10 • 2012

2 super 10 • 2012

16

3 Pääkirjoitus

4 Ajankohtaista

5 Puheenjohtajalta

6 Sosiaalihuollon painopiste varhaistukeen

7 Viisi kysymystä peruspalveluministerille

8 Superilaiset kuntavaaliehdokkaat

9 Kuntavaalien pääteemat

10 Valtaa vanhuus -tapahtuma

11 Jaksotyöaikakokeilu käyntiin

12 Lokakuun lyhyet

13 Näin vastattiin!

13 Lehtikatsaus

14 Lähi- ja perusruokaa: kantarellimuhennos

16 Anu Lustig-Lonka ahkeroi apteekissa

21 Kanala virkistää!

22 Päiväkotiryhmät liian isoja

26 Inhimillisesti tehokas sairaala

30 Häpeäleima mielenterveystyössä

32 SuPer-aamu Lahdessa

38 Omaishoitaja Seija Kerosen arkea

40 Lähihoitaja2012

42 Hyvän hoitajan hymy pelastaa päivän

44 Ruoka-aineallergiat

47 Palasia sieltä täältä

48 Pieniä iloja

50 Aika hyvä työpaikka Kuusamosta

52 Työhyvinvointi-illat käyntiin

54 Edunvalvontayksikkö tiedottaa

Sisältö 10 / 2012

56 Superristikko

57 Lähihoitaja Kähönen

57 Paras juttu – vastaa kyselyyn!

58 Musiikki tukee osastotyötä

62 Jäsenrekisteri tiedottaa

63 Työttömyyskassan ajankohtaiset

80 Kuulumisia

82 Luonnossa

83 P.S. Mäntsälästä

38Seija Keronen on Veera-tyttärensä

omaishoitaja.

22SuPer

pienentäisipäiväkotiryhmiä.

58Leilani Uusi-Äijö järjestää potilaille

musiikkihetkiä.

32Tuulia Saahko tarkistaa kuntoutujan lääkitystietoja.

26Lapissa tehdäänhyvää sairaalaa.

super 10 • 2012 3

super59. vuosikerta

Tilaushinta 48 €/vuosi

Aikakauslehtien Liiton jäsen

julkaisija

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Ratamestarinkatu 12

00520 Helsinki

Fax 09 2727 9120

päätoimittaja

Leena Lindroos 09 2727 9174

taittava toimittaja

Jukka Järvelä 09 2727 9176

toimittajat

Marjo Sajantola 09 2727 9173

Sonja Kähkönen 09 2727 9175

Henriikka Hakkala 09 2727 9177

vierailevat kirjoittajat

Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty,

Kristian Wahlbeck, Antti Vanas

kannen kuva

iStockphoto

ulkoasu

Timo Numminen

Joonas Väänänen

Jukka Järvelä

painos

84 800 kpl

ilmoitukset

Sonja Kähkönen 09 2727 9175

osoitteenmuutokset

Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140

Tilatut: toimitus 09 2727 9298

kirjapaino

ISSN 0784–6975

SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen

juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai

palauttamisesta.

Painotuote

Lisää aikaaja avoimuutta

PääkirjoitusLeena Lindroos

L

leena.lindroos@superliitto.fi

asten hyvinvointi on ollut kuluneen syksyn keskusteluis-sa vahvasti esillä. Keskustelu on heijastunut myös superi-laisten lastenhoitajien työhön. Yhteydenotot liittoon ovat lisääntyneet ja usein niiden taustalla on kasvaneiden ryh-mäkokojen vaikutus henkilökunnan työssäjaksamiseen.

Jättiryhmissä työn mielekkyys katoaa: työntekijän osaaminen ei pääse esiin ja motivaatio kärsii. Päivähoitolakia ollaan uudistamassa ja ryh-mäkoot ovat uudistuksen keskeinen asia. Liitto edellyttää kannanotos-saan, että alle kolmivuotiaiden ryhmässä on enintään 12 lasta ja yli kol-mivuotiaiden ryhmässä enintään 20, jotta sekä lasten hyvinvointi et-tä heidän hoitajiensa työhyvinvointi toteutuisivat nykyistä paremmin.

Väestössä elää sitkeästi mielikuva mielenterveyskuntoutujien vaa-rallisuudesta sekä häiriöiden peruuttamattomuudesta ja parantumat-tomuudesta, toteaa Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kris-tian Wahlbeck lehteemme kirjoittamassaan artikkelissa. Tämä häpeä-leima estää hakemasta apua, leimaa jo apua hakeneita, voi aiheuttaa eristäytymistä sekä heikentää kuntoutujan itsetuntoa ja itseluottamus-ta. Näin elämän mahdollisuudet entisestään kapenevat. Tästä aiheutuu se, että 70 prosenttia skitsofreniaa tai masennusta sairastavista ei halua paljastaa diagnoosiaan muille.

Pahimmillaan häpeäleima heikentää kuntoutujien fyysisiäkin ter-veyspalveluita. Se estää hoitoon hakeutumista, sillä hoitohenkilöstön-kään asenteet eivät aina ole kohdallaan mielenterveyskuntoutujien koh-telussa. Häpeäleima on näkymätön sitkeä stigma, jonka poistamiseen tarvitaan lisää tietoa, koulutusta ja avoimuutta. Suurin osa mielenter-veyskuntoutujista selviää elämässään hyvin. Vuorovaikutus on suorin tie saavuttaa luottamus, ja tutustumalla voi ravistella omiakin asenteita.

Alkaneen kuukauden merkittävin päivä on sunnuntai 28.10. Tuol-loin valitaan kuntapäättäjät seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Tällä kertaa ehdolla on runsaasti SuPerin jäseniä. Lehdessä on sekä nimilista kai-kista tietoomme tulleista ehdokkaista että 13 sivua superilaisten vaali-ilmoituksia. Toivottavasti joukosta löytyy sopiva ehdokas, jotta supe-rilainen osaaminen ja edustamamme arvot tulevat entistä vahvemmin

esiin myös kunnallisessa päätöksenteossa. Ja toivot-tavasti myös kaikki äänioikeutetut jaksavat uur-

nille asti!.

4 super 10 • 2012

pere-talolla 12–13.2.2013 ja sopia työnantajan kanssa osallistu-misesta tähän ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

tutustua kunnallisvaaliehdokkai-siin ja käyttää äänioikeutta.

osallistua ammattiosastojen syys-rientoihin.

nauttia syksyisestä luonnosta.

viimeistään käydä allekirjoit-tamassa SuPerin vetoomus henkilöstömitoituksesta liiton nettisivuilla. Aikaa on 12.10. klo 14:ään asti.

laatia ammattiosastojen toi-mintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013.

merkitä kalenteriin SuPerin ammatilliset opintopäivät Tam-

Suomen lähi- ja pe-rushoitajaliiton his-toria viime vuosi- kymmeniltä on koot- tu yksiin kansiin. Lii- ton entisen pääsih-

teerin Markku Silvennoisen kirjoitta-ma teos SuPerin historia 1988–2010 kertoo muutoksen ajoista.

Kirjan käsittelemänä aikana on ta-pahtunut merkittäviä asioita: oman

SuPerin historiailmestyy marraskuussa

AjankohtaistaUusimmat kannanotot jamuistamisen arvoiset tapahtumat

Kalenterilokakuu

nyt on aika

5.–6.10.

10.–11.10.

10.10.

12.10.

13.10.

16.10.

17.10.

17.10.

18.10.

19.10.

22.–28.10. 23.10.

24.10.

26.–27.10.

29.10.

PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista, Hämeenlinna, SuPer

Puheenjohtajien neuvottelu-päivät, Helsinki, SuPer

Maailman mielenterveyspäivä

Päivähoidon koulutuspäivä, Helsinki, SuPer

Maailman saattohoitopäivä

Maailman ravintopäivä

Ihanasti ikääntyen – vanhus-työn koulutuspäivä, Vaasa, SuPer

Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi

Verkkoviestintäpäivä, Helsinki, SuPer

Terveys 2012 -messut, Helsingin Messukeskus

Univiikko, Uniliitto

Yksityissektorin ABC, Helsinki, SuPer

YK:n päivä

Terveyskeskuspäivät, Helsinki, SuPer

Maailman psoriasispäivä, luentotilaisuus Joensuussa, Psoriasisliitto

marraskuu

keskusjärjestön TVK:n konkurssi, Su-Perin liittyminen STTK:n jäsenek-si, lähihoitajakoulutuksen aloittami-nen ja kehittäminen, terveydenhuolto-alan lakko 1995, oma sopimusratkaisu 2007, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntarakenteen muutokset, työmark-kina- ja sopimusjärjestelmän kehitys ja voimakas jäsenkasvu.

Teos ilmestyy marraskuun lopussa Editan kustantamana..

Puheenjohtaja- ja sihteeri- päivä, Helsinki, SuPer

Esiintymistaidon kurssi, Helsinki, SuPer

ing

ima

ge

1.11.

7.–8.11.

Nuorten työolotpäivän teemanaPalkansaajakeskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava sekä Suomen Ammattiliitto-jen Solidaarisuuskeskus SASK kampan-joivat perjantaina 5. lokakuuta kunnon työn puolesta. Kampanjointi on osa Kansainvälistä kunnon työn päivää.

Suomessa kansainvälisen kunnon työn päivän teemaksi nostetaan nuor-ten työolot ja työehdot.

Päivää viettämällä halutaan koros-taa, että nuorille työntekijöille kuu-luvat samat työehdot kuin muille-kin. Nuorten työelämässä kohtaamia

tyypillisiä ongelmia ovat alipalkkaus, pirstaleiset työsuhteet ja harjoittelu-jen ketjuttaminen.

Järjestöt korostavat, että voidakseen itsenäistyä nuoret tarvitsevat rahaa sii-nä missä aikuisetkin – maito maksaa sa-man verran ikään katsomatta. Pätkätyöt sekä työssäoppimis- ja harjoittelujaksot ovat yleensä ainoa ja siinä mielessä suo-siteltava tapa tutustua oman alan töihin, mutta nuorten työsuhteissa ja harjoitte-luissa esiintyy myös huolestuttavan pal-jon väärinkäytöksiä..

super 10 • 2012 5

Teknologia voi auttaa meitä hoitotyössä – vai voiko?

sallistuimme SuPerina Tanskassa EPN:n eli Eu- roopan Perushoitajaneu- voston kokoukseen sekä seminaariin. Seminaarin yleisaiheena oli teknolo-

gia hoivassa ja hoidossa. Asiaa käsitel-leet esitykset antoivat aihetta ajatte-luun niin hyvässä kuin pahassa. Poh-din itsekseni, kuka potilas oikein ha-luaisi tulla kylvetetyksi ”pesuputkessa” tai kuka vanhempi haluaisi, että robot-ti valvoisi lasten ulkoilua? Aihetta käsi-teltiin monen maan sekä monien toi-mintojen kautta. Moni esittelijä kertoi, miten juuri tämä tekninen laite jossain vaiheessa vapauttaa henkilökuntaa jo-honkin muuhun tärkeämpään tehtä-vään. Näin varmasti onkin joissakin ta-pauksissa, mutta on varauduttava sii-hen, että se ei tapahdu hetkessä.

Kukaan ei ole koskaan vastustanut teknistä kehitystä eikä sitä, että asiakas tai potilas tekee itse hoitoonsa liittyviä toimintoja kuten esimerkiksi verenso-kerin ja verenpaineen mittauksia. Tällai-nen aktiivisuus vaatii kuitenkin asiaan liittyvää asian ymmärtämystä ja kyke-nevyyttä omatoimisuuteen. Ja myös si-tä, että ammatti-ihmiset ovat opetta-neet, miten kyseiset asiat hoidetaan – eikä pelkästään itse toimenpidettä vaan myös sen, miksi asiat tulee tehdä ja mi-tä toiminnoilla seurataan. Tällöin tek-

O

Henkilöt, joita hoidamme tai hoivaamme, ovat toisen ihmisen avun tai ohjauksen tarpeessa.

Puheenvuoro

nologiasta on huomattavasti apua hoi-dettavalle ja se vapauttaa osaltaan hen-kilöstöä toisiin tehtäviin.

Me superilaiset olemme suurelta osalta töissä sellaisissa paikoissa, joissa uuden teknologian käyttö ei ainakaan vielä irrota työntekijää muihin töihin vaan sillä kevennetään meidän fyysis-tä työtämme. Henkilöt, joita hoidam-me tai hoivaamme, ovat toisen ihmi-sen avun tai ohjauksen tarpeessa. Näis-sä inhimillisissä hoitotilanteissa ihmis-ten välistä vuorovaikutusta ei voida tek-nologian avulla korvata. Tämä asia on aina hyvä muistaa. Päättäjät kunnissa mieltyvät usein ajatukseen, että tekno-logian avulla saavutetaan henkilöstö-säästöjä, mutta mikään ei koskaan kor-vaa suoraa ihmiskontaktia.

Henkilöstön mielestä teknologias-ta on sekä hyötyä että haittaa. Ongel-mallisinta on, jos teknologia koetaan kuormittavaksi tai sen käytöltä ei jää aikaa itse hoitotyöhön. Tämä nousee ajoittain esille uusien atk-ohjelmien kanssa. Teknologian hyviä puo-lia ei sovi unohtaa eikä sitä, mi-tä sen avulla voidaan saavuttaa. Monelle saattaa tuntua vieraal-ta ajatus television välityksel-lä johdetusta jumppahetkestä kotona asuvalle vanhukselle. Tämä on monissa maissa ai-van normaalia. Vielä erikoi-

Puheenjohtaja Silja Paavola

semmalta tuntuu se, että leikkauksen tekisi maapallon toisella puolella oleva huippuosaaja robottikäsien avulla.

Teknologian annin voi mielestäni ki-teyttää vanhan suomalaisen sanalaskun modernisoituun versioon: tekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä..

6 super 10 • 2012

UutisetEsillä juuri nyt

Uudesta sosiaalihuoltolaista halutaan asiakaslähtöinenteksti sonja kähkönen

Uudella sosiaalihuoltolailla pyritään vahvistamaan asiak- kaan oikeutta saada palveluja. Sosiaalihuollon paino-piste halutaan siirtää korjaavista toimista varhaiseen tukeen, toteaa lakiuudistusta pohtinut työryhmä.

Uudella sosiaalihuoltolailla halutaan turvata eri väestö- ja ikä-ryhmien yhdenvertainen oikeus riittäviin ja yksilöllistä tarvet-ta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin.

Uuden lain myötä on tarkoitus siirtyä ongelmakeskeises-tä näkökulmasta asiakkaiden voimavarojen vahvistamiseen ja asiakkaiden arjen tukemiseen. Tavoitteena onkin siirtää sosiaa- lihuollon painopistettä ennaltaehkäisevään työhön sekä var-haiseen tukeen ja siten vahvistaa ennaltaehkäisevien ja mata-lan kynnyksen palvelujen saantia.

Sosiaalihuoltolain uudistamista pohtineen työryhmän tu-loksia kuultiin 4. syyskuuta, kun työryhmä luovutti loppu-raporttinsa valtiosihteeri Sinikka Näätsaarelle sosiaali- ja ter-veysministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Palvelut kuntalaisten tarpeiden mukaan

Työryhmän ehdotuksen mukaan kunnalla säilyisi yleinen jär-jestämisvastuu sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Lais-sa ei säädettäisi yksityiskohtaisesti siitä, miten palveluja tuli-si järjestää, vaan kunnan olisi itse arvioitava väestön tuen tar-peet ja varattava sen perusteella riittävät määrärahat sosiaa-lihuoltoon. Kuntalaisten tuen tarpeet määrittäisivät siis sen,

millaisissa tilanteissa sosiaalihuollon palveluja kunnassa jär-jestettäisiin.

Kunnan pitäisi myös laatia ja julkaista tiedot palvelujen järjestämisestä ja myöntämisperusteista. Nämä perusteet mää-rittäisivät sen, millä edellytyksillä kuntalaisilla on mahdolli-suus saada palveluja ja tukitoimia. Perusteiden laadinnassa kuntien tulisi huomioida myös valtakunnallinen ohjaus, ku-ten laatusuositukset ja valvontaviranomaisten valvontaohjel-mat.

Kunnan olisi huolehdittava siitä, että asukkaat saisivat riit-tävästi hyvinvointia tukevaa neuvontaa. Vaikeimmassa ase-massa olevien asukkaiden tukemisesta pitäisi huolehtia sosiaa- lityön keinoin.

Työryhmän mukaan lain tavoitteena on tukea ja edistää ih-misten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan palve-luprosessiinsa. Tavoitteena on myös vahvistaa sosiaalihuoltoa ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa heidän omassa arkiympä-ristössään. Tämä tarkoittaa laitoksissa asumisen ja huostaan-ottojen minimoimista ja avohuollon kehittämistä.

Laki voimaan vaiheittain

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän valmistele-maan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista huhtikuus-sa 2009. Nykyiseen, lähes 30 vuotta vanhaan sosiaalihuoltola-kiin on tehty vuosien varrella useita muutoksia ja täydennyk-siä, minkä seurauksena lainsäädäntö on pirstaleinen.

Uuden sosiaalihuoltolain säätäminen ja toimeenpano edel-lyttävät palvelujen rakenteiden ja sisällön uudistamista. Laki lisää asiakkuuksia ja edellyttää henkilöstön lisätarpeita joiden-kin palvelujen osalta. Laskelmien mukaan sosiaalihuoltolain toimeenpano edellyttää ammatillisen henkilöstön määrän li-säämistä noin 3400 työntekijällä.

Uudistuksesta aiheutuvat säästöt ovat nähtävissä vasta pi-demmällä aikavälillä. Säästöjä uskotaan syntyvän, jos ennal-taehkäisevillä palveluilla ja riittävän aikaisessa vaiheessa anne-tuilla tukitoimilla pystytään välttämään tai viivästyttämään kalliiseen laitoshoitoon joutuminen.

Lakiuudistusta pohtinut työryhmä uskoo, että uuden lain myötä lisääntyvien kustannusten hallinta ja valmistautumi-nen edellyttävät sen käyttöönottoa porrastetusti. Työryhmän loppuraportti on tällä hetkellä lausuntokierroksella, ja myös SuPer esittää lakiesityksestä oman kantansa. Lain on tarkoi-tus astua voimaan aikaisintaan vuonna 2015..

i ng i m

a g e

super 10 • 2012 7

1) Minkä kouluarvosanan annatte Suo- men vanhustyölle asteikolla 4–10?

– 7 1/2. Suomessa on hyvää ja vä-hemmän hyvää toimintaa. Itse työnte-kijöille ja heidän uutteruudelleen an-nan kiitettävän arvosanan, mutta liian vähäinen henkilöstö joutuu pakosti ah-taalle ja se näkyy työssä.

2) Uskotteko, että 0,5:n mitoituksel-la voidaan turvata hyvä hoito? Mil-laista se on?

– 0,5:n mitoitus on nykyisten suosi-tusten minimi. Noin kymmenessä pro-sentissa ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa on menty tämänkin ali huoli-matta siitä, että nykyisin vanhainkodeis-sa ja tehostetun palveluasumisen yksi-köissä on yhä huonompikuntoisia van-huksia. Itse lähden siitä, että minimi-mitoituksen pitäisi olla korkeampi, kun pyritään inhimillisempään ja ihmisläh-töisempään hoitoon ja hoivaan. Muis-sa pohjoismaissa mitoitus on noin 1,0.

3) Mitoitus 0,7, jota esititte, tyrmät-tiin. Se olisi vaatinut lisää rahaa vuo-sitasolla hieman yli 200 miljoonaa euroa. Valtio ottaa lisää velkaa ensi vuonna 35 kertaa tuon määrän eli seitsemän miljardia. Eikö meillä to-dellakaan ole varaa lisätä hoitajia?

– Sosiaali- ja terveysministeriön lu-ku 0,7-mitoituksen yhteenlasketuiksi

kustannukseksi valtiolle ja kunnille oli 146 miljoonaa euroa. Mielestäni meillä ei ole varaa olla lisäämättä hoitajia. Uu-punut hoitaja tuo kustannuksia sairaus- poissaolojen ja ennenaikaisen eläköi-tymisen johdosta, puhumattakaan hei-kon mitoituksen aiheuttamasta inhi-millisestä puolesta hoidettavien arjessa.

4) Matala hoitajamitoitus aiheuttaa nyt aliravitsemusta kun hoitajien aika ei riitä syöttämiseen. Vanhuksia myös sidotaan sänkyihinsä sekä lääkkeillä että siteillä. Mitä ajattelette tästä?

– Minusta tällainen on häpeällistä ja kestämätöntä. Siksi ajoin niin voimal-lisesti 0,7:n mitoitusta.

5) Uskotteko, että vanhuspalvelulaki ilman sitovia henkilöstömitoituksia tulee lisäämään vanhusten hoitajia?

– 0,5-mitoitukseen on nyt päästä-vä myös kaikissa niissä paikoissa, jois-sa mennään tämän minimisuosituk-sen ali. Eli nollatoleranssi hoitajien alimitoitukselle on saatu ja sen tueksi kuntia aletaan valvoa tehostetusti. Tä-tä kautta hoitajien määrä tulee lisään-tymään. Ja mikäli yhdessäkin ympä-rivuorokautisen hoidon yksikössä on alimitoitus vuoden 2014 seurannassa, sitovat mitoitukset saadaan 2015 al-kaen vähintään 0,5:n tasolla. Itse läh-den siitä, että mitoitustaso on tuolloin korkeampi..

Ministeri arvostaa vanhustenhoitajia ja haluaa heitä lisääPeruspalveluministeri Maria Gu-zenina-Richardsonin mukaan vanhusten hoitajia on Suomessa liian vähän. Hoito ei kuitenkaan ole kauttaaltaan retuperällä, koska työntekijät ahkeroivat nykyisillä resursseilla sen, minkä voivat. Vanhuspalvelulaki, jossa mitoi-tukseksi esitetään 0,5:ttä, tulee eduskunnan käsittelyyn lokakuun aikana. SuPerin mitoitustavoite on vähintään 0,8.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson arvostaa vanhustyössä toimivien hoita-jien uutteruutta.

ju

kk

a j

är

ve

lä

8 super 10 • 2012

UutisetEsillä juuri nyt

Runsaasti superilaisia kuntavaaleissaSuPerin toimistoon on ilmoittau-tunut parisataa liiton jäsentä, jotka ovat ehdolla kuntavaaleissa 28. lokakuuta. Alla heidän nimensä se- kä kotikunta- ja puoluetiedot.

Aho Virve Laitila Kok.Ahonen Ritva Orivesi Kesk.Ahonen Tiina Pirkkala PSAidanjuuri Lumi Parikkala Kesk. sit.Annala Eija Oulu Vihr. sit.Anttila Irma Pori Kesk.Anttonen Pekka Parikkala SDPBrockmann Marja Salo KDBuddas Kari Jyväskylä Kesk.Dmitriev Konstantin Mänttä Kok.Forssen Anitta Nokia Vihr.From Minna Eurajoki SDPGranqvist Cecilia Korsnäs RKPGrönmark Jarmo Vihti Vas.Gustafsson Christian Porvoo RKPHakala Marjut Lahti SDPHalme Pirjo Tampere Sit.Halonen Paula Oulu Kesk.Halonen Jaana Siikajoki Sit.Hanski Sari Lappeenranta SDPHarlin Suvi Pieksämäki SDPHartonen-Pulkka Tanja Mäntyharju SDPHauhia Ritva Hamina Kesk.Heikkinen Arja Suomussalmi Kesk.Heino-Laikku Mirva Pori SDPHeljakka Helena Pori SDPHellgren Marjo Karkkila SDPHenriksson Irmeli Säkylä SDPHenttinen Anne Vantaa Sit.Henttonen Mirja Ruokolahti Kesk.Hiilinen Teemu Vantaa Vas.Hiironen Riitta Rautalampi SDPHirsimäki Eero Mänttä-Vilppula SDPHirsimäki-Mikkola Anneli Alajärvi SDPHusu Heidi Kouvola Kesk.Hyrsky Tuula Kauhava Kesk.Hyttinen Eila Vantaa SDPHytönen Irma Hankasalmi Vas.Hyvärinen Ari Tampere Vihr.Hänninen Aila Huittinen SDPHänninen Elisa Juva Kesk.Isomöttönen Marja Vaasa Vas. sit.Jukola Kaija Lieksa Kok.Juthborg Johanna Korsnäs RKPJutila Tiina Vesilahti Kok.Juusola Mirja Tampere Vas. sit.Jäkälä Tuula Savitaipale Kesk.Kallioaho Jaana Virrat Vas. sit.Kallionpää Riitta Turku Vas.Kalteinen Mirva Jyväskylä Vihr.

Kankaanpää Kirsi Helsinki PSKarilainen Leena Köyliö SDPKarppi Sonja Kannus Kesk.Kasurinen Seija Heinola SDPKekki-Luukkonen Sirpa Lappeenranta Sit. Kekäläinen Petri Siilinjärvi KDKiiskinen Marika Lieksa Kesk.Kilpi Liisa Savitaipale Kok.Kinnunen Emilia Jyväskylä Vas.Kisonen Anne Hämeenlinna SDPKoivisto Jarkko Lammi Kok.Koivisto Kristiina Kurikka Kesk.Kolehmainen Raili Pielavesi Vas.Konttinen Eeva Juankoski PSKoppo Mirja Lappeenranta Kesk.Korpela Merja Seinäjoki Kesk.Kortesmaa Helena Tuusula Kok.Koskinen Maija-Liisa Harjavalta SDPKosloff Johanna Kaavi SDPKotiranta Anna-Maija Köyliö Kesk.Kourula Tuire Kemi Kesk.

Kuittinen Eija Nurmes SDPKujala Kati Keuruu SDPKujala Maarit Vaasa SDPKujansuu Ritva Pudasjärvi Kok.Kuusela Terttu Vaala Kesk.Käenaho-Virtala Hannele Myrskylä SDPKärki Anu Huittinen SDPLaakso Marko Hämeenlinna PSLaakso Katja Hattula SDPLahti Aino Puumala SDPLahti Ari Saarijärvi Vas.Laine Sini Karkkila Vihr.Lammassaari Satu Rovaniemi Kesk.Lamnaouer Nina Salo SDPLaurila Pirjo Kauniainen SDPLepistö Timo Helsinki PSLilja Jari Rovaniemi KDLindgren Suvi Pöytyä Kesk.Lindholm Maj-Len Karleby RKPLindroos Päivi Paimio Kok.Linna Silja Mäntsälä Kesk.Lintunen Elina Pälkäne SDP

Ljungkvist Britt-Mari Malax SDPLuukka Lyydia Saarijärvi Kesk.Lönn Minna Laukaa SDPMalmgren Heidi Kerava Vihr.Moilanen Raija Tampere Kesk.Mommo Raija Rovaniemi Kesk.Muhonen Sirpa Mänttä-Vilppula SDPMuittari Ritva Viitasaari Kesk.Mustiala Tiina Hämeenlinna Vas.Mustonen Annukka Tuusniemi Kesk.Mård Esa Kokkola SDPMäenpää-Salonen Päivi Mäntyharju SDPMäkelä Arja Forssa Vas.Mäkinen Leena Ylöjärvi Vas.Mäkinen Minna Jyväskylä PSMälkiä Merja Luumäki Kesk.Mäntykangas Pekka Hämeenlinna SDPMäyrä Kaarina Iisalmi SDPMönkkönen Anne Kuopio Kesk.Niemi Satu Jalasjärvi Vas.Nieminen Eija Keminmaa Keminmaa-laisten parhaaksiNieminen Marja Turku SKP sit.Niemi-Saari Mari Vantaa SDPNiskanen Sannukka Kannonkoski Kesk.Nissinen Eija Leppävirta KDNortunen Lasse Hankasalmi PSNybacka Silvo Lumijoki Vas.Ojanen Marjo Parkano SDPOksanen Timo Loppi SDP sit.Oksman Minna Kaavi PSOllila Maaret Hausjärvi SDPOnttonen Riku Janakkala PSPalonen Tarja Ylöjärvi SDPPekkarinen Arja Lapinjärvi Vas.Pekonen Sara Vantaa Vas.Pellonpää Katariina Forssa SDPPeltola Oili Turku SDPPerkkiö Minna Alajärvi Vas. sit.Pesonen Tarja Vantaa SDPPietilä Elina Pirkkala SDPPietiläinen Mimmi Jyväskylä Vas.Piiparinen Helena Tornio SDPPiipponen-Pekkola Seija Kotka Vas.Puupponen Riitta Hyvinkää Kok.Puustinen Sannamaija Hämeenlinna SDP Pöntinen Heidi Leppävirta SDPRajakannas Katriina Leppävirta Vihr. sit.Rajaniemi Sari Oulainen Kesk. sit.Rajasuo Anu Pieksämäki Kesk.Rantamo Tuula Kouvola Vas.Rekola Jukka Siilinjärvi PSRinta-Jouppi Juha Turku Vihr.Riskilä Matti Rovaniemi Vas.Ristiranta Mari Hollola Vihr.Romppanen Johanna Kontiolahti Kesk.Ronkainen Minna Posio Ryhmä 2008

super 10 • 2012 9

yllä oleva ehdokaslista kertoo liit-toomme ilmoittautuneet superilaiset ehdokkaat lehtemme mennessä painoon. jäsenten vaali-ilmoituksia löytyy tämän lehden sivuilta 64-76.

Ronkainen Onerva Pudasjärvi Kesk.Ruuska Sinikka Nastola SDPRönkkö Teija Enonkoski PSSaari Marianne Valkeakoski SDPSaari Sari Oulu SDPSaarikangas Niina Kerava KDSaarinen Marianna Pornainen SDP sit.Saiholampi-Kvick Aino Rauma PSSalenius-Salmenkivi Erja Tuusula KDSalo Kati Rauma SDPSammi Marianna Parkano PSSandholm Angelica Korsnäs RKPSankari Anna Oripää Kesk.Savola Silja-Riitta Padasjoki Kok.Seppälä Maarit Mikkeli Kok.Sikkilä Riitta-Liisa Seinäjoki SDPSilvennonen Urpu Ulvila Kok. sit.Suhonen Ritva Rantasalmi Vihr.Sunnari Eija Tornio Kesk.Suomalainen Hannele Turku Vihr.Suominen Sampsa Turku Vas.Suonpää Silja-Riitta Nakkila SDPSuontausta Raili Salo Vas.Syväluoma Saija Teuva Vas.Tamminen Anu Pöytyä SDPTapaninaho Tarja Oulu Vihr.Temisevä Satu Kontiolahti SDPTiilikainen Hilkka Kaavi Kesk.Toivanen Maarit Seinäjoki PSToivonen Terhi Joutsa Kok.Tolvanen Marketta Varkaus KD sit.Tolvanen Paula Kitee SDPTuominen Marjatta Kotka SDPTurja Ritva Lapua Kesk.Turunen Helena Joensuu Vas.Uimaluoto Marika Merikarvia SDPUimaluoto Marjut Pori SDPWahlman Mikko Hattula PSValokainen Tuomo Helsinki SDPVehmassalo Mira Pertunmaa Sit.Vienonen Maarit Jokioinen Kok. sit.Viitala Susanna Jalasjärvi Kesk.Viljanen Marjukka Kaarina SDPWillman Susanne Sastamala Kesk. sit.Vilppolahti Mika Helsinki Vas.Virpikari Sisko Kangasala SDPVokkolainen Pia Rantasalmi SDPVuorinen Anna-Maija Kauhava Kesk.Vähälä Laila Salo Vas.Väisänen Tiina Kangasniemi SDPYli-Hukka Niina Kokkola Kok.Ylivarvi Merja Kotka SDP

Sosiaali- ja terveysasiatyksi kuntavaalienavainkysymyksiäteksti jukka järvelä

Yksi tulevien kuntavaalien päätee-moista on sosiaali- ja terveysky-symykset, etenkin vanhustenhoito. Kuntien koko ja kuntaliitokset ovat kuitenkin puhuttaneet ehdokkaita ja puolueiden puheenjohtajia eni-ten vaalikampanjan ensi viikoilla.

Suurten eduskuntapuolueiden puheen-johtajat kohtasivat toisensa ensimmäi-sen kerran Kuntamarkkinoilla Helsin-gissä. Pääteemaksi nousi kuntien mää-rä, mutta myös ikääntyminen nostet-tiin esille.

Pääministeri ja kokoomuksen pu-heenjohtaja Jyrki Katainen piti tule-via kuntavaaleja historian tärkeimpinä. Hän uskoi suomalaisten uudistumis-kykyyn vaikean taloustilanteen edessä. Katainen puhui vahvojen ja uudistu-miskykyisten kuntien puolesta ja ke-hotti katsomaan 15 vuoden päähän, kun kuntarakennetta kehitetään.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilai-nen korosti yhteistyötä sekä sopimisen kulttuuria oikeudenmukaisessa Suo-messa. Urpilainen oli valmis rakenteel-lisiin muutoksiin, jotta vanhusten ja nuorten asiat saadaan kuntoon. Urpi-lainen myös kyseenalaisti järjestelmän, jossa sosiaali- ja terveysmenoista päät-täminen on viety kauas ydinkunnista ja niiden keskeisiltä elimiltä.

Hoitajat perustyöhön

Myös keskustan puheenjohtaja Juha Si-pilä antaisi kunnille lisää päätäntäval-taa, kun ikääntynyt väestö kaipaa lisä-palveluja. Näitä asioita ei tulisi ohjata kuntien yläpuolelta annetuilla käskyil-lä. Hoitajien työtä Sipilä suuntaisi koh-ti perustehtäviä ja jopa purkaisi sään-nöksiä, jotka velvoittavat raportointiin ja muuhun varsinaisen hoitotyön ulko-

puoliseen työskentelyyn.Perussuomalaisia kuntamarkkinoil-

la edusti toinen varapuheenjohtaja Ju-ho Eerola. Hänen mukaansa kuntia ei pidä pakottaa liitoksiin, jos ne hoitavat perustehtävänsä hyvin. Rahaa riittävän hoitajamitoituksen toteuttamiseen oli-si Eerolan mukaan löytynyt eurokriisin hoitoon suunnatuista varoista.

Vasemmistoliiton varapuheenjohta-ja Risto Kalliorinne tiivisti, että kun-tavaaleissa on kysymys suhtautumises-ta palveluihin ja yksityistämisen tuo-miin ongelmiin.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Nii-nistö muistutti, että maailma on muut-tunut siitä, kun kuntarajoja tehtiin. Niinistön mukaan kuntien roolia on tuettava ja vahvistettava keskeisten hy-vinvointipalvelujen tuottajana.

Mitoitus ei puhuta enää

Yleisradion ensimmäisessä televisioi-dussa vaalikeskustelussa puolueiden puheenjohtajia huolestutti peruster-veydenhuollon asema sekä yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitys. Myös omaishoito ja kotihoito olivat esillä. Muutama sana vaihdettiin myös vanhustenhuollon henkilöstömitoituk-sesta, joka ei asiana enää ainakaan vaa-likeskustelujen alussa noussut sen suu-remmin esiin, koska päätös 0,5 hoita-jan mitoituksesta oli jo aiemmin lyö-ty lukkoon.

Edellisissä kuntavaaleissa neljä vuot-ta sitten äänestysprosentti oli 61. TNS Gallupin arvion mukaan tuo prosentti olisi nyt korkeampi.

Vajaa 80 prosenttia superilaisista työskentelee kunnissa, joten äänestä-mällä voi vaikuttaa siihen, miten omaa hoito- tai hoivaympäristöä kehitetään..kuntavaalien äänestyspäivä on sunnuntai 28.10.

10 super 10 • 2012

UutisetEsillä juuri nyt

Ilmapallot lähetettiin eri puolille Suomea viemään viestiä kuntapäättäjille: vanhat ovat kunnille voimavara, jota ei ole varaa jättää käyttä-mättä.

Superilaiset jakoivat pinkkejä satulavies-tejä. Sadesuojissa luki: Ihmisen arvo ei vähene.

Valtaa vanhuusSuPer näkyi suurtapahtumassa

Mielenilmaus hyvän ikääntymisen puolesta sai liikkeelle niin järjestöt kuin kansalaisetkin.

Valtaa vanhuus -kampanja haastaa kan-salaiset ja tulevat kuntapäättäjät toimi-maan rohkeasti hyvän vanhuuden puo-lesta sekä näkemään ikääntymisen uu-della tavalla. Moni vanhus on yhteis-kunnan aktiivinen jäsen ja työllistää palvelujen ja tuotteiden ostajana. Suu-rin osa ikäihmisistä asuu omissa kodeis-saan ja hoitaa itse omat asiansa. He ei-vät halua tulla holhotuiksi.

