3/2

01

5

PERUS-SUOMALAINEN

1 8 . v u o s i k e r t a • P o l i i t t i n e n l e h t i • I r t o n u m e r o 3 , - • P e r u s s u o m a l a i s e t r p : n ä ä n e n k a n n a t t a j a

www.suomenuutiset.fi • KATSO MYÖS VERKOSTA KIINNOSTAVIMMAT AIHEET!

Suomi tarvitsee veroremontin

Työttömän karut terveiset hallitukselle

Perussuomalaisten jämäkät vaaliohjelmat

Perussuomalaiset ahkerimpia eduskunnassa

MATIAS TURKKILAPÄÄTOIMITTAJA

PÄÄKIRJOITUS

SUOMALAINEN mies. Hän, joka saavuttaa täysi-ikäisyyden 18-vuotiaana ja joka elää yhdessä suomalaisen naisen kanssa kes-kimäärin 78,4 neliön asunnossa. He saavat yhdessä keskimäärin 1,8 lasta. Mies elää keskimäärin 77,5-vuotiaaksi, nainen muutaman vuoden pidempään. He hiihtävät, pyöräilevät tai kuntokävelevät, nauttivat vuoden aikana 9 kiloa kahvia, 61 kiloa perunoita ja 72 ki-loa lihaa. Mies työskentelee yksityisellä puolella rakentamis-, kor-jaus- tai valmistustehtävissä ja juo olutta keskimäärin kerran vii-kossa. Nainen työskentelee kuntasektorilla, palvelu-, myynti- tai hoivatehtävässä. Olut ei hänelle maistu, mutta molemmat sauno-vat mielellään, varsinkin pitkän työviikon jälkeen. Työpäiviä ker-tyy molemmille koko työuran aikana noin kymmenentuhatta.

SIINÄ oli paljon keskimääräisyyksiä. Ehkä, hyvä lukija, tunnistit itsesi joissain kohdissa.

LISÄÄN vielä yhden asian. Tarinamme mies ja nainen käyvät ää-nestämässä eduskuntavaaleissa keskimäärin ainoastaan kymme-nen kertaa. Koko elämänsä aikana. MÄÄRÄ on hämmästyttävän pieni siihen verrattuna, kuinka val-tavan suuri merkitys äänestyspäätöksillä on ihmisten lompakon paksuuteen, arjen hetkiin ja elinympäristöön. Sampo Terho (ps.) lohkaisi kerran osuvasti siitä, miten yksikään suomalainen ei elä päivääkään ilman, ettei hänen arkeansa ja elämäänsä säädeltäisi. Taloja, joissa ihmiset asuvat, säädellään. Samoin autoja, kodinko-neita, ruokaa, jopa hengitysilmaa.

SUOMEN eduskunta tekee todella kauaskantoisia päätöksiä niis-tä asioista, jotka vaikuttavat kaikkein tärkeimpiin asioihin - työ-paikkojen säilymiseen, lasten koulutukseen, terveydenhuoltoon, eläkeläisten asemaan. Yhteiskunnan turvallisuuteen. Katurau-haan. Kaikkeen.

+ + +NELJÄ vuotta sitten, vuoden 2011 eduskuntavaaleissa yli puoli miljoonaa suomalaista tilasi perussuomalaista politiikkaa.He saivat sitä. Eduskunnassa on tällä vaalikaudella pidetty yli kymmenen tuhatta perussuomalaista puheenvuoroa. Tehty valta-va määrä aloitteita sekä muita valtiopäivätoimia ja rökitetty hal-litusta jatkuvasti välikysymyksin. On ollut kyllä syytäkin rökityk-seen.

HALLITUS on kompuroinut alusta asti, mutta sen taipaleen lop-pumetrit tulevat jäämään historiankirjoihin varoittavana esimerk-kinä siitä, miten pahasti johtajuusvajeinen ja vaalipanikoiva jouk-ko pystyy ajamaan päin kiviseinää. Vaalikauden kokonaissaldo jää todella vaisuksi, mutta hallituspuolueiden ristiriitaisten tavoittei-den kimaralla ei olisi tuon parempaa voinut odottaakaan.

MONI äänestäjä on harmitellut sitä, etteivät perussuomalaiset lähteneet mukaan hallitukseen valtavan vaalivoittonsa jälkeen. Harmittelin sitä hetken aikaa minäkin, mutta päätöksen syyt oli-vat silloin niin selkeitä, ettei mitään muuta vaihtoehtoa jäänyt enää jäljelle. Me emme suostuneet mukaan kokoomuksen vaati-miin kriisimaiden tukipaketteihin, ja siksi jäimme ulos. Päätös oli raskas, mutta meille ainoa mahdollinen. Otimme paikkamme suu-rimpana oppositiopuolueena, ja annoimme perussuomalaisen ää-nen kuulua. Suomen kansalaisten äänen.

+ + +OLEN varovaisen toiveikas siitä, että seuraavien, 19.4. järjestet-tävien eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus saisi pa-remmat lähtökohdat toiminnalleen kuin edellinen.Eduskuntavaalit käydään kerran neljässä vuodessa. Nyt on niiden aika. Pyydän jälleen luottamustasi ja ääntäsi. Teemme kaikkem-me, että olisimme niiden arvoiset.

Kymmenen kertaa elämässä

2 w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Perussuomalaiset tekivät eduskunnassa aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ylivoi-maisesti eniten kaikista puolueista. KULUNEELLA vaalikaudella eniten aloit-teita (214) laati eduskuntaryhmän puheen-johtajana kolme vuotta toiminut Pirkko Ruohonen-Lerner. Osa aloitteista oli edus-kuntaryhmän yhteisiä aloitteita, osa edus-tajan omia. Lukuisissa talousarvioaloitteis-saan hän on esittänyt selkeitä vaihtoehtoja hallituksen politiikalle. Yksi keskeisimmis-tä asioista, joita Ruohonen-Lerner on pitä-nyt tapetilla, on harmaan talouden torjunta.

- Harmaa talous vääristää markkinoita. Re-hellinen yrittäjä ei saa urakoita, koska har-maan talouden toimija pystyy operoimaan paljon halvemmalla. Yhteiskunta menettää eräiden arvioiden johdosta verotuloja jopa viisi miljardia euroa vuosittain. Tämä hei-kentää myös kuntataloutta ja kansalaisten palveluja, sanoo Ruohonen-Lerner.

Yhtä systemaattisesti hän on vastustanut myös kaikkia euromaiden tukipaketteja al-kaen Kreikan ensimmäisestä tukipaketista 2010. Valtiovarainministeriö joutui luovut-tamaan julkisuuteen Suomen ja kreikka-laisten pankkien väliset tuottojenvaihto-sopimukset Ruohonen-Lernerin valitettua salauspäätöksestä korkeimpaan hallinto-oi-keuteen.

Rankka pesti

Ruohonen-Lernerin vaativin tehtävä täl-

lä vaalikaudella oli kolme vuotta kestänyt eduskuntaryhmän puheenjohtajuus lukui-sine kokouksineen, kannanottoineen ja yl-lätyksineen. Tehtävä edellytti jatkuvaa hallituksen esitysten ja valtakunnallisen uu-tisvirran seurantaa sekä tavoitettavissa oloa, myös iltaisin ja viikonloppuina.

- Iloitsen siitä, että suuri joukko suomalai-sia on arvostanut pestiäni puheenjohtajana, sillä saan edelleen jatkuvasti positiivista pa-lautetta näkyvästä työstäni, toteaa Ruoho-nen-Lerner.

Tiukkoja kysymyksiä

Eniten kirjallisia kysymyksiä (154) laati-neen Arja Juvosen suurin kohua herättä-nyt kysymys liittyi niin kutsuttuun Himas-hankkeeseen, kun silloinen pääministeri Jyrki Katainen tilasi kilpailuttamatta filo-sofi Pekka Himaselta satojen tuhansien ar-voisen tutkimushankkeen syksyllä 2011 ja talvella 2012. Asian noustua päivänvaloon kysymys nostatti suuret otsikot ja johti lo-pulta siihen, että pääministerin luottamus mitattiin eduskunnan äänestyksessä.

- Jos kukaan ei olisi kysynyt mitään, asia olisi ehkä mennyt läpi kaikessa hiljaisuu-dessa. Samalla nousi esille, ettei hankinta-lain nojalla tutkimushankkeita tarvitse kil-

Eduskunn

3

nan ahkerimmat

pailuttaa ja herätti kysymyksen, olisiko laissa korjattavaa tämän asian tiimoilta, ker-too Juvonen.

Aiheita ihmisten arjesta

Juvonen muistaa muitakin tärkeitä kysy-myksiä, jotka ovat nostattaneet otsikoita ja johtaneet hyviin tuloksiin. Hänen kysymys-tensä ansiosta muun muassa nuorison viih-dekäyttöön ottama ilokaasu vedettiin pois markkinoilta.

- Saattohoito, potilasturvallisuus, lapsiluu-kut - kaikki kysymykset jotka ovat herättä-neet keskustelua julkisuudessa ovat olleet onnistuneita, sanoo Juvonen.

Juvonen saa ideoita uusiin kysymyksiin joka päivä esimerkiksi uutisista, kansalai-silta tai omalla työurallaan esiin nousseis-ta epäkohdista. Aina kun jokin uusi epäkoh-ta nousee esiin, pyrkii hän viemään asiaa eteenpäin. Kirjallinen kysymys on yksi tapa selkeyttää ongelmaa ja pyrkiä korjaamaan yhteiskunnallinen epäkohta.

- Olen kansalla töissä, sen vuoksi tässä ol-laan. Myös oppositiosta käsin voi vaikuttaa, se on vain omasta sitkeydestä kiinni, Juvo-nen vakuuttaa.

TEKSTI MIKA MÄNNISTÖ KUVA MATTI MATIKAINEN

3000

2500

2000

1500

1000

500

0PS

KeskustaSD

PKok.

Vas.RKP

KD

Vihre

ät

Aloitteet

Kysymykset

Yht

Perussuomalaisilla 2 993 valtiopäivätoimea

PERUSSUOMALAISTEN kan-sanedustaja Lauri Heikki-län tekemässä lakialoittees-sa ehdotettiin muutettavaksi omaishoidon tuesta annet-tua lakia sekä tuloverolakia si-ten, että omaishoidon tuki siirretään kunnilta Kansanelä-kelaitoksen maksettavaksi ja omaishoidon tukea ei katsota veronalaiseksi tuloksi.

Omaishoidon tuen maksa-tuksen siirtäminen kuntien si-jasta Kelalle olisi nykyiseen kunnan järjestämisvastuu-

seen nähden sekä tarkoituk-senmukaisempi että oikeu-denmukaisempi. Kelan kautta tuleva rahoitus takaisi sen, et-tei kunnissa tehtäisi hylkääviä omaishoidon tukipäätöksiä kunnan taloudelliseen tilan-teeseen vedoten. Tällä turvat-taisiin myös omaishoitajien tasavertainen asema asuin-paikasta riippumatta.

Heikkilä vaati aloitteessaan myös omaishoidon tuesta pe-rittävän tuloveron lopetta-mista.

PERUSSUOMALAISTEN edus-kuntaryhmän puheenjoh-taja Jari Lindström teki la-kialoitteen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkosto-jen ulkopuolisilla alueilla an-netun valtioneuvoston ase-tuksen kumoamisesta.

