20.9.2011

Suunnitelma tiedon tuottamiseksi oma terveys- ja hyvinvoin-tipalvelusuunnittelu- palvelukokonaisuuksien vaikutusten en-nakoimiseksi ja seuraamiseksi

Versionhallinta: Päivämäärä Versionumero Muutos Tekijä 31.8 Luonnos 0.1 Ensimmäinen versio HH 1.9 Luonnos 0.2 Täsmennyksiä projektin toteutussuunni-

telmaan PT, JM, HH

9.9.2010 Luonnos 0.3 Täsmennyksiä budjettiin HH 30.3.2011 Luonnos 0.4 Mittaristo-osuuden lisäyksiä Marketvisio/MT 29.4.2011 16.5.2011 25.5.2011

Luonnos 0.5 Luonnos 0.6 Luonnos 0.7

Raportointiosion kirjoitus Indikaattoreiden päivitystä, alustava toteutussuunnitelma Viimeistely, luvun 3.4 päivitys

HH Marketvisio/MT HH

20.9.2011 Versio 1.0 Viimeistely Marketvisio/MT

Sisältö 1 Johdanto ........................................................................................................................................... 2

1.1 Miksi tarvitaan suunnitelmallista tiedon tuotantoa vaikutusten ennakoimiseksi ja seuraamiseksi? ........ 21.2 Mitkä ovat suunnittelun tavoitteet ja tuotokset? ...................................................................................... 21.3 Palveluille asetetut SADe-tavoitteet ja kriteerit ...................................................................................... 3

2 Seurannan suunnittelun menetelmät ................................................................................................. 43 Tulokset ............................................................................................................................................ 5

3.1 Vaihe 1: Seurantatyön organisoinnin suunnittelu .................................................................................... 53.2 Vaihe 2: Työryhmän luominen arvioinnin esiselvitykseen ..................................................................... 53.3 Vaihe 3: Arviointitiedon käyttötarkoitusten täsmentäminen ................................................................... 63.4 Vaihe 4: Seurantatiedon ulottuvuuksien ja menetelmien tunnistaminen ................................................. 7

3.4.1 Palvelukokonaisuuksien tunnistamat hyötymuuttujat ...................................................................... 73.4.2 Kirjallisuudessa arvioituja muuttujia ................................................................................................ 83.4.3 SADe-kriteereihin perustuvat muuttujat ja tietolähteet .................................................................. 11

3.5 Vaihe 5: Olemassa olevan tiedontuotannon (potentiaalisten seurantatiedon tuottajien) tunnistaminen 133.5.1 Yhdistetty muuttujaluettelo ja tietolähteet kerättävälle tiedolle ..................................................... 17

3.6 Vaihe 6: Yhteistyöneuvottelujen käynti seurantatiedon tuottamiseksi eri käyttötarkoituksiin ............. 183.6.1 Kehittämistyön laatu ....................................................................................................................... 183.6.2 Kehitetyn sähköisen järjestelmän ja sillä tuotetun palvelun laatu .................................................. 18

3.7 Seurantaprojektin suunnitelma ja budjetti ............................................................................................ 183.7.1 Kuvio 1. Väestöön suhteutetut terveyskeskusten lääkärikäynnit ja käynnit muun

ammattihenkilökunnan luona vuosina 2000-2009 .......................................................................... 263.7.2 Kuvio 1. Terveydenhuoltomenot vuosina 1995–2009 vuoden 2009 hinnoin, milj. euroa ............. 28

2(31)

1 Johdanto

1.1 Miksi tarvitaan suunnitelmallista tiedon tuotantoa vaikutusten enna-koimiseksi ja seuraamiseksi?

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muut-tamisesta säädetään 20 §:ssä asiakastietojen sähköisen käsittelyn ja siihen liittyvän tietohallinnon seurannasta seuraavasti: "Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon, 14 §:ssä tarkoitettujen valta-kunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja yhteisten hallinnonalakohtaisten tietovarantojen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta

".

Suunnittelu, ohjaus ja seuranta edellyttävät runsaasti erilaista tietoa, jonka pohjalta päätöksiä etenemisestä, kehitystyön onnistumisesta ja jatkosuuntaamisesta voidaan tehdä. Tämän tiedon keruun ja käytön suunnittelun tavoitteena on tukea hankkeen tietoon perustuvaa ohjausta ja seu-rantaa - tiedolla johtamista. Tiedolla johtaminen (Evidence-based management, EBMgt) on ke-hittyvä johtamisstrategia, jossa etsitään parasta tietoa suunnittelun ja johtamisen tueksi. Se on kehittynyt näyttöön perustuvasta lääketieteestä, joka on määritelty seuraavasti: "The conscien-tious, explicit and judicious use of current best evidence in making decisions about the care of individual patients" [1]. Tätä määritelmää on sovellettu tiedolla johtamiseen jättämällä päätök-senteon kohde avoimeksi. Tiedolla johtaminen on erityisen tärkeää monimutkaisten järjestelmien kuten terveydenhuollon toimintajärjestelmän kehitystyössä [2].

1.2 Mitkä ovat suunnittelun tavoitteet ja tuotokset?

Tämä dokumentti hahmottaa, millaista tietoa Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten SADe-palveluiden suunnittelemiseksi, ohjaamiseksi ja seuraamiseksi tarvitaan palveluiden kehit-tämis-, käyttöönotto- ja vakiintumisvaiheesta palveluiden onnistumisen varmistamiseksi. Lisäksi raportissa tarkastellaan, mistä tätä tietoa on saatavilla sekä kuinka sitä voidaan hyödyntää onnis-tumisen turvaamiseksi. Arvioinnin suunnittelussa hyödynnetään soveltuvin osin JHS 171-suositusta kehittämiskohteiden tunnistamiseksi sekä JHS 172-suositusta esiselvityksestä. Suunni-telma on yhteinen oma terveys- ja hyvinvointipalvelusuunnittelu-palvelukokonaisuuden kanssa. Esiselvitysvaiheessa arviointitiedon tuotannon suunnittelulle asetettiin seuraavat tavoitteet:

• Luoda työryhmä sosiaali- ja terveydenhuollon SADe-palvelukokonaisuuksien seurannan

suunnittelemiseksi • Tunnistaa vaikutusten ennakointi- ja seurantatiedon käyttötarkoitukset SADe-hankkeessa ja

osana pysyvää seurantatiedon tuotantoa sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja tuottavuu-desta (kuten osana AvoHILMO-seurantatietoa sekä sairaaloiden benchmarking-toimintaa).

• Tunnistaa potentiaaliset tiedon tuottajat, tietolähteet, ja käydä yhteistyöneuvottelut heidän kanssaan seurantatiedon tietosisällöistä eri käyttötarkoituksiin, sekä alustavat rekisteritie-don kehitystarpeet

• Tehdä ehdotus toteutusvaiheen suunnitelmaksi sisältäen o Alustavat indikaattorit, mittarit, menetelmät ja vastuut. o Alustava suunnitelma tiedonkeruun toteuttamiseksi ja raportoinneiksi SADe-

hankkeelle o Seurantatiedon julkaisu osana sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (SoTe-

SADe-palvelujen) laadun ja tuottavuuden seurantaa

3(31)

VM:n SADe-ohjelmalle asettaman pysyvän arviointiryhmän tehtäväksi on asetettu tuottaa kus-tannushyötyjen analysointimallit, määritellä ohjelman tason tuottavuus- ja vaikuttavuustavoitteet sekä mittarit, TAE ja kehysvalmistelu, kokonaiskehys ja – ohjeet. Tässä raportoitu työ pohjautuu näihin malleihin, tavoitteisiin ja mittareihin, täsmentäen niitä sosiaali- ja terveydenhuollon palve-luiden suunnittelua, ohjausta ja seurantaa spesifisti tukevalla tiedolla.

1.3 Palveluille asetetut SADe-tavoitteet ja kriteerit Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten SADe-palvelukokonaisuuksien yhteisenä tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveystiedon ja palvelujen saavutettavuutta, laatua ja tuottavuutta kehittämällä asiakaslähtöisiä, yhtenäisiä ja kustannustehokkaita palveluja, jotka tarjoavat käyttä-jille helppokäyttöisiä ja heidän omiin tarpeisiinsa räätälöitävissä olevia palveluja oman terveyden ja hyvinvoinnin hoitoon ja asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien kanssa. Ta-voitetilat heijastavat sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä strategisia linjauksia sekä alan tietotek-nologiakehityksen linjauksia. Yleiset SADe- palveluiden kriteerit täsmentävät tavoitetilaa seuraavasti:

• Asiakaslähtöisyys o Palvelukokonaisuus vastaa kokonaisvaltaisesti kansalaisen tai yrityksen

o Palvelukokonaisuuden avulla palvelujen saatavuus ja löydettävyys paranee: kansalainen tai yritys löytää tarvitsemansa palvelun tai palveluketjun helposti ja voi käyttää sitä paikasta ja ajasta riippumatta

elämäntilanteeseen tai elinkaareen liittyviin palvelutarpeisiin, hallinnonalojen tai palveluja järjestävien organi-saatioiden rajoista riippumatta. Palvelukokonaisuus antaa asiakkaalle hyötyä ja vähentävät asiakkaan kokemaa hallinnollista taakkaa

Palvelukokonaisuus ovat helppokäyttöisiä ja laadukkaita o Palvelukokonaisuus lisää asiakkaiden oikeusturvaa ja tasa-arvoa

• Tuottavuuspotentiaali o Palvelukokonaisuuden sähköistämisellä on mahdollista nostaa työn tuottavuutta, kun palve-

luprosessien tietojenkäsittely automatisoituu ja palveluprosesseja yksinkertaistetaan • Poikkihallinnollisuus

o Palvelukokonaisuudet ylittävät hallinnonalojen ja organisaatioiden rajoja ja niiden tieto-järjestelmien yhteentoimivuus edellyttää valtio-kunta -yhteistyötä tai yhteistyötä useiden hal-linnonalojen välillä (ns. JulkIT työtä)

• Merkittävyys o Palvelukokonaisuus on asiakkaan ja hallinnon kehittämisen kannalta tai yhteiskunnallisesti

riittävän merkittäviä (esim. käyttäjiä/käyttökertoja on paljon), jotta sähköistämisen merki-tys ei jää liian vähäiseksi.

• Kustannustehokkuus o Palvelukokonaisuuden sähköistäminen on kannattavaa ja kustannustehokasta; palvelutuotan-

non kustannukset vähenevät ja investoinnin takaisinmaksuaika on riittävän lyhyt • Käynnistymisvalmius

o Palvelukokonaisuuksien kehittämistyö voidaan käynnistää pian ja saada aikaan tuloksia nopeasti

• Käyttöönottovalmius o Palvelukokonaisuus on sen valmistuttua otettavissa käyttöön laajalti eri organisaatioissa

• Valmius lainsäädäntömuutosten toteuttamiseen o Palveluista vastaavat viranomaiset ovat valmiita ja sitoutuneita tarvittaessa valmistele-

maan palvelukokonaisuuden rakentamiseksi tarvittavat lainsäädäntömuutosehdotukset ja toteuttamaan niiden mukaista toimintaa

• Palvelun toteutuksen yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa • Innovatiivisuus ja luovuus

o Palvelukokonaisuudessa kehitettävät ratkaisut ovat luovia ja innovatiivisia sekä uudistavat palvelutuotannon toimintatapoja

4(31)

o Palvelukokonaisuuden toteuttaminen edistää suomalaista osaamista ja tuotteistaa suoma-laista tietotaitoa

Näiden ohella SADe-ohjelmassa on erikseen linjattu 5 toimintaperiaatetta, joiden toteutumista tulee hankkeissa arvioida. Nämä ovat:

1) Asiakaslähtöisyys (ks ed.) 2) Molemmat kansalliset kielet 3) Tietoturva ja tietosuoja ( -> vaikutukset kansalaisen yksityisyyteen ja itsemäärää-misoikeuteen) 4) Yritysyhteistyö 5) Avoimen lähdekoodin käyttö

2 Seurannan suunnittelun menetelmät

Oma terveys - ja Hyvinvointipalvelusuunnittelu-palvelukokonaisuudet ovat osana esiselvitystä tuottaneet raportit kunkin suunnitellun sähköisen palvelun nykytilasta sekä tavoitetilasta, joiden pohjalta kukin palvelu on tehnyt kustannus-hyöty-analyysin. Näissä on alustavasti määritelty muuttujat, joissa sähköisen palvelun käyttöönotolla tavoitellaan muutosta. Kustannushyötylas-kelmissa on kuvattu palveluiden käyttöönotosta ennakoitavat suorat laskennalliset kustannukset ja hyödyt (aika- ja rahasäästöt), sekä kuvattu sanallisesti niitä muuttujia, joille ei ole voitu laskea suoraa säästöä (epäsuorat rahalliset hyödyt sekä laadulliset hyödyt). Samaan aikaan kun palvelukokonaisuudet määrittelivät muuttujia, joissa palveluiden ennakoitiin saavan aikaan muutoksia, arvioinnin suunnitteluprojektissa koottiin alustava kirjallisuuteen pe-rustuva määrittely siitä, mitä seurantatietoa on aiemmin koottu sähköisistä asiointipalveluista. Kirjallisuuden muuttujia vertailtiin SADe-kriteereihin. Tällä vaiheella oli tarkoitus "kontekstu-alisoida" geneeriset SADe-kriteerit sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja tunnistaa mahdolliset auk-kopaikat, joita SADe-seurantakriteereissä mahdollisesti vielä oli kattavan ja silti mahdollisim-man helposti saatavan tiedon keräämiseksi hankkeelle ja hankkeen vaikutuksista. Kun palvelukokonaisuuden raportit ja kustannushyötyanalyysit valmistuivat, niistä tunnistettiin muuttujat, joissa palvelut tavoittelevat muutosta. Analyyseissä kuvatut muuttujat rinnastettiin kirjallisuuden ja SADe-kriteerien pohjalta luotuun seurantatiedon "tietomalliin" ja muuttujiin. Vertailun avulla paikannettiin kaikkien yhteisesti tarvitsema tieto, eri palveluiden tarvitsema spe-sifi tieto sekä tieto, jota kustannushyötyanalyyseissä ei tullut esiin, mutta jota kirjallisuuden ja SADe-kriteerien perusteella luodun mallin mukaan tarvitaan hankkeen ohjaamiseen ja vaikutus-ten seurantaan. Tämän jälkeen etsittiin ne rekisterit ja tiedonkeruut, joilla jo tuotetaan tietoa tavoiteltavista muu-toksista, ja joista voidaan luoda indikaattorit muutoksen seuraamiseksi alueellisesti ja kansalli-sesti, ja arvioitiin niillä tuotettavan tiedon kustannus. Lisäksi paikannettiin puutteet tässä tiedossa ja arvioitiin kustannus tietojen keräämiseksi. Olemassa olevan rekisteri- ja kyselytiedon keruu-suunnitelma sekä uuden tiedon keruusuunnitelma kustannusarvioineen muodostavat seurannan toteutussuunnitelman.

