GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND1 :100000

LEHTI - SHEET - 2022

MARTTILA

KALLIOPERAKARTAN SELITYSEXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

KIRJOITTANUT- BY

AARTO HUHMA

HELSINKI 1959

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND1 :100 000

LEHTI - SHEET - 2022

MARTTILA

KALLIOPERAKARTAN SELITYSEXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

KIRJOITTANUT- BY

AARTO HUHMA

HELSINKI 1959

STS ALLY S--CONTENTS

TUTKIILCSV'A1f1REKALLIOPERAN PAAPIIRTEE'I' ISt?PR AKR CS'I`1SET KIV E

VCLK . NOGEENISIEET LILSKF:ET(:N-N:ISSPC 11

Sarvi\zilkegrreissit 11Iiinzigiitit 12Kiillegneissit 13

INFRAKRCSTISHT KIV"E'I' 14CARROT JA DIORIITIT 15DIORII'PTITRONDI-IJEMIITIT JA TRONDIIJEMIITIT Pi

~rviva1kedioriittitrondhjerniitit 1(i13iotiittidioriittitrondhjcmiitit It)Iii fl( 1h1 em i it it 211'I'rundhjemiittipeg matiitit 23

RV-ARTSIDIORIITIT JA (IRANODIORIITIT 24

PEGM_1TIITIT '?fiOliguklaasilWgmatiitit 213l1ikrokliinipegmatiitit

27SYV AKIV- I1' KI :SKI\AISIS'1'A SCHTEISTA '?S'I'EKTON I IKKAA 31HYODYLLISE'I' KAIV"ANNAISE'I 32

EXPLANATION TO THE JIAP OF ROCKS

I NTRODCCT1ON :3 :3SFPR ACR S'I'AL ROCKS :33

V"OLCANO( , ENI:OCS SCIIISTS :33IIORNTRLENDE CNEISSES " .

KINZI(ITH:S 3:3MICA (;NI:ISSES 34

INFRA('Rt STAL ROCKS 34(L-BRROS AND DIORITES 34

IIORtiBLENI)E-DIORITE-'I'RONDIUJEMI'lESI:IOTITE-DIORITE-TRON 1) fl .) EMITLS 31TRONI)IIJEMITES 36

4

'FRONDIIJE .'JITE-PEGMATITE DIKES 36QITAIITZ-DIORITES AND GRANODICAUTE> 36OLICLASE-PEGINIATITES 3 T

MICROCLI-NE-PEGMATITES :)-1TECTONICS : ;sKIRJALL[SlUUTTA -REFERENCES :1,")

TUTKIMUS1'AMEET

llarttilan karttalehdcn alue joutui geologisen tutkimuksen piiriin1-uonna 1884, joll)in suoritettiin tutkimukset Salon karttalehtea varten .Karttalehti selityksineen ilniestvi K . Ad. Alobergin toinaittamana vuonna1885 ruotsiksi ja vuonna 1890 suomeksi . Pohjoisin osa llarttilan kartta-lehden aluetta sisaltyi Loimaan karttalehteen, jonka alueella tutkimuksetsuoritettiin vuosina 1886 1887 ja joka selityksineen ilmestvi W . W .\1'ilktnanin toimittamana vuonna Is!)( ; ruotsiksi ja vuonna 1898 suomeksi .

Turun vIeiskarttalelitea varten llarttilan aloe joutui uudestaan geolo-gisen tutkimuksen kolateeksi vuonna 1939, jolloin ylioppilas X . \ iiisanen,silloisen valtiogeologi E . llikkolan johdolla . kartoitti llarttilan kartta-lehdcn alueella olevan osan Fuusjoen pitajaa . Vuonna 1947 m isteri ~11 .

Lehijarvi kartoitti lounaisosan karttalehdcn alucesta, ja vuonna 1949 tamiinkirjoittaja. apunaan ylioppilas Maija Huhma, muun osan karttalehtea .Varsinaisesti llarttilan aluetta koskevan tyon ulkopttolella ilmest,vi vuonna1947 Turun aluetta koskeva tutkimus (Hietancu, 1947) . jossa ()it mainintojainits 1larttilan karttalehden luoteisosan kallioperasta . Edellii anainitutalueet ki vvat selville kuvasta 1 .

Kitva 1 . Lri tIitkijoiden Il toil tainat alueet . I

IIietanen

19-I .5 . 2

I, hi-j rvi 1947 . 3 -- Aai~auen 1939 . -1 - _Aarto ja \laija hula 1949 .

F-1 . 1 . 7 h° ai(a .u maiiprd by the dil/ereut persoo .

6

Eri tutkijoiden keraanlan aineiston, varsinkin maisteri AIaija Huh manpro grade tutkielrnan (llaija Huhma . 1!)51) . ja omien havaintojensa I>erus-teella on taniiin kirjoittaja laatinut karttalehtiselostuksen ja piirtiin~- tkallioperakartan . Selostus ja kartta on laadittu vuonna 1954 .

\eiti Tlivra Aberg on piirteinvt puhtaaksi kalliopereikar•tan ja selitvk-seen liittvv iit piirrokset . itlaisteri Toini Mikkola on avustanut optisissarn taravksrss,d ja maisteri 1: . Viluksela on ottanut osan mikrovalokuvista .

KALL' OPEE A\ I' AaP1 IBTE E'1'

ilarttilan karttalehden vanhimmat kivet ovat suprakrustisia kivia .joihin kuuluu eulkanogeenisia liuskeita seka vulkanogeenisia ja sedin>ento-geenrs>a gnerssela .

Vulkanogeeniset liuskeet ovat effusiivisia uraliitti- ja plagioldaasi-porfpriitteja ja pyroklastisia tuffiitteja . Sunrin osa naistii liuskeista sijait-see karttalehden koillisosassa ja kaakkoisnurkassa osina suureurntista_karttalehden rajojen ulkopuolelle jatkuvista vulkarniittijaksoista .

(rneisseiliin kuuluu sar~i~alkegneis ejii, kiillegncissejA ja kinzigiittejii .S'uurin osa sarviv-alkegneisseista on vulkanogeenisista iiuskeista metamor-foitumalla s\-ntvneit<i ja niiden dhtevdessii esiint\-viii . Kiillegneissit jakinzigiitit o\-at rapauturnis-sedintentteja . Kiillegneissejii on niukalti . kiuzi-giittejii sensijaan hvvin runsaasti . Liinnestii ulottuva kinzigiittijaksopeittaa suuren osan karttalehden eteiiipuoliskoa .

( ;abroa ja dioriittia on vaihtelevan kokoisina linsseina inuideu sVVZi-kivien vhtevdcssa .

Kvartsidioriittia ja granodioriittia on v - arsinkin karttalehden Iuoteis-osassa . rnutta rnuuallakin karttalehden pohjoispuoliskoiia .

Karttalehden etelapuoliskolla . kinzigiittialueella ja sen reuuoilla . onerilaisi<? trondhjemiittisarjan kiviii .

Pe niatiitteja on runsaasti . v -arsinkin kinzigiittiert vhtevdessa, imut-dostaen narden kanssa ungrnatiitteja . 'I'itrna aloe .. josta tassa kn •l oituksessakitytetaan nimitvstzi ;>kinzigiittialue> . on karttaan piir •retty sinisellii taipunaisella poh ;jalla sen mukaan . onko siinii kinzigiittirten tai pegmatiittinenallies vallitseva.n a .

SUPT: KIIi TI E'I KIVET

Vl"1 .KA Ol I FI ISET i iI'SKEET

Suurin osa v ulkanogeenisista liuskeista on emaksisia ja interntcdiiiarisiii .happamia sensijaan on viihzin . ()saksi Iiuskeet overt effusiivisia laavoja .osaksi pyroklastisia sedimenttejii . Paikallisista ill etamorfoosiaste-eroistajohtnen liuskeiden ulkoasu, rakenne ja min.e r•aalikokoonius vaihtelev -at

huomattavasti . Parhaiten sailyneita ovat karttalehden NE-osassa, Pert-tulan kvlan vnrpiiristossa sijaitsevat enraksiset ja internledi iariset vulkanii-tit .. joissa entisten laavojen ja tuhkasedimenttien rakennepiirteet ovatselvina nakvvissa . J1uualla vulkaniitit ovat enemnran metanrorfoituneita .karkeampirakeisiam granohlastisenrpia ja viihernman primiarisia rakenne-piirteitii sisalti via .

Vulkanogeenisten liuskeiden vaihtelevaisuudesta johtuen Widen ktivaussnoritetaan valittuja tyvppiesinrerkkejii kiivttiien .

Perttulan vulkaniitit ovat uraliitti-, plagioklaasiuraliitti .- ja pla,gio-klaasiporfyriittejii seka tuffiitteja . Vallitsevina ovat emaksiset . sarvivalke-rikkaat tyypit . mutta 1oytvy interniedriarisieikirr liuskeita . joissa biotnttiaon runsaasti sarvividkkeen ohella . Intermechaarisia kivia ovat varsinkinttiff iittiset kerrokset . jotka effusiivisista laavapatjoista eroavat epahomo-geenisemrnan, kerroksellisen rakenteen sekd juovaisen ja nrvhkyraisenrapautumispimlan takia . Tuffiittiken oksissa on hvvin sailvneita agglo-rneraattivviihvkkeita . Perusmassa on kaikissa liuskeissa hienorakenteista .hajarakeiden lapinutta vaihtelee porfvriiteissa alle l nun :sta noin :1 enrain .

Tvyppiesinrerkiksi on valittu hvvin hienorakeinen enraksinen effirsii-vincn vulkaniitti ja suuria hajarakeita sisaltava plagioklaasiporfyriitti_

ilikroskoopissa voidaan nahda . etta hienorakeisessa emaksisessii vulka-niitissa on muutamia pieniii, noin 1 mm :n lapinuttaisia plagioklaasi- jaurahrttihajarakeita . Cralirttihajara eissa on nak< < issa augiitin re i tinenmuoto. Erarssi rakeissa on lan,ellikaksostusta . Pleokroismi on - siner-taviin vihrei > /~ = ruskean vihrea (c -- vaalean v-ihrean keltainen .Andesiinisista plagioklaasihajarakeista overt toiset omarnuotoisia ja kirk-kaita ja kaksoslamellit nrissii hvvin selvia . kun Was toiset ovat repaleisiaja tiiynna sarvivalke- ja biotiittisulkeumia .

Hienorakcisessa perusnurssassa_ jonka muodostavat satv - iv - alke- . pia-gioklaasi- ja biotiittikiteet, on selviisti havaittavissa reliktinen laavanjuoksurakenne hajarakeiden vmparillc svntyneista perusmassan rnine-raalien muodostamista, kiehkuroista . 1'lantelien relikteinii on perusmas-sassa useita pieniiiN alle 1 inm :n lapinrittaisia kvartsin tavttamia onteloita .joissa kvartsin lisaksi on hiukan karbonaattia . lluutturnistrrloksina onscrisiittia, kloriittia ja epidoottia ja aksessorisina mineraa .leina oksidimalmia,zirkonia ja apatiittia .

Suuria, •? 3 cm pitki hajarakeita sisiiltrv issii lrlagioklaasiporf'yriitissaon hajarakeita suunnilleen yhta paljon kuin perusmassaa . Hajarakeet ovat,omamuotoisia oligoklaasikiteitii, joissa on leveiit kaksoslarnellit ja runsaastisulkeumina epidoottia . serisiittiii . oksidimalmia, karbonaattia . biotiittiaja hloriittia . A'arsinkin epidoottia on runsaasti . toisinaan kiteiden keskuson sitii nriltei vksinornaan . Plagioklaasihajarakeissa on paikoitellen rakoja,

H

joiden taytteena on kvartsia, karbonaattia ja epidoottia . Hienorakeisenperusniassan muodostavat paaasiassa biotiitti, epidootti ja plagioklaasi .joista biotiittia on hyvin runsaasti . Biotiittisuontut ovat selvasti suun-tautuneet ja myotailevat sikin sokin olevia plagioklaasihajarakeita niin .etta rakenne muistuttaa laavan juoksurakennetta . i1luina perusmassanmineraaleina ovat sarvivalke, oksidimalmi, karbonaatti . kvartsi ja tita-niitti . Sarvivalke on paikoin pienina kasaumina, jotka mahdollisesti voivatolla augiitin relikteja . Porfyriitissd on muutaman millimetrin pituisiaonteloita, joiden taytteena on kvartsia ja karbonaattia . Kuten mineraali-kokoornuksesta kay i1mi, on alkuperainen mineraalikokoornus suurestirnuuttunut alhaisen lampotilan fasiesta vastaavaksi .

Eneniman metarnorfoituneita vulkaniitteja edustaa Siuterlan kylanX-puolelta uraliittiporfyriitti . jossa on noin 5 mm :n lapimittaisia uraliitti-hajarakeita. Hajarakeet ovat pyoreahkoja sarviviilkekide,ykeri ita . jotkaovat heikosti pleokroisia (y

sinivihreii

ruskehtavan vilireiia -- vaalean kellan vihrea, c_ly -- I (S') .