Vuonna 2011 keskustave-toinen Matti Vanhasen II halli-tus hyväksyi silloisen ympäris-töministeri Paula Lehtomäen johdolla uuden jätevesiase-tuksen. Jo tuolloin perus-suomalaiset vastustivat jär-jestelmällisesti esitystä, sillä

tiedossa oli monia kohtuutto-muuksia kansalaisten näkö-kulmasta katsottuna.

Lindströmin mukaan lain tu-lisi huomioida kansalaisille asetuksesta suoraan aiheutu-vat kalliit ja kohtuuttomat pe-rustamiskustannukset. Paitsi että laitteet ovat kalliita, nii-tä on lähes mahdoton pitää käyttökunnossa riittämättö-män kapasiteettinsa johdos-ta, eikä niillä ole merkittävää luonnonsuojelullista vaiku-tusta.

Omaishoidon tuki Kelan maksettavaksi

Jätevesiasetus kumottava

Aloitteet Kysymykset Yht

Perussuomalaiset 1206 1787 2993Keskusta 1041 755 1796SDP 263 627 890Kokoomus 163 713 876Vasemmisto 96 178 274RKP 136 137 273KD 52 172 224Vihreät 35 174 209

w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i4

PS E D U S K U N T ATEKSTIT SUOMEN UUTISET • KUVAT MATTI MATIKAINEN

Kansalla töissä

Perussuomalaiset ovat pitäneet ääntä monista tär-keistä asioista, jotka eivät olisi muuten päätyneet kansan tietoisuuteen. Perussuomalaisten kansan-edustajat kertovat itse, mitä he nostivat erityisesti esille kuluneen vaalikauden aikana.

MINULLA on kaksi saavutus-ta, jotka lasken ainakin osittain omaan tiliini. Se että työtön saa nykyisin tehdä töitä kolmensa-dan euron edestä menettämät-tä tukiaan, on seurausta siitä, että tein asiasta kirjallisen kysy-myksen hallitukselle ja paasasin ideani merkityksestä ministeri Ihalaiselle. Syyskuussa 2014 esi-tetyn MOT-ohjelman mukaan käräjäoikeuksien tekemät las-ten huoltajuuspäätökset ovat olleet aiempaa selvästi parem-min myös etävanhemman oi-keudet huomioonottavia. Tämä oli ohjelman mukaan sen ansio-ta, kun olin lakialoitteineni an-tanut ongelmalle kasvot.

Juho Eerola

VALTIOPÄIVÄTOIMIA olen teh-nyt 119. Oppositiosta käsin ne eivät johda pääsääntöisesti asi-an toteutumiseen, mutta toi-sinaan olen huomannut, että hallitus on ”lainannut” opposi-tiolta tulleita ideoita ja vienyt ne maaliin omina esityksinään. Olen tehnyt eduskunnassa töitä esimerkiksi sosiaali- ja terveys-palvelujen laadun puolesta, suomalaisen koulutuksen pa-rantamiseksi, veteraanien asi-oiden hoitamiseksi ja liikunnan edistämiseksi. Kansalaisten oi-keudenmukainen kohtelu on minulle työssäni tärkeää ja olen pyrkinyt vaikuttamaan koko Suomea, Varsinais-Suomea ja yksittäisiä kansalaisia kosketta-viin epäkohtiin.

Ritva ”Kike” Elomaa

TEIN lakialoitteen omaishoidon maksatuksen siirtämisestä Ke-lalle ja samassa aloitteen omais-

hoidon tuen verovapaudesta. Asia on hyvin ajankohtainen, koska hallitus on päätöksillään vauhdittanut vanhustenhoidon laitospaikkojen vähentämistä. Saimme 25 hengen työryhmäl-lä aikaiseksi perussuomalaisten päivitetyn maaseutuohjelman, jonka tavoitteena on pitää koko maa asuttuna ja parantaa kan-salaisten hyvinvointi asuinpai-kasta riippumatta. Tein Trafin

hoitaman ajoneuvoveron lasku-tuksen epäkohtiin liittyvän kir-jallisen kysymyksen.

Lauri Heikkilä

VIMPELIN Sääksvedellä olevan Tuomaalan sillan ja Alajärven keskustassa olevan Kurejoen sillan kaiteiden korjaus/paran-nustyöt. Kuljettajatutkinnon

ajokokeen saa edelleen suo-rittaa myös Alajärvellä. Nivel-proteesien uusintaleikkausten kustannukset maksaa asuin-kunta ja potilaalta peritään ai-noastaan lain ja asetuksen mu-kainen asiakasmaksu. (Näitä maksuja perittiin virheellises-ti suoraan potilaalta) Postipa-kettien jaon turvaaminen koh-tuullisessa ajassa myös Soinin kunnan alueelle. Esittämääni tiemaksujärjestelmää ulkomai-sille raskaille ajoneuvoyhdistel-mille viedään eteenpäin.

Reijo Hongisto 

PERUSSUOMALAISET ovat pitä-neet ääntä monista hallituksen epäonnistuneista poliittisista päätöksistä mm. maahanmuut-topolitiikkaan liittyen, jotka ei-vät olisi ilman perussuomalaisia tulleet lainkaan tavallisen kan-san tietoisuuteen.

Olli Immonen

VIIME eduskuntavaaleihin läh-din ehdokkaaksi sen vuoksi, että olin lähihoitajan työssäni nähnyt vanhustenhoidon sur-kean tilanteen ja olin siitä hyvin huolissani. Kansanedustajana olenkin tuonut arjen osaamis-tani keskusteluun ja päätök-sentekoon. Tämän olen tehnyt eduskunnan sosiaali- ja terveys-valiokunnassa ja Kelan valtuu-tettuna. Erityisen hienoa on se, että Kelan valtuutettuna olen voinut puuttua kansalaisten kertomiin epäkohtiin, ja olen myös neuvonut ja opastanut kansalaisia Kela-asioissa. Tehtä-vää riittää vielä seuraavallekin kaudelle, ja siksi haluan jatkaa työtäni kansanedustajana.

Johanna Jurva

VAMMAISNEUVOSTOT lakisää-teiseksi -lakialoite meni joulu-kuussa läpi. Sain aloitteeseen yli 100 allekirjoitusta ja minis-teriö kannatti aloitetta. Kilpai-luttamatta jätetty Himas-hanke nousi esiin kirjallisen kysy-mykseni jälkeen ja asia päätyi pääministeri Kataisen luotta-muksesta äänestämiseen. Laa-ja-alaiset rakennukset ja niiden rakennetarkastukset nuijittiin pari viikkoa sitten. Tein toimen-pidealoitteen lainsäädännön kehittämisestä 2013, kun ma-neesi romahti Laukaassa ja pik-kutyttö menehtyi sen alle. Ilokaasu vedettiin markkinoilta kahden kirjallisen kysymykseni jälkeen. Kaikki avaukset ikään-tyneiden asioihin. Työtä riittää!

Arja Juvonen

EUASIOITA käsittelevässä suu-ressa valiokunnassa olen toi-minut 6 vuotta PS-vastaavana. Olemme muun ryhmän jäsen-ten kanssa äänestyttäneet kym-meniä kertoja Suomen edun vastaisista toimista, kuten ra-han lapioinnista velkamaille, pankeille ja keinottelijoille, joka on myös vastoin EU:n perusso-pimusta.

Pietari Jääskeläinen

USKON yleisesti ottaen edus-kuntaryhmämme suurimmak-si saavutukseksi kokemuksen ja toimivien yhteistyöverkos-tojen luomisen ja kasvattami-sen. Ensi kaudella olemme toi-voakseni hallituksessa ja tällä kaudella tehty työ ja saavutettu kokemus nousevat arvoon ar-vaamattomaan.

Ari Jalonen

Nyt taistellaan!

TIMO SOINIPERUSSUOMALAISTENPUHEENJOHTAJA

KOLUMNI

5

PERUSSUOMALAISTEN kannatus on nousussa. Sen tun-tee, näkee ja kuulee vaalikentillä. Käyrät sojottavat ja törröttä-vät ylöspäin. Maaperä on otollista. Nyt taistellaan voitto kotiin. Olemme tehneet vaalikauden aikana hyvää työtä. Kasvaneet yhdessä kohti uusia haasteita. Ehdokasasettelu on hyvä ja kat-tava. Yhteinen työ ratkaisee. Tarvitsemme vaalityöhön mukaan jokaisen jäsenen ja kannattajan.

ERITYISEN tärkeää on jokaisessa tilaisuudessa korostaa ää-nestämisen tärkeyttä. Hallitus sekoili vaalikauden lopussa. Ministerit jopa äänestivät omia esityksiään vastaan! Tämä on ennenkuulumatonta. Vanhat puolueet yrittävät tehdä propa-gandaa, että tämä laskee vaaliosanottoa. Päinvastoin, sen tulee lisätä sitä, että nämä vanhat ja väsyneet voimat vaihdetaan uu-siin. Perussuomalaisiin. Siis perussuomalaisiin.

HALLITUS on ollut ääretön pettymys. Pääministeri Jyrki Ka-tainen otti hatkat, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sai potkut omiltaan ja vihreät ja vasemmistoliitto jättivät hallituk-sen. Siinä jäi paperilaiva Alexander Stubbille ja Antti Rin-teelle seilattavaksi. Ja paatti hörppäsi.

POLITIIKKA on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii kokemusta ja näkemystä. Rinne ja Stubb ovat olleet puheenjohtajina va-jaan vuoden, Juha Sipilä kaksi vuotta. Minä olen johtanut pe-russuomalaisia 17,5 vuotta. Tiedän, mitä puolueen johtaminen on - ja mitä se ei ole. Kaikki eivät ole koskaan tyytyväisiä. Ne, jotka eivät porukassa viihdy, voivat porukasta poistua. Koke-mus auttaa kestämään vastoinkäymisiä, joita elämään ja johta-miseen aina kuuluu.

PERUSSUOMALAISIA on mustamaalattu valheellisin pe-rustein sekä kirjalla että käräjillä. Nämä valheet on torjuttu. Valheen ei saa antaa rehottaa. Vierestä katsominen ja puuttu-mattomuus ovat matelua, jota ei voi hyväksyä. Antaa katkerien kalista, mutta leikataan valheelta siivet. Olen iloinen siitä, että valheita vastaan on noustu laajalti. Yle häpäisi itsensä MOT-ohjelmassaan. Lähdekritiikki puuttui täysin. Kansa huomasi vahingoittamistarkoituksen. Kun syytöntä lyödään, kansa tu-lee tueksi.

ISÄNMAA on suoritustilassa. Eurokriisi on mennyt ennusta-mallani tavalla. En ole siitä iloinen. Olen Suomen ja Euroopan puolesta surullinen, koska rehellisyys on laitettu tässä asiassa romukoppaan. Nyt tämä kaikki tulee meille kalliiksi, tapahtuu seuraavaksi mitä hyvänsä. Tarjosimme toisen tien, jolla kriisi olisi jo ohi: Kreikka ulos eurosta.

SUOMELLA ei ole varaa siihen, että seuraava hallitus on yhtä huono kuin tämä nykyinen ja sitä edellinen. Käänteen parem-paan voi tuoda ainoastaan perussuomalaiset. Meillä on hyväk-si havaittu ohjelma ja takana tehty työ, josta linjamme ilmenee. Se on voimakas perusta, jota voi tarjota silmastä silmään äänes-täjälle. Meillä on parempi vaihtoehto. Sinulle ja Suomelle.

