SVT VI : 72 ; 13 - core.ac.uk · joilla vuoden 1930 laskenta suoritettiin, kaikkiaan 33 033. Tällaisten kiinteistöjen lukumäärä eri paikka-kunnilla käy selville seuraavasta

SVT VI : 72 ; 13

041245

246

246

kielinimeke

rinnakkaisn.

rinnakkaisn.

swe

fre

248248248260440500598650650651

osan tiedotosan tiedot sweosan tiedot frejulkaisijasarja finylänimekehuom.svt aihealuetietovuosialue

finswefreHelsingin, Turun, Viipurin, Tampereen, Vaasan,Kuopion, Lahden, Oulun, Kotkan, Rauman, Pietarsaarenja Riihimäen rakennus- ja asuntolaskentamarraskuun 27 p. 1930Byggnads- och bostadsräkningen i Helsingfors, Åbo,Viborg, Tammerfors, Vasa, Kuopio, Lahti, Uleåborg,Kotka, Raumo, Jakobstad och Riihimäki den 27november 1930Recensement des bâtiments et des habitations de Helsinki(Helsingfors), Turku (Åbo), Viipuri (Viborg), Tampere(Tammerfors), Vaasa (Vasa), Kuopio, Lahti, Oulu(Uleåborg), Kotka, Rauma (Raumo), Pietarsaari(Jakobstad) et Riihimäki au 27 novembre 1930TekstiTextTexteHelsinki : [Tilastollinen päätoimisto], 1933Suomen virallinen tilasto 6 : 72 ; 13VäestötilastoasvtVäestö - Befolkning - Population1930Suomi - Finland

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK

VI

VÄESTÖTILASTOA72:13

HELSINGIN, TURUN, VIIPURIN, TAMPEREEN, VAASAN, KUOPION, LAHDEN,OULUN, KOTKAN, RAUMAN, PIETARSAAREN JA RIIHIMÄEN

RAKENNUSPA ASUNTOLASKENTAMARRASKUUN 27 P. 1930

TEKSTI•

VI

BEFOLKNINGSSTATISTIK72:13

BYGGNADS= OCH BOSTADSRÄKNINGENI HELSINGFORS, ÅBO, VIBORG, TAMMERFORS, VASA, KUOPIO, LAHTI,

ULEÅBORG, KOTKA, RAUMO, JAKOBSTAD OCH RIIHIMÄKI

DEN 27 NOVEMBER 1930

TEXT*

RECENSEMENT DES BÂTIMENTS ET DES HABITATIONSDE HELSINKI (HELSINGFORS), TURKU (ÅBO), VIIPURI (VIBORG), TAMPERE(TAMMERFORS), VAASA (VASA), KUOPIO, LAHTI, OULU (ULEÅBORG), KOTKA,

RAUMA (RAUMO), PIETARSAARI (JAKOBSTAD) ET RIIHIMÄKI

AU 27 NOVEMBRE 1930

TEXTE

HELSINKI 1933

Helsinki 1933. Valtioneuvoston kirjapaino.

Alkusanat. Förord.

Esillä oleva julkaisu sisältää tekstin muo-dossa selonteon marraskuun 27 päivänä1930 toimeenpannun väestölaskennan yhtey-dessä suoritetun rakennus- ja asuntolasken-nan tärkeimmistä tuloksista maan yhdessä-toista suurimmassa kaupungissa, nimittäinHelsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampe-reella, Vaasassa, Kuopiossa, Lahdessa,Oulussa, Kotkassa, Raumalla ja Pietar-saaressa sekä Riihimäen kauppalassa. Semuodostaa yhteenvedon aikaisemmin Suo-men virallisen tilaston VI sarjan nume-roina 72:1—12 julkaistuista liitetauluista,joissa on esitetty yksityiskohtaiset tiedot erilaskentapaikkakuntien rakennus- ja asunto-oloista. Sitäpaitsi esillä oleva selonteko sisäl-tää joukon vertailuja aikaisempien laskento-jen tuloksiin.

Rakennus- ja asuntotilaston aineiston tar-kastusta ja käyttelyä on ohjannut allekir-joittanut Modeen apulaisaktuaarien H. Hor-mion ja A. Tunkelon avustamana. Esilläolevan tekstiselonteon on laatinut allekir-joittanut Modeen.

Helsingissä, Tilastollisessa päätoimistossa,kesäkuussa 1933.

Föreliggande publikation innehåller enredogörelse i textform för de viktigaste resul-taten av den byggnads- och bostadsräkning,som anordnades i elva av rikets störstastäder, nämligen Helsingfors, Åbo, Viborg,Tammerfors, Vasa, Kuopio, Lahti, Uleå-borg, Kotka, Raumo och Jakobstad samt iRiihimäki köping i samband med folk-räkningen den 27 november 1930. Denutgör en sammanfattning av innehållet i detidigare, under n:ris 72: 1—12 av Finlandsofficiella statistik, serie VI, publiceradetabellbilagorna, i vilka detaljerade uppgifterrörande byggnads- och bostadsförhållandenaå de olika räkningsorterna meddelats. Där-jämte ingå i föreliggande redogörelse en deljämförelser med resultaten av tidigare räk-ningar.

Granskningen och bearbetningen av detbyggnads- och bostadsstatistiska materialethar handhafts av undertecknad Modeen medbiträde av biträdande aktuarierna H. Hormiooch A. Tunkelo. F öreliggande textredogörelsehar utarbetats av undertecknad Modeen.

Helsingfors, å Statistiska centralbyrån, ijuni 1933.

Martti Kovero.

J. T. Hanho.

O. Modeen.

Sisällys.Siv.

Johdanto 5I. Rakennetut kiinteistöt 7

II. Rakennukset 10III. Huoneistot ja huoneet 15IV. Asuinhuoneistojen suuruusluokat 24V. Asukkaat ja asunto-olot 29

VI. Ahtaasti asutut huoneistot 35VII. Vuokrat 39

VIII. Väestön ryhmittyminen talouskuntien mu-kaan 42

IX. Alivuokralaiset ja asukit 46

Innehåll.Sid.

Inledning 5I. Bebyggda fastigheter 7

II. Byggnader 10III. Lägenheter och rum 15IV. Olika storlekskategorier av bostadslägenheter 24V. De boende och bostadsförhållandena 29

VI. De överbefolkade lägenheterna 35VII. Hyrorna 39

VIII. Befolkningens fördelning efter hushåll 42

IX. Underhyresgäster och inneboende 46

Table des mat iè res .

Préface 5I. Immeubles portant des bâtiments 7

II. Bâtiments 10III. Locaux et chambres 15IV. Différents types de logements 24V. Habitants et conditions d'habitation 29

VI. Locaux habités à l'étroit 35VIL Loyers 39

VIII. Répartition de la population d'après ménages 42IX. Sous-locataires et pensionnaires pour la nuit 46

Painovirheitä taululiitteissä:Helsinki, sivu 50, sar. 22, rivi 1, on 30 442, pitää olla 30 878.

» » 50, » » » 2, » 30 708, » »• 31228.Turku, » 20, » 13, » 1, » 841, » » 842.

» » » » » » 20, » 253, » » 254.» » » » » » 23, » 30, » » 31.

Kuopio, » 31, » 28, » 1, » 38.1 » » 38.3.

Tryckfel i tabellbilagorna:Helsingfors, sid. 50, kol. 22, sifferrad 1, står 30 442, läs 30 878.

» » » » » » 2, » 30 708, » 31228.Åbo, » 20, » 13, » 1, » 841, » 842.

» » » » » » 20, » 253, » 254.» » » » » » 23, » 30, » 31.

Kuopio, » 31, » 28, » 1, » 38.1» 38.3.

Johdanto. Inledning.

