CP-LEHTI2/20

14

Foolihappo – laiminlyöty vitamiini s. 5

Kilpailutus ei sovi vammaisten arjen palveluihin s. 10

Verkkosivujen esteettömyys etenee EU:ssa s. 26

Oikeus nauttia ihanasta naiseudesta s. 33

FINLANDS CP-FÖRBUND RF | THE FINNISH CP ASSOCIATION

Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki • p. (09) 540 7540 • fax 09-5407 5460cp-liitto.fi • toimisto@cp-liitto.fi • jasenasiat@cp-liitto.fi Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@cp-liitto.fi

Nordea 102330-234570 • IBAN FI11 1023 3000 2345 70(Rahankeräyslupa: 2020/2013/4438)

KESKUSTOIMISTOTomi Kaasinen toiminnanjohtajap. 040 701 4881

Ilona Toljamo palvelupäällikköp. 040 757 8223

Minna Teiska järjestöpäällikköp. 040 505 8329

Tuula Kautiainen talouspäällikköp. 044 059 2633

Pirjo Sweins taloussihteerip. 045 773 24558

Saija Kivimäki tiedottajap. 045 773 24557

Anne Heiskanen kurssisihteeri,sopeutumisvalmennusp. 044 059 2600

Elina Perttula sosiaalisenkuntoutuksen asiantuntijap. 040 765 9497

Miina Kajos aikuistoiminnansuunnittelija p. 040 5895 893

Petra Peltonen MMC- ja hydrokefaliatoiminnansuunnittelija p. 040 754 0914

Anu Patrikka liikunta- ja nuorisotoiminnan suunnittelija p. 044 3533 404

Tomi Rastivo toimistotyöntekijä p. 045 7732 4579

ALUESIHTEERITElina SeppänenIsokatu 47, 90100 Oulup. 0400 921 574

Jari TurkuPellervonkatu 9, 33540 Tamperep. 0400 884 372

Sari Pohjolainen (vs.aluesihteeri)Teletie 4-6, 70600 Kuopiop. 040 575 3022

PALVELUTOIMINTAPäivätoimintaJaana Raitio vastaava ohjaajaMalmin kauppatie 26, 00700 Helsinkip. (09) 5407 5475 • 044 090 0353

Laajasalon palveluasunnotJaakko Harju vastaava ohjaajaMuurahaisenpolku 6 B, 00840 Helsinkip. (09) 692 4627 • 044 059 2637

Halisten palveluasunnotAnne Holmberg vastaava ohjaajaPaavinkatu 14 D 15, 20540 Turkup. 040 581 8898

PuhetupakeskusHeli Honko-PekkarinentulkkipalveluvastaavaMalmin kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 040 501 8212(sähköposti: heli.honko@cp-liitto.fi )

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄNSOPIVIN PALVELUIN -HANKE Sari Laiho koordinaattorip. 045 7732 4759

Hannele Kataja projektityöntekijäp. 045 7733 1635

Emmi Okafor, projektityöntekijäp. 044 762 9476

TYÖHARJOITTELU –PORTTI TYÖELÄMÄÄN -HANKEKirsi Tuovinen koordinaattorip. 045 7733 2051

Eeva Pöyhönen, projektityöntekijä p. 045 7733 2622

MUKAAN – LIIKUN, OPIN,OSALLISTUN -HANKEElina Hakkarainen projektipäällikköAsemakatu 11 B, 40100 Jyväskyläp. 044 019 9687

Piritta Asunta projektitutkijap. 045 7733 1756

INNOSTUN LIIKKUMAAN -HANKEJussi Saarinen projektipäällikköAsemakatu 11 B, 40100 Jyväskyläp. 044 053 3408

Ida Mälkönen koulutuskoordinaattorip. 044 747 8612

Johanna Pekkanen projektikoordinaattoriMalmin kauppatie 26, 00700 Helsinkip. 044 059 8678

CP­LEHTI CP-, MMC-ja hydrokefalia vammaisten jäsenlehti

Julkaisija Suomen CP-liitto ry Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimitussihteeri Saija KivimäkiTilaukset ja osoitteenmuutoksetjasenasiat@cp-liitto.fi , (09) 540 7540

Ilmoitukset Walmos OyPL 35, 00701 Helsinki, (09) 350 8740Kansikuva Suomen CP-liitto ryTaitto ROKdesignPaino Forssa Print ISSN-L-0355-7545

B9-vitamiinia suositellaankaikille raskaaksi aikoville

Puhevammainen saa äänensäkuuluviin tulkin avulla

Elokuvat antavat elinvoimaa

CP-yhdistysten väkikokoontui Lahteen

5

20

23

29

PÄÄKIRJOITUSLaki muuttuu – vammaisjärjestötliikuttavat vastaisuudessakin .........................4Tomi Kaasinen

TEEMA: FOOLIHAPPOLaiminlyöty vitamiini .......................................5Vammaisetkin tekevät sitä..............................7Tiedon ei pitäisi jäädä vertaistuen varaan ..8

AJANKOHTAISTAAjantasaista tietoa vammaisten elämästä...........................................................10

CP-LEHTI VINKKAACP-lehti antaa lukuvinkkejä kiinnostavista blogeista ja kirjoista .......................................16

YKSINÄISYYS VAIKUTTAA TERVEYTEENVammaiset käyttävät lääkkeitäenemmän kuin olisi tarpeen ........................20Annina Heini

MINUN ELÄMÄNIPuhetulkki tekee elämästä rikkaampaa ....20Matti Lehtonen

ELOKUVIEN ELÄHDYTTÄMÄKoskemattomat ja The Sessionskuvaavat vammaisen elämää ......................24Katri Koskinen

KOLUMNIVIERASSähköiset julkiset palvelutkuuluvat kaikille ..............................................26Sirpa Pietikäinen

CEPESarjakuva pyörätuolin käyttäjänarjen esteistä ...................................................28Janne Valkeejärvi ja Satu Cozens

LAHDEN KEVÄTNEUVOTTELUPÄIVÄTHarvinaisen paljon kokemusta koolla .......29Viisikymppisiä vietettiin hyvällä svengillä .............................................30Liittokokous tyrmäsivammaisten palveluiden kilpailutuksen ...31Vinhaa vauhtia päiväkodin lattialla ............32

CP-LIITOSSA TAPAHTUUCP-liitossa sattuu ja tapahtuu ......................33

CP-YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUUCP-yhdistysten kuulumisiaeri puolilta Suomea........................................36

LUKIJAKYSELYCP-lehti uudistuu.Minkälaista lehteä sinä haluaisit lukea? ....28

Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. CP-lehti on jäsenlehti, joka sisältyy CP-yhdistysten jäsenmaksuun. Lehden voi tilata myös äänilehtenä (Daisy-tallenne). Lehti on tilattavissa määräaikaisena (35€) tai kestotilauksena (30€).

CP-lehti 201449. vuosikerta

Lehti Aineistopäivä Ilmestymis päivä1/2014 30.01.2014 21.02.20142/2014 07.04.2014 02.05.20143/2014 10.07.2014 01.08.20144/2014 08.09.2014 30.09.20145/2014 21.11.2014 15.12.2014

CP-LEHTI 2014:24 PÄÄKIRJOITUS

Laki muuttuu - vammaisjärjestöt liikuttavat vastaisuudessakin

Teksti: Tomi Kaasinen

N ykyinen liikuntalaki on ollut voimassa vuodes-ta 1999. Yhteiskunta on

muuttunut 15 vuodessa, ja lain uu-distaminen on paikallaan. Elämän-tavat ovat muuttuneet, ruutuaika lisääntynyt ja ihmiset liikkuvat en-tistä vähemmän. Erityisesti arkilii-kunta on vähentynyt. Samaan ai-kaan ymmärrys istumisen ja muun fyysisen passiivisuuden terveyshai-toista on kasvanut. Yksilöissä muu-tos on johtanut koetun terveyden ja hyvinvoinnin heikkenemiseen, yhteiskunnassa terveydenhuollon kustannusten kasvamiseen.

Hallitusohjelman mukaan liikunta-lain uudistaminen muuttaa koko suomalaista liikuntajärjestelmää. Laajan tavoitteen saavuttamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö aset-ti runsas vuosi sitten työryhmän valmistelemaan uudistusta. Työ-ryhmään kuului virkamiesten ydin-ryhmän lisäksi monialainen joukko asiantuntijoita. Ryhmä on järjes-tänyt useita kuulemistilaisuuksia, joissa eri tahot ovat päässeet vai-kuttamaan lakivalmisteluun. Laki-uudistuksesta on järjestetty myös kaikille avoimia kuulemistilaisuuk-

sia, ja siihen on ollut mahdollista vaikuttaa otakantaa.fi-verkkopal-velussa.

Työryhmän esitys liikuntalaiksi luo-vutettiin kulttuuri- ja urheiluminis-terille maaliskuun alussa.

Lakiesitys tunnistaa liikkumisen ja liikuntakentän moninaisuuden. Ta-voitteena on mm. nostaa esiin eri väestöryhmien liikuntaharrastuk-sia ja liikunnan kansalaistoiminnan edistämistä. Lain tavoitteiden to-teuttamisen lähtökohdiksi lakiesi-

tyksessä mainitaan ensimmäisinä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet. Liikunta määritellään kunnalliseksi peruspalveluksi, mi-kä niin ikään on positiivinen asia. Se täsmentää kunnan vastuuta jär-jestää kaikille kuntalaisille, myös vammaisille kuntalaisille, terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa.

Järjestöjen kannalta lakiesitykses-sä tärkeää on liikuntaa edistävien järjestöjen valtionapukelpoisuuden määrittely. Ministerille luovutetussa lakiesityksessä liikunnan ei tarvitse olla järjestön ensisijainen toiminta-muoto. Valmistelun aikana ilmassa on ollut ajattelumalleja, jotka oli-sivat rajanneet vammais-, potilas- ja kansanterveysjärjestöt valtion-avun ulkopuolelle, koska liikunta ei ole näiden järjestöjen pääasiallinen toimintamuoto. Nämä järjestöt kui-tenkin saavat liikkumaan säännöl-lisesti satojatuhansia sellaisia suo-malaisia, joille liikunnan tuoma ter-veyshyöty on erityisen suuri.

Lakiesitys käsitellään seuraavak-si eduskunnassa, ja uudistetun lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alussa.

CP-LEHTI 2014:2 5

Laiminlyöty vitamiiniTeksti: Saija Kivimäki

Foolihappoa eli B9-vitamiinia suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville, raskaana oleville ja imettäville naisille. Kansal-lisia suosituksia foolihapon määrästä päivitetään parhaillaan. CP-lehden haastattelema lääkäri sanoo suositusten laahanneen tutkimustiedon jäljessä jo vuosia.

”Erittäin harva raskautta suunnitte-leva tai raskaana oleva nainen saa Suomessa ravinnosta riittävästi foo-lihappoa.”

Helsingin yliopistollisen keskussai-raalan Naistenklinkan lääkäri, do-sentti Vedran Stefanovic on varsin ehdoton. Stefanovic on erikoistunut naistentauteihin, synnytyksiin sekä äidin ja lapsen syntymänaikaiseen terveyteen ja on jo vuosia puhunut foolihapon eli B9-vitamiinin merki-tyksestä sikiön kehitykseen.

Foolihapon käytöllä voidaan te-hokkaasti estää hermostoput-ken sulkeutumishäiriöitä, kuten MMC-vammaa, lisäksi foolihapon puutteella näyttäisi olevan vaiku-tusta ennenaikaisiin synnytyksiin

ja sikiön sydänvikoihin, Stefanovic kertoo.

Tilastojen mukaan foolihapon riittä-mätön saanti juuri ennen raskautta ja raskauden ensimmäisten kuukau-sien aikana johtaa Suomessa 25 ras-kaudenkeskeytykseen vuosittain. Suurin piirtein saman verran syn-tyy lapsia, joiden kehityshäiriöt voi-taisiin estää foolihapolla.

”Lukumäärä on pieni, mutta se ei oikeuta lyömään laimin foolihapon hyötyjä”, Stefanovic sanoo.

CP-lehti kyseli MMC-lasten van-hemmilta, kuinka tieto foolihapos-ta oli tavoittanut heidät. Moni ker-toi, ettei asiaa oltu terveydenhuol-lossa otettu puheeksi edes silloin,

kun perheeseen oli syntynyt vam-mainen lapsi. Saman on huoman-nut myös Stefanovic.

”Tieto ei vain tunnu menevän peril-le toivotusti.”

”Ymmärtäisin, että käyttöä rajoi-tettaisiin, jos lääke olisi hyvin kal-lis tai se aiheuttaisi sivuoireita. Mi-kään lääke ei kuitenkaan ole yh-tä halpa, tehokas ja vaaraton kuin foolihappo.”

Luontevasti puheeksi gynekologin vastaanotollaSuomessa foolihappolisän käyttöä suositellaan tällä hetkellä vain ris-kiryhmille, kuten diabeetikoille ja epileptikoille, ja äideille, joiden ai-kaisemmassa raskaudessa sikiöllä tai lapsella on todettu hermosto-putken sulkeutumishäiriö.

Suurin osa raskautta suunnittelevis-ta on kuitenkin normaaleja, tervei-tä naisia, jotka niin ikään tarvitseva foolihappolisää jo raskautta suunni-tellessaan, Stefanovic muistuttaa.

Maailmalla hermostoputken sul-keutumishäiriön esiintyvyyttä on onnistuttu pienentämään erilai-sin kampanjoin. Stefanovic oli itse mukana eurooppalaisessa työryh-mässä, jonka tavoitteena oli saada lisättyä tarvittava määrä foolihap-poa e-pillereihin. Silloin foolihapon pitoisuus olisi kohdallaan oikeaan aikaan.

Laiminlyöty

vitamiini

CP-LEHTI 2014:26

”Moni tulee raskaaksi parin kuukau-den sisällä pillereiden lopettamisen jälkeen. Foolihapon syöminen pitäi-si kuitenkin aloittaa jo kaksi kuu-kautta ennen raskaaksi tuloa”, Ste-fanovic kertoo.

Työryhmän yritys kompastui EU:n lääkelainsäädäntöön. Yhdysval-loissa foolihappoa sisältäviä e-pil-lereitä on myynnissä, siitäkin huo-limatta, että maassa asuva saa to-dennäköisesti suomalaisen naisen verrattuna enemmän foolihappoa ravinnosta: sikäläisen lainsäädän-nön mukaan foolihappoa on lisät-tävä viljatuotteisiin. Vedran Ste-fanovic ei lämpene Yhdysvaltain mallille.

”Foolihapon lisääminen ruokaan tavoittaakseen hyvin pienen mää-rän ihmisiä on paitsi kallista myös eettisesti arveluttavaa.”

Stefanovicin mukaan foolihappo-asiat voisi ottaa luontevasti puheek-

si esimerkiksi gynekologin vastaan-otolla tai apteekissa ehkäisyä han-kittaessa. Näin on tehty esimerkiksi Hollannissa, jossa apteekkeja on oh-jeistettu neuvomaan e-pillereitä os-tavia asiakkaita syömään foolihap-poa, jos aikovat lopettaa ehkäisyn.

”Foolihaposta voisi muistuttaa myös e-pilleripakkauksen kylkeen liimatulla tarralla”, Stefanovic vi-sioi.

Vedran Stefanovic on mukana Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtamassa kansallisessa asiantun-tijaryhmässä, joka on hionut fooli-happolisän käyttösuosituksia. Uu-sien suositusten on tarkoitus astua voimaan vielä tämän vuoden aika-na. Nykyiset, sosiaali- ja terveysmi-nisteriön työryhmän suositukset vuodelta 2004 laahasivat tutkimus-tiedon jäljessä jo ilmestyessään, Stefanovic sanoo.

Stefanovic katsoo, että tieto fooli-haposta pitäisi tulla ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisilta.

