srkviesti 1 2015 - seinajoenvapis.files.wordpress.com · Rakennusrahasto FI59 5419 0120 1783 18 Viitteet: Kannatusmaksut srk:lle 30106 Lähetykselle lahjoitus 36430 Rakennusrahastoon

Seurakuntaviesti kesäkuu 2015 - 1

SeurakuntaviestiKesäkuu 2015

2 - Seurakuntaviesti kesäkuu 2015

Seinäjoen vapaaseurakuntaOsoite: Kauppakatu 13, 60100 SeinäjokiPuh. (06) – 423 3068 , 044 599 7555 (ti, ke, to 8-14)E-mail: [email protected], www.seinajoki.svk.fi

Pankkiyhteys: EPOP FI09 5419 0110 0048 88Nordea FI26 1570 3000 0201 90Rakennusrahasto FI59 5419 0120 1783 18

Viitteet: Kannatusmaksut srk:lle 30106Lähetykselle lahjoitus 36430Rakennusrahastoon lahjoitus 4006

Seurakunnan vanhimmisto:Jaakko Pihlajamäki, 044-415 4100 (puh.joht.)Urho Korpaeus (varapuh.joht.)Ismo KoskenlahtiNiko KujalaMarkku OjanperäHannu RätyKari-Pekka VähälummukkaJaakko ÖvermarkAntti JaatinenVarajäsen: Tuulikki KangasluomaVarajäsen: Juha-Pekka Niemelä

Päätoimiset työntekijät:Seurakunnan johtaja, pastori Hannu Räty, 044-599 7444Seurakuntatyöntekijä Jan Nummensalo, 044-599 7333Nuorisotyöntekijä Jonna Mäntylä, opinto/toimivapaa ajalla 1.9.14-31.12.15Nuorisotyöntekijä Niko Kujala, 044-599 7222, toimikausi päättyy 31.7.15Nuorisotyöntekijä Juha-Pekka Niemelä, 044-599 7222, ajalla 1.8.15-31.12.15Lapsityöntekijä Terhi Pernaa, 040-933 7177Toimistotyöntekijä Jarno Halonen, 044-599 7555 (ti, ke, to 8-14), ajalla 1.4.15-31.3.16Siistijä Kati Laaksoharju, 040-769 3077

Seurakuntapiirit:VÄHÄNKYRÖN SEURAKUNTAPIIRIHannu Turunen, 040-762 0082

SEINÄJOEN VAPAASEURAKUNNAN SEURAKUNTAVIESTI

JULKAISIJA: Seinäjoen vapaaseurakunta

TOIMITUSKUNTA: Aki Mäki (vastaava), Jarno Halonen, Hannu Räty,Jukka Sahlberg, Pauli Mörsky ja Leena Brandt-Haapamäki

KANSIKUVA: Pauli Mörsky

TAITTO & PAINO: Offset-Tekari Oy

PAINOSMÄÄRÄ: 700 kpl

YLISTARON SEURAKUNTAPIIRITeppo Paakkunainen, (06) 473 1020, 050-099 0581

Lähetysyhdyshenkilö:Marjatta Vaismaa, 050-337 4823

Nimikkolähetit:Tanja ja Peter, Lähi-ItäSari ja Andres Mendez, MeksikkoAnnamaria ja Derek Michell, NepalArja, Maria ja Victoria Nevaranta, Kauko-Itä

Ystävyysseurakunnat:Israeltyö, Tehilat Yah ystävyysseurakuntaEspanjan työ, Majakka seurakuntaYstävyysseurakunta PietarissaVaatekeräykset Viroon

Seurakunnan antamat suosituskirjat:Ulla Pelto, 050-542 6319Aila Timonen, 040-778 0477Anniina Vähälummukka, 040-090 1236Päivi Saloranta, 041-442 4900Pirkko Rantala, 040-775 8156Markku Ojanperä, 050-558 0020Jarmo Ojanperä, 045-617 0230Timo Saloranta, 044-337 7480Kari Suomi, 040-056 0888Hannele Laaksonen, 040-721 3606

Vankilalähetit:Simo Palomäki, 040-099 0225Hannu Lindqvist, 044-273 4442

Diakonia:Jaakko Övermark, 045-261 0303

Ruoka-apu:Aki Mäki, 050-370 6688

Partio:Urho Korpaeus, 050-411 3309

Taloudenhoito ja kirjanpito: SVK-Palvelu Oy


Ikkunoita seurakuntaan

“Minä johdatan heitä, kun hekulkevat rukoillen”.

Tätä olemme saaneet kokea näiden kolmen japuolen vuoden aikana,kun olemme valmistelleetuuden kirkon rakentamista.

Syksyllä 2014 seurakunta teki merkittäviäpäätöksiä:myydä nykyinen kirkkorakennus,hankkia uusi tontti Kauppaoppilaitoksen kentältäsekä sopia arkkitehtisuunnitelman tekemisestäArkkitehtitoimisto Palorannan kanssa.

Keväällä 2015 tutuistuimme runsain joukoinArkkitehtitoimisto Palorannan suunnitelemaanSeinäjoen Rauhanyhdistyksen rukoushuonee-seen. Tulimme vakuuttuneeksi arkkitehtitoimis-ton käytännönläheisestä ja kustannustehokkaas-ta suunnittelusta.

Historiallinen päivä oli 11.5.2015 kun nykyisenkirkkokiinteistön tilat myytiin uudelle omistajal-le.

Tätä kirjoittaessa arkkitehtisuunnittelu on täy-dessä käynnissä.

Olemme saaneet myös tarjouksen senioritalonrakentamisesta tälle erinomaiselle tontille uudenkirkon viereen.

Tavoitteena on saada tämän vuoden loppuunmennessä arkkitehtisuunnitelmat valmiiksi, kil-pailuttaa rakennushanke eri rakennusliikkeilläsekä saada rakennustyöt käyntiin heti vuden 2016alkupuolella.

Tämä hanke tarvitsee kaikkien meidän ruko-usta, että voimme kulkea edelleen Jumalan meil-le jo avaamalla uudella tiellä.

Jos haluat tukea hanketta taloudellisesti, seu-rakuntaviestissä on rakennustilin numero. Kiitostuestasi!

Kesäjuhlat lähestyvätHeinäkuun ensimäisenä viikonloppuna 3.-5.7

vietämme Suomen Vapaakirkon Kesäjuhlia jäl-leen Seinäjoella. Juhlajärjestelyt ovat sujuneethyvin. Viime kesän kokemus juhlajärjestelyistä onauttanut suuresti tämän vuoden haasteessa.

Juhlien teema on “ Läsnäoloa ja Jumalan muuttavaavoimaa”. Ympäri Suomea eri Vapaaseurakunnat ru-koilevat, että Jumalan läsnäolo ja siunaus saisi kosket-taa juhlaväkeä.

Olet tervetullut kesäjuhlien talkooporukkaan! Tarvit-semme vielä monia ahkeria käsiä ja jalkoja erilaisissatehtävissä.

Yhdessä tekeminen luo yhteyttä , voimaannuttaameitä sekä antaa iloa ja siunausta arkeemme!

Olemme suurten haasteiden edessä!Kirkkoprojektin loppuunsaattaminenJumalan valtakunnan työ seurakunnan kautta Seinä-

joella ja lähetyskentilläUusien seurakunnan jäsenten kotiutuminen ja oman

palveluspaikan ja ystävien löytyminenOpetuslapseuttaminenTaloudelliset haasteet-1.6.2015 alkaen olemme vuokralla nykyisissä kirkko-

tiloissa yhtiövastikkeen suuruudella.-srk:lla ei ole enää vuokratuloja,olemme täysin kan-

natusmaksujen ja uhritulojen varassa.

Haasteet ovat suuret, mutta niin on myöskinJumala,jota me palvelemme!

“Mutta Hänelle,joka voi tehdä enemän,monin verroin enemmän kuin kaikki,mitä me anomme tai ymmärrämme,sen voiman mukaan,joka meissä vaikuttaa,Hänelle kunnia seurakunnassa ja KristuksessaJeesuksessa, kautta kaikkien sukupolvien,aina ja iankaikkisesti! Amen “

Hannu-pappi


Kirkko myyty -nyt rakennetaan kirkkoVoin arvailla, miltäMooseksesta tuntui,kun Jumala oli aukais-sut tien halki Kaislame-ren ja faaraon sotajou-kot lähestyivät. Hän tie-si, että eteenpäin onmentävä, paluuta eiole. Ja samalla sydä-messä mahtoi olla pie-ni epävarmuus: jos sit-tenkin kävisi huonosti,vesimassat palaisivatpaikoilleen ja kansahukkuisi.

Kuvassa vasemmalta Jaakko Pihlajamäki, Mikko Laitila, Heikki Airio, Hannu Räty.Kuvassa kirkon kauppakirjan allekirjoitus tilaisuus. Kuva: Sami Perälä.

Tuollaisia omat tunteeni olivat, kunpiirsin nimeni kaupanvahvistajan läs-näollessa kauppakirjaan, jolla Seinäjo-en kaupungin keskustan kaupungin-osan korttelin 28 tontti nro 6 ja AsuntoOy Kauppakatu 13:n koko osakekantatuli myydyksi Smile-Invest Oy:lle. Ju-mala on aukaissut tien, sille on pakkoastua, ja sydämessä vielä pieni epävar-muus: olikohan tämä nyt varmasti vii-sasvalinta. Mutta eteenpäin on mentä-vä, nyt ei ole paluuta. 1.6.2015 alkaenmeillä, seurakunnalla ei ole enää omaakirkkoa, vaan olemme vuokralaisiakirkossamme.

Jumala meitä siis tästä eteenpäin autta-koon!

Kauppahinta, jonka kirkosta saim-me, on varsin tyydyttävä. Jos kortte-liin ei olisi suunnitteilla suurta inves-tointia ja isoja kaavallisia muutoksia,olisimme saaneet ehkä nippa nappapuolet siitä, mitä nyt saimme. Ei olenäköharha nähdä johdatusta siinä, ettäjuuri kun vanha rakennus on tulossateknisesti elinkaarensa päähän tai vaa-tii ainakin hurjat peruskorjaukset,meille avautuu mahdollisuus tällai-seen kauppaan. Vielä silloinkaan, kunlähdettiin kirkkoprojektiamme mietti-

mään, ei tällaista mahdollisuutta ollutnäköpiirissä.

Johdatusta on myös se, että osasim-me ottaa riskiä ja lunastaa muut omis-tajat Kauppakatu 13 ulos. Johdatustaon se, että saimme erinomaisen sijain-nin uudelle kirkollemme. Johdatustaon myös se, että Seinäjoen Rauhanyh-distys joutui rakentamaan itselleenuuden rukoushuoneen, kun vanha jäilaajenevan Framin jalkoihin, ja me löy-simme yhteyden arkkitehtiin, joka ym-märtää ne haasteet, joita rahan niuk-kuus kirkkorakentamiselle asettaa.

Jumala on meitä tähän asti auttanut, eiköHän siis auttaisi myös eteenpäin!

Jos kaikki menee siten, miltä edessäoleva tie näyttää, seuraava etappi onuuden kirkon tontin osto kaupungiltaja kaupunki puolestaan tekee sille kaa-vamuutoksen, joka vastaa meidän tar-peitamme. Samanaikaisesti kirkonsuunnitteluprosessi etenee. Tarkoituson, että suunnittelu on avointa siten,että seurakuntana ja seurakuntalaisinavoimme osallistua siihen omineideoinemme ja näkemyksinemme. Jos-kus loppukeväästä 2016 päästäisiin ra-kentamaan ja kirkko olisi valmis vuo-den 2017 keväällä.

Jos polku on syystä tai toisenlainen,uskon, että sekin on Jumalan johdatusta.

Vaikka meillä nyt on kasassa merkit-tävä osa uuden kirkon rahoituksesta,lainaakin joudutaan ottamaan. Niidenseurakuntalaisten, jotka kantavat sydä-messään huolta seurakunnan rahojenriittävyydestä, tuska ei tule lähivuo-sina tule helpottumaan. Kun on aisti-nut sen, minkälaisella yksimielisyydel-lä on kirkkoprojektiin lähdetty, en kui-tenkaan hetkeäkään epäile sitä, ettem-mekö tulevista ajoista selviä.

Kaiken tämän kirkkoinnostuksen ai-kanakin tärkeätä on kuitenkin pitäämielessä, ettei kirkkorakennuksestatule meille “kultaista vasikkaa”, vaanseurakunnan ydin on Jeesuksen ylis-täminen ja seuraaminen, yhdessä ra-kentuminen Pyhässä Hengessä jaevankeliumin julistaminen niin täälläomassa kaupungissa kuin maan ääriinasti.

Tähän Jumala meitä auttakoon, Herram-me Jeesuksen Kristuksen tähden.

Jaakko Pihlajamäkivanhimmiston puheenjohtaja


Rakentavia aikojaPsalmi 127 alkaa sanoilla Jos Herra ei huonetta ra-

kenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Toi-nen jae jatkuu opettaen: Turhaan te nousette varhain jamyöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtähyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa.

Niinpä, etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämäteille annetaan sen ohessa (Luuk 12:31). Seurakuntam-me on saanut olla kokemassa, miten Jumala on joh-dattanut. Toki omaakin työtä on tehty ja on tehtävä.Luther kiteytti mainiosti: ”Rukoile ja työtä tee”. Kunnämä kaksi ovat yhdessä ja pyrimme toimiman elä-mässämme Jumalan antamien pelisääntöjen mu-kaan, niin asiat menevät kuten on tarkoitettu.

On aika levolle ja on aika työlle opettaa SalomoSaarnaajan kirjassa. Tärkeintä on Jumalan johdatuk-sen etsiminen , että Hän saisi olla työtä johtamassa,muuten suurikaan vaiva ei välttämättä tuota hyväälopputulosta. Seinäjoen Vapaaseurakunta saa ollatodella kiitollinen siitä miten helposti ja selvästi meitäon johdatettu uuden kirkon rakennushankkeessa.Toki myös kylvämisen ja niittämisen laki toimii täs-sä asiassa. Uskoisin, että seurakuntamme periaatehoitaa omat maksusitoumuksensa omaan kirkko-kuntaansa nähden ja muutenkin antaa omastaaneteenpäin ovat olleet kylvöä josta nyt niitetään ta-loudellista, ajallista siunausta.

Edelleen tarvitaan rukousta ja työtä levollisessauskossa. Olemme päässeet ihastuttavan helposti ja

selkeästi tähän vaiheeseen jossa saamme olla suun-nittelemassa millaista kirkkoa teemme. Nykyinenpalveli 50 vuotta. Voi toki olla että Herramme paluujo koittaa seuraavan 50 vuoden aikana, mutta sentieto on ulottumattomissamme. Nyt teemme kutenLuther joka halutessaan ihmisten ottavan myös tä-män ajan haasteet tosissaan sanoi joskus kärjistäen”Jos tietäisin että Herramme palaa huomenna istut-taisin omenapuun tänään”. Tässä ajassa ja vaihees-sa saamme pyytää että Kaikkivaltias edelleen joh-dattaisi niin että se mitä olemme tekemässä, saisi pal-vella niissäkin tulevissa tarpeissa joista meillä on nytvasta harmaa aavistus. Hän tietää sen mitä me emmeja voimme uskoa että Hänen johdatuksensa on edel-leen kanssamme!