5(31) 3 Tulokset Seuraavassa on kuvattu tulokset esiselvityksen työsuunnitelman vaiheittain

3.1 Vaihe 1: Seurantatyön organisoinnin suunnittelu Arvioinnin esiselvityssuunnitelma laadittiin elo-syyskuussa 2010. Suunnitelman mukaisesti esiselvitys pitää sisällään seuraavat vaiheet:

Vaihe Vaiheen kuvaus

1. Seurantatyön organisoinnin suunnittelu

2. Työryhmän luominen arvioinnin esiselvitykseen

3. Seurantatiedon käyttötarkoitusten tunnistaminen

4. Seurantatiedon ulottuvuuksien ja menetelmien tunnistaminen (kirjallisuus/ palvelukokonai-suudet/ SADe-kriteerit)

5. Olemassa olevan tiedontuotannon - Rekisterien ja tiedonkeruiden tunnistaminen (potentiaa-listen seurantatiedon tuottajien tunnistaminen)

6. Yhteistyöneuvottelujen käynti seurantatiedon tuottamiseksi eri käyttötarkoituksiin Esiselvityssuunnitelma valmisteltiin syyskuussa 2010. Kun palvelukokonaisuudet hyväksyttiin esisel-vitysvaiheeseen, ryhdyttiin palvelukokonaisuuksien esiselvitystyöryhmien rinnalla suunnittelemaan sitä, mitä tietoa ja missä vaiheessa sähköisten palveluiden suunnittelemiseksi, ohjaamiseksi ja vaiku-tusten seuraamiseksi pitäisi kerätä tueksi tietoon perustuvalle palvelukokonaisuuksien johtamiselle (EbMgt).

3.2 Vaihe 2: Työryhmän luominen arvioinnin esiselvitykseen Esiselvityksen toteuttamiseksi koottiin työryhmä, johon pyydettiin edustaja arviointitutkimusta toteut-tavasta yliopistosta (Itä-Suomen yliopisto) sekä sairaanhoitopiiristä, jossa on kehitetty sähköisiä asi-ointipalveluita kansalaisille, ja määritelty palveluiden onnistumisen indikaattoreita. Lisäksi työryh-mään tarvittiin linkki palvelukokonaisuuksien kustannushyötyanalyysejä koordinoivaan tahoon, jota esiselvitysvaiheessa toteutti Marketvisio. Näin esiselvitysvaiheen työryhmä muodostui seuraavan lai-seksi: Juha.mykkanen@uef.fi Tuula.Karhula@eksote.fi Merja.tiira@marketvisio.fi Hannele.hypponen@thl.fi Tätä työryhmää on tarkoitus täydentää tilasto- ja rekisteriasiantuntemuksella sekä pilottiorganisaatioiden asian-tuntijoilla siinä vaiheessa, kun pilotoitavat palvelut ja pilottialueet on valittu (ks. vaihe 6).

6(31) 3.3 Vaihe 3: Arviointitiedon käyttötarkoitusten täsmentäminen Arviointitiedon käyttötarkoitusten täsmentämisessä lähdettiin SADe-ohjelman tarpeista ja toisaalta tietojärjestelmäarvioinnin määritelmästä. SADe-ohjelmassa on määritelty kriteerit, joita ohjelman pal-velukokonaisuuksien tulee täyttää, ja jota vasten ohjelma arvioi palvelukokonaisuuksia. Nämä kriteerit kuvaavat ohjelmatason tiedontarvetta, jonka käyttäjänä on ensisijaisesti ohjelman rahoittaja VM:

1. Asiakaslähtöisyys ja laatu 2. Merkittävyys 3. Poikkihallinnollisuus 4. Tuottavuuspotentiaali 5. Toteutuksen kustannustehokkuus 6. Käynnistysvalmius ja toteutuksen nopeus 7. Käyttöönottovalmius ja –kelpoisuus 8. Lainsäädäntömuutosten tarve ja valmius niiden toteuttamiseen 9. Yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa 10. Innovatiivisuus ja luovuus

Nämä kriteerit ovat kuitenkin niin yleisiä, ettei niistä voida suoraan kerätä tietoa, vaan ne pitää opera-tionalisoida ja täsmentää palvelukohtaisesti tietokokonaisuuksiksi, jotka indikoivat kriteerien täytty-mistä. Kriteerit eivät myöskään ota kantaa siihen, missä vaiheessa hanketta tietoa tulisi kerätä. Tieto-järjestelmäarvioinnin määritelmä tarjoaa yhden perustan sen määrittelyyn, missä vaiheessa ja mitä tie-toa tietojärjestelmähankkeesta tulisi kerätä tavoitteisiin vastaamiseksi. Määritelmän mukaan arviointi on "tietojärjestelmän ominaisuuksien sellaista mittaamista tai tutkimista järjestelmän suunnittelu-, ke-hitys-, käyttöönotto- ja käyttövaiheissa, jonka tulokset tuottavat tietoa päätöksentekoon koskien kyseis-tä järjestelmää tietyssä kontekstissa. Mittaaminen toteutetaan ja tuloksia käytetään tietyssä ympäristös-sä, ja vastaamaan tiettyyn tai tiettyihin kysymyksiin

.[3]

Määritelmä täsmentää siis sen, että tietoa tulee kerätä hankkeen päätöksentekoon hankkeen joka vai-heessa, ja että arviointi on suunniteltava ja toteutettava tietyssä kontekstissa, vastaten täsmällisiin ky-symyksiin. Yleisimmällä tasolla voidaan siis todeta, että tietoa kriteerien täyttymiseksi tulee kerätä

1) Suunnitteluvaiheessa tavoitetilan kustannusten ja hyötyjen sekä tuottavuuspotentiaalin tunnistami-seksi

2) Kehitysvaiheessa kehitystyön kriteerienmukaisen toteutumisen varmistamiseksi ja kehityksen fo-kuksen täsmentämiseksi tarvittaessa

3) Käyttöönotetun järjestelmän tavoitteenmukaisuuden arvioimiseksi 4) Käytössä olevan järjestelmän kustannusten ja hyötyjen, tuottavuuspotentiaalin ja vaikutusten arvi-oimiseksi (suhteessa lähtötilanteeseen) Koska sosiaali- ja terveydenhuollon SADe-palveluja ensimmäisenä käyttöön ottavia (pilot-ti)organisaatioita ei vielä ole valittu, eikä myöskään täsmennetty niitä sähköisiä järjestelmiä ja palve-luita, joita tullaan ottamaan käyttöön, arvioinnin esiselvitys jää väistämättä tässä vaiheessa akateemi-seksi, ja sitä tulee täsmentää yhdessä pilottiorganisaatioiden ja toteutukseen hyväksyttyjen kehitys-hankkeiden kanssa. Arvioinnin esiselvitys luo puitteet tälle työlle. Hyvän terveydenhuollon tietojärjes-telmien arviointikäytännön GEP_HIn (Good Evaluation Practices for Health Informatics [34]1

) mukaan arviointi on kuusivaiheinen prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa (Exploration, vastaa esiselvitystä) määri-tellään:

1 GEP_HI European Federation of Medical Informatics -järjestön EFMI:n arviointiin keskittyvän työ-ryhmän kansainvälisenä yhteistyönä tuottama käytäntö. Uusin versio käytännöstä löytyy osoitteesta http://iig.umit.at/efmi.[4].

7(31)

Exploration

First Design

Operationalmethods

Reporting

Imple-mentation

Projec tPlan

Feasibility(bid/no bid)

Go/no go

1. arviointitiedon kohteet ja tarpeet (riippuu toteutukseen valit-tavista palveluista - ei vielä valittu), 2. keskeiset tiedon vastaanottajat ja käyttäjät ja käyttötarkoituk-set, 3. rahoittajat, 4. arvioinnin konteksti (organisaatio/ organisaatiot, joissa arvi-ointi toteutetaan - ei ole valittu), 5. keskeiset intressitahot, kuten tietojärjestelmien kehittäjät, käyttäjät, johto, potilaat 6. keskeiset tutkijatahot 7. alustava asetelma (tavoitteet, metodologiat, aikataulu, käytet-tävissä olevat resurssit, rajoitukset) 8. toteutus- ja julkaisurajoitukset 9. käytettävät menetelmät (ovat sidoksissa tiedontarpeeseen ja asetelmaan) 10. alustava budjetti. Exploration phase vastaa strategista suunnitteluvaihetta, joka pitää sisällään niitä elementtejä, joita arvioinnin esiselvityksessä on tarkoitus tehdä. Se keskittyy etsimään alustavat tutkimusky-

symykset ja arvioimaan niiden relevanssin ja toteutuskelpoisuuden/ tärkeyden, luoden perustan varsinai-selle arvioinnille. Tuotoksena on alustava luonnos suunnitelmasta. Tämä vaihe on iteratiivinen, joten mikä tahansa vaiheen tehtävistä voidaan toteuttaa ja täsmentää useaan otteeseen ja missä tahansa järjestyksessä, kunnes lopullinen luonnos on riittävä sen päättämiseksi, käynnistetäänkö varsinainen arvioinnin suunnitte-lu ja toteutus.

3.4 Vaihe 4: Seurantatiedon ulottuvuuksien ja menetelmien tunnistaminen Seurantatiedon ulottuvuuksien täsmentämiseksi käytettiin kolmea tietolähdettä: 1) Palvelukokonai-suuksien esiselvitystä suunnitelluista palveluista ja kustannushyötyanalyyseissä kuvattuja muuttujia, joissa eri palvelut tavoittelivat muutosta, 2) kirjallisuudessa kuvattuja arviointimuuttujia, sekä 3) SA-De-kriteereitä, jotka operationalisoitiin mitattaviksi muuttujiksi. Näiden perusteella laadittiin sellainen alustava muuttujaluettelo, jossa on järjestelmän kehitystyön eri vaiheisiin kohdentuvaa tiedonkeruuta sekä potentiaaliset tietolähteet. Tässä vaiheessa luettelo on vielä "akateeminen", ja sen tarkoituksena on toimia perustana pilottiorganisaatioiden kanssa valikoitaville avainmuuttujille, kun tiedetään, mitkä palvelut siirtyvät toteutusvaiheeseen ja missä niitä pilotoidaan.

3.4.1 Palvelukokonaisuuksien tunnistamat hyötymuuttujat Oma terveys - ja Hyvinvointipalvelusuunnittelu-palvelukokonaisuudet ovat osana esiselvitystä tuotta-neet raportit kunkin suunnitellun sähköisen palvelun nykytilasta sekä tavoitetilasta, joiden pohjalta kukin palvelu on tehnyt kustannus-hyötyjen ennakkoanalyysin. Näissä on määritelty muuttujia, joissa sähköisen palvelun käyttöönotolla tavoitellaan muutosta (punaisella kesken oleva määrittely, joka täs-mentyy pilotoinnin yhteydessä) tai jota voidaan seurata arvioitaessa palvelun tavoitteenmukaisuutta. Liitteeseen 1 on koostettu kummankin palvelukokonaisuuden eri palveluihin tehtyjen kustannushyöty-analyysien ne muuttujat, joissa palveluita sähköistämällä tavoitellaan muutoksia. Näistä muuttujista tiivistettiin luettelo muuttujista, joita seuraamalla saadaan tietoa palveluiden tavoit-telemista muutoksista. Kunkin muuttujan osalta etsittiin niitä tilastoja ja tietolähteitä, joista tietoa muu-toksesta olisi mahdollista kerätä ilman erikseen suunniteltavaa tiedonkeruuta. Muuttujaluettelo ja po-tentiaaliset olemassa olevat tietolähteet on listattu alla olevassa taulukossa.