Kampanjan suurtapahtuma oli Hel-singin Senaatintorilla 15. syyskuuta. Toimintaansa esittelivät monet vanhus-työhön panostavat järjestöt, kuten Su-Per, onhan arvokas vanhuus ja sen tur-vaaminen yksi liiton keskeisistä tavoit-

teista. Tätä viestiä vietiin myös torialuet- ta pidemmälle. Superilaiset jakoivat esitteitä ja heidän jäljiltään tuhat pol-kupyörää julisti pinkeillä satulansuo-juksilla ihmisen arvon pysyvyyttä.

Paneelikeskusteluun oli haastettu vanhustyöntekijöiden ammattiliittoja pohtimaan, millaisilla eväillä hyvä van-huus turvataan kaikille. SuPerin edusta-jana keskusteluun osallistui suunnitteli-ja Soili Nevala, joka painotti, ettei van-hustyössä voi kiirehtiä. Siksi niin koti-hoitoon kun laitoksiinkin tarvitaan riit-tävästi osaavaa henkilökuntaa..valtaa vanhuus -kampanjassa ovat mukana folkhälsans förbund rf, ikäinstituutti, miina sillanpään säätiö, omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, suomen senioriasiain-liitto ry, suomen senioriliike ry, suomen setlementtiliitto ry ja päävastuullisena vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry.

teksti ja kuvat marjo sajantola

super 10 • 2012 11

Tunnustuspalkintovauvan ja lapsenpuolustajalle

Väestöliitto on myöntänyt psykologian professori Liisa Keltikangas-Järviselle Tirkistys tulevaisuuteen -tunnustuspal-kinnon hänen työstään lapsuuden tut-kimuksen popularisoijana ja keskuste-lun herättäjänä. Keltikangas-Järvinen on tuonut vauvan ja lapsen näkökul-maa keskusteluun, jota usein käydään pelkästään kansantalouden tai työelä-män tarpeista. Näin on esimerkiksi päi-vähoitoa koskevissa keskusteluissa. Kel-tikangas-Järvinen sanoo, että tutkimus-ten mukaan 0–3-vuotiaan lapsen kehi-tys ei tarvitse päivähoitoa. Sen sijaan vanhempien työssäkäynti tarvitsee sitä. Hän toteaa myös, että lapsi ei tarvit-se subjektiivista oikeutta päivähoitoon vaan päivähoitoa tarvitsevat yhteiskun-ta ja työelämä.

Paula Risikostalääketieteenkunniatohtori

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risik-ko promovoitiin lääketieteen kunnia-tohtoriksi Tampereen yliopistossa syys-kuussa. Kunniatohtorin arvonimen voi saada henkilö, jolla on merkittäviä an-sioita omalla alallaan.

Kunta-alantyöpaikkojatarkastetaan

Työsuojeluviranomaisten tehostetut tar-kastukset kaikille kunta-alan työpaikoil-le alkavat koko laajuudessaan tänä syk-synä. Valvontaa kohdistetaan kunnan koko organisaatioon eli ylimpään joh-toon, toimialan tai tulosalueen johtoon sekä näiden eri työpaikkoihin. Aluehal-lintoviraston työsuojelun vastuualueen toimipisteet suuntaavat toimintansa alueellisten erityistarpeiden mukaisesti kunta-alan eri toimialoille.

Järkeä jaksotyöajan määräyksiin kunta-alallateksti marjo sajantola

Nykyistä yksinkertaisemmat työajan laskusäännöt ja aikahyvityksistä luopuminen helpottavat jakso-työn työvuorolistan laatimista ja tarkistamista. Kuntasektorin pilot-tityöpaikat aloittavat jaksotyöaika-kokeilun marraskuussa.

Jaksotyöaikatyöryhmä on saanut val-miiksi esityksensä KVTES:n jaksotyö-ajan määräysten uudistamisesta.

Marraskuussa pilottityöpaikoilla eri puolilla Suomea alkaa jaksotyöajan las-keminen entistä yksinkertaisemmilla säännöillä. Vuoden kestävässä kokei-lussa on mukana erikokoisia kuntasek-torin työpaikkoja.

Onnistunut työryhmä

SuPerin lakimies Riitta Saarikoski on tyytyväinen työryhmän työhön:

– Jaksotyöaika on käytössä työpis-teissä, joissa työskennellään vuorokau-den ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Jaksotyöajan määräyksiä on yritetty jo kauan saada selkeämpään muotoon, jotta esimerkiksi jokainen työntekijä voisi helposti tarkastaa itse oman työ-vuorolistansa.

Hän kertoo, että erityisen hankalana on pidetty keskeytyneellä jaksolla yli-työn ja säännöllisen työajan laskentaa, koska keskeytymismuotoja on kaksi ja näillä vielä erikseen työaikaan vaikutta-via lisämäärityksiä.

– Käytössä olevat tiedonkäsittelyoh-jelmat ovat lähtökohtaisesti erehtymät-tömiä, mutta tiedot ohjelmaan tallen-taa ihminen. Lisäksi esimiehetkään ei-vät aina kykene selvittämään alaisilleen, miksi ohjelma on laskenut työvuorot määrätyllä tavalla.

Mikä muuttuu?

Kokeiltavissa jaksotyöaikasäännöissä työaikakorvaus maksetaan aina rahana, eikä sitä saa antaa aikahyvityksenä. Työ-vuorolistalle osuva arkipyhä tulee alen-tamaan ylityökynnystä. Työaikajakson keskeytymismuotoja on vain yksi ja kes-keytyneen jakson ylityömääräykset ovat samat riippumatta siitä, onko poissaolo tiedetty etukäteen vai onko se ollut äkil-linen, esimerkiksi sairaustapaus.

– Neljäntenä isona asiana on se, että tasoittamisjakso on melkein aina kah-desta kolmeen viikkoon. Nyt se voi ol-la esimerkiksi kolme plus kolme viik-koa. Lisäksi kokeilun aikana seurataan määräysten vaikutusta työhyvinvoin-tiin ja työssäjaksamiseen, Riitta Saari-koski kertoo.

Hän näkee, että muutosesitykset ovat työntekijöille suotuisia, koska ai-kahyvityksillä ei enää saa täyttää työ-vuorolistaa.

– Käytännössä nähdään, miten uu-distus onnistuu. Jos työnantaja suun-nittelee työvuorot niin, ettei ylityön tar-vetta tule ja jos aikahyvitysmenetelmä ei ole ollut tähän mennessäkään käytös-sä, tästä ei pitäisi tulla suuria lisäkuluja.

Työryhmä seuraa kokeilua ja on ko-ko ajan pilottityöpaikkojen tukena ja selvittämässä eteen nousevia sovelta-misongelmia.

Saarikoski toteaa, että jos uudistus toteutuu, se on helposti siirrettävissä käytäntöön. Se edellyttää toki ohjel-mistojen päivityksiä ja paikallista kou-lutusta.

– Uskon vahvasti, että kokeilu onnis-tuu ja sen pohjalta tulemme saamaan selkeämmät jaksotyöajan määräykset työehtosopimukseen tulevaisuudessa..

Kokeiltavissa jaksotyöaikasäännöissä työaikakorvaus maksetaan aina rahana.

12 super 10 • 2012

Lokakuun lyhyetKoonnut Jukka Järvelä

Luomuruoka ei tuo-reen tutkimuksen mukaan ole vita-miinipitoisempaa kuin tavallinen ruoka, mutta se voi sisältää vähemmän torjunta-ainejäämiä.

tiesitkö:

Koulutuksen keskeyttäminen on usean tekijän summa

Koulutuksen keskeyttämistä ei enna- koi yksi riskitekijä, vaan merkityk- sellisempää on useiden erilaisten tekijöiden kasaantuminen samalle nuorelle. Nuorista vajaalla 15 pro- sentilla ei ollut lainkaan koulun keskeyttämisen riskitekijöitä. Sen sijaan sellaisia nuoria, joilla oli viisi tai useampia riskitekijöitä oli noin 27 prosenttia. Tie- dot perustuvat Kouluterveyskyselyyn, jonka avulla on arvioitu 21 nuoreen itseensä tai hänen perheeseensä liittyvää riskite-kijää.

Lonkka kuntoonLonkan tekonivelleikkauksia teh-dään vuosittain noin 7500. Lei-katuista 60 prosenttia on naisia. Osalla tulokset eivät ole toivotun kaltaisia. Huono luun laatu vai-keuttaa erityisesti uusintaleikkauk- sia, joihin joutuu vuosittain yli tu-hat potilasta. Professori Hannu Aro suosittaa leikkaukseen tulevien naisten luuntiheyden mittausta. Vaihdevuosi-iän ohittaneilla nai-silla on osteoporoosia, joka hei-kentää lonkkaleikkausten tulok-sia: luuntiheysmittaus tulee teh-dä ennen tekonivelleikkausta ja mahdollisen osteoporoosin hoi-to aloittaa ennen toimenpidettä.

tyks

Nuorille miehille sattuuAlle 35-vuotias mies saa sairauspäivära-haa yleisimmin vammojen ja myrkytys-

ten takia. Tavalli-simpia vammoja olivat luunmur- tumat. Alle 35- vuotiailla naisilla yleisin sairaus- päivärahan al-kamisen syy oli mielenter-veyden häi-riöt.

kela

Suomalaisille nuorille kuuluu sekä hyvää et-tä huonoa. Valtaosa nuorista on tyytyväi-siä elämäänsä ja terveydentilaansa. Osalla nuorista menee aiempaa huonommin. Ti-lastot osoittavat nuorten kasvavaksi ongel-maksi mielenterveyden. Vuonna 2011 nuo-ria siirtyi eläkkeelle mielenterveysongelmien takia enemmän kuin koskaan aiemmin, kes-kimäärin neljä nuorta päivässä.

edilex

Neljä nuorta jää mielenterveyden vuoksi eläkkeelle joka päivä

thl

ing

ima

ge

super 10 • 2012 13

Mitä MieltäVastaus kuukauden kysymykseen.

Kannatatko eutanasiaa?

Kyllä, koskaSuomessa kivunhoito on lapsen-kengissä.

se on inhimillistä ja siinä toteutuu ihmisen itsemääräämisoikeus.

haluaisin itsekin päättää elämästäni ja sen loppumisesta, tiukoin ehdoin toki.

olen kuullut monen tuskaisen syöpäpotilaan toivovan, että lääkäri antaisi sellaisen piikin, että saisi nukkua levollisesti pois, kun se kuolema kumminkin on edessä.

tuntuu inhimilliseltä auttaa.

jokainen ansaitsee hyvän ja arvokkaan kuoleman, ilman kipua ja kärsimystä.

jokaisella on oikeus päättää elämästään.

En, koskase on eettisenä kysymyksenä hyvin vaikea. Voi jopa aiheuttaa vanhukselle vaaran joutua sukulaisten tai hoitohenkilöstön manipuloimaksi.

sitä voi joutua huonolla tuurilla syytetyksi murhasta.

mielestäni kenelläkään ei ole velvollisuutta ottaa vastuulleen toisen kuolemaa.

kuolema tulee, kun sen aika on tulla.

ei tunnu hyvältä ajatukselta.

Sosiaalityöntekijöillä on kyllä tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta ei oikeutta toteuttaa. Siitä maksavat lapset ja perheet.”

merikratos lastensuojelupalvelujen toimitusjohtaja ilona lehtinen

sosiaalitieto 7-8/2012

Jokainen voi itse miettiä, miten suhtau-tuisi ihmiseen, joka kertoo voivansa niin huonosti että haluaisi laittaa lapsensa roskikseen.”

sosiaalityöntekijä katariina bärlundhusari 4/2012

Ensihoitajat tasapainoilevat työssään sen välillä, että potilaan täytyy saada oikea hoito, mutta häntä täytyy samalla palvella.”

tutkija petra auvinenaikalainen 12/2012

Monipuolises-sa lehdessä oli laaja asia-ar-tikkeli hoito-työn kehittä-misestä, pu-heenjohta-ja Salme Pihlin katsaus

kotihoidon suuntaan etenevästä vanhustenhoidosta, 16-vuotiaan Riikka Soikkelin kokemuksia van-huksen ulkoiluttamisesta sekä jutut opiskelijavastaavapäiviltä, vaitiolo-velvollisuudesta, käsi-ihottumista, eläkkeistä ja virkavajauksista. Lu-kijan palstallakin oli monta teemaa, kuten huonokuntoiset kaihipotilaat:

”Leikkauksia tehdään potilaille, jotka eivät tajua mitään toimenpiteestä, jo-ka heille on tehty, eivät muista edes nimeään.”

30 vuotta sitten

”

”

syyskuun kysymys

muut lehdet

lokakuun kysymykseen voit vastata liiton jäsensivuilla. kaikkien 22. lokakuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-

saippuasetti. syyskuun setin voitti marit mall vantaalta. onnittelut!

super 10 • 2012 13

”

28 %

en35 %

65 %kyllä

apuhoitajalehti 10/ 1982

14 super 10 • 2012

Kantarellimuhennossyntyy nopeasti

teksti ja kuva marjo sajantola

Lähi- ja perusruokaasuperilaiseen makuun

Kauniaisissa asuvalla Marke Kuusisella on aivan kotinsa lä-hellä hyvät sienimaastot, mutta kerääjiäkin on paljon liik-keellä. Sienisaalista on siis haettava hieman kotipihaa kauem- paa.

– Kerään kantarelleja, suppilovahveroita, orakkaita ja tatte-ja ja valmistan ne aina heti ruuaksi. Voihan toki olla, että saa-liini on aina niin pieni, ettei siitä riitä säilöttäväksi. Rousku-ja löytyy sen verran, että niitä voin ryöppäyksen jälkeen pa-kastaakin.

Kantarellimuhennokseen Marke käyttää aina voita ja oi-keaa kuohukermaa. Hänen mielestään parasta muhennokses-ta tulee silloin, kun siihen voi kuullottaa uusia sipuleita var-sineen. Nopeaakin herkun teko on. Kun jo metsässä siivoaa suurimmat roskat, kantarellien puhdistus on helppoa.

– Sienimuhennoksesta saa juhla-aterian, kun sen tarjoaa esimerkiksi voissa paistetun kuhan ja uusien perunoiden ke-ra ja kattaa pöydän kauniisti.

Marke toteaa nauttivansa ruuan laitosta, etenkin viikon-loppuisin, kun siihen on arkea paremmin aikaa.

– Halusin tehdä lapsillekin aamiaisen valmiiksi heidän ko-tona asuessaan, vaikka he olisivat kyenneet siihen itsekin. Se oli minulta sellainen rakkauden osoitus. Kyllä nuo lapset ih-misiksi kasvavat, vaikka niitä joskus vähän hemmotellaan.

Työnkuvan vaihtuvuus on pitänyt pirteänä

Marke Kuusinen teki jo opiskeluaikana keikkaa Kaunialan so-tavammasairaalaan ja valmistuttuaan 1987 apuhoitajaksi sai sieltä vakituisen viran. Vaikka hän on edelleen ikään kuin sa-malla tiellä, se tie on ollut jo 25 vuotta hyvin monipuolinen ja täynnä tehtäviä.

Hän ei osaa sanoa, mikä hänen työjaksoistaan olisi ol-lut kaikkein mielenkiintoisin. Olisiko se neurologisella po-liklinikalla tehdyt 15 työvuotta, olo silmälääkärin apuna sil-

Voissa ja kuohukermassa haudutetut vastapoimitut kantarellit tekevät arjesta juhlan.

mätutkimuksia tekemässä, hammashoitajana työskentelyai-ka, vai joku muu?

– Hammaslääkäri perehdytti minut hammashoitajan työ-hön. Työ jakautui vastaanotolle ja sairaalan osastokierrok-siin, joita tehtiin kerran viikossa. Sitten laboratoriossa tarvit-tiin lisää työntekijöitä ja minua pyydettiin sinne. Työskente-lin näytteenottajana ja otin sydänfilmejä.

Marke on aina ollut valmis uusiin haasteisiin ja iloinen kaikista vaihtelun mahdollisuuksista, joita työpaikka on hä-nelle tarjonnut.

– Vuonna 2007 siirryin Kaunialassa käynnissä olleeseen pitkäaikaistyöttömien työllistämisprojektiin ensin projekti-sihteeriksi ja sitten aluevastaavaksi. Projekti järjesti pitkäai-kaistyöttömille avustajantöitä sotaveteraani- ja invaliditalouk-sissa. Tätä työtä tein neljä vuotta. Viime vuoden lopulla pro-jekti siirtyi Sotainvalidien Veljesliiton Uudenmaan piirille.

Nyt Marke työskentelee hoidonjärjestelijänä. Työhön kuu-luu järjestellä asiakkaiden maksusitoumuksia ja sopia asiak-kaiden kanssa kuntoutuksesta ja intervallihoitojaksoista. Hä-nen parinaan työskentelee sairaanhoitaja ja tarvittaessa he si-jaistavat toisiaan.

– Nämä kaikki ovat olleet hyviä työvuosia ja kaikista teh-tävistäni olen tykännyt tosi paljon. Meidän asiakkaamme ovat aivan ihania. Heidän keski-ikänsä on jo 89 vuotta, mut-ta monet heistä pärjäävät vielä kotona. Kaunialan sairaalas-sa on mielestäni lämpöä ja henkeä. Teen hoitajan sydämellä myös toimistotyöt, koska ne eivät ole vain paperitöitä vaan osa potilaan hoitoa.

Marke kertoo tulleensa vuosien myötä monille asiakkail-leen ja heidän omaisille hyvinkin tutuksi. He saattavat soittaa Markelle muissakin kuin hoidollisissa asioissa vain saadakseen puhua ja purkaa tunteitaan.

– Minä koen arvokkaana sen, että minulle jaetaan näitä suuria asioita. Se on luottamuksen osoitus. .

super 10 • 2012 15

kantarelleja

kuohukermaa

voita

sipulia silppuna varsineen, jos on uutta sipulia

suolaa ja valkopippuria sekä ripaus mustapippuria

• Puhdistetut kantarellit pilkotaan saksilla reiluina paloina suoraan kuivalle pannulle. • Pyöritellään niin, että nesteet irtoavat ja haihtuvat vähän.• Lisätään voita ja sipulisilppu.• Kuullotellaan.• Lisätään kuohukermaa ja mausteet.• Keitellään hieman kokoon.• Tarjotaan keitettyjen perunoiden tai pastan kanssa.

super 10 • 2012 15

Kantarellimuhennos

16 super 10 • 2012

super 10 • 2012 17

ääketukkujen laatikot odottavat jo lavoilla ta-varanvastaanotossa, kun farmanomi Anu Lus-tig-Lonka aloittaa keräys- ja purkuvuoronsa Kymenlaakson sairaala-apteekissa tiistaiaamu-na puoli kahdeksalta.

– Tiistai- ja torstaiaamuisin saamme suu-rimmat toimitukset, mutta jälkitoimituksia ja kiireellisesti ti-lattuja lääkkeitä voi tulla pitkin päivää. Nämä on tilattu eilen. Pääsääntöisesti tavaraa tulee joka päivä.

Työtakki ja hanskat suojaavat paitsi likaantumiselta myös myrkyllisiltä lääkeaineilta, jos jotakin olisi sattunut särky-mään kuljetuksen aikana.

– Laatikoissa voi tulla myrkyllisiä ja syövyttäviä aineita, joi-den kanssa on oltava varovainen, Anu kertoo ja vetää käteen-sä violetit suojakäsineet.

Tarkkana pitää olla

Anu Lustig-Lonka leikkaa laatikoiden vyötteet poikki ja nos-taa ensimmäisen laatikon kannen. Laatikoista löytyviin lähete-lomakkeisiin merkityt lääkepakkausten määrät ja vanhenemis-päivät on tarkistettava ja kirjattava apteekin tietojärjestelmään.

– Tähän pisteeseen tarvitsisimme paremman valaistuksen. Joskus näitä painettuja merkintöjä on vaikea erottaa.

On sattunut niinkin, että tilatun sijaan laatikosta on löyty-nyt eläimille tarkoitettua antibioottia tai jotakin tilattua puut-tuu. Silloin tukulle tehdään saman tien virheilmoitus.

teksti henriikka hakkala kuvat jukka järvelä

Tipat, tuubit ja tabletit löytävät omat hyllypaikkansa ja ajankulua seurataan viimeisten käyttöpäivien avulla.

Järjestelmällisyydellä varmistetaan, että jokainen apteekin lääke on käyttövalmis, kun sitä tarvitaan.

– Lääkkeet kulkevat pakkauslaatikoista ensin tähän tarkis-tukseen ja sitten kuljetuskärryyn, josta ne hyllytetään tai va-rastoidaan jääkaappiin. Sieltä keräilijä sitten noutaa ne osas-tojen tilausten mukaan.

Anu nostaa laatikon sisällön työtasolle säntillisiin riveihin ja laskee jokaisen paketin, pullon ja pussin.

Kullakin säilytyspaikalla on oma koodinsa, joiden opette-lemisessa menikin työhön perehtyessä oma aikansa. Hapoille ja niin kutsutuille viinoille eli syttymisherkille valmisteille on apteekissa varattu omat, erilliset tilansa. Paloletkut, sprinkle-rit ja jauhesammuttimet ovat aina käyttövalmiina.

– Turvallisuussyistä apteekin sijaintia ei sairaala-alueella myöskään erityisesti mainosteta.

Sairaala-apteekista toimitetaan tarpeen mukaan lääkkei-tä myös lähialueen vanhainkoteihin, vuodeosastoille, koti-sairaanhoitoon, terveysasemille, kouluihin ja varuskuntaan.

– Varuskuntaan saatetaan tilata vakka sata huulirasvapakkaus- ta. Kouluihin menee särkylääkkeitä ja rokotteita.

Laatikosta löytyy kylmäkallejen ympäröimänä muoviin ja paperiin kääritty pakkaus. Anu tarkistaa, että sen tiedot täs-määvät lähetyslistan kanssa ja suuntaa tasaisesti hurisevan jää-kaappirivistön luo.

– Nämä ovat sytostaatteja ja menevät kylmäsäilytykseen. Niitä laimennetaan täällä käyttövalmiiksi laboratoriossa, puh-taissa tiloissa sulkujen takana.

Lääketilauksia toimittava farmaseutti huikkaa ovelta, joko Anu on purkanut tietyn lääkkeen. Se halutaan osastolle syto-

Sairaala-apteekissa tarvitaan tarkkoja silmiä ja päässälaskutaitoa

Jämptiä järjestystä

L

super 10 • 2012 17

18 super 10 • 2012

1. Apteekissa kaikella on oma paikkansa. Iltapäivällä Anu Lustig-Lonka huolehti jätteiden kierrätyksestä. 2. Sairaala-apteekin seinältä löytyy leikkimielistä lääketietoutta. Pahvikyltissä irvistää hurja joukko mikro-organismeja. 3. Sopu antaa sijaa kokoustilana palvelevassa

21

kuljetuksen mukana.– Nyt täytyy kurkistaa kaikkiin laatikoihin ja katsoa, mis-

tä lääke löytyy. Kaivattu pakkaus löytyy toiseksi alimmasta laatikosta ja

lähtee eteenpäin reilusti ennen kello yhdeksän toimitusta.– Valmiit sytostaattiannokset lähtevät tietyille osastoille ta-

satunnein yhdeksästä kahteentoista. Muut lääketoimitukset lähtevät yhdeltä.

Aakkostellen

Kun kuljetuskärryt täyttyvät lääkepakkauksista, on hyllytys-kierroksen vuoro. Haussa on ensiksi hylly VA11. Ennen vei-vattavan arkistohyllystön kahvaan tarttumista Anu huhuilee hetkisen. On hyvä varmistaa, ettei kukaan jää ansaan tiiviisti pakkautuvien hyllyjen väliin. Loput kärryyn pakatut laatikot kuuluvat korkean kaapiston ylähyllylle.

– Jos joskus sattuisi palelemaan, kannattaisi etsiä hyllytettä-vää ylähyllyille. Täällä on lämpimämpää, Anu kertoo tikkai-den ylimmältä askelmalta.

Tuotteet pakataan hyllyihin ja kaappeihin lääkkeen muo-don mukaan ja aakkosjärjestykseen. Lähinnä viimeistä käyt-töpäiväänsä olevat paketit siirretään etummaiseksi.

– Missäs näiden paikka nyt on, joka päivä saa luetella itsek-seen aakkosia, Anu hymähtää etsiessään oikeaa paikkaa hyl-lyjen välissä.

– Toinen tapa lajitella olisi hyllyttää kaikki muodot samaan paikkaan vaikuttavan aineen mukaan.

Tavaranvastaanotossa läpikäymistä odottaa vielä useita laa-tikoita. Terävä vyöte repäisee hanskaan ison palkeenkielen.

– Tämä taitaa nyt olla vinkki, että olisi kahvitauon paikka.

Pieni taukotila palvelee toistaiseksi myös kokoushuonee-na, jossa järjestetään muun muassa tiistaiset infot. Tänään on tiedossa uuden antibiootin ja korvapuudutetippojen esittely.

Anu palaa töihinsä tauon jälkeen ja latoo voidetuubeja pahvilaatikoihin.

– Näihin toimittajan laatikoihin mahtuu aina viisi ylimää-räistä. Laitan ne ensin välivarastoon, josta ne siirretään hyl-lyyn, kun sinne tulee tilaa.

Tavaranvastaanoton ovella soitetaan kelloa. Anu Lustig-Lonka tervehtii kuskia ja kuittaa laatikon vastaanotetuksi.

– Joskus näitä toimituksia tulee bussilla tai taksilla ja len-torahtina ulkomailtakin.

Kuljetuslaatikoiden ja vaikkapa dialyysinestetonkkien nos-telu on raskasta ja asennot välillä hankalia. Työssä on siksi apuna näppärä nosto- ja siirtolaite, joka alkaa piipata hiljaa, kun Anu nostaa laatikkoa lavalta.

– Akku taitaa olla tyhjenemässä. Täytyykin laittaa lataukseen. Laatikkopino hupenee ripeästi. Vielä lähetelomakkeet nu-

merojärjestykseen ja kansioon ja valmista on.– Viivakoodinlukijoita ja keräilyrobottejakin on olemassa,

mutta me teemme tämän purkutyön manuaalisesti. Samal-la tavalla inventaariot tehdään käsityönä. Pyrimme inventoi-maan kaikki varastot kolmesti vuodessa.

Apteekin arkea on, että aloitettu työ keskeytyy usein

kiireisemmän takia.

super 10 • 2012 19

taukotilassa. 4. Eri hyllypaikoilla on apteekissa täsmälliset koodinsa ja tilauksilla, toimituksilla ja palautuksilla omat lomakkeensa. Sytos-taattipalautusten lomake on oranssi. 5. Tietojen kirjaaminen koneelle on tarkkaa puuhaa, jossa katseen on pysyttävä riveillä.

543

Varastointia ja valmistusta

Opiskeluaikanaan Anu Lustig-Lonka teki harjoittelujaksoja niin avoapteekkipuolella Pyhtäällä kuin kolmessa eri aptee-kissa Sloveniassa.

– Avopuolen työ oli hyvin erilaista, vaikka samojakin piir-teitä on. Työ sairaala-apteekissa sopii kuitenkin minulle hyvin. Ulkomailla työskentely oli myös hyvin avartavaa. Sloveniassa valmistetaan itse paljon enemmän kuin Suomessa. Lisäksi esi-merkiksi voiteiden ja annosjauheiden valmistustilojen puhtaus ja suojapukeutuminen on meillä paljon tarkempaa.

Hyllyttämistään odottaa vielä useampi kärryllinen anes-tesia-ainetta.

– Jos jotakin tulee paljon, me sanomme joskus leikilläm-me, että se varastoidaan tilaajan pöydän alle, Anu veistelee.

Farmaseutti Teija Alapartanen toppuuttelee hyväntuulisesti:– Äläs nyt, tilasin vain kerralla hyllyt täyteen.Naiset toteavat yhdessä, että tuntemattomalla koodilla

merkitty laatikko kuuluu varmasti sairaalan keskusvarastolle. Se on joutunut väärälle lastauslaiturille. Anu kirjoittaa laati-kon päälle, minne se on matkalla.

– Nämä voisin tästä hyllyttää, Anu sanoo ja nappaa mu-kaansa kuskin äsken tuoman toimituksen lääkkeet.

Kun kaikki pakkaukset ovat säntillisesti paikoillaan, on so-piva hetki suunnata lounastauolle. Sen jälkeen Anu ryhtyy ke-räilemään tilattuja tuotteita.

Jokainen tilaus kerätään omaan laatikkonsa. Anu käärii pa-kastimesta huurteiset kylmäkallet kuplamuoviin ja asettelee ne tarkasti kylmäsäilytettävien tuotteiden päälle.

– Ne eivät kuitenkaan saa olla suoraan tuotetta vasten, jot-tei tuote jäädy.

Neljä laatikkoa valmistuu käden käänteessä. Valmiit laati-kot asetellaan perätysten liukuhihnalle, jolta farmaseutti tar-kistaa ne ja kuittaa noutovalmiiksi.

Kutakin vuoroa tehdään sairaala-apteekissa kahden viikon pituinen jakso. Jos mieluisan työn eri tehtävistä pitäisi valita kaikkein mukavin, se olisi Anulle laboratoriossa tehtävä lääk-keenvalmistustyö. Farmanomin tehtäviin laboratoriossa kuu-luvat muun muassa farmaseutin avustaminen lääkkeenval-mistuksessa ja tuotteiden uudelleenpakkaaminen käyttöko-koisiksi annoksiksi.

– Se on sitä, mitä opiskelinkin. Lisäksi laboratoriovuoroi-hin mennään naturellina, sillä ripsivärit ja puuterit eivät saa varista valmisteisiin. Se sopii minulle, koska olen aamu-uni-nen ja säästän silloin aikaa, Anu nauraa ja kiristää sairaala-ap-teekin sinetin laatikkoon.

– Oliko vielä jotakin kerättävää, Anu kysyy ja kurkistaa lo-keroon, johon tulostetut tilaukset kootaan odottamaan ke-räilyä.

– Ahaa, vain tämä kaksirivinen tilaus.

Vastuullista kierrätystä

Jätteenkäsittelyhuoneessa odottaa pitkä rivi palautettuja laati-koita. Eilen kukaan ei ehtinyt tarttua selvittelytyöhön, joten laatikoita on kertynyt tavallista enemmän.

– Nämä ovat osastolta palautettuja. Jos tuotetta ei ole käy-tetty ja siinä on vielä käyttöaikaa, se hyvitetään osastolle ja lai-tetaan takaisin apteekin hyllyyn.

– Vanhentuneet ja jäätyneet tai lämmenneet tuotteet mer-kitään hävikiksi. Joskus saamme tänne apteekkiin myös po-tilaiden omia lääkkeitä, joiden pitäisi oikeastaan mennä avo-

20 super 10 • 2012

Anu Lustig-Lonka on 28-vuotias far-manomi Pyhtäältä. Opiskeli työn ohessa lääkkeen valmistuspuolen lää-ketyöntekijäksi Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa Hesotes-sa. Valmistui vuonna 2009.

Työskentelee viidettä vuotta Kymen-laakson sairaala-apteekissa Kotkas-sa. Aikaisempi työ kaupan alalla jäi vuonna 2007, kun sijaisuus avasi tien mieluisiin lääkealan opintoihin ja työtehtäviin. On myös ammattiin valmistunut pukuompelija.

Aviomies ja kaksivuotias tytär.

Tyttären kanssa yhteinen taapero-jumppa, pilates, ulkoilu perheen kahden lintukoiran kanssa.

Työtehtävien vaihtelevuus. Mielui-simpia ovat lääkkeenvalmistusvuo-rot laboratoriossa, jossa jokainen lii-ke on harkittu ja rauhallinen.

Ennakoimattomat kiiretilanteet,jolloin muut työt keskeytyvät. Päi-vittäisen työmäärän vaihtelu. Kos-kaan ei tiedä, onko tilauksia paljon vai vähän.

Tänään töissä

kuka harrastukset

parasta työssä

työ ja työura

perhe

ikävintä työssä

apteekin kautta. Jätehuoneessa on rivi säiliöitä, joihin lajitellaan paperit,

pahvit, muovit, lasit ja metallit. Omat paikkansa löytyvät myös lääke- ja riskijätteille, jodipitoisille tuotteille, rokotteil-le ja sytostaateille.

– Riskijätettä ovat tartuntavaaran takia esimerkiksi rokot-teet, joissa on eläviä heikennettyjä mikrobeja.

Anu purkaa pakkaukset tottunein liikkein. Myös hävitettävi-en tuotteiden määrät on tarkistettava. Tabletit ropisevat purkeis-ta pussiin, muoviosat, pullot ja paperiset käyttöohjeet löytävät kaikki omat paikkansa. Terävät neulat menevät turvasäiliöön. Lääketurvallisuusviranomaisen ohjeen mukaan pahvipakka-ukset revitään.

– Se on tärkeää lääkeväärennösten ehkäisemistä. Nämä pakkaukset menevät ihan keräyskartonkiin. Sieltä ehjä pak-kaus voisi joutua vääriin käsiin. Lääkkeet yleensä vanhenevat jonkin kuukauden lopulla. Silloin tietää aina, että lääkkeitä tulee paljon takaisin.

Yhdeltä Anu suuntaa kahvihuoneeseen lääke-esittelyä var-ten. Puoli tuntia tiivistä asiaa uusista tuotteista, jonka jälkeen kaikki palaavat tehtäviinsä. Sairaala-apteekki kilpailuttaa lää-kevalikoimansa kahden vuoden välein.

Jätehuoneeseen on ilmestynyt lisää palautuslaatikoita. Anu selvittää ne nopeasti ja täyttää samalla puuttuvaa palautuslo-maketta. Koodit on merkittävä täsmällisesti, muuten tietojär-

jestelmä ei osaa käsitellä niitä.– Joskus tuntuu, että niuhotan kovasti kaikesta muustakin

kierrätyksestä. Haluan kuitenkin ajatella, ettei kukaan vedä lääkkeitä viemäriin, Anu sanoo ja kääntelee ruskeaa lääkepul-loa valoa vasten.

– Ai että, miten etiketti onkin edessä. Mitä vähemmän jätettä syntyy, sitä vähemmän tulee tur-

hia kustannuksia apteekille, osastoille ja koko yhteiskunnalle.Kun kaikki on selvitetty, Anu kirjaa palautusten ja hävi-

kin tiedot koneelle. Se onkin yksi harvoista tehtävistä ap-teekissa, jonka voi tehdä silloin, kun löytyy sopiva hetki. Apteekin arkea on, että aloitettu työ keskeytyy usein kiirei-semmän takia.

– Joskus olen katsonut jotakin keräilykärryä, että keneltä on jäänyt työ kesken ja tajunnut sitten, että se onkin omilta jäljiltäni. Siihen on pitänyt tottua, että asioita ei välttämättä voi tehdä rauhassa loppuun.

Kolmen jälkeen apteekki hiljenee, kun seitsemältä aloit-taneiden vuoro päättyy. Apteekki suljetaan tavallisesti neljäl-tä, mutta sairauslomista johtuvan henkilöstövajauksen vuok-si Anu käy tänään pakastimet, jääkaapit ja turvaovet läpi jo ennen oman vuoronsa päättymistä puoli neljältä. Lääkehuol-to jatkuu silti keskeytyksettä.

– Yöllä ja viikonloppuisin tarvittavat lääkkeet löytyvät päi-vystysvarastosta ja farmaseutti päivystää varmuuden vuoksi..

super 10 • 2012 21

Valkoinen Sanni on kanoista uteliain. Kanojen hoitaja Susanna Nuutilainen on pukeutunut viralliseen hoitoasuun. Kanavastaava perushoitaja Soile Hynynen ja asukas Aune Kurtti ovat tyytyväisiä siivekkäiden tuomaan vilskeeseen.

Kanala on päivän sana!teksti ja kuvat jukka järvelä

Vanhustenhoito kaipaa virkistystä ja vaihtelua. Kuusa-mossa hoitolaitokset ovat perustaneet kaksi kanalaa asiakkaidensa iloksi.

Vanhusten ryhmäkoti Aarontuvan olohuoneen isosta ikkunas-ta avautuu suora näköala kanalaan. Viisi nokkijaa tutkii pa-rin metrin päässä ahkerasti maata, kun sisällä kudotaan suk-kaa ja katsotaan televisiota. Toki kanatkin kiinnostavat asuk-kaita, onhan moni heistä tottunut niihin jo lapsena kotonaan.

– Hieman asukkaat ihmettelivät aluksi, että mikä juttu tä-mä on. Nykyään he käyvät tottuneesti laskemassa ikkunasta, että kaikki kanat ovat tallessa ja kyselevät, onko ruokaa var-masti annettu, Aarontuvan tiimivetäjä Soile Hynynen kertoo.

