Embed Size (px)
Citation preview
PTT työpapereita PTT working papers PTT diskussionsanslag 201
Suurinvestointien vaikutukset Lapin aluetalouteen
Helsinki 2019
Juha Honkatukia
PTT työpapereita 201 PTT Working Papers 201
Suurinvestointien vaikutukset Lapin aluetalouteen
Juha Honkatukia
Merit Economics
Helsinki 2019
2
PTT työpapereita 201 PTT Working Papers 201 ISBN 978-952-224-223-5 (pdf) ISSN 1796-4784 (pdf)
Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo Economic Research PTT
Helsinki 2019
Tämän selvityksen ovat tilanneet ja ohjanneet Lapin liiton Tulevaisuus Lapista -ennakointi uudessa maakunnassa -hanke (ESR) ja Lapin ELY-keskus. Selvityksen taustalla on Lapin positiiviset kasvunäkymät ja toisaalta negatiiviset väestökehitysnäkymät.
Lapissa työvoiman saatavuus on vaikeutunut kaikilla toimialoilla ja kaikissa seutukunnissa. Lisähaastetta tilanteeseen tuo maakunnan demografinen kehitys: väestön vähentymiskehitys on jatkunut Lapissa jo 25 vuoden ajan, minkä lisäksi maakunnan sisäinen muuttoliike on voimakasta ja kuntien nettomuuttotappiot ovat osittain merkittäviä. Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Ennakoiva ja tilanteeseen reagoiva korkeakoulu- ja toisen asteen koulutus ovat avainasemassa elinkeinoelämälähtöisen työvoiman saatavuushaasteen ratkaisemisessa.
Lappiin on suunnitteilla tulevalle vuosikymmenelle merkittäviä investointeja, joiden kokonaisarvo on lähes 14 miljardia euroa. Investoinnit toisivat Lapin aluekehitykselle uusia mahdollisuuksia mutta myös merkittäviä haasteita, joista keskeisimpänä on osaavan työvoiman saatavuus ja se realisoituu vaikka vain osa investoinneista toteutuisi. Haasteeseen tulee vastata ennakoivasti koulutuksen ja aluekehitystoimien suuntaamisella. Tätä työtä pohjustamaan teetettiin selvitys, jossa arvioidaan kahden biojalostamon ja kahden kaivoksen vaikutusta Lapin työvoiman kysyntään eri sektoreilla ja ammateissa sekä eri vuosina sekä vaikutuksia aluetalouteen aikajanalla 2020-2030. Laskelmissa oletetut hankkeet eivät ole identtisiä suunnitteilla olevien kanssa mutta antavat suuntaa työvoiman saatavuuden haasteen laajuudesta ja kohdentumisesta ja auttavat näin koulutuksen ja aluekehitystoimenpiteiden suuntaamisessa.
Rovaniemellä 12.11.2019
Heino Vasara Hanna-Leena Pesonen Juha Honkatukia
3
Sisällys 1 Metodologiasta .................................................................................................................. 4
1.1 Kansantalouden kehitys perusuralla ........................................................................ 4
1.2 Aluetalouden kehitys perusuralla ............................................................................ 6
2 Metsäteollisuuden investointien vaikutukset ................................................................ 8
2.1 Kaivosinvestointien vaikutukset Lapin aluetalouteen ......................................... 14
2.2 Yhteisvaikutukset Lapin aluetalouteen ................................................................. 19
3 Yhteenveto ........................................................................................................................ 25
4 Lähteet ............................................................................................................................... 26
4
1 Metodologiasta Tässä muistiossa arvioidaan neljän Lappiin suunnitteilla olevan suuren tehdas- ja kaivos-hankkeen aluetaloudellisia yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on hankkeiden saattaminen alue- ja kansantaloudelliseen kontekstiin ja tiedon tuottaminen niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Muistion ensimmäisessä osassa kuvataan lyhyesti käytettyä menetelmää ja Lapin alueta-louden perusskenaariota. Toisessa osassa arvioidaan hankkeita aluksi metsäteollisuuden ja kaivoshankkeiden osalta erikseen, ja lopuksi niiden yhteisvaikutuksia. Molempien toi-mialojen osalta tarkastellut hankkeet perustuvat julkisuudessa olleisiin tietoihin suunnit-teilla olevista hankkeista, mutta niitä ei tässä yksilöidä vaan niitä käytetään kuvaamaan hankkeiden realistista suuruusluokkaa ja joiltakin osin myös vaikutuksia Lapin arvoket-juihin.