SUOMEN suunta käännetään hallituksesta käsin. Vaikutusval-taa saamme vain hyvällä vaalituloksella. Tähän tilaisuuteen on tartuttava. Me emme anna löysiä lupauksia, emmekä tarjoa ih-mettä. Me tarjoudumme työhön ja viemään omaa ohjelmaam-me eteenpäin.

PERUSSUOMALAISTEN politiikkaan ja linjaan voi vaikut-taa puolueen sisältä käsin. Antaa kojoottien ulvoa, sillä kara-vaani kulkee. Nähdään vaalikentillä ja kenttäkierroksilla. Me-nen ympäri maata, niin paljon kuin kykenen. Edellytän, että me kaikki teemme osamme. Tehty työ ei mene hukkaan. On ilo olla mukana. Omana itsenään.

YKSIN kukaan ei ole mitään. Kiitän kaikesta kannustuksesta ja tuesta, jota olen saanut. Omien puolto on parasta, mitä tiedän. Voitetaan nämä vaalit yhdessä. Nyt taistellaan!

OLEN mielestäni ollut tarmo-kas kansanedustaja. Olen pitä-nyt lähes 450 puheenvuoroa, ylivoimaisesti eniten vaali-piirimme kansanedustajista. Olen ahkeroinut vaativissa va-liokunnissa (perustuslakivalio-kunta, sivistysvaliokunta).  Li-säksi olen tehnyt runsaasti muita valtiopäivätoimia. Tyy-tyväinen olen, että tein toi-menpidealoitteen opiskelun mahdollistamisesta opiskeli-jan sairausloman aikana. Sain aloitteeseen nimiä kaikista eduskuntaryhmistä. Myöhem-min hallitukselta tuli vastaa-vansisältöinen esitys.

Kimmo Kivelä

KIRJALLISIA kysymyksiä on tehty 55 kpl sekä talousar-vioaloitteita. Olen myös ollut mukana edustajakollegoide-ni lakiesityksissä. Liikenne- ja viestintävaliokunnassa olen ollut varapuheenjohtajana,

jossa olen päässyt vaikutta-maan oman ammattini asi-oihin.

Osmo Kokko

SUOMALAISEN teollisuuden puolustaminen sekä yrittämi-sen että työntekijän kantilta katsottuna. Ilmasto- ja ympä-ristökeskusteluun on nostettu keskustelua taloudesta, työl-lisyydestä ja kilpailukyvys-tä. Kahden lakialoitteen me-nestyminen: datakeskusten alempi verokanta sekä maan-käyttö- ja maanrakennuslain osalta valittamiseen liittyviä kohtia. Vakuutusoikeusasian esillä pitäminen koko vaali-kauden ajan.

Jari Lindström

OLEN tuonut esille 6 160 mi-nua äänestäneen ihmisen nä-kemyksiä. Saamani palautteen

perusteella olen siinä myös onnistunut. Lahden eteläisen kehätien eteen tein paljon työtä ja suunnittelu nytkäh-ti sen myötä liikkeelle. Myös Päijät-Hämeen heikko työlli-syystilanne on asia, jota olen tuonut esille useissa eri val-tiopäivätoimissa ja puheissa. Lisäksi olen tehnyt aloitteita ja käyttänyt useita puheen-vuoroja omaishoidon tilan-teen parantamiseksi. Tämä työ on joukkuepeliä, kiitos kaikille yhteistyöstä!

Anne Louhelainen

VASTUULLISEN oppositiopo-litiikan tekeminen koko kau-den ajan herpaantumatta, vastalauseet ja eriävät mie-lipiteet jätetty valiokunnissa hallituksen esitysten epäkoh-tiin lausumaehdotuksineen. Välikysymysten salikeskuste-luissa oman linjan puolusta-minen. Maakunnissa omien parissa kiertäminen ja kansa-laistapaamiset ja onnistuneet kunta- ja EU-vaalit eduskun-tatyön lomassa.

Pirkko Mattila

ISTUNNOISSA olen pitänyt 525 puheenvuoroa ja teh-nyt 90 aloitetta. Olen nosta-nut esille epäkohtia ja teh-nyt konkreettisia ehdotuksia etenkin pk-yritysten toimin-nan edistämiseen ja työllisyy-den hoitoon. Olen puhunut biotalouden, maatalouden ja suomalaisen ruoan puolesta. Samoin omaishoidon kehit-tämisestä ja ennaltaehkäise-vän perhetyön nostamises-ta sosiaalipolitiikan keskiöön. Myös koko maan elinvoimai-suus, alempiasteisten teiden määrärahat, pienituloisten ja eläkeläisten asiat, köyhyyden lisääntyminen, koulukiusaa-minen sekä nuorten syrjäyty-minen ovat olleet puheissani usein esillä.

Lea Mäkipää

Jatkuu seuraavallaaukeamalla

6 w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

PS E D U S K U N T ATEKSTIT SUOMEN UUTISET KUVAT MATTI MATIKAINEN JA LEHTIKUVA

KOEN, että henkilökohtaises-ti yksi suurimmista saavuuksis-tani oli saada olla mukana vie-mässä puolueemme tavoitteita eteenpäin eri uudistuksia työs-tävissä ryhmissä – vaikka nii-den lopulliset ratkaisut siirtyi-vätkin seuraavalle hallitukselle. Työ ei mennyt hukkaan, vaan jatkuu vahvalla pohjalla. Lisäksi se, että tiedän pystyneeni aut-tamaan tavallisia kansalaisia heidän asioissaan auttamalla eri prosesseissa tai selvittämäl-lä asioita heille, on ollut itselle-ni tärkeää ja palkitsevaa.

Hanna Mäntylä

LAKIALOITE, jonka perusteella kunnat saavat rintamaveteraa-nien yhteystiedot käyttöönsä tiedottaakseen rintamavete-raanien kuntoutusmäärärahan käytöstä ja sen hakumenette-lystä. Tämä toteutui. Lakialoite, jonka perusteella vaalitulosta koskevan ennakoivan mielipi-demittauksen tulosten julkis-taminen kiellettäisiin ennak-koäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen välillä. Lakialoite ei edennyt, mutta herätti vilkasta keskustelua mm. valtakunnan mediassa. Toimenpidealoite, jossa esitin kohtuuttomuuden määrittelemistä vesihuoltolais-sa. Hallituksen esityksessä liitty-mispakkoon liittyviä epäkohtia on korjattu.

Martti Mölsä

OLEN vaikuttanut nuorten asi-oihin vuodesta 2000. Nuorten lisäksi olen tavannut eduskun-nassa suuren määrän kansa-laisia ja kuunnellut eläkeläis-ten, perheiden, vammaisten, työttömien, omaishoitajien ja muiden asiaa. Olen saanut ää-nestäjieni äänen kuuluviin käyttämällä vaalikauden aikana 672 puheenvuoroa eduskun-nan täysistunnoissa. Niiden li-säksi olen tehnyt yhteensä 64

kirjallista kysymystä, lakialoi-tetta, talousarvio-, lisätalousar-vio- ja toimenpidealoitetta. Si-vistysvaliokunnan jäsenenä ja lakivaliokunnan varajäsenenä olen päässyt vaikuttamaan it-selleni tärkeisiin asioihin, ku-ten koulutuksen kehittämiseen ja lainsäädännön oikeudenmu-kaisuuteen. Vaalikauden aika-na olen ollut aktiivinen myös muissa luottamustehtävissä.

Mika Niikko

OPPOSITIOSTA käsin vaikutta-minen on lähinnä välillistä vai-kuttamista. Puolustusvaliokun-nan puheenjohtajana pidän kuluneen vaalikauden merkit-tävimpänä saavutuksenani jat-kuvaa keskustelun herätte-lyä maanpuolustuksesta. ”Oma puolustus kuntoon” on kanta-va teema, jonka omaksumista ovat toki edesauttaneet muut-kin tekijät, ei vähiten Ukrainan kriisi.

Jussi Niinistö

LAKIESITYS muuntorangaistuk-sen palauttamisesta. Arabike-vään seurauksista varoittami-nen. Jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen vastusta-minen. Realistisen kuvan tuo-minen Venäjän asevoimien uudistuksista 2010 jälkeen. Sit-temmin Krimin valtauksen jäl-keen on esille tuomani uhka otettu tosissaan niin eduskun-nassa kuin puolustusvoimissa-kin. Terrorismiuhan esillä pitä-minen ja tosiasioiden tuominen keskusteluun. Maahanmuut-topolitiikkaan ja sen ongelmia koskevaan keskusteluun osallis-tuminen.

Tom Packalén

JOHDIN eduskuntaryhmää kol-me vuotta. Minulle tärkeitä ai-heita ovat olleet talouteen, työhön ja verotukseen liitty-vät aiheet, samoin velkaongel-ma. Hyvällä taloudenhoidolla

ja työllisyydellä turvaamme ve-rotulokertymät ja peruspalve-lut. Pienituloisten kansalaisten ostovoiman säilyttäminen on keskeistä, samoin asumisme-nojen nousun hillintä, lapsiper-heiden tuki on tärkeää ja paras-ta syrjäytymisen ehkäisyä. Olen kannattanut ja edistänyt luon-nonsuojelua ja kiertotaloutta. Merkittävä teko oli myös val-tiovarainministeriön tekemästä Kreikka-asiakirjojen salauspää-töksestä valittaminen korkeim-paan hallinto-oikeuteen, joka kumosi salauspäätöksen. Se oli voitto päätöksenteon läpinäky-vyydelle!

Pirkko Ruohonen-Lerner

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNASSA teimme hartiavoimin töitä ja johdonmukaisesti jätimme valiokunnassa eriävät mielipi-teet eurokriisin käsittelyjärjes-tyksestä eduskunnassa kriisin eri vaiheissa, vaikka muut jopa paheksuivat toimintaa. Lisäk-si olimme laittamassa kunta- ja sote-uudistukset järjestykseen. Ennustin niissä eteen tulevat ongelmat ryhmäpuheissa jo 2012. Istuntokauden hiljaisim-pina hetkinä nostin mielestäni onnistuneesti periaatteelliseen keskusteluun poliittisesti epä-

korrekteja aiheita, kuten maa-hanmuuton ja monikulttuuri-suuden haasteet. Kaikki tämä palveli puoluettammekin.

Vesa-Matti Saarakkala

OLEN puheenjohtajana on-nistunut vetämään puolu-een linjaa ja toiminut hyväs-sä yhteistyössä kenttäväen ja eduskuntaryhmän kanssa. Saa-vutuksemme ovat yhteisen työn tulosta. Ulkoasianvalio-kunnan puheenjohtajana olen omalta osaltani voinut tehdä tuloksekasta työtä isänmaan si-säisen ja ulkoisen turvallisuu-

den puolesta. Puolueen linja on pidetty kirkkaana. Omat vaih-toehdot on esitetty jämäkästi ja ymmärrettävästi.

