SuomenPankki

Lennart SegerstråleFinlandia-Freskot

2

Lennart Segerstrålen Suomen Pankin päärakennuksen aulaan maalaamat Finlandia-freskot paljastettiin 4.5.1943. Tässä esitteessä taidehistorioitsija Helmiriitta Sariola kirjoittaa freskojen synnystä ja Segerstrålen urasta.

Segerstråle on itse kuvannut freskojen sisältöä vuonna 1943 julkaistussa vihko-sessa ”Lennart Segerstrålen Finlandia-freskomaalaukset Suomen Pankissa”. Taiteilijan vihkoseen kirjoittama teksti sisältyy kokonaisuudessaan tähän esit-teeseen.

3

VOITTO: Kiitollisuus ja luottamus

Lennart SegerstråleEsitteen teokset © Kuvasto 2010Kuvat: Matias Uusikylä

Sisältö

Helmiriitta Sariola: Sota väritti taiteilijan työtä 4

lennart SegerStråle: Finlandia-FreSkomaalaukSet Suomen PankiSSa 10

Finlandia-freskot  10

Suomen Pankin porrashallissa  10

Tekniikka  11

Aiheet  14

4

Helmiriitta Sariola:

monumentaalimaalauskoulua. Kansallisromanttisen hengen li-säksi norjalaisten freskotaiteessa ilmaisun tendenssi huipentui yh-teiskunnalliseksi julistukseksi. Kun norjalaiset monumentaalimaalauk-sen saavutukset vuosikymmenen lopulla alkoivat tulla tunnetuiksi Suomessa, käynnistyi keskustelu alan tukemisen tarpeellisuudesta.

Näyttely synnytti toivomuksia, että Suomen omilla kuvataiteili-joilla olisi enemmän mahdolli-suuksia monumentaalitehtäviin. Monumentaalitaiteen ja julkisen taiteen osuuden lisäämistä lähdet-tiin ajamaan vetoomuksella, joka julkaistiin lehdissä marraskuussa

1938. Vetoomuksen mukaan kuva-taiteen pitäisi sisältyä nykypäivän sosiaaliseen ohjelmaan, ”rakennus-tehtäviä toteutettaessa” maan ete-vimmille taiteilijoille tulisi järjestää tehtäviä, ”jotka takaisivat raken-nusten täysipitoisen koristuksen ja samalla antaisivat Suomen taiteelle mahdollisuuden täyttää suurim-man sosiaalisen tehtävänsä”. Ve-toomuksen mukaan oli ”haaska-usta antaa henkisen pääoman, joka maalla on taiteilijakunnassa, mennä hukkaan antamatta sen osallistua isänmaalliseen luomis-työhön. Olemme vakuuttuneita siitä, että ainoastaan nopea ja tar-mokas toiminta johtaa päämää-

Sota väritti taiteilijan työtä

Lennart Segerstrålen (1892–1975) Finlandia-freskojen paljastamista toukokuun 4. päivänä 1943 pidet-tiin yhtenä sota-ajan huomatta-vimmista taidetapahtumista. Suo-men Pankin 1880-luvulla valmis-tuneen päärakennuksen porras-huoneen sivuseinille maalattujen Finlandia-freskojen, ”Suomi he-rää” ja ”Suomi rakentaa”, taustat ovat kuitenkin jo talvisotaa edeltä-neessä ajassa.

Helsingin Taidehallissa oli ke-väällä 1937 suuri ja laajalti huo-miota herättänyt näyttely ”Norjan uudempaa monumentaalimaalaus-taidetta”, joka esitteli Norjassa syntynyttä voimakasta, profaania

5

TAISTELUSuomi-äiti ja

vapaudenuhri

rään, jonka tunnus on: Suomen taiteen on oltava koko kansan omaisuutta.” Vetoomuksen allekir-joittajina olivat tasavallan presi-dentti ja 1930-luvun johtavat po-liittiset ja taloudelliset vaikuttajat.

Allekirjoittajista Suomen Pank-kiin liittyviä henkilöitä olivat muun muassa pääjohtaja Risto Ryti ja pankkivaltuusmiesten pu-heenjohtaja Väinö Tanner. Suomen Pankki näytti esimerkkiä, ja pää-johtaja Risto Ryti tilasi vuoden 1938 lopussa taiteilija Lennart Segerstrålelta luonnokset kahta pankin porrashuoneeseen suunni-teltavaa freskomaalausta varten.