1.1 Kansantalouden kehitys perusuralla
Tasapainomalli kuvaa taloutta kotitalouksien, yritysten ja julkisten sektorien päätöksistä käsin. Kotitalouksien keskeisiä päätöksiä ovat kulutus ja säästämispäätökset sekä työn tar-jonta. Yritykset päättävät tuotantopanosten – työ ja pääoma ja välituotteet – sekä inves-toinneista. Julkisten sektorien toimintaa kuvaavat ennen kaikkea erilaisen verotuksen ra-kenne sekä tulonsiirrot kotitalouksille ja toisille julkisille toimijoille. Ulkomaita tarkastel-laan lähinnä viennin ja tuonnin näkökulmasta mutta myös kansantalouden ulkoisen ve-lan ja varallisuuden kehittymistä seurataan, ja pitkän aikavälin tarkastelussa ulkoinen ta-sapaino nousee suorastaan määrääväksi. Mallin rakennetta havainnollistaa kuvio 1.
Kuvio 1. Tasapainomallin rakenne
5
Tasapainomallein tehtävä vaikutusarviointi vertaa politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia talouden kehityksen perusskenaarioon, jossa tulevaisuutta peilataan nykykäsitykseen maailmanmarkkinoiden ja kotimaisen talouden kehityksestä. Kehitykseen vaikuttavasta politiikasta tehdään yleensä ”business-as-usual”-oletus – jo tehdyt politiikkapäätökset otetaan huomioon. Usein tämäkin vaatii tulevaisuudessa toteutettavan politiikan vaiku-tuksien huomioimista. Tämän tutkimuksen kannalta keskeinen, tulevaisuuden kas-vuedellytyksiä parantava politiikkatoimi on käynnistynyt eläkeuudistus, joka lisää työn tarjontaa etenkin 2020-luvulle tultaessa. Työn tarjonnan kasvu muuttaa perustavanlaa-tuisesti kansantalouden kasvuedellytyksiä. Kun työikäisen väestön määrä on ollut las-kussa jo muutaman vuoden, on kansantalouden kasvu ollut pitkälti investointien ja tuot-tavuuskasvun varassa. Eläkeuudistuksen myötä työpanoskin voi kasvaa 2020-luvun lo-pulle asti, mikä puolestaan vauhdittaa investointeja. Niinpä kuviossa 2 kuvatussa pe-russkenaariossa työpanoksen ja pääomapanoksen kautta syntyvä kasvukontribuutio ovat merkittävän suuria.
Kuvioon 3 on kuvattu kansantuotteen käytön kehittyminen perusskenaariossa. Kun koko kuluvan vuosikymmenen talouskasvu on ollut kotimarkkinoiden varassa, korostuu vien-nin elpyminen vuosikymmenen loppua kohti tultaessa ja seuraavalla vuosikymmenellä. Kuten Honkatukia ja Lehmus (2016) toteavat, ajaa viennin elpymistä työmarkkinoiden oletettu lähivuosien maltillisuus ja 2020-luvulla eläkeuudistuksen aikaansaama työn tar-jonnan kasvu, jotka parantavat viennin kilpailukykyä.
Kuvio 2. Tarjontaerien vaikutus kasvuun koko maan tasolla
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
40
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Tarjontaerien vaikutus kansantuotteeseen (Prosenttiyksikköä vuodesta 2014)
Kokonaistuottavuus Pääoma Työpanos Hyödykeverot
6
Kuvio 3. Kysyntäerien vaikutus kasvuun koko maan tasolla
1.2 Aluetalouden kehitys perusuralla
Aluetalouden perusskenaario on laadittu kullekin maakunnalle niiden omista väestö- ja elinkeinorakenteista lähtien, mutta koko kansantalouden tasoisia tuloksia hyödyntäen. Aluetasolla talouskasvun suureen kuvaan vaikuttaa ennen kaikkea väestökehitys, sekä vä-estön kasvun että sen ikärakenteen kautta. Tässä tutkimuksessa käytetään Tilastokeskuk-sen viimeisintä alueellista väestöennustetta (2015), jonka mukaan vanhusväestön osuus on monissa maakunnissa jo nyt huomattavan suuri ja sen ennakoidaan kasvavan tulevai-suudessa. Tämä lisää sekä hoivapalveluiden että terveydenhoidon kysyntää ja sitoo työ-voimaa syrjäyttäen muiden toimialojen kasvumahdollisuuksia. Eläkeuudistus hidastaa lä-hivuosina tätä alueellista työvoimavajetta, mutta ei suinkaan pysäytä sitä. Niinpä työvoi-man saatavuus on keskeinen talouskasvua aluetasolla rajoittava tekijä. Alueellista väestö-ennustetta kuvataan kuviossa 4.
Ennusteen mukaan väestön alueellinen keskittyminen jatkuu. Väestöennusteen mukaan monissa maakunnissa väestö supistuu, ja muutos kohdistuu ennen kaikkea aktiiviväes-töön. Tällaisia alueita näyttävät olevan muun muassa Lappi, Kainuu, Pohjanmaa, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Näissä maakunnissa työvoiman tarjonta heikkenee ja se hidastaa alueellisen kokonaistuotannon kasvua. Toisaalta Lapin aluetaloutta vahvis-tavat koko tarkastelujaksolla matkailun ja kaivannaisteollisuuden kasvu, johon liittyy myös merkittäviä investointeja. Investointien kasvua on kuvattu kuviossa 4. Kuviossa 5 puolestaan on kuvattu alueellisen kokonaistuotannon kehitystä.