Timo Soini

VAALIKAUDEN saavutukse-na pidän yleisesti sitä, että olen valiokuntatehtävien ja Suo-men Etyj-valtuuskunnan va-rapuheenjohtajuuden myö-tä onnistunut luomaan varsin merkittävän turvallisuus- ja ul-kopoliittisen kontaktiverkos-ton Suomessa ja ulkomailla. Erityisesti olen hyvilläni ns. Aro-lammin liittymän saamises-

Jatkoa edelliseltäaukeamalta

Tiimityötä yrittämisen

ja duunareiden

puolesta

7

KOLUMNI

OLEN useaan otteeseen miettinyt vaalikampanjoin-tia ja verrannut sitä maratonjuoksuun. Treenaami-nen pitää aloittaa hyvissä ajoin, eikä loppumetreil-lä enää vaihdeta kenkiä, osteta uusia juoksuhousuja tai muuteta ruokarytmiä. Kaiken pitää olla suunni-teltuna ajoissa, harjoitusohjelman säntillinen ja le-vostakin on huolehdittava.

MALTTI täytyy säilyttää, vaikka loppumetreillä huomaisi puutteita, uudistuksen tarpeita tai korja-usta vaativia kohtia. Juoksusuuntaa ei voi vaihtaa kesken matkan.

SIVUILLE ei kannata vilkuilla. Meillä on oma suunnitelma, oma ohjelma, omat välineet ja oma päämäärä. Vaaliohjelmamme on lyhyt mutta rea-listinen, syventäviä ohjelmia on poikkeuksellisen paljon. Niistä kiitos eri työryhmille, olette tehneet hyvää työtä. Välineitä on hiottu tarkkaan, jotta mat-ka taittuisi kevein askelin ja otollisella maaperällä. Kaikki eivät tykkää ehkä joukkueemme kisa-asun väristä, mutta sitäkin on suunniteltu huolella, jot-ta joukkueena erottuisimme joukosta. Päämäärä on kirkas ja selkeä: ykköspaikka maaliviivalla.

KUN ryppäässä juostaan muiden puolueiden kans-sa, voi herkästi käydä mielessä, että pikkusen tuup-paisi kyynärpäällä toista juoksijaa tai jopa kamppai-si kanssakilpailijan. Jätetään kuitenkin likainen peli muille, ei provosoiduta kun provosoidaan. Keskity-tään omaan suoritukseen ja tuetaan omaa joukkuet-ta, jotta yhdessä ylitämme maaliviivan kärjessä.

TÄSSÄ kisassa kukaan ei pärjää yksin. Tukitiimi tankkauspisteellä paikkaa polven kompuroinnin jälkeen, antaa juomaa, jotta jaksaa, antaa voimaa, jos vastatuuli on liian kova. Jokaisella meistä on tär-keä rooli tässä kisassa, jokaista meistä tarvitaan.

MAALIVIIVAN lähestyessä kaikkien meidän pitää puristaa vielä ne viimeisetkin rippeet omista voi-mavaroista, sillä vain annetut äänet lasketaan. Lop-pukirin merkitys voi olla käänteentekevä; rinnan mitalla ohi kilpailijasta. Ei saa hyytyä, vaikka katso-mosta kuuluu buuauksia tai pelotellaan gallupeilla. Maaliviiva ratkaisee, vasta silloin tiedetään kuinka kävi. Saimmeko äänestäjät uurnille? Kuuluiko sano-mamme? Tuottiko pohjatyö tulosta?

KAIKKENSA antaneena voi maalilinjan ylittä-misen jälkeen, jalat maitohapoilla, huilata hetken. Mutta juoksukipinän saaneet tietävät, että seuraava juoksu on jo mielessä ja uusi harjoitusohjelma muo-toutumassa.

HYVÄT joukkuetoverit, on loppukirin aika. Yhtä-kään ääntä ei ole vielä annettu. Nyt juostaan ja lujaa!

Maratonjuoksu

RIIKKA SLUNGA-POUTSALOPERUSSUOMALAISTEN PUOLUESIHTEERI

ta VT3:lle Riihimäelle. Alueen edustajien yhteistyön lisäksi hy-vät henkilökohtaiset yhteydet liikennevirastoon olivat avain-asemassa. Olen myös saanut merkittäviä tekstimainintoja mietintöihin.

Ismo Soukola

PÄIVÄKIRURGISEEN tuleval-le potilaalle on matkakulut kor-vattava, vaikka lääkäri ei en-nättäisi sovittuna päivänä leikkausta tekemään. Aiemmin potilas vastasi itse ns. turhan

käynnin kulut. Lakialoittee-ni alipalkan maksamisen kiel-losta nosti ongelman yleiseen tietoisuuteen. Sitä yritetään nyt hoitaa. Hallituksen esitystä odotetaan. Tekemäni lakialoi-te kieltää konserniavustusten maksaminen veroparatiiseihin hämmensi hallitusta, mutta ei antanut sille rohkeutta kieltää toimintaa.

Maria Tolppanen

PARLAMENTAARISESSA ener-gia- ja ilmastopoliittisessa ko-

miteassa, jossa linjattiin Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa aina vuoteen 2050 asti, saimme yhdessä edustaja Pirkko Matti-lan kanssa pidettyä kotimaisen energiaraaka-aineen, turpeen, energiapaletissa mukana. Pai-neet turvetuotannon lopetta-miseksi olivat kovat. On ymmär-rettävä, ettei eduskunnassa ole juurikaan henkilökohtaisia saa-vutuksia, vaan saavutukset teh-dään yhdessä.

Kaj Turunen

SAAVUTUKSILLANI en kykene leveilemään, koska kaikki teke-mäni laki- ja talousarvioaloitteet (21 kpl) ovat kaatuneet “ison sa-lin” äänestyksissä. Olen kaudel-lani tehnyt myös 14 kirjallista kysymystä ajankohtaisista asi-oista ja saanut niihin asialliset vastaukset. Poliittisen urani ko-hokohtia olivat ns. ikäpuhemie-henä avatut kolme eduskunnan ensimmäistä kokousta, jolloin johdollani valittiin eduskunnan puhemiehistö 2011-2013.

Kauko Tuupainen

w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i8

PS P O L I T I I K K A

Miten Suomi saadaan nousuun? Kevennetään palkka- ja kokonaisveroastetta, pienennetään julkista sektoria ja karsitaan tehottomia yritys-tukia, neuvoo Suomen Pankin ex-johtaja ja val-tiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä.

SUOMEN talous on ajautu-nut uudelleen taantumaan eikä kasvua ole edes tulos-sa. Bruttokansantuotteemme on edelleen lähes 10 prosent-tia alle vuoden 2007 tason. Työllisyys heikkenee kai-ken aikaa. Vienti on 20 mil-jardia alle 2007 huipputason. Työnantajayritysten määrä on kääntynyt laskuun, mutta yksinyrittäjien määrä kasvaa ja se on jo lähes 170 000. Pk-sektorin osuus Suomen vien-nistä on häkellyttävän pie-ni (15 %), joka on paljon alle Ruotsin, Tanskan ja Saksan

tason (noin 30-50 % viennis-tä). Meillä on myös ns. kas-vuyrityksiä suhteellisesti ver-taillen paljon vähemmän kuin em. maissa. Suomessa pienet yritykset eivät kasva keskisuuriksi, eivätkä keski-suuret kasva suuriksi.

Seuraavalla hallituksella valtava haaste

Kaikki keinot ovat nyt tar-peen, jotta Suomi saadaan nousuun, työllisyys kasva-maan ja yrityksiä syntymään lisää ja kasvamaan sekä vien-tiä harjoittamaan. Tämä on valtava haaste seuraavalle hallitukselle. Veropolitiikal-la ja verojärjestelmän uusi-misella voidaan merkittäväs-ti vaikuttaa em. tavoitteiden saavuttamiseen.

Valtiontalouden tutkimus-laitos on hyvän veropolitiikan linjauksissaan esittänyt kovaa

kritiikkiä Suomessa harjoitet-tua veropolitiikkaa kohtaan ja samalla julkistanut hyvän veropolitiikan lähtökohdat. Myös valtiontalouden tarkas-tusvirasto joulukuun 2014 fi-nanssipolitiikan arviossaan kritisoi hallituksen tempoile-vaa veropolitiikkaa koko vaa-likaudella. Norjassa suuri ve-rokomitea teki syksyllä 2014 ehdotuksen Norjan verojär-jestelmän uudistamisesta. Myös Hetemäen verouudis-tuksen kehittämistyöryhmä esitti jo ennen vaalikauden alkua vuonna 2010 merkit-täviä uudistustarpeita vero-tukseemme, joihin hallitus ei reagoinut lainkaan.

Edellä olevien lähteiden pohjalta voidaan esittää seu-raavat yhteiset periaatteet Suomen verojärjestelmän uu-distamiseksi:

Veropohjan on oltava laa-ja ja verokantojen alhaiset. Suomen veropohja on rapau-

Suomen vero-järjestelmälle tehtävä suur-remontti

Talousasiantuntijan kovat lääkkeet

tunut vaarallisesti, koska ve-rotukien määrä on kasvanut. Verotukia ovat lukuisat vero-vähennykset ja alennetut ve-rokannat. Verotuet aiheutta-vat tehottomuutta ja luovat epäoikeudenmukaisuutta ve-rotukseen. Verotukien arvo on peräti 40 miljardia euroa. Verovähennyksistä lasketaan noin 23 miljardia verotuik-si. Veropohjaa voidaan myös laajentaa pienentämällä ns. harmaata taloutta.

Verojärjestelmän tulee olla yksinkertainen, selkeä ja vakaa. Verojärjestelmämme on kuin tilkkutäkki, jota on paikkailtu vuosikausia ilman kokonaissuunnitelmaa. Se suosii valtavasti verosuunnit-telua. Verotuista johtuen ni-melliset verokannat poikke-avat ratkaisevasti todellisista (efektiivisistä) verokannoista, mikä aiheuttaa tehottomuut-ta monin tavoin.

”Verotukia ovat lukuisat verovähennyksetja alennetut verokannat.

Verotuet aiheuttavat tehottomuutta ja luovat

epäoikeudenmukaisuutta verotukseen.”

- Julkisia menoja tulee vähentää useita miljardeja seuraa-valla vaalikaudella, koska julkinen sektori on Suomessa yksinkertaisesti liian suuri yksityiseen sektoriin nähden, Koskenkylä sanoo.

9

LEIKKAUSLISTAN kärkeen on laitettava me-not, joilla on vähiten merkitystä Suomen hy-vinvointiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Pelkästään maahanmuuton kustannuksista, kehitysavusta, ulkomaille virtaavasta sosiaali-turvasta, EU-jäsenmaksuista, valtionhallinnon noin kahden miljardin euron it-kuluista, tehot-tomista yritystuista sekä tuulivoiman syöttö-tariffeista voidaan saada yli kahden miljardin euron vuotuiset säästöt ilman, että palvelut tai talouskasvu kärsivät.

Perussuomalaiset painottavat, että suoma-laisia on vihdoinkin uskallettava puolustaa eikä jatkaa kansalaisille vahingollista ja miljar-dien lisälaskua tuovaa nykyistä nöyristelypo-litiikkaa.

Verotusta oikeudenmukaistettava ja kohtuullistettava

Verotuksen on oltava yksinkertaista, laa-japohjaista sekä eri tulolajien suhteen tasa-puolista, jotta valtio pystyy hoitamaan perus-tehtävänsä. Perussuomalaiset eivät kannata tasaverokehitystä. Verojärjestelmä ei saa ohja-ta taloudellisten resurssien tehottomaan käyt-töön, ja verosuunnittelun merkitys tulee mi-nimoida. Etuoikeutettuja verorälssejä ei tule ylläpitää.