Lennart Segerstråle oli 1930-lu-vulla yksi selvimmin monumentaa-litehtäviin suuntautuneista taiteili-

6

harjoitti taideopintoja yliopiston piirus-tussalissa Eero Järnefeltin johdolla. Segerstråle oli 1920- ja 1930-luvulla Suomen tunnetuin lintu- ja eläinmaalari ja pyrki hänelle rakkaan luonnon, eläin-ten, lintujen ja maiseman harmoniseen yhdistämiseen. Segerstråle toimi myös graafikkona ja oli vuonna 1937 peruste-tun ensimmäisen yhteispohjoismaisen taitelijajärjestön Nordisk Grafik-Unionin (NGU) tarmokas puheenjohtaja.

Segerstråle alkoi jo 1920-luvulta lähtien yhä selvemmin suuntautua monu-mentaalitehtäviin ja teki 1920- ja 1930-luvulla runsaasti lasimaalauksia kirkkoihin. Vuonna 1929 Segerstråle opis-keli klassista mosaiikki- ja freskotekniik-kaa Joachim Skovgaardin johdolla Kööpenhaminan taideakate miassa. Segerstråle oli ollut vuonna 1927 tämän

joistamme, julkisesti toimiva ja arvostettu. Hänen vanhempansa olivat Borgå Lyceumin lehtori, teologian maisteri Knut Albert Segerstråle ja taidemaalari Hanna Frosterus-Segerstråle, joiden suu-ren perheen toiseksi vanhin lapsi Lennart Segerstråle oli. Segerstråle asui Porvoossa lapsuusvuosista lähtien. Hanna Frosterus-Segerst-rålen taiteellista työtä, elämää ja kasvatusperiaatteita ohjasi syvä uskonnollinen vakaumus. Lennart Segerstrålen nuorimmasta sisaresta Solveig von Schoultzista kasvoi merkittävä, syvällinen ja hienovi-reinen lyyrikko ja novellisti.

Lennart Segerstråle suoritti metsänhoitajan tutkinnon Helsin-gin yliopistossa vuonna 1915 ja

7SUOMI HERÄÄ

8

kuuluisan tanskalaisen ja pohjois-maisen monumentaalimaalauksen elvyttäjän avustajana Lundin tuo-miokirkon absisdimosaiikkityössä (Yttersta dagen, 1924-1927).

Lennart Segerstrålella oli tilaisuus maalata Suomen Pankin tilaamat freskot vasta kevättalvella 1943. Hä-nen avustajinaan tässä työssä olivat taidemaalarit Hilkka Toivola ja Aale Hakava. Ennen maalaustyön alkuun-pääsyä Segerstråle oli käyttänyt viisi vuotta esitöihin, jotka sota ja sen tuomat muut tehtävät olivat keskeyttäneet.

Kehitystä vuoden 1938 alku-luonnoksista lopullisiin maalauksiin ”Suomi herää” ja ”Suomi rakentaa” värittivät vahvasti sota tapahtumat. Segerstråle itse on kuvannut fresko-

jen syntyhistoriaa ja tuonaikaisia kokemuksiaan kirjassa Finladia freskernas år – Bilder av ett folk i kamp (Finladia-freskojen vuodet – Kuvia taistelevasta kansasta, 1944). Tekstissään hän kertoo myös fresko-jen yhteydestä Sibeliuksen saman-nimiseen sävellykseen.

Luonnokset tiivistyvät moniker-roksiseksi, dramaattiseksi Suomen kohtalon hetkiä kuvaavaksi monu-mentaaliteokseksi. Segerstråle pää-tyi ilmaisussaan itselleen uuteen, norjalaisen uuden monumentaali-taiteen mallin mukaiseen toteutuk-seen. Freskojen äärettömän runsas, monimuotoinen kertova aihemaa-ilma on toteutettu realistisesti, sel-keästi ja yksinkertaisesti. Kuvaker-tomukset muodostavat teoksiin