Tietoa pitäisi saada googlaamattakin”Minusta ei ole hyväksyttävää, et-tä ihmiset joutuvat googlaamaan ja kyselemään toisilta. Potilaalla ei pi-täisi olla mitään velvollisuutta etsiä itse faktatietoa, ei varsinkaan netis-tä.”

Omalla työllään Stefanovic on on-nistunut iskostamaan foolihapon ainakin joidenkin mieleen. Kollego-jen kesken hänet tunnetaan varsi-naisena tohtori foolihappona.

”Vedin kurssia Helsingin yliopis-tossa lääkäriksi opiskeleville ja ky-syin, mitä lääkettä potilaalle tuli-si määrätä. Oikea vastaus oli tuos-sa tapauksessa jotain aivan muuta, mutta salin perältä huudettiin sala-mannopeasti, että foolihappo.”

Voisi kuvitella, että vuosia fooli-hapon hyödyistä puhunut lääkäri olisi itse B9-vitamiinin suurkulut-taja. Todettiinhan Terveyden ja hy-vinvoinnin laitoksen Finravinto-tut-

Foolihappo (folaatti) on B9-vita-miini, joka on välttämätön mm. punasolujen muodostumiseen.

Folaattia saa esimerkiksi vihreistä vihanneksista, sitrushedelmistä ja maksasta. Määrät ovat kuiten-kin niin pieniä, että jokaisen ras-kautta suunnittelevan tulisi syödä foolihappolisää.

Raskauden aikana foolihapon puute lisää keskenmenon ja si-kiön hermostoputken sulkeutu-

mishäiriön vaaraa. Puute näyt-täisi lisäävän myös raskaus-myrkytyksen ja ennenaikaisten synnytysten vaaraa.

Foolihapon vaikutuksia tervey-teen on tutkittu paljon. Sillä on nähty olevan yhteys esimerkik-si muisti- ja mielenterveysongel-miin, joihinkin syöpiin ja verisuo-nitauteihin. Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa ole kiistatonta.

Foolihappo

Laiminlyöty

vitamiini

Lääkäriksi opiskelevat tuntevat Vedran Stefanovicin ”herra foolihappona”.

CP-LEHTI 2014:2 7

Jos terveydenhuollossa ei ohjeis-teta syömään foolihappolisää, siihen tuskin ohjeistetaan vam-maisiakaan. Näin ainakin voisi päätellä CP-liiton Naisten päivil-lä käydyissä keskusteluissa. Moni kertoi törmänneensä terveyden-huollon ammattilaisten ennak-koluuloon, ettei vammaisilla ole seksielämää eivätkä seksuaaliter-veyttä koskevat palvelut siksi kuu-lu heille.

”Nyt jo edesmenneellä miehelläni oli lihastauti. Kun aikoinaan odo-tin esikoista, lääkäri ihmetteli, mi-ten raskaus oli saanut alkunsa. Vastasin hölmistyneenä, että ihan tavallisella menetelmällä.”

”Pyysin lähetettä Papa-kokee-seen. Terveyskeskuslääkäri vas-

tasi, ettei lähetettä tarvita, kun ei ole seksielämääkään. Lääkäri ker-toi vastauksen odotustilassa, jossa sen kuuli moni ulkopuolinenkin.”

”Menin vastaanotolle hakemaan e-pillerireseptiä. Lääkäri kysyi, onko minulla todellakin seksielä-mää.”

Naisten päivillä vammaisjärjes-töjen naisverkoston edustajana puhunut Sari Laiho muistutti, et-tä vammaisilla naisilla on täysi oi-keus seksuaalisuuteen, kuten kai-killa muillakin.

”Olen valitettavan usein törmän-nyt ilmapiiriin, jossa ajatellaan, et-tei vammaisella ole oikeus haaveil-la kumppanista tai perheen perus-tamisesta.”

Laiho kertoi esimerkin omas-ta nuoruudestaan kuinka hän 14-vuotiaana, kaikkien kahdek-sasluokkalaisten lailla, sai kotiin-sa Väestöliiton kirjeen, jossa ker-rottiin sukupuoliasioista ja eh-käisystä.

”Kotona ihmettelin, miksei minun kirjeessäni ollut mukana kondo-mia, kun kaikki kaverit olivat sen saaneet. Äiti näytti hyvin vaivaan-tuneelta ja sanoi, että oli ottanut sen pois. Hän oli ajatellut, ettei mi-nulla kuitenkaan ole mitään käyt-töä sille.”

CP-liiton aikuistoiminta järjesti Naisten päivät Tampereen kylpy-lässä 8.–9. maaliskuuta. Lue lisää tapahtumasta sivulta 33.

Vammaisetkin tekevät sitä

Terveet naiset 0,4mg/vrk kaksi kuukautta ennen raskautta,12 ensimmäisen raskausviikon ja imetyksen aikana

Äidit, joilla on aiemmassa raskaudessa todettu sikiön tai lapsen hermostoputken sulkeutumis-häiriö

4mg/vrk kaksi kuukautta ennen raskautta,12 ensimmäisen raskausviikon ja imetyksen aikana

Diabeetikot, epilepsialääkkeitä käyttävät, ylipai-noiset, runsaasti tupakoivat, runsaasti alkoholia käyttävät

4mg/vrk kaksi kuukautta ennen raskautta,12 ensimmäisen raskausviikon ja imetyksen aikana

Suositukset perustuvat ajantasaiseen tutkimustietoon. Kansallista suositusta päivitetään parhaillaan asiantuntijaryhmässä.

Suositukset foolihappolisän käytöstä

Laiminlyöty

vitamiini

kimuksessakin vuonna 2007, että suomalaisten foolihapon saanti jää alle suositusten.

”En syö foolihappoa ollenkaan. Syön monipuolisesti ja normaalisti, olen terve enkä suunnittele raskautta. Minulle siitä ei olisi mitään hyötyä.”

”Tulipa tämäkin paljastettua”, Ste-fanovic toteaa.

CP-LEHTI 2014:28

Foolihappolisää suositellaan kai-kille raskautta suunnitteleville naisille. Aina ei foolihappo kui-tenkaan auta, tietää 2-vuotiaan MMC-pojan äiti Sanna Kekki.

”Lapsi oli ollut toiveissa niin pit-kään, että olin ehtinyt selvit-tää raskaaksi tulemisesta kaiken mahdollisen. Tiesin, että foolihap-poa olisi hyvä käyttää, ja söinkin sitä suositellun määrän.”

Kekki ei muista, missä tai milloin olisi kuullut foolihaposta ensim-mäisen kerran.

”Ehkä olin lukenut jostain tai kuul-lut kavereilta. Terveydenhuollon puolelta tieto ei ainakaan tullut.”

Raskauden puolivälissä raken-neultrassa huomattiin, ettei kaik-ki ollut kunnossa. Syyskuussa varmistui, että kyse on neuraali-putken sulkeutumishäiriöstä. Van-hemmat jäivät tiedon kanssa yk-sin. Poika syntyi tammikuussa.

”Kun saa kuulla odottavansa vam-maista lasta, tietoa tilanteesta ja mahdollisuuksista on vähän. Saa-

tavilla olevat tieto on hyvin lääke-tieteellistä ja ongelmakeskeistä.”

”Vammojen kirjo on laaja, joten ymmärrän hyvin, etteivät lääkärit lähde ennustamaan esimerkiksi lapsen liikkumiskykyä.”

Kekki pitää ongelmallisena myös sitä, etteivät naiset saa ohjeistus-ta raskauteen. Lisääntymisikäis-ten naisten lääkärikäynnit hoitu-

vat usein työterveyshuollon kaut-ta, eikä gynekologikäynneilläkään juuri keskustella raskaaksi tulemi-sesta, vaikka juuri ehkäisyasioi-den yhteydessä foolihappoasian voisi ottaa luontevasti puheeksi, Kekki pohtii.

”Jos lapsi syntyy vammaisena ja vanhemmat saavat kuulla, et-tä foolihapolla olisi mahdollises-ti voitu estää vamma, niin tilanne on äärimmäisen kurja. Vammai-sen lapsen vanhemmat käyvät jo-ka tapauksessa läpi syyllisyyden-tunteita ja pohtivat, olisivatko itse voineet tehdä jotain toisin.”

Kekki sanoo, ettei hänen kans-saan ole otettu puheeksi neu-raaliputken sulkeutumishäiriön ja foolihapon yhteyttä missään vaiheessa raskautta eikä edes MMC-lapsen syntymän jälkeen.

”Kukaan lääkäri tai hoitaja ei ky-synyt asiasta, ei edes vastasynty-neiden teholla.”

”Tällaista tietoa ei kannattaisi jät-tää vertaistuen varaan”, Kekki sa-noo.

Tiedon ei pitäisi jäädä vertaistuen varaan

Vastauksia raskausajan kysymyksiinHelsingin ja Uudenmaan sairaan-hoitopiirin Teratologinen* tieto-palvelu antaa tietoa lääkkeiden ja muiden tekijöiden vaikutuksista hedelmällisyyteen, raskauteen ja imetykseen. Valtakunnallinen pal-velu on vapaasti käytettävissä nor-maalin puhelumaksun hinnalla.

Laiminlyöty

vitamiini

*Teratologia tarkoittaa oppia synnynnäisistä epämuodostumista ja niiden syistä.

Teratologinen tietopalvelu päivystää arkisin 9–12 numerossa (09) 4717 6500.

Lue lisää HUS:n verkkosivuilta: www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/ teratologinen-tietopalvelu/ Sivut/default.aspx

CP-LEHTI 2014:2 ILMOITUS 9

CP-LIITON AIKUISTOIMINNAN

VALTAKUNNALLISET

KESÄPÄIVÄT11.–13.7.2014, OULU

Suomen CP-liiton kesätapahtuma CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisille aikuisilleOulun Scandic-hotellissa (Saaristonkatu 4)

Osallistumismaksu 60€ sisältää ohjelman, ruokailut, yleisavustuksen, majoituksen ja matkat julkisen liikenteen mukaan. (Ilman matkoja ja majoitusta osallistumismaksu on 20€.) Osallistuminen ei edellytä CP-yhdistyksen jäsenyyttä.

CP-liitto toivoo paikallisyhdistysten järjestävän kesäpäiville yhteiskuljetuksia.

Tapahtuman tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset: CP-liiton verkkosivut ja aikuistoiminnan suunnittelija

Kysy lisää:aikuistoiminnan suunnittelija Miina Kajos miina.kajos@cp-liitto.fip. 040 5895893

cp-liitto.fi/kesapaivat

CP-LEHTI 2014:210 AJANKOHTAISTA

AjankohtaistaKoonnut: Saija Kivimäki | Kuvat: Saija Kivimäki ja Markus Maury

Vammaisten palvelut on säästettävä kilpailutukselta

Suomen CP-liitto ry vaatii, että uu-dessa hankintalaissa vammaisten ihmisten jokapäiväisessä elämässä tarvitsemat palvelut jätetään avoi-men tarjouskilpailun ulkopuolel-le. Liitto julkaisi aiheesta kannan-oton kevätkokouksessaan 30. maa-liskuuta.

Julkisia hankintoja koskevan lain on tarkoitus uudistua vuonna 2016. Uudistuksen taustalla on EU-par-lamentin tammikuussa 2014 hy-väksymät julkisten hankintojen di-rektiivit. Uusien toimintaohjeiden tavoitteena on lisätä hankintakäy-täntöjen joustavuutta.

”Direktiivit antavat mahdollisuu-den ottaa aikaisempaa paremmin huomioon muun muassa sosiaali-set näkökulmat, kun pelkkä hinta ei ole hankintojen valinnan perus-te. EU:n direktiivit ohjeistavat siihen miten ostetaan, ei siihen, mitä oste-taan, sanoo CP-liiton toiminnanjoh-taja Tomi Kaasinen.

CP-liiton toimintapiiriin kuuluvien vammaisten ihmisten ovat eri-ikäi-siä ja heidän elämäntilanteensa vaihtelevat. Ihmisten vammaisuu-den kirjo on laaja, samoin vammai-suudesta johtuvat toimintarajoit-teet. Vammaiset ihmiset tarvitsevat hyvin erilaista apua ja palveluita, kuten palveluasumista, henkilökoh-taista apua, päivätoimintaa ja kul-jetusapua. Kunnat ovat hankkineet palvelut tarjouskilpailulla. Hankin-tojen keskeisin kriteeri on ollut hin-ta eli halvimmalla palvelun tarjoava on voittanut kilpailutuksen.

Vammaisten ihmisten arjen palve-lut ja tuet vaativat usein ihmisten tekemää työtä. Halvin hinta tarkoit-taa valitettavan usein vähiten työn-tekijöitä, mikä on johtanut siihen, että vammaiset ihmiset ovat joutu-neet luopumaan tavallisista arkisis-ta toimista, Kaasinen kertoo.”

”Esimerkiksi palveluasumisessa asukkaat ovat voineet käydä suih-kussa vai kerran tai pari viikossa. Myös syömistä on saatettu rajoit-taa vain tiettyihin aikoihin. Tällai-set tilanteet kaventavat pahimmil-laan vammaisten ihmisten tsemää-räämisoikeutta.” Tomi Kaasinen toteaa.

Kannanotto on julkaistu kokonai-suudessaan CP-liiton verkkosivuil-la cp-liitto.fi. Lue lisää Lahden ke-vätpäivistä sivulta 33 alkaen.

EU:n uudet direktiivit antavat mahdol-lisuuden jättää vammaisten palvelut kilpailutuksen ulkopuolelle, CP-liiton toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen iloitsee.

CP-liiton liittokokous vaati kohtuutta ja järkeä kilpailutuslakiin.

CP-LEHTI 2014:2 AJANKOHTAISTA 11

Toimivat palvelut ovat hyvän elämän edellytysNeurologiset vammaisjärjestöt muistuttivat kansainvälisellä ai-voviikolla 10.–16, että kotikunnan toimivat palvelut ovat monelle

sairastuneelle ja vammaiselle ta-sa-arvoisen ja hyvän elämän perus-edellytys.

Järjestöt toteuttivat aivoviikolla eri puolilla Suomea tietoiskuja palve-luista ja yleisötilaisuuksia aivoter-veydestä.

CP-liitto on mukana Neurologisten vammaisjärjestöjen verkostossa.

MESTARUUSKILPAILUT4.–5.10.2014

Pajulahden urheiluopisto, Nastola

Ilmoittautumiset 3.8. mennessä. Lue lisää: cp-liitto.fi/boccia

28. BOCCIA-

Omaishoitajien palkkiot ja vapaapäivät halutaan turvata

Omaishoitajien oikeus palkkioon, vapaapäiviin ja julkisiin palveluihin, kuten kuntoutukseen ja terveyden-hoitoon, tulisi turvata lailla. Näin esittää sosiaali- ja terveysministe-riön asettama työryhmä.

Omaishoidon palkkiot vaihtelevat nyt kunnasta toiseen ja ovat pie-

nimmillään alle 400 euroa. Työryh-män esityksen mukaan palkkion tu-lisi olla vähimmillään 500 euroa.

Työr yhmän rapor tissa esite -tään myös, että järjestöjen roolia omaishoitajien tukena tulisi vah-vistaa.

Raportin maaliskuussa vastaan-ottanut peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) arvioi, että muutokset voisivat astua voimaan vuonna 2016.

CP-LEHTI 2014:212 AJANKOHTAISTA

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:Anu Patrikkaanu.patrikka@cp-liitto.fi p. 044 3533404

Soveltaen sopivaksi -liikuntapäivässä tutustutaan golfiin ja melontaan.

Tapahtuma on osallistujille ilmainen.Halukkaat voivat nauttia lounaan Kyyhkylän kuntoutuskeskuksessaravintola Porrassalmessa klo 11.30–12.30 (12€).

SOVELTAEN SOPIVAKSIMikkelissä lauantaina 7.6. klo 12.30–15.00

Lajiesittelyt klo 12.30–13.30 ja klo 14.00–15.00

GOLF Opi golfin teoriaaja kokeile golfpallon lyöntiä.

