto Suomelle maksaa?

MUUTTAJA MAKSAA

MITÄ MAAHAN-

teksti hannu heino


myös keskivertonorjalainen tuottaa val-tiolle vähemmän tuloja kuin saa hyvin-vointipalveluina ja tulonsiirtoina. Tämän mahdollistavat valtion öljytulot. Kyseessä lienee siis pikemmin Norjan talouden ra-kenteellinen ongelma kuin erityisesti seu-rausta maahanmuutosta.

Kansantalouden tilinpäätös

Yksioikoisen maahanmuuton hintalapun kirjoittaminen on monella tapaa ongel-mallista. Tämä johtuu muun muassa sii-tä, mitkä välilliset kustannukset maahan-muutolle esimerkiksi infrastruktuurin tai julkishallinnon menoista kulloinkin las-ketaan. Julkisen talouden laskelmissa, ku-ten OECD:n tekemissä, ei myöskään oteta huomioon sitä, paljonko maahanmuutta-jan tekemä työ tai palvelu hyödyttää elin-keinoelämää, työmarkkinaa tai yleistä toi-meliaisuutta.

Eri maita koskevien tutkimustulosten soveltamisessa Suomeen on omat vaikeu-

tensa. Esimerkiksi Norjan tilastokeskus on todennut, että sen jakamat sosiaalietuudet ovat yleisesti Suomea avokätisempiä. Toi-nen merkittävä tekijä on kohdemaan maa-hanmuuttajaväestön ikärakenne.

Kansantalouden kannalta katsottuna kalleimmillaan ihminen on lapsena ja elä-keiässä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuol-lon tarpeet ja kustannukset ovat suurem-mat. Suomen maahanmuuttajista selkeä enemmistö on Tilastokeskuksen väestö-rakennetilaston mukaan 20–39-vuotiaita. Vuoden 2013 lopulla tämä ikäluokka muo-dosti noin puolet kaikista ulkomaan kansa-laisista, joita maassa asui yhteensä 207 511 eli noin 3,8 prosenttia väestöstä. Kolman-nes maahanmuuttajista muuttaa pois Suo-mesta jo 10–15 vuoden aikana. Näin eläk-keiden osuus maahanmuuton kustannuk-sista jää suhteessa matalaksi.

Huomionarvoista on myös, että suurim-malla osalla TE-toimistojen ulkomaalai-sista asiakkaista on keskiasteen tai ylem-män perusasteen koulutus, ja moni heistä

SAKSA- 1,13

RANSKA- 0,53

SUOMI0,16

RUOTSI0,20

ITALIA0,98

SVEITSI1,95

LUXEMBURG2,02

MAAHANMUUTON TULOT

Maahanmuuton aiheuttamat tulot / menot suhteessa maan brutto-kansan-tuotteeseen, %

SUOMEN MUUTTOLIIKE

OECD-keskiarvo

0,35%

31 280 oli Suomeen kohdistuva maahanmuutto vuonna

2012

13 850 maastamuutto

Suomesta

24 596 oli väkiluvun kasvu vuoden 2013 aikana.

3 129turvapaikanhakijaa tuli Suomeen vuonna 2012 ,

kiintiöpakolaisia 734 (12 % kaikesta maahanmuutosta).

40 000 joko kiintiössä tai turvapaikkamenettelyn kautta maa-han tullutta kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä

asui arvioiden mukaan Suomessa vuonna 2012

Maahanmuuton osuus bruttokansantuotteesta on keskimäärin puoli prosenttia plussaa tai miinusta. OECD-maiden laskettu keskihyöty maahanmuutosta on noin +0,35 prosenttia BKT:sta. Luxemburg (+2,02 %), Sveitsi (+1,95 %) ja Italia (+0,98 %) ovat selviä nettohyötyjiä, kun taas Ruotsi (+0,2 %) ja Suomi (+0,16 %) hyötyvät maahanmuutosta hieman OECD-maiden keskiarvoa vähemmän. Mitatuista maista ainoastaan Saksalle (-1,13 %) aiheutui raportin mukaan merkittävästi enemmän kustannuksia kuin tuloja. Lähde: OECD.


on suorittanut kotimaassaan joko alem-man tai ylemmän korkeakoulututkinnon. Tämä on kilpailuvaltti: Kuntaliiton arvion mukaan perusopetuksen hinta suomalais-ta kohden on 80 000 euron luokkaa. Kor-keakoulututkinnon kustannukset Suo-messa taas vaihtelevat pääaineesta riip-puen kymmenistä yli sataan tuhanteen euroon.