Kohtuuhintainen yksityisautoilu on kansa-laisten perusoikeus ja välttämättömyys, mikäli koko maa halutaan pitää asuttuna. Perussuo-malaiset ajavat autoveron poistamista vaali-kauden aikana.

Perussuomalaiset haluavat jokaisen suoma-laisen voivan tienata 1 000 euroa kuukaudes-sa verovapaasti.

Kilpailukyky kuntoon

On lopetettava yritystemme kilpailukyvyn

tuhoava käytäntö, jossa EU-lainsäädännön kansallisessa toimeenpanossa säädetään mi-nimivaatimusten päälle vielä Suomi-lisää.

Käänne energia- ja ilmastopolitiikkaan

Perussuomalaiset näkevät, että energia- ja il-mastopolitiikan pitää tukea työllisyyttä ja ta-louskasvua eikä haitata niitä. Energiainten-siivisen vientisektorimme kilpailukyky on turvattava alentamalla energiaverotusta sa-doilla miljoonilla euroilla. Energiaverotuksen lasku tukee myös ennen kaikkea pienitulois-ten ostovoimaa.

Pk-yrittäjyys nostettava ansaitsemaansa arvoon

Elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotusta on korjattava niin, että yhtä suures-ta tulosta aiheutuu yrittäjälle yhtä suuri vero riippumatta valitusta yritysmuodosta.

Perussuomalainen sosiaali- ja terveyspolitiikka

Perussuomalainen sosiaali- ja terveyspolitiik-ka asettaa suomalaisten hyvinvoinnin turvaa-misen päätöksenteon keskiöön ja kansallisen edun etusijalle. Alkoholipoliittinen keskustelu on avattava. Alkoholipolitiikka on johtanut ti-lanteeseen, jossa sekä alkoholin myynnin että palvelualan verotuloja valuu Suomesta naa-purimaahan.

Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoi-misto tai terveyskeskus. Maahanmuuttajien sosiaaliturvaan on uskallettava puuttua ja vaa-tia osoitusta, että he pystyvät ja haluavat työl-listyä ja olla osa suomalaista yhteiskuntaa.

Julkinen talous kestävälle pohjalle - velkaantuminen taitettava

Perussuomalaisten talouspoliittinen ohjelma:

Valtion velkaantuminen on taitettava seuraavan vaali-kauden aikana. Jotta valtion menoja voidaan karsia niin, ettei kansalaisten kurjuutta enää lisätä, julkisen sektorin tehtävät tulee asettaa tärkeysjärjestykseen.

Yritys- ja pääomatulojen verotus on Suomessa erit-täin epäneutraalia. Tavoit-teena tulee olla neutraali järjestelmä, joka kohtelee eri-laisia tuloja, erikokoisia yri-tyksiä, rahoitusmuotoja ja pörssiin listautumista tai ei-listautumista yhdenmukai-sesti. Varsinkin osinkojen ve-rotus on hyvin epäneutraalia erityyppisten yritysten vä-lillä.

Suomessa tulisi pyrkiä yh-teen arvonlisäverokan-taan, johon Norjakin nyt täh-tää. Tulonjakotavoitteet tulisi toteuttaa tulonsiirroilla eikä alennetuilla alv-kannoil-la. Alennetuista alv-verokan-noista hyötyvät kaikki ja ve-ropohja rapautuu.

Perintöverotus tulee säi-lyttää, mutta alentaa vero-tus vuoden 2010 tasolle, jol-ta sitä on kiristetty kahteen kertaan. Sukupolvenvaihdok-sen veronhuojennus tulee myös palauttaa aiemmalle ta-solleen.

Haittaveroja tulee käyttää harkiten ja huolella suun-nitellen. Nyt niitä käytetään paljolti vain fiskaalisessa tar-koituksessa.

Palkkaverotusta tulee ke-ventää vähitellen ottaen huomioon valtion talouden tilanne. Lisätulojen verotus on Suomessa selvästi Ruotsia korkeampi jo keskituloisille. Marginaaliverotusta on syytä laskea jonkin verran.

Energiaverotus on ollut erittäin poukkoilevaa. On luotava pitkäjänteinen linja ja vältettävä liiallista joidenkin energiamuotojen tukemista kuten tuulivoimaa. Tehotto-mia yritystukia tulee karsia, mikä myös laajentaa vero-pohjaa.

Kokonaisveroaste tulee saada laskemaan. Kokonais-veroaste on Suomessa lähes 45 prosenttia, mikä on EU:n ja maailman korkeimpia lu-kuja. Tavoitteena tulee olla noin 40 prosentin taso. Kor-kea kokonaisveroaste hait-taa talouden kasvua ja työlli-syyttä.

Julkinen sektori aivan liian suuri

Mistä saadaan rahoitus suu-reen verouudistukseen? Se saadaan kasvun kiihtymisen ja työllisyyden kohentumisen kautta, joita suuri verouudis-tus tukee tehokkaasti. Toi-seksi veropohjan huomattava laajentaminen lisää netto-määräisesti verotuloja vaikka verokantoja myös alennet-taisiin. Kolmanneksi julkisia menoja tulee vähentää useita miljardeja seuraavalla vaali-kaudella, koska julkinen sek-tori on Suomessa yksinker-taisesti liian suuri yksityiseen sektoriin nähden.

TEKSTI HEIKKI KOSKENKYLÄ KUVAT MATTI MATIKAINEN JA LEHTIKUVA

w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i10

KOKO Suomi täytyy pitää asuttuna etelän rannikolta aina Lappiin saak-ka. Näin linjataan perussuomalaisten maaseutupoliittisessa ohjelmassa.

Ohjelman keskeinen osa on byro-kratian vähentäminen. Sitä tuo mu-kanaan varsinkin Euroopan unioni, ja Suomen hallitus lisää siihen vie-lä osansa. Myös maatalousyrittäji-en tulotason turvaaminen ja maan-omistajan oikeuksien puolustaminen löytyvät perussuomalaisten maaseu-

tupoliittisesta ohjelmasta. Energia-, laivarahti- tai jäteveroja ei

saa lisätä metsäteollisuuden haitak-si. Se haittaisi myös metsänomistajien puukaupan kannattavuutta. Uusiu-tuvista kotimaisista luonnonvaroista tehtyjen biopolttoaineiden liikenne-käytön esteitä täytyisi poistaa. Myös metsätalouden organisaatioita pitää keventää. Hallinnosta ja neuvonnasta pitää karsia. Säästyneet varat täytyy suunnata uusien innovaatioiden ke-

hittelyyn ja menekin edistämiseen.Metsästysharrastuksen helpotta-

miseksi täytyy aselupien saantia hel-pottaa. Liikoja, usein EU-peräisiä hy-gienia- ja muita riista- ja kalakauppaa estäviä säännöksiä täytyy helpottaa. Perussuomalaiset pyrkivät muuten-kin vähentämään vastakkainasette-lua maaseudun ja kaupunkien työvä-en välillä.

Maaseutupoliittinen ohjelma:

Koko maa pidettävä asuttuna

Kaksikielisyydestä on siirryttävä monikielisyyteen. Kieli-varantoa on laajennettava, kielipolitiikan kustannukset selvitettävä, ja suomen kielen asemaa on vahvistettava.

Suomen kieltä on tuettava

suomalaista yhteiskuntaa koossa-

pitävänä ja kansalaisia yhdistävänä

tekijänä.

RUOTSIN kielestä on perussuomalaisten mu-kaan tehtävä valinnainen kaikilla kouluasteil-la. Virkaruotsin vaatimukset tulee puolueen mukaan saattaa lain hengen mukaiseksi, sillä oikeus asioida viranomaisessa täyttyy jo, kun osa viranomaisista osaa ruotsia.

Kilpailukyky vaatii monipuolista kieliosaa-mista. Maailman valtakielten osaamiseen on panostettava ja niiden opiskelu on voitava aloittaa aikaisemmin. Keinotekoinen kaksikie-lisyys syö resursseja maailmankielten osaami-sen kustannuksella.

Perussuomalaiset vaativat myös kielipolitii-kasta aiheutuvien kustannusten selvittämis-tä. Kunnille on annettava päätösvalta ja kus-tannusvastuu kaksikielisyydestä. Kansalaisten mielipide ja yhdenvertaisuuden toteutumi-nen on huomioitava kielilainsäädäntöä uudis-tettaessa.

Perustuslakiasia?

Ohjelmassa huomautetaan, että ruotsin opis-kelua perustellaan usein perustuslailla. Pe-rustuslaki ei kuitenkaan aseta velvoitetta sille, että toisen kotimaisen kielen olisi oltava pa-kollinen oppiaine kouluissa. Perussuomalais-ten mielestä vuonna 1968 säädetystä ruotsin kielen pakollisuudesta tulee luopua, koska se on suurin yksittäinen syy kieltenopiskelun yk-sipuolistumiseen, ohjelmassa muistutetaan.

Suomen kielipolitiikka tulee saattaa Pohjois-maiden, Itämeren valtioiden ja koko Euroo-pan mallin mukaiseksi. Suomen kieltä on tuet-tava suomalaista yhteiskuntaa koossapitävänä ja kansalaisia yhdistävänä tekijänä. Kaikilta Suomen kansalaisuutta hakevilta pitää edel-lyttää suomen kielen osaamista. Suomen kie-len asema tulee turvata koulutuksessa ja tut-kimuksessa.

Suomen kielen pitää ohjelman mukaan säi-lyä akateemisena tutkimuskielenä ja Pohjois-maiden neuvoston työkieleksi on saatava ruot-sin, norjan ja tanskan rinnalle myös suomi. Suomensukuisten vähemmistökielten tukemi-seksi on osoitettava määrärahoja ja nykyinen Yle Fem -kanava on muutettava kaikkien kan-sallisten vähemmistökielten kanavaksi ja ruot-sinkielinen ohjelmistotarjonta on keskitettä-vä sinne.

Lisää suomea maahanmuuttajille

Perussuomalaiset panostaisivat myös maa-hanmuuttajien kielenopetukseen. Kielitaidot-tomuus kasvattaa riskiä syrjäytymiseen, joten kotouttamisen alussa tulisi panostaa suomen kielen opetukseen.

Etenkin kaupunkikeskusten lähiöissä vieras-

kielisten lasten osuus kouluissa kasvaa nopeasti. Se tuo isoja haasteita koulu-viranomaisille, jotta alueet eivät lii-aksi eriydy. Ongelmien ehkäise-miseksi tarvitaan voimakkaita panostuksia koulujen kielten-opetukseen, ensisijaisesti suomen kielen ja toissijai-sesti englannin ja mui-den maailmankielten taidon vahvistami-seksi.

Pysyvän oles-keluluvan

saaneelta on vaaditta-va tyydyttävää suomen kielen osaamista kolmen vuoden kuluessa.

Katso ohjelmat: www.perussuomalaiset.fi

TEKSTIT JA KUVA SUOMEN UUTISET

Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi

Perussuomalaisten kielipoliittinen ohjelma:

11

PERUSSUOMALAISTEN kou-lutuspoliittinen ohjelma poh-jautuu koulukiusaamisen kitkemiseen ja työrauhan parantamiseen. Opettaji-en valtuudet puuttua koulu-rauhan säilyttämiseen eivät vieläkään ole riittävällä to-lalla. Koulurauha on taatta-va jokaiselle lapselle ja opis-kelijalle.