Sen jo näemme että uusi sijainti antaa monenlaisiamahdollisuuksia. On lasten leikkipaikka aivan aidantakana. Nuorille ja miksei vähän vanhemmillekinSahalammen uimaranta lentopallokenttineen tuouusia mahdollisuuksia. Parkkitilat ovat valtavat. Si-jainti on näkyvä ja keskeinen, silti ympärillä on tilaahengittää! Kiitollisin ja toivorikkain mielin mennäänkohti kesäjuhlia ja kesää! Jumala on ollut uskollineneikä Hän mihinkään muutu. Suokoon Hän nyt kai-kille lepoa ja iloa Suomen suvessa!

Jan Nummensalo, seurakuntatyöntekijä


On tiistai ja kello lähenee yhtätois-ta. Joupin Helena on avannut ovetja asetellut tuolit sopivaan kehäänkirkon aulaan. Vakituiset kävijät, elä-keläiset, löytävät paikkansa. Tänäänei tule satunnaisella vapaalla olevianuoria mukaan eikä montakaanmiestä. Alussa meitä on kuusi, lo-pussa seitsemän. Sikäli sopiva mää-rä, että jokainen saa suunvuoron jos-sain vaiheessa.

Alkurukousta seuraa raamatunluku.Luettavana on Ilmestyskirja. Tänäänolemme päässeet kohtaan, jossa Karit-sa avaa seitsemännen sinetin. Keskus-telu viriää. Vaikka teksti on vaikeaa, onsiinä tuttuuttakin. Osa on ollut lausu-massa tai laulamassa Ilmestyskirja-esi-tyksissä. Yksi toi mukanaan muistiin-panot hiljattain pidetyistä luennoista.

Ei voi muuta kuin ihmetellä, kuinkameidän uskossaoloaikanamme kaikkion kehittynyt juuri siihen suuntaan,mistä nämä luvut puhuvat. Samanaaamuna on aamu-tv:ssä keskusteltumerkin laittamisesta ihmisten käteen,kuin jostain aivan arkisesta asiasta! Jalehdestä olemme lukeneet, että meidänomat vesialueemme Itämeressä ovatpahiten radioaktiivisesti saastuneitakoko maailmassa. Ilmestyskirja sanooilmeisesti samasta asiasta, että vedettulivat karvaiksi.

PäivärukoushetkessäRaamatunluvun jälkeen rukoillaan

hiljaa tai vuorotellen ääneen. Jos lip-paaseen on jätetty rukouspyyntöjä,kannamme niitä Herran eteen. Rukoil-tavaa on paljon. On maailman isot ta-pahtumat, oman maan hallitusneuvot-telut, seurakunnan ja jokaisen henki-lökohtaiset asiat. Lopuksi siunataanIsraelia, se on perinne.

Päivärukouskokouksia on pidettyyhtäjaksoisesti nelisen vuotta. Alulle-panija oli seurakunnan silloinen työn-

tekijä J-P Halonen. Tilaisuus on läm-minhenkinen mutta kestää aika jämt-tisti vain tunnin. Moni tänään koollaolleista on ollut mukana alusta asti.

- Nämä kokoontumiset ovat minul-le ainakin sydämen asia, sanoo Hele-na Jouppi. Siihen ajatukseen yhtyvättoisetkin.

Leena Brandt-HaapamäkiKuva Pauli Mörsky

SEURAKUNNAN UUTISIA

Kuolleet:Mäntynen Urho, 98 vuotta.Nieminen Eeva, 95 vuotta.Forsström Jonny, 44 vuotta.Finnilä Esko, 52 vuotta.Murtosaari Tyyne, 92 vuotta.

Syntyneet:Ellen Adalmiina Ketomäki, 13.12.2014, vanhemmatRiikka ja Tuomo Ketomäki.Melissa Maria Peltonen, 02.02.2015, vanhemmatLaura ja Aki Peltonen.

Vihityt:Ojala Teppo ja Amanda(os Koskenlahti) 1.1.2015.Rokosa Markus ja Hanna (os Räty)3.1.2015.Riiho Aleksi ja Sofia (os Salmi)3.1.2015.Nygård Lasse ja Ruut (os Hööpakka)28.2.2015.


Meidän ihmisten elämässä on asioitajoista emme ole ylpeitä ja sitten onniitä asioita joista olemme ylpeitä.Minä olen erityisen ylpeä siitä, ettäolen saanut olla jo yli 10 vuotta muka-na Seinäjoen Vapaaseurakunnan toi-minnassa. Näiden vuosien aikana olensaanut tutustua upeisiin ihmisiin jaseurakuntaan tullessa sain ja saanedelleen lämpimän vastaan oton. En-nen kaikkea näiden vuosien aikanaolen saanut nähdä ja todistaa kuinkakonkreettinen ja hyvä meidän Juma-lamme on.

Nuorisotyössä olen saanut nähdä kuin-ka ikäluokat vaihtuvat ja muistan hyvinsen ajan, kun rukoilimme nuorten kans-sa Herralta musikaalisesti taitavia ihmi-siä, että saamme kasaan. Muistan myöshyvin sen, kun nuortenillassa oli vainyksi nuori vastuullisten lisäksi – tämä-kin nuori oli tosin aktiivinuori ja hänpalveli lähes jokaisena muuna iltana. Sil-loin päätin mielessäni, etten aio olla sejoka joutuu kertomaan kuinka minun ai-kana nuorisotyö loppui. Olisin voinutmennä helposti toiseen seurakuntaan,mutta koin Vapaaseurakunnan kodikse-ni ja halusin antaa oman panokseni seu-rakuntamme hyväksi.

En ollut ainoa joka teki tuon päätök-sen vaan päätimme panostaa nuorisotyö-

hön. Tuosta alkoi oikeastaan pitkä mat-ka, joka päättyi vuoden 2014 keväällä.Silloin mietimme uudestaan miten voi-simme kehittää nuorisotyötä, mikä onmeidän näky ja mitä Jumala haluaa nuor-tenilloissa tapahtuvan. Viime elokuussaaloitimme uuden matkan näkynämme”sinä, Jumala, seurakunta – kaikki tai eimitään”. Nuorteniltojen Pysäkki nimes-tä tuli Highlight eli kohokohta.

Nyt tekemisessämme on päämäärä.Kymmenet nuoret haluavat palvellanuortenilloissa ja kaikki tietävät mikä onmeidän tavoite. Se on kasvaa PyhässäHengessä ottamaan vastuuta seurakun-nassa ja rakastua enemmän Jeesukseen.Haluamme tehdä kaikkemme nuortenil-tojen eteen, koska me teemme niitä Ku-ninkaan kunniaksi. Sen vuoksi jokaisennuortenillan ja Highlight jumalanpalve-luksen eteen tehdään monta kymmentätuntia töitä.

Tämä rukous ja panostus Jumalan puo-leen on tuottanut hedelmää ja Highlightilloissa on käynyt lähes tuplaten enem-män nuoria kuin viime keväänä. En luetätä mitenkään omaksi tai muiden ihmis-ten ansioksi vaan kohotan kiitoksen Kris-tukselle. Hän on vastannut rukouksiim-me ja olemme Hänelle ikuisesti kiitolli-sia.

Olenkin ylpeä Jeesuksesta ja seurakun-nasta, kun olen saanut todistaa tätä kaik-kea eturivissä. Seurakunnassamme teh-dään paljon hyvää työtä Jeesuksen kun-niaksi, mutta kerrommeko siitä kenelle-kään? Vapaakirkollisessa kulttuurissa ontietynlainen nöyryys eikä asioita mainos-teta vaikka välillä olisi ollut aihetta ker-toa kuinka upea ja todellinen meidänJumalamme on. Ei ole itsestään selvää,että pitkät perinteet omaava seurakuntaon elinvoimainen. Välillä on hyvä ottaaaskeleita eteenpäin eikä jäädä paikalleenja siinä meillä riittää haastetta. Olemmerakentamassa uutta kirkkoa joten onhyvä muistaa että työmuotoja voi kehit-tää eikä penkit täyty itsestään.

Siunattua kesän alkua kaikilleNiko Kujala

Kuva Pauli Mörsky

Ylpeästi vapaakirkollinen

Ryhmä naisia oli kokoontunut tutkimaan Raa-mattua. Lukiessaan Malakian kirjaa he osuivatkohtaan (Malakia 3:3), jossa sanotaan: ”Ja hänistuu ja sulattaa ja puhdistaa hopean, hän puh-distaa Leevin pojat, saa ne puhtaiksi kuin kul-lan ja hopean ja sitten he tuovat Herralle uhri-lahjoja vanhurskaudessa.” (1933/38 käännös)

Lause hämmästytti naisia ja he aprikoivat,miten moinen lause mahtoi kuvata Jumalantoimintatapaa. Niinpä eräs naisista lupasi ot-taa selville millaisesta prosessista tulessa puh-distamisessa todellisuudessa oli kysymys.

Seuraavalla viikolla nainen soitti kultasepäl-le ja sopi tapaamisen hänen työpajaansa mai-nitsematta kuitenkaan tiedonjanonsa perim-mäistä syytä.

Naisen katsellessa kultaseppä piti hopeaatulen päällä antaen sen kuumentua. Samallahän selitti naiselle, että hopeaa puhdistettaes-sa sitä on pidettävä keskellä liekkiä, missä kuu-muus oli korkein, jolloin epäpuhtaudet palaisi-vat pois.

Nainen muisti Malakian tekstistä, miten Ju-mala juuri noin polttaa meistä pois epäpuhtauk-sia. Sitten hänen mieleensä nousi koko lause”Ja hän istuu ja sulattaa ja puhdistaa hopean”.Nainen kysyi kultasepältä oliko totta, että ho-peaa puhdistettaessa kultasepän oli koko ajanistuttava hopean vieressä?

”Kyllä,” mies vastasi. ”Eikä edes riitä, että hänistuu pitelemässä hopeaa. Hänen on tarkkail-tava hopeaa koko sen ajan, kun se on liekinyllä. Jos hopea jää tuleen hetkeksikään liian

pitkäksi aikaa ja kuumenee liikaa, se meneepiloille.”

Nainen oli hetken hiljaa. Sitten hän kysyikultasepältä: ”Mutta mistä voit tietää, koskahopea on täydellisesti puhdistunut?”

Kultaseppä hymyili naiselle ja vastasi: ”Seon helppoa. Hopea on puhdas, kun se on niinkirkasta, että voin nähdä siinä oman kuvani.”

Kenties Jumala johdattaa sinut tänään puh-distettavaksi liekin kuumimpaan kohtaan. Muis-ta silloin, että sinä olet joka hetki Jumalan kä-dessä ja hänen rakastavan katseensa alla. Ju-mala ei jätä sinua hetkeksikään silmistään. Hänei unohda sinua liekkiin niin pitkäksi aikaa, ettätuhoutuisit.

Tuntematon

Onko sinuakin puhdistettu tulessa?


Seurakuntamme vanhin jäsen UrhoMäntynen sai taivaskutsun 13. 12.2014. Hän syntyi Venäjän vallan aika-na Suomen Suurruhtinaskunnassa Ja-lasjärven Jokipiissä 1. 10. 1916. Perhee-seen kuului isän ja äidin lisäksi 9 lasta.

Jokipiissä vaikutti voimakas hengel-linen herätys vuosisadan alkuvuosi-kymmeninä. Paikkakunnalle rakennet-tiin kaunis Vapaakirkko. Jokisen vel-jekset vierailivat usein rukoushuoneel-la. Ihmisiä tuli runsaasti uskoon. He-rätys kosketti kaikkia yhteiskuntaluok-kia.

Tämä herätyksen ilmapiiri koskettimyös nuoren Urhon sydäntä. Jumalankaipuu veti Urhon hengelliseen koko-ukseen. Sinä iltana oli puhumassa lä-hetyssaarnaaja Artur Pylkkänen. Hänsai johdattaa Urhon elämän tiellevuonna 1933.

Jo nuoruusvuosinaan Urho koki voi-makkaan kutsun lähteä viemään evan-keliumin ilosanomaa.

Santalan työtekijäkoulutus antoiomalta osaltaan valmiuksia Jumalanvaltakunnan työhön. Hän oli tuttu pu-hujavieras Etelä-Pohjanmaan eri paik-kakunnilla 1930- ja 1940-luvuilla.

Urho oli syntynyt Jumalan vaikutta-massa herätyksessä ja hänestä tuli he-rätyksen välikappale useille paikka-kunnille.

Urho kirjoitti marraskuun Todistus-lehteen vuonna 1947 Alajärvellä alka-neesta herätyksestä:

”Viime loka-marraskuun vaihteessaolin työtoverini Matti Levän ja joiden-kin ystävien kanssa rukouksessa. Täs-sä hetkessä Hilja Aaltonen profetoimeille. Saimme lupauksen suurestasiunauksesta, joka meitä odotti. Siuna-ukseen sisältyisi kahmalollinen kyyne-leitä.

Tuon lupauksen rohkaisemina suun-tasimme askeleemme viime marras-kuun 12 p:nä Alajärven Menkijärvenkylään. Päivä oli synkkä jasateinen,polkumme lumisohjoinen, jo-ten jalkapatikassa kitaroita ja painaviamatkalaukkujamme riiputtaen taival-

kaan puolison ja avun evankeliumintyöhön. Lauran kitara ja kuoronjohto-taidot ovat olleet suureksi siunauksek-si seurakuntatyössä.

Jorman musiikkilahjat ja alttius Ju-malan valtakunnan työhön ovat olleetmyös suurena apuna Urhon ja kokoperheen palvelustyössä.

Lapuan jälkeen Mäntysen perhe asuiJalasjärvellä. Urho palveli seurakuntiakiertävänä puhujana.

Vuonna 1966 Kauhavan Vapaaseura-kunta kutsui Urhon työntekijäkseen.Kauhavan työjakso oli hedelmällinenja siunauksellinen. Herätystä oli erikyläkunnilla. Koko perheen voimin ol-tiin työssä mukana.

Työuran katkaisi vuonna 1974 sy-dänvaivat.

Muutto Seinäjoelle samana vuonnaja tulo Seinäjoen Vapaaseurakunnanyhteyteen oli suuri siunaus koko seu-rakunnalle. Laura, Urhon avustamapalveli seurakuntaa noin 20 vuottahuolehtien kirkon siistimisestä ja luke-mattomista erilaisista palvelutehtävis-tä.

Tunnusomaista Urholle oli lämmin jasydämellinen kädenojennus ja tervetu-lotoivotus jokaiselle kirkkovieraalle.

Lukemattomat ovat ne ihmiset,jotkaovat saaneet kokea Mäntysten kodinvieraanvaraisuutta,lämpöä ja ystäväl-

Urho Mäntysen muistollesimme kohti määränpäätä. Harhaan-kin menimme. Lopen uupuneina janälkäisinä olimme tuon 10-11 kilo-metrin toisessa päässä. Mielessäkintahtoi alakuloisuus saada sijaa.

