SUOMEN AKATEMIAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

1

1. Toimintakertomus

Yhteenveto 2

1.1 Johdon katsaus 5

1.2 Vaikuttavuus 6 1.2.1 Tutkimuksen laatu vahvistuu 9 1.2.2 Tutkijanura kehittyy 13 1.2.3 Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat 15 1.2.4 Strategiset kumppanuudet vahvistuvat 18

1.3 Toiminnallinen tehokkuus 26

1.3.1 Toiminnan taloudellisuus 28 1.3.2 Toiminnan tuottavuus 30 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 31 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 32

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 33

1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 33 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 34

1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen hallintovirastossa 35

1.5.1 Henkilöstö 35 1.5.2 Työhyvinvointi 37 1.5.3 Koulutus ja kehittäminen 38 1.5.4 Sairauspoissaolot 39 1.5.5 Vaihtuvuus 39 1.5.6 Työvoimakustannukset 39

1.6 Tilinpäätösanalyysi 41 1.6.1 Rahoituksen rakenne 41

1.6.2 Talousarvion toteutuminen 42 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 43 1.6.4 Tase 45

1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 47 1.8 Arviointien tulokset 47 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 48

2. Talousarvion toteutumalaskelma 49 3. Tuotto- ja kululaskelma 51 4. Tase 52 5. Liitetiedot 54 6. Allekirjoitukset 60 LIITE Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian välisen tulossopimuksen liite päivitettynä siten, että

se sisältää toteutumatiedot vuosilta 2011–2012

2

Yhteenveto Suomen Akatemian vuodesta 2012

Tavoite 1. Suomen Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tutkimuksen uusiutumista, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita sekä lähestymistapoja etsivää tutkimusta, vah-vistaa tutkimusalojen laajaa osaamista yhteiskunnassa sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä.

Akatemialla on keskeinen, selkeä ja arvostettu rooli suomalaisen tieteellisen tutkimuksen korkean laa-

dun ja kansainvälisen tunnettuuden edistäjänä sekä tutkimuksen yhteiskunnallisen arvostuksen vah-vistajana.

Akatemia teki tutkimusrahoituspäätöksiä 327 miljoonan euron arvosta (vuonna 2011 341 miljoonaa eu-roa).

Hakemuksia käsiteltiin 3 724, edellisenä vuonna vastaava määrä oli 3 409. Rahoitettujen hakemusten lukumäärä pysyi lähes ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen (1 374 vuonna 2011 ja 1 317 vuonna 2012).

Akatemiahankehakijoista 17 prosenttia sai myönteisen päätöksen, haetusta rahoituksesta voitiin myön-tää 16 prosenttia (Vuonna 2011 vastaavat prosenttiosuudet olivat 19 ja 17).

Tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa rahoituksessa oli yhteensä 33 huippuyksikköä: 18 yksikköä vuosien 2008–2013 ohjelmassa ja 15 yksikköä vuosien 2012–2017 ohjelmassa.

Akatemialla oli käynnissä yhteensä kaksitoista tutkimusohjelmaa. Akatemia teki tutkimusohjelmien Oh-jelmoitavat materiaalit (OMA), Ihmisen mieli (MIELI), Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA), Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS), Ilmastonmuutos- vaikutukset ja hallinta (FICCA) sekä Kestävä energia (SusEn) ohjelmiin rahoituspäätöksiä yhteensä 41,3 miljoonaa euroa.

Akatemia rahoitti 6,5 miljoonalla eurolla kansallisen tiekartan mukaisia tutkimusinfrastruktuurihankkei-ta, Integrated Carbon Observing System (ICOS) -hanketta ja biotieteiden hankekokonaisuutta (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR).

Akatemian rahoittama tutkimus on monimuotoista. Akatemian tutkimusrahoitus jakautui 61 tutkimus-alalle yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Akatemian myöntämästä tutkimusrahoituksesta 80 prosenttia kohdentui yliopistoille.

Suomalaisten tutkijoiden kansainvälisten julkaisujen lukumäärä jatkoi tasaista kasvua, ollen 11 016.

Tavoite 2. Suomen Akatemia tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä, uusiutumista ja monipuolistumista sekä lisää tutkijanuran houkuttelevuutta.

Akatemialla oli 262 akatemiatutkijan ja 41 akatemiaprofessorin tehtävää (31.12.2012 yhteensä 303 tehtä-

vää). Akatemiatutkijan määrärahaa hakeneista 15 prosenttia sai rahoituksen (15 prosenttia vuonna 2011). Toimintakertomusvuonna myönnettiin 144 uutta tutkijatohtorin rahoitusta (31.12.2012 yhteensä 618). Tut-

kijatohtorin määrärahaa hakeneista 19 prosenttia sai rahoituksen (22 prosenttia vuonna 2011). Akatemia tuki tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja kansainvälistä yhteistyötä kaikissa rahoitusmuo-

doissa hakemuksissa esitettyjen liikkuvuussuunnitelmien toteuttamiseksi sekä myöntämällä rahoittaja-organisaatioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvia apurahoja.

Akatemia rahoitti suomalaisia tutkijoita pitkäjänteisen tutkimusyhteistyön lisäämiseksi Suomen ja valit-tujen yhteistyömaiden välillä. Akatemia toteutti kymmenen yhteisrahoitteista tutkimushankehakua kes-keisten yhteistyömaiden Brasilian, Chilen, Etelä-Afrikan, Japanin (kaksi hakua), Kiinan (kaksi hakua) ja Korean tasavallan, Unkarin sekä Yhdysvaltojen kanssa.

3

Akatemiatutkijoiden menestys ERC StartingGrants -rahoituksessa oli 15 prosenttia kun muiden suo-malaistutkijoiden oli vain 6 prosenttia. Noin puolet ERC -rahoituksen saaneista tutkijoista on Akatemian huippuyksiköissä.

Tavoite 3. Suomen Akatemia edistää tieteen ja tutkimuksen asemaa sekä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyk-sen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi.

Toimintakertomusvuonna valmistui Suomen tieteen tila 2012 – arviointi. Akatemian henkilöstö oli laajasti edustettuna merkittävissä kansallisissa ja kansainvälisissä neuvotte-

lukunnissa, komiteoissa ja työryhmissä. Akatemialla oli käynnissä 12 kansainvälisesti verkostoitunutta tutkimusohjelmaa, joissa oli mukana 22

ulkomaista rahoittajaa 16 maasta. Yhdeksän kansallista rahoittajaa oli mukana rahoittamassa Akatemian tutkimusohjelmia. Rahoittajana

oli myös yrityksiä. Akatemia ja Tekes tekivät yhteistyötä muun muassa tutkimusohjelmien suunnitte-lussa ja toteutuksessa.

Akatemia oli vuonna 2012 aktiivisesti mukana 16 ERA-NET ja kahden INCO-NET verkoston toimin-nassa. Osa ERA-NETeistä jatkoi niin sanottuina ERA-NET Plus -hankkeina, joissa Euroopan komissio toimii tutkimushankkeiden osarahoittajana. Akatemia allekirjoitti sopimuksen osallistumisesta ERAfri-can vuonna 2013 järjestettävään yhteistutkimushankehakuun. Osallistumispäätökseen vaikutti mm. usean kotimaisen toimijan hankeyhteistyö: ulkoministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Tekes, TEM ja UniPid.

Akatemia osallistui aktiivisesti EU:n perustussopimuksen Artikla 185 mukaiseen Itämeren alueen yh-teisen tutkimus- ja kehitysohjelman (BONUS) 2010 – 2016 toteutukseen. Ohjelmassa erityinen paino-arvo on loppukäyttäjien roolilla tutkimushankkeiden elinkaaren eri vaiheissa. Ohjelman ensimmäinen haku avautui marraskuussa 2012. Akatemia on sitoutunut rahoittamaan suomalaisia partnereita enin-tään 3,8 miljoonalla eurolla.

Akatemia osallistui aktiivisesti Science Europe –organisaation toimintaan ja Euroopan tiedesäätiön (ESF) toimintaan. Yhteistyötä tehtiin tiedepolitiikkaa, rahoittajayhteistyötä ja tutkimusrahoitusta koske-vissa kysymyksissä.

Akatemia järjesti SHOK- aihealueille suunnatun haun sekä järjesti vuoden 2011 SHOK-hausta rahoi-tusta saaneille tutkijatapaamisen.

Tavoite 4. Strategiset kumppanuudet ovat Suomen Akatemian tärkeä keino tutkimuksen laadun vahvistami-seksi, tutkijanuran kehittämiseksi sekä tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistamiseksi.

Akatemian toimintaa ja rahoittamaa tutkimusta tehtiin tunnetuksi tiedottamalla, toimittajatapaamisissa,

tiedeaamiaisissa, tiedotustilaisuuksissa, esittein, verkkosivuilla, sosiaalisen median kautta, verkkoleh-dellä, uutiskirjeillä ja yleisötapahtumissa. Kansainvälistä viestintää hoidettiin tiedottein ja uutiskirjein. Kansainvälisessä mediassa aiheista esille pääsivät muun muassa osteoporoosin uudet mittausmene-telmät, uusien muovien ja tekstiilien kehittäminen biojätteistä, ihmisen tietoisuuden synnystä saadut uudet tutkimustulokset sekä Suomen tieteen tila.

Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla verkkosivustolla www.tietysti.fi kerrotaan yleistajuisesti tie-teestä, tutkijoista ja tutkijanurasta.

4

Lukiolaisten tiedekilpailu Viksu järjestettiin edellisvuosien tapaan tavoitteena herättää nuorten kiinnos-tusta tieteeseen ja tutkijanuraan.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Vuoden lopussa Akatemian hallintovirastossa työskenteli 140 henkilöä (151 henkilöä vuonna 2011). 12 henkilöä oli virkavapaalla. Henkilöstön lukumäärä väheni 7,3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Aka-temian henkilötyövuosien määrä oli 142,5 henkilötyövuotta, mikä on 4,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (149,5 htv vuonna 2011).

Vuonna 2012 toimintamenomomentilta oli palkattu 131,7 henkilötyövuotta, tutkimusmäärärahoista tut-kimusohjelmien koordinointitehtäviin 8,9 henkilötyövuotta ja ulkopuolisilla varoilla (esimerkiksi ERA-Netit) 1,9 henkilötyövuotta.

Hallintoviraston voimavarat

Hallintoviraston kokonaiskustannukset olivat 15,6 miljoonaa euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,6 miljoonaa euroa. Henkilöstökustannukset (mukaan luettuna palkkiot ja ylityöt) kattoi-vat 65,1 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ostopalvelujen osuus oli 17,3 prosenttia ja toimitilakus-tannukset oli 9,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Muiden kustannusten, kuten aineiden ja tarvik-keiden, matkakulujen ja painotuotteiden osuudet olivat yhteensä 7,8 prosenttia kokonaiskustannuksis-ta.

5

1. TOIMINTAKERTOMUS

1.1 Johdon katsaus

Tiede- ja tutkimuspolitiikassa vuotta 2012 leimasivat epävarmat taloudelliset näkymät. Julkisen tutkimusrahoi-tuksen määrä pieneni. Suomen Akatemia teki rahoituspäätöksiä yhteensä noin 327 miljoonalla eurolla, mikä on noin 13 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Akatemian rahoitus pysynee samalla tasolla lähivuodet. Näkymä on samankaltainen muilla t&k-kentän julkisilla toimijoilla. Suomen Akatemian toiminnassa keskeinen osa on kilpaillun tutkimusrahoituksen hakemusten arviointi ja ra-hoituspäätösten teko. Akatemia sai yhteensä 3 724 hakemusta - luku ei sisällä kaksivaiheisten hakujen aieha-kemuksia - ja teki 1 317 myönteistä rahoituspäätöstä. Akatemiahankehakemusten lukumäärästä laskettu myöntöprosentti oli 17 prosenttia ja akatemiatutkijahakemuksissa 15 prosenttia. Luvut kertovat tutkimusrahoi-tuksen kysynnän ja tarjonnan välisestä selvästä epäsuhdasta, joka varsinkin akatemiahankkeiden osalta voi-mistuu edelleen. Erinomaisia hakemuksia ja tutkijoita on enemmän kuin rahoitusmahdollisuuksia. Tämä on epätoivottava tilanne rahoituksen hakijalle ja siitä päättävälle. Tutkimusrahoituksen jakamisessa on tärkeätä, että haettavana olevat rahoitusmuodot ovat tieteen kannalta mahdollisimman tehokkaita. Suomen Akatemian rahoitusmuodot uudistettiin viimeksi vuonna 2010, ja vuonna 2012 niihin tehtiin pieniä muutoksia. Tiede- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta on tärkeätä, että Akatemian käyttämät instrumentit sopivat hyvin yhteen yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustehtävien ura-järjestelmien kanssa ja että tieteen tekijöiden ja rahoittajien vuoropuhelu on riittävän aktiivista. Vuoden 2012 aikana Akatemiassa vahvistettiinkin keskustelua yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimusrahoitushakemusten laadukas arviointi on luonnollisestikin hyvin tärkeätä. Suomen Akatemiassa ra-hoituspäätökset perustuvat vertaisarvioinnin tuloksiin, ja yli 90 prosenttia käytetyistä asiantuntijoista on ulko-maisia. Arviointimenettelyjen kehittämistä jatketaan. Syksyllä valmistunut Tieteen tila 2012 -raportti kokosi yhteen koko tiedekenttää koskevia yleisindikaattoreita sekä eri tieteenalojen tutkijoiden työpajoissa työstettyjä tieteenalakohtaisia analyyseja. Tieteenala-arviointeja valmistui kaksi: fysiikka sekä ekologia ja evoluutiobiologia. Akatemia näkee erityiseksi haasteekseen yliopisto-jen ja tutkimuslaitosten tukemisen niiden uusien mahdollisuuksien toteuttamisessa, esimerkiksi tutkimukselli-sessa profiloitumisessa ja tutkijanurajärjestelmien kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten tutki-musinfrastruktuurien hyödyntämisessä. Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimuksen kannalta erittäin keskeisiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi vuo-den 2011 lopulla kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan hallinnoinnin Suomen Akatemialle tehtäväksi. Akatemia asetti keväällä 2012 laajapohjaisen asiantuntijaryhmän, joka käynnisti tutkimusinfrastruktuurien tie-kartan päivityksen. Tieteeseen kohdistuu kasvavia odotuksia. Euroopan tiedepolitiikassa nähdään ihmiskunnan suuret haasteet erityisenä perusteena lisätä tieteellistä tutkimusta. Ihmiskunnan suurten haasteiden joukosta Akatemian halli-tus on nimennyt Suomen kannalta keskeisiksi pohjoisen ilmaston ja ympäristön, kestävän energian, kulttuurien

6

vuoropuhelun, terveen arjen kaikille, oppimisen ja osaamisen mediayhteiskunnassa sekä väestön ja yksilön ikääntymisen. Tällaisiin haasteisiin vastattaessa tieteellinen tieto ja ymmärrys ovat välttämättömiä. Heikki Mannila Pääjohtaja

Akatemian johdossa tapahtuneet muutokset 2012 Professori Markku Mattilan viisivuotinen pääjohtajakausi päättyi 28.2.2012. Valtioneuvosto nimitti Suomen Akatemian pääjohtajaksi professori Heikki Mannilan. Tutkimuksesta vastaavan ylijohtajan Riitta Mustosen viisivuotiskausi päättyi 31.5.2012 (määräaikaisena 1.6.2012 – 31.8.2012). Akatemian hallitus nimitti tutkimuk-sesta vastaavaksi ylijohtajaksi professori Marja Makarowin.

1.2 Vaikuttavuus Tieteellisen tutkimuksen vaikutukset ilmenevät pitkän ajan kuluessa eikä ole yksinkertaista mitata ja arvioida tieteen vaikuttavuutta. Sama koskee tieteen rahoittajien toimia. Suomen Akatemia selvittää sekä tieteen että toimintansa vaikuttavuutta ja on mukana vaikuttavuuden arviointihankkeissa sekä itse vaikuttamassa suoma-laisen yhteiskunnan tulevaisuuden valintoihin. Tieteen tila 2012. Vuoden 2012 aikana valmistui kaksi Akatemian tilaamaa kansainvälistä tieteenala-arviointia. Sekä ekologian ja evoluutiobiologian tutkimuksen että fysiikan alan tutkimuksen arvioinnit sisälsivät runsaasti johtopäätöksiä ja suosituksia, joilla on käyttöä niin Akatemiassa kuin yliopistoissa ja tutkimuslaitok-sissa. Toimintakertomusvuonna Akatemia sai valmiiksi Tieteen tila 2012 -arvioinnin. Sen ensimmäisessä osassa tarkastellaan Suomen tutkimusjärjestelmän vaikuttavuutta. Toisessa osassa Akatemia arvioi tieteenaloittain tutkimuksen vahvuuksia ja parantamisalueita sekä esittää tieteenalakohtaisia kehittämissuosituksia. Kolmas osa sisältää temaattisen tarkastelun Suomen tieteen tilasta valituilla ihmiskunnan ja yhteiskunnan suurten haasteiden tutkimusaloilla. Arviointi esittää keskeisinä kehittämiskohteina muun muassa seuraavat:

• tutkijoiden ja opiskelijoiden rekrytointiin panostaminen • kansainväliseen ja kansalliseen liikkuvuuteen kannustaminen • perustutkimuksen aseman turvaaminen, uudet avaukset ja riskitutkimus • yliopistojen rakenteellisen kehittämisen tukeminen.

Tieteen tila 2012 -kartoitusprosessin tärkein vaihe oli tieteenalakohtaisten työpajojen ja pienryhmien työsken-tely: yhteensä 13 eri alan tutkijoista koostuvaa ryhmää analysoi alansa nykytilaa ja kehittämishaasteita. Työ tuotti humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen osalta runsaasti uusia oivalluksia. Tieteidenvälisyys ja monitie-teisyys ovat lisääntyneet; usealla alalla kansainvälistyminen on vahvistunut sekä toiminnassa että julkaisukäy-tännöissä. Akatemia on käynnistänyt uuden tieteen tila –selvityksen valmistelun. Uusi selvitys valmistuu vuonna 2014.