horisontaalisen elementin, ja varsi-nainen monumentaalinen ilmaisu syntyy suurten vertikaalisten valo- ja värikiilojen vaikutuksesta. Katso-jalle hahmottuu monumentaalinen näyttämö, jossa historiallinen ker-ronta saa ajan ja paikan lisäksi voimakkaan symbolisen luonteen. Porrashuoneessa olevien Juho Rissasen lasimaalausten kirkkaisiin väreihin verrattuna Lennart Seger-stråle maalasi Finlandia-freskot verraten hillittyyn värimaailmaan. Värit on soinnutettu sinertävään ja vaihtuvat punaiseen ja vihertävään sekä osaksi valkoiseen, ruskeaan ja mustaan. Yhdistävänä värinä on harmaa. Finlandia-freskojen värias-teikon tapaa useissa Norjan ”fres-koepookin” teoksissa.

9

Segerstrålesta kehittyi Finlan-dia-freskojen vuosina julistava aatemaalari. Freskojen sodan-aikainen aiheisto voidaan ymmär-tää kriisiaikaiseksi isänmaalliseksi vetoomukseksi. Lennart Seger-strålen tuotanto oli monessa suh-teessa poikkeusilmiö suomalaisessa taiteessa. Voimakas kristillis-huma-nistinen vakaumus sävytti Seger-strålen loppuelämän tuotantoa, joka oli Finlandia-freskojen jälkeen lähes yksinomaan monumentaalista kirkkotaidetta.

Suomen Pankin ja taiteilijan välillä tehtiin sopimus, jonka mu-kaan teosten piti valmistua ennen kesäkuun 1942 alkua. Avoimeksi jätettiin, maalattaisiinko freskot irrotettaville levyille vai kiinteästi

seinäpintaan. Levyille maalaamista puolsi muun muassa se, että porras-huoneessa olivat jo ennestään Juho Rissasen vuonna 1933 valmistuneet elonkorjuuta, tukinuittoa ja silakka-markkinoita kuvaavat kirkkaat lasimaalaukset. Segerstråle on itse kertonut, että silloin kun seinämaa-laustehtävä annettiin hänelle, Juho Rissasen lasimaalaukset aiottiin siirtää uuteen suunnitteilla olevaan toimitaloon. Finlandia-freskojen esitöiden aikana keskusteltiin taas freskojen siirtämisestä uuteen toimi taloon, jos ne maalattaisiin irrotettaville levyille. Kun Seger-stråle keväällä 1941 ilmoitti ole-vansa valmis tekemään työn, pää-dyttiin siihen, että maalaukset teh-dään suoraan seinäpintaan al fresco

tekniikalla, ”koska ne tulevat sil-loin teknillisesti parhaalla ja kestä-vällä tavalla suoritetuiksi; koska ne tehdään ja väritetään silloin huo-mioon ottaen kysymyksessä ole-vassa porrashallissa vallitsevat va-laistussuhteet, eivätkä freskot niin ollen sovi siirrettäväksi paikkaan, jossa valaistussuhteet ovat toiset, ja koska ne ovat nykyisessä Suomen Pankin rakennuksessa historialli-sesti oikealla paikalla mm. huo-mioon ottaen, että sanottu raken-nus oli vuosien 1939-1940 sodan aikana hallituksen kokous- ja pää-paikka” (Pankkivaltuusmiesten pöytäkirjat vuodelta 1941).

Helmiriitta Sariolataidehistorioitsija

10

lennart SegerStråle:

Finlandia-FreSkomaalaukSet Suomen PankiSSa

Finlandia-freskotV. 1938 Suomen Pankin silloinen pääjohtaja, Risto Ryti, antoi taitei-lija Lennart Segerstrålen tehtä-väksi laatia luonnokset kahta freskomaalausta varten pankin porrashallin ikkunain viereisille, 7,50 x 3,70 m. suuruisille seinä-pinnoille.

Taiteilija sai aiheiden valintaan nähden täyden vapauden. Jo en-simmäiset, vain hahmoittelevat luonnokset esittivät sen ”Suomi herää” ja Suomi rakentaa” aihei-den perusajatuksen, josta tuli lo-pullisen suorituksen lähtökohta.

Pankkivaltuusmiehet hyväksyi-vät luonnokset lopullisesti 1941 ja

pankin asettama asiantuntijalauta-kunta, jonka muodostivat taidehis-torian professori Onni Okkonen, professori Yrjö Hirn ja maisteri Edvard Richter, sai edelleen tehtä-väkseen lähemmin valvoa fresko-jen kehittymistä.