Hajaraesykeroita reunustavat niita jossain rnaarin myotailevat pienetja kapeat sarvivalkeprisntat. Perusmassa on kuitenki) karkearakeista jagranoblastista, eika juoksurakennetta ole nak` v issii . Pii<iosan liuskeisestaperusmassasta muodostavat sarvivalkekiteet .. joissa pleokroisrni ja sam-mumiskulma on sania kuin uraliittisarvivalkeessa . Jotkut maistii sarvi-valkekiteista ovat osittain (homoaksisesti) tai kokonaan muuttunect viiritto-maksi amfiboliksi. Amfibolin lisiiksi on perusmassassa muutamia ryhmiiipienia plagioklaasikiteita (noin An n), jotka ovat heikosti \-,v ihykkeellisiaja vaha,n serisiittiytyneita . Latnellikaksostus puuttuu . l'luina mineraaleinaon hiukan biotiittia . oksidimalmia ja apatiittia .

Kuusjoen pitajan IN-osan vulkaniittivyohykkeessa olevan uraliitti-porfyriitin rakenne on viela enemman granoblastinen kuin edellisen . Juoksu-rakenteesta ei ole merkkiakaan jaljella . Pvareahkot 3-5 mm lapintittaisethajarakeet ovat muodostuneet useista lyhytprismaisista sarvivalkekiteista .joista muutamissa on laikkuina stsalla diopsidia . Sarvivalkkeen pleok-roismi on y tumman vihrea > 13 = tumman ruskean Vihreii a -vaalean ruskean keltainen : c:ly 16` . Hajarakeiden sarvivalkettii reu-nustaa paikoitellen homoaksisesti vaalean sinivihrek antfiboli (y - vaaleansinivihreii > /3 -- vaalean ruskean vihrea > a = hyvin vaalean kellanvihrea; c_ly noin 3U° ; '?Va noin 6h°) . Sinivihrean amfibolin kahtaistaitto on hiu-kan suurempi kuin tumman viltrean ja sen yhteydessa on aina epidoottia jausein kloriittia. Eiekuvan perusteella on ilmeista . etta vihreii sarvivallccon muuttunut sinivihreaksi amfiboliksi, epidootiksi ja kloriitiksi .

Perusmassan muodostaa plagioklaasi, tumman vihrea sarvivalke, epi-dootti ja vaalean sinivihrea anifiboli . Plagioklaasi (An 35 ) on runsaastisaussuriittiutunutta ja serisiittiytynytta, osittain verraten suuriksikinepidootti- ja muskoviittikiteiksi . Perusmassan sinivihrea amfiboli esiintyyosittain homoaksisesti tumman vihrean sarvivalkkeen reunoilla, osittainkokonaisina kiteina . Mlikroliinia on vahan muiden mineraalien valipaikoissaja aksessorisina mineraaleina on itmeniittia . leukokseenia ja apatiittia .

Emaksisten vulkaniittien yhteydessa tavattavista intermediaarisistatuffiiteista kuvataan seuraava Siuterlan vulkaniittivvohvkkeesta .

Kivilaji on hienorakeinen, selvasti kerroksellinen, juovainen tuffiitti,jonka eri kerrosten tummina mineraaleina ovat sarvivalke ja kloriitti .Kerrokset ovat noire 5 nrm paksuja . toisissa on paamineraaleina sarvivalke.ja oligoklaasi ja toisissa kloriitti ja oligoklaasi . Sarviviilkkeen vari onvoimakas (y = vihrea, siniseen vivalitava > 13 = vihrea . ruskeaan vivali-tava > a = vaalean vihrea; c-1y -- 1620°) . Kooriitti on pleokroista .vihreata, pienisuomuista . Epidoottia on huomattavasti kloriittivaltai-sissa kerroksissa ja hiukan sarvivalkevaltaisissa . ",ekundaaristii mikro-kliinia on molemmissa kerroksissa jonkun verran, lisaksi hiukan kvartsia .oksidimalinia, apatiittia ja titaniittia, .

Kerrokset ovat hienorakeisia ja liuskeisia ja niiden vatiset rajapinnatmelko teraviii . Tuffiitissa on parin em :n pituisia onteloita . joiden tayttec-naon kirkasta . suhteellisen karkearakeista kvartsia, vahan rnikrokliinia jajoskus lisi ksi sm rikiteistii apatiittia .

Happamia vulkaniitteja on vahan . Eniten niita on Kyron rautatie-asernan lahcisyydessa ja sen ita- ja koillispuolella . Kyro-n aseinan koillis-puolella olevassa erittiiin hienorakeisessa happamessa vulkaniitissa ovatl aamineraalit kvartsi, mikrokliini, albiitti-oligoklaasi ja biotiitti, jokaviimeksi mainittu on suurimmaksi osaksi rnuuttunut kloriitiksi . IMikros-koopissa on selvasti niihtavissii laavoille trnrnusomainen juoksurakennekloriitti- ja biotiittisuonnijen larjestymisessii, joten kyseessii on elpiiile-ruatta hapan vulkanogeeninen kiwi . Karbomiattia on kivessa jonkunverran ja hiukan epidoottia .

Kyron asernan pohjoispuo.lella on leptiitteja .. joiden vulkanogeeninenluonne ei ole yhta selva kuin edellii mainittujen . mutta todennakoiscstinarnakin ovat vulkanogeenisia kivia . llakenne on jokseenkin granoblas-tinen, mutta siinii on kuitenkin niik` vIssii juoksurakenteen reliktisvvttii .epahomogeenisuutta . mika ei ole luonteetionraista rapautumissedimen-teille . Hyvin hienorakeisen leptiitin paarnineraalit ovat plagioklaasi . kvartsija biotiitti .

Plagioklaasi on heikkolaanellista . inverssivyohvkkeellist ii .

9

10

Reunat ovat noire An 40 ja keskus noin An 2 ; . ~e on verraten runsaastisaussuriittiutunutta ja serisiittiytynytta ja biotiitti on hiukan kloriittiu-tunutta . Aksessorisina mineraaleina on oksidimalmia, sulfidinialmia .apatiittia ja zirkonia . Mikrokliinia ci ole lainkaan .

(d N EISSIT

S' a r v i v a I k e g n e i s s e i li i n on sisallytetty hyvin erilaisia sarvi-iilkepitoisia ;ne1ssmiiisiii trivia . Einaksi ;;emmrssa gncisseissa on sarvivalke

ainoa tunima niineraali . mutta paljon vleisempia oval gneissit, joissasarviv alkkeen oliella on inyiis biotiittia . Paikoitellen biotiittia on rnnsaam-min kuin sarvivalketta ja joskus voi sarvivalkkeen miiari jaadii hyvinv ihiiiseksikin . `'aaleina piiiimineraaleina ovat plagioklaasi A1160-30- jakvartsi . Emaksisemnussii sarvivilkegncisseissii on kvartsia lwvin viihiinja oikeampi nimitys niille olisi amfiboliitti . Aaita esiintyy kuitenkin vainIt yvin rajoitetnsti eika niita ole voitu kartalla eroittaa . joten ne kiisitellaiinyhdessa sarvivalkegneissien kanssa .

-arvivalkegneissit ovat yleensii epahomogeenisia kivia . joissa on kokoo-muksellisesti ja rakenteellisesti toisistaan eroavia osia ja vyiihykkeita :sarvivalkerikkaita ja biotiittirikkaita . rneissiin iisiii ja anifiboliittimaisiii .liuskemiisia j r syvakivimaisiii ine . ()saltaan tiima johtuii siitii . ett i kivi-lajiniinike kiisittaa uscita . eri tavalla synt .vneit :i kivia . jotka kokoomuk-seltaan ja rakenteeltaan liihimain sanianlaisina on pantu samara otsikon alle .

Smirin osa sarvivalkegneisseistii on pitkiille inetaniorfoituneita c miiksisiiija intermediiiarisiit vulkaniitteja . [seiii ne sijaitsevat vulkaniittialoeidenreimoilla ja toisinaan niissa on vyiihykkeita . joissa vulkaniittieir rakemie-piirteita viela on nakvv - issi . Vailiettuminen vulkaniiteista sarvivalkegneis-seiksi tapalituukin viihittiiin . M i,ariityt vulkaniittien rakennepiirteetierikoisesti uraliittiliajarakeet ja agglomeraat .tien pal lot, siiilyviit tunnetta-vina hyvinkin pitkalle metainorfoituncissa, karkearakeisiksi ja granoblas-tisiksi kiteytyneissii sarvivalkegneisseissa . Tamantapaisten tuntomerkkienpuuttuessa ei gneissien alkupera ole union muuta selva . Eriiiit karkeinimistasarviviilkegneisseista ovat todennakoisesti alkujaan olleet einiiksisia sv ii-kivia . Edella mainittu koskee erikoisesti amfiboliittimaisia sarvivilke-nneissejii . edimentogeeninen alkupera on niinikii n malidollinen eriiilleeneisseille .

Sarvivalkegneisseja edustavat seuraavat tyyppiesimerkit . Anifiboliitti-scssa sarvivalkegneisseissa Auran rautatieasemalta now 4 kin koilliseenon tummana paamineraalina sarvivalke yksin . Vaaleana piiiimineraalinaon anortiittirikas plagioklaasi, joka on inverssivyohykkeellist a . keskusAn, ; ja reunat an,,. Suurinimissa plagioklaasikiteissa on kvartsisulkeumia .

1 1

8arv-ivalke on vihredtd (y - tumrnan ruskean vihrea, /i = trunman viher-tavan ruskea, a = ruskean kellertava: c-Iy = 17°.) Lisaksi on hiukan kvart-sia. oksidimalmia . apatiittia ja epidoottia . Rakenne on tdysin granoblas-tista . liuskeista .

8iuterlan kvldn etelapuolella on kinzigiitissa valikerroksina sarviviilke-gneisseja

ljoissa vihrean sarvivalkkeen ohella paamineraalina on v-drittintii

kummingtoniittia. Amfibolien esiintymisessa ei voi havaita mitaan saiin-n6nrnukaisnutta. Yksi osa kidettd saattaa olla kummingtoniittia ja toinenosa sarvivalketta. tai myos koko kide yksinomaan jompaa kurnpaa amfi-holia . Kurnmassakin amfibolissa on c .l y noire 20 ° ja 2V noire 80 ° . Vaaleana paa-nrineraalina on plagioklaasi An,, (,, jossa on heikkoa eyohykkeellisyyttd .Lisaksi on hiukan biotiittia, kvartsia, apatiittia ja oksidimalmia . Rakenneon granoblastinen. liuskeinen, jonkin verran kerroksellinen .

$ekh sarvivalketta etta biotiittia tummina padmineraaleina sisaltaviengneissien vaaleat paamineraalit ovat plagioklaasi (An3-___30) ja tavalli-lisesti Lisaksi kvartsi . Sarvivilkkeen pleokroismi on y

vihrea . /lruskean vihrea . a vaalean kellan vihreaa : c_l y - 18-23 y:n ja / :nv - airit ox-at Ii vvin v-oirnakkaat ja usein i3 y . Aksessorisina mineraaleinaon litaniittia . apatiittia . oksidimalmia . sulfidimahnia jazirkonia . Titaniit-tia ja apatiittia on joskus suhteellisen runsaasti . Muuttumistuloksinaon hiukan kloriittia, serisiittia (ja muskoviittia) ja joskus epidoottia . Rakenneon granoblastinen. liuskeinen ja paikotellen kerroksellinen .

Blot] ittivaltaisia sarv-ivalkegneissejii . joissa biotiittia on huomattavastienenrnian kuin sarvivalketta . ja joiden nrineraalikokoomus tutee lahellebiotiittiplagioklaasigneissien kokoomusta, on runsaimrnin Kyriin asemanja \larttilan kirkonkyldn valisella alueella . mutta paikoitellen muuallakin,varsinkin karttalehden ctelaosan gneisseiss<i .

K i ii z i g i i t t e ja . alumiinirikkaita alrnandiittia ja kordieriittiasisaltaviii karkearakeisia gneisseja esiintyy Iaajalla alueella karttalelidenetelapuoliskolla . suoranaisena jatkona karttalehden lansipuolella oleviltaalueilta, joilta Hietanen on julkaissut yksitviskohtaiset tutkimukset naistiikivista (Hietanen 1943 ja 1947) .

ilarttilan karttalehden kinzigiitit ovat migmatiittisia, usein suoni-gneissimh:isia (kin-a 2) . Aligmat]ittisuudesta johtuu . etta nun kaunis ker-roksellinen rakenne kuin minka Hietanen on Kalannin alueen kinzigiiteistakuvannut . ei sellaisernaan ole Marttilan alueella sailvnyt . Ndmii kinzigii-tit ovat lahinnii verrattavissa Hietasen kuvaamiin Turun alueen migma-tiittisiin kinzigiitteihin .

Piiiimineraaleina kinzigiiteissii ovat plagioklaasi An,

30- kv-artsi\biotiitti . kordieriitti ja almandiitti. Naiden miiird vaihtelee kuitenkinsuuresti eri kcrroksissa ja jompi kumpi tai kumpikin kahdesta viinienraini-tusta voi puuttua kokonaan . Sillirnaniittia on joskus nun runsaasti, ettii

12

Kuva 2. Kerroksellista kiuzieiittia . llarttila, Ruskolainen .Fiy . ;? . srrntif ied kirr aylte.

se on luettava paamineraaliksi . Mlikrokliinin rnaara vaibtelee, tavallisestisita on, mutta se vol myiis puuttua kokonaan . Aksessorisina mineraaleinatavataan zirkonia . sulfidi- ja oksidinialmirnineraaleja, apatiittia la joskusspinellia. Hietasen inainitsemia diopsidipitoisia kerroksia ei Jlarttilanalueella ole tavattu, sensijaan nniutarnia kalkkirikkaita konkretioita .