Todellista hoivaosaamista

Kanat saapuivat Aarontupaan heinäkuussa. Ihan noin vain siipikarjaa ei oteta vanhustenhoidon oheistoiminnaksi. Lu-pien lisäksi asia tiesi eläinlääkärin ja terveystarkastajan visiit-tiä ohjeineen. Rakennukset ovat maksaneet noin 2500 euroa.

Soile Hynynen on nyt vastuuhenkilö eli virallinen kanan-kasvattaja. Päivittäinen hoitovastuu puolestaan on Susanna Nuutilaisella, joka pukeutuu valkoiseen takkiin, kumisaap-paisiin ja hanskoihin, kun astuu kanojen häkkiin ja koppiin.

Kanojen tilat siivotaan päivittäin. Samalla kananmunat

kerätään ja niihin kirjoitetaan päiväys. Kanat tarvitsevat ruo-kaa, hiekkaa, kalkkia, vettä, tuhkaa, sahanpurua ja kaikenlais-ta vihreää sekä virikettä pysyäkseen kunnossa. Yli jäänyttä lai-tosruokaa kanoille ei voi antaa, sen kieltävät EU-määräykset.

Talven tullen kotkottajat siirtyvät häkistä kokopäiväisiksi koppiasujiksi. Kopissa on ilmastointi, lämpöpatteri, lämpö-lamppu ja eristys. Sisälämpötilan on pysyttävä yli viidessä plus- asteessa. Lämpötilaa voi seurata Aarontuvan olohuoneesta.

– Jospa vielä web-kameran saisimme koppiin, niin näkisim-me kanat televisiostamme talvellakin.

Helttaista menoa

Kukkoa Aarontuvassa ei ole. Naapurit eli kaupungin vuokra-asujat eivät taitaisi pitää aamuneljältä herättävästä kieunnasta.

Musta Milla-kana yrittää kukkoilla neljän muun joukossa, mutta Sanni, Rusko, Kirjo ja Hilma eivät ota valekukon te-kemisiä kovin raskaasti.

Mistä tietää kanan iän? Tietoa on Aarontuvassa etsitty ne-tistä. Jutuntekohetkellä vasta kaksi kanoista muni, mutta tuo-toksesta on riittänyt syötävää ja jopa tuliaisia annettavaksi.

Yksi kauhunhetki on jo koettu, kun Sanni pääsi luikahta-maan metsään häkin ovesta. Kanajahti lähti käyntiin yläker-ran naapurien avustuksella. Hätistelty Sanni käveli lopulta it-se kotiin turvaan..

22 super 10 • 2012

super 10 • 2012 23

äiväkodeissa työskentelee lähes 55 000 työntekijää, joista noin 23 000 on hoitajia ja päiväkotiapulai-sia. SuPeriin kuuluvat hoitajat ovat ottaneet kehittä-misyksikön suunnittelijaan Lena Öhmaniin yhteyt-tä ylisuurien ryhmien rasittamina. Vuodelta 1973 olevaa päivähoitolakia ollaan uudistamassa ja ryh-

mäkoot ovat superilaisten mielestä uudistuksen keskeinen asia. – SuPerilta on tulossa kannanotto päivähoidon lakiehdo-

tukseen. Edellytämme päiväkoteihin maksimiryhmäkooksi alle kolmivuotiaiden ryhmässä 10–12 lasta ja yli kolmivuo-tiaiden ryhmässä 15–20 lasta. Sillä ei tietenkään kaikkia las-tensuojelun ongelmia poisteta, mutta se olisi yksi edistysas-kel, Öhman sanoo.

Laki määrää, että alle kolmivuotiaiden ryhmässä on oltava yksi aikuinen neljää lasta kohden ja yli kolmivuotiaiden ryh-mässä yksi aikuinen seitsemää lasta kohden. Ryhmät saatta-vat silti olla valtavia. Jokainen käsittää, ettei yli 30 lapsen ryh-mässä lasta pysty näkemään yksilönä.

Lena Öhman muistuttaa, että jättiryhmissä työstä katoaa mielekkyys. Työntekijän osaaminen ei pääse esille, ja se syö motivaatiota.

– Liian isoissa ryhmissä alkaa olla kyse lähinnä lapsen säi-

löön jättämisestä. Ei ehditä huomata, jos jokin asia on lap-sen kohdalla vialla. Vanhemmat toivovat lapselleen yksilöllis-tä hoitoa. Hienoja suunnitelmia kyllä laaditaan, mutta niitä ei pystytä toteuttamaan, Öhman jatkaa.

Pienemmissä ryhmissä opittaisiin Lena Öhmanin mukaan tuntemaan myös lasten vanhemmat. Vanhemmille ehtisi ker-toa hiukan tarkemmin, miten lapsen päivä on mennyt.

– Päivähoidon henkilöstöresursseista ei voida tinkiä, kos-ka niistä on määrätty laissa. Kaikesta muusta kyllä tingitään ja henkilökunnan työtaakka lisääntyy. Yksi johtaja saattaa ol-la vastuussa useasta päiväkodista, eikä hän ole aina tavatta-vissa. Ruoka kuljetetaan suurista keskuskeittiöistä. Sekin oli-si osa kasvatustyötä, että lapset pääsisivät tekemään keittiöön vaikkapa sämpylöitä.

Henkilökunta siivoaa Lena Öhmanin mukaan yhä useam-massa talossa:

– Päiväkodeissa työskentelevät lähihoitajat eivät ole kou-luttautuneet siivoojiksi, mutta he joutuvat muun henkilö-kunnan ohella myös siivoamaan ja järjestelemään paikkoja.

Kiire polttaa loppuun

Marjukka Laineen Työterveyslaitoksella tekemä tutkimus Sosi-aali- ja terveysalan työolot 2010 valottaa myös päivähoitohen-kilöstön jaksamista. Työntekijät kokevat henkisen hyvinvoin-tinsa sikäli hyväksi, että tehtävät ja vaatimukset vastaavat hyvin toisiaan. Työntekijät kokevat onnistumisen tunteita useammin kuin muilla hoitoaloilla. Työaikaa koskevat vaikutusmahdol-lisuudet sitä vastoin on koettu huonoksi. Yhteiskunnan ar-vostusta saadaan niukalti ja lomautusuhka ahdistaa. Myös las-ten moniongelmaisuudesta johtuva kuormitus on lisääntynyt.

Työntekijöiden jaksamiseen vaikuttavat Lena Öhmanin

teksti liisa uusiniitty kuvat istockphoto

SuPer haluaa päiväkotiryhmät pienemmiksi:

JÄTTIRYHMISSÄtyön mielekkyys katoaa

P

Päiväkodin ryhmäkoot kasvavat jatkuvasti. Aina ei voida puhua yksilöllisestä ja lapsen huomioon ottavasta hoidosta saati lapsen hädän tunnistamisesta. Suuret ryhmäkoot koettelevat myös henkilökunnan jaksamista.

24 super 10 • 2012

mukaan myös ainainen kiire ja psyyk-kinen loppuun palaminen, jota ruokkii huono omatunto.

– Hoitajat haluaisivat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, mutta isoissa ryhmissä siihen ei ole aikaa. Ihmiset ovat tosi väsyneitä, kun he eivät voi käyttää kunnolla osaamistaan. Melu on toinen kuormittava tekijä. Isosta lapsijoukosta lähtee enemmän meteliä kuin pienestä.

Päiväkotityöhön hakeutuvat ihmiset, jotka haluavat työskennellä lasten paris-sa. Heidän taustansa tarkistetaan huo-lellisesti ja soveltuvuudet selvitetään. Työntekijöiden pitäisi olla valioluokkaa.

– Kun lähihoitaja syventyy opinnois-saan lasten parissa työskentelyyn, hän on tavallaan valinnut kutsumustyön. Kaikille ala ei sovi.

Maalaisjärjen lisäksi hoitajalta vaadi-taan psykologista silmää. Vaativien van-hempien lisäksi toista ääripäätä edusta-vat vanhemmat, jotka karttelevat hen-kilökuntaa. Heitä ei saada vanhempain-iltoihin eikä heidän kanssaan voi tai eh-di keskustella lapsen hyvinvoinnista.

Kolmas ryhmä ovat Lena Öhmanin mukaan uusavuttomat vanhemmat. He eivät yksinkertaisesti ymmärrä, mitä pienen lapsen hoito ja huolenpito vaa-tivat. Heille on uutta, että lapsi todella-kin tarvitsee toiset vaatteet päästäkseen ulos muiden lasten kanssa.

Asennemuutosta tarvitaan

Päiväkotityö on Lena Öhmanin mu-kaan muuttunut valtavasti parissa-kymmenessä vuodessa. Vanhemmista on tullut vaativia: meidän lasta ei sit-ten panna päiväunille, lapselle ei anne-ta sitä tai tätä välipalaa. Jos työntekijä on kouluttautunut alalle 1980-luvulla, opit ja tiedot pitää päivittää. Täyden-nyskoulutusta on kyllä tarjolla ja siihen myös pääsee. SuPerilla on liittona sii-hen myös velvoite.

Lastensuojelulaki taas edellyttää, et-tä jokaisella päiväkodin työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus aina, kun hä-nen mielestään tilanne vaatii lastensuo-jelun tarpeen selvittämistä. Jos hän ei sitä noudata, lain mukaan hän laimin-lyö tehtävänsä.

– Hoitajan on tehtävä ilmoitus salas-sapitovelvollisuudesta piittaamatta, Le-na Öhman siteeraa Suomen lakia.

Varsinkin pienillä paikkakunnilla tarvittaisiin Öhmanin mukaan rohkeut- ta ja asennemuokkausta, jotta uskallet-taisiin puuttua asioihin:

– Moni hoitaja pelkää, ettei löydä oi-keita sanoja kohdata vanhempia. Vasta-puolen reaktio voi vaihdella uhkailus-ta ja raivosta täydelliseen piittaamatto-muuteen. Tähänkin kohtaamiseen on saatavilla koulutusta ja jos ei ole, sitä voi aina vaatia. Hoitajan on tiedettä-vä, mitkä ovat hänen oikeutensa ja vel-vollisuutensa.

Superilaiset hoitajat tekevät työtään sekä lasten että vanhusten parissa. Kum- pi työ on raskaampaa?

– Kun lapsesta on kyse, esiin nou-see vanhempien rooli. Vanhuksen asioi-ta on taas jakamassa laajempi sukulais-joukko. Puheluiden perusteella voisin

päätellä, että vanhustyö kuormittaa fyy-sisesti enemmän, koska hoitavia käsipa-reja on vähemmän. Henkisesti taas on raskaampaa nähdä, että lapsi voi huo-nosti eikä hänen tilanteensa näytä pa-ranevan, Lena Öhman sanoo.

Työterveyslaitoksen erikoistutki-ja Irmeli Pehkonen on eri tutkimus-ten perusteella selvittänyt päiväkoti-työn kuormittavuutta. Työ koettelee erityisesti niska- ja hartiaseutua, selkää ja alaraajoja. Kalusteet ovat matalia, ja selän kumarat asennot työssä tyypilli-siä. Lapsia nostellaan, kannetaan ja hei-dän kanssaan istutaan lattialla, jolloin liikuntaelimistö joutuu koville. Työ-ympäristö on meluisa, ja ulkoiltaessa ajoittain kylmä tai kuuma. Työturvalli-suusriskejä aiheutuu muun muassa lat-tialla olevista leluista ja talvella ulkoti-lojen liukkaudesta. Työ ja terveys Suo-messa -kyselyn mukaan työntekijöillä esiintyy runsaasti niska-hartiaseudun, selän ja alaraajojen vaivoja. Työnteki-jöistä 34 prosenttia raportoi, että me-lusta oli melko paljon tai paljon hait-taa. Jatkuva melu voi aiheuttaa äänihäi-riöitä, keskittymisvaikeuksia, stressiä ja kuulon alenemaa..

Liian isoissa ryhmissä alkaa olla kyse lähinnä lapsen säilöön jättämisestä.

super 10 • 2012 25

Porilainen lastenhoitaja Marita Kannosto on työskennellyt 25 vuotta päiväkodissa. Pisimmän

rupeaman hän on ollut Porin keskustan tuntumassa sijaitsevassa Kiertokadun päiväkodissa 1–3-vuotiaiden osastolla.

Kannosto on valmistunut vuonna 1986 lastenhoitajaksi Porin terveyden-hoito-oppilaitoksesta. Hän pääsi toivo-maansa päivätyöhön muutaman sairaa-latyössä vietetyn kuukauden jälkeen.

– Meillä on onneksi pieni, 48-pai-kainen päiväkoti. Omassa ryhmässäni on 12 lasta, 2–4-vuotiaiden osastolla 14 ja 3–6-vuotiaiden osastolla 22 las-ta. Opimme tuntemaan lapset ja hei-dän vanhempansa, Marita Kannosto kiittelee.

Hankalia tai ikäviä tapauksia Kan-noston pitkään työuraan ei ole sattunut. Hän on niistä kyllä tietoinen. Työkave-ri laittoi lapsen pukimet pyykkikonee-seen, koska hänen oli vaikea pukea tä-män ylle päivästä toiseen oksennuksel-ta haisevia, likaisia vaatteita.

– Vanhempien jaksamattomuuden huomaa lapsessa, samoin perheessä

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on seurannut mo-nen muun suomalaisen tavoin järkyttyneenä viime ai-kojen perhesurmia. Hän uskoo tapausten aiheuttaneen

keskustelua myös työpaikoilla.– Lasta hoitavan ammattilaisen rooli korostuu ja hänellä

on velvollisuus puuttua asiaan, jos hän huomaa lapsessa jo-takin hälyttävää, Silja Paavola muistuttaa.

Jos hoitaja huomaa, että lasta on kohdeltu kotona kaltoin, Paavola suosittaa aina työpaikan yhteistä palaveria. Vastuuta ei sälytetä yksittäiselle työntekijälle, vaan koko organisaatiol-le. Yksikön esimies vie asian eteenpäin.

– Työpaikoilla tarvitaan tiivistä yhteistyötä, koska perheen sisäisiin asioihin puuttuminen on arka asia. Työntekijät koh-taavat myös paljon raadollista. Päivähoidossa joudutaan te-kemään silloin tällöin ilmoituksia lastensuojeluviranomaisil-

Hoitaja huomaa lapsen ahdingonJos lapsi tulee jatkuvasti päiväko-tiin samoissa vaatteissa, hänellä on maanantaiaamuna sudennälkä, hän raivoaa ja hakkaa toisia lapsia tai käpertyy nurkkaansa, päiväkodin hoitajalla alkavat hälytyskellot kil-kahdella: lapsella ei ole kaikki hyvin.

Lähihoitajien osaaminen on päivähoidon käyttövara

esiintyvät mielenterveys- ja päihdeon-gelmat. Riisun ja puen lapsia päivit-täin. Iholta huomaa selvästi, jos siinä on pahoinpitelyn jälkiä. Lapsia pystyy tarkkailemaan hyvin, koska päiväunil-la heillä on usein pelkkä vaippa yllään.

Jos Marita Kannosto huomaisi jo-tain poikkeavaa, hän kutsuisi ensik-si työtoverinsa tai päiväkodin johtajan paikalle.

– Keskustelisimme, pitäisikö van-hempiin ottaa yhteyttä. Uskaltaisin kyllä näiden työvuosien jälkeen ja täl-lä kokemuksella puhua vanhemmille, jos asia jäisi minua vaivaamaan. Var-mistaisin tietysti, että minulla olisi työ-paikkani tuki.

Marita Kannosto tietää, että van-hempien reaktio voi vaihdella laidasta laitaan: mitä se sulle kuuluu, älä sä puu-tu meidän asioihin – tai täydellinen vä-linpitämättömyys.

– Tietysti olisi kiva kertoa vanhem-mille vain mukavista asioista. Monissa lapsiperheissä on kuitenkin isoja ongel-mia. Niiden havaitsemiseen tarvitaan aina herkkyyttä ja valppautta.

Marita Kannosto opiskeli 1980-lu-

le. Lastahan ei saa antaa päihteiden vaikutuksen alaiselle nou-tajalle, ei liioin vieraalle hakijalle.

Superilaiset päivähoidon työntekijät ovat paitsi varhais-kasvatuksen myös terveydenhuollon ammattilaisia. Puheen-johtaja Paavola huomauttaa, että he ovat usein päivähoidos-sa ainoita, jatkuvasti paikalla olevia hoitotyön asiantuntijoita.

– Lähihoitajien ammattitaitoa pitäisi hyödyntää työpaikoilla enemmän. Lapsen lääkitys vaatii osaamista ja tietoja.

Hoitajien tehtävien vaativuuden arviointiin pitäisi Silja Paavolan mielestä liittää terveydenhoitoalan koulutus.

– Lääkkeiden antamista ei pitäisi arvioida pelkästään van-hustyön ja hoitopaikkojen työsopimuksissa. Päiväkoti-ikäisil-lä lapsilla on nykyään allergioita ja muita pitkäaikaissairauk-sia, jotka vaativat lääkehoitoa ja siten myös lääketuntemusta, joka sisältyy lähihoitajien koulutukseen..

vulla eivätkä kaikki opit hänen mieles-tään enää päde. Vanhemmuus saattaa olla hukassa, mutta myös niin sano-tut hyvät perheet saavat hoitajan miet-tiväksi:

– Jos molemmat vanhemmat ovat keskittyneet uraansa, lapsen kanssa saatetaan viettää korkeintaan pari tun-tia illassa ennen kuin hänet pannaan nukkumaan. Lapsen kanssa ei osata ol-la luontevasti. Häntä kiidätetään huvi-puistoista kotieläintiloille, mutta ei ym-märretä, että kotona voitaisiin vaikkapa leipoa yhdessä ja sekin on kivaa.

Kannosto kaipaisi koulutusta, jos-sa neuvottaisiin miten kohdata erilai-set perheet. Niissä saattaa olla kaksi äi-tiä tai kaksi isää. Maahanmuuttajaper-heiden taustat ja tavat voivat vaihdel-la paljon. Lasten ruumiillinen kuritta-minen voi heidän kulttuurissaan olla luonnollinen asia.

– Aina voi itsekin voi ottaa asiois-ta selvää. Huomaan lukevani kaikkea työhöni liittyvää ja katselen televisios-ta ohjelmia, jotka sivuavat omaa alaani. Kiinnostavia luennoitsijoita kuuntelen aina mielelläni..

Vanhempien jaksamattomuuden huomaa lapsessa, samoin perheessä esiintyvät

mielenterveys- ja päihdeongelmat.

26 super 10 • 2012

super 10 • 2012 27

han hyvä ei ole nykyään enää yhtään mitään; nyt uu-tuuksien pitää olla loistavia. Tie huipulle aukeaa, jos tuotteesta löytyy päälle päätteeksi kuluttajan seläl-leen sinkauttava wow-efekti.

Jos tätä on lupa vaatia uusilta älykännyköiltä, niin miksi ei uusilta työelämän kehittämishank-

keilta? Keskinkertaista ihan hyvää on niillä markkinoilla saatu viimeisten parin vuosikymmenen mittaan totisesti ihan tarpeeksi.

Miten päästään inhimillisesti tehokkaaseen sairaalaan? Pa-rantamalla työn mielekkyyttä, päättelevät Lapin yliopiston tutkijat. Mielekkyys taas paranee tiedonkulkua, henkilöstön osaamista ja johtamista parantamalla.

”Kunnianhimoisena tavoitteena on rakentaa sairaala, jossa työntekijät voivat olla ylpeitä omasta työstään ja työpaikas-taan, jonne potilaat haluavat tulla hoitoon ja josta muut Suo-men sairaalat ottavat mallia”, julistavat Inhimillisesti tehokas sairaala -hankkeen kotisivut.

Suurellista, ei erityisen omalaatuista – eikä taatusti jälkeä-kään tajunnan räjäyttävästä wow-efektistä. Mutta antaa tulos-ten puhua puolestaan.

Lapin sairaanhoitopiirin ja Lapin yliopiston yhteiseen hankkeeseen osallistui sairaanhoitopiirin koko henkilöstö, kertoo Työterveyslaitoksen tiedote. Työsuojelurahasto rahoit-ti hanketta, jonka ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2009–2011. Pikavoittoja ei olla hakemassa: kehittämisohjel-man on suunniteltu kestävän kymmenen vuotta.

Väite kaikkien osallistumisesta ei ole aivan tarkka, sillä kaikkien ei tarvinnut osallistua kaikkeen – mitä Lapin sai-raanhoitopiirin superilainen pääluottamusmies Lahja Hän-ninen pitää erittäin hyvänä asiana.

– Esimerkiksi työpajoihin on valittu osallistujat niiden osastojen joukosta, jotka haluavat mukaan. Pakkoa ei ol-lut, mikä taatusti paransi osallistujien motivaatiota, Hänni-nen kertoo.

Pomojen kanssa päiväkahvilla

– Ensin väki sanoi niin kuin se näistä kehittämishankkeista yleensä sanoo, että taas tätä samaa. Toisella silmäyksellä pake-tista löytyi jo aidosti mielenkiintoisiakin osia, muun muassa työaika-autonomia ja päiväkahvit, Hänninen tuumii.

Päiväkahvien tarkoituksena on vaihtaa kuulumisia hallin-non ja käytännön työntekijöiden välillä ja kuulla henkilöstön näkemyksiä kehittämistarpeista vapaamuotoisissa tapaamisis-sa. Samalla on tarkoitus vahvistaa keskinäistä tiedonkulkua, avoimuutta, luottamusta ja yhteisöllisyyttä sairaalan sisällä.

Kahvilla ovat poikenneet kaikki hallintopäälliköt sairaan-hoitopiirin johtajasta ja johtavasta lääkäristä lähtien. Päivä-kahveista on tarkoitus tehdä pysyvä käytäntö.

Työaika-autonomian piiriin kuuluvilla osastoilla hoitajat laativat itse työvuorolistan, jonka osastonhoitaja lopulta tar-kistaa ja hyväksyy.

Millainen sairaala on inhimillisesti

tehokas?

Joko taas, tuumivat monet Lapin keskus-sairaalan hoitajat, kun heidän työpaikastaan ryhdyttiin tutkijavoimin kehittämään inhimil-lisesti tehokasta. Kymmenvuotiseksi kaavail-lun hankkeen alkutaival osoittaa, että sanahelinän seassa piilee toimivia ratkaisuja.

teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä

I

28 super 10 • 2012

– Suurimmalla osalla keskussairaalan osastoista työaika-au-tonomia on tällä hetkellä käytössä. Osastoilta kysytään vuosit-tain, haluavatko ne mukaan työaika-autonomiaan.

– Jos listat tehdään toivomusten mukaan, niiden laatimi-nen vaatii hoitajilta aktiivisuutta ja vaivannäköä. Siksi kaikki eivät työaika-autonomiaa kannata, Hänninen sanoo.

Hankkeeseen liittyvää sairaanhoitopiirin Hyvän tuulen teemaviikkoa vietettiin viime tammikuussa jo kolmatta ker-taa. Viikon tarkoituksena on nettisivujen mukaan ”lisätä po-sitiivista asennetta ja otetta työyhteisön arkipäivässä ja kanssa-käymisessä”. Idea Hyvän tuulen viikkoon tuli Aslak-kuntou-tukseen osallistuneilta työntekijöiltä.

– Hyvän tuulen viikkojen suosio on taattu. Eritoten per-jantaitanssit paikallisessa pubissa vetävät väkeä.

Viikon ohjelmaan kuuluivat myös Helli ja hoida -hyvin-vointimarkkinat, joilla tutustuttiin hyvinvointia edistäviin hoitoihin, rentoutumiskeinoihin ja liikuntamuotoihin. Kii-tos kiertää -kampanjalla kannustettiin työyksiköitä antamaan kiitosta ja hyvää palautetta toisille työyksiköille: kiitoksen saa-nut yksikkö laittoi viestikapulan eteenpäin kiittämällä halua-maansa toista yksikköä.

Potilas on paras -teema antoi potilaille tehostetun mahdol-lisuuden kertoa palautetta saamastaan palvelusta ja toiminnan sujuvuudesta. Palautelaatikko oli esillä keskussairaalan aulassa.

– Kiitos kiertää tälläkin hetkellä, nyt suoraan työntekijältä toiselle. Tarkoituksena on vakiinnuttaa kasvokkain annetta-va asiallinen palaute osaksi työkulttuuria, Hänninen selittää.

Kuinka työvoitte?

Lapin yliopiston tutkijat Antti Syväjärvi ja Juha Perttula, Heli Lehtopuu ja Mikko Häikiö sekä johtaja Jari Jokela julkaisivat äskettäin tutkimuskirjan Lapin sairaanhoitopiirissä toteute-tun hankkeen tähänastisista vaiheista. Siinä työn mielekkyyt-tä tarkastellaan kokemuksellisesta näkökulmasta.

Kokemuksellisuudella tutkijat tarkoittavat yksinkertaisesti sitä, että sairaalatyötä tarkastellaan siltä kannalta, miltä se te-kijöistään tuntuu. Työn koetun mielekkyyden rakenneosien ymmärtäminen on tärkeää, jotta mielekkyyttä kyetään vaali-maan ja pitämään työvointi – kuten tutkijat sitä haluavat kut-sua – hyvänä.

Mitään maata järisyttäviä uutuuksia kirja ei tarjoa. Pää-luottamusmies Lahja Hänninen sanoo kuitenkin hankkeen parantaneen osaltaan keskussairaalan työoloja, ja se on pal-jon tärkeämpää kuin se, mitä hankkeesta jää kirjaston hyllyl-le pölyttymään.

Miksi työvointi? Siksi, että käsite on kattavampi kuin työ-hyvinvointi, vastaavat tutkijat. Itse asiassa se kattaa työelämän sijaan koko elämän, jonka yksi mauste ansiotyö on.

Itellan kotisivuilta löytyy suunnittelija Jaana Luotisen väri-käs kuvaus siitä, mitä kaikkea työvoinnilla voidaan tarkoittaa:

"Työvointi koostuu monista pienistä asioista: millä fiilik-sillä nousin ylös? Onko työporukassa joku huonolla tuulel-la heti aamusta? Saanko hänen mielensä paremmaksi vaikka vain kysäisemällä, mitä on tapahtunut? Ovatko ovet työpai-kalla avoinna ja keskustellaanko hankalatkin asiat läpi, eikä jäädä omiin poteroihin murjottamaan?"

Työvointi näkyy leppoisana tekemisenä ja yhdessäolona myös työajan ulkopuolella. Työssä jaksaminen parantaa koti-elämää ja päinvastoin.

Työntekijän erityistaitojen vajaakäyttö vähentää työn mielekkyyttä; oman paikan

löytyminen työyhteisössä taas lisää sitä rutkasti.

super 10 • 2012 29

Samat yleisen tason asiat nousevat ensimmäisinä esiin myös lappilaistutki-joiden kirjassa: tärkeintä on, että työstä ja muusta elämästä syntyy seos, johon voi itse olla tyytyväinen. Työn mielek-kyys kirkastuu, kun työ ei ole koko elä-mä, vaan sille löytyy vastapaino perhe-elämästä, ystäväpiiristä ja harrastuksista.

Vakityössä on mieltä

Ensimmäisenä erityisesti sairaalatyö-hön liittyvänä mielekkyystekijänä tut-kijat ottavat esiin sen tosiasian, että hoi-totyössä on, joko suoraan tai välillises-ti, aina kyse toisen ihmisen auttamises-ta. Hoitajan työ voi puristaa monesta kohtaa, mutta täysin tarpeettomalta se tuskin koskaan tuntuu. Potilaan tyyty-väisyys koskettaa syvältä:

”Ku saa oman työn tehä niin hyvin ku haluat ja potilas on tyytyväinen, saat sen tekemisen ilon… ja sit se työn määrä on niinku kohtuullinen”, kertoo yksi tutki-mukseen haastateltu hoitaja.

Tunne työn hallinnasta heijastuu vahvasti mielekkyyden kokemiseen. Työtehtävien karkaaminen käsistä ai-kapaineessa tai aliresursoidussa ympä-ristössä lisää riittämättömyyden tun-netta ja vähentää mielekkyyttä. Paras-ta on reipas tekemisen meininki; myös odottelu ja hiljainen työtahti jäytävät työn mielekkyyttä.

Työn itsenäisyys lisää mielekkyyden kokemusta. Ja itsenäistä hoitotyö tutki-joiden mukaan edelleen on, vaikka esi-merkiksi tiimi- ja parityö ovatkin yleis-tyneet. Työntekijän erityistaitojen va-jaakäyttö vähentää työn mielekkyyttä; oman paikan löytyminen työyhteisös-sä taas lisää sitä rutkasti.

Yksi on taitava käsistään, toinen on hyvä puhumaan, kolmas kuunteleman:

”Voi herranen aika, se se vasta tunne onkin… Oot oivaltanu jotain siinä poti-laassa semmosta että sitä ajattelee, että ei oo menny koulutus hukkaan.”

Työnjohdon tärkeimpiä tehtäviä on alaisten työhön sitouttaminen. Kan-nustus, palkitseminen ja tositarkoituk-sella käydyt kehityskeskustelut ovat sii-hen hyviä keinoja. Sitouttamiselta pu-toaa kuitenkin pohja, jos talossa on pal-jon pätkätyöläisiä. Sairaalatyössä työ-suhteen laadun ja työn mielekkyyden suhde on hyvin vahva.

”Mulle jos vaikka sais saman palkan mutta ku sais vakipaikan, se ois iso asia… Sun ei niinku tartte miettiä että onko nii-tä töitä kahden vuoden päästä vai ei…”

Työkierto voi pelottaa

Työkierrot ja -joustot ovat tärkeitä mie-lekkyyden rakennuselementtejä. Nii-den käyttäminen vaatii kuitenkin joh-dolta hyvää psykologista silmää ja työn-

tekijöiden tuntemista. Sellaiset joustot kuin yövorojen

poistamien sitä haluavilta yli 50-vuoti-ailta tai opintovapaiden myöntäminen ovat yksiselitteisen positiivisia. Työkier-tojen laita on toisin: osa työntekijöistä kokee ne haasteellisina sanan positiivi-sessa mielessä, osa pitää niitä lähinnä pelottavina.

Kyse lienee samasta asiasta, josta Hänninen puhuu työaika-autonomian yhteydessä: toiset haluavat mahdolli-simman paljon omaa työtään koskevaa päätösvaltaa, joillekin sopii paremmin turvallinen, ylhäältäpäin saneltu jatku-vuus:

”…kun kaikki pannaan kiertämään. Se luo kauheasti pelkoja ihmisille, elikkä ei oo sitä omaa turvallista, että mie nyt meen tuonne töihin joka aamu.”

Autonomian ja vaihtelun välttely ei tarkoita, että kukaan ikävöisi vanho-ja lääkäridiktatuurin aikoja. Ammat-tikuntien välisten hierarkioiden tasoit-tuminen on tutkijoiden mukaan ol-lut erittäin tärkeä mielekkyyden lisää-jä. Työntekijät kokevat olevansa entis-tä tasavertaisempia, ja keskinäiset vas-tuujaot ammattiryhmien välillä ovat selkiytyneet..lähde: antti syväjärvi ym.: inhimillisesti tehokas sairaala – työn mielekkyys henkilöstön kokemana. lapin yliopistokustannus 2012.

30 super 10 • 2012

Häpeäleima on mielenterveystyön suurin haaste

ielenterveys ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan se muodostuu vuorovaikutuksessa. Toi-set ihmiset voivat tukea mielenterveyttäm-me, mutta myös haavoittaa. Leimaaminen on eräs haavoittamisen muoto. Mielenter-veyden häiriöihin kohdistuva häpeäleima eli

stigma lisää osaltaan oireilua ja kärsimystä.Häpeäleiman taustalla ovat tietämättömyys ja kielteiset

asenteet. Suomalaistenkin mielenterveysosaamisessa on pal-jon aukkoja. Väestössä elää sitkeästi kuvitelmia mielenter-veyskuntoutujien vaarallisuudesta ja häiriöiden peruuttamat-tomuudesta ja parantumattomuudesta.

Käytännössä häpeäleima näkyy mielenterveyskuntoutujien syrjintänä yksityiselämässä, työpaikoilla ja palveluissa. Mie-lenterveyskuntoutujien syrjintäkokemukset ovat varsin ta-vallisia myös Suomessa. Syrjintää koetaan eniten lähipiirissä.

Häpeäleiman seuraukset

Häpeäleima estää hakemasta apua, leimaa jo apua hakeneita ja saattaa johtaa kiusaamiseen. Häpeäleima voi aiheuttaa eris-täytymistä ja heikentää itsetuntoa sekä itseluottamusta. Lei-mautumisen seurauksena mielenterveyden ongelmista kärsivä henkilö myös leimaa itse itseään ja kokee olonsa arvottomak-si. Itsensä leimaaminen voi johtaa välttämiskäyttäytymiseen ja vetäytymiseen. Elämän mahdollisuudet kapeutuvat niin työ-elämässä kuin koulutuksessa, kun stigman takia ei uskalla ha-kea koulutuspaikkaa tai töitä.

Häpeäleima johtaa tarpeeseen salata diagnoosi. 70 pro-senttia skitsofreniaa tai masennustilaa sairastavista elää kak-soiselämää, koska he eivät häpeäleiman takia halua paljastaa diagnoosiaan muille.

Monesti häpeäleiman vaikutukset sekoitetaan mielenter-

M

Mielenterveys 2/6Häpeän taakka

jo

on

as

vä

än

än

en

super 10 • 2012 31

veyshäiriön oireisiin. Skitsofreniaa sai-rastavan ihmisen vetäytyminen ja ar-kuus eivät ehkä olekaan sairauden oi-reita, vaan sosiaalisen leimaamisen seu-rauksia.

Syrjintää ja oikeuksien loukkauksia

Pahimmillaan häpeäleima johtaa yhtä-läisiä oikeuksia loukkaavaan rakenteel-liseen syrjintään esimerkiksi työelämäs-sä tai sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esi-merkiksi Suomessa tehdään mielenter-veyskuntoutujille, varsinkin psykooseja sairastaville, vähemmän sydämen veren-kiertoa palauttavia toimia kuin muille, vaikka he sairastavat sydän- ja verisuoni-tauteja muuta väestöä enemmän.

Häpeäleima on omiaan heikentä-mään mielenterveyskuntoutujien saa-mia terveyspalveluja. Se estää hoitoon hakeutumista, senkin takia, että myös hoitohenkilöstön asenteissa on paranta-misen varaa. Fyysisten sairauksien hoita-matta jääminen voi myös johtua siitä, et-tä mielenterveyskuntoutujaa ei ole kuul-tu terveydenhuollossa tai häntä on koh-deltu väheksyvästi tai muuten epäasialli-sesti. Tällaiset kokemukset nostavat kyn-nystä hakea apua terveydenhuollosta.

Suurin osa mielenterveyspotilaiden ylikuolleisuudesta olisi estettävissä, jos heidän fyysisen sairautensa hoito olisi samaa tasoa kuin muun väestön. Ter-veydenhuollossa mielenterveyskuntou-tujien fyysiset terveysongelmat saatta-vat jäädä katveeseen henkilöstön kiin-nittäessä huomionsa vain mielenterveys- ongelmaan. Kuitenkin mielenterveys- ongelmat ja fyysiset vaivat kulkevat usein käsi kädessä. Itse asiassa mielen-terveyskuntoutujan havaintoja fyysisis-tä oireistaan pitäisi kuunnella tavallista tarkemmalla korvalla.

Häpeäleimalla laajat vaikutukset

Mielenterveyden häiriöihin liittyvä hä-peäleima vaikuttaa laajasti, jopa tervey-denhuoltohenkilöstön erikoistumisva-lintoihin ja terveydenhuollon rahoituk-seen. Suhteessa mielenterveyden häiri-

öiden aiheuttamaan sairaustaakkaan, joka on noin neljännes suomalaisten sairaustaakasta, kuntien panostus mie-lenterveystyöhön on liian pientä. Tä-hän voi osaltaan vaikuttaa myös mie-lenterveyden häiriöihin liittyvä häpeä- leima. Häpeäleiman kielteiset vaiku-tukset eivät siis rajoitu yksilöön, vaan ne haittaavat myös mielenterveystyön kehittämistä.