Sen todellisen väestölaskennan yhteydessä, jokamarraskuun 27 päivänä 1930 toimitettiin Helsingissä,Turussa, Viipurissa, Tampereella, Vaasassa, Kuopiossa,Lahdessa, Oulussa, Kotkassa, Raumalla, Pietarsaa-ressa ja Riihimäen kauppalassa, järjestettiin näilläpaikkakunnilla myös rakennus- ja asuntolaskenta.Tämän laskennan toimeenpanosuunnitelmaan ja nii-den kaavakkeiden laatuun nähden, joita on käytettytietoja kerättäessä, viitataan siihen väestölaskennantuloksia esittävään selontekoon, joka liittyy Suomenvirallisen tilaston sarjaan VI numerona 71: 13.

Rakennus- ja asuntolaskennan laskenta-alueet eripaikkakunnilla ovat aivan samat kuin väestölaskennanalueet, ja niiden rajoihin nähden viitataan myös edellämainittuun selontekoon.

Vuoden 1930 rakennus- ja asuntolaskenta on mo-nessa suhteessa vuoden 1920 laskentaa laajaperäisempi.Kiinteistöihin nähden on aikaisemmin kerättyjen tieto-jen lisäksi pyydetty tietoa siitä, sijaitsivatko kysy-myksessä olevat rakennukset omalla vaiko vuokra-maalla. Rakennustilasto on tällä kertaa ollut varsinyksityiskohtainen. Jokaiseen yksityiseen rakennukseennähden on hankittu selvitys rakennusaineesta, lämmi-tyksestä, kerrosten luvusta, huoneiden luvusta sekäniiden ryhmittymisestä seinien rakennusaineen mu-kaan, erilaisista mukavuuksista, kuten keskuslämmi-tyksestä, lämpimästä vedestä, keskuskeittiöstä jahenkilöhisseistä sekä siitä, mihin tarkoitukseen raken-nusta käytetään.

Mitä asuntotilastoon tulee, ovat viime laskennassakerätyt tiedot suurin piirtein samat kuin vuonna 1920.Siinä suhteessa on kuitenkin tapahtunut huomattavalaajennus, että kyselykaavakkeeseen on nyt jälleenotettu vuokraa koskevia tiedusteluja. Vuokratilastokoski vuonna 1930 ainoastaan sellaisia vuokrahuoneis-toja, joita kokonaan tai osaksi käytettiin asuntotar-koituksiin. Helsingissä koottiin tietoja myöskin osake-huoneistojen yhtiövuokrista, mutta tätä aineistoa eiole käytelty.

Laskennassa kerättyä aineistoa voidaan pitää pää-asiassa tyydyttävänä. Eräät tiedot, m. m. ajankohta,jolloin haltija on hankkinut kiinteistön, ovat kuitenkinolleet varsin puutteelliset. Huoneistokortin 3:nteen

I samband med den faktiska folkräkningen den 27november 1930 i Helsingfors, Åbo, Viborg, Tammerfors,Vasa, Kuopio, Lahti, Uleåborg, Kotka, Raumo, Jakob-stad och Riihimäki köping anordnades även en bygg-nads- och bostadsräkning å nämnda orter. Beträffandeplanen för räkningens verkställande samt de härvidanvända formulären hänvisas till redogörelsen för folk-räkningens resultat, vilken ingår som n:o 71:13 i serieVI av Finlands officiella statistik.

Områdena för byggnads- och bostadsräkningen sam-manfalla å de olika orterna fullständigt med områdenaför folkräkningen och hänvisas även beträffande derasgränser till ovannämnda redogörelse.

Byggnads- och bostadsräkningen år 1930 är i flereavseenden mer omfattande än 1920 års räkning. Be-träffande fastigheterna har utöver vid tidigare räkningarinsamlade uppgifter inbegärts upplysning, huruvidavederbörande byggnader voro belägna på egen markeller på arrendejord. Byggnadsstatistiken har dennagång varit mycket ingående. För varje enskild bygg-nad har införskaffats utredning om byggnadsmaterialet,uppvärmningen, antalet våningar, antalet rum medfördelning efter väggarnas byggnadsmaterial, olikabekvämligheter såsom centralvärme, varmt vatten,centralkök och personhissar samt om byggnadens an-vändning.

Beträffande bostadsstatistiken äro de vid den senasteräkningen insamlade uppgifterna i stort sett desammasom år 1920. En betydelsefull utvidgning har dockskett, i det förfrågningar om hyran nu åter införts iformuläret. Hyresstatistiken gällde år 1930 endasthyreslägenheter, som helt eller delvis användes förbostadsändamål. I Helsingfors insamlades uppgifteräven om aktielägenheternas bolagshyror, men har dettamaterial icke bearbetats.

Det vid räkningen införskaffade materialet kan ihuvudsak betecknas som tillfredsställande. En deluppgifter, bl. a. om tidpunkten för innehavarens för-värv av fastigheten, ha dock varit rätt så bristfälliga.

kohtaan, joka koskee yksityisten osakkeenomistajienvuokraamia huoneistoja, on samoin vastattu epä-tyydyttävästi, jonka vuoksi tätä vuokrahuoneistojenluokkaa ei ole voitu eroittaa muista vuokrahuoneis-toista aineiston lopullisessa käyttelyssä.

Huoneiden ryhmitykseen nähden 6:nnen kohdanmukaan, siis sen mukaan, käytetäänkö niitä asuin-huoneina vaiko muihin tarkoituksiin, on tällä kertaapoikettu aikaisemmin seuratuista periaatteista, kunerilaisten laitosten, hotellien ja asuntoloiden huoneista-ainoastaan ne, jotka ovat olleet henkilökunnan käy-tettävissä, on luettu asuinhuoneisiin, jota vastoinsairashuoneet, matkustajahuoneet, oppilasasuntoloidenhuoneet y. m. s., joita aikaisemmissa laskennoissapidettiin asuinhuoneina, on nyt siirretty muihin tar-koituksiin käytettyjen huoneiden ryhmään. Samoinon kasarmeissa ja muissa sotilasrakennuksissa olevistahuoneista ainoastaan ne, joita käytettiin upseerien jaalipäällystön perheasuntoina, luettu asuinhuoneisiin,muut huoneet taas muuhun tarkoitukseen käytettyi-hin.

Punkt 3 i lokalkortet, som gäller lägenheter upphyrdaav enskilda aktieägare, har likaså besvarats otillfreds-ställande, varför denna kategori av hyreslägenhetervid den slutliga bearbetningen icke kunnat avskiljasfrån övriga hyreslägenheter.

' I fråga om fördelningen av rummen i punkt 6, alltsåefter om de användes som boningsrum eller för andraändamål, har en avvikelse från tidigare följda principerdenna gång gjorts, i det av rummen i olika slags inrätt-ningar, hotell och internat endast de rum, som dispo-nerats av personalen, tagits som boningsrum, medansjuksalar, resanderum, rum i elevinternat, m. m., vilkavid tidigare räkningar ansetts som boningsrum, nuhänförts till rum för andra ändamål. Likaså har i kasär-ner o. a. militära byggnader endast de av officerareoch underbefäl som familjebostäder disponerade rum-men räknats som boningsrum, de övriga rummen återsom rum för andra ändamål.

I. Rakennetut kiinteistöt. I. Bebyggda fastigheter.

Rakennettuja kiinteistöjä oli niillä paikkakunnilla,joilla vuoden 1930 laskenta suoritettiin, kaikkiaan33 033. Tällaisten kiinteistöjen lukumäärä eri paikka-kunnilla käy selville seuraavasta taulukosta, jokakäsittää myös vastaavat tiedot kolmesta edellisestälaskennasta.

Totalantalet bebyggda fastigheter å de orter, som 1930års räkning omfattade, var 33 033. Antalet dylika fas-tigheter å de olika orterna framgår av följande tabell,vilken även innehåller motsvarande uppgifter för detre föregående räkningarna.