K i i l l e g n e i s s e j a . biotiittiplagioklaasigneisseja, esiiutyv jonkuuverran kerroksina kinzigiiteissa ja paikoitellen kinzigiittialueen ulkopuo-lellakin erillisina vyohvkkeina . Kinzigiitteihin verrattuna kiillegueissitovat huomattavasti hienorakeisenipia, selvasti kerroksellisia . ja hyvin har-voin nugrnatiittisia . -illoinkirr, kun ne esiintyvat kapeina, vain jonkuudesimetrin le` visina kerroksina kerkearakeissa migmatiittisessa kinzigii-tissii . rajoittuvat ne verraten teravarajaisesti viimenrainittuihin ja harvoinniissa tavataan pegmatiittijuonia .

1aamineraaleina ovat plagioklaasi An 20 3 , ' kvartsi ja biotiitti . Bio-tiitti on (kuten kinzigiiteissakin) punaruskeaa (a - beige . /p - y = pnna-ruskea. usein voimakas) . llikrokliinia on toisinaan . toisinaan se puuttua ._\patiitti ja zirkoni ovat tavallisia aksessorisia mineraaleja . Biotiitti onjoskus hiukan kloriittiutunutta ja plagioklaasi serisiittivtynyttii . llakenneon granoblastinen, nnrtta joskus kuitenkin selvia blastoklastillisen raken-teen piirteita on niikyvissii .

Sarviviilkegneissien vliteydessa tavataan paikoitellen kiillegneisseja .jotka eraissa suhteissa eroavat edella mainituista. Llkonaoltaaii ne intns-tuttavat biotiittirikkaita sarvivalkegneisseja . Niiden biotiitti on vihertavaa

13

(ci punaruskeaa), mikrokliinia on aina runsaasti (eni :ssa ei koskaan run-saasti) ja aksessorisina niineraaleina on (apatiitin ja zirkonin lisaksi) tita-niittia ja ilmeniittia, joita em . kiillegneisseissa ei tavata .

INFRAKRUSTISET KIVET

Kalannin alueella (Hietanen, 1943) Pohjanlahden rannikolla alkaatrondhjemiittisten syvakivien vyohyke, joka jatkuu itaanpain Turun alueen(Hietanen, 1947) kautta Marttilan alueclle, jossa se kaytannollisesti katsoenpaattyy, silly ymparoivien karttalehticn alucilla pohjoisessa, idassa jaetelassd tavataan trondhjemiitteja enaa tuskin lainkaan . Synkinemaattis-ten syvakivien kokoomus muuttuu jatkuvasti rnikrokliinipitoisemmaksiitaanpain siirryttaessa, inutta oikeita trondhjemiitteja tavataan kuitenkinviela yleisesti Marttilan alueella . Trondhjenriittisten kivien oliella on Mart-tilan alueella runsaasti myos kvartsidioriitteja ja granodioriitteja . Migma-tiitteja muodostavat pegmatiitit peittdvat laajoja aloja karttalehden etela-puoliskolla .

Ennen syvakivien kuvausta luodaan lyhyt katsaus Hietasen kayttamaantrondhjemiittisarjan kivien nimistoon, jota tassakin kirjoituksessa . myo-hemmin mainituin muutoksin, noudatetaan .

Hietasen mukaan differentiatiosarja alkaa hornblendiiteista ja eteneegabrojen, dioriittien, dioriittitrondhjeniiittien ja trondhjenriittien kauttatrondhjemiittipegrnatiitteihin . Sarjan alku dioriitteihin asti on analoginerrgramittisarjan kanssa . Uioriittitrondhjerniitit ja trondhjemiitit Hietanenerottaa toisistaan paaasiassa plagioklaasin anortiittipitoisuu(len mukaan .I)ioriittitrondhjeniiiteissa on plagioklaasin anortiittipitoisuus 25 30 °,, ja

trondhjenriit.eissa 16 25 ", , . Vaaleana paamineraalina on kummassakinlisaksi kvartsi. Tummien paaniineraalien mukaan on diorirttitrondhje-miitit jaettu edelleen seuraavasti : 1) sarviviilketrorr(Ihjenriitti, jossa turn-mina pkimineraalcina on sarvivalke ja biotiitti, 2) pyrokseenitrondhje-miilxi, jossa turnmina paamineraaleina ovat pyrokseeni ja biotiitti ja 3)biotiittirikas dioriittitrondhjemiitti, jossa tummana paarnineraalina onbiotiitti pksin .

Trondhjemiittien jaoitus on seuraava : 1) Biotiittirikas trondhjerniitti,jossa plagioklaasin anortiittipitoisuus on 22 25 2) normaali trondhje-rrriitti, jossa plagioklaasin anortiittipitoisuus on 19 24 °,, (t<issa ty}prssaoil myos jonkin verran mikrokliinia) ja 3) pisarakvartsitrondhjemiittitjonka plagioklaasin anortiittipitoisuus on noin 16 °(, . ja jossa mikrokliiniaon jo huoinattavasti . Kaikissa trondhjemiiteissa on tunrrnana mineraalinabiotiitti .

14

Tassa kirjoituksessa on edella mainitut nimitykset sailytetty, hikuun-ottamatta seuraavaa muutosta . Johdonmukaisuuden vuoksi kaikkia dio-riittitrondhjemiitteja on nimitetty dioriittitrondhejmiiteiksi, minka Iisaksinimessa on ilniaistu tumnla paamineraali . tiiten Hietasen sarv-iv-all:e-trondhjemiittia vastaa tJssa kirjoituksessa sarv-iv-alkedioriittitronhjenuitt1a pyrolseenitrondhjemiittia pyrokseenidioriittitrondhjemiitti ja hiotiitti-

rikasta dioriittitrondlijemiittia biotiittidioriittitrondhjeiniitti . Tiiniii onollut aiheellista senkin yuoksi, etta mybskin trondlijemiitit voivat sisiiltiiajonkin verran sarvivalketta ja pyrokseenia . jolloin uimesta ei ilinan mantakay i1mi, tarkoitetaanko trondhjemiitteja vai dloriittitrondhjemiitteja .

llelkein kaikkia edella mainittuja dioriittitrondhjeiniitti- ja trondhje-rniittityyppeja tavataan \larttilan alueella, joskin tyypillisimpia troirhje-inlittisarjan kivia (kuten biotiitti(lioriittitrondhjemiitti ja normaali trondhje-miitti) suhteellisen rajoitettuina alueina . Kokoomuksellisesti ja raken-teellisesti naniii kivet ovat identtisia lannenipaa kuvattujen tyypillistentrondlijemiittien kanssa ja vastaavat Goldschnlidtin (11916) rniarit'vstAtrondhjeiniiteista. Tyvpillisten trondlijemiittien lisaksi tavataan alaeellaerilaisia vaihetturnismuotoja trondhjeniiittisten ja ( ;raniittisten kivienvalilla . widen esiintyniiiien liittyy Jlarttilan aliieella tapalituvaaritrondlijerniittivvohykkeen hav-iamiseeri .

I'rondhjemiittien esiintyiniselle on luonteenonlaista uiiden sijoill uminerliukaisenrmin maariteIIvI1e kinzigiittialueelle ja sen reunoille, lisiiksi sitcn .etta tv,v pdlisinnnat trondhjemiitit ovat tavallisesti alueen keskellii j<tvahenlnlan tvvpiiliset ja vaihettunlismuodot alueen reunoilla .

w-valavet kuvataan seuraavassa larlestyksessa :gabrot ja dioriititdioriittitrondhjeiniitit ja trondlijerniititkvartsidioriitit ja gralzodioriititlieoniatiitit

Kirjoitukseri loppuosassa kosketcilaan laheinnlin ;ysvi v, a

ilajien

( ;ahrot j<t dioriitit i iintvvat lin~ ;seili<

jil ;>aLlktlinan j(,Idhn

nl(Ictv aihl('levIt :idel~ta lilloinetreista ltlnilt<illliin nleti'erhln . l' irlssa -Ildll=<1N i1un(ien vhtevdc' ii oil lil(1'aernak i lil . hurnhlendilttnll<lisia fill la . ltllii'Inosa karttaln tunlmanrusk( :alla pohjalla merl i :yi;ta l .i ;i .<rii (an :liuriitte,la .

1'iiinnincraaleina uLibroi sa oil

i lla,, .Iil~ '-1l(

~ ;e~

tlsi An-,o - - .;o Ja r, v <il ._

ladloriiten1sa pta_ioklailsi An

.,0 fit sai'v"iv<llke .

13i~

IIIoiiitaa

oil

tr (e,lisaksi lunkan lnotllttla . Aksessoi'lsina illrneraaleiiw oil seka gl(l1roiNSit atta

1 5

dioriiteissa oksidimalmia, titaniittia, epidoottia ja apatiittia . Kvartsia ontavallisesti myos hiukan . Rakenne on usein jokseenkin granoblastinen .joskus kuitenkin miltei hypidiomorfinen .

Paikoitellen tav ataan pienina esiintymina porfyyrista gabroa . jonkaporfvyrisen ulkoasun aiheuttavat 2-3 cm pituiset plagioklaasikitect, jotkaovert jossain rnaiirin asettuneet liuskeisuustason suuntaan .

Gabroissa ja dioriiteissa ovat tavallisia alhaisen lampotilan fasiestavastaavat muutokset . Plagioklaasi on runsaasti serisiittiytynytta ja saussu-riittiutunutta, jolloin anortiittipitoisuus voi laskea An 30:een ja allekin . jasarvivalke on muuttunut kloriittimaiseksi mineraaliksi . Niiin inuuttuneitaoval suureksi osaksi edella mainitut porfyyriset gabrot .

I)IORIITTITRO'-N-DIIJI+,MIITIT JA TRONI)IIJEMIIT1'l'

S' a r v i v ii I k e d i o r i i t t i t r o n d h j e in i i t t i nruodosta .a vhte-naisen, miltei kartan reunasta reunaan ulottuvan ita-lansi suuntaiseil . noire40 luii pitkan ja 2 Am levean vyohykkeen pohjoispuolella olevien kvarlsi-dioriittien ja sarv -ivalkegneissien ja etelapuolella olevan kinrigiitIiahleeltvaliin .

Kivilaji on keskirakeista, gneissimiiistii . liuskeista, tuntman hariuaata .jlu) aista kivea . Juov-aisuus johtuu ositlain tuinmien ja vaaieiden milte-mlalieil pyrkilnyksesta asettua eri tasoilun& jotka v uorottelev A kesken hue .'l'ii11iin johdosta kivilaji jossain ntaiirin ulkorliioltaiin muistuttaa kerrok-sellisia . hvvill kai'1Cearakelsla gneisselit . .ltloval5ulltta ltsaavat Ilnskelsulls-t noil Fntlntaisut V - vuhvkhcet tilillninlid('It?1all V - aihtele:A - lil ti'oi1(lllle!liiltt!-sarjan kivia . lotka ])aslassa oval kokoollrnkseltaan dlorllltitro1idtile-innttisia . palkoitellen kuitenkin nlv'us ilO1'1lttlsia la tramiIljelnilt_i :+t ;

v!lllviCLeiden vah\ ulls V anti( i( titV - aIhsc ti muutalllisla nletl'( , ista rllunta-nliin kvlllnlemm senttimetrcililil .

Jflovalsr.lutia Lsitmivat victim vvo1mv keels kesla- iiaoshtia \!,t-et h Imaisari - iv ilkeanei s jn(iv-at . jotka tavallisesti oy at paljon uhu :'n ;lli .- knin eiu .vyohvkkcct . usein hyvlrlktn ohliita . vain p ltunen (ill la aches . A nmehs,-timalnltut Inovat t?vat its( Wassa stilkeIimli? . inutta taval nests llyvln pltliia .1apa useliii li',"inlll('llia nletrela .

diu v ivalkcdioliittitrun(lhjeniiitti c",iiutvy iiv in kolif a •m isti yrirparoiyielipnitakivliii llnskeisuutia not .(iattaeii . kii?rtillail ja h(nk('lt pita ;li('n aliie('lhiiU11 hl sli( = ltillns by V"Ill srlolaV 11\ llst3 ja ;pil5vitl •l nlti

('lV'tt ! (kLICit 3) . 1

l

mlss-(-'assn V'vohvk('tt<i

nutssa, liliskctnln!s o!) pUinitla`tm Ievillllp liL lilt`' lliovailleiirakenne e1iaselvemii aksi ja paikoitellen hacnii kokorlaan . RaiinaisteiiI'oyfyiin pitiijien alueiila hiv ilaji nurtlttuu ulyos kokoomukseltaan emiiksi-seninlaln-i .

Cwl_oonulkselti:ail dioriittislil osla oil taalla (neniniiin knin

1 6

Kiiva 3 . 1 .itiskeiuen sarvi ','ketlit riittitruntlhjcmi tti .\I art ti la . ~iaterla .

Fig . 3 . Schistose hurubhrzde-fioritt-troudJi te .

itaosassa ja esimerkiksi Karinaisten kirkolta kaakkoon muodostaa dioriittisuuren alueen . 1)ioriitissa on kuitenkin dioriittitrondhjemiittisia, paikoi-tellen myos trondhjemiittisia kohtia .

Li nsip r issa . Yovtyan pitajdn alueella, sarviV-alkedioriittitrondhjerniittiuruuttuu paikoitellen myos niassiivisemmaksi kuin mita se on vyohykkeenitaosassa . Emaksisemrnat ja happamenimat trondhjenriittisarjan kivetesiintyviit taalla saannottoman muotoisina . vahittaisina va,ihettumisalueina .