8(31)

3.4.2 Kirjallisuudessa arvioituja muuttujia Suomessa luotiin vuonna 2009 kansallinen viitekehys seuranta- ja arviointitiedon tuottamiseksi valta-kunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden implementoinnista [5-6]. Siinä hyödynnettiin Englannin, Ka-nadan ja Australian luomia seurantamalleja sekä terveydenhuollon teknologian arviointityötä [7] .

SEURATTAVA MUUTTUJA/ INDIKAATTORI MAHDOLLINEN TIETOLÄHDEKehittäminen Kehitystyöhön käytettävät resurssit kunnissa Kuntien tietohallintomenot (Kuntaliitto), sote-ict-kysely

D2D-riskitestien kehittäminenDementiariskitestien kehittäminenYleisen terveys- ja hoitotiedon kehittäminenAnonyymin neuvontapalvelun kehittäminenTerveyskansioiden ja viestinvälityksen kehittäminenPalveluhakemistojen kehittäminenPalautepalvelun kehittäminen

Käyttöaste Sähköisen palvelun käyttömäärä käyttölokit, valtakunnallinen sote-ict-kysely Diabetes-Riskitestien käyttökertoja vuodessa Tehtyjen dementiatestien määrä vuodessa (??)Terveystiedon käyttö(haku)kertoja vuodessa Anonyymin neuvontapalvelun (q/a) käyttökertoja vuodessaPalveluhakemiston käyttökertoja vuodessa Oman kansion perustaneiden määrä / osuus kansalaisista/ riskiryhmäläisistä/ kroonisesti sairaista.

Järjestelmän laatu Tiedon/ palvelun löydettävyys Käytettävyystestaus, käyttäjäkokemukset-kyselyD2D-riskitestien löydettävyysDementiariskitestien löydettävyysYleisen terveys- ja hoitotiedon löydettävyysAnonyymin neuvontatiedon löydettävyysPalveluiden löydettävyysOmien terveys- ja hoitotietojen löydettävyysPalautepalvelun löydettävyys

Prosessi- ja tuotossäästöt Yhteydenottojen määrä AvoHilmo (K9-10)Palveluntuottajan oma tilastointi

Hoidontarpeen arviointien määrä AvoHilmo (K11-12)Käyntien määrä lääkärit/ terveydenhoitajat/ sairaanhoitajat AvoHilmo (K21-24)Käynteihin liittyvien toimintojen määrä AvoHilmo/ shtol-luokitus

-yleinen terveysneuvontashtol: esim luokat C (selviytyminen), E (terveyskäyttäytyminen), H.4 (ravitsemukseen liittyvä ohjaus)

-esitietojen keruu ja käsittely shtol: esim luokka I.1.1 taustatietojen kokoaminen-seurantatietojen keruu ja käsittely shtol: esim luokka C6 toimintakyvyn seuranta-seurantaan liittyvän ohjauksen antaminen shtol: esim luokka Q5 Jatkohoitoon liittyvä ohjaus

Käyntien kesto AvoHilmo (K22-K23)Laitospäivät: syynä muistihäiriöt Sotkanet

syynä diabetes Sotkanetsyynä verisuonisairaudet Sotkanet

Terveysvaikutukset Elintavat Tupakoinnin määrä AVTK-kyselyAlkoholinkäyttö AVTK-kyselyLiikunta AVTK-kyselyYlipaino AVTK-kyselySairastumisriskissä olevien riskipisteet Terveyskansio

Sairastuvvuus - uusien diabetestapausten määrä/100 000 henkilöä Kelan sairastuvuusindeksi/ Diabetes '- uusien verenpainetautia sairastavien määrä/100 000 Kelan sairastuvuusindeksi/ verenpainetauti (muut kansantaudit) Kelan sairastuvuusindeksiLääkekustannukset

Ruoansulatus ja aineenvaihduntasairaudet KelaSydän ja verisuonisairaudet Kela

HoitotasapainoDiabetes (veren laboratorioarvot) KanTa/ TerveyskansioVerenpainetauti (RR-mittaustulos) KanTa/ Terveyskansio

Kuolleisuus TilastokeskusLääkekorvausten määrä Kela

Kansallisen tason vaikutuksSairauspoissaolojen määrä KelaSairaanhoitokorvausten määrä Kela

9(31) Terveydenhuollon kontekstia, jossa tietojärjestelmäpalveluita tullaan käyttämään, mallinnettiin toi-minnanteoreettisen toimintajärjestelmän mallin ja toimijaverkkoteorian avulla. Näitä käsitteellisiä mal-leja on käytetty tietojärjestelmätutkimuksessa, etenkin Computer Supported Cooperative Work (CSCW) työssä [8, 9] sekä teknologian sosiologisissa tietojärjestelmätutkimuksissa [ks. 10]. Näiden käsitteellisten välineiden avulla seurannan viitekehykseen muotoutui kolme seurannan pääaluetta, jois-ta jokainen oli purettavissa yksityiskohtaisiksi seurattaviksi muuttujiksi, joihin on olemassa vakiintu-neita tiedonkeruun menetelmiä. Osana Oulun omahoitohankkeen seurantaa tehdyssä kirjallisuuskatsa-uksessa tunnistettiin sähköisten palveluiden arvioinnissa käytettyjä muuttujia ja tiedonkeruun mene-telmiä [liite 2], jotka jaoteltiin samalla kolmen pääluokan jaottelulla.

A. HANKKEEN LAADUN ARVIOINTI 1. Kehitystyön laatu

a. Hankeen suunnittelu b. Hankkeen toteutus c. Käyttöönotto

B. TUOTETUN SÄHKÖISEN JÄRJESTELMÄN ARVIOINTI 2. Sähköisen järjestelmän käyttöaste 3. Sähköisen järjestelmän laatu

a. Tekninen laatu b. Käytettävyys c. Tukipalvelujen laatu d. Käyttäjätyytyväisyys e. Koettu hyöty

C. JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTON VAIKUTUKSET TUOTETTUIHIN PALVELUIHIN 4. Panos-, prosessi-, tuotos-, terveys- ja hyvinvointivaikutukset

f. Valtion taso (Makrotaso): kansallisen tason vaikutukset/ vaikutukset kansallisiin toimi-joihin ja toimintoihin (mm. lainsäätäjät, rahoittajat, valtakunnallisten palvelujen tuotta-jat)

g. Kuntien taso (Mesotaso): kuntatason vaikutukset/ vaikutukset palveluverkostoon, palve-lutoiminnan organisointiin

h. Organisaatiotaso (Mikrotaso): organisaatiotason vaikutukset/ vaikutukset yksittäisen palveluntuottajan toimintaan

3.4.2.1 Kehitystyön laadun arviointi Kehitystyön laadun arviointia varten SADe-ohjelmalla on oma arviointityöryhmä, joka on luonut han-kearvioinnille kriteerit ja seurantapisteet. Hankearvioinnin osalta tämä esiselvitys nojaa ohjelman yh-teiseen arviointiin. Kansallisella tasolla kehitystyön laadun arvioinnin mittarina voidaan käyttää myös sitä, missä määrin kehityshankkeet tekevät yhteistyötä ja ottavat käyttöön kansallisessa SADe-hankkeessa kehitettyjä määrityksiä ja muita tuotoksia. Kartoitus sähköisiä asiointipalveluja kehittävistä hankkeista toteutettiin kesällä 2010 ensimmäistä kertaa sähköisellä webropol-lomakkeella. Jatkossa on kuitenkin tärkeä arvi-oida keskeisten julkista rahaa hankkeille myöntävien tahojen hankerekisterien potentiaali tuottaa tätä seurantatietoa.

3.4.2.2 Tuotetun sähköisen järjestelmän arviointi

3.4.2.2.1 Järjestelmän käyttöaste Järjestelmän käyttöasteen seuranta antaa järjestelmän kehittäjille ja käyttöön ottajille tietoa järjestel-män leviämisestä. Tämä tieto on tarpeen ensinnäkin pohjatietona järjestelmän vaikutusten arvioinnille:

10(31) vasta hyvin käyttöön levinnyt järjestelmä voi tuottaa niitä tuottavuus- ja laatuvaikutuksia, joita järjes-telmältä tavoitellaan. Toisaalta käyttöaste kertoo järjestelmän hyväksymisestä: mitä hitaammin järjes-telmä leviää, sitä tärkeämpää on etsiä ja poistaa esteitä leviämiselle. Järjestelmä voi levitä joillain alu-eilla nopeammin kuin toisilla, ja onnistumisia on myös tärkeä paikantaa . Kirjallisuuskatsauksen mukaan (Hyppönen ym. 2010) sähköisten palveluiden käyttöönottoa on seurat-tu pääosin mittaamalla kyselyillä tai lokitiedoista palvelun käyttöastetta sekä selvittämällä haastatte-luin tai dokumenteista käyttöönoton onnistumista ja haasteita. Suomessa sähköisten palveluiden käyt-töastetta on valtakunnallisesti mitattu sosiaalihuollon osalta kerran (lähtötilanne ennen SADe-palveluiden kehitystä vuodenvaihteessa 2010-2011). Terveydenhuollon osalta seurantaa on tehty STM:n rahoittamana jo 4 kertaa. Viimeisin seurantamittaus tehtiin samanaikaisesti VM:n rahoittaman sosiaalihuollon sähköisten palveluiden kartoituksen kanssa. Vakiintuneet valtakunnalliset kyselymitta-ristot on tähän jo kehitetty. Seurantatiedon keruu sähköisenä edellyttää n. 100 000€ investointia joka toinen vuosi.

3.4.2.2.2 Sähköisen järjestelmän koettu laatu ja hyöty Tässä lähdetään siitä, että järjestelmän tavoitteen- ja vaatimustenmukaisuus ja laatu todennetaan tekni-sellä ja käyttäjätestauksella ja katselmoinnilla osana käyttöönottotestausta. Nämä tuottavat tärkeää tie-toa kehitystyön suuntaamiseksi. Näiden lisäksi sähköisen järjestelmän koettua laatua ja hyötyä on kirjallisuuden mukaan arvioitu yh-dessä käyttöasteen kanssa keskeisenä indikaattorina järjestelmän onnistumiselle. Järjestelmän koettu laatu (tekninen laatu ja käytettävyys) sekä järjestelmästä koettu hyöty ovat keskeisiä selittäviä muuttu-jia järjestelmän leviämiselle - huonosti toimivaa ja vaikeakäyttöistä järjestelmää, josta käyttäjät eivät koe hyötyä, on vaikea ottaa käyttöön ja levittää, vaikka se teknisissä testauksissa täyttäisikin vaatimuk-set. Huonoksi koettu järjestelmä ei myöskään mahdollista siltä tavoiteltuja tuottavuus- ja laatuvaiku-tuksia. Järjestelmän koetun laadun ja hyödyn arviointi kertoo myös järjestelmän asiakaslähtöisyydes-tä. Koetun laadun ja hyödyn arvioinnissa on keskitytty selvittämään kyselyillä vastaajien kokemuksia järjestelmien käytettävyyteen, käyttäjätyytyväisyyteen (panoslaatu), toimintamallien muutokseen (pro-sessin laatu) tai koettuihin hyötyihin potilashoidossa. Monissa kyselytutkimuksissa on hyödynnetty DeLone & McLeanin IS success -mallia arvioinnin perustana. Suuri osa arvioinneista on tehty kysely-nä eri käyttäjäryhmille. Suomessa KanTa-palveluiden baseline-tilannekartoitusta varten tämän mallin mukainen tiedonkeruu on toteutettu kerran lääkärien näkökulmasta vuonna 2010. Kysely tuotti paljon julkisuutta saaneita tuloksia, nosti esiin keskeisiä käyttäjien kokemia haasteita sähköisissä järjestelmis-sä ja vaikutti järjestelmien kehittymiseen. Mikäli vastaavaa kyselyä haluttaisiin tehdä asiakkaille, joille SADe-palveluita suunnataan, tämä edel-lyttäisi kyselyn sisältöjen muokkaamista SADe-palveluihin sopivaksi, ositettua tiedonkeruuta (lähtien liikkeelle niistä kunnista, joissa palveluja pilotoidaan, laajentaen vaiheittain uusiin kuntiin) ja kansal-lista raportointia. Kyselyn kustannukset sähköisesti toteutettuna vastaisivat käyttöastekyselyn kustan-nuksia (n. 100 000€/kysely), mutta jos kysely toteutetaan paperisena, tähän tulevat lisäksi postituskulut sekä tiedon litterointikulut.

3.4.2.3 Sähköisen järjestelmän vaikutukset palveluihin Sähköisen järjestelmän vaikutukset järjestelmän välityksellä tuotettuihin palveluihin riippuvat järjes-telmän toiminnallisuuksista (vaikutusmekanismeista). Vaikutukset voivat kohdistua kansalliselle tai

11(31) kuntatasolle palveluntuotannon verkostoon ja organisointiin, lainsäädäntöön, rahoitukseen tai yksittäis-ten palveluntuottajien panoksiin, prosesseihin, tuotoksiin sekä palveluiden vaikuttavuuteen. Sähköisen järjestelmän vaikutusten arviointi on haastavaa, sillä etenkin potilas- tai kliiniset vaikutukset ilmenevät vasta pitkällä aikavälillä, ja edellyttävät laajamittaista käyttöä, kuten oheinen kuva osoittaa.