-30,00
-20,00
-10,00
0,00
10,00
20,00
30,00
40,00
50,00
60,00
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen (Prosenttiyksikköä vuodesta 2014)
Kulutuskysyntä Investoinnit Julkinen kysyntä Vienti Tuonti
7
Kuvio 4. Väestö perusuralla
Kuvio 5. Kansantuote perusuralla
-10
0
10
20
30
40
501 Uusimaa
2 VarsinSuomi
3 Satakunta
4 KantaHame
5 Pirkanmaa
6 PaijatHame
7 Kymenlaakso
8 EtelaKarjala
9 EtelaSavo
10 PohjSavo
11 PohjKarjala
12 KeskiSuomi
13 EtelaPohjanm
14 Pohjanmaa
15 KeskiPohjanm
16 PohjPohjanm
17 Kainuu
18 Lappi
Väestön kasvu vuodesta 2015, prosenttia
2020 Koko väestö
2025 Koko väestö
2030 Koko väestö
2020 Vanhusväestö
2025 Vanhusväestö
2030 Vanhusväestö
0
10
20
30
40
50
601 Uusimaa
2 VarsinSuomi
3 Satakunta
4 KantaHame
5 Pirkanmaa
6 PaijatHame
7 Kymenlaakso
8 EtelaKarjala
9 EtelaSavo
10 PohjSavo
11 PohjKarjala
12 KeskiSuomi
13 EtelaPohjanm
14 Pohjanmaa
15 KeskiPohjanm
16 PohjPohjanm
17 Kainuu
18 Lappi
Kansantuotteen kasvu vuodesta 2015, prosenttia
2020 Perusskenaario
2025 Perusskenaario
2030 Perusskenaario
8
2 Metsäteollisuuden investointien vaikutukset
Metsäteollisuuden hankkeiden oletetaan toteutuvan vuosina 2020 – 2024 siten, että en-simmäisen hankkeen valmistuessa vuonna 2022 toisen investointi vielä jatkuu ja se on tuotannossa vuonna 2024.
Ensimmäisestä hankkeesta oletetaan: 1) Investointi alkaa vuonna 2020, jolloin se kolminkertaistaa metsäteollisuuden investoinnit
Lapissa2) Investointi valmistuu vuonna 2022, jolloin tehtaalle syntyy 180 työpaikkaa ja Lapin met-
säteollisuuden tuotanto kasvaa reilut 18 prosenttia. Pääosa tuotannosta menee vientiin.Tehdas tuottaa markkina- ja liukosellun lisäksi myös markkinahinnaltaan selvästi kal-liimpia jakeita, ennen kaikkea MCC-sellua.
3) Tehtaan puuhuolto hoidetaan Lapin metsätalouden voimin. Metsätalouden tuotanto kas-vaa vajaalla kahdeksalla prosentilla.
Toisen hankkeen osalta oletetaan: 1) Investointi alkaa vuonna 2021, ja se on samaa suuruusluokkaa ensimmäisen hankkeen
kanssa2) Investointi valmistuu vuonna 2024, jolloin tehtaalle syntyy 150 työpaikkaa3) Tehdas tuottaa 225 000 tonnia biopolttoaineita tuotannon jakautuessa 75% biodieseliin ja
25% bioetanoliin; tuottajahinnan oletetaan asettuvan noin euroon litralta4) Tehtaan puuhuolto hoidetaan pääosin Lapin metsätalouden voimin
Lisäksi on oletettu, että työvoiman tarjonta ei Lapin työmarkkinoilla tule olemaan lähi-vuosina rajoite – uudet työpaikat siis pääosin lisätyöllistävät, jolloin työllisyysaste nousee, vaikka tarkastelu salliikin toimialojen välisen kilpailun lisätyövoimasta.
Kuvioon 6 on koottu metsäteollisuuden hankkeiden vaikutukset Lapissa eri toimialoilla. Investointi kasvattaa rakennusalan tuotantoa vajaat neljä prosenttia rakennusaikana. Hankkeiden valmistuttua suuremmat vaikutukset koskevat alkutuotantoa, jossa puun ky-synnän kasvu nostaa tuotantoa kaikkiaan lähes 16 prosenttia perusskenaarioon verrat-tuna vuoteen 2030 mennessä, sekä teollisuudessa, jota metsäteollisuuden kasvu kasvattaa yli 11 prosentilla perusskenaarioon verrattuna. Teollisuuden kasvu vetää palvelutoimi-aloja ja liikennettä mukaansa, mikä synnyttää lisää investointitarpeita ja kasvattaa myös rakentamisen kysyntää. Lappiin virtaa työvoimaa muualta Suomesta.