Sarvivalkegneissialueen eteliireunalle on dioriittitrondhjemiitin vaiku-tuksesta syntynyt vyohyke ulkonholtaan vaihtelevia tuminia . dioriittisiaassirnilatiokivia .

Sarviva1kedioriititrondhjemiitin (taulukko Ii1, n:o 1 ; kuva 4) piianrine-raalit ox at plagioklaasi An „ s 35 . kvartsi, biotiitti ja sarvivalke . Aksesso-risia rnineraaleja on hyvin vahan . Ke voivat taysin puuttuakin, muttatav allisesti on hiukan apatiittia, zirkonia ja oksidinralmia . Emaksisetnmissii,kokoomukseltaan hihella dioriittia olevissa tvvpeissa voi lisaksi olla hiukantitaniittia . Ilikrokliini puuttuu .

rI'aulnkko 1 . ]]\'Tarttilan karttalehden syvakicien iiiineraalikokooinuksia tila-vuusprosentteina .

.A'laaratty I-poydalla .

Table .' . Jlia(rral co) /la)ition of the iufracrustal rocks 'in the hlarttila anati •shcct. Uctcrmn(cd onthe integration stage .

kvartsi --guar)_pla,ioklaasi p1mlim (Hoc(an)nlikrolaiini

microclinrbiotite biotitrsarvivalke -hornblca laksessorisct-- n( c e. ws

(,, . . .

. . .

1 . >arvieiilluulioriittitemuihjcmiitti . llarttila, O1Iila .1lornhler(de-diorarr-tron.dlrjrn(ite .

1larttila, OVila .2 . I3iotiittidioriittitiondlljenriitti . Tarvasjoki, Prunkila .

Biotite-diorite-trondlrje,uite .

Tarr((sjoki, P1-r()rkila .3 --1 . l3iotiittidioriittitrandhjemiitti . Koski, 'I'aipale .

Riotite-diorite-trondhienoitch

lioski, T(opale .'I'rondhjenuitti . llarttila, 'riipilii .Troadhjeaite . 11(irt hla, Tiitailit .

(i . 'I'rondhjemiitti . Tarvasjoki . Kallela .Trondhjeuritc . Tarvasjoki, kallcla .

7 . 'rrondhjemiitti . Paintio, 'raiaiia .Trondhlewtic . Pain(io, T((utila .

S . Trondlljemiitti . liunsjoki, ' I'iskarla .Trondh)cn((ti . 1iun .,)ol i, Tiskarla .

kvartsi gam)_pla,ioklaasi-tdag(o /,e,((an)mikrokliini--o(i'rucfnabiotiitti -bintit(sarvivalke --hon(b/cn(!(aksessoriset-arcr, eortrs

17

9 . Trondhjemiitti . Kuusjoki, Kraatarla .J'-rondhjenite . h azcsjoki, hraatarla .

1(1 . Trondhjeniitti . lioski, Patakoski .J'rondhjei(it) . lioski, Patakoelri .

11-1'3 . Sarvivalkepitoinen trondhjemiitti . Iv (us]oki, 'riskarla .hornblende-bearing trondhjenite. IN usjoki, 7'isk(arla .

13 . Olis>oklaasipeffmatiitti . llalikko, Toivila .0I(:goelase-hegn(atitc . 1laliklco, Toicila .

11 . Oli;oklaasipeamatiitti . Tarvasjoki, Juva .Oligoclase-pegmatite . Tarvasjoki, Jura .

15 . Iiahdeksan oli=oklaasipe,matiitin 1-povtaanalvvsin keskiarvo .The mean of eight different modes of oligoclase-pegn(atife .

16 . Oli,oklaasipegmatiitti . blarttila, Purhola .Nigoelase-pegmatite . Jlarttila, Purhola .

3 640-59;1, 71

1 3 4 (i

16 . • 36 .5 17 .1 20 .9 '36 .7 26 .1 31 .2 3J.163 .1 51 .4 66 .0 69 .7 63 .3 63 . :1 5s .4 50 .735)' 134) (33) (27 ) (23) (23) (20) ICI

0 .7 0 .(; (1 . :1 1 .111 .6 3L11 1(i .3 9 .4 0 .0 J .4 ) .+ 11 .1

7 . t0 .1 0 .1

O.4

100 .0 100 .0

100.0 100 .0 10(1 .0

10O .n

100.0 I un ., I

9 10 1I 12 13 14 1b 16

32 .s 31 .2 21 .6 23 .1 '35 .7 30 .6 33 .649 .7 52 .1 (i1 .7 64.2 1 :5 .9 37 .-1 33 .5 26 .(20) (18) )20)1 ('30)' (18) (1( ;) (18)1 13018 .s 12 .7 h .s 3 .s '35 .7 33 .0 31 .6 33 .S .+) 4 .11 7 .s 5 .3 3 . 1 .1

O . : ; 3 .7(( .2 1 .1

100 .0 10(1 .11 100 .0 100 .11 100 .0 100 .11 100 .0 1(IU .n

18

l~ iva t. -arv'ivatkcdioriittitronrltrjemiitti .}' IVt~ ii, Jalkala . 10 x .

IVY. 1 . 1/iirl/bi ride-diorit -troxdhjF itr .Poytr/ii, ./i U nl r . 10 .c .

Rakenne on granoblastis-hypidiomorfinen, so . granoblastinen rakenne .jossa on hypidiomorfisen rakenteen piirteita . Hypidimorfisen rakenteen relik-tit ovat emOksisernmissa muodoissa selvempia kuin happamamrnissa . Keski-kokoa suuremmissa plagioklaasikiteissa on jorikin verran ornamuotoisuuttaja joskus heikkoa v-ycihykerakennetta . Lamellit ovat yleensa selvia, muttsusein lie eivat ulotu kiteen lapi, vaan paattyvat hiukan ennen reunaa .Albiitti- ja perikliinilakien mukainen ristikaksostus on yleistii . Kvartsion jonkun verran aaltosammuvaa . Ben sistilla tavataan resorboituneitaplagioklaasikiteiti ja usein kvartsikin esiintyy keskikokoa suurempinarakeina . Toisaalta on plagioklaasikiteissa usein pienia muodoltaan pyo-reahkoja, joskus enernman tai vahemmiin omanruotoisia kva.rtsisulkeumia .mikii viittaa kahden eri-ikaisen kvartsin oleniassaoloon .

si

Tumrnissa mineraaleissa on havaittavissa pyrkimys asettua jonoihintai ketjuihin . Biotiitti on hyvin tummaa (y = /3 = tumman ruskea . milteilapikuultanraton --a = kellertiivii beige) . 8arvivalke on vihreata (y -

nertavan vihrea ,> /3 = ruskean vihrea > a = kellan vihrea ; a = I .r 70o ja8arvivalkkeen inuuttumista biotiitiksi ei ole havaittavissa .

vaan kaikki biotiitti vaikuttaa primaarisena kiteytyneelta .B1otiittidioriittitrondhjemi1tit esiintyvat vaihtele-

v -an kokoisina, noun 2 s kin pituisina linsseina kinzigiittialueella ja senreunoilla . Niiden yhteydessa on aina norinaaleja trondhjemiitteja .

Ulkonaoltaan biotiittidioriittitrondhjemiitit ovat tumman harmaita .vaaleimmat hiukan sinertavaan vivahtavia . keski- ja tasarakeisia . gneissi-

maisia kivia . -arv1valkedioriittitrondhjerniiteilIe luonteenomaista juovai-suutta ei esiimly, vaan kivilaji on homogeenista, invohemrnin kuvattavientrondhjemiittien nakdistii . kuitenkin tummempaa kuin viinieksi mainitut .

Paamineraaleina (taulukko 1 . not 2-4) ovat plagioklaasi An 27- 3-1~kvartsi ja biotiitti, aksessorisina rnineraaleina apatiitti, zirkoni ja ortiitti,harvemmin lisaksi oksidimalmi . liikrokliinia on ainoastaan nimeksi homo-aksisina sulkeumina plagioklaasissa .

Rakenne on granohlastis-hypidiomorfirlen . Hvpidioruorfisen rakenteenreliktina on plagioklaasikiteita, joissa on omamuotoisuutta ja heikkoavyohvkkeellisyytta . Albiitti- ja perikliinilakien mukainen kaksostus onselvasti nakv issii ja laniellit ovat selvarajaisia . Serisiittia on vain nimeksi .$ulkeumina on plagioklaasissa paitsi mikrokliinia, myos pienia omamuotoisiakvartsikiteita . Muuten kvartsi esiintyy . paitsi granoblastisesti, mvoskinsuurempina rakeina .

Biotiitti on punaruskeaa (y = il = punaruskea (joskus lnelkein l ipi-kuultamaton) >a - vaalean keltainen) .

1-poytaanalvysista (taulukko 1, n :o 2) on laskettu kemiallinen kokoomus(taulukko 2, n :o t) seuraavilla perusteilla . Kvartsille ja mikrokliinille on

Taulukko 2 . 1-poytaanalvyseista lasketut kemialliset kokoornukset .Toble _'. The cheiiiical cointiw4iolm cow/fitted jrooi modem .

LOO.ou 100.uo 100 .uo

1 . Biotiittid oriittitron(lh/( , miitti . Tarvas.juki, Prunkila (taulukko 1 n :o 2, .13iotite-diorite-tro)tdhjc)iiite . Tarzasioki, Plmd,, ila (Table 1 iio . '2)

? . 'I'rondhjemiitti . lfarttila, '1 pila (taulukko 1 n :0 5)Trondhieniite . J/arttila, Tiihidii (Table 1 no . 33)

3 . Trondhjcmiitti . Kosk), Patakoski (taulukko 1 u :o 10)Troadhjeiuite . Iioski Patab;oshi (Tabl(, 1 no. 10)

otettu niiden teoreettinen kokoomus, biotiitin kokoomus on otettu HietanenKalannin alueen tutkimuksesta (Hietanen 1943 . s . 48) ja plagioklaasin onoletettu sisaltavan 5 °,~, ortoklaasikomponenttia .

1/)

1 3

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . G4 .rs tdLss 74 .10fill O.su 0.30 0 .1111,1) 1[i.u3 16 .17

1FP,O ; 1.90 O . :f9 0.1sFe0 4.79 'i .uc 0.9311nU 0 .0 :7 0 .02 0 .01\I,U 2.u9 ' 0 .90 0 .4( al) 3.o I 2 .97 1 .9u\a„() 3 .78 5 . t1 4 .90

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 .70 1 .51 2 . -,')1I,() 0.92 0.39 0 .10

20

T r o n d h j e m i i t tt e j a esiintyy erillisind linsseina kinzigiittialueella,ja sarjan emaksisempien jasenten yhteydessa seka kinzigiittialueen sisalhietta sell reunoilla . Esiintymistapa on aina konforminen ymparoiviin ki-vilajeihin nahden .

Ulkona.oltaan trondhjemiitit ovat vaalean harmaita. keski- ja tasa-rakeisia gneissirnaisia kivia, joissa on sinertavd vivalrdus . Harrnaan siner-tavan vivahduksen perusteella ne on yleensa helposti erotettavissa granodio-riiteista ja graniiteista .

Tavallisesti trondhjemiitit ovat gneissimaisid . mutta suurimpien linssienkeskiosissa on suuntaus heikkoa . Raesuuruus rnyoskin vailitelee . Aarimuo-toina esiintyy oligoklaasipegmatiiteissa verraten karkearakeisia ja suun-tautumattomia trondhjemiitteja, kun tans hienorakeisia ja luiskeisia, bio-tiittipiagioklaasigneissrmaisia tyyppeja tavataan paikoitellen kinzigiiteissa .

Piiamineraaleina ovat oligoklaasi, kvartsi ja biotiitti . Biotiitin ohellavoi tummana mineraalina joskus olla myos hiukan sarvivalketta tai h,yper-steenia . Erotukseksi sarvivalke- ja hypersteenipitoisista trondhjerniiteista .nimitetaan (Hietasen mukaan) tavallisia,, vain biotiittia tummana rnineraa-lina sisaltavia trondhjemiitteja norinaaleiksi trondhjemiiteiksi . Naita onpaaosa trondhjemiiteista .

Sarvivalkepitoisia trondhjemiitteja on Auran aseman lansipuolella .'Pilkasen itapuolella ja paikoitellen Tiskarlan luona Kuusjoen pitajassa .Alhojoen lounaispuolella sijaitseva tronhjemiitti on hypersteenipitoinen .Kaikki moot trondhjerniittiesiintymat ovat normaaleja trondhjemiitteja,sanloin kuin osittain edellamainitutkin, jotka vahittain vaihettuvat nor-maaleiksi trondhjemiiteiksi .

\orinaaIlei) trondhjeIII iIt tien paamineraalit (taulukko 1 .n :ot 5 10) overt plagioklaasi An 1J__ L3 , kvartsi ja biotiitti . Aksessorisetmineraalit ovat apatiitti, oksidimaluli ja zirkoni, harvoin Iisaksi jokinseuraavista : ortiitti, nionatsiitti ja almandiitti .

Rakemre on samalla tavalla granoblastis-hypidiomorfinen kuin bio-tiittidioriittitrondhjemiiteissakin (kuva 5) . Granoblastisessa valiaineksessaon muuta raekokoa suurempia plagioklaasikiteita, joissa on hiukan oma-muotoisuutta . hlyos kvartsia on usein suurenipina rakeina .