Kirjallisuudessa on pääosin keskitytty yksittäisten teknisten järjestelmien organisaatiokohtaisiin vaiku-tuksiin (ks. liite 2). SADe-hankkeessa haasteena on hahmottaa vaikutuksia myös kuntatasolla (vaiku-tukset palveluiden organisointiin) sekä valtakunnallisella tasolla. Kunta- ja valtakunnan tason vaiku-tuksia ei kyetä ennakoimaan ennen kuin eri palveluhankkeet ovat täsmentäneet omat sidosryhmänsä ja tunnistaneet valtakunnallisen ja kuntatason toimijat ja toiminnat, joissa palvelut tavoittelevat muutosta.

3.4.3 SADe-kriteereihin perustuvat muuttujat ja tietolähteet SADe-kriteerit esitettiin luvussa 3.3. Alla kukin kriteeri on purettu mitattavaan muotoon, ja esitetty muuttujina, jotka indikoivat kriteerin saavuttamista, sekä tietolähteet

1. Asiakaslähtöisyys ja laatu Käyttäjäpalautteen laatu

− Käytettävyys-, käyttäjätyytyväisyysmittarit/käyttäjätyytyväisyysindeksi. Tiedon lähteenä palautteet ja asiakas/käyttäjäkyselyt, help-desk -yhteydenotot

Käyttöaste − Käyttävien organisaatioiden määrä (Palvelusopimukset, palvelukohtaiset lokit, yh-

teisiä tietovarantoja käyttävien organisaatioiden määrä − käytön intensiteetti (eSuoritteiden osuus suoritteista) − virtuaalikäyntien / fyysisten käyntien suhde (diagnoosikohtaisesti, vrt. AvoHil-

mo). Tiedon lähteenä palvelukohtaiset lokit, avoHILMO, SoTe ICT-kysely Valikoitujen asiakasryhmien osalta sovitaan relevantit mittarit seuraavasta paletista:

− Käyntimäärät/ sairaalapäivät − avoHILMO ja Sotka-tilastot, (kuntien ja Kelan tilastot)

− Prosessien suosituksenmukaisuus − Koettu terveydentila: Asiakaskyselyt (15D, RAND-36, vuosittaisen ”Suomalaisen

aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys” AVTK-tutkimuksen tulokset

12(31)

− Sairastuvuus − sairastavuus − spesifit tutkimus- ja mittausarvot diagnoosikohtaisesti

2. Merkittävyys

Käyttöaste Käyntimäärät/ sairaalapäivät (Tilastot (avoHilmo, sotka, Palvelukohtaiset lokit)

3. Poikkihallinnollisuus

Käyttäjäpalautteen laatu Käyttöaste

4. Tuottavuuspotentiaali Käyttöaste Kansalaisen ja palveluntuottajan aikasäästö, rahasäästö per tapahtuma

Tapahtuman Prosessivaiheiden määrä, työnjako (Eri ammattiryhmien pa-noksen suhteellinen osuus hoidossa (diagnoosikohtaisesti) Kansalaiselta ja palveluntuottajalta tapahtumaan kuluva aika ja raha / tapah-tuma (Avohoidon hoitoilmoitus (avoHilmo) -> Kansalaisen ja palveluntuot-tajan aikasäästö, rahasäästö per tapahtuma

− kustannustehokkuus/yksikkö

5. Toteutuksen kustannustehokkuus − Rakentamiskustannukset projektidokumentaatiosta − Käyttökustannukset käyttävien organisaatioiden taloushallinnon järjestelmistä

− Liikevaihto, läpimenoaika, kustannustehokkuus/yksikkö, prosessivaiheiden määrä, työnjako

− Käyntimäärä, käyntimäärän / käyntien keston suhde (diagnoosikohtaisesti) (avoHilmo)

− Eri ammattiryhmien panoksen suhteellinen osuus hoidossa (diagnoosikohtaises-ti)

− Palveluiden säästöt arvioidaan pääosin avoHILMO-tilastoista

6. Käynnistysvalmius ja toteutuksen nopeus Käyttöaste

− Palvelutapahtumien lukumäärä − ePalvelutapahtumien osuus palvelutapahtumista − Käyttöönottosuunnitelman mukaiset tavoitteet

7. Käyttöönottovalmius ja –kelpoisuus

Käyttöaste − Käyttävien organisaatioiden määrä

Käytön intensiteetti − Virtuaalikäyntien ja fyysisten käyntien suhde diagnoosikohtaisesti, vrt. avoHilmo − Palveluittain alueellista vertailua varten − Palvelusopimukset, palvelukohtaiset lokit − Terveyskansio, potilaskertomus − Tilastot (avoHilmo)

8. Lainsäädäntömuutosten tarve ja valmius niiden toteuttamiseen

a. Ei mittareita jatkuvan käytön vaiheessa

13(31)

9. Yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa

Palvelusopimukset − Palvelukohtaiset lokit − Terveyskansio, potilaskertomus − Tilastot (avoHilmo)

10. Innovatiivisuus ja luovuus

Käyttöaste − Palvelutapahtumien lukumäärä − ePalvelutapahtumien osuus palvelutapahtumista − Käyntimäärä − Käyntimäärän / käyntien keston suhde diagnoosikohtaisesti (avoHilmo) − Eri ammattiryhmien panoksen suhteellinen osuus hoidossa (diagnoosikohtaisesti)

Kansalaiselta ja palveluntuottajalta tapahtumaan kuluva aika/tapahtuma Kansalaisen ja palveluntuottajan kustannus/tapahtuma Kansalaisen ja palveluntuottajan aikasäästö, rahasäästö per tapahtuma

− Läpimenoaika − Kustannustehokkuus/yksikkö − Prosessivaiheiden määrä, työnjako

3.5 Vaihe 5: Olemassa olevan tiedontuotannon (potentiaalisten seuranta-tiedon tuottajien) tunnistaminen Asiakaslähtöisyys ja laatu Kehittämisprosessin laadun varmistamiseksi tarvitaan suunnitelma mukaan lukien menetelmät ja resurssit sähköisten palveluiden käyttäjäkeskeiselle toteutukselle. Arviointitoiminnossa verrataan SoTeSADe-hankesuunnitelmaa referenssinä käytettävään ISO 9241-210:2010-standardiin ja sen edellyttämään tapaan kerätä tietoa käyttäjistä, käyttökonteksteista, heidän tavoitteistaan ja prosesseistaan. SADe-palvelujen kehitysvaiheessa arviointitoiminnossa täsmennetään SoTe-SADe-palveluiden laatu-kriteerit, joita vasten toteutettavia palveluja arvioidaan. Näitä ovat

• Teknisen järjestelmän laatu (tietoturva, toiminnallisuus, käytettävyys, luotettavuus ja tekninen toimivuus). Tämä on osa panoslaatua.

• Tuotetun tiedon laatu (luotettavuus, saavutettavuus ja sisältö) • Tukipalveluiden laatu (koulutus ja Help Desk). Tämä on osa panoslaatua. • Käyttöaste, osuus tapahtumista, Asiakastyytyväisyys. Tämä on osa tuotoslaatua. • SADe-yleiset kriteerit kuten tietoturva, molempien kansallisten kielten huomioiminen, verkko-

palveluiden yleiset laatukriteerit (+WAI, Web Accessibility Initiative, Web palveluiden saavutet-tavuus), monikanavaisuus (mobiili vs. kiinteä käyttö, puhelin (tukihenkilön avulla) vs. oma itse-näinen käyttö

• Sähköisen palvelujärjestelmän avulla tuotettujen Sote-palveluiden laatu (panos-, prosessi- ja tuo-toslaatu, vaikuttavuus. o Panoslaatu tarkoittaa tuotannon tekijöiden (kuten ammattilaiset, asiakkaat, resurssit) sovel-

tuvuutta tuotantoprosessiin, mukaan lukien heidän motiivinsa ja osaamisensa käyttää SoTe-SADe-palveluita. Tämä edellyttää mm. hyvää markkinointia ja käyttöönottokoulutuksia.

o Prosessilaatuun liittyviä mittareita ovat prosessin vaiheisiin, työnjakoon ja välineisiin liitty-vät laatumittarit, joihin referenssit löytyvät mm. käypähoitosuosituksista.

14(31)

o Tuotoslaatuun liittyviä mittareina on käytetty usein asiakastyytyväisyyttä, terveydenhuol-lossa myös mm. käyntimääriä, laitospäivien määrää.

o SADe-kriteereissä palveluiden kliinistä vaikuttavuutta ei ole erikseen mainittu arviointikri-teerinä. Se on sosiaali- ja terveydenhuollolle spesifi tuotosindikaattori. Tavoiteltavat kliini-set vaikutukset voidaan määritellä vasta sitten, kun on täsmennetty, keille asiakasryhmille (diagnoosikohtaisesti) palveluita on tarkoitus kehittää ja pilotoida. Kroonisesti sairailla tyy-pillisiä kliinisiä vaikuttavuusmittareita ovat mm. hoitotasapainoon liittyvät laboratorioarvot.

Kehitysvaiheessa arviointia toteutetaan mm. demojen ja protojen avulla asiakasraadeissa, han-ketoimijakyselyllä sekä "ota kantaa"-palvelulla sadesote.thl.fi-sivuston kautta. Käyttöönottovaiheessa kehitetyn järjestelmän laatua arvioidaan ensisijaisesti käytettävyystestauksin ja käyttäjäkyselyllä. Merkittävyys Arviointitoiminnossa verrataan toteutussuunnitelmaa ja rekisteritietoa sen selvittämiseksi, missä määrin hankkeeseen valikoituneet asiakasryhmät ja prosessit ovat keskeisiä ja merkittäviä ver-rattuna

• käyntitilastoihin, • olemassa olevien palveluiden kohdentumistilastoihin • olemassa olevien palvelujen käyttöasteeseen

Arviointitoiminnossa analysoidaan toteutussuunnitelmaa ja dokumentteja sen selvittämiseksi, missä määrin palvelukokonaisuuksien kehittämisen pohjaksi otetaan sidoshankkeissa tehty työ, valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut sekä olemassa olevia alueellisia palveluita ja määrityk-siä, joiden pohjalta luodaan leviämisennuste, sekä missä määrin hyödynnetään kuntien ja sai-raanhoitopiirien ratkaisut, jotka perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin standardeihin sekä avoimiin rajapintoihin. Kolmas näkökulma merkittävyyden arviointiin on keskeisten toimijata-hojen sitoutumisen, tuotanto-organisaation ja ansaintalogiikan sekä käyttöönoton suunnittelun toteutumisen arviointi. Poikkihallinnollisuus Poikkihallinnollisuutta arvioidaan tarkastelemalla toteutusvaiheen suunnitelmista ja doku-menteista, missä määrin palveluiden keskeisiin asiakasryhmiin valikoidaan monipalveluasiak-kaita, kuinka kattavasti hankkeessa tunnistetaan ne eri rekisterit (rekisterinpitäjät), joista palvelut tarvitsevat tietoa, ja millaista yhteistyö eri rekisterinpitäjien kanssa on. Keskeisenä arviointikri-teerinä on myös se, missä määrin palvelukokonaisuudet hyödyntävät valtionhallinnon yhteistä palvelualustaa ja asiointitiliä ja tekninen, toiminnallinen ja semanttinen arkkitehtuuri noudattaa julkisen hallinnon kokonais-IT-arkkitehtuuria, sekä niissä hyödynnetään ja edistetään julkisen hallinnon yhteistä sanastotyötä Tuottavuuspotentiaali Arviointitoiminnossa analysoidaan toteutussuunnitelmasta ja dokumenteista, kuinka asiak-kaiden ja ammattilaisten prosessit on kuvattu, ja minkä niissä ennakoidaan muuttuvan. Prosessi-en muutoksen tuottavuutta mittaavat kriteerit etsitään kustannushyötyjen ennakkoanalyysistä. Muutoksen realistisuutta arvioidaan pilottiorganisaatioiden kanssa vertaamalla SADe-tavoiteprosesseja pilottiorganisaatioiden (toimiva terveyskeskus)prosesseihin. Asiakkaiden nä-kökulmasta prosessien realistisuutta arvioidaan kuten asiakaslähtöisyyttä. Referenssitietoa koo-taan lisäksi jo toteutuneiden palveluiden prosessimuutoksista hankekartoituksen ja kirjallisuuden avulla.