Kuvio 7 esittää tuotannon arvon muutosta eri toimialoilla Lapissa vuonna 2030. Kuviosta havaitaan, että metsäteollisuuden kiinteähintainen tuotos kasvaa lähes 700 miljoonalla eurolla alkutuotannon ja rakentamisen kasvaessa kuutisenkymmentä miljoonaa euroa ja palvelualojen ja kaupan vajaalla sadalla miljoonalla eurolla.
Kuvio 8 esittää toimialakohtaisen arvonlisän ja kuvio 9 toimialojen tuotoksen muutoksen miljoonissa euroissa. Kummallakin mittarilla teollisuus vastaa yli puolesta vaikutuksista, mutta myös muiden toimialojen vaikutus on tuntuva.
9
Kuvio 6. Tuotannon volyymi perusuraan verrattuna
Kuvio 7. Lapin kokonaistuotanto vuonna 2030, MEURO (käyvin hinnoin)
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Tuotannon muutos (Tasoero perusuraan, prosenttia)
Alkutuotanto
Kaivannaiset
Teollisuus
Energia ja vesi
Rakentaminen
Kauppa
Kuljetus ja varastointi
Yksityiset palvelut
Julkiset palvelut
Muu palvelutoiminta
Kokonaistuotanto
2030 Perusskenaario Ero 2030
Alkutuotanto 823 58Kaivannaiset 590 -3Teollisuus 6127 694Energia ja vesi 620 2Rakentaminen 1158 64Kauppa 973 42Kuljetus ja varastointi 723 27Yksityiset palvelut 2943 12Julkiset palvelut 3621 10Muu palvelutoiminta 404
2030 Metsäteollisuus881588
6821622
12221015750
29553631406 3
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
Kokonaistuotanto 2030, MEURO
10
Kuvio 8. Arvonlisä perusuraan verrattuna, MEURO
Kuvio 9. Tuotoksen arvo perusuraan verrattuna, MEURO
-20
0
20
40
60
80
100
120
140
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Arvonlisän muutos, ero perusuraan, MEURO
Muu palvelutoiminta
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Kuljetus ja varastointi
Kauppa
Rakentaminen
Energia ja vesi
Teollisuus
Kaivannaiset
Alkutuotanto
Yhteensä
-200
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Tuotoksen muutos, ero perusuraan, MEURO
Muu palvelutoiminta
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Kuljetus ja varastointi
Kauppa
Rakentaminen
Energia ja vesi
Teollisuus
Kaivannaiset
Alkutuotanto
Yhteensä
11
Kuvio 10. Työllisten määrä perusuraan verrattuna
Kuviossa 10 on esitetty työllisten määrän kasvu Lapissa. Tehdasinvestoinnit synnyttävät lähes 500 työpaikkaa teollisuuteen, mutta pidemmällä aikavälillä rakentamiseen syntyy kolmisensataa ja kauppaan pari sataa työpaikkaa. Lisäksi kuljetuksiin yksityisiin ja julki-siin palveluihin syntyy noin sata työpaikkaa kuhunkin. Suhteessa perusskenaarioon Lapin työllisyys kasvaa noin 2,7 prosentilla ja väestö 1,4 prosentilla.
Kuviossa 11 on kuvattu arvonlisän vaikutusta Lapin aluetalouden kasvuun. Kuviosta nä-kyy, että lisäkasvusta lähes puolet syntyy teollisuudesta ja noin kolmannes alkutuotan-nosta. Palvelujenkin arvonlisän kasvu kasvattaa Lapin aluetaloutta. Kuviossa 12 tarkastel-laan kysyntäerien vaikutusta kokonaiskysynnän muutokseen. Kuvion perusteella kasvu syntyy ennen kaikkea viennin ja investointien kasvusta, ja jälkimmäinen ja kulutuksen kasvu näkyvä myös kokonaistuotantoa laskevana tuonnin kasvuna.
On selvää, että kasvava talous lisätyöpaikkoineen generoi myös verotuloja ja pienentää julkisten sektorien alijäämiä. Kuvioon 13 on koottu vaikutukset julkisten sektorien rahoi-tusasemaan Lapissa. Etenkin uusien työpaikkojen syntyminen kasvattaa valtion verotu-loja, mutta myös kunnallisverokertymät kasvavat, jolloin julkisen sektorin vaje laskee ku-van mukaisesti useita kymmeniä miljoonia.