Kokous alkoi. Tuntosarvet herkis-tyivät äärimmilleen sekä kuulijainettä meidän. Olihan meikäläinentyö siellä vierasta. Huomasimmemyötä- ja vastahengen, jälkim-mäistä lie ollut paljonkin.

Mutta Jumala seisoi lupauk-sensa takana,alkaen täyttää sitäkirjaimellisesti heti ensimäisenäiltana. Sydämemme täytti suu-ri ilo. Jumala antoi paikkakun-nalle etsikkoajan. Useat käytti-vät sen oikein,enemmistö väärin.

Illan toisensa jälkeen julistimme va-lon viestiä todistuksin,lauluin,soitoin.Armon Henki puhutteli sydämiä. Usei-ta viikkoja viivyimme paikkakunnal-la.

Seuraavaksi saimme johdatuksenmennä Kurejoen kylään. Monista vas-tuksista huolimatta moni nuori löysisielläkin Jeesuksen.

Keväällä 1947 alkoivat kokouksetAlajärven Höykkylän kylässä. Varsinharvinaista oli miesten runsas osanot-to kokouksiin. Voimakkaana,hartaanasoi yhteislaulu ja koko yleisön laula-mana. Kelpasi kuunnella. Padotmurtuivat,siunauksen virta täynnä,tarjoten lahjaksi elämän vettä,useatkymmenet nääntyneinä vaipuivat vir-ran partaalle ja kokevat elämänsä suu-rimman ihmeen:armahduksen.

Tomussa sopertelemme kiitostaLähettäjällemme,joka katsoi arvolli-seksi kalliiseen tehtävään. -Näissä mer-keissä kuluivat viikot ja kuukaudettyösarallamme. ”

(Näissä kokouksissa uskoontulleitaoli mm. Impi ja Pentti Tynjälä sekä Toi-vo Palmi. Asko Tynjälä kertoi,että Ala-järvellä noin 70 ihmistä tuli uskoon )

Vuonna 1954 Urho kutsuttiin LapuanVapaaseurakunnan työntekijäksi.

Laura Rinneheimo ja Urho vihittiinvuonna 1955. Urho sai Laurasta rak-


lisyyttä. Kodin ovet ovat olleet ainaauki kanssamatkaajille.

Urhon siunaustilaisuus pidettiin Sei-näjoen Vapaakirkossa 28. 12.

Siunauksen toimitti pastori HannuRäty psalmin 84 johdolla. Tilaisuudes-sa lauloi pastori Tapio Henrisson Ur-hon toivoman laulun “Siion,oi suloi-nen sua ,muistan mä päivin ja öin. . . ”

Urhon maallinen maja laskettiinSoukkajoen hautausmaalle odotta-maan vanhurskasten ylösnousemustarunsaan ystäväjoukon saattelemana.

Muistojuhlassa Jorma muisteli läm-pimästi isä-Urhon elämää viitaten Da-nielin kirjan 12:3 jakeeseen :”Ja taidol-liset loistavat,niinkuin taivaanvahvuusloistaa,ja ne,jotka monta vanhurskau-teen saattavat,niinkuin tähdet,aina jaiankaikkisesti. ”

Urho oli loppuun asti henkisesti vi-reä, tässä ajassa elävä,aikaansa seuraa-va ja ilmiömäisellä muistilla varustet-tu pitkän iän saavuttanut henkilö.

Muistojuhlassa Lapuan ja Kauhavanvapaaseurakunnan puheenjohtajatSeppo Teikari ja Pauli Mäki muisteli-vat Urhon elämää ja palvelutyötä.

Seinäjoen Vapaaseurakunnan kuorolauloi Urholle rakkaita lauluja,UllaPelto käytti ystävien puheenvuoronmuistellen lämmintä vastaanottoa,minkä hän sai tullessaan ensi kertaa-Seinäjoen Vapakirkkoon. Urhon ystä-vällinen tervehdys merkitsi hänelletodella paljon.

Tilaisuuden päätti pastori HannuRädyn lukema Urhon kirjoittama ke-hoitus 50-vuoden takaa Etelä-Pohjan-maan seurakunnille.

Urhon elämässä toteutui monet Ju-malan Sanan lupaukset mm Ps. 91:16

“Minä ravitsen hänet pitkällä iällä jasuon hänen nähdä antamani pelastuksen”

Urhon valoisaa muistoa siunaten Hannu ja Sinikka Räty

Seurakunnan toiminnassa ovat sunnuntait ja illat täynnä toimintaa, mut-ta jos satut tulemaan kirkon alasaliin sopivana keskiviikkona puolenpäi-vän jälkeen, huomaat että on sitä väkeä liikkeellä silloinkin. Kaikenikäi-set ovat tervetulleita, mutta suurin osa on joukkomme vanhimmasta päästä.Päiväpiiri sai aikoinaan alkunsa juuri niitä varten, jotka eivät enää liikumielellään pimeässä.

Piiri on avartava paikka. Joskus se tuo vieraita luoksemme, joskus se viemeitä retkille. Tänä vuonna vieraili luonamme Kurikan vastaava piiri. Tilai-suudesta kehittyi tunnelmallinen ystävien, joidenkin kohdalla viimeinen, ta-paaminen. Vierailun makua oli myös Arja Nevarannan käynnissä. Arja kertoimeille, mistäpä muusta kuin idän suuresta maasta, jossa hän on tehnyt pitkäntyösaran ja jonne hän on taas kesällä tyttäriensä kanssa lähdössä luotamme.

Retkibussiin piiriläiset nousivat syksyllä tutustuakseen vielä tuntematto-maan Seinäjoen seutuun. Kevätpuolella matkattiin yhdessä lapualaisten kans-sa Poriin. Siellä käytiin tutustumassa paikallisen vapaaseurakunnan uudistet-tuun kirkkorakennukseen.

Kevään viimeinen päiväpiiri oli jo ennen äitienpäivää, mutta kevätteemastaotettiin kaikki irti. Siispä lauloimme Suvivirren, Soi kunniaksi Luojan ja kau-nista luontoa pursuavan Mä lähteellä elämän.

Piiri ei pyöri aina samalla lailla. Joskus kuullaan runoja, sillä joukossa onsekä runontekijöitä että lausujia. Joskus pidämme jumppatuokion. Infoa seu-rakunnan uusista asioista saamme Hannu-papilta, joka on yksi piirin vetäjistä.Hän haluaa pitää nämä päiväläiset ajan tasalla seurakunnan tapahtumiin näh-den. Silloin kun olemme kotosalla, on alku kuitenkin taattu. Alussa on PerälänPirkon laittamat pullakahvit. Jumalan sanaa pidetään tietysti myös esillä, jaloppurukous päättää ns. ohjelmallisen osuuden.

Kuulumisia vaihdeltuaan väki lähtee lopuksi kiipeämään portaita kotejaankohti.

Leena Brandt-Haapamäki

Keskiviikkonakeskellä päivää


Seinäjoen Vapaaseurakunnassa onvaihdettu vapaalle sekä jatkettu töi-tä. Jarno Halonen jatkaa ja HelenaÖvermark jäi työntäytteisten vuosi-en jälkeen ansaitulle vapaalle.

Seinäjoella Vapaaseurakunnan kir-kon toimistolla ahkeroidaan entiseenmalliin. Tuoreena kanslistina tai ”joka-paikan höylänä” on tehtäviin tarttunutpapinpoika Jarno Halonen.

-Aloitin huhtikuun alussa varsinai-sissa töissä. Tätä ennen olin työharjoit-telussa seurakunnassa parisen kuu-kautta opintoihin liittyen.

Jarno myöntää, että kaikkeen toimis-tolla suoritettaviin tehtäviin ei hänelläollut suoranaisia valmiuksia, muttaHelena Övermarkin opastuksella use-at tehtävät omaksuttiin tehokkaasti.

-Varsinaista koulutusta minulla eiole. Tosin seurakunnan toimistohom-mia opetettiin jokin verran Suomenteologisella opistolla.

Toimenkuva koostuu asiapapereiden”hoitamisesta” virallisista aina lähesjokapäiväisiin kirjauksiin.

Jarno Halonen sanoo olevansa vilpit-tömän tyytyväinen tehtäväänsä ja ko-kee sen mielenkiintoiseksi.

Kuluva kesänä Seinäjoella järjestet-tävät Suomen Vapaakirkon kesäjuhlatovat tuoneet jokin verran tehtävää Jar-non toimistotöihin.

-Muutamat ovat tiedustelleet yhteis-majoituksesta ja juhlien esittelypistei-den järjestäminen ja varaukset ovatminun hoidettavina.

Teksti ja kuva Pauli Mörsky

Seinäjoen Vapaaseurakunnan uusimonitoimimies Jarno Halonen ehtiipäivittäisten toimistotöiden ohellamuuntautua viikonloppuisin yhdeksiseurakunnan tilaisuuksien äänitys-laitteiden ”miksaajaksi”.

Kiireinen kevät SeinäjoenVapaaseurakunnan toimistolla


-Minulla on sellainen tunne, että Ju-malalla voi olla varattuna jotain uut-ta ja innostavaa minua varten, sa-noo Helena Övermark, joka on nytviettänyt muutaman kuukauden elä-keläisen elämää.

Helena on koulutukseltaan yo-merko-nomi ja tehnyt pitkän rupeaman toi-mistotöitä. Viimeisin työpaikka oli Sei-näjoen Vapaaseurakunnan hallintosih-teerin pesti. Aikamoisena “yleismiesJantusena” hän hoiti talousasioita, jä-senasioita ja monia muita juokseviajuttuja.

-Olen saanut olla näköalapaikalla.Täältä näkee, miten erilaiset pienet teh-tävät seurakunnassa täydentävät toi-siaan. Mikään niistä ei ole tarpeeton,ja yhdessä ne muodostavat ehjän ko-konaisuuden.

Työ kotiseurakunnassa oli lämmin-henkistä, mutta hyviä kokemuksiaHelenalla on muistakin työpaikoista.Seinäjoen Työterveyskeskuksen talo-uspäällikkönä hän viihtyi hyvin. Työ-tovereissa oli monta uskonystävää, japorukat tapaavat vieläkin toisiaan. Sin-ne tuli kuitenkin organisaatiomuutos.Uudistunut firma tarjosi Helenallepaikkaa Helsingissä, ja empimisen jäl-keen hän lähti kokeilemaan, millainenaikuisen seikkailu siellä odottaisi. Ko-keilu jäi kuitenkin vain puoleen vuo-teen, kun hänet pyydettiin oman seu-rakunnan vapautuneeseen virkaan.

Hengellinen koti koko perheelleHelenalla oli etsikkoaika 70-luvun lo-pulla. Silloin hän alkoi käydä luterilai-sen kirkon nuorten aikuisten piirissäja löysi sieltä uskon elämäänsä. Tie siel-

tä vei vapaakirkkoon mutta ei ihanheti.

Reitti seurakuntaan löytyi paljoltiperheen Merja-tyttären kautta. Yläas-teikäinen Merja osallistui vapaaseura-kunnan lastenleirille ja koki siellä us-koontulon. Häntä piti sitten alkaa kul-jettaa seurakunnan nuorten tilaisuuk-sissa. Toinen vetonaula olivat TapioHenrikssonin raamattutunnit, joitaÖvermarkit olivat käyneet kuuntele-massa.

Helena liittyi vapaakirkkoon v -90,ja pian tulivat perässä myös aviomiesJaakko ja toinen tytär Elina. Kun Hele-nan hengellisen kodin löytyminen tulitietoon, kävi ilmi, että eräskin vanhaesirukoilijatäti oli kaikessa hiljaisuu-dessa kantanut tätä asiaa Herran eteenkymmenen vuotta.

Jaakosta seurakunta on saanut pitkä-aikaisen vanhimmiston jäsenen. Tytötovat naimisissa, Merja Englannissaasti. Lapsenlapsia on jo neljä. Ensi ke-sän hauskoihin suunnitelmiin kuuluu-kin osallistuminen Kiponniemessä pi-dettävälle Isovanhempien ja lastenlas-ten leirille.

Sitä ennen meillä on kesäjuhlat, eikäHelena vapaudu virkatehtävistäänennen kuin juhlien raha-asiat on hoi-dettu valmiiksi. Hän on lupautunutkesällä vielä kolmeksi viikoksi töihin,jona aikana hän tutustuttaa uutta pol-vea kyseisten tehtävien hoitoon.

Hyväntuulinen eläkeläisrouva toi-voo pääsevänsä jatkossa entistä use-ammin mukaan rukouskokouksiin.Sairaudenkin koetellessa hän on oppi-nut luottamaan rukouksia kuulevaanJumalaan. Musiikki-ihminen Helena eiole, mutta hän kertoo saavansa erityi-sen kurjina päivinä usein Jumalaltajonkun laulun sanat, ja niiden sanojenavulla sieltä montusta noustaan.Yleensä se laulu puhuu Jumalan ar-mosta.

Leena Brandt-Haapamäkikuva Pauli Mörsky

Helena uskoo armolliseen Jumalaan


Puolivuotiaana lastenkotiin, biologi-sia vanhempiaan hän ei tiedä. Han-nu Lindqvist tietää, että Jumala tie-tää kaiken ja on antanut Hannulleanteeksi paljon, niin paljon, että elä-mä sai uuden suunnan.

Kova koulu vaikkei koulukiinnostanutMaailmaan hän kertoo syntyneensäMäntsälässä, mutta heti kohta tuli mat-ka Lahteen lastenkotiin.

-Sieltä minut adoptoitiin kotiin, jo-hon en koskaan oikein tuntenut kuu-luvani. Olin villi lapsi, viisi- vuotiaak-si valjaissa ja jo kuusivuotiaana kuljinLahden katuja ystävinä paikalliset pu-liukot.

Huh, kuulostaa katulapsitarinaltaPietarista. Hannu Lindqvist jatkaa, ettäkouluja tuli Lahdessa käytyä useita jaoli ongelmia.

-Kouluja on käyty mutta mistään enole saanut päästötodistusta. Koulut jäi-vät kesken. En kokenut tuolloin oleva-ni syrjäytynyt.

Alkoholiin hän kertoo ”tutustuneen-sa” seitsemänvuotiaana ensimmäisenkerran.

-Muistan kun isot pojat tarjosivat japieni laiha poika sammui metsään. Pi-tivät kuitenkin huolta ja kantoivat pois.Siitä sain idean, että varastan kaupas-ta tupakat ja saan niitä vastaan pojiltaviinaa.

Miten kasvattiperhe yritti pitää po-jan kaidalla tiellä? Hannu toteaa, ettähän vain meni kun maailma vei. Välil-lä nuhdeltiin ja taas levoton luonne veikaduille. Hän sanoo saaneensa tältäkaveripiiriltä sen hetkisen sisällön juu-rettomaan elämäänsä.

Kierre jatkuiVarttuessaan Hannun elämään tulivatvarkaudet ja murrot, joilla saatiin han-kittua vaihtovälineitä viihteen lisäämi-seen.

Hannu Lindqvistin haastattelu-Vankilaan oli 17-vuotiaana helppo

mennä, kun siellä oli paljon tuttuja elisamoja naamoja, joiden kanssa oli usei-ta vuosia pyörinyt.

