Suonenjoen Viipperonharjun pohjavesialueen geologinen ... · GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 27.9.2017M184K2014 LIITTEET Liite 1 Mittauslinjat ja kairauspisteet

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys

27.9.2017 M184K2014

Suonenjoen Viipperonharjun pohjavesialueen geologinen

rakenneselvitys

79/2017

79/2017

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 27.9.2017 M184K2014 Sisällysluettelo

Kuvailulehti

1 Johdanto 1

1.1 Yleistä 1

1.2 Aikaisemmat tutkimukset 2

2 Tutkimusalueen kuvaus 2

2.1 Harjumuodostumien syntymekanismeista 3

3 Tutkimusmentelmät 5

3.1 Maastokartoitus 5

3.2 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset 5

3.3 Painovoimamittaus 6

3.4 Maatutkaluotaus 7

3.5 Pohjavesinäytteenotto ja muut tutkimukset 7

4 Tehdyt tutkimukset 8

4.1 Maastokartoitus 8

4.2 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset 9

4.3 Painovoimamittaus 10

4.4 Maatutkaluotaus 10

4.5 Pohjavesinäytteenotto ja analyysit 10

5 Mallinnukset ja visualisointi 17

6 Tutkimustulokset 18

6.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva 18

6.2 Maaperän koostumus 18

6.3 Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus 19

7 Johtopäätökset ja yhteenveto 19

8 Jatkotoimenpide-ehdotukset 20

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys

27.9.2017 M184K2014

LIITTEET

Liite 1 Mittauslinjat ja kairauspisteet 1:20 000

Liite 2 Maaperäkartta 1:20 000

Liite 3 Kallionpinnan taso 1:20 000

Liite 4 Pohjavedenpinnan taso 1: 20 000

Liite 5 Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1:20 000

Liite 6 Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus 1:20 000

Liite 7 Maaperän kokonaispaksuus 1:20 000

Liite 8 Painovoimamittausten tulkintaprofiilit

Liite 9 Havaintoputkikortit

Liite 10 Kevyet GM50 maaperäkairaukset

Liite 11 Pohjaveden laadun mittaustuloksia (YSI) havaintoputkista GTK 1 -11.

Liite 12 Pohjaveden laadun mittaustuloksia (YSI) havaintoputkista Hp 12 ja Hp13

Liite 13 Pohjaveden laadun laboratoriotulokset Hp 12 ja Hp 13 putkista

Liite 14 Pohjaveden laadun laboratoriotulokset Hp4, Hp5, Hp9 ja Hp11 putkista

Liite 15 Näytteenottoa havaintoputkista Hp4, Hp5, Hp9 ja Hp11

Liite 16 Maatutkaluotaukset Viipperonharjulla, muutama esimerkkilinja.

Liite 17 Havaintoputkien Hp12 ja Hp13 arvioidut sieppausalueet ja pohjavesialuerajausten muutosehdotus.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 1 27.9.2017

1 JOHDANTO

1.1 Yleistä

GTK toteutti Suonenjoen kaupungin eteläosassa Pieksämäen tien varrella sijaitsevan Viipperonharjun vedenhankintaan soveltuvan (lk 2) pohjavesialueen rakennetutkimuksiin liittyvän tutkimusprojektin yhteisrahoitteisena Suonenjoen Vesi Oy:n ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa vuosien 2014 - 2016 aikana. Rakennetutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen geologista rakennetta ja pohjavesiolosuhteita geofysikaalisilla mittauksilla, maaperäkairauksilla, pohjavesiputkien havaintotiedoilla, maastokartoituksella ja soveltuvilla aikaisemmilla tutkimustiedoilla. Projektin aloitus viivästyi merkittävästi aiotusta, koska alueen tutkimusluvat jouduttiin hakemaan Aluehallintovirastosta (AVI) ja luvat saatiin syyskuussa 2015, jolloin tutkimusprojekti voitiin aloittaa suunnitellusti.

Tutkimuksen tavoitteena oli hankkia riittävä tietopohja vesihuollon turvaamisen, vesienhoitosuunnittelun ja maankäytön suunnittelun/toteuttamisen edellyttämille toimenpiteille alueella. Viipperonharjulla ei ole pohjavedenottamoita, eikä myöskään yksityisiä kaivoja. Projektin tavoitteen saavuttamiseksi pyrittiin paikantamaan vedenhankinnan kannalta keskeiset maaperäyksiköt ja samalla selvitettiin alueen kallionpinnan topografiaa useammalla eri maastotutkimusmenetelmällä kuten kairauksin ja painovoimamittauksia.

Kuva 1: Tutkimusalueen sijainti, 1:80 000

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2 27.9.2017 Projektiin osallistuivat GTK:sta Jari Hyvärinen, Anu Eskelinen, Arto Hyvönen, Arto Kiiskinen, Kari Mäntykenttä ja Juha Mursu sekä joukko kenttätutkimushenkilöitä, Suonenjoen Vesi Oy:stä Herkko Torssonen (2014 - 15) ja Antti Väätäinen (2016 -17), ELY -keskuksesta Jussi Aalto sekä Kuopion kaupungin ympäristötoimistosta Riitta Lappalainen. Kairaus- ja pohjavesiputkien asennuksen suoritti tilaustutkimuksena Destia Oy. Projektin koordinoinnista vastasi projektiryhmä, johon kuuluivat Jari Hyvärinen, Jussi Aalto, Antti Väätäinen (Herkko Torssonen) ja Riitta Lappalainen.

Projektin aloitus viivästyi huomattavasti suunnitellusta, kun maastotutkimuslupien saamisessa tuli isoja ongelmia ja projektin toteutus uhkasi lopahtaa alkuunsa. Lopulta tutkimusluvat haettiin Aluehallintovirastosta (AVI) vesilainsäädännön nojalla. Tutkimusluvat alueella saatiin 17.9.2015 eli vuoden 2015 varsinainen kenttätyökausi jäi käytännössä varsin lyhyeksi. Saatu tutkimuslupa oli voimassa vuoden 2016 loppuun saakka.

1.2 Aikaisemmat tutkimukset

Viipperonharjun alueella on tehty 1980-luvulla alustavia pohjavesitutkimuksia silloisen Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin toimesta, lähinnä Savijärven länsirannan alueella (Pohjavesiselvitys, Suonenjoki Pörölänmäki 1988, 25.2.1989). Tuolloisten tutkimusten yhteydessä on tehty myös lyhytaikainen koepumppaus, jonka perusteella pohjaveden laatu ko. tutkimuspisteessä oli hyvä. Lisäksi käytössä olivat alueen kallioperäkartta (1:100 000) ja maaperäkartta (1:20 000) sekä muuta GTK:n aineistoa alueelta.

2 TUTKIMUSALUEEN KUVAUS

Viipperonharjun vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue (0877802 A ja B) sijaitsee Suonenjoen kaupungin eteläosassa aivan Pieksämäen rajan tuntumassa. Pohjavesialue jakautuu A ja B osiin, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,23 km2 ja pohjavesien muodostumisalueen laajuus vastaavasti 1,87 km2. Osa-alue B sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa Jouhtenisen länsipuolella ja on nykyisen luokituksen mukaan luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi alueeksi (lk II).

Viipperonharju on osa lähes kaakko-luode suuntaista harjujaksoa, jota voidaan seurata etelästä Pieksämäeltä Viipperon kautta luoteeseen Rautalammin suuntaan. Viipperon alueella harjujaksoa edustaa varsin yhtenäinen mutta kallioalustaltaan jokseenkin vaihteleva harjumuodostuma, joka on pinnanmuodoiltaan hyvinkin tyypillinen harju selänteineen, suppineen ja kumpuineen. Pohjaveden muodostumiselle on alueella erittäin hyvät olosuhteet.

Tutkimusta varten käytettiin Geologian tutkimuskeskuksen maa-ainestietokannan muodostumarajauksia, Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa (vektoriaineisto, rasteriaineisto ja mm. Lidar -korkeusmallit), Kansalaisen karttapaikkaa ja Suomen ympäristökeskuksen OIVA -palvelusta saatavia aluerajauksia (pohjavesialueet, pohjaveden havaintopisteet). Työhön liittyi maastotutkimuksia, joiden yhteydessä tehtiin havaintoja pohjaveden pinnasta, maaperän rakenteesta ja kallionpinnan asemasta muun muassa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 3 27.9.2017 kairauksin ja luotauksin. Lisäksi käytettiin aiempien tutkimusten tutkimusraporteista saatuja tietoja liittyen maaperän rakenteeseen ja kallionpinnan tasoon.

Tutkimus tehtiin Geologian tutkimuskeskuksessa vakiintuneen harjujen rakennemalliohjeistuksen mukaisesti. Rakennemallitutkimuksessa käydään läpi alueen aikaisempia geologisia tai vastaavia tutkimuksia sekä laaditaan mallit maan-, pohjaveden- ja kallionpinnasta. Edelleen rakennemallissa kuvataan vettä johtavan pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen, kuivan pohjavesivyöhykkeen yläpuolisen maakerroksen ja irtomaapeitteen kokonaispaksuus. Kerätystä ja interpoloidusta tiedosta laaditaan paikkatieto-ohjelmistolla edelleen visuaaliset maaperän ja kallionpinnan korkokuvamallit sekä harjun rakennetta hyvin kuvaava poikkileikkausprofiili tai -profiileja.

2.1 Harjumuodostumien syntymekanismeista

Mannerjäätikön sulamisvesien vaikutuksesta syntyneitä glasifluviaalisia eli jäätikköjokimuodostumia ovat pitkittäisharjut, deltat sekä ns. lajittuneet sauma- ja reunamuodostumat kuten esim. Salpausselät. Yleisesti puhutaan kuitenkin harjumuodostumista, jotka ovat materiaaliltaan pääasiassa hiekkaa ja soraa, Suomessa harjumuodostumat kattavat maapinta-alasta noin 2,2 %.

Jäätikköjoet syntyvät mannerjäätikön sulamisvesien hakeutuessa jäätikön sisään ja pohjalle, missä ne virtaavat kohti jäätikön reunaa purkautuen lopulta sen edustalla. Suurten jäätikköjokien valuma-alue on saattanut olla jopa yli 1 000 km2, joten myös sulamisvesimäärät ovat olleet suuria. Merkityksellistä jäätikköjokien kerrostamistapahtumassa on myös jäätikön edustan vedensyvyys, joka itäisen Suomen alueella on ollut noin 10 – 50 metriä harjujen syntyvaiheessa. Pitkittäisharjun poikkileikkauksessa kerrossuhteet ja raekoko ovat vaihtelevia, mutta muodostuman pituussuunnassa rakenteen ja aineksen vaihtelu on yleensä vähäisempää. Syntytavasta johtuen harjun keskivaiheilla voi olla hieman koholla oleva karkeampi ydinosa, josta muodostuma ohenee reunoja kohti symmetrisesti tai epäsymmetrisesti, maa-aineksen muuttuessa samalla hienorakeisemmaksi.

Mannerjäätikön perääntymisvaiheessa jäätikkömassan alle muodostuu jäätikön liikesuuntainen jäätikköjokitunneli, jossa esiintyy kerääntyneiden sulamisvesien voimakkuudeltaan vaihtelevia virtauksia, suurelta osin paineellisissa olosuhteissa. Alkuvaiheessa, tunnelin poikkileikkauksen ollessa pienehkö, jäätikköjoen lajitteluvoima on suurimmillaan. Tällöin tapahtuu karkean aineksen kerrostumista sekä hienomman aineksen huuhtoutumista ja harjuytimen pääosa muodostuu (kuva 2). Tällaiset ytimet ovat tavallisesti koko harjun poikkileikkaukseen nähden pieniä. Niiden aineksen laatu vaihtelee yleensä soraisesta hiekasta kiviseen soraan. Ydinharjun kohdalla kallionpintaa verhonnut moreenipeite on pääosin kulunut pois ja sorat ovat kerrostuneet suoraan kalliota vasten. Ytimen lähelle kerrostuu usein myös karkeita hiekkoja. Harjun karkea ydinosa on tavallisesti myöhemmin kerrostuneiden hienompirakeisten lievehiekkojen ja/tai rantahiekkojen peitossa, eikä sitä ole useinkaan havaittavissa maanpinnalla.

Käytännössä harjujen ns. juuriosien rakenteet kuitenkin vaihtelevat merkittävästi ja niiden poikkileikkaukset ovat usein epäsymmetrisiä ytimen suhteen. Karkeita, hyvin vettä johtavia kerrostumia tavataan usein myös harjuytimen ulkopuolella peitteisinä, esim.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 4 27.9.2017 kalliopainannealueilla. Osa näiden alueiden aineksesta on myös suoraan jäätikön pohjasta kerrostunutta ja heikommin lajittunutta. Jäätikköjokitunnelin ja jäätikön reunan vaihtelevia kerrostumisolosuhteita kuvastavat puolestaan harjuytimissä esiintyvät katkokset, sekä ydinosan laidoilta tai sisältä yleisesti tavattavat moreenit ja hienorakeiset kerrostumat.

Kuva 2: Kaaviollinen piirros pitkittäisharjun synnystä mannerjäätikön edustalle syvään veteen. A) Harjun karkea ydinosa syntyi tunneliin tai jäätikön reunan välittömään läheisyyteen. Ydinharjussa saattaa esiintyä haarautumia, sivuttaissiirtymiä ja katkoksia esim. sulamisvesien vuodenaikaisvaihtelun tai kerrostumisalustan topografiavaihtelun seurauksena. B) Myöhemmin kerrostuminen jatkui railossa ja/tai kauempana jäätikön reunasta, jolloin syntyivät harjun hiekkavaltaiset lievealueet (Piirrokset: Harri Kutvonen/GTK).