MELONTA Kokeile melontaa avokanootilla koulutetunohjaajan opastamana.

Tapahtumassa lisäksi:

LUONTORATA Tutustu Kyyhkylän kartanon lähimaas-toon tehtävien ja luontoaiheisten kysymysten johdattamana.

Liikuntalain uudistus takaa tasavertaiset liikkumisen mahdollisuudet

Liikuntalain uudistamista pohtinut työryhmä haluaa tukea arkiliikun-nan harrastamista kaikissa ikä- ja väestöryhmissä. Tavoitteena on, et-tä liikunta olisi jokaiselle kuntalai-selle kuuluva peruspalvelu.

Uudistus muuttaisi samalla liikunta-järjestöjen valtionavustusjärjestel-mää. CP-liitto on ollut valtionavus-tuksen piirissä vuodesta 2004. Tuella on mm. palkattu suunnittelija, joka koordinoi liiton liikuntatoimintaa.

Liikuntalain uudistus korvaa ny-kyisen liikuntalain vuodelta 1999. Uudistuksen on tarkoitus tulla voi-maan ensi vuoden alussa.

Vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifiointi läheneeSuomi vahvistaa eli ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen viimeis-tään keväällä 2015. Ratifiointia poh-tinut työryhmä luovutti mietintön-sä ulkoministeri Erkki Tuomiojalle (sd.) tammikuussa.

Luovuttamisen yhteydessä Tuomi-oja totesi Suomen pitävän kiinni sii-tä, että Suomen lainsäädäntö täyt-tää sopimuksen vaatimukset.

Suomi allekirjoitti YK:n sopimuk-sen jo vuonna 2006. Yleissopimus

velvoittaa takaamaan vammaisille henkilölille kaikki oikeudet, jotka on YK:n ihmisoikeussopimuksessa vah-vistettu kaikille ihmisille. Sopimuk-sessa keskeistä on syrjinnän kieltä-minen ja tasapuolisen kohtelun ta-kaaminen kaikilla elämänalueilla.

CP-LEHTI 2014:2 AJANKOHTAISTA 13

Vatu-keskuksen toiminta laajentui

Kela on hoitanut vammaisten tulk-kauspalveluiden välityksen vuo-den alusta alkaen. Samalla välitys-toiminta siirtyi kokonaan Turkuun. Erillistä päivystävää välikeskusta ei enää ole, vaan kaikki palveluaikana tehdyt tilaukset otetaan vastaan ja tulkin haku alkaa saman tien.

Samalla Vammaisten tulkkauspal-velukeskuksen (Vatu-keskuksen) palveluajat laajentuivat. Nyt kes-kuksesta vastataan arkisin klo 7.30–20.00, lauantaisin klo 8.00–15.00 ja sunnuntaisin klo 9.00–13.00. Puhe-vammaisia asiakkaita palvellaan seuraavissa numeroissa:

020 634 5520 (suomenkieliset puhelut)

020 634 5523 (ruotsinkieliset puhelut)

020 634 5522 (tekstiviestit)020 634 5504 (3G-puhelut)

Sähköpostitse tulkkauksen voi ti-lata osoitteesta puhe.tulkkitilaus@kela.fi (suomeksi) ja tal.tolkbestall-ning@fba.fi (ruotsiksi).

Kelan tulkin voi tilata omalta kotikoneelta

Kelassa kokeillaan uutta palvelua, jossa Vatu-keskuksen asiakkaat voi-vat tilata tulkin Kelan verkkosivuilta kuvayhteyden avulla.

Kuvayhteyden voi valita Kelan vä-lityskeskuksen sivulla kela.fi/ke-lan-valityskeskus. Kuvayhteyden saamiseksi tietokoneelta vaadi-taan riittävä tiedonsiirtokyky. Li-

säksi tarvitaan mikrofoni, kaiutin tai kuuloke sekä videokamera.

Kuvayhteyden lisäksi tulkin voi edelleen tilata tekstiviestillä, säh-köpostilla, puhelimella, etätulk-kauslaitteella, tekstipuhelimella, 3G-puhelimella tai kirjeellä. Tulk-kauspalvelun käyttö on asiakkaal-le maksutonta.

Väitös: CP-vammaiset nuoret unelmoivat rakkaudestaVaikeasti puhevammaiset CP-nuo-ret haaveilevat itsenäisyydestä ja elämänkumppanista. Peruskoulu voi tukea unelmien toteutumista painottamalla kommunikaatiotai-tojen opettamista. Näin todetaan Lapin yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessa.

”Ala- ja yläkoulussa tulisi painottaa erityisesti luku- ja kirjoitustaitoja. Oman mielipiteen kertominen laa-jemmin on ollut mahdollista usein vasta silloin, kun kommunikointi-kansion rinnalle voidaan ottaa lu-kemisen ja kirjoittamisen mah-dollisuus. Luku- ja kirjoitustaidot mahdollistavat myöhemmin yhtei-

söllisyyden ja osallisuuden toteutu-misen”, väittelijä Susanna Lähteen-mäki kertoo Lapin yliopiston tiedot-teessa.

Lähteenmäen tutkimuksen aineis-tona olivat kolmen CP-nuoren haas-tattelut vuodelta 2010 ja heidän kouluaikoinaan vuosina 1997–1998 kirjoittamat sadut. Lisäksi Lähteen-mäki analysoi nuorten Facebookiin kirjoittamia kommentteja ja sähkö-postikirjeitä.

Erityisluokanopettaja Susanna Läh-teenmäen kasvatustieteen väitös-tutkimus tarkastettiin Lapin yliopis-tossa joulukuussa.

kela.fi/kelan- valityskeskus

Kelan välityskeskus

CP-LEHTI 2014:214 AJANKOHTAISTA

Sähköpyörätuoli saa arjen rullaamaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt sähköpyörätuolin ja -mopedin käytön vaikutuksia ja kustannuksia. Tutkimuksessa seu-rattiin vuoden ajan 57 omassa ko-dissa tai palveluasunnossa asuvaa yli 18-vuotiasta sähköpyörätuolin tai -mopedin käyttäjää.

Seuranta osoitti, että apuväline hel-potti tavallisia arjen toimintoja, ku-

ten kaupassakäyntiä, ystävien ta-paamista ja ulkoilua. Lähes kaikki käyttäjät olivat tyytyväisiä sähkö-pyörätuoliin tai -mopediin. Apuvä-lineen osien kiinnittämistä ja säätä-mistä pidettiin kuitenkin vaikeana. Joissain tiloissa apuväline koet-tiin liian suureksi ja epätasaisessa maastossa huono tasapaino lisäsi turvattomuuden tunnetta.

Sähköpyörätuolin tai -mopedin käytöllä ei nähty vaikutuksia ter-veyteen. Apuvälineen käyttö sääs-ti kuitenkin terveydenhuollon kus-tannuksia, kun sairaalahoitopäivien ja läheisten antama kotiapu väheni.

THL:n tutkimus toteutettiin vuosina 2011–2013.

Esteetön asuminen vaatii usein muuttoa tai remonttia

Asumispalvelusäätiö Aspa on sel-vittänyt neurologisesti pitkäaikais-sairaiden ja vammaisten ihmisten asumista ja asumispalveluita. Joka neljäs Aspan kyselyyn vastanneis-ta kertoi joutuneensa muuttamaan sairauden tai vamman takia.

Kyselyyn vastasi 780 asumisessaan tukea tarvitsevaa 16–64-vuotiasta, joilla on jokin neurologinen sairaus tai vamma. Yli 70 prosenttia vastaa-jista asui tavallisessa vuokra- tai

omistusasunnossa. Vanhempien-sa kanssa asui alle 10 prosenttia ja asumisyksikössä tai vastaavassa 15 prosenttia vastaajista.

Noin 25 prosenttia vastaajista ker-toi joutuneensa muuttamaan sai-rauden tai vamman takia. Lähes yhtä moni tunsi tarvetta muuttaa nykyisestä asunnostaan seuraavan viiden vuoden aikana. Noin 40 pro-senttia vastaajista oli puolestaan si-tä mieltä, että heidän asunnossaan

oli tarve tehdä muutostöitä. Muut-tamisen tai muutostöiden yleisin syy oli esteellisyys.

Puolet vastaajista kertoi, että hei-dän asunnossaan oli tehty muutos-töitä jo aikaisemmin.

Aspa toteutti kyselyn keväällä 2012. Suomen CP-liitto oli yksi selvityk-sen yhteistyökumppaneista.

Uusi julkaisu osoittaa vammaisten oikeudet asumisen arjessaKynnys ry:n Via-projekti (Vam-maisten ihmisoikeudet asumises-sa, 2011–2014) on julkaissut verk-kosivuillaan vammaisten asumi-sen ihmisoikeuskäsikirjan. Käsikirja

osoittaa, miten monin tavoin ihmis-oikeudet näkyvät asumisessa. Ta-voitteena on auttaa asumisyksiköi-den asukkaita näkemään oikeuten-sa arkisessa ympäristössä.

Käsikirja sisältää projektin aikana laaditut kriteerit ja standardit. Kir-ja esittelee myös projektissa tehty-jä havaintoja oikeuksien toteutumi-sesta.

Käsikirja on luettavissa verkossa osoitteessa: vike.fi/via

CP-LEHTI 2014:2 AJANKOHTAISTA 15

Järjestämme CP-oireyhtymää sairastaville Kelan kustantamia kursseja, joista seuraava on:

54282 (5 + 5 vrk) 4.–8.8.2014 ja 12.–16.1.2015 läheisten jaksot 4.–5.8.2014 ja 14.–16.1.2015

Hakemuslomake KU132 ja lääkärin B-lausunto toimitetaan suoraan Maskun neurologiseen kuntoutuskeskukseen.

Kysy myös loppuvuoden kursseista ja yksilölliselle kuntoutusjaksolle hakeutumisesta kuntoutus- sihteereiltämme p. 040 133 7010 tai 040 133 7009.

kuntoutuskeskus.fi

CP_2_2014.indd 1 4.4.2014 14:43:50Kynnys ja SKS keräävät vammaisten ihmisten elämäkertojaSuomalaisen kirjallisuuden seura ja Kynnys ry keräävät vammaisten ihmisten kertomuksia omasta elä-mästään. Kirjoitusten muoto ja pi-tuus ovat vapaat, tärkeintä on ai-tous ja omakohtaisuus.

Elämäkertoja toivotaan eri-ikäisil-tä ja eri tavoin vammaisilta ihmisil-tä kaikkialta Suomesta.

Elämäkertoja käytetään Kynnyksen Vammaisten ihmisten elämä Suo-messa -hankkeessa ja ne arkistoi-daan tutkimuskäyttöön. Elämäker-rat voi kirjoittaa omalla nimellä tai nimimerkillä. Elämäkerran voi myös sanella sähköisessä muodossa.

Kirjoituksia otetaan vastaan tou-kokuun loppuun saakka. Lisätietoa

keräyksestä ja ohjeet oman kirjoi-tuksen lähettämiseen näet Kynnyk-sen verkkosivuilla osoitteessa kyn-nys.fi/vammaistenelama.

Suomen CP-liitto ry

Suomen CP-liiton Työharjoittelu – portti työelämään -projekti tarjoaa CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisil-le opiskelijoille työssäoppimispaikkojen välityspalve-lua. Palvelu on suunnattu ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelijoille. Välitys-palvelussa projektin työntekijät etsivät työssäoppimis-paikkaa yhdessä opiskelijan kanssa hyödyntäen projek-tin työnantajaverkostoa sekä ottamalla yhteyttä uusiin työpaikkoihin.

Kiinnostuitko?Lisätietoja projektista: www.tyossaoppimispaikat.fi. www.facebook.com/tyossaoppimispaikat.fi

Työharjoittelu – portti työelämään -projekti auttaa liikuntavammaisia opiskelijoita työssäoppimispaikan etsimisessä.

TYÖSSÄOPPIMISPAIKKA HAKUSESSA?

Cepe seikkailee toukokuussa Ilta-SanomissaCP-lehden sivuilta tuttu Cepe-sarja-kuva on valittu Il-ta-Sanomien tou-kokuun kotimai-seksi sarjakuvaksi.

Arkipäivinä Ilta-Sanomissa nähtä-vät stripit on julkaistu aikaisemmin CP-lehdessä. Sarjakuvan ideoi Pir-kanmaan CP-yhdistyksen puheen-johtaja Janne Valkeejärvi ja kuvit-taa Satu Conzens.

Ilta-Sanomat on julkaissut sarjaku-vasivullaan Kuukauden kotimainen -palstaa vuodesta 1986.

kynnys.fi/vammaisten­elama

CP-LEHTI 2014:216 AJANKOHTAISTA

Suomen CP-liitto ry

• Vinkkilistat ja videot etätyössäoppimisesta

• Videokooste Liikuntavammainen opiskelija työssäoppimassa -koulutuksesta

• Toimintamalli esteettömien työssäoppimispaikkojen kartoituksesta ja dokumentoinnista

• Kuvaus työnhakutaitojen verkkokurssin toteuttamisesta

• Toimintamalli TalentPikatre� eistä

www.tyossaoppimispaikat.fi /materiaalitP.S. Seuraa tiedotusta! Toimintamalli työssäoppimispaik-kojen välityspalvelusta ja vinkit työpaikoille työssäoppi-misen toteuttamisesta julkaistaan alkusyksystä 2014.

Videoita, vinkkejä ja kuvauksia toimintamalleista

TUTUSTU, TUTKI JA TARTUMOIJALAN

JUHANNUS19.–22.6.2014

Moijalan kurssikeskus, Hattula

Moijalan juhannus on omatoimisten ja avustusta tarvitsevien CP-, MMC- ja HC-vammaisten aikuisten tapahtuma.

Osallistumismaksu 50€ pitää sisällään täysihoidon,avustuksen sekä yhdessä sovitun ohjelman.

Hakuaika Moijalan juhannukseen päättyy 16.5.

Tapahtuman tarkemmat tiedot ja hakulomake:

cp-liitto.fi/aikuistoiminta

Kysy lisää:aikuistoiminnan suunnittelija Miina Kajos miina.kajos@cp-liitto.fip. 040 5895893

CP-lehti vinkkaaSit up ­blogi: Paljasta pintaa ja suoraa puhetta

”Ystävälläni vilahti kerran vahin-gossa takamus keskellä vilkkain-ta kaupunkikeskustaa. Välitön re-

aktio oli suunnaton häpeä ja hil-jainen jupina siitä, ettei muiden ihmisten todellakaan ollut toivot-tua nähdä hänen paljasta taka-puoltaan. Aloin miettiä, moniko ihminen on elämäni aikana näh-nyt minun paljaan takapuoleni.

Määrä on useita kymmeniä, ellei jopa satoja. Se on väistämättä pal-jon enemmän kuin useimmilla ih-misillä. Suurin silmäparien joukko muodostuu tietenkin avustajista.”

sit-up.blogspot.fi (22.2.2014)

Järjenjuoksua­blogi:CP­vamma ei ole kärsimistä

”Onnellisuus on mahdollista vam-man kanssa elävillekin, vaikka mo-ni vammaton kuvitteleekin vam-

maisen ihmisen elämän olevan silkkaa kärsimystä, jolloin onne-ton olotila on ikään kuin oletus-arvona. Olenpa itsekin lukenut lääkärintodistuksestani lauseen: ”Potilas kärsii CP-vammasta.” Ei-köhän asiallisempaa olisi kui-

tenkin kirjoittaa, että minulla on CP-vamma. Enpä vammaisuudes-tani kärsi tai diagnoosiani pode.”

jarjenjuoksua.blogspot.fi (1.4.2014)

CP-LEHTI 2014:2 AJANKOHTAISTA 17

Kun isosisko on vammainen”Olisi ollut helpompaa, jos oli-sit ollut selkeästi Down-lapsi. Tai CP. Tai oikeasti mykkä, tai vaik-ka kunnon kuuromykkä, olisim-me opetelleet viittomaan, se olisi tuntunut jännittävältä. Se olisi ol-lut helppo selittää. Eikä se olisi nä-kynyt kasvoistasi välttämättä mi-tenkään ulospäin. Sitten löydän kirjainyhdistelmän: FAS. Fetaali alkoholioireyhtymä. Alkoholistin lapsen syndrooma.”