7

Suomalainen ekologia ja evoluutiobiologia sai kansainvälisessä arvioinnissa erinomaisen arvosanan. Se on maailmanlaajuista tieteellistä huipputasoa. Huipulla ja sen tuntumassa olevia tutkimusryhmiä on useita. Tehty tutkimus on tieteellisesti hyvin vaikuttavaa, ja tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää ja hyödyntää paikal-lisessa yhdyskuntasuunnittelussa, globaalien suurten ympäristöongelmien ennaltaehkäisemisessä ja ratkai-semisessa. Tietämystä käytetään Suomessa muun muassa vanhojen metsien suojeluohjelmassa METSOssa. Korkean tieteellisen tason syntymiseen on vaikuttanut tieteenalan jatkuva suosio Suomessa opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimusryhmiin on voitu rekrytoida erittäin motivoituneita ja lahjakkaita opiskelijoita sekä jatko-opiskelijoita. Alan korkea taso näkyy myös ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suuressa määrässä. Tutkimusala on kokonaisuudessaan menestynyt erinomaisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen saamisessa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Vuosina 2009–2011 Suomen Akatemia teki alan rahoituspäätöksiä 53,2 miljoonalla eurolla ja toimintakertomusvuonna 16,1 miljoonalla eurolla. Suomalaiset ekologit ovat myös saa-neet merkittävää ulkomaista miljoonarahoitusta, esimerkiksi ERC:stä vuosina 2009, 2011 ja 2012. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta toteutti vuonna 2012 fysiikan tieteenala-arvioinnin tavoit-teena selvittää Suomen fysiikan tutkimuksen kansainvälinen taso, sen eri osa-alueiden tasapaino sekä käy-tössä olevan tutkimusinfrastruktuurin taso ja mahdolliset tarpeet. Arvioinnin teki kansainvälinen arviointiryhmä keväällä ja arviointiraportti julkaistiin lokakuussa. Arviointipaneeli totesi, että fysiikan tutkimuksen taso on Suomessa varsin korkea ja tutkimuskenttä kattaa alan keskeiset kansainväliset tutkimusaiheet. Suomalaisen fysiikan tutkimuksen pitäisi kuitenkin pystyä uudistumaan ja löytämään uusia tutkimuskohteita. Kansallisella tasolla Suomen pitäisi välttää lähes samanlaisen toiminnan rakentamista ja tukemista eri yksiköissä. Arvioinnin kohteena olivat kaikki yliopistojen ja tutkimuslaitosten fysiikan laitokset sekä soveltuvin osin lähitieteiden tutki-musryhmät. Muita erityisteemoja. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä arvioi v. 2007 Suomen vesitutkimuksen tason korke-aksi ja esitti 11 suositusta koskien vesitutkimuksen rahoitusta, tutkijan uraa sekä vesitutkimuksen suuntaamis-ta. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on systemaattisesti pyrkinyt edistämään esitettyjen suo-situsten toteuttamista. Vuonna 2008 toimikunta esitti valmisteltavaksi tutkimusohjelmaa aiheesta ”Akvaattisten luonnonvarojen kestä-vä hallinta (AKVA)”. Valmistelussa otettiin arvioinnin suositukset huomioon ja erityisesti painotettiin vesiä kos-kevan monitieteisen tutkimuksen merkitystä. Akatemian hallitus myönsi ohjelmalle 11 miljoonaa euroa vuoden 2012 myöntövaltuutta ensimmäiseen hakuun. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta valmisteli uuden temaattisen akatemiaprofessorin tehtävän, Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuurin. Akatemian perustaman presidentti Martti Ahtisaaren nimeä kantavan akatemiaprofessuurin toimialaksi määriteltiin kansainvälinen konfliktien hallinta. Tehtävään nimetyn professo-rin Jan Klabbersin (Helsingin yliopisto) tavoitteena on akatemiaprofessorikautenaan antaa panoksensa glo-baalin hallinnan etiikan kehittämiseen. Toimikunta valmisteli myös temaattisen Velka-haun. Haku on hyvä esimerkki tutkijayhteisöltä tulleesta ajan-kohtaisesta ideasta, joka toteutettiin ripeällä aikataululla. Monitieteisen suunnatun haun tutkimuskohteena on

8

velka ja velkasuhde ja niihin liittyvien tekijöiden taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset, oikeudelliset ja sosiaaliset kytkennät. Toimikunta osallistui kansainvälisten tutkimusohjelmien suunnitteluun ja hakujen avaamiseen: humanistisen tutkimuksen kansainvälistä yhteistyötä edustava HERA-verkosto avasi Cultural Encounters -haun. Yhteiskun-tatieteellisen tutkimuksen edistämiseen keskittyvä Norface-verkosto avasi Welfare State Futures -tutkimusohjelman haun. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta huomioi tieteen suurhankkeet rahoituspäätöksissään. Vuonna 2012 toimikunta rahoitti suuria kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja, kuten CERN, ESA, ESO, ESRF, IODP, ICDP, ITER ja MaxLab, hyödyntäviä akatemiahankkeita 6,5 miljoonalla eurolla. Kansainvälisiin infrastruktuureihin kytkeytyneille hankkeille kanavoituu usein rahoitusta myös kansainvälisten yhteistyökump-paneiden kautta, mikä lisää niiden vaikuttavuutta huomattavasti. Akatemia järjesti luonnontieteiden ja tekniikan toimikunnan aloitteesta yhteishankehaun National Research Foundation of Korean (NRF) kanssa Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisten nanotieteen sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan aloilta toukokuussa 2012. Rahoitusta myönnettiin yhteensä noin miljoona euroa neljälle kaksivuotiselle yhteishankkeelle, joista kaksi kuului nanotieteen ja kaksi tieto- ja tietoliikennetekniikan aloille. Terveyden tutkimuksen tulosten vaikutukset esimerkiksi terveyskäyttäytymiseen ovat selvästi osoitettavissa. Esimerkkinä terveyden tutkimuksen toimikunnan rahoittaman tutkimuksen vaikuttavuudesta vuonna 2011 päättynyt tutkijatohtorin hanke (Simo Saarakkala, Oulun yliopisto), jonka tulosten avulla kehitettiin diagnostiik-kaa, jotta nivelrikko on mahdollista todeta entistä herkemmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Terveyden tutkimuksen toimikunta myönsi yhteensä 3,5 miljoonaa euroa yhteispohjoismaiseen kliiniseen lää-ketieteelliseen potilastutkimukseen. Yhtenä rahoitettavista oli konsortio, jolle myönnettiin rahoitus tutkimuk-seen Pandemrix-rokotteen vaikutuksista narkolepsian puhkeamiseen. Hanke on yhteiskunnallisesti vaikuttava, sen tulosten avulla voidaan sekä parantaa rokotteiden turvallisuutta että selvittää narkolepsian syntymekanis-meja ja siten mahdollistaa uusien hoitomuotojen kehittäminen. Hanke on myös erinomainen esimerkki poh-joismaisen yhteistyön konkreeteista hyödyistä – Suomen ja Ruotsin potilaskortit yhdistämällä voidaan hankkia tarpeellinen potilasmäärä luotettavien tulosten saamiseksi. Indikaattorityö ym. tiedepoliittinen työskentely. Vuoden lopulla esiteltiin tutkimus- ja innovaationeuvostolle Akatemian ja Tekesin yhteistyönä toteuttama tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arviointihanke (VINDI). Hankkeen tuotoksena on myös valmistunut julkaisu “Better results, more value, A framework for ana-lysing the societal impact of research and innovation”. Tekes ja Suomen Akatemia jatkavat vaikuttavuusindi-kaattorien kehittämistä ja siihen liittyvän osaamisen rakentamista. Suomen Akatemia, Tekes ja Sitra osallistu-vat myös valtioneuvoston kanslian johtamaan tulevaisuusselonteon valmisteluun. SHOK-yhteistyö. Suomen Akatemia edistää tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta rahoittamalla maamme strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Akatemia toteutti vuoden aikana keskittymien aloille kohdistuneen erityishaun 8 miljoonalla eurolla. Teemoja oli tällä kertaa kaksi: Uudenlaiset ohjausmenetelmät ja käyttöliitty-mät sekä Metsäbiomassan innovatiiviseen käyttöön perustuvan biotalouden uudet kemikaalit, materiaalit ja tuotantoteknologiat. SHOKilta / SHOKeilta puoltavan lausunnon yhteistyön tärkeydestä saaneita tutkimus-

9

hankkeita Akatemia rahoitti yhteensä 23,1 miljoonalla eurolla (taulukko 5). SHOKeihin liittyvää ja niiden alojen tutkimusta tuettiin kaikilla Akatemian rahoitusmuodoilla yhteensä 51,9 miljoonalla eurolla. Uudet tiedepoliittiset avaukset. Vuoden 2012 aikana käynnistettiin kolme kehittämissuuntaa: yhteistyön parantaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten suuntaan, tiedepoliittisen osaamisen vahvistaminen sekä tutki-musinfrastruktuurien kansallisen strategian päivitys. Suomalainen tiedejärjestelmä on kokonaisuus, ja siksi on tärkeätä, että tutkimuksen suorituspaikat (lähinnä yliopistot ja tutkimuslaitokset) ja tutkimuksen rahoittajat (mi-nisteriöt, Akatemia ja Tekes) keskustelevat riittävästi. Toisena aloitteena on Akatemian tiedepoliittisen osaami-sen parantaminen ja tämän osaamisen laajempi hyödyntäminen. Yhtenä keinona on kehittää tapoja, joilla Akatemiaan kertyvä tieto suomalaisen tutkimuksen tasosta saadaan paremmin opetus- ja kulttuuriministeriön ja tutkimuksen suorituspaikkojen käyttöön. Tulevia Tieteen tila – selvityksiä ja tutkimusala-arviointeja on vuo-den 2012 aikana lähdetty kehittämään tähän suuntaan. Kolmantena kehityssuuntana on tutkimusinfrastruktuu-rien kansallisen strategian hallinnointi, joka on vuoden 2012 aikana alkanut merkittävä tiedepoliittinen tehtävä.

1.2.1 Tutkimuksen laatu vahvistuu Tavoite 1. Suomen Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tutkimuksen uusiutumista, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta, tutki-musalojen laajan osaamispohjan vahvistamista yhteiskunnassa sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä.

Tutkimuksen korkeatasoisuus Akatemian rahoituksessa kilpailu on kovaa. Akatemiahankehaussa 17 prosenttia sai myönteisen päätöksen; haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 16 prosenttia. Vuonna 2011 vastaavat prosenttiosuudet olivat 19 pro-senttia ja 17 prosenttia (kuvio 1). Akatemiahankehaussa ulkomaisten asiantuntijoiden osuus oli 98 % vuonna 2012.

Kuvio 1. Myöntöjen osuus hakemusten määrästä ja haetusta rahoituksesta akatemiahankehaussa (aik. yleisessä tutkimus-määrärahahaussa) vuosina 2008 – 2012 (%)

0

20

40

60

80

100

2008 2009 2010 2011 2012

%

Hakemusten määrästä

Haetusta rahoituksesta

10

Tutkimuksen huippuyksiköt: Suomalaisen tieteen kärjet Vuonna 2012 aloitti toimintansa viides Suomen Akatemian koordinoima huippuyksikköohjelma vuosille 2012–2017. Siinä rahoitetaan 15 huippuyksikköä yhteensä 45 miljoonalla eurolla ensimmäisenä kolmivuotiskautena. Lisäksi Akatemia käynnisti haun kuudenteen huippuyksikköohjelmaan vuosille 2014–2019. Hakuun saatiin 128 aiesuunnitelmaa, jotka arvioitiin kansainvälisillä asiantuntijoilla. Arviointien perusteella Akatemian hallitus päätti pyytää varsinaiset hakemukset 34:ltä aiesuunnitelman jättäneeltä huippuyksikköehdokkaalta. Hakemusten valmisteluprosessi jatkuu vuonna 2013. Käynnissä olevissa tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa oli vuonna 2012 rahoitettavina yhteensä 33 huippu-yksikköä: 18 yksikköä vuosien 2008–2013 ohjelmassa ja 15 yksikköä vuosien 2012–2017 ohjelmassa. Huip-puyksikköohjelmien rahoitukset ovat vuosien 2008–2013 ohjelmassa 56,3 miljoonaa euroa kuudelle vuodelle ja vuosien 2012–2017 ohjelmassa 45 miljoonaa euroa ensimmäiselle kolmelle vuodelle. Lisäksi vuonna 2012 käynnistettiin huippuyksikköohjelman 2006–2011 loppuarviointiaineiston kerääminen ja koostaminen. Saaduista tuloksista keskusteltiin huippuyksiköiden vuosiseminaarissa joulukuussa. Sama ai-neisto kerätään myös huippuyksikköohjelman 2008–2013 päätyttyä ja lopullinen ohjelmien arviointi toteutetaan molemmista ohjelmista yhdessä.

Tutkimusohjelmat Toimintakertomusvuonna oli käynnissä yhteensä kaksitoista tutkimusohjelmaa:

- Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta AKVA (2012–2016) - Asumisen tulevaisuus ASU (2011–2015) - Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät (2010–2013) - lmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta FICCA (2011–2014) - Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä MOTIVE (2009–2012) - Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelma SALVE (2009–2012) - Kestävä energia SusEn (2008–2012)* - Kestävä tuotanto ja tuotteet -tutkimusohjelma KETJU (2006–2013) - Laskennalliset tieteet LASTU (2010–2015) - Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS (2010–2014) - Ohjelmoitavat materiaalit OMA (2012–2016) - Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys ELVIRA (2006 – 2013)*

*) Kansainvälinen rahoitusyhteistyö jatkuu

Tutkimuksen monimuotoisuus Suomen Akatemia rahoittaa useimpien tieteenalojen tutkimusta (taulukko 1). Akatemian myöntämästä rahoi-tuksesta 80 prosenttia kohdentui yliopistoille (taulukko 2).

11

Taulukko 1. Tutkimusrahoituspäätökset tutkimusaloittain vuonna 2011–2012 (€ / %)*

*) tämän lisäksi osoitettiin vuonna 2012 yhteensä 4 420 300 euroa: Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tieteellisten seurojen valtionavustuksiin (1 120 000 €), kansainvälisten tieteellisten konferenssien sekä kansallisten tieteellisten seminaarien tukemiseen (820 000 €), tutkimusohjelmien koordinointiin liittyviin kustannuksiin (891 000 €) ja tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon (576 000 €) sekä tutkimus-hankkeiden arviointikustannuksiin (1 013 300 €). Vastaaviin kohteisiin myönnettiin vuonna 2011 yhteensä 5 663 520 euroa.

€ % € %Arkkitehtuuri 307 712 0,1 % 0 0,0 %Elintarviketekniikka 8 420 0,0 % 239 998 0,1 %Energiatekniikka 2 693 690 0,8 % 4 282 082 1,3 %Fysiikka (ml. CERN:n jäsenmaksu 12 617 492 euroa) 35 976 515 10,7 % 30 140 989 9,3 %Geotieteet 8 353 709 2,5 % 11 300 511 3,5 %Kemia 10 891 429 3,2 % 11 293 844 3,5 %Kone- ja valmistustekniikka 2 147 771 0,6 % 1 381 218 0,4 %Laskennallinen tiede 2 714 983 0,8 % 2 415 054 0,7 %Lääketieteellinen tekniikka 2 541 587 0,8 % 315 807 0,1 %Matematiikka 10 276 879 3,1 % 9 646 773 3,0 %Materiaalitiede ja tekniikka 4 900 415 1,5 % 9 917 436 3,1 %Nanotiede- ja tekniikka 4 799 778 1,4 % 6 092 084 1,9 %Prosessitekniikka 4 798 270 1,4 % 2 720 403 0,8 %Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 978 650 0,6 % 584 110 0,2 %Sähkötekniikka ja elektroniikka 12 626 492 3,8 % 12 898 558 4,0 %Teollinen biotekniikka 2 912 633 0,9 % 1 217 822 0,4 %Tietojenkäsittelytieteet 16 100 302 4,8 % 7 953 578 2,5 %Tilastotiede 1 714 454 0,5 % 282 155 0,1 %Tuotantotalous 1 231 636 0,4 % 1 028 767 0,3 %Tähtitiede (ml. ESO:n jäsenmaksu 2 014 000 euroa) 3 434 589 1,0 % 4 787 228 1,5 %Ympäristötekniikka 1 502 327 0,4 % 2 378 138 0,7 %Biokemia, biofysiikka 5 087 525 1,5 % 4 250 813 1,3 %Ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia 20 613 906 6,1 % 16 218 160 5,0 %Kasvibiologia 5 250 601 1,6 % 5 952 768 1,8 %Kehitysbiologia ja fysiologia 3 993 319 1,2 % 1 717 177 0,5 %Mikrobiologia 5 824 320 1,7 % 5 004 536 1,5 %Perinnöllisyystiede 4 487 112 1,3 % 2 975 446 0,9 %Solu- ja molekyylibiologia 9 692 653 2,9 % 10 822 523 3,4 %Systeemibiologia, bioinformatiikka 1 813 660 0,5 % 2 975 564 0,9 %Ympäristötiede 5 917 879 1,8 % 16 836 551 5,2 %Elintarviketieteet 2 243 289 0,7 % 1 761 340 0,5 %Maataloustiede 1 476 948 0,4 % 382 233 0,1 %Metsätieteet 2 318 488 0,7 % 1 618 868 0,5 %Biolääketieteet 28 340 723 8,5 % 23 106 231 7,2 %Eläinlääketieteet 487 695 0,1 % 0 0,0 %Farmasia 2 172 754 0,6 % 4 032 224 1,2 %Hammaslääketiede 0 0,0 % 430 939 0,1 %Hoitotiede 100 030 0,0 % 13 000 0,0 %Kansanterveystiede 4 522 620 1,3 % 5 702 083 1,8 %Kliiniset lääketieteet 12 928 035 3,9 % 6 661 702 2,1 %Liikuntatiede 1 294 830 0,4 % 289 941 0,1 %Ravitsemustiede 226 760 0,1 % 734 168 0,2 %Ympäristöterveyden tutkimus 1 414 852 0,4 % 383 000 0,1 %Neurotiede 7 893 026 2,4 % 9 324 278 2,9 %Ihmismaantiede 4 091 006 1,2 % 2 122 899 0,7 %Kansantaloustiede 3 062 010 0,9 % 2 359 881 0,7 %Kasvatustieteet 3 399 414 1,0 % 7 294 717 2,3 %Kehitystutkimus 484 075 0,1 % 2 633 603 0,8 %Liiketaloustiede 4 210 009 1,3 % 4 007 192 1,2 %Nais- ja sukupuolentutkimus 351 389 0,1 % 1 461 887 0,5 %Oikeustiede 4 432 641 1,3 % 6 105 341 1,9 %Psykologia 3 599 609 1,1 % 11 254 506 3,5 %Sosiaalitieteet 17 021 878 5,1 % 10 218 689 3,2 %Tieteentutkimus 237 859 0,1 % 0 0,0 %Valtiotieteet 2 201 088 0,7 % 3 982 935 1,2 %Viestintätieteet 1 595 844 0,5 % 2 466 685 0,8 %Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus 2 819 262 0,8 % 2 143 074 0,7 %Filosofia 4 387 990 1,3 % 5 163 089 1,6 %Historia ja arkeologia 7 578 886 2,3 % 6 158 156 1,9 %Kielitieteet 7 512 100 2,2 % 4 851 792 1,5 %Kirjallisuudentutkimus 2 176 024 0,6 % 1 475 710 0,5 %Muotoilun tutkimus 0 0,0 % 828 543 0,3 %Taiteiden tutkimus 3 348 161 1,0 % 2 028 018 0,6 %Teologia 2 845 274 0,8 % 4 342 448 1,3 %

Yhteensä 335 367 785 100,0 % 322 969 265 100,0 %

2011 2012Rahoituspäätökset tutkimusaloittain

12

Taulukko 2. Tutkimusrahoituspäätökset suorituspaikoittain vuosina 2010–2012

Tutkimusedellytykset

Tutkimusinfrastruktuurit Vuonna 2011 toteutettiin suunnattu tutkimusinfrastruktuurihaku, jossa rahoitettiin vuonna 2012 yhteensä 6 450 000 euroa kansallisen tiekartan mukaisia tutkimusinfrastruktuurihankkeita, Integrated Carbon Observing Sys-tem (ICOS) -hanketta ja biotieteiden hankekokonaisuutta (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR).

2010 2011 2012

Yliopistot 266 964 626 280 922 228 263 121 826Aalto-yliopisto 34 788 805 38 890 553 30 174 813Helsingin yliopisto 90 738 941 102 194 613 105 303 527Itä-Suomen yliopisto 22 424 530 17 110 971 15 963 689Jyväskylän yliopisto 23 953 190 29 401 074 26 083 590Kuvataideakatemia 254 550Lapin yliopisto 656 860 1 130 972 885 782Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2 899 270 2 828 101 3 488 267Maanpuolustuskorkeakoulu 3 800Oulun yliopisto 17 028 220 18 389 120 18 204 471Sibelius-Akatemia 312 400 946 007 Svenska handelshögskolan 1 367 010 1 322 850Tampereen teknillinen yliopisto 11 571 980 11 906 617 11 971 955Tampereen yliopisto 17 871 380 17 289 935 12 672 564Teatterikorkeakoulu 807 510 62 170 Turun yliopisto 33 731 980 28 091 101 29 541 926Vaasan yliopisto 1 580 710 949 083 610 300Åbo Akademi 8 344 300 10 364 901 6 894 292Yliopistosairaalat 3 101 690 2 064 742 2 009 225Tutkimuslaitokset 24 550 258 26 915 184 27 695 491Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 467 060Fysiikan tutkimuslaitos 318 000Geodeettinen laitos 947 230 509 255 1 334 186Geologian tutkimuskeskus 159 542Ilmatieteen laitos 4 813 100 3 607 739 4 683 097Kuluttajatutkimuskeskus 535 024 249 300Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 216 490 1 618 626 786 023Metsäntutkimuslaitos 2 221 200 2 768 152 2 055 313Mittatekniikan keskus 748 090 240 000 279 978Pellervon taloustutkimus PTT ry 162 000Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 132 000 740 418 Suomen ympäristökeskus 3 188 780 1 797 829 4 611 768Teknologian tutkimuskeskus VTT 6 209 180 10 396 779 8 465 122Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4 328 198 4 347 556 2 845 582Työterveyslaitos 745 990 823 834Ulkopoliittinen instituutti 1 060 18 686Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 352 746 436 000Ulkomaiset organisaatiot 20 128 870 22 235 432 22 767 846Rekisteröidyt yhdistykset/Tieteelliset seurat 2 841 550 1 940 000 2 915 562Ammattikorkeakoulut 330 000 946 913 11 100Yritykset 405 000 1 538 643 2 648 626Muut organisaatiot 4 547 710 4 468 163 6 219 889

Yhteensä 322 869 704 341 031 305 327 389 565

13

Akatemia toteutti syksyllä 2012 suunnatun tutkimusinfrastruktuurihaun (FIRI-2012), jota rahoitettiin (momentti 29.40.22) vuonna 2012 yhteensä 4,0 miljoonalla eurolla. Suunnattuun hakuun kutsuttiin 14 hanketta, jotka sisältyivät kansalliselle tiekartalle ja jotka edellyttivät kansainvälisen sitoutumisen vuoksi kiireellistä rahoitusta.

1.2.2 Tutkijanura kehittyy Tavoite 2. Suomen Akatemia tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä, uusiutumista ja monipuolistumista sekä lisää tutkijanuran houkuttelevuutta. Ammattimaisen tutkijanuran tukeminen Akatemia tukee opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2008 lanseeraamaa neliportaista tutkijanuramallia. Ra-hoitus kohdistuu erityisesti tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan. Akatemian tehtäviin ei enää kuulu tutkijakoulujärjestelmän kehittäminen ja seuranta eikä päätöksenteko tutki-jakoulupaikkahausta (OKM/35/592/2012). Tohtoriohjelmille jo myönnetyt rahoitukset jatkuvat rahoituskautensa loppuun. Vuoden 2012 lopussa oli 261 akatemiatutkijan tehtävää ja 41 akatemiaprofessorin tehtävää. Toimintakerto-musvuonna 144 henkilöä aloitti tutkijatohtorin kolmivuotisessa tehtävässä. Vuoden lopussa oli yhteensä 618 tutkijatohtoria. Akatemiatutkijan tehtävää hakeneista 15 prosenttia sai rahoituksen (15 prosenttia vuonna 2011). Tutkijatohtorin tehtävä -määrärahaa hakeneista 19 prosenttia sai rahoituksen (22 prosenttia vuonna 2011) (Kuvio 2).