Myöhemmässä vaiheessa mannerjäätikön reuna ohenee ja jäätikkötunneli avartuu tai vaihettuu avokanaaliksi. Tällöin myös sulamisvesien virtausnopeudet ja kuljetusvoima pienenevät, jolloin kerrostuu hienorakeisempia sedimenttejä harjujakson reuna-alueille ja ydinosan päälle (n. lievehiekat). Syvän veden olosuhteissa ohentuneen mannerjäätikön reuna voi alkaa myös kellumaan, jolloin hiekkaista materiaalia saattaa kerrostua useasta eri kohdasta leveämmälle vyöhykkeelle jäätikön edustalle. Jäätikköjokia on esiintynyt mannerjäätikön pohjan lisäksi myös sen sisällä ja pinnalla, ja ne ovat voineet kerrostaa hiekkaa ja soraa

1. Kallio 2. Moreeni 3. Soravaltainen ydinharju 4. Hiekkavaltaiset lieveosat 5. Jää + Kiviaines

A

B

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 5 27.9.2017 jättämättä jälkeensä varsinaista sulamisvesien virtausuoman sijaintia osoittavaa harjua. Harjun lievehiekkojen ulkopuolella esiintyy puolestaan lähinnä moreenia sekä syvän veden silttejä, jotka ovat kerrostuneet (lähes) seisovaan veteen jäätikön reunan vetäydyttyä kauemmas. Viimeisessä vaiheessa syntyneitä ovat kaikkia edellisiä kerrostumia peittävät hiekkavaltaiset ranta- ja tuulikerrostumat sekä turpeet.

3 TUTKIMUSMENETELMÄT

3.1 Maastokartoitus

Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksessa tehtiin geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta. Myös pohjavesialueella sijaitsevista mahdollisista kalliopaljastumista ja niiden laajuudesta tehtiin havaintoja. Maastokartoituksen yhteydessä määritettiin myös geofysikaalisten mittauslinjojen ja kairauspisteiden sijainnit.

3.2 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset

Porakonekairaus on erittäin käyttökelpoinen kairausmenetelmä, kun tutkimuskohteen maakerrospaksuudet ovat huomattavat ja maaperä on karkearakeista. Porakonekairauksella saadaan luotettava tieto kallionpinnan asemasta. Kairaus tehdään poraamalla samanaikaisesti tangolla ja suojaputkella kallionpintaan saakka. Kallion tavoittamisen jälkeen kalliovarmistus (3 m) tehdään vielä tankoporauksella. Porakonekairausten yhteydessä voidaan ottaa myös (häiriintyneitä) maanäytteitä tyhjentämällä kairauksissa käytettyä suojaputkea ilmahuuhtelulla. Häiriintymättömiä näytteitä voidaan ottaa erityisillä putkiottimilla.

Kuva 3. Porakonekairausta ja havaintoputkiasennusta raskaalla Geomachine GM200 kairauskalustolla (Ramboll Oy). Kuva, Jari Hyvärinen, GTK

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 6 27.9.2017 3.3 Painovoimamittaus

Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi (tiheysero noin 1 000 kg/m3), voidaan painovoimamittauksia käyttää myös maapeitteen paksuuden arviointiin. Painovoimamenetelmällä ei voida erotella maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Muilla tutkimusmenetelmillä tuotettuja maaperä- ja pohjavesitietoja (esim. kairaus, seisminen luotaus ja maatutkaluotaus) voidaan kuitenkin hyödyntää painovoimamittausten tulkinnassa.

Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kallion paljastumilla tai pisteissä, joissa kallionpinnan tarkka korkeustaso tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään maapeitteen paksuustulkinnan perustasona. Kun maa- ja kallioperän välinen tiheysero oletetaan vakioksi ja mittauspisteiden korkeusasema tunnetaan, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista kontrolloida riittävän tiheästi esim. kairaamalla, koska sekä kallion tiheydestä riippuva alueellinen painovoimataso että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Tulos kuvaa yleensä hyvin kallionpinnan tason vaihtelua, vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa paikoitellen olla epätarkkuutta.

Kuva 4. Painovoimamittausta Scintrex CG5-Autograv gravimetrillä. Kuva GTK

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 7 27.9.2017 3.4 Maatutkaluotaus

Maatutkaluotaus on geofysikaalinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu sähkömagneettisten pulssien lähettämiseen maaperään ja takaisin heijastuvien pulssien rekisteröintiin. Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta. Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, joissa sillä saadaan tietoa jopa yli 30 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasosta, irtainten maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta. Näillä tiedoilla on merkittävä osuus alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia.

Maatutkaluotausten tuloksia on tässä raportissa hyödynnetty soveltuvin osin sekä kallion- että pohjavedenpinnan syvyyden määrityksessä ja muodostumien sisäisen rakenteen tulkinnassa. Maatutkalinjat on tallennettu GTK:n tietokantaan, mistä niitä on tarvittaessa saatavana sekä numeerisena että paperitulosteina. Raportissa on mukana muutama esimerkkilinja (liite 16).

Kuva 5. Maatutkaluotausta käyttäen jalkaisin vedettävää Ramac ProEx –maatutkakalustoa ja suojaamattomia Rough Terrain letkuantenneja. Kuva A. Hyvönen, GTK.


3.5. Pohjavesinäytteenotto ja muut tutkimukset

Pohjavesiputkesta tehtävään näytteenottoon kuuluu yleensä tyhjennyspumppaus ja varsinainen näytteenottopumppaus. Tyhjennyspumppaus voidaan suorittaa muutamaa päivää ennen näytteenottopumppausta. Veden pumppaaminen ennen näytteenottoa on tärkeää, jotta näyte edustaisi pohjavesivyöhykkeen veden laatua eikä havaintoputkessa seisseen tai näytteen-ottoletkuihin edelliseltä näytteenottopaikalta jääneen veden laatua. Molemmissa pumppauksissa seurataan veden kirkastumista ja parametrien (happi, lämpötila, sähkönjohtavuus ja pH) tasaantumista antureilla läpivirtauskammiosta.

Ennen näytteenottoa vettä pumpataan vähintään 15 minuuttia vielä veden kirkastumisen jälkeenkin. Tällöin vettä on pumpattu tuotosta riippuen 100 - 300 litraa, ja vesi on vaihtunut havaintoputkessa useampaan kertaan.

Vesinäyte voidaan ottaa joko pumppaamalla kokoomanäytteenä tai kaksoistulppaottimella. Kokoomanäyte edustaa koko pohjavesiputkea. Kaksoistulppaottimella voidaan eristää putken pohja tai tietty kerrosväli josta näyte pumpataan.

Näytteenotto suoritetaan GTK:n laatujärjestelmän ohjeen mukaisesti ja näytteet ottaa akreditoitu näytteenottaja. Näytteet analysoidaan akreditoiduissa laboratorioissa (GTK, Labtium ja Labtiumin alihankkija MetropoliLab). Näytteenkäsittely suoritetaan laboratorion antamien ohjeiden mukaisesti. Isotooppinäytteet analysoidaan GTK:n Mineraalitekniikka ja materiaalit, MMA-yksikön isotooppigeologian laboratoriossa. Kentällä pumppauksen yhteydessä vedestä mitataan antureilla läpivirtauskammiosta happi, pH, sähkönjohtavuus, Redox -potentiaali ja lämpötila.

4 TEHDYT TUTKIMUKSET

4.1 Maastokartoitus

Maastokartoitusten yhteydessä tehtiin elokuun aikana 2014 maaperä- ja kalliopaljastuma-havaintoja, sekä toki myös myöhemmin eri maastotutkimusvaiheissa. Havaintojen ja karttatulkintojen perusteella suunniteltiin painovoima- ja maatutkalinjojen kulkureitit sekä uusien kairaus- ja pohjavesiputkien asennuspaikat. Samalla tutustuttiin alueen yleispiirteisiin, kuten rakennetun ympäristön, maa-ainesten ottoalueiden, vesistöjen ja harjumuodostuman sijaintiin. Maastohavaintoja luonnollisesti tehtiin myös tarkentavien tutkimusten yhteydessä. Tutkimusalueella ei ole riittävästi hyviä maa-ainesleikkauksia, joista harjun sisäistä rakennetta olisi mahdollista selvittää, vanhojen monttualueiden leikkaukset olivat jo ”maisemoituneet” ja uusia leikkauksia oli vain muutamia, nekin alueen pohjoisosissa Kutumäen alueella. Laajin ottoalue onkin käytännössä pohjavesialueen pohjoisosassa ja oikeastaan nykyisen pohjavesirajauksen ulkopuolella.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 9 27.9.2017 4.2 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset

Viipperonharjun alueelle tehtiin 17. -24.11.2015 maaperäkairauksia raskaalla GM200 alustalla 11 pisteeseen, joista kaikkiin asennettiin sisähalkaisijaltaan 52 mm muovinen (PEH) pohjaveden havaintoputki. Kairaukset toteutti Destia Oy raskaalla GM200 -kairausyksiköllä ja kaikki kairaukset ulottuivat kallioperään saakka kolmen (3) metrin kalliovarmistuksella. Kairaussyvyydet vaihtelevat välillä 3,0 – 44,5 m ja kallioperän taso vaihteli kairauspisteissä välillä +85 - +115 m mpy. Materiaali vaihteli hienosta hiekasta kiviseen soraan. Kairauspöytäkirjat ja havaintoputkikortit löytyvät liitteistä 9.1 – 9.13.

Kaikissa havaintoputkissa tehtiin alustavat kerroksittaiset vedenlaatuselvitykset YSI-mittarilla ja useissa havaintoputkissa pohjavesi oli koko pohjavesivyöhykkeessä vähähappista tai jopa lähes hapetonta. Esiselvitysten perusteella havaintoputkista GTK 4, 5, 9 ja 11 otettiin heinäkuun alussa 2016 myös varsinaiset pohjavesinäytteet. Kairausten, putkiasennusten ja vesinäytteiden perusteella todettiin tärkeäksi asentaa vielä muutama havaintoputki vedenhankinnan kannalta mielenkiintoisimmille alueille.

Suonenjoen Vesi Oy:n toimesta Suomen GPS-mittaus Oy asensi 1.- 2.12.2016 Viipperonharjulle aiemmin tehtyjen tutkimusten nojalla kaksi lisähavaintoputkea, toinen (Hp13) Savijärven eteläpuolelle kairauspisteiden GTK5 ja GTK9 välille ja toinen (Hp12) Jouhtenisen rannan tuntumaan kairauspisteen GTK3 koillispuolelle. Noista kahdesta uusimmasta havaintoputkesta tehtiin kevätkesällä 2017 tarkempia vedenantoisuus – ja laatumäärityksiä. Hp13 alueella on tehty 1980-luvulla lyhytaikainen koepumppaus väliaikaisrakentein.

Raskaiden kairausten lisäksi Viipperonharjulla tehtiin 12. - 14.12.2016 välisenä aikana myös kevyitä GM50 maaperäkairauksia GTK:n omalla kalustolla sekä maatutkaluotausten referensseiksi että alueen rajausten selvittämiseksi. Kairauksia tehtiin kaikkiaan yhdeksässä (9) pisteessä, osassa tehtiin useampia yrityksiä mahdollisen kalliopinnan tason selvittämiseksi. Kairaussyvyydet vaihtelivat 5.0 m – 21.5 m välillä, joista neljän arvioitiin päättyneen kallioon tai suureen lohkareeseen. Varsinaisia kalliovarmistuksia ei kevyellä kairauskalustolla voi tehdä. Kairaustuloksia voitiin hyödyntää maatutkaluotausten referensseinä. Kairauspöytäkirjat on esitetty liitteen 10 taulukossa.

Kuva 6. Maaperäkairausta kevyellä tela-alustaisella GM-50 kairausyksiköllä. Kuva GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 10 27.9.2017 4.3 Painovoimamittaus

Painovoimamittaukset aloitettiin jo syksyllä 2014 mutta ne jouduttiin keskeyttämään pääosan maanomistajista kiellettyä tutkimusten teko alueella. Mittaukset saatiin tehtyä loppuun talvella 2015 - 2016 Aluehallintoviraston syksyllä 2015 myöntämän luvan jälkeen. Painovoimamittaukset Suonenjoen Viiipperonharjun alueella tehtiin 6.- 28.3.2014, 27.1. -18.2.2016 ja 21. - 22.3.2017. Kaikkiaan mitattiin painovoima 1214 pisteessä (v. 2014: 451 pistettä, v. 2016: 604 pistettä ja v. 2017 159 pistettä), mittauslinjojen yhteispituudeksi tuli noin 23,2 km.

Mittauksissa käytettiin Scintrex CG5-Autograv ja Worden Master -gravimetrejä. Mittauslinjojen päät sekä joitakin pisteitä linjan keskiosista sidottiin maastoon VRS-GPS -mittauksilla ja samalla näihin pisteisiin tehtiin korkeussidonnat (korkeus sidottiin mittauksissa N60-järjestelmään, mutta korjattiin myöhemmin N2000-järjestelmään). Mittauspisteiden väliset suhteelliset korkeuserot mitattiin letkuvaa'alla ja sidottiin linjalla oleviin korkeussidontapisteisiin.

Painovoimamittaustuloksista laskettiin ns. Bouguer-anomalia keskitiheydellä 2670 kg/m3. Tämän jälkeen Bouguer-anomalialle tehtiin 3D-topografinen korjaus Geosoftin Oasis montaj 9.1-ohjelmiston avulla. Topografisella korjauksella pyritään poistamaan maanpinnan topografiavaihtelun aiheuttamia painovoima-anomalioita. Korjauksessa käytettiin laserkeilaus-aineistoa, johon oli lisätty painovoimamittauksen yhteydessä mitatut korkeusarvot.

Painovoimamittausaineiston tulkinta tehtiin Tensor Research:n ModelVision 15 -ohjelmistolla. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuus olettaen, että painovoimavaihtelu aiheutuu pääasiassa maa-aineksesta. Malli sidottiin pisteissä, joissa kallion pinnan taso tunnettiin (kairauspiste tai muu tieto). Tulkinnassa pohjavedenpinnan yläpuoliselle maa-ainekselle käytettiin tiheyttä 1600 kg/m3 ja pohjaveden kyllästämälle maa-ainekselle 1900 kg/m3. Painovoimamittaukset tehtiin varsin kattavasti, joten mm. kalliopintamallia voidaan pitää varsin luotettavana. Tulkitut painovoimaprofiilit on esitetty liitteissä 8.1 – 8.11.