Häpeäleiman poistaminen onkin mielenterveystyön keskeisimpiä tavoit-teita. Tehokkainta häpeäleiman pois-tamisessa on henkilökohtainen vuoro-vaikutus. Olisikin suotavaa, että sosiaa-li- ja terveydenhuollon koulutuksessa tarjoutuisi opiskelijoille mahdollisuus korjata omia asenteitaan vuorovaiku-tuksessa mielenterveyskuntoutujan kanssa. Tätä tavoitetta tukee Suomes-sa käynnistynyt kokemusasiantuntija-koulutus, joka tarjoaa mielenterveyden häiriöistä kuntoutuville työkalut käyt-tää omaa kokemustaan hyväksi valis-tus- ja kehittämistyössä. Parhaiten hä-peäleimaa hälventää vuorovaikutus sel-laisten ihmisten kanssa, joiden kohta-

loihin on helppo samaistua. Häpeäleimaan voidaan vaikuttaa

myös mielenterveysosaamista lisäämäl-lä. Tärkeintä on keskittyä myönteisten ja asiallisten viestien välittämiseen ja vahvuuksiin, negatiivisten uskomusten karkottamisen sijaan. Tiedämme, että suurin osa mielenterveyskuntoutujis-ta selviää hyvin. Kansalaiset puolestaan voivat kartuttaa mielenterveysosaamis-taan Mielenterveysseuran mielentervey- den ensiapukoulutuksissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon hen-kilöstöllä on muun väestön kanssa sa-manlaisia leimaavia asenteita mielenter-veyskuntoutujia kohtaan. Jotta saavut-taisimme asiakkaidemme luottamuk-sen, meidän on hyvä tarkastella omia asenteitamme ja altistua vuorovaiku-tukseen mielenterveyskuntoutujien kanssa – kun kuuntelemme heitä, löy-dämme myös itsemme..

kristian wahlbeckkirjoittaja on psykiatrian dosentti

ja suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja

kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi

skitsofrenia-diagnoosi

diagnosoitu masennustila

ystäväpiirissä 47 % 40 %

perheessä 43 % 33 %

työelämässä 29 % 21 %

fyysisten sairauksien hoidossa

15 % 17 %

koulutuksessa 19 % 12 %

lä

hd

e:

Th

l v

aa

sa

Mielenterveyden häiriöihin liittyvä häpeäleima vaikuttaa laajasti, jopa

terveydenhuoltohenkilöstön erikoistumis-valintoihin ja terveydenhuollon rahoitukseen.

suomen mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. seura edistää suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alueella. www.mielenterveysseura.fi  www.facebook.com/mielenterveys  www.twitter.com/mielenterveys

Eri elämänalueilla syrjintää kokeneet mielenterveyskuntoutujat.

32 super 10 • 2012

Lähihoitaja Tuulia Saahko valmistelee kuntoutujan kotiutumista keskustele-malla omaisten kanssa.

Lähihoitaja Pirjo Kostamo auttaa Heikki Suomista siirtymään pyörätuoliin.

Lähihoitaja Piia Räisänen jää avustamaan aamupa-laansa nauttivaa Sirkkaa.

super 10 • 2012 33

alkarannan sairaalan pitkäaikaisosasto J42:ssa aloitellaan raporttia, henkilökunta on istuutunut päiväsalin nojatuo-

leille. Yöhoitaja päivittää 26-paikkaisen osaston tilanteen; joku dementoituneista asukkaista on ollut hieman levoton, toiset ovat nukkuneet rauhallisemmin. Osastonhoitaja Elisa-bet Siirilä on tuonut mukanaan ison muovikassillisen ome-napuidensa satoa. Yhdessä päätetään, että niistä tehdään tä-nään omenapaistosta.

– Onkohan meillä pakastimessa vaniljajäätelöä. Omena-paistos ei ole yhtä hyvää ilman sitä, lähihoitaja Piia Räisä-nen miettii.

Palaverin jälkeen henkilökunta hajautuu osastolle. Piia suuntaa miesasukkaan luokse, toivottaa huomenet ja kysyy kuulumiset. Kun hampaat on pesty, tukka kammattu ja aa-mutoimitukset tehty, miehellä on kerrottavaa.

– Minä olen tuota yläkerran miestä kutsunut monta päi-vää, mutta ei sitä kuulu.

– Sellaisia ajatuksiako sinulla on ollut? Kohta pääset mui-den seuraan päiväsaliin. Sinusta on kuule paljon iloa meille, kun laulatkin niin hienosti. Onko sinulla nyt yhtään lauluolo, Piia kysyy ja alkaa hyräillä.

Kohta asukaskin alkaa tapailla Miss Suomi -kisojen tun-nuskappaleen sanoja.

nsitöikseen lähihoitaja Tuulia Saahko kuuntelee raportin yön kulusta ortopedisella kuntoutusosastolla L41 ja pe-

rehtyy koneella niiden kuntoutujien tietoihin, joista hän tä-nä aamuna vastaa.

– Tarkistan perjantaina kotiutuvan lääkitykset, tarvittavat avut ja labrakontrollien tarpeen jo tänään. Jää sitten vähem-män huomiselle ja perjantaille. Kuittaan vielä täältä tarvitta-vat pois. No, nyt kello soi.

Joku osaston 23:stä kuntoutujasta tarvitsee hoitajan apua. Aamun perusmittauksiin tarvittavat välineet kulkevat mu-

kana pienessä korissa. Tuulia Saahko jututtaa huoneessa kah-deksan heräileviä herroja samalla kun mittaa verensokerit.

– Huomenta, miten on yö mennyt? Tänään avataan tuo kipsi ja katsotaan sitä jalkaa. Entäs siellä, onko lohjennut hammas vaivannut?

Tuulia varmistaa herrojen aamutilanteen kohta jaettavaa aamiaista varten.

Huoneessa kolmetoista on nukuttu huonosti.– Täytyy lisätä vatsasuojalääke antibiootin kaveriksi.Radiossa kerrotaan jääkiekkoliigan alkamisesta. Yö on

väistynyt.

amaan aikaan osastolla L32 yökkö päättää raporttinsa. Tällä geriatrisella arviointi- ja kuntoutusosastolla hoide-

taan myös haava- ja infektiopotilaita. Kaksi näistä on lähihoi-

Superilaisten syysaamu sumuisessa Lahdessa

Lahden kaupunginsairaalan ortopedisellä kuntoutusosastolla Tuulia Saahko tutkii, mitä paljastuu kipsin alta. Akuuttiosaston Pirjo Kostamo

tekee hidasta ja tarkkaa työtä amputaatiohaavan parissa. Samaan aikaan Jalkarannan sairaalan pitkäaikaisosastolla aamutoimia hoitava

Piia Räisänen innostaa asukkaat omenankuorimistalkoisiin.

JE

S

teksti ja kuvat henriikka hakkala, sonja kähkönen, marjo sajantola

34 super 10 • 2012

huolestuttaa, onnistuvatko matkustelu ja oopperakäynnit jatkossa.

sasto J42:n apulaisosastonhoitaja Marianne Hovi on kerännyt koti-

pelloiltaan ison nipun auringonkukkia, joita hän asettelee nyt päiväsalin pöy-dille. Lähihoitajaopiskelija Reijo Ket-tunen suorittaa näyttöä ohjaajansa val-vovan silmän alla, ja jakaa ruuat ja lääk-keet juuri niin kuin pitääkin. Cd-soi-tin toistaa menevää jenkkaa ja polkkaa.

Lähihoitaja Piia Räisänen jatkaa asukkaiden aamupesuja. Hän huo-maa, että joku seisoo huoneensa ikku-nan edessä housut nilkoissa. Lähihoita-ja auttaa miehen oikeaan osoitteeseen kylpyhuoneeseen.

Naapurihuoneessa ollaan vasta he-räilemässä.

– Huomenta Sirkka, mikä on olo? Tyttäresi on tulossa pian käymään, Piia käy huikkaamassa.

Lähihoitaja hakee rouvalle aamupa-laa ja jää avustamaan ruokailussa.

Karvaiset olennot ovat selvästi asuk-kaan mieleen, huoneen seinustalta löy-tyy kokonainen rivi pehmonalleja. Pu-he kääntyy Sirkan rakkaaseen lemmik-kikoiraan, josta on muistona muutama valokuvakin.

taja Pirjo Kostamon omapotilaita, joi-den viimeisimmät tiedot hän tarkistaa koneelta ennen kuin lähtee potilashuo-neeseen.

Käytävällä hänet pysäyttää mies, joka ihmettelee, vieläkö villapaidat ovat ul-kona narulla, vai joko niistä liikenisi hä-nelle yksi. Pirjo hakee potilaalle nutun ja auttaa sen pukemisessa. Seuraavaksi hänet seisauttaa erittäin pirteä rouva, jo-ka valittelee unettomuuttaan ja kyselee, että milloinkahan sitä aamiaista saisi.

Pirjon omapotilaat huoneessa viisi ovat jo hereillä. Heikki Suominen on lukenut sanomalehtensä, jonka hän on kääntänyt kotiosoitteesta sairaalaan. Pentti Naukkarinen pötköttelee vielä rauhassa vuoteellaan.

Pirjo toivottaa hyvät huomenet, avaa sälekaihtimet ja raportoi säätilas-ta näkövammaiselle Naukkariselle. En-nen aamupalaa Pirjo ehtii avustamaan Naukkarista aamutoimissa ja hoita-maan tämän haavat. Heikki Suomisen amputaatiohaavan hoitoon menee niin paljon aikaa, että se on parempi tehdä vasta aamiaisen jälkeen.

Suominen on matkustellut paljon eri puolilla maailmaa, mutta hän toteaa, että vielä olisi paljon nähtävää ja kuul-tavaa. Hän nimittäin rakastaa oopperaa ja musiikkia. Nyt kun häneltä on am-putoitu toinenkin jalka, häntä hieman

– Sen nimi oli Tuija Marketta Dree-veriläinen, hän kertoo.

41:n osastonhoitaja Ulla Toivonen yhyttää Tuulian käytävällä ja antaa

kiitoksensa tämän tarkkuudesta. Kun-toutujan uni- ja kipulääkitys on saatu pelaamaan yhteen. Kansliassa lähihoita-ja Essi Rantanen valmistelee erään kun-toutujan äkillistä siirtoa keskussairaalaan.

– Näitä siirtoja tulee yhdestä kahteen viikossa, Tuulia kertoo.

– Leikkauksen jälkeen voi tulla komplikaatioita, osastonhoitaja Toivo-nen jatkaa.

Tuulia auttaa vanhan rouvan kylpy-huoneeseen aamupesulle.

– Me autamme, emme tee puolesta. Tarkoitus on, että potilaat kuntoutuvat kotiin. Tämän rouvan kanssa voitaisiin-kin harjoitella elämänlangan käyttöä.

Rouvan viimeistellessä aamutoimi-aan Tuulia täydentää huoneen hansi-kasvarastoa.

– Mieluummin haen heti, ettei toisil-ta sitten puutu.

Yhteistoiminta osastolla on mutka-tonta. Tieto liikkuu kuin itsestään.

Huoneessa kahdeksan kaivataan par-ranajovälineitä. Ensin katsotaan kui-tenkin, mikä tilanne kipsin alla on.

– Hyvä on. Ja juu, voit vaihtaa vaat-teet tässä. Laitan vain oven kiinni.

Nyt voisi käväistä kahvilla.

Ihonottokohta on ärtynyt haavateipistä. Haava täytyy öljytä hyvin, jotta katteet saadaan poistettua.

Leikkauksesta toi-puvalle on tärkeää kertoa, mitä on odotettavissa.

O

L

super 10 • 2012 35

sastolla L32 on aamupala tarjoiltu. Pirjo Kostamo auttaa Pentti Naukkarista ottamaan aamulääkkeet. Pirjolle kuuluu myös oma-

potilaidensa lääkkeiden jako lääkelistan mukaan lääkärin kierron jäl-keen sekä hoidon vaikutusten seuraaminen ja niistä raportoiminen lääkärikierrolla.

Kun Naukkarinen on syönyt, Pirjo laittaa hänelle vielä silmätipat ja jättää hänet sulattelemaan aamupalaa. Heikki Suomiselle ei puu-ro maistu, joten Pirjo alkaa auttaa häntä aamutoimissa. Pesujen jäl-keen on haavanhoidon aika. Potilaalla on amputaatiohaavan lisäk-si ihonsiirtohaava, joka on hoidettava joka päivä. Amputaatiohaa-va, jossa on ihonsiirre, hoidetaan erityksestä riippuen päivittäin tai vain joka kolmas päivä.

alkarannan osasto J42:lla on jaettu aamupalat ja hoidettu aa-mupesut. Henkilökunnan kahvihuone täyttyy iloisista hoitajista,

pöydälle katetaan marjapiirakkaa ja sekalainen sakki Muumimuke-ja. Muumi-intoilulle löytyy selitys.

– Joskus joku keksi idean, että jokainen tuo töihin mukin, jonka kyljessä on häntä parhaiten kuvaava hahmo, vuodesta 2008 osas-tolla työskennellyt Piia Räisänen kertoo.

– Minä otin sitten mörön, ettei kenenkään muun tarvitse, Eli-sabet Siirilä nauraa.

Hörpittyään kahvinsa loppuun Piia lähtee kylvettämään van-hempaa herraa. Lähihoitaja nappaa puhtaat vaatteet kainaloonsa ja ottaa miehen käsikynkkään. Suihkuttelun jälkeen asukas pää-see saunomaan. Lämmin höyry valtaa ison kylpyhuoneen, kun Piia käy heittämässä vettä kiukaaseen. Kun asukas ilmoittaa saa-neensa löylyistä tarpeekseen, ehdottaa Piia saunan päälle vissyä tai limsaa.

– Ei mitään semmosta, ei tarvii siihen tuhlata rahaa, mies vas-taa napakasti.

Tavallinen hanavesi hänelle kuitenkin kelpaa.

uulia koputtaa lääkäri Helve Breibergin ovelle. Yhdessä pää-tetään, että Tuulia selvittää, kuka voisi auttaa kuntoutujaa

kotiutumisen jälkeen lääkepistosten kanssa.– Laitanko vielä torstaille sen crp:n kontrollin, vaikka se on-

kin laskusuunnassa? Lääkäri saa Tuulialta kehuja. Turhia muodollisuuksia ei ole

ja asioista on helppo puhua.Nyt on sopiva hetki soittaa kuntoutujan omaiselle. Tuu-

lia lupaa toimittaa omaisen huolenaiheet tiedoksi iltapäivän kuntoutuspalaveriin.

– Pyydän hoitajaa soittamaan sitten, että mitä näille asioil- le on tehty.

Taaempana käytävällä työkaveri on aloittamassa paljon apua tarvitsevan kuntoutujan pesua. Tuulia menee avuksi. Pesuliinoja tarvitaan lisää ja kuntoutujalle varastosta puh-dasta päälle.

– Ja nyt minä lähden viimeisen kanssa pesulle. Tuulian työvuoro on tänään lyhyempi. Niinpä hän dele-

goi iltapäivän kuntoutuskokouksen työkaverilleen.– Saanko hei nakittaa sinulle kotiutusasiaa?

uuren amputaatiohaavan hoidossa on paljon työtä, mutta lähihoitaja Pirjo Kostamoa huolestuttaa ihon-

ottokohta, joka on ärtynyt haavateipeistä.– Odotahan hetki, Pirjo sanoo Heikki Suomiselle ja

Lääkehoito kuuluu Pirjo Kostamon tehtäviin. Hän auttaa Pentti Nauk-karista myös ottamaan aamulääkkeet.

Nelilapsisen perheen äiti Piia Räisänen on viihtynyt osasto J42:lla vuodesta 2008.

Elämänlanka tukee omatoimi-suutta. Sen avulla jalat saa kätevämmin sänkyyn.

O

J

S

T

36 super 10 • 2012

noutaa paikalle työparinsa, sairaanhoi-taja Seija Laineen, joka on myös työpai-kan haavanhoitokouluttaja.

Tämä suosittelee ainakin joksikin aikaa itsestään kiinnittyvän sidoksen käyttöä ja tutkii myös amputaatiohaa-van. Se on parantunut hyvin, ihon-siirtokohta on siisti, katetta on vä-hän. Haava ei tunnu olevan kovin ki-peäkään, koska potilas alkaa hiljalleen kuorsata.

Laineen kanssa huoneeseen haavan-hoitoa seuraamaan saapunut lähihoita-jaopiskelija Iina Tetri kertoo osallistu-neensa jo painehaavojen ja leikkaushaa-vojen hoitoon.

Pirjollakin on yleensä opiskelija oh-jattavanaan. Hänen mielestään opiske-lijaohjaus rikastaa työtä, koska ohjaaja joutuu kertaamaan omat tietonsa ja saa myös opiskelijalta uutta tietoa.

Haavahoidon jälkeen Pirjo vie hoi-tovälineet pesuun ja noutaa huoneeseen puhtaita lakanoita. Sitten hänen pitää lähteä punnitsemaan Suomisen pyörä-tuoli apuvälineineen.

Ovesta putkahtaa eläkkeelle jäänyt työtoveri, joka haluaa osallistua edel-leen porukkalottoon, jota Pirjo vetää. Kahvitauon jälkeen Pirjo lähtee ta-kaisin potilashuoneeseen ja tyhjentää ohimennen matkalla odottavan pyyk-kikärryn.

itkäaikaisosasto J42:lla alkavat ome-nankuorimistalkoot. Viiden asuk-

kaan voimin omenat on nopeasti perat- tu. Myös apealla mielellä aamunsa aloit- tanut asukas on liittynyt joukkoon ja näyttää tyytyväiseltä.

Piia Räisänen käy keittiössä sulatta-massa voin ja palaa pöydän ääreen häm-mentämään kauraseosta. Häntä vaivaa edelleen yksi asia – mistä saadaan jää-telöä omenapaistokseen.

– Sitä ei ollut ainakaan pakastimessa, kollega tulee kertomaan.

– Täytyy varmaan soittaa jollekin il-tavuorolaiselle, Piia ratkaisee ongelman.

ysioterapeutit kävelyttävät käytävillä rollaattoreihin tukeutuvia kuntoutu-

jia. Kivuliaiden vammojen tai leikkaus- ten jälkeen askeleet ovat haparoivia ja apuvälineiden käyttö vaatii harjoitusta. Tuulia Saahko kävelee rinnalla ja tukee vessaan haluavaa potilasta.

– Pitääkin vielä kirjata se hammas-lääkärin tarve, Tuulia muistuttaa itse-ään.

Jokohan huoneessa kahdeksan oltai-siin valmiita verenpaineen mittaamiseen?

– Molemmilta otetaan paineet. Si-nä voisitkin nousta ylös. Kohta on aika siirtyä lounasta varten päiväsaliin.

Toinen herroista kaipaa lääkäriä. Hän haluaisi kuulla, mikä tilanne on ja voisiko hän päästä kotiin. Tuulia Saah-ko jää hetkeksi juttelemaan.

– Mahdutko kotona liikkumaan pyörätuolilla? Pääseekö joku auttamaan kipsin avaamisessa?

Näyttää siltä, että erityisiä esteitä ei ole, mutta lääkärin lupa tarvitaan. Tuu-lia lupaa hoitaa asian.

mputaatiohaava täytyy suojata tyn-käsidoksella, ennen kuin Pirjo Kos-

tamo voi lähteä viemään Heikki Suo-mista pyörätuolin kanssa punnituk-seen. Kun potilas on saanut vielä vaat-teet päälle, hänet täytyy saada turval-lisesti pyörätuoliin. Suominen opastaa hoitajaansa, mihin kohtaan pyörätuoli on parasta laittaa:

– Mieluummin putoan tuolille kuin lattialle, hän vitsailee.

Siirtyminen sujuu kuitenkin turvalli-sesti, vyö vielä kiinni ja matka puntarille voi alkaa. Suominen suojaa kätensä han-sikkailla, mutta Pirjo kehottaa häntä nyt vain nauttimaan kyydistä, koska matka kellarissa sijaitsevalle vaa’alle on pitkä.

Kello lähenee jo yhtätoista ja lääkä-rinkierros on hyvässä vauhdissa. Suo-minen kysyy Pirjolta, pitäisikö hänen mennä jo valmiiksi huoneeseen. Nyt arvaillaan, kumpi ehtii ensin, lääkäri vai lounaskärry.

42:n lähihoitaja Piia Räisäsellä on aamun pätkävuorosta enää tunti

jäljellä. Omenapaistoksen tuoksu tulvah-

telee keittiöstä seesteiseen päiväsaliin. Joku asukkaista selailee sanomalehteä, toinen kiikkuu sohvakeinussa ja tähyi-lee television suuntaan.

Löylyjen jälkeen muiden seuraan liittynyt asukas istuu raukeana sohval-la sivummalla. Piia auttaa miehen pöt-kölleen ja peittelee hänet vihreällä vil-lahuovalla. Kohta salin laidalta kuuluu tasainen tuhina.

rtopedisen kuntoutusosaston kans-liassa Tuulia Saahko päivittää työ-

kaverinsa asioista, jotka olisi puhuttava kuntoutuspalaverissa. Lounaan tuoksu leviää jo käytävällä ja vetää kuntoutu-jat kohti pöytiä.

– Mene ihan lähelle rollaattoria. Ja ote-taan pitkiä askeleita, Tuulia rohkaisee..

Lähihoitaja Piia Räisänen ja osas-tonhoitaja Elisabet Siirilä vetävät omenatalkoita päiväsalissa.

P

F

A

J

O

super 10 • 2012 37

Ota kantaa ja tule mukaan vetoomuksen luovutustilaisuuteen

keskiviikkona 17.10. klo 13.45 Eduskuntatalon rappusille!

Tilaisuudessa on tarjolla soppatykillinen hernerokkaa

ja SUPER-meininkiä!

vetoomuksen luovutustilaisuuteen

klo 13.45 Eduskuntatalon rappusille!

SuPer vaatii, että valmisteilla olevaan vanhus-palvelulakiin on sisällytettävä henkilöstömi-toitus. Vanhusten hyvä, laadukas ja turvallinen hoito toteutuu vain, jos koulutettua hoitohen-kilökuntaa on riittävästi. Asian puolesta on kerätty nimiä sekä verkossa että SuPerin eri ta-pahtumissa keväällä ja syksyllä 2012.

SuPer pitää 0,5:n henkilöstömitoitusta riit-tämättömänä. SuPerin tavoite on, että hen-kilöstömitoitus on 0,8. Vanhukset ympärivuo-rokautisessa hoidossa ovat nyt monisairaita ja entistä huonokuntoisempia ja tarvitsevat asian-tuntevaa hoitoa. Asiakkaiden kunto on huomat-tavasti heikompi nyt kuin laatusuositusten laatimishetkellä. 0,5:n mitoitus on perälauta, mutta sillä ei paranneta vanhustenhoidon tilaa eikä työntekijöiden jaksamista. Tällainen mi-toitus on useimmiten säilytystä, ei hyvää hoi-toa. Vanhustenhoidon tilanteen parantamisessa ei ole kysymys rahasta vaan arvoista.

SuPer luovuttaa 17.10.2012 vanhuspalvelulain vetoomuksen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille

Lakiin on myös saatava määräykset siitä, että henkilömitoitukseen lasketaan vain vähintään hoitoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneet työntekijät.

Arvokas elämä kuuluu kaikille – niin vanhuksil-lemme kuin heitä hoitaville ammattilaisillekin.

Allekirjoita 12.10. klo 14 mennessä vetoomus henkilöstömitoituksen

saamiseksi lakisääteiseksi: www.superliitto.fi .

klo 13.45 Eduskuntatalon rappusille!

38 super 10 • 2012

lkuviikon iltapäivällä Tampereen Kalevan kerrostalokodissa on vauhti päällä. Ovi rap-pukäytävään käy tiuhaan, sillä Seijan ovet ovat avoinna myös Jaakon, 19, Sanna-Ma-rin, 16, ja Matin, 14, kavereille. Vanhin lap-sista, Tanja, 21, elää jo omaa elämäänsä.

Perheen keskipiste Veera, 11, pelaa olohuoneessa tietoko-neella. Seija istahtaa sohvalle ja tarkkailee samalla tytärtään, joka kapsahtaa tämän tästä äitinsä kaulaan.

– Veeralla on spastinen hemipleginen cp-oireyhtymä ja määrittelemätön älyllinen kehitysvammaisuus. Veeran vam-mat näkyvät liikkumisessa, puheentuotossa ja kehonhallin-nassa. Muutoin hänessä ei juuri huomaa ulkoisia merkkejä. Veera on aurinkoinen ja toimelias tyttö. Hän rakastaa mu-siikkia ja laululeikkejä, Seija kertoo.

Seija on tehnyt lähihoitajan sijaisuuksia Tampereen kau-pungille vuodesta 2008. Työsopimuksia on kertynyt kaikki-aan 55. Nykyisessä työpaikassa on Tammelan päiväkeskukses-sa sijaisuus kestää tämän vuoden joulukuuhun.

– Herään normaalisti viideltä. Keittelen kahvit, käyn suih-kussa ja luen Aamulehden. Herätän Veeran puoli seitsemäl-tä ja autan häntä vessassa ja aamutoimissa. Veeran mielialasta riippuen pukeminen voi olla työlästä. Puolen tunnin aikana saatan joutua käyttämään kaiken suostuttelutaitoni.

Ennen seitsemää äiti ja tytär ovat ulkona. Seija vie Veeran aamupäiväkerhoon, josta tyttö siirtyy taksilla Sammon kou-lun toimipisteeseen. Seija kävelee noin 20 minuutin matkan työpaikalleen ja aloittaa työt kello 7.30.

Hoitoa ja huolenpitoa

Seija Kerosen työpaikka on Tampereen Kalevassa sijaitseva vanhusten päivätoimintakeskus, jossa käy viikoittain noin 60 asiakasta. Eriasteiset muistisairaat ja ikääntyneet vanhukset saavat vaihtelua päiväänsä, ja samaan aikaan heidän omai-sensa voivat levätä.

– Mittaan tarvittaessa asiakkaiden verenpaineen, veren so-kerin ja tarkkailen ihon kuntoa. Asiakkaina on paljon tois-puolihalvaantuneita. Työtä riittää, jos yksikin meistä neljäs-tä työntekijästä on poissa. Pidän työtäni haastavana ja antoi-sana. Ikäihmisillä on valtavasti elämänkokemusta. Hauskoja tilanteita tulee päivittäin.

Seija on sopinut työnantajansa kanssa työaikansa säännölli-seksi. Veeran hoito on niin sitovaa, ettei Seija voi jättää tyttöä isompien sisarusten hoitoon kuin lyhyiden kauppareissujen ajaksi. – Veera ei voi ulkoilla yksin. Haaveilen siitä päivästä, jol-loin se olisi mahdollista, hän naurahtaa.

Ilta kuluu pitkälti Veeran ehdoilla. Seija auttaa tytärtä läk-syissä, sillä häneltä ne eivät yksin onnistu. Jos Veeralla on sa-libandy- tai muu harrastusilta, läksyt on tehtävä ennen sitä.

Veeran oikea puoli on lievästi halvaantunut ja keho vaatii sen vuoksi erityishoitoa.

– Halvaantunut puoli on otettava huomioon muun muas-sa pukiessa ja silloin, kun pesen Veeran hiuksia. Se on hänel-le hankala toimenpide, enkä suoriudu siitä yksin.

Maalaislapsuus kasvatti vahvaksi

Yhden viikonlopun kuukaudessa Veera on tamperelaisessa ke-hitysvammaisten hoitokodissa. Se on Seijalle ja koko perheel-le todellista omaa aikaa. Myös työaika on Seijalle tärkeä.

– Saan työssäni aikuiskontakteja enkä ole koko ajan sidok-sissa Veeraan. Huomasin työni olevan voimavara myös vuosi sitten avioeroni aikana.

Seijan koettelemukset eivät ole vielä tässä: vanhin tytär sai va-jaa vuosi siten kaksi aivoverenvuotoa ja vietti yli neljä kuukautta sairaalassa. Hän on kuntoutumassa ja asuu omassa asunnossaan. Joku toinen olisi jo luhistunut tai katkeroitunut. Seija ei ole kumpaakaan.

– Kasvoin pohjoissavolaisessa maalaistalossa. Meitä oli nel-jä sisarusta, ja minä olen kolmas. Meidät opetettiin tekemään kaikenlaista työtä jo lapsena. Olen jopa kirnunnut voita. Mi-nulla oli köyhä, mutta onnellinen lapsuus. Isä kuoli nuorena, äitini ja sisarusteni kanssa soittelemme edelleen viikoittain.

Seija Kerosella riittää uskomattomasti puhtia. Hän valmis-taa täytekakkuja, jotka syntyvät aamuyön tunteina. Kakut ovat visuaalisesti kauniita, taidokkaita ja luovasti toteutettuja. Urheilija sai täytekakkuunsa sokerikuorrutetut lenkkitossut ja Tapparan pitkäaikainen pelaaja jääkiekkoseuran kuuluisan lo-gon. Seijan albumissa on kaikkiaan 544 erilaista kakkumallia.

Vaikea saada päivätyötä

Seija haluaa tehdä päivätyötä, koska hän on sitoutunut Vee-

Omaishoitaja tarvitsee päivätyön

teksti liisa uusiniitty kuva jukka salminen

Lähihoitaja Seija Keronen on hoitaja vuorokauden ympäri. Työssään hän huolehtii vanhuksista ja kotona hän on lievästi kehitysvammaisen Veera-tyttärensä omaishoitaja.

A

super 10 • 2012 39

ran omaishoitajaksi siihen saakka, kunnes tytär täyttää 18 vuotta. Hän ei pysty tekemään vuorotyötä, koska Veeran hoi-to on vaikea järjestää iltaisin ja öisin.

Omaishoitajan oppaassa mainitaan, miten työnantaja on velvollinen joustamaan omaistaan hoitavan työajoissa. Seijas-ta lause on turha, koska se ei velvoita työnantajaa mitenkään.

– Minulle on sanottu, että sairaus tai raskauden loppuvai-he on perusteltu syy tehdä päivätyötä. Omaishoitajuus ei rii-tä perusteeksi. Joskus ajattelen, onko lähihoitajista todella niin kova pula.

Seija vakuuttaa, että hän pystyy tekemään hyvin päivätyö-tä, kunhan työaika ajoittuu Veeran aamu- ja iltapäiväkerhon aikataulun raameihin. Veeralle järjestyy hoito yhdeksännelle luokalle saakka. Töiden pinnaamisesta ei lähihoitajan mieles-tä ole kyse, koska vuorolisät jäävät päivätyössä saamatta.

– Päivävuoro on usein raskain, koska kylvetykset tehdään silloin. Minulle on ehdotettu, että tekisin silloin tällöin ilta-vuoroja, mutta en voi tehdä niitä Veeran takia edes tilapäises-ti, koska en saa hänelle hoitajaa niin pitkäksi aikaa.

Odottaessaan nuorimmaistaan Seija ajatteli, ettei ole väliä, onko lapsi poika vai tyttö kunhan on terve. Veera oli saanut aivoihinsa veritukoksen jo raskausaikana. Kasvun hidastumi-nen todettiin lapsen ollessa noin kuukauden ikäinen. Pään ympärysmitta ei kasvanut normaalisti.

– Ajattelen nykyään ettei ole väliä, onko lapsi terve vai sai-ras. Veera ottaa paljon, mutta antaa enemmän. Arjen pienistä asioista löytyy paljon hyvää. Muualla minut voidaan korvata toisella ihmisellä, mutta lapsilleni koen olevani korvaamaton. Kaipaan toisinaan vertaistukea niistä, joiden elämä ei ole niin kovin särmätöntä ja joilla olisi useampia lapsia..

Lähihoitaja Seija Keronen tekee säännöllistä päivätyötä, jotta voi hoitaa tyttärensä Veeran kotona. Tytön hoito on sitovaa, mutta arjen pienistä asioista löytyy paljon hyvää.

Tartu rohkeasti jalkoihinLehtori Tutteli Elomaa Hesotesta houkutteli lähi-hoitajaopiskelijoita tarttu-maan alan oppilaitoksissa tarjolle tuleviin jalkahoidon opintoihin. Ala sopii mai-niosti yrittäjähenkisille lähi-hoitajille.

– Hyvä jalkahoitaja tyk-kää vähän nyhertää ja uskaltaa myös pyytää apua.

Monipuolinen työ sisältää niin tarkkaa käsityötä, hyvää asiakaspalvelua, jalkinevalin-noissa ohjaamista, oman osaa-misen jatkuvaa kartuttamista kuin tiedon jakamista muille terveydenhuollon ammattilaisille.

– Jos haluatte saada kiitosta hyvästä työstä, tehkää jalkahoi-toa. Ja tällä alalla töitä riittää taatusti, lehtori Elomaa rohkaisi..

Hoida ihmistä, älä sairauttaNeljävuotiaana reumaan sairastunut Paula Kastikainen haluaa

tulla kohdatuksi kokonaisena ihmisenä, eikä potilaana jolla on tietty sairaus tai vaiva.

Kastikaisen mielestä potilaan oikea kohtaaminen on hoitohenkilökunnan asenteesta kiinni. Hän ha-

luaa olla hoitotiimin tasaveroinen jäsen. Hän haluaa tulla kuulluksi oman sairautensa kokemusasiantuntijana. Kastikainen muistutti, että potilaalle pienet asiat merkit-

sevät paljon. On tärkeää, miten hoitaja esittäytyy, tervehtii saapuessaan ja on läsnä kohtaamisessa. On tärkeää, miten hoitaja kääntää potilaan tai miten asettaa alusastian. Kaiken voi tehdä monella tavalla ja potilaasta se tuntuu joko helpot-tavalta tai helvetilliseltä..

Tervetuloa SuPer-joukkoon!SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi superilaiseen joukkoon. SuPer on ainoa järjestö, joka on aina ajanut voimakkaasti toisen asteen opiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen saaneiden työntekijöiden etuja. Paavola jatkoi, että kaikilla lähihoitajilla on paikkakunnasta riippumatta hyvin samanlaiset ammatillisen edunvalvonnan tarpeet. SuPerissa ne hoidetaan tasa-arvoisesti ja kotoisasti..

Juontaja Janne Kataja nauratti Tutteli Elomaata, joka luennoi jalkahoidosta.

Yksi tapahtuman huippuesiintyjistä oli lähihoitajaopiskelija Ebun Kivinen, joka on voittanut pari vuotta sitten Saku Stars -laulu-

kilpailun. SuPerin kehittämisyksikön johtaja Jussi Salo ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ihastuivat hänen esitykseensä.

Tietoa ja taitoarennolla otteella

teksti ja kuvat henriikka hakkala, sonja kähkönen ja marjo sajantola

SuPer ja tuhatpäinen opiskelijajoukko tulivat tutuiksi toisilleen lähihoitajata-pahtumassa syyskuun alussa. Monipuolinen ohjelma tarjosi reilusti eväitä

niin opintoihin kuin asiakkaiden kohtaamiseen ja omaan hyvinvointiin.

SuPer-lehden kisassa lennätettiin lähihoi-tajalennokkeja. Työkokemus lentokentältä takasi Riikka Pullin liidokin aerodynamiikan.

40 super 10 • 2012

Poikien t-paitakisan voittajan Joseph Bu-yondon viesti on spend life saving life eli käytä elämäsi pelastaaksesi elämää.

Lähihoitajatapahtumassa viihtyivät myös tuoreet superilaiset Kamil Abtidon ja Henri Lemettinen.

Monien suosikkihahmo Jani-Petteri kertoi Lähihoitaja2012-päivän päätteeksi kuulumisistaan.

– Terveydenhuolto on tullut minulle tutuksi, sillä vanhem-pani ovat olleet reissussa aika pitkään ja muutama lähihoita-ja on käynyt kyllä kylässä.

Juontaja Janne Katajan kysyessä, millainen lähihoito on Ja-ni-Petterin mieleen, vastaus oli selvä:

– Sellanen mahdollisimman itsenäinen lähihoito, ettei puututa liikaa mun asioihin. En tykkää ihmiskontaktista en-kä ihmisistä noin ylipäätään muutenkaan.

Jani-Petteri kertoi myös koulukuulumisistaan. Hän on odottanut seitsemän vuotta, että pääsisi aloittamaan koulun. Elokuussa odotus vihdoin palkittiin.

– Yhtään ei ole kärsinyt kyllä opiskelut. Koulu on minulle ensisijainen asia, nuorimies kertoi.

Show´n jälkeen Jani-Petterin turvamiehet Gábor Pálasti ja Kari Bagge huolehtivat siitä, että suosikkihahmo pääsi tapah-tumasta turvallisesti kotimatkalleen..

Lähihoitajat Eija Kenttälä ja Hannele Tuomola ker-toivat, miten heidän työuransa on lähtenyt uu-teen suuntaan täydennyskoulutuksen jälkeen.

Vuonna 2009 Eija Kenttälä lähti mu-kaan Tampereella tarjottuun sisäiseen koulutukseen, jonka myötä hän pääsi töihin Hatanpään sairaalan laboratori-oon. Fimlab Laboratoriot Oy:n palk-kalistoilla oleva Kenttälä on erittäin in-nostunut nykyisestä työnkuvastaan.