Työllisyys maahanmuuton vaikutuksen mittarina

Maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia lienee selkeintä arvioida työllisyysasteen avulla. Maahanmuuttajien työllisyys on hyvin riippuvaista talouden suhdanneke-hityksestä. Kun talouden olosuhteet ovat suotuisat ja työvoiman kysyntä voimakas-ta, on maahanmuuttajien työllistyminen huomattavasti helpompaa. Tällöin myös taloudelle aiheutuu nettohyötyä.

Toisaalta työvoiman kysynnän hei-kentyessä, kuten tuoreimman talouskrii-sin seurauksena on tapahtunut, maahan-muuttajien on kantaväestöä vaikeampaa löytää töitä. Tässä mielessä heidän tilan-teensa rinnastuu esimerkiksi nuoriin, joi-den työllistyminen on myös hyvin suhdan-neriippuvaista.

OECD:n työvoimatutkimuksen mu-kaan kolme neljästä ulkomailla synty-neestä, Suomessa asuvasta maahanmuut-tajasta kuuluu työmarkkinoiden piiriin. Työikäisten, ulkomailla syntyneiden maa-hanmuuttajien työllisyysaste oli vuonna 2012 63,8 prosenttia ja työttömyysaste 14,2 prosenttia. Vastaavat osuudet kantaväes-tölle vuonna 2012 olivat 69,6 ja 7,5.

Maahanmuuttajat velkaannuttavat julkista sektoria kantaväestön tapaan

Suomessa asuvat pakolaiset ja oleskelulu-van saaneet ulkomaiden kansalaiset kuu-luvat Suomen asumisperustaisen sosiaa-liturvan piiriin, ja kuten kantaväestölle,

heille maksetaan elämäntilanteesta riip-puen erilaisia tukia. Maahanmuuttajille maksetuista etuuksista on esiintynyt pal-jon väärinkäsityksiä.

Turvapaikanhakijat saavat kantasuo-malaisia ja muita maahanmuuttajia vä-hemmän tukea. Yksinasuvalle tai yksin-huoltajalle, itsenäisesti majoituksen jär-jestäneelle turvapaikanhakijalle maksettu tuki on suuruudeltaan 314,71 euroa kuu-kaudessa, eli noin kolmasosan alhaisem-pi kuin toimeentulotuen perusosa. Vas-taanottokeskuksessa asuvan tuki on 92,25 euroa aterioineen. Perheensä kanssa asu-valle lapselle vastaavat luvut olivat 200,77 euroa ja 59,69 euroa kuussa. Huomatta-va on, että toisin kuin toimeentulotuessa, turvapaikanhakijan vastaanottorahassa ei makseta yksinhuoltajan tuen korotus-osaa.

Kuntien pakolaisille maksama kotoutu-mistuki on suuruudeltaan sama kuin työ-markkinatuki tai toimeentulotuki työelä-män ulkopuolella olevalle. Kotoutumistu-kea saavat korkeintaan kolmen vuoden ajan ne, joilla on voimassa oleva kotou-tumissuunnitelma. Päällekkäisiä tukia ei makseta. Tämän lisäksi kunnat käyttä-vät pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan vuosittain noin 7000 euroa alle 7-vuotias-ta ja 2300 euroa seitsemän vuotta täyttä-nyttä kohden.

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tutkimuksen mukaan vuoden 2012 pako-laisten vastaanoton kuntakorvausten to-teuma oli noin 76 miljoonaa euroa. Tämä koostui kaikista pakolaisille maksetuista etuuksista, kuten toimeentulotuesta, ter-veyspalveluista ja tulkkipalveluista sekä perheryhmäkotien kustannuksista. Val-tion talousarviossa vuoden 2013 pakolais-ten ja turvapaikanhakijoiden vastaan-otolle osoitetut määrärahat olivat noin 55 miljoonaa euroa. Tämä oli suurusluokal-taan sama kuin esimerkiksi eduskunnan kanslian toimintamenot. Tai puolet vero-pakolaiseksi Ruotsiin muuttaneen entisen pankkiirin verotuloista.

KUINKA PALJON MAAHANMUUTTAJA, PAKOLAINEN TAI TURVAPAIKANHAKIJA

SAA RAHAA?

Turvapaikanhakijan vastaanottorahan perusosa vuonna 2013

310,67€ yksinasuvalle ja yksin-

huoltajalle ilman aterioita vastaanottokeskuksessa

91,06€kun ateriat on tarjottu.