Kuvio 2. Akatemiatutkijan tehtävään nimitettyjen osuus hakijoista sekä tutkijatohtorin rahoituksen saaneiden osuus haki-joista vuosina 2008–2012 (%)

Naisten tutkijanuran ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen Suomessa neliportaisen tutkijanurajärjestelmän kolmen ensimmäisen portaan osalta naisten osuus on kasva-nut huomattavasti, vaikka alakohtaiset erot ovat suuria. Neljännen portaan eli professoritason osalta naisten osuus on kasvanut hyvin hitaasti ja on nyt 25 prosenttia Akatemian tutkijantehtävissä ja tutkimusrahoituksessa

0

20

40

60

80

100

2008 2009 2010 2011 2012

%

Tutkijatohtorit

Akatemiatutkijat

14

naisten osuus on edelleen kasvanut: vuonna 2012 naisten osuus oli 38,4 prosenttia (37,3 prosenttia vuonna 2011). Toimintakertomusvuonna naisten osuus akatemianhankkeiden vastuullisista johtajista oli 29 prosenttia ja huippuyksiköiden johtajista 22 prosenttia. Tutkijantehtävissä naisten osuudet olivat seuraavat: akatemiapro-fessorit 25 prosenttia, akatemiatutkijat 46 prosenttia ja tutkijatohtorit 55 prosenttia. Tutkimuksen verkottaminen ja kansainvälisyys Akatemia tukee tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta rahoittamalla kaikissa rahoitusmuodoissa hakemuksissa esitettyjä liikkuvuussuunnitelmia sekä myöntämällä rahoittajaorganisaatioiden kahdenvälisiin sopimuksiin pe-rustuvia apurahoja (kahdeksan maan 14 organisaatiota). Vuonna 2012 allekirjoitettiin yksi uusi sopimus, Indi-cal Council of Medical Researchin (ICMR) kanssa. Akatemia osallistui aktiivisesti 7. puiteohjelman Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) hakujen tiedottamiseen ja hakijoiden menestyksen tukemiseen. ERC StartingGrants (StG) -haussa toiselle kierrokselle päässeille tutki-joille järjestettiin haastattelukoulutusta. Akatemia myönsi kannusterahaa yhteensä 1,4 miljoonaa euroa yhdel-letoista hyvin menestyneelle, mutta edellisellä ERC-hakukierroksella rahoittamatta jääneelle tutkijalle. Suomeen on myönnetty 54 ERC-rahoitusta, joista 35 on nuorempien tutkijoiden ja 19 ansioituneempien tutki-joiden rahoituksia. Suomeen saatiin toinen Proof of Concept (PoC) -rahoitus tutkimusidean kaupallistamista varten. Vuonna 2012 Akatemia toteutti kymmenen yhteisrahoitteista tutkimushankehakua keskeisten yhteistyömaiden Brasilian, Chilen, Etelä-Afrikan, Japanin, Kiinan, Korean tasavallan, Unkarin ja Yhdysvaltojen kanssa. Japanin ja Kiinan kanssa oli kaksi hakua. Akatemia solmi uuden yhteishakuihin tähtäävän yhteistyösopimuksen Brasili-an São Paulon osavaltion tutkimussäätiön FAPESPin kanssa. Akatemian neljänteen FiDiPro-rahoitusohjelman hakuun lähetettiin 43 aiesuunnitelmaa, joista toisen vaiheen hakuun jätettiin 26 suunnitelmaa. Akatemian hallitus päätti rahoittaa 12 uutta FiDiPro (Finland Distinguished Professor) -professuuria suomalaisiin yliopistoihin. FiDiPro-ohjelmassa rahoitetaan ulkomaisten huippututkijoi-den työskentelyä Suomessa kymmenellä miljoonalla eurolla keskimäärin viiden vuoden ajan. Uudet professorit sijoittuvat kuuteen eri yliopistoon ja he edustaen laajasti eri tieteenaloja. Syksyllä Akatemia osallistui muiden toimijoiden kanssa työpajan järjestämiseen, jossa teemana oli FiDiPro-hankkeiden käytännön ongelmat ja haasteet. Yli 70 henkilöstö-, talous- ja tutkimushallinnon edustajaa yliopis-toista ja tutkimuslaitoksista eri puolilta Suomea pohti yhdessä, miten FiDiPro-tutkijoita ja -hankkeita voisi tutki-musorganisaatioiden tasolla tukea nykyistä paremmin. Työpajaan osallistuneet hallinnon asiantuntijat toivoivat saavansa aikaan yhteisen kansallisen käsikirjan FiDiPro-hankkeiden hyvän hallinnoinnin tueksi. Pohjoismainen yhteisaloite ilmasto-, energia- ja ympäristöalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan alalta (TFI) jatkui vuonna 2012. Akatemialla on edustajat TFI:n johtokunnassa ja kolmen ohjelman ohjelmakomiteassa. Akatemia vaikutti merkittävästi viimeisen TFI-haun sisältöön ja muotoon.

15

1.2.3 Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat Tavoite 3. Suomen Akatemia edistää tieteen ja tutkimuksen asemaa sekä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyk-sen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Akatemian toiminta tieteen tunnettuuden lisäämiseksi Akatemia edisti tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa välittämällä median kautta tiedettä ja tutkimusta koskevia aiheita suurelle yleisölle. Tutkimuksen näkyvyys mediassa lisää sitä koskevaa kiinnostusta yhteis-kunnassa. Akatemian viestinnän esiin nostamat tutkimusaiheet ja tiedepoliittiset näkökulmat näkyivät hyvin mediassa. Akatemian seurannan mukaan mediassa oli 2 106 uutista tai muuta juttua tutkimuksesta ja tiede- sekä korkeakoulupolitiikasta. Näistä 1 991 koski Akatemiaa. Eniten näkyvyyttä oli maakunnallisissa ja paikalli-sissa medioissa. Tutkimusaloista parhaiten julkisuutta sai kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus, jonka osuus uutisoinnista oli kolmannes. Terveyden tutkimuksen osuus oli 19 prosenttia, luonnontieteiden ja tekniikan tut-kimuksen 16 prosenttia sekä biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen kymmenen prosenttia. Akatemian järjestämillä toimittajien tiedeaamiaisilla ja lehdistötilaisuuksissa nostettiin vuoden aikana esille tutkimusaiheita ja -tuloksia eri tieteenaloilta ja ajankohtaisiin päivänpoliittisiin keskusteluihin sopivia tutkijoiden näkökulmia. Mediassa kiinnostusta herättivät erityisesti uuden Venäjän tutkimuksen huippuyksikön tutkimus, osteoporoosin uudet mittausmenetelmät (Fotoniikka-tutkimusohjelma), ilmeitä tunnistavien robottien kehittämi-nen (Motive-tutkimusohjelma) ja uudenlaisen puheproteesin mahdollisuudet (LASTU-tutkimusohjelma). Tiede-aamiaisten ja tiedotustilaisuuksien lisäksi järjestettiin tapaaminen lääketieteen toimittajille. Akatemiaprofessorit ovat mediaseurannan mukaan näkyvimpiä tieteen puolestapuhujia ja saamiensa palkintojen seurauksena tie-teen roolimalleja. Kansainvälisessä mediassa aiheista esille pääsi muun muassa osteoporoosin uudet mittausmenetelmät, uusi-en muovien ja tekstiilien kehittäminen biojätteistä (huippuyksikkö), ihmisen tietoisuuden synnystä saadut uudet tutkimustulokset (Neuro-tutkimusohjelma) sekä Suomen tieteen tila. Akatemian tiedepoliittisista aiheista eniten panostettiin Suomen tieteen tila -arvioinnin tulosten julkistamiseen, missä onnistuttiin erinomaisesti. Muita hyviä aiheita olivat ekologian ja evoluutiobiologian sekä fysiikan tie-teenala-arvioinnit. Uusi huippuyksikköohjelma aloitti vuoden 2012 alussa. Huippuyksiköiden viestintä sisälsi huippuyksikköesit-teen sekä media- ja verkkoviestinnän. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kehitettiin yhteistyötä huippuyk-sikköviestinnässä järjestämällä aiheesta miniseminaari ja keskustelutilaisuus. Tapaamisessa etsittiin yhteis-työmahdollisuuksia ja käytäntöjä huippuyksiköiden näkyvyyden ja tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi. Esimerkki tieteen näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta on Akatemian järjestämä ”X Events” – seminaari, jossa pohdittiin, miten Suomi kohtaa ennakoimattomat globaalit mullistukset. Tutkimus toteutettiin Kansanvälisessä systeemianalyysin instituutissa (IIASA), Itävallassa, yhteistyössä Suomen Akatemian, Tekesin, Sitran sekä muutaman ministeriön ja liikeyrityksen kanssa.

16

Tekesin ja strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kanssa järjestettiin yhteistyössä kaksi mediata-paamista. SHOKeissa tehtävä tutkimus, sen tulokset ja tulevaisuuden näkymät houkuttelivat tilaisuuksiin lähes 20 toimittajaa.

Tiede vetää yleisöä Akatemia tavoitti yleisötilaisuuksilla yhteensä 2 507 kävijää, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2011. Tiedepo-liittisiin kutsutilaisuuksiin osallistui 1 625 vierasta. Akatemian tutkimuksen yksiköt järjestivät näyttävästi hakuun liittyvän Ask & Apply -informointi- ja neuvonta-kiertueen 16 yliopistokampuksella. Tilaisuuksiin osallistui yli tuhat kuulijaa. Kiertuetta ennen Helsingissä järjes-tettiin puolen päivän mittainen, englanninkielinen seminaari hyvän hakemuksen tekemisestä. Syyshaun ajaksi verkkoon avattiin Ask & Apply -keskustelufoorumi. Tutkijoita ja muita sidosryhmiä tavoitellaan myös avatulla Facebook-sivulla sekä Twitter-palvelulla. Akatemia toimii tiiviissä yhteistyössä muiden tiedetoimijoiden kanssa ja osallistuu muiden järjestämiin laajoihin tiedetapahtumiin yhtenä mielenkiintoisena toimijana. Akatemia järjesti kaikille avoimia yleisötilaisuuksia. Lokakuussa Tampereella järjestettiin lukiolaisille suunnattu Tiedeviikko. Akatemia järjesti kouluissa eri puolilla Suomea kolmetoista nuorten Tietobreikkiä. Tietobreikkeihin osallistui yhteensä 977 koululaista ja opiskelijaa. Tietobreikit saivat erinomaista palautetta niitä tilanneilta kouluilta. Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kerrotaan yleistajuisesti tieteestä, tutkijois-ta ja tutkijanurasta. Sivuston kävijämäärä nousi 70 287 kävijään (45 272 vuonna 2011). Akatemian pääverk-kosivuilla oli 299 273 eri kävijää; suosituimmat sivut koskivat perinteisesti hakumuotoja, hakemista ja päätök-siä sekä Akatemiaa. Kansainvälisesti arvostettu asiantuntijaorganisaatio Kansainvälisessä tiedepolitiikassa Akatemia osallistui intensiivisesti EU:n Horisontti 2020 -ohjelman valmiste-luun. Akatemia oli kansallisesti vastuussa EU:n 7. puiteohjelman kahdeksasta osa-alueesta. Akatemian virka-miehet toimivat alueiden komiteoissa varsinaisina komiteajäseninä ja asiantuntijoina sekä näiden osien kan-sallisina vastuuhenkilöinä. Akatemia toimi myös yhteisen ohjelmasuunnittelun (Joint Programming) korkean tason ryhmässä. Lisäksi Akatemia edusti Suomea viiden Joint Programming -aloitteen eurooppalaisessa ohjausryhmässä ja oli aktiivisesti mukana neljässä muussa aloitteessa kansallisen tukiryhmän jäsenenä. Akatemian henkilöstöä toimi keskeisillä rooleissa EU:n tutkimuspolitiikassa ja -hallinnossa: puheenjohtajana EU:n jäsenmaiden ja komissi-on yhteisessä foorumissa (Strategic Forum of International Science and Technology Cooperation), jonka teh-tävänä on edistää EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välistä tutkimus- ja teknologiayhteistyötä, ja hallintoneu-voston jäsenenä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutissa (EIT). Akatemian virkamiehet osallistuivat ERA-NET-, INCO-NET- ja NORIA-NET-toimintaan, Euroopan tutkimusinfrastruktuurifoorumin (ESFRIn) ja European Research Infrastructures (ERIC) komitean sekä tutkijaliikkuvuusverkosto EURAXESSin toimintaan. Akatemia oli edustettuna NordForskin hallituksessa sekä useissa kansainvälisissä tutkimusorganisaatioissa ja verkostoissa kuten Science Europessa, Euroopan tiedesäätiössä (ESF), COSTissa, Yliopistollisessa Euroop-

17

pa-instituutissa (EUI), Euroopan eteläisessä observatoriossa (ESO), Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskes-kuksessa (CERN), Ydinfysiikan kansainvälisessä kiihdytinlaboratoriossa (FAIR), Euroopan molekyylibiologian laboratoriossa (EMBL) ja -konferenssissa (EMBC), OECD:n komiteoissa ja työryhmissä, UNESCOn tiedeoh-jelmissa ja Brysselissä sijaitsevien kansallisten T&K -toimistojen epävirallisessa verkostossa (IGLO). Akatemia osallistui Euroopan ja Intian väliseen tutkimus- ja innovaatiokonferenssiin Brysselissä. Kutsutilaisuu-teen osallistui noin 250 tutkijaa tai tutkimuksen rahoittajaa noin 20 eurooppalaisesta maasta ja Intiasta. Yhteis-työaiheiden käsittelyn (ympäristö, biotalous, terveys, energia ja liikenne sekä ICT) lisäksi saatiin tietoa onnis-tuneista Euroopan ja Intian bi- tai multilateraaliyhteistyöhankkeista ja yhteistyön toimintatavoista. Temaattisis-sa sessioissa Suomi profiloitui erityisesti biotalous- ja terveyssessioissa. Konferenssissa sovittiin Euroopan ja Intian välisen TKI-yhteistyön aiheista. Akatemiassa vieraili 42 ulkomaista delegaatiota 29 maasta (43 delegaatiota 35 maasta vuonna 2011). Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) – tutkimusohjelma järjesti temaattisen tutkijaseminaarin tutkimuksen eettisistä kysymyksistä. Lasten ja nuorten tutkimuksen aihepiiriin ja menetelmien valintaan liittyy erityisiä eettisiä kysymyksiä ja tulkintaongelmia. Vuosi 2012 oli Kansanterveyden haasteet (SALVE) – tutkimusohjelman viimeinen toimintavuosi. Päätössemi-naarin yhteydessä julkaistiin myös SALVE-ohjelman tutkijoiden kirjoituksista toimitettu kirja ”Kansan terveys, yksilön hyvinvointi”. Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) – tutkimusohjelma ja Akatemian viestintäyksikkö osallis-tuivat ja yhdessä suomalaisten ministeriöiden, vesikoordinaation ja yritysten kanssa Suomen messuständille maailmanlaajuisessa vesialan tapahtumassa The Sixth World Water Forum 2012, Ranskassa. Akatemian osallistuminen tuotti runsaasti kansainvälistä ja kansallista näkyvyyttä. Tutkimusohjelman tulevien tulosten leviämisen ja hyödyntämisen kannalta osallistuminen vesitapahtumaan arvioidaan erittäin onnistuneeksi inves-toinniksi. Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (ELVIRA) -tutkimusohjelman loppuarvioinnissa näkökulmina ovat yhteis-kunnallinen vaikuttavuus, medianäkyvyys ja alan tutkimusaiheiden ennakointi. Ohjelman arviointi käynnistyi toukokuussa ELVIRA- tulevaisuustyöpajassa, jossa visioitiin alan tutkimusnäkymiä vuodelle 2050. Loppuarvi-ointiraportti valmistuu 2013. Asumisen tulevaisuus (ASU-LIVE)-tutkimusohjelma järjesti Helsingissä yhdessä ympäristöministeriön ja Teke-sin Tila-ohjelman kanssa seminaarin teemasta ’’Ikääntyneiden asuminen Suomessa’’. Tapahtuma liittyi ympä-ristöministeriön julkaisemaan ehdotukseen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi. Akatemia on osallistunut Itämeren alueen yhteisen tutkimus- ja kehitysohjelman (BONUS) 2010–2016 toteu-tukseen. Ohjelma on EU:n perustussopimuksen 185 artiklan mukainen ohjelma, jonka rahoitukseen osallistu-vat Itämeren alueen keskeiset tutkimus- ja innovaatiorahoittajat ja EU:n komissio. Akatemialla on edustus oh-jelman johtoryhmässä. Ohjelman strategisessa vaiheessa 2010–2012 muotoiltiin ohjelman hakuihin tarvittavat asiakirjat, ohjeet ja toimintatavat. Ohjelman strategisen tutkimusagendan tavoitteena on tukea korkealaatuisen tutkimuksen avulla EU:n Itämeristrategian ja HELCOMin Itämeren suojeluohjelman toteutusta. Ohjelma on monikansallinen, monitieteinen ja tieteidenvälinen, erityinen painoarvo on loppukäyttäjien roolilla tutkimus-

18

hankkeiden elinkaaren eri vaiheissa. Ohjelman ensimmäinen haku avautui marraskuussa 2012. Ennakkotieto-jen mukaan hakuun osallistui 87 konsortiota, joissa oli yhteensä 691 partneria. Suomalaiset partnereita oli 112 67 konsortiossa. Suomen Akatemia on sitoutunut rahoittamaan suomalaisia partnereita enintään 3,8 miljoonal-la eurolla.

Akatemia on edistänyt tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta Akatemialle tehtävään tutkimusrahoitushakemukseen tulee sisältyä tutkimushankkeen aineistonhallintasuunni-telma, jossa kerrotaan miten tutkimushanke aikoo hankkia ja käyttää tietoaineistoja, mitkä ovat hankkeen käyt-tämien ja synnyttämien aineistojen omistus- ja käyttöoikeudet sekä miten tutkimushankkeen tuottamia tai tut-kimusinfrastruktuurien avulla tuotettuja tietoaineistoja aiotaan säilyttää ja mahdollistaa niiden myöhempi käyt-tö. Akatemia suosittelee, että

Akatemian rahoittamat tutkijat julkaisevat tutkimusartikkelinsa Internet-tietoverkon avoimissa tiedejul-kaisuissa silloin, kun alalla on valittavissa julkaisuja, jotka ovat perinteisiin tilausmaksullisiin lehtiin ver-rattuna vähintään samantasoisia ja sähköisessä muodossa tai

Artikkeli tallennetaan avoimesti saatavilla olevaan sähköiseen arkistoon, ellei sitä ole julkaistu avoi-messa verkkojulkaisussa.

Kaikista julkaistuista tutkimusartikkeleista tallennetaan rinnakkaiskopiot suomalaisiin avoimiin elektro-nisiin julkaisuarkistoihin. Akatemia myös suosittelee, että Akatemian rahoittamat tutkimushankkeet luovuttavat hanketta varten kokoamansa yhteiskuntatieteellisen aineiston Tampereen yliopistossa si-jaitsevan yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston (FSD) käyttöön sekä kieliaineistot saatetaan muiden tut-kijoiden käyttöön FIN-CLARIN-järjestelmän kautta.

1.2.4 Strategiset kumppanuudet vahvistuvat Tavoite 4. Strategiset kumppanuudet ovat Suomen Akatemian tärkeä keino tutkimuksen laadun vahvistami-seksi, tutkijanuran kehittämiseksi sekä tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistamiseksi. Innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyö ja tutkimushallinnon kansainvälisyys Vuonna 2012 käynnissä olevista Akatemian tutkimusohjelmista neljää rahoitti yhdeksän kansallista rahoittajaa. Neljä julkista ja viisi yksityistä rahoittajaa osallistui Akatemian tutkimusohjelmiin omilla rahoitusosuuksillaan. Tekes oli rahoittajana yhdessä ja kolme ministeriötä kolmessa tutkimusohjelmassa. Rahoittajana oli myös yrityksiä ja säätiöitä. Akatemia tekee yhteistyötä Tekesin kanssa muun muassa tutkimusohjelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Vuonna 2012 tehdyissä tutkimusohjelmien rahoituspäätöksissä on kahden SHOKin aihealueisiin liittyviä tutkimushankkeita. Lisäksi ohjelmien johtoryhmissä on SHOK:ien edustajia. Akatemia perusti yhden uuden temaattisen tutkimusverkoston energiatutkimukselle. Toiminnassa on lisäksi kaksi temaattista tutkimusverkostoa ilmastonmuutos- ja materiaalitutkimuksessa sekä Venäjä-toimintaohjelma. Verkostot vahvistavat Akatemian strategisesti valitsemien tutkimusalojen toimintaa sekä lisäävät niiden kansal-lista ja kansainvälistä näkyvyyttä ja tutkimuksen roolia yhteiskunnan suurien haasteiden ratkaisijana. Verkos-

19

toilla haetaan myös Akatemian rahoittaman tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämistä julkisessa päätöksenteos-sa. Vuonna 2012 Akatemialla oli käynnissä kaksitoista tutkimusohjelmaa, joissa oli mukana kaksikymmentäkaksi ulkomaista rahoittajaa kuudestatoista maasta (kuvio 3).