15(31)

Toisena näkökulmana on arvioida tuottavuutta kansallisella tasolla tarkastelemalla kansallisia palveluja ja määrityksiä käyttävien organisaatioiden ja hankkeiden määrää käyttöastekyselyllä johon hankekysely on yhdistetty (toteutettu jo kerran v. 2010). Tämä koskee muun muassa tie-topalveluiden yhtenäistä sisällön kuvaamistapaa niin, että ne voidaan näyttää ajantasaisina kaikissa neuvontasivustoissa. Kolmantena näkökulmana on arvioida hankkeiden vaikutuksia palveluiden tuotoksiin vertaamal-la käynti- laitospäivä-, suorite- ym. tuotosmittareilla rekisteritiedoista vähentynyttä palvelutar-vetta. Toteutuksen kustannustehokkuus Palveluiden kehittämis- ja tuotantokustannukset ennakoidaan olemassa olevien palvelujen ma-teriaalista ja verrattaan kansallisten määritysten pilotointiin valittuja palveluita, joiden kustan-nushyödyistä on näyttöä. Projektin toteutuksen kustannustehokkuusseurannan mittareina ovat ai-kataulu, työmäärät ja budjetti. Pilottipalveluiden osalta seurataan kustannushyötyjen toteutumis-ta. Käynnistysvalmius ja toteutuksen nopeus Käynnistymisvalmiutta arvioidaan hankedokumentaatiosta ja pilotointiin valittujen palvelun-tuottajien haastattelulla. Käyttöönottovalmius ja –kelpoisuus Käyttöönottovalmiutta arvioidaan arvioimalla yhteistyötä kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa hankedokumentaatiosta määritysten luomisessa, jotka perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin standardeihin sekä avoimiin rajapintoihin. Lainsäädäntömuutosten tarve ja valmius niiden toteuttamiseen Lainsäädäntömuutosten tarvetta ja valmiutta toteuttaa ne arvioidaan haastattelemalla perustetun lainsäädäntöryhmän jäseniä sekä analysoimalla ryhmän tuottamaa dokumentaatiota, jossa pal-velukokonaisuuksien tarvittavat lainsäädäntömuutokset määritellään yhteistyössä palveluita to-teuttavien kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien kanssa. Yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa Arvioidaan kuten poikkihallinnollisuus. Innovatiivisuus ja luovuus Arvioidaan palveluntuottajien toimintamallien (toimiva terveyskeskusmallit) ja SADe-palveluiden yhteiskehittämisen laatua hankedokumentaatiosta. Arvioidaan niiden oma terveys- ja hyvinvointipalvelusuunnittelu-kokonaisuuksiin liittyvien yk-sittäisten palveluiden määrää ja laatua hankedokumentaatiosta, joissa ei ennen SADe-ohjelmaa ole toteutettu alueellisia ratkaisuja. Arvioidaan oma terveys- ja hyvinvointipalvelusuunnittelukokonaisuuksien läpi kauttaaltaan kul-kevien asiakaspolkujen määrää ja laatua hankedokumentaatiosta palveluintegraation näkökul-masta.

16(31) Näissä eri arvioinneissa tarvittavan tilasto- ja rekisteritiedon lähteitä on tunnistettu seuraavasti:

1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää terveyskeskuksilta vuosittain tiedot niiden tuottamasta avohoidosta. Terveyskeskukset ilmoittavat tiedot jäsenkunnittain. Lääkärikäynnit

2)

ja muun ammatti-henkilökunnan käynnit kysytään toiminnoittain, minkä lisäksi kysytään lääkärikäynnit ja lääkärillä käyneet potilaat ikäryhmittäin. Suun terveydenhuollon käynneistä kerätään ikäryhmittäiset käynti-tiedot hammaslääkäri-, hammashuoltaja- ja -hoitajakäynneistä, sekä ikäryhmittäiset tiedot ham-mashuollon potilaista.

Erikoissairaanhoidon avohoidosta

3) Terveydenhuollon l

kerätään tietoja terveydenhuollon palveluntuottajilta vuosittain. Suurin osa tiedoista saadaan osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sairaaloiden hoitotoimin-nan tuottavuus -tiedonkeruuta, minkä lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää erikseen tilasto-tiedot em. tiedonkeruun ulkopuolella olevilta erikoislääkärijohtoisilta terveyskeskuksilta.

aitoshoitoaineisto sisältää tietoja terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosas-tohoidosta (mukaan lukien päiväkirurgia). Aineistossa on tietoja terveydenhuollon laitoshoidon tuot-tajista sekä potilaista ja heidän hoidostaan. Kerättäviä tietoja ovat mm. asiakkaan tunnistetiedot, ikä, sukupuoli, kotikunta, hoitoon liittyvä hoitoaika

4) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on siirtynyt vuonna 2008

, diagnoosi- ja toimenpidetiedot, tiedot hoitoon lähet-tävästä tahosta sekä jatkohoitopaikasta. Tiedot kerätään potilaskohtaisesti hoitojakson päättyessä sekä vuoden lopussa laitoksissa sisällä olevista potilaista.

terveydenhuollon menoja ja rahoitusta koskevassa tilastoinnissa OECD:n terveystilinpitojärjestelmän (SHA, System of Health Accounts) mukaiseen tilastointiin, jossa tiedot kerätään toiminnoittain, tuottajittain ja rahoittajittain. Tilaston perusteena olevat tiedot kerätään valtakunnallisista rekistereistä, tilastoista, tilinpäätöksistä ja muista vastaavista lähteistä. Tiedot on tuotettu terveystilinpitojärjestelmän mukaisina tilastovuodesta 1995 alkaen. Esimerkiksi vuonna 2009 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 15,7 miljardia euroa. Reaa-lisesti terveydenhuollon kokonaismenot kasvoivat 1,2 prosenttia. Asukasta kohden menot olivat 2 936 euroa. Reaalisesti eniten kasvoivat vanhusten laitoshoidon, sairausvakuutuksen korvaamien matkojen, terveydenhuollon bruttoinvestointien sekä hoitolaitteiden ja muiden lääkinnällisten kesto-kulutustavaroiden menot. Rahamääräisesti suurimmat menoerät koostuivat erikoissairaanhoidon (5,2 mrd. €) ja perusterveydenhuollon

5) Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset, etenkin: sairauden vuoksi tehtyjen

(2,8 mrd. €) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden ja muiden lää-kinnällisten kulutustavaroiden (2,2 mrd. €) käytöstä. Nämä muodostivat kaksi kolmasosaa vuoden 2009 terveydenhuoltomenoista.(http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Terveyspalvelut/terveysmenot.htm)

matko-jen kustannukset, korvattavien reseptilääkkeiden kustannukset, kustannukset avosairaanhoitopalve-lujen käytöstä

6) Kelan terveyspuntari. Terveyspuntarin indeksien ja karttasovellusten avulla voi vertailla väestön

. Avosairaanhoitopalveluja ovat yksityislääkärin, yksityishammaslääkärin ja suuhy-gienistin palvelut sekä lääkärin/hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. (liite 5)

alueellisia sairastavuuseroja

7) Tilastokeskus, kuolemansyytilasto.

yhtenä vuotena. Tietoja ei pidä sen sijaan käyttää valittujen alueiden arvo-jen vertailuun eri vuosina. Terveyspuntarin kansantaudit -sovelluksen tiedot päivittyvät edellisen vuo-den osalta helmikuussa ja sairastavuusindeksit toukokuussa.

17(31) 3.5.1 Yhdistetty muuttujaluettelo ja tietolähteet kerättävälle tiedolle

18(31) 3.6 Vaihe 6: Yhteistyöneuvottelujen käynti seurantatiedon tuottamiseksi

eri käyttötarkoituksiin

3.6.1 Kehittämistyön laatu

Hankearvioinnin osalta keskeisenä yhteistyökumppanina ovat SADe-hanketoimijat ja VM. Sähköisten asiointipalveluiden kehitystyön laadun osalta neuvotteluosapuolina ovat suuret hankerahoittajatahot, ennen kaikkea STM ja Tekes. Keskeisenä tehtävänä on sopia sellaisesta menettelytavasta, jolla sosiaa-li- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin hankkeiden koordinaatio- ja yhteistyöastetta sekä kansallis-ten määritysten ja muiden tuotosten käyttöönottoa eri rahoittajien hankkeissa pystyttäisiin keskitetysti seuraamaan.

3.6.2 Kehitetyn sähköisen järjestelmän ja sillä tuotetun palvelun laatu

Järjestelmän laadun seurannan osalta neuvotteluosapuolina ovat THL ja Oulun yliopisto (Fintelemedi-cum), jotka ovat toteuttaneet sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-kyselyä. Käyttäjäkyselyn tuottajataho on avoin. Jos sellainen päädytään toteuttamaan, on arvioitava olemassa olevien kyselyiden soveltuvuus ja kehitystarve SADe-käyttäjäkyselyksi. Tietosisältöjen määrittelyyn luontevia osapuolia ovat olemas-sa olevien kyselyiden vastuutahot (THL, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Aalto-yliopisto, Finte-lemedicum ja Lääkäriliitto).

Vaikutusten seurannassa (myös järjestelmän laadun seurannassa) tarvitaan tieto kontekstista, jossa järjestelmä tullaan ottamaan käyttöön, sekä järjestelmän vaikutusmekanismit (mitä muutoksia järjes-telmällä tavoitellaan, ja miten järjestelmän ennakoidaan tuottavan ne). Tätä kirjoitettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon SADe-palveluja ensimmäisenä käyttöön ottavia (pilotti)organisaatioita ei vielä ole valittu, eikä myöskään täsmennetty niitä sähköisiä järjestelmiä ja palveluita, joita tullaan ottamaan käyttöön. Tästä syystä seurantatiedon kohteita tulee täsmentää yhdessä pilottiorganisaatioiden ja toteu-tukseen hyväksyttyjen kehityshankkeiden kanssa. Muita tunnistettuja yhteistyökumppaneita tässä täs-mennysvaiheessa ovat ne tahot, jotka tuottavat rekisteri- tai kyselytietoa (kuten THL avoHILMO- ja Sotkanet-tilastojen tuottajat, Kelan ja tilastokeskuksen tilastojen tuottajat, sekä erilliskyselyiden toteut-tajat). Tämä vaihe voidaan toteuttaa vasta, kun tiedetään, mitkä palvelut siirtyvät toteutusvaiheeseen, ja missä alueilla niitä pilotoidaan minkäkin asiakasryhmän palveluissa.

3.7 Seurantaprojektin suunnitelma ja budjetti Seurantaprojektin suunnitelma noudattaa 6-vaiheista hyvän arviointikäytännön GE-PHI -mallia. Esiselvitysvaihe vastaa mallin 1. vaihetta (Exploration) Toisena vaiheena mallissa on arviointisuunni-telman laatiminen (First design). Se edellyttää kuitenkin jo tietoa siitä, mitkä ovat arvioitavat sähköiset palvelut, missä ja minkä asiakasryhmien kanssa niitä pilotoidaan. Tämä suunnitelma tullaan tekemään yhdessä toisaalta pilotoivien organisaatioiden arviointivastaavien kanssa, toisaalta keskeisten rahoitta-jatahojen kanssa. Työtä voidaan valmistella ennen syksyä valitsemalla pilotoivat organisaatiot, asia-kasryhmät ja arviointivastaavat pilottiorganisaatioista, ja rakentamalla arviointitiedon keruuorganisaa-tio, sekä neuvottelemalla alustavasti tarvittavan tiedon tuottajatahojen kanssa yhteistyöstä. Valmistelu pitää sisällään seuraavat osat:

– Kehitystyön laatu: arvioidaan avainrahoittajatahojen hankerekisterien tietosisällön ja soveltuvuus julkisen rahan sote-hankeseurantaan, ja tehdään ehdotuksen seurantatiedon keruusta ja raportoinnista. Hankkeen laatu: arvioidaan hankedokumentaatiosta SADe-kriteerien toteutuminen

– Järjestelmän laatu: analysoidaan kyselyiden tietosisällöt ja täsmennystarpeet, ja tehdään ehdotuksen järjestelmän laadun seurannasta ja raportoinnista

– Järjestelmän vaikutukset: Pilottialueilta valitaan arviointivastaavat, joiden kanssa val-mistaudutaan täsmentämään kontekstuaaliset vaikutusten seurannan avainmuuttujat ja tietolähteet sekä laatimaan suunnitelma tiedonkeruusta, sen käytöstä hankkeessa ja ra-

19(31)

portoinnista. Täsmennys ja suunnitelman laatiminen edellyttää toteutusvaiheeseen siir-tymistä

Mikäli päätökset sote-SADe-palvelujen toteutusvaiheeseen siirtymisestä tehdään syksyllä, mallin vaihe 2 (arviointisuunnitelman täsmennys) tehdään syksyn 2011 aikana. Hankkeen toteutusvaiheen arvioin-tikriteerien osalta täsmennetään myös mallin vaiheet 3-6 (arviointikriteerit, tietolähteet, tiedonkeruu ja raportointi) syksyn aikana yhteistyössä pilottiorganisaatioiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Keväällä 2012 toteutetaan mallin vaiheet 3-4 niiden palveluiden osalta, jotka eivät ole ensimmäisessä käyttöönottoaallossa. Tällöin täsmennetään toteutettavan järjestelmän ja sähköisten palveluiden arvi-ointikriteerit ja yksilöidään tietolähteet, sovitaan tiedon tuotannosta ja raportoinnista. Ennen palveluiden käyttöönottoa vuonna 2012 toteutetaan baselinetiedonkeruu keskeisten seurattavien muuttujien osalta, johon verrataan tilannetta käyttöönoton jälkeen (2013) Projektin toteutusvaiheen aikana toteutusprojektin johto, toteutustyöryhmät ja pilottiorganisaatiot yh-dessä vastaavat palveluiden vaikuttavuus- ja toiminnallisten kriteerien mukaisen mittaustiedon tuotta-misesta ja raportoinnista kehittämisprosessin etenemisen mukaisesti. Käyttäjälähtöisen suunnittelun toteutumisen osalta projektin johdolla on mahdollisuus käyttää ulkopuolista auditoijaa, joka on käyttä-jälähtöisen suunnittelun asiantuntija. Käyttöönottovaiheessa toteutusprojektin johto vastaa mittaus- ja raportointitietojen keräämisestä, arvioinnista ja raportoinnista. Vakiintuneen käytön vaiheessa palvelun omistajat huolehtivat jatkuvasta seurannasta. Alustava aikataulu Oma terveys (OT)- ja Hyvinvointipalvelusuunnittelu (HVPS)- palvelukokonaisuuk-sien vaikutusten ennakoimiseksi ja seuraamiseksi tarvittavan tiedon tuottamiseksi on esitetty alla. Ai-kataulu täsmennetään siinä vaiheessa, kun kyseisten palvelukokonaisuuksien osalta siirrytään toteutus-vaiheeseen. Syksy 2011

• Saadaan päätös OT- ja HVPS – palvelukokonaisuuksien siirtymisestä toteutus-vaiheeseen

• Päätetään OT – ja HVPS –palvelukokonaisuuksien pilotoinnin kohteet ja aikatau-lu

Syksy 2011 • Toteutusvaiheen alussa (määrittelyn yhteydessä)

• Täsmennetään koko toteutusvaiheen aikataulu ja tehtävät • Kiinnitetään pilotit ja niiden aikataulu • Käydään läpi toteutusvaiheen laajuuden mukaisesti toteutettavien palvelu-

ryhmien sisältö ja tavoitteet ja tämän pohjalta täsmennetään kunkin toteu-tettavan palvelun seurannan indikaattorit, aikataulut ja vastuut.