Immeubles portant des bâtiments.

1900

Helsinki —• Helsingfors 1 634Turku — Åbo 1 947Viipuri — Viborg 2 302Tampere — Tammerfors 1 312Vaasa — VasaKuopio —Lahti —Oulu — Uleåborg —Kotka —Rauma — Raumo —Pietarsaari — Jakobstad —Riihimäki —

1910

2 0652 5743 59716651062——

1 087——

_

1920

6 0123 0533 9042 0571212689

13871627401——

1930

918741836 0023 219167510622 2951540983852936

1099

Raumalla, Pietarsaaressa ja Riihimäellä ei ole aikai-semmin järjestetty mitään laskentaa. — Useimmillapaikkakunnilla laskenta-alue on eri laskennoissa yleensäkäsittänyt kaupunkimaisen asutuksen alueen. Joslähinnä tarkastetaan vuodesta 1920 vuoteen 1930 ta-pahtunutta kehitystä, on kiinteistöjen luvun lisääntymi-nen ollut suhteellisesti suurin Kotkassa, Viipurissa jaTampereella,1 siis niissä kaupungeissa, joiden laskenta-alue on edellisen laskennan jälkeen suurentunut laa-joilla esikaupunki-alueilla, sekä Lahdessa ja Helsin-gissä, joissa jo vuonna 1920 otettiin mukaan verratensuuria ympäristöalueita. Kiinteistöjen luvun vähenty-minen Oulussa johtuu siitä, että laskenta-alue tälläkertaa käsitti ainoastaan kaupungin, kun taas vuonna1920 mukaan oli otettu myös osa lähintä ympäristöä.

Kiinteistöt ovat seuraavassa taulukossa ryhmitettysen mukaan, sijaitsivatko rakennukset omalla vaikovuokramaalla.

I Raumo, Jakobstad och Riihimäki har någon räk-ning icke tidigare anordnats. — Å de flesta orter harräkningsområdet vid de olika räkningarna i allmänhetomfattat området för den stadslika bosättningen. Omman närmast beaktar utvecklingen från år 1920 till år1930, har ökningen i antalet fastigheter varit propor-tionsvis störst i Kotka, Viborg och Tammerfors, alltsåi de städer, där räkningsområdet sedan föregående räk-ning utvidgats med vidsträckta förortsområden, samti Lahti och Helsingfors, där redan år 1920 medtogosproportionsvis stora förortsområden. Minskningen iantalet fastigheter i Uleåborg beror på, att räknings-området denna gång omfattat endast staden, medanår 1920 även en del av de närmaste omgivningarnamedräknades.

Fastigheterna fördelade sig på följande sätt efterom byggnaderna voro belägna å egen mark eller på ar-rendejord.

Kiinteistöt — Fastigheter — Immeubles:omalla maalla vuokramaallapå egen jord på arrendejordsur terrain % sur terrain %

propre Voué

Helsinki — Helsingfors 7 071 77.o 2116 23.0Turku —Åbo 1900 45.4 2 283 54.&Viipuri — Viborg 2 377 39.6 3 625 60.4Tampere — Tammerfors 1 905 59.2 1 314 40.8Vaasa —Vasa 1186 36.8 489 63.2Kuopio 557 52.4 505 47.6Lahti 1096 47.7 1199 52.3Oulu — Uleåborg 805 52.3 735 47.7Kotka 568 57.8 415 42.2Rauma — Raumo 467 54.8 385 45.2Pietarsaari — Jakobstad 754 80.6 182 19.4Riihimäki 647 58.9 452 41.1

Omalla maalla sijaitsevat kiinteistöt olivat enemmis- Fastigheterna å egen mark bildade flertalet av fastig-tönä kahdeksalla paikkakunnalla, kun sen sijaan vuokra-järjestelmä oli vallitsevana muilla neljällä paikkakun-nalla, nimittäin Turussa, Viipurissa, Vaasassa ja Lah-dessa.

Seuraava taulukko esittää katsauksen kiinteistöjenryhmittymiseen niiden haltijan mukaan.

heterna på åtta orter, medan arrendesystemet var detförhärskande på de övriga fyra, nämligen Åbo, Viborgr

Vasa och Lahti.

En översikt av fastigheternas fördelning efter inne-havare gives i följande tabell.

Immeubles selon Vétat et la profession des propriétaires.

Julkisoikeudellinenhenkilö

Offentligträttslig personPersonne morale

juridique

S 3E5"

s S.

4

Yhtymä tai yhtiöKorporation eller bolagCorporation ou société

6i KO 2

to

a P .g

i l iga. p, g-INi

aa§ • > •

HHelsinki — Helsingfors J 490Turku —Åbo 60

99J35i

Viipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtilOulu — UleåborgKotka:Rauma — Raumoi Pietarsaari — JakobstadRiihimäki

5.3 2291.4 1461.6 137

7940323153322847

9

402112201286

47

2.42.00.51.31.20.90.64.3

2.53.52.32.52.43.01.43.43.33.35.00.8

0.50.30.40.30.50.5

0.30.70.40.20.2

162677938321819371712812

1.8 6191.6 45

806536

1.31.21.91.70.82.41.71.40.91.1

6.71.11.32.02.10.80.60.51.40.20.4

693!38931152101091516131

7.5 3629.31880.5 2184.70.60.90.41.01.60.10.30.1

3.94.53.78.35.35.63.45.3

157 16.08.24.88.1

26689597981

792767336214116919

0.90.61.11.03.71.30.54.51.90.70.60.5

6 511 70.3248 77.75267 87.2 540 78.1 357 81.1894 84.2

2 120 92.41252 81.3

709 72.2722 84.8815 87.293384.9

9 91874183

8 6 00293219

167510622 2951540

983852936

1099

Suurinta mielenkiintoa herättävät ne luvut, jotkakoskevat kiinteistöjen jakaantumista yhtiöiden jayksityisten henkilöiden osalle. Tässä suhteessa voi-daan havaita, että yksityiset kiinteistönomistajat ovatratkaisevasti vallalla kaikissa kaupungeissa. Helsin-gissä, Turussa ja Tampereella asuntoyhtiöiden luku onkuitenkin suhteellisen suuri, Viipurissa, Tampereellaja Kotkassa myöskin muiden yhtiöiden, etenkin teolli-suusyhtiöiden, omistamien kiinteistöjen luku. Kiin-teistöyhtiöitä oli mainittavassa määrässä ainoastaanHelsingissä. Huomautettakoon, että kiinteistö- jaasuntoyhtiöiden välinen jaoitus ei ole aivan luotettava,vaan on mahdollista, että ensinmainittuihin on luettuosa yhtiöitä, jotka todellisesti ovat asuntoyhtiöitä,vaikka tämä ei käy ilmi niiden toiminimestä. — Suu-remmissa kaupungeissa on edellisen laskennan jälkeentapahtunut selvä muutos siinä suhteessa, että yhtymienja yhtiöiden omistamien kiinteistöjen luku on lisäänty-nyt yksityisille henkilöille kuuluvien kustannuksella.

Kiinteistöjen ryhmitys sen ajankohdan mukaan, jolloinne joutuivat nykyisten haltijain haltuun, näkyy seu-raavassa taulukossa olevasta yhdistelmästä.

Största intresset tilldraga sig siffrorna rörande fastig-heternas fördelning på bolag och på enskilda personer.Härvid kan man iakttaga, att de enskilda fastighets-ägarna avgjort dominera i samtliga städer. I Helsing-fors, Åbo och Tammerfors är antalet bostadsbolag dockrelativt stort, i Viborg, Tammerfors och Kotka ävenantalet fastigheter ägda av andra bolag, närmast in-dustribolag. Fastighetsbolag förekommo i nämnvärtantal endast i Helsingfors. Det bör framhållas, att dis-tinktionen mellan fastighetsbolag och bostadsbolagicke är helt tillförlitlig, utan är det möjligt, att till deförstnämnda räknats en del bolag, som faktiskt ärobostadsbolag, ehuru detta icke framgår av deras firma-namn. — I de större städerna har sedan föregåenderäkning en tydlig förskjutning ägt rum, i det antaletfastigheter, som innehas av korporationer och bolag,ökats på bekostnad av sådana tillhöriga enskilda per-soner.