Plagioklaasin kokoomus vaihtelee vain vahan . 'I avallisesti se on noinAn 20 , harvoin korkeampi, An 2 3 asti. Plagioklaasin vvoh vkkeellisyy s onharvinaista ja vain suurimmissa kiteissa esiintyvaa . Silloinkin kuin vyo-hykkeellisyytta nakyy, on se tavallisesti epaselvdd . Eraassd tapauksessaon kuitenkin sammumiskulmien avulla voitu maarata keskuksen kokoo-mukseksi An 27 ja reunojen An,, . Lamellirakenne ei tavallisesti ole yhtaselvaa kuin dioriittitrondhjemiiteissa . Sulkeumina plagioklaasissa onkvartsia, homoaksisesti mikrokliinia ja hiukan serisiittid, joskus rnyosbiotiittia .

liura i> . 'I'rondhjenniitti . Marttita,

a . 8 N .

Fig . 5 . Troidhje,oi e . llnrttil o, Tiif)ilii . S a .

Kvartsi on aaltosaminuvaa . Lsein se tunkeutuu plagioklaasikiteiden

v-aleihin resorboiden naita . tiulkeumakvartsit, joita on paitsi plagiokla Zsissamyos biotiitissa . voivat joskus olla omamuotoisia . jokseenkin kuusikul-maisia prisman poikkileikkauksia . tai pituusleikkauksia . joissa nakyvatpyrarnidipinnat prismojen paissa .

Biotiittia on normaaleissa troudhjemiiteissa noin 10 0 ,, mineraalien

kokonaismaarasta . Variltaan se on kaikille trondhjemiittisarjan kivilleluonteenomaista voimakkaan punaruskeaa (y = J1 - punaruskea

("

vaalean keltainen) . Toisinaan biotiitti on reunoiltaan hiukan kloriittiutu-nutta. Jcskus se on hiukan muuttunut muskoviitiksi . jonka yliteydessa

talliiin esiintyy hematiittia .

Nlikrokliinin maara vaihtelee . Suuri osa trondjemiitteja sisaltaa mikro-kliinia vain homoaksisina sulkeumina plagioklaasissa (kuva 6) ja sen maarajaa alle 1 mineraalien kokonaismaarasta . On sellaisiakin trondhjemiitti-esiintymia, joissa ei ole lainkaan mikrokliinia . Osa trondhjemiiteista taas

sisaltaa mikrokliinia enemnian . kuten I-poytaanalyysit osoittavat, javaihettuvat valimuotojen kautta granodioriiteiksi .

I-poytaanalyyseista (taulukko 1, n :ot 5 ja 10) on laskettu keiniallisetkakoomukset (taulukko 2, n :ot 2 ja 3) . Laskun perusteet ovat kvartsinja biotiitin osalta samat kuin biotiittidioriittitrondhjemiitille lasketussakokoomuksessa . Plagioklaasiin on laskettu 7 ° :') ortoklaasikomponenttiaja mikrokliiniin 19 % albiittikomponenttia ja 1 °,0 anortiittikomponenttia .

21

hrnva (f . Trondhjeniiitti . Ii„- _,.,isia mihrohliinisnll:eumiaplagioktaasissa . 1i Id . I Ion _risto. 35 x .

Fi y . (J . Troodhjcnriae . II

orrxial worroclii r irwh±svoo, irrplayiocl1Ise(

hush?, lloaiyasto . 3 ;i x .

Sarvivii lkepitoisissa trondhjemiiteissa (taulukko1 . n:ot 11-12) sarvivdlkkeen ma ira vaihtelee ja vol nousta noin 10mineraalien kokonaismaarasta. Silloin kun sarvivalketta on vahan . eikivilajia voi makroskooppisesti erottaa normaalista trondhjeuriitista . Kunsarvivdlketta on runsaasti, niuistuttaa kiwi granodioriittia .

Brotiitti on osittain sarvivdlkkeen muuttumistulosta ja tiilloin variltaanhiukan vihertavaa poiketen norinaalien trondhjemiittien punaruskeastabiotiitista . Kloriittiutumista on toisinaan runsaasti havaittavissa . Aksesso-risena mineraalina on joskus titaniittia . jota ei esiinny normaaleissa trondhje-miiteissa .

Hypersteenipitoisissa trondhjein iiteissa hyper-,teens maara on yleensa pieni ja kivi ulkonaoltaan normaalin trondhje-ruiitin nakoista . Paikoitellen hypersteenia kuitenkin on runsaammin .jolloin se on makroskooppisestikin todettavissa . Joskus on hypersteeninlisaksi hiukan sarvivalketta .

Rakenne ja mineraalikokoomus on trondhjemiittinen . Plagioklaasinkokoomus kuitenkin vaihtelee suuremmissa rajoissa kuin nornraaleissatrondhjemiiteissa, An 15-28 . Hypersteeni on pienina kiteina ja paikoitellense on reunoilta ja raoista inuuttunut varittomaksi antigoriitti-kummingto-niitiksi

allikrokliinia on vain plagioklaasin sulkeumina tai hiukan toisten

mineraalien valeissa .

)3

ivulla 14 mainitun differentiatiosarjan viimeisena jasenena esiin-tvvat t r o n d h j e in i I t t p e g in a t i i t t i j u o n c t ovatMarttilan alueella hyvin harvinaisia. Lihinna niiihin verrattavia pegma-tiittijuonia on tavattu vain parista paikasta kapeina . r 2_1 cm lei yisinaraontavtejuonina dioriittitrondhjeniiitissa ja trondhjemiitissa. -~uurin osakivea on plagioklaasia An iy Kvartsia on mvos . mutta muita mineraale-ja ei juuri lainkaan .

Plagioklaasi on kvartsia isompina .. joskus hiukan omamuotoisina kiteinii .jotka paikoitellen ovat runsaasti serisiittivtvneet . Joskus serisiitti on suit-

rina suomuina . Kvartsi on pienempina kiteina ja hiukan aaltosamniuvaa .Biotiittia on vain nimeksi ja se on kloriittiutunutta ja sen yhteydessa onpaikoitellen hiukan hematiittia. hlikrokliinia on hyvin vahi n tai ci ollen-kaan . Apatiittia on aksessorisena nrineraalina .

arvivalkedio,riittitrondhjemiitissa tavataan paikoin muutaman kym .-menen senttimetrin levyisia leikkaavia trondhjemiittijuonia . Biotiitti-

trondhjemiittivyohykkeen lansipaassa .. 5 km Auran asenialta P~ vtyiin

kirkon suuntaan on eras tallainen juoni normaalia trondhjemiittia . Tata

trondhjemiittijuonta ja dioriittitrondhjemiittia leikkaa 5 mnr :n levyinen

trondhjemiittipegmatiittijuoni . Pitkin trondhjemiittipegmatiitti- jatrondhjemiittijuonen rajaa on monatsiittia .

Dligniatiittisessa kinzigiitissa tavataan suonia, joiden mineraalikokoo-mus on lanes sainanlainen kuin edella kuvattujen juonien . Mind lienevatkuitenkin paaasiassa palingeenisia suonia, joissa usein on lisaksi vaihteleviamaaria resorboivaa mikrokliinia .

T issa yhteydessa on syyt t mainita .. etta trondhjemiittejakin on syntynytpalingeenista tieta kiuzigiiteista . -Alonet kinzigiittialueella tavatut bio-tiittiplagioklaasigneissimaiset trondhjemiitit ovat na .ista esimerkkeina .

KV ARTSI- JA GRAZ\OI)IORIITIT

Suurin yhtenainen kvartsi- ja granodioriittialue on karttaleliden luoteis-osassa sijaitseva »Poytyan dioriittia (Hietanen 1947) . Kivilaji on harmaata .

karkearakeista . selvasti suuntautunutta, inutta heikosti gneissimaista

svvakivea. Mina on monin paikoin pienia, tavallisesti noin 1-- 2 cm x 10 ailem kokoisia hienorakeisia . tummia, liuskeisuuden suuntaisia sulketunia .

Kokoomukseltaan kivilaji on granodioriittista. paikoitellen kvartsi-

dioriittista (taulukko 3) . Paamineraaleina ovat plagioklaasi An 22 _30 , kvartsi,

biotiitti, sarvivalke ja mikrokliini . Epidoottia on runsaasti, usein millpaljon, etta se olisi luettava paamineraaleihin kuuluvaksi . Aksessorisinamineraaleina on titaniittia, oksidimalmia, apatiittia ja zirkonia, usein myosortiittia ja karbonaattia . Biotiitti on usein kloriittiutunutta ja variltaanvihertavaa . Sarvivalke on vihreata sarvivalketta . a = I .sso ja y - 1.T02:

2Va noin 49°, c,ly = 19° .

24

Taulukko 3 . Granodioriitin kemiallinen kokoomus . Yoytya, Riihikoski .Anal . Aulis }- eikklnen .

Tat;lc 3 . Chemical composition of granodioritc . Pogtitu, Itn/uI o,'%i.

>io,'I'io,\1,() 3Fc,o .,}FeoA1110MLol'ao-Na 2li„UN, U,,11,Ox-l[O-('oz

14 .24I .ol'l ., illu ;Lc_'1 .421 . (, o2 .,4O . ]

(LosU .sl

99 . 9 7

7,or!)

(,121 .ioor1(i.eiab38.92all~i .00

Sal 8(i .R'U 8cu-I .osIs 1 .87nit szln .9]ap ] .us

tell]12 .3[Lm 0.ou( () 7 0 .31

99 . .( 7

linva 7 . Granodioriitti . P(ivtv ;i, Fo hnnoja . 8 1 .Fig . 7 . (Ironodiorito . Piytyii, Karhunoja . S x .

Rakenne (kuva 7) muistuttaa muurilaastirakennetta, jossa suuremmatkiteet ovat paaasiassa plagioklaasia . Mind ovat reunoiltaan granuloitu-neita, saussuriittia sisaltavia, muuten kuitenkin melko kirkkaita . Epa-selvaa vyohykkeellisyytta tavataan, samoin albiitti- ja perikliinilakienmukaista kaksostusta, kuin myos Karlsbadin kaksosia .

\ gg!i numbers

Kvartsi on pienirakeista, granuloitunutta . Yhtenaiset kvartsialueetosoittavat, etta aikaisemmin on ollut suurempia kvartsikiteita, jotka myo-hemmin ovat granuloituneet .

Tllmmat mineraalit esiintyvat yhdessa. Sarvivalke on suureksi osaksimuuttunut vihertavan ruskeaksi biotiitiksi, joka ympar6i sarvivalketta jatunkeutuu usein kiteiden sisaan . Sarvivalkkeen ymparistossa on ainasamalla runsaasti epidoottia .

Mikrokliini on valipaikkoja tayttavana ja sen ja plagioklaasin valissaon hyvin hienojakoista rnyrmekiittia .

Rakenteeltaan ja mineraalikokoomukseltaan samanlaisista edella kuva-tun kivilajin kanssa on Isosorvaston luoiia oleva kvartsidioriitti . jokakeskikokoonlukseltaan kuitenkin on hiukan emaksisempaa kuin Poytyankivilaji .

lscsorvaston kvartsidioriitin luoteispuolella oleva syvakivialue onmigmatiittista granodioriittia .

Karttalehden pohjoisreunassa, v ulkaniittialueen pohjoispuolella, ovatetelaisimmat osat Loimaan karttalehden kvartsi- ja granodioriiteista .Marttilan karttalehden puolelle ulottuu niista vain vahaisis osia . .

Tarvasjoen kirkon itapuolella olevan syvakivialueen kivilaji on piiii-osaltaan migmatiittista, sarvivalke- ja biotiittipitoista kvartsi- ja grano-dioriittia. Paikoitellen, varsinkin keski- ja etelaosassa on kivilaji voimak-kaasti epidoottiutunutta ja kloriittiutunutta, mika ilmio liittyy alueellaesiintyviin myloniittisiin vyohykkeisiin .

PEG -MATIITIT

Pegmatiitit esiintyvat liuskeisuuden suuntaisina pahkuina ja juonina .

varsinkin kin zigiittialueella, missy niita paikoin on paljon enemmankinkuin kinzigiittia . Suurin osa kinzigiittialuetta on, usein suonigneissimaistii .

kinzigiitti-pegmatiittimigmatiittia . Paikoitellen pegmatiitti muodostaa kui-tenkin suuria yhtenaisia ja homogeenisia palikuja, jossa vanhempaa ainestaon tuskin lainkaan . Kinzigiittialueen ulkopuolella pegmatiitteja on vain

vahan . Poikkeuksena on kinzigiittialueen jatkeen suunta koilliseen . missypegmatiittia on runsaasti, vaikka kinzigiitteja ei enaa esiinnykaan .

Pegtnatiitteja on erotettu kahta tyyppia, oligoklaasipegmatiitteja jainikrokliinipegmatiitteja . joita ensiksi mainittuja esiintyy vain kinzigiitti-alueella, ja sen reunoilla sijaitsevissa trondhjeniiiteissa ja biotiittidioriitti-trondhjemiiteissa . llikrokliinipegmatiitteja sen sijaan tavataan kaikkialla,joskin monin paikoin vain yksittaisinii juonina .

0 11 g o k 1 a a s i p e g in a t i i t i t ovat harmaita tai heikosti punertaviaoligoklaasi-k\artsi-mikrokliinikivia . Harmaissa tyypeissa on joskus selvii

4

2 5

26

vihertavii vivalidus, mikii johtuu plagioklaasin varista . Mineraahen raekokoei ole vhta suuri kuin rnikrokliinipegnratiiteissa ja rakenne on tasarakei-sempi (kuva (S) . V- haiset viirivivahdukset ja rackoon vaihtelut ovat yleisia .Pegmatiittien ohella esiintyy hienonrpirakeisia aphitteja . jotka nrilteipoikkeuksetta overt harmaita .