– Lähden joka päivä kiertämään Ha-tanpään sairaalaa ja ottamaan ihmisistä ve-rinäytteitä.

– Työtehtäviäni ovat myös EKG:n ottaminen, sokeri- ja laktoosirasitusten tekeminen, sieninäyttei-

Omniassa elokuussa lähihoitajaopinnot aloittanut Tanja Korhonen sai lennokkinsa laatikkoon toisella yrittämällä. Kokemusta lajista hän on saanut jo koulussa, jossa on myös kisattu ja lennätetty lennokkeja.

Jani-Petteri turvallisesti kotiin

den ottaminen sekä tiede- ja lääkeainenäytteet.Hannele Tuomola kertoi työstään Demen-tiatoimintakeskus Villa Lyhteessä Espoossa.

Tuomola on valmistunut lähihoitajatutkin-non jälkeen muistihoitajaksi.

– Työni on haastavaa, kaikki asuk-kaamme ovat vaikeasti tai keskivaike-asti dementoituneita. Teen työssäni pal-jon muistitestejä, ja seuraan sitä, miten asukkaiden muisti heikkenee vuosien ai-

kana.Kenttälä ja Tuomola olivat täydennys-

koulutuksesta samaa mieltä:– Koulutukseen kannattaa ilman muuta ha-

kea, jos siihen tulee mahdollisuus, he kannustivat..

Täydennyskoulutuksen myötä uusille urille

super 10 • 2012 41

42 super 10 • 201242 super 10 • 2012

Hyvä hoitajaMillainen hän on?

Hymy voi pelastaa päivänTimo Hakola on matkustanut Kalajoen hiekkasärkkämaisemista kolmen vii-kon kuntoutusjaksolle Käpylän kuntoutuskeskukseen, jossa hän on käynyt vuodesta 2006. Hakolan mielestä kotona on hyvä olla, mutta kuntoutus-jaksot ovat lomaa hänen loistavalle, henkilökohtaisena avustajana toimi-valle vaimolleen. Tärkeää Hakolalle on myös kuulumisten vaihto muiden asiakkaiden kanssa.

Millainen on hyvä hoitaja?– Ystävällinen. Hymyilevä, reipas tervehdys merkitsee paljon, ja se

voi pelastaa koko päivän. Hoitajan ulospäin suuntautuneisuus ja iloi-nen olemus välittyvät asiakkaaseen.

Millainen asenne hoitajalla tulisi olla?– Asiakkaan huonosti alkanut aamu voi kääntyä paremmaksi, jos hoitajalla on hänelle riittävästi aikaa. Hoitajalla menee toimenpi-

teisiin sama aika riippumatta siitä, tekeekö hän työn hyväntuu-lisena vai ei. Kokemuksesta osaan jo sanoa, kuka on omalla alallaan, kuka ei. Olen myös huomannut, että hoitaja, jolla on lapsia, tekee toimenpiteet usein rauhallisesti ja tietää sa-nomattakin, mitä tehdään. Toki hoitaja voi olla hyvä, vaik-ka hänellä ei olisi lapsia.

Mitkä asiat kuntoutusjaksoilla ovat tärkeitä?– Tärkeää on, että hoitajat pysyvät samoina. Silloin

he tietävät tarpeeni, ja tästä paikasta tulee minulle vä-hän kuin toinen koti. Tärkeää on myös se, että hoi-taja huomaa, jos ennestään puhelias kuntoutuja on

muuttunut yhtäkkiä hiljaiseksi. Silloin olisi syytä keskustella asiakkaan kanssa.

Millaiset hoitotilanteet ilahduttavat?– Se ilahduttaa, kun hoitajat tulevat juttele-

maan, vaikka siihen ei olisi varsinaisesti tarvetta. Keskustelut kotieläimistä ja harrastuksista ovat hyviä keventäjiä eri tilanteissa. Nämä aiheet irrottavat ajatuksia kuntoutuksesta ja muis-ta rutiineista..

käpylän kuntoutuskeskuksen osastolla 1 on 24 kuntoutujaa ja kahdeksan osastolle nimettyä hoitajaa, joista lähihoitajia on viisi ja heistä superilaisia kolme. osastolla käy

myös keikkalaisia.

teksti ja kuva sonja kähkönen

super 10 • 2012 43

Paikkakunta Päivä Liittohallituksen Jäseniltapaikka Kellonaika Sitovat jäsen/jäsenet ilmoittautumiset

Ahvenanmaama ma 15.10. Maj-Britt Skogberg Hotel Arkipelag 18.00–21.00 Ilm. 1.10. mennessä (Mariehamn) Strandgatan 35 maj-britt.skogberg@superliitto.firuotsinkielinen Katso ruotsinkieliset www-sivut.

Helsinki ke 31.10. Tuula Korhonen/ Sokos Hotel Presidentti 18.00–21.00 17.10. mennessä Satu Laurila Eteläinen rautatiekatu 4 tuula.korhonen@superliitto.fi, puh. 040 768 1527 tai satu.laurila@superliitto.fi, puh. 050 538 7356

Hämeenlinna ke 24.10. Ulla Tanttu Sokos Hotel Vaakuna 18.00–21.00 10.10. mennessä Possentie 7 ulla.tanttu@superliitto.fi, puh. 040 748 0063

Jyväskylä ma 29.10. Satu Pynnönen Sokos Hotel Alexandra 18.00–21.00 15.10. mennessä Hannikaisenkatu 35 satu.pynnonen@superliitto.fi, puh. 050 400 6622

Joensuu to 1.11. Merja Ohvo Sokos Hotel Kimmel 18.00–21.00 18.10. mennessä Itäranta 1 merja.ohvo@superliitto.fi, puh. 044 055 6656

Järvenpää ke 24.10. Tuula Korhonen/ Scandic Järvenpää 18.00-21.00 10.10. mennessä Satu Laurila Asema-aukio tuula.korhonen@superliitto.fi, puh. 040 768 1527 tai satu.laurila@superliitto.fi, puh. 050 538 7356

Kajaani ma 5.11. Mervi Lesonen Sokos Hotel Valjus 17.30-20.30 22.10. mennessä Kauppakatu 20 mervi.lesonen@superliitto.fi, puh. 044 375 4393

Kokkola to 8.11. Merja Puuskamäki Nuorisokeskus Villa 17.30-20.00 24.10. mennessä Elba, Sannanrannantie 60 merja.puuskamaki@superliitto.fi, puh. 050 463 9546

Kouvola ma 5.11. Eija Väistö/ Sokos Hotel Vaakuna 18.00-20.30 22.10. mennessä Tiia Rautpalo Hovioikeudenkatu 2 eija.vaisto@superliitto.fi, puh. 0400 614 963

Kuopio pe 26.10. Merja Ohvo Sokos Hotel Puijonsarvi 18.00-20.00 12.10. mennessä Minna Canthin katu 16 merja.ohvo@superliitto.fi, puh. 044 055 6656

Kuusamo to 18.10. Mervi Lesonen Sokos Hotel Kuusamo 17.30-20.30 4.10. mennessä Kirkkotie 23 mervi.lesonen@superliitto.fi, puh. 044 375 4393

Lahti ma 12.11. Marjut Hakala Scandic Lahti 17.30-20.00 Ilm. 29.10. mennessä Vesijärvenkatu 1 marjut.hakala@superliitto.fi, puh. 0500 846 381

Lappeenranta ti 6.11. Eija Väistö/ Sokos Hotel Lappee, 18.00-21.00 23.10. mennessä Tiia Rautpalo Brahenkatu 1 eija.vaisto@superliitto.fi, puh. 0400 614 963

Lohja to 18.10. Tuula Korhonen/ Hotelli Lohja 18.00-21.00 3.10. mennessä Satu Laurila Laurinkatu 34 tuula.korhonen@superliitto.fi, puh. 040 768 1527 tai satu.laurila@superliitto.fi, puh. 050 538 7356

Mikkeli ma 22.10. Tiia Rautpalo/ Sokos Hotel Vaakuna 18.00-20.30 8.10. mennessä Eija Väistö Porrassalmenkatu 9 tiia.rautpalo@superliitto.fi, puh 040 741 6625

Oulu ma 29.10. Mervi Lesonen Radisson Blu Hotel, 17.30-20.30 15.10. mennessä Hallituskatu 1 mervi.lesonen@superliitto.fi, puh. 044 375 4393

Pori ti 16.10. Helena Heljakka Sokos Hotel Vaakuna 18.00-21.00 2.10. mennessäYksityissektori Gallen-Kallelankatu 7 helena.heljakka@superliitto.fi, puh. 040 512 6816

Pori Ke 17.10. Helena Heljakka Sokos Hotel Vaakuna 18.00-21.00 3.10. mennessäKuntasektori Gallen-Kallelankatu 7 helena.heljakka@superliitto.fi, puh. 040 512 6816

Rauma ti 23.10. Helena Heljakka Hotelli Cumulus, 18.00–21.00 9.10. mennessäKunta- ja Aittakarinkatu 9 helena.heljakka@superliitto.fi, yksityissektori puh. 040 512 6816

Rovaniemi ke 17.10. Raija Mommo Hotel Santa Claus 17.30–20.00 3.10. mennessä Korkalonkatu 29 raija.mommo@superliitto.fi, puh. 050 372 7386

Salo ke 17.10. Jaana Dalén Sokos Hotel Rikala 18.00–21.00 3.10. mennessä Asemakatu 15 jaana.dalen@superliitto.fi, puh. 050 369 9991

Savonlinna ti 23.10. Tiia Rautpalo/ Savonlinnan seurahuone 18.00–20.30 9.10. mennessä Eija Väistö Kauppatori 4-6 tiia.rautpalo@superliitto.fi, puh. 040 741 6625

Seinäjoki ti 23.10. Merja Puuskamäki Sokos Hotel Lakeus 18.00–21.00 9.10. mennessä Torikatu 2 merja.puuskamaki@superliitto.fi, puh. 050 463 9546

Sodankylä ma 15.10. Raija Mommo Hotelli Karhu 17.30-20.00 1.10. mennessä Lapintie 7 raija.mommo@superliitto.fi, puh.050 372 7386

Tammisaari ma 29.10. Maj-Britt Skogberg Ekenäs stadshotell 18.00-21.00 15.10. mennessä(Ekenäs) Norra strandgatan 1 maj-britt.skogberg@superliitto.fiRuotsinkielinen Katso ruotsinkieliset www-sivut

Tampere ti 16.10. Juha Kataja/ Scandic Tampere City 18.00–21.00 2.10. mennessäKuntasektori Sisko Metso Hämeenkatu 1 juha.kataja@superliitto.fi, puh. 040 701 5736

Tampere ti 16.10. Ulla Tanttu/ Scandic Tampere City 18.00–21.00 2.10. mennessäYksityissektori Sisko Metso Hämeenkatu 1 ulla.tanttu@superliitto.fi, puh. 040 748 0063

Tornio ti 23.10. Raija Mommo Tornio City Hotel 17.30–20.00 9.10. mennessä Itäranta 4 raija.mommo@superliitto.fi, puh. 050 372 7386

Turku ma 15.10. Jaana Dalén Scandic Julia 17.00–20.00 1.10. mennessäKuntasektori Eerikinkatu 4 jaana.dalen@superliitto.fi, puh. 050 369 9991

Turku ma 22.10. Jaana Dalén Sokos Hotel Hamburger 17.00–20.00 8.10. mennessäYksityissektori Börs, Kauppiaskatu 6 jaana.dalen@superliitto.fi, puh. 050 369 9991

Vaasa ma 22.10. Maj-Britt Skogberg Radisson Blu Royal 19.00–21.00 8.10. mennessäRuotsinkielinen Hovrättsesplanaden18 maj-britt.skogbereg@superliitto.fi Katso ruotsinkieliset www-sivut

Ylivieska ti 16.10. Mervi Lesonen Hotelli Käenpesä 17.30–21.00 2.10. mennessä Lintutie 1 mervi.lesonen@superliitto.fi, puh. 044 375 4393

44 super 10 • 2012

Imeväisikäisistä lapsista jopa kolmanneksella epäillään ole-van ruoka-aineallergia, mutta diagnosoitujen lasten ruoka- aineallergioiden esiintyvyys on alle kymmenen prosenttia. Ta- vallisimpia lasten allergioita ovat maito- ja kananmuna-al- lergia. Seuraavaksi yleisimpiä ovat vilja- ja maapähkinäal-lergia. Lapsena ilmentyneet ruoka-aineallergiat häviävät useimmiten ennen kouluikää. Poikkeuksen tekevät pähkinä-, siemen-, kala- ja äyriäisallergi-

at, jotka jatkuvat useimmiten aikuisiällä. Tyypillinen aikuis-ten ruoka-aineallergia on ristiallergia, jossa siitepölyallergik-ko saa oireita myös ruoka-aineesta.

Ruoka-aineallergioissa oireet voivat vaihdella harmitto-masta ihon punotuksesta ja suun limakalvojen kutinasta jo-pa henkeä uhkaavaan nopeasti kehittyvään anafylaksiaan. Al-lergiaoireet voivat ilmaantua joko välittömästi tai päivien ku-luttua sopimattoman ruoka-aineen nauttimisesta. Tyypillisiä oireita ovat ihottumat, vatsakivut, ripuli, nuha ja astma. Ime-väisikäisillä tavallinen iho-oire on atooppinen ihottuma. Ato-piaa esiintyy 15–20 prosentilla lapsista. Tästä osuudesta noin 40 prosentilla taustalta löytyy ruoka-aineallergia.

Ruoka-aineallergioiden ehkäisy

Äidin ruokarajoitukset raskauden tai imetyksen aikana eivät ehkäise ruoka-allergian kehittymistä lapselle. Probioottien on

Erityisruokavaliot 5/10

Ruoka-aineallergiat ja yliherkkyydet

osoitettu vaikuttavan atopian ehkäisyyn ja hoitoon allergia-perheissä. Antamalla allergisen äidin lapselle probioottival-mistetta synnytyksen jälkeen on pystytty vähentämään lap-sen riskiä saada atoopinen ihottuma kahden ensimmäisen ikä-vuoden aikana.

Probiootit voivat hieman helpottaa oireita jo atopiasta kär-sivillä, joilla on altistuskokeella varmennettu ruoka-ainealler-gia. Probioottien ei ole osoitettu ehkäisevän maitoallergiaa, allergista nuhaa tai astmaa. Sen sijaan probiootteja voidaan käyttää kuuriluonteisesti 2–4 viikon jaksoina myös suolisto-oireisen allergikon hoidossa.

Probioottien hyötyjä selvittävissä tutkimuksissa on käy-tetty erilaisia maitohappobakteerikantoja ja niiden yhdistel-miä. Suomalaisessa probioottitutkimuksessa todettiin, että Lactobacillus rhamnosus GG -bakteerikanta lievitti atopiaoi-reita, mutta usean probiootin yhdistelmä ei lievitystä tuonut. Muissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu myös Lactoba-cillus reuteri, Lactobacillus paracasei ja Bifidobacterium lac-tis -kantojen lievittävän atopia- ja allergiaoireita. Probiootti-valmisteita ovat muun muassa Gefilus- ja Rela-tuotteet. Lisää tutkimuksia kuitenkin tarvitaan probioottien hyötyjen tar-kempaan selvittämiseen.

Rintamaidosta suojaa

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2004 antaman suosi-tuksen mukainen imettäminen edistää lapsen kasvua ja ke-hitystä monella tapaa. Suositusten mukainen rintaruokin-ta näyttäisi pienentävän myös allergioiden todennäköisyyt-tä. Selvimmin rintamaidon hyödyt on pystytty osoittamaan atopian ja allergioiden ehkäisyssä lapsilla, joiden yhdellä van-hemmalla tai sisaruksella on todettu allerginen sairaus.

super 10 • 2012 45

Jos rintamaidon eritys ei ole riittävää, tulee imetyksen tu-kena käyttää äidinmaidonkorviketta. Jos lapsen yhdellä van-hemmalla tai sisaruksella on allerginen sairaus, lapsen ris-kiä saada atopiaa tai ruokayliherkkyyksiä voidaan hieman vähentää käyttämällä ensimmäisten elinkuukausien aikana korvikkeena hydrolysoitua erityisvalmistetta.

Ruokien välttäminen

Lähtökohtaisesti vasta allergian puhjetessa vältetään ruoka-aineita, jotka oireita aiheuttavat. Oireita aiheuttavan ruoan välttämisen tarkkuus arvioidaan sietokyvyn mukaan, ja las-ten ruoka-aineallergioissa määritellään myös välttämisaika. Sietokyvyn rajoissa tehdyt altistukset allergisoivalle ruoalle kasvattavat sietokykyä kyseiselle ruoalle. Jos ruoka-aine ai-heuttaa merkittäviä oireita tai sen välttäminen on hankalaa, voidaan yli viisivuotiaille antaa terveydenhuollossa siedätys-hoitoa. Siedätyshoito saattaa kestää vuosia.

Allergikon ruokarajoituksista huolimatta ruokavalio tu-lee koostaa tasapainoiseksi ja iänmukaista kasvua sekä kehi-tystä tukevaksi. Riittävästä energian, proteiinien, vitamiini-en ja kivennäisaineiden saannista tulee huolehtia. Lapsi oh-jataan ravitsemusterapeutin ohjaukseen aina, jos ruoka-al-lergia rajoittaa ruokavaliota siten, että rajoitukset uhkaavat normaalia kasvua.

Usein allergian toteamisen hetkellä lapsi on vielä ime-väisiässä. Yleensä lasta imettävä äiti voi noudattaa tavan-omaista ruokavaliota. Joskus äidin nauttima ruoka voi kui-tenkin aiheuttaa lapselle oireita, jolloin oireita aiheuttavia ruoka-aineita tulee tarpeen mukaan välttää. Tyypillisiä rin-tamaidon kautta oireita aiheuttavia ruoka-aineita ovat mai-to ja kananmuna.

Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 yhtenä tavoit-teena on turhien välttämisruokavalioiden poistaminen. Kos-ka useimmiten lapsi paranee ruoka-aineallergioista, vältettä-vien ruokien sieto tulee määräajoin tarkistaa. Uusintakokei-lut tulisi tehdä kolmevuotiaaksi asti puolen vuoden ja sen jäl-keen noin vuoden välein. Viimeistään kuusivuotistarkastuk-sen yhteydessä tulee turhat rajoitukset poistaa..

Muita allergioita Vehnä, ruis ja ohra ovat tavallisimmat vilja-allergian oireiden aiheuttajat. Vilja-allergiaa esiintyy pääasias-sa imeväis- ja leikki-ikäisillä lapsilla, joskus myös ai-kuisilla. Lasten vilja-allergia paranee yleensä leikki-iässä. Viljojen sopivuutta seurataan kokeilemalla uu-sien viljojen lisäämistä ruokavalioon hoitavan lääkä-rin ohjeen mukaan. Viljojen tilalla voidaan käyttää rii-siä, maissia, tattaria ja hirssiä.

Ristiallergiat johtuvat tyypillisesti siitä, että siitepö-lyallergikon puolustusjärjestelmä ei erota siitepölyn ja ruoan allergiaa aiheuttavaa osaa toisistaan. Suomes-sa merkittävin ristiallergia on koivuallergikkojen herk-kyys raa’alle omenalle, porkkanalle, palkokasveille ja pähkinöille. Tyypillistä on, että potilas ei siedä jotain hedelmää tai kasvista raakana, mutta kypsennettynä vastaava hedelmä tai kasvis ei aiheuta oireita. Tämän ruoka-allergian esiintyvyys lisääntyy kahdesta ikävuo-desta ylöspäin.

Ruokayliherkkyydet Ruokayliherkkyyksiä ovat ruoka-aineallergiat ja ruoan aiheuttamat ei allergiset yliherkkyydet eli ruokain-toleranssit. Allergia on elimistön puolustusjärjestel-män toimintahäiriö. Ruoka-allergiassa toimintahäi-riö saa elimistössä aikaan puolustusreaktion aineille, jotka ovat vaarattomia – esimerkiksi maidon proteii-nit. Ruokaintoleranssien syitä on useita. Suomalaisille hyvin yleisen ruokaintoleranssin, laktoosi-intolerans-sin, syy on laktoosin pilkkomiseen osallistuvan laktaa-sientsyymin vähyys ohutsuolessa.

MaitoallergiaMaitoallergiaa esiintyy pääasiassa imeväis- ja leikki-ikäisillä lapsilla. Maitoallergiaa on 2–3 prosentilla alle kolmivuotiaista lapsista. Maitoallergiaa sairastavista lapsista vähintään puolet paranee jo kahteen ikävuo-teen ja 90 prosenttia kouluikään mennessä. Aikuis-ikään jatkunut tai silloin todettu maitoallergia on to-dennäköisesti pysyvä.

Maitoallergian keskeiset oireet ovat oksentelu ja

ripuli. Myös nokkosihottuman, atooppisen ihottuman, tiheän pulauttelun, ummetuksen, itkuisuuden, levot-tomuuden ja koliikin taustalla voi olla maitoallergia. Lapsuusiän maitoallergian hoito on määräaikainen maidoton ruokavalio. Aluksi maitovalmisteita ja mai-toa sisältäviä elintarvikkeita vältetään tarkasti. Mai-toallergian paranemista tutkitaan kokeilemalla maitoa terveydenhuollosta saatujen ohjeiden mukaan lääkä-rin vastaanotolla tai kotona.

Laktoosi-intoleranssiLaktoosi-intoleranssi johtuu laktoosia eli maidon so-keria pilkkovan entsyymin vähyydestä ohutsuoles-sa. Entsyymin puute on laktoosi-intolerantikoilla eri-asteista ja sen määrä vähenee ikävuosien karttues-sa. Laktaasientsyymin määrästä riippuen laktoosi-in-tolerantikko voi käyttää laktoosia sisältäviä tuotteita sietokyvyn mukaan. Myynnissä on myös entsyymi-valmisteita, jotka pilkkovat aterian laktoosin imeyty-vään muotoon.

46 super 10 • 2012

SuPer järjestää useita työhyvinvointijäseniltoja syksyn 2012 ja alkuvuoden 2013 aikana eri puolilla Suomea. Tilaisuuk-sissa keskustellaan muun muassa siitä, mistä hyvä työpäivä syntyy. Illoissa käsitellään aihetta sekä ammatilliselta että edunvalvonnalliselta kannalta ja esitellään työhyvinvointikyselymme keskeisimmät tulokset.

Tervetuloa sankoin joukoin jäseniltoihin keskustelemaan työhyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä superilaisten asian-tuntijoiden ja kollegoiden kanssa! SuPerin uusi puheenjohtaja Silja Paavola on paikalla muun muassa Kajaanissa. Työhyvinvointi-illat on pidetty jo Tampereella, Turussa, Vaasassa, Lahdessa, Oulussa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Joen-suussa.

Ilmoittaudu mukaan!Katso sinua lähinnä oleva jäseniltapaikkakunta ja ilmoittaudu mukaan jäljellä oleviin iltoihin! Sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteella: tilaisuudet@superliitto.� tai puhelimitse 09 2727 9135/Aira Silvasto.

Aihekenttään tulee kirjoittaa päivämäärä ja sen paikkakunnan nimi, jonka jäseniltaan ilmoittautuu. Viestissä tulee ker-toa osallistujan nimi sekä mahdollinen erityisruokavalio.

Kaikissa tarjoilu klo 17.30 alkaen, itse tilaisuus klo 18 - 20.

MIKKELI 23.1.Sokos Hotel Vaakuna, Porrassalmenkatu 9Sitova ilmoittautuminen 7.1. mennessä

KOUVOLA 30.1.Sokos Hotel Vaakuna, Hovioikeudenkatu 2Sitova ilmoittautuminen 14.1. mennessä

PORI 7.2.Sokos Hotel Vaakuna, Gallen-Kallelankatu 7Sitova ilmoittautuminen 22.1. mennessä

Osallistu Kimpassa on kivempaa -jäseniltoihin! Voita kamera!

Kaikki tilaisuudessa työhyvinvointikyselyyn vastanneet osallistuvat

3 kameran arvontaan helmikuussa!

SuPer_kimpassa_teesitA4.indd 1 29.6.2012 13.41

2012KAJAANI 22.11.Sokos Hotel Valjus, Kauppakatu 20Sitova ilmoittautuminen 6.11. mennessä

JYVÄSKYLÄ 26.11.Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35Sitova ilmoittautuminen 10.11. mennessä

2013HELSINKI 16.1.Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4Sitova ilmoittautuminen 31.12. mennessä

SEINÄJOKI 22.1.Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2Sitova ilmoittautuminen 5.1. mennessä

KOKKOLA 23.1.Sokos Hotel Kaarle, Kauppatori 4Sitova ilmoittautuminen 7.1. mennessä

Sitova ilmoittautuminen 10.11. mennessä

super 10 • 2012 47

”Järki voitti lopulta eikä sitovia hoitaja-mitoituksia ole toistaiseksi tulossa."

kuntatyönantaja 4/2012

Lue myös nämäPalasia sieltä täältä

lokakuu

Vertailu

Vuonna 2010 psykiatrisen

erikoissairaanhoidon

potilaita oli

laitoshoidossa

29 127 ja

thl

kunta-alan työmarkkina-johtaja markku jalonen.

Influenssarokote yhäuseammalle hoitajalleYhä useammat sosiaali- ja terveyden-huollossa työskentelevät saavat influens- sarokotteen.

Jatkossa maksutonta influenssaroko-

tusta tarjotaan kaikille potilaiden välit-tömään hoitoon tai huoltoon osallis-tuville sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville henkilöille. Aikaisem-min influenssarokotus rajattiin asetuk-sessa vain infektiopotilaita ja infektio-alttiita potilaita hoitaville ja huoltavil-le henkilöille.

Asetuksen muutoksen on tarkoitus parantaa sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien suojaa influenssaa vas-taan. Nykyisin lähes kaikilla sairaala-osastoilla hoidetaan monisairaita poti-laita, jotka ovat infektioille herkkiä. So-siaali- ja terveydenhuollon henkilöstön korkea rokotuskattavuus suojaa näin ollen myös potilaita influenssalta..

147 579 potilasta kävi

avohoidossa.

Isälle korvamerkitty vapaa pitenemässä Hallitus esittää isyysvapaan pidentä-mistä siten, että vain isän käyttöön tar-koitettua vapaata olisi jatkossa 54 ar-kipäivää. Isyysvapaan ajalta maksetaan ansiotuloihin perustuvaa isyyspäivära-haa. Pitempi isyysvapaa ei lyhentäisi äi-tiys- tai vanhempainvapaata.

Tällä hetkellä isä voi pitää isyysva-paata yhteensä 18 arkipäivää yhtä ai-kaa äidin vapaan kanssa. Lisäksi isällä on mahdollisuus niin kutsuttuun isä-

kuukauteen. Ainoastaan isille tarkoitettu 54 arki-

päivän vapaa ja sen ajalta maksettava päi-väraha korvaisivat nykyisen isyysvapaan ja isäkuukauden, joiden yhteispituus on myös ollut korkeintaan 54 arkipäi-vää. Muutos tarkoittaisi kuitenkin käy-tännössä kahden viikon pidennystä van-hempainvapaaseen, kun isän täysimittai-nen vapaa ei enää edellyttäisi 12 vanhem-painrahapäivän säästämistä isälle..

Elämä ei pääty muistisairauteenMuistiliiton tutkimuksen mukaan suo-malaiset muistisairaat ja heidän omai-sensa suhtautuvat diagnoosista huoli-matta tulevaisuuteensa toiveikkaasti.

Tietoa kuntoutusmahdollisuuksista sekä motivointia kuntoutukseen osal-listumiseen on lisättävä, sillä tutkimuk-sessa kävi ilmi, että kuuden kuukauden kuluttua diagnoosista vain alle viisi pro-senttia sekä sairastuneista että läheisistä

oli osallistunut sopeutumisvalmennuk-seen tai varhaiskuntoutuskurssille.

Repeat-seurantatutkimuksen mu-kaan elämä ei romutu muistisairauden diagnosoinnista, sillä kolmen ja kuu-den kuukauden kuluttua diagnoosista 90 prosenttia ja 12 kuukauden kulut-tua 84 prosenttia sekä sairastuneista et-tä läheisistä koki mielialansa valoisana, hyvänä tai neutraalina..

48 super 10 • 2012

Pieniä ilojaPalsta esittelee uutta hyvää ja kaunista. Yhteydenotot henriikka.hakkala@superliitto.fi

Sukella syksyyn!

somasti sukkasillaanVarpaat tarvitsevat piilopaikan, kun syyskelit viilentävät lattiat ja ehkä nurkistakin vetää. Nalle-villasekoitelan-goista syntyy kerkeissä käsissä sopivat sukat joka jal-kaan. Novitan syksy- & talvimallisto 2012 tarjoaa tukun toteuttamisen arvoisia ideoita. Omin käsin tehty sukka lämmittää myös mieltä. .www.novita.fi

poreilevaa energiaaVähenevä valo houkuttelee jo hil-jentämään tahtia, vaikka kellon mu-kaan on vielä täysi päivä. Lisää puh-tia antaa vitamiinijuomauutuus Be-rocca® Boost. Tärkeitä C- ja B-vi-tamiineja ja kivennäisiä täydentää luonnollinen guarana, jonka piris-tävä vaikutus on testattu kliinisesti. Näppärän poretabletin myötä tulee napatuksi myös se tärkeä vesilasil-linen. .www.beroccaboost.fi

puhtaan lumoAnna iholle aikaa hengittää kosteaa ja hapekasta ilmaa. Daily Essentials sarjaan kuuluvat normaalin ihon rai-kastava Refreshing Cleansing Mousse ja herkän ihon hoitava Soothing Cleansing Mousse ovat Nivean syk-syn uutuustuotteita. Kuultavan kirkkaat värit hellivät sil-miä ja muistuttavat, miten hyvältä tuntuu pestä kasvoil-ta maailman tomut. .www.nivea.fi

lämmin sydänPalaessaan lämpimällä liekillä kotimainen Marmorikynttilä® avautuu kuin kukan terälehdet. Kirkkaissa ja lempeissä väreissä hehkuvat, läpikuul-tavat marmorikynttilät ovat luoneet tunnelmaa Suomessa ja maailmalla jo 40 vuoden ajan. Marmorikynttilät sopivat myös allergisille, sillä ne on valmistettu elintarvikevahasta. .www.marmorikynttila.fi

piut paut pimeälleOta aamuvarhaiset ja pimeät illat haltuun laukun hihnaan, polkupyörän tankoon tai vaikka koiran pantaan kiinnitettäväksi so-pivilla Duo Led -lampuilla. Noin 600 met-riin näkyvä kirkas led-polttimo valaisee tie-täsi reilut sata tuntia. Paritusten pakatut pa-ristolla toimivat lamput kestävät kiukuttele-matta myös sadepisaroiden ropinan.. www.airam.fi

010 19 19 19

Mietipä hetki, ketä varten henkivakuutus hankitaan.

* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011

henkivakuutuskuntoon.fi Tutustu ja voita! Jaossa Veikkauksen

Jokeriarpoja, päävoitto

25000 €

Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäi-sit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi . Summat voi-vat yllättää.

Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Tarkista heti, oletko sinäkin oikeutettu Suomen edullisim-paan henkivakuutukseen*. Testaa las-kuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.

50 super 10 • 2012

enkilökunta on tänä vuon-na opiskellut paljon uutta Kuusamon kolmessa kun-touttavassa ryhmäkodissa. Niittyvillassa, Katrinkodis-sa ja Reetankodissa tapah-

tuneita muutoksia kutsutaan hyvän elä-män vallankumoukseksi. Vallankumous on näkynyt työajoissa, työnjaossa, ra-portoinnissa sekä asukkaiden avusta-

miskulttuurissa ja heistä tehdyissä voi-mavarakorteissa.

Tällaiseen asiakaslähtöisempään hoi-toon suuntautuminen on vaatinut hoi-tajilta muutoksensietokykyä, mutta myös antanut paljon. Ja mikä parasta: asukkaat todella ovat saaneet parem-paa hoitoa.

Yksilöllistä vastuuta

Asiakaslähtöiset työajat ovat ryhmäko-tien kova juttu. Aamuvuoroon ei men-näkään joukolla seitsemäksi, vaan kel-lo 6.00–7.30. Aamun rutiinit syömi-sineen ja suihkukäynteineen on saatu rauhoittumaan, kun hoitajia tulee töi-hin sitä mukaan, kun hoidettavia herää.

Kuusamon kaupungin ryh-mäkodeissa on tehty hyvän elämän vallankumous. Moni hoitotyön perusasia on laitettu uusiksi työajoista lähtien.

Kuusamon ryhmäkodeissa on ryhdytty antamaan

Vallankumouksellista hoitoateksti ja kuvat jukka järvelä

H

– Jos tulen kuudeksi töihin tiedän tarkalleen mitä teen. Jos tulen puoli kahdeksalta, tiedän että osa töistä on jo tehty, lähihoitaja Marika Karvonen sanoo.

– Tässä saa aamuisin oikein katsoa, mihinkä aikaan tänään sinne töihin pi-tääkään lähteä, perushoitaja Arja Mus-taniemi kuvaa muutosta hymyssä suin.

Kun aamut sujuvat, asukkaat ovat aktiivisempia päivällä, minkä jälkeen yöllä nukuttaa taas paremmin.

Esimies Satu Kangas on antanut hoitajille mahdollisuuden suunnitel-la aamuiset työhöntuloajat, kunhan ne vastaavat asukkaiden tarpeita. Kankaan mukaan juuri kiireisinä aamuina asia-kaslähtöisistä työajoista on suurta apua.

super 10 • 2012 51

Samalla vältytään aika pitkälle tupla-miehitykseltä kello 13–15, jolloin asuk-kaat lähinnä lepäävät.

Porrastettuihin työaikoihin Kuusa-mossa on liitetty työvuoroihin valmiik-si jaettuja tehtäviä. Näin vuoroon tule-va tietää, mitä hänen kuuluu tehdä aa-mulla ja perinteinen sulle-mulle-huu-tokauppa jää pois. Työt todella jaetaan vastuullisesti jokaiselle vuoron tulevalle, eivätkä kaikkein tunnollisimmat joudu kantamaan suurinta taakkaa.

Tekniikkaa ja fysiikkaa

Ryhmäkodeissa on siirrytty hiljaiseen raportointiin. Täten hoitajat eivät aa-muisin istu palaverissa kuuntelemassa soittokellojen kilinää, vaan ovat juu-ri siellä missä pitääkin eli hoidettavien luona.

Hiljaisessa raportoinnissa riittää vie-lä kehitettävää ja hoitajilla opeteltavaa. Joku kantaa mukanaan lunttilappuja, mutta moni pitää uutta tapaa hyvänä.

Yksilöllistä hoitoa helpottavat jokai-selle asukkaalle tehdyt voimavarakor-tit. Ne on täytetty asiakkaan ja omaisen kanssa. Korteista käyvät selville hoidet-tavan tottumukset ja hoitotoiveet.

Fyysiseenkin puoleen on kiinnitetty huomiota. Hoidettavaa ei enää nosteta hoitajan selkävoimilla vaan asukkaita siirretään hallitusti. Kuntoutusta edis-tävän työotteen kautta tavoitteena on päästä siirtämisestä asiakkaan omin voi-min tapahtuvaan liikkumiseen. Asiak-kaat halutaan kuntouttaa kotiin.

Hoitajat ovat saaneet ergonometris-tä koulutusta; Past-koulutus ja kineste-tiikka ovat monelle tuttuja. Työyhtei-sössä on myös asiaan todella hurahta-neita eli niitä, jotka auttavat muita, kun tilanne näyttää menevän vanhanaikai-seksi nostamiseksi.

Muutostaktiikkaa

Kuusamon ryhmäkodeissa hoitajat ovat pystyneet muuttamaan pinttyneitä ta-pojaan ja näin hoidettaville jää enem-

män tehokasta aikaa. Isot muutokset synnyttävät aina kitkaa. Satu Kangas paljastaa kuusamolaisen ratkaisun on-gelmiin:

– Muutostilanteissa keskitymme myönteisiin, innostuneisiin ja luovas-ti ajatteleviin hoitajiin. Kritiikki ja ru-tinakin sallitaan, mikäli samalla ollaan valmiita miettimään yhdessä myös rat-kaisuja..

Niittyvillan, Katrinkodin ja Reetankodin henkilökuntaa ja asukkaita tilavalla sisäpihallaan Kuusamon Porkkatörmällä.