262,46€ muille yli 18-vuotiaille

ilman aterioita vastaanotto-keskuksessa


198,18€perheensä kanssa asuvalle

lapselle ilman aterioita vastaanottokeskuksessa


477,26€yksin asuva henkilö

524,99€yksinhuoltaja

405,67€muu 18 vuotta

täyttänyt henkilö

TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAT VUONNA 2013

(eli suomalaisen saama raha)


ERI LEIREISSÄ

Leena Sharma: Ne – Kohtaamisia perus-SuomessaOtava

teksti anna-reetta korhonen

aahanmuuttovastaisuus kumpuaa usein köyhyydes-tä, työttömyydestä ja turhautumisesta. Jotta vas-tapuolta voi ymmärtää, olisi hyvä tuntea todelli-

suus, josta vastapuolen argumentointi kumpuaa. Tämä on Leena Sharman Ne-kirjan tärkein pointti. Asetelma on herkullinen: Suomen kuvalehden suomalaisintialai-nen toimit taja tutustumassa perussuomalaisiin Lieksas-sa, Kotkassa ja Helsingin Kontulassa.

Tutustumismatka perussuomalaisten ytimeen vie Shar-man esimerkiksi kotkalaiseen tatuointistudioon kuunte-lemaan entisen show-painija Amon Rautiaisen kiroilua. Nykyään tatuoijana ja Kotkan kaupunginvaltuutettuna (PS) toimiva Rautiainen tuli tunnetuksi Facebookiin kir-joittamiensa törkeän rasististen päivitysten levittyä julki-suuteen. Millainen ihminen vaatii muslimien keittämistä? Kuunneltuaan Rautiaista kahden päivän ajan Sharma löy-tää demonisoidun painijan sisältä hyväsydämisen, mut-ta sosiaalisesti kömpelön miehen, joka puhuu alatyyliin kaikista, mukaan lukien itsestään. Hänen kommenttinsa muslimien keittämiseen olivat reaktio yksittäiseen uuti-seen naisen kivittämisestä.

Rasistisesti puhuneet perussuomalaiset ovat toistuvasti kuitanneet puheensa vitseiksi. Vaikka Sharman ja Rauti-aisen välinen kohtaaminen on hieno, rasismin ymmärtä-misessä on vaaransa. Tutustuessaan mukaviin ja leppoi-siin perussuomalaisiin Sharma unohtaa, että jossain on myös oikeasti rotuerotteluun uskovia suomalaisia. Suo-messa toimii esimerkiksi kansallisosialistiseksi – eli nat-seiksi – itsensä määrittelevä Kansallinen vastarintaliike. Liike kertoo nettisivuillaan taistelevansa integraatiota ja kulttuurista rappiota vastaan sekä vastustavansa kansan sulautumista muiden rotujen ja kansanryhmien kanssa sekä olevansa aggressiivisen politiikan kannalla.

Maahanmuuttomyönteisten ja -kielteisten leirit ovat tällä hetkellä kaukana toisistaan eikä keskustelua leirien välillä ole. Kumpikin puoli irrottaa toisen sanomisia asia-yhteyksistä ja kauhistelee omassa kuplassaan toisen yk-sinkertaisuutta.

Sharman tavoite dialogin rakentamisesta on hieno, mut-ta kirjassa se jää Sharman omaksi yksilötason projektik-si. Hän puhuu ainoastaan maahanmuuttokielteisen ryh-

män kanssa. Sharma lainaa kyllä monikulttuurisuuteen myönteisesti suhtautuvan niin kutsutun suvaitsevaiston Facebook-päivityksiä, mutta ei anna niiden kirjoittajille ääntä sosiaalisen median ulkopuolella. Suhteessa suvait-sevaistoon Sharma lankeaa juuri siihen virheeseen, jo-ta hän heidän käyttäytymisessään kritisoi: keskustelun puutteeseen.

On tavallista, että eri syistä sorretut ajautuvat toisi-aan vastaan. Syy oman tilanteen toivottomuuteen löytyy helpommin toisesta huonossa jamassa olevasta ryhmästä kuin taloudellisesta ja poliittisesta eliitistä. Miten sorret-tujen ryhmien välistä ymmärrystä voisi rakentaa ilman keskiluokkaista välittäjää?