Kuvio 3. Akatemian kansainvälinen rahoitusyhteistyö tutkimusohjelmissa: tutkimusohjelmien ja ulkomaisten rahoittajien lukumäärä vuosina 2008—2012

Esimerkiksi Kestävä Energia (SusEn) – ohjelmassa on eurooppalaista rahoitusyhteistyötä seuraavien rahoitta-jakumppanien kanssa: Islanti (Orkustofnun), Luxemburg (FNR), Norja (RCN), Puola (MSHE), Ruotsi (STEM), Saksa (PTJ), Tanska (DASTI) ja pohjoismainen rahoittajaorganisaatio Nordic Energy Research (NER). ERA-Net-yhteistyötä jatkettiin LASTU-, OMA- ja FICCA -ohjelmissa. Vuonna 2012 tehtiin rahoituspäätöksiä tutkimusohjelmille yhteensä 41,3 miljoonalla eurolla. Uudet tutkimusohjelmat

Ohjelmoitavat materiaalit (OMA) -ohjelman rahoituspäätökset yhdeksälle konsortiohankkeelle ja viidel-le yksittäiselle hankkeelle (yhdeksän miljoonaa euroa). Lisäksi ohjelmaan liitetystä ERA-NET-RUS -hausta rahoitettiin kuutta konsortiota yhteensä yhdellä miljoonalla eurolla.

Ihmisen mieli (MIELI) rahoituspäätökset neljälle konsortiolle ja kahdeksalle yksittäiselle hankkeelle (kymmenen miljoonaa euroa)

Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) rahoituspäätökset kymmenelle konsortiolle ja kahdelle yksittäiselle hankkeelle (10,9 miljoonaa euroa). Lisäksi ERA-NET New Indigon vesiaiheises-sa haussa osoitettiin 100 000 euroa verkottumisrahaa kahdelle konsortiolle, jotka liitettiin AKVA-ohjelmaan.

Käynnissä olevat tutkimusohjelmat

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) -ohjelman rahoituspäätökset kolmelle konsortiol-le ja seitsemälle yksittäiselle hankkeelle (5 miljoonaa euroa), teemahaku lasten ja nuorten syrjäytymi-nen

6 8 9 10 12

7 5 3 1

0

5

10

15

20

25

2008 2009 2010 2011 2012

Lkm

Kansainväliset ohjelmat Muut ohjelmat

1517

2022 22

0

5

10

15

20

25

2008 2009 2010 2011 2012

Lkm

Ulkomaiset rahoittajat

20

Kestävä Energia (SusEn) –ohjelman rahoituspäätökset kahdeksalle konsortiolle (3,3 miljoonaa euroa), kansainvälinen haku Brasilian CNPq:n kanssa

Ilmastonmuutos- vaikutukset ja hallinta (FICCA) –ohjelman rahoituspäätökset kuudelle yksittäiselle hankkeelle ja yhdelle konsortiolle (kaksi miljoonaa euroa), kehitystutkimuksen haku yhdessä UM:n kanssa

Vuonna 2012 julkistettiin Valta Suomessa (VALTA)-, Kestävä tuotanto ja tuotteet (KETJU)- sekä Liiketoiminta-osaaminen (LIIKE2) -tutkimusohjelmienloppuarvioinnin raportit ja toteutettiin Ravitsemus, elintarvikkeet ja ter-veys (ELVIRA) sekä Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (WORK) –ohjelmien loppuarvioinnit.

Kestävä tuotanto ja tuotteet (KETJU) -tutkimusohjelmaa kansainvälinen asiantuntijapaneeli piti onnistuneena. Ohjelma vahvisti prosessitekniikan ja kemian perustutkimusta, mikä edisti uusien sovellusalueiden syntyä ja alan kilpailukyvyn kehittämistä. Ohjelma tuki monitieteisten tutkimusryhmien muodostumista ja yhteistyön sy-ventämistä eri ryhmien ja tutkimusalojen välillä. Tutkijankoulutus oli aktiivista ohjelman aikana. Paneelin mu-kaan monet tutkimusohjelman hankkeista onnistuivat saavuttamaan erinomaisia tieteellisiä tuloksia, jopa läpi-murtoja. Useissa projekteissa syntyi merkittäviä tuloksia myös teollisuuden käyttöön. Arvioinnin mukaan Suo-mella on ihanteelliset mahdollisuudet tulla johtavaksi biojalostamoiden kehittäjäksi maailmassa. Edellytykset tähän syntyvät korkealaatuisen alan osaamisen, tutkijoiden laadun ja monitieteisten tutkimusryhmien ansiosta sekä metsäraaka-aineiden hyvän saatavuuden ja alan teollisuuden ansiosta.

Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma (LIIKE2) onnistui ohjelmaa arvioineen asiantuntijapaneelin mukaan saavuttamaan erinomaisia tuloksia sekä tieteellisesti että tutkijankoulutuksessa. Tutkimushankkeet olivat inno-vatiivisia tutkimuksen painotuksen ja tieteidenvälisyyden kannalta, samoin tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat sekä laadullisesti että määrällisesti hyviä. Tutkimusohjelmaan valituissa hankkeissa tehty tutkimus on lisännyt ymmärrystä ja tietoa yritysten liiketoimintaosaamisesta. Ohjelman aikana tehtiin paljon kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Akatemia on tehnyt yhteistyötä Tekesin ja Japanin JST:n kanssa (Japan Science and Technology Agency). Kolmen rahoittajan yhteisiä hankehakuja on järjestetty vuodesta 2008 alkaen. Temaattisia yhteishakuja järjes-tetään toistaiseksi vuoteen 2014 saakka. EU:n 7. puiteohjelman terveysteemassa toimitaan yhteistyössä Tekesin kanssa. Erityisesti Horisontti2020-puiteohjelman suunnittelua on tehty aktiivisena yhteistyönä.

Suunnattua rahoitusta energiatehokkuuden tutkimukseen Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta suuntasi rahoitusta energia-alan perustutkimuksen hankkeille, joissa tutkitaan energian loppukäyttöä ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energian tuotan-toa energiatehokkuuden näkökulmasta. Energiatehokkuus on keskeinen teema myös useiden SHOKien tutkimusohjelmissa. Rahoituksen suuntaami-sella tuettiin SHOKien toimintaa perustutkimusalueella. Kaksi haussa rahoitettua hanketta kuului SHOKien (FIMECC ja Metsäklusteri) tutkimusohjelmiin. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen ja Kulttuurin ja yhteiskuntatieteiden tutkimuksen toimikunnat yhdessä suuntasivat rahoitusta kestävän talouden tutkimiseen yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Hankkeiden edellytettiin

21

tarkastelevan eri vaihtoehtoja luonnonvarojen kestävälle käytölle, erityisesti talouden ohjauksen, säätelyn ja korjausmekanismien kannalta. Toimikunnat halusivat tällä toimenpiteellä erityisesti tukea tieteidenvälistä tut-kimusta.

ERA-NET ERA-NETit ovat EU:n puiteohjelmissaan rahoittamia kansallisten tutkimusrahoittajien verkostoja, joiden tavoit-teena on kehittää kansallisten tutkimusohjelmien yhteistyötä. Ne ovat vakiinnuttaneet asemansa eurooppalai-sessa tutkimusyhteistyössä. Komission rahoituksen jälkeen ERA-NET -verkostot toimivat omina rahoitusver-kostoinaan tai osana yhteistä ohjelmasuunnittelua (Joint Programming). Akatemia oli vuonna 2012 mukana partnerina tai hakuihin osallistuvana observoijana 16 ERA-NET tai ERA-NET plus –verkostossa sekä partnerina kahdessa INCO-NET -hankkeessa. ERA-NET Plus - hankkeissa - Euroopan komissio rahoittaa tutkimushankkeita yhdessä jäsenmaiden rahoittajaorganisaatioiden kanssa. Akatemia on rahoittanut vuosina 2007–2012 järjestettyjen ERA-NET-hakujen rahoitetuissa konsortioissa mu-kana olevia suomalaisia tutkimusryhmiä 31.12.2012 mennessä yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla. Vuonna 2012 suomalaisia tutkijoita rahoitettiin ERA-AGE, ERA-NET NEURON ja ERA-NET RusERA_NET- hankkeis-sa. Akatemia allekirjoitti sopimuksen osallistumisesta ERAfrican vuonna 2013 järjestettävään yhteistutkimushan-kehakuun InterfacingChallenges (Yhteiset haasteet). Osallistumispäätökseen vaikuttivat mm. ulkoministeriön hakua varten Akatemialle hankehakuun allokoimat 150 000 euroa sekä yhteistyömahdollisuus Suomen Kult-tuurirahaston kanssa. Tekes osallistuu ERAfrican samanaikaisesti järjestämään rinnakkaishakuun Renewable Energy. ERAfrican suomalainen jäsen on työ- ja elinkeinoministeriö, jota käytännössä edustaa UniPid.

22

Taulukko 3. Suomen Akatemian osallistuminen ERA–NET – ja INCO-NET hankkeisiin vuonna 2012

Akronyymi ERA-NET Käynnissä/ SA:n osallistuminen

BONUS Plus BONUS 185

Bonus Plus Joint Baltic Sea Research and Development Programme

2007-2011 2010-2016

CIRCLE 2 Climate Impact Research Coordination within a Larger Europe 2010–2014 ERAfrica A Consolidated European Approach to Collaborating with Africa 2012–2017 ERA-AGE 2 European Research Area in Ageing 2009–2012 ERA-LEARN ERA-LEARN2

Supporting the ERA NET Learning Platform by creating a toolbox for the ERA Supporting the ERA-NET Learning Platform: expanding application of the ERA-NET toolbox to a broader trans-national coordination community

2010-2011 2011-2013

ERA-NET NEURON ERA-NET NEURON 2

Network of European Funding for Neuroscience Research Network of European Funding for Neuroscience Research

2007–2011 2012–2015

ERA.Net RUS Linking Russia to the ERA: Coordination of MS/ AC S&T programmes towards and with Russia 2009-2013

ERA-SYNBIO Development and Coordination of Synthetic Biology in the European Re-search Area 2012–2014

ERASysBio Plus ERASysBio Plus 2010–2013 HERA 2 Humanities in the European Research Area 2012–2016 MATERA MATERA Plus

Material Science and Engineering in Europe ERA-NET Plus on Materials Research

2005–2011 2009–2013

NanoSci-ERA Plus NanoSci-ERA Plus 2008–2013

New Indigo ERA-NET Initiative for the Development and Integration of Indian and European Re-search 2009-2013

NORFACE 2 NORFACE-II SA NORFACE Plus

New Opportunities for Research Funding Co-operation in Europe – A Strate-gy for Social Sciences NORFACE-II Support Action Norface Plus - Migration in Europe

2010–2014 2011–2013 2011–2013

Pathogenomics Trans-European cooperation and coordination of genome sequencing func-tional genomics of human-pathogenic microorganisms 2004–2012

WoodWisdom-Net 2 WoodWisdom-Net Plus

Networking and Integration of National Programmes in the Area of Wood Material Science and Engineering in the Forest-based Value Chains

2009–2012 2012–2015

EECA INCO-NET CooperationNetwork for Eastern European and Central Asian Countries 2008–2012 EULARINET-INCO-NET Latin America Research and InnovationNETworks 2009–2012

Esimerkki: ERA-NETRUS:n yhtenä osana järjestettiin T&K-pilottihaku, jonka tavoitteena on luoda pitkäjännit-teistä tutkimusyhteistyötä EU:n jäsen- ja liitännäismaiden ja toisaalta Venäjän välille. Eräänä tavoitteena on myös luoda kestävä yhteisrahoitteinen ohjelmamalli EU: n ja Venäjän ohjelmaomistajien käyttöön. Pilottihaussa oli neljä pääteema-aluetta: Innovative materials and cutting edge technological processes, Envi-ronmental research and climatic change, Research on serious human health problems ja Contemporary socio-economic studies. Suomalaisryhmiä oli haussa mukana yhteensä 44 hankkeessa. Kuudessa rahoitusta saaneessa tutkimuskon-sortiossa on suomalainen tutkimusryhmä. Kahta konsortiota koordinoi Suomessa työskentelevä professori. Akatemia osoitti hakuun 1 041 300 euroa. Hankkeiden rahoitukseen saatiin myös INTAS-rahaa, joka jaettiin jokaiselle hakuun osallistuvalle organisaatiolle sen omaa rahoitusosuutta suhteellisesti vastaava määrä. Aka-temian saama INTAS – osuus on 282 560 euroa, jolla rahoitetaan suomalaisia hankkeita Akatemian oman rahoituksen ohella. Rahoitetut suomalaishankkeet liitettiin osaksi Akatemian Ohjelmoitavat materiaalit-tutkimusohjelmaa.

23

NORIA-NET toiminta Pohjoismaisen tutkimusneuvosto NordForsk käynnistämät ja jo päättyneet yhteistyöhankkeet ovat olleet me-nestyksekkäitä aloitteita laajemmalle yhteistyölle; (esimerkiksi eScience, Nordic Research Infrastructure Net-work). NordForsk käyttää NORIA-net -konseptia strategisten linjaustensa taustoitustyössä ja toteuttajana. Uusin NORIA-net on arktisen alueiden tutkimusohjelman valmisteluun käynnistetty NORIA-netArctic. Akatemia on mukana aloitteessa, joka toimii suoralla NordForskin rahoituksella noin vuoden ajan ennen varsinaisen tutki-musohjelman aloittamista.

Science Europe ja Euroopan Tiedesäätiö Euroopan Tiedesäätiön (ESF) toiminta supistui vuoden 2012 aikana edelleen merkittävästi. Akatemia on edel-leen ESF:n jäsen ja aktiivisesti mukana ESF:n toiminnan kaikilla sektoreilla. Akatemian toimikunnat ovat osallistuneet yhteensä 24 ESF:n käynnistämään EUROCORES-tutkimusohjelmaan rahoittaen konsortioissa mukana olevia suomalaisia tutkimusryhmiä. Yhteensä hankkeita on rahoitettu noin 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2001 lähtien. Lisäksi toimikunnat rahoittivat noin 40 ESF:n käynnistämää tutkimusverkosto-ohjelmaa (Research Networking Programme). Akatemian rahoitus verkosto-ohjelmille on vuositasolla yhteensä noin 300 000 euroa. ESF ei käynnistänyt vuoden aikana uusia tutkimus- (EUROCORES) ja verkosto-ohjelmia (Research Networking Programmes).

Taulukko 4. Akatemia on rahoittanut EUROCORES-tutkimusohjelmissa mukana olevia suomalaisia tutkijoita vuonna 2012

Better Analyses Based on Endangered Languages, BABEL 2009–2012 Ecological and Evolutionary Functional Genomics, EuroEEFG 2010–2012 Ecology of Plant Volatiles, from Molecules to the Globe, EuroVOL 2011-2013 European Collaborative Research Projects, ECRP 2001–> European Comparisons in Regional Cohesion, Dynamics and Expressions, EuroCORECODE 2010–2012 Functional Genomic variation in the epilepsies, EuroEPINOMICS 2011-2013 Higher Education and Social Change, HESC 2009–2012 How cells shape and utilize their membranes, EUROMEMBRANE 2009–2012 Maximizing the Impact of Graphene Research in Science and Innovation, EuroGRAPHENE 2010–2012

Akatemia on osallistunut kymmeneen ESF:n jäsenorganisaatioiden yhteistyöfoorumiin. Vuonna 2012 julkaistiin muun muassa raportit ‘’Evaluation of the publicly funded research’’ -foorumin työstä. Foorumi käsitteli ja kar-toitti parhaita käytänteitä ohjelmien tai muiden laajempien tutkimuskokonaisuuksien jälkikäteisarvioinnin suorit-tamiseksi. Science Europe organisaation toiminta on käynnistynyt vuoden 2012 aikana. Science Europe on valinnut jäsenorganisaatioiden ehdottamia jäseniä tieteellisiin komiteoihin, antanut tiedonantoja ERAan liittyen ja pe-rustanut työryhmiä valmistelemaan erilaisia tiedepolitiikkaan ja tutkimusyhteistyöhön liittyviä kokonaisuuksia sekä rekrytoinut henkilökuntaa.

24

Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKIT) Akatemian tavoitteena on lisätä SHOKien toimintaan osallistuvien korkeatasoisten tutkijoiden määrää ja vah-vistaa SHOKien tieteellistä tutkimusta. SHOK-alueilla tehtävän tutkimuksen tulee olla pitkäjänteistä ja kansain-välisesti korkeatasoista. Akatemia osallistuu SHOKien toiminnan kehittämiseen ja seuraamiseen muun muas-sa toimien työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa SHOK-johtoryhmän sihteeristössä. Useiden Akatemian huippuyksiköiden ja akatemiaprofessoreiden aihealueet ovat SHOKien tutkimusalaa. SHOKien aihealueet otetaan huomioon valmisteltaessa uusia tutkimusohjelmia ja SHOKien edustajat ovat osallistuneet ohjelmatyöhön muun muassa tutkimusohjelmien johtoryhmien jäseninä. Akatemia on tiedottanut SHOKeja kaikista niiden aihealueelle kuuluvista rahoitusta saaneista tutkimushankkeista tavoitteena SHOKien ja tutkijoiden yhteistyön lisääminen. Vuonna 2012 järjestettiin erityinen SHOKien aihealueille suunnattu haku, jolla tuetaan SHOKien sekä yliopisto-jen tai tutkimuslaitosten strategisesti keskeisille aloille sijoittuvia tutkijoita. Tärkeintä rahoitetuissa hankkeissa laadun lisäksi on tutkimuksen merkitys ja tutkimuksen tuoma lisäarvo SHOKin kannalta. Rahoitus on suunnat-tu kahdelle aihealueelle: Uudenlaiset ohjausmenetelmät ja käyttöliittymät sekä Metsäbiomassan innovatiivi-seen käyttöön perustuvan biotalouden uudet kemikaalit, materiaalit ja tuotantoteknologiat. Haun teemat val-misteltiin kiinteässä yhteistyössä SHOKien kanssa. Hakemukset arvioitiin kansainvälisessä vertaisarvioinnissa ja haussa rahoitettiin SHOK-aihealueiden tutkimusta kahdeksalla miljoonalla eurolla. Rahoituksen sai kuusi tutkimuskonsortiota ja kahdeksan tutkimushanketta. Rahoitusta saaneet tutkimuskokonaisuudet liittyvät neljän eri SHOKin aihealueille. Konsortiot ovat varsin monitieteisiä. SHOKeilta puoltavan lausunnon yhteistyön tärkeydestä saaneita tutkimushankkeita Akatemia rahoitti yhteensä 23,1 miljoonalla eurolla (taulukko 5).

Taulukko 5. Yhteenveto SHOKeihin kuuluvista rahoitetuista hankkeista 2012. Hankkeilla on SHOKeilta saatu puoltokirje SHOKin aihealueelle kuulumisesta.

Yhteenveto SHOKeihin kuuluvista rahoitetuista hankkeista eri aihealuilla

2012

CLEEN Oy (Energia ja ympäristö) 4 112 144 FIMECC Oy (metallituotteet ja koneenrakennus) 2 607 623 Biotalous Oy 7 990 129 RYM Oy Rakennettu ympäristö 3 786 800 TIVIT Oy Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus 4 578 297 Yhteensä 23 074 993

Kahden edellä mainitun kategorian (SHOK aihealueille suunnatun haun myönnöt 8,0 miljoonaa euroa ja SHO-Keilta puoltavan lausunnon saaneet hankkeet 23,1 miljoonaa euroa) lisäksi Akatemia rahoitti SHOKeihin liitty-vää tutkimusta yhteensä 20,8 miljoonalla eurolla. SHOKeihin liittyvää tutkimusta tuettiin siten kaikilla Akatemi-an rahoitusmuodoilla yhteensä 51,9 miljoonalla eurolla. Akatemia järjesti vuonna 2012 tutkijatapaamisen vuonna 2011 järjestetystä SHOK-hausta rahoitusta saaneille tutkimushankkeille. Tilaisuuteen osallistui myös muita SHOK-toimijoita.

25

SHOKien kansainvälinen arviointi toteutettiin vuonna 2012 Tekesin ja Akatemian yhteistyönä. Akatemia järjesti ja resurssoi kansainväliset arviointipaneelit. Arviointi julkistetaan 2013.