Syksy 2011 / Kevättalvi 2012 • Pilottien osalta testataan sovittujen indikaattorien toimivuus ja tarvittavan tiedon

löydettävyys • Keskeisinä sidosryhminä ovat sovitut pilotit sekä yhteistyökumppaneina toimivat

rekisterinpitäjät ja kyselyiden toteuttajat Kevättalvi 2012

• Pilottien tulosten perusteella verifioidaan ja vahvistetaan kaikkien toteutettavien palveluiden seurantaindikaattorit

• Toteutetaan kaikkien toteutettavien palveluiden osalta lähtötason tietojen selvitys seurantaa varten (baseline)

• Analyysistä ja raportoinnista vastaa • Hankekauden aikana hankkeen kyseisen osa-alueen toteutusprojektin joh-

to

20(31)

• Hankekauden jälkeen, vakiintuneen käytön aikana, palvelun omistaja Budjettivaraus seurantatiedon keruulle on tehty niin, että se on riippuvainen hankkeen kokonaisbudje-tista (5%). Tämä kattaa työryhmien toimintakulut, konsulttipalveluiden ostot ja omasta työstä (mm. rekisteri- ja tilastoasiantuntijat) aiheutuvat kustannukset. Lähteet [1] D.L. Sackett, W.M.C. Rosenberg, J.A.M Gray, R.G.B. Haynes, W.S. Richardson. "Evidence based medicine: what it is and what it isn't". BMJ

1996; 312 : 71-2 (Published 13 January 1996) [2] R.Stewart."Evidence-based management: a practical guide for health professionals". Oxon (U.K.): Radcliffe Medical Press, 2002, pp. 1-6.

http://books.google.fi/books?id=PKSut3LeIMQC&printsec=frontcover&dq=evidence+based+management&source=bl&ots=2slrCREbba&sig=6DfcejSFrHo0FuW3brmwWHOcdBw&hl=fi&ei=p95jTLrBIomOOOHl_PkJ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=5&ved=0CDEQ6AEwBA#v=onepage&q&f=false), accessed Dec.17.2010

[3] Brender J, Handbook of evaluation methods for health informatics. Elsevier Academic Press, USA, 2006 [4] Nykänen, P. et al (2008) Guidelines for Good Evaluation Practices in Health Informatics, version 0.14. http://

iig.umit.at/efmi). [5] H. Hyppönen, P. Doupi, H. Hämäläinen and P. Ruotsalainen. "Planning for National Health Information System evaluation" [Finnish with English

summary]. THL Report 33/2009, Yliopistopaino, Helsinki, Finland. [6] H.Hyppönen, P.Doupi, P.Hämäläinen, J.Komulainen, P.Nykänen, R.Suomi. "Towards a National Health Information System Evaluation". In: C.

Safran et al. (Eds.) MEDINFO 2010, IOS Press, 2010, pp. 1216 - 1220.

21(31) Liite 1 Palveluiden kustannushyötyanalyyseistä tunnistetut muuttujat

Huom! Esitetyt muuttujat täsmentyvät pilotointivaiheen aikana

Muuttujat suoritteessa: Avuntarpeen itsearviointi (Diabeteksen riskitesti)

Riskitestien käyttökertoja vuodessa (tavoite: 10% kaikista 2-tyypin diabetestä sairastavista) Käyttömäärä

a) Kuntien hyödyt Kehitystyön keskittämisestä koituvat hyödyt

kehittämistyöhön kuluvat resurssit säästyvät aikasäästö (SADe-arvio kehitystyön edellyttämästä työajasta) rahasäästö (= SADe-kustannusarvio 1 testin kehittämisestä x keskitetyn palvelun käyttöön ottavien kuntien määrä)

a) kansalaisen hyödyt Käytöstä koituvat hyödyt (lähtötilanne verrattuna käyttöönoton jälkeiseen tilanteeseen)

testin löytyminen helpottuu - tavoite: testin löytymiseen kuluva aika käytettävyystestauksessa x% pie-nempi kuin nykytavalla aikasäästö (testin löytymiseen kuluva aika vähenee) rahasäästö (= aika x ajan kustannus) Käynti terveyskeskuksessa terveydenhoitajalla vältetään - tavoite: 100% testin verkossa tekevistä kansalaisista säästää testikäynnin terveyskeskuksessa jokaisen testin itse tekevän kansalaisen aikaa säästyy 80% (käynnistä säästyvä aika) Matkat + terveyskeskusmaksu - tavoite: 100% säästyy riskitestin verkossa tekeviltä Vältetty diabetes testin ohjaamien elämäntapamuutosten johdosta - tavoite: sairastuvuus vähenee x% b) Kunnan hyödyt Testin teosta vastaanotolla + toimistotyöstä koituvat säästöt - tavoite: Hallinnolta suoritteeseen kuluva aikasäästö (T) 100% verkossa testin tekevien osalta (ei käyntiä) Hallinnolta kuluva suoritteen kustannus tai maksusäästö (C) 100% Vältetyistä uusista diabetespotilaista aiheutuva säästö - tavoite Diabeteksen sairastuvuus vähenee x%

Muuttujat suoritteessa: Avuntarpeen itsearviointi (vaikea ja keskivaikea dementia)

Tehtyjen dementiatestien määrä vuodessa (??) - näiden avulla varhain löytyneiden tapausten määrä/v Käyttömäärä

a) Kuntien hyödyt Kehitystyön keskittämisestä koituvat hyödyt

kehittämistyöhön kuluvat resurssit säästyvät aikasäästö (SADe-arvio kehitystyön edellyttämästä työajasta) rahasäästö (= SADe-kustannusarvio 1 testin kehittämisestä x keskitetyn palvelun käyttöön ottavien kuntien määrä)

a) kansalaisen hyödyt Käytöstä koituvat hyödyt

testin löytyminen helpottuu aikasäästö (testin löytymiseen kuluva aika vähenee) - tavoite: käytettävyystestauksessa aika x% pie-nempi rahasäästö (= aika x ajan kustannus) Varhaisen toteamisen aiheuttamat hyödyt elämänlaatuun (ei laskettu rahallista arvoa)

22(31) Laitospäivien välttämisen säästöt - tavoite: Aikasäästö (poissa laitoksesta = 112 potilasta x 365pv=) 40880pv Säästö laitoshoitomaksuissa (112henkeä x keskim. laitosmaksu/kk x 12) Säästö matkakustannuksissa b) kunnan hyödyt Laitoshoitopäivien vähenemisestä koituva säästö - tavoite 40880 hoitopäivää säästyy Työaikasäästö (tavoite: 112 henkilön hoitoon kuluvien henkilötyöpäivien määrä säästyy) Suoritteiden kustannussäästö tavoite = 150€/pv x säästyvien hoitopäivien määrä

Muuttujat suoritteessa: yleinen terveystieto

Terveystiedon käyttö(haku)kertoja vuodessa Käyttömäärä

b)Kuntien hyödyt Kehitystyön keskittämisestä koituvat hyödyt

kehittämistyöhön kuluvat resurssit säästyvät aikasäästö (SADe-arvio kehitystyön edellyttämästä työajasta) rahasäästö (= SADe-kustannusarvio tietopalvelun kehittämisestä x keskitetyn palvelun käyttöön otta-vien kuntien määrä)

a) kansalaisen hyödyt Käytöstä koituvat hyödyt (lähtötilanne verrattuna käyttöönoton jälkeiseen tilanteeseen)

tiedon löytyminen helpottuu aikasäästö (tiedon löytymiseen kuluva aika vähenee) tavoite: tavoite: käytettävyystestauksessa aika x% pienempi rahasäästö (= aika x ajan kustannus) 3) kunnan hyödyt Neuvontapuheluiden/ yhteydenottojen määrän väheneminen - tavoite: xx% yhteydenotoista vältetään aikasäästö rahasäästö Käyntien määrän väheneminen - tavoite: 50% yhteydenotoista ei johda neuvontakäyntiin aikasäästö rahasäästö

Muuttujat suoritteessa: anonyymi neuvontapalvelu (kesken)

Anonyymin neuvontapalvelun (q/a) käyttökertoja vuodessa Käyttömäärä

b)Kuntien hyödyt Kehitystyön keskittämisestä koituvat hyödyt

kehittämistyöhön kuluvat resurssit säästyvät aikasäästö (SADe-arvio kehitystyön edellyttämästä työajasta) rahasäästö (= SADe-kustannusarvio keskitetyn tietokannan kehittämisestä x keskitetyn palvelun käyt-töön ottavien kuntien määrä)

a) kansalaisen hyödyt Käytöstä koituvat hyödyt (lähtötilanne verrattuna käyttöönoton jälkeiseen tilanteeseen)

vastauksen löytyminen kysymykseen helpottuu aikasäästö (tiedon löytymiseen kuluva aika vähenee) rahasäästö (= aika x ajan kustannus) Käynti terveyskeskuksessa terveydenhoitajalla vältetään - tavoite: x% kansalaisista säästää käynnin terveyskeskuksessa

23(31) jokaisen säästyneen käynnin osalta kansalaisen aikaa säästyy 80% (käynnistä säästyvä aika) jokaisen säästyneen käynnin osalta Matkat + terveyskeskusmaksu säästyvät b) Kunnan hyödyt Puhelinneuvonnan vähenemisestä + toimistotyöstä koituvat säästöt - tavoite xx% neuvontapuheluista ohjautuu sähköiseen ja q/a-palveluun (jolla yhteinen hakutoiminnallisuus terveystieto- ja palveluha-kemisto-palvelun kanssa) Hallinnolta suoritteeseen kuluva aikasäästö (T) Hallinnolta kuluva suoritteen kustannus tai maksusäästö (C)

Muuttujat suoritteessa: terveyskansio

Oman kansion perustaneiden määrä. Tavoite: Perusterveistä x%, riskiryhmäläisistä x% ja kroonisesti sairaista x % ottaa kansion käyttöön

Käyttömäärä

a) Kuntien hyödyt Kehitystyön keskittämisestä koituvat hyödyt

kehittämistyöhön kuluvat resurssit säästyvät aikasäästö (SADe-arvio kehitystyön edellyttämästä työajasta) rahasäästö (= SADe-kustannusarvio keskitetyn palvelun kehittämisestä x keskitetyn palvelun käyttöön ottavien kuntien määrä)

a) a) Kansalaisten hyödyt Käytöstä koituvat hyödyt (lähtötilanne verrattuna käyttöönoton jälkeiseen tilanteeseen)

kansion terveys- ja hyvinvointitiedot ovat kansalaisen käytössä ajasta ja paikasta riippumatta aikasäästö (tiedon löytymiseen kuluva aika vähenee) - tavoite: rahasäästö (= aika x ajan kustannus) Sairauksien ehkäiseminenelintavat paranevat tavoite: kansion käyttäjillä (tupakointi, ravitsemus, alkoholinkäyttö, liikunta, yli-paino)x% paremmat arvot kuin verrokeilla

kansion terveyden seuranta- ja päätöksentuki palvelun avulla

Sairastuvuus vähenee - tavoite: kansion käyttöön ottaneissa riskiryhmäläisissä sairastuvuus x% mata-lampi kuin verrokkiryhmällä Lääkekustannukset vähenevät- kansion käyttöön ottaneiden lääkekustannukset verrokkiryhmää x& pienemmät Ongelmien varhainen toteaminenLääkekustannukset vähenevät (kansiota käyttävien riskiryhmäläisten lääkekustannukset x% pienem-mät kuin verrokkiryhmällä

helpottuu riskitestien tulosten tallennuksen ja päätöksentuen myötä

Hoitoon/ palveluun hakeutuminen

esitietojen kokoamisesta aiheutuva aikasäästö: tavoite

helpottuu (esitietojen kokoaminen kansiosta ja liittäminen ha-kemuksiin)

rahasäästö = aikasäästö x ajan kustannus Hoitoon osallistuminenKontrollikäyntejä terveyskeskuksessa terveydenhoitajalla vältetään - tavoite:

helpottuu (mittaustulosten tallennus ja välitys)

x% kroonisesti sairaista säästää x% käynneistä terveyskeskuksessa vuosittain jokaisen säästyneen käynnin osalta kansalaisen aikaa säästyy 80% (käynnistä säästyvä aika) jokaisen säästyneen käynnin osalta Matkat + terveyskeskusmaksu säästyvät Hoitotasapaino paranee - tavoite:Diabetes on tasapainossa x%:lla suuremmalla osalla verrokkiryhmään verrattuna b) Kunnan hyödyt Sairauksien ehkäiseminen tehostuu: tavoite: Sairastuvuus (krooniset sairaudet) pienenee - tavoite (ks. ed) Esitietojen keruu helpottuu - tavoite Hallinnolta suoritteeseen kuluva aikasäästö (T) Hallinnolta kuluva suoritteen kustannus tai maksusäästö (C)