Uppgifter om den tidpunkt, när fastigheterna över-gått till den nuvarande innehavaren, givas i samnian-drag i följande tabell.

Immeubles selon V époque de leur acquisition par leurs propriétaires.

Kiinteistöjä, jotka olivat joutuneet haltijalleen: — Fastigheter, vilkas innehavareförvärvat dem: — Immeubles acquis en:

—1900

LukuAntal

Nombre

1901—10 1911—20

LukuAntal

Nombre

LukuAntal

Nombre

1921—25

LukuAntal

Nombre

1926—30

LukuAntal

Nombre

VuosituntematonOkänt årInconnu

LukuAntal

Nombre

YhteensäSummaTotal

Helsinki — Helsingfors . 496 5.4Turku —Åbo ...". 363 8.7Viipuri — Viborg ! 372 6.2Tampere — Tammerfors i 232 7.2Vaasa — Vasa 148 8.8Kuopio ! 72 6.8Lahti 80 3.5Oulu — Uleåborg 152 9.9Kotka 79 8.0Rauma — Raumo ! 68 8.0Pietarsaari — Jakobstad 104 11.1Riihimäki 24 . 2.2

911450612239169

9.411.5

100265136142 14.452 6.1137 14.6114 !10.4

9.910.810.27.4

10.1

2 195944

1136730425218394337198256175283 i 25.8

23.922.618.922.7!25.4:20.5!17.221.920.230.1 i

1929903

1220690380249535300230204189237

21.021.6!

20.321.4!22.723.423.319,523.423.920.2'21.5'

2 65112902 301

980461355924459277256258404

28.930.838.430.527.533.540.329.828.230.027.636.8

1 005 10.9233 5.5361348

92"6897

6.010.85.56.44.2

156 110.157167337

5.81.97.83.3

918741836 0023219167510622 2951540

983852936

1099

Taulukko osoittaa ensiksi, että viimeisinä kymmenenävuotena erityisen suuri määrä kiinteistöjä on siirtynytuudelle haltijalle, toisekseen taas, että sanotun vuosi-kymmenen aikana suuri määrä tontteja ja palstoja onlohkaistu ja rakennettu. Vilkkainta näyttää haltijanvaihtuminen ja rakennustoiminta olleen Lahdessa,heikointa taas Pietarsaaressa.

Kiinteistöt olivat rakennetut hyvin erilaisella ta-valla eri paikkakunnilla. Suuremmissa kaupungeissa,

Tabellen utvisar dels, att under de senaste tio årenett synnerligen stort antal fastigheter övergått till nyinnehavare, dels åter, att under detta decennium ettstort antal tomter och parceller utbrutits och bebyggts.Livligast synes omsättningen och byggnadsverksam-heten ha varit i Lahti, svagast åter i Jakobstad.

Fastigheterna voro bebyggda på ett mycket olikasätt å de olika orterna. I de större städerna, speciellt

2

10

etenkin pääkaupungissa, sellaiset kiinteistöt, joille olirakennettu vain yksi ainoa suurehko talo, olivat voi-tolla, kun sen sijaan pienemmissä maaseutukaupun-geissa ja etenkin kaupunkien ympäristöissä oli suurimäärä sellaisia kiinteistöjä, joille oli rakennettu kaksitai useampia rakennuksia. Lähempiä tätä koskeviatietoja on taululiitteiden III taulussa.

i huvudstaden, voro sådana bebyggda med ett endastörre hus de övervägande, medan i de mindre lands-ortsstäderna och speciellt i städernas omgivningarfastigheter bebyggda med två eller flere byggnaderförekommo i stort antal. Närmare uppgifter häromåterfinnas i tabell III i tabellbilagorna.

II. Rakennukset.

Eri rakennukseksi on käsitetty jokainen rakennus,joka on ollut erillään tai palomuurin erottama vierelläolevista rakennuksista. Tietoja ex ole kuitenkaan pyy-detty aivan tilapäisistä tai alkuperäisellä kannalla ole-vista rakennuksista, kuten katoksista, vajoista, la-doista, käymälöistä, myyntikojuista ja kioskeista, eikämyöskään rakenteilla olevista rakennuksista. Kunnämä luokat erotetaan pois, oli lämmitettävien ja läm-mittämättömien rakennusten lukumäärä eri paikka-kunnilla seuraava. Lämmittämättömiksi on laskettu nerakennukset, joissa ei ole ollut kiinteätä tulisijaa.

II. Byggnader.

Såsom särskild byggnad har varje sådan byggnadbetraktats, som varit fristående eller genom brandmuråtskild från angränsande byggnad. Uppgifter om bygg-nader av mera provisorisk eller primitiv art såsomskjul, lider, lador, avträden, salustånd och kiosker hadock icke inbegärts, ej heller om byggnader under upp-förande. Efter avskiljandet av dessa kategorier var an-talet uppvärmbara och ouppvärmbara byggnader å deolika orterna följande. Såsom icke uppvärmbara hasådana byggnader räknats, som saknat inbyggd eld-stad.

Lämmitettäviä Lämmittämättömiärakennuksia rakennuksia

Uppvärmbara Ouppvärmbarabyggnader byggnader

Bâtiments munis Bâtiments sansd'appareils de appareils de

chauffage chauffageHelsinki — Helsingfors 13 970 1 293Turku — Åbo 7 464 769Viipuri — Viborg 10 022 363Tampere — Tammerfors 5189 214Vaasa — Vasa 2 491 229Kuopio , 1887 128Lahti 4125 556Oulu — Uleåborg 2 580 90Kotka 1673 92Rauma — Raumo 1252 145Pietarsaari — Jakobstad 1 280 75Riihimäki 1 877 37

Eri kaupunkien välinen suhde rakennusten luku-määrään nähden on suurin piirtein sama kuin kiinteis-töihin nähden. Silmäänpistävän suuri rakennusten lukuoli Viipurissa, Lahdessa ja Oulussa.

Seuraavassa taulukossa esitetään katsaus eri raken-nuslaskentojen tuloksiin vuodesta 1900 lähtien. Luvuttarkoittavat ainoastaan lämmitettäviä rakennuksia,ja huomioon on otsttu vain ne paikkakunnat, joillamvös ennen vuotta 1930 suoritettiin laskenta.

Beträffande proportionen mellan de olika städernai fråga om antalet byggnader är denna i det stora heladensamma som för fastigheternas vidkommande. På-fallande stort är antalet byggnader i Viborg, Lahtioch Uleåborg.

I följande tabell meddelas en översikt av resultatenför de olika byggnadsräkningarna sedan år 1900. Siff-rorna gälla endast de uppvärmbara byggnaderna ochha blott de orter medtagits, där räkning anordnatsäven före år 1930.

11

Bâtiments munis d'appareils de chauffage.

1900"

Helsinki — Helsingfors 3 837Turku — Åbo 3 550Viipuri — Viborg 3 986Tampere — Tammerfors 2 590Vaasa — Vasa —•Kuopio —LahtiOulu — Uleåborg —Kotka —

1910

4 5934 7235 9073 2011647

——.