Käytettyään viisi vuotta esitöi-hin, joita sota ja siihen liittyvät muut tehtävät keskeyttivät, taitei-lija saattoi vihdoin kevättalvella 1943 maalata freskot. Saman vuo-den huhtikuussa järjestettiin Taide-halliin näyttely, johon oli sijoitettu edellä mainittuja esitöitä ja myös lopulliseen kokoon tehdyt kartonki-kuvat.

Suomen Pankin porrashallissaon ennestään Juho Rissasen lasi-maalaukset. Niiden polykromisen väriasteikon takia freskot on maa-lattu verratun hillitysti, lähinnä valöörejä huomioiden. Hallin portaissa kävijäin ylös- ja alaspäin liikkumista silmälläpitäen suun-tautuu freskojen aatesisällyksen kehityskulku vasemman seinän oikeanpuolisesta nurkasta ylös-päin, ja toisella seinällä oleva fresko jatkaa aihetta vastakkai-seen suuntaan eli alaspäin. Täten freskot alkavat ja päättyvät ikku-nain kohdalla. Freskojen yksin-omaisena ja ainaisena valaistuk-

HERÄÄMINEN

11

sena on sähkövalo, jonka varalle ne vain on suunniteltukin. Tämän valon vallitessa ei niitä liioin koh-taa sivuvalohäiriöt.

TekniikkaFresko on omaa ilmekieltänsä. Se on muuripinnalle maalaamista. ”Al fresco” merkitsee maalauksen suorittamista tuoreelle laastille ja on alan puhtainta tekniikkaa. Fresko ei ole vapaata niin kuin taulumaalaus voi olla. Taulumaa-lauksen sallimat maalaukselliset vapaudet on muunnettava fresko-tekniikaksi. Pinta, johon sisältyy niin suuri osa huoneen seinistä kuin freskoon tavallisesti kuuluu, on käsitettävä ja käsiteltävä anka-ran yhdenmukaisesti huoneen

12

kokonaisuusvaatimusten kanssa. Värien valinta on rajoitettu, aino-astaan määrätty asteikko on käy-tettävissä.

Freskomaalaus suoritetaan eri-koisesti valmistetulle muuripinnalle. Itse muuri eristetään piellä kosteu-den estämiseksi. Pikikerroksen päälle pingoitetaan hieno häkki-verkko. Tähän verkkoon tarttuu ensimmäinen pikikerran päälle pantu rappaus. Kun se on kuivunut, lisätään siihen vielä kolme muuraus-laastikerrosta kalkin ja karkeudel-taan vaihtelevan hiekan sekoitusta. Näiden freskojen päällimmäisen kerroksen muodostaa samansuurui-nen määrä graniittijauhetta ja ”sum-pattua” kalkkia. Tälle pohjalle maa-laus on suoritettu ”al fresco”.

Muurilaastikerrokset, jotka saa-vat välillä vain hiukan kuivua, lisä-tään yhtäjaksoisesti päällekkäin. Täten syntyy mahdollisimman paksu tuoreen rappauksen pinta, jolle voi mahdollisimman kauan maalata. Sillä kun pinta on kuivu-nut eikä enää ime väriä – n. 8–12 tunnin jälkeen –, ei muutoksia voi tehdä. Vain entisen laastin poishak-kaamisella ja uuden rappaamisella voidaan korjauksia tehdä. Maalaa-minen tapahtuu siis osalta päivä päivältä. Epäonnistuneen ison koh-dan korjailu on varsin pulmallista, jos ympärillä olevat pinnat jo ovat kuivuneet ja vaalenneet.

Maalattavan kuvan ääriviivat mer-kitään terävällä aseella maalauspin-taan kartongille tehdyn piirustuksen

13SUOMI RAKENTAA

14

mukaan. Värit voidaan sekoittaa kalkilla, jolloin ne vaalenevat etu-käteen arvaamatta. Tämä on erittäin varma, joskin työteliäs menetelmä, johon täytyy tarkkaan ennakolta perehtyä vaalenemis kokeita teke-mällä. Mutta se lisää materiaalin kauneutta ja kestävyyttä. Tällaiselle pohjamaalaukselle sivellään kuulto-silauksia, lasuureja. Kaikki värit liu-ennetaan ja maalataan kalkkivedellä.