-200
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
160020
19
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Työllisten määrän muutos perusurasta
Muu palvelutoiminta
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Kuljetus ja varastointi
Kauppa
Rakentaminen
Energia ja vesi
Teollisuus
Kaivannaiset
Alkutuotanto
Yhteensä
12
Kuvio 11. Arvonlisän vaikutus Lapin kokonaistuotantoon
Kuvio 12. Kysyntäerien vaikutus Lapin kokonaistuotantoon
-0,5
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Arvonlisän vaikutus Lapin kokonaistuotantoon (tasoero perusuraan, prosenttiyksikköä)
Muu palvelutoiminta
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Kuljetus ja varastointi
Kauppa
Rakentaminen
Energia ja vesi
Teollisuus
Kaivannaiset
Alkutuotanto
Kokonaistuotanto
-10
-5
0
5
10
15
2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
Kysyntäerien vaikutus Lapin aluetalouteen (prosenttiyksikköä perusurasta)
Kotitalouksien kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti
Tuonti Marginaalit Kokonaistuotanto
13
Kuvio 13. Julkisen sektorin rahoitusasema perusuraan verrattuna (investointiskenaa-rio)
-100
-80
-60
-40
-20
0
20
40
2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2030
Julkisten sektorien vajeen muutos (MEURO perusuraan verrattuna)
Rahastot
Kunnat
Valtio
14
2.1 Kaivosinvestointien vaikutukset Lapin aluetalouteen
Kaivosinvestointeja tarkastellaan kahden keskikokoisen kaivoksen laajennuksena. Alue-talouden mallissa hanke tiivistyy kahteen keskeiseen oletukseen.
1) Ensimmäinen investointi alkaa varsinaisesti vuonna 2020, jolloin se kasvattaa kaivan-naisteollisuuden investointeja Lapissa hieman yli puolella; kaivoksen tuotanto alkaa vuonna 2023 ja synnyttää tehtaalle aluksi 200 työpaikkaa nousten 320:en vuoteen 2024 mennessä
2) Toinen investointi valmistuu 2026 mennessä, jolloin malmirikasteen tuotanto alkaa nos-taen kaivannaisteollisuuden tuotantoa Lapissa lähes kahdella kolmanneksella. Pääosa tuotannosta menee vientiin, jonka oletetaan kasvavan vastaavasti.
Kuvioon 14 on kuvattu kaivoshankkeiden vaikutukset tuotannon volyymiin päätoi-mialoilla. Kuviosta näkyvät tehdyt oletukset kaivannaisten tuotannon kasvusta, joka kas-vaa noin 70 prosentilla perusuraan verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Rakentamisen vo-lyymi kasvaa yli kolme prosenttia investoinnin ollessa käynnissä, mutta tasaantuu sitten sen valmistuttua. Muiden toimialojen osalta tulokset heijastavat investointien ja uuden tuotannon synnyttämää kysyntää. Kysyntä kohdistuu alkuvuosina voimakkaasti rakenta-miseen ja kauppaan, kun päätyöllistäjä on käynnissä oleva investointi, jolloin niiden vo-lyymi kasvaa pari prosenttia perusuraan verrattuna.
Kuviossa 15 kuvataan aluetalouden rakennetta vuonna 2030 perusskenaariossa ja kaivok-sen valmistuttua. Tuotoksen arvo vuonna 2030 on lähes 600 miljoonaa euroa perusuraa suurempi, mistä kaksi kolmasosaa syntyy kaivannaistuotannon kasvusta. Myös teollisuu-den, kuljetusten ja palvelujen sekä rakentamisen tuotos jää pysyvästi korkeammalle ta-solle.
Kuviossa 16 tarkastellaan tuotantorakenteen muutosta arvonlisän kasvulla ja kuviossa 17 kokonaistuotannon kasvulla mitattuina koko tarkastelunjaksolla. Arvonlisän osalta työ-voimavaltaiset alat korostuvat tuotoksen arvolla mitattuun muutokseen verrattuna, mikä johtuu siitä, että kaivannais- ja muu teollisuus ovat suhteellisesti palveluja pääoma- ja vä-lituoteintensiivisempiä. Niinpä on selvää, että kaivokset synnyttävät työpaikkoja myös muille toimialoille sekä oman välituotekäyttönsä kautta että alueen ostovoiman kasvun synnyttämän palveluihin kohdistuvan kysynnän kautta.
Kuviosta 18. näkyy, että uusista työpaikoista noin kaksi kolmasosaa syntyy kaivannaiste-ollisuuteen (noin 600). Investoinnin aikana työpaikkoja syntyy eniten rakennusalalle (noin 150), kun taas kaivoksen tuotannon alettua suurin kasvu kohdistuu yksityisiin pal-veluihin ja teollisuuteen (satakunta kumpaankin) sekä kuljetuksiin. Lapin työllisyys kas-vaa noin 1,2 prosentilla ja väestö 0,7 prosentilla.