2116

1920

9 3895 0935 8443 525173112652 3212 419

737

1930

13 9707 464

10 02251892 491188741252 5801673

Rakennustoimintahan on ollut harvinaisen vilkastavuosikymmenen 1921—30 aikana, ja tämä näkyy sel-västi edellä olevasta katsauksesta. Niissä tapauksissa,joissa laskenta-alueet ovat melkoisesti laajentuneet,kuten Viipurissa, Tampereella ja Kotkassa, suuri lisäyson kuitenkin osaksi tämän seikan aiheuttama. — Edel-lisinä kausina saattoi huomata, että rakennustoi-minta keskittyi huomattavalta osalta jo ennestäänrakennetuille tonteille. Kun tällaisilla tonteilla olleetpienehköt rakennukset, joita usein oli monta, purettiintilan saamiseksi yhdelle ainoalle suuremmalle talolle,väheni rakennusten luku tämän johdosta. Viimei-simpänä kautena, 1921—-30, näyttää rakennustoimintasitä vastoin levinneen suuremmassa määrässä kuinaikaisemmin rakentamattomille tai harvaan rakenne-tuille alueille, minkä johdosta rakennusten nettolisäyson mainittuna kautena ollut suhteellisesti suurempikuin aikaisemmin.

Viime laskennassa on hankittu tietoja myös siitä,mistä aineesta rakennukset on valmistettu. Seuraa-vassa taulukossa esitetään katsaus lämmitettävienrakennusten ryhmittymiseen rakennusaineen mukaanniillä eri paikkakunnilla, joilla laskenta suoritettiin.

Byggnadsverksamheten har ju varit sällsynt livligunder decenniet 1921—30 och kommer detta tydligttill synes i denna översikt. I de fall, då räkningsområ-dena utvidgats ansenligt, såsom i Viborg, Tammerforsoch Kotka, är den stora ökningen dock delvis betingadav denna omständighet. — Under tidigare perioderkunde man observera, att byggnadsverksamhetentill en betydande del koncentrerade sig på redan be-byggda tomter. Då å sådana tomter befintliga smärrebyggnader, ofta flere till antalet, nedrevos för att lämnaplats för ett enda större hus, nedgick härigenom an-talet byggnader. Under den senaste perioden, 1921—30, synes byggnadsverksamheten däremot i större ut-sträckning än förut ha utbrett sig över obebyggda ellerglest bebyggda områden, varför nettoökningen i an-talet byggnader för nämnda period varit proportions-vis större än tidigare.

Vid senaste räkning har uppgift införskaffats ävenom det material byggnaderna voro uppförda av. Härnedan gives en översikt av de uppvärmbara byggna-dernas fördelning efter byggnadsmaterial å de olikaorter, som medtogos i räkningen.

Bâtiments munis dappareils de chauffage d'après les matériaux de construction.

Rakennuksia rakennettu: — Byggnader av: — Bâtiments en:

kivestästen

pierre

2 9531263

8298242632153132301238565

121

"o

21.116.98.3

15.810.611.4

7.68.97.46.85.16.4

kivestä japuusta

sten ochträ

pierre etbois

612455222470

5894

15490

148252639

%

4.46.12.29.12.35.03.73.58.82.02.02.1

puustaträbois

10 4055 7468 9713 8952170*15783 6582 2601402114211891717

/O

74.577.089.575.187.183.688.787.683.891.292.»91.5

YhteensäSummaTotal

13 9707 464

10 02251892 491

. 188741252 5801673125212801877

Helsinki — Helsingfors .Turku —ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma —• RaunioPietarsaari — JakobstadRiihimäki

12

Puutalot olivat vallitsevina kaikissa kaupungeissa.Helsingissä, jossa kivitalojen luku oli suhteellisestisuurin, oli niitä kuitenkin vain noin 1/i kaikista raken-nuksista. Kaupunkien ympäristöissä käytetty rakennus-tapa lyö leimansa, etenkin kysymyksen ollessa suurem-mista kaupungeista, edellä esitettyihin kokonaislukui-hin. Jos otetaan huomioon ainoastaan varsinaisetkaupunkialueet, on kivitalojen osuus rakennuksistahuomattavasti suurempi. Eräissä kaupungeissa, eten-kin Tampereella, Kotkassa ja Turussa, muodostavatsellaiset rakennukset, joiden alempi kerros on kivestäja ylempi puusta, huomattavan luokan.

Kerrosten luvun mukaan lämmitettävät rakennuksetryhmittyivät seuraavalla tavalla:

Trähusen voro de dominerande i samtliga städer. IHelsingfors, där antalet stenhus var proportionsvisstörst, utgjorde de dock endast omkring 1/5 av samt-liga byggnader. Det är byggnadssättet i städernasomgivningar, som i synnerhet i fråga om de större stä-derna trycker sin prägel på ovan meddelade totalsiffror.Om endast de egentliga stadsområdena beaktas, blirstenhusens andel av byggnaderna betydligt större. Ien del städer, främst Tammerfors, Kotka och Åbo, ärantalet byggnader med nedre våningen av sten och denövre av trä en betydande kategori.

Efter antalet våningar fördelade sig de uppvärmbarabyggnaderna på följande sätt:

Bâtiments d'après le nombre des étages.

Rakennuksia, joissa oli seuraava määrä kerroksia:Byggnader med följande antal våningar:

Bâtiments contenant le nombre ci-après des étages:

' 5

41260462266745

2

6—9

41026202112313

z

YhteensäSummaTotal

Helsinki — Helsingfors . . .Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — Tammerfors ..Vaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — Jakobstad ..Riihimäki

71035 3997 8183 202119413023 3321841.1081

96510071355

Helsinki — Helsingfors ! 50.9Turku — Åbo 72.3Viipuri — Viborg 78.0Tampere — Tammerfors 61.7Vaasa — Vasa 48.0Kuopio 69.0Lahti 80.8Oulu — Uleåborg 71.4Kotka G4.7Rauma — Raumo 77.1Pietarsaari — Jakobstad 78.7Riihimäki 72.2

Kaikissa kaupungeissa yksikerroksiset rakennuksetolivat tavallisimmat. Lähinnä suurimman ryhmänmuodostivat kaksikerroksiset rakennukset, jota vastoinsellaisten rakennusten luku, joilla oli suurempi kerros-korkeus, oli suhteellisen vähäinen kaikissa muissakaupungeissa paitsi Helsingissä, jossa se oli 14 % kai-kista rakennuksista.

Viime laskennassa kerättiin tietoja myöskin siitä,olivatko rakennukset varustetut keskuslämmityksellä,

4 9031684190816301167

527686674498272249473

663230165248 i10343825369101946

47965656620

7157

17551

/o

35.122.619.031.446.928.016.626.129.821.719.525.2

4.83.11.64.84.12.32.02.04.10.81.52.5

3.40.90.71.30.S0.40.40.31.00.40.3[0.0]

2.90.80.50.40.20.30.20.20.3

0.1

13 9707 464

10 02251892 491188741252 5801673125212801877

2.90.30.20.4[0.0]"O.oO.oO.o1

0.1"———

100.0100.0.100.0100.0100.0100.0lOO.olOO.olOO.o100.0100.0lOO.o

I samtliga städer voro envåningsbyggnaderna devanligaste. Byggnaderna med två våningar bildadeden därnäst största gruppen, medan antalet byggnaderav större våningshöjd var relativt obetydligt i allaövriga städer utom Helsingfors, där det uppgick till14 % av samtliga byggnader.

Vid den senaste räkningen insamlades även uppgiftom huruvida byggnaderna voro försedda med central-

13

lämpimällä vedellä ja henkilöhisseillä.näkyvät seuraavasta taulukosta.

Nämä tiedot värme, varmt vatten och personhissar. Dessa uppgiftermeddelas här nedan.

Bâtiments munis de chauffage central, de Veau chaude et à"1 ascenseurs.