4.4 Maatutkaluotaus

Projektissa käytettiin Malå / Ramac ProEx –maatutkakalustoa varustettuna ns. letkuantenneilla (Rough Terrain , 25 ja 100 MHz taajuudet). Laitteiston keskusyksikköä ja monitoria kannetaan päälle puettavassa kantolaitteessa, johon kiinnitetään letkuantennit sekä yhdistetään ne keskus-yksikköön. Laitteistoon integroidaan vielä samanaikaisesti sijaintitietoa lähettävä GPS -yksikkö. Tutkimusväline soveltuu hyvin harjumaastossa tapahtuvaan mittaukseen, koska sille ei tarvitse olla erikseen maastoon raivattuja kulkureittejä tai polkuja.

Luotauslinjat paikannettiin laitteistoon kytketyllä GPS – laitteella, jonka antama sijaintitarkkuus x-y -tasossa on muutamia metrejä. Luotauslinjoille haettiin korkeustieto Maanmittauslaitoksen DEM 2 m eli laserkeilausaineistosta ArcGis -ohjelmaan tehdyllä Z-Poiminta 2-2-0–työkalulla.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 11 27.9.2017 Maatutkaluotausdatan tulkinta tehtiin GeoDoctor-ohjelmistolla. Luotausprofiilien maakerrosten dielektrisyysarvoina käytettiin yleensä r = 5.9.

Viipperonharjun alueella maatutkattiin useammassa vaiheessa 26.5., 19.8. ja 8.9.2016 sekä vielä 23.3.2017. Toukokuussa 2016 tehdyssä luotauksessa vedettiin samanaikaisesti kahta suojaamatonta letkututka-antennia, joiden taajuudet olivat 25 MHz ja 100 MHz. Osassa linjoja mittausdataan tuli häiriöitä. Elokuussa tehdyssä luotauksessa käytettiin pelkästään 100 MHz antennia ja syyskuussa 25 MHz:n antennia. Maatutkaluotausprofiilit tulkittiin GeoDoctor –ohjelmalla.

Maatutkaprofiileista oli yleensä hyvin tulkittavissa pohjavedenpinnan yläpuolisia kerrosrakenteita (liite 16). Nämä kerrosrakenteet näkyvät nimenomaan 100 MHz:n tutka-antennilla. Myös pohjaveden pinta oli monin paikoin molemmilla mittaustaajuuksilla tehdyissä luotausprofiileissa näkyvissä, mutta johtuen suuresta, jopa 20 m paksusta peittävästä hiekkavaltaisesta kerroksesta, ei varsinkaan 100 MHz:n antennilla saatu kattavaa kuvaa pohjavedenpinnan tasosta. Sen sijaan 25 MHz:n tutkakuvalta pohjavesivyöhykkeen alkaminen voitiin alueella yleensä tulkita. Pohjavedenpinnan alapuolelta tulkinnan epävarmuus kasvoi, mutta alueelta oli käytettävissä runsaasti sekä uusia, että vanhoja kairausaineistoja, joita käyttämällä referenssinä voitiin tutkaprofiileilta tulkita kallion ja moreenin pinnantasoa myös kairauspisteiden väliltä.

4.5 Pohjavesinäytteenotto ja analyysit

Kaikista keskeiselle harjualueelle tämän tutkimuksen yhteydessä asennetuista uusista havaintoputkista (GTK1 – GTK11) tehtiin in situ mittaukset havaintoputkeen upotettavalla Ysi-mittauslaitteistolla ja samalla selvitettiin pohjaveden laadun mahdollista kerrostuneisuutta (liite 11). Havaintoputkista mitattiin noin kahden metrin välein pohjaveden lämpötila, sähkönjohtavuus, liuennut happipitoisuus, ORP (redox-potentiaali) sekä pH. Pohjaveden laatu oli kaikissa havaintoputkissa pääasiassa moitteetonta tutkittujen parametrien osalta, ainoastaan Savijärven luoteispuolen putkessa GTK6 pohjavesi oli käytännössä hapetonta koko pohjavesivyöhykkeen matkalla. Saatujen tulosten perusteella valittiin neljä havaintoputkea tarkempia tutkimuksia varten.

Ysi-mittausten perusteella neljästä havaintoputkesta (GTK 4, 5, 9 ja 11) otettiin pohjavesinäytteet pohjaveden ladun selvittämiseksi. Pohjavesiputket huuhtelupumpattiin perusteellisesti edellisenä päivänä ennen näytteenottoa ja vielä ennen varsinaista näytteenottoa pohjavesiputkia pumpattiin noin 20 – 30 minuuttia MonSoon sähköpumpulla (Liite 15). Samalla selvitettiin kerrosmittauksin (YSI) pohjaveden lämpötila, KMnO4-luku, liuenneen hapen määrä ja sähkönjohtavuus, joiden tulosten perusteella päätettiin varsinaiset näytteenottosyvyydet. Alussa hyvinkin samea (hienoainespitoinen) pohjavesi saatiin pumppauksen avulla kirkastumaan kaikissa pisteissä (kuva 6). In situ mittaukset tehtiin ämpäristä, johon pumpattu vesi johdettiin. Pohjavesinäytteet analysoitiin Labtium Oy:n vesilaboratoriossa Espoossa. Näytteistä analysoitiin laaja kationivalikoima (25 kpl) ja

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 12 27.9.2017 tärkeimmät anionit sekä lisäksi mm. kloridit ja typpiyhdisteet (taulukko 1). Havaintoputkien sijainti on esitetty liitteen 1 tutkimuskartassa.

Havaintoputki Näytetunnus 090 C 139 M 139 P 143 R Muut Hp 4 VE_AKI$-2016-4.2 x x x x x Hp 5 VE_AKI$-2016-5.2 x x x x x Hp 9 VE_AKI$-2016-6.2 x x x x x Hp 11 VE_AKI$-2016-7.2 x x x x x Hp 12 VE_AKI$-2016-5.1 x x x x x Hp 12 VE_AKI$-2016-5.2 x x x x x Hp 12 VE_AKI$-2016-5.3 x x x x x Hp 13 VE_AKI$-2016-6.1 x x x x x Hp 13 VE_AKI$-2016-6.2 x x x x x Hp 13 VE_AKI$-2016-6.3 x x x x x

Taulukko 1. Otetut pohjavesinäytteet ja tehdyt määritykset. 090C=veden nitriittitypen määritys, 139M=Monialkuainemääritys (27 kpl) ICP-MS tekniikalla, 139P=Monialkuainemääritys (7 kpl) ICP-OES-tekniikalla, 143R=Anionien (5 kpl) määritys IC-tekniikalla, Muut=NH4-N, PO4, KMnO4-lukua ja kokonaistyppi.

Havaintoputki GTK 4 on kaikkiaan 44,5 m syvä ja siinä on siiviläputkea koko pohjavesivyöhykkeen matkalla eli kaikkiaan 26 metriä. Pohjavesipinta on +22 m maanpinnasta tasolla noin 111,9 m mpy. Materiaali pisteessä on pinnasta alkaen karkeaa, vaihtelevasti hiekkaista soraa, soraa ja syvemmällä myös kivistä soraa. Putkesta tehtiin profiilimittauksia sähkönjohtavuuden, liuenneen hapen ja pH:n suhteen pohjavesipinnasta pohjaan saakka. Pohjaveden laatu oli tutkituilta osiltaan varsin hyvä koko pohjavesivyöhykkeen matkalla, ainoastaan happipitoisuus laski jonkun verran pohjan tuntumassa. Havaintoputkesta otettiin yksi vesinäyte noin 24 m syvyydeltä maanpinnasta 2,5 m pohjavesipinnan alapuolelta, tasolta +99,5 m mpy (liite 15).

Havaintoputki GTK 5 on 18,6 m syvä ja siinä on siiviläputkea koko pohjavesivyöhykkeen matkalla kaikkiaan 10 metriä. Pohjavedenpinta on noin 8,5 m maanpinnasta tasolla noin + 100,25 m mpy. Materiaali pisteessä on lähinnä hiekkaa, osittain hiekkaista soraa. Profiilimittausten perusteella pohjavesi on hyvä- ja tasalaatuista läpi koko 10 metriä paksun pohjavesivyöhykkeen. Varsinainen pohjavesinäyte otettiin 15 metrin syvyydeltä maanpinnasta tasolta noin +95 m mpy eli noin 5 m pohjavesipinnan alta (liite 15).

Havaintoputki GTK 9 on noin 20 m syvä ja siiviläputkea on yhteensä 16 m pohjasta lukien. Pohjavedenpinta on noin 5 m maanpinnasta tasossa noin +100,4 m mpy. Materiaali pisteellä on pintaosissa noin 10 m saakka silttiä ja hienoa hiekkaa, syvemmällä soravaltaista. Siiviläputkea ei asennettu pintaosien hienoihin sedimentteihin. Pohjavesinäyte otettiin noin -15 m maanpinnasta (-10 m pohjavesipinnan alta) tasolta noin +91 m mpy (liite 15).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 13 27.9.2017 Havaintoputki GTK 11 asennettiin Hiekkalammen läheisen soramontun pohjalle ja se on noin 19 m syvä, jossa on siiviläputkea kaikkiaan 14 m pohjasta lukien, koko pohjavesivyöhykkeen matkalla. Pohjavedenpinta on noin 5,5 m maanpinnasta tasolla +100,6 m mpy. Materiaali on karkeaa, käytännössä kivistä soraa pinnasta alkaen. Pohjavesinäyte otettiin -12 m syvyydeltä maanpinnasta eli tasolta +87 m mpy (liite 15).

Pohjavedenlaatua alueella tutkittiin putkista GTK 4, 5, 9 ja 11, joista tehtiin tarkempia kerroksittaisia in situ mittauksia joiden perusteella sitten otettiin pohjavesinäytteet laboratoriotutkimuksia varten. Laboratoriotutkimusten mukaan pohjavedenlaatu oli kaikissa neljässä havaintoputkessa tutkituilta osiltaan erinomaista ja ne täyttivät kaikilta tutkituilta osiltaan talousveden laatuvaatimukset. Pohjavesiputkista GTK 4, 5, 9 ja 11 otettujen näytteiden laboratorioanalyysit on esitetty taulukkomuotoisena liitteessä 14 olevassa taulukossa.

Pohjaveden laatu ja antoisuudet havaintoputkissa Hp12 ja Hp 13.

Havaintoputkista Hp12 (Jouhtenisen pohjoispuolella) ja Hp 13 (Savijärven alueella pohjoisessa) tehtiin pohjaveden laatumäärityksiä loppukeväästä 2017. Molemmissa putkissa tehtiin YSI-laitteistolla in situ laatumittauksia koko pohjavesivyöhykkeen matkalla. Pohjaveden laatu osoittautui molemmissa putkissa koko pohjavesivyöhykkeen matkalla erinomaiseksi, ainakin hapen ja sähkönjohtavuuden perusteella arvioiden. YSI-mittaustulokset löytyvät taulukkomuotoisena liitteestä 12.

Varsinaiset pohjavesinäytteet otettiin Hp 12 havaintoputkesta noin -1 m, -5 m ja -10 m syvyydestä pohjavesipinnasta ja Hp 13 havaintoputkesta noin -1 m, -6 m ja -11 m syvyydestä pohjavesipinnasta lukien. Näytteistä analysoitiin koko joukko kationeja (34 kpl) ja anioneja (6 kpl) sekä lisäksi mm. nitraatit, fosfaatit ja KMnO4 luku. Kaikilta tutkituilta osiltaan pohjaveden laatu oli molemmissa putkissa moitteeton. Pohjavedenlaatu havaintoputkissa HP 12 ja 13 eri syvyyksillä pohjavesipinnasta lukien on esitetty liitteen 13 alkuperäisellä tuloslistalla, jossa näytekoodit vastaavat havaintoputkia/syvyyksiä seuraavasti:

VE-AKI$-2016-5.1 = Hp12 - 1 m pohjavesipinnasta,

VE-AKI$-2016-5.2 = Hp12 – 5 m pvp:sta.

VE-AKI$-2016-5.3 = Hp12 – 10 m pvp:sta.

VE-AKI$-2016-6.1.= Hp13 – 1 m pvp:sta.

VE-AKI$-2016-6.2.= Hp13 – 5 m pvp:sta.

VE-AKI$-2016-6.3.= Hp13 – 11 m pvp:sta.


Kuva 7. Näytteenottojärjestelyjä havaintoputkella Hp13 Savijärven tuntumassa toukokuussa 2017.

Kuva 8. Havaintoputken Hp12 ympäristöä Jouhtenisen pohjoispuolella toukokuussa 2017.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15 27.9.2017 Havaintoputkien 12 ja 13 alueella maaperä on lähes koko syvyydeltään erittäin hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa, joten ns. slug-testien käyttö antoisuuksien määrittämiseen antaisi todennäköisesti tuloksena ainoastaan vedenjohtavuuden minimiarvon. Niinpä vedenantoisuutta päätettiin tutkia kevyellä koepumppauksella. Käytössä olleen Grundfos MP1 uppopumpun taajuusmuunnin kuitenkin rikkoontui heti pumppauksen aluksi, joten pumppauksessa jouduttiin turvautumaan pieneen Honda keskipakopumppuun.

Havaintoputkessa Hp 12 pumpattiin keskipakopumpulla pohjavettä keskimääräisellä teholla 40 m3/d noin kaksi tuntia, jona aikana pohjavedenpinta laski havaintoputkessa noin 14 cm. Pumppauksen loputtua vesipinta nousi takaisin lähtöarvoonsa noin 20 minuutissa. Mutta koska pumppausteho oli kuitenkin alueen/pisteen todennäköiseen antoisuuteen nähden varsin pieni, ei tuloksista voida tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Sen sijaan havaintoputkessa Hp 13 pohjavedenpinta oli sen verran syvällä (noin 6,6 m putken päästä), että keskipakopumpulla pumppaus ei onnistunut toivotulla tavalla ja tuotto jäi erittäin pieneksi.