Kuusamon ryhmäkodit

Niittyvillassa, Katrinkodissa ja Reetan-kodissa on 50 asiakaspaikkaa. Ryhmä-kodit tarjoavat kuntoutusta, arviointi- ja seurantajaksoja, kuntouttavaa vuo-rohoitoa ja lyhytaikaista asumista. Vaki-tuista henkilökuntaa ryhmäkodeissa on 36,5. Heistä lähi- ja perushoitajia on 32. Määräaikaisissa ja avustavissa tehtävis-sä on 13 henkilöä. Superilaisia on 24.

52 super 10 • 2012

Työhyvinvointi 2012SuPerin teemavuosi

Kimpassa on kivempaateksti ja kuvat marjo sajantola

Ensimmäinen Kimpassa on kivem-paa -jäsenilta houkutteli Tampe-reen Tammer-hotelliin lähes 80 lähialueen superilaista. Työhyvin-vointiin paneutuva jäseniltasarja jatkuu ensi vuoden helmikuulle.

SuPerin Kimpassa on kivempaa -kam-panjan tarkoituksena on nostaa esiin työhyvinvointiin liittyviä teemoja. Myös yhdessä tekemisen merkitystä ko-rostetaan, sillä työhyvinvointi luodaan työpaikalla yhdessä.

Tampereella keskusteltiin vilkkaasti siitä, mistä työhyvinvointi syntyy. Su-Perin kehittämisyksikön suunnitteli-ja Sari Erkkilä ja edunvalvontayksikön lakimies Merja Hyvärinen käsittelivät hyvinvointiteemoja niin ammatillisel-ta kuin edunvalvonnan kantilta. Erk-kilä esitteli lisäksi liittokokouksessa jul-kistetun työhyvinvointikyselyn keskei-simmät tulokset.

Myös lääkehoidon toteutuminen, palautteen saaminen, kehityskeskuste-lut ja työnantajan tarjoama koulutus

puhuttivat osallistujia.

Älä jätä kaveria yksin!

Suunnittelija Sari Erkkilä painotti, et-tä superilaisuus tukee osaltaan työssä-jaksamista. On tärkeää, ettei työpaikal-la jätetä työkaveria yksin. Ihmisten vä-linen yhteistyö ja vuorovaikutus vaikut-tavat ratkaisevasti ilmapiiriin. Jos työ-yhteisö voi sisäisesti huonosti, se ei pys-ty ulkoiseenkaan tehokkuuteen, koska kitkatekijät kuluttavat voimavaroja se-

Superilaista on helppo lähestyä

Työhyvinvointipotpuri alkoi Tampereelta

Kokoustilan eräässäkin pöytäkunnas-sa joka ikinen superilainen oli eri työ-paikasta. He työskentelivät Rauhanie-messä, Viola-kotiyhdistyksessä, Kouk-kuniemessä, Etelä-Hervannan kotihoi-dossa, Valkeakosken terveyskeskuk-sessa, Invalidiliiton asumispalveluis-sa, Pirkanmaan senioripalveluissa sekä työsuojeluvaltuutettuna koko Tampe-reen laitoshoidossa.

– Jäsenilloissa on tosi kiva tavata kol-legoita ja vaihtaa kuulumisia. Olemme

toiseen asteen koulutuksen saaneita so-siaali- tai terveysalan ammattilaisia, jo-ten yhteisiä puheenaiheita löytyy. Supe-rilaista on helppo lähestyä, pöytäkun-ta viestitti.

Tätä hyvää yhdessä tekemisen mei-ninkiä haluttiin viedä myös työpaikoil-le. Työaikana pitäisi voida tehdä jotain yhteishenkeä kohottavaa. Vapaa-ajan

toimintaa on, mutta kolmivuorotyössä siihen pääsee osallistumaan vähän mi-ten sattuu. Ammattiosastot järjestävät kaikenlaista mukavaa, mutta moni ko-ki, että niihin osallistuu aina vain sama porukka. SuPerinkin pitäisi viestiä ny-kyistä enemmän työnantajille työhy-vinvoinnin merkityksestä.

– Työnantaja ei tiedä koko käsittees-

Superilaiset löytävät yhteisen sävelen, vaikka jokainen olisi eri työpaikasta.

Tampereen jäseniltaan tultiin ka-veriporukalla, mutta myös aivan yksinkin, sillä superilaiseen jouk-koon on helppo liittyä.

super 10 • 2012 53

kä vähentävät työmotivaatiota ja työhy-vinvointia.

– Muistakaa, että jokaisella on kui-tenkin oikeus tuoda mielipiteensä esiin jämäkästi ja toista loukkaamatta. Te olette vuorovaikutuksen ammattilaisia, käyttäkää sitä työyhteisössäkin, Erkki-lä jatkoi.

Hän kehotti pohtimaan myös si-tä, että työilmapiiri rakentuu hyvistä ja huonoista tunteista ja työnilo raken-tuu työilmapiiristä. Vastuu tämän luo-misessa on yhteinen.

– Ei sinun ja heidän, vaan minun ja meidän!

Väkivaltaa ei saa sietää

Lakimies Merja Hyvärinen pureutui työturvallisuuden yksityiskohtiin. Työ-hyvinvoinnin tavoitteena on pitää työntekijät terveinä ja työkykyisinä työssä koko työuran ajan. Tavoite on mahdollista saavuttaa, kun työtä teh-dään turvallisessa työympäristössä ja työntekijän työkyvystä ja työssä jaksa-misesta huolehditaan. On muistettava myös se, että työturvallisuuden toteu-tuminen on ihan jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla.

Työolojen vaarojen ja haittojen sel-

Jäsenillat – voita kamera

Kimpassa on kivempaa jäsen-iltoja on suunniteltu yhteensä 15 eri puolille Suomea. Viimei-sin jäsenilta järjestetään Poris-sa, 7. helmikuuta. Tämän jäl-keen kaikkien jäsenillassa ky-selyyn vastanneiden kesken arvotaan kolme digikameraa. Voittajat julkistetaan maalis-kuun SuPer-lehdessä.

vittäminen ja niiden terveysvaikutusten arviointi on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Työympäristö tulee suun-nitella siten, että se on mahdollisim-man turvallinen, vaikka ihminen tekisi inhimillisiä virheitä. Vaaratekijät tulee poistaa tai minimoida.

– Myös hyvin hoidettu työhön pe-rehdytys suojaa työntekijää vaaroilta ja epäasialliselta kohtelulta, Hyvärinen painotti.

Hän jatkoi, että etenkin poikkeus- ja häiriötilanteisiin, kuten väkivaltaan tai sen uhalta suojautumiseen, on jokainen työntekijä perehdytettävä hyvin. Mi-hinkään ammattiin ei myöskään kuulu

Työhyvinvointi-kilpailu

Vielä ehdit mukaan SuPerin työhyvinvointikilpailuun, sillä kilpailuaikaa on lokakuun vii-meiseen päivään asti. Osallis- tu yhdessä työkavereiden kans- sa. Lisätiedot kilpailusta löy- dät SuPerin nettisivujen, www. superliitto.fi, Kimpassa on ki- vempaa -painikkeen alla.

tä mitään, oli tiukka mielipide.Moni illan osanottaja kertoi mene-

vänsä intoa ja uusia ideoita puhkuen

Kun kuulijoilta kysyttiin, kenen työpaikka on terveellinen, turvallinen, tuottava, kan-nustava ja viihtyisä, Hilkka Myyryläinen nosti empimättä kätensä. Hänellä on jo 24. työvuosi menossa Lempäälän Ehtookoto ry:n Dementiahoivassa. Siinäpä kiitosta työpaikalle!

Lähihoitajat Taru Saari ja Tiina Holland työskentelevät Valkeakosken aluesairaalan hengi-tyshalvausyksikössä ja heidän tehtäviinsä kuuluu myös uusien työntekijöiden perehdytys: Opastamme esimerkiksi miten pitää toimia, jos tulee hätätilanne. Opetamme myös kaikki varotoimenpiteet ja mitä on aina huomioitava potilaan siirroissa ja nostoissa, tytöt kerto-vat.

työpaikalle. Vertaistukea ja tilannekat-sausta oli saatu taas mukavasti.

– Hyvä mieli jäi ja paljon asiaa oli.

Sain lisää rohkeutta tarttua ongelmati-lanteisiin, Sanna-Maria Kataja totesi il-lan päätteeksi..

haukkujen, arvostelun, lyöntien, pu-remisten eikä sylkemisten vastaanot-taminen, vaikka kaltoin kohtelija oli-si pieni lapsi, sekava asiakas tai her-mostunut omainen.

– Työnantajan on mietittävä kei-not, esimerkiksi lisättävä työntekijöi-tä. Herjaavalle tai hoitotyötä häirit-sevälle omaiselle voidaan antaa port-tikielto tai vierailuaikaraja. Jokainen väkivaltatilanne tai läheltä piti -tapaus on raportoitava, mitään ei saa vähä-tellä. Myös jälkihoidosta on huoleh-dittava, vaikka työntekijä kokisi ole-vansa aivan kunnossa, Hyvärinen muistutti..

54 super 10 • 2012

Edunvalvontayksikkö tiedottaaHyvä tietää sopimusedunvalvonnasta

Palkkaliuskan salatTyönantajalla on työsopimuslain toi-sen luvun 16. pykälän toisen momentin mukaan velvollisuus antaa työntekijälle palkkalaskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

Tämä tarkoittaa sitä, että työnan-tajan on eriteltävä mistä osista palk-ka muodostuu. Kun palkka on eritel-ty lain määräämällä tavalla, työntekijän on helpompi tarkistaa itse onko palkka maksettu oikein. Ennen palkan tarkis-tamista on tärkeää varmistaa, mitä työ-ehtosopimusta työsuhteessa sovelletaan,

koska palkan määräytyminen ja lasken-tasäännöt poikkeavat eri työehtosopi-muksissa. Työpaikalla tulisi olla saata-villa sovellettava työehtosopimus, jos-ta voi varmistaa, miltä tunneilta mak-setaan esimerkiksi lauantaityökorvausta tai miten palkka ositetaan, jos kuukau-sipalkkainen työntekijä ottaa palkaton-ta vapaata. Jos et löydä työehtosopi-musta työpaikaltasi, löydät ne verkosta esimerkiksi SuPerin jäsensivuilta.

Oheisen esimerkin palkkanauha on yksityiseltä sosiaalipalvelualalta. On

A Palkkalaskelma koskee elokuu-ta, ja palkanmaksu on palkkakau-den viimeisenä päivänä. Työnanta-jalla on velvollisuus maksaa palk-ka viimeistään palkanmaksukau-den päättyessä tai työsopimukses-sa sovittuna palkanmaksupäivänä.

hyvä muistaa, että palkkanauhat voivat näyttää erilaisilta kuin tässä esillä oleva esimerkkilaskelma.

A

B

C1 C2

C3 C4 C5 C6

D D1 D2 D3

E

F

G

H

super 10 • 2012 55

Edunvalvontayksikkö huolehtii SuPerin jäsenten sosiaalistaloudellisesta edunvalvonnasta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat virka- ja työehtosopimusneuvottelutoiminta, lainsäädäntö sekä eläkeasiat ja muu sosiaaliturva. Myös yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat ovat edunvalvontayksikön vastuulla. Huolehdimme jäsenten oikeusturvasta työhön liitty-vissä erimielisyyksissä. Järjestämme edunvalvontakoulutuksen ja -tiedotuksen sekä annamme neuvontaa edunvalvonta-asioissa.

edunvalvontayksikön yhteystiedot

Päivystys ma–pe kello 9.00–15.00 numerossa 09 2727 9160

Sähköposti edu@superliitto.fi. Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@superliitto.fi

Postiosoite: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Edunvalvontayksikkö, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki

Fax: 09 2727 9120

Se on sinun ongelmasi, jos vaimosi on raskaana.

B. Palkkaustiedot-kohdassa näky-vät palkansaajan palkkaryhmä ja sitä vastaava taulukkopalkka, joka on tässä tapauksessa sama kuin ko-konaispalkka. Yksityisellä sosiaali-palvelualalla lähi- ja perushoitajan palkka voi olla myös korkeampi kuin G17. Lisäksi palkkaa voi ko-rottaa muun muassa henkilökohtai-nen palkanlisä. Varsinaiseen sään-nölliseen kuukausipalkkaan laske-taan taulukkopalkan lisäksi palve-luslisät ja mahdolliset henkilö- ja tehtäväkohtaiset lisät. Tuntikohtai-sia lisiä ei lasketa, kun määritetään varsinaista kuukausipalkkaa.

C. Palkansaajan työsuhde on päätty-nyt 23.8., joten työntekijälle ei mak-seta täyttä kuukausipalkkaa vaan osakuukauden palkka, jonka lasken-tasäännöt löytyvät työehtosopimuk-sesta (C1). Ajanjakso 13.8.–23.8. on vähennetty palkasta, koska työn-tekijä on ollut kyseisen ajan vuosilo-malla, 10 päivää (C2). Tältä ajalta hän on saanut normaalin kuukau-sipalkan sijaan vuosilomapalkkaa. Kuukausipalkkaisen vuosilomapalk-ka saadaan yksityisellä sosiaalipal-velualalla jakamalla kuukausipalk-ka 1881,23 euroa luvulla 25 ja ker-tomalla vuosilomapäivien määrällä eli 1881,23/25 x 10 = 752,50 euroa (C3). Lomaraha on puolet työnteki-jän lomapalkasta. Lomaraha makse-taan elokuun palkanmaksun yhtey-dessä. Lomaraha maksetaan myös, kun työntekijän työsuhde päättyy. Lomarahaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä ei noudata irtisano-misaikaa tai päättää työsuhteen työ-sopimuslain vastaisesti (C4). Pal-kansaaja saa yksityisen sosiaalipalve-lualan työehtosopimuksen mukaan myös vuosilomalisää. Lisä muodos-tuu prosenttiluvusta, joka saadaan laskemalla lisien prosentuaalinen osuus lomien kertymisajalta mak-setusta palkasta. Jaksotyötä tekevil-le maksetaan siis pääsääntöisesti ai-na myös vuosilomalisää (C5). Lo-maraha tulee maksaa myös vuosilo-malisästä, joka on puolet varsinaises-ta vuosilomalisästä (C6).

D. Palkkanauhassa tulee olla eri-teltynä työntekijän tuntikohtaiset lisät. Laskelmassa näkyy kuinka monta kutakin lisätuntia on ker-tynyt ja minkä tuntipalkan (D1) mukaan lisät (D2) maksetaan. Li-sät on tässä maksettu edelliseltä toteutuneelta kolmen viikon jak-solta (D3). Rahana maksettavat tuntikohtaiset lisät on työehto-sopimuksen mukaan maksettava viimeistään sen työnantajan nor-maalin palkanmaksupäivän yhtey-dessä, joka lähinnä seuraa sitä työ-vuoroluetteloa, jolta lisät ovat ker-tyneet edellyttäen, että työvuoro-luettelon päättymisen ja palkan-maksun väliin jää palkanmaksun toteuttamiseen tarvittava aika. Esimerkki lisän laskennasta: Lau-antailisä on 25 prosenttia tunti-palkasta. Näin ollen lauantaili-sästä maksettava palkka saadaan palkkanauhan esimerkissä seuraa-vasti: 7 (kertyneet lauantaitunnit) x 11,54 (tuntipalkka) x 0,25 (lau-antailisän prosenttiosuus kerty-neitten tuntien perustuntipalkas-ta) =20,20 euroa.

E. Palkasta tehtävät vähennyk-set, kuten verot, työeläkemak-sut ja työttömyysvakuutusmak-sut vähennetään ennakkopidätyk-senalaisesta tulosta, eli rahapalkas-ta, josta saadaan käteen maksetta-va palkka.

F. Palkkakauden kertymään on kerätty yhteen tämän palkkanau-han kaikki veronalaiset ansiot eli rahapalkka. Ennakonpidätyksen euromääräinen summa lasketaan kaikista veronalaisista ansioista eli palkkanauhan kaikista yhteenlas-ketuista summista ennen vähen-nyksiä. Ennakonpidätys on tässä tapauksessa: rahapalkka 2118,19 x veroprosentti 0,21 = 444,82 eu-roa.

G. Kertymä vuoden alusta näyttää työntekijän koko palkkakertymän ja vähennykset kuluvalta vuodelta.

H. Työntekijä on saanut liikun-taseteleitä, joista on itse maksettu puolet. Tämä vähennetään käteen jäävästä palkasta..

jukka parkkola edunvalvonta-asiamies

56 super 10 • 2012

Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 19. lokakuuta mennessä ja

osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti,

Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.

Ratkaisijan nimi

Katuosoite

Postiosoite

SuperristikkoTuuli Rauvola

Superi- laisia?

ÄITI-

-TERA- PIA

KETO-KASVI

IDÄNKANSA

KU-RA-TA

PE-RUS- TA

RIIT-TÄÄ

AH-MIA

4x25

PYKÄ- LÄN OSIA

OIVA

TOLLO SOO-LOJA

WIRTA- NEN

NIVEL-TAUTI

AN-SIOT

EITÄMÄ

TÄMÄ-

1

KAURAN SUKU ERNA

MEN- NEI- TÄ

KI-ROUS

KIT-SAAT

ERI

HEL-POT

IS-TUN- TO

NIEMI- NEN

VIULIS- TILLA

PALK-KAUS

IKEEN ALLA

SORSA-KOSKI

TYTTÖJÄ

&JÄLKI

TASA-ARVONASIALLA

VUO-RISTO

POI-KIA

NAPA-KETUT

KULUU HEL- POSTI

SÄR-KELÄ

IM-MET

KREI- KANSAARI

REGINA?

TOME- RAT

AU-TOLLA?

VELI-POJAT

VOITTAA

LAU-LAJAT

TUKISTA

KULKEA

VIRAT

�

�

TEHDÄPAHAA

�

�

�

KERAA-MIKKO OLGA

�

��

ww

w.ristik

kotu

uli.fi

super 10 • 2012 57

Ajankohtainen ja haasteellinen saattohoito

Paras juttu?Kerro meille, mikä mielestäsi on paras juttu tässä SuPer-lehdessä. Lähetä vastauksesi 19. lokakuuta mennessä. Kaikkien määräaikaan mennessä vastanneiden kesken arvotaan SuPer-lehden retkikassi.

miksi?

nimi

osoite

puhelin

olen iältäni alle 20 20–30 31–45 46–60 yli 60

lehden 10/ 2012 paras juttu oli:

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

Voit osallistua myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi. Kirjoita sähköpostin aihekenttään ”Paras juttu?” ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen.

sivulla:

Syyskuun lehden parhaimmaksi artikkeliksi äänestettiin Henriikka Hakkalan juttu hyvästä saattohoidosta. Lukijoiden mielestä saattohoidon tärkeyttä ei voi koskaan korostaa liikaa: siitä on puhuttava, henkilöstöä on koulutet-tava ja yhteistyötä tehostettava. Kakkossijalle nousi Marjo Sajantolan asia-artikkeli alkoholista ja työssä jaksamisesta. Kolmanneksi äänestettiin Jukka Järvelän juttu karvialaisesta palvelukoti Syreenistä. Arvonnassa SuPer-leh-den retkikassin voitti Paula Miettinen Kuopiosta. Onnittelut!

SUPER-LEHTI

Tunnus 5005172

00003 Vastauslähetys

32 super 9• 2012

super 9 • 2012 33

aattohoidon erottaa suuresta osasta muuta sosiaa-

li- ja terveydenhuollon toimintaa se, että tavoit-

teena ei enää ole potilaan tervehtyminen vaan

elämän laatu ja kaiken ylimääräisen kärsimyksen

lievittäminen kuoleman lähestyessä. Sekä hoidon

laadun kriteerit että hoitohenkilöstön työlleen

asettamat tavoitteet pitää silloin määrittää eri tavalla.

– Koska suurin osa toiminnastamme kuitenkin tähtää pa-

rantamiseen, tuppaa tämä saattohoitokysymys jäämään sen

valtavirran jalkoihin, toteaa valtakunnallisen sosiaali- ja ter-

veysalan eettisen neuvottelukunnan Etenen pääsihteeri, do-

sentti Päivi Topo.Tämä näkyy myös saattohoitosuunnitelmissa ja -käytän-

nöissä. Etene on seurannut niiden tilannetta 2000-luvulla kol-

mella sairaanhoitopiireille ja suurille kaupungeille suunnatul-

la kyselyllä, joista viimeisin toteutettiin aiemmin tänä vuonna.

Sekä suunnitelmien laatu että määrä ovat kehittyneet huo-

mattavasti. Silti Suomesta löytyy alueita, joilla saattohoidon

kysymykset ovat paljolti käsittelemättä. Lisäksi painopiste on

yhä kivunhoidossa ja saattohoidettavalle sekä hänen omaisil-

leen olennaisen psykososiaalisen tuen kysymykset jäävät vä-

hemmälle huomiolle.

– Nämähän eivät millään tavalla kilpaile keskenään. Nä-

kisin itse, että psykososiaalisesta puolesta puhutaan liian vä-

hän koko sosiaali- ja terveydenhuollossa, Topo huomauttaa.

Etenen toive onkin, että kyselyt osaltaan motivoisivat ja

ohjaisivat sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajia kehittämään

saattohoitoa.– Tämä on osa sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntöä, jon-

ka mukaan saattohoidosta pitää olla suunnitelma ja ihmisillä

on oikeus saattohoitoon. Sehän ei ole luksusta vaan ihan nor-

maalia terveydenhuollon toimintaa, jonka pitäisi kuulua yhä

enemmän osaksi perusterveydenhuoltoa.

Yhteiskunnan osana on käydä priorisointikeskustelua sii-

tä, miten voimavaroja kohdennetaan. Päivi Topo muistut-

taa, että hyvin hoidettuna saattohoito voi myös tuoda säästöä.

– Niitä kaikkein kalleimpia hoitopäiviä ei ehkä tarvita. Li-

säksi vältetään inhimillistä kärsimystä.

Olisi myös varmistettava, että syöpäpotilaille suunnattua

saattohoidon kokonaisuutta voitaisiin soveltaa esimerkik-

Lähestyvä kuolema särkee kokemuksemme

oman elämämme herruudesta. Saattohoidon

antajat, vastaanottajat ja viereltä seuraajat

hyötyisivät kaikki entistä avoimemmasta, sel-

keästä ja oikea-aikaisesta keskustelusta.

teksti henriikka hakkala henkilökuvat henriikka hakkala ja jukka järvelä

si sydämen vajaatoiminnasta kärsivien iäkkäiden potilaiden,

muistisairaiden tai psykiatristen, kuolemaan johtavaan sai-

rauteen sairastuvien potilaiden kohdalla.

– Siinä kuviossa emme vielä ole niin pitkällä.

Missä, miten, kuka?

Näkemykset saattohoidon parhaasta organisoinnista vaihtele-

vat. Esiin on nostettu erilliset saattohoito-osastot terveyskes-

kusten vuodeosastoilla, omien huoneiden varaaminen saatto-

hoidettaville, saattohoito potilaan kotona ja saatettavien hoi-

taminen siellä, missä kaikki muutkin, elämän keskellä.

– Tämä on aihepiiri, josta on hyvin vaikea tehdä tutkimus-

ta. Mikä on se näyttö, johon perustuu käsitys, että pitäisi ol-

la niin tai näin?Saattohoitoa annetaan Suomessa vuosittain noin 15 000

potilaalle. Dosentti Päivi Topo uskoo, että viimeaikainen vil-

kas keskustelu saattohoidosta ja erityisesti eutanasiasta heijas-

taa henkilökohtaisia kokemuksia.

– Siitäkin vaihtoehdosta, että kuolema on äärimmäisen tus-

kallinen, alkaa olla kokemusta yhä suuremmalla osalla ihmi-

sistä ihan lähipiirissä. Silloin kysymykset siitä, mitä olisi pi-

tänyt tehdä, tehtiinkö oikein ja mitä on hyvä elämä ja hyvä

kuolema, tulevat toisella tavalla näkyviksi.

Arvokasta on se, että saattohoidosta ja eutanasiasta puhu-

taan ja tilaa löytyy toisistaan poikkeaville näkemyksille.

– On syntynyt uusia ihmiskuvia ja moniarvoisuus on li-

sääntynyt.Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste etenkin ikään-

tyneiden palveluissa on siirtymässä yhä enemmän koteihin.

– Monet ihmiset haluavat olla omassa kodissaan myös sil-

loin kun ovat parantumattomasti sairaita ja lähellä kuolemaa.

Työntekijän näkökulmasta tarpeellisten toimenpiteiden

ja päätösten tekeminen saattaa olla logistisessa mielessä hel-

pompaa terveydenhuollon ympäristöissä, joissa ammatillinen

identiteetti ja ratkaisut saavat tukea selkeästä tehtävänjaosta,

työmenetelmistä ja kollegoilta.

– Kun ammatillinen toiminta siirretään kotiympäristöön,

siitä tulee paljon rosoisempaa. Meillä on loistavia hoitotyön

ammattilaisia, jotka erinomaisesti osaavat ja hallitsevat ko-

deissa tehtävän työn. Selkeää vastausta kysymykseen siitä, löy-

tyykö heitä riittävästi ja miten heidän jaksamistaan parhaiten

voidaan tukea, ei ole kenelläkään.

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon rajanveto voi sekin ol-

la ongelmallista.– Sosiaalipuoli voi joutua kohtuuttomiin tilanteisiin, jos

terveyspuoli ei ota vastuuta ja päinvastoin.

Suuria haasteita ovat saattohoitokoulutuksen saatavuus ja

hoitohenkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen.

– On selvää, että täydennyskoulutusta tarvitaan. Lisäksi

tarvitaan erikoistumiskoulutusta ja työnohjausta. On hyvin

tärkeää, että saattohoitoa on myös perusopinnoissa, sillä mis-

sä tahansa voi kohdata ihmisen, jota kuoleman läheisyys syys-

täkin askarruttaa, Topo korostaa.

Vaikka luonnollisimmalta tuntuu, että elämää päättyy, kun

se on ollut pitkä, ei saattohoito kosketa vain iäkkäitä ihmisiä

ja heidän hoitajiaan. Mietittäväksi tulee, olisiko saattohoito

oma, erillinen työkenttänsä.

– Saattohoidon ei pitäisi profiloitua vain osaksi geriatrista

tai gerontologista hoitotyötä, koska se koskettaa myös lapsia

ja työikäisiä. Ehkä juuri tästä syystä se saatetaan kokea vie-

lä raskaammaksi. Aina on helpompaa olla elämän puolella.

Keskeistä on, että riittävä ja tarpeellinen kivunlievitys ja

apu ovat saatavilla siellä ja silloin, kun saattohoidettava po-

tilas niitä tarvitsee 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaise-

na päivänä. Turvallisuuden tunne siitä, että apua on saatavil-

la, kun sitä tarvitaan, on tärkeää.

– Suunnitelmallisuuden ja vastuiden on todella pidettävä.

Jatkuvuuden turvaaminen on kaiken a ja o, palvelua voidaan

tarvita myös aamuyöllä tai sunnuntaina.

Tahto ja ymmärrys

Hoitovaihtoehtoja ja kivunlievitystapoja on paljon, minkä ansi-

osta ihmiset pysyvät elossa vaikeidenkin sairauksien kanssa en-

tistä kauemmin. Silloin nousee esiin kysymys siitä, kuka määrää.

– Ajatus elämäänsä hallitsevasta ihmisestä on meillä hyvin

vahva. Kuoleman yllätyksellisyys ja salaisuus ovat vastoin sitä

ajatusta, että hallittaisiin elämää ja oltaisiin jollakin tavalla it-

semäärääviä.Hoitotahdon ilmaisemista, saatavilla pitämistä ja noudat-

tamista dosentti Päivi Topo pitää erityisen tärkeänä.

Ajoissa käyty keskustelu ja hoitohenkilöstön ja omaisten

tiedoksi kirjattu oma tahto hoidosta kuoleman lähestyessä

ehkäisevät ristiriitoja hoitohenkilöstön, omaisten ja potilaan

itsensä tahdon välillä.

– Hoitotahdossahan ei ole ongelmana pelkästään se, et-

S

tarvitaan lisää keskustelua, koulutusta ja yhteistyötäHyvään saattohoitoon

i st

oc

kp

ho

to

Etenen pääsihteeri Päivi Topo toivoo, ettei saattohoitopalveluista

tarvitse taistella. – Silloin omaiset voivat keskittyä auttamiseen ja

myös oman elämänsä hoitamiseen.

58 super 10 • 2012

super 10 • 2012 59

olmetoista vuotta sitten Leilani Regala-do asui Filippiineillä vanhempiensa ja vii-den sisaruksensa kanssa lähellä pääkaupun-ki Manilaa. Hän oli suorittanut yliopisto-tutkinnon, teki päivisin toimistotöitä, jat-koi usein vielä iltaisin opetustöiden paris-

sa ja teki viikonloppuisin vammaisille suunnattua radio-oh-jelmaa. Vapaa-aikanaan hän soitti pianoa ja lauloi, ja minkä muilta kiireiltään ehti, vietti aikaa ystäviensä kanssa.

Jonkin verran Aasiassa matkusteltuaan Leilani sai idean lähteä lomalle kauemmaksi – johonkin, missä oli lunta. Hän tiesi, että talvella sitä löytyi ainakin Suomesta.

– Suomesta mieleen tulivat myös Nokia ja joulupukki, Uu-si-Äijö kertoo.

Pohjolaan suuntautuneesta reissusta Leilanin elämään jäi lopulta muutakin kuin kokemus valkeasta maisemasta: Suo-mesta hän löysi tulevan miehensä, pohjanmaalaisen insi-nöörin.

Muutaman vuoden kaksikko eli kaukosuhteessa, mut-ta sitten mies kosi. Leilanista tuli Uusi-Äijö ja pariskun-nan oli päätettävä tuleva asuinpaikka. Vaihtoehtoja punnit-tuaan Leilani pakkasi tärkeimmät tavaransa ja muutti pysy-västi Suomeen.

– Ihan helppoa se ei ollut. Tänne muuttaessani oli syksy, kylmää ja pimeää. Sää oli järkyttävä ja ajoittain vaivasi ko-va koti-ikävä.

Takaisin koulun penkille

Leilani Uusi-Äijö puhui sujuvasti Filippiinien toista kotimais-ta kieltä eli englantia, mutta halusi oppia nopeasti myös suo-men kielen. Hän ilmoittautui kurssille työväenopistoon ja lu-ki kotonaan ahkerasti englanninkielisten tv-sarjojen suomen-kielisiä tekstityksiä.

Suomalaiseen kulttuuriin sosiaalinen Leilani sopeutui hyvin. – Suomalaisista sanotaan, että he ovat hiljaisia, mutta mie-

lestäni kaikki eivät ole. Pääkaupunkiseudulla on totuttu erilai-siin ihmisiin, koska väestö on monikulttuurista. Omaa sopeu-tumistani edesauttoi hyvä tukiverkosto, johon myös anoppi-ni ja appiukkoni kuuluvat.

Joitakin mutkia matkassa kuitenkin oli. Filippiineillä eläin-tiedettä ja teologiaa yliopistossa lukenut Leilani ei löytänyt Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä, vaikka kuinka haki.

– Päätin lopulta aloittaa alusta ja kävin työvoimatoimis-ton soveltuvuuskokeessa. Siellä minulle sanottiin, että sopi-sin hoitoalalle.

Ajatus hoito- ja hoiva-alasta ei ollut Leilanille aivan vieras, sillä hän oli jo entisessä kotimaassaan haaveillut urasta lääke-tieteellisellä alalla. Lähihoitajan opinnot hän aloitti Espoon Omnian kansainvälisessä ryhmässä ja valmistui vuonna 2007.

– Lähihoitajakoulutus tuntui heti omalta. Mutta kyllä mi-nua rehellisesti sanottuna harmitti se, että jouduin aloitta-maan opinnot aivan alusta.

Musikaalisuus paljastui vahingossa

Monipuoliset työmahdollisuudet yllättivät vastavalmistuneen lähihoitajan. Koulun päätyttyä Leilani Uusi-Äijöllä oli tiedos-sa työpaikka Jorvin sairaalassa terveyskeskuksen vuodeosastol-la, jossa hän oli tehnyt kesätöitä opiskeluaikanaan.

Neurologisen vuodeosaston

laulava lähihoitaja

Täydennyskoulutus toi Jorvin neurologi-sella vuodeosastolla työskentelevän Leilani Uusi-Äijön työnkuvaan uuden vastuualueen. Musikaalinen lähihoitaja järjestää osaston potilaille suosittuja lauluhetkiä.

K

teksti ja kuvat sonja kähkönen

Vapaa-ajallaan Leilani Uusi-Äijö ulkoilee paljon. Filippiineillä hän ei uskaltaisi myöhään illalla ulos, mutta Suomea hän pitää rauhallisena maana.

super 10 • 2012 59

60 super 10 • 2012

– Satuin kuitenkin selailemaan työpaikkailmoituksia ja huomasin Jorvin neurologisella vuodeosastolla avoimen pai-kan. Kävin haastattelussa ja aloitin siellä työt heti valmistu-mistani seuranneena maanantaina.

Monista elämän käänteistä huolimatta Leilanin elämäs-sä on ollut yksi pysyvä asia, nimittäin musiikki. Lähihoitaja ja hänen filippiiniläisen perheensä jäsenet ovat aina olleet mu-sikaalisia.

– Isäni ja tätini olivat musiikin opettajia. Yksi veljistäni soittaa rumpuja, toisella on oma bändi. Lisäksi toinen siskois-tani työskentelee levy-yhtiössä, hän luettelee.

Leilani kävi itsekin aikoinaan musiikkikoulua, soitti pia-noa ja huilua ja lauloi kuoroissa. Aikuisiällä hän kiersi esiin-tymässä filippiiniläisissä häissä. Suomessa Leilani on laula-nut ja soittanut miehensä kosketinsoitinta lähinnä kotonaan omaksi ilokseen.

– Joskus käymme mieheni kanssa myös karaokessa laival-la. Olen muutaman kerran voittanutkin karaokekilpailun, hän kertoo.

Leilanin musikaalisuus paljastui työkavereille puolivahin-gossa eräässä neurologian vuodeosaston ja poliklinikan yhtei-

sessä koulutustilaisuudessa. Koulutuksen jälkeen nautittiin il-lallista, ja sitä seurasi karaoke.

– Niin siinä sitten kävi, että tartuin mikkiin ja muutama työkaveri kuuli, kun lauloin. Seuraavaan päivään mennessä sana oli kirinyt työpaikalla. Osastomme puheterapeutti tote-si minulle, että tuollaista lahjaa pitäisi ehdottomasti hyödyn-tää potilaidemme kuntoutuksessa.

Musiikista idea kehittämistyöhön

Leilani Uusi-Äijö myöntää olevansa energinen ja innostuvan-sa helposti kaikesta uudesta.

– Joskus työkaveritkin sanovat, että hyvä ihminen, istu nyt hetkeksi alas, lähihoitaja nauraa.

Vuonna 2011 HUS:in lähi-, perus- ja lastenhoitajille tar-jottiin mahdollisuutta lähteä täydennyskoulutukseen. Asi-aa mietittyään Uusi-Äijö kiirehti viimeisenä ilmoittautumis-päivänä yövuoronsa jälkeen esimiehensä luokse ja kertoi ha-luavansa mukaan.

Vuosi sitten syksyllä alkaneen koulutuksen järjestivät yh-teistyössä HUS, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ja Helsingin kaupungin oppisopimustoimisto. Koulutus sisälsi opintokäyntejä ja luentoja erikoissairaanhoidon eri osa-alueilta.

– Sain paljon uusia eväitä työhöni. Neurologisen vuode-osaston potilaat ovat usein monisairaita ihmisiä, joten tieto muilta erikoisaloilta oli hyödyllistä.

Täydennyskoulutukseen kuului myös kehittämistehtävä, jonka jokainen osallistuja teki omalle työpaikalleen.

Leilanin esimies ehdotti, että lähihoitaja hyödyntäisi omas-sa tehtävässään musikaalisuuttaan. Leilani päätyikin työssään selvittämään, miten musiikkia voidaan hyödyntää aivoveren-kiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksessa.

Kehittämistyötä tehdessään Uusi-Äijö syventyi psykolo-gian tohtori Teppo Särkämön väitöskirjatutkimukseen. Sen mukaan musiikki on läheisesti yhteydessä ihmisen kognitii-visiin toimintoihin, mielialaan ja kuulomuistiin, ja se saat-taa edistää niiden kuntoutumista aivoinfarktista toipumisen alkuvaiheessa.

– Aktiivista kuntoutusta ei voida toteuttaa heti aivoinfark-tin jälkeen. Musiikin kuuntelulla voidaan kuitenkin aktivoi-da vuodepotilaan aivotoimintaa jo ennen varsinaisen kuntou-tuksen aloittamista, lähihoitaja kertoo.