24(31) Hoidon integrointi helpottuu: Kansion sisältämän kansalaisen kalenterin avulla - tavoite: Kansalaisen osallistumisesta hoitoon koituvat säästöt Käyntien väheneminen c) valtiontalouden hyödyt Lääkekorvausten määrä pienenee Sairauspoissaolot vähenevät

Muuttujat suoritteessa: Palveluhakemisto

Palveluhakemiston käyttökertoja vuodessa Käyttömäärä

b)Kuntien hyödyt Kehitystyön keskittämisestä koituvat hyödyt

kehittämistyöhön kuluvat resurssit säästyvät aikasäästö (SADe-arvio kehitystyön edellyttämästä työajasta) rahasäästö (= SADe-kustannusarvio keskitetyn hakemiston kehittämisestä x keskitetyn palvelun käyt-töön ottavien kuntien määrä)

a) a) Kansalaisten hyödyt Käytöstä koituvat hyödyt (lähtötilanne verrattuna käyttöönoton jälkeiseen tilanteeseen)

Palveluiden ja niitä tuottavien Palveluntuottajien löytyminen (ja vertailu) helpottuu aikasäästö (tiedon löytymiseen kuluva aika vähenee) rahasäästö (= aika x ajan kustannus) b) Kunnan hyödyt Tarve kansalaisten palveluohjaukseen vähenee Hallinnolta suoritteeseen kuluva aikasäästö (T) Hallinnolta kuluva suoritteen kustannus tai maksusäästö (C)

Muuttujat suoritteessa: Palautepalvelu

Palautepalvelun käyttökertoja vuodessa Käyttömäärä

a) Kuntien hyödyt Kehitystyön keskittämisestä koituvat hyödyt

kehittämistyöhön kuluvat resurssit säästyvät aikasäästö (SADe-arvio kehitystyön edellyttämästä työajasta) rahasäästö (= SADe-kustannusarvio keskitetyn palautepalvelun kehittämisestä x keskitetyn palvelun käyttöön ottavien kuntien määrä)

a) Kansalaisten hyödyt Käytöstä koituvat hyödyt (lähtötilanne verrattuna käyttöönoton jälkeiseen tilanteeseen)

Palautteen antaminen helpottuu aikasäästö (palautepalvelun löytymiseen kuluva aika vähenee) rahasäästö (= aika x ajan kustannus) Palveluiden vertailtavuus paranee yhtenäisessä muodossa annetun palautteen ansiosta b) Kunnan hyödyt Säästöt palautteenkeruun helpottumisesta, sähköisestä sisällön analyysistä, säilyttämisestä ja tilastoin-nin helpottumisesta Hallinnolta suoritteeseen kuluva aikasäästö (T) Hallinnolta kuluva suoritteen kustannus tai maksusäästö (C) Benchmarking muiden palveluntuottajien vastaavien palveluiden laatuun helpottuu

25(31) Liite 2 Kirjallisuuskatsauksesta tunnistetut muuttujat

Arvioinnin ulottuvuudet Indikaattori/ muuttujaryhmä Tiedonkeruun menetelmä LähdeIT-käyttöönotto käyttöaste kysely {{1348}}

" " {{1385}}

" lokitieto {{1272}}

Käyttöönoton onnistuminen kirjallisuuskatsaus {{1245}}

Käyttöönoton haasteet haastattelut, dokumentit {{1287}}

Sähköisen Järjestelmän laatu IT:n koettu käytettävyys ei kuvattu {{1308}}

Käytettävyys tehtäväanalyysi, fokusryhmä {{1259}}

tiedon saatavuus haastattelu, dokumentit, havainnointi Maass et al 2008tiedon laatu potilaskertomustieto {{1363}}

Teknologian hyväksyttävyys (Technology A t M d l TAM)

kysely {{1227}}

IT vaikutukset palveluun: panoksiin Lääkärien asenteet teknologiaan kysely {{1348}}

Hoitajien asenteet teknologiaan " {{1260}}

Työtyytyväisyys " {{1232}}

internetlukutaito " {{1360}}

Prosessiiin (organisoitumiseen) Toiminnalliset vaikutukset (Hoitajan työ) systemaattinen katsaus {{1257}}

hoitokäytännöt " {{1229}}

Työmäärä ei kuvattu {{1308}}

työvaiheiden organisointi kysely, dokumentit Ohinmaa t l 2002" {{1245}}

" haastattelu, havainnointi, kysely {{1361}}

Tiedonhaun käytännöt päiväkirjat, haastattelut {{1233}}

vuorovaikutuksen laatu haastattelu, fokusryhmät (Barber et l 2007)Prosessiin (laatuun) Hoitosuositusten noudattaminen systemaattinen kirjallisuuskatsaus {{1229}}

" potilaskertomustieto {{1298}}

" " {{1363}}

" ei kuvattu {{1548}}" " {{1499}}" " {{1308}}

potilasturvallisuus tehtäväanalyysi, fokusryhmät {{1231}}

" kyselytutkimus {{1271}}

(hoitovirheet) havainnointi, haastattelut, ääneen ajattelu {{1279}}

Tuotoksiin (kysyntä/ tarjonta/ suoritteet)

palvelujen käyttö (käyntimäärä, laitospäivien tai jaksojen määrä)

rekisteritieto{{1627}}

" kirjallisuuskatsaus {{1509}}" " {{1509}}" " {{1510}}" sairausvakuutustieto {{1528}}" dokumentit (lokit, tietokannat, päiväkirja) {{1796}}" hoitajien haastattelu {{1242}}

" haastattelu, dokumentit, havainnointi (Maass, et a " potilaskertomustieto, laskutustieto

(M di ){{1371}}

Toimenpiteiden määrä kirjallisuuskatsaus {{1373}}

" dokumentit (lokit, tietokannat, päiväkirja) Collin et al 2008)" haastattelu, dokumentit, havainnointi (Maass, et l Toimenpiteiden määrä rekisteritieto {{1524}}

" {{1601}}työvaiheiden määrä haastattelu, dokumentit Jiwa et al

(2006)Käyntisyyt hoitajien haastattelu {{1242}}

Asiakkaiden terveyteen/hyvinvointiin kuolleisuus systemaattinen kirjallisuuskatsaus {{1532}}kirjallisuuskatsaus {{1509}}

{{1510}}rekisteritieto {{1627}}potilaskertomustieto, laskutustieto {{1371}}

Kliiniset hoitotulokset (Laboratorio/ mittaustulokset), riskitekijät systemaattinen kirjallisuuskatsaus {{1532}}

{{1229}}

{{1257}}

kirjallisuuskatsaus {{1373}}

{{1503}} {{1245}}

dokumentit {{1356}}

potilaskertomustieto {{1298}}

rekisteritieto {{1557}}haastattelu, havainnointi, kysely {{1361}}

haastattelu {{1367}}

ei kuvattu {{1499}}valta(istuminen) haastattelu {{1575}}Self-efficacy (empowerment) kysely {{1557}}elämänlaatu systemaattinen kirjallisuuskatsaus {{1532}}Hoitoon sitoutuminen kirjallisuuskatsaus (itseraportointi,

kertomustieto){{1600}}

lääkitys kirjallisuuskatsaus {{1503}} Toimintakyky kysely {{1499}}asiakastyytyväisyys, -kokemukset kyselytutkimus {{1271}}

haastattelu {{1382}}

koettu vaikutus palvelun laatuun kysely {{1348}}

Kustannusvaikuttavuus Lisä-Qualy/vuosikustannus verrattuna vaihtoehtohoitoon {{1585}}

Tuotannollinen tehokkuus Tuotannollinen tehokkuus (efficiency) kysely {{1271}}

palveluiden käytön määrä/ kustannukset ei kuvattu {{1308}}

26(31) Liite 3 Terveydenhuollon avohoito

Erikoissairaanhoidon avohoito Suun terveydenhuolto terveyskeskuksissa Terveyskeskusten yleisterveydenhuolto Valtion sairaaloiden ja terveysasemien toiminta Perusterveydenhuollon AvoHILMO Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa 2009 Vuonna 2009 oli noin 26 miljoonaa terveyskeskuskäyntiä

Lääkärikäynnit ovat tasaisesti vähentyneet 2000-luvulla. Vuodesta 2000 vuoteen 2009 mennessä käyntien määrä on vähen-tynyt yli 10 miljoonasta käynnistä reiluun 8 miljoonaan käyntiin. Asukasta kohti lääkärikäyntejä oli vuosituhannen alussa 2,0, mutta vuonna 2009 vastaava luku oli 1,5. Samanaikaisesti käynnit muun ammattihenkilökunnan luona ovat lisääntyneet. Muun kuin lääkärin luokse tehtiin vuonna 2009 asukasta kohden 3,3 käyntiä. Vuonna 2000 vastaava luku oli 2,9. (Kuvio 1.)

. Terveyskeskuskäyntejä oli 2,4 % enemmän kuin vuonna 2008. Terveyskeskuskäyntien määrää lisäsi erityisesti vuoden lopulla epidemiaksi kehittynyt sikainfluenssa, eli influenssa A(H1N1), sekä väestön rokottaminen influenssaa vastaan. Asukasta kohden käyntejä oli 4,9.

Terveyskeskuspalveluita käytettiin vuonna 2009 eniten Oulun läänissä, jossa asukasta kohden tehtiin 5,3 terveyskeskus-käyntiä. Etelä-Suomen läänissä käyntejä oli vähiten (4,6 käyntiä/asukas). Myös lääkärikäyntejä tehtiin Etelä-Suomen läänis-sä vähemmän kuin muissa lääneissä (1,3 käyntiä/asukas). (Taulukko 3.)

3.7.1 Kuvio 1. Väestöön suhteutetut terveyskeskusten lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenki-lökunnan luona vuosina 2000-2009

Aiheesta lisää:

Koko tilastoraportti (pdf, 364 kt)

Lähde: Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskes-kuksissa 2009 - Öppenvårdbesöken inom primärvården på hälsovårdcentralerna 2009

Tilastoraportti 24/2010, 21.10.2010 Suomen virallinen tilasto, Terveys 2010. Terveyden ja hy-vinvoinnin laitos.

27(31) Liite 4 Terveydenhuollon laitoshoito

Aiheeseen liittyvät THL:n tilastot:

Kirurgian aluevaihtelut Psykiatrian erikoisalan laitoshoito Somaattinen erikoissairaanhoito Terveyskeskusten vuodeosastohoito Toimenpiteelliset hoitojaksot

28(31) Liite 5 Terveydenhuollon menot ja rahoitus

THL kerää vuosittain tiedot julkisen ja yksityisen sektorin terveydenhuoltomenoista. Terveydenhuollon menot- ja rahoitustilastoa varten tiedot kootaan tilastoista, tilinpäätöksistä ja muista vastaavista lähteistä. THL:lla laaditta-va terveydenhuollon kustannus- ja rahoitustilasto noudattaa Kelassa 1980-luvun lopussa laadittua tilastointike-hikkoa, jota on päivitetty vastaamaan terveydenhuollossa tapahtuneita muutoksia sekä OECD:n mukaista SHA-terveystilipitojärjestelmää. Terveydenhuollon kustannus- ja rahoitustiedot raportoidaan koko maan tasolla. Tie-dot päivitetään maalis-huhtikuussa. OECD:n terveystilinpitojärjestelmän (SHA, System of Health Accounts) mukainen kansallinen tilasto Vuonna 2009 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 15,7 miljardia euroa. Reaalisesti terveydenhuollon koko-naismenot kasvoivat 1,2 prosenttia (kuvio 1). Asukasta kohden menot olivat 2 936 euroa. Reaalisesti eniten kasvoivat vanhusten laitoshoidon, sairausvakuutuksen korvaamien matkojen, terveydenhuol-lon bruttoinvestointien sekä hoitolaitteiden ja muiden lääkinnällisten kestokulutustavaroiden menot. Rahamää-räisesti suurimmat menoerät koostuivat erikoissairaanhoidon (5,2 mrd. €) ja perusterveydenhuollon (2,8 mrd. €) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden

3.7.2 Kuvio 1. Terveydenhuoltomenot vuosina 1995–2009 vuoden 2009 hinnoin, milj. euroa

ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden (2,2 mrd. €) käytöstä. Nämä muodostivat kaksi kolmasosaa vuoden 2009 terveydenhuoltomenoista. Terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2009 oli 9,2 prosenttia. Tämä oli 0,9 prosent-tiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Terveydenhuoltomenojen bruttokansantuotesuhteen huomattava nousu oli seurausta erityisesti bruttokansantuotteen merkittävästä laskusta (8,2 prosenttia).

Liitetaulukot (pdf, 55 kt) Liitetaulukot (xls, 188 kt) Tilastoraportti kokonaisuudessaan (pdf, 225 kt) Tilasto kuvina (ppt, 349 kt)

Lähde: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2009 – Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2009 – Health Expenditure and Financing 2009 Tilastoraportti 14/2011, 5.4.2011. Suomen virallinen tilasto, Terveys 2010. THL.