Hannu Lindqvist sanoo rikollisenelämän olleen hänelle lähes elämänta-pa. Hän ei kokenut kapinoivansa yh-teiskuntaa tai muita vastaan.

-Ehkä korkeintaan vanhempien mää-räysvaltaa vastaan. Vasta myöhemmäl-lä iällä ymmärsin, että adoptioisäni oliesimerkki isästä. Hän ei koskaan kään-tänyt minulle selkäänsä. Soitin sittenmistä tahansa, poliisilaitokselta, van-kilasta tai Tampereelta rahattomana,aina sain häneltä apua.

Hannu myöntää kiitollisena, että ai-kuisena olivat isän kanssa tosi lämpi-mät välit.

-Isä ja äiti tulivat uskoon myöhem-min. Siksi oli helppo käydä tapaamas-sa isää loppuaikoina Kaunialan sota-vammasairaalassa. Hän oli sodan käy-nyt mies ja haavoittunut jalkoihin.

Jumala ei unohda yhtäkäänHannu Lindqvist kertoo olleensa eri-näisiä- ja pituisia aikoja kaltereidentakana.

-Sellaista vaihtelevaa tuloa ja menoajatkui lähes 29 vuotta. Joskus en ehti-nyt olla siviilissä kuin muutaman kuu-kauden kun jälleen menetin vapaute-ni.

Hän toteaa, että vaikka vankilassasaattoi ystävystyä, ei kuitenkaan vält-tämättä tavattu siviilissä kertaakaan.

-Sitten vuonna 1985 Riihimäen van-kilassa oloni aikana puolestani rukoil-tiin. Ei siitä minulle tullut mitään muu-tosta, jatkoin samaa elämää. En ollutrehellinen Jumalaa kohtaan.

Vuoden 2003 syyskuussa hän jäi jäl-leen kiinni rikoksesta ja Hannu vietiinpoliisilaitokselle.

-Ensinhän siellä kiistetään kaikki, ta-van mukaan. Jouduin kuitenkin van-gituksi jälleen. Sellissä jostakin syystä

aloin etsiä raamattua ja löysinkin van-han virttyneen ja pölyisen kirjan. Luinsitä ja minulla oli kova nälkä, kun enollut syönyt juuri mitään pitkään ai-kaan.

Hannu kertoo luvanneensa Jumalal-le, että jos olet olemassa, niin anna mi-nulle kaksi annosta ruokaa.

-Olin tuolloin poliisivankilan toiseksiviimeisessä sellissä. Toisesta sellistäkuului ääntä ja ajattelin, että siellä onmyös joku. Sitten tulivat ruokakärrytja näin niillä olevan kaksi ruoka-annos-ta.

Ajattelin, että jaaha en saanut ruokaamutta vartija katsoi minua suoraan sil-miin ja sanoin, että minun on syötäväkaksi ruokaa. Olin ihmeissäni ja kysyineikö toisessa sellissä ole ketään? Varti-ja vastasi, että pidätetty pääsi pois puo-lituntia sitten.

Hannu muistaa ottaneensa ruuat jakiittäneensä Jumalaa ruuasta.

Herra talossaHannu sai siirron tutkintavankeuteenMikkeliin. Hän sanoo lukeneensa puo-lisen tuntia päivässä raamattua.

-Oloni oli kummallinen. Yöllä saa-toin herätä hikipäisenä ja mieli täynnävihaa ihmisiä kohtaan. Kävelin selliäpäästä päähän levottomana ja kuiten-kin luin raamattua välillä. Sanoin Ju-malalle, että jos autat minua ahdistuk-sessa, niin tunnustan hovioikeudessakaikki juttuni.

Aikanaan tuli Hannu Lindqvistillekutsu oikeuteen ja hän kertoo pitä-neensä lupauksen Jumalalle ja tunnustirikoksensa.

-En ollut tehnyt kuitenkaan uskonratkaisua.

Seuraavaksi tuli siirto Riihimäellevankeuteen ja jonkin ajan kuluttuaHannu sai siirron ns. päihteettömälleosastolle.

-Minulla oli koko ajan raamattu mu-kanani. Kolmen kuukauden siellä olo-


ni jälkeen polvistuin sellissäni ja sa-noin, Jumala jos olet olemassa ota mi-nut omaksesi.

Sitten tapahtui jotakin ennen koke-matonta.

-Koko selli muuttui kirkkaaksi, niinkirkkaaksi, että en ole sellaista valoakoskaan nähnyt. Siinä hetkessä ym-märsin, että nyt on herra vaihtunut ta-lossa.

Muutoksen vyöry lähti liikkeelleHannun elämässä. Musiikki vaihtuihengelliseen, väkivaltaohjelmat jäivätpois.

-Pikku kakkosesta tuli suosikkini,sitä katselin kun muu ei kiinnostanut.

Jumalan johdatus vei Hannun Vaa-saan, kristilliselle päihteettömälle osas-tolle, jossa oli vetäjänä Vesa Mäkelä.Osasto oli viimeinen kristillinen osas-to vankilan historiassa.

-Siellä kävelin käytävällä erään ker-ran ja alkoholi oli suurin ongelmani.Se oli verestä pois, mutta korvien vä-lissä edelleen. En ollut rukoillut mitäänja yhtäkkiä Pyhä Henki pysäytti minutja ilmoitti, että minun ei tarvitse enääkoskaan ottaa alkoholia. Kerroin hetiihmisille, mitä Jumala oli minulle il-moittanut. Pitivät varmaan minua sil-loin hieman hulluna. Eivät pidä enää,kun olen siellä kävellyt vankilalähet-tikortti rintapielessä.

Omiensa pariinTänä päivänä Hannu Lindqvistin elä-män kulku vie häntä toisten auttami-seen. Suunnan Jumala antoi oman il-mestyksen kautta. Hannu kertoo ystä-vien profetoinnin kannustamana men-neensä opiskelemaan raamattukou-luun Santalaan.

-Päätin pienessä päässäni, että mi-nusta tulee pastori. Pääsin seminaariinja muutama koe menikin hyvin ja olintyytyväinen, vaikka ennen ei opiskelukiinnostanut.

Eräänä hetkenä kuitenkin Jumala al-koi puhua Hannu sydämelle, että paik-kasi on vankien, alkoholistien ja nar-komaanien joukossa.

-Menin Simo Lintisen juttusille jakerroin asian. Viikko sen jälkeen pak-kasin tavarani ja lähdin Kan kodillevapaaehtoiseksi.

En ollut ennen tuloani ollut yhtey-dessä Kan kotiin ja kotoa soitin Män-tyniemen Keijolle.

Hannu sanoo Keijon tunteneen hä-net jo entuudestaan ja sopi tapaamises-ta. Epäusko siitä, että koko matka Kan-kodille olisi vain Hannun omaa ajatus-ta, vaivasi miehen mieltä.

-Kerroin tarinani Keijolle ja sanoin,että tässä olen jos tarvitsette, Jumala onminut lähettänyt.

Vastaus yllätti Hannun. Keijo Män-tyniemi kertoi kaksi päivää ennen näh-neensä Hannun kuvan mielessään jaedellisenä päivänä he olivat rukoilleetvapaaehtoistyöntekijää Kan kodille.

- Ja Jumala oli minut lähettänyt, vah-vistaa Hannu.

Näin alkoivat työt Kan kodilla ja jat-kuvat edelleen. Hannu Lindqvist käySeinäjoelta muun muassa pari kertaakuukaudessa Vaajakosken Kan kodil-la auttamassa kodissa olevia asiakkai-ta.

-Välillä otan sieltä mukaan miehiätänne Seinäjoelle maiseman vaihtoonja virkistäytymään.


Meille jokaiselle tulee elämän laduilla silloin tällöin “sakkokierroksia”.Hannu Lindqvistillä niitä oli useita. Jumala veti miestä vihdoin puoleensa jaHannu hiihtää nyt uusilla laduilla auttaen uskonveljiään.


Rakastakaa lapsia(nne)!

Jo Mooseksen päivinä se tiedettiin:Hengellinen kasvu ja Jumalan tunte-maan oppiminen tapahtuu lapsen ar-jessa. Jumala antoikin vanhemmillesuuren ja arvokkaan tehtävän - kasva-tusvastuun. Usein tuo vastuu tuntuuvajavaiselle ihmiselle ihan mahdotto-malta haasteelta. Mitä hengellistä pe-rintöä annamme lapsillemme? Mitensen välitämme? Vaikka meillä ei olisiomia jälkeläisiä, voimme myös toimiahengellisinä äiteinä tai isinä. Vapaakir-kossa (valtakunnallisella tasolla) n.50% seurakuntien lapsista †siirtyy ai-kuisuudessa varsinaisiksi jäseniksi.Meidän kannattaa siis ajoittain tarkas-taa kurssiamme.

Seurakunnalla on toki oma roolinsalapsen hengellisessä kasvussa, muttasuurin vaikutus on kodilla. Lasten raa-matun tuntemuksella ja tietämykselläei ole kestävän uskon kannalta niin-kään paljon vaikutusta, kuin lastenkokemalla rakkaudella ja ilmapiirillä.Ei Paavali turhaan kirjoittanut, että il-man rakkautta, en minä mitään voit-taisi.

Luin jokin aika sitten kirjan SigmundFreudista ja C.S. Lewisista. Psykoana-lyysin kehittänyt Freud toimi oman ai-kansa ateistisena vallankumouksenäänenä, ja hänen argumentteihinsa pe-rustuu edelleen moni Jumalan olemas-saolon kieltävistä väitteistä. Molemmatherrat olivat lähtöisin erittäin uskon-nollisista kodeista. Freudin isä Jacob,

oli harras ortodoksijuutalainen, javanhempana hyvin etäinen ja anka-ra. Pienen Sigmundin ensisijainenkiintymyssuhde ei ajalle tyypilliseentapaan ollut kumpikaan hänen van-hemmistaan, vaan hartaan roomalais-katolisen uskon omaava lastenhoita-ja. Kyseinen nainen vei Freudia useinjumalanpalveluksiin, josta poika pa-lasi intoa uhkuen ja saarnasi kaikki-valtiaasta Jumalasta. Lastenhoitajatoimi Freudin hengellisenä kasvatta-jana varhaisina vuosina, mutta hävi-si tämän elämästä äkkinäisesti varka-ussyytöksistä seuranneen erottami-sen vuoksi. Freud oli musertunut, jakoki syvän hylkäämisen haavan.Moni on arvellut Freudin kielteisensuhtautumisen Jumalaa kohtaan joh-tuneen yksinkertaisesti hänen varhai-sista kokemuksistaan. Hän assosioiJumalan isäänsä, ja osittain myös hoi-tajaan joka hänet hylkäsi.

Clive Staples Lewis syntyi Irlannis-sa. Hänen isoisänsä toimi kirkkoher-rana paikallisessa seurakunnassa jaitki vuolaasti tunteikkaissa saarnois-saan. Lewis ja hänen veljensä kokivatjumalanpalvelukset epämiellyttävinäja noloina. Nuori Lewis piti hengel-listä maailmankuvaa hölmönä, ja sy-leili materialistista vaihtoehtoa. KunLewis oli 9-vuotias, hänen isoisänsäkuoli ja pian sen jälkeen myös hänenäitinsä sairauden uuvuttamana. Le-wisin isä, Albert, vajosi suruun ja lä-

Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, koko sydämestäsi,koko sielustasi ja kaikella voimallasi.Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan,olkoot sinun sydämelläsi.Teroita niitä lapsillesi ja puhu niistä kotona ollessasija tiellä kulkiessasi, makuulle käydessäsi ja ylös noustessasi.Sido ne merkiksi käteesi, ja olkoot ne nauhassa otsallasi.Kirjoita ne talosi ovenpieliin ja portteihisi. 5. Moos. 6:5-9

hetti lapsensa sisäoppilaitokseen Eng-lantiin. Valitettavasti koulu johon po-jat lähetettiin, oli onneton paikka. Op-pilaiden kokema väkivalta oli sadistis-ta, arvaamatonta ja julmaa. Pelolla hal-linnut rehtori todettiinkin myöhem-min psykoottiseksi. Nämä kokemuk-set jättivät nuoreen Lewisiin syvät ar-vet. Hän koki etäisen isänsä hylänneentämän hetkellä, jolloin olisi eniten tätätarvinnut. C.S. Lewis lainasi Freudinajatuksia ateistivuosinaan, mutta löy-dettyään Jeesuksen, kumosi ne.

Freudin ja Lewisin negatiiviset koke-mukset ja asenteet isiään kohtaan saat-tavat selittää heidän ateistista maail-mankuvaansa. Pettymykset, haavat jahylkäämiset katkeroittavat myös lap-sia. Freud itse opettikin, että lapsenvarhaisilla tunteilla ja kokemuksillavanhemman auktoriteettia kohtaan, onvaltava vaikutus lapsen käsitykseen jaasenteisiin Jumalaa kohtaan. Merkittä-vä määrä tutkimusaineistoa tukee tätäteoriaa. Freud ilmeisesti kuoli ateisti-na, mutta Lewis uudestisyntyi elämän-sä puolivälissä. Taustoista huolimattamikään tilanne ei siis ole toivoton, eikäJumalalle mahdoton. Hän on sanas-saan luvannut kutsua jokaista.

On mielenkiintoista, miten moni his-torian henkilö on kokenut vastaavaa.Esimerkiksi† Karl Marx syntyi juuta-laiseen perheeseen. Hänen isänsä kui-tenkin osoitti, että perheen oli hylättä-


vä hengellinen perintönsä juutalaisuu-dessa, ja osallistuttava luterilaisiin ju-malanpalveluksiin liiketoimien edunvuoksi. Nuori Karl oli pettynyt, ja hä-nen luottamuksensa uskoonsa ja isään-sä murskattu. Hän lähti pian opiskele-maan Englantiin, jossa hän rakentelifilosofiaansa. Filosofiaa, joka tulisi vie-lä muuttamaan maailmanhistoriaa.Myös Friedrich Nietzschen taustoistalöytyy hengellinen perintö, sillä hänenisänsä ja isoisä olivat molemmat lute-rilaisia pastoreita. Poika oli nelivuoti-as, kun hänen isänsä kuoli sairaudenuuvuttamana. Kahdeksan kuukauttamyöhemmin Nietzschen pikkuvelimenehtyi vajaa 2-vuotiaana. Koviakokemuksia niin pienelle lapselle.Kouluiässä luokkatoverit usein kiu-sasivat Nietzschea† ja haukkuivat tätä“pikku pastoriksi” tai “pikku Jeesuk-seksi” hänen hartaudellisuutensa, fyy-sisen haurautensa ja varhaiskypsänmielensä vuoksi. Nuorena miehenäNietzsche näki itsensä pienenä ja hau-raana Jumalan lapsena, ja vannoi an-tavansa elämänsä Hänen palvelemi-seensa. 14-vuotiaana Nietzsche lähetet-tiin luterilaiseen kouluun, joka oli hy-vin ankara ja oppilaita kohdeltiin mie-livaltaisesti. Pikkuhiljaa erilaiset filo-sofiset suuntaukset saivat Nietzschenkyseenalaistamaan kristinuskon oppe-ja. Erityisesti darwinismi vaikutti hä-neen suuresti. Nietzschen (surullises-ti) kuuluisin sitaatti lienee: “Jumala onkuollut. Jumala pysyy kuolleena. Meolemme hänet surmanneet.”