Huippututkimukseen ja SHOK-rahoituksen rahoituspäätökset momentilta 29.40.51.3

Akatemia sai talousarviossa 15 miljoonaa euroa momentille 29.40.51.3 myöntämisvaltuuteen sisältymättömä-nä huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien vahvistamiseen. Rahoituspäätöksiä tehtiin yhteensä 14 947 814 eurolla vuonna 2012 seuraaviin käyttökohteisiin: European Research Council (ERC) rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta Euroopassa. ERC rahoituk-set ovat nousseet tieteen kansainvälisen tason mittareiksi ja ovat siksi erittäin tavoiteltuja. Rahoitusmuodoilla tuetaan ensisijaisesti tutkijanuraa ja mahdollistetaan uusien ideoiden sekä tieteellisten läpimurtojen toteutta-mista. Vuonna 2012 Suomen Akatemian hallituksen yleisjaosto päätti myöntää momentin 29.40.51.3 varoista kannusterahoitusta yhteensä 11 tutkijalle. Yhteensä heille myönnettiin 1 357 814 euroa. SHOK-haun hankkeiden rahoittamiseen osoitettiin kahdeksan miljoonaa euroa (SHOK-jaostolle). SHOK-haun hakemusten arviointikuluihin osoitettiin 28 000 euroa. Strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) arvioinnin kuluihin yhteensä 90 000 euroa. Akatemia rahoittaa 40 000 eurolla FACCE MACSUR-hanketta. Hanke on FACCE JPI:n pilottihausta rahoitettu hanke. Akatemia päätti uuden temaattisen Martti Ahtisaari –akatemiaprofessuurin, jota rahoitettiin 704 250 eurolla. Kahden akatemiaprofessorin tutkimuskulujen rahoittamiseen vuosille 2013 – 2015 osoitettiin yhteensä 1 408 500 euroa. Kahta akatemiahankepäätöstä rahoitettiin yhteensä 697 365 eurolla. Kumpaakin hanketta kuvattiin kansainvä-lisessä arvioinnissa uraauurtaviksi ja tieteellisesti erittäin merkittäviksi. Akatemian hallitus päätti rahoittaa 12 uutta FiDiPro (Finland Distinguished Professor) -professuuria suomalai-siin yliopistoihin. FiDiPro-ohjelmassa rahoitetaan ulkomaisten huippututkijoiden työskentelyä Suomessa. Yksi FiDiPro päätös tehtiin momentilta 51.3. yhteensä yhdellä miljoonalla eurolla. Yhteishankehakua oppimisen ja koulutuksen innovaatiot SAVIa (SA, Tekes, NSF) rahoitettiin yhteensä 1 340 741 euroa. Yhteishankehakua WiFiUS, langattoman tietoliikenteen tutkimusta (SA, Tekes, NSF) rahoitettiin yhteensä 281 144 euroa.

26

1.3 Toiminnallinen tehokkuus

Akatemian hallintoviraston voimavarojen käyttö Vuonna 2012 hallintoviraston kokonaiskustannukset vähenivät 0,6 miljoonaa euroa vuoteen 2011 verrattuna (15,6 miljoonaa euroa) (taulukko 6). Henkilöstökustannukset (mukaan luettuna palkkiot ja ylityöt) olivat 65,1 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ostopalvelujen osuus oli 17,3 prosenttia ja toimitilakustannukset oli 9,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Muiden kustannusten, kuten aineiden ja tarvikkeiden, matkakulujen ja painotuotteiden osuudet olivat yhteensä 7,8 prosenttia kokonaiskustannuksista. Laskennalliset erät, tuotot ja kustannusten korvaukset olivat yhteensä 0,7 prosenttia kokonaiskustannuksista. Taulukko 6. Suomen Akatemian hallintoviraston kustannukset kustannuslajeittain vuosina 2010–2012 (1 000 euroa)

*) vuoden 2010 laskennalliset erät koostuvat suuremmiksi osaksi lomapalkkavelan muutoksesta. Suomen Akatemiasta annetun lain voimaantulles-sa tutkimusvirat lakkasivat ja niihin perustuvat virkasuhteet päättyivät. Muutoksen seurauksena myös Akatemian lomapalkkavelan muutos vuonna 2010 oli noin 3 miljoonaa euroa. **) vuodesta 2012 lähtien tuotot ja kustannusten korvaukset eritellään taulukossa Akatemian hallintoviraston kokonaiskustannukset vuonna 2012 vähentyivät 602 000 euroa verrattuna edelli-seen vuoteen. Henkilöstökustannukset lisääntyivät 263 000 euroa. Lisäys johtui sekä työvoimakustannuksen noususta että ulkopuolisten asiantuntijapalkkioiden noususta. Ostopalvelut vähentyivät 647 000 eurolla. Osto-palvelut vuonna 2011 sisälsivät uusin toimitiloihin siirtymisen muuttokustannuksia. Viime vuoteen verrattuna ostopalveluissa on ollut säästöä myös tietojärjestelmäkustannuksissa ja muissa hankintakuluissa. Tilakustan-nukset vähentyivät 390 000 euroa edellisen vuoden toimitilaratkaisun vaikutuksesta. Muut erilliskustannukset vähentyivät 309 000 euroa. Tässä ryhmässä muun muassa matkustuskustannukset ja toimistotarvikekustan-nukset vähentyivät. Kokonaiskustannukset sisältävät tutkimuksen hakemusarviointikulut (muun muassa asian-tuntijapalkkiot, matka- ja majoituskulut, tarjoilukulut sekä muita erilliskuluja)

Hallintoviraston päätoimintojen kokonaiskustannukset

Hallintoviraston kokonaiskustannuksia tarkastellaan päätoiminnoittain (taulukko 7). Hallintoviraston kokonais-kustannukset sisältävät Akatemian hallinnointiin liittyvät kustannukset. Päätoiminnoille on toimintolaskennalla kohdennettu tukitoimintojen kustannukset. Rahoitustoimintaan liittyvät kustannukset kattavat koko rahoituspro-sessin1 kustannukset. Kustannuksista 57 prosenttia oli tutkimuksen rahoitustoimintaan liittyviä kustannuksia.

1 tutkimusrahoitushakemusten valmistelu ja arviointi, päätöksenteko- ja toimeenpano, maksatuskäsittely sekä tutkimushankkeiden seurantaja kehittäminen

Kustannuslaji € % € % € %Henkilöstökustannukset 9 844 74 9 881 61 10 144 65,1Ostopalvelut 3 255 24,5 3 338 20,6 2 691 17,3Tilat 1 976 14,9 1 817 11,2 1 427 9,2Muut erilliskustannukset 1 342 10,1 1 525 9,4 1 216 7,8Laskennalliset erät -2 977 -22,4 126 0,8 435 2,8Tuotot -153 -1,2 -505 -3,1 -141 -0,9Kustannusten korvaukset -192 -1,2Yhteensä 13 287 100,0 16 182 100,0 15 580 100,0

2012**20112010*

27

Kansallisiin asiantuntijatehtäviin2 kohdistui 21 prosenttia kustannuksista ja kansainvälisiin tehtäviin3 yhteensä 18 prosenttia kustannuksista. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden4 osuus kustannuksista oli neljä prosenttia. Taulukko 7. Kokonaiskustannukset päätoiminnoittain vuosina 2010–2012 (1 000 euroa) Päätoiminnot 2010* 2011 2012

€ % € % € % Tutkimuksen rahoitustoiminta 8 297 62,4 10 033 62,0 8 857 56,8 Kansalliset asiantuntijatehtävät 1 994 15,0 2 722 16,8 3 325 21,3 Kansainväliset tehtävät 2 446 18,4 3 005 18,6 2 777 17,8 Ulkopuolisen rahoituksen hankkeet 550 4,1 421 2,6 621 4,0 Yhteensä 13 287 100,0 16 181 100,0 15 580 100,0

*) 2010 luvuissa mukana poikkeuksellinen lomapalkkavelan muutos Verrattuna vuoteen 2011 tutkimuksen rahoitustoiminnan kustannukset vähentyivät yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Vähennysten taustalla on vähentynyt rahoitustoimintaan kohdistunut henkilötyömäärä ja siten tehdyt työtunnit ja säästöt toiminnan kuluissa. Kansallisten asiantuntijatehtävien kustannukset lisääntyivät 0,6 miljoo-naa euroa. Muutos johtui lähinnä arviointi- ja ennakointitehtävien lisääntymisestä. Kansainvälisten asiantuntija-tehtävien kustannukset vähentyivät 0,2 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden kustannukset nousivat 0,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 vertailukelpoisuuteen vaikuttaa tutkimusvirkojen lomapalkkavelan muutoksen vaikutus kustannuksiin. Taulukossa 8 on esitetty hallintoviraston henkilötyövuodet päätoiminnoittain. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 142,5 henkilötyövuotta, mikä on 4,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (149,5 htv vuonna 2011). Pääosa hallintoviraston henkilötyövuodesta kohdistui rahoitustoimintaan (97,4 htv). Kansallisiin asian-tuntijatehtäviin kohdistui 24,3 henkilötyövuotta ja kansainvälisiin tehtäviin kohdistui 20,8 henkilötyövuotta. Taulukko 8. Päätoimintoihin käytetyt henkilötyövuodet 2010–2012

Vuoteen 2011 verrattuna kohdennetut henkilötyövuodet vähenivät 7,0 henkilötyövuodella. Tutkimuksen rahoi-tustoiminta vähentyi 6,0 henkilötyövuodella. Kansalliset asiantuntijatehtävien henkilötyövuodet lisääntyivät 1,7 henkilötyövuodella. Kansainvälisiin tehtäviin kohdennetut henkilötyövuodet vähenivät 2,7 henkilötyövuodella. Suomen Akatemian kannalta kansainvälisyys on osa lähes kaikkea tutkimuksen edistämistä. Akatemia järjes-tikin vuoden 2012 aikana hallintovirastossa kansainvälisten asioiden hoidon tämän läpikäyvyysperiaatteen mukaisesti. Kansainvälisten asioiden yksikön henkilöstö ja tehtävät sijoitettiin pääosin tutkimuksen yksikköihin,

2 ennakointi- ja arviointitehtävät, tiedepoliittisten julkaisusarjojen tuottaminen, tiedepoliittiset kehittämis- ja selvittämistehtävät sekä sidos-ryhmäyhteistyö3 EU- hankkeisiin ja kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin liittyvät tehtävät4 ERA-NET ja Noria-Net -hankkeet

2010 2011htv % htv % htv %

Tutkimuksen rahoitustoiminta 103,0 66,8 103,4 69,2 97,4 68,4Kansalliset asiantuntijatehtävät 25,0 16,2 22,6 15,1 24,3 17,1Kansainväliset tehtävät 26,2 16,9 23,5 15,7 20,8 14,6Yhteensä 154,2 100,0 149,5 100,0 142,5 100,0

Päätoimintoihin käytetyt henkilötyövuodet 2012

28

ja tarvittava koordinaatio hoidetaan erilaisten horisontaalisten ryhmien avulla. Osin tämän järjestelyn ansiosta kansainvälisten toimintojen kuluissa on saatu aikaan vähennystä. Vuoden 2012 aikana johdon tuki –yksikössä tapahtui runsaasti henkilövaihdoksia ja tavoitteena on ollut yksi-kön koon selkeä pienentäminen ja tehtävien täsmentäminen. Yksikön tehtävinä vuonna 2012 olivat erityisesti Tieteen tila 2012 –raportin loppuun saattaminen, Valtioneuvoston kanslian koordinoimaan tulevaisuusselonte-on ennakointivaiheeseen osallistuminen sekä Suomen Akatemian kansainväliseen arviointiin osallistuminen.

1.3.1 Toiminnan taloudellisuus Hallintoviraston toiminnan taloudellisuutta tarkastellaan tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten ja työaikojen mukaan. Taulukossa 9 ja 10 on esitetty tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset suhteutettuna hakemuksiin rahoitusmuodoittain (kustannukset/rahoitushakemus). Tutkimusrahoitushakemus-ten määrissä on käytetty kolmen vuoden keskiarvoja, koska toiminnasta aiheutuvat kustannukset painottuvat vuosittain rahoitusmuodon sisällä hankkeiden elinkaaren eri vaiheisiin. Korkeatasoinen kansainvälinen vertaisarviointi ja sen laadukas toteuttaminen on olennainen asia Akatemian perustoiminnan kannalta, mitä osoitetaan laskentataulukoissa 9-12. Tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannus koostuu tutkimusrahoitushakemusten ohjeistuksesta ja neuvonnasta, valmistelusta ja arvioinnista, päätöksenteosta ja toimeenpanosta, hankkeiden hallinnoinnista (maksatuskäsittely, raportointi) sekä seurannasta. Taulukko 9. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkijatehtävien ja akatemiahankkeiden kokonaiskustannukset per hakemus vuosina 2010–2012

*) vuoden 2010 luvuissa mukana poikkeuksellinen lomapalkkavelan muutos Tutkijantehtävien (akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat) kokonaiskustannus per hakemus oli 1 411 euroa ja Akatemiahankkeiden (sisältää suunnatut akatemiahankkeet) 1 597 euroa pienentyen hieman edelliseen vuo-teen verrattuna.

Rahoitustoiminta 2010* 2011 2012(rahoitusmuodot) Kokonais- Kokonais- Kokonais-

kustannus / kustannus / kustannus / hakemus hakemus hakemus

Tutkijan tehtävät (AP, AT) 1 435 1 484 1 411Akatemiahankkeet 1 626 1 710 1 597

29

Taulukko 10. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimuksen infrastruktuuri-en kokonaiskustannukset per hakemus vuosina 2010–2012

*) vuoden 2010 luvuissa mukana poikkeuksellinen lomapalkkavelan muutos **) vuonna 2012 ei tehty huippuyksikköohjelman rahoituspäätöksiä. ***) Tutkimuksen infrastruktuureiden erillisseurantakohde on otettu käyttöön vuonna 2011. Lisäksi tutkimuksen infrastruktuurien tiekarttapäivitys aloitettiin vuonna 2012. Tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien sekä tutkimusinfrastruktuurien rahoitusmuodoissa (taulukossa 10) kokonaiskustannukset sisältävät lisäksi ohjelmavalmistelua ja ohjelmien kehittämisestä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyöstä. Tutkimusohjelmahankkeita myös koordinoidaan ja ohjelmat arvioidaan niiden pää-tyttyä. Tutkimus- ja huippuyksikköohjelmien osalta haut sisältävät varsinaisen haun lisäksi aiehakuja, mikä lisää valmistelutyötä ja aiheuttaa kustannuksia. Tutkimuksen infrastruktuurien osalta aloitettiin tiekarttapäivitys vuonna 2012, mikä osaltaan selittää vuoden 2012 lukua verrattuna vuoden 2011 lukuun. Taulukossa 11 ja 12 on Akatemian hallintovirastossa käytetyt työpäivät suhteutettu tutkimushankehakemuksiin rahoitusmuodoittain. Rahoitushakemusten ja -päätösten työaika on laskettu jakamalla kokonaistyöpäivät ha-kemusten lukumäärällä käyttäen kolmen vuoden keskiarvoa. Tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaistyöaika koostuu tutkimusrahoitushakemusten ohjeistuksesta ja neu-vonnasta, valmistelusta ja arvioinnista, päätöksenteosta ja toimeenpanosta, hankkeiden hallinnoinnista (mak-satuskäsittely, raportointi) sekä seurannasta. Taulukko 11. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkijatehtävien ja akatemiahankkeiden työpäivät per hakemus vuosina 2010–2012

Rahoitustoiminta 2010* 2011 2012(rahoitusmuodot) Kokonais- Kokonais- Kokonais-

kustannus / kustannus / kustannus / hakemus hakemus hakemus

Tutkimusohjelmat 5 483 6 688 6 685

Huippuyksikköohjelmat** 9 939 7 238 -

Tutkimuksen infrastruktuurit*** - 3 926 8 038

Rahoitustoiminta 2010 2011 2012

(rahoitusmuodot) Työpäivät/ Työpäivät/ Työpäivät/

hakemus hakemus hakemus

Tutkijan tehtävät (AP, AT) 1,2 1,1 1,5

Akatemiahankkeet 1,5 1,5 1,0

30

Taulukko 12. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimuksen infrastruktuuri-en työpäivät per hakemus vuosina 2010–2012

*) ei tehty huippuyksikköohjelman rahoituspäätöksiä. **) Tutkimuksen infrastruktuureiden erillisseurantakohde on otettu käyttöön vuonna 2011 Tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimusinfrastruktuurien rahoitusmuodoissa kokonaiskustan-nukset (taulukossa 12) sisältävät lisäksi ohjelmavalmistelua ja ohjelmien kehittämisestä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyöstä. Tutkimusohjelmahankkeita myös koordinoidaan ja ohjelmat arvioidaan niiden pää-tyttyä. Toimikuntien ja yksiköiden toimintatapoja ja arviointikäytäntöjä on jatkuvasti kehitetty. Vuonna 2010 toteutetun Akatemian rahoitusmuotouudistuksen ja hakuaikataulujen muutosten jälkeen esimerkiksi kulttuurin ja yhteis-kunnan tutkimuksen toimikunta on järjestänyt uudet arviointipaneelit pienille tieteenaloille. Toimikunta on myös edistänyt moni- tai poikkitieteellisten arviointipaneelien järjestämistä. Kaikkiin hakuihin liittyvät tehtävät hoidet-tiin Akatemiassa entistä niukemmilla toimintameno- ja henkilöresursseilla. Viime vuosina kansainvälisten tut-kimusinfrastruktuurien hallinnointiin liittyvät työtehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi.

1.3.2 Toiminnan tuottavuus Hallintoviraston toiminnan tuottavuutta tarkastellaan arvioimalla tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskus-tannusten osuutta rahoituspäätöksistä (rahoitusmuodon kokonaiskustannukset/rahoitusmuodon rahoituspää-tökset). Taulukko 13. Tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten osuus rahoituspäätöksistä vuosina 2010 – 2012 Rahoitustoiminnan palvelut (rahoitusmuodot)

2010* 2011 2012 % % %

Tutkijan tehtävät (AP, AT) 0,8 2,0 1,8 Akatemiahankkeet 2,3 2,4 1,7 Tutkimusohjelmat 12,0 **** 5,0 Huippuyksikköohjelma 2,4 1,4 ** Tutkimuksen infrastruktuurit*** - 0,8 1,5 Rahoitustoiminta yhteensä 2,0 3,0 2,9 * 2010 luvuissa mukana poikkeuksellinen lomapalkkavelan muutos **) ei tehty huippuyksikköohjelman rahoituspäätöksiä. ***) Tutkimuksen infrastruktuureiden erillisseurantakohde on otettu käyttöön vuonna 2011 ****) Tutkimusohjelmien osalta tietoa ei voida eritellä Kiekun työajan kohdennuksessa ilmenneiden teknisten ongelmien vuoksi. Tutkimusohjelmien toiminnassa ei ole ollut oleellisia muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna.

Rahoitustoiminta 2010 2011 2012

(rahoitusmuodot) Työpäivät/ Työpäivät/ Työpäivät/

hakemus hakemus hakemusTutkimusohjelmat 4,3 4,7 6,0

Huippuyksikköohjelmat* 10,9 6,2 -

Tutkimuksen infrastruktuurit** - 1,7 7,1

31

Vuonna 2012 tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten osuus rahoituspäätöksistä laski 3,0 pro-sentista 2,9 prosenttiin vuoteen 2011 verrattuna (taulukko 13). Rahoitustoiminnan osuus 2,9 % on kansainväli-sessä vertailussa hyvää tasoa.

1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus

Suomen Akatemian maksullisen toiminnan tuotot koostuvat BONUS EEIG:ltä saatavista vuokratuloista ja ul-koasiainministeriön toimeksiannon hallinnointikustannusten kattamiseen saatavista tuloista (taulukko 14).

Taulukko 14. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2010–2012

Tilinpäätös 2010

Tilinpäätös 2011

Tilinpäätös 2012

TUOTOT (1000 €)Maksullisen toiminnan tuototMaksullisen toiminnan myyntituotot 49 56 53Maksullisen toiminnan muut tuotot 85 81 88Tuotot yhteensä 134 137 141

KOKONAISKUSTANNUKSET (1000 €)Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavaratHenkilöstökustannukset 21 27 25Vuokrat 84 85 90Palvelujen ostotMuut erilliskustannuksetErilliskustannukset yhteensä 105 112 114

Osuus yhteiskustannuksistaOsuus yhteiskustannuksista yhteensä 30 38 34

Kokonaiskustannukset yhteensä 135 150 148

KUSTANNUSVASTAAVUUS (1000 €) -1 -14 -7Kustannusvastaavuus-% 99 % 91 % 95 %

32

1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole vahvistanut Akatemialle erityisiä tulostavoitteita yhteisrahoitteisen toimin-nan kustannusvastaavuudesta (taulukko 15). Muilta valtion virastoilta saatava rahoitus sisältää ulkoasiainministeriön kehitystutkimusrahoitusta koskevan toimeksiannon tuotot. EU:lta saatava rahoitus koostuu ERA-NET -hankkeiden rahoituksesta ja muu valtionhal-linnon ulkopuolinen rahoitus sisältää Nordforskin rahoittamien Noria-Net -hankkeiden tuotot.