Edellamainittuja paamineraaleja, oligoklaasia, kvartsia ja mikrokliiniaon keskima.arin suunnilleen yhtii paljon . mutta vaihtelut ovat vleisia .Plagioklaasin anortiittipitoisuus vaihtelee An10-20 viililla, tavallisestise on n,K 2o . Plagioklaasi on serisiittiytynytta ja tavallisesti pigment-tista. Se on muuta raekokoa sutire mpina. usein omamuotoisina kiteina_joissa on joskus vvohykkeellisyvtta . Lanuellirakenne puuttuu useirl inilteitaydellisesti . tai lamellit ovat i!iikti v issii vain pigmenttilamelleina .

ivartsi on usein isoina kiteinii ja resorhoi tall tin plagioklaasia . Joskusse on hiukan aaltosammuvaa . loisaalta pla gioklaasissa on pienia pyoreitakv <u'tsisulkeunria . mikes viittaa kahden ikiiiseen kvartsiiu .

ilikrokliini esiintyy seka valip-ikkoja tiiyttii anti ettii lnuiden lnine-raalien kokoisina kiteinii . llvrnlcl:iittia ja pertiittia on vain hyvin veihiin .

.

N .

(iI„' ; ; ; ('

Ln`ft .lce!lolnalsiia st'n `,'flail ov?lt 112,1

ll;?iltt .SaUi :

pier inkin t 1dtelt,ire1il11lFtaV I' Yl . ;?l lt=rijkIaasrn in roil n1dii 'itl ,__o_~1r~6 .

1 iialsi

2LRnla'-~zl

12i :~kCY" l1 ( tl?ltijntoislllis Jie :\ii

Biotiittia on tavallisesti hiukan . noin 1 3 , inineraalien kokonais-maarasti . Se on punaisenruskeaa ja taeallisesti kloriittiutunutta . Joskussen ympirillu on hiukan niuskoviittia .

Aksessorisista mineraaleista ovat zirkoni, apatiitti ja oksidinlalmitav -allisimmat. Elarv-ernmin tavataan lisaksi almandiittia ja monatsiittia .

1-poytaanalyysit (taulukko 1, not 13 -16) ovat oligoklaasipegmatii-teista, n :o 14 on hienorakeinen apliitti . n :o .15 keskiarvo kahdeksasta erinuytteesta ja n :o 16 poikkeuksellisen kvartsirikas pegmatiitti . Aksessorisianiineraaleja ei 1-poytaanalvyseissu ole maardttv . 1 )

X41 i k r o k l i i n i p e g in a t i i t t i on punaista, karkearakeista pegma-tiittia, jossa paatnineraaleina ovat nlikrokliini ja kv

- artsi. Plagioklaasia_Anlo 1 ,; on jonkin v - erran, samoin tavallisesti rnyos biotiittia .

Pauosa kiv-estu on suuria pertiittisiu nukrokliinikiteita, joiden reunoillaja joissa sulkeuniina on resorboituneita plagioklaasi- ja kv°artsikiteita .MVrniekiitti on vleista . Paikoitellen on niyos albiittireunuksia plagioklaasi-kiteissa. hv- artsikin on usein suurina kiteina ja tulloin lopettanut kitevty-inisensit in]krokliinin jalkeen . Almandiitti ja kordieriitti eiv <tt ole harv - i-naisia aksessoreja . liordieriitti . milloin situ esiintvy . oil osittain muuttunutpiniitiksi . scrisiitiksi . kloriitiksi ja llernatiitiksi . Aksessorisina ulineraaleinatav ataan lisuksi Joskus turmaliinia ja sillimaniittia .

aiv-an karttalellden etelareunassa on inikrokliin1pegmatilt issa pieniualucita . tasa- ja keskirakeista (paikoin hiukan porf ;v vrista) graniittia .KamanIaista (111 Kimsjoell kirkon ititpuolella oleva g,vaniitti . Ii lilt a nnluten'yiarttilan karttalehden graniitti ml permatiitt .isla .

;L'ErrI,'it'1- .%

Intel nle(liiiiiriset "\- v - akiv et oval petrologiscsti jakmitiincet kahtecn'.arjri<lii . joista l u m en kiiv dioriittitrotnlhjeiliiittieii kautta tlo11(ihjeniiittei-hill Ia lumen _kvai'isi(llurllttiell kauttil gImti ;O(liOPlitte1111Yi . 1Linaktilseu11111ssaI :iv - issi; tiillai-4a kalltii,j<ikauttimi,ta v oida hav - aita . liaiki i tbrot ja(hol'utit uy at ,ai1l ;Uilamsia . ('11: :1 lui ;sa lof 1Oy t :tlt petl'Ula i,ll1 eriRuisi)111'll'Lta .111iukit lmlalla ne O :i,i V-11I1 i Ilikca io1 :<een till tolseell eueljai lnarnituistaujoista . 1iu111111ankin , irtii jzisenia kirjuittajzt pit . ; ; i uk_elliseti ;i o,alta

Inagnlasta kiteytvl'xinii kiv inii .l rondhjer.liittisten kiv

- ien niil_rokl~iliil>it( is(nis h tsrar lt£iiiu III, lialall-nil: altteelta Ai ;trttilali altleelle . kalaliiilli alileeiIa troii(llllClililtit nliiO(lOs-

laat

v'h(leii

tii v°(leilise11

l%i

\ i,lh;i5,tleisell

ddlete11lla11US ;ulan .

T-11 'Hi

hk il,ilin knrh ;u'aliri .ru Itnta

iI

r,o , n ri 1 I •, i)vt ;iln ;ilna ., vol oll :

tnrIu- : . 'fri iv . J . Al . nvo-nt ii

iiui lti all rtu~i

lirv iii' utJ rr-ill,hlr!it''r lrtio ii rrt ; lnii

nuu --ll n m

l iat n i - ii m .; rill v'It

stiff . joiluin l

llaliiuil . nsu I(i, i.a hoLu I IHI,u( ( viistil .< ;iitiiii

li H is

i

l ;l_?n

jii 1 .

?n

27

28

alueelle siirryttya ilmaantuu trondhjemiittien joukkoon runsaasti myosmikrokliinipitoisia graniittitrondhjemiitteja, jotka ovat antaneet aiheenlisata differentiatiosarjojen lukumaaraa (op .cit .1947) . Marttilan alueellatrondhjemiittiset kivet lopulta haviavdt ja niiden sijaan ilmaantuu yhalisdiintyvassa maarin kvartsidioriitteja ja granodioriitteja,, joita trondhje-miittivyohykkeen lansipaassa ei lainkaan tav ata .

Kummankin sarjan kivilajit, toisaalta dioriittitrondhjerniitit ja trondhje-nuitit . toisaalta kvartsidioriitit ja granodioriitit, esiintyvat kaikki tektoni-sesti samalla tavalla, konformisti ymparoiviin liuskeisiin nahden . Makro-rakenne on kauttaaltaan myos samanlainen, suuntautunut, paikoin gneissi-mainen . On ilmeista, etta sarjoilla ei ole mainittavaa ikaeroa, vaan ne kuulu-vat samaan synkinemaattiseen sarjaan. Petrologiset eroavaisuudet jolitu-vat eroavaisuuksista paikallisissa olosuhteissa, joista ratkaisevin tassa tapa-uksessa on ollut, kuten nayttaa, vesipitoisten sedimenttimassojen (kinzi-giitit) vaikutus. Se on rajoittunut kuitenkin vain suurten massojen valitto-maan laheisyyteen . Kinzigiittialueen reunoilla on vaikutus ollut vahaisem-pi, ja alueen ulkopuolella kiteytyminen on noudattanut normaaleja uomia .

Trondhjemiittisarjassa differentioituminen on edennyt aste asteeltahyvin vaaleihin trondhjemiitteihin asti . Graniittisarjassa on asianlaitasamoin granodioriitteihin asti, mutta ei pitemmalle, silly gneissimaisiagraniitteja ei ole juuri lainkaan . Kaytannollisesti katsoen kaikki granii-tit ovat karkearakeisia, vain heikosti suuntautuneita pegmatiitteja .

Kaavamaisesti voitaisiin asia esittaa seuraavasti :

gabro -* dioriittttidioriittitrondhjemiitti -* trondhjemiittikvartsidioriitti -_->- granodioriitti

Taydennykseksi on viela piirrettava pystysuuntaiset nuolet osoittainaantrondhjemiittisarjan kivien vaihettumista graniittisarjan kiviin . Aikai-semmin kuvatut mikrokliinipitoiset trondhjemiitit kuuluvat naihin vai-hettumismuotoihin .

Hietasen mukaan »Poytvan dioriitti» kuuluu trondlijemiittisarjoihin(4 1oytpin (lioriitti-sarja))) (op .cit.1947 . ss. 1051 . 1 059) . Hineraalikokoo-mukseltaan kivilaji on kuitenkin granodioriitti (paikoin kvartsidioriitti) .Pohjoiseen pain se jatkuu laajoina granodioriitti- ja kvartsidioriittialueinaLoiniaan karttalchdella . Etelaan pain vaihettuu se vahitellen. keskimaarinnoin 1 kilometrin levyisen vaihettumisvyohykkeen kautta . sarvivalke-dioriittitrondhjemiiteiksi .

Analyysin perusteella kivilaji on granodioriittista (s . 24) . ller.killepantavaa analyv sissy kuitenkin on natriumin poikkeuksellinen runsaus,niikii toisaalta osoittaa yhteenkuuluvaisuutta trondhjemiittisiin kiviin .T<issakin on kvseess<i eras vaihettumismuoto .

2 9

On mielenkiintoista todeta, ettd pohjoispuolella olevan Loimaan kartta-lehden lounaiskulmassa, nyt puheena olevan »Poytyan dioriitin» jatkeenaolevissa granodioriiteissa, missy kinzigiittejakin runsaammin esiintyy .tavataan viela trondhjemiittia suurempina alueina granodioriitissa (Salli .1953, s. 21) .

Trondhjemiittien vahittainen vaihettuminen granodioriiteiksi on yleinenilmio Marttilan karttalehden itaosassa . Itaosan etelapuoliskolla granodio-riiteiksi merkityt kivet ovat osittain juuri naita valimuotoja trondhje-miittien ja granodioriittien valilla .

Olosuhteiden vaihtelun vaikutus nakyy myoskin itse trondhjemiittienkokoomuksessa . Aikaisemmin on mainittu, ettd tyypillisinnnat trondhje-miitit sijaitsevat kinzigiittialueen keskella ja vahemman tyypilliset jav aihettumismuodot alueen reunoilla . Saannosta on poikkeuksia . eika sekirjaimellisesti pida paikkaansa, mutta suurin piirtein aria on rain .

Trondhjemiiteista tehdyt I-poytaanalyysit (taulukko 1 . siv. 17) osoitta-vat, ettd eri osissa karttalehtea saattavat trondhjemiitit kokoomuksessapuolesta poiketa toisistaan . mutta laheisella alueilla ne ovat keskenaansamanluontoisia .

I-poytaanalyysit 5 ja 0 ovat sainan trondhjemiittipalrkun ecr pais-ta jokseenkin keskella karttalehtea (noin 2 . ;; km etaisyydella toisistaan) .Analyysien vertailu osoittaa, ettd kummatkin kivet ovat aivan identtisia .

I-poytaanalyysi 7 on karkearakeisesta trondhjenriitista oligoklaasipegrna-tiitissa karttalehden etelaosassa ja poikkeaa huornattavasti edella maini-tuista trondhjemiiteista .

1 poytaanalyysit 8-10 ovat karttalehden itaosan trondhjemiiteista jaovat taws toisenlaisia kuin kaikki edellamainitut, mutta keskenaan hyvinsamanluontoisia . Analyyseja S-10 keskenaan verrattaessa niilidaan selviistieras trondhjemiiteissa usein havaittu ilniio : biotiitin ja mikrokliinin anti-pateettinen suhde (priniaarinen kali!) . Asian voi sanoa Ill Os toisin : 1-po,vta-analy vsisarjassa S -10 on nahtavissa trondhjemiitin vaihettrnninen grauo-dioriitin kaltaiseksi kiveksi .

Samanlaista alueellista vaihtelua kuin trondhjemiiteissa on havaitta-vissa nryoskin hiotiittidioriittitrondhjemriteissa .

Ka1in metasomaattista lisi.ystii, graniittiutumista, on todettavissakaikkialla missy kalirikkaita graniitteja esiintyy . Milloin graniittiutumistaon tapahtunut, mika on varsin yleist i, esim . karttalehden itiirajalla . eipriniaarisen mikrokliinin osuutta kivilajin mineraalikokoomuksessa volarvioida .