Rakennukset, jois.

keskuslämmityscentralvärme

chauffage

LukuAntal

Nombre

1848500378383162117108140

93415850

central

%

13.26.73.87.46.56.22.65.45.63.33.52.7

sa oli: —ByggnaderBâtiments munis de:

lämmin vesivarmt vattenl'eau chaude

LukuAntal

Nombre

6889161813624345228

51510

%

4.91.20.61.61.41.30.82.01.70.41.20.5

med:

henkilöhissejäpersonhissarascenseurs

Rak. lukuAnt. bygg-

naderNombre des

maisons

630693426

54327

—2

/o

4.50.90.30.50.20.20.10.10.4—

0.2.—

HissejäHissar

Ascenseur b

1259138695910752

17.—2

—

Helsinki — Helsingfors .Turku —ÅboViipuri — Viborg

i Tampere — Tammerforsj Vaasa — Vasa| Kuopio

LahtiOulu — UleåborgKotka

I Rauma — Raumo! Pietarsaari — Jakobstadi Riihimäki

Keskuslämmityksellä varustettujen rakennusten lukuoli suhteellisesti suurin Helsingissä ja sen jälkeen Tampe-reella. Rakennuksia, joissa oli lämmin vesi (pannu-huoneesta tuleva) oli mainittavassa määrässä ainoas-taan Helsingissä. Samoin oli henkilöhisseillä varus-tettujen rakennusten laita, joita oli suurehko määräainoastaan Helsingissä.

Kyselykaavakkeeseen kuului myöskin kysymys, olikoasianomainen rakennus varustettu keskuskeittiöllå. Tätätyyppiä oleva asuintalo ilmaantui suurempiin kau-punkeihin sodan jälkeen, mutta ei näytä mainittavastilevinneen. Helsingissä keskuskeittiötaloja oli 19, Tu-russa 6 ja Tampereella 1, jota vastoin niitä muissakaupungeissa ei ollut ensinkään.

Rakennustilastoon kuuluu myös tietoja huoneidenjakaantumisesta seinien rakennusaineen mukaan. Edel-

Antalet byggnader med centralvärme var proportions-vis störst i Helsingfors samt därnäst i Tammerfors.Byggnader med varmt vatten (från pannrum) funnosi nämnvärd utsträckning endast i Helsingfors. Det-samma var fallet med byggnader försedda med person-hissar, vilka förekommo i större antal blott i Helsing-fors.

I frågeformuläret ingick även en fråga, om vederbö-rande byggnad var försedd med centralkök. Denna typav bostadshus uppträdde i de större städerna efterkriget, men synes icke ha vunnit nämnvärd utbredning.I Helsingfors var antalet centralkökshus 19, i Åbo 6och i Tammerfors 1, medan sådana icke förekommopå de övriga orterna.

Till byggnadsstatistiken höra även uppgifterna omrummens fördelning efter väggarnas byggnadsmaterial.

Chambres selon les matériaux de construction des parois.

S gj - . OÙ*

3 g s-SI IOP ^gI I

O f:

Huoneita: — Rum inom: —Chambres avec parois:kiviseinien sisällä — sten-

väggar — en pierre |l63 85024 976^21 598 17 900j 4 183% ! 74. lj 40.6J 34.9 35.8Î 19.9puuseinien sisällä — trä- i

väggar — en bois 57152% 25.9Yhteensä — Summa — Total

36 524|40 316 32 032 16 789 11 890 13 524|12 14964.2J 80.159.41 65.1

221002 61500 61914 49 932 20 972

3 73323.9

5 298 3 44328.1 22.1

3 52028.4

76.1 71.9 77.915 62318 82215 592

71.612 895

6899.0

8 875 6 958 5 87691.0

7 647

120217.0

131118.0

5 976j83.0 82.o|7 078 7 287

14

lisessä samoin kuin seuraavassa taulukossa esitetytluvut tarkoittavat ainoastaan lämmitettävissä raken-nuksissa olevia huoneita.

Huoneiden välinen suhde seinien rakennusaineenmukaan ryhmitettynä poikkeaa huomattavassa mää-rässä itse rakennusten vastaavasta ryhmityksestä.Tämä johtuu siitä, että huoneiden keskiluku rakennustakohden on kivitaloissa paljon suurempi kuin puu-taloissa. —• Helsingissä 74. i % • huoneista oli kivi-seinien sisällä ja kolmessa lähinnä suurimmassa kau-pungissa vastaava suhdeluku oli samoin varsin suurivaihdellen 35:stä 40 %:iin, muissa kaupungeissa taas20:stä 30 %:iin. Ainoastaan Raumalla kiviseiniensisällä olevien huoneiden luku oli suhteellisen vähäinen,nimittäin 9 %.

Lopuksi esitetään tässä tietoja lämmitettävien huo-n°iden jakaantumisesta kerroskorkeuden mukaan.

Dessa likasom de i den följande tabellen anfördasiffrorna gälla endast rummen i uppvärmbara bygg-nader.

Proportionen mellan rummen efter väggarnas bygg-nadsmaterial avviker i betydande mån från motsva-rande fördelning för byggnadernas vidkommande. Dettaberor på att genomsnittsantalet rum per byggnad ärvida större i stenhusen än i trähusen. — I Helsing-fors voro 74.1 % av rummen inom stenväggar ochmotsvarande relationstal för de tre därnäst störstastäderna voro likaså rätt höga, varierande mellan 35och 40 %, i de övriga åter mellan 20 och 30 %.Endast i Raumo var antalet rum inom stenväggarrelativt obetydligt: 9 %.

Slutligen meddelas här uppgifter om de uppvärm-bara rummens fördelning efter våningshöjd.

Chambres munies d'appareils de chauffage par étage.

H«lsinki — Helsingfors .Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — Tammerfors .Vaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

Helsinki — Helsingfors .Turku —Åbo . . . "Viipuri — ViborgTampere — Tammerfors ,Vaasa -— VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

7 842143015651532

30126436917824447

198417

3.6 ;2.4;2.6 !3.11.51.72.11.22.00.72.85.8

75 41238 57039 59832 02413 0761180212 4461187881626 3735 7195139

496949202

10 26493244 9792 3213 05421872 107707782

1355

34. c65.266.765.264.077.270.778.168.087.481.971.4

22.815.fi17.319.0!24.415.2'17.3 !14.417.6 I9.7!

11.2!18.8

32 47041453 6383130

67256087853862047

222141

14.9 ! 10.97.06.16.43.33.75.03.65.20.63.22.0

4.33.93.01.61.32.20.93.10.30.80.3

7.22.81.71.40.50.60.50.11.2

23 6692 5622 3021473323201388139372245524

15b7916651028710103998115141———

115435543594386681564——

5.30.90.60.90.0O.oO.o'O.o0.5

15241062

63050796744

382265292

939

121

217 73359190593844913820 4271529717 6061521512 002

72916 9857197

0.71.81.11.04.70.32.21.72.41.30.11.7

100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0

Huoneiden jakaantuminen kerrosten mukaan eroaavarsin huomattavasti rakennusten vastaavasta ryhmi-tyksestä, osaksi samoista syistä, joista on mainittu

Rummens fördelning efter våningar skiljer sigrätt avsevärt från motsvarande fördelning för bygg-nadernas vidkommande, delvis av samma skäl, som

15

rakennusainetta koskevan tilaston yhteydessä. En-simmäisessä kerroksessa sijaitsevat huoneet ovat tosinlukuisimmat, mutta niiden suhdeluvut ovat suurem-missa kaupungeissa yksikerroksisten talojen vas-taavia lukuja huomattavasti pienemmät. Muissa kau-pungeissa asian laita on yleensä päinvastainen. —Kellarikerroksessa sijaitsevat huoneet, jotka kuuluvatterveydelliseltä kannalta hylättävään luokkaan, oli-vat verrattain harvalukuisia, samoinkuin ullakko-huoneetkin.