Anja Snellmanin uusin romaani Pääoma on kunnianosoitus kir-jailijan omalle siskolle Marjatal-le eli Marulle (1944–2011). Marul-la oli suulakihalkio ja monia muita

vaivoja. Hän oli sosiaalisesti arka, perheen vaiettu salaisuus.

Snellman käy läpi ristiriitaisia tun-teita, joita sairas isosisko herät-tää. Kirjailija salailee ja häpeää sis-koaan mutta tuntee samalla syylli-syyttä näistä tunteistaan.

Romaani on aidon ja rehellisen tuntuinen kuvaus vammaisuudes-ta, sisaruudesta, ulkopuolisuudes-ta ja ennakkoluuloista.

Anja Snellman: PääomaKustantaja: OtavaIlmestymisvuosi: 2013Sivuja: 299

Nuoren naisen elämässä pyörätuoli on sivuseikka”Olen kaukana nerosta. Se vika usein on vammaisena olemises-sa, että ollakseen hyvä jossakin, pitää olla ilmiömäisen hyvä: For-rest Gump juoksee kuin riivattu, Sademies laskee kortit pokeripöy-dässä ja Stephen Hawking löytää mustat aukot. ”

Vappu-Tuuli Fagersonin omakus-tanteinen e-kirja Special Edition on kertomus nuoren naisen arjes-ta, pinttyneistä ennakkoluuloista ja mediamaailman ilmiöistä. Ne-lipyöräinen elämänkumppani on

kaikessa pelkkä sivuseikka. Spe-cial Edition perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin, joita hän ja-kaa myös humoristisessa Sit up -blogissaan.

Special Editionin voi ostaa Elisan kirjakaupasta 2,90 eurolla.

Vappu­Tuuli Fagersson: Special EditionKustantaja: Vappu-Tuuli FagerssonIlmestymisvuosi: 2014

CP-lehti vinkkaa

CP-LEHTI 2014:218

Yksinäisyys vaikuttaaterveyteen ja hyvinvointiin

Pro gradu -tutkimuksen mukaan vammaiset käyttävät lääkkeitä enemmän kuin oireiden perusteella olisi tarpeen.

Teksti: Annina Heini Kirjoittaja on Kynnys ry:n suunnittelija.

Helsingin Sanomat uutisoi 19. hel-mikuuta, että yksinäisyys rasittaa terveyttä enemmän kuin liikakilot. Uutisessa viitattiin tutkimukseen, jonka mukaan yksinäisyys heiken-tää unta, kohottaa verenpainetta ja lisää masennusta. Yksinäisyyt-tä tutkimuksen mukaan lisäsi esi-merkiksi kuulon, näön ja liikunta-kyvyn heikkeneminen. Uutisoidun tutkimuksen tulokset ovat yhte-neviä oman tutkimukseni tulosten kanssa.

Tämä artikkeli pohjautuu pro gradu -työhöni Vammaisten henkilöiden terveyskäyttäytyminen ja koettu hyvinvointi (2012). Vertasin gradus-sani noin 500 vammaisen henki-lön kokemuksia koko väestön ko-kemuksiin. Käytin viitekehyksenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-sen Suomalaisen aikuisväestön ter-veyskäyttäytyminen ja terveys -tut-kimusten tuloksia. Tutkimuksessani mukana olleista vammaisista nai-sista 41 prosenttia ja miehistä 36,5 prosenttia tunsi itsensä jonkin ver-ran tai erittäin yksinäisiksi.

Vammaisista henkilöistä yksinäi-syyttä kokivat enemmän ne, jot-ka kokivat myös terveydentilansa huonoksi. Yksinäisyyden kokemi-sella oli myös tilastollisesti mer-

kitsevä yhteys päänsäryn, unet-tomuuden, uupumuksen tunteen, masentuneisuuden ja muiden mie-lenterveysongelmien kanssa. Vas-taavasti yksinäisyydellä oli tilas-tollisesti merkitsevä yhteys ma-sennuslääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käytön osalta ja mel-kein merkitsevä yhteys päänsärky-lääkkeiden osalta.

Erikoista lääkkeiden käytössä oli se, että vammaiset henkilöt vaikutta-vat käyttävän lääkkeitä enemmän kuin tuntevat oireita. Vammaiset henkilöt kärsivät unettomuudesta lähes yhtä paljon kuin valtaväes-tö, mutta he käyttivät unilääkkeitä

valtaväestöä enemmän. Rauhoitta-via lääkkeitä ja masennuslääkkeitä vammaiset käyttivät noin kolmin-kertaisesti valtaväestöön nähden. Tämä on erikoista, sillä valtaväes-tössä masennus näyttäisi olevan yleisempää. Tulokset herättävät monia kysymyksiä: Lääkitäänkö vammaisten masennusta ennalta-ehkäisevästi? Saavatko vammai-set henkilöt helpommin masen-nuslääkkeitä vai hakeutuvatko he lääkäriin masennuksen vuoksi hel-pommin?

Jännitystä, stressiä, alakuloa ja apeuttaYksinäisyyden tunteella oli yhteys myös positiivisiin tunteisiin. Yksi-näisyyttä kokivat vähiten ne, jotka tunsivat itsensä onnellisiksi, tyy-niksi ja rauhallisiksi. Onnellisuutta lisäsi selvästi myös seksuaalisuu-den iloa tuottava vaikutus, mikä perinteisesti linkittyy osittain ih-missuhteisiin.

Vastaavasti yksinäisyyden tunteel-la oli tilastollisesti erittäin merkit-sevä yhteys jännityksen, stressin ja kovan paineen alaisuuden tuntee-seen, hermostuneisuuteen, mielia-lan mataluuteen, alakuloisuuteen ja apeuteen.

19CP-LEHTI 2014:2

Yksinäisyyden tunteella oli yhteys myös alkoholin päivittäiseen käyt-töön: alkoholia päivittäin nautti-vista noin 67 prosenttia ilmoitti yksinäisyyden syyksi sen, että yh-teiskunta oli heidät syrjäyttänyt. Päivittäin yli kuusi annosta alkoho-lia juovat kokivat, että yhteiskun-ta oli syrjäyttänyt heidät tai että he olivat itse halunneet vetäytyä. Li-säksi suuri osa säännöllisesti tupa-koivista ja yksinäisyyttä tuntevista kokivat myös, että yhteiskunta oli syrjäyttänyt heidät tai että he olivat itse halunneet vetäytyä. Erikoinen yhteys muodostui ruokatottumus-ten osalta: vähiten yksinäiset söi-vät enemmän kasviksia kuin muut.

Yksinäisyyden voidaan nähdä vai-kuttavan terveyteen ja hyvinvoin-tiin, joten siihen puuttuminen on terveys- ja hyvinvointipoliittinen kysymys.

Yli puolet vammaisista tuntee syrjäytyneensäKetkä sitten vammaisista henki-löistä olivat yksinäisimpiä ja miksi? Taulukosta voidaan huomata, että suurimmaksi yksinäisyyden syyksi vastaajat kokivat sen, että yhteis-kunta oli heidät syrjäyttänyt.

Yksinäisyyden syy %

Yhteiskunta on syrjäyttänyt

50,3

On itse halunnut vetäytyä

23,8

Ystävyyssuhteiden riittämättömyys

13,6

Parisuhde puuttuu 12,2

Suuri osa tunsi yksinäisyyttä, kos-ka oli itse halunnut vetäytyä. Ystä-vyyssuhteiden riittämättömyys oli parisuhdettakin isompi syy yksi-näisyyteen. Parisuhteen puuttumi-sen vuoksi yksinäisyyttä koettiin vähemmän, vaikka naimisissa tai avoliitossa olevat tunsivat itsensä vähiten yksinäisiksi. Kuitenkin lähes puolet naimattomista ja eronneista eivät kokeneet yksinäisyyttä. Myös-kään puolet leskistä ei kokenut yk-sinäisyyttä. Ihmissuhteet eivät siis selitä kuin osaltaan yksinäisyyden kokemusta.

Sukupuolten tai koulutusryhmien välille ei muodostunut tilastollista eroa. Työssäololla oli lievästi mer-kitystä (ei kuitenkaan tilastollises-ti merkitsevästi) siten, että työssä olevat kokivat vähemmän yksinäi-syyttä. Tilastollisesti erittäin mer-kitsevä ero muodostui ikäryhmien välille siten, 18–34-vuotiaat kokivat selvästi eniten yksinäisyyttä – siitä-kin huolimatta, että nuorilla aikui-silla ajatellaan yleensä olevan hy-vinkin sosiaalinen elämä.

Miksi yli puolet vammaisista henki-löistä kokee yhteiskunnasta syrjäy-tymistä? Miksi suuri osa vammai-sista henkilöistä oli halunnut ve-täytyä? Toimivassa yhteiskunnassa vain murto-osa haluaa olla yksin ja vetäytyä. Kyseessä voidaan ajatella olevan jossain määrin sosiaalinen ja rakenteellinen ilmiö.

Tutkimukseeni saattoi valikoitua paremmin pärjääviä vammaisia: verkkokysely ja kyselylomake to-dennäköisesti tavoittivat helpom-min henkilöt, joilla on kosketus johonkin vammaisjärjestöön tai vammaistoimintaan. Yksinäisyy-den kokemisen voi siis ajatella ole-

van vieläkin yleisempää kuin tutki-mukseni osoittaa. Jo näinkin laa-ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja yksinäisyyden kokemus on huo-lestuttavaa, eikä yhteiskunnallises-ti ollenkaan hyväksyttävää.

Artikkeli perustuu kirjoittajan so-siaalipolitiikan pro gradu -tutkiel-maan Vammaisten henkilöiden terveyskäyttäytyminen ja koettu hyvinvointi (Turun yliopisto 2012). Gradu on luettavissa Kansalliskir-jaston julkaisuarkistossa osoit-teessa doria.fi.

CP-LEHTI 2014:220

Minun elämäniTeksti: Matti Lehtonen | Kuvat: Kuva-Paijula oy ja Matin kotialbumi

Turkulainen Matti Lehtonen, 59, kertoo CP-lehden lukijoille elä-mätarinansa. Teksti on kirjoitettu puhevammaisten tulkin avulla. Muutaman vuoden kokemuksen perusteella Lehtonen suosittelee tulkkipalvelua kaikille puhevammaisille. Elämä on silloin paljon rikkaampaa, hän sanoo.

M inä synnyin Turussa Heidekenin sairaalas-sa 9. joulukuuta 1954

kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Minulla oli kaikkien raajojen jäykkähalvaus, ja sain sairaalas-sa hätäkasteen. Jouduin olemaan keskoskaapissa kaksi viikkoa, ja jo-ka päivä äitini kävi tuomassa rinta-maitoa. Pääsin jouluksi kotiin. Lää-käri oli sanonut äidille, että olen vaikeasti CP-vammainen.

Erityisneuvolassa isän äidille sa-nottiin, että minä olen vammai-nen. Kun isän äiti sai kuulla asias-ta, hän otti asian rauhassa ja sanoi vanhemmilleni: ”Antakaa poika lai-tokseen.” Isä oli vihainen ja vasta-si: ”Ole hiljaa. Poikaa ei anneta mi-hinkään laitokseen.” Isä ja äiti olivat asiasta yhtä mieltä. Tämän jälkeen isän äiti ei enää uskaltanut puhua laitoksesta.

Asuimme isoisän talossa kaksi vuotta. Vuonna 1955 isäni aloitti oman talon rakentamisen. Seuraa-van vuoden helmikuussa muutim-me omaan kotiin.

Opin sanomaan ensimmäisiä sano-ja 5-vuotiaana. Siihen asti olin ollut täysin puhumaton. Minulla oli oma elekieli, jota ei ymmärtänyt kukaan muu kuin oma äitini.

Kun olin vähän vanhempi, isä te-ki minulle ensimmäisen pyörätuo-lin, jossa oli pöytä edessä. Kun olin 8-vuotias, meidän piti ostaa ensim-mäinen pyörätuoli Ruotsista. Tuoli maksoi siihen aikaan 400 markkaa, ja se piti maksaa itse. Valitettavasti tuoli oli aikuisten kokoa, siihen ai-kaan ei ollut lasten kokoja. Minä en tahtonut pysyä siinä lainkaan. Kun olin tuolissa, minut köytettiin kiinni. Kun menin ensimmäistä kertaa ulos kävelylle äidin ja äidin tädin kanssa, ihmiset katsoivat ihan kauhuissaan, ja äitini täti sanoi: ”Mitä katsomista tässä on.” Ja kun aikaa kului, niin ei enää paljoa katsottu.

Vuonna 1962 olimme äidin kanssa äiti–lapsi-leirillä Turun seurakun-nan Sinapin leirikeskuksessa. Olin tuolloin 8-vuotias. Vuonna 1964 olin ensimmäistä kertaa leirillä yk-sin avustajan kanssa. Siitä asti mi-nulla on ollut erilaisia avustajia ko-ko elämäni ajan. En voi kertoakaan mitä kaikkea avustajien kanssa sattui. Alkuaikoina minulla oli ko-va koti-ikävä kaikilla leireillä, ja yk-si avustaja sanoi kerran: ”Kyllä sinä pian totut tähän leirielämään.” Ja niin kävi.

Opiskelusta ja harrastuksistaKun olin 10-vuotias, äiti opetti mi-nulle kirjaimet ja numerot. Kun olin 11 vuotta, minulle hankittiin koti-opettaja, joka opetti minut luke-maan ja laskemaan. Menin kou-luun 13-vuotiaana. Sitä ennen äi-ti meni kaupunginhallitukseen ja sanoi: ”Tarvitaan CP-vammaisille tarkoitettu koulu.” Kaupunginhal-lituksesta vastattiin: ”Näitä lapsia ei enää synny, se koulu on väliai-kainen.” Koulu aloitti 1. syyskuuta 1969. Siellä oli yksi ainoa opettaja eikä lainkaan kouluavustajia. Meitä oppilaita oli 13. Koko ensimmäinen päivä meni ruokailuun, koska opet-taja syötti meidät kaikki yksin. Seu-raavana päivänä koulussa oli opet-taja ja kouluavustaja.

Sain käydä koulua 21-vuotiaak-si, minkä jälkeen menin työväen-opistoon. Opiskelin kielioppia, sit-ten kansalaistaitoa ja historiaa.

CP-LEHTI 2014:2 21

Psykologiaa luin 14 vuotta eli koko sen ajan kun olin työväenopistos-sa. Vuonna 1989 luokkamme lope-tettiin, koska uusi rehtori ei halun-nut vammaisia työväenopistoon. Se oli kova paikka. Me kaikki olisimme halunneet opiskella, mutta asial-le ei mahtanut mitään. Työväen-opiston jälkeen oli erilaisia kerhoja, joka päivä jokin kerho, esimerkiksi keskustelukerho, shakkikerho, ur-heilukerho ja joogakerho.

Minulla oli myös yksi harrastus – pyörätuolitanssi. Treenit olivat ai-ka kovia, harjoituksia oli mones-ti 2–3 kertaa viikossa. Kesällä 1991 koko tanssiporukka meni Hankoon pyörätuolitanssin Suomen mesta-ruuskisoihin. Minä voitin yhden ka-verin kanssa, joka oli pyörätuolissa, ja meillä molemmilla oli oma tans-siavustaja. Oli yksinkertaisesti hie-no tunne olla Suomen mestari. Mei-tä pyydettiin sinne ja tänne esiin-tymään. Pikkuhiljaa tanssikerho loppui, kun yksi ja toinen lopetti. Tä-nä päivänä sitä ei enää ole olemassa.