Koulutus on Suomen vien-tituote ja tulevaisuus, ja suo-malaisen koulutusjärjes-telmän rapautuminen on

estettävä kaikin keinoin. Kou-lutusjärjestelmään kohdis-tuneet leikkaukset on saatu opposition ja perussuoma-laisten ansiosta ainakin tois-taiseksi estettyä, mutta valp-paana on oltava jatkossakin.

Myös suomalaisten lasten ja opiskelijoiden opiskelumo-tivaation lisääminen on lis-talla. Laskenut motivaatio on saatava nousuun, jotta suo-malaiset pärjäisivät Pisa-tut-kimuksissa jatkossakin.

PERUSSUOMALAISET esittää jalkaväkimiinojen hankkimista takaisin. Jotta miinat saataisiin takaisin, täytyisi Suomen irtau-tua Ottawan miinasopimuk-sesta, johon Suomi liittyi presi-dentti Tarja Halosen kaudella ja ohjauksessa.

Perussuomalaisten puolus-tuspoliittinen ohjelma esittää myös puolustusvoimien rahoi-tuksen nostamista. Rahoitusta pitäisi lisätä 50 miljoonalla eu-rolla vuodessa indeksien päälle niin, että vuonna 2020 kasvua

tulisi yhteensä 150 miljoonaa ja indeksit päälle.

Varusmiespalvelusta ei saa enää lyhentää. Sitä on lyhen-netty jo jopa viiteen ja puoleen kuukauteen. Varusmiespalve-luksen täytyy pysyä puolustuk-sen perustana. Valikoivuutta puolue ei kannata: se johtai-si kansainvälisten esimerkkien mukaan ammattiarmeijaan, ku-ten kävi Ruotsissakin, joka ottaa asiassa nyt taka-askeleita.

Perussuomalaiset painottaa puolustuspolitiikassaan itse-

näistä puolustusta. Puolue ei ra-kenna puolustuspolitiikan tu-levaisuutta EU:n varaan, koska EU:lla ei ole omia puolustusvoi-mia, eikä niitä myöskään tule. Naton kanssa tehdään yhteis-työtä. Nato-jäsenyydestä täytyy tehdä selvitys, jossa punnitaan hyödyt ja haitat.

Pohjoismainen yhteistyö on luontevampaa kuin väkinäinen EU-yhteistyö. Se sujuu jo mai-niosti Ruotsin ja Norjan ilma-voimien kanssa. Pohjoismainen yhteistyö ei kuitenkaan ratkai-

se rahoitusongelmia eikä anna turvatakuita. Omaa päätösval-taa ei saa antaa Suomesta muu-alle.

Sen sijaan huoltovarmuudes-sa ja puolustusteollisuudes-sa täytyy ottaa mallia Ruotsista. Suomi on menettänyt asekaup-poja, kun ei ole myöntänyt lu-pia aseiden vientiin. Ongelma koskee eritoten Sakon kivääri-tehdasta, jonka omistaa italia-lainen Beretta. On pelätty jopa joidenkin asetyyppien valmis-tuksen siirtämistä ulkomaille,

kun Italia olisi myöntänyt vien-tiluvan, mutta Suomi ei.

Puolueen mukaan Suomi jat-kaa kansainvälistä toimintaa, mutta oma puolustus etusijalla. Myös YK-tehtävissä painotetaan tehtäviä, jotka parantavat omaa puolustuskykyä. Ja jos joukko-ja lähetetään, niitä pitää tukea täysin voimin, vaikka itse lähet-tämisestä olisi kiistelty, kuten viimeksi Afganistanin kohdalla.

JULKINEN TALOUS KESTÄVÄLLE POHJALLE

• Velkaantuminen taitettava• Verotusta oikeudenmukaistettava ja kohtuullistettava

• 1 000 euron tulot kuussa verovapaasti• Autovero pois

• Perussuomalaisten kehitysyhteistyömalli käyttöön

ISÄNMAAN TURVALLISUUDESTA EI TINGITÄ

• Puolustusvoimien rahoitus riittävälle tasolle• Parlamentaarisen työryhmän esitys on minimi

• Nato-jäsenyydestä voidaan tehdä selvitys, jossa analysoidaan kiihkottomasti jäsenyyden haitat ja hyödyt

• Jalkaväkimiinat takaisin• Sisäisestä turvallisuudesta huolehdittava

SUOMALAISISTA HUOLEHDITTAVA

• Kestävä perhepolitiikka• Oikeudenmukainen sosiaaliturva

• Tasavertaiset palvelut kaikille suomalaisille• Päivystysasetus purettava

• Omaishoitajat asetettava etusijalle vanhuksia ja eläkeläisiä unohtamatta

KILPAILUKYKY JA YRITTÄJYYS ETUSIJALLE

• Kilpailukyky kuntoon• Käänne energia- ja ilmastopolitiikkaan

• Pk-yrittäjyys nostettava ansaitsemaansa arvoon• Yrittäjyyden kannustamiseksi käyttöön Viron

mallinen verokannustin ja ALV:n alarajan nosto• Kilpailukykyä haittaavat viherverot alas

EI SAA KIUSAA

• Lupabyrokraatti ei saa hidastaa investointeja• Vakuutuslääkärijärjestelmää parannettava

• Huomioitava lapsen oikeus sekä isään että äitiin• Nollatoleranssi koulukiusaamiseen

• Sulku vahingolliselle EU-byrokratialle

Kiusaaminen ja syrjäytyminen estettävä

Koulutuspoliittinen ohjelma:

Puolustuspoliittinen ohjelma: Oman maan puolustus kuntoon

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmien

pääteemat

1

2

3

4

5

w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i12

Ruotsissa on maahanmuuttajien asuttamia on-gelmalähiöitä, joihin poliisikaan ei enää mielel-lään mene. Suomeakin uhkaa kaupunkien ghet-toutuminen, mikäli holtitonta maahanmuuttoa ei saada kuriin.

RUOTSI on viime vuosi-kymmenten aikana ottanut vastaan enemmän maahan-muuttajia kuin yksikään muu Pohjoismaa. Maahanmuu-ton vaikutusten arviointi on Ruotsissa ollut kuitenkin lä-hes mahdotonta.

Suomen Perusta -ajatuspa-jan tilaamassa Kansankodin kuolinvuoteella -raportissa arvioidaan monikulttuurisen Ruotsin vaiettuja varjopuo-lia. Simon Elon kirjoittamas-sa raportissa pohditaan, mitä Ruotsissa on tehty ja mihin ongelmiin liberaali maahan-muuttopolitiikka voi pahim-millaan johtaa.

Vuonna 1940 vain prosent-ti Ruotsin asukkaista oli ul-komaalaistaustaisia. Ruotsiin tuli 70 000 suomalaista so-talasta, joista 15 000 jäi py-syvästi. Tanskan 7 000 juu-talaista evakuoitiin Ruotsiin. 1970-luvulla oli ulkomaa-laistaustaisia noin seitsemän prosenttia ja vuonna 1995 kymmenen prosenttia. Vuo-teen 1975 saakka Ruotsiin tuli lähinnä siirtotyöläisiä maan kasvaviin tehtaisiin, eniten Suomesta. Vuonna 1975 linja muuttui ja Ruotsi otti työpe-räisten sijaan entistä enem-män sosiaaliperustaisia maa-hanmuuttajia.

Maahanmuuttajien osuus jo 35 % kansasta

Vuoden 1995 jälkeinen kehi-tys on ollut vauhdikasta.

- Ennusteen mukaan vuon-na 2022 lähes 40 prosenttia

ruotsalaisista on joko synty-nyt ulkomailla tai vähintään toinen vanhemmista on syn-tynyt ulkomailla, Elo paljas-taa.

Heidän osuutensa on jo nyt yli 35 prosenttia. 20 pro-sentin raja ylitettiin jo yli 10 vuotta sitten.

Ruotsissa oli vuonna 2013 yli 160 000 Suomessa synty-nyttä. Irakilaisten määrä oli jo 128 000 ja puolalaisten 78 000. Iranilaisia oli 67 000, turkkilaisia 45 000 ja soma-leita 54 000.

Väestön kasvu ulko-maalaisten varassa

Väestönmuutostilasto ker-too vastaan panemattomasti, että Ruotsi muuttuu vinhaa vauhtia: kun kantaruotsa-laisten määrä kasvoi vuosina 2000-2013 vain 50 000, ul-komaalaistaustaisten määrä kasvoi yli 700 000. Tähän si-sältyvät myös ruotsalaiset pa-luumuuttajat, mutta he ovat joukossa pieni vähemmistö.

Suomessa syntyneiden mää-rä pieneni samana aikana 34 000, mutta Somaliassa synty-

neiden määrä nousi 41 000. 20 vuotta sitten kasvoi turva-paikanhakijoiden osuus ulko-maisista noin 30 prosenttiin, missä se on pysynyt. Perhe-siteiden perusteella maahan tulleiden määrä kasvoi vuo-den 1995 noin 20 prosentista lähes kaksinkertaiseksi vuo-teen 2010 mennessä. Työn perusteella tulleiden määrä on pysynyt jatkuvasti mität-tömän pienenä.

Ruotsi hoitaa koko EU:n pakolaisongelmaa

Vuonna 2014 Ruotsiin haki noin 83 000 turvapaikanha-kijaa, mikä on toiseksi kor-kein luku toisen maailman-sodan jälkeen. Hakemuksista hyväksyttiin 77 prosenttia. Tänä vuonna Ruotsiin ennus-tetaan tulevan jopa 105 000 tur-vapaikanhakijaa. Viranomaisten mukaan kasvu johtuu Lähi-idän pitkittyneistä so-dista ja muis-ta levottomuuk-sista.

Ruotsissa asuu alle kaksi pro-senttia EU:n vä-estöstä, mutta Ruotsi otti vii-me vuonna vas-taan 20 prosent-tia koko EU:n turvapaikanha-kijoista ja lähes puolet kaikista

Suomella on viime hetki välttää Ruotsin virheet maahanmuutossa

PS P O L I T I I K K A

irakilaisista.BKT:hen suhteutettuna

Ruotsi ottaa vastaan enem-män turvapaikanhakijoi-ta kuin yksikään toinen län-simaa.

- Usein vaaditaan, että Suo-men pitäisi ”kantaa vastuun-sa pakolaisista kuten Ruot-si”. Jos näin tehtäisiin, pitäisi Suomen ottaa yhdeksän kuu-kauden aikana peräti 34 000 pakolaista, Elo muistuttaa.

Miljoonaa asukasta koh-ti pakolaisia tuli viime vuon-na yhdeksän kuukauden ai-kana 6 200, toisena olevaan Sveitsiin vain 2 200 ja Tans-kaan ja Itävaltaan noin 1 900, Norjaan 1 700, Suomeen 460 ja Isoon-Britanniaan 370. Vi-roon ja Tšekkeihin tuli vain 80 ja Portugaliin 30 pako-laista.

Kasvun syynä avomielinen politiikka

Miten tähän on tultu? Kan-

sainvälisen MIPEX-tutki-muksen mukaan Ruotsi nou-dattaa kaikkein avomielisintä maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi on tällä listalla neljän-nellä sijalla.

- Ruotsiin on mukavaa tulla siksikin, kun siellä on ennes-tään paljon maahanmuuttajia ja jopa sukulaisia, Elo kertoo.