Lämmittämättömistä huoneista, t. s. niistä huoneista,joissa ei ole kiinteätä tulisijaa, on otettu huomioon vainsellaisissa rakennuksissa olevat, joissa samalla on myöslämmitettäviä huoneita. Helsingissä niitä oli 3 269,niistä kaupungin rajain ulkopuolella 1334, Turussa2 310, Viipurissa 2 530, Tampereella 794, Vaasassa 545,Kuopiossa 328, Lahdessa 1 216, Oulussa 377, Kotkassa393, Raumalla 356, Pietarsaaressa 93 ja Riihimäellä 90.Useimmissa kaupungeissa lämmittämättömiä huoneitaoli enimmän esikaupungeissa, etenkin huvilaseuduilla.Tämä osoittaa selvästi, että niitä-käytetään etupäässäasuinhuoneina kesällä. Osittain niitä käytetään myösvarastohuoneina y. m. s.

Seuraavassa esityksessä ei kosketella lämmittämättö-miä huoneita, vaan sanalla »huone» tarkoitetaan ainoas-taan lämmitettäviä huoneita.

berörts i samband med statistiken över byggnadsma-terialet. Rummen i första våningen äro visserligende talrikaste, men äro relationstalen för de större stä-derna märkbart lägre än ifrågavarande tal beträffandeenvåningshusen. I de övriga städerna är förhållandet1 allmänhet det motsatta. — De i källarvåningen be-lägna rummen, vilka bilda en ur hygienisk synpunktförkastlig kategori, voro jämförelsevis få till antalet,likaså vindsrummen.

Av ouppvärmbara rum, d. v. s. rum, vilka sakna in-byggd eldstad, ha endast sådana medräknats, vilkaförekommo i byggnader, som jämväl innehöllo upp-värmbara rum. I Helsingfors var deras antal 3 269,därav utom stadens rår 1 334, i Åbo 2 310, i Viborg2 530, i Tammerfors 794, i Vasa 545, i Kuopio 328, iLahti 1216, i Uleåborg 377, i Kotka 393, i Raumo356, i Jakobstad 93 och i Riihimäki 90. I de flestastäder fanns det största antalet ouppvärmbara rum iförstäderna, i synnerhet i villaorterna. Detta tyderpå att de användas företrädesvis som boningsrumom sommaren. Även nyttjas en del som lagerrumoch dyl.

De ouppvärmbara rummen komma icke att berörasi det följande, utan kommer under begreppet »rum»endast att hänföras uppvärmbara sådana.

III. Huoneistot ja huoneet.

Huoneistojen ja niissä olevien huoneiden luku erikaupungeissa vuonna 1930 näkyy seuraavasta asetel-masta.

III. Lägenheter och rum.

Antalet lägenheter och i dem befintliga rum i de olikastäderna år 1930 framgår av nedanstående samman-ställning.

Locaux et chambres en 1930.

Huoneistoja — Lägenheter Huoneita — RumHelsinki — Helsingfors 79 039 217 733Turku — Åbo 25 075 59 190Viipuri — Viborg 21 016 59 384Tampere — Tammerfors 18 291 49138Vaasa — Vasa 7 615 20 427Kuopio 5 888 15 297Lahti 6 401 17 606Oulu — Uleåborg 5 6Ö0 15 215Kotka 5 483 12 002Rauma — Raumo 2 830 7 291Pietarsaari — Jakobstad 2 531 6 985Riihimäki 2 537 7 197

Laskenta-alueet käsittivät eri kaupungeissa hyvinerilaisia alueita. Kaikissa kaupungeissa, paitsi Oulussaja Raumalla, otettiin mukaan suurempia tai pienempiäalueita kaupungin rajojen ulkopuolelta, Riihimäellä

Räkningsområdena i de olika städerna omfattademycket olikartade områden. I alla städer utom Uleå-borg och Raumo medtogos större eller mindre områdenutanför stadsgränserna, i Riihimäki åter endast en del

16

sitävastoin vain osa kauppalan aluetta. Koska seuraa-vassa käsitellään laskenta-alueita ainoastaan yhtenäkokonaisuutena, selitetään seuraavassa taulukossa,millainen näiden alueiden kokoonpano oli.

av köpingens område. Enär i det följande endast räk-ningsområdena i deras helhet komma att beröras, skalli nedanstående tabell redogöras för huru dessa områ-den voro sammansatta.

Locaux, chambres et population selon la division du territoire soumis à Venquéte.Huoneita — Rum — Chambres Asukkaita — Invånare — HabitantsHuoneistoja — Lägenheter — Locaux

Kaup. rajainulkopuolella

Utom stadensrår

En dehors deslimites de la

Kaup. rajainsisällä

Inom stadensrår

Dans les limitesda la ville ville


Inom stadensrår

Dans les limitesde la ville


Utom stadensrår


ville


Inom stadensrår

Dans les limitesde la ville


Utom stadensrår


ville

Helsinki— Helsingfors . 80.0 15.0Turku —Åbo 72.1 27.9Viipuri — Viborg 71.7 28.3Tampere—Tammerfors 78.8 21.2Vaasa — Vasa 78.6 21.4Kuopio 96.8 0.2Lahti 52.9 47.1Oulu — Uleåborg 100. o —Kotka 87.o 13.oRauma — Raunio 100. o —Pietarsaari — Jakobstad 81.8 18.2

Huoneistojen luku on niissä kaupungeissa, jotkavuonna 1920 olivat laskennassa mukana, huomatta-vasti muuttunut viime vuosikymmenen aikana, kutenseuraava vertailu osoittaa:

84.578.273.780.783.197.453.7

100.087.6

lOO.o83.4

15.521.826.319.316.92.6

46.3

12.4

16.6

86.173.672.378.o77.996.952.4

lOO.o87.5

lOO.o79.7

13.926.427.722.022.13.1

47.6

12.3

20.3

Antalet lägenheter har i de städer, som år 1920 rned-togos i räkningen, undergått avsevärda förändringarunder det sistförflutna decenniet, vilket nedanståendejämförelse utvisar:

Locaux en 1920 et 1930.

HelsinkiHelsingfors

1920. 49 8301930 79 039Lisäys — Ökning 29 209% 58.6

Jos niissä kaupungeissa, joiden laskenta-alueidenlaajuudessa on tapahtunut suurenpuoleisia muutoksiaedellisen laskennan jälkeen, otetaan huomioon ainoas-taan samat alueet, on lisäys Viipurissa 6 245 huoneistoaeli 48.0%, Tampereella 4 858 huoneistoa eli 39.7%,Oulussa 1 459 huoneistoa eli 30. o % ja Kotkassa 2 162huoneistoa eli 82.9%.

Huoneiden lukumäärän kehitys kysymyksessä ole-vissa yhdeksässä kaupungissa k)'mmenvuotiskautena1921—30 selviää seuraavista luvuista:

TurkuÅbo

16 86625 0758 20948.7

ViipuriViborg13 007210168 00961.6

TampereTammerfors

12 24518 2916 04649.4

VaasaVasa

5 8877 615172829.4

Kuopio

3 6845 8882 20459.8

Lahti

3 3036 4013 098

93.8

OuluUleåborg

4 8665 600

73415.1

Kotka

2 6095 4832 874110.2

Om för de städer, i vilka större förändringar i räk-ningsområdenas utsträckning ägt rum sedan föregåenderäkning, endast samma områden beaktas, blir öknin-gen för Viborg 6 245 lägenheter eller 48. o %, för Tam-merfors 4 858 lägenheter eller 39.7%, för Uleåborg1459 lägenheter eller 30. o % och för Kotka 2162 lä-genheter eller 82.9%.