Osastolla soi Sinatra ja Beatles

Musiikin hyödyntäminen potilaiden kuntoutuksessa on otet-tu Jorvin neurologisella vuodeosastolla tosissaan. Kuuntelu-mahdollisuuksia on parannettu hankkimalla stereojärjestelmä ja mp3-soittimia sekä tehostamalla kuuloketyynyjen käyttöä.

– Viikoittaisissa kuntoutuskokouksissa kiinnitämme huo-miota niihin potilaisiin, jotka voisivat erityisesti hyötyä musii-kin käytöstä kuntoutuksessa Leilani Uusi-Äijö kertoo.

Kehittämistyönsä myötä lähihoitaja sai vastuulleen järjes-tää osastolla kaikille avoimia musiikkituokioita kerran pa-ri kuussa.

– Musiikkiteemat vaihtelevat vuodenajan ja potilaiden pro-fiilin mukaan. Olemme laulaneet kappaleita heidän toivei-densa mukaan Frank Sinatran tuotannosta Beatlesiin.

Leilanin kokemuksen mukaan musiikki lisää potilaiden vireystilaa ja tarkkaavaisuutta. Sen seurauksena potilaat otta-

Kuntoutuksessa käytettävät apuvälineet ovat tulleet Leilani Uusi-Äijölle työn myötä tutuiksi.

Leilanin kokemuksen mukaan musiikki lisää potilaiden

vireystilaa ja tarkkaavaisuutta.

super 10 • 2012 61

vat aktiivisemmin katsekontaktia ja yh-teistyö potilaan kanssa sujuu paremmin. Monelle afaatikolle puheen tuottami-nen laulamalla voi olla helpompaa kuin puhumalla. Musiikista on ollut apua myös silloin, kun potilaille on tehty ki-vuliaita tai muuten epämiellyttäviä ar-kitoimenpiteitä.

– Musiikki rentouttaa ja vie potilaan ajatukset pois itse toimenpiteestä, lähi-hoitaja tietää.

Leilanilla on myös käytännön esi-merkki siitä, miten musiikki voi rau-hoittaa. Eräälle levottomalle ja ahdistu-neelle afaattiselle vuodepotilaalle tarjot-tiin mahdollisuutta kuunnella osaston laulutuokioita avaamalla huoneen ovi.

– Kerran hän kuitenkin ilmaisi hoita-jalle haluavansa mukaan lauluhetkeen. Ei siinä auttanut muu kuin viedä hänet päiväsaliin sänkyineen päivineen.

Tilaisuuden jälkeen potilas oli tyyty-väinen ja kiitti siitä, että sai olla mukana.

– En ollut ikinä kuullut, että hän oli-si puhunut niin selkeitä sanoja niin ys-tävälliseen sävyyn. Lisäksi hän lepäsi täysin rauhallisena muutaman tunnin ennen iltapalaa.

Syy olla sosiaalinen

Moni neurologisen osaston potilas kär-sii muistivaikeuksista. Usein potilaat kuitenkin reagoivat tuttuihin, tunteita herättäviin kappaleisiin.

– Esimerkiksi Akselin ja Elinan hää-valssi tuo mukavia muistoja monen mieleen. Musiikki tarjoaa potilaille myönteisiä kokemuksia, kun he alkavat muistaa tuttujen laulujen sanoja, Leila-ni Uusi-Äijö kertoo.

Apeat ja masentuneet potilaat me-nevät usein sänkyynsä makaamaan heti ruokailun jälkeen. Leilanin mukaan mu-siikkihetket ovat kuitenkin yksi syy lisää jäädä viettämään aikaa yhteiseen tilaan.

– Potilaat jäävätkin usein keskustele-maan lauluista, kokemuksistaan ja tun-teistaan. Kuntoutumisen kannalta on parempi viettää enemmän aikaa pys-tyasennossa kuin vuoteessa, Uusi-Äi-jö muistuttaa.

Nyt jo viisi vuotta neurologian osas-tolla työskennellyt Leilani on iloinen siitä, että hän opiskeli lähihoitajaksi ja saa hyödyntää ammatissaan omaa mu-sikaalisuuttaan.

– Olen arvostanut lähihoitajan kou-lutusta yhä enemmän, kun olen huo-mannut, miten pitkälle sen avulla pää-see. Työni on raskasta, mutta on palkit-sevaa nähdä, kun ihmiset kuntoutuvat ja omaiset tulevat kiittämään hyvästä hoidosta. Jokainen palaute antaa lisää motivaatiota kehittää potilaiden kun-toutusta musiikin avulla..

Leilani Uusi-Äijö laati kehittämistehtävänsä poh-jalta visuaalisen esityksen, jota säilytetään kirja-hyllyssä neurologisen vuodeosaston päiväsalissa.

Leilani Uusi-Äijö kuuntelee töihin mennes-sään nopeatahtista, piristävää musiikkia ja kotimatkallaan rauhallisempia kappaleita. Tällä kertaa puhelimessa soi Madonna.

62 super 10 • 2012

Nimi:

Jäsennumero:

Henkilötunnus:

tilaus:

Tilaan jäsenmaksuviitteet alkaen (pvm) . .

Tilaan ammattimerkin: lähihoitaja (12,30 €) perus- tai apuhoitaja (12,00 €) muu koulutus (8,40 €)

Tilaan valtakirjalomakkeen: kpl

Tilaan liittymispaketin: kpl

Tilaan uuden jäsenkortin

muutos:

Uusi sähköpostiosoitteeni:

Uusi postitusosoitteeni:

Uusi sukunimeni: Postituskielen vaihto: Suomi Ruotsi

uudet työsuhdetietoni:

Työnantajani:

Työpaikkani:

Työsuhteeni on voimassa / 20 – / 20 Toistaiseksi Määräaikaisesti

ilmoitus:

Olen ajalla / 20 – / 20

jatko-opiskelija virkavapaalla ulkomailla yrittäjänä muu, mikä

eläkkeellä alk. / 20 . Haluan säilyttää eläkeläisenä työttömyyskassan jäsenyyden

eroan SuPer liitosta ja Super työttömyyskassasta alk. (pvm) / 20

jäsenmaksuvapautus:

Haen jäsenmaksuvapautusta ajalle / 20 – / 20 koska olen

palkattomalla sairausvapaalla kuntoutustuella

palkattomalla äitiys- tai isyysvapaalla hoitovapaalla/kotihoidontuella

työttömänä (Kelan maksama etuus). Ilmoita työttömyysjakso takautuvasti.

haluan antaa palautetta:

yhteydenottopyyntö:

Haluan, että minuun otetaan yhteyttä. Puhelimitse Puhelinnumero:

Sähköpostitse Sähköpostiosoite:

Asiani koskee:

Allekirjoitus: Päiväys: / 2012

maksuton palautusosoite:

SUPER RYJäsenyksikköTunnus 500517300003 VASTAUSLÄHETYS

(Hintoihin lisä- tään postikulut.)

super 10 • 2012 63

Lomakorvauksen jaksotus poistuneeteksti sirkka rytinki kuva janne harju

SuPerTkSuper työttömyyskassa

Syksyn kuluessa verottaja muistaa verovelvollisia vahvistetulla veropäätöksellä. Niiden päivärahan saa-jien, joilla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta, kuten maatalouden tuloa, kannattaa lähettää pää-töskopio kassalle. Päätöstä tarvitaan ennen tammi-kuun päivärahan maksua.

Verotuspäätökset kassallehakemusten postitusosoite:

Super työttömyyskassa, PL 117, 00521 helsinki

Käyntiosoite Kellosilta 3 Fax 09 278 6531, www.supertk.fi

Toimisto avoinna arkisin klo 8.30−16.00

Palvelunumero arkisin klo 9−13 09 2727 9377

tkpalvelu@supertk.fi

super ty öttömyyskassa

Toteutuessaan muutos toisi päivärahaoikeuden piiriin nyky-tilannetta aiemmin sellaiset kokoaikatyöntekijät, jotka eivät ole voineet pitää lomaansa työsuhteen aikana. Muutos astu-nee voimaan vuoden vaihteessa. Muutoksen vaikutukset eivät mahdollisesti ulotu niihin päivärahan hakijoihin, joiden työt-tömyys alkaa lakimuutoksen jo voimassa ollessa, mutta joiden työsuhde päättyy nykyisen lain voimassaoloaikana.

Kassa tiedottaa asiasta tarkemmin lain mahdollisen voi-maan astumisen jälkeen.

Lisäpäiväläisen oikeus vanhuuseläkkeeseen

Tämä vuoden alusta voimaan tulleeseen lakiin 62 vuotta täyt-täneiden lisäpäiväläisten oikeudesta vanhuuseläkkeeseen il-man varhennusvähennystä ollaan kaa-vailemassa muutosta. Nykyisellään oi-keus vanhuuseläkkeeseen ilman varhen-nusvähennystä on työttömyysturvan li-säpäiviä saavalla pitkäaikaistyöttömällä, joka on syntynyt 1950 tai sen jälkeen ja täyttänyt 62 vuotta.

Sosiaali- ja terveysministeriön 30. elo- kuuta antaman tiedotteen mukaan hal-litus esittää, että työeläkelakeja muu-tettaisiin siten, ettei lisäpäivärahaa saa-villa pitkäaikaistyöttömillä olisi enää mahdollisuutta jäädä 62-vuotiaana var-hennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeel-le. Kansaneläkejärjestelmässä työttömyysturvan lisäpäivära-haa saava pitkäaikaistyötön voisi jäädä varhennusvähennyk-

sellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle nykyisen 62 vuo-den iän sijasta aikaisintaan 63-vuotiaana eli samasta ajankoh-dasta kuin oikeus työeläkelakien mukaiseen vanhuuseläkkee-seen alkaa. Nämä muutokset koskisivat vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneitä.

Kassajäsenyyttä haetaan kirjallisesti

Ansiosidonnaista päivärahaa voidaan maksaa vain työttö-myyskassan jäsenelle. Samoin edellytyksenä oleva työssä-oloehto täyttyy vain jäsenyysaikana tehdystä työstä. Jäsenyyt-tä haetaan kirjallisesti esimerkiksi SuPerin liittymislomakkeel-la tai netissä, jossa jätetty jäsenyyshakemus katsotaan myös päteväksi. Jäsenyys voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä lukien, jona jäsenyyshakemus on saapunut.

Myös SuPerin opiskelijajäseneksi liittyvän kannattaa hakea työttömyyskassan jäsenyyttä heti liittyessään. Näin siinäkin tapauksessa, että opiskelee toisen kassan maksamalla päivä-rahalla. Kun opintojen päätyttyä on saanut työtä, kopio työ-

sopimuksesta tai palkkalaskelmasta, jos-sa ilmenee työsuhteen alkamispäivä, lä-hetetään SuPerin jäsenyksikköön. Näin työttömyyskassajäsenyys aktivoidaan Super työttömyyskassassa.

SuPerin liittymislomakkeella on mahdollisuus valtuuttaa SuPer irtisa-nomaan jäsenyys edellisessä liitossa ja kassassa. Valtuutuksen voi tehdä myös vapaamuotoisena. Henkilö ei voi ol-la samanaikaisesti jäsenenä useammas-sa työttömyyskassassa. Rajoitus koskee vain työttömyyskassajäsenyyttä. Jäse-

neksi pääsy edellyttää, että henkilö on työssä ja saa palkkaa. Ilman työsuhdetta ei työttömyyskassasta toiseen siirtyminen ole mahdollista..

Hallitus on jättänyt eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että lomakorvauksen jaksottamisesta luovuttaisiin.

64 super 10 • 2012

Eija Violetta AnnalaLähihoitaja, tradenomiOulu, Vihreät, sit.

Asioiden ja ihmisten hoitaja, jolla on sydän paikallaan

Ritva AhonenOrivesiKokemusta turvallisempaan tulevaisuuteen

MarjaBrockmannSalo

Iloa elämään lähipalveluin vauvasta vaariin

SuPer-mummo

Irma AnttilaPerushoitaja Kaupunginvaltuutettu Pori

Marjut Hakala

Lahti

Pirjo HalmeTampereen Sitoutumattomat

Terveydenhuollon ammattilaisten puolesta

Paula HalonenPerushoitajaOulu

Suvi HarlinPieksämäki

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

super 10 • 2012 65

Tanja Hartonen-PulkkaMäntyharju

Oikeudenmukaisuudella ja sydämellä valtuustoon.

Ritva HauhiaHaminaHaminan ao:n perustaja-pj

Kokemusta, näkemystä kunnallispolitiikasta, ay-toimin-nasta sekä yritysmaailmasta. Kolmikannan kannattaja. Hoitajamitoituksen kannattaja.

Mirva Heino-LaikkuPori Mielisairaanhoitaja, sh AMK, Trades-Diploma Porin Klubitalo Sarastuksen johtaja ja tuntiopettaja

Kehitä ja kouluta itseäsi– näin pysyt nykypäivässä aktiivisena ja aktiivisesti mukana

Eero HirsimäkiLähihoitajaopiskelija

Mänttä-Vilppula

Nuorta energiaa!Palvelut vauvasta vaariin.

Mirja HenttonenOsastonsihteeri Kymen vaalipiiri, Ruokolahti

Anneli Hirsimäki-MikkolaAlajärvi

Inhimillistä elämää

HEIDIHUSUKOUVOLASTA

LÄHIHOITAJASAIRAANHOITAJAOPISKELIJA

TEKNISEN LAUTAKUNNAN JÄSENHelena HeljakkaTyösuojelu- valtuutettuPori, nro 348

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

66 super 10 • 2012

Tuula Hyrsky30-vuotias lähihoitaja, PLMKauhava

Elisa Hänninen

PerushoitajaJuva

Marja IsomöttönenPerushoitaja, ao:n pjVaasa, Vas. sit.

Mirja JuusolaPerushoitaja, PLMTampere Vas. sit.

Sydäntäni lähellä ovat hoito- ja hoivapalvelujen kehittäminen. Henkilöstöä tulee olla riittävästi ja työn mielekästä.

Johanna JuthborgNärvårdare Harrström

Korsnäs kommun

Sirpa Kekki-LuukkonenLähihoitaja, 56 vuotta, naimisissa. Työpaikka Joutsenon vuodeosasto. Hoitotyötä tehnyt lähes 30 vuotta.

Sitoutumaton Kansalaisliike Myö Lappeenranta

Myötä elävää vastuullisuutta ihmisten keskellä.

Seija Kasurinen

Heinola

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

super 10 • 2012 67

Marika Kiiskinen27-vuotias lähihoitajaLieksa

Minulle tärkeitä asioita ovat sote-palvelujen hyvä laatu ja säilyvyys paikkakunnalla.

Erityisen lähellä sydäntäni ovat lapsiperheet ja heidän palvelunsa.

SuPer-sisko

Anne Kisonenlähihoitaja, 35 vuotta Hämeenlinna

Rakkaudesta arkeen

Emilia KinnunenLähihoitaja, 21 vuottaJyväskylä

Jyväskylän hyvinvointi kuntoon nuorella energialla!

Raili KolehmainenPielavesi Lähihoitaja

Helena KortesmaaPerushoitaja Tuusula

Lapset, nuoret, vanhukset ovat sydämeni asia, työtä heidän hyvinvointinsa puolesta.

Eeva KonttinenJuankoski

Valvomaan etuasi!

MerjaKorpela

Seinäjoki

Yhdessä työskennellen parempaan huomiseen

Maija-Liisa KoskinenHarjavalta, nro 68Lähihoitaja, vanhustyön erikois-ammattitutkinto

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

68 super 10 • 2012

Maarit KujalaVaasaKotipalvelun LM

Suurella sydämellä, ihmistä lähellä

Ritva KujansuuPudasjärvi

Superilaista osaamista ja tarmoa puolustamaan superilaisten työpaikkoja ja vanhusten asioita!

Kokoomus, sit. Nro 79.

Hannele Käenaho-VirtalaMyrskyläKunnanvaltuutettu (1997 alkaen) ja kunnanhallituksen jäsen

Apuhoitaja, joka perushoitajan virasta siirrettiin 1.1.2007 lähihoitajan toimeen ja 1.1.2012 siirtyi sovellusneuvojaksi sisäisellä siirrolla, työsuhde jatkunut katkeamatta vuodesta 1990.

Marko LaaksoLähihoitaja Hämeenlinna

Hoitotyön äänitorvi vanhuksien ja lasten hyvinvoinnin puolesta.

Perussuomalainen superilainen ja ylpeä siitä.

Olen lähihoitaja

Satu LammassaariLöydät minut ehdokkaana Rovaniemeltä, Keskustan listalta.

satu.lammassaari@gmail.com

Sini LaineKarkkila

Hoitohenkilöstön jaksamisesta on huolehdittava!

Tuire KourulaKemi

Inhimillisyys, ihmisyys, oikeudenmukaisuus

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

Arvokas elämä kuuluu kaikille

Valitse oikeinAila Hänninenperushoitaja

Anu Kärkilähihoitaja

Huittisten sosiaalidemokraatit

super 10 • 2012 69

Pirjo LaurilaPLM TNJ/SuPer työsuojeluvaltuutettuKauniainen

Jari Lilja

Rovaniemi

Maj-Len LindholmNärvårdareKarleby

Jag vill påverka tvåspråkig- heten i vår stad och att den äldre generationen får god vård och blir bemötta på sitt eget modersmål.

Lyydia Luukka

Saarijärvi

Minna Lönn

LähihoitajaLaukaa

Heidi MalmgrenKerava

Vihreä SUPERnainen

Raija Mommo Perushoitaja Rovaniemi Lähipalvelut turvattava

kuntalaisille. Vanhustenhoitoon riittävät

resurssit. Taloudellisesti vakaa ja

kehittyvä kunta luo elinvoi- maa alueelle.

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

70 super 10 • 2012

Kaarina Mäyrä

Iisalmi

Sirpa MuhonenPerushoitaja kotipalvelussa PLM Ypek, SuPer ao 628 Mänttä-Vilppula

Yhdessä enemmän.

Minna Mäkinen

Jyväskylä

Kuntien elinvoiman säilyminen on tulevaisuu-temme turva!

Ritva MuittariViitasaari

Turvaa lähipalvelut

Pekka MäntykangasHämeenlinnaLähihoitaja, Vanajaveden sairaala. Tiedän niin lasten, työikäisten kuin ikääntyneidenkin voinnista ja tarpeista. Pyrin saamaan päätök-sentekoon selkeyttä ja avoimuutta. Toimin erilaisissa luottamustehtä-vissä, mm. käräjäoikeuden lauta-miehenä.

Päivi Mäenpää-SalonenLähihoitaja, sairaanhoitaja- opiskelija, 32 vuotta

Mäntyharju

Tiina MustialaLähihoitaja, LMHämeenlinna

Aidosti ikäihmisten ja nuorten asialla.

Merja MälkiäLuumäki

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

super 10 • 2012 71

Anne MönkkönenLähihoitaja Kuopio

Hyvän arjen Kuopio

Silvo NybackaLumijokiEdelleen sinunkin asialla superilainen

Satu Niemi

Jalasjärvi

Marja NieminenPerushoitaja, PLM, eläkkeellä Turku, SKP, sit.

Sydämellä vanhustenja hoitajien asialla.

Maaret Ollila

Hausjärvi. Nro 21

Riku Onttonen

Lähihoitaja, PLMJanakkala

Oili PeltolaTurku, nro 249

Hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta!

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

72 super 10 • 2012

Tarja Pesonenlähihoitaja

Ehdolla Vantaan valtuustoon

SDP - Työn ja oikeudenmukaisuuden puolue

palveluiden turvaama inhimillinen vanhuus

SannamaijaPuustinenHämeenlinna

Hyvinvointisi asialla

Mimmi PietiläinenJyväskylä

Parempaa huomista kaikenikäisille.

Helena Piiparinen

Ehdolla Torniossa

Anu RajasuoPieksämäkiLähihoitaja, jalkojenhoidon ammattitutkinto, LM, kaupunginvaltuutettu, Perusturvalauta- kunnan jäsen

Tuula RantamoKouvolan ao 708:n pj, Kouvolan kau-pungin 1. varatyösuojeluvaltuutettu, Vasemmistoliiton Kaakkois-Suomen piirin 1. varapuheenjohtaja, Kouvolan Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Vanhuus ei ole sairaus!

Jukka RekolaLähihoitajaSiilinjärviVastuullisesti, hoitajia unohtamatta!

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

Riitta PuupponenHyvinkää Hoitajien edunvalvontaa valtuustossa sekä vanhusten omaishoitajien ja kotihoidon asiat

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Kotihoitoon lisää hoitajia

super 10 • 2012 73

Matti RiskiläRovaniemi

Luonteeltaan välittäjä. Työkseen lähellä.

Mari RistirantaHollola

Käytännön toimiaparemman tulevaisuuden puolesta

Johanna RomppanenLähihoitaja, sh-opiskelijaKontiolahti

Itsenäisessä kunnassa on kuntalaisilla käytössä laadukkaat ja toimivat peruspalvelut.

Teija RönkköVanhusten ja hoitajien asialla

Sinikka RuuskaLähihoitajaToimivien julkisten lähipalvelujen puolesta Nastolassa

Arvostettu ikääntyminen ja vanhuus Syrjäytymisen ehkäiseminen varhaisessa

vaiheessa Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö

luonnonarvoja kunnioittaen

Sari SaariLähihoitaja, Sosionomi AMK 15 vuotta vanhustyötäOulu

Vanhustyössä varaa parempaan.

Niina SaarikangasKerava

Lasten ja perheidenpuolesta

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

Marianne SaariLähihoitajaValkeakoski

Lapsille, nuorille javanhuksille lisää kulttuuritapahtumia

74 super 10 • 2012

Angelica SandholmMentalvårdare Taklax

Korsnäs kommun

Maria SaarinenPornainen SDP sit.

Silja SavolaPadasjoki

Peruspalvelut turvattava

Urpu Silvennoinen

Perushoitaja Ulvila, Kokoomus, sit.

Vaikuta ja äänestä.

Ritva SuhonenLähihoitajaRantasalmi

Vanhustyön tuntemusta jaosaamista Nakkilan valtuustoon.

Silja-Riitta SuonpääPerushoitaja/ sosiaaliohjaaja

Hannele SuomalainenTurku

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

Aino Saiholampi-KvickLähihoitaja, Rauma

Hoivaa, hoitoa ja kunnioitusta vanhuksillemme.Hoivaa ja turvallisuutta lapsillemme.

Koulutusta ja työtä nuorillemme. Tämä on tahdon asia.

super 10 • 2012 75

Terhi ToivonenJoutsa

Maarit ToivanenLähihoitaja, geronomi AMKSeinäjoki

Ritva TurjaPerushoitaja, eläkkeelläLapua

Kiinnostukseni kohteita ovat terveys- ja sosiaalipuolen asiat sekä itsenäinen kunta

Satu TemiseväKontiolahti

Mottoni on, kuten Mika Waltari on todennut: ”Älä tee mitään ihmisten mieliksi, vaan heidän hyväkseen.”

Hilkka Tiilikainen

Kaavi

Marjatta Tuominen

Kotka

Tarja TapaninahoOulu

Perushoitaja Oulun kaupunginsairaalassa SuPer-Opo Oulun seudulla Poikani jalkapallojoukkueessa joukkuejohtajana.

Vihreä, uusi Oulu jälkipolville.

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

Helena TurunenMyös niiden ääni kuuluville,

joiden ääni ei kanna.Olen 51-vuotias viiden jo nyt täysi-ikäisen lapsen äiti. Työskentelen kiertävänä lähihoitajana Joensuun kaupungilla. Harrastan avantouintia, puutarhanhoitoa ja lukemista. Viiden lapsen äitinä, entisenä perhepäi-vähoitajana ja nykyisenä lähihoitajana olen nähnyt käytännössä kunnan palvelujen toimivuuden sekä asiak-kaana että työntekijänä. Vaaliteemani liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kuntateki-jöiden asemaan. Ikäihmisillä on oltava oikeus aktiiviseen arkeen, ketään ei pidä jättää yksin.

76 super 10 • 2012

Mika VilppolahtiHelsinkiLähihoitaja kotihoidossa, medianomi, hassuilun harrastaja, kolmen lapsen isä.

Ennakoivan sosiaali- ja terveystyön resurssit kuntoon!

Hattulan perussuomalainen

Mikko Wahlmansuperääni Hattulan valtuustoon. Hoitotyön kokemusta yli 20 vuotta. Itsenäisen Hattulan ja hyvien peruspalveluiden puolesta.

Merja YlivarviLähihoitaja, erikoissairaanhoi-don sihteeri, Kotka

Ikäihmisten hyvinvointi ja pe-ruspalvelut turvataan.

Anna-Maija Vuorinen52-vuotias lähihoitaja, sh-opiskelija, Kauhavan kaupungin kunnallisvaa-liehdokas

Haluan puolustaa kaikkien kaarinalaisten, niin lasten, nuorten kuin vanhustenkin peruspalveluja, erityisesti päivähoitoa ja terveyspalve-luja. Kuten lähihoitajan eet-tisissä ohjeissa sanotaan:

“Jokaisella ihmisellä tulee olla elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen, sekä oikeus hyvään ja ar-vokkaaseen elämään.”

Marjukka Viljanen

Arvon mekin ansaitsemme

Susanne WillmanVanhustyön sosiaalityöntekijä, geronomi AMK, lähihoitajaSastamala, Keskusta sit.

Kuntavaalit 28.10.2012

Ennakkoon kotimaassa voi äänestää 17.–23.10.

Superilaisia kuntavaaliehdokkaita

super 10 • 2012 77

Tampereella 29.–30.1.2013

Diabetesosaaja 2013

Uutuusseminaari hoitotyön ammattilaisille

Fio

ca O

y o

n S

aira

anh

oit

ajal

iito

n k

ou

lutu

s- ja

ku

stan

nu

syh

tiö

.

Varaa aika kalenteristasi. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu osoitteesta: www.diabetesosaaja.fi

Oletko hoitotyön ammattilainen, esimerkiksi sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, lähihoitaja, ja työskenteletkö vuodeosastolla, kotihoidossa, laitoksessa tai ikäihmisten parissa?

Syvennä tietojasi aikuisten tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksesta ja niiden hoitamisesta. Koulu-tuksen jälkeen käytössäsi on laaja työkalupakki diabeteksen monipuoliseen hoitoon.

Seminaari tuo esille potilaan ohjauksen tärkeyden. Se lisää tietoasi sokeriaineenvaih-dunnasta ja metabolisesta oireyhtymästä. Ymmärrät myös ruokavalion, liikunnan ja jalko-jenhoidon merkityksen niin ennaltaehkäisyn keinona kuin jo sairastuneen diabetespotilaan hoidossa.

Elämänlaatu vaikuttaa diabetekseen ja diabetes vaikuttaa elämänlaatuun. Miten elämänlaatua voi tukea?

Haemme uudistuvaan sairaalaamme

LÄHIHOITAJIA

vakituisiin toimiin ja eripituisiin sijaisuuksiin. Edellytyksenä on lähihoitajan tutkinto.

Hakemukset 19.10.2012 mennessä. Lisätiedot ja hakemukset: Tehostettu asumispalvelu: Päivi Saarinen, puh. 050 387 14 61/paivi.saarinen@kauniala.fiPitkäaikaishoidon prosessi: Merja Korhonen, puh. 050 577 02 28/merja.korhonen@kauniala.fi Geriatrisen kuntoutuksen prosessi: Kristiina Niemelä, puh. 050 572 97 70/kristiina.niemela@kauniala.fi

Kaunialan Sairaala Oy on arvostettu kuntou-tus- ja hoitolaitos Kauniaisissa. Sen historiaan ja nykyisyyteenkin kuuluvat sotainvalidien hoito- ja kuntoutuspalvelut. Tänä päivänä Kau-niala on sotainvalidien Veljesliiton ja Vantaan kaupungin omistama geriatrinen sairaala, jon-ka peruskorjaus on viimeistelyä vaille valmis. Tämän hetken toiminnassamme korostuu erityisesti sosio-kulttuurinen ja toimintakykyä edistävä kuntouttava hoitotyö. Kaunialalla on nettisivut, www.kauniala.fi, jossa voi käydä tutustumassa sairaalan toimintaan.

Suomen MS-hoitajat ry:n valtakunnalliset Syysopintopäivät

”Mitä tehdä, kun MS ei näy, mutta tuntuu”

23.11.2012 Helsinki

Vakuutusyhtiö Ilmarisen kokoustila, Porkkalankatu 1. Hinta: Jäsenet 100 € , Muut 135 € (sisältää ohjelman, luentomate-riaalin, lounaan ja kahvit).

Aiheet: Oireiden tunnistaminen ja toimintakyvyn arvi-ointi; seksuaalisuus voimavarana, potilaan puheenvuoro, vuorovaikutuksen voima, rakko-oireiden tunnistaminen ja hoitovaihtoehdot; botulinumtoksiini-hoito MS-potilaan rakko-ongelmissa.

Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet www.MS-hoitajat.net. Viimeinen ilmoittautumispäivä 5.11.2012Ilmoitukset SuPer-lehteen

super-lehti@superliitto.fi

78 super 10 • 2012

SuPerin miesseminaari11.–12.12.2012

Helsinki, Sokos Hotel Presidentti

Päivien aiheita:SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan puheenvuoro

Edunvalvontaa miesnäkökulmastaedunvalvonta-asiamies Jukka Parkkola, SuPerlakimies Juho Kasanen, SuPer

Mies terveysvalintojen tienhaarassa – minkä polun valitsen! työhyvinvointikouluttaja Jukka Sarpakunnas, Koulutus- ja liikuntapalvelut Sarpakunnas

Isänä työelämässäkehittämispäällikkö Peter Peitsalo, Miessakit ry, projektipääl-likkö Markus Forsell, Lahden ammattikorkeakoulu

Ryhmätöitä ja keskustelua.

Seminaari on tarkoitettu SuPerin miesjäsenille. Liitto maksaa osallistujien matkakulut, ruokailut, majoituksen ja tarvittaessa ansionmenetyskorvauksen.

Ilmoittautumiset 1.11.2012 mennessä www.superliitto.fi – kirjaudu jäsensivuille – sähköinen asiointi – weblyyti – kurssit tai marianne.ronkainen@superliitto.fi. Ilmoittautuneille lähe-tetään ohjelma ja kutsu ohjeineen marraskuun alussa.Lisätietoja antaa koulutuskoordinaattori Marianne Ronkainen, puh. (09) 2727 9124.

Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivät29.-30.11.2012, Sokos Hotel Vantaa

Lue lisää koulutustarjonnastamme ja ilmoittaudu osoitteessa www.audiator.fi > Koulutus.

Vihdoinkin perushoitajien itse suunnittelema koulutus!

www.audiator.fi | (09) 7711

Kerro miten. Voit voittaa työyhteisöösi 1500 e.

La Carita -säätiö jakaa Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Opintopäivillä 2013 viidennen kerran kaksi 1500 euron suuruista tunnustus- palkintoa vanhustyötä tekeville työyhteisöille.

Kilpailuun pääset mukaan kertomalla, mitä hyvä vanhustyö on teillä ja miten sen teette.

Tunnustuspalkintoa haetaan 16.11.2012 mennes-sä. Hakulomake löytyy SuPerin nettisivuilta www.superliitto.fi, josta sen voi tulostaa. Lomakkeita voi myös tilata SuPerin toimistosta sihteeri Raili Nurmi, raili.nurmi@superliitto.fi, Ratamestarinka-tu 12, 00520 Helsinki, (09) 2727 9172.

SuPerin historia 1988–2010

Liiton merkittävät vaiheet runsain värikuvin, kirjoittajana pääsihteerinä toiminut Markku Silvennoinen. Ilmestyy marraskuussa 2012.

Tilaa omasi edulliseen ennakkohintaan 24 €. Tarjous voimassa 31.10.2012 saakka.

Tilaukset: asiakaspalvelu.publishing@edita.fi tai puh. 020 45005 (ark. 9–16).

Kirjan normaalihinta jäsenistölle 34 €, kustantajan hinta 40 €.

Toimitusmaksu/tilaus 8,15 €(yli 20 kg rahtimaksujen mukaan).

super 10 • 2012 79

Anna Abreu, Antti Tuisku, Anna PuuPelastakaa Lapset ry:n 90-vuotisjuhlakonsertti.

Esiintymässä mm.

4.11. klo 15.00Oulu Madetoja-sali

18.11. klo 15.00Tampere Pakkahuone

2.12. klo 17.00Helsinki Kaapelitehdas

17.11. klo 15.00Jyväskylä Paviljonki

25.11. klo 15.00Turku Caribia-Areena

Katso lisätiedot esiintyjistä: www.kidsrock.fi

+mahdolliset toim.kulut.

LiputAikuiset 29€Lapset (4-15v.) 19€Perhelippu (2 aik. + 2 lasta) 88€

SuPerin jäsenkortilla 2 euron alennus kaikista lipuista ja perhelippu hintaan 80€!

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

sok_asiakasomistaja_kids_final2.indd 3 14.9.2012 15.05

Hakemus Karhunkaltioon vuonna 2013

Lomaviikko tai

Nimi

Lähiosoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Sähköposti

Puhelin koti/työ

Lomaviikot Pyhätunturin Karhunkaltioon vuodelle 2013 haettavanaKarhunkaltio Pyhätunturilla on vuokrattavissa superilaisille ja heidän perheenjäsenilleen viikon jaksoissa 29.12.2012–5.1.2014. Paritalo sijaitsee 2,9 km kansallispuiston opastustuskeskuksesta, postista, kaupasta ja hotellista. Patikointi- ja hiihtoreitit menevät 100 metrin päästä majasta. Loma-asunnoista on jylhät tunturinä-kymät.

Paritalossa on 2 kpl 50m2 huoneistoa, molemmissa 20m2 parvi, parveke, terassi ja ulkovarasto. Huoneistoissa on olohuone, keittiö, makuuhuone, sauna, suihku-wc-pesuhuone Saunaosasto on re-montoitu syksyllä 2005. Vuodepaikkoja 6 hengelle. Hyvä varustus. Vaihtopäivä on lauantai.

Hinnasto:Uusi vuosi 29.12.2012–5.1.2013 ja 28.12.2013–4.1.2014, 7vrk La–La: 605 €Normaalikausi: 9.2.-2013–20.4.2013. 21.12.2013–28.12.2013, 7 vrk La–La: 605 €€ Hiihdä halvalla kausi 5.1.2013–9.2.2013, 5.10.2013–21.12.2013, 7 vrk, La–La: 385 € €Kesäkausi 20.4.2013–24.8.2013, 7 vrk, La–La: 305 € €Ruska-aika 24.8.2013–5.10.2013, 7vrk, La–La: 385 € €Viikkosiivous ja takkapuut kuuluvat hintaan.

Varaukset, joista ilmenee yhteystietonne pyydämme lähettä-mään osoitteeseen: Karhunkaltio c/o Markus Lohi, Kaarnikka-polku 9. 96400 Rovaniemi 8.11.2012 mennessä tai sähköpostilla markus@markuslohi.fi, puhelin 044 0345 078. Kaikkien varauksen tehneiden kesken arvomme 1 ilmaisen lomaviikon ajalle 5.1.–9.2.2013 tai 20.4.–21.12.2013. Majan saaneille ilmoitamme kirjalli-sesti tai sähköpostilla 28.11.2012 mennessä.

HUOM: Vuoden 2012 peruutuspaikkoja viikoilta 41–52 alkaen 250 € viikko. Varaukset puh. 044 0345 078 tai marko.rautio€@rove.fi

80 super 10 • 2012

KuulumisiaLue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuuKoonnut Sonja Kähkönen

SuPer-viestiä kuntamarkkinoilla

Liittomme oma standi näkyi jälleen Kuntamarkkinoilla Helsingissä. Kaikki tärkeät asiat, kuten vetoomus van-huspalvelulain puolesta, olivat esillä. Vanhuspalvelulaki

ja henkilöstömitoitukset herättivät keskustelua, mutta moni kuntapäättäjä ja virkamies allekirjoitti kansalaisadressin van-husten puolesta. Myös liiton selvitykset ja kyselyt kiinnostivat osallistujia. Kuvassa SuPerin pisteessä palveluvuorossa suun-nittelijat Paula Soivio ja Johanna Rosenberg.

LukijakilpailuKerro, millainen oli erilainen joulusi? Oletko viettänyt joulua palmun alla päättäen unohtaa koko juhlahulinan vai oletko yrittänyt päästä tunnelmaan kuivaa kalkkunaa mutustellen silkkipaperikruunu kutreillasi keikkuen?

Onko hyvin suunniteltu joulusi mennyt täysin poskel-leen vai onko evvk vaihtunut jouluhurmioon? Onko elä-mällä ollut joku yllätys, joka muutti eräänä jouluna aivan kaiken?