Myös Raamatussa on lukuisia esimerk-kejä vanhemmuuteen liittyvistä trage-dioista. Maailman ensimmäisestä äi-distä ja ensimmäisestä isästä, tuli en-simmäiset murhaajan ja murhatunvanhemmat. Abraham karkotti poi-kansa Ismaelin, josta tuli sotaisa kan-sa. Iisak ja hänen vaimonsa Rebekkasuosivat ja rakastivat toista lasta enem-män kuin toista, ja tämä näkyi veljes-ten kesken vihanpitona. Myös heidänpoikansa Jaakob syyllistyi samaan javeljesten välinen vihanpito jatkui Joo-sefin elämässä. Profeetta Samuelin po-jat käyttivät asemaansa väärin ottaenlahjuksia ja antaen vääriä tuomioita.Yksi Daavidin pojista oli raiskaaja ja

toinen murhaaja & vallananastaja. Eiole sellaista vanhemmuuden tuskaa,jota Jumala ei tuntisi. Eikä sellaista vir-hettä, jota ei olisi jo joskus tehty. On-neksi voimme aina kääntyä korkeim-man puoleen ja anoa armoa ja viisaut-ta ylhäältä.

Efesolaiskirjeen luku 6 ja jae 4 kuuluunäin: Ja te isät, älkää herättäkö lapsissan-ne vihaa, vaan kasvattakaa ja ojentakaa hei-tä Herran tahdon mukaan.

Kenenkään lapsuus ei ole täydellinen,ja siksi meissä kaikissa on jotain rikki.Myös oma varhainen jumalakuvammeperustuu kokemuksiimme vanhem-mistamme, erityisesti isästä. Jos van-hempamme olivat ankaria† ja etäisiä,saattaa käsityksemme Jumalasta ollasamanlainen. Jos oma isämme tai äi-timme hylkäsi meidät, saatamme us-koa ja pelätä Jumalankin tekevän niin.Jos vanhempamme osoittivat meillerakkautta ja hyväksyntää ainoastaansuoritustemme perusteella, voimmekuvitella Jumalan arvostavan ja rakas-tavan meitä tekojemme mukaan. Joskoimme lapsuudessamme ehdotontarakkautta ja vanhempien tuomaa tur-vaa, saatamme uskoa samaa Jumalas-ta (uskon että neljänteen ja viidenteenpolveen Hän myös siunaa). On vaikeaantaa lapsillemme enemmän, mitämeille on annettu. Miten osaisimmeolla hurskaita äitejä tai isiä, kun ei ku-kaan ole näyttänyt mallia? Erityisenkipeä on rikkinäinen lapsuus uskovas-sa kodissa. Jos vanhempamme eivättunteneet Jeesusta, on helppo ajatella:”He eivät tienneet mitä tekivät.”. Mut-ta uskovista vanhemmista taivummeajattelemaan ”Heidän olisi pitänyt tie-tää!”. Kaikkiin haavoihimme, vastauson aina Hänessä. Minkä synti on rik-konut ja anastanut, tahtoo Jumalaeheyttää ja uudelleen asettaa. Hän onluvannut katkaista sukukirouksemme.Kunhan vain avaamme ne alueet Hä-nen kosketettavikseen.

Jumala kutsuu meidät perheeseensä.Hän tahtoo asua kanssamme, ihan lä-hinnä meitä, sydämissämme. Perheenkesken emme teeskentele. Läheisem-me todella tuntevat meidät, niin hyväs-

sä kuin pahassa. Jumala ei tahdo ollavieras, jonka eteen tulemme suoritus-temme kera, yrittäen vaikuttaa parem-milta kuin todellisuudessa olemme.Jonka läsnäolossa emme voi levätäomana itsenämme.

Että voisimme osoittaa lapsillemmerakkaudessa edes hitusen sitä, millai-nen Jumala on, meidän täytyy levätäHänen läsnäolossaan. Saamme tuodaoman haavoitetun sydämemme Her-ran eteen. Ja kysyä avoimesti, onkomeillä oikea kuva Hänen todellisestaluonnostaan? Mitkä ovat Hänen aja-tuksensa ja tunteensa meitä kohtaan?Saamme pyytää Häntä pyyhkimäänpois väärät käsitykset ja anoa Hänenrakkautensa tuomaa eheytystä ja pa-rannusta elämäämme. Joskus saatam-me rakastaa Jeesusta, mutta pelätäIsää. Rakas ystävä muista, että kaikkimitä Jeesus teki ja sanoi, tuli suoraanIsän sydämeltä. Eikö olisi mahtavaa josjonain päivänä lapsemme voisivat sa-noa: Se miten vanhempamme rakasti-vat meitä, sai meidät vakuuttuneeksisiitä, että Jumala on olemassa, Hän ra-kastaa minua ja Hän on hyvä?

Terhi Pernaa


Vapaakirkon kesäjuhlilla saa kanta-esityksensä Jaakko Pihlajamäennäytelmä Tangolaulaja. Sen esittääKristillinen Teatteriyhdistys ja ohjaaTimo Kankainen. Tangolaulaja onmusiikki- ja ihmissuhdenäytelmä.

- Alkupuolella lauletaan joitakin iki-vihreitä tangoja ja myöhemmin ikivih-reitä hengellisiä lauluja, Jaakko Pihla-jamäki kertoo.

Julkisuuden syöksykierrePäähenkilö on maineeseen nouseva is-kelmälaulaja Harri Hanka. Menestyk-sen mukana tulevat myös julkisuudenvarjopuolet. Rankkaan kierteeseen jou-tuva Harri on jo menettämässä per-heensä, kun hän kohtaa Jeesuksen.

Pian alkaa kuitenkin uusi kierre. Us-koon tullutta julkkislaulajaa riepote-taan hengellisissä piireissä sinne tän-ne. Hän laulaa, todistaa ja saarnaa. Yl-peys ja ankara usko aiheuttavat romah-duksen. Loppu on kuitenkin onnelli-nen.

Fiktiiviseen tarinaan on yhdisteltykirjoittajan mukaan usean ihmisen elä-mänkokemuksia.

Monitasoinen näytelmä- Näytelmä ei ole erityisesti evankeli-oiva vaan se koettaa saada uskovat

ajattelemaan, ja siinä on eri tasoja, ker-too Pihlajamäki.

Keskeisiä rooleja esittävät Risto-Pek-ka Alhainen, Elina Toivonen ja KimmoRantanen. Risto-Pekka Alhainen toimiipappina Ilmajoella. Hänellä on ooppe-ralaulajan koulutus. Hän on esiintynytuseita vuosia mm. Keski-Euroopassa.Takana on parikymmentä oopperaroo-lia.

Musiikkinäytelmä pohtiiihmissuhteita ja julkisuutta- luvassa myös ikivihreitä lauluja

Pappi ja oopperalaulaja Risto-Pekka Alhainen on Tangolaulajan pääroolis-sa. Kuva Jukka Sahlberg

Matka ja prosessiOhjaaja Timo Kankainen on teatte-

rin ammattilainen. Hän tiivistää esi-tyksen ”maailman ja omantunnon ris-tiriidan matkaksi”, johon katsoja liit-tää oman osuutensa.

- Jaakon käsikirjoitus on äärettömäntosi. Koetamme teatterin keinoin saa-da tämän prosessin kerrotuksi kaikilleymmärrettävällä tavalla.

Kesäjuhlilla näytelmästä on kolmeesitystä. Se esitetään myös SeinäjoenTangomarkkinoiden aikana, ja varsi-nainen näytäntökausi on syksyllä.

Jukka Sahlberg


Opetusta ja sanaa Johanneksen evankeliumista läpi juhlienSeinäjoella järjestettävillä SuomenVapaakirkon kesäjuhlilla kuullaan sa-naa Johanneksen evankeliumista use-amman puhujan kautta. Nuorten tilai-suudet ovat saaneet upeat puitteetHelluntaikirkon tarjotessa tilansakäyttöön.Järjestelytoimikunnan puheenjohtajaSami Westerholm kertoo kesäjuhlavii-konlopun raamattuopetuksen rungonsaaneen uudistuksen.

-Kaikki saarnat ja puheet eivät pohjau-du puhujien omiin valintoihin, vaan nytluetaan Johanneksen evankeliumin en-simmäistä lukua kaikkien puheiden poh-jana.

Idea raamattuopetuksen kohdentami-sen Johanneksen evankeliumiin syntyiNana Kivimäen kertomana junamatkal-la.

-Ensinnäkin, onhan tämä tavallaan ai-nutlaatuinen mahdollisuus viikonlopun-aikana opettaa useamman puhujan kaut-ta evankeliumista tiettyä lukua. Olimmematkalla Hämeenlinnasta Seinäjoelle lä-hetysjohtaja Richard Brewisin sekä nuo-risotyönjohtaja Tommi Koivunen kans-sa ja pohdimme kahvikupin ääressä, ettäolisiko mahdollista kokeilla Johanneksenevankeliumista yhtenäistä kokonaisuut-ta teemana.

Nana Kivimäen mielestä ideaan vai-kutti positiivisesti lähetyksen juhlavuo-si.

-Lähetyksen juhlavuoden julisteessa-han on lause ”valmista Herralle tie”, jokaliittyy Johannes Kastajaan Johanneksenevankeliumin ensimmäisessä luvussa.

Nana Kivimäki korostaa, että Johan-neksen evankeliumista löytyy useita lä-hetystyöhön liittyviä kohtia.

Kesäjuhlien avajaispäivänä perjantai-na on päivällä klo 13.00-16.00 raamattu-seminaari, jossa pastori Tommi Karjalai-nen avaa kuulijoille Johanneksen evan-keliumin ensimmäistä lukua.

Hän suorittaa tällä hetkellä muunmuassa väitöskirja työtään yliopistossaSkotlannissa. Opetus aiheesta jatkuuavajaisissa klo 18.00 ja puhujana on pas-tori Marko Huhtala, joka toimii HengenUudistus Kirkossamme ry:n toiminnan-johtajana.

Kesäjuhlilla järjestelythienosäätöä vailleTulevien kesäjuhlien järjestelytoimikun-ta kokoontui Seinäjoella ilmeisesti vii-meiseen viralliseen kokoukseensa ennenkesäjuhlia. Toimikunnan jäsen ja juhla-isäntä, pastori Hannu Räty, totesi järjes-telyjen olevan aikataulussa ja nyt touko-kuun lopulla toimikunta suorittaa vieläviime tarkistukset, että kaikki on niinkuin on sovittu.

-Ohjelma on tehty, paikat varattu, elisuuret kokonaisuudet ovat selvät.

Hannu Räty sanoo viime vuoden juh-lien olleen hyvä pohja järjestelyissä tule-vaa juhlaa ajatellen.

-Kyllä tämä on näkynyt koko seura-kunnassa työryhmien vetäjien rauhalli-suutena. On luottavainen olo, että kaik-ki sujuu. Sami Westerholm on tyytyväi-nen tapahtuman tilaratkaisuihin. Viimevuoteen verrattuna lisätilat ovat anta-neen mahdollisuuksia ohjelman moni-puoliseen laatimiseen.

-Nuorten tilaisuudet ovat SeinäjoenHelluntaikirkolla ja lisäksi yleisölle suun-nattuja seminaareja on enemmän muunmuassa Kampustalon Seinäjoki-salissa.

Hän tuo esille vielä Areenan pääsisään-käyntiä vastapäätä, tien toisella puolellaolevan oman ruokailuteltan.

-Nyt meillä on hyvä ja tilava grillitelt-ta, jossa voidaan palvella juhlaväkeä en-tistä paremmin.

Huomiota seikkoihin,joita ei ennen ajateltuNykyisellään puhuttaa niin järjestäjiäkuin juhlilla kävijöitä yleisen turvallisuu-den toteuttaminen tapahtumassa. Viimeaikoina olemme saaneet lukea ja nähdämoninaisia mielenilmaisuja kohdistettu-na toimintoihin, jotka liittyvät kristitty-jen tai muiden uskontojen tilaisuuksiin.Seinäjoen Vapaaseurakunnan paimenHannu Räty myöntää käydyn keskuste-luja viranomaisten kanssa.

-Kyllä turvallisuustekijät on huomioi-tu tarkasti. Meilläkin on aika paksu nip-pu paperia, jossa ohjeet ja vaatimukseton huomioitu.

Räty kiittää Seinäjoen kaupunkia javiranomaisia asiantuntevasta yhteistyös-tä ja ohjeistuksesta juhlien järjestelyihin.

-Ilmiselvää on, että viranomaiset ovatkiinnittäneet enemmän huomiota tilai-suuksiin, joissa on tuhansia ihmisiä. Ru-koilemme Jumalan varjelusta tapahtu-miin.


Seinäjoella kokoontui vajaa ”miehinen” kesäjuhlien järjestelytoimikunta.Flunssa oli pakottanut osan matkalaisista lepäilemään. Asiat saatiinkuitenkin järjestettyä ja kiitollisin mielin suunnataan tulevaa kohti. Hyväkahvi, parempi mieli-lausetta aamukahvin jälkeen kannattivat Jan Nummen-salo (vas), Sanna-Kaisa Niemelä, Nana Kivimäki, Hannu Räty ja SamiWesterholm.


Areena

Perjantai 3.7.

18.30 – 20.00“Todellinen valo”Puhe: Marko HuhtalaJuonto: Hannu RätyMusiikki: Jukka Leppilampi,Mika Nisula, Mission

21.00 – 22.30“Taivaallista menoa sanoin jasävelin”Musiikki: Jukka Leppilampi,Jukka Tolonen, Mika NisulaJuonto: Päivi Saloranta

Lauantai 4.7.

10.00 – 11.30IsraeljuhlaPuhe: Pekka Sartola, Michael YaronJuonto: Helena ja Simo LintinenMusiikki: Arkki House Band

13.00 – 14.00“Täynnä armoa ja totuutta”Puhe: Hannu VuorinenJuonto: Helena ja Simo LintinenMusiikki: Arkki House Band

15.00 – 16.30“Valmistakaa Herralle tie!”Koko perheen lähetysjuhlaPuhe: Richard Brewis& Amos BhutiaJuonto: Helena ja Simo LintinenMusiikki: Arkki House Band

18.00 – 19.30“Katsokaa: Jumalan Karitsa”Puhe: Marko Huhtala& Amos BhutiaJuonto: Helena ja Simo LintinenMusiikki: Arkki House Band

21.00 – 22.30YlistyskonserttiMusiikki: Rodrigo & Saara CamposJuonto: Tiina Oksanen


Sunnuntai 5.7.