Taulukko 15. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2010 – 2012

Tilinpäätös 2010

Tilinpäätös 2011

Tilinpäätös 2012

TUOTOT (1000 €)Yhteisrahoitteisen toiminnan tuototMuilta valtion virastoilta saatava rahoitus 639 3 397 1 519EU:lta saatava rahoitus 206 176 107Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 58 88 7Yhteisrahoitteisen tominnan muut tuotot 0 0 0Tuotot yhteensä 903 3 661 1 634

KUSTANNUKSET (1000 €)Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannuksetAineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0Henkilöstökustannukset 225 94 111Vuokrat 0 1 0Palvelujen ostot 23 30 7Muut erilliskustannukset 723 3 491 1 549Erilliskustannukset yhteensä 971 3 616 1 667

Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksistaOsuus yhteiskustannuksista yhteensä 308 131 130

Kokonaiskustannukset yhteensä 1 279 3 747 1 798

KUSTANNUSVASTAAVUUS (1000 €) -376 -86 -164Kustannusvastaavuus-% 71 % 98 % 91 %

33

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta

1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Vuonna 2012 käsiteltyjen hakemusten lukumäärä oli 3 724, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli 3 409 (taulukko 16). Hakemusten määrään vaikuttaa mm. haettavissa olevien tutkimus- ja huippuyksikköohjelmien lukumäärä sekä tutkimusrahoituksen kohdentuminen eri rahoitusmuotoihin. Rahoitettujen hakemusten luku-määrä on pysynyt lähes ennallaan vuosina 2010 – 2012 (1 229 vuonna 2010 ja 1 317 vuonna 2012). Taulukko 16. Rahoitettujen ja ei -rahoitettujen hakemusten lukumäärät 2010 – 2012

*) Muu tutkimustuki sisältää: Akatemiaprofessorin tehtävät, Tutkijatohtorin tehtävät, Tutkijatehtävien tutkimuskulut, Tohtoriohjelmien toiminnan rahoitus, Finland Distinguished Professor Programme, SHOK-haku vuonna 2011, Kansainväliset yhteisrahoitteiset ohjelmat ja yhteishaut, Suunna-tut akatemiahankkeet, Tutkijoiden liikkuvuusrahoitus, Kansainvälisten organisaatioiden jäsenmaksut ja rahoitusosuudet. **) Ei sisällä aiehakemuksia. Tutkimusohjelmissa ja huippuyksikköohjelmissa on varsinaisten hakemusten lisäksi aiehakemuksia. Tutkimusrahoituspäätökset tehdään rahoitusmuodoittain. Taulukossa 17 on kaikkien käynnissä olevien tutki-musrahoituspäätöksien vuoden 2012 vuosierän summat. Taulukko 17. Tutkimusrahoituksen hankekanta 2012 (€ / %) Rahoitusmuoto Rahoituspäätöksien vuoden

2012 vuosierä milj. euroa %

Akatemiahankkeet 101,6 31 % Akatemian tutkimusohjelmat 19,9 6 % Akatemian huippuyksikköohjelmat 24,6 8 % Akatemiatutkijan tehtävä 23,5 7 % Tutkimusinfrastruktuurit 10,8 3 % Muu tutkimustuki 145,3 45 % Kokonaisrahoitus 325,7 100 %

lkm % lkm % lkm %Akatemiahankkeet 222 18 232 17 187 14Tutkimusohjelmat** 59 5 138 10 95 7Huippuyksikköohjelmat** 18 1 16 1 0 0Akatemiatutkijan tehtävät 63 5 106 8 65 5Tutkimusinfrastruktuurit 18 1 29 2 17 1Muu tutkimustuki* 849 69 853 62 953 72Yhteensä 1 229 100 1 374 100 1 317 100

lkm % lkm % lkm %Akatemiahankkeet 998 36 823 40 878 36Tutkimusohjelmat** 147 5 107 5 156 6Huippuyksikköohjelmat** 0 0 21 1 0 0Akatemiatutkijan tehtävät 467 17 340 17 376 16Tutkimusinfrastruktuurit 0 0 0 0 4 0Muu tutkimustuki* 1 176 42 744 37 993 41Yhteensä 2 788 100 2 035 100 2 407 100

Käsitellyt hakemukset yhteensä 3 724

2011

RAHOITETUT

EI-RAHOITETUT

4 017 3 409

2010 2011

2010

2012

2012

34

1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu

Tutkimusrahoitusjärjestelmän uudistaminen Suomen Akatemiassa toteutettiin vuosien 2010 ja 2011 aikana tutkimusrahoitusjärjestelmien kokonaisuudis-tus. Järjestelmää jatkuvasti kehittämällä edistetään tutkijoiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua sekä lisätään rahoitusprosessin läpinäkyvyyttä. Tavoitteena on valita tutkimusrahoitukseen parhaat hankkeet ja lupaavimmat tutkijat. Tavoitteena on edelleen lyhentää hakemusten käsittelyaikoja sekä lisätä tuottavuutta arvioinnin laadusta tinkimättä. Tutkimusrahoitusjärjestelmän toteutus on mahdollistanut Akatemian tutkimusra-hoitusprosessin toimintatapojen uudistamisen ja tehostamisen.

35

1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

1.5.1 Henkilöstö 31.12.2012 Akatemian hallintoviraston henkilökuntaan kuului 140 henkilöä (151 henkilöä vuonna 2011) (kuvio 4.). Edellisten lisäksi 12 henkilöä oli virkavapaalla. Henkilöstön lukumäärä väheni 7,3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 142,5 henkilötyövuotta, mikä on 4,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (149,5 htv vuonna 2011). Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti Akatemian on vähentänyt 20 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun mennessä (lähtöluku 166 htv vuonna 2005, raportoitava htv-luku 145,3 vuonna 2011). Vuosina 2012–2015 tulee lisäksi OKM:n hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksel-lisuusohjelman mukaisesti vähentää yhteensä seitsemän henkilötyövuotta, mutta tulevina vuosina toimintaa ja henkilöstön määrää ohjaa entistä enemmän toimintamäärärahatilanne, joten henkilöstön määrä tullee vähe-nemään edellä mainittua enemmän.

Kuvio 4. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet (htv) vuosina 2008 – 2012

Vuonna 2012 toimintamenomomentilta oli palkattu 131,7 henkilötyövuotta, tutkimusmäärärahoista tutkimusoh-jelmien koordinointitehtäviin 8,9 henkilötyövuotta ja ulkopuolisilla varoilla (mm. ERA-Net) 1,9 henkilötyövuotta (vuonna 2011; 138,3 htv, 8,6 htv, ja 2,6 htv sekä vuonna 2010; 141,2 htv, 10,2 htv ja 2,8 htv). Vuonna 2012 vakinaisessa palvelussuhteessa oli 112 henkilöä; 80 prosenttia ja määräaikaisessa palvelussuh-teessa 28 henkilöä; 20 prosenttia (vuonna 2011: 117 henkilöä; 77 prosenttia ja 34 henkilöä; 23 prosenttia sekä vuonna 2010; 118 henkilöä; 74 prosenttia ja 41 henkilöä; 26 prosenttia). Määräaikaisten osuus on laskenut aikaisemmista vuosista. Henkilöstöstä kokoaikaisia oli 128 henkilöä; 91 prosenttia ja osa-aikaisia 12 henkilöä; yhdeksän prosenttia, (vuonna 2011; 138 henkilöä; 91 prosenttia ja 13 henkilöä; yhdeksän prosenttia sekä vuonna 2010; 143 henki-löä; 90 prosenttia ja 16 henkilöä; 10 prosenttia). Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä pysyi samana vuoteen 2011 verrattuna. Pääosa osa-aikaisista oli osittaisella hoitovapaalla (66 prosenttia) sekä muita mm osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia (33 prosenttia).

159 164 159 151140

153,4 157,8 154,2 149,5 142,5

020406080

100120140160180

2008 2009 2010 2011 2012

Henkilöitä Htv

36

Miesten osuus (29,3 prosenttia) henkilöstöstä nousi hieman vuoteen 2011 verrattuna (28,5 prosenttia vuonna 2011 ja 30,2 prosenttia vuonna 2010). Suomen Akatemian tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on tasapuolisempi sukupuolirakenne kaikissa tehtävissä. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 48,3 vuotta (2011: 47,8 vuotta, 2010: 47,0 vuotta).

Kuvio 5. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan vuonna 2012

Akatemian ikärakenteen perusteella on ennustettavissa monien jäävän eläkkeelle seuraavan kymmenen vuo-den aikana (kuvio 5.).

Kuvio 6. Henkilöstön koulutustasoindeksi vuosina 2008 – 2012

Koulutustasoindeksi (kuvio 6.) on pysynyt korkeana viime vuosina. Koulutustasoindeksi on laskettu valtiova-rainministeriön henkilöstötilinpäätöksen käsikirjan (2001) mukaisesti. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus

515 14

7

12

16

36

35

0

10

20

30

40

50

60

Luku

mää

rät

vuotta

Naiset

Miehet

6,66,3 6,3

6,6 6,56,1 6,1 6,0 6,1 6,36,2 6,1 6,1 6,3 6,4

0

1

2

3

4

5

6

7

8

2008 2009 2010 2011 2012

Miehet

Naiset

Kaikki

37

henkilökunnasta oli 33,6 prosenttia, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus 27,1 prosenttia ja alemman korkeakouluasteen suorittaneiden osuus 7,9 prosenttia.

1.5.2 Työhyvinvointi

Suomen Akatemian henkilöstöstrategian painopistealueita ovat osaaminen ja henkilöstösuunnittelu, työhyvin-vointi ja työssä jaksaminen sekä esimiestyö ja johtaminen. Henkilöstöstrategian toimeenpanoa jatkettiin toi-menpidesuunnitelman mukaisesti. Strategiaprosessin yhteydessä täsmennettiin myös työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Suomen Akatemian työhyvinvointia ja työkykyä edistävästä toiminnasta vastaa TYHY-ryhmä, jossa on edus-tettuina työsuojelun, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja osaamisen kehittämisen asiantuntemus sekä eri henkilöstöryhmät. TYHY-toiminta perustuu vuosittain laadittavaan toimintasuunnitelmaan, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sekä työsuojelun toimintaohjelmaan. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä kehittävässä, työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen uhkaa lieventävässä toiminnassa. Akatemian TYHY-toiminta on aktiivista ja yhteisöllistä, ja sen tavoitteena on sekä fyysinen että psyykkinen hyvinvointi. Henkilöstölle tarjottiin muun muassa taukoliikuntaa ja tuettua hierontaa, yhteisiä retkiä, liikuntatapahtumia ja kulttuurikäyntejä sekä työhyvinvointiin liittyvä luento. Omien liikuntatilojen puuttuessa tarjottiin myös tuettuja liikuntaseteleitä. Taulukko 18. TYHY -toiminnan ja työterveydenhuollon (TTH) kustannukset vuosina 2008- 2012

2008 2009 2010 2011 2012

TYHY – kustannukset (euroa) 61 983 60 140 48 952 39 836 43 840 TTH -kustannukset (euroa) 104 475 101 865 87 203 91 878 100 307 Työhyvinvointitoiminnan ja työterveydenhuollon kustannukset nousivat vuoteen 2011 verrattuna. Toteutuneista työterveydenhuollon kustannuksista (100 307 euroa) käytettiin ennalta ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan yhteensä noin 32 000 euroa (vuonna 2011 noin 30 000 euroa). Kela-palautuksia ei ole vähennetty näistä kustannuksista. 1.5.3 Koulutus ja kehittäminen

Henkilöstöstrategian tavoitteena on, että henkilöstöllä on aikaa ja mahdollisuuksia strategialähtöiseen osaami-sen kehittämiseen. Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että Akatemiassa on oikeanlaista osaamista oikein kohdennettuna. Vuonna 2012 tietojärjestelmä- ja toimintatapamuutokset, muun muassa Sa-lama-asianhallintajärjestelmän ja Kiekun osaamisen hallinta -osion käyttöönotto, edellyttivät henkilöstöltä edel-leen paljon uuden oppimista. Yksiköissä toteutettava henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu henkilö-kohtaisiin kehittämissuunnitelmiin, jotka laaditaan vuosittaisten tavoite- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Henkilökohtaista osaamista ylläpidettiin ja kehitettiin myös osallistumalla oman alan tieteellisiin konferenssei-hin ja muuhun omaa asiantuntemusta kehittävään ulkopuoliseen koulutukseen. Myös työnohjauksella on tuettu henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työssä jaksamista. Esimiestyöskentelyn kehittämistä tuettiin järjestämäl-lä esimiehille keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista sekä jatkamalla esimiesten työnohjausta. Kieli-koulutus kilpailutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ja koulutus aloitetaan yhteistyössä opetus-

38

hallituksen ja Cimon kanssa. Mentorointihanke käynnistettiin, sekin yhteistyössä opetushallituksen ja Cimon kanssa. Henkilöstökoulutuksen kustannukset olivat yhteensä 106 114 euroa (ei sisällä palkkakustannuksia). Kustan-nuksissa ovat mukana viraston yhteiset ja yksikkökohtaiset koulutukset sekä ammatillisen kehittymisen kus-tannukset. Henkilöstökoulutuksen kustannukset sisältäen koulutusajan palkkauskustannukset olivat yhteensä 256 953 euroa (taulukko 19). Taulukko 19. Henkilöstökoulutuksen kustannukset vuosina 2008 – 2012 (sisältää myös koulutusajan palkkauskustannuk-set)

Koulutuskustannukset 2008 2009 2010 2011 2012

Euroa 394 988 386 000 258 656 309 598 256 953 Euroa/htv 2 582 2 443 1 680 2078 1803

Taulukko 20. Henkilöstökoulutukseen käytetty aika vuosina 2008 - 2012

Koulutuspäivät 2008 2009 2010 2011 2012

Työpäiviä 1 000 830 646 1123 790 Työpäiviä/htv 6,5 5,3 4,2 7,5 5,5 Vuonna 2012 henkilöstökoulutuksen ja -kehittämisen kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Myös koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna (taulukko 20). Henki-löstön koulutukseen käytetty aika laskettaessa henkilötyövuosina oli noin 3,2 henkilötyövuotta.

1.5.4 Sairauspoissaolot

Vuonna 2012 sairauspoissaolot vastasivat 4,5 henkilötyövuotta (4,6 htv vuonna 2011). Sairauspoissaolojen määrä oli 7,9 sairauspäivää/ htv (2011: 7,8 sairauspäivää/ htv).

Kuvio 7. Henkilöstön sairauspoissaolot vuosina 2008 – 2012

1214

1122

404402

0

500

1000

1500

2000

2008 2009 2010 2011 2012

Sairauspäivien lkm

Sairauspoissaolojen lkm

81,9 85,8

7,9 7,9

3,0 2,80

20

40

60

80

100

2008 2009 2010 2011 2012

1-3 sairauspäivien osuus kaikista tapauksista %

Sairauspäivät/htv

Sairauspäivää/sairausjakso

39

1.5.5 Vaihtuvuus

Henkilöstön vaihtuvuus pysyi melko korkealla tasolla ja henkilöstön määrän pieneneminen näkyi melko kor-keana kokonaispoistumana ja pienenevänä tulovaihtuvuutena. (taulukko 21.).

Taulukko 21. Henkilöstön lähtö- ja tulovaihtuvuus vuosina 2008—2012 (%)5

2008 2009 2010 2011 2012

Sisäinen vaihtuvuus 1,9 4,4 1,2 4,4 4,0 Lähtövaihtuvuus (eronneet) 8,4 3,1 6,7 11,3 4,6 Kokonaispoistuma 20,0 13,8 14,0 22,0 15,2 Tulovaihtuvuus 20,6 11,3 12,2 10,7 7,9 Työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään henkilöä vuonna 2012 (2011: 1, 2010: 0) eikä myöskään osatyöky-vyttömyyseläkkeelle (2011:0, 2010: 0). Vanhuuseläkkeelle jäi vuonna 2012 neljä henkilöä (2011:4, 2010:4).

1.5.6 Työvoimakustannukset Henkilöstön arvo vuonna 2012 oli yhteensä 90 338 398 euroa6 (vuonna 2011 yhteensä 91 750 195 euroa)

Taulukko 22. Työvoimakustannukset vuosina 2008—2012

Työvoimakustannukset 2008 2009 2010 2011 20127

Henkilöstön palkat 6 443 127 7 063 038 7 150 264 7 096 520 7 213 143 Sosiaaliturvan kustannukset 1 610 369 1 620 983 1 365 421 1 431 038 1 439 144 Työterveydenhuolto8 104 475 101 865 87 203 91 878 100 307 Koulutuskustannukset 191 974 210 185 149 193 112 035 106 114 TYHY -toimintakustannukset 61 983 60 140 48 952 39 836 43 840 Kokonaistyövoimakustannukset (euroa) 8 411 928 9 056 211 8 801 033 8 771 307 8 902 548 Kokonaistyövoimakustannukset (htv) 54 979 57 318 57 150 58 671 62 474

5 Sisäinen vaihtuvuus: oman organisaation sisällä vuonna 2012 tehtäviä vaihtaneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 2011 henkilöstöstä. Lähtövaihtuvuus (eronneet): toisen työnantajan palvelukseen vuonna 2012 siirtyneiden henkilöiden lukumäärän osuus %-osuus vuoden 2011 lopun henkilöstöstä. Kokonaispoistuma: kaikkien organisaation palveluksesta eronneiden tai palkattomalle virkavapaalle siirtyneiden yhteismäärän %-osuus vuoden 2011 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalle/perhevapaalta siirtyneet) Tulovaihtuvuus: palvelukseen otettujen uusien henkilöiden ja palkattomalta virkavapaalta palanneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 2011 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalle/perhevapaalta siirtyneet) 6 Henkilöstön arvo tiettynä vuonna voidaan laskea kunkin vuoden vuositason tiedoista seuraavasti: Lasketaan henkilöstön keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä (vuotta, mukana kaikki eläkelajit). Vähennetään luvusta henkilöstön keski-ikä. Kerrotaan saatu luku henkilötyövuosien lkm:llä. Kerrotaan saatu luku tehdyn työajan keskimääräisellä vuosipalkalla (euroa/htv, tehdyn työajan palkat saadaan vähentämällä kokonaispalkkasummasta välilliset palkat). Saatuun lukuun lisätään vuositason investoinnit työtyytyväisyyteen, työ-kuntoon, henkilöstökoulutukseen ja muuhun osaamisen kehittämiseen sekä terveydenhoitoon 7 Vuodesta 2012 lukien on käytetty Tahtitietokannan lukuja 8 Brutto eli työterveyshuollon kustannusten palautuksia (KELA) ei ole vähennetty

40

Taulukko 23. Välilliset työvoimakustannukset vuosina 2010—2012

2010 2011 2012

Välilliset työvoimakustannukset (euroa) 3 702 294 3 462 706 3 489 467 Tehdyn vuosityöajan % -osuus säännöllisestä vuosityöajasta 79,3 76,9 75,9 Tehdyn työajan palkat (% palkkasummasta) 71,3 75,0 75,0

41

1.6 Tilinpäätösanalyysi

1.6.1 Rahoituksen rakenne Vuoden 2012 talousarviossa Suomen Akatemialle osoitettiin määrärahoja 356 miljoonaa euroa. Tutkimusra-hoituksen siirtomenot maksettiin talousarviotileiltä 29.40.51.1, 29.40.51.2, 29.40.51.3, 29.40.20, 29.40.22 ja 29.40.53.

Taulukko 24. Suomen Akatemian talousarvio 2012 (1000 €) Talousarviotili Käyttötarkoitus Talousarvio

2011 Talousarvio 2012

28.60.01 29.40.01 29.40.20 29.40.22 29.40.51.1 29.40.51.2 29.40.51.3 29.40.53.1 29.40.66

EU:n kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (smr. 2 v.) SA:n toimintamenot (smr. 2 v) Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (smr. 3 v.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (smr. 3 v.) Tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (smr. 3 v.) Huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien vahvistamiseen (smr. 3 v.) Tutkimusmäärärahat/Veikkausvoittovarat (amr.) Rahoitusosuudet kv- järjestöille (amr.)

-

13 038 - -

231211 5 000

-

64 443 15 733

15

12 958 239

4 000 230 245

6 450

15 000 69 443 17 196

Yhteensä 329 425 355 546

Momentille 29.40.20 saatu rahoitus sisältää palkkauskustannuksiin 18 tuhatta euroa ja tutkimusinfrastruktuuri-en tiekarttapäivityksen laatimiseen 221 tuhatta euroa.

Siirtomäärärahat Aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä määrärahoja oli Akatemian talousarviotileillä käytettävissä yhteensä 226 mil-joonaa euroa (220 miljoonaa euroa vuonna 2011).

Taulukko 25. Suomen Akatemian siirtomäärärahat 1.1.2012 (1 000 €). Talousarviotili Käyttötarkoitus Käytettävissä

4.11.29.40.01 4.10.29.40.51.1 4.11.29.40.51.1 4.11.29.40.51.2

SA:n toimintamenot (smr. 2 v.) SA:n tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) SA:n tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) SA:n tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.)