Hp 13 putkella pumpattiin 29.8.2017 käyttäen Grundfos BTI/MPI1 näytteenotto uppopumppua varustettuna taajuusmuuntajalla. Pumppaus kesti noin kaksi tuntia ja pumppaustehoa kasvatettiin tasaisesti alun tuotosta 13 l/min lopun 25 l/min tuottoon eli noin 18,7 m3/d -> 36 m3/d. Pohjavesipinta laski kahden tunnin aikana ainoastaan 7 cm ja pumppauksen loputtua pohjavedenpinta nousi alkuperäiseen tasoonsa reilussa minuutissa. Pohjavesi oli koko ajan aistinvaraisesti arvioituna kirkasta, hajutonta ja mautonta (kuva 9).

Kuva 9. Antoisuuspumppaus havaintoputkella Hp13 elokuussa 2017, pumppauksen tuotto noin 25 l/min eli noin 36 m3/d.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 16 27.9.2017 Antoisuuspumppausten lyhyydestä huolimatta voidaan molempia tutkimuspisteitä Hp12 ja Hp13 pitää erinomaisesti vedenhankintaan soveltuvina kohteina. Molempien tutkimuspisteiden valuma-alueet ovat luonnontilaista harjumaastoa ja etenkin pisteen Hp12 pohjoispuolinen alue (Jäkäläkangas) on pohjaveden muodostumisen kannalta erinomaista kumpuilevaa, luonnontilaista harjumaastoa. Muodostumisalueeltaan Hp13:n seutu on kuitenkin merkittävästi laajempi ja sinne virtaa pohjavettä myös pohjoisen suunnasta (liite 4). Antoisuuspumppauskäyrät on esitetty alla olevassa kuvassa 10. Havaintoputkien arvioitujen ”sieppausalueiden” rajaukset on esitetty liitteessä 17.

Kuva 10. Lyhyet antoisuuspumppaukset havaintoputkissa Hp12 ja Hp13. Pystyakselilla on pohjavedenpinta (m mpy) ja vaaka-akselilla aika pumppauksen alusta alkaen minuutteina. Pumppauksen lopettamisen jälkeinen nopea pohjavedenpinnan nousu näkyy selvästi (Hp12 90 min ja Hp13 120 min kohdalla). HP13:ssa pumppauksen tuottoa lisättiin pumppauksen edetessä 13 -> 25 l/min.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17 27.9.2017 5 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI

Kairauksista, painovoimamittauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin Topo to grid -interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit tehtiin vastaavalla tavalla hyödyntäen alueelle aiemmin ja tämän tutkimuksen yhteydessä asennettujen pohjavesiputkien pohjavedenpinnan tasotietoja.

Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 300 metriä. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 3–7. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset.

Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita.

Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella mallin tarkkuus on kuitenkin melko hyvä.

Kalliopinnan taso saatiin selville melko kattavasti kairaustietojen, kalliopaljastumien, maatutkaluotauksen ja painovoimamittauslinjaston ansiosta. Tutkimusalueen keskeisimmissä osissa kallionpintatiedot perustuvat suurilta osin painovoimamittauksista saatujen tietojen tulkintaan ja osin myös kairaustietoihin. Näillä alueilla laskentamallit ovat melko luotettavia.

Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Tämän vuoksi visualisointi on voitu tehdä vain alueilta joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 18 27.9.2017 6 TUTKIMUSTULOKSET

6.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva

Suonenjoen eteläosan alueen kallioperä koostuu pääasiassa metamorfoituneista kivilajeista mm. kiillegneissistä ja sarvivälkegneissistä sekä syväkivistä mm. graniiteista, granodioriiteista ja kvartsidioriiteista (kallioperäkartta 1:200 000).

Kallionpintamallin muodostamiseen käytettiin aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä kairaus-havaintoja, uusien GTK:n 2015 teettämien kairauspisteiden kalliotietoja, painovoimamittaus-pisteiden kallionpintatulkintaa sekä osaa tämän tutkimuksen yhteydessä tehtyä maatutka-luotaustulkintaa. Maatutkalinjoilta haettiin ne kalliopinnaksi tai pohjaksi tulkitut pisteet, joiden etäisyys oli vähintään 25 m tulkitusta painovoimamittauspisteestä tai 10 m varmistetusta kalliokairauspisteestä. Kallionpinnan muodostamiseen käytettiin myös maastotarkistusten yhteydessä havaittuja kalliopaljastumia sekä Maanmittauslaitoksen maastotietokannan kallio- ja kallioaluehavaintoja. Kallionpinta interpoloitiin ArcGis 10.3 –paikkatieto-ohjelman Topo To Raster –työkalulla

Viipperonharjulla kalliopinta vaihtelee varsin paljon ja myös keskeisellä harjualueella on runsaasti kalliopaljastumia. Kalliopinta vaihtelee noin tasolla +610 - + 120 m mpy ja esimerkiksi etelässä Jouhtenisen länsipuolella olevalla kankaalla kalliopinta on laajoilla alueilla tasossa noin +110 m mpy ja sitäkin ylempänä eli siten käytännössä myös pohjavesipinnan yläpuolella. Kallioperän painanteita toisaalta esiintyy Jouhtenisen pohjoispuolella Jäkäläkankaan alueella sekä pohjoisessa Savijärven eteläpuolisella alueella, niissä kalliopinta on tasolla noin +60 - + 70 m mpy.

6.2 Maaperän koostumus

Viipperonharjun muodostuman alueella suurimmat maakerrospaksuudet tavoitettiin kairausten yhteydessä keskeisellä harjuselänteellä kairauspisteellä GTK4, joissa kokonaismaapeitteen paksuus oli noin 44,5 m (liite 5). Kairauspisteissä maakerrosten paksuus vaihteli noin 3,0 metristä 44,5 metriin, ohuimmat maapeitteet tavattiin eteläosassa Jouhtenisen länsipuolella. Myös keskeisen harjuselänteen (Jäkäläkangas) alueella kokonaiskerrospaksuudet ovat suuria, noin 50 metrin luokkaa. Sen sijaan pohjoispuolisella alueella Savijärveltä luoteeseen maaperän kerrospaksuudet ovat noin 20 metrin luokkaa ja harju on siellä myös aikalailla kapea. Alueen maaperän kokonaiskerrospaksuudet on esitetty liitteessä 7. Viipperon alueen maaperäkartta on esitetty liitteessä 2 ja se kuvastaa maaperän laatua 1 m syvyydessä.

Maaperä alueella koostuu vaihtelevasti hiekasta ja sorasta sekä paikoitelleen keskisellä harjualueella kivisestä sorasta. Paikoitellen pohjavesialueen reunoilla esiintyy myös hienoa hiekkaa, hietaa, silttiä ja myös moreenia useiden metrien paksuudelta.. Materiaalin vaihtelua harjualueella voi seurata esimerkiksi liitteiden 10 kairausprofiileista.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19 27.9.2017 6.3 Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus

Sekä uuden että vanhan kairaustiedon ja nyt tehtyjen maatutkaluotaustulkintojen perusteella koottiin mallinnuspisteaineisto, josta interpoloitiin yhdessä kallionpintamallin tiiviin eli huonosti vettäläpäisevän pohjan malli. Interpolointi tehtiin ArcGis 10.3 –paikkatieto-ohjelman Topo To Raster –työkalulla. Interpoloitu tiiviin pohjan mallin, kallionpintamallin ja maastotietokannan aineistojen avulla muodostettiin koko mallinnusalueen kattava tiiviin pohjan malli, jota käyttäen voitiin edelleen saada selville pohjavedellä kyllästetyn vettäjohtavan kerroksen paksuus (kuva 18).

Viipperonharjun pohjavesialueen havaintoputkista mitattiin vesipintamittarilla pohjavesipinnan tasoja näytteenoton yhteydessä. Pohjavedenpintahavaintojen, kallion- ja tiiviin pohjanmallin perusteella Viipperonharjun pohjavesialueella ei ole varsinaisia kalliokynnyksiä, vaikkakin paikoin kallionpinta yltää pohjavesipinnan yläpuolelle. Pohjavesipinta vaihtelee etelän tasosta noin +107 – 112 m mpy pohjoisosan tasoon noin +100 m mpy. Korkeimmillaan pohjavedenpinta on eteläosassa Jouhtenisen järven länsipuolella tasossa noin +115 m mpy ja matalimmillaan tasossa noin +100 m mpy alueen keskiosissa Savijärven rantamailla.

Yleisellä tasolla pohjavesien virtaus alueella tapahtuu pohjoisosassa pohjoisesta etelään pohjavesien purkautuessa lähinnä Savijärven alueella. Alueen eteläosassa pohjavedet virtaavat kohti Jouhtenista, jonne ne myös purkautuvat. Keskiosissa aluetta (Jäkäläkangas) pohjavesien virtaus tapahtuu sekä pohjoiseen Savijärven suuntaan että etelään Jouhtenisen suuntaan vedenjakajan sijaitessa havaintoputkien GTK 4, 8 ja 10 alueella. Liitteessä 4 on esitetty tutkimusalueen pohjavedenpinnan tasokartta.

Vettäjohtava pohjavesivyöhyke on paksuimmillaan noin 35 - 40 m Jäkäläkankaan alueella, missä tavoitettiin myös suurimmat maakerrospaksuudet. Tällä alueella pohjavedellä kyllästyneen hiekkavaltaisen aineksen paksuus on yleisesti useamman kymmenen metriä. Sen sijaan pohjavesialueen eteläosassa Jouhtenisen länsipuolen kankaalla pohjavesivyöhyke esiintyy vain satunnaisesti ja pääosin pohjavedenpinta on pohjavesipinnan yläpuolella. Liitteessä 5 on esitetty vettä johtavan pohjavesikerroksen paksuusmalli, josta selviää pohjavedellä kyllästyneiden vettä johtavien kerrosten paksuudet. Liitteessä 6 on esitetty pohjavesivyöhykkeen ja tiiviin pohjan yläpuolella olevan ”kuivan” irtomaapeitteen paksuusmalli.

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO

Viipperonharjun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 3,54 km2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 3,21 km2. Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 1700 m3 vuorokaudessa. Suurimmat maakerrospaksuudet tavoitettiin kairauksin alueen keskiosissa Jäkäläkankaan alueella, jossa kerrospaksuudet ovat suurimmillaan noin 40 – 50 metrin luokkaa.

Pohjavesiputkihavaintojen perusteella pohjavedenpinta on tasossa noin +100 - +115 m mpy. Vettä johtava pohjavesivyöhyke on paksuimmillaan noin 25 – 30 m Jouhtenisen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20 27.9.2017 pohjoispuolella sekä Savijärven eteläpuolella, missä tavoitettiin myös suurimmat kokonaismaakerrospaksuudet. Kyseiset alueet ovat myös vedenhankinnan kannalta merkityksellisimmät ja alueille sijoittuvat havaintoputket Hp12 ja Hp13. Pohjaveden virtaus suuntautuu pohjois- ja keskiosassa alueetta Savijärven suuntaan ja eteläosassa aluetta pohjavedet purkautuvat pääosin Jouhteniseen. Jouhtenisen länsipuolisella kankaalla ei ole pohjavesialueen hydrogeologiassa juurikaan merkitystä. Havaintoputken Hp 13 tuntumassa on tehty myös aiempi vuoden 1988 tutkimus lyhyine koepumppauksineen ja tuota aluetta voidaan pitää tämänkin työn perusteella parhaana vedenottoalueena.

Sieppausalue (catchment area) kuvastaa sellaista aluetta esimerkiksi kaivon ympärillä, jolta pohjavettä voidaan otaksua virtaavan ko. kaivoon. Havaintoputken Hp12 sieppausalueen laajuudeksi arvioitiin noin 0,52 km2 ja antoisuudeksi keskimääräisen sadannan, imeytymisen ja pintaa-alan perusteella noin 410 m3/d. Vastaavasti Hp13 sieppausalueen laajuudeksi arvioitiin noin 0,49 km2 ja antoisuudeksi keskimääräisen sadannan, imeytymisen ja pintaa-alan perusteella noin 390 m3/d (liite 17). Lukuja voidaan pitää suuntaa-antavina.

Viipperonharjun pohjavesimuodostuma on vettä hyvin johtava, mutta tehokkaalta pinta-alaltaan melko pieni akviferi. Materiaali alueella on kuitenkin valtaosin hiekkaa ja soraa ja myös pohjaveden laatu osoittautui keskisillä osilla tutkituilta osiltaan hyväksi.

8 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Viipperonharjun geologinen rakenne saatiin selvitettyä kohtuullisen hyvin ja sen suhteen ei ole tarpeen tehdä lisätutkimuksia.

Alueelle asennettujen pohjavesiputkien Hp12 ja Hp13 antoisuuspumppauksia tehtiin alustavia tuloksia silmällä pitäen riittävällä tarkkuudella. Pumppausteho(noin 40 m3/d) oli kuitenkin varsin pieni alueen pinta-alaan nähden, eikä pohjavesipintaa saatu laskemaan riittävästi. Pohjaveden laatu oli molemmissa pisteissä koko pohjavesivyöhykkeen paksuudelta moitteeton. Toisaalta aivan tutkimuspisteen Hp13 tuntumassa on tehty 1980-luvulla lyhyt koepumppaus, jolloin pohjaveden laatu osoittautui myös hyväksi.