AiheetFreskoille on yhteisesti annettu nimeksi ”Finlandia”. Ensimmäisen jakson, vasemman seinän kuvaus-aiheena on ”Suomi herää”, jälkim-mäisen ”Suomi rakentaa”.

”SUOMI HERÄÄ” viittaa hä-märään tuntemattomaan, paka-

nuuden yöhön, josta sukupolvet, vuosisata vuosisadan jälkeen, astu-vat esiin, kuunnellen jotakin sisäs-sään liikkumaan pyrkivää – sen erityisen kutsumuksen tietoisuutta, joka kohtaa kansakunnan – yksi-tyistä ihmistä vain suuremman yhtymän. Koko esitys pohjautuu analogiaan ”kansan tie – valon tie”. Valon heikoin ilmennys, yön revontulet, on herättänyt kansan sen itsetiedottomuudesta, sen hor-rostilasta. Pisimmälle ehtineet yk-silöt kurottautuvat valoa, kehitystä kohden. Eteenpäin pyrkimisen vietti on herätetty. Se voi, historial-lisesti katsoen merkitä ristiretkiä, mutta yhtä hyvin tämän päivän yksilöä, koska koko kuvaus tar-koittaa ajatonta tapahtumaa. Sit-

ten alkaa taistelu kaikkinaista pi-meyttä, sekä ulkonaisia että sisäi-siä vihollisia vastaan. Kansa – ih-minen – terästyy taistelun ja tun-kee yhtämittaisia uhrauksia kaih-tamatta valoa kohden. Taistelun kiihkeys hajoittaa pimeyden – pa-han, ja avaa valohohteen Suomi-Äidille, jota vertauskuvallisesti esittää nainen kaatunut poika, va-paudenuhri, käsissään. Onko uhri riittävä vai ei, on ainainen tasapai-nokysymys: valo ja edistys tai pi-meys ja taantumus. Taistelun kor-kein huipennus – Summa, Taipale, talvisota yleensä, samoin kuin yk-sityisten päivittäinen positiivinen panos joka hetki – antaa viimei-senkin pimeyden häiveen kadota. Voitto, kevät on saavutettu. Kuk-

15

JÄLLEENRAKENTAMINEN Koti ja yhteiskunta

kivan puun alla seisoo päivän sa-rastaessa mustiin verhottu nainen – köyhä, koeteltu maa – kädet ris-tissä kiittäen valon ja voiman An-tajaa. Kaikki on muuttunut. Ke-vätaamun rauha seuraa talven hyistä pimeyttä. Lapset leikkivät, välittämättä kuolemasta ja hävi-tyksestä, huolettomina kukkaan puhjenneiden vuokkojen ja raito-jen keskellä. Siinä vieressä seisoo sotilaanvaimo vastaanottamassa kotiin palaavaa rintamamiestä, jolla on taiston jännitys piirteis-sään. Kauimpana vasemmalla on kaksi nuorukaista alas valahta-vassa, tulevaisuuden esirippua tarkoit tavassa valossa ja raivaa uutta peltoa maalleen. He edus-tavat yhteistä henkistä ja ruumiil-

16

lista työtä ja voisivat, riippumatta tyypeistään, myös edustaa luok-kien ja kieliryhmien välistä yhteis-ymmärrystä – yleensä koko positii-vista aseveljeyttä. Kummallakin on omat työvälineensä, omat erikoiset mahdollisuutensa yhteisen saran muokkaamiseen. Yksimielisyys, elämysten yhteisyys heitä yhdistää.

”SUOMI RAKENTAA” jatkaa aihetta toisella seinällä. Uudet koet telemukset ovat tulleet kan-samme osaksi. Niin on aina ollut. Pirstoutuneen puun ääressä seisoo valkoisiin suojalakanoihin puettu ryhmä Karjalan pakolaisia ja suuntaa vielä kerran katseensa kotejaan kohti. Kaksi naista luo silmäyksen lentäjiin, toinen painaa lasta vasten rintaansa suojaviitan

alla. Siinä on viattoman äänetön syytös väkivaltaa vastaan. – Rau-nioissa ylempänä seisoo yksinäi-nen mustapukuinen hahmo kuin hiiltynyt jäännös menneisyydestä. Siinä on sodan aineellinen hävitys yleensä tai yhtä hyvin ihminen, joka tajuamatta tarkoitusta, miksi eräs kausi hänen elämästään kuin sivuutettuna vaiheena on pyyhitty pois, kuitenkin pyrkii turhaan jat-kamaan entistä latua.