7 143 1 032

213 073 4 729

Yhteensä 225 977

42

Toiminnan tulot Vuonna 2012 Akatemian toimintamenomomentille kertyi tuloina yhteensä 318 315 euroa (587 934 euroa vuonna 2011). Akatemian toiminnan tulojen vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa toiminnassa olevien ulkopuoli-sen rahoituksen hankkeiden koko ja määrä. Sekä EU:n rahoittamien hankkeiden että NordForskin rahoittami-en Noria-Net-hankkeiden aiheuttamat menot ja niiden perusteella tehtävät ulkopuolisen rahoituksen tuloutuk-set vähenivät vuonna 2012 yhteensä runsaat 150 tuhatta euroa.

Vuonna 2012 EU:n rahoittamia hankkeita varten saatuja tuloja oli 107 283 euroa ja muita yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja 7 030 euroa (NordForskin rahoittamat Noria-Net-hankkeet). Ulkoministeriön toimeksiannosta toteutettavan kehitysmaatutkimuksen hankkeiden hallinnointia varten saadut tulot olivat 53 075 euroa. Muut yhteistoiminnan kustannusten korvaukset olivat yhteensä 30 862 euroa sisältäen matkakorvauksia (Nord-Forsk, CERN, EISCAT, NOS-HS, NORIA-NET, ERA-NET). Muut tulot (yhteensä 31 866 euroa) sisältää muun muassa Akatemian tiloissa alivuokralaisena toimivan ei-arvonlisäverovelvollisen BONUS EEIG:n vuokran ar-vonlisäveroa vastaavan osuuden, joka kirjataan muihin tuloihin. Vuokratuloja kertyi 88 200 euroa (BONUS EEIG).

Muu rahoitus valtion virastoilta ja yliopistoilta Akatemia käytti vuonna 2012 toisilta valtion virastoilta saatua rahoitusta 1 519 288 euroa, joka oli 1,9 miljoo-naa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Varat ohjattiin Akatemian kautta ulkoasiainministeriön rahoittamille tutkimushankkeille (talousarviotili 630, Toiselle kirjanpitoyksikölle siirrettävät talousarviomenot). Vuonna 2011 ulkoasiainministeriön rahoittamia hankkeita laskutettiin poikkeuksellisen paljon johtuen Akatemian siirtymisestä maksatusmenettelyyn vuonna 2010 ja laskutuksen sekä varojen kohdistumisen siirtymisestä varainhoitovuo-delle 2011.

1.6.2 Talousarvion toteutuminen

Tiliviraston talousarvion toteutumalaskelma Vuoden 2012 talousarviossa nettobudjetoidulla toimintamenomomentilla (29.40.01) oli 12 958 000 euroa (vuo-den 2012 talousarvio 12 806 000 euroa ja toinen lisätalousarvio 152 000 euroa). Kertyneet menot olivat 5 974 112 euroa ja tulot 317 448 euroa, jolloin talousarviosta käytetyt nettomenot olivat yhteensä 5 656 664 euroa. Vuodelta 2011siirtyi 7 143 402 euroa vuodelle 2012. Vuodelta 2011 siirtyneet määrärahat käytettiin kaikki. Toimintamenoihin käytettiin siten yhteensä 12 800 066 euroa mukaan lukien vuoden 2012 talousarviosta käy-tetyt menot ja vuoden 2011 siirtomäärärahat. Vuodelta 2012 siirtyi 7 301 335 euroa vuodelle 2013. Toteutu-neet kustannukset alittivat suunnitellut kustannukset, minkä johdosta siirtyvät erät säilyivät edellisen vuoden tasolla. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (29.40.20) oli vuoden 2012 talousarviossa 238 852 euroa. Palkkauskustannuksiin myönnetty 17 852 euroa käytettiin kaikki ja Tutkimusinfrastruktuurien tiekarttapäivityk-seen myönnetystä 221 000 euron suuruisesta osuudesta käytettiin 12 251 euroa. Määrärahaa käytettiin yh-teensä 30 103 euroa. Vuodelle 2013 siirrettiin käyttämätön osuus 208 749 euroa. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden (29.40.22) rahoitukseen myönnettiin vuoden 2012 talousarviossa 4 000 000 euroa. Rahoituksesta käytettiin 2 967 000 euroa ja vuodelle 2013 siirrettiin käyttämätön osuus 1 033 000 eu-roa.

43

Vuoden 2012 talousarviossa tutkimusmäärärahamomentilla (29.40.51.1) oli 230 076 000 euroa. Toisessa lisä-talousarviossa saatiin 169 000 euroa. Yhteensä määrärahamomentilla oli 230 245 000 euroa, josta käytettiin 23 954 074 euroa. Vuodelta 2011 siirtyi vuodelle 2012 tutkimusmäärärahoja (momentti 29.40.51.1) 213 073 353 euroa, josta vuonna 2012 käytettiin 194 358 396 euroa. Vuoden 2010 tutkimusmäärärahaa (momentti 29.40.51.1) oli vuoden 2012 alussa 1 032 294 euroa, josta käytettiin kaikki. Siirtomäärärahoja oli vuonna 2012 kokonaisuudessaan käytettävissä 444 350 647 euroa. Niistä käytettiin 219 344 764 euroa. Vuodelta 2012 siirtyi vuodelle 2013 (momentti 29.40.51.1) tutkimusmäärärahoja 225 005 883 euroa. Tutkimusmäärärahojen siirtyvät erät ovat näillä momenteilla kasvaneet noin 11 miljoonaa euroa tilanteesta 31.12.2011 (214 105 647 euroa). Vuoden 2012 viimeisen maksatuskauden 1.9.–31.12.2012 maksatuspyynnöt yhteensä 99 miljoonaa euroa on käsitelty tammi-helmikuussa 2013, maksupäätösperusteisina kulut kirjaantu-vat vuodelle 2013. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (momentti 29.40.51.2) vuoden 2012 talousarviossa myön-nettiin 6 450 000 euron määräraha. Vuodelta 2011 siirtyi vuodelle 2012 yhteensä 4 729 206 euroa. Määrära-haa oli yhteensä käytettävissä 11 179 206 euroa. Siitä käytettiin 10 715 468 euroa ja käyttämätön osuus 463 738 euroa siirrettiin vuodelle 2013. Huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisten keskittymien vahvistamiseen (momentti 29.40.51.3) vuoden 2012 talousarviossa myönnettiin 15 000 000 euroa. Siitä käytettiin 12 963 968 euroa ja käyttämätön osuus 2 036 032 euroa siirrettiin vuodelle 2013. Myöntöpäätöksiä vuonna 2012 tehtiin 14 947 814 eurolla (kir-janpidollinen kirjaus 1 983 846 euroa on kirjattu vuonna 2013). Tutkimusmäärärahamomenteilta (Tutkimusmääräraha, Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden määräraha ja Huip-pututkimuksen ja strategisten huippuosaamisten keskittymien vahvistamisen määräraha) siirtyi vuodelta 2012 vuodelle 2013 yhteensä 227 505 653 euroa. Tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen (momentti 29.40.53.1) oli vuoden 2012 talousarviossa 69 443 000 euroa, joka käytettiin kaikki. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille, arviomäärärahaa momentille 29.40.66, myönnettiin talousarviossa 17 196 000 euroa, josta käytettiin 16 987 916 euroa.

1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma on laadittu liikekirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Toiminnan tuottoja kertyi 1 846 765 euroa (4,0 miljoonaa euroa vuonna 2011). Vuonna 2011 ulkoasiainminis-teriön rahoittamia hankkeita laskutettiin poikkeuksellisen paljon (3,4 miljoonaa euroa) johtuen Akatemian siir-tymisestä maksatusmenettelyyn vuonna 2010 ja laskutuksen sekä varojen kohdistumisen siirtymisestä varain-hoitovuodelle 2011.

44

Toiminnan kulut olivat 45 016 758 euroa (39,2 milj. euroa vuonna 2011). Muutos vuoteen 2011 verrattuna (noin 5,8 miljoonaa euroa) johtuu muun muassa muiden kulujen ja sisäisten kulujen kasvusta. Sisäiset kulut sisältävät tutkimusmäärärahasta toisille virastoille ja laitoksille maksetut yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoi-tusosuudet. Tiliryhmän Aineet, tarvikkeet ja tavarat kulut ovat vähentyneet noin 110 000 euroa vuoteen 2011 verrattuna. Syynä tähän ovat muun muassa kiinteistöhallintoon ja toimistopalveluihin liittyvien hankintojen väheneminen. Henkilöstökulut 10 175 614 euroa (9,9 miljoonaa euroa vuonna 2011) sisältävät hallintoviraston palkat, ulko-puolisten arvioitsijoiden palkkiot ja tutkimusohjelmien koordinaatiopalkat sivukuluineen sekä lomapalkkavelan muutoksen. Vuokrat 1 450 222 euroa olivat noin 342 000 euroa pienemmät kuin vuonna 2011, pienempiin toimitiloihin siirtymisen vaikutuksesta. Palveluiden ostot 2 917 743 euroa sisältää muun muassa asiantuntija- ja tutkimuspalvelut, talous- ja henkilös-töhallinnon palvelujen ostot, Atk:n käyttöpalvelut, ravitsemus-, koulutus- ja muut ulkopuoliset palvelut. Palve-luiden ostoihin käytettiin noin 500 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Syynä tähän ovat muun muassa asiantuntija- ja tutkimuspalveluiden sekä muiden ulkopuolisten palveluiden väheneminen. Tiliryhmä Muut kulut 4 185 898 euroa (1,4 miljoonaa euroa vuonna 2011) sisältää muun muassa matkustus-palvelut, päivärahat ja jäsenmaksut ulkomaille sekä tilin Muut kulut. Matkustuspalvelut ja päivärahat vähenivät vuoteen 2011 verrattuna yhteensä noin 190 000 euroa ja tili Muut kulut noin 53 000 euroa. Tiliryhmän Muut kulut kasvu vuoteen 2011 verrattuna johtuu ulkomaille maksettavista jäsenmaksuista, joita vuonna 2012 mak-settiin 3 181 483 euroa. Vuonna 2011 vastaavat maksut on kirjattu tilille Muut käyttötalouden kulut ulkomaille (82800000). Valmistus omaan käyttöön sisältää käyttöomaisuuteen aktivoitavat keskeneräiset hankinnat. Ero vuoteen 2011 verrattuna johtuu siitä, että vuonna 2011 tutkimusrahoitusjärjestelmä SARA oli vielä keskeneräinen hankinta. Poistot 346 960 euroa ovat kasvaneet vuoteen 2011 verrattuna johtuen tutkimusrahoitusjärjestelmä SARAn valmistumisesta ja siirrosta keskeneräisistä hankinnoista käyttöomaisuuden aineettomien hyödykkeiden ryh-mään. Kuviossa 8 havainnollistetaan Akatemian tuotto- ja kululaskelman mukaisen toiminnan kulujen jakautumista eri kululajeille (pois lukien sisäiset kulut ja valmistus omaan käyttöön). Vuonna 2012 Akatemiassa jatkettiin toi-minnan sopeuttamista supistuviin määrärahoihin.

45

Kuvio 8. Tuotto- ja kululaskelman mukaiset toiminnan kulut 2012

Siirtotalouden kulut olivat 302 269 935 euroa (287,1 miljoonaa euroa vuonna 2011). Siirtotalouden kulut sisäl-tää käyttötalouden tulonsiirrot yliopistolain (585/2009) mukaisille yliopistoille. Vuonna 2012 otettiin tässä tili-ryhmässä käyttöön uudet alajaotellut tilit. Vertailtaessa vuosia 2011 ja 2012 pitää vuoden 2012 kulujen osalta alajaotellut tilit summata. Muut käyttötalouden kulujen palautukset tilille kirjataan maksatusmenettelyyn siirtymisvuonna 2010 maksettu-jen ennakoiden palautukset ja mahdolliset muut palautukset. Ennakoiden palautukset vuodesta 2011 alkaen on kirjattu tilille Tutkimusennakot yliopistoille.

1.6.4 Tase Tase on laadittu liikekirjanpidon periaatteiden mukaisesti.

Vastaavaa Suomen Akatemian taseen loppusumma 31.12.2012 oli 10,2 miljoonaa euroa (4,0 miljoonaa euroa 31.12.2011). Taseen loppusumman kasvu johtuu pääosin Muut lyhytaikaiset saamiset tilin kasvusta. Muut lyhytaikaiset saamiset sisältää tilinpäätökseen tehdyn ostovelkatilin oikaisun 7 396 434 euroa. Oikaisutarve johtuu tutkimusrahoituksen maksupäätösperusteisuudesta ja siitä että tilinpäätöshetkellä on ennakoiden palau-tuksia, jotka kuittaantuvat vasta seuraavan alkuvuoden aikana Akatemiaan saapuvissa maksatuspyynnöissä. Muutos Muut pitkävaikutteiset menot ja Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat tileissä johtuu tutkimusra-

1 %

53 %

7 %

15 %

22 %

2 %

Tuotto- ja kululaskelman mukaiset toiminnan kulut vuonna 2012

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Henkilöstökulut

Vuokrat

Palvelujen ostot

Muut kulut

Poistot

46

hoitusjärjestelmä SARAn valmistumisesta ja siirrosta keskeneräisistä hankinnoista käyttöomaisuuteen aineet-tomien hyödykkeiden ryhmään.

Vastattavaa Rahastojen pääomat koostuvat Uusiutuva tiede-rahastosta ja Professori Holger Frykenstedtin testamenttilah-joitus –rahastosta. Vieraan pääoman määrä oli tilinpäätöshetkellä 28 408 262 euroa (3,4 miljoonaa euroa 31.12.2011), joka koos-tui kokonaan lyhytaikaisesta vieraasta pääomasta. Muutos ostoveloissa vuoteen 2011 verrattuna johtuu maksatusmenettelyyn liittyvistä yliopistojen ennakoiden hyvityslaskuista ja vuonna 2012 tehdystä ennakoiden oikaisukirjauksesta. Siirtovelat koostuvat lähinnä lomapalkkavelasta ja myöntöpäätösperusteisten tutkimusrahoitushankkeiden kirjauksista kuluksi ja velaksi. Muut lyhytaikaiset velat koostuvat suurimmilta osin siirtotalouden maksamattomista tutkimusmäärärahame-noista.

Valtiosopimuksiin perustuvat rahoitusosuudet kansainvälille järjestöille Momentilta 29.40.66 maksetaan Suomen erillisiin sopimuksiin perustuvat kansainväliset maksuosuudet. Mo-mentin määrärahaa käytettiin 16 987 916 euroa. Kansainvälisten järjestöjen jäsenosuudet kasvoivat kymme-nen prosentti vuoteen 2011 verrattuna. Ero edelliseen vuoteen johtui jäsenosuuksien kasvusta ja valuuttakurs-sien muutoksista.

Taulukko 26. Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet

Järjestö Vuosi 2012 Vuosi 2011 Muutos-% Muutos €

CERN 12 617 492 10 981 696 13 1 635 796 EMBL 1 341 042 1 311 180 2 29 862 EMBC 221 333 217 167 2 4 166 EUI 342 794 336 321 2 6 473 ESO 2 014 000 1 839 000 9 175 000

ESRF 451 255 550 736 -22 -99 481 YHTEENSÄ 16 987 916 15 236 100 10 1 751 816

47

1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Akatemian ylin johto vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä, sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä siitä, että Suomen Akatemiassa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt, jotka varmistavat Suomen Akatemian toiminnan laillisuu-den ja tuloksellisuuden sekä Akatemian hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on lisätä toiminnan tuloksellisuutta tukemalla oikeisiin ja riittäviin tietoihin perustuvaa suunnittelua ja päätöksentekoa, tukea toiminnan laillisuuden toteutumista sekä käytettävissä olevien resurssien tarkoituksenmukaista sekä tehokasta kohdentamista ja käyttöä. Suomen Akatemian johto on arvioinut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa käyttämällä COSO/ERM-viitekehykseen perustuvaa sisäisen valvonnan arviointikehikkoa. Arvioinnin tukena on käytetty sisäisen tarkas-tuksen havaintoja ja arviointia sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä ja sisäisen valvonnan tilasta ja olennaisimmista kehittämistarpeista. Valvontatoimet on kohdistet-tu merkittävimpien riskien hallintaan. Vuonna 2012 riskienhallintaan liittyvien seikkojen huomioonottaminen on parantunut ja kertomusvuoden aika-na Akatemia on jatkanut kehitystyötä riskienhallinnan integroimiseksi osaksi jokapäiväistä toimintaa. Akatemian sisäisen valvonnan kehittämisessä on keskeistä tehostaa toiminnan ja talouden perusprosessien hallintaa. Akatemia kehittää kokonaisvaltaista riskienhallintaprosessia, käytännön toimenpiteitä sekä vastuiden määrittelyä, jotka kattavat myös strategiset ja operatiiviset riskit. Operatiivista riskienhallintaa kehitetään siten, että se kattaa myös hankekohtaisen riskienhallinnan. Samoin toiminnan vaikuttavuuden mittaamista kehite-tään. Suomen Akatemian johto ja hallitus arvioivat, että Akatemian sisäisen valvonnan menettelyt olivat Suomen Akatemian talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaista.

1.8 Arviointien tulokset

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta käynnistyi Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi. Sen tavoittee-na on tuottaa laaja-alainen kansainväliseen ja kansalliseen asiantuntemukseen perustuva näkemys Akatemian toiminnasta sekä löytää keinoja kehittää Akatemian rakenteita ja toimintaa sekä parantaa vaikuttavuutta. Arvi-oinnin toteuttaa Technopolis Group. Arviointi julkistetaan syyskuussa 2013.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto suositti Tutkimus- ja innovaatiopoliittisessa linjauksessa vuosille 2011 – 2015 Tekesin ja Suomen Akatemian kansainvälisten arviointien käynnistämistä vuosina 2011 – 2012.

Esimiestyöskentelyn arviointi Vuosittain toteutetaan esimiestyöskentelyn arviointi. Esimiesarviointi sisälsi viisi arvioitavaa osa-aluetta: Moti-vointi ja viestintätaidot, Tavoitteellisuus ja toiminnan organisointi, Luotettavuus, tasapuolisuus ja oikeudenmu-kaisuus, Yhteistyökyky, kannustaminen ja palautteen antaminen sekä Yksikön voimavaroista ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Tulokset olivat edelleen erittäin hyvällä tasolla, vaikka olivat hieman laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna. Tulosten perusteella vahvuutena voidaan todeta olevan tasaisen laadukas esi-

48

miestyöskentely. Akatemiassa on esimiestyöhönsä sitoutuneet esimiehet, jotka luottavat henkilökuntaansa ja joita on helppo lähestyä. Jatkossa on edelleen kiinnitettävä huomioita toiminnan tavoitteellisuuteen ja organi-sointiin sekä työtehtävien tasapuoliseen jakamiseen ja kuormittumisen ennalta ehkäisemiseen.

1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tehdyissä tarkastuksissa ei vuoden 2012 aikana ole havaittu väärinkäytöksiä. Akatemiassa ei ole tehty ta-kaisinperintöjä.

49

2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA

Suomen Akatemian talousarvion toteutumalaskelma

22 311,38 5 253 5 253,12 0,00 100 %

11.04.01. Arvonlisävero 22 311,38 5 253 5 253,12 0,00 100 %

19 260,07 21 113 21 113,18 0,00 100 %

12.29.99. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut tulot

14 145,38 5 738 5 737,86 0,00 100 %

12.39.04. Siirrettyjen määrärahojen peruutukset 5 114,69 0 0,00 0,00 0 %

12.39.10. Muut sekalaiset tulot 0,00 15 375 15 375,32 0,00 100 %

41 571,45 26 366 26 366,30 0,00 100 %

käyttövuonna 2012

siirtoseuraavalle

vuodelle

Edellisiltävuosilta

siirtyneet

Käytettävissävuonna 2012

Käyttövuonna 2012

(pl. peruutukset)

Siirrettyseuraavalle

vuodelle

329 808 173,04 356 245 456,23 138 703 592,70 217 333 779,89 356 037 372,59 208 083,64 225 978 254,91 494 870 106,91 258 821 369,70 236 048 737,21

29.01.29.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

880 142,72 714 604 714 604,23 714 604,23 0,00

29.40.01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

13 038 000,00 12 958 000 5 656 664,75 7 301 335,25 12 958 000,00 7 143 401,91 20 101 401,91 12 800 066,66 7 301 335,25

29.40.20 Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

0,00 238 852 30 103,36 208 748,64 238 852,00 0,00 238 852,00 30 103,36 208 748,64

29.40.22 Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

0,00 4 000 000 2 967 000,00 1 033 000,00 4 000 000,00 0,00 4 000 000,00 2 967 000,00 1 033 000,00

29.40.51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat(siirtomääräraha 3 v)

236 211 000 251 695 000 42 904 304,00 208 790 696,00 251 695 000,00 218 834 853,00 470 529 853,00 243 024 199,68 227 505 653,32

29.40.51.1. Tutkimusmäärärahat 231 211 000,00 230 245 000 23 954 074,15 206 290 925,85 230 245 000,00 214 105 647,43 444 350 647,43 219 344 764,26 225 005 883,17

29.40.51.2. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen

5 000 000,00 6 450 000 5 986 262,14 463 737,86 6 450 000,00 4 729 205,57 11 179 205,57 10 715 467,71 463 737,86

29.40.51.3. Huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien vahvistamiseen

0,00 15 000 000 12 963 967,71 2 036 032,29 15 000 000,00 0,00 15 000 000,00 12 963 967,71 2 036 032,29

29.40.53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

64 442 929,93 69 443 000 69 443 000,00 69 443 000,00 0,00

29.40.53.1. Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen

64 442 929,93 69 443 000 69 443 000,00 69 443 000,00 0,00

29.40.66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

15 236 100,39 17 196 000 16 987 916,36 16 987 916,36 208 083,64

28. Valtionvarainministeriön hallinnonala 0,00 15 391,00 15 391,00 0,00 15 391,00 0,00 15 391,00 15 391,00 0,0028.60.01. Euroopan unionin kansallisten

asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v.)