ItsenäistymisestäMuutin omaan asuntoon Turun Ruusukortteliin vuonna 1995. Se oli erittäin vaikeaa, koska en ollut aikaisemmin asunut yksin. Olin asu-nut vanhempien kanssa enkä ollut koskaan joutunut ajattelemaan it-senäisesti. Äiti oli aina tehnyt kai-ken minun puolestani. Minulle sa-nottiin: ”Sinun täytyy opetella ajat-telemaan itse.” Siitä se on lähtenyt, ja tänä päivänä elän ihan hyvin it-senäisesti.

Kävin vanhempien luona joka vii-konloppu. Menin perjantaina ja tu-lin takaisin sunnuntai-iltana. Tä-tä jatkui melkein kahdeksan vuot-

ta. Sitten isä sairastui Alzheimerin tautiin eikä pystynyt enää avusta-maan minua. Sen jälkeen kävin ko-tona ainoastaan sunnuntaisin. Isä voi joskus paremmin ja joskus huo-nommin. Hänen tilansa vaihteli ko-ko ajan. Maaliskuussa 2003 isä vie-tiin sairaalaan leikkaukseen, eikä palannut enää kotiin. Kun äiti ja sis-koni kävivät katsomassa isää sai-raalassa, isä tunsi heidät joka toi-nen kerta. Lopulta äiti, sisko ja veli ajattelivat, ettei minun enää kan-nata mennä katsomaan isää sai-raalaan. Minusta se oli aika väärin tehty. Olihan hän minun oma isäni joka tapauksessa, ja olisin halunnut tavata häntä.

Toukokuussa 2003 isä nukkui pois ja meillä oli hautajaiset. Meidän ta-lo pantiin myyntiin, äiti muutti So-kerirantaan kerrostaloon ja minä kävin siellä joka sunnuntai viiden vuoden ajan.

Kesäkuussa 2008 äiti joutui mene-mään sairaalaan veritulpan takia. Lääkäri totesi, että äidin sydän on ihan loppu ja että on vaikea tietää, kauanko on vielä elinaikaa. Tou-kokuussa 2011 kävin veljeni kans-sa äidin luona, enkä voinut kuvitel-lakaan, että se oli viimeinen kerta kun näin äidin. Toukokuun lopussa meillä oli jälleen hautajaiset.

Oman elämän elämisestäVuonna 2010 Kankaanpään kuntou-tuskeskuksessa puheterapeutti eh-dotti minulle puhetulkkia ja sanoi, siitä voisi olla minulle paljon apua. Olin itse epävarma asiasta, mutta seuraavana vuonna sain kaksi pu-hetulkkia, enkä tänäkään päivänä voi sanoin kuvailla kuinka paljon sii-tä on minulle iloa. Suosittelen pu-

Tulkkauspalveluiden asiakkaaksi hakeminen

Vammaisten tulkkauspalvelut on tarkoitettu Suomessa asu-valle henkilölle, jolla on kuulo-vamma, kuulonäkövamma tai puhevamma, ja joka vamman-sa vuoksi tarvitsee tulkkausta esimerkiksi työssä käymiseen, asiointiin, harrastamiseen, vir-kistäytymiseen tai yhteiskun-nalliseen osallistumiseen.

Tulkkauspalvelun käyttö edel-lyttää, että käyttäjä pystyy il-maisemaan itseään tulkkauk-sen avulla ja hänellä on jokin toimiva kommunikointimene-telmä. Tulkkauspalvelun käyttö on asiakkaalle maksutonta.

Palvelun aloittamiseen tarvi-taan lausunto tulkkauspalvelun tarpeesta ja vamman laadusta. Lausunnon voi pyytää esimer-kiksi lääkäriltä, puheterapeu-tilta, kuntoutusohjaajalta tai sosiaali työntekijältä. Hakemuk-seen tarvitaan Kelan lomak-keet TU1 (vammaisen henkilön tulkkauspalveluhakemus) sekä TU11 (profiililomake).

Lausunto ja lomakkeet lähete-tään Kelan Vammaisten tulk-kauspalvelukeskukseen osoit-teeseen:

Vammaisten tulkkauspalvelukeskusKelan välityskeskusPeltolantie 320720 Turku

CP-LEHTI 2014:222

hetulkkia kaikille puhevammaisille, elämä on silloin paljon rikkaampaa.

Vuonna 2012 tein matkan Kreetalle Haniaan. Jouduin lähtemään yöl-lä yhdeltä taksilla Helsinkiin ja siel-tä lentokoneella. Se oli liian rankka juttu, enkä viitsi tehdä sitä toista kertaa. Seuraavan ulkomaanreis-sun teen Kanarian saarille. Aion len-tää suoraan Turusta, sillä se sääs-tää aikaa ja vaivaa, enkä olen ihan niin väsynyt matkustamisesta kun pääsen perille. Matkalla minulla täytyy olla kaksi avustajaa ja kak-si tulkkia.

Olen ajatellut uutta reissua koko syksyn ajan. Nyt keväällä sitä ale-taan järjestämään, järjestelyihin tarvitaan puoli vuotta aikaa.

Kysy lisää: Anne Holmberg Halisten palveluasuntojen vastaava ohjaajaanne.holmberg@cp-liitto.fi, p. 040 581 8898 Ilona Toljamopalvelupäällikköilona.toljamo@cp-liitto.fi, p. 040 757 8223

CP-liiton Turun Halisten palveluasunnot tarjoaa väliaikaistaja pysyvää asumista CP-, MMC- ja HC-vammaisille.

Yksi rivitaloasunto on kalustettu väliaikaiseen asumiseen, kuten asumisvalmennuksen tai omaishoidonvapaiden ajaksi. Asuntoon on mahdollista hakea myösvakinaiseksi asukkaaksi.

ESTEETÖNTÄ ASUMISTA TURUSSA

Vakinaiseen asumiseen on tarjolla myös perusesteetön satelliittiasunto, jossa avustuspalvelut ovat käytössä päivittäin klo 7–22. Asunnossa on turvapuhelin.

CP-LEHTI 2014:2 23

Elokuvien elähdyttämäTeksti: Katri Koskinen

Kirjoittaja työskentelee kuntoutuspsykologina Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa.

T yöviikkoni kohokohtia ovat usein vesivoimiste-lu ja elokuvissa käyminen.

Vesivoimistelussa huomaan aero-bisen liikunnan mielialaa kohot-tavan vaikutuksen. Rankahkonkin treenin jälkeen olo on yleensä vir-keä. Elokuvissa taas saan monen-laista pohdiskeltavaa. Elokuvat vievät muihin maailmoihin ja saan etäisyyttä työviikkoon.

Elokuvat, joissa on vammaisia hen-kilöitä, herättävät aina kiinnostuk-seni. Itsekin näkyvästi vammaisena ihmisenä olen joutunut sen kysy-myksen eteen, miten hyvin uskal-lan lähteä ulkomaailmaan oman ko-din seinien sisäpuolelta. Ulkomaa-ilmassa kohtaan jos jonkinlaisia reaktioita, ihmetyksestä ihailuun ja varmaan kaikkea siltä väliltä.

Käyn usein ruokaostoksilla ns. he-vosen silmälaput silmilläni. Pienet lapset kiinnostuvat helposti ”pie-nestä tädistä”. Työpäivän jälkeen jaksan harvoin jäädä keskustele-maan, miksi täti on niin pieni. Sei-soessa jalkani väsyvät helposti, mi-kä osaltaan vaikuttaa haluuni py-sähtyä pitkäksi aikaa juttelemaan vieraiden ihmisten kanssa. Ostok-silla saatan siksi vaikuttaa tavan-omaista putkiaivoisemmalta ja sul-keutuneemmalta. En vilkuile si-vuilleni, ostan vain sen, mitä olin kauppaan mennyt hakemaan. (To-ki välillä joudun pyytämään apua, jos tarvitsemani ruokatarvike on

asetettu kaupassa ylähyllylle ulot-tumattomiini.)

Hevosen silmälappujen takaa mi-nulta jää näkemättä suurin osa ko-kooni liittyvistä katseista ja pu-heista, ja voin kauppareissun ajan ajatella rauhassa oman sisäisen maailmani asioita. Omat ajatuk-seni eivät näin ihan jokaisella mai-donhakureissulla liity siihen, miten poikkeavalta ja erilaiselta taidan muiden silmissä näyttää.

Lähiaikoina olen nähnyt kaksi elo-kuvaa, joissa päähenkilö joutuu pohtimaan samanlaisia kysymyk-siä. Näkemissäni elokuvissa san-karit saavat onneksi lähdettyä ko-din ulkopuolelle, eikä kummankaan

näkyvä vamma muodostu liian suu-reksi kynnykseksi.

Koskemattomat – kuin satuaRanskalaisessa Koskemat to -mat-elokuvassa (Intouchables) koh-taavat kaksi hyvin erilaista ihmistä, vammautunut miljonääri Philippe (François Cluzet) ja slummissa asu-va pikkurikollinen Driss (Omar Sy), joka päätyy Philippen henkilökoh-taiseksi avustajaksi.

Elokuva näyttäytyi minulle satuna siinä mielessä, että vammautuneen miljonäärin elämä oli rahatilanteen suoman itsenäisyyden puolesta hy-vin erilaista kuin tavisvammaisen arki Suomessa. Philippen elämäs-tä puuttuivat kuormittavat asioin-nit yhteiskunnan eri tahojen kanssa palveluiden järjestämiseksi. Kukaan ei rajoittanut, että voit käyttää tak-sia vain niin-ja-niin monta kertaa kuukaudessa eikä kukaan sanonut, että joudut odottamaan tunnin päästäksesi vessaan – kuten laitok-sissa voi joskus tapahtua. Jos joku työntekijöistä olisi sännännyt Phi-lippen huoneeseen väärään aikaan omilla avaimillaan koputtamatta, kyseinen työntekijä olisi varmasti saanut potkut.

Itsemääräämisoikeus vaikuttaa keskeisesti vammaisen ihmisen mielenterveyteen. Varsinkin lai-toksissa vammainen voi joutua ti-

CP-LEHTI 2014:224

lanteisiin, jossa hänen itsenäisyyt-tään rajataan tavalla, joka selvästi poikkeaa saman ikäisen ei-vammai-sen ihmisen elämästä. Pidemmän päälle tällainen saattaa johtaa sii-hen, että vammainen ihminen ajat-telee oman henkilökohtaisen revii-rin ylittämisen olevan normaali osa vammaisen elämää. Intiimitoimis-sa avustajana saattaa olla vastak-

kaista sukupuolta olevat työnteki-jä, vaikkei avustettava niin haluaisi. Huonekaveriin ei ehkä ole mahdol-lista vaikuttaa ja pukeutumisavus-tuksen helpottamiseksi saatetaan suositella hankkimaan helposti puettavia vaatteita. Pahimmillaan omien henkilökohtaisten reviirien ylittäminen altistaa väkivallalle.

”En ole nähnyt penistäni 30 vuoteen”Toinen äskettäin näkemäni eloku-va, jossa on vammainen päähenki-lö, on nimeltään The Sessions. Ku-ten Koskemattomat, tämäkin elo-kuva perustuu tositapahtumiin. Toimittajana ja runoilijana tunne-tuksi tullut amerikkalainen Mark O’Brien (John Hawkes) oli polion takia lapsuudestaan saakka liikun-tavammainen ja riippuvainen hen-gityslaitteesta, rautakeuhkosta. Kodin ulkopuolellakin hän liikkuu makuuasennossa laverilla. Lähi-seurakunnan uuden pastorin (Wil-liam H. Macy) ja vammaisten seksu-aalisuuteen kannustavan projektin tukemana Mark alkaa 38-vuotiaa-na hankkia ensimmäisiä seksiko-kemuksiaan. Apuna on aluksi vam-maisten sukupuolielämään erikois-tunut terapeutti (Helen Hunt).

Elokuvasta jäi erityisesti mielee-ni kohtaus, jossa päähenkilö Mark toteaa, ettei ole nähnyt penistään 30 vuoteen. Kommentti sai minut miettimään jälleen kerran, miten oma keho voi vammaiselle naiselle tai miehelle olla vieras, pahimmil-laan vain avustus- ja kuntoutustoi-mien kohde. Jos henkilökohtaista reviiriä ei avustustilanteissa kun-nioiteta riittävästi, vammaisen ih-misen seksuaalisen mielihyvän ja läheisyyden tiellä voi fyysisten es-teiden ja väärien asenteiden lisäksi olla myös psyykkisiä esteitä.

Välillä minusta tuntuu siltä, et-tä vammaisuuden fyysiseen puo-leen kiinnitetään liikaa huomiota. Kysyin kerran koulussamme vast-ikään aloittaneen asiakkaan avus-tajalta, miten viikko olisi sujunut.

Pyörätuoliin joutunut miljonääri ja pikkurikollinen ystävystyvät elokuvassa Koske-mattomat.Kuva: Scanbox Entertainment Finland

The Sessions kuvaa halvaantuneen miehen ensimmäisiä seksikokemuksia.Kuva: SF Film

CP-LEHTI 2014:2 25

Avustaja vastasi kysymykseeni ra-portoimalla tarmokkaasti, miten asiakkaan vatsa oli toiminut. Itse olisin ollut kiinnostuneempi kuule-maan, miten tutustuminen oppilai-tokseen oli mennyt.

The Sessions -elokuvan päähenki-lölle Markille rakkaus ja läheisyys olivat tärkeämpää kuin pelkkä fyy-sinen seksi. Monen liikuntavammai-sen elämässä realismia on se, että fyysisistä syistä kaikenlaiset akro-baattiasennot eivät välttämättä ole mahdollisia. Vähempikin riittää. Tärkeintä olisi lapsesta saakka tulla kohdelluksi oman sukupuoli-identi-teetin mukaan ja saada kannustus-ta normaaliin kehittymiseen mie-heksi ja naiseksi. Elämä miehenä tai naisena, suuremmassa tai pienem-mässä mittakaavassa, on tärkeä osa ihmisyyttä. Se vaikuttaa myös mielenterveyteen. Itsensä toteutta-minen miehenä tai naisena ei edel-lytä sitä, että olet parisuhteessa. Seksuaalisuus ja seksuaalinen mie-lihyvä on paljon laajempi asia kuin vain se, että onnistuuko löytämään sopivan kumppanin.

CP-lehden lukijakyselyyn vas-tanneiden kesken arvotaan dvd-paketti, jossa on kaikki lis-tassa mainitut elokuvat. Palkin-non arvo on noin 80€. Lue lisää kyselystä sivulta 30.

CP-lehti listasi viime vuosina il-mestyneitä elokuvia, joissa kes-keisessä roolissa eri tavoin liikun-tavammaisia ihmisiä. Elokuvia voi kysellä esimerkiksi video- ja verk-kovuokraamoista tai kirjastoista.

KoskemattomatAlkuperäinen nimi: Intouchables (2011)Ohjaajat ja käsikirjoittajat: Olivier Nakache ja Éric ToledanoPääosissa: François Cluzet, Omar SyPituus: 2h

Ranskalainen Philippe (François Cluzet) on neliraajahalvaantunut miljonääri, joka palkkaa henkilö-kohtaiseksi avustajakseen pikku-rikollisen Drissin (Omar Sy).

The SessionsJulkaisuvuosi: 2012Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Ben LewinPääosissa: John Hawkes, Helen Hunt, William H. MacyPituus: 1h 31min

Halvaantunut, rautakeuhkojen avulla hengittävä amerikkalai-nen journalisti ja runoilija Mark O’Brien (John Hawkes) on 38-vuo-tias ja päättänyt harrastaa seksiä ensimmäistä kertaa elämässään.

Taianomainen kesäAlkuperäinen nimi: The Magic of Belle Isle (2011)Ohjaaja: Rob ReinerKäsikirjoittaja: Guy ThomasPääosissa: Morgan Freeman, Virginia MadsenPituus: 1h 49min

Pyörätuoliin sidottu amerikka-lainen kirjailija Monte Wildhornin (Morgan Freeman) on hukuttanut inspiraationsa alkoholiin. Monte vuokraa kesäksi mökin maaseu-dulta, ja ystävyys naapurin yksin-huoltajaäitiin Charlotteen (Virgi-nia Madsen) saa avaamaan luo-vuuden lukot.