Sotasiirtoväkeen viittaillaan naisryhmässä, joka valon ja pimey-den rajalinjan ylittäen siirtyy pois kelkasta sairasta kuljettaen. Kes-kusryhmä osoittaa tulevaisuuden-toivoa, joka vastustamatta versoaa menneisyyden raunioista. On ke-vään puhkeamisaika, uusi elämä

orastaa, toivo kasvaa toivottomuu-desta, epäitsekäs uhrautumistahto loittonee omiin murheisiin vajoa-misesta. Pimeyden on jälleen voit-tanut usko valoon ja sen konkreet-tiseen voimaan. Ja suhteessa koet-telemuksen määrään avartuu tule-vaisuuden valo laajemmin kuin koskaan löytäen ilmaisunsa jäl-leenrakentamisen tahdossa ja toiminnassa. Koti, yhteiskunnan alku solu, rakennetaan taas uudes-taan. Uusin sekä ulkonaisin että sisäisin rakennusainein lasketaan perusta uudelle aikakaudelle. Kotilieden yllä kohoavat taivasta kohti telineet uutta varttuvaa Suomea varten. Ja jos pimeys vielä yllättäisi maamme, on sateenkaari vertauskuvallisena lupauksena

17

TULEVAISUUDEN TOIVO

Toivottomuus

valon palaami sesta, kun myrsky on ohi.

”SUOMI HERÄÄ” oli alusta alkaen aiheena toista seinää var-ten. Muutoksista huolimatta se koko ajan kehittyi tämän perus-juonteen puitteissa läheisesti liit-tyen Sibeliuksen Finlandia-sävel-mistä saatuihin vaikutuksiin.

”SUOMI RAKENTAA”, toisen seinän aihe, sisälsi sitä vastoin useita talouselämää ja yleistä elpy-mistä käsitteleviä ehdotuksia – teollisuutta, maanviljelystä, tie-rakennusta yms. Mitä useampia ehdotuksia syntyi ja oli pakko hyl-jätä, sitä selvemmäksi kävi allekir-joittaneelle, että tällainen oikean-puoleisen seinän ratkaisu jäisi hen-

18

geltään vieraaksi vasemmanpuolei-selle: ”Suomi herää”. Tällä esitöi-den asteella katkaisivat ulkonaiset tapaukset kehityksen. Tuli talvi-sota ja sotasiirtolaisuus. Aseveli-henki vaikutti yhteiskunnalliseen perusnäkemykseen. ”Suomi raken-taa” alkoi yhä enemmän muodos-tua muuksi kuin pelkäksi aineelli-seksi uudistukseksi ja ulkonaiseksi jälleenrakentamiseksi. Sotaelämys-ten nojalla selvisi sitten itsestään ratkaisuksi, että ”Suomi herää” aihesarjojen tuli suoranaisesti jat-kua – oli kuvattava kansan jatku-vaa vaellusta uusien koettelemus-ten kautta yhä konkreettisempaa valoa, yhä suurempaa määrätietoi-suutta kohti. Maamme tulevaisuu-den nousu, joka nyt häämöttää kodin jälleenrakentamisessa,

nojautuu peruspylväineen pienen pojan työhön hänen tukipuuta pystyttäessään. – Pieninkin positii-vinen teko rakentaa näin Suomelle valoa ja kantaa Valon.

Lennart Segerstråle

SIIRTYMINEN JA TALVISOTAHiiltynyt menneisyys

Tulevaisuutta kohti

19

Suomen PankkiSnellmaninaukioPL 160, 00101 HelsinkiPuhelin 010 8311 (keskus)Puhelin 010 195 701 (viestintä)

www.suomenpankki.fiwww.rahamuseo.fiwww.euro.fi

ISBN 978-952-462-611-8 (painettu)ISBN 978-952-462-610-1 (verkko)

Lennart Segerstråle:Finlandia-freskot Suomi herää ja Suomi rakentaa, 1943Fresko, molemmat osat 390 x 773 cmSuomen Pankin taidekokoelma