Ruotsiin houkuttelevat myös hyvät sosiaaliset edut. Myös maahanmuuttajilla on oikeus sosiaaliturvaan, jonka täytyy kattaa perustason ruo-ka-, vaate- ja hygieniakulut sekä päivittäinen sanomaleh-ti, puhelinyhteys ja ammatti-liiton jäsenyys.

Ruotsilla on 1 900 henkilön vuosittainen pakolaiskiintiö. Merkittävä osa maahanmuu-tosta muodostuu perheenyh-distämisistä. Ruotsin järjes-telmä on antelias - se antaa nämä lakisääteiset terveys- ja koulutuspalvelut ynnä muut maksutta sittenkin, vaikka on todettu, ettei maahanmuutta-jalla ole oikeutta maassa ole-

miseen.

Edut eivät kotouta

Elo kirjoittaa, että Ruot-sin valtavat taloudelliset panostukset eivät ole autta-neet integroimaan maahan-muuttajia tehokkaammin kuin Yhdysvaltain kaltai-sessa vähäisen sosiaalitur-van maassa.

Hän muistuttaa, että ruot-salainen hyvinvointivaltio suunniteltiin kieleltään, so-sioekonomiselta asemaltaan, normeiltaan ja kulttuuril-taan suhteellisen yhtenäisel-le väestölle.

- Nykyisen Ruotsin kaltai-nen monikulttuurinen yh-teiskunta on mahdoton

Ruotsissa on maailman suurin

ero syntyperäisten ja ulkomailla syntyneiden työllistymis-

asteessa.

yttiin 77 prosenttia. uonna n ennus-ulevan 5 000 tur-nhakijaa.

maisten n kasvu Lähi-idän neistä so-muis-tomuuk-

issa asuu si pro-EU:n vä-mutta

otti vii-nna vas-prosent-

o EU:nikanha-ja lähes

kaikista

Miten tähän on tultu? Kan- todettjalla ol

mise

Edu

Elosin vpanoneetmuukuinsessavan m

Hänsalainsuunsioeknormtaan sle väe

- Nynen mteisku

13

alusta hyvinvointivaltiol-le sellaisena kuin se suun-niteltiin. Ruotsin täytyy luopua joko nykyisestä maa-hanmuuttopolitiikastaan tai pohjoismaisen hyvinvoin-tivaltion kaikille tarjoamis-ta eduista ja palveluista, Elo toteaa.

Maahanmuuton kova hinta

Maahanmuuton rooli on muuttunut. Ilmiö kasvat-ti Ruotsin bruttokansantuo-tetta 1950-70-luvuilla. Suo-malaiset olivat haluttua työvoimaa. Mutta nykyään maahanmuutto on Ruotsin valtiontalouden suurin yksit-täinen menoerä – vaikka sille ei ole omaa momenttia val-tiontalouden tilinpidossa.

- Maahanmuuton kulut hu-kutetaan olemassa oleviin momentteihin, koska poliiti-kot ja viranomaiset eivät ha-

lua käsitellä maahanmuut-tajiin liittyviä kuluja muusta yhteiskunnasta irrallisena elementtinä, Elo kirjoittaa.

– Ruotsissa kustannuksia on laskettu. Suomessa maa-hanmuuton kuluista on vai-ettu, Elo huomauttaa.

Kotoutuminen ja työllisyys retuperällä

Ruotsissa on maailman suurin ero syntyperäisten ja ulkomailla syntyneiden työl-listymisasteessa. Kantaruot-salaisista 20-64-vuotiais-ta on 82 prosenttia töissä, maahanmuuttajista vain 57 prosenttia ja muualta kuin länsimaista tulleiden koh-dalla luku on vielä matalam-pi. Näihin lukuihin on otet-tu mukaan valtion ja kuntien työllistämät ihmiset.

Malmössä lähes 15 prosent-tia kaikista asukkaista on vailla työtä. Luku on lähes

puolet pahempi kuin koko maan kahdeksan prosentin luku. 51 prosenttia Ruotsin pitkäaikaistyöttömistä ja 57 prosenttia sosiaalituella elä-vistä on maahanmuuttajia.

Turvapaikanhakijoista 60 prosenttia on matalasti kou-lutettuja. EU-komission Eu-rostat-tilastopalvelun mu-kaan vain 2,5 prosenttia Ruotsin työpaikoista sovel-tuu turvapaikanhakijoiden koulutustasolle, kun keski-määrin muissa EU-maissa 17 prosenttia työpaikoista sopii matalasti koulutetuille.

Tämä tarkoittaa, että Ruot-sissa on erittäin vähän työ-paikkoja, joihin turvapaikan-hakijat voivat päästä töihin, kun he jäävät Ruotsiin. Ruot-sin pakolaispolitiikka puo-lestaan tähtää juuri siihen, että maahanmuuttajat asute-taan Ruotsiin pysyvästi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ja eduskuntavaaliehdokas Simon Elo puhuivat Ruotsin maahanmuuton ongelmista Kansankodin kuolinvuoteella –raportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Ruotsalaiskaupungeista löytyy maa-hanmuuttajien kansoittamia ongelma-lähiöitä, joihin pelastusviranomaiset eivät mielellään mene. Kuva Malmön Rosengårdin mellakoista.

PERUSSUOMALAISTEN mie-lestä maahanmuuttopolitii-kan pitää perustua kansalli-sen edun puolustamiseen, ei maailman syleilyyn.

Turvapaikkamenettely on luotu vainoa pakenevien ih-misten auttamiseen, mut-ta siitä on tullut käytännössä merkittävin siirtolaisuu-den väylä. Valtavasta työttö-myydestä ja julkisen sekto-rin rahoituskriisistä kärsivällä Euroopalla ei ole varaa vai-keasti kotoutuvien ihmis-ten massiiviseen muuttoliik-keeseen. 

Maahanmuuttoa ei pidä nähdä eikä käsitellä koko-naisuutena. Pakolais- ja tur-vapaikkapolitiikka on siis pi-dettävä erillään työperäisen maahanmuuton hallinnoin-nista.

Avokätinen hyvinvointival-tio ja avoimet rajat eivät ole yhteensovitettavissa. Kor-kea veroaste ei houkuttele huippuosaajia, mutta veroil-la rahoitetut julkiset palve-lut ja tulonsiirrot houkutte-levat elintasosiirtolaisuutta. Nykyisenkaltainen maahan-muutto on omiaan heiken-tämään huoltosuhdetta ja hyvinvointivaltion rahoitus-pohjaa sen sijaan, että se pa-

rantaisi niitä.Perussuomalaisten mie-

lestä Suomen on pysyttä-vä avoimena yhteiskunta-na niille, joilla on kyky ja halu huolehtia omista asioistaan ja elää talossa talon taval-la. Samalla sen on ehkäistä-vä kalliiksi tulevien vapaa-matkustajien muuttoa. Myös turvapaikkajärjestelmän ylei-nen hyväksyttävyys paranee, kun sen hyväksikäyttö siirto-laisuuden väylänä tehdään vaikeammaksi.

Perussuomalaiset perään-kuuluttavat myös maa-hanmuuton kustannusten tekemistä läpinäkyviksi. So-siaaliturvajärjestelmää ja ti-lastointia on kehitettävä si-ten, että valtion ja kuntien eri kansalaisuus- ja kansalli-suusryhmille maksamat tu-lonsiirrot ovat eriteltävissä. Vain selkeä ja läpinäkyvä tie-to lopettaa maahanmuut-tajien saamiin tulonsiirtoi-hin liittyvän spekuloinnin ja mahdollistaa maahanmuu-ton kustannusten realistisen arvioinnin ja ennakoinnin.

Tutustu perussuomalaisten maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan: www.perussuo-malaiset.fi/eduskuntavaa-lit-2015

PS: Maahanmuuton kustannukset tehtävä läpinäkyviksi

Perussuomalaisten maahanmuuttopoliit-tisessa ohjelmassa peräänkuulutetaan maahanmuutosta koituvien hyötyjen mak-simointia ja haittojen minimointia.

Suomi tuskin välttää Ruotsin ongelmia

Perussuomalaisten kansan-edustaja Olli Immonen ko-rostaa, että suureen maahan-muuttoon liittyvät ongelmat ovat samanlaisia kaikissa Länsi-Euroopan maissa, jot-ka ovat ottaneet runsaasti vastaan maahanmuuttajia – Ruotsissa, Isossa-Britannias-sa ja Ranskassa.

- Tuskin me Suomessakaan voimme välttää tällaista ke-hitystä, jos sen annetaan jat-kua tällaisenaan, Immonen toteaa.

Hän arvelee kuitenkin, että ongelmallinen kehitys voidaan välttää, jos suun-ta käännetään heti. Suomi on kuitenkin vielä kehityksen alkupäässä, maahanmuut-to Suomeen kun alkoi nyky-muodossaan vasta 1990-lu-vun alussa.

- Olemme viime hetkillä, jolloin kehitys voidaan vielä kääntää, Immonen arvioi.

Vaarana on kaupunkien ghettoutuminen Ruotsin ta-

paan. Suomessa siitä voi ha-vaita jo alkuvaiheita suurten kaupunkien lähiöissä, ku-ten Turun Varissuolla, Van-taan Länsimäellä tai Helsin-gin Meri-Rastilassa, joissa maahanmuuttajien osuus on noussut jo 30 prosenttiin.

Ihmisillä on taipumukse-na muuttaa samoille alueil-le tulotason, arvostusten ja elämäntilanteen mukaan. Samoille seuduille hakeu-dutaan myös etnisyyden, kansallisen alkuperän perus-teella.

Yhteiskuntapolitiikka-leh-ti kertoi artikkelissaan jo pari vuotta sitten, että Suo-messakin esiintyy jo ilmiötä, jossa kantaväestöä muuttaa pois maahanmuuttajaenem-mistöisistä kaupunginosis-ta. Tämä white flight -ilmiö eli kantaväestön pako ei joh-du artikkelin mukaan ennak-koluuloista, vaan asukkaiden huolista ja todellisista ongel-mista.

TEKSTI VELI-PEKKA LESKELÄ KUVAT MATTI MATIKAINEN JA LEHTIKUVA

w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i14

Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimin-tajärjestön eli TVY:n mielestä vuoden vaih-teessa voimaan tullut palkkatukiuudistus on epäonnistunut pahasti. Yksi tyytymättömis-tä on jyväskyläläinen Alpo Pulkkanen, jonka työttömyyskierre alkoi vuonna 2002. JYVÄSKYLÄLÄINEN Alpo Pulkkanen jäi työttömäk-si Nokiaan liittyneiden irti-sanomisien seurauksena kol-metoista vuotta sitten. Sen jälkeen hän on tehnyt pätkä-töitä erilaisissa yhdistyksissä sekä opiskelut it-insinöörik-si. Pulkkanen on myös TVY:n hallituksen jäsen.

- Palkkatukiuudistus on susi. Minun pitää olla nyt ai-emman kahden vuoden sijaan yli kolme vuotta työttömä-nä työnhakijana, jotta voisin työskennellä palkkatuella yh-distyksessä. Jokainen tietää miten hankalaa on päästä töi-hin työttömyyden pitkittyes-sä, Pulkkanen harmittelee.

Näyttää hyvältä vain paperilla

TVY:n puheenjohtaja Juk-ka Haapakoski kertoo, että uudistus on hankaloittanut ja jopa tyrehdyttänyt ihmis-ten työllistämisen kolmannen sektorin hankkeisiin eri puo-lilla Suomea.