15
Kuvio 14. Tuotannon volyymi perusuraan verrattuna
Kuvio 15. Lapin kokonaistuotanto vuonna 2030, MEURO (käyvin hinnoin)
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
2
-10
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Tuotannon muutos (Tasoero perusuraan, prosenttia)
Alkutuotanto
Kaivannaiset
Teollisuus
Energia ja vesi
Rakentaminen
Kauppa
Kuljetus ja varastointi
Yksityiset palvelut
Julkiset palvelut
Muu palvelutoiminta
Kokonaistuotanto
2030 Perusskenaario 2030 Kaivoskenaario Ero 2030Alkutuotanto 800 799 0Kaivannaiset 580 990 409Teollisuus 6117 6215 97Energia ja vesi 609 609 0Rakentaminen 1146 1169 23Kauppa 956 967 11Kuljetus ja varastointi 715 729 15Yksityiset palvelut 2886 2899 13Julkiset palvelut 3555 3560 5Muu palvelutoiminta 400 400 0
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
Kokonaistuotanto 2030, MEURO
16
Kuvio 16. Arvonlisän muutos perusuraan verrattuna, MEURO
Kuvio 17. Tuotoksen arvon muutos perusuraan verrattuna, MEURO
-10
0
10
20
30
40
50
60
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Arvonlisän muutos, ero perusuraan, MEURO
Muu palvelutoiminta
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Kuljetus ja varastointi
Kauppa
Rakentaminen
Energia ja vesi
Teollisuus
Kaivannaiset
Alkutuotanto
Yhteensä
-100
0
100
200
300
400
500
600
700
800
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Tuotoksen muutos, ero perusuraan, MEURO
Muu palvelutoiminta
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Kuljetus ja varastointi
Kauppa
Rakentaminen
Energia ja vesi
Teollisuus
Kaivannaiset
Alkutuotanto
Yhteensä
17
Kuvio 18. Työllisten määrä perusuraan verrattuna
Kuviossa 19 on kuvattu Lapin aluetalouden muutoksen lähteitä kuvaava kasvuhajotelma. Lapin kokonaistuotanto – arvonlisällä mitattuna - kasvaa kaikkiaan yli puolitoista pro-senttia. Valtaosa tästä kasvusta syntyy kaivannaisteollisuuden arvonlisästä, mutta teolli-suuden ja palvelujenkin arvonlisän kasvu kasvattaa Lapin aluetaloutta. Kuviossa 20 tar-kastellaan kysyntäerien vaikutusta kokonaiskysynnän muutokseen. Kuvion perusteella kasvu syntyy ennen kaikkea viennin ja investointien kasvusta, ja jälkimmäinen ja kulu-tuksen kasvu on näkyvä myös kokonaistuotantoa laskevana tuonnin kasvuna. Kuviossa 21 on esitetty vaikutus julkisten sektorien rahoitusasemaan Lapissa. Etenkin uusien työ-paikkojen syntyminen kasvattaa valtion verotuloja, mutta myös kunnallisverokertymät kasvavat.
-200
0
200
400
600
800
1000
120020
19
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Työllisten määrän muutos perusurasta
Muu palvelutoiminta
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Kuljetus ja varastointi
Kauppa
Rakentaminen
Energia ja vesi
Teollisuus
Kaivannaiset
Alkutuotanto
Yhteensä
18
Kuvio 19. Arvonlisän vaikutus Lapin kokonaistuotantoon
Kuvio 20. Kysyntäerien vaikutus Lapin kokonaistuotantoon
-0,5
0
0,5
1
1,5
2
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Arvonlisän vaikutus Lapin kokonaistuotantoon (tasoero perusuraan, prosenttiyksikköä)
Muu palvelutoiminta
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Kuljetus ja varastointi
Kauppa
Rakentaminen
Energia ja vesi
Teollisuus
Kaivannaiset
Alkutuotanto
Kokonaistuotanto
-6
-4
-2
0
2
4
6
2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
Kysyntäerien vaikutus Lapin aluetalouteen (prosenttiyksikköä perusurasta)
Kotitalouksien kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti
Tuonti Marginaalit Kokonaistuotanto
19
Kuvio 21. Julkisen sektorin rahoitusasema perusuraan verrattuna (investointiskenaa-rio)
2.2 Yhteisvaikutukset Lapin aluetalouteen
Viimeisessä skenaariossa oletetaan, että sekä metsäteollisuuden että kaivosteollisuuden hankkeet toteutuvat. Tällöin kokonaisinvestoinnit Lappiin kasvaisivat lähes 40 prosenttia perusskenaarioon verrattuna, ja uudet tehtaat ja kaivokset työllistäisivät suoraan toista tuhatta henkeä tuotannon alettua, mikä tapahtuisi 2026 mennessä kaikilta osin.
Kuvioon 22 on kuvattu vaikutukset tuotannon volyymiin päätoimialoilla. Kuviosta näky-vät tehdyt oletukset kaivannaisten tuotannon kasvusta, joka kasvaa noin 70 prosentilla perusskenaarioon verrattuna. Teollisuustuotanto kasvaa lähes 20 prosenttia, ja alkutuo-tanto lähes 15 prosenttia. Muiden toimialojen osalta kysyntä kohdistuu alkuvuosina voi-makkaasti rakentamiseen ja kauppaan, joiden tuotanto kasvaa lähes 10 prosenttia. Kuvi-ossa 23 kuvataan aluetalouden rakennetta vuonna 2030 perusskenaariossa ja kaivoksen valmistuttua. Tuotoksen arvo vuonna 2030 on noin 1 950 miljoonaa euroa perusuraa suu-rempi, josta yli puolet on peräisin teollisuudesta. Kaivosteollisuuden kasvu on vajaa 400 miljoonaa, ja alkutuotannon ja rakentamisen hieman yli sata miljoonaa. Myös kuljetusten ja palvelujen tuotos kasvaa.