Pohjavesialueen antoisuuden selvittämiseksi molemmissa tutkimuspisteissä Hp12 ja Hp13 olisi syytä tehdä pitempiaikainen koepumppaus riittävällä pumppausteholla antoisuuden ja pohjaveden laadun pysyvyyden selvittämiseksi. Tutkimuspisteistä havaintoputken Hp13 alue vaikuttaisi olevan alustavien tutkimustulosten perusteella parempi piste. Koepumppauksia varten alueelle kannattaisi tehdä asianmukainen siiviläputkikaivo, jolloin koepumppauksen voisi suorittaa riittävän syvältä pohjavesikerroksesta.

KP9

KP8

KP7

KP6

KP5

KP4

KP3

KP2

KP1

GTK9

GTK7

GTK6

GTK5

GTK4

GTK8

GTK3

GTK2

GTK1

GTK12

GTK13

GTK11

GTK10

Uitto

HyökyHöyry

Jokela

Vesala

Purola

Rajala

Ukkola

Hirvola

Koskela

Mäntylä

Taipale

Lehtola

Isokivi

Kaivola

Paavola

Kiviaho

Putramo

Hetesuo

Säynäälä

Nurkkala

Lahdelma

Eteläaho

Viippero

Petäikkö

Pohjukka

Savijoki

Kutujoki

Mäntymäki

Ahvenmäki

Savijärvi

Saviranta

Matolahti

Säynäinen

Savijärvi

Välivuori

Iso-Petro

Tulilampi

Autiomäki

Neulamäki

Sulenmäki

Hautaniemi

Hallakorpi

Päivärinne

Hautolahti

Mykkyläaho

Kouluharju

KitukangasAhvenlampi

Likolammit

Sorvalampi

Paskolampi

Pörölänmäki

Sorvanranta

Karhunlahti

Pässinsaari

Lammasniemi

Myllykangas

Isolammakko

Jouhteninen

Navettamäki

Housu-Petro

Pieni-Petro

Kirkkovuori

Kaakonlampi

Uusi-Lehtola

Mansikka-aho

Tarvaisvuori

Mansikkamäki

Hirvolanmylly

Putramonvuori

Viipperonjoki Viipperonharju

Säynäisenvuori

Paavolanvuoret

Pieni Savijärvi

Tulilamminvuori

Lehtolankankaat

Jouhtenisenkangas

503000

503000

504000

504000

505000

505000 506000

69

29

00

0

69

29

00

0

69

30

00

0

69

30

00

0

69

31

00

0

69

31

00

0

69

32

00

0

69

32

00

0

69

33

00

0

69

33

00

0

69

34

00

0

69

34

00

0

LIITE 1

0 250 500 750 1 000m

Karttatuloste © GTKPohjavesialuerajat © SYKEPohjakartta © Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus

Mittalinjat ja kairauksetViipperonharju, Suonenjoki

Pohjavesialueen raja

Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja

Pohjavesialueen osa-alueidenvälinen raja

Pieni kalliopaljastuma

Kalliopaljastuma-alue

Maaperäkairaus (GM50), ei kalliovarmistusta

Painovoimamittauslinja

Maatutkalinjat

Pohjavesiputki, kalliovarmistus

GTK9

GTK7

GTK6

GTK5

GTK4

GTK8

GTK3

GTK2

GTK1

GTK12

GTK13

GTK11

GTK10

Uitto

HyökyHöyry

Jokela

Vesala

Purola

Rajala

Ukkola

Hirvola

Koskela

Mäntylä

Taipale

Lehtola

Isokivi

Kaivola

Paavola

Kiviaho

Putramo

Hetesuo

Säynäälä

Nurkkala

Lahdelma

Eteläaho

Viippero

Petäikkö

Pohjukka

Savijoki

Kutujoki

Mäntymäki

Ahvenmäki

Savijärvi

Saviranta

Matolahti

Säynäinen

Savijärvi

Välivuori

Iso-Petro

Tulilampi

Autiomäki

Neulamäki

Sulenmäki

Hautaniemi

Hallakorpi

Päivärinne

Hautolahti

Mykkyläaho

Kouluharju


Likolammit

Sorvalampi

Paskolampi

Pörölänmäki

Sorvanranta

Karhunlahti

Pässinsaari

Lammasniemi

Hiekkalampi

Myllykangas

Isolammakko

Jouhteninen

Navettamäki

Housu-Petro

Pieni-Petro

Kirkkovuori

Kaakonlampi

Uusi-Lehtola

Mansikka-aho

Tarvaisvuori

Mansikkamäki

Hirvolanmylly

Putramonvuori


Säynäisenvuori

Paavolanvuoret

Pieni Savijärvi

Tulilamminvuori

Lehtolankankaat

Jouhtenisenkangas

503000

503000

504000

504000

505000

505000 506000

69

29

00

0

69

29

00

0

69

30

00

0

69

30

00

0

69

31

00

0

69

31

00

0

69

32

00

0

69

32

00

0

69

33

00

0

69

33

00

0

69

34

00

0

69

34

00

0

LIITE 2

Maaperän korkokuvaViipperonharju, Suonenjoki

0 250 500 750 1 000m







Vesi

Savi

Hiesu

hieno Hieta

karkea Hieta

Hiekka

Sora

Hiekka-/Soramoreeni

Kalliomaa

Rahkaturve

Saraturve

95

110

105

115

100

90

120

85

125

80

130

75

135

140

70

150

65

90

95

115

85

115

135

120

9011

0

95

100

115

90

100

125

90

90

110

85

105

85

135

95

135

75

115

110

80

115120

90

115 85

120

85

105

90

125

110

110

105

115

120

105

120

115

110

115

130

95

105

105

105

115

120

95

120

95

130

105

100

100

85

100

110

110

100

115

80

90

110

115

90

135

110

100

135

100

120

110

110

120

125

115

130

110

80

80

105

115120

110

95

115

115

125

110

95

105

115

100

105

105

90

115

115

120

110

130

GTK9

GTK7

GTK6

GTK5

GTK4

GTK8

GTK3

GTK2

GTK1

GTK12

GTK13

GTK11

GTK10

Uitto

HyökyHöyry

Vesala

Purola

Rajala

Ukkola

Hirvola

Koskela

Mäntylä

Taipale

Lehtola

Isokivi

Kaivola

Paavola

Kiviaho

Putramo

Hetesuo

Säynäälä

Nurkkala

Lahdelma

Eteläaho

Viippero

Petäikkö

Pohjukka

Savijoki

Kutujoki

Mäntymäki

Ahvenmäki

Savijärvi

Saviranta

Matolahti

Säynäinen

Savijärvi

Välivuori

Iso-Petro

Tulilampi

Autiomäki

Neulamäki

Sulenmäki

Hautaniemi

Hallakorpi

Päivärinne

Hautolahti

Mykkyläaho

Kouluharju


Sorvalampi

Paskolampi

Pörölänmäki

Sorvanranta

Karhunlahti

Pässinsaari

Lammasniemi

Isolammakko

Jouhteninen

Navettamäki

Pieni-Petro

Kirkkovuori

Kaakonlampi

Uusi-Lehtola

Mansikka-aho

Mansikkamäki

Hirvolanmylly

Putramonvuori

Viipperonjoki

Säynäisenvuori

Paavolanvuoret

Pieni Savijärvi

Tulilamminvuori

503000

503000

504000

504000

505000

505000 506000

6929000

6929000

6930000

6930000

6931000

6931000

6932000

6932000

6933000

6933000

6934000

6934000

LIITE 3

Kallionpinnan taso, metriä mpy (N2000)Viipperonharju, Suonenjoki

0 250 500 750 1 000m





Painovoimamittauspiste


Maatutkaluotauksesta tulkittu kallionpinta



105 - 110

110 - 115

115 - 120

120 - 125

125 - 130

130 - 135

135 - 140

Yli 140

Alle 65

65 - 70

70 - 75

75 - 80

80 - 85

85 -90

90 - 95

95 - 100

100 - 105

101

111

102

103

104

110

105

112

106

109113

114

107

108

115

116

100

117

111

113

102

101

102

100

100

114

110

105

100

112

115

100

100

110

116

110

111

114

108

103

115

100

106

100

107

100

104

GTK9

GTK7

GTK6

GTK5

GTK4

GTK8

GTK3

GTK2

GTK1

GTK12

GTK13

GTK11

GTK10

Uitto

HyökyHöyry

Jokela

Vesala

Purola

Rajala

Ukkola

Hirvola

Koskela

Mäntylä

Taipale

Lehtola

Isokivi

Kaivola

Paavola

Kiviaho

Putramo

Hetesuo

Säynäälä

Nurkkala

Lahdelma

Eteläaho

Viippero

Petäikkö

Pohjukka

Savijoki

Kutujoki

Mäntymäki

Ahvenmäki

Savijärvi

Saviranta

Matolahti

Säynäinen

Välivuori

Iso-Petro

Tulilampi

Autiomäki

Neulamäki

Sulenmäki

Hautaniemi

Hallakorpi

Päivärinne

Hautolahti

Mykkyläaho

Kouluharju


Likolammit

Sorvalampi

Paskolampi

Pörölänmäki

Sorvanranta

Karhunlahti

Pässinsaari

Lammasniemi

Hiekkalampi

Myllykangas

Isolammakko

Jouhteninen

Navettamäki

Housu-Petro

Pieni-Petro

Kirkkovuori

Uusi-Lehtola

Mansikka-aho

Tarvaisvuori

Mansikkamäki

Hirvolanmylly

Putramonvuori

Viipperonjoki

Säynäisenvuori

Paavolanvuoret

Pieni Savijärvi

Tulilamminvuori

Jouhtenisenkangas

503000

503000

504000

504000

505000

505000 506000

6929000

6929000

6930000

6930000

6931000

6931000

6932000

6932000

6933000

6933000

6934000

6934000

LIITE 4

Pohjavedenpinnan korkeus,metriä mpy (N2000)Viipperonharju, Suonenjoki

0 250 500 750 1 000m







Alle 100

100 - 101

101 - 102

102 - 103

103 - 104

104 - 105

105 - 106

106 - 107

107 - 108

108 - 109

109 - 110

110 - 111

111 - 112

112 - 113

113 - 114

114 - 115

115 - 116

Yli 116


Maatutkaluotauksesta tulkittupohjavesipinta

Pohjaveden päävirtaussuunta

Pohjaveden virtausta rajoittavamaa/kallioperän rakenne

GTK9

GTK7

GTK6

GTK5

GTK4

GTK8

GTK3

GTK2

GTK1

GTK12

GTK13

GTK11

GTK10

Uitto

HyökyHöyry

Jokela

Vesala

Purola

Rajala

Ukkola

Hirvola

Koskela

Mäntylä

Taipale

Lehtola

Isokivi

Kaivola

Paavola

Kiviaho

Putramo

Hetesuo

Säynäälä

Nurkkala

Lahdelma

Eteläaho

Viippero

Petäikkö

Pohjukka

Savijoki

Kutujoki

Mäntymäki

Ahvenmäki

Savijärvi

Saviranta

Matolahti

Säynäinen

Savijärvi

Välivuori

Iso-Petro

Tulilampi

Autiomäki

Neulamäki

Sulenmäki

Hautaniemi

Hallakorpi

Päivärinne

Hautolahti

Mykkyläaho

Kouluharju


Likolammit

Sorvalampi

Paskolampi

Pörölänmäki

Sorvanranta

Karhunlahti

Pässinsaari

Lammasniemi

Hiekkalampi

Myllykangas

Isolammakko

Jouhteninen

Navettamäki

Housu-Petro

Pieni-Petro

Kirkkovuori

Kaakonlampi

Uusi-Lehtola

Mansikka-aho

Tarvaisvuori

Mansikkamäki

Hirvolanmylly

Putramonvuori


Säynäisenvuori

Paavolanvuoret

Pieni Savijärvi

Tulilamminvuori

Lehtolankankaat

Jouhtenisenkangas

503000

503000

504000

504000

505000

505000 506000

6929000

6929000

6930000

6930000

6931000

6931000

6932000

6932000

6933000

6933000

6934000

6934000

LIITE 5

Pohjavesivyöhykkeen paksuus, metriäViipperonharju, Suonenjoki

0 250 500 750 1 000m








Pohjaveden päävirtaussuunta

Pohjaveden virtausta rajoittavamaa/kallioperän rakenne

Kallio pohjavesipinnan yläpuolella

0 - 5

5 - 10

10 - 15

15 - 20

20 - 25

25 - 30

30 - 35

Yli 35

KP9

KP8

KP7

KP6

KP5

KP4

KP3

KP2

KP1

GTK9

GTK7

GTK6

GTK5

GTK4

GTK8

GTK3

GTK2

GTK1

GTK12

GTK13

GTK11

GTK10

Uitto

HyökyHöyry

Jokela

Vesala

Purola

Rajala

Ukkola

Hirvola

Koskela

Mäntylä

Taipale

Lehtola

Isokivi

Kaivola

Paavola

Kiviaho

Putramo

Hetesuo

Säynäälä

Nurkkala

Lahdelma

Eteläaho

Viippero

Petäikkö

Pohjukka

Savijoki

Kutujoki

Mäntymäki

Ahvenmäki

Savijärvi

Saviranta

Matolahti

Säynäinen

Savijärvi

Välivuori

Iso-Petro

Tulilampi

Autiomäki

Neulamäki

Sulenmäki

Hautaniemi

Hallakorpi

Päivärinne

Hautolahti

Mykkyläaho

Kouluharju


Likolammit

Sorvalampi

Paskolampi

Pörölänmäki

Sorvanranta

Karhunlahti

Pässinsaari

Lammasniemi

Myllykangas

Isolammakko

Jouhteninen

Navettamäki

Housu-Petro

Pieni-Petro

Kirkkovuori

Kaakonlampi

Uusi-Lehtola

Mansikka-aho

Tarvaisvuori

Mansikkamäki

Hirvolanmylly

Putramonvuori


Säynäisenvuori

Paavolanvuoret

Pieni Savijärvi

Tulilamminvuori

Lehtolankankaat

Jouhtenisenkangas

503000

503000

504000

504000

505000

505000 506000

6929000

6929000

6930000

6930000

6931000

6931000

693200

0

693200

0

6933000

6933000

6934000

6934000

LIITE 6

Pohjavesivyöhykkeen yläpuolisenirtomaakerroksen paksuus, metriäViipperonharju, Suonenjoki