Luihin ja ytimiinAlkuperäinen: nimi De rouille et d’os (2012)Ohjaaja: Jacques AudiardKäsikirjoittajat: Jacques Audiard ja Thomas BidegainPääosissa: Marion Cotillard, Matthias SchoenaertsPituus: 2h

Ranskalainen Stéphanie (Marion Cotillard) on tappajavalaita kou-luttava, sivistynyt nainen, joka joutuu vakavaan onnettomuu-teen. Hän tutustuu Aliin (Matthias Schoenaerts), joka on ovimiehenä ja laittomilla tappeluilla itseään ja pientä poikaansa elättävä katu-jen kasvatti.

Päähenkilö pyörätuolissa

Haluatko saada nämä elokuvat omaksesi?

CP-LEHTI 2014:226 KOLUMNIVIERAS

Sähköiset julkiset palvelut kuuluvat kaikille

Teksti: Sirpa Pietikäinen Kirjoittaja on europarlamentaarikko.

T iedon saanti netistä säh-köisesti on nykyisin vai-keaa valtaosalle vammai-

sista. Vain alle kymmenen prosent-tia EU-maiden julkisyhteisöjen net-tisivuista on esteettömiä kaikille.

Tilanteeseen on tulossa parannus-ta, kun nettisivujen esteettömyyttä koskeva EU-lainsäädäntö tulee voi-maan. Sisämarkkinavaliokunnan varapuheenjohtajana ja parlamen-tin vammaisryhmän jäsenenä olen kiirehtinyt uudistusta.

Uuden lain myötä esimerkiksi mi-nisteriöiden ja kuntien nettisivustot tulisi saattaa sellaiseen tekniseen muotoon, että niiden sisältämä tie-to on niin vammaisten kuin esimer-kiksi ikäihmistenkin saatavilla.

Käytännössä nettisivujen esteettö-myys tarkoittaa sitä, että niiden au-diovisuaalinen sisältö on tekstitet-ty kuulovammaisen käytettäväksi. Sekä sitä, että sivusto on rakennet-tu selkeästi ja jokainen linkki- tai si-sältökohta on erillisen ohjelman vä-lityksellä mahdollista saada ääneen luettuna. Näkövammainen ei halua kuulla valtavaa kakofoniaa yhden sivun sisältönä. Myös tekstin kokoa tulee olla mahdollisuus muuttaa. Myös selkokielinen versio tulee ol-la saatavilla.

Lain hyväksyminen vaatii vielä neu-votteluja Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden edustajien kesken. Olin mukana ajamassa parlamen-tille kantaa, jossa vaaditaan pi-demmälle vietyä esteettömyyttä kuin mitä alkuperäisessä ehdotuk-sessa oli.

Julkisten tahojen sivustojen lisäksi nimittäin myös muut tärkeät palve-lut, kuten pankkipalvelut, henkilöl-lisyystodistusta koskevat palvelut ja kaikki sosiaalietuuksia koskevat palvelut on jatkossa tuotava kaik-kien saataville myös sähköisessä muodossa. Lisäksi mobiilisovelluk-set on tuotava lain piiriin.

Jäsenvaltion pelkäävät näistä vaa-timuksista koituvia kustannuksia ja haluavat siksi rajoittaa lain so-veltumisalaa ensi alkuun kapeam-malle palvelusektorille. Uskon, et-tä kompromissi löytyy viimeistään ensi syksyn aikana.

Nettisivujen esteettömyys on osa suurempaa EU:n esteettömyys-suunnitelmaa, jolla pyritään pa-rantamaan alueen noin 80 miljoo-nan vammaisen elämänlaatua. Tä-män kevään aikana komissio tulee esittämään esteettömyyssäädös-tä, jonka tavoitteena on määritellä keskeisimmät palvelut, joiden es-teettömyys on EU-tason lainsää-dännöllä turvattava.

Yksittäisiä esteettömyyssääntöjä tärkeämpää olisi saada EU-alueel-le kaiken syrjinnän kieltävä lain-säädäntö. Toistaiseksi syrjintä on kielletty vain työelämässä sekä ta-varoiden ja palvelujen saannissa sukupuolen perusteella. Kaiken syr-jinnän kieltävä aloite on hyväksyt-ty parlamentissa jo vuonna 2008, mutta asian edistyminen junnaa jä-senvaltioissa, jotka tässäkin asiassa pelkäävät lainsäädännöstä aiheu-tuvia kustannuksia. Olen tyytyväi-nen siihen, että Suomi on tukenut tätä tärkeää aloitetta.

Vammaiskulttuuritapahtuma perjantaina 16.5.2014 kulttuurikeskus Caisassa (Mikonkatu 17 C)Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin.

SEMINAARI:12.30 Tervetuloa

12.40–13.10 Itsemääräämisoikeus eettisenä kysymyksenä, Riitta Burrell, STM (neuvotteleva virkamies)

13.15–14.00 Itsemääräämisoikeuden toteutuminen, Riitta Husso, Valvira (lakimies)

14.00–15.00 Itsemääräämisoikeuden turvaaminen konkreettisesti, Tanja Alatainio, Heta ry (lakimies)

15.00–16.00 Oma ääni kuuluviin multimedialla Annakaisa Ojanen, Tikoteekki (puheterapeutti)

16.00–16.30 Itsemääräämisoikeus CP-liiton toiminnassa Sari Laiho ja Elina Perttula, CP-liitto

16.30–17.00 Määrääkö taide vai tekijä? Päivi Suomalainen, taideohjaaja

ILTAJUHLAT:18.30–19.00 Rolling Apples (iPad musiikkia)

19.15–19.50 Improsiskot (improvisaatiota)

20.00–20.30 Hecho a mano (pyörätuoliflamencoa)

20.45–21.45 DTR (tanssittavia covereita soittava bändi)

Tilaisuus päättyy klo 22 mennessä.Paikka on esteetön, tiloissa inva-wc.

Omalla

Suomen CP-liitto ry:n kulttuuritoiminnan edistämishanke

päällä

CP-LEHTI 2014:228 CEPE

Cepe on Pirkanmaan CP-yhdis-tyksen puheenjohtajan Janne Valkeejärven ja kuvittaja Satu

Cozensin yhteistyöstä synty-nyt sarjakuva. Sarjakuvassa Ce-pe törmää arjen pieniin mutta

pyörätuolin käyttäjälle joskus ylipääsemättömiin esteisiin.

CP-LEHTI 2014:2 29

Lahdessa oli koolla harvinaisen paljon kokemusta

Teksti: Saija Kivimäki | Kuvat: Markus Maury ja Saija Kivimäki

CP -liiton kevätneu-vottelupäiville osal-listui noin 60 yhdis-

tystoimijaa 18 yhdistyksestä. Ke-vätpäivät järjestettiin Lahden Scandic-hotellissa. Samalla juh-littiin 50 vuotta täyttävää Lahden seudun CP-yhdistystä.

Lahden kaupungin tervehdyksen päiville toi hyvinvointijohtaja Ulla Sepponen, joka totesi luentosalis-sa olevan paikalla harvinaisen pal-jon kokemusta vammaisasioista.

”Olen jakanut kaupungin sote-ken-tällä CP-lehden artikkelia, jossa ker-rotaan puheterapian ajankohtaisis-ta asioista. On tärkeää, että järjestö tuo kaikin tavoin esiin sitä erityistä osaamista ja asiantuntemusta, jota sillä on”, Sepponen sanoi.

CP-liiton hallituksen varapuheenjoh-taja Antero Jurvanen toivotti yhdistys-väen tervetulleeksi Lahden kevätneu-vottelupäiville.

Lahden seudun CP-yhdistys keräsi varoja arpajaisilla.

Toiset vetivät tyhjän arvan, toisia onni suosi paremmin.

”Yhdistysten on kyettävä tekemään valintoja, mitä toimintoja päätetään kehittää ja keitä valitaan yhdistyksen johtoon. Muuten yhdistys näivettyy”, Lahden seudun CP-yhdistyksen pu-heenjohtaja Sakari Solasaari pohti.

Palvelupäällikkö Ilona Toljamo päivitti kevätpäivillä vammaispolitiikan ajan-kohtaiset asiat. ”Istumisen vaaralli-suudesta on puhuttu paljon. Tunnen CP-vammaisia jotka ovat istuneet koko ikänsä ja ovat jo yli 80-vuotiaita. Kuinka vanhoiksi he eläisivätkään, jos olisivat välillä kävelleet”, näpäytti Ilona ja sai yhdistysväen nauramaan.

Lahden kevätkokous

29.–30.3.2014

CP-LEHTI 2014:230

Viisikymppisiä vietettiin hyvällä svengilläLahden seudun CP-yhdistys järjes-ti kevätpäivien yhteydessä Scan-dic-hotellissa 50-vuotisjuhlavas-taanoton, jonne oli kutsuttu yhdis-tyksen entisiä ja nykyisiä jäseniä mutta myös CP-yhdistysten väkeä muualta Suomesta. Illallisen lomas-sa kuultiin lauluesityksiä ja nähtiin taikatemppuja ja akrobatiaa. Iltaa jatkettiin yöhön asti tanssiorkeste-ri Lahtisten säestyksellä.

Lahden seudun CP-yhdistyksen Kari Hyvärinen sai CP-liiton ansiomerkin pitkäai-kaisesta työstä yhdistyksen hyväksi. Hyvärinen on ollut yhdistyksen toiminnasta 1990-luvun alusta alkaen. ”Hän on ollut vuosien ajan yhdistyksemme luottope-laaja, aina valmis työhön yhteisen edun hyväksi voimia säästämättä”, perusteltiin ansiomerkin hakemuksessa.

Nuokun sirkuksen nuoret taiturit viih-dyttivät ja hämmästyttivät juhlaväkeä.

Lahden seudun CP-yhdistyksen juh-laan osallistui myös Anja-Liisa Orha, joka oli puoli vuosikymmentä sitten perustamassa Lahden seudulle CP-yh-distystä. Orha on yhdistyksen ainoa elossa oleva perustajajäsen.

CP-liiton työntekijät asettuivat ryhmäkuvaan tanssiorkesteri Lahtisten soittotau-on aikana. Tilaisuus houkutteli spontaaniin jammailuun. Jari Turun säestyksellä ja Sari Laihon esilaululla orkesteri vetäisi Kotkan ruusun. Aplodeista päätellen ei edes kovin huonosti. Hyvä svengi, taisi joku kommentoida.

Lahden kevätkokous

29.–30.3.2014

CP-LEHTI 2014:2 31

Liittokokoukselta tyrmäys kilpailutukselleSunnuntaina Lahdessa järjestet-tyyn liittokokoukseen osallistui 30 edustajaa 16 CP-yhdistyksestä. Kokouksessa käytiin läpi CP-liiton vuoden 2013 toimintakertomus ja tilinpäätös. Hallitukselle myönnet-tiin odotetusti vastuuvapaus.

Kokouksen puheenjohtajaksi oli kutsuttu lahtelainen kansanedus-taja Mika Kari (sd.), joka puheen-vuorossaan otti kantaa yleishyödyl-listen järjestöjen puolesta. ”Silloin ollaan väärällä tiellä, jos hyvinvoin-nin tuottaminen halutaan jättää yk-sityisen rahoituksen varaan”, Kari sanoi.

Lue lisää kannanotosta sivulta 10.

Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen ja kansanedustaja Mika Kari olivat yhtä mieltä siitä, että kilpailutuksessa on Suomessa menty jo liian pitkälle.

CP-liitto otti liittokokouksessa kantaa kilpailutuslakiin vaatimalla vammaisten arjen palveluita kilpailutuksen ulkopuolelle.

Lahden kevätkokous

29.–30.3.2014

CP-LEHTI 2014:232

Vinhaa vauhtia päiväkodin lattiallaKevätpäivien aattona CP- liitto teki jo perinteeksi muodostuneen päi-väkotivierailun Lahden Aseman-taustan päiväkotiin. Vierailua seu-rasi Lahden kaupungin varhaiskas-vatuspalveluiden palvelupäällikkö Liisa Nurmi, jolle toiminnanjohta-ja Tomi Kaasinen lahjoitti Mimmi ja Petteri-pyörätuoli kaupunkivii-dakossa -kirjan jaettavaksi kaikkiin Lahden kunnallisiin päiväkoteihin.

Asemantaustan päiväkodissa Ome-nakummun 3-5-vuotiaiden ryh-mää tapaamaan tulivat myös Sir-pa Jankkila ja Ilona Ihaksi Lahden seudun CP-yhdistyksestä. Sirpa lu-ki lapsille Mimmin ja Petteri-Pyö-rätuolin seikkailuja ja Ilona esitte-li, kuinka kovaa sähköpyörätuolil-la pääsee.

Satutuokion jälkeen lapset pääsi-vät itse kokeilemaan, miten käsi-käyttöinen pyörätuoli kulki päivä-kodin lattialla.

CP-liitto lahjoitti liittokokouspaik-kakunnan päiväkoteihin Mimmi-kir-joja jo seitsemännen kerran.

”Siinä seisoi pizzavaras mustiin vaatteisiin pukeutuneena, huppu pään yli vedet-tynä ja siihen tehdyistä silmänrei’istä tiiraille. Hänellä oli kädessään pahvipala, jossa luki: ”Rämä on työstö.” Lapset kuuntelivat Mimmin ja Petteri-pyörätuolin tarinaa tarkkaavaisesti.

Omenakummun päiväkotiryhmän lapset kokeilivat, miltä tuntuu liikkua pyörätuolilla. Eteenpäin sujui helposti, kääntymistä ja peruuttamista saikin jo vähän harjoitella.

Ilona Ihaksi kertoi, että hänen pyörän-sä kulkee noin seitsemän ja puolen kilometrin tuntivauhtia. ”Yhdellä latauksella kulkee tasamaalla noin 30 kilometriä. Asumme Mukkulassa mäen päällä, ja pyörä hyytyy usein mäkeen. Silloin joudun soittamaan miehelleni, että tules työntämään loppumatka.”

Palvelupäällikkö Liisa Nurmi otti CP-liitolta vastaan 41 Mimmi-kirjaa jaettavaksi Lahden kaupungin päivä-koteihin.

Lahden kevätkokous

29.–30.3.2014

CP-LEHTI 2014:2 CP-LIITOSSA TAPAHTUU 33

CP-liitossa tapahtuuKoonnut Saija Kivimäki

Oikeus nauttia ihanasta naiseudesta

CP -liiton Naisten päi-vät keräsi maalis-kuussa parik ym-

mentä osallistujaa Tampereen kyl-pylään. Viikonlopun aikana nais-asiaa kuultiin luennoissa mutta aikaa jäi myös hemmotteluun: osallistujille tarjottiin mahdolli-suus joko kasvo- tai jalkahoitoon ja vapaaseen kylpylän käyttöön.

Vammaisjärjestöjen naisverkos-ton edustajana tilaisuudessa puhu-nut Sari Laiho muistutti, että vam-maisten oikeuksiin kuuluu myös oi-keus pitää huolta ulkonäöstään.

Laiho kertoi kuulevansa toistuvas-ti tapauk sia, joissa vammaisia pyy-detään valitsemaan helposti päälle puettavat vaatteet tai leikkaamaan hiukset lyhyksi, jotta ne olisi help-pohoitoisemmat.

”Jokaisella on oikeus valita vaat-teensa ja kampauksensa. Jos joku haluaa välttämättä pitää vaikkapa tällaista hiuspehkoa kuin minulla on, niin siihen ei ole kenelläkään mi-tään sanomista”, Laiho näpäyttää ja pöyhii pitkiä, tummia hiuksiaan.

”Vammaisia naisia istutetaan hel-posti tietynlaiseen muottiin. Mehän emme siihen suostu, eikö niin”, Lai-ho kannusti.