Kuviossa 24 tarkastellaan tuotantorakenteen muutosta arvonlisän kasvulla ja kuviossa 25 kokonaistuotannon kasvulla mitattuina koko tarkastelujaksolla. Arvonlisän osalta
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2030
Julkisten sektorien vajeen muutos (MEURO perusuraan verrattuna)
Rahastot
Kunnat
Valtio
20
työvoimavaltaiset alat korostuvat tuotoksen arvolla mitattuun muutokseen verrattuna, mikä johtuu siitä, että kaivannais- ja metsäteollisuus ovat suhteellisesti palveluja pääoma- ja välituoteintensiivisempiä. Kuvioon 26 on koottu vaikutukset työllisyyteen. Investointi-vaiheessa työpaikkoja syntyy eniten rakentamiseen, mutta vuoteen 2030 mennessä suurin osa uusista työpaikoista sijoittuu teollisuuteen (yli 900) sekä kaivannaisiin ja rakentami-seen (hieman vajaa 500 kumpaankin). Kauppaan ja palveluihin syntyy myös yhteensä vii-tisensataa työpaikkaa ja kuljetuksiin noin 200. Lapin työllisyys asettuu viisi prosenttia pe-russkenaariota suuremmaksi ja väestö kasvaa noin 2,7 prosentilla.
Kuvio 22. Tuotannon volyymi perusuraan verrattuna
0
1
2
3
4
5
6
-10
0
10
20
30
40
50
60
70
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Tuotannon muutos (Tasoero perusuraan, prosenttia)
Alkutuotanto
Kaivannaiset
Teollisuus
Energia ja vesi
Rakentaminen
Kauppa
Kuljetus ja varastointi
Yksityiset palvelut
Julkiset palvelut
Muu palvelutoiminta
Kokonaistuotanto
21
Kuvio 23. Lapin kokonaistuotanto vuonna 2030, MEURO (käyvin hinnoin)
Kuvio 24. Arvonlisä perusuraan verrattuna, MEURO
2030 Perusskenaario 2030 Metsäteollisuus ja kaivokset Ero 2030Alkutuotanto 800 910 110Kaivannaiset 580 936 356Teollisuus 6118 7300 1182Energia ja vesi 609 614 5Rakentaminen 1146 1254 109Kauppa 956 1032 76Kuljetus ja varastointi 715 766 51Yksityiset palvelut 2886 2924 37Julkiset palvelut 3555 3573 18Muu palvelutoiminta 400 404 4
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
Kokonaistuotanto 2030, MEURO
-50
0
50
100
150
200
250
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Arvonlisän muutos, ero perusuraan, MEURO
Muu palvelutoiminta
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Kuljetus ja varastointi
Kauppa
Rakentaminen
Energia ja vesi
Teollisuus
Kaivannaiset
Alkutuotanto
Yhteensä
22
Kuvio 25. Tuotoksen arvo perusuraan verrattuna, MEURO
Kuvio 26. Työllisten määrä perusuraan verrattuna
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Tuotoksen muutos, ero perusuraan, MEURO
Muu palvelutoiminta
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Kuljetus ja varastointi
Kauppa
Rakentaminen
Energia ja vesi
Teollisuus
Kaivannaiset
Alkutuotanto
Yhteensä
0 0 74 150 229 312 311484 481 482 484 484
0 113
302
537561
731 765
824 870 900 929 929
0
234
282
341376
265 323
321 379 435 498 498
0
205
305
421432
367378
381392
397409 409
0 -3
39
8698
205197
210203
201199 199
0
155
178
210241
180194
227238
245258 258
0
51
89
143
166163
175
182212
217221 221
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Työllisten määrän muutos perusurasta
Muu palvelutoiminta
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Kuljetus ja varastointi
Kauppa
Rakentaminen
Energia ja vesi
Teollisuus
Kaivannaiset
Alkutuotanto
Yhteensä
23
Teollisuuden ja kaivannaisten merkitys Lapin aluetaloudessa kasvaa, samoin kuin alku-tuotannon (metsätalouden). Kuvioon 27 on koottu aluetalouden kasvuhajotelma arvon-lisän kautta tarkasteltuna, joka näyttää, että aluetalouden noin 3,7 prosentin kasvusta noin kolmannes on teollisuudesta peräisin, toinen kolmannes kaivannaisista ja loppu jakautuu alkutuotannon, kaupan sekä palvelujen kesken tasan. Kuviossa 28 on kuvattu kysyntä-erien vaikutus Lapin aluetalouden kasvuun. Kuvion perusteella kasvu syntyy ennen kaik-kea viennin ja investointien kasvusta, ja jälkimmäinen ja kulutuksen kasvu on näkyvä myös kokonaistuotantoa laskevana tuonnin kasvuna. Kuvioon 29 on koottu vaikutukset julkisten sektorien rahoitusasemaan Lapissa. Etenkin uusien työpaikkojen syntyminen kasvattaa valtion verotuloja, mutta myös kunnallisverokertymät kasvavat.
