Sukupuolelle epätyypilliset amisvalinnat

Ohjauksen koulutuksen segregaatio stop –seminaari

3.4.2019

Itä-Suomen yliopisto

Joensuun kampus, Metria-rakennus, auditorio M100, Yliopistokatu 7

Tommi Hoikkala

Tutkimusprofessori

Nuorisotutkimusverkosto

84,7%

83,4%

82,0%

45,0%

36,4%

36,2%

27,5%

21,7%

14,1%

15,3%

16,6%

18,0%

55,0%

63,6%

63,8%

72,5%

78,3%

85,9%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Luonnontieteiden ala

Muu koulutus

Tekniikan ja liikenteen ala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala

Kulttuuriala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Humanistinen ja kasvatusala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Mies Nainen25.10.2018 Tommi Hoikkala, Purkutalkoot-hanke 2

Alle 30-vuotiaiden ammatillisen toisen asteen uusien

opiskelijoiden koulutusvalintojensukupuolijakauma

koulutusalan 8-portaisella luokituksella vuodelta 2014.

14,411,7

9,08,4

7,46,7

5,95,8

5,14,54,5

3,33,1

2,61,61,4

0,90,80,80,60,50,50,30,1

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

Autoalan perustutkinto

Logistiikan perustutkinto

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto

Turvallisuusalan perustutkinto

Pintakäsittelyalan perustutkinto

Kone- ja metallialan perustutkinto

Sähkö- ja automaatiotekniikan…

Rakennusalan perustutkinto

Tekniikan ja liikenteen ala

Teknisen suunnittelun perustutkinto

Puualan perustutkinto

Prosessiteollisuuden perustutkinto

Tieto- ja tietoliikennetekniikan…

Talotekniikan perustutkinto

Lentokoneasennuksen perustutkinto

Kaivosalan perustutkinto

Metsäalan perustutkinto

Veneenrakennuksen perustutkinto

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto

En tiedä

Kalatalouden perustutkinto

Maanmittausalan perustutkinto

Merenkulkualan perustutkinto

Naisten N=722) epätyypillisten alavalintojen osuus Amisbarometri 2015 aineistossa

0,4

0,7

0,8

1,0

1,4

1,6

1,7

2,1

3,3

3,6

3,9

5,5

6,1

8,3

16,2

43,1

0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0

Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto

Tanssialan perustutkinto

Hevostalouden perustutkinto

Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto

Lapsi- ja perhetyön perustutkinto

En tiedä

Lääkealan perustutkinto

Hiusalan perustutkinto

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto

Kauneudenhoitoalan perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto

Puutarhatalouden perustutkinto

Matkailualan perustutkinto

Elintarvikealan perustutkinto

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Miesten (N=1058) epätyypillisten alavalintojen osuus Amisbarometri 2015 aineistossa

25.10.2018 Tommi Hoikkala, Purkutalkoot-hanke 5

Miten aihetta lähestytään?

Hankkeen eteneminen

25.10.2018

Tommi Hoikkala,

Purkutalkoot-hanke

6

Tutkimus-tuloksia:

Tulokset pohjaavat Amisbarometri

2015 –aineistoon, sekä

tilastokeskuksen rekisteriaineistoon.

Kaikki tulokset taustoineen

luettavissa kokonaisuudessaan

julkaisusta Policy Brief 18/2018

Laadulliset oppilashaastettelut

Aineiston status: näytteitä, eivät yleistettäviä. Heikot signaalit.

Pohjois-Karjala 11

Gradia, Jyväskylä 8

Viitasaari 6

Uusikaupunki 4

Helsinki 4

Yhteensä 33 henkilöä, 22 naista, 11 miestä

Yksi 7 hengen fokusryhmä, yksi kolmen hengen fokusryhmä, kolme parihaastattelua, loput eli 15 yksilöhaastatteluja, yhteensä 20 sessiota

Koulutuspolitiikan oletus ideaalivalitsijastahttps://www.sensepublishers.com/media/1432-practice-based-education.pdf Oletuksena rationaalinen yksilötoimija joka

ennakoi fiksusti tulevaisuutensa, on tavoitesuuntautunut ja etenee niihin nopeasti ja määrätietoisesti.

Kuitenkin vain harva nuori täyttää nämä kriteerit: nuoret tekevät koulutusvalintansa peruskoulun yhdeksännellä luokalla koska on pakko, eivätkä valintaperusteet ole välttämättä erityisen punnittuja. Siksi kontekstit tärkeitä.

Miten nuoret tekevät valintojaan?

Keskustelussa ovat jääneet melko vähälle huomiolle koulutusinstituutioiden ulkopuolelle jäävät tekijät, kuten nuorten kaverisuhteet, harrastukset, alueelliset perinteet, sukustoorit ja muut sosiaaliset sekä kulttuuriset ilmiöt (esimerkiksi maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä koskevat skriptit eli käsikirjoitukset). Työntö- ja vetotekijät.

Oppilashaastattelujen tapaukset ovat sijoitettavissa noihin kontekstiulottuvuuksiin.