ON TAVALLISTA, ETTÄ ERI SYISTÄ SORRETUT AJAUTUVAT TOISIAAN VASTAAN. SYY OMAN TILANTEEN TOIVOTTOMUUTEEN LÖYTYY HELPOMMIN TOISESTA HUONOSSA JAMASSA OLEVASTA RYHMÄSTÄ KUIN TALOUDELLISESTA JA POLIITTISESTA ELIITISTÄ.


AFGANISTANIIN JÄÄNEIDEN TARINA

PALUUMUUTON MONET PUOLET

Qais Akbar Omar: Yhdeksän tornin linnakeOtava

Chimamanda Ngozi AdichieKotiinpalaajatOtava

teksti anna-reetta korhonen

teksti kaisa väkiparta

yvä kaunokirjallisuus onnistuu kuin huomaamatta kouluttamaan lukijaa maailmanpolitiikan tapahtu-mista tai kaukaisten maiden konflikteista. Jos halu-

at ymmärtää enemmän Afganistanista, kannattaa lukea Qais Akbar Omarin tositarina tositarina perheestä, joka yrittää ankarasti päästä pois sodan jaloista siinä onnistu-matta.

inä tulin tänne maasta, jossa rotu ei ollut ongelma. En pitänyt itseäni mustana, vaan musta minusta tuli vasta, kun tulin Amerikkaan.»

Nigerialainen Chimamanda Ngozi Adichie teki sen taas: itketti ja nauratti, herätti ajatuksia, opetti historiaa, otti kantaa. Ja kaikki tämä yksien kansien välissä. Kotiin-palaajat kertoo kaksi hyvin erilaista tarinaa siirtolaisuu-desta, joiden molempien päätepiste on paluu kotimaahan.

Yhdysvaltoihin opiskelemaan lähtenyt Ifemelu ja pa-perittomaksi Britanniaan päätynyt Obinze saivat eri kas-tin maahanmuuttajina hyvin erilaisen vastaanoton. Eri-

tyisesti Obinze joutui kamppailemaan asemastaan yhteis-kunnan laidalla. Vastaanottava yhteiskunta ei ollut valmis häntä hyväksymään.

»Eivätkä he olleet ikinä tulleet ajatelleeksi, että kysees-sä oli normaali historiallinen ilmiö: mustien ja ruskea-ihoisten ihmisten tulva Britanniaan maista, jotka Britan-nia itse oli luonut.»

Kirjassa herkullisinta on päähenkilö Ifemelun rotua kä-sittelevä blogi, jonka toivoisi olevan oikeasti olemassa. »Rasismin ei olisi koskaan pitänyt syntyä, joten sen vä-hentämisestä ei tule palkintoa.»

IHMISILLÄ ON AINA KEINONSA VASTUSTAA TOLKUTONTA

VALLANKÄYTTÖÄ.

Pojan lapsuudessa kolmen sukupolven perhe syö iso-ja aterioita isoisän rakkaiden rotuomenapuiden alla. Perheen isä opettaa fysiikkaa, äiti on töissä pankissa. Nyrkkeilyssä kilpaillut isä näyttää moottoripyörineen rock-tähdeltä ja äiti pukeutuu länsimaisesti. Lapset tutu-stuvat jo nuorina isoisän kirjaston Sokratesiin ja Freudiin.

Sota muuttaa kaiken. Turvallisen lapsuuden elänyt Qais todistaa, miten ihmisen pimeä puoli pääsee sodassa esille. Kirjoittajalla on poikkeuksellinen kyky kertoa kauheuk-sista ilman, että lukijalle tulee toivoton olo.

Talibanit ottavat vallan maasta, joka on pitkän soti-misen jäljiltä sekasortoisessa tilassa. Sivistyneen per-heen näkökulmasta talibanien käsitys islamista on lähin-nä houreinen kokoelma järjettömiä sääntöjä. Vaikka kaik-ki musiikista kyyhkysten pitoon kielletään ja Sokrateen ja Freudin hallussapito voi saattaa ihmisen kuoleman-vaaraan, ihmisillä on aina keinonsa vastustaa tolkutonta vallankäyttöä.

Monikulttuuristuvassa Suomessa tämän kaltaisia kirjoja kannattaisi lukea lukiossa.

NUORI! VOITA MATKA UGANDAAN PAKOLAISLEIRILLE!

LUE LISÄÄ KILPAILUSTA:WWW.FACEBOOK.COM/NUORETMAAILMALLEWWW.PAKOLAISAPU.FI/NUORETMAAILMALLE

Documents

Pakolainen-lehti 2/2014