Petrografisesti pegrnatiitit on jaettu kaliteen ryhniaan . oligoklaasi-pegmatiitteihin ja niikrokliinipegmatiitteihin . Jalkimrnaiset voidaan vieliitektonisesti jakaa kahteen ryhmaan . tniginatiitteja muodostavat konformit

3 0

pegmatiitit ja jokseenkin harvalukuisina esiintyviit leikkaavat pegma-tiittijuonet .

lligmatiitteja muodostavat oligoldaasi- ja nlikrokliinipegrnatiittit esiin-tyviit tektonisesti samalla tax-alla, suonigneisseja nauodostaen . c laisissapaikoissa, missy kummankin pegnratiitin muodostamaa rnigmatiittia onsanranaikaisesti niikyv issii, voidaari toisiuaan nahda polynugrnatiittia .missy mikrokliinipegntatiitti on selvasti erottuvina konfornre_inaa juoninaenemman suoraigneissirnaisessa oligok aasipegmatiitti-kinzigiitti-migniatii-tissa . Tavallisesti polymigmatiitti on kuitenkin iiiin sekavaa . etta on malr-dotonta sanoa, kumpi pegmatiiteista on nuorempaa, kumpi vanhempaa .Tiill risessa tapauksessa ei eniiii voidakaan puhua kahdeniaiscsta pegnratii-tista . Aiela voi eosin erottaa toisistaan harmaita ja punaisia alueita . muttamineraalikokoormas on kummassakin sanra . Harnlaissakin kohdissa onrunsaasti suuria naikrokliiniporfyroblasteja .. jotka resorboivat muita mine-raaleja ja rakenne kokonaisuudessaan on rikkonainen resorbtiorakenne .

Kinzigiittialueen sasalla muodostaa oligoklaasipegniaflit ti paikoitellenlaajoja . jopa usean kymmenen neliokilometrin suuruisia alueita, joissavanhenapaa ainesta niikvy livvin viihan . usein tuskin lainkaan . Kivilajinaillii alueilla on hvvin tasalaatuista ja rakenne karkearakeiseu graniitinkaltaista . Aikaisemrnin kuvattu oligolslaasilaegntatiitin tasapainoinen ra-kenne on parliaimmillaan juuri niiillii homogeenisilla alueilla . Tiiallii onpegnratiitissa myos kokoomukseltaan normaalitron(ihjeuaiittisia kohtia(taulukko 1, n :o 7) .

Aikaisemmin on jo mainittu . ettii mikrokliinipegmatiitteja esiintyykaikkialla .. oliroklaasipegmatiitteja sell sijaan rain samalla alueella kuintrondhjennittejakin . Polijoispuolisella Loimaan karttalehdelM (Salli, 195 > .s . 22) on oiigoklaasipegniatiittia nay6skin ilmoitettu tavatun, mutta vainlounaisosassa_ ell samalla alueella kuin trondhjentiittejakua (vrt . siv. 29) .

Edella esitetvt havainnot jolatavat siihen piiatelaniifin . etta trondhje-iniitit ovat olleet ailieena oligoklaasipegrnatiiteiksi nimitett .vjen, kokoo-ruukseltaan poikkeuksellisen \a-rikkaiden pegrnatiittisten graniittien synty-niiseen .

TEKTONIIKKA A

Liuskeisuuden kulkusuunta oil keskintaarin lounaasta koilliseen ja kaadeon vleensi jyrkka, usein aivan pysty . Kerroksellisissa kivissii liuskeisuusnoudattaa kerroksellisuutta .

V'enymasuunta on infrakrustisissa kivissa yleensa verraten selva . toisi-naan selvempi kuin liuskeisuuden suunta . Kinzigiitfissii venyniasuuntasensijaan on epaselva . Venymien suunnat on piirretty pintatarkkaa projek-tiota kityttaen alemmalle puolipallolle (kuva 9) . Kuvasta nakyy selvarnaksinir noin N50E,60 .

L J0-1

;3 1

0-t47= 1 3o/ .3.0-4911 49-740 74-4rx

Kuv<i'1 . AenvruiisunnnatI,intatarkassa )lrojeh-

lima 10i . Rakoilusuunnat 1 intatarkassapro-tiussa (alempi puolipallo) .

lel:tiossa (vkempi puolipallo) .Fly. U. EOuof rrrecl projection" of liul-stiorr0 (lwrrr Fiq. 10 . Equal rlrril )rrol(etloors of ,iolos

heooin))hcrc-) .

(ro),)r(r houlsplico) .

Luotettavia poimuakselihavaintoja on vain parista paikasta ja ne sattu-vat Iahelle edellisert km-an utaksinaia .

llakomittaukset . jotka kaikki ovat alueelta 4 (kuvassa 1) . on esitettypintatarkkaa projektiota kiivttaen vlemmiille puolipallolle (kuva 10) .Rakoilusuunnat . jotka kaikki overt avorakoja . ovat jvrkkiiaseutoisia . A aaka-suoria on melko viihan ja valisuunnissa Iuskin lainkaan . I)iagranamassanakvv suurin maksimi kohtisuorassa littskeisuatstasoa vastaan ja toinentiitii vastaan kohtisuoraan . i)iagonaalisesti niiihin suuntiin niihden puuttu-vat raot miltei kokonaan . Kolmas maksimi on E-\V-suunnassa . Tiitiivastaan kohtisuorassa on heikko, tuskin havaittava maksimi, mutta diago-naalisuunnissa edellisiin niihden on selvemmiit ntaksiniit .

Heikkoa in vloniittititumista eaiintvy- siellii t tillii, ja useiaa .. joskaan eiaina . tiillaiset kohdat sijaitsevat jokilaaksoissa .

l,aikki svnkitnenaaattiset svviikivet ovat liuskeisia tai gneissianaisia jaesiintvvat konformisti vmparoiviin liuskeisiin niihden . Iiontaktit ovatintrusiivikontakteja ja svvakivissii tavataan sulkeumina vmparoivia supra-krustisia kivia . Aligmatiitteja muodostavat pegntatiitit esiintvvat mvoskinliuskeisuuden suuntaisina kielekkeinii ja litiskeisuuden suuntaan pitkiniipahkuina . mutta niiden rakenne ei ole sanottavamutin liuskeinen, vaantavallisesti jokseenkiu suuntaututnatora . iligmatiitit kokonaisuutena ovatkuitenkin liuskeisia . mikes jolttuu niissii olevan vanhentnaan aineksen (kinri-i iitti, trondhjemiitti jne) suuntauksesta, mikes vhty alueen vleiseen tektoo-niseen suuntaukseen . Poikkileikkaavat pegrnatiittijuonet eivat noudatamitaan maarattva suuntaa .

32

HYC)DYLLISET KAIVANNAISET

Mainitsemisen arvoisia malmiaiheita ei karttalehden alueelia ole tavattu .Pienia kivilouhoksia on useita . Naista on paikallista tarvetta, varteu

louhittu tronhjemiittia . graniittia ja pegmatiittia .

1'larttilan karttalehden alueen kivvilajien ominaispainot .\Iaiirdnnyt Toini Mikkola

I , raliittiporfvriitti, llarttilaSarvlvMkegrnerssi, POat)d 2 .oilntermediaarinen tuffiitti, 1larttila 2-1rNinzi`aiitti, Kunsjoki 2 . 7 sr(iabro, Roski .

. .

. .' .nsr

SarVivalkedioriittitrond11jemiitti, Povtv .a 2 . s,-)~ar~- ivalkedioriittitrondhjeniiitti, llarttila 2

Tarvasjoki _>. ciiiotiittidioriittitrondhjemiitti, Koski ?, ; rTrondhjeutiitti, Marttila 2. rTrondhjemiitti, Pairirio ? . a,(iranodioriitti . Puvtva 2.rurHi-ohlaasipe_nrariitti, 1L,ilikko ?.r;sUli =olaaasipe_'matiitti, 1larttila _' . u iUli oklaasipc 'nurtiitti, 1larttila 2.5!Atilirokliinipe- matiitti, Al arttila -? .r>r

EXPLANATION TO THE NAP OF ROCKS

INTRODUCTION

The rock crust of the 1\larttila map sheet area belongs to the root zone of theEarly Arehean, 5veeofennidic mountain chain in southwestern Finland . The oldestrocks of the map sheet area are supracrustal schists and gneisses . V ilcanogeneousselusts and gneisses arc dominant in the northern part, se lirnentogeneous kinzi-gites in the southern part. Synkinematic intrusives occur plentifully . In thenorthern part of the map sheet area they are mainly quartz-diorites and granodio-rites ; in the southern part, again, there occur many trondhjemitic rocks . Togetherwith the kinzigites there arc great quantities of pegmatites, which have convertedthe kinzigite into kinzigite-pegmatite-migrnatite resembling veined gneiss .

,"T-PRA(RUti'I'AL FLOCKS

The v o l c a n o g e n e o u s s c h i s t s include uralite porplryrites, uralite-plagioclase porplrvrites and plagioclase porhyrites, as well as basic and intermediateuffites. Acid sehists occur only in a very limited degree . The main minerals in thebasic and intermediate voleanics are hornblende, andesiueoligoclasie plagioclase andbiotite . 'I'll( , best preserved volcanics in the NE part of the map sheet area show manyprimary stuctural features, such as fl i w - structure, stratification and agglomcraticintercalations, wich are distinctly visible .

The h o r n b l e n d e g n c i s s e s include gneissose rocks of different kinds,in which the main dark mineral is hornblende, or hornblende and biotite, and themainn light minerals are plagioclase An, O - 3 „ and quartz . The most basic hornblendegneisses have no biotite or quartz . However, such amphibolites are very scarce . "I'lremajority are hornblende-biotite gncisses, which also contain much quartz . Thestructure is granoblastic .

The origin (,fill( , hornblende gnc isses varies . The majority of the rocks are highlymetarnorphosed, basic and intermediate volcanogeneous schists, which is indicatedby a gradual alteration from schist to gneiss and by the structural relicts found inplaces in the gneisses . In part of the gneiss, however, an infracrustal origin is mostlikely .

The k i n z i g i t e s, coarse-grained sedimentogeneous gneisse,, rich in alu-minum, containing almandite and cordierite, occur over a wide area in the southernpart of the map sheer . In this area, which will he called the akinzigite area» in thispaper, there occurs, besides kinzigite, also a great quantity of pegmatit's, wclrii'hform migmatite witli the kinzigite . On the Whole the rock is reined-gneiss-like icinzi-gite-pegmatite-mignratite, although some less rnigrnatitic deposits are fo1nrd also(Fig . 2) . On the map the kinzigite area i drawn on a partly red and partly blue ground .There is no essential difference bet weep the parts represented by the red ground and the

5 s lii

i9

34

blue markings and the parts drawn with the blue ground and the red markings, onthe other hand . 'File red background represents the part where peganatite is dominant ;the blue denotes the partt where kinzigite prevails .

The main minerals in kinzigite are plagioclaseAn t ,_ 3f , quartz, biotite, cordierite

and alinan(lite; hut one. or both, of' the last two may he absent . Soma-times thereis abundant sillinianite, while the amount of anierocline %-cries . Calcareous, iipside-hearing concretions occur in rare eases. Front the ntignaatization it follows that primaa -structural features, stratification, ete ., are not as equally distinct as in the kinzigitesfound farther westward ( H ietanen, 19,1 :3 and 1947) .

The m i c a g n e i s s e s, biotite-plagioclase-gucissea, are relatively rarr . Itsmineral cons titnent .s are plagioclase 3n, 3 _ 3 -,, quartz and biotite . The strnetUre is

always considerably finer-grained than that of the kinzigites and distinctly strati-fied, and har(llV ever naigmatitic . 'I'll( , mnicrostrueture is granoblastie, but sounetinaestiler)' are distinct features of a blastoelastie structure .

I\FRAC'RC-STAL kO('KS

'I'll( , 5y'nkinetnatie rocks fall into two series which, how°ev- er, are of about the same age .As the petrologic dif'ference's become risible on, at about the middle of the aeries .the matter can be expressed also hy saying that there is only one synkinemnt is Series,which is divided into two branches, as follows :

diorite-trondhjemite --~ troncliijenaitegahhro -> (liorite quartz-(l invite -+granodiorrte

\Ietnbers of the upper branch are found only in the kinzigite area and in theimmediate neighborhood of its borders, it is obvious, too, that expressly the Icinzi-gites have occasioned the formation of the hydrous trondhjetnitic magma.'I'he influ-ence of the sedimentary ana .sses, however. has been extremely limited, which is indicatedby the fact that the most typical tronllhjetnitic rocks are generally located insidethe kinzigite area. whereas, outside the kinzigite area, crystallization hits followednormal paths (l(wer branch) . "Fhcre are different Stages between the latter branchaxacl the trondh,jemnitie rocks, which in the diagram could he indicated by verticala,rrov+s between the different parts of the series .

The rocks will he discussed in the following order :gabbros and dioritesdiorite-trundlajemites and trondhjenitesquartz-diorites and granodioritespegnatites

The „a h b r o s and d i o r i t e s occur a5 area. of varying Sizes, partly inconnection with more acid igneous rocks, partly as separate deposits . 7'he majorityof the rooks harked on the map with a common brown color are diorites ; ill a coupleof' places there is just a little hornblenditic rock present . The nutin mineral of thegabbros are plagioclase Art,,, and hornblende, and the main minerals of the diorites,plagioclase \n 3J _, (, and hornblende . 'Cllr diorites contain also a little biotite, andusually also quartz . The structure is often nearly granoblastic but souietinx's almostllypidiomorphie .

The h o r n b l e n d e- d i o rite -t r o n d h j e rn i t c r) forms a continuouszone, spreading almost from one edge of the map to the other in an E-- AV" direction,between the guartzdiorites and hornblende gneisses in the north and the kinzigitearea in the south .