Kuvio 27 Arvonlisän vaikutus Lapin kokonaistuotantoon
-0,5
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Arvonlisän vaikutus Lapin kokonaistuotantoon (tasoero perusuraan, prosenttiyksikköä)
Muu palvelutoiminta
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Kuljetus ja varastointi
Kauppa
Rakentaminen
Energia ja vesi
Teollisuus
Kaivannaiset
Alkutuotanto
Kokonaistuotanto
24
Kuvio 28. Kysyntäerien vaikutus Lapin kokonaistuotantoon
Kuvio 29. Julkisen sektorin rahoitusasema perusuraan verrattuna (investointiskenaa-rio)
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
Kysyntäerien vaikutus Lapin aluetalouteen (prosenttiyksikköä perusurasta)
Kotitalouksien kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti
Tuonti Marginaalit Kokonaistuotanto
-200
-150
-100
-50
0
50
2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
Julkisten sektorien vajeen muutos (MEURO perusuraan verrattuna)
Rahastot
Kunnat
Valtio
25
3 Yhteenveto Tässä muistiossa on tarkasteltu neljän Lappiin suunnitteilla olevan, suuren tehdas- ja kai-voshankkeen aluetaloudellisia vaikutuksia suhteessa Lapin talouskehityksen ennakoituun perusskenaarioon, jota leimaavat yhtäältä sellaiset ongelmat kuin vanhushuoltosuhteen heikkeneminen ja työikäisen väestön supistuminen, mutta toisaalta myös matkailun, kai-vannaisteollisuuden ja metsäklusterin lupaavat kasvunäkymät. Tavoitteena on suunnit-teilla olevien hankkeiden saattaminen alue- ja kansantaloudelliseen kontekstiin ja tiedon tuottaminen niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Skenaarioissa tarkastellaan metsäteollisuuden ja kaivannaisteollisuuden hankkeita, joiden tuotanto suuntautuisi pääosin vientiin. Metsäteollisuuden hankkeet nostaisivat Lapin te-ollisuustuotantoa parisenkymmentä prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja alkutuotantoa 15 prosentilla, kun taas kaivoshankkeet kasvattaisivat kaivannaistoimialan tuotantoa kah-della kolmanneksella. Molemmat hankkeet synnyttäisivät kysyntää palveluille ja kaupalle, kun Lapin työllisyys paranisi ja muuttoliike kääntyisi Lappiin päin. Yhteensä kokonaisin-vestoinnit Lappiin kasvaisivat lähes 40 prosenttia perusskenaarioon verrattuna, ja uudet tehtaat ja kaivokset työllistäisivät suoraan toistatuhatta henkeä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Lapin aluetalouden kokonaistuotanto olisi 3,7 prosenttia perusskenaariota suurempi ja työllisyys viitisen prosenttia. Lisäksi Lapin väestö kasvaisi vajaalla kolmella prosentilla perusskenaarioon verrattuna, jolloin julkisyhteisöjen verotulot kasvaisivat sel-västi ja Lapin aluetalouden kantokyky paranisi.
26
4 Lähteet Juha Honkatukia (2019): The FINAGE/REFINAGE General Equilibrium Models of the Finnish Economy. In Honkatukia, Lehtomaa, Ruuskanen ja Alimov: (2019): ALTA Regi-onal database. Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019.
Juha Honkatukia, Johanna Kohl & Jere Lehtomaa (2018): Uutta, vanhaa ja sinivalkoista – Suomi 2040. VTT TECHNOLOGY 327.
Juha Honkatukia, Markku Lehmus (2016): Suomen talous 2015 - 2030: Laskelmia poli-tiikkatoimien vaikutuksista. VATT tutkimuksia 183.
Juha Honkatukia (2013): The VATTAGE Regional Model VERM: A Dynamic, Regional, Applied General Equilibrium Model of The Finnish Economy. VATT Research Reports 171, Helsinki.
Roope Husgafvel, Kari Poikela, Juha Honkatukia, Olli Dahl (2017): Development and pi-loting of sustainability assessment metrics for arctic process industry in Finland-The bi-orefinery investment and slag processing service cases. Sustainability MDPI AG. ISSN: 2071-1050.
Tiina Koljonen, Sampo Soimakallio, Markku Ollikainen, Timo Lanki, Antti Asikainen, Tommi Ekholm, Mikael Hildén, Juha Honkatukia, Antti Lehtilä, Merja Saarinen, Jyri Sep-pälä, Lassi Similä, Pekka Tiittanen (2017): Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suun-nitelman vaikutusarviot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 57/2017.