10.00 – 12.00“Olemme löytäneet Messiaan”Ehtoollinen ja uusien työntekijöidensiunaaminenPuhe: Ossi KönönenJuonto: Frans Rautalahti& Emmi HämäläinenMusiikki: Arkki House Band

13.00 – 14.30“Seuraa minua”Aktiotiimien lähettäminenPuhe: Petra HämäläinenJuonto: Frans Rautalahti& Emmi HämäläinenMusiikki: Kallion Wapis

15.30 – 17.00“Kaikki saa Herralle laulaa”MusiikkijuhlaPuhe: Marko HuhtalaJuonto: Aila TimonenMusiikki: Sinfonietta &Sing to the Lord –kuoro

Rinnakkaistilaisuudet

Perjantai 3.7.

klo 13.00-16.00RaamattuseminaariAihe: Johanneksen evankeliuminluku 1, osat: “Alussa oli Sana” ja“Kaikki syntyi Sanan voimalla”Puhe: Tommi KarjalainenMusiikki ja juonto:Sanna-Kaisa NiemeläPaikka: Seinäjokisali

Lauantai 4.7.

Seinäjoki-sali, Kampustalo,Kalevankatu 35:klo 10.00“Oikeus tulla Jumalan lapseksi”Puhe: Suvi KankkunenMusiikki ja juonto:Sanna-Kaisa NiemeläPaikka: Seinäjoki-saliklo 11.30Yhteiskunnallinen vaikuttaminen-paneeliPaneelissa:Ministeri Paula RisikkoSijoitusjohtaja Hanna MasalaViestintä- ja talousjohtajaTaneli HassinenPappi ja tutkijatohtori Kalle VaismaaPuheenjohtajana: Jorma Mäntynen,liikenne- ja kuljetustekniikanprofessoriPaikka: Seinäjoki-sali

klo 15.00Onko luomakunta vanhavai väsynyt?Puhe: Pekka ReinikainenJuonto: Jan NummensaloMusiikki: Ruut NygårdPaikka: Seinäjoki-sali

Vapaakirkko, Kauppakatu 13:klo 10.00Erään avioliiton vuodenajat-näytelmäOhjaaja: Veikko VaskoPaikka: Vapaakirkko

klo 11.30IslamJärj: LähetystoimikuntaPaikka: VapaakirkkoTervetuloa kyselemään islamista!Vastaamassa pitkään muslimienparissa asuneet ja työskennelleetkokeneet asiantuntijat. Voit lähettääkysymyksesi myös etukäteenosoitteeseenkysy.islamista(at)gmail.com.

klo 14.00Muuttava voimaPuhe: Väinö LindbergJuonto: Jani LindroosAlkusanat: Armas LindbergTodistuspuheenvuoro: Roni LindbergInfoa romaneista: Tuula LindbergMusiikki: Oili ja Allan Palmroth,Herran veljet jaTaivaasta TuuleePaikka: VapaakirkkoHelluntaikirkko, Vellamosali,Vellamonrinne 1:klo 12.30 V.A.L.O. Ihmiskauppaa vastaan.Puhe ja juonto: V.A.L.OPaikka: Vellamosali

Seinäjoen nuorisokeskus,Puskantie 3:Kristillisen teatteriyhdistyksennäytelmä “Tangolaulaja’’Esitykset:Torstai 2.7.2015 klo 19.00 (ensi-ilta)Perjantai 3.7.2015 klo 16.00Lauantai 4.7.2015 klo 15.00Liput: 20 €.Eläkeläiset, työttömät, opiskelijat javarusmiehet 15 €. Liput ovelta.


Syyskuun alkupäivinä kiiri sano-ma: ”Hildur Pettersson on päässytkotiin Jumalan luokse”. Eihän sano-ma tullut odottamatta meille, jotkatiesimme hänen jo useita vuosia sai-rastelleen. Mutta sittenkin jätti hä-nen poismenonsa syvän kaipauk-sen Jumalan lasten keskuuteen.

Postinhoitaja Hildur Petterssonoli syntynyt Hämeenlinnassa v.1863.Hänen isänsä oli Getan pappi-na Ahvenanmaalla, jossa sisar Pet-terssonkin nuoruutensa ajaneli.Kun perhe myöhemmin muuttiTurkuun, antautui Hildur-siskokoulunkäyntinsä päätyttyä posti-alalle.

Yli neljännesvuosisataa sitten ta-pahtui hänessä - Seinäjoen postitoi-miston hoitajassa- ratkaisevakäänne.Hän tuli pelastetuksi ja pää-si ihanaan uskoon. Siitä lähtien hänalkoi paikkakunnallaan puhua Ju-malasta kaikille tuttavilleen. Se herät-ti ihmettelyä,mutta hän ei välittänytsiitä. Yksityisasuntoonsa postitalossahän kokosi nuoria ja vanhoja, todista-en heille ilosta säihkyvin silmin siitäVapahtajasta, jonka hän nyt oli löytä-nyt. Samoin hän aloitti sunnuntaikou-lutyön lasten parissa kokien ihmeellis-tä Jeesuksen läsnäoloa ja siunausta täs-sä työssä. Herran todistajia hän myösusein kutsui Seinäjoelle ja valmisti heil-le kokoustilaisuuksia sekä asemalleettä sen ympäristökyliin.

Kun Seinäjoella ei ollut silloin help-poa saada kokoushuonetta ja hänenyksityisasuntonsakaan ei aina ollutsovelias suuremmille kokouksille, al-koi hän pienen ystäväpiirin kanssa ru-koilla, että Jumala antaisi rukoushuo-neen paikkakunnalle.

Ja ihme tapahtui. Eräs maanomista-ja lahjoitti maan, toiset antoivat hiemanrahaa ja niin alettiin Seinäjoelle raken-taa vapaakirkollista rukoushuonetta,joka siellä on vielä tänäkin päivänä to-distuksena rukouksia kuulevasta Ju-malasta. Se vihittiin tarkoitukseensahuhtik. 19 p:nä 1908. Tilaisuudessa oliläsnä 15 eri paikkakunnalta hajalla asu-vaa Jumalan kansaa. Matkamies! Kunkuljet Seinäjoella tämän rukoushuo-neen ohi, niin muista, että se huone onpysyvänä muistomerkkinä siitä, ettäsillä paikkakunnalla on asunut ruko-uksen ihminen, joka uskalti anoa Her-ralta suuria ja sai kokea rukouksenvoimaa.

Toisen pysyvän muistomerkinHildur Pettersson jätti myöskin lake-uksien kansalle, ja se on Etelä-Pohjan-maan Piirilähetys. Hän oli sen ensim-

mäisenä puheenjohtajana monetvuodet rukoillen ja taistellen, ettäJumala sen kautta siunaisi herätyk-sillä E.-P:maan kansaa. Allekirjoit-tanutkin sai olla niihin aikoihin täs-sä työssä mukana – ja myöskin mo-nissa ihanissa herätyksissä. Senpävuoksi ovatkin nämä muistot pyhiämuistoja, jotka niin läheisesti tuo-vat mieleen tuon lepoon päässeensisaremme kuvan noilta ajoilta.

Mutta vuosia vieri. Tuli uudetajat. Sisar joutui heikentyneen ter-veytensä vuoksi jättämään virkan-sa postinhoitajana ja muuttamaanpostitoimistosta pois. Näihin aikoi-hin hänelle tuli muitakin vastoin-käymisiä ja koettelemuksia, joidenkautta Jumala riisui hänet kaikistaentisistä saavutuksista puettaak-seen sisaremme taivaalliseen hää-pukuun s.o. Kristuksen vanhurs-kauteen, jossa olemme valmiit as-

tumaan parempaan maahan.Tavattuani hänet viimesyksynä Vaa-

san sairashuoneella, oli hän kuin tai-vaan aittoihin valmiiksi tuleentunutvilja. Hän odotti vain taivaan lähettiensaapumista - ja - nyt ne ovat tulleet.

Olet nyt sisareni päässyt sinne, min-ne henkesi halasi! Kaikki taistelusi ovatnyt loppuneet. Kirkastettu henkesi saanyt katsella Karitsan kauneutta. Hänenmuotonsa katselemiseen meidänkinhenkemme halajaa. Siellä kohtaammetoisemme jälleen. Kiitos kaikesta, mitäolit meille nuorille! Olit kuin äiti meil-le kaikille! Siunattu olkoon muistosi!

Eeli Jokinen

Lepoon päässeen sisaremmeHildur Pettersonin muistolle

Seurakuntamme perustajan Hildur Pettersonin muistokirjoitus, joka julkaistiinNuorten todistus-lehdessä 1930.Jutun kirjoitti Eeli Jokinen.


Sunnuntai huhtikuussa…lähdin työ-paikalleni tavanomaisesta poiketenaikaisemmin ja kävellen, nauttiakse-ni keväisen aamun kauneudesta.Linnut visersivät kevätlaulujaan ke-sää enteillen. Mikä ihana nautinto,pitkä uuvuttava talvi vihdoin taka-na. Askeltaminen ei tuntunut yhtäänarkiselta työpaikalle menemiseltä,tuntu oli yhtä juhlaa…

Astuessani työpaikkani 00-kerroksentasanteelle huomasin, siellä oli jo tuo-tuna pino päivän uutislehti Ilkkaa jaet-tavaksi osastoille. Postipoika oli päi-vätyönsä ehkä jo tehnyt. Kuljetuskes-kuksen työntekijät aloittavat työnsämahdollisesti siitä, että ottavat pinonjakoon, sunnuntainakin…Tullessani 0-kerrokseen ohitin siivoustyöntekijöi-den toimiston, ovessa kyltti ”muistalukita ovi lähtiessäsi”. Hyvä muistu-tus aikuisellekin, ei vain ala-asteikäi-selle lapselle.

Pukukopillani ei ollut muita, vaih-doin työvaatteet rauhassa. Pyykkipus-si oli suihkutiloissa ylipursuava, odot-taa maanantaita ja pussin vaihtoa.

Astelin raput 1-kerrokseen omalleosastolle. Siellä yöhoitajat olivat enem-män ja vähemmän väsyneitä, enem-män ja vähemmän iloisia, jokainen tun-tui kuitenkin ilahtuvan, kun aamun en-simmäinen ”työnjatkaja” saapuu pai-kalle. Kaikille ”yököille” koittaa koh-ta ansaittu nukkumaan pääseminen.

Raportoinnin jälkeen tartuimmekaikki päivän töihin. Olimme kahdenhengen tiiminä omien potilaiden hoi-tajina. Ruoka kärry käytävällä.Keittiönhenkilökunta oli siis jo paljon ennenmeitä tehnyt töitä, aadakseen puurotja vellit kypsiksi ja erilaiset ruokavali-ot kohdilleen. Sairaalahuoltajat toimi-vat omissa tehtävissään. Aloin siinäpohtia työpaikkani arkea. Laboratori-ossa näytteenottajat ja tutkijat, erilai-set sihteerit, röntgenissä röntgenhoita-jat, lähetit, potilaskuljettajat, konekir-joittajat, eri sairauksien erikoislääkärit,ylihoitajat, sairaanhoitopiirin johto,opiskelijat, apteekin henkilökunta, mo-nistamon työntekijät, ambulanssin kul-

jettajat, konehuolto, sähköhuoltojne.kuinka monta ammattikuntaa kuu-lukaan sairaalan päivittäisen toimin-nan mahdollistamiseen. Yhden sai-raan, joskus sinun, joskus minun sai-rastelun ja sairaalassa olon tai vain lää-kärissä käynnin hyväksi toimii yllättä-vän paljon erilaisia työntekijöitä, eri-laisten töiden taitajia, jotta kaikki su-juisi vaikka vain sen yhden sairastu-neen ihmisen hyväksi.

Lippukunta partiotyö tarvitsee myösmonia erilaisia työntekijöitä. Ei riitäyksi sudenpentujohtaja, tai vaeltajajoh-taja, tai vain lippukunnanjohtaja. Toi-miakseen parhaalla mahdollisella ta-valla lippukunnassa tarvitaan paljonerilaisia ja erilaisiin tehtäviin sitoutu-neita ihmisiä ihan niin kuin tuolla työ-paikallanikin, yksi ei voi tehdä kaik-kea. Täytyy olla erilaisten töiden taita-jia joiden yhteistyöllä pienen tai vähänisomman tai ihan aikuisenkin partio-työ lippukunnassa voi johtaa löytämi-seen ja oppimiseen Jumalan Sanan va-lossa.

Varhaisena sunnuntai-aamunaSinulle on nyt ovi auki mahdolliseen

partiotyöhön seurakunnassamme.Viime syksynä oli tarkoitus lopettaa

Sarka-Versot lippukunta seurakunnas-samme.

Muutama vuosi on mennyt, ettei toi-mintaa ole ollut. Seurakuntamme pas-tori ottaessaan silloin kantaa asiaan,antoi ohjeen ”ei vielä”. Näissä sanois-sa oli jotain käänteen tekevää. Erilais-ten johdatusten myötä olemme nytpäättäneet järjestää sinulle mahdolli-suuden tutustua partiotyöhön.

TERVETULOA PARTIOON -ILTAANMa 10.8.2015 klo 17.30 kirkollaVierailijana SVN:stä Partiotyönsihteeri Ari Kastepohja

Kaikki kiinnostuneet tulkaa kirkon ala-saliin puhaltamaan ”YHTEEN HII-LEEN”! Siitä se sitten mahdollisestisyttyy PARTIOTOIMINTA seurakun-nassamme.

KERRAN PARTIOLAINEN, AINAPARTIOLAINEN. Liisa Korpaeus

Kettu-vartio keväältä 2001. Vasemmalta: Antti Salmi, Urho Korpaeus,Mikko-Pekka Niemistö, Tuomo Ketomäki, Henri Salmi, Topi Takamäki,Juha-Pekka Niemelä ja Lauri Kortesoja


Hei kaikki, Kiitos rukouksistanne jamuistamisesta tämän viimeisen kuu-kauden aikana. Olette varmasti kuul-leet ja lukeneet katastrofista, jonkaNepal on kohdannut viime aikoina.Tässä on meidän kertomus siitä,minkälainen tämä viimeinen kuu-kausi on ollut perheellemme.