- Vaikka palkkatukila-ki näyttää paperilla hyväl-tä, niin se ei toimi käytän-nössä. Jäsenyhdistyksemme ihmettelevät ministeriön palkkatukimäärärahojen oh-jausperusteita, josta ei ollut hallituksen esityksessä mi-tään kirjattuna, Haapakos-ki sanoo.

Haapakosken mukaan yh-distyksissä on avoinna tuhan-sia työpaikkoja, mutta nyt ne pystyvät työllistämään käy-tännössä vain yli kolme vuot-ta kolme kuukautta työttömä-nä olleita henkilöitä.

- On turha puhua onnistu-neesta uudistuksesta, jos yh-distykset eivät saa avoimiin työpaikkoihin työntekijöitä.

Kestämätön tilanne

Lisäksi elyjen palkkatuki-maksut ovat Haapakosken mukaan jo kaksi kuukaut-ta myöhässä ainakin Uudel-lamaalla.

- Alueen yhdistykset ovat joutuneet ottamaan pankki-lainaa tai laittaneet henkilö-kohtaista rahaa likoon, jotta ovat voineet maksaa työnte-kijöidensä palkat ajallaan. Ti-lanne on täysin kestämättö-mällä pohjalla, Haapakoski tuhahtaa.

Haapakosken mukaan työt-tömät ovat joutuneet keske-nään eriarvoiseen asemaan, sillä lakiuudistuksessa ei ol-lut siirtymäsäännöstä. Sen ta-kia suuri joukko vielä viime vuonna lain mukaan palkka-tuettuun työpaikkaan oikeu-tetuista työttömistä on tänä vuonna menettänyt mahdol-lisuuden tuettuun työpaik-kaan.

Ihalainen torjuu arvostelun

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan palkkatukiuudistuk-sen tavoitteena oli parantaa työnantajien ja työnhakijoi-den yhdenvertaista kohtelua, tukipäätösten ennakoitavuut-ta ja selkiyttää tuen kriteere-jä. Työministeri Lauri Iha-lainen ei niele työttömien väitteitä uudistuksen epäon-nistumisesta.

- Se ei ole susi vaan entistä parempi. Kaikesta tukeen liit-tyvästä viidakosta on päästy selkeimmille vesille. Tuki on oikeudenmukainen sen takia, että sitä maksetaan 30, 40 tai 50 prosenttia palkasta. Lisäk-si tuki on sitä suurempi mitä pitkäkestoisempi ja vaikeam-pi työttömyys on, Ihalainen puolustelee Perussuomalai-nen-lehdelle.

Lisäksi Ihalainen painottaa, että yli 60-vuotiaiden palk-katuki tuli pysyväksi ja tu-kitoimenpiteisiin on lisät-ty työllisyysmäärärahoja 146 miljoonaa euroa tälle vuo-delle.

Työttömien armeija kasvaa

Työllisyyttä edistävät toimet eivät näytä tepsineen, sillä Suomessa oli Tilastokeskuk-sen mukaan tämän vuo-den alussa 360 000 työtön-tä työnhakijaa. Se on 32 000 enemmän kuin vuotta aikai-semmin. Mikäli mukaan las-ketaan työvoimapalveluissa olevat, niin työttömien määrä on lähes puoli miljoonaa.

- Työllisyyden hoito ei näy-tä hyvältä. Olisi ollut hyvä, jos Ihalainen olisi onnistunut, mutta työvoimahallinnon pakkaa on sekoitettu monien uudistusten kautta ja ainakin lyhyellä aikavälillä on saatu aikaan enemmän hallaa kuin hyötyä, Haapakoski sanoo.

Ihalainen puolestaan pai-nottaa, että työllisyystilan-ne oli huono jo hallituksen aloittaessa työnsä neljä vuot-ta sitten.

PS P O L I T I I K K A

Palkkatuki-uudistus on susi

Työttömien terveiset työministerille:

Työtön Alpo Pulkkanen harmittelee kun työllistyminen on vaikeutunut.

15

MENNYT vaalikausi osoitti, että perussuomalaiselle arvopolitii-kalle on entistä suurempi tarve. Tarvitaan puolue, joka haluaa an-taa äänen myös heikompiosaisille ja pitää heistä aidosti huolta. SUOMESSA ollaan suurten haasteiden edessä. Kukaan vastuul-linen poliitikko ei väitä, että edessä olisi helppoja päätöksiä. Sitä suurempi vastuu meillä on siitä, että huolehdimme päätösten vas-tuullisuudesta. Me emme voi olla koko maailman sosiaalitoimis-to tai terveyskeskus. Meidän on huolehdittava kaikin tavoin, että suomalaisten perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansallinen etu on asetettava vihdoin etusijalle maailmanpelastuksen sijaan. NÄISSÄ vaaleissa on kyse myös politiikassa tehtävistä arvovalin-noista - kenelle, mitä ja millä perusteella voimme antaa. Perussuo-malainen arvopohja rakentuu siihen, että suomalaisista pidetään ensisijaisesti huolta. Me katsomme, että suomalaisten päättäjien ensisijainen tehtävä on huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista, ja luoda sosiaalisesti kestäviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä. 1990-LUVUN laman aikana tehtiin lukuisia sosiaalipoliittisia vir-heitä, joista monet perheet maksavat edelleen. Samoja virheitä toistetaan jälleen, eikä virheistä ole opittu. Heiltä, jotka ovat hei-kommassa asemassa, viedään vielä vähästäkin. Tätä perussuoma-laiset eivät hyväksy. Meidän tulee huolehtia, että heikompiosai-sille, kaikenikäisille, luodaan edellytykset hyvään ja inhimilliseen elämään. Jos joku putoaa turvaverkkojen läpi, on yhteiskunnan tehtävä nostaa ja kannatella - ei polkea entistä alemmas. KESTÄVÄ sosiaalipolitiikka turvaa ihmisten hyvinvoinnin myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Nyt näin ei ole tapahtunut. Eriar-voistuminen on kasvanut. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Puhumme sitten sosiaalisesta, taloudellisesta tai terveydellises-tä puolesta, yhä useampi Suomessa voi pahoin. Tähän on tultava muutos. On kansallinen häpeä, että Suomessa elää liki miljoona ihmistä köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Millainen hyvinvoin-tiyhteiskunta sellainen on, joka ei huolehdi omistaan? Ei ainakaan perussuomalaisiin arvoihin pohjautuva. JUURI Sinä vaikutat tulevissa vaaleissa äänelläsi siihen, millai-sia arvovalintoja Suomessa tehdään ja millainen poliittinen linja valitaan. Perussuomalaiset ovat esittäneet omat vaihtoehtonsa ja kertoneet mikä on meidän politiikkamme ydin. Olemme osoitta-neet, että meillä on vastuullinen vaihtoehto sille politiikalle, jota on harjoitettu. Päätöksiä voidaan ja tulee tehdä inhimillisesti kes-tävästi, aina ihmisarvoa kunnioittaen. JOKAISEN päätöksentekijän tulee muistaa, että jokainen tehty päätös tai valinta saa kasvot ihmisten arjessa. Perussuomalaiset sen muistavat ja siksi politiikkamme on myös sosiaalisesti kestä-vää – sellaista, jolla luodaan hyvän ja inhimillisen elämän edelly-tykset koko elämänkaaren ajaksi.

Suomalaisten asialla

KOLUMNI

HANNA MÄNTYLÄKANSANEDUSTAJA,PERUSSUOMALAISTEN 2. VARAPUHEENJOHTAJA

- En karkaa vastuuta, mut-ta viennin heikko veto on pi-tänyt työllisyyden huonoissa kantimissa. Vaikka vienti ve-täisi, niin puolet työttömistä on vaikeimmin työllistettäviä eli he tarvitsevat tukitoimia. Työllisyyttä on vaikea korja-ta ilman investointeja, Ihalai-nen toteaa.

Onko ministeri vieraantunut arjesta?

Vaalipuheita kuunnelles-saan moni työttömyyskor-vauksen varassa elävä pohtii sitä, onko työministerillä kä-sitystä siitä, millaisessa ase-massa työtön on tämän päi-vän Suomessa.

- Ainahan on olemassa riski, että vieraantuu arjesta. Mi-nulla on kuitenkin aika hyvä tuntuma, mitä on ihmisten arki, koska käyn työpaikoil-la, tilaisuuksissa ja puhun ih-

misten kanssa. Työministeri ei kuitenkaan yksin ratkai-se työllisyyttä, Ihalainen huo-mauttaa.

Lyhennetty työaika loisi uusia työpaikkoja

Eduskuntavaalien alla työl-lisyyden parantamiseen tar-jotaan monenlaisia lääkkeitä. Pulkkanen lyhentäisi työai-kaa. Hän on laskenut, että mikäli kolme henkilöä lyhen-täisi päivittäistä työaikaan-sa kahdella tunnilla, niin sil-loin voidaan työllistää yksi ihminen.

- Mikäli esimerkiksi kolme 3 000 euroa ansaitsevaa työn-tekijää lyhentää kahdeksan-tuntista työpäiväänsä kuu-teen tuntiin, niin verot ja kaikki työnantajakulut huo-mioiden työnantajalle tulee käyttöön lähes 3 000 euroa yhden ihmisen työllistämi-

seen, Pulkkanen sanoo.Pulkkanen korostaa, että

työajan lyhentäminen oli-si vapaaehtoisesta ja minis-teriöt voisivat näyttää siinä esimerkkiä. Työajan jakami-nen pienentää palkkaa, mut-ta se toisi Pulkkasen mielestä työntekijöille muita lisäar-voja.

- Vapaa-aika lisääntyisi, oli-si aikaa omalle perheelle ja lapsille. Työssä jaksaminen paranisi, sosiaalikulut pie-nenisivät, tilalle voitaisiin työllistää nuori ja hyvinvoin-ti tasaantuisi yhteiskunnassa. Iso kysymys on, että löytyykö rohkeutta kokeilla tätä mallia työllisyyden hoidossa, Pulk-kanen kysyy.

TEKSTI MIKA RINNE KUVAT MIKA RINNE JA LEHTIKUVA

Ilmestyy: kolmen viikon välein. • Painos: 30 000 - 1 000 000 kpl, keskimäärin 30 000 kpl • Julkaisija: Perussuomalaiset-Sannfinländarna rp Toimitus: Yrjönkatu 8-10 B 25, 00120 Helsinki, toimitus@perussuomalaiset.fi • Vastaava päätoimittaja: Matias Turkkila Puh. 040 172 7525 • matias.turkkila@perussuomalaiset.fi Toimituspäällikkö: Kristiina Ovaskainen Puh. 040 670 7275 •kristiina.ovaskainen@perussuomalaiset.fiUlkoasu: Macart / Jorma Remsu • jorma.remsu@gmail.comJäsenasiat ja lehtitilaukset: 040 631 7099, jasenasiat@perussuomalaiset.fi • Jäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,- Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmm Rivi-ilmoitus: 5,00,- / rivi • Aineiston muokkaus: 50,- / tunti Painopinta-ala: 260 x 375 mm • Palstojen määrä: 5-6 kpl Painopaikka: Botnia Print, Kokkola Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineistopäivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Perussuomalainen-lehtiISSN 1239-2324 • Perussuomalaiset rp:n äänenkannattaja vuodesta 1996