0,00 15 391 15 391,00 0,00 15 391,00 0,00 15 391,00 15 391,00 0,00

329 808 173,04 356 260 847 138 718 983,70 217 333 779,89 356 052 763,59 208 083,64 225 978 254,91 494 885 497,91 258 836 760,70 236 048 737,21

VertailuTalousarvio -

Tilinpäätös

Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedotPääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji

Tilinpäätös2011

Talousarvion 2012 määrärahojen Tilinpäätös2012

Talousarvio2012

(TA + LTA:t)

11. Verot ja veronluonteiset tulot

12. Sekalaiset tulot

Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi

29. Opetusministeriön hallinnonala

Tuloarviotilit yhteensä

Tilinpäätös2012

VertailuTilinpäätös -Talousarvio

Toteutuma%

Määrärahatilit yhteensä

Tilinpäätös2011

Talousarvio2012

(TA + LTA:t)

50

2.1 Talousarvion toteumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä

Val

tion

talo

usar

vion

tote

utum

alas

kelm

an ti

edot

val

tuuk

sist

a ja

niid

en k

äytö

stä

pääl

uoka

n ta

rkku

udel

la

Uud

et v

altu

udet

Uus

itut

valtu

udet

Val

tuud

et

yhte

ensä

Käy

tetty

Käy

ttäm

ättä

Uus

ittu

n+1

TA:ss

a

Vuo

nna

2012

käy

tettä

vissä

olle

et v

altuu

det:

1200

012

0500

005

175

527

360

175

527

360

62 6

4013

2 01

14

645

926

0600

006

205

589

474

205

589

474

526

748

845

5 61

8 75

2

0700

007

225

260

237

225

260

237

29 7

637

321

903

-1 8

60 4

152

100

-1 8

58 3

1508

0000

824

5 55

9 35

024

5 55

9 35

035

650

33 2

78 4

669

472

959

1 08

6 20

026

200

10 5

85 3

5909

0000

925

8 49

7 24

525

8 49

7 24

529

755

58 3

54 0

4357

350

521

1 72

8 70

017

300

59 0

96 5

2110

0001

036

9 07

8 34

436

9 07

8 34

420

656

20 6

5610

0 06

1 28

610

4 56

4 15

145

773

400

7 37

9 00

017

800

157

734

351

1100

011

316

037

237

316

037

237

66 0

1966

019

64 6

68 4

6711

0 77

1 24

693

251

600

29 6

11 1

006

093

500

239

727

446

1200

012

282

419

000

66 0

1928

2 48

5 01

928

2 24

7 49

623

7 52

321

879

447

80 6

83 1

4981

893

900

63 4

51 5

0034

339

500

260

368

049

Aik

aisem

pien

vuo

sien

valtu

udet

… Aik

aisem

pien

vuo

sien

valtu

udet

, jos

ta-

kork

otuk

i- tm

s. va

ltuud

et 3)

- ta

lonr

aken

nush

anke

valtu

udet

4)

Vuo

nna

n kä

ytet

tävis

sä o

lleet

valt

uude

t, jo

sta-

kork

otuk

i- tm

s. va

ltuud

et 3)

- ta

lonr

aken

nush

anke

valtu

udet

4)

Pääl

uoka

t yht

eens

ä1

795

549

247

282

419

000

2 07

7 79

6 74

348

2 53

228

6 44

4 46

837

1 24

6 28

922

3 73

5 90

010

0 48

5 10

040

450

800

725

653

411

Aik

aisem

pien

vuo

sien

valtu

udet

, jos

ta-

kork

otuk

i- tm

s. va

ltuud

et 3)

- ta

lonr

aken

nush

anke

valtu

udet

4)

Vuo

nna

n kä

ytet

tävis

sä o

lleet

valt

uude

t, jo

sta-

kork

otuk

i- tm

s. va

ltuud

et 3)

- ta

lonr

aken

nush

anke

valtu

udet

4)

Vuo

nna

n kä

ytet

tävis

sä o

lleet

valt

uude

t

Pääl

uokk

a 29

1) V

altuu

den

ja se

n kä

ytön

mää

räks

i mer

kitä

än te

hdyn

tilau

ksen

sopi

mus

hinta

tai s

itoum

ukse

n m

äärä

sillo

in, k

un v

altuu

s on

raja

ttu a

lun p

erin

muu

lla ta

valla

, mut

ta v

altuu

den

käyt

ön jo

hdos

ta a

nnet

aan

euro

mää

räine

n sit

oum

us. K

orko

tuet

un la

inaka

nnan

enim

mäis

mää

ränä

mää

ritell

yt k

orko

tuki

valtu

udet

ja m

uut

vasta

avat

val

tuud

et e

ritell

ään

lisäk

si om

illa ri

veillä

än.

2) Es

itetä

än y

hteis

mää

rä n

iistä

aik

aisem

pina

var

ainho

itovu

osin

a kä

ytet

yistä

valt

uuks

ista,

joist

a va

rainh

oito

vuot

ena

on a

iheut

unut

men

oja

tai j

oist

a aih

eutu

u m

enoj

a tu

levin

a va

rain

hoito

vuos

ina.

3) K

orko

tuki

laino

jen

laina

kann

an e

nimm

äism

äärä

nä ta

i valt

iona

puun

oik

eutta

vien

kusta

nnus

ten

enim

mäis

mää

ränä

tai m

uulla

vas

taav

alla

tava

lla m

yönn

etty

jen

valtu

uksie

n m

äärä

. Erit

tely

esite

tään

vain

, jos

mom

entti

(ja

päälu

okat

yht

eens

ä) si

sältä

ä tä

llä ta

voin

mää

ritelt

yjä

valtu

uksia

.4)

Talo

usar

violai

n 10

§:n

2 m

omen

tissa

sääd

etyn

laaj

uus-

tai k

usta

nnus

arvio

n pe

ruste

ella

myö

nnet

yt v

altuu

det.

Eritt

ely

esite

tään

vain

, jos

pää

luokk

a (ja

pää

luoka

t yht

eens

ä) si

sältä

ä ta

lonr

aken

nush

anke

valtu

uksia

.

Mää

rära

ha-t

arve

20

15M

äärä

raha

-ta

rve

myö

hem

min

Mää

rära

ha-

tarv

eyh

teen

sä

Pääl

uokk

a29

Aik

aisem

pien

vuo

sien

valtu

udet

: 05-

11xx

xxx

Pääl

uokk

a 29

Valt

uude

t ja

niide

n kä

yttö

V

altu

uksie

n kä

ytös

tä a

iheut

unee

t talo

usar

viom

enot

ja m

äärä

raha

tarv

e

Päälu

okka

29,

Ope

tusm

iniste

riön

hallin

nona

la A

ikais

empi

en

vuos

ien v

altuu

ksie

n kä

yttö

2)

Vuo

den

n va

ltuud

etTa

lous

arvio

-men

ot

2012

Mää

rära

ha-t

arve

20

13M

äärä

raha

-tarv

e 20

14

51

3. TUOTTO- JA KULULASKELMA

SUOMEN AKATEMIAN TUOTTO- JA KULULASKELMA

TOIMINNAN TUOTOTMaksullisen toiminnan tuotot 52 876,37 55 593,35Vuokrat ja käyttökorvaukset 88 200,20 80 966,76Muut toiminnan tuotot 1 705 688,51 1 846 765,08 3 848 127,15 3 984 687,26

TOIMINNAN KULUTAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 137 541,99 247 769,28Henkilöstökulut 10 175 614,25 9 947 556,06Vuokrat 1 450 221,68 1 791 844,55Palvelujen ostot 2 917 743,13 3 434 166,68Muut kulut 4 185 898,47 1 363 908,29Valmistus omaan käyttöön (-) -2 584,82 -667 864,53Poistot 346 959,75 14 217,76Sisäiset kulut 25 805 363,77 -45 016 758,22 23 113 583,48 -39 245 181,57

JÄÄMÄ I -43 169 993,14 -35 260 494,31

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTRahoitustuotot 696,36 0,00Rahoituskulut -652,80 43,56 -154,00 -154,00

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUTSatunnaiset kulut -2 767,00 -2 767,00 -0,00 0,00

JÄÄMÄ II -43 172 716,58 -35 260 648,31

SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUTKulut

Käyttötalouden kulut kunnille 0,00 72 567,70Käyttötalouden kulut kuntayhtymille 1 212 450,48 2 381 602,80Tutkimuskulut kuntayhtymille 895 390,99Käyttötalouden kulut sosiaaliturvarahastoille 38 019,39 259 958,73Käyttötalouden kulut elinkeinoelämälle 3 473 248,23 1 019 181,69Tutkimuskulut elinkeinoelämälle 245 957,52Käyttötalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 1 844 100,85 6 047 103,51Tutkimuskulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 5 875 986,44Käyttötalouden kulut yliopistoille 122 180 647,65 269 688 676,08Tutkimuskulut yliopistoille 141 201 536,66Tutkimusennakot yliopistoille 10 180 041,66Käyttötalouden kulut kotitalouksille 1 216 881,79 2 079 970,28Käyttötalouden kulut EU:lle 150 995,66 0,00Muut käyttötalouden kulut ulkomaille 19 145 688,01 22 106 361,08Muut käyttötalouden kulujen palautukset -5 391 010,55 -302 269 934,78 -16 601 236,21 -287 054 185,66

JÄÄMÄ III -345 442 651,36 -322 314 833,97

TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTAPerityt arvonlisäverot 5 253,12 22 311,38Suoritetut arvonlisäverot -856 352,51 -851 099,39 -1 096 037,19 -1 073 725,81

TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -346 293 750,75 -323 388 559,78

1.1.2012 - 31.12.2012 1.1.2011 - 31.12.2011

52

4. TASE

SUOMEN AKATEMIAN TASE

VASTAAVAA

Aineettomat oikeudet 855,00 3 632,13Muut pitkävaikutteiset menot 1 290 215,20 0,00Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 584,82 1 293 655,02 1 612 769,00 1 616 401,13

Koneet ja laitteet 2 765,90 24 394,72Muut aineelliset hyödykkeet 19 509,80 22 275,70 19 509,80 43 904,52

1 315 930,72 1 660 305,65

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

LYHYTAIKAISET SAAMISETMyyntisaamiset 144 615,61 1 476 054,02Siirtosaamiset 291 301,77 628 798,20Muut lyhytaikaiset saamiset 8 198 740,18 5 890,05Ennakkomaksut 33 718,01 8 668 375,57 0,00 2 110 742,27

Tiliviraston menotilit 160,81 0,00Muut rahat ja pankkisaamiset 188 501,22 188 501,22Sisäisen rahaliikkeen tilit 0,00 188 662,03 10 765,25 199 266,47

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 8 857 037,60 2 310 008,74

VASTAAVAA YHTEENSÄ 10 172 968,32 3 970 314,39

RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

AINEELLISET HYÖDYKKEET

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

31.12.2012 31.12.2011

53

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

VALTION PÄÄOMAValtion pääoma 1.1.1998 -2 162 960,32 -2 162 960,32Edellisten tilikausien pääoman muutos 2 437 704,87 -3 143 365,36Pääoman siirrot 327 511 043,48 328 969 630,01Tilikauden tuotto-/kulujäämä -346 293 750,75 -18 507 962,72 -323 388 559,78 274 744,55

RAHASTOJEN PÄÄOMATMuut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 272 668,90 272 668,90 264 518,33 264 518,33

VIERAS PÄÄOMA

LYHYTAIKAINENSaadut ennakot 379 755,11 389 641,64Ostovelat 1 802 613,28 -4 549 894,20Tilivirastojen väliset tilitykset 199 508,07 206 515,75Edelleen tilitettävät erät 177 274,53 173 791,51Siirtovelat 22 178 515,98 2 397 664,24Muut lyhytaikaiset velat 3 670 595,17 28 408 262,14 4 813 332,57 3 431 051,51

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 28 408 262,14 3 431 051,51

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 10 172 968,32 3 970 314,39

31.12.2012 31.12.2011

54

5. LIITETIEDOT Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuu-desta Tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ei ole tapahtunut muutosta, joka vaikuttaisi tilikauden talousarvion to-teumalaskelmaan, tuotto- ja kululaskelmaan ja taseeseen ja niiden vertailtavuuteen edelliseen tilinpäätökseen. Tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot

Tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset

Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 3.

Tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat

Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 4.

Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot

Momentin numero ja nimi Tilinpäätös2011

Talousarvio2012

(TA + LTA:t)

Talousarvion 2012 määrärahojen Tilinpäätös2012

VertailuTalousarvio -

Tilinpäätös

Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot

käyttövuonna 2012

siirtoseuraavalle

vuodelle

Edellisiltävuosilta

siirtyneet

Käytettävissävuonna 2012

Käyttövuonna 2012

(pl. peruutukset)

Siirrettyseuraavalle

vuodelle

29.01.29Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Bruttomenot 0,00 714 604 714 604,23 714 604,23

Bruttotulot 0,00 0 0,00 0,00Nettomenot 0,00 714 604 714 604,23 714 604,23 0,00

29.40.01Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) Bruttomenot 13 625 934,41 13 358 000 5 974 188,99 13 275 524,24 13 118 458,18

Bruttotulot 587 934,41 400 000 317 524,24 317 524,24 318 391,52Nettomenot 13 038 000,00 12 958 000 5 656 664,75 7 301 335,25 12 958 000,00 7 143 401,91 20 101 401,91 12 800 066,66 7 301 335,25

55

Tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely

Tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset

Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely

2012 2011

Henkilöstökulut 8 547 294,24 8 301 022,28 Palkat ja palkkiot 8 523 620,24 8 325 182,13 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 23 674,00 -24 159,85

Henkilösivukulut 1 628 320,01 1 646 533,78 Eläkekulut 1 441 811,78 1 453 894,19 Muut henkilösivukulut 186 508,23 192 639,59Yhteensä 10 175 614,25 9 947 556,06

Johdon palkat ja palkkiot, josta 367 647,86 321 371,60 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 4260,00 4140,00 Johto 560,00 480,00

Muu henkilöstö 3700,00 3 660,00

Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhdenmukaisin periaattein kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeidentaloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.

Kansallisomaisuutta tilivirastolla ei ole.

Omaisuusryhmä Poisto-menetelmä

Poistoaikavuotta

Vuotuinenpoisto % 1)

Jäännösarvo€ tai %

112 Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 20 0114 Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 5 20 0125-126 Koneet ja laitteet tasapoisto 5 20 0127 Kalusteet tasapoisto 5 20 0

128 Muut aineelliset hyödykkeet1281 Taide-esineet - - - -1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 5 20 0130 Osakkeet ja osuudet - - - -

Vähäiset omaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi.

56

Tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot

Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot

Aineettomat hyödykkeet

112 114 119

Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Hankintameno 1.1.2012 14 406,00 0,00 1 612 769,00 1 627 175,00Lisäykset 0,00 1 612 769,00 2 584,82 1 615 353,82Vähennykset 0,00 0,00 1 612 769,00 1 612 769,00Hankintameno 31.12.2012 14 406,00 1 612 769,00 2 584,82 1 629 759,82Kertyneet poistot 1.1.2012 10 773,87 0,00 0,00 10 773,87Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 2 777,13 322 553,80 0,00 325 330,93Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00Kertyneet poistot 31.12.2012 13 551,00 322 553,80 0,00 336 104,80Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2012 855,00 1 290 215,20 2 584,82 1 293 655,02

Aineelliset hyödykkeet Yhteensä

125-126 128

Koneet ja laitteet Muut aineelliset hyödykkeetAineelliset hyödykkeet

yhteensäKäyttöomaisuus

yhteensäHankintameno 1.1.2012 113 857,53 19 509,80 133 367,33 1 760 542,33Lisäykset 0,00 0,00 0,00 1 615 353,82Vähennykset 85 932,96 0,00 85 932,96 1 698 701,96Hankintameno 31.12.2012 27 924,57 19 509,80 47 434,37 1 677 194,19Kertyneet poistot 1.1.2012 89 462,81 0,00 89 462,81 100 236,68Vähennysten kertyneet poistot 85 932,96 0,00 85 932,96 85 932,96Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 10 313,43 0,00 10 313,43 335 644,36Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 11 315,39 0,00 11 315,39 11 315,39Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00Kertyneet poistot 31.12.2012 25 158,67 0,00 25 158,67 361 263,47Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2012 2 765,90 19 509,80 22 275,70 1 315 930,72

Liitteessä on ilmoitettu tiedot vain niistä käyttöomaisuushyödykkeistä, joiden hankintamenoa ei ole ennen varainhoitovuoden alkua vielä kokonaan kirjattu poistoina kuluksi.

57

Tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut

Tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat

Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 9

Tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 10

Rahoitustuotot Muutos 2012 2011 2012-2011

Korot euromääräisistä saamisista 696,36 0,00 696,36

Korot valuuttamääräisistä saamisista 0,00 0,00 0,00

Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 0,00 0,00

Osingot 0,00 0,00 0,00

Liikelaitosten voiton tuloutukset 0,00 0,00 0,00

Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00

Rahoitustuotot yhteensä 696,36 0,00 696,36

Rahoituskulut Muutos 2012 2011 2012-2011

Korot euromääräisistä veloista 166,30 101,00 65,30

Korot valuuttamääräisistä veloista 0,00 0,00 0,00

Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista 0,00 0,00 0,00SWAP-maksut veloista 0,00 0,00 0,00

Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot 0,00 0,00 0,00Muut rahoituskulut 486,50 53,00 433,50

Rahoituskulut yhteensä 652,80 154,00 498,80

Netto 43,56 -154,00 197,56

Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut

58

Tilinpäätöksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat

Tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut

31.12.2012 YhteensäAlle 1 - 5 Yli Alle 1 - 5 Yli

1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta

Vastaavien rahoituserätAnnetut euromääräiset velkakirjalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Euromääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Euromääräiset lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Muut euromääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Muut valuuttamääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Muut lyhytaikaiset euromääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 188 662,03 0,00 0,00 0,00Yhteensä 0,00 0,00 0,00 188 662,03 0,00 0,00 0,00

31.12.2012 YhteensäAlle 1 - 5 Yli Alle 1 - 5 Yli

1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuottaVastattavien rahoituserätOtetut euromääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Otetut valuuttamääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lainat talousarvion ulkopuolella olevilta valtion rahastoilta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Muut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lyhytaikaiset euromääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lyhytaikaiset valuuttamääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat

KiinteäkorkoisetVaihtuvakorkoiset

Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset

Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset

€

Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 1 510 988,44 1 563 300,00 1 563 300,00 1 563 300,00 8 859 000,00 13 548 900,00

Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut

Muut monivuotiset vastuut

Talousarvio-menot 2012

Määräraha-tarve 2014

Määräraha-tarve 2015

Määräraha-tarve

myöhemmin

Määräraha-tarve

yhteensä

Määräraha-tarve 2013

59

Tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat

Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat

Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 14

Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 15: Velan muutokset

Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 15

Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio

Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 16

Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot

Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 17

Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat

Rahaston nimi Varat Varat Käyttötarkoitus31.12.2012 31.12.2011

Uusiutuva tiede-rahasto 20 393,99 20 393,99 Erityisesti nuorten innostaminen tieteelliseentutkimustyöhön sekä uusien avauksien tuominensuomalaiseen tiedeyhteisöön.

Professori Holger Frykenstedtintestamenttilahjoitus 252 274,91 244 124,34 Suomalaisen kulttuurin, ruotsalaisen 1700-luvun tai

ruotsalaisen romantiikan alan ansiokkaiden opiskelijoidentukeminen.

Yhteensä 272 668,90 264 518,33

60

6. ALLEKIRJOITUKSET

61

LIITE Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian välisen tulossopimuksen liite päivitettynä siten, että se sisältää toteumatiedot 2011 - 2012

Tunnuslukuja 2011 toteuma

2012 toteutuma

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Hankekannan volyymi, strateginen painotus (%) Akatemiahankkeet 36 31 Akatemian tutkimusohjelmat 6 6 Huippuyksikköohjelmat 7 8 Akatemiatutkijan tehtävät (lkm) 8 7 Tutkimusinfrastruktuurit 5 3 Tuotokset ja laadunhallinta Käsiteltyjen hakemusten määrä 3 409 3 724 Tutkimusohjelmat / joissa kv. rahoitusyhteistyötä 11/10 12/12 Toiminnallinen tehokkuus Rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset/ 3 2,9 rahoituspäätökset (%) 1 Henkisten voimavarojen hallinta Sairauspäivien lkm/htv 7,8 7,9 Henkilötyövuodet 2 149,5 142,5