25.4. oli lauantai. Lauantai on Nepa-lissa pyhäpäivä, jolloin kristityt ko-koontuvat seurakuntiin jumalanpalve-luksiin. Lhomi seurakunnan Jumalan-palvelus, johon me osallistumme, al-kaa klo 10,30 ja kestää yleensä noinkello 14 asti. Jostain syystä tuona lau-antaina ylistys kesti normaalia pidem-pään. Lapsemme eivät ymmärrä Ne-palin tai Lhomin kieltä, ja väsyvätusein sisällä kirkossa istumiseen. Niin-pä Annamaria, Maya ja Matilda olivatkirjon pihalla leikkimässä muidenpienten lasten ja heidän äitien kanssa.Elsa oli jäänyt sisälle kirkkorakennuk-seen istumaan Derekin syliin. Derek jaElsa olivat kirkon sisällä, kun yhtäk-kiä rakennus alkoi heilua voimakkaas-ti, ihmiset putosivat tuoleiltaan ja al-koivat huutamaan. Kirkko on yksiker-roksinen peltikattoinen rakennus, jotenainoa vaara oli, että tiiliseinät kaatui-sivat päälle. Yli sata ihmistä alkoi huu-taen tunkemaan pienistä ovista ulos

paniikissa. Derek piteli Elsaa sylissäänja odotti, että tungos ovella menisi ohiennen kuin hän viimein tuli rakennuk-sesta ulos, viimeisenä. Annamaria,Maya ja Matilda istuivat muiden nais-ten ja pienten lasten kanssa hiekassakirkon ulkopuolella. Lapset leikkivättiiileillä ja murkasivat niillä kiviä jaruohoa. Aurinkoisinä päivinä naisetistuvat vanhan tyhjän rakennuksenvarjossa, ja jättävät vauvat ja taaperotkoreihin nukkumaan rakennuksen sei-nien viereen. Tänään oli pilvinen päi-vä, joten he istuivat kauempana van-hasta talosta. Yhtäkkiä maa, jolla heistuivat alkoi heilumaan niin rajusti,että se heitti Annamarian ja hänen sy-lissään istuvan Matildan ilmaan. En-nen kuin muut ehtivät reagoida, hänoli tajunnut, että kyseessä oli maanjä-ristys. Maya juoksi äkkiä kirkon oviakohti, mutta Annamaria ehti juostahänen perään ja nappaamaan hänetkainaloonsa juuri ennen kuin ovetavautuivat ja ihmiset ryntäsivät ulos.Hän juoksi tytöt kainalossaan kirkonpihan keskelle aukealle alueelle. Maajatkoi rajua heilumistaan. Vanha raken-nus - se sama, jonka alla naiset ja lap-set usein istuivat - sortui osittain. Tii-let putoilivat siihen, mihin vauvojausein nukutetaan koreihinsa. Tuntui

iäisyydeltä, ennen kuin Derek ja Elsaviimein kävelivät ulos kirkkoraken-nuksesta. Maa jatkoi järähtelyä pitkään.Myöhemmin kuulimme, että ensim-mäinen 7.9 richterin maanjäristys olikestänyt noin minuutin. Mutta puolen-tunnin ajan maa järähteli lakkaamatta,kun suuria jälkijäristyksiä tuli yksi toi-sensa perään. Jonkin ajan kuluttua pää-timme palata kotiin. Monet lähellä asu-vat olivat käyneet tarkastamassa asun-tojensa kunnon. Emme kuitenkaanpäässeet 500m pidemmälle, koska jäl-kijäristyksiä tuli yhtenään ja kävely-matkamme kotiin oli suhteellisen pit-kä, ja matkan varrella rakennuksia,pylväitä ym, joiden kunnosta emmevoineet olla varmoja. Odotimme pit-kään isolla pellolla, jossa monet alueenasukkaat istuivat peloissaan odottaen.Lopulta päätimme palata Lhomi kir-kolle yhdessä ystäviemme kanssa. Seu-rakunnan pastori oli äkkiä ottanut oh-jaat käsiinsä, kerännyt kolehdin ja lä-hettänyt ihmisiä ostamaan ruokaa. Erässeurakuntalaisista on vuoristokiipeili-jä joka omistaa vaellusfirman, ja hänenomistamia telttoja tuotiin kiireesti seu-rakunnan pihalle kaikkien käytettäväk-si. Meidän perheelle annettiin oma telt-ta käyttöön. Puhelimet eivät enää toi-mineet. Meillä ei ollut muuta muka-

Suuri maanjäristys


namme kuin vaatteet, joissa olimmeaamulla tulleet kirkkoon. Vietimmeunettoman yön teltassa (lapset onnek-si nukkuivat) kun maa järähteli jatku-vasti ja ihmiset panikoivat ja huusivat.Seuraavana päivänä lähdimme kotiim-me tarkastamaan tilannetta ja syöttä-mään pupuparkaamme. Kotimme olihyvässä kunnossa, ja hetkeksi meina-simme jo istahtaa välipalalle. Annama-rialle tuli kuitenkin kiire lisätä hätäva-rareppuumme vaatteita ja muuta(meillä oli valmiina ”go bag” eli rink-ka, johon oli pakattu kaikkea tarpeel-lista maanjäristyksen ja äkkilähdön va-ralle). Kun viimeistä tavaraa oltiin li-säämässä rinkkaan toinen suuri, 6,8richterin voimakkuuden, maanjäristysiski. Keräännyimme äkkiä ennaltaso-vittuun kohtaan, jossa on kantava ra-kenne ja odotimme järistyksen loppu-mista ennen kuin lähdimme ulos (toi-sesta kerroksesta ei ole turvallista läh-teä kesken järistyksen, eikä meillä olepihaa tai aukeaa paikkaa kotimme lä-hellä). Tapasimme vuokraisäntämmeja naapurimme erään koulun pihalla japystytimme heille suuren muovin,joka meillä oli valmiina hätävarastois-samme, suojaksi sateelta ja auringol-ta.

12.Toukokuuta toinen, melkein yhtäsuuri (7,4) maanjäristys yllätti kaikkitäysin. Juuri samana aamuna Annama-ria oli lohdutellut lapsia, että vaikkajälkijäristyksiä vielä tuli, suuria ei enäätulisi. Onneksi olimme jälleen kerranyhdessä järistyksen tullessa. Kotimmeheilui ja tärisi pitkään, mutta minkään-laisia vaurioita ei tullut tälläkään ker-taa. Vietimme joitain tunteja ulkonakoulun pihalla, minne koko naapurus-to oli jälleen kokoontunut. Koulun pi-halle muodostui pian noin sadan ihmi-sen telttakylä, kun peloissaan olevatihmiset kerääntyivät ulos nukkumaan.Itse päätimme kuitenkin palata kotiin,ja olemme yöpyneet täällä siitä asti.Monet tuttavamme, naapurimme jamuut ihmiset ympärillämme yöpyvätedelleen ulkona. Käytännössä Kath-mandussa tuho oli todella vähäistä ja

Rukous eläkkeelle jäädessä

Jumalani, olen tehnyt töitä yli 40 vuotta,

päivästä päivään sidottuna tehtävään,

jonka en ole tuntenut vastaavan

sydämeni tahtoa.

Nyt haluan, rakas Herra Jeesus,

Sinun pyhän tahtosi mukaan tehdä sellaista,

mikä voisi mielekkäällä tavalla täyttää elämäni.

Minun on kiitettävä Sinua, Herra,

etten tunne olevani lainkaan vanha tai

loppuunkäytetty.

Olen vielä kyllin voimissani

auttaakseni iäkkäämpiä ja heikompia!

Auta minua, Jeesus Kristus,

Sinun nimessäsi ja tahtosi mukaan

löytämään tehtäviä,

jotka auttavat minua itseänikin.

Näytä minulle tie, anna minulle voimaa,

että voisin olla toisille hyödyksi ja avuksi –

Sinun nimessäsi, aamen!

Charles WaldemarMaailman kauneimmat rukoukset

suurin osa rakennuksista pysyi pystys-sä. Mutta suuret maanjäristykset ja sa-dat jälkijäristykset, jotka niitä on seu-rannut ovat jättäneet trauman ja pelonihmisiin.

Päätimme maanjäristyksen jälkeen,että meidän ei ollut fiksua lähteä Ne-palista pois, vaikka siihen olisi ollutmahdollisuus. Tuntui fiksummalta jää-dä tänne, kuin paeta pahimman kes-kellä, ja jättää etenkin lapsille sellainenvaikutelma, että täällä ei ole turvallis-ta (koska kotimme on kuitenkin täälläja paluu olisi silloin ollut vaikeaa). Pai-kalliset ihmiset ihmettelivät, mutta oli-vat samalla iloisia siitä, että emme läh-

teneet pois kaikkein vaikeimpana het-kenä. Olimme kuitenkin jo ennenmaanjäristystä varanneet lennot Suo-meen kesäksi. Suurin syy matkalle, onettä olemme todella kipeästi levon tar-peessa, nyt tietenkin vielä enemmänkuin aiemmin. Toinen syy on, että kan-natuksemme on liian matala, ja meidänon yritettävä saada lisää kannatusta,että voimme jatkaa täällä Nepalissaolemista. Saavumme Suomeen 21.6 jalähdemme 20.8. Heinäkuun olemmepaljon kaivatulla lomalla.

Rakkaudella Kathmandusta,Annamaria, Derek, Maya, Elsa ja

Matilda Mitchell

Maailman kauneimmat rukoukset

Nuoren työttömän rukous

Rakas Jumala, sanotaan että Sinä pystyt kaikkeen,

että voit auttaa, jos joku pyytää Sinulta jotain!

Koulunkäyntini on päättynyt eikä minulla ole

oppipaikkaa.

Olen nuori ja vahva, mitä minä nyt teen, kun ei ole töitä.

Haluaisin ehdottomasti ammatin.

Maleksiminen, joutenolo tekee minut hulluksi!

Auta minua, rakas Jumala, löytämään paikka, jokin

minulle sopiva paikka, jossa voisin panna kaikki voimani

käyttöön, Sinun kunniaksesi, Herra!

Minä pidän työnteosta, anna siis minulle työtä.

Jumala, Sinähän olet kuin isä lapselle.

Minäkin olen lapsesi, et voi jättää minua yksin!

Pyytämällä pyydän,anna minulle työtä, hyvä

työpaikka,

sellainen jossa kykyni pääsevät kehittymään.

Kiitos, rakas Jumala, että autat minua löytämään

sellaisen paikan. Sinä autat minua, Sinun Henkesi

on kaikkivoiva. Kiitos, tuhannesti kiitos!

Charles Waldemar

Maailman kauneimmat rukoukset


Tuom. 3: 12 – 2312. Israelilaiset rikkoivat jälleen Herraa

vastaan, ja sen tähden Herra antoi Eglo-nin Moabin kuninkaan, nousta Israeliamahtavammaksi.

13. Eglon liittoutui ammonilaisten jaamalekilaisten kanssa, voitti Israelin ja ottihaltuunsa Palmukaupungin.

14. Israelilaiset olivat Moabin kunin-kaan Eglonin vallan alla kahdeksantoistavuotta.

15. Israelilaiset huusivat Herraa avuk-seen, ja Herra lähetti heille vapauttajaksiBenjaminin heimoon kuuluvan Ehudin,Geran pojan, joka oli vasenkätinen. Kunisraelilaiset lähettivät Ehudin viemäänpakkoveroa Eglonillle, Moabin kuninkaal-le,

16. hän takoi itselleen lyhyen, kaksite-räisen miekan ja ripusti sen piiloon viit-tansa alle oikealle sivulleen.

17. Ehud vei veron Moabin kuninkaalleEglonille, joka oli hyvin lihava mies.

18. Vietyään veron perille hän saattoikantajina olleita miehiä

19. Gilgalin kivipatsaille asti, mutta pa-lasi itse Eglonin luo. Hän sanoiEglonille:”Kuningas, minulla on sinullesalaista asiaa.” Silloin kuningas sanoi pal-velijoilleen: ”Poistukaa!” Kaikki poistui-vat paikalta.

20. Kuninkaan jäätyä istumaan vilpoi-seen kattohuoneeseensa Ehud astui lähem-mäksi ja sanoi: ”Minulla on sinulle viestiJumalalta.” Eglon nousi istuimeltaan,

21. ja silloin Ehud tarttui vasemmallakädellään miekkaan, joka riippui hänen oi-kealla sivullaan, ja työnsi sen Eglonin vat-saan.

22. Terä painui sisään koko pituudeltaan.Ja kahvakin upposi rasvaan, niin ettei Ehudsaanut vedetyksi miekkaansa pois. SittenEhud meni kattohuoneen ovelle,

23. veti ovet kiinni, lukitsi ne sisäpuo-lelta ja poistui ikkunan kautta.

Raamattu kertoo näissä jakeissameille tositarinan kahdesta mieshenki-löstä Ehudista ja kuningas Eglonista.Katsotaanpa muutama fakta näistämieshenkilöistä:

Eglon oli siis Moabin kuningas jahyvin lihava mies.

Ehud puolestaan oli Benjamin hei-moon kuuluva Geran poika, ja hän olivasenkätinen mies.

Ehud: valittu veronviejäksi, näkimahdollisuutensa päästä kuninkaanlähelle ja teki itselleen kaksiteräisenmiekan. Tärkeä ominaisuus Ehudillaoli vasenkätisyys. Hän sai siis vietyäsalassa miekan kuninkaan palatsiin.Itsekseni ajattelin, miksi ei Ehudiltatutkittu myös hänen oikeaa puoltaaseista, mutta kävi mielessä, että eiehkä ole ollenkaan sattumaa, että hänkuului nimenomaan Benjamin hei-moon. Nimi Benjamin (hebr.) tarkoit-taa oikean käden poikaa tai onnenpoi-kaa. Ehkä siksi ei oikeaa puolta edestutkittu, koska oli niin vahva oletus,että hänkin on oikeakätinen?

Ehud oli rohkea ja älykäs riskinotta-ja, joka pelasti erityisominaisuudellaankoko Israelin moabilaisten vallasta.Minäkin haluaisin olla tällainen tyyp-pi, mutta valitettavasti olen kuitenkinenemmän Eglonin kaltainen.

EGLONHän oli hyvin lihava kuningas. Ei siispelkästään lihava, vaan hyvin lihava.Koska hän oli kuningas, hänellä täytyiasiat olla erittäin hyvin. Ei puutettaeikä pulaa mistään. Eli kaikenlaisessayltäkylläisyydessä. Todennäköisestimässäili ja herkutteli päivät pitkät.Hän löhöili mukavassa viileässä kat-tohuoneistossaan kuninkaan kruunupäässään. Tuskin hänellä kävi mieles-säkään, että olisi ollut jotenkin uhat-tuna omassa palatsissaan. Varmastihän oli myös melko liikuntakyvytön,koska oli tullut niin lihavaksi.

MINÄMinä olen samankaltainen kuin tämäkuningas ja väitän, että teistä lukijois-ta on muutama muukin. Nyt en tieten-kään puhu ns. fyysisestä ylipainosta.Isä on sanonut, että se on vaan ylivoi-maa!

Nyt puhun vakavammasta asiasta.Puhun vääränlaisesta henkisestä yli-painosta, jota meille uskoville on ker-tynyt jo aivan liikaa. Ainakin minulle!

Minä ja ehkä muutama muukin, ele-tään niissä omissa mukavissa katto-huoneistoissa oman elämämme super-sankareina. Mässäillen ja lihottaen it-seämme kaikenlaisilla turhanpäiväi-syyksillä sen sijaan, että lihottaisimmesieluamme Jumalan sanalla. Tähänmeidän aikaan ja valitettavasti myösuseimpiin meistä pätee tämä sama ajanhenki kuin oli tuomareiden aikana:”Jokainen teki sitä mikä on oikeinomissa silmissään”. Tämä on aika pe-lottava asia. Minä voin ainakin rehel-lisesti sanoa, että olen monessa asias-sa todella sokea!

Minusta on tullut läski enkä jaksaenää niin kuntoilla hengellisten asioi-den tähden. Paljon mukavampi onvain makoilla ja mässäillä sekä omas-sa rauhassani tehdä mitä itse haluanja parhaaksi katson. Kunhan en häirit-se muita eikä muut minua!

”Olet mitä syöt” - pitää paikkansatässä sisäisen ihmisemmekin elämäs-sä. Jos ruokavalio koostuu vain roska-ruoasta, on turha olettaa, että Jumalanläsnäolo ja Jumalan tuntemus sitäkautta lisääntyy meidän elämässäm-me.