CP-liiton aikuistoiminnan Naisten päivät järjestettiin kansainvälisen naistenpäivän viikonloppuna 8.–9. maaliskuuta. Lue osallistujien kom-mentteja tapahtumasta myös sivul-ta 7.

Vammainen nainen saa valita itsellen-sä minkälaisen kampauksen tahansa, muistuttaa Sari Laiho.

Mikä sai lähtemään mukaan?

CP-lehti kysyi Naisten päivän osallistuneiden tunnelmia tapahtumasta.

Riikka Peteri, Oulu”Olen aikaisemmin ollut mukana nuorisotoiminnassa, naisten päivä on minulle ensimmäinen aikuistoi-minnan tapahtuma. Minua houkut-telivat mukaan lähinnä hemmotte-luhoidot.”

Eija Korhonen, Tampere”Tulin mukaan, sillä tapahtuma järjestettiin kotipaikkakunnallani. Tänne oli helppo tulla. Luentojen aiheet vaikuttivat monipuolisilta ja kiinnostavilta, mutta kyllä minulle kasvohoitokin kelpaa.”

Susanna Kohonen, Jyväskylä”Naisten päivä on kivaa vaihtelua tavalliseen viikonloppuun. Täällä näyttäisi olevan enemmän omani-käistä porukkaa kuin nuorisotoi-minnassa. Minulle on tärkeää, että näytän naiselta ja olen huoliteltu – rakennekynnet ja ripsenpidennyk-set on oltava, sanoivat muut mitä tahansa. Kauneudenhoidon pitäisi kuulua itsestään selvästi vammais-ten oikeuksiin.”

CP-LEHTI 2014:234 CP-LIITOSSA TAPAHTUU

Janette ja Jarkko pääsivät työelämän makuun keskustoimistossaCP-liiton keskustoimistossa on ke-vään aikana ollut kaksi merkono-miopiskelijaa työharjoittelussa. Janette Järvenpää Keskuspuis-ton ammattiopistosta aloitti kah-den kuukauden harjoittelunsa hel-mikuun alkupuolella. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa.

opiskelevan Jarkko Seppälän rei-lun kuukauden mittainen työssä-oppimisjakso alkoi huhtikuussa.

Molemmat saivat työhönoppimis-paikan viime vuoden lopussa Työ-harjoittelu – portti työelämään -hankkeen TalentPikatreffeillä.

Janette ja Jarkko ehtivät olla muutaman päivän yhtä aikaa keskustoimistossa. ”Ole oma-aloitteinen. Luota itseesi ja omiin kykyihisi”, evästi Janette seuraajaansa.

Pyörätuolipari Zaida-Ester ja Leevi puo-lustivat kultamitaliaan Hollannissa.

IESP-hankkeen luentotilaisuus keräsi paikan päälle noin 30 osallistujaa. Verkon kautta luentoja seurasi reaali-ajassa yli 160 ihmistä.

Pyörätuolitanssipari sai matka-avustusta HollantiinCP-liiton hallitus on myöntänyt Zai-da-Ester Launikselle Leevi Ketolal-le matka-avustuksen Holland Dans Spektakel -pyörätuolitanssikilpai-luun. Pirkanmaan pyörätuolitanssi-joita edustavat Zaida-Ester ja Lee-vi ovat harrastaneet lajia keväästä 2012 alkaen. Viime vuoden Holland Dans Spektakel -kisoissa pari voit-ti kaksi kultaa aloittelijoiden sarjas-sa. Tänä vuonna Zaida-Ester ja Lee-vi kilpailivat amatöörien sarjassa.

Hollantiin kisaamaan lähti myös pyörätuolitanssija Mikko Hakkarai-nen parinsa Tuija Pajusen kanssa. Myös Mikolle on CP-liitto on myön-tänyt matka-avustusta.

Holland Dans Spektakel on maail-man suurin pyörätuolitapahtuma. Kisa järjestettiin 26. kerran pääsiäi-senä Hollannissa. Kilpailun tulok-set eivät olleet selvillä CP-lehden painoon mennessä.

Hahmottamisen vaikeuksien teoriasta ja käytännöstäTeksti: Hannele Kataja ja Emmi Okafor Kuva: Ismo Helén

CP-liiton Itsenäiseen elämään so-pivin palveluin -hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä ymmärrys-tä hahmottamisen vaikeuksista ja niiden vaikutuksista ihmisen toi-mintakykyyn. Ymmärrystä lisättiin tammikuussa Kynnys ry:n tiloissa järjestetyssä luentotilaisuudessa. Tilaisuudessa neuropsykologi Ul-la Puolakka puhui hahmottamisen vaikeuksien teoriasta, jonka jälkeen kokemusasiantuntija Mari Hakka-

rainen kertoi, miten hahmottami-sen vaikeudet vaikuttavat hänen omaan elämäänsä. Samalla annet-tiin myös käytännön esimerkkejä, miten arjesta selviytymistä voidaan helpottaa.

Ulla Puolakan ja Mari Hakkaraisen luennot on katsottavissa hankkeen verkkosivuilla osoitteessa cp-liitto.fi/hahmottaminen. Samassa osoit-teessa on myös hankkeen julkaisema esite hahmotusvaikeuksista ja muu-ta aiheeseen liittyvää materiaalia.

CP-LEHTI 2014:2 CP-LIITOSSA TAPAHTUU 35

Ryhmässä huomaa ettei ole yksin vaikeidenkaan asioiden kanssaTeksti: Hannele Kataja ja Emmi Okafor

CP-liiton Itsenäiseen elämään so-pivin palveluin -hankeen kohde-ryhmälle eli lievästi CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisille ihmisil-le perustettiin vuosi sitten vertais-tukiryhmät Helsinkiin ja Jyväsky-lään. Tänä keväänä vertaistukiryh-mä käynnistyi Hämeenlinnassa, ja ryhmän aloittamista on suunnitel-tu myös Joensuuhun.

Vertaistukiryhmien toiminta on it-seohjautuvaa. Ryhmässä on ni-

metty vastuuhenkilö tai -henkilöt, mutta osallistujat sopivat keske-nään, kuinka usein ryhmä kokoon-tuu ja mistä asioista ryhmässä kes-kustellaan. Aiheiden ei tarvitse ai-na liittyä vammaisuuteen, vaikka toki siihen liittyvät asiat nousevat usein esille. Vertaistukiryhmien toi-minta on maksutonta ja se perus-tuu luottamuksellisuuteen ja ver-taisuuteen.

Tähänastisen palautteen perus-teella vertaistoimintaa pidetään

erittäin tärkeänä. Osallistujat tun-tevat saavansa toiminnasta tukea ja ymmärrystä sekä oivallusta sii-tä, etteivät he ole yksin vamman-sa kanssa. Moni kertoo saaneensa yhteisistä keskusteluista voimaa ja rohkeutta.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan vertaistukiryhmään osallistumises-ta tai perustamaan uuden ryhmän paikkakunnallesi, kysy lisää hank-keen koordinaattorilta Sarilta, sari.laiho@cp-liitto.fi.

Hemmon päivät jakaa hankkeissa kertynyttä osaamistaCP-liiton hankkeet Itsenäiseen elä-mään sopivin palveluin ja Työhar-joittelu – portti työelämään järjes-tävät keskustoimistossa Hemmon päivät torstaina 22. toukokuuta.

Järjestötoimijoille suunnatussa ta-pahtumassa hanketyöntekijät esit-televät aamupäivän aikana toimin-tamalleja ja työkaluja, joista myös muut järjestöt voisivat hyötyä.

Lisätietoa tapahtumasta voi kysyä Sarilta sari.laiho@cp-liitto.fi ja Kir-siltä kirsi.tuovinen@cp-liitto.fi.

Liikunnan riemua kansainvälisten ohjaajien vetämänäTeksti: Aki Pentikäinen ja Irene De Benedictis | Kuvat: Sean O’Leary

CP-liitto ja Haaga-Helia Ammatti-korkeakoulu järjestivät nuorten vii-konloppuleirin Nastolan Pajulah-dessa 21.–23. maaliskuuta. Leiril-le osallistui yhdeksän liikunnasta innostunutta liikuntavammaista nuorta.

Leirin toiminnan suunnittelivat ja ohjasivat Haaga-Helian järjestä-män soveltavan liikunnan EUDA-PA-kurssin (European University Diploma of Adapted Physical Ac-tivities) opiskelijat. Kurssille osal-

listuu vuosittain erityisliikunnasta kiinnostuneita opiskelijoita ympä-ri Eurooppaa. Suomalaisten lisäksi kurssin vetäjät olivat Italiasta, Es-panjasta, Irlannista, Tšekeistä, Tur-kista ja Itävallasta.

Nuoret tulivat loistavasti toimeen keskenään. Leirin aikana solmittiin uusia ystävyyksiä ja vahvistettiin vanhoja. Nuorten lisäksi myös oh-jaajat viihtyivät leirillä erittäin hy-vin. Ohjaajien antaman palautteen mukaan parasta oli nuorten kanssa vietetty aika.

Lauantaina aamupäivän ohjelmassa oli soveltavaan uimaopetukseen perus-tuvaa vesiliikuntaa.

Sunnuntaina-aamuna suunnattiin jäähalliin jääpeleihin.

CP-LEHTI 2014:236 CP-LIITOSSA TAPAHTUU

Omaishoitaja, hae lyhyttä lomaaCP-liitto myöntää lomittajapalk-kioita, jotka tarjoavat vammais-ten vanhemmille ja puolisoille mahdollisuuden vapaapäivään tai lyhyeen, enintään seitsemän vuorokautta kestävään lomaan.

Lomittajapalkkiota voi hakea omaishoitaja, jolla ei ole päätös-tä kunnallisesta omaishoidontu-esta, tai jos omaishoidontuki ei sisällä vapaapäiviä. Harkinnan-varaisesti tukea voidaan myön-tää, jos kunnan myöntämässä tuessa on sopimus vapaapäivis-tä mutta niitä ei ole pidetty.

Lomittajapalkkiota voi hakea ympäri vuoden. Tämän vuoden lomittajatoiminnan määrärahoja on vielä hyvin jäljellä. Palkkiossa ei nyt ole karenssia eli palkkiota voi hakea vaikka sen olisi saanut viime tai edellisvuonna.

CP-liitto korvaa lomasijaisen palkkion 116,88€/vuorokau-si (matka-, ateria- tai muita ku-luja ei korvata). Lomittajan käy-töstä liitto perii 10€/vuorokausi, jos lomittaja huolehtii vain vam-maisesta henkilöstä, ja 15€/vuo-rokausi, jos lomittaja huolehtii myös sisaruksista. Palkkiota ha-kevan omaisen on hankittava lo-mittaja itse.

Lisätiedot ja hakulomake ovat verkkosivuilla: cp-liitto.fi/lomit-tajatoiminta. Lisätietoa voit ky-syä myös kurssisihteeriltä An-nelta, anne.heiskanen@cp-liit-to.fi, p. 044 0592 600

CP-yhdistyksissä tapahtuu

Koonnut Saija Kivimäki

iPadilla musisoiminen sopii kaikille”Jännittävää, hauskaa ja help-poa”, kuvailivat oululaiset lap-set ja nuoret iPad-soittamista. Uudenlaista soittoharrastusta kokeiltiin lauantaina 5.4. Oulun Edenissä CP-liiton, Lihastautilii-ton ja nuorisoyhteistyö Seitin ta-pahtumassa. Kosketusnäytölli-nen iPad antaa uusia mahdolli-suuksia myös soittamiseen, sillä se ei vaadi lihasvoimaa eikä han-kalia liikkeitä. Lisäksi laitetta voi-daan tuunata soittajan yksilöllis-ten tarpeiden mukaan. iPad-ki-pinän saaneiden toiveissa on nyt Ouluun oma iPad-bändi.

Syöte tarjosi eväitä itsenäistymiseenOulun seudun CP-yhdistys järjes-ti Pudasjärvellä, Syöteen hiihto-keskuksessa tammikuussa Eväitä itsenäistyville nuorille aikuisille -viikonlopun yhteistyössä Pohjo-la-opiston koulunkäyntiavusta-jien ja Suomen CP-liiton kanssa.

”Mielestäni parasta oli yhteishen-ki, joka välittyi leiriläisten ja opis-kelijoiden rennoissa keskuste-luissa. Vaikka suurimmalle osalle opiskelijoista olimmekin ensim-mäinen heidän kohtaamansa eri-tyisryhmä, kaikki sujui mukavan yhdessäolon ja huumorin mer-

Leiriläiset saivat viikonlopun aikana Lapin kasteen.

CP-LEHTI 2014:2 CP-LIITOSSA TAPAHTUU 37

Kuva: Markus Maury

keissä hyvin. Seksuaalisuus-teema lunasti myös mielestäni sille aset-tamani odotukset.”, kertoo tapah-tumaan osallistunut Sanna Talus CP-lehdelle.

Elämyksellinen meripäivä TurussaTurun seudun CP-yhdistys järjestää perjantaina 15. elokuuta elämyksel-lisen meripäivän, jonka aikana tu-tustutaan purjehduksen teoriaan, kokeillaan purjehdusta 606-veneil-lä ja nautitaan meri-ilmasta Turun pursiseuran kokeneiden ohjaajien johdolla. Tapahtuma järjestetään klo 14.00–18.00

Meripäivään mahtuu mukaan enin-tään 10 purjehtijaa. Paikalla on yleis avustus. Tapahtuma on osal-listujille maksuton. Purjehdus jär-jestetään säävarauksella.

Lisätietoja antaa ja ilmoittautumi-set ottaa vastaan Raisa Herpiö Tu-run seudun CP-yhdistyksestä: rai-sa.k.herpio@gmail.com, p. 050 557 6445. Ilmoittautuminen päättyy 31. heinäkuuta.

Ulkoilua ja yhdessäoloa elokuussa NuuksiossaUudenmaan CP-yhdistys järjestää yhteistyössä CP-liiton aikuis- ja lii-kuntatoimintojen kanssa retken Nuuksion kansallispuistoon lauan-taina 30. elokuuta. Lue lisää retkes-tä Uudenmaan CP-yhdistyksen ke-sälehdestä.

Kuortane kutsuu perheitä viikonlopuksiPerheiden vertaistuelliselle vii-konloppulomalle 4.-7. syyskuu-ta Kuortaneen urheiluopistolla on vielä paikkoja jäljellä. Viikonlop-pu on tarkoitettu perheille, joissa on MMC- tai HC-vammainen lap-si. Loman hinta on 20€/vuorokau-si, alle 17-vuotiaat perheenjäsenet

pääsevät mukaan ilmaiseksi. Ha-kuaika päättyy keskiviikkona 4. ke-säkuuta. Hakulomakkeen voi täyt-tää Maaseudun terveys- ja loma-huollon verkkosivuilla osoitteessa http://www.mtlh.fi. Lisätietoja ker-too aluetyöntekijä Elina, elina.sep-panen@cp-liitto.fi.

Vielä ehtii Kainuun viikonloppuun Kainuun CP-yhdistys järjestää Jou-tenlammen kurssikeskuksessa vir-kistys- ja vertaistukiviikonlopun 24.–25. toukokuuta. Viikonlopun ohjelma tarjoaa mukavaa tekemis-tä kaikenikäisille. Ohjelmasta vas-taavat Kajaanin ammattikorkea-koulun sairaanhoitajaopiskelijat ja CP-liiton Pohjois-Suomen alue-sihteeri Elina Seppänen. Sitovat il-moittautumiset viikonloppuun 8.5. mennessä yhdistyksen puheenjoh-tajalle Merja Mularille: merja.mula-ri@elisanet.fi tai p. 040 820 0974. Tarkemman ohjelman näet yhdis-tyksen kotisivulla cp-liitto.fi/kai-nuu.

Mitä teidän yhdistykseenne kuuluu?Kerro siitä muillekin! Lähetä uutisvinkkisi CP-lehden toimitussihteerille Saijalle, saija.kivimaki@cp-liitto.fi

Seuraava CP-lehti ilmestyy elokuun alussa. Lähetäthän vinkkisi kesäkuun loppuun mennessä.