The rock is medium-grained, gneissose, banded, foliated and dark gray in color .In the eastern and central parts of the belt there are numerous belts, ranging fromsome tens, of centimeter, to several meters in width and running in the direction ofthe foliation, which contain rocks of the trondhjemite series varying in color . Theserocks are mainly diorite-trnndhjemitie, I nt in places also dioritie and trondhjemitic .In the western part of the zone the roek is lore massive, less banded, and, at thesane time more basic on the average than in the central and eastern parts . l)ioritcis relatively abundant, but also trondhjemitic areas occur . In the central and easternpart of the zone, long and narrow hornblende-gneissose enclosures are frequent (Fig .3),while in the western part of the zone there arc in places great quantities of blocklikeinclusions of hornblende gneiss. In the, northern edge of the zone, against the horn-b1cnde gneiss, there are dark assimilation rocks of varying types .

The main minerals of the hornblende-diorite-trondhjemite arc plagioclasequartz, biotite and hornblende . Very few accessory mineral; occur . The structure isltypidiomorfie-granular . The plagioclase crystals of more than niediurn size are idio-inorphic and sonxctimes show a slight: zonal structure. The dark minerals have thetendency of lying in lines . Figure 4 shows sample of hornblende-diorite-trondhje •-mite, likewise the mode, as determined by the integration stage (Table I, no . I) .

The blot ite -diorite - t r o n d h j e rn i t e occurs as areas of varyingsizes in the kinzigite area and in its borders, anti normal trondhjemite is always foundin connection 16th there . Their habit is similar to that of the trondhlemites to hedescribed later, but a little darker . The main minerals are plagioclase AN .r _ 3 ,, quartzand biotite_ . The biotite is reddish-brown ; frequent accessory minerals are apatite,zircon and orthite. The structure is lhypidiomurfic-granular .

Modes 2---4 in Table I represent biotite-diorit( , -trondhjernitce . The chemicalcomposition of mode 2 has been computed and it appear, in Table 2, no . I .

The t r o n d h j e in i t e s occur both as independent deposits in the kinzigitearea and, in connection -with the snore basic rnemhers of the series, inside the kinzigitearea and along its borders . In habit the trondhjemite, are light gray, medium- andeven-grained gneissosc rocks, usually with a slightly hhnsh shade. The main mineralsarc oligoclase, quartz and biotite . Besides biotite, some hornblende or hypersthenemay sometimes be present . In distinction to them, the ordinary trondlijemites,containing only biotite as the dark mineral, an , called normal tronclhjemites . Themajority of the trondlijemitea are normal ; hvperst-lrene and hornblende occur onlyin exceptional cases .

The main minerals of normal tin are plagioelase An a ,,-_3, quartz andbiotite . Accessory minerals are apatite, oxide ore and zircon . rarely also orthite,monazite and almandite . Hiotite is of the strongly reddish-brown color charaeberista'of all rocks of the trondhjemite series (;y - l), reddish-brown > r light yellow-) . Theamount of wicroelinc varies . Many of the trondlrjemites contain mieroeline onlynominally, as homoaxial enclosures in the plagioclase (Fig . ti), or none at all. Sots-of' the trondhjemite,, again, contain snore rnierohne. . Through intermediary forms ill, ,

rl '1' he uoleenclatnre of the rucks in the trondhjemite series fullo'iv', that nnt'(l bn IlietnurnIop .cit .) with the fullowcim' chasers : hornblende-dioritc-trou(ill jemite ie used in (lace of llietrnu •n ,>hurnblende-troudltjenrite>, and biotite-diorite-t ronilhjentite instead of Ilietanen, xliurifi-trondhje-ntite rich ill biotin'" .

36

trondhjemites gradually change into granodiorites . The structure is hypidiornorfic-granular .

Modes 5-10 in Table 1 and Fig . 5 represent t:rondlr,jemites . The chemical corn-positions computed from modes 5 and 10 are given in Table no . 2--3 .

An investigation of the modes shows that in the different parts of the map sheetthe trondhjemites may deviate from one another in composition, but in areas lyingclose to each other their are uniform . This is obviousl,v connected with the conditionsrequisite in each case for the formation of trondhjernitic magma . Modes 5 and 6 arefrom the opposite ends of one trondhjemite lens almost in the center of the neap sheet .A comparison shows that both rocks are identical, and ideal trondhjemites . Mode ,is of coaxsegrained trondhjemite in the oligoclase-pegmatite in the southern part ofthe map sheet . This, too, is a true trondhjemite, but different from the former ones .Modes t;--10, different from the all aforementioned, are from the eastern part of themap sheet from an area where alteration of' trondhjernites into granodiorites is corn-rnon. This phenomenon is distinctly visible in mode series 5 -10. Distinctly visibleis also the- antipathetic relation of biotite and rnicrocline (primary potassium!) .

Flornblende-bearing trondhjemites are also alteration forms between trondh,je-mites and granodiorites . The hornblende and microcline content varies and, accor-dingly, the habit resembles either trondhjemite or granodiorite . Modes 11 and 12in Table 1 represent hornblende-bearing trondhjemites .

\arrow cross-cutting t rend It j e in i t e - peg m a t i t e d i k e s have beenfound in aa couple of places . 'I'll(, rock is mainly plagioclase An 10 - .,,0 : there is also touchquartz, but hardly any other minerals at all .

The largest quartz-diorite and granodiorite area lies in the\l- part of' the map sheet . 'I'll(, rock is a gray, relatively - coarse-grained, foliated,

but not very gneissose igneous rock, which in many places generally contains narrow,t0-- 30 em long, fine-grained, dark inclusions in the direction of the foliation .

The composition is mostly granodioritic, but in places quartz-dioritic (Table 3) .The main minerals are plagioclase An,_- 30 , quartz, biotite, hornblende and microline .In general, there is much epidote, too . As accessory minerals there are sphere, oxideore, apatite and zircon, often also orthite and carbonate . A mortar structure is sug-gested (Fig. 7) . The larger crystals are mainly plagioclase ; the quartz is fine-grained andgranulated . The dark minerals appear together and the hornblende has partly changedinto greenish-brown biotite . Between the rnicroclinee and the plagioclase there occursa very fine-grained niyrmnekite .

Towards the south, the, rock alters, through a zone of an average width of about1 km, into hornblende-diorite-trondhjemite . Towards the north it continues on theLoirnaa map sheet (cf. Kalli, 1953) into extensive quartz-diorite and granodioriteareas, in -which there are still some trondlrjernitic occurrences . This rock, too, is partly-au alteration form between the trondhjemitic and granite rocks, which is also indi-cated by the relatively high Na content evident in the chemical analysis .

The kinzigite area in the southern half of the map sheet is migmatized throughoutby p cc g to a t i t e s , and over -wide, areas t here is much more pegmatitse than ki uzigite .Outside the lcinzigite area there are considerably less peginatites, in many - placesnone at all or occurring only- as individual dikes and lenses .

Pegtnatites that form veined gneisses fall, petrographically, into two groups :gray or slightly reddish oligoclase-pegmatites, and red rnicrocline-pegmatite .

The oligoclase-peg to atites appear only in the sainearea as tm'omidhije-mites. Their mineral composition is : oligoclase (usually An 1H- 80 ), quartz and rnicrocline,and a little biotite . Accessory minerals are zircon, apatite and oxide ore . The three

3T

noun minerals occur to the same average amounts, but \armtions, are C"111111011 .

'I'll( , structure is e\-en-grained and not as coarse-grained as in the pegmatites gener-ally. The train light minerals appear in crystal ; of approximately the same size ; thereare no resorhinr microcline-perphyrohlasts . Mvrrrtekitc and perthite appear oitly-in exceptional case, in very small amounts . Albite rims in the plagioclase crystalsagainst the microcline ant • common . Fig. 8 and modes 13 --16 in "Table 1 representoligoelase-pcgnratite, . A`o . 15 is the mean of eight different samples .

Inside the kinzigite area, uligeelase-pegmatite is present in places in extensivehurnogencous areas. The rock is homogeneous and older matter is hardly visible atall . In fhese areas, there a.re some small normal-ttvndhjemitio occurrences in thepegmatite, of' which mode offers an example .

M1. i e r o l i n e - p e g m a t i t e appears throughout the entire snap sheet area,although it, too, appears most abundantly in the kinzigite area . Alicrocline and quartzare the main minerals. There is always, some plagioclase An n0 - r ; present, and gener-ally - also biotitc . The structure is the usual one of pegmatites rich in microcline . 'Themain part of the rock consists of large pertlutic, resorting microclinee crystals .Jly- rrnekite is comrnmon . accessory minerals arc a!muandite and curdierite, sometimesalso tourmaline and sillimanitc .

In the kinzigite area the uligoclase and microcline pegntatites appear in thesame way, forming veined gneisses . ]it some places, however. certain features mayhe observed that indicate an older age of the oligoclase-pegmatite . Ordinarily- . h,)-nn-ever, pegmatites form ~i gild polyrnigmatifes), in which it is impossible to distin-yIris!r betvv'cett the different: pegmatites .

Thee youngest rocks of the area, are the cross-cutting microcline-pegmatite dike'soccurring relatively- infrequently

'I'ltCTO\l('S,

The strike of the foliation is . en the average, from 1W to NE and the dip is gener-ally- steep, often quite vertical . In stratified rocks tits stratification follow, the direc-tion of the foliation .

The lineation in infracrustal rocks is as a ride f'atrlv (list met, scrod iii's moredistinetthan the foliation . In kinzigites, again, it is indistinct . The directions of the lineationshave been drawn by using the equal area projection on the lower hemisphere (Fig . 9) .The picture shows a distinct maximum, about _X 50 E, 60 .

Ucpendable folding axis observations have been trade in orily a couple of placesand they fall close to the maximum of' the former picture . Joint measurings, allof their front area 4 (Fig . I ), have been made, by using the equal area projection,ort the upper hemisphere (Fig . 10) .

Slight mylonitization occurs here and there and often, if nut always, such placesare situated in river valleys .

All the synkinernatic igneous rocks arc foliated or gneissose and appear to conformwith the surrounding supracrustal roel-is . The contacts are of an int .rnsive characterand the surrounding, supracrustal rocks are found as enclosures in igneous rocks .regmatites forming migntatites also occur in elongate lenses in the direction of thefoliation ; however, their structure is not much foliated, but ordinarily more or lessundirectional . The migmatites as a whole are foliated and this results front the directionof the older matter (kinzigite, trondhjemit(, , etc .) in them . The cross-rutting peg-matite (lilies do not follow any definite direction, .

3 (8

KIRJALI,TSUt'TTA REFERENCES

ESKOLA, P . (195°_) A discussion of domes and granites and ores . Bull . Conun. ge(d .Finlande 157 .

(IOLDSCTMTDT, 1' . 1T . (1916) Geologiseh-petrographische Studien Ira Hochgebirge dessudlichen \onvegens . IV . l ebersielrt der Eruptivgesteine in) Kaledonischen(4ebirge zwischen Stavanger and Troll dhjem .

idensk . Skrifter 1 . flat .nature. K I . A o 2 .

FIJETASES . ANNA (1943) Ueher das (4rundgobirge des Kalantigehietes im sildwestli-chen Finnland . Bull . Comm. geol . Finlande 130 .(1947) Archean Geology of the Turku District in southwestern Finland . Bill .Comm . geol . Soc . Am . 58 .

HtruviA . 31AEJA (1951) Tarvasjoen alueen s' vakivisla . Kiisikirjoitus . Hels. Yhop .(eel . laitokseu arkisto .

1ToBERG, K . Ad. (1890) Kertornus karttalehtecn \:o 9 . Salo. ,Strornen geoloLineututkimus .

SALLI . 1. (19a3) Suonlen geologinen kartta . Leliti -- 2111 - Loimaa. Kalliopera-kartan selitvs .

T'\'ILbttAV, T1- . W . (1898) Kertonrtts karttalehteen \o 32 . Loirnaa . Suoux>n geologineututkimus .

V' .;VItYNEN . H . (1954) Suomen kallioperii . Helsinki .

M3424 ~® " "

R.

MMEMIM

mm, MIMImin

~~

2244 ®~~ ' I I

®®®®®~

®~®® ®®®®

®®®®

®®®® ®®®~~2024 2042

3022 3024

2023 2041

2 2

Kallioperakartan 1:100 000 lehtijako .Geological maps of pre-Quaternary rocks, scale 1 :100000 .

Julkaistu-Published

-11

Lehti - Sheet13 . 2131 H a m e e n 1 i n n a, Ahti Simonen 1949 .11 . 2122 I k a a l i n e n, A. Huhma-I. Salli A. Matisto 1952.12. 2124 Viljakkala-Teisko, Ahti Simonen 1952.9. 2111 L o i m a a, Imari Salli 1953 .7. 2042 K a r k k i l a, Maunu Harme 1954 .

10. 2113 F o r s s a, K . J. Neuvonen 1954.1 . 1033 N 6 t o, Nils Edelman 1955 .3 . 2021 S a i o, Mauno Lehijarvi 1955 .2 . 2012 P e r n i o, Juhani Seitsaari 1955.6 . 2024 S o m e r o, Ahti Simonen 1955.

14 . 2413 K a l a j o k i, Ilmari Salli 1955 .15 . 2431 Y l i v i e s k a, Ilmari Salli 1955 .5. 2023 S u o m u s j a r v i, Ilmari Salli 1955 .8. 2044 R i i him a k i, Simo Kaitaro 1956.4 . 2022 M a r t t i l a, Aarto Huhma 1957 .

16. 2432 P y h a j o k i, Ilmari Salli 1957 .17. 2433 H a a p a v e s i, Ilmari Salli 1958 .18 . 2434 V i h a n t i, Ilmari Salli 1958.