0 250 500 750 1 000m








Alle 1

1 - 5

5 - 10

10 - 15

15 - 20

20 - 25

25 - 30

Yli 30


KP9

KP8

KP7

KP6

KP5

KP4

KP3

KP2

KP1

GTK9

GTK7

GTK6

GTK5

GTK4

GTK8

GTK3

GTK2

GTK1

GTK12

GTK13

GTK11

GTK10

Uitto

HyökyHöyry

Jokela

Vesala

Purola

Rajala

Ukkola

Hirvola

Koskela

Mäntylä

Taipale

Lehtola

Isokivi

Kaivola

Paavola

Kiviaho

Putramo

Hetesuo

Säynäälä

Nurkkala

Lahdelma

Eteläaho

Viippero

Petäikkö

Pohjukka

Savijoki

Kutujoki

Mäntymäki

Ahvenmäki

Savijärvi

Saviranta

Matolahti

Säynäinen

Savijärvi

Välivuori

Iso-Petro

Tulilampi

Autiomäki

Neulamäki

Sulenmäki

Hautaniemi

Hallakorpi

Päivärinne

Hautolahti

Mykkyläaho

Kouluharju


Likolammit

Sorvalampi

Paskolampi

Pörölänmäki

Sorvanranta

Karhunlahti

Pässinsaari

Lammasniemi

Myllykangas

Isolammakko

Jouhteninen

Navettamäki

Housu-Petro

Pieni-Petro

Kirkkovuori

Kaakonlampi

Uusi-Lehtola

Mansikka-aho

Tarvaisvuori

Mansikkamäki

Hirvolanmylly

Putramonvuori


Säynäisenvuori

Paavolanvuoret

Pieni Savijärvi

Tulilamminvuori

Lehtolankankaat

Jouhtenisenkangas

503000

503000

504000

504000

505000

505000 506000

6929000

6929000

6930000

6930000

6931000

6931000

6932000

6932000

6933000

6933000

6934000

6934000

LIITE 7

0 250 500 750 1 000m


Kallionpinnan yläpuoleisenirtomaakerroksen kokonaispaksuus, metriäViipperonharju, Suonenjoki

0 - 5

30 - 35

35 - 40

40 - 45

45 - 50

Yli 50

5 - 10

10 -15

15 - 20

20 - 25

25 - 30






Pohjavesialueen osa-alueiden välinen raja


LIITE 8.1

LIITE 8.2

LIITE 8.3

LIITE 8.4

LIITE 8.5

LIITE 8.6

LIITE 8.7

LIITE 8.8

LIITE 8.9

LIITE 8.10

LIITE 8.11

Kairakone: GM200 150511

Asentaja: E.K

Puhelin: 0505907903

Asennuspäivä: 17.11.2015 27.4.16 3.03 111.18

X: 6928653.32

Y: 505089.96

Z: 113.21

Putken yläpään taso: 114.21

Siivilän alapään taso: 99.21

Putkimateriaali: PEH

Putken halkaisija, mm: 52 / 60

Siivilän rako, mm: 0.30

Fe89

Maanpäällinen putki 1.00

Jatkoputken pituus: 2.00

Siivilän pituus: 12.00

Putken kokonaispituus: 15.00 Wmax = 111.18

Wmin = 111.18

1.00 Kyllä (X)

Syvyys [m] Maalaji x 0-4,2 hieta x

2.0 4,2-7,5 HK x 7,5-11,8 mr

11,8-14,8 Ka

12.0

Toimivuustesti

1min 0.00

3min 0.00

5min 0.00

10min 0.00

Destia Oy Y-tunnus 2163026-3

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015

Projekti: Suonenjoki HAVAINNOTPutken numero: GTK1

Pvm.Syvyys putken-

päästäPohjavesi-pinnan taso

Huom.Asiakkaan viite: Anu Eskelinen

Puhelin: 040 825 1638

Koordinaatit:

Koordinaattijärjestelmä:

TASOTIEDOT JA RAKENNE

Vandaaliputken materiaali:

Putki maanpinnasta: Maalajit LisäosatRoutapanta

Vandaaliputki Jatkoputken pituus: Lukko

Suodatinsukka

Siivilän pituus:

Huomautukset

Maalajit ovat aistinvaraisia

LIITE 9.1


Asentaja: E.K

Puhelin: 0505907903

Asennuspäivä: 18.11.2015 28.4.16 4.48 113.71

X: 6929284.44

Y: 504884.14

Z: 118.19






Fe89





Wmin = 113.71

1.00 Kyllä (X)

Syvyys [m] Maalaji x 0-1,3m HK x

2.8 1,3-3,0m hieno hiekka x 3,0-6.8 Ka

4.0

Toimivuustesti

1min 0.00

3min 0.00

5min 0.00

10min 0.00



Siivilän pituus:

Huomautukset

RoutapantaVandaaliputki

Jatkoputken pituus: LukkoSuodatinsukka



Putki maanpinnasta: Maalajit Lisäosat

Asiakkaan viite: Anu Eskelinen

Puhelin: 040 825 1638

Koordinaatit:




Pvm.Syvyys putken-


Huom.

LIITE 9.2


Asentaja: E.K

Puhelin: 0505907903

Asennuspäivä: 18.11.2015 27.4.16 5.36 110.53

X: 6929861.15

Y: 504868.06

Z: 115.10






Fe89





Wmin = 110.53

1.00 Kyllä (X)

Syvyys [m] Maalaji x 0-1.2m HK x

7.0 1.2-9.5m hieno hiekka x 9.5-10.8m Mr

10.8-11.8m Ki

11.8-15.0m Ka

8.0

Toimivuustesti

1min 0.00

3min 0.00

5min 0.00

10min 0.00



Siivilän pituus:

Huomautukset







Puhelin: 040 825 1638

Koordinaatit:




Pvm.Syvyys putken-


Huom.

LIITE 9.3

Kairakone: GM-200 283387

Asentaja: J. Hiltunen

Puhelin: 0400 377574

Asennuspäivä: 27.11.2015 27.11.15 23.01 111.89

X: 6930610.74

Y: 504969.98

Z: 133.90




Putken halkaisija, mm: 60.00


FE 90





Wmin = 111.89

1.00 Kyllä (X)

Syvyys [m] Maalaji x0.00 - 1.20m KHk x

18.0 1.20 - 3.00m SrHk x3.00 - 5.50m Sr

5.50 - 7.30m SrHk

7.30 - 21.00m HkSr

21.00 - 28.00m Sr

28.00 -36.00m KiSr

36.00 - 42.00m HkSr

42.00 - 44.50m Mr

26.0 44.50 - 48.50m Kallio

Toimivuustesti

1min

3min

5min

10min



Siivilän pituus:

Huomautukset






Asiakkaan viite: Arto Kiiskinen

Puhelin: 0400 185622

Koordinaatit:

Koordinaattijärjestelmä: TM35FIN


Projekti: Viipperonharju HAVAINNOTPutken numero: GTK 4

Pvm.Syvyys putken-


Huom.

LIITE 9.4


Asentaja: E.K

Puhelin: 0505907903

Asennuspäivä: 24.11.2015 27.4.16 9.28 100.25

X: 6931696.92

Y: 504419.8

Z: 108.53






Fe89





Wmin = 100.25

1.00 Kyllä (X)

Syvyys [m] Maalaji x 0-1.4m hiekkanen sora x

8.0 1.4-16.6m Hk x 16.6-18.6 Mr

18.6-21.6m Ka

10.0

Toimivuustesti

1min 0.00

3min 0.00

5min 0.00

10min 0.00




Pvm.Syvyys putken-



Puhelin: 040 825 1638

Koordinaatit:






Suodatinsukka

Siivilän pituus:

Huomautukset


LIITE 9.5


Asentaja: E.K

Puhelin: 0505907903

Asennuspäivä: 24.11.2015 28.4.16 12.93 100.65

X: 6932728.91

Y: 504050.58

Z: 112.58






Fe89





Wmin = 100.65

1.00 Kyllä (X)

Syvyys [m] Maalaji x 0-1.2m hiekkanen sora x

9.0 1.2-5.6m so/hk x 5.6-20.2m So

20.2-23.2m Ka

10.0

Toimivuustesti

1min 0.00

3min 0.00

5min 0.00

10min 0.00




Pvm.Syvyys putken-



Puhelin: 040 825 1638

Koordinaatit:






Suodatinsukka

Siivilän pituus:

Huomautukset


LIITE 9.6


Asentaja: E.K

Puhelin: 0505907903

Asennuspäivä: 23.11.2015 28.4.16 8.56 104.58

X: 6933677.18

Y: 503213.18

Z: 112.14






Fe89





Wmin = 104.58

1.00 Kyllä (X)

Syvyys [m] Maalaji x 0-2.3m hieta x

8.0 2.3-5.9m so/hk x 5.9-15.5m So

15.9-20.9m Kivinen sora

20.9-23.9m Ka

12.0

Toimivuustesti

1min 0.00

3min 0.00

5min 0.00

10min 0.00




Pvm.Syvyys putken-



Puhelin: 040 825 1638

Koordinaatit:






Suodatinsukka

Siivilän pituus:

Huomautukset


LIITE 9.7


Asentaja: E.K

Puhelin: 0505907903

Asennuspäivä: 18.11.2015 28.4.16 18.08 115.33

X: 6930363.72

Y: 504978.56

Z: 132.41






Fe89





Wmin = 115.33

1.00 Kyllä (X)

Syvyys [m] Maalaji x 0-4m HK x

15.0 4-7.2m So/Hk x 7.2-12.4 m So/Mr

12.4-13.0m Hk

13-14.5m Ki

14.5-16.0m Mr

16-19.2m Ka

4.0

Toimivuustesti

1min 0.00

3min 0.00

5min 0.00

10min 0.00




Pvm.Syvyys putken-



Puhelin: 040 825 1638

Koordinaatit:






Suodatinsukka

Siivilän pituus:

Huomautukset


LIITE 9.8


Asentaja: E.K

Puhelin: 0505907903

Asennuspäivä: 24.11.2015 28.4.16 6.02 100.45

X: 6931759.63

Y: 504640.02

Z: 105.47






Fe89





Wmin = 100.45

1.00 Kyllä (X)

Syvyys [m] Maalaji x 0-2.8m Si x

3.0 2.8-10.7m Hieno Hiekka x 10.7-13.5m Hk

13.5-18.5m So

18.5-20.2m Mr

20.2-23.2m Ka

16.0

Toimivuustesti

1min 0.00

3min 0.00

5min 0.00

10min 0.00



Siivilän pituus:

Huomautukset







Puhelin: 040 825 1638

Koordinaatit:




Pvm.Syvyys putken-


Huom.

LIITE 9.9


Asentaja: E.K

Puhelin: 0505907903

Asennuspäivä: 24.11.2015 28.4.16 3.90 111.18

X: 6930554.63

Y: 504691.98

Z: 114.08






Fe89





Wmin = 111.18

1.00 Kyllä (X)

Syvyys [m] Maalaji x 0-5.4m Hk x

2.0 5.4-10.8m So/Hk x 10.8-13.8m Ka

7.0

Toimivuustesti

1min 0.00

3min 0.00

5min 0.00

10min 0.00



Siivilän pituus:

Huomautukset







Puhelin: 040 825 1638

Koordinaatit:




Pvm.Syvyys putken-


Huom.

LIITE 9.10


Asentaja: E.K

Puhelin: 0505907903

Asennuspäivä: 24.11.2015 27.4.16 6.52 100.53

X: 6931424.6

Y: 504905.26

Z: 106.05






Fe89





Wmin = 100.53

1.00 Kyllä (X)

Syvyys [m] Maalaji x 0-14.2m So/Hk x

4.0 14.2-19.0m Kiviä x 19.0-21.90 Ka

14.0

Toimivuustesti

1min 0.00

3min 0.00

5min 0.00

10min 0.00



Siivilän pituus:

Huomautukset







Puhelin: 040 825 1638

Koordinaatit:




Pvm.Syvyys putken-


Huom.

LIITE 9.11

HAVAINNOT

01.12.2016 4.70 110.86

16.05.2017 4.77 110.79

+ 115.56

+ 114.56

+

Wmax = + 110.86

Wmin = + 110.79

Syvyys (m) Maalaji Pp + 115.56 Maanpinnan korko otettu lasermallista !

0-10.40 Hk

10.4-13.6 Sr

13.6-20.8 Hk

20.8-21.4 KiSr Mp + 114.56

21.4-22.8 Hk

22.8-23.6 Sr

23.6-24.8 Hk

24.8-27.8 KiSr

27.8-31.0 Kallio

Vp +

Pohja + 0.00

Maaperätiedot Putken rakenne

Suodattime

n yläpää +

Lukitus: Lukittu Pos Ely sarjaa

Veden väri:

Suositeltava

näytteenottotapa:

Putken tuotto/antoisuus:

Putken vesitilavuus:

Kokonaispituus: 29.00

NÄYTTEENOTON

PERUSTIEDOT


Suodattimen pituus: 24.00

Putkiaines, halkaisija: PEH 60

Suodatin malli: Rakosiivilä 0,30mm

Yläosan rakenne:

Maanpinta

Suodattimen alapää

3505160

TASOTIEDOT JA

RAKENNE

Koordinaatisto ja korkeusjärj.:KKJ

6932839

Asentaja: JH

Putken tunnus: Viipperonharju 12

Kiinteistörekisteri tunnus:

Asennus pvm: 01.12.2016

Mittaaja /

Otettu näyte

Kunta: Suonenjoki

Ottoalue/tilannimi:

Suomen GPS-Mittaus Oy

Suurahontie 5

70460 KUOPIOPvm.

Syv.putken

yläpäästä

Pv-pinnan

taso

LIITE 9.12

HAVAINNOT

02.12.2016 6.80 98.84

15.05.2017 6.58 99.06

+ 1.00

+ 105.64

+

Wmax = + 99.06

Wmin = + 98.84

Syvyys (m) Maalaji Pp + 1.00 Maanpinnan korko otettu laseraineistosta !