CP-LEHTI 2014:238 PÄÄKIRJOITUS

CP-lehti uudistuu – Kerro toiveesi

CP-lehden sisältö ja ulkoasu uudistuvat vuoden 2015 alussa.

Lehden toimituskunta haluaa kartoittaa kyselyllä lukijoiden mielipiteitä ja toiveita lehdestä.

Kyselyyn voi vastata CP-liiton verkkosivuilla tai palauttamalla oheisen lomakkeen

kesäkuun loppuun mennessä osoitteeseen:

CP-liitto / CP-lehti Malmin kauppatie 26

00700 Helsinki

Vastaajien kesken arvotaan neljä dvd-elokuvaa (arvo noin 80€).

Lue lisää elokuvista sivulta 25.

Millaista jäsenlehteä sinä haluat lukea?CP-lehden sisältö ja ulkoasu uudistuu vuoden 2015 alussa. Lehden toimituskunta haluaa kyselyllä kartoittaa lukijoiden mielipiteitä lehdestä. Täytä lomake ja lähetä se postitse CP-liittoon 30.6.2014 mennessä. Voit vastata kyselyyn myös CP-liiton verkkosivuilla.

Luen CP-lehden yleensä printtilehtenä.

pdf-versiona CP-liiton verkkosivuilla.

Daisy-äänilehtenä.

Luen lehteä ensimmäistä kertaa.

Onko CP-lehti mielestäsiluotaantyöntävä 1 2 3 4 5 houkutteleva

vanhentunut 1 2 3 4 5 ajankohtainen

tylsä 1 2 3 4 5 kiinnostava

epäselvä 1 2 3 4 5 ymmärrettävä

vaikeatajuinen 1 2 3 4 5 helppolukuinen

Saatko CP-lehdestä riittävästi tietoa Kyllä En En osaa sanoa vammaisten elämästä? CP-liiton toiminnasta? CP-yhdistysten toiminnasta? ajankohtaisista asioista? vammaispolitiikasta?

Luen CP-lehden kannesta kanteen.

sieltä täältä selaillen

En yleensä lue CP-lehteä tai luen sitä ensimmäistä kertaa.

Leik

kaa

täst

ä.

TaustatiedotMinkä ikäinen olet?

alle 17

18–29

30–39

40–59

yli 60

Oletko nainen

mies

Oletko CP­liiton jäsen? kyllä

en

Onko sinulla lukiessa hahmottamisen vaikeuksia?

kyllä

en

Yhteystiedot Vastaajien kesken arvotaan neljä DVD-elokuvaa (arvo noin 80€). Jätä yhteystietosi, jos haluat osallistua arvontaan. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Nimi

Osoite

Postinumero ja toimipaikka

Velj. Taberman OyTeollisuustie 4, 32210 Loimaa

Puh. 02 762 8006www.kapteeninkastikkeet.fi

CP-liittoa Loimaalta tervehtivätFysioterapiaHupskeikka

Mariankatu 13, 32200 LoimaaPuh. 050-556 9691

Sallila Energia OyLoimijoentie 65, 32440 Alastaro

Puh. 02-764 31www.sallila.fi

Vuorisen Liikenne OyPuh. 02-762 7072,

0500-789 040www.vuorisenliikenne.fi

Hyvää Kesää!IV-Pelti Luuri Oy

Voimatie 1-3, 32210 LoimaaPuh. 02-763 6860

www.ilmastointijapelti.fi

TTP-Ruusunen OyLoimaa

Puh. 02-762 4717

KoneyhtymäLingvist & Rauhansuu

Alastaro

KuljetusKallionpää Oy

Loimaa • Puh. 0400-535 409

Erikoislaukku Oy AbSpecial Bag

Teollisuuskatu 3, 32200 LoimaaPuh. 02-7692 800

VälimäenPuutarha Oy

Ilmarisentie 258, 32210 Loimaa

PP-SAUMA Loimaan SeurahuoneSatakunnantie 26, 32200 Loimaa

Puh. 02-763 65100

Pretax Loimaa OyVareliuksenkatu 2 A,

32200 LoimaaPuh. 02-763 6830

PouruKauppakatu 3, 31900 Punkalaidun

Puh. 02-767 4351

TaksiHuhtala Raimo

Alastaro • Puh. 0400-22 3535

RakennusliikeMika Suvanto OyLoimaa • Puh. 0500-448 106

LoimaanShip-Tek Ay

Loimaa • Puh. 0400-507 043

Lavasuutarit OyKangastuvantie 3, 32500 Oripää

Puh. 040-556 5575www.lavasuutarit.fi

LoimaanAutokunnostus Ky

Leppäkuljunkatu 5, 32200 LoimaaPuh. 02-763 2175

Loimaan Sähkö OyNiittukulmanraitti 8,

32200 LoimaaPuh. 02-763 1551

Kieku OyLamminkatu 46,32200 Loimaa

Puh. 02-721 7220www.kiekuoy.fi

NOSTOJA YLI KAIKENSupernostot OyKorvatie 11, 32500 Oripää

Puh. 0400-221 680supernostot.com

Kanta-LoimaanFysioterapia Oy

LOIMAA • ORIPÄÄAjanvaraus 02-762 7187

LOIMAAN EVANKELINENKANSANOPISTO

Opistontie 4, 32210 Loimaa • Puh. 02 762 7217

Kauppalankatu 9,32200 Loimaa

Puh. 010 430 9500

LIEDON

Terveisiä CP-lehden toimitukselle Voit kirjoittaa ajatuksiasi CP-lehdestä omin sanoin alla olevaan viestikenttään.

Leik

kaa

täst

ä.

Taita katkoviivan kohdalta ja niittaa, teippaa tai liimaa lomake yläreunasta.

Niittaa, teippaa tai liimaa tästä. Liimaa postimerkki ja pudota postilaatikkoon.

Vastaanottaja

SUOMEN CP-LIITTO RYMalmin kauppatie 2600700 Helsinki

CP-lehdessä on mielestäsi liikaa sopivasti liian vähänCP-liiton toiminnasta CP-yhdistysten toiminnasta tietoa vammaisuudesta uutisia ja ajankohtaisia asioita yhteiskuntaa ja politiikkaa kulttuuria ja viihdettä

Huomasitko, että jokin CP-lehdessä on muuttunut viime numerosta?

kyllä en

Kerro, miten lehti on mielestäsi muuttunut:

SUOMEN CP-LIITTO RY:N JÄSENYHDISTYKSET

SUOMEN CP-LIITTO RY:N HALLITUSpuheenjohtajatekn. toht. Jaakko PaateroRajakivenkatu 28 E20740 Turkup. 050 60 925 jaakko.paatero@pp.inet.fi

1. varapuheenjohtajaasiakkuuspäällikköAntero JurvanenPurjehtijantie 2 D 390560 Oulup. 040 486 4656anterojurvanen@gmail.com

2. varapuheenjohtajagraafi nen suunnittelijaPaula AhtiJaakonraitti 833870 Tampere0400 631 077paula.ahti@luukku.com

varsinaiset jäsenet

hammaslääkäri, ekon.Pirkko EckPoulsen-VesterinenKyröntie 32 A, 65100 Vaasap. 0400 866 372eckpoulsen.vesterinen@gmail.com

kuvataiteilija Susanna HolmistoKaartokatu 1-3 A 11, 96100 Rovaniemip. 0400 698 552

kehittämisylihoitaja, TtT Marita KoivunenSauniopiha 4, 28660 Porip. 044 707 7887mhkoivu@utu.fi

KM Jari RummukainenMerimiehenkatu 28 B 26, 80100 Joensuup. 050 347 6562jari.rummukainen@kolumbus.fi

merkon. Tuula Koivula Nikkarinkuja 2 A 12, 02650 Espoop. 040 716 4539tuula.koivula1@luukku.com

YTK Virpi Siiskonenvirpi.siiskonen@surff i.fi

varajäsenet

HuK, opettaja Olavi HärkönenKasarmikatu 31 as. 1, 53900 Lappeenranta0400 512 135edi.harkonen@gmail.com

pyörätuolitanssija Raisa HerpiöKingelininkatu 4 B 43, 20700 Turkup. 050 557 6445raisa.k.herpio@gmail.com

puutarhuri Antti-Pekka PoutiainenKoivutie 12b as 17, 42300 Jämsänkoskip. 040 3600 759antti-pekka.poutiainen@pp.inet.fi

leht. Eeva-Kaarina JärvinenKatiskakuja 3, 90550 Oulup. 050 9107 903 eeva-kaarina.jarvinen@oulu.fi

kielenkääntäjä Vilja Pitkänenvilja.pitkanen@iki.fi

yliopettaja Jari HautamäkiLuoteistuulentie 6, 40530 Jyväskyläp. 040 540 2361jari.hautamaki@jamk.fi

ETELÄ-KYMENLAAKSON CP-YHDISTYS RYTuula Kosonen (pj.)Kaskimäentie 36, 48310 Kotkap. 050 545 1534 • tuula.kosonen66@kymp.netArja Pakarinen (siht.)Vestanpolku 3, 48410 Kotkap. 040 735 7654 • arja.pakarinen@kymp.net

ETELÄ-SAIMAAN CP-YHDISTYS RYLea Härkönen (pj.)Tasalantie 34, 54100 Joutseno p. 045 208 7605 • lea.harkonen@gmail.comPäivi Mielikäinen (siht.)Snellmanninkatu 29 as 5, 53100 Lappeenrantap. 040 741 2450 • paivi.mielikainen@netti.fi

ETELÄ-SAVON CP-YHDISTYS RYVirpi Siiskonen (pj.)virpi.siiskonen@surff i.fi Jouko Kammonen (siht.)Viinamäentie 15, 50350 Norolap. 050 386 6987 • jouko.kammonen@gmail.com

KAINUUN CP-YHDISTYS RYMerja Mulari (pj.)Kanervatie 1 h 54, 87500 Kajaanip. 040 820 0974 • merja.mulari@elisanet.fi Mika Nieminen (siht.)Uitontie 10 A 3, 87200 Kajaanip. 040 560 5481 • mika.nieminen@pp3.inet.fi

KANTA-HÄMEEN CP-YHDISTYS RY Matti Larinaho (pj.)p. 040 777 6811 • mattilarinaho@gmail.comJuho Lehtonen (siht.)juho.lehtonen@bantsu.net • p. 040 160 3391

KESKI-SUOMEN CP-YHDISTYS RYMarkku Väätäinen (pj.)Huhtasuonkatu 36 e, 40320 Jyväskyläp. 040 419 0815 • markku.vaatainen@saunalahti.fi Juha Soikkeli (siht.)Schaumannin puistotie 19 a 7, 40100 Jyväskyläp. 0400 545 549 • juha.m.soikkeli@gmail.com

KOUVOLAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYTuula Häsä (pj.)Hepokuja 5, 46910 Anjalap. 0400 924 283 • tuula.hasa@pp.inet.fi Saija Talvala (siht.)Valtatie 10 as. 22, 46900 Inkeroinenp. 045 127 8476 • saija.talvala@elisanet.fi

LAHDEN SEUDUN CP-YHDISTYS RYSakari Solasaari (pj.)Heinäkatu 1 as. 16, 15140 Lahtip. (03) 783 2955 • sakari.solasaari@invalidiliitto.fi

LAPIN CP-YHDISTYS RYSusanna Holmisto (pj.)Kaartokatu 1–3 a 11, 96100 Rovaniemip. 0400 698 552Jaakko Runtti (siht.)Veitikantie 11 a 20, 96100 Rovaniemip. 040 718 7764, jaakko.runtti@suomi24.fi

MERI-LAPIN ALUEEN CP-YHDISTYS RYPirjo Ala (pj.)Hirvonkatu 18, 94600 Kemip. 045 127 1622 • pirjo.ala01@gmail.com

OULUN SEUDUN CP-YHDISTYS RYoulun.cp.yhdistys@gmail.compuheenjohtaja Antero JurvanenPurjehtijantie 2 d 3, 90560 Oulup. 040 486 4656, anterojurvanen@gmail.comSari Holappa (siht.)Kontiotie 7 e 49, 90530 Oulup. 040 590 4387 • sari.holappa@hotmail.com

PIRKANMAAN CP-YHDISTYS RYpirkanmaancp@gmail.comJanne Valkeejärvi (pj.)p. 040 867 5935Paula Ahti (siht.)Jaakonraitti 8, 33870 Tamperep. 0400 631 077

POHJOIS-KARJALAN CP-YHDISTYS RYJari Rummukainen (pj.)Merimiehenkatu 28 b 26, 80100 Joensuup. 050 347 6562 • jari.rummukainen@kolumbus.fi Risto Tanninen (siht.)Merimiehenkatu 36 b 302, 80100 Joensuup. 0500 176 303 • riparei@suomi24.fi

POHJOIS-SAVON CP-YHDISTYS RYArja Heiskanen (pj.)Lukkarinkatu 3 b, 70100 Kuopiop. 040 544 1917 • arja.heiskanen@kuopio.fi Marja Pulliainen (siht.)Suoranta 1, 70780 Kuopiop. 040 517 8879 • pulliain@dnainternet.net

PORIN SEUDUN CP-YHDISTYS RYTimo Saarinen (pj.)Kraft manintie 27 a, 28610 Porip. 040 564 0551 • timoj.saarinen@luukku.comUlla Pelkkikangas (siht.)Vannenkuja 10 b, 28220 Porip. 040 552 3078 • upelkkikangas@gmail.com

RAUMAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYMiikka Sajantola (pj.)Pitkäjärvenkatu 42, 26660 Raumap. 044 5302 465 • miikka.sajantola@gmail.comLauri Ellilä (siht.)Kuusistonkatu 6 a 9, 26100 Raumap. 050 516 1025 • ellilalauri@gmail.com

SEINÄJOEN SEUDUN CP-YHDISTYS RYRoope Järvinen (pj.)p. 050 326 3665 • roope.jarvinen1@gmail.comMarja Järvinen (siht.)Ylisentie 5 f 39, 60100 Seinäjokip. 050 5348 985 • marja.ruismaki@netikka.fi

TURUN CP-YHDISTYS RY – ÅBO CP-FÖRENING RFturuncpyhdistys@gmail.comRaisa Herpiö (pj)Kingelininkatu 4 b 43, 20700 Turkup. 050 557 6445 • raisa.k.herpio@gmail.comTarja Lamminen (jäsenvastaava)Puistokatu 11 c 2, 20100 Turkup. 040 865 5675 • lamminen.tarja@gmail.com

UUDENMAAN CP-YHDISTYS RY –NYLANDS CP-FÖRENING RFuudenmaan.cp-yhdistys@kolumbus.fi Sampo Keskikallio (pj)p. 046 6808167 • sampo.keskikallio@gmail.comGun Ainamo (toiminnanjohtaja)Kauppamiehentie 6, 02100 Espoop. (09) 466 033

VAASAN SEUDUN CP-YHDISTYS RY –VASANEJDENS CP-FÖRENINGEN RFMirva Pahkakangas (pj.)mpahkakangas@live.fi • p. 050 593 9032Anna-Carin Martin (siht.)Rudolfi nkuja 1 B 2, 65610 Mustasaarianna-carin@luukku.com

Suomen CP-liitto ry on 20 paikallisyhdistyksen kattojärjestö. Jäsenyhdistykset toimivat alueellisesti ja järjestävät toimintaa ja tarjoavat tukea lähellä jäseniään.Lisätietoja saat lähimmästä yhdistyksestä ja CP-liiton verkkosivuilta osoitteesta: cp-liitto.fi /jasenyhdistykset

Foliren®

Laktoositon ja gluteeniton.Ei sisällä eläinperäisiä ainesosia.

Apteekista.

Raskauden ja imetyksen aikana foolihapon tarve kasvaa*

Muista foolihappo

ja raskauden aikana