Meidän sielumme, ruumiimme jahenkemme tarvitsee Jumalan sanantreeniä. Joka päivä. Ainakin minä tar-vitsen. Jeesuskin luki kirjoituksia!

Jumalan sana laihduttaa tehokkaas-ti tätä meidän ylipainoon taipuvaistasisintämme. Totta kai me elämme maa-ilmassa ja joudumme sen vaikutuksenalle monesti, mutta meillä on mahdol-lisuus pitää ns. vaakakuppi tasapäise-nä molemmissa kipoissa. Minun koh-dallani vaaka on ollut usein kallellaanmaailmaan päin, koska en pidä huoltatuosta toisesta kiposta! Painon on kui-tenkin mahdollista saada pysymäänhallinnassa Jumalan sanan avulla!

Meidän ympärillämme on monen-laista hälinää, näkyvää ja näkymätön-tä (ihmiset, kiire ajatukset, stressi, työ…).

Eglon teki yhden oikean ratkaisunEhudiin nähden. Hän sanoi palvelijoil-leen ”Poistukaa” ja sen jälkeen Ehudpääsi toteuttamaan suunnitelmansa eli

Minä olen läski


työntämään kaksiteräisen miekkansaEglonin ihraan saakka. Lihavan mie-hen tarina päättyi tähän. Meidänkinlihavuudelle voidaan laittaa piste. Sii-hen on ratkaisu. Jumalalla on ratkaisusiihen! Jumala haluaa, että sanommeHäntä estäville asioille ”Poistukaa” jakuuntelemme, mitä salaisuuksia Juma-lalla on meille kerrottavana. Jumalatekee kuitenkin saman kuin Ehud. Ju-malan kaksiteräisen miekan, Jumalansanan on päästävä uppoamaan syväl-le meidän sisäiseen ruumiiseemme,niin että meidän ”mätäpaiseemme”puhkeaa.

Mitä raamatussa sanotaan Jumalankaksiteräisestä miekasta? ”Jumalansana on elävä ja väkevä. Se on teräväm-pi kuin mikään kaksiteräinen miekka,se iskee syvään ja viiltää halki sielunja hengen, nivelet ja luiden ytimet, sepaljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuk-semme. Jumalalta ei voi salata mitään.Kaikki, mikä on luotu, on avointa jaalastonta Hänelle, jolle meidän on teh-tävä tili. (Hebr. 4 :12 -13)

Kun Jumalan sana saa lävistää mei-dät, niin kaikki saasta valuu pois siitä”pistinhaavasta”. Tämä tietysti tekeehieman kipeää meihin, mutta kun”mätäpaise” on puhkaistu, alkaa separantua ja olo helpottuu.

Jumalan sanan miekan täytyy olla japysyä meissä ”kuin piikki lihassa”, jot-ta me emme pääsisi lihomaan. Sanantäytyisi tuntua meissä siis koko ajan janäkyä meistä ulospäin. Se ei saisi ollamikään irrallinen asia, vaan kasvanee-na kiinni meihin uskovaisiin.

Jumalalla on siis keino poistaa mei-dän vääränlainen lihavuutemme. Mei-dän täytyy vain haluta lähteä siihenmukaan. Minä haastankin sinua ja mi-nua jo tänään aloittamaan laihdutus-kuurin. Suostutaan siihen, että Jumalaastuu meidän mukaviin kattohuoneis-toihin ja rikkoo meidän ”kaikki hy-vin”-kuplamme! Jos me haluamme Ju-malan vaikuttavan meidän elämäs-sämme, me emme voi enää olla sokei-ta omille liikakiloillemme! Kilot tule-vat elämään salakavalasti aivan niinkuin synneillä on tapana ja mikä pa-hinta, niihin tottuu! Ei siis päästetä it-seämme tämän lihavammaksi vaanaloitetaan taistelu liikakiloja vastaan!

Jumalan haluaa muuttaa sut ja mutEglonista Ehudiksi! Meillä jokaisellaon joku erityistaito, jota Jumala halu-aa käyttää! Hänellä on myös meille jo-kaiselle joku salaisuus kuiskattavaksikorvaamme!

Minun toiveeni on, että minusta jasinusta tulisi Jumalan läskejä, sanallalihotettuja! Sillä kun ne kuivat kaudettaas tulevat, niin että silloin minulla jasinulla olisi sitä vararavintoa, jolla sel-viytyisimme karuissa oloissa. Niin, ettäemme näänny ja pahimmassa tapauk-sessa kuoleta hengellistä ruumistam-me siellä aavikolla, vaan että jaksaisim-

me kilvoitella ja selviäisimme voittaji-na loppuun asti.

Pidetään siis huolta itsestämme jaluetaan säännöllisesti tätä kallisarvois-ta Jumalan sanaa, raamattua.

Ruut Nygård


On lauantaikeskipäivä. Seinäjoenvapaaseurakunnan pyhäkoululuo-kasta kantautuu iloista naurua ja pu-heensorinaa. Äänten takana eivätkuitenkaan tällä kertaa ole pyhäkou-lulaiset. Kymmenkunta eri-ikäistänaista istuu sohvilla piirimuodostel-massa kutimet näpeissään. Kukaneuloo sukkaa, kuka myssyä, kukapannulappua. Jokainen jakaa vuorol-laan omaa elämäntarinaansa. Lu-kaiseepa joku välillä itse kirjoitta-mansa runonkin muiden kuunnelles-sa keskittyneinä. Keskustellaan ar-jen ja uskonelämän kaikenkirjavis-ta aiheista. Kun kahvihammasta al-kaa kolottaa, kipaistaan yhdessä kel-lariin kirppiskahveille. Tätä kaikkeaja paljon muuta on käsityöpiiri!

NäkyViime syksynä minulla alkoi itää mie-lessä näky toiminnasta, jossa eri-ikäi-set seurakuntalaisemme voisivat luon-nollisella tavalla tutustua paremmintoisiinsa. Valitettavan usein seurakun-tiin muodostuu tietyt ”ikäryhmäkli-kit”, jotka eivät ole kovin paljon teke-misissä keskenään. On toki ensisijaisentärkeää löytää ikäistään seuraa, muttaetenkin siinä vaiheessa, kun joutuumiettimään omaa paikkaansa ja palve-lutehtäväänsä, on kullanarvoista saa-da luotettavia kontakteja myös itseäänvanhemmista ja nuoremmista seura-kuntalaisista. Kuten Paavali opettaakirjeissään, seurakunta on yksi ruumis,jonka pää on itse Kristus. Seurakuntatoimii ihanteellisella tavalla, kun kaik-ki sen jäsenet ovat vuorovaikutukses-sa keskenään ja jokainen armolahjaotetaan käyttöön.

Jaettuani tämän ajatuksen seurakun-nalle eräässä jumalanpalveluksessa al-kuvuodesta minua kiiteltiin ja rohkais-tiin paljon tilaisuuden jälkeen. Se vah-visti entisestään tunnetta siitä, että to-della Jumala itse kutsuu minua mur-tamaan vanhoja muureja ja rakenta-maan uusia siltoja eri ikäryhmien vä-

Käsityöharrastus yhdistää eri ikäryhmätlille. Kypsyttelin ajatusta ja kyselin Ju-malalta, mitä se käytännössä voisi olla.Jo seuraavan viikon aikana Jumalapuhui selkeästi. ”Tiina, vaikka oletkinammatiltasi maalari, aloita tällä kertaaperustuksista. Luo jotain uutta lahjo-jasi ja mielenkiinnonkohteitasi hyö-dyntäen. Minä olen sinun kanssasi.”

Ensimmäisenä mieleeni tuli ajatuskäsityöpiiristä, sillä käsitöiden tekemi-nen on minulle keino rentoutua. Se onmyös hyvin monen muun, etenkin nai-sen – ikään katsomatta – harrastus. Li-säksi se on juurikin sellaista toimintaa,mikä ei vaadi liikaa keskittymistä vaanmahdollistaa samanaikaisen jutuste-lun. Hyvin pian mieleeni alkoi hiipiäepävarmuus siitä, olisiko koko idea sit-tenkin ihan tyhmä ja nolaisinko vainitseni ehdottamalla jotain tällaista.Kuitenkin yli tuon oman heikkoutenikuulin niin vahvana Jumalan kehotuk-sen jakaa tämä ajatus seurakunnalle,että en vain yksinkertaisesti voinutenää perääntyä. Ja kuinka liekeissäolinkaan, kun kuulin, että monetmuutkin olivat toivoneet jotain juuritämänkaltaista toimintamuotoa seura-kuntaan! Jo muutaman viikon kulut-tua tästä päästiin ideasta toteutukseenja käsityöpiiri kokoontui ensimmäisenkerran.

Tule tutustumaan!Käsityöpiirin ydinajatuksena on ollalevähdyspaikka, jossa on helppo tutus-tua myös niihin seurakuntalaisiin, joi-ta olet ehkä jopa viikoittain nähnyt kir-kolla mutta joista tiedät naaman lisäk-si vain nimen – jos sitäkään. Käsityö-piiri on tarkoitettu kaikenikäisille, jaosallistuminen ei velvoita mihinkään.Pistäydy silloin tällöin tai viikoittain.Erityisiä taitovaatimuksia ei ole; opi-taan yhdessä lisää! Olet tervetullut ju-tustelemaan myös ilman käsitöitä. Ko-koontumisen aikana on mahdollisuuskahvitteluun ja löytöjen tekemiseenalakerran lähetyskirpputorin yhtey-dessä.

Tarkoituksena olisi pääasiassa neu-loa ja virkata esim. sukkia, lapasia japipoja tai muita omavalintaisia käsitöi-tä omaan tahtiin ja oman taitotason jamielenkiinnon mukaan. Tuotokset onmahdollista jättää lahjoituksina hyvän-tekeväisyyteen. Osallistujien haluk-kuudesta riippuen voidaan järjestäätarvikkeita ja ohjausta erikoisempienkäsitöiden valmistusta varten.

Käsityöpiiri on kesän ajan tauolla,mutta syksyllä jatkamme taas. Seuraailmoittelua. Tervetuloa!

Teksti: Tiina Kareno


eepee


Seinäjoki VaasaRajatie 46 Silmukkatie 17P. 06-4125 100 P. 06-3205 300Fax 06-4144 970 Fax 06-3123 560


AR-kukkaPatruunan liikekeskusRuukintie 5, SeinäjokiPuh. 06-4140 860

KEHYSTYSsisustuspeilit

taidetarvikkeetikkunagalleria 24/7

ma-to 10-17.30, pe 10-16.30la 10-14, kesälauantait suljettu

Ammattikoulunkatu 2Puh. 06-4148 260

HOX HOX. PIHAT SIISTIKSI!Haluatko päästä eroon pihan perällä tai

varaston nurkissa lojuvista metalliromuista,akuista, putkenpätkistä, romuautoista,

maatalouskoneista yms.

Nyt se on helppoa.

Soita Anterolle 045-3544228Suuremmista eristä maksan sopimuksen

mukaan. Siunattua siivousintoa!


K MARKET

K-market Kymppi Tapiolantie 10

TILAUSLIIKENNEKAATAJA OY SEINÄJOKIPuh. 0500-368 281 / 06-417 6944

Puupihi takatPuunkulutuksessa puolta

vähemmällä

Ota yhteyttä hetiPohjolan Uunikeramis Oy

Seinäjoki, Olavi Mäki,rak.mest.

041-442 1358www.uunikeramis.com

Tehtaan suosittelema kaakeliuunienmyyjä-/asennusliike Suomessa



POIMINTOJA TULEVISTA TAPAHTUMISTA

HEINÄKUU

VIIKKO 27________________________________________ To 2. 10.00 Penkkitalkoot Seinäjoki Areenassa. Pe 3.- Su 5. Suomen Vapaakirkon kesäjuhlat Seinäjoki Areenassa klo 18.30 alkaen. Ks.

kesäjuhla-ohjelma tai www.kesajuhlat.fi

VIIKKO 28________________________________________ Ti 7. 18.30 Kiitosjuhla kesäjuhlista. Sami Westerholm, Hannu Räty, Jan Nummensalo, Terhi

Pernaa, Niko Kujala. Mission. Su 12. 18.00 Jumalanpalvelus. Tapio Annala, Hannu Räty. Mission.

VIIKKO 29________________________________________ To 16.- Su 19. Lasten kesäleiri Hirvijärven leirikeskuksessa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen

http://lapua.svk.fi/?sid=16. Su 19. 18.00 Jumalanpalvelus. Maija Haikonen, Jarno Halonen.

VIIKKO 30________________________________________ Su 26. 18.00 Jumalanpalvelus. Eino Hööpakka ja tiimi.

ELOKUU

VIIKKO 31________________________________________ Su 2. 18.00 Ehtoollisjuhla. Sami Westerholm, Jarno Halonen.

VIIKKO 32________________________________________ Pe 7. 19.00 Highlight-nuortenillat alkavat. J-P Niemelä ja nuoret. Su 9. 18.00 Jumalanpalvelus. Erkki Moisio, Jan Nummensalo.

VIIKKO 33________________________________________ Ma 10. 17.30 Partiotoiminnan esittely, kaikki kiinnostuneet mukaan! Ari Kastepohja, Liisa ja Urho

Korpaeus. Kahvit alussa. Pe 14. 19.00 Highlight-nuortenilta. J-P Niemelä ja nuoret. Su 16. 17.00 Jumalanpalvelus. Eino Hööpakka, Jan Nummensalo. Koululaisten siunaus.

Pyhäkoulu, Varpit.

VIIKKO 34________________________________________ Ti 18. 19.00 Gospel-missio. Teuvo V. Riikonen, Saila Seurujärvi, Jukka Leppilampi, Minna ja Jussi

Pyysalo, Hannu Räty. Pe 21. 19.00 Highlight-nuortenilta. J-P Niemelä ja nuoret. Su 23. 17.00 Jumalanpalvelus. Hannu Räty, Juha Viljanmaa, todistuksia Pyhäkoulu,

Varpit.

VIIKKO 35________________________________________ Pe 28. 19.00 Highlight-nuortenilta. J-P Niemelä ja nuoret. Su 30. 18.00 Jumalanpalvelus. Manuel Rautalahti, Hannu Räty. Pyhäkoulu, Varpit. Leukku

Stenros.

SYYSKUUSSA

Su 6.9. ehtoollisjuhla klo 17.00. Siunataan uudet työntekijät Juha-Pekka Niemelä ja Jarno Halonen.

La 12.9. vapaaehtoistyöntekijöiden virkistyspäivä. Suvi Kankkunen. Tarjoilua.

Pe 18.9.- Su 20.9. Lehtimajan juhla Seinäjoki-salissa. Graham Turner, Michael Yaron, Hannu Räty. Musiikki: Deborah, Elieser.

OLET SYDÄMELLISESTI TERVETULLUT!

Documents

srkviesti 1 2015 - seinajoenvapis.files.wordpress.com · Rakennusrahasto FI59 5419 0120 1783 18 Viitteet: Kannatusmaksut srk:lle 30106 Lähetykselle lahjoitus 36430 Rakennusrahastoon