Kirjoita lyhyt kertomus erilaisesta joulustasi, merkit-se aiheeksi joulujuttu, ja meilaa se osoitteeseen marjo.sajantola@superliitto.fi tai SuPer-lehti, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki. Liitä mukaan yhteystietosi.

Kaikkien marraskuun 5. päivään mennessä tarinansa lähettäneiden kesken arvomme kolme SuPer-tuotepal-kintoa.

Alustava ohjelmaOpintopäivien sisältö jakautuu kahteen rinnak-kaisohjelmaan jotka sisältävät mm.

Palvelujen valvonta ja omavalvonta Vanhus-palvelulaki – vaikutukset superilaisen työhön Päihdeasiakkaan kuulluksi tuleminen Ihotau-dit hoitajan työssä Diabetespotilaan uusimmat hoito- ja lääkemuodot Funktionaalinen ravit-semus Ravitsemus – säännöllistä ruokailua ja monipuolista ruokaa Parkinsonin tauti Logo-terapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoi-dossa Status ja vuorovaikutus Terve vai kipeä työyhteisö

SuPerinOpintopäivät

12.–13.2.2013 Tampere-talo, Tampere

Keskustele esimiehesi kanssa täydennyskoulutuksesta!

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan viidensiä SuPer-kesäpäi-viä vietettiin 11. elokuuta 2012 Rautavaaran Metsäkartanol-la. Mukana olivat ammattiosastot 519, 521, 526 ja 529. Päi-vään sisältyi mukavaa yhdessäoloa, hyrlingin pelailua, leikki-mielisiä kilpailuja Metsäkartanon oppaan johdolla sekä oma-toimista liikuntaa kartanon maisemissa. Osa osallistujista jäi yöksi Savottakämppään. Ilta vierähti saunomisen ja mukavan jutustelun merkeissä. Kesäpäivistä ja luonnosta otettiin kaik-ki irti: ahkerimmilla oli kotiin viemiseksi sangot täynnä luon-non antimia eli mustikoita. Ensi vuonna tavataan taas. Mis-sä ja milloin – ehdotuksia otetaan vastaan. Kiitokset kaikil-le osallistujille.

Merja Ohvo liittohallituksen jäsen

Kesäpäivät Rautavaarassa

Erilainen joulu

ju

kk

a j

är

ve

lä

Tarkempi ohjelma

ja ilmoittautumislomake

lehdessä 11/2012 ja

lehden ilmestyttyä

osoitteessa

www.superliitto.fi.

super 10 • 2012 81

KuulumisiaLue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuu

Koonnut Sonja Kähkönen

ristikkoratkaisu 9/2012

Elokuun ristikkokisan voitti Merja Koho Nousiaisista.

Lämpimät onnittelut!

Kutsut• Laukaan-Hankasalmen ao 416:n syysko-

kous 22.10.2012 klo 18 Metsätähden päi-väkeskuksessa, Suotie, Hankasalmi as.

• Kuhmon ao 222:n sääntömääräinen syys-kokous 26.10.2012 klo 18 Lounas-kah-vila Neljä Kaesaa. Ilmoittautumiset viim. 19.10.2012 aila.kyllonen@gmail.com.

• Lahden ao 403:n sääntömääräinen syys-kokous 30.10.2012 klo 17 alkaen, Ravintola Casseli, Borupinraitti 4, Lah-ti, satama. Ruokailu, sitovat ilmoittautu-miset viim. 22.10.2012 uotila.tuominen@gmail.com. Ilmoita mahd. erikoisruokava-liosta. Arvonta.

• Tohmajärven-Värtsilän ao 518:n sääntö-määräinen syyskokous pidetään 31.10.2012 klo 18 Ravintola Kotipirtissä. Ammatti-osasto tarjoaa ruokailun. Ilmoittautumiset 24.10.2012 mennessä Seijalle, puh. 050 5141 858.

• Oulun seudun yksityisten ao 229:n sääntömääräinen syyskokous 31.10.2012 klo 17.30. Paikka Ravintola Oskarin Kel-lari, Uusikatu 26, 2. krs, Oulu. Sitovat ilm. 26.10.2012 mennessä, puh. 050 4344 144 tai 045 3422 640. Ruokatarjoilu.

• K-S:n yksityissektorin ao 426 jäsenten virkistäytymisilta 2.11. klo 18-23 Lutakon leidi, Schaumanin puistotie 2 a, 40100 Jy-

V A H A K A S U S K O N N O TI V A L O Ä K S Y R A I T OP A R V I L E V Y L A V A LA L M A T L O A T O R A V AT A T Ä I T E T N A AA P A J A S O T A

A N O A P AT I T I P A O TE T U U S A S T ER A N T O L OE E N M O I T EE N E R G I A P U U T A V KT O T I H I U S A I K A V A

T K A A R R E T A A T A TA K K A N O K A R E I GL U I S T A V A A T A K S I AK A S T I E V A T R E I N II S A I T T A A P A T I A TO R A A T O T O S L I S T A

Lennokit lensivät

SuPer-lehden pisteessä Lähi-hoitajatapahtumassa heitet-tiin lennokkia. Kisan palkinto-

na arvottiin kaksi SuPer-lehden tuo-tepalkintoa. Onnetar suosi Taru Uk-kosta Nummelasta ja Naoko Nousi-aista Helsingistä. Onnittelut voittajille!

väskylä. Saunayogaa, sauna, ulkoporeallas ja iltapala. Ilm. 26.10. mennessä pj Christine Kastepohja-Parkkonen, puh. 045 269 3004.

• Oulaisten seudun ao 207:n sääntömääräi-nen syyskokous 5.11.2012 kello 18 Oulaisissa Honkamajalla, os. Hietalantie 91, 86300 Ou-lainen. Iltapalatarjoilun vuoksi ilmoittautu-minen 28.10. mennessä Eija Heinoselle, eija.heinonen@superliitto.fi tai 040 7073 278.

• Ao 208:n sääntömääräinen syyskokous ti 6.11.2012 klo 18, Holiday Inn, Kirkkoka-tu 3. Tarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 30.10.2012 mennessä Paula Vartiaiselle pau-la.vartiainen@ouka.fi tai puh. 040 741 4773.

• Kuhmon ao 222 tekee syysretken Kuopion Ikeaan 10.11.2012, päivän retki. Menemme yhdessä Tehyn kanssa, joten paikkoja rajoi-tetusti. Ilmoittautumiset 2.11.2012 mennessä aila.kyllonen@gmail.com.

• Hyvinkään sairaanhoitoalueen ao 817:n sääntömääräinen syyskokous 14.11.2012 klo 18, Ravintola Medicin Man, Uudenmaanka-tu 1, Hyvinkää. Ilmoittautumiset viimeistään 5.11.2012 anne.riihimaki@hus.fi. Tervetuloa!

• Kirkkonummen-Siuntion ao 824 sääntö-määräinen syyskokous pidetään 20.11.2012 Varuboden Arenan kokoustilassa klo 17.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarjoilua ja yllätys kaikille osallistujille! Tervetuloa.

• Varkauden ao 528:n sääntömääräinen syyskokous, hallituksen kokous, jäsenilta ja pikkujoululut 21.11.2012 klo 15 eteenpäin. Os. Hansunpirtti, Tinurinkatu 1.

• K-S:n yksityissektori ao 426 syyskoko-us 23.11. klo 18 ravintola Kissanviikset, os. Puistokatu 3, 40100 Jyväskylä. Ilm. 20.11. mennessä pj Christine Kastepohja-Parkko-nen, puh. 045 269 3004.

• Keravan ao 805:n syyskokous 28.11.2012, päiväristeily Eckerö Linella. Katso tar-kemmat tiedot ao:n nettisivuilta kohdas-ta ajankohtaista. Sitovat ilmoittautumiset viim. 17.10. kati.ritvanen@suomi24.fi

• Oulaisten seudun ao 207 järjestää pik-kujouluretken Ouluun 8.12.2012. Lähtö klo 15.30 Oulaisten matkahuollosta. Ohjelmas-sa n. klo 17 ruokailu, klo 19 stand up -esitys Madetojan salissa. Hinta 30 e/jä-sen. Ei-jäsen 45 euroa. Ilmoittaudu 14.10. mennessä Sari Eronen, puh. 044 5160 799, sarie66@gmail.com.

• Hei R 46! Valmistuimme apuhoitajiksi Hel-singin Diakoniaopistolta 18.12.1982 eli sii-tä tulee 30 vuotta. Olis kiva tavata ja näh-dä. Mikähän olis paikka ja aika? Terveisin Sirpa Autio, os. Koivukoski, puh. 044 3057 767 tai sirpa.annikki@hotmail.com.

Muotinäytös matkalla Lähihoitajatapahtumaan

Meitä lähti Turusta kolme bussilastillista kohti Helsinkiä aamulla klo 7. Mukana oli 75 opiskelijaa ja kymmenkunta opettajaa sekä viisi superilaista. Matkan aikana pidimme tietokilpailun, jonka kysymykset liittyivät tavalla tai toisella

SuPeriin ja lähihoitajan työhön. Palkintoina oli kuulokesettejä, muistitikkuja, teepus-seja ja T-paitoja. Tietokilpailun avulla saatiin hieman uninen porukka virkistymään, ja varsinkin vihreät T-paidat saivat takapenkin pojat innostumaan järjestämään kaikkien, etenkin naismatkustajien, suureksi riemuksi muotinäytöksen. Antti Koli ja Joni Pilves-vaara ovat innostuneita muodin lisäksi myös opiskelusta ja lähihoitajan työstä ja tu-levat olemaan tervetullut lisä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten joukkoon.

Taina LuomaniemiSuPer-opo

82 super 10 • 2012

LuonnossaMarkku Pirttimaan kuvia ja kertomuksia

okakuu tuo mieleen kylmät ja loskat. Kuu-kausi, joka on kuin laitettu tusinaan yli-määräisenä täytteenä, ilman sen suurempia odotuksia. Vaikka syksy on jo luovuttamas-sa edessä olevalle talvelle, antaa se kuitenkin vielä kauneintaan.

Tuuli kääntyy hiljalleen itään ja tuo viileät yöt. Pouta-säällä ohuet pilviverhot punertuvat matalalta paistavan au-ringon loisteessa. Pohjoisen aurinko jaksaa vielä nousta lä-hes samaan tahtiin etelän kanssa, kuitenkin vähitellen an-tautuen. Maa, joka äsken kylpi yöttömässä yössä ja jout-senten lauluissa, hidastaa vauhtiaan. Lähteneet linnut jättä-vät taaksensa ruskalehdet, jotka pakkanen ottaa pian huo-maansa. Kevyt tuuli on kantanut lehdelle perhosen siiven. Itse perhonen on joutunut sudenkorennon saaliiksi. Pian tuo korentokin liittyy luonnon kiertokulkuun.

Siellä, missä syysmyrskyt eivät ole ehtineet puhallella, riittää väriloistoa. Punalehtinen vanha haapa on luovutta-nut lehtivihreänsä juurilleen. Hiljalleen se havisuttelee leh-tiään viileässä syysaamussa. Yksi kerrallaan lehdet päästävät irti. On aika luovuttaa ja siirtää ne maatumaan ravinteiksi. Kasvukausi kääntyy puolen vuoden hiljaiseloon.

Lapin viilenevät vedet kuhisevat elämää ennen jääpeit-teen tuloa. Lohikalojen kutu on kiivaimmillaan. Siiat ha-keutuvat matalille hiekka- ja sorapohjille ja laskevat sinne mätinsä. Noilta matalikoilta alkaa keväällä uusien hopea-kylkien elinkaari.

Kuvittelen, miten jo kuteneet kalat nousevat pinnan tun-tumaan katselemaan puidenlatvojen yläpuolelle nousevaa kuuta. Ovatko ne haikeita tietäessään jään ja lumen pian

peittävän tuon maiseman, vai iloisia onnistuneesta ku-dusta. Ehkä molempia. Hil-jalleen ne vetäytyvät syvem-piin vesiin.

Luonto jatkaa kiertoaan ja syksy kääntyy talven suun-taan. Ilta-aurinko pilkistää hetken nousevan usvan kes-keltä. Sininen taivas kehys-tää sitä kauniisti. Jo lähesty-välle talvelle antauduttuaan se nostaa päätään vielä ker-ran, kuin näyttääkseen voi-mansa.. www.pirttimaa.fi

Syksy antautuu

L

super 10 • 2012 83

Onko lokakuussa jokin tapahtuma, johon ehdottomasti aiot mennä? s. 4

Puheenjohtajien neuvottelupäivät. Sitä odotellaan innokkaasti!

Mitä mieltä olet jaksotyöajasta? s. 11

Aika haasteellista siinä on tulkita eri asioita, kun on päällekkäisiä määrityk-siä. Keskeytyvä jakso on epäreilu, eli täytyy tarkasti harkita, jos ei aio olla ko-ko viikkoa pois.

Onko sinulla apteekkiin sopivan mittainen matka? s. 16

Minulla on 15 kilometrin säteellä viisi apteekkia eli valinnanvaraa on.

Miksi mielenterveyden sairauksia hävetään? s. 30

Ehkä niistä tulevat mieleen entisai-kojen hullujenhuoneet. Pelätään siis lei-mautumista hulluksi. Koska mielen sai-raudet eivät näy päällepäin, niitä jou-tuu selittämään ja ehkä sitäkin häve-tään.

Onko tapanasi allekirjoittaa jouk-koadresseja hyvien asioiden puoles-ta? s. 37

Aina allekirjoitan, kun esillä on asia, jonka puolesta haluan taistella.

Mistä asiasta haluaisit järjestää luen-non lähihoitajaopiskelijoille?

s. 40Potilaiden ja asiakkaiden kohtaami-

sesta. Kotihoidossa olemme törmän-neet nuoriin, jotka eivät välttämättä ai-kaisemmin ole kohdanneet vanhuksia. Vanhukset saattavat haluta, että heitä teititellään. Nuori ei aina osaa kunni-oittaa asiakkaan reviiriä. Näistä asiois-ta on jouduttu käymään keskusteluja opiskelijoiden kanssa.

Oletko allerginen jollekin ruoka-ai-neelle? s. 44

Pähkinälle, trooppisille hedelmille, kypsentämättömälle tomaatille ja lak-toosille.

Mäntsälän ammattiosaston puheenjoh-tajana vuoden alussa aloittanut San-na Ahokas-Loikkanen yrittää aktivoida osastonsa toimintaa.

– Näkyvyyden lisäämisellä aloitetaan. Tätä yritän nyt uutena puheenjohtaja-na. Aikoinaanhan toiminta on täällä ol-lut hyvinkin aktiivista. Nyt kävimme jo paikallisessa Latoteatterissa ja mukana oli kolmisenkymmentä täkäläistä supe-rilaista.

Mäntsälän ammattiosastossa on 209 jä- sentä. Toimialueeseen kuuluu myös Por-naisten kunta. Osaston alueen tuoreim-pia ja mukavimpia uutisia on Mäntsä-lässä aloittanut superilainen vakituinen muistihoitaja.

– Se on hieno asia ja toteutui pienen väännön jälkeen. Tehtävään etsittiin sai-raanhoitajaa ja taistelua jouduttiin käy-mään siitä, olisiko lähi- tai perushoita-jakin pätevä.

Ahokas-Loikkasen mukaan Mäntsälän ammattiosaston alueella hoitotyönteki-jöitä on liian vähän. Hoitajien vakituiset paikat saadaan täytettyä, mutta sijaisis-ta on ankara pula.

– Koska sijaisia ei saada, vakiväki joutuu tiukalle esimerkiksi sairauslomien ajaksi. Uusi vanhuspalvelulaki 0,5-mitoituksineen on kyllä aikamoinen pettymys.

Sanna Ahokas-Loikkanen valmistui Porvoosta vuonna 1995 viimeisten perus-hoitajien joukossa. Hän työskenteli ensin terveyskeskuksen vuodeosastolla, sitten palvelutalon dementiayksikössä ja on nyt ollut pari vuotta Mäntsälän kotihoidos-sa. Lisäkoulutuksena hän on hankkinut muistihoitajan pätevyyden ja keväällä hän suoritti gerontologian opinnot avoimessa yliopistossa.

– Jatko-opiskelut ovat tuoneet uutta näkökulmaa. Sitä katsoo hieman erilaisin silmin hoidettavia ja koko työtä.

Ennen puheenjohtajuuttaan hän toimi pääluottamusmiehenä vuodet 2002–2006.

– Pääluottamusmiesaika antoi hyvä perustan puheenjohtajan tehtävään. Minulta löytyy täältä myös hyviä preppaajia, eli mitään ylitsepääsemätöntä asiaa ei puheen-johtajana ole tullut eteen..

Millä pidät mieltäsi virkeänä näin syksyisin? s. 48

Lasten harrastusten kautta virkis-tyy, kun melkein joka ilta niiden vuok-si joutuu jonnekin päin säntäämään.

P.S.superin ammattiosastojen puheenjohtajat eri puolilta maata kommentoivat lehden aiheita.

MÄNTSÄLÄNAMMATTIOSASTO

Näkyvyyttä ammattiosastolle

jukka järvelä

Sanna Ahokas-Loikkanen on hankki-nut jatkokoulutuksilla lisänäkemystä työntekoon.

toimisto

Kehittämisyksikkö• johtaja Jussi Salo p. 09 2727 9171• suunnittelija Kari Bagge p. 09 2727 9169• suunnittelija Maria Erkheikki-Kurtti p. 09 2727 9154• suunnittelija Sari Erkkilä p. 09 2727 9152• suunnittelija Soili Nevala p. 09 2727 9157• suunnittelija Johanna Pérez p. 09 2727 9115• suunnittelija Johanna Rosenberg p. 09 2727 9296• suunnittelija Paula Soivio p. 09 2727 9156• opiskelija-asiamies Marjo Rautanen p. 09 2727 9133• opiskelija-asiamies Heli Saarinen p. 09 2727 9150• sihteeri Raili Nurmi p. 09 2727 9172• sihteeri Mira Kajander p. 09 2727 9298

SuPer-lehti• johtaja Arja Niittynen p. 09 2727 9123• päätoimittaja Leena Lindroos p. 09 2727 9174• taittava toimittaja Jukka Järvelä p. 09 2727 9176• toimittaja Marjo Sajantola p. 09 2727 9173• toimittaja Sonja Kähkönen p. 09 2727 9175• toimittaja Henriikka Hakkala p. 09 2727 9177• sihteeri Mira Kajander p. 09 2727 9298• super-lehti@superliitto.fi

Jäsenyksikkö• puhelinpalvelu 09 2727 9140 ma–pe klo 9–15• johtaja Anne Panttila p. 09 2727 9127• jäsenyksikön päällikkö Sari Kainulainen p. 09 2727 9149• jäsensihteerit Piia Partanen, Päivi Askolin, Katja Sirkiä, Irma Dahlbacka, Miia Heikkonen, Rita Brand, Paula Wirén ja Jenni Timonen • telefax 09 2727 9155• palveleva sähköposti: jasenrekisteri@superliitto.fi• postiosoite: PL 112 00521 Helsinki

Työttömyyskassa • postiosoite: PL 117, 00521 Helsinki• käyntiosoite: Kellosilta 3• internet: www.supertk.fi (24h)• puhelinpalvelu: 09 2727 9377 ma–pe klo 9-13• sähköpostit: tkpalvelu@supertk.fi• telefax 09 278 6531• johtaja Stefan Högnabba 09 2727 9310

SuPer myös internetissä: www.superliitto.fi

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@superliitto.fi

Ratamestarinkatu 1200520 HelsinkiPuhelinvaihde 09 2727 910Telefax 09 2727 9120

• puheenjohtaja Silja Paavola p. 09 2727 9121• puheenjohtajan sihteeri Sari Äikäs p. 09 2727 9122

Yleishallinto• pääsihteeri Arja Niittynen p. 09 2727 9123• tiedotuspäällikkö Sari Tirronen p. 09 2727 9162• tiedottaja Reita Waara p. 09 2727 9137• tiedottaja Sari Järvinen p. 09 2727 9138• järjestöpäällikkö Raija Moilanen p. 09 2727 9136• järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho p. 09 2727 9134• järjestöasiantuntija Anne Meriläinen p. 09 2727 9113• järjestöasiantuntija Tiina Pendolin p. 09 2727 9297• koulutuskoordinaattori Marianne Ronkainen p. 09 2727 9124• sihteeri Aira Silvasto p. 09 2727 9135

Talous- ja henkilöstöyksikkö• talous- ja henkilöstöjohtaja Anne Panttila p. 09 2727 9127• asiakaspalvelusihteeri Merja Poikselkä-Takala p. 09 2727 9294• henkilöstösihteeri Kirsi Kauppinen p. 09 2727 9126• kirjanpitäjä Leena Luostarinen p. 09 2727 9128• laskentasihteeri Mervi Härkönen p. 09 2727 9125• laskentasihteeri Maria Hietala p. 09 2727 9129• laskentasihteeri Heli Utter p. 09 2727 9130• toimistopalvelusihteeri Kaarina Laintila p. 09 2727 9118• toimistoapulainen Olli Hytönen p. 09 2727 910

Edunvalvontayksikkö• puhelinpalvelu 09 2727 9160 ma–pe klo 9–15• johtaja Anne Sainila-Vaarno p. 09 2727 9167• yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens p. 09 2727 9163• edunvalvonta-asiamies Eija Kemppainen p. 09 2727 9131• edunvalvonta-asiamies Eila Koponen p. 09 2727 9132• edunvalvonta-asiamies Riina Kurkinen p. 09 2727 9168• edunvalvonta-asiamies Jukka Parkkola p. 09 2727 9117• edunvalvonta-asiamies Marketta Vuorinen p. 09 2727 9116• edunvalvonta-asiamies Anne Villman p. 09 2727 9104• edunvalvontasihteeri Sari Kaartoaho p. 09 2727 9179• lakimies Merja Hyvärinen p. 09 2727 9166• lakimies Juho Kasanen p. 09 2727 9161• lakimies Niina Kiviluoto p. 09 2727 9165• lakimies Karoliina Partanen p. 09 2727 9178• lakimies Riitta Saarikoski p. 09 2727 9114• koulutuskoordinaattori Tarja Sundqvist p. 09 2727 9164

Tietohallintayksikkö• johtaja Arja Niittynen p. 09 2727 9123• it-päällikkö Sakari Hulkkonen p. 09 2727 9145• järjestelmäasiantuntija Irja Nevala p. 09 2727 9158• sihteeri Mira Kajander p. 09 2727 9298• atk-tuki: atk-tuki@superliitto.fi

supersvenska

supersvenskaöversättningar eva wahlström

VKan tekniken hjälpa?

i deltog som SuPer i den europeiska organisatio-nen för närvårdare och primärskötare EPN:s mö-te och seminarium i Dan-mark. Det övergripande

temat för seminariet var teknologi i vård och omsorg. De föredrag som behandla-de ämnet väckte tankar på både gott och ont. Jag funderade för mig själv vilken patient som egentligen vill bli badad ”på löpande band” eller vilken förälder som vill att en robot vaktar barnen när de är ute? Temat behandlades genom flera län-der och funktioner. Många presentatörer berättade hur just denna tekniska appa-rat i något skede frigör personal för nå-gon annan och viktigare uppgift. Så är det säkert i vissa fall, men vi måste bere-da oss på att det inte går på ett ögonblick.

Ingen har väl någonsin motsatt sig den tekniska utvecklingen eller att en kund eller en patient kan utföra vissa åtgärder i sin egen vård, såsom att ex-empelvis mäta blodsockret och blod-trycket. En sådan aktivitet kräver emel-lertid förståelse av saken och förmåga till självständigt handlande. Och ock-så att professionella har lärt ut hur man sköter sakerna – inte bara själva åtgär-den utan också varför saker ska göras och vad man mäter med åtgärderna. Då kan teknologin vara till hjälp för de vårdbehövande och frigöra personalen för andra uppgifter.

Vi superiter arbetar till stor del på platser där ny teknik åtminstone än-

nu inte frigör vårdaren för annat ar-bete. Däremot kan vårt fysiska arbe-te underlättas med hjälp av teknik. De människor som vi sköter och tar hand om är i behov av en annan människas hjälp eller ledning. I de här mänskliga vårdsituationerna kan man inte ersätta mänsklig kommunikation med tekno-logi. Det här är viktigt att komma ihåg. Beslutsfattarna i kommunerna blir ofta förtjusta i tanken på att man kan spa-ra in på personalen med hjälp av tek-nik, men ingenting ersätter den direkta mänskliga kontakten.

För personalen är teknologin både till nytta och till skada. Störst blir pro-blemen om teknologin upplevs som en börda eller om den stjäl tid från själva vårdarbetet. Det här kommer emel-lanåt fram i samband med nya adb-program. Vi ska inte glömma de goda sidorna hos teknologin och vad man kan uppnå med hjälp av den. Många kan upp-leva tanken på gymnastikstun-der som leds via televisionen hos en hemmaboende åld-ring som främmande. Det här är emellertid alldeles nor-malt i många länder. Än mer speciellt kan det tyckas att en operation utförs av en speci-alist på andra sidan jorden med hjälp av robotarmar.

Det vad teknologin ger kan sammanfattas med det gamla ordspråket i en mo-

dern version: tekniken är en god dräng men en dålig husbonde..

ordförande silja paavola

supersvenska

leena lindroos

B

Mera tidoch öppenhet

leena.lindroos@superliitto.fi

Kom med på svenska medlemskvällar!

Medlemskvällar på svenska:

Åland, Mariehamn, måndag 15.10, Hotel Arkipelag,Strandgatan 35 kl. 18.00–21.00. Anmäl dej senast 8.10 på adress maj-britt.skogberg@superliitto.fi

Ekenäs, måndag 29.10, Ekenäs stadshotell, Norra strandgatan 1, kl. 18.00-21.00. Anmäl dej senast 15.10 på adress maj-britt.skogberg@superliitto.fi

Vasa, måndag 22.10, Radisson Blu Royal, Hovrättsesplanaden 18 kl. 19.00–21.00. Anmäl dej senast 8.10 på adress maj-britt.skogberg@superliitto.fi

arnens välfärd har diskuterats mycket under den gångna hösten. Diskussionen har också avspeglats i de SuPeranslutna barnskötarnas arbete. Kontak-terna med förbundet har ökat och orsaken har of-ta varit de ökande gruppstorlekarna och deras in-verkan på personalens arbetsmotivation. I jätte-

grupper förlorar man lätt känslan av meningsfullhet: Arbets-tagarens kompetens får inte utrymme och motivationen li-der. Dagvårdslagen ska förnyas och gruppstorlekarna intar en central plats i reformen. Förbundet kräver i sitt ställningsta-gande att det ska finnas högst 12 barn under tre år per grupp och högst 20 barn över tre år för att man ska kunna ta bätt-re hänsyn till barnens välfärd och deras vårdares arbetshälsa.

Det lever fortfarande kvar en bild bland folk att personer som är i rehabilitering på grund av mentala problem är farli-ga och att problemen är oåterkalleliga och obotliga, konsta-terar utvecklingsdirektören vid Föreningen för mental häl-sa Kristian Wahlbeck i en artikel i vår tidning. Det här stig-mat hindrar människor från att söka hjälp, stämplar dem som gjort det, kan leda till isolering och försvaga den reha-biliterades självkänsla och självförtroende. Som värst försäm-rar stigmat också den fysiska hälsoservicen för personer i re-habilitering. Det är ett hinder för att söka sig till vård, efter-som vårdpersonalens attityder inte heller alltid är adekvata i bemötandet av personer som rehabiliteras på grund av men-tala problem. Stigmat är osynligt men segt och det krävs mer kunskap, utbildning och öppenhet för att vi ska kunna av-skaffa det. Största delen av de rehabiliterade mentalpatienter-na klarar sig bra i livet. Kommunikation är den rakaste vägen till förtroende och genom att bli bekant kan man också rus-ka om sina egna attityder.

Den viktigaste dagen under den månad som nu börjar är söndagen den 28 oktober. Då väljer vi kommunala beslutsfatta-re för den följande fyraårsperioden. Den här gången kandiderar ett flertal SuPermedlemmar. Det finns en lista i det här num-ret över alla de kandidater vi vet om och 13 sidor av valreklam för superiter. Förhoppningsvid finns det en lämplig kandidat bland dem, så att kompetensen bland superiterna och de vär-

den vi representerar får allt större ge-nomslag i det kommunala besluts-

fattandet. Och vi hoppas ock-så att alla röstberättigade orkar ända fram till valurnorna!.

SuPers historiakommer ut i novemberFinlands närvårdar- och primärskötarförbunds historia under de senaste årtiondena har samlats i en och samma bok. Bo-ken SuPerin historia 1988–2010, skriven av förbundets för-ra generalsekreterare Markku Silvennoinen, berättar om en tid av förändringar.

Under den period som boken behandlar har det hänt mycket viktigt: det egna centralförbundet TVK:s konkurs, SuPers anslutning som medlem av FTFC, inledandet och ut-vecklandet av närvårdarutbildningen, strejken inom hälsovår-den 1995, den egna avtalsuppgörelsen 2007, förändringarna i social- och hälsovården samt i kommunstrukturen, utveck-lingen av arbetsmarknads- och avtalssystemet och den krafti-ga medlemsökningen.

Boken kommer ut i slutet av november på Editas förlag..

Ungdomars arbets- förhållanden dagens temaDe tre löntagarcentralorganisationerna FTFC, FFC och Aka-va samt fackförbundens solidaritetscentral, Suomen Ammat-tiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, för en kampanj för an-ständigt arbete fredagen den 5 oktober. Kampanjen ingår i Världsdagen för schysta arbetsvillkor.

I Finland är temat för världsdagen de ungas arbetsförhål-landen och arbetsvillkor. Genom att fira dagen vill man beto-na att unga arbetstagare ska ha samma arbetsvillkor som alla andra. Typiska problem som unga människor möter i arbets-livet är underbetalt arbete, splittrade anställningar och prak-tik på praktik.

Organisationerna framhåller att ungdomarna på samma sätt som de vuxna behöver pengar för att kunna bli oberoen-de – mjölken kostar lika mycket för alla åldrar..

supersvenska

Ministern respekterar vårdarna av äldre och vill ha flera

Enligt omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson finns det för få vårdare av äldre i Finland. Vården är ändå inte helt vanskött eftersom de anställda jobbar allt vad de kan med de nuvarande resurserna. Äldreservicelagen, för vilken en dimensionering på 0,5 är föreslagen, kommer till behandling i riksdagen under

oktober. SuPers mål för dimensioneringen är minst 0,8.

1) Vad ger ni åldringsarbetet i Fin-land för skolvitsord på skalan 4–10?

– 7 1/2. Det finns bra och mindre bra verksamhet hos oss. För de anställda och deras flit ger jag berömligt betyg, men den alltför snålt tilltagna persona-len har det kärvt och det syns i arbetet.

2) Tror ni att vi kan garantera god vård med en dimensionering på 0,5? Hurdan är den?

– Dimensioneringen på 0,5 är ett minimum enligt de nuvarande rekom-mendationerna. I omkring tio procent av dygnetruntvården och -omsorgen har vi till och med gått under denna trots att det numera finns äldre i allt sämre skick i åldringshemmen och en-heterna för effektiverat serviceboende. Jag utgår själv från att minimidimen-sioneringen bör vara högre när man strävar mot en mänskligare och mer människocentrerad vård och omsorg. I de övriga nordiska länderna är dimen-sioneringen kring 1,0.

3) Den dimensionering på 0,7 som ni föreslog avvisades. Den hade krävt över 200 miljoner euro mer på årsni-vå. Staten tar nästa år en extra skuld på 35 gånger det beloppet, dvs. sju miljarder. Har vi verkligen inte råd att öka antalet vårdare?

– Social- och hälsovårdsministeriets siffra för den sammanlagda kostnaden för staten och kommunerna med en di-mensionering på 0,7 var 146 miljoner euro. Jag anser att vi inte har råd att lå-ta bli att öka antalet vårdare. En utkörd vårdare medför kostnader för sjukfrån-varo och förtidig pensionering, för att inte tala om vad den svaga dimensione-ringen orsakar på det mänskliga planet i de vårdbehövandes dagliga liv.

4) Den låga vårdardimensioneringen leder redan nu till undernäring när vårdarna inte hinner hjälpa med ma-ten. Åldringar binds också vid sängen både med medicinering och bandage. Vad har ni för synpunkter på det här?

– Jag tycker att det är skamligt och olidligt. Därför arbetade jag så kraftigt för en dimensionering på 0,7.

5) Tror ni att en äldreservicelag utan bindande personaldimensionering-ar kommer att öka antalet åldrings-vårdare?

– Vi måste nu uppnå en dimensi-

onering på 0,5 också på alla platser där den här minimirekommendatio-nen underskrids. Vi har fått en noll-tolerans i fråga om underdimensio-neringen av vårdare och som stöd för denna kommer vi att börja övervaka kommunerna allt effektivare. På så sätt kommer antalet vårdare att öka. Och ifall det i en enhet för dygnetrunt-vård förekom underdimensionering i uppföljningen 2004 kommer vi att få upp dimensioneringen till en nivå på minst 0,5 från och med 2015. Jag ut-går från att dimensioneringsnivån då är högre..

Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson uppskattar fliten hos de vårdare som verkar inom äldrearbetet.

ju

kk

a j

är

ve

lä

supersvenska

Förnuft i bestämmelserna om period- arbetstid inom kommunbranschen

text marjo sajantola

Arbetsgruppen för periodarbetstid har färdigställt sitt förslag till reform av AKTAs bestämmelser om periodarbetstiden.

I november börjar pilotarbetsplatserna på olika håll i Fin-land räkna periodarbetstiden enligt enklare regler. I försöket som pågår under ett år deltar arbetsplatser av olika storlek in-om kommunsektorn.

En lyckad arbetsgrupp

SuPers jurist Riitta Saarikoski är nöjd med arbetsgruppens arbete:

– Periodarbetstid används på arbetsplatser där man arbe-tar dygnet runt sju dagar i veckan. Man har redan länge för-sökt göra bestämmelserna om periodarbetstiden tydligare för att till exempel varje arbetstagare ska kunna kontrollera sitt eget arbetsschema.

Hon berättar att det har varit särskilt besvärligt att be-räkna övertidsarbetet och den regelbundna arbetstiden un-der avbrutna perioder, eftersom det finns två former av av-brott och dessutom separata tilläggsbestämmelser som påver-kar arbetstiden.

– Våra databehandlingsprogram är i princip ofelbara, men det är en människa som matar in informationen i program-met. Dessutom kan inte heller cheferna alltid förklara för si-na medarbetare varför programmet har räknat ut arbetspas-sen på ett visst sätt.

Vad förändras?

I de bestämmelser om periodarbetstid som är under försök

kommer arbetstidsersättningen att betalas i pengar. Den får inte ges i form av tidskompensation. En vardagshelg på ar-betsschemat ska sänka övertidströskeln.

Det kommer bara att finnas en form av avbrott i arbets-tidsperioden och övertidsbestämmelserna för den avbrutna perioden är desamma oberoende av om frånvaron är känd på förhand eller om den är plötslig, till exempel ett sjuk-domsfall.

– Den fjärde stora saken är att utjämningsperioden nästan alltid ska vara två till tre veckor. Nu kan den till exempel vara tre plus tre veckor. Dessutom följs effekten av bestämmelser-na på arbetsmotivationen samt på hälsan och trivseln på ar-betet, berättar Riitta Saarikoski.

Hon anser att ändringsförslagen är fördelaktiga för de an-ställda eftersom man inte längre får fylla arbetsschemat med tidskompensationer.

– Vi får se i praktiken hur reformen lyckas. Ifall arbetsgi-varen planerar arbetspassen så att det inte uppkommer behov av övertidsarbete och om metoden med tidskompensationer inte heller hittills varit i bruk ska reformen inte medföra någ-ra stora extra kostnader.

Arbetsgruppen följer upp försöket och finns hela tiden som stöd för pilotarbetsplatserna och hjälper att reda upp pro-blem som kan uppstå i tillämpningen.

Saarikoski påpekar att om reformen genomförs kan den lätt omsättas i praktiken. Det förutsätter visserligen uppdate-ringar av program och lokal utbildning.

– Jag hyser en stark tro på att försöket lyckas, och genom det kommer vi att få tydligare bestämmelser om periodarbets-tiden i kollektivavtalet i framtiden..

Enklare regler för beräkning av arbetstiden och slopande av tids- kompensationerna underlättar planerandet och justerandet av arbets-

schemat. Pilotarbetsplatser inom kommunsektorn inleder ett försök i november som gäller periodarbetstiden.