29(31) Liite 6 Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

lähde: http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT100AL

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Koko maa

Ostot/ Korvaukset e Kustannukset e käynnit/ Korvaukset Kustannukset Korvaus ostoa/käyntiä/ ostoa/käyntiä/matkat euroa euroa % matkaa kohti matkaa kohti

2010 Yhteensä 4 170 379 42 564 213 1 742 212 139 2 879 764 391 39 889 380 60,5 40,93 67,66Lääkkeet ja vastaavat valmisteet 3 801 158 29 255 481 1 225 445 247 1 719 012 964 39 889 380 71,3 41,89 58,76- Erityiskorvatut yhteensä 1 151 925 7 908 250 709 100 835 808 527 044 10 321 384 87,7 89,67 102,24-- Erityiskorvatut 100% 535 762 2 673 429 498 983 943 509 988 503 3 313 212 97,8 186,65 190,76-- Erityiskorvatut 72% 851 717 5 234 821 210 116 891 298 538 540 7 008 172 70,4 40,14 57,03- Peruskorvatut yhteensä 3 705 816 21 347 231 377 545 442 908 515 751 29 567 996 41,6 17,69 42,56- Lisäkorvaukset 146 986 1 634 397 138 410 817 0 0 – 84,69 0- Annosjakelu 9 079 308 051 388 154 1 970 170 0 19,7 1,26 6,4Lääkärinpalkkiot 1 603 527 3 725 013 73 360 998 299 865 831 0 24,5 19,69 80,5Hammashoito 1 039 166 2 761 180 120 491 280 336 962 542 0 35,8 43,64 122,04- Hammaslääkärinpalkkiot 1 012 982 2 531 358 113 121 830 318 199 715 0 35,6 44,69 125,7- Suuhygienistinpalkkiot 188 569 229 822 7 369 450 18 762 827 0 39,3 32,07 81,64Tutkimus ja hoito 1 064 566 1 623 698 72 237 416 246 033 565 0 29,4 44,49 151,53Matkat 669 406 5 198 841 250 677 199 277 889 489 0 90,2 48,22 53,45

Aika Etuuslaji Saajat Reseptit

Määrätyt reseptilääkkeet sairaanhoitopiireittäin 2009

Kaikki lääkärit ( 22 860 kpl )Reseptien lkm keskim./lääkäri

Kpl %A Ruoansulatus- ja aineenvaihduntasairaudet 169,9 10,5B Veritaudit 36,1 2,2C Sydän- ja verisuonisairaudet 432,8 26,8D Ihotaudit 32,4 2G Sukupuoli- ja virtsaelinten sairaudet 87,4 5,4H Hormonit (ei sukupuolihormonit ja insuliinit) 49,1 3J Systeemiset infektiolääkkeet 128,1 7,9L Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat 17,2 1,1M Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 134,1 8,3N Hermoston lääkkeet 323,6 20,1P Loisten ja hyönteisten häätö 4,5 0,3R Hengityselinten sairaudet 130,9 8,1S Silmä- ja korvataudit 37 2,3V Muut 0,4 0X Luokittelemattomat lääkevalmisteet 29,1 1,8Yhteensä 2009 1 612,60 100

Koko maaMäärätyimmät (10) lääkeryhmät 2009

Koko maa, Reseptien lkm keskim./lääkäriKaikki lääkärit ( 22 860 kpl )

Lääkeryhmä Reseptejä %J01 Systeemiset bakteerilääkkeet 116,3 7,2C09 Reniini-angiotensiinijärjestelmän lääkkeet 115,6 7,2M01 Tulehduskipu- ja reumalääkkeet 96,5 6C07 Beetasalpaajat 96 6C10 Seerumin lipidejä vähentävät lääkeaineet 92,5 5,7N02 Analgeetit 84 5,2R03A,B Astmainhalaatiot 72,6 4,5N06A,C Masennuslääkkeet 71,5 4,4A02 Liikahappoisuuden hoitoon tarkoitetut valm. 60,8 3,8G03 Sukupuolihormonit ja genitaalijärjestelmän lääk 58,5 3,6

30(31) Liite 7 Alueelliset sairastavuuserot

Terveyspuntarin sairastavuusindeksi

Vakiointi: Vakioitu Aika

2009 Alue Indeksi Akaa -erityiskorvausoikeusindeksi 207,6 -kuolleisuusindeksi 208 -työkyvyttömyysindeksi 199,1 Sairastavuusindeksi 204,9 Terveyspuntarin kansantaudit

Vakiointi: Vakioitu

Aika 2009 Alue Kansantauti Akaa 103 Diabetes 225,6 112 Psykoosit 164,8 201 Sydämen vajaatoiminta 218,2 202 Nivelreuma 228,3 203 Astma 180,2 205 Verenpainetauti 236,1 206 Sepelvaltimotauti 187,4 Kansantauti-indeksi 205,8

20.9.2011

Liite 8 Kuolemansyytilasto

Liitetaulukko 1a. Kuolleet peruskuolemansyyn (72-luokkainen luokitus) ja iän mukaan 2009, m

Ikäluokat yhteensä

01-72 KUOLLEITA YHTEENSÄ (A00-Y89) 49 904 241 10 653 01-58 TAUTEIHIN KUOLLEITA (A00-R99) 45 597 222 8 042 01-05 I TARTUNTA- JA LOISTAUTEJA (A00-B99) 430 4 7201 Tuberkuloosi (A15-A19, B90) 54 0 402 Meningokokki-infektio (A39) 3 0 203 Virusmaksatulehdus (B15-B19) 13 0 1004 Immuunikato (B20-B24) 3 0 305 Muut tartunta- ja loistaudit (A00-A09, A20-A38, A40-B09, B25-B89, B91-B99) 357 4 5306-24 II KASVAIMET (C00-D48) 11 310 22 2 968 06-23 Pahanlaatuiset kasvaimet (C00-C97) 10 996 21 2 923 06 Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C00-C14) 178 0 8507 Ruokatorven syöpä (C15) 233 0 8008 Mahasyöpä (C16) 487 0 14109 Koolonin syöpä (C18, C19) 749 0 14510 Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C20-C21) 361 0 9911 Primaarinen maksasyöpä (C22) 464 1 10412 Haimasyöpä (C25) 948 0 24313 Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C32-C34) 2 069 0 593 14 Ihon melanooma (C43) 177 0 5515 Rintasyöpä (C50) 823 0 32616 Kohdunkaulan syöpä (C53) 54 0 2517 Kohtusyöpä (C54-C55) 202 0 5118 Munasarjasyöpä (C56) 307 0 9719 Eturauhassyöpä (C61) 778 0 5920 Munuaissyöpä (C64) 304 1 8621 Virtsarakkosyöpä (C67) 284 0 3722 Imukudoksen ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C81-C96) 1 056 9 25723 Muut syövät 1 522 10 440 24 Muut kasvaimet (D00-D48) 314 1 4525 III VEREN JA VERTAMUODOSTAVIEN ELINTEN SAIRAUDET (D50-D89) 37 0 726-27 IV UMPIER.-, RAVITS.- JA AINEENVAIHD.SAIRAUDET (E00-E90) 563 15 15726 Diabetes (E10-E14) 436 1 12127 Muut umpieritys-, ravits. ja aineenvaihd.sairaudet (E00-E07, E15-E90) 127 14 3628-31 V MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT (F00-F99) 2 347 1 180

28 Dementiat (F01, F03) 1) 2 050 0 7 29 Alkoholin käytön aiheuttamat häiriöt (F10) 172 0 11630 Lääkkeiden ja päihteiden käytön aiheuttamat häiriöt (F11-F16, F18-F19) 14 0 1431 Muut mielenterveyden häiriöt (F00, F02, F04-F09, F17, F20-F99) 111 1 4332-33 VI-VIII HERMOSTON JA AISTIMIEN SAIRAUDET (G00-H95) 4 649 6 325 32 Aivokalvontulehdus (G00-G03) 13 0 833 Muut hermoston ja aistimien sairaudet (G04-H95) 4 636 6 317 34-37 IX VERENKIERTOELINTEN SAIRAUDET (I00-I99) 20 361 8 2 569 34 Iskeemiset sydänsairaudet (I20-I25) 11 534 0 1 325 35 Muut paitsi reumaattiset sydänsairaudet (I30-I52) 2 146 6 513 36 Aivoverisuonien sairaudet (I60-I69) 4 380 1 440 37 Muut verenkiertoelinten sairaudet (I00-I15, I26-I28, I70-I99) 2 301 1 291 38-42 X HENGITYSELINTEN SAIRAUDET (J00-J99) 2 210 5 300 38 Influenssa (J09-J11) 41 3 1439 Keuhkokuume (J12-J18) 540 1 7540 Keuhkoputkentulehdus, keuhkolaajentuma (J40-J44, J47) 1 138 0 15241 Astma (J45-J46) 95 0 1642 Muut hengityselinten sairaudet (J00-J06, J20-J39, J60-J99) 396 1 4343-45 XI RUUANSULATUSELINTEN SAIRAUDET (K00-K93) 2 600 3 1 213 43 Mahalaukun, pohjukaissuolen ja maha-tyhjäsuolen haava (K25-K28) 207 0 5944 Maksan sairaudet (K70, K73-K74) 1 225 0 90645 Muut ruuansulatuselinten sairaudet (K00-K23, K29-K67, K71-K72, K75-K93) 1 168 3 24846 XII IHON JA IHONALAISKUDOKSEN SAIRAUDET (L00-L99) 41 0 1047-48 XIII TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN SAIRAUDET (M00-M99) 221 0 3647 Nivelreuma ja nivelrikko (M05-M06, M15-M19) 121 0 12 M14,M20-M99) 100 0 2449-50 XIV VIRTSA- JA SUKUPUOLIELINTEN SAIRAUDET (N00-N99) 416 0 2049 Munuaisen ja virtsajohtimen sairaudet (N00-N29) 318 0 1550 Muut virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N30-N99) 98 0 551 XV RASKAUS, SYNNYTYS JA LAPSIVUOTEUS (O00-O99) 1 0 152 XVI ERÄÄT PERINATAALIAIKANA ALKANEET TILAT (P00-P96) 75 74 153-55 XVII SYNNYNN. EPÄMUODOSTUMAT . (Q00-Q99) 184 68 8853 Hermoston synnynnäiset epämuodostumat (Q00-Q07) 15 11 454 Verenkiertoelinten synnynnäiset epämuodostumat (Q20-Q28) 54 18 2755 Muut synnynn. epämuodostumat, kromosomipoikkeav. (Q10-Q18, Q30-Q99) 115 39 5756-58 XVII OIREET JA EPÄTÄYDELLISESTI MÄÄRITETYT TILAT (R00-R99) 152 16 9556 Kätkytkuolema (R95) 15 15 057 Tuntemattomat ja määrittämättömät tapaukset (R96-R99) 126 1 9458 Muut oireet ja epätäydellisesti määritetyt tilat (R00-R94) 11 0 159-71 XX TAPATURMAT JA VÄKIVALTA (V01-Y89) 4 150 19 2 540 59-67 Tapaturmat yhteensä (V01-X59, Y85-Y86) 2 903 12 1 501 59 Liikennetapaturmat 269 5 18660 Muut maakuljetustapaturmat 32 0 2161 Vesikuljetustapaturmat (V90-V94) 48 0 2962 Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat (V95-V99) 7 0 763 Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset (W00-W19) 1 188 1 23564 Hukkuminen (W65-W74) 124 0 8465 Tapaturmaiset alkoholimyrkytykset (X45) 473 0 41266 Muiden aineiden tapaturmaiset myrkytykset (X40-X44, X46-X49) 365 0 31467 Muut tapaturmat ja niiden jälkitilat (W20-W64, W75-X39, X50-X59, Y85-Y86) 397 6 21368 Itsemurhat ja niiden jälkitilat (X60-X84, Y87.0) 1 034 1 86269 Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X85-Y09, Y87.1) 110 3 9470 Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä (Y10-Y34, Y87.2) 96 3 7971 Muut ulkoiset syyt ja jälkitilat (Y35-Y84, Y88-Y89) 7 0 472 EI KUOLINTODISTUSTA 157 0 71

1) Alzheimerin tauti sisältyy luokkaan 33.

2009Sukupuolet yhteensäIkäluokat yhteensä

50 Itsemurhat (X60-X84, Y87.0)

Uudenmaan maakunta - Nylands landskap 249

Pääkaupunkiseutu - Huvudstadsregion 178

Itä-Uudenmaan maakunta - Östra Nylands landskap 26

Varsinais-Suomen maakunta - Egentliga Finlands landskap 95

Satakunnan maakunta - Satakunta landskap 48

Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap 30

Pirkanmaan maakunta - Birkalands landskap 89

Päijät-Hämeen maakunta - Päijänne-Tavastlands landskap 32

Kymenlaakson maakunta - Kymmenedalens landskap 32

Etelä-Karjalan maakunta - Södra Karelens landskap 23

Etelä-Savon maakunta - Södra Savolax landskap 43

Pohjois-Savon maakunta - Norra Savolax landskap 65

Pohjois-Karjalan maakunta - Norra Karelens landskap 28

2. Kuolleet kuolemansyyn, iän ja sukupuolen mukaan 1986-