Ikoniset esineet ja toiminnot

Tytöllä on biografiassa / taustassa jokin yhteys ajoneuvoihin tai rakentamiseen läheisen sukulaisen kautta (isä tai pappa): ikonisten esineiden teoria

Yhteys voi olla joko pitkällinen ja syvä, vrt. tapaukset, joissa tytär ollut isän mukana autoja korjaamassa tai huoltamassa; tai vähän kevyemmin kyseessä voi olla esikuva (tapaus jossa isä rekkakuski, mutta tyttärellä ei omaa harrastusta autoihin)

Maskuliinisuuksien ja feminiinisyyksien kulttuurit ja käytännöt

Toisen tutkinnon epätyypillisen alan opiskelijamiehet (lähihoitajakundit) ovat jonkinlaisen problematisoivan maskuliinisuuskokemuksen johdattamina (tai työntäminä) naisvoittoisella alalla.

Haavoitettu (markkina)maskuliinisuus versusoffensiiviset tytöt (useita tapauksia), jotka ottavat haltuunsa miehiset kunnian kentät (”Mirja on hyvä jätkä”).

Pedagogiikka, opinto-ohjauksen pedagoginen konteksti tai sen puute

Peruskoulun ammatinvalinnan ja opo-toiminnan asiat saavat aika valjuja kuvauksia. Mutta huomaa – monessa tapauksessa viitteitä siitä, miten opot ovat ohjanneet lukioon ja olleet tyypillisten ja stereotyyppisten väylien organisaattoreita.

Epätyypillisten valintojen tytöt joutuneet vakuuttamanaan opoja omasta koulutusvalinnasta; viitteitä siitä, että hyvien arvosanojen tyttöjä ohjataan lukioon, muita soteen. [Case Mari.]

Lopuksi kolme pointtia:

(a) Nuoret puhuvat ‘työntö ja veto’ -vaikutuksista eli he arvioivat erilaisia koulutusvaihtoehtoja perustuen asioihin joita he haluavat / eivät halua

(b) Opot(c) Hyvien jätkien –vaatimushorisontti:

maskuliinisuuden suorittaminen

BONUS

Stoet, G & Geary, D. (2018) The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and

Mathematics . Psychological Science 29 (4): 581–593.

Kuva: Diferenciada.org

[Ei Creative Commons]

"We propose that the educational gender equality paradox is driven by two different processes, one based on distal social factors and the other on more proximal factors. The latter is student’s own rational decision making based on relative academic strengths and weaknesses as well as attitudes that can be influenced by such distal factors”

Expectancy value theory vs. sosialisaatiomaisemien kontekstiteoria. Sen yksi tulos on, että nuoret ysiluokkalaiset eivät täytä koulutuspolitiikan implikoiman ideaalivalitsijan mittoja. Enemmistö ei ole rationaali ja päämäärätietoinen valitsemaansa tavoitteeseen lineaarisesti tähtäävä oman elämänsä tulevaisuuden ennakoija. Nuorten valinnat perustuvat usein tuossa elämänvaiheessa lyhyen aikavälin tarkasteluun. Valinnan sosiaaliset kontekstit tulevat vahvasti esiin –perheen, kavereiden, ystävien, valmentajien impulssit, harrastukset, paikalliset tekijät, mahdollisuudet ja koulutusvaihtoehdot, eri alojen mielikuvat, sattumat. Moni valitsee koska ysillä nyt vaan on pakko tehdä se valinta (yhteisvalinta). Siinä muutamia konteksteja. Valitsija valottaa ne sitten omien opintomenestysten (arvosanojen) ja oppimiskokemusten muodostaman rasterin läpi. Opinto-ohjaus figuroi siellä jossain. Sinikka Aapolan (Nuoret & aika –hanke) mukaan nuoret itse puhuvat ‘työntö ja veto’ -vaikutuksista eli he arvioivat erilaisia koulutusvaihtoehtoja perustuen asioihin joita he haluavat / eivät halua. Tällaisessa kokonaisuudessa Stoet & Gearyn artikkelin omalla tavalla shokeeraava ”educational gender equality paradox” ja sitä generoiva ja heidän tulkintaresurssinaan käyttämä ”expectancy value theory” osoittautuvat oletuksiltaan vähän liian rationalistisiksi. Mitä nuorten naisten STEM –alojen orientaatiosta ja sen puutteesta voi nyt sitten sanoa? Siellä ei ole kyllin vetovoimaa, niin että ne imisivät puoleensa. Ovatko liiallisella tavalla maskulinisoidut nuo alat? Vai meneekö kuvio evolutiivisten latujen mukaan (vrt. JP Roos)?. Tämä kaikki avaa myös kiinnostavan teeman lasikatosta.

Lasikattokyssäri

"Tuntuu, että niin kauan, kun tytöt kaihtaa pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, voi olla turha valittaa lasikatosta työelämässä. Iso osa hyväpalkkaisista, tärkeistä asemista on aloilla ja toimintalinjoilla, missä näillä taidoilla on käyttöä ja arvoa." Koulutuksen arviointikeskuksen tutkija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopistosta (IL 17.3. 2017).