0-3.60 Hk

3.60-4.60 Sr

4.60-9.60 Hk

9.60-27.0 Sr Mp + 105.64

27.0-30.0 Kallio

Vp +

Pohja + 0.00

Mittaaja /

Otettu näyte

Kunta: Suonenjoki

Ottoalue/tilannimi:

Suomen GPS-Mittaus Oy

Suurahontie 5

70460 KUOPIOPvm.

Syv.putken

yläpäästä

Pv-pinnan

taso

Kiinteistörekisteri tunnus:

Asennus pvm: 02.12.2016

Asentaja: JH

Putken tunnus: Viipperonharju 13

Koordinaatisto ja korkeusjärj.:KKJ

6934678

3504689

TASOTIEDOT JA

RAKENNE

Maanpinta

Suodattimen alapää

Yläosan rakenne:

Putkiaines, halkaisija: PEH 60

Suodatin malli: Rakosiivilä 0,30mm


Suodattimen pituus: 22.00

Kokonaispituus: 28.00

NÄYTTEENOTON

PERUSTIEDOT

Putken tuotto/antoisuus:

Putken vesitilavuus:

Veden väri:

Suositeltava

näytteenottotapa:

Lukitus: Lukittu Pos Ely

sarjaa

Maaperätiedot Putken rakenne

Suodattime

n yläpää +

LIITE 9.13

LIITE 10.1

GM50 maaperäkairaukset 12_2016

Viipperonharju Suonenjoki

KP 1 a 6929823.45 505065.059 111.85 m mpySyvyys/m Maalaji Muuta

8.50 Hk8,5 Ki/eps

KP 1 b (toinen yritys) 6929817.68 505066.976 111.95 m mpySyvyys/m Maalaji Muuta

9.50 Hk10.10 Sr (Mr) Pohja märkää.10.10 KiKa, eps.


13.80 Hk15.90 Mr Pohja märkää15.90 Ka/Lo


16.10 Ka/Lo


12.00 Hk12.00 Ki/eps Pohja märkää

Terässä oli HHT+ki


11.20 Hk14.00 Mr Terässä oli selvä moreeni.14.00 KiKa/eps

KP 4 6930785.97 504767.792 115.58 m mpySyvyys/m Maalaji Muuta

6.00 Hk Painaen, pyörittäen.8.00 SrHk Täryllä.

15.00 Hk Painaen, pyörittäen.16.80 Mr Märkää16.80 Ka/Lo Terässä oli selvä moreeni.


1.00 Ht+ki3.50 Ht+ki4.00 Ht Tarkist. Läpivirtausterästä.8.40 Ht/Ki Aines kuivaa.8.40 eps

LIITE 10.2


12.60 Ht14.80 Mr Pohja märkää.14.80 Ka/Lo


11.30 Ht+Hk Kerroksellista, painaen ja pyörittäen.12.70 Mr Ttarkist. Läpivirtausterästä.12.70 Ka/Lo


12.30 Ht+Hk Painaen, pyörittäen.14.60 Hk+Ki Täryllä14.60 Ki/eps Tarkist. Läpivirtausterästä.


15.40 Ht+Hk15.40 Mr (Sr??) Läpivirtausterässä aines moreenimainen.15.40 Ki/eps Kivet jauhaantuneet. (sekoittaa)


2.50 Hk Pohja märkää, orsivesi.3.00 HHt-Ht

18.60 Ht21.50 Mr Läpivirtausterässä aines moreenia.21.50 Ki/eps


6.00 Hk Pohjalla tiivis kerros, kiviä.8.00 Ki/eps Läpivirtausterässä aines SrHk

Aines kuivaa


6.60 Hk Aines kuivaa6.60 Ki/eps HkSr?

KP 9 c (kolmas yritys) 6934127.62 502415.107 131.67 m mpySyvyys/m Maalaji Muuta

5.00 Hk Aines kuivaa5.00 Ki/eps HkSr?

LIITE 11.1

Havaintoputki

Syvyys metriä

maanpinnasta

Sähkönjohtavuus

(uS/cm)

Liuennut

happi (mg/L)

ORP

(mV) pH

Lämpötila

(C)

GTK_1 4 54.7 11.41 228.8 5.87 3.3

6 70 8.61 240.9 5.6 3.8

8 72.6 9.16 246.5 5.51 4.5

10 72.5 9.09 249.9 5.49 4.7

12 83.4 8.62 254.7 5.44 4.7

14 92.2 8.62 257.9 5.41 5.1

GTK_2 5 30.4 9.86 246.1 7.59 4.3

6 29.9 9.77 252.4 7.33 4.3

7.5 33.2 9.02 257.3 7.09 4.6

GTK_3 6 67.5 9.19 229.8 6.7 5.5

8 75.6 8.53 233.4 6.52 5.4

10 136.8 4.13 242.1 6.31 5.4

12 119.3 1.2 242.2 6.28 5.3

GTK_4 25 54.9 8.96 169.9 6.63 5.1

27 63.8 6.32 167 6.58 5.1

30 73 2.25 156 6.63 5.1

1.5 m pohjasta 64.6 6.2 36.2 6.95 6.3

GTK_5 10 30.4 10.66 216.3 6.4 5

12 30.4 10.74 219.2 6.27 5

14 30.4 10.93 222.5 6.16 5

16 30.4 10.94 224.5 6.08 5

18 30.4 11.22 227.4 6.03 5

GTk_6 14 203.1 0.47 105.9 6.05 5.7

16 206.4 0.27 96.5 6.02 5.7

18 199.2 0.21 79.5 6.05 5.6

19.5 197.2 0.36 60.8 6.1 5.5

GTK_7 10 62 10.36 197.2 6.31 5.2

12 61.9 10.56 199.8 6.32 5.2

14 67.5 8.41 201 6.34 5.2

16 72 7.54 196 6.37 5.2

18 84.6 3.78 187.6 6.44 5.1

20 82.9 0.17 156.7 7.38 5.1

GTK_8 19 1.9 8.89 239.1 7.29 5.6

20 135.1 8.32 248.4 7.23 5.6

LIITE 11.2

Havaintoputki

Syvyys metriä

maanpinnasta

Sähkönjohtavuus

(uS/cm)

Liuennut

happi (mg/L)

ORP

(mV) pH

Lämpötila

(C)

GTK_9 7 34.1 8.93 213.5 6.75 4.9

9 38.1 9.25 214.1 6.7 5.2

11 42.5 9.27 216 6.62 5.3

13 43.1 9.42 217.7 6.55 5.3

15 43.7 9.44 219.3 6.51 5.3

17 44 9.3 220.6 6.49 5.3

19 43.9 9.11 222 6.46 5.3

20 45.9 8.45 223.4 6.44 5.3

20.1 60.1 4.33 209.9 7.07 5.2

GTK_10 5 11.6 12.27 244.5 6.48 3.5

7 11.2 11.85 246.7 6.36 3.7

9 11.8 11.66 248 6.26 4.4

9.2 70.8 3.43 249.6 6.75 4.9

GTK_11 8 40.5 11.09 254.6 6.79 4.6

10 39.5 10.8 255.3 6.72 4.7

12 39.1 10.84 255 6.65 4.7

14 38.9 10.64 254 6.62 4.8

16 40.8 9.83 155.1 6.57 4.8

18 80.4 2.97 25.9 6.51 5

19.5 98.4 1.12 -12.4 6.81 5

LIITE 12

Putki

Syvyys

pohjaveden-

pinnasta (m)

Sähkönjohtavuus

(µS/cm)

TDS

(mg/L)

Liuennut

happi (mg/L) pH

ORP

(mV)

GTK_12 0.8 16.5 11 12.75 7.91 141.7

GTK_12 2.7 18.6 12 12.4 7.15 161.3

GTK_12 4.8 23 15 12.23 6.84 172.1

GTK_12 6.6 25.1 16 12.21 6.8 177.2

GTK_12 8.7 26.2 17 12.16 6.84 180.8

GTK_12 10.7 26.8 17 12.14 6.76 187.2

GTK_12 12.8 27.5 18 12.11 6.78 190.1

GTK_12 14.7 27.8 18 12.09 6.75 193.3

GTK_12 16.8 28.4 18 12.07 6.74 195.6

GTK_12 18.6 29.1 19 12.03 6.76 196.8

GTK_12 20.7 30 20 11.99 6.8 197.9

GTK_12 22.7 30.5 20 11.97 6.83 199.5

GTK_12 23.6 33.9 22 11.65 6.86 200.8

GTK_13 0.6 50.2 33 10.51 7.92 134.3

GTK_13 0.5 50 32 10.41 7.51 138.8

GTK_13 2.6 48.4 31 10.38 7.12 157.9

GTK_13 4.6 48.4 31 10.39 6.85 167.8

GTK_13 6.6 48.4 31 10.38 6.71 177.1

GTK_13 8.7 48.5 32 10.34 6.62 184.5

GTK_13 10.7 48.4 31 10.31 6.57 189.7

GTK_13 12.7 48.3 31 10.28 6.54 190.4

GTK_13 14.6 48.5 32 10.21 6.53 182.7

GTK_13 16.7 48.6 32 10.21 6.51 178.6

GTK_13 18.7 48.5 32 10.19 6.5 175.9

GTK_13 20.6 48.7 32 10.18 6.51 175.7

GTK_13 21.0 52.5 34 9.45 6.57 162.6

1 (5)

Raporttinumero: 015240 16.6.2017

Testausseloste

GTK Pohjavesi 5040300111

02151 Espoo

Arto KiiskinenPL 96

Vastaanottopvm: 18.5.2017Tilausnumero: 45677

Tilaus: S17-03772Asiakkaan viite: V175040356

090CSuorite:Suoritteen kuvaus: Veden nitriittitypen fotometrinen määritys, pikatestiStandardiviite:

Analyysikoodi

Parametri

Näytetunnus

Määritysraja

Yksikkö mg/l

NO2

090C

0.04

mg/l

NO2-N

090C

0.01

VE_AKI$-2016-5.1 <0.04 <0.01

VE_AKI$-2016-5.2 <0.04 0.0100

VE_AKI$-2016-5.3 <0.04 <0.01

VE_AKI$-2016-6.1 0.0987 0.0300

VE_AKI$-2016-6.2 0.658 0.0200

VE_AKI$-2016-6.3 0.0987 0.0300

139MSuorite:Suoritteen kuvaus: Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla

SFS-EN ISO 17294-2Standardiviite:

Analyysikoodi

Parametri

Näytetunnus

Määritysraja

Yksikkö µg/l

Ag *

139M *

0.01

µg/l

Al *

139M *

1

µg/l

As *

139M *

0.05

µg/l

B *

139M *

5

µg/l

Ba *

139M *

0.05

µg/l

Be *

139M *

0.05

µg/l

Bi *

139M *

0.5

µg/l

Cd *

139M *

0.02

VE_AKI$-2016-5.1 <0.01 1.95 0.62 <5 4.12 <0.05 1.72 0.25

VE_AKI$-2016-5.1 (2) <0.01 1.69 0.35 <5 3.98 <0.05 1.22 0.42

VE_AKI$-2016-5.2 0.12 1.69 0.17 <5 3.89 0.05 <0.5 0.04

VE_AKI$-2016-5.3 0.09 3.27 0.11 <5 3.84 <0.05 <0.5 <0.02

VE_AKI$-2016-6.1 0.08 14.5 0.21 <5 4.16 <0.05 <0.5 <0.02

VE_AKI$-2016-6.2 0.07 16.9 0.20 <5 4.17 <0.05 <0.5 <0.02

VE_AKI$-2016-6.3 0.06 13.0 0.18 <5 4.08 <0.05 <0.5 <0.02

MilliQvesi 0.05 <1 <0.05 <5 0.13 <0.05 <0.5 <0.02

Testaustulokset

LIITE 13.1

2 (5)


Testausseloste

Analyysikoodi

Parametri

Näytetunnus

Määritysraja

Yksikkö µg/l

Co *

139M *

0.02

µg/l

Cr *

139M *

0.2

µg/l

Cu *

139M *

0.1

µg/l

I

139M

2

µg/l

Li *

139M *

0.1

µg/l

Mn *

139M *

0.02

µg/l

Mo *

139M *

0.02

µg/l

Ni *

139M *

0.05

VE_AKI$-2016-5.1 0.13 <0.2 <0.1 <2 0.80 29.3 <0.02 1.21

VE_AKI$-2016-5.1 (2) 0.25 <0.2 <0.1 <2 0.69 28.9 <0.02 1.08

VE_AKI$-2016-5.2 0.19 <0.2 <0.1 <2 0.57 30.6 0.31 1.09

VE_AKI$-2016-5.3 0.16 <0.2 <0.1 <2 0.53 28.3 0.17 0.89

VE_AKI$-2016-6.1 0.07 0.22 <0.1 <2 0.33 5.74 <0.02 0.15

VE_AKI$-2016-6.2 0.06 0.27 <0.1 2.15 0.32 5.56 <0.02 0.46

VE_AKI$-2016-6.3 0.07 0.29 <0.1 2.11 0.38 5.34 <0.02 0.50

MilliQvesi <0.02 <0.2 0.56 <2 <0.1 0.10 <0.02 <0.05

Analyysikoodi

Parametri

Näytetunnus

Määritysraja

Yksikkö µg/l

P *

139M *

20

µg/l

Pb *

139M *

0.05

µg/l

Rb *

139M *

0.01

µg/l

Sb *

139M *

2

µg/l

Se *

139M *

0.5

µg/l

Sr *

139M *

0.1

µg/l

Th *

139M *

2

µg/l

Tl *

139M *

0.01

VE_AKI$-2016-5.1 <20 <0.05 0.78 <2 <0.5 21.3 <2 0.27

VE_AKI$-2016-5.1 (2) <20 <0.05 0.78 <2 <0.5 21.0 <2 0.55

VE_AKI$-2016-5.2 <20 <0.05 0.72 <2 <0.5 21.1 <2 0.04

VE_AKI$-2016-5.3 <20 <0.05 0.78 <2 <0.5 21.1 <2 0.02

VE_AKI$-2016-6.1 <20 <0.05 0.66 <2 <0.5 16.6 <2 <0.01

VE_AKI$-2016-6.2 <20 <0.05 0.64 <2 <0.5 16.6 <2 <0.01

VE_AKI$-2016-6.3 <20 <0.05 0.65 <2 <0.5 16.6 <2 <0.01

MilliQvesi <20 <0.05 <0.01 <2 <0.5 <0.1 <2 <0.01

Analyysikoodi

Parametri

Näytetunnus

Määritysraja

Yksikkö µg/l

U *

139M *

0.01

µg/l

V *

139M *

0.05

µg/l

Zn *

139M *

0.2

VE_AKI$-2016-5.1 0.02 0.26 1.18

VE_AKI$-2016-5.1 (2) 0.02 0.13 1.33

VE_AKI$-2016-5.2 0.02 0.10 0.73

VE_AKI$-2016-5.3 0.02 0.09 0.50

VE_AKI$-2016-6.1 0.04 0.73 0.31

VE_AKI$-2016-6.2 0.04 0.83 1.34

VE_AKI$-2016-6.3 0.04 0.66 0.76

MilliQvesi <0.01 0.05 2.49

139PSuorite:Suoritteen kuvaus: Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla

SFS-EN ISO 11885Standardiviite:

LIITE 13.2

3 (5)


Testausseloste

Analyysikoodi

Parametri

Näytetunnus

Määritysraja

Yksikkö mg/l

Ca *

139P *

0.1

mg/l

Fe *

139P *

0.03

mg/l

K *

139P *

0.01

mg/l

Mg *

139P *

0.1

mg/l

Na *

139P *

0.2

mg/l

S *

139P *

1

mg/l

Si *

139P *

0.1

VE_AKI$-2016-5.1 4.58 0.13 1.14 1.35 2.25 1.52 5.56

VE_AKI$-2016-5.1 (2) 4.60 0.14 1.18 1.36 2.29 1.50 5.58

VE_AKI$-2016-5.2 4.64 0.10 1.11 1.37 2.34 1.50 5.65

VE_AKI$-2016-5.3 4.62 0.10 1.17 1.36 2.30 1.51 5.63

VE_AKI$-2016-6.1 3.43 0.11 1.19 1.28 1.62 1.51 5.06

VE_AKI$-2016-6.2 3.55 0.11 1.20 1.33 1.65 1.50 5.05

VE_AKI$-2016-6.3 3.56 0.10 1.29 1.34 1.64 1.50 5.07

MilliQvesi <0.1 0.05 <0.01 <0.1 <0.2 <1 <0.1

143RSuorite:Suoritteen kuvaus: Anionien määritys IC-tekniikalla

SFS-EN ISO 10304-1Standardiviite:

Analyysikoodi

Parametri

Näytetunnus

Määritysraja

Yksikkö mg/l

Br *

143R *

0.1

mg/l

Cl *

143R *

0.2

mg/l

F *

143R *

0.1

mg/l

NO3 *

143R *

0.2

mg/l

SO4 *

143R *

0.1

VE_AKI$-2016-5.1 <0.1 0.83 <0.1 0.30 4.2

VE_AKI$-2016-5.1 (2) <0.1 0.82 <0.1 0.31 4.2

VE_AKI$-2016-5.2 <0.1 0.83 <0.1 0.30 4.2

VE_AKI$-2016-5.3 <0.1 0.83 <0.1 0.31 4.2

VE_AKI$-2016-6.1 <0.1 1.0 <0.1 0.22 4.2

VE_AKI$-2016-6.2 <0.1 1.1 <0.1 0.22 4.2

VE_AKI$-2016-6.3 <0.1 1.1 <0.1 0.22 4.3

AmmoniumtyppiSuorite:Suoritteen kuvaus: Ammoniumtyppi NH4-N, alihankintaStandardiviite:

Analyysikoodi

Parametri

Näytetunnus

Määritysraja

Yksikkö mg/l

NH4-N

Ammoniumtyp

VE_AKI$-2016-5.1 <0.008

VE_AKI$-2016-5.2 <0.008

VE_AKI$-2016-5.3 <0.008

VE_AKI$-2016-6.1 <0.008

VE_AKI$-2016-6.2 <0.008

VE_AKI$-2016-6.3 <0.008

LIITE 13.3

4 (5)


Testausseloste

FosfaattiSuorite:Suoritteen kuvaus: Fosfaatti PO4, alihankintaStandardiviite:

Analyysikoodi

Parametri

Näytetunnus

Määritysraja

Yksikkö mg/l

PO4

Fosfaatti

VE_AKI$-2016-5.1 <0.03

VE_AKI$-2016-5.2 <0.03

VE_AKI$-2016-5.3 <0.03

VE_AKI$-2016-6.1 <0.03

VE_AKI$-2016-6.2 <0.03

VE_AKI$-2016-6.3 0.055

KMnO4 lukuSuorite:Suoritteen kuvaus: Kaliumpermanganaatti-luku - AlihankintaStandardiviite:

Analyysikoodi

Parametri

Näytetunnus

Määritysraja

Yksikkö mg/l

KMnO4-luku

KMnO4 luku

VE_AKI$-2016-5.1 3.6

VE_AKI$-2016-5.2 4.1

VE_AKI$-2016-5.3 4

VE_AKI$-2016-6.1 4.2

VE_AKI$-2016-6.2 3.5

VE_AKI$-2016-6.3 4.1

KokonaistyppiSuorite:Suoritteen kuvaus: Kokonaistyppi Tot-N, alihankintaStandardiviite:

Analyysikoodi

Parametri

Näytetunnus

Määritysraja

Yksikkö mg/l

Tot-N

Kokonaistyppi

VE_AKI$-2016-5.1 <0.1

VE_AKI$-2016-5.2 <0.1

VE_AKI$-2016-5.3 <0.1

VE_AKI$-2016-6.1 <0.1

VE_AKI$-2016-6.2 <0.1

VE_AKI$-2016-6.3 <0.1

* Akkreditoitu

LIITE 13.4

5 (5)


Testausseloste

16.6.2017 Merja Savolainen

GTK Pohjavesi 5040300111Jakelu

LIITE 13.5

Geologian tutkimuskeskus LIITE 14

Pohjaveden laatu havaintoputkissa GTK 4, 5, 9 ja 11. Näytteenottosyvyydet olivat GTK4 -2,5 m pohjavesipinnan alapuolelta, GTK5 – 5m pohjavesipinnan alapuolelta, GTK9 – 10 m pohjavesipinnan alapuolelta ja GTK11 – 6,5 m pohjavesipinnan alapuolelta. Raja-arvot talousveden laatuvaatimusten ja –suositusten mukaisesti (STM 401/2001).

NO2 NO2-N Ag * Al * As * B * Ba * Be * Bi * Cd * Co * Cr * Cu * I * Li * M n * M o * Ni * P * Pb * Rb *

Havaintoputki mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

Raja-arvo 0.5 0.15 200 10.0 1000 5.0 50 2.0 50 20 10

GTK 4 <0.04 0.01 <0.01 1.44 0.1 <5 2.74 <0.05 <0.5 <0.02 0.33 <0.2 <0.1 3 0.41 45.9 0.31 1.05 <20 <0.05 0.49

GTK 5 <0.04 0.01 <0.01 1.11 0.13 <5 1.93 <0.05 <0.5 <0.02 0.02 <0.2 0.3 2.72 <0.1 0.59 <0.02 0.19 <20 <0.05 0.71

GTK 9 <0.04 0.01 <0.01 3.38 <0.05 <5 2.2 <0.05 <0.5 <0.02 0.03 <0.2 <0.1 2.1 0.39 3.49 <0.02 0.27 <20 <0.05 0.15

GTK 11 <0.04 <0.01 <0.01 1.2 <0.05 <5 3.5 <0.05 <0.5 <0.02 0.08 <0.2 <0.1 <2 0.71 7.71 <0.02 0.24 <20 <0.05 0.27

Sb * Se * Sr * Th * Tl * U * V * Zn * Ca * Fe * K * M g * Na * S * Si * Br * Cl * F * NO3 *

SO4 * NH4-N

µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l

Raja-arvo 5.0 10 30 0.20 200 250 1.5 50 250 0.40

GTK 4 <2 <0.5 19.8 <2 <0.01 0.02 0.25 2.07 4.74 <0.03 1.96 1.35 2.4 2.1 5.78 <0.1 0.76 <0.1 0.3 6.1 0.008

GTK 5 <2 <0.5 17.7 <2 <0.01 0.04 0.5 4.43 2.5 <0.03 0.96 0.78 2.1 1.74 5.29 <0.1 0.65 <0.1 <0.2 4.9 <0.008

GTK 9 <2 <0.5 21.7 <2 <0.01 0.02 0.48 4.44 4.24 <0.03 1.26 1.26 2.4 1.71 6.35 <0.1 0.68 <0.1 0.3 4.9 <0.008

GTK 11 <2 <0.5 23.9 <2 <0.01 0.02 0.38 2.46 4.46 0.03 1.37 1.49 2.6 1.62 7.28 <0.1 0.6 <0.1 0.2 4.8 <0.008

Tot N PO4-P KM nO4-luku

mg/l mg/l mg/l

Raja-arvo 20

GTK 4 <0.10 <0.010 <2

GTK 5 <0.10 0.013 <2

GTK 9 <0.10 <0.010 <2

GTK 11 <0.10 <0.010 <2

LIITE 15.1

Pohjavesinäytteenottoa Viipperonharjulla 05.07.2016 havaintoputkissa GTK4, GTK5, GTK9 ja GTK11.

Havaintoputki GTK 4

Havaintoputkea tyhjennettiin Mon Soon sähköpumpulla noin 5 l/min. teholla 45 min. ajan. Alussa vesi

oli lietteistä, mutta kirkastui lopus lähes täysin. Mittaukset tehtiin ämpäristä ”Ysillä” näytteenotto

syvyydeltä ja vesi oli hajutonta ja mautonta. Valokuvat alhaalla vasemmalta oikealle lukien:

pumppauspaikan yleiskuva sekä pumppauksen alku- ja loppuvaihe.

Havaintoputki GTK 5

Havaintoputkea tyhjennettiin Mon Soon sähköpumpulla noin 7 l/min. teholla puolen tunnin ajan. Alussa

vesi oli lietteistä, mutta kirkastui lopussa lähes täysin. Mittaukset tehtiin ämpäristä ”Ysillä” näytteenotto

syvyydeltä ja vesi oli hajutonta ja mautonta. Valokuvat alhaalla vasemmalta oikealle lukien:


LIITE 15.2

Havaintoputki GTK 9


vesi oli tosi lietteistä, mutta kirkastui lopus lähes täysin. Mittaukset tehtiin ämpäristä ”Ysillä”

näytteenotto syvyydeltä ja vesi oli hajutonta ja mautonta. Valokuvat vasemmalta oikealle lukien:


Havaintoputki GTK 11


vesi oli lietteistä, mutta kirkastui lopus lähes täysin. Mittaukset ämpäristä ”Ysillä” näytteenotto

syvyydeltä. Vesi oli hajutonta ja mautonta. Valokuvat vasemmalta oikealle lukien: pumppauspaikan

yleiskuva sekä pumppauksen alku- ja loppuvaihe.

Maakerrospaksuusarviossa esitetty ylä- (25 MHz:n anteeni) ja alakuvassa (100 MHz:n anteeni) Er12 -arvolla moreenin/kallionpinta. Kuvan keskivaiheilla on GM-200: n kairausprofiili jakuvan oikeassa reunassa GM-50 kairausprofiili.

Mr/Ka ?

Hk

Hk

Ka

Ka

Hk

Mr/Ka

LIITE 16.1

Maakerrospaksuusarviossa esitetty yläkuvassa (25 MHz:n anteeni) Er12-arvolla kallionpinta (moreenin) ja alakuvassa (100 MHz:n anteeni) Er5 -arvolla pohjavedenpinta. Kuvan vasemmassa reunassa on esitetty GM-200: n kairausprofiili ja kuvan oikeassa reunassa GM-50 kairausprofiili.

Ka Mr/Ka?

Orsivesi

Pohjavedenpinta

Ht HHt-HsSr

?

LIITE 16.2

!(

!(

!(!(

!(

!(

!(

!(

!(

!(

!(

4

8

3

2

95

6

13

12

11

10

120

120

120

3

3

1.5

1.0

1.0

2.0

4.7

1.7

4.9

4.6

4.8

1.5

99.2

118.6

112.4111.5

108.6

107.9

118.4

Urh.

Hetesuo

Rajala

Hirvola

Koskela

Kaivola

Petäikkö

Hautaniemi

Hallakorpi

Päivärinne

Uusi-Lehtola

Hirvolanmylly

Kouluharju

Kitukangas

Lammasniemi

Myllykangas

Tarvaisvuori

Jäkäläkangas

Lehtolankankaat

Jouhtenisenkangas

Pohjukka

Pässinsaari

Viipperonharju

Matolahti

Hautolahti

Niittylahti

Saarinen

Savijärvi

Likolammit

Hiekkalampi

Isolammakko

Jouhteninen

Savijoki

Merkintöjen seliteHavaintoputket

Pohjavesialueen ulkoraja (ehdotus)

Pohjavesialueen rajaus (ehdotus)

Hp 12 ja 13 sieppausalueet

Pohjavesialueen rajaus

!(

0 250 500 750 1 000125

(Metriä)

LIITE 17

Documents

Suonenjoen Viipperonharjun pohjavesialueen geologinen ... · GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 27.9.2017M184K2014 LIITTEET Liite 1 Mittauslinjat ja kairauspisteet