Beträffande antalet rum i ifrågavarande nio städerframgår utvecklingen under tioårsperioden 1921—30av följande siffror:

Chambres en 1920 et 1930.Helsinki

Helsingfors1920 128 5281930 217 733Lisäys — Ökning . 89 205% 69..4

TurkuÅbo

38 7335919020 457

52.8

ViipuriViborg35 27859 38424106

68.3

TampereTammerfors

310024913818136

58.5

VaasaVasa

15 289, 20 427

513833.6

Kuopio9 623

15 2975 67458.96

Lahti9107

17 6068 49993.3

OuluUleåborg11 83615 2153 37928.5

Kotka

5 77712 0026 225107.8

17

Jos Viipurin, Tampereen, Oulun ja Kotkan kohdaltavertailu kohdistetaan, kuten huoneistoihin nähden,ainoastaan • niihin alueisiin, jotka otettiin mukaanlaskennassa sekä vuonna 1920 että 1930 — muissakaupungeissa muutokset olivat aivan vähäisiä — onhuoneiden lukumäärän lisääntyminen Viipurissa 19 491eli 55.2%, Tampereella 14 640 eli 47.2%, Oulussa4 630 eli 43.8% ja Kotkassa 4 741 eli 82. i%.

Tämä huoneistojen ja huoneiden lukumäärää vuo-sina 1920 ja 1930 koskeva vertailu osoittaa, että li-sääntyminen on ollut useimmissa kaupungeissa harvi-naisen suuri. Lisääntymisen voidaan katsoa johtuvanpääasiassa mainittujen vuosien välisenä aikana esiinty-neestä tavattoman vilkkaasta rakennustoiminnasta.Plenenpuoleinen osa huoneiden lukumäärän lisääntymi-sestä johtuu kuitenkin siitä, että palvelijanhuoneet onnyt, päinvastoin kuin aikaisemmin seuratussa käytän-nössä, luettu huoneiksi. Lisäksi huoneistojen ja huo-neiden lukua koskevat tiedot ovat vuodelta 1930 jonkinverran täydellisemmät kuin aikaisemmin. Niinpä tässälaskennassa kasarmit ja muut sotilasrakennuksct onnyt tarkemmin otettu mukaan.

Vuokmamattomien huoneistojen ja huoneiden lukusekä niiden käyttö ilmenee seuraavasta taulukosta.

Ifall jämförelsen för Viborg, Tammerfors, Uleåborgoch Kotka, likasom i fråga pm lägenheterna, endastutsträckes till de områden, som både år 1920 och 1930medtogos i räkningen — för de övriga städerna voroförändringarna helt obetydliga —• blir ökningen i an-talet rum för Viborg 19 491 eller 55.2 %, för Tammer-fors 14 640 eller 47.2%, för Uleåborg 4 630 eller 43.8% och för Kotka 4 741 eller 82. i %.

Dessa jämförelser mellan beståndet av lägenheteroch rum åren 1920 och 1930 visa, att ökningen i deflesta städer, varit sällsynt stor. Ökningen kan huvud-sakligen tillskrivas den utomordentligt livliga bygg-nadsverksamheten under mellantiden. En mindre delav stegringen i rummens antal beror dock därpå, atttjänarinnerummen nu, i motsats till tidigare följdpraxis, räknats som rum. Vidare äro uppgifterna omlägenheternas och rummens antal år 1930 något full-ständigare än tidigare. Sålunda har vid denna räkningkaserner och andra militära byggnader nu noggrantmedtagits.

Antalet outkyrda lägenheter och rum samt det ända-mål de varit avsedda för framgår av nedanstående ta-bell.

Locaux et chambres vacants d'après Vusage.

Vuokraamattomat

ainoastaanasumiseen

med ;ndastboningsrum

TonpJ

§f g* E 2.

^* QI-! «*"

1183611435314136

99166

83129104217

72

| g 1

2 76713361020

867324183397187222229433184

huoneistot —• Outhyrda lägenheter —paitsi asumiseenmyös muuhuntarkoitukseensåväl för bo-

stads- som förandra ändamålLocaux ne ser-

vant pas uniquem.d'habitation

S 9" C ' »S HS 8 « ; 5 ? K§ £. 2.8 î 1

I 3 §S =*•

112 i 462342

—152

—523

68

287

—.5313.—46

610

yksinomaanmuuhun kuin

asumiseenutesl. för andraän bostadsän-

damålLocaux ne ser-

vant pas d'habi-tation

u H

|*f|l ^ jt

I" §•

157562724

74585

7—

S & g1 1 §

42691736224

61426

59

14—

Locaua vacant*

YhteensäSummaTôt"'

HuoneistotLägenheter

Loca

LukuAntal

Nombre

1352669465342145103186

93134112226

75

IIX

/O

1.72.72.21.91.91.72.91.72.44.08.9

' 3.0

Huoneetllum

Chambres

LukuAntal

Nombre

3 23914331101

957355189464226227284453194

%

1.52.41.91.91.71.22.61.51.93.96.52.7

Helsinki — Helsingfors .Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu —• UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

Vapaiden huoneistojen ja huoneiden prosenttilukuoli suurenpuoleinen Pietarsaaressa sekä sen jälkeenRaumalla ja Riihimäellä, siis yleensä pienimmilläpaikkakunnilla. Muilla paikkakunnilla tämä prosentti-

En större ledighetsprocent kunde iakttagas i Jakob-stad och därnäst i Raumo och Riihimäki, alltså i all-mänhet på de minsta orterna. På de övriga orternaväxlade denna procentsiffra anmärkningsvärt litet, för

•2343—33 3

18

luku vaihteli huomattavan vähän, huoneistoihin näh-den 1.7 ja 2.4%:n välillä. Nämä suhdeluvut ovatsuhteellisen tyydyttävät. Ne osoittavat, että rakennus-toiminta on hyvin voinut tyydyttää huoneistojenkysynnän ja että edellisen asuntolaskennan aikana,vuonna 1920, vallinnut ankara asuntopula on nyttem-min saatu poistetuksi kaikilta paikkakunnilta. Mitäänmainittavaa asuntoreserviä ei näytä vielä ehtineensyntyä nyt käsiteltävänä ajankohtana, ellei otetahuomioon Pietarsaarta.

Huoneistojen ryhmittyminen haltijan mukaan käyselville seuraavasta taulukosta.

lägenheternas vidkommande mellan 1.7 och 2.4%.Dessa relationstal äro relativt tillfredsställande. Deutvisa, att byggnadsverksamheten väl kunnat tillgodoseefterfrågan på lägenheter och att den svåra bostadsbrist,som rådde vid tidpunkten för den föregående bostads-räkningen, 1920, numera blivit avhjälpt på samtligaorter. Någon nämnvärd bostadsreserv synes ej ännuha hunnit uppstå vid ifrågavarande tidpunkt, om manundantager Jakobstad.

Lägenheternas fördelning efter upplåtelseformer fram-går av följande tabell.

Locaux d'après la mode d'occupation.

Asuinhuonestoj a,joita käytti:

Bostadslägenheterdisponerade av:

Logements occupéspar:

Huoneistoja käy-tetty paitsi asumi-seen myös muuhuntarkoitukseen, joita

käytti:Lägenheter användasåväl för bostads-som för andra ända-mål, disponerade av:Locaux ne servant

pas uniquementd'habitation occupés

par:

g I8» ' » Ef"

jww ;^ g-gî'S-œ 'S P-o»agil&i

Huoneistoja käy-tetty yksinomaan

muuhun kuin asu-miseen, joita käytti:Lägenheter användautesl. för andra än

bostadsändamål,disponerade av:

Locaux ne servantpas d'habitation

occupés par:

l i s5? ira tr*

rsrsi

8*35T

Huoneistoja kaikkiaan,joita käytti:

Lägenheter inallesdisponerade av:Total des locaux

par:

I Ä &aine;ästires

p

gakkeenoaktieä

actionn

?»s»

;alonomgårdsä

e propri ista

garetoi

Helsinki — Helsingfors .Turku —ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki


47 08414 02313 38712 826121564 8784 0023 49432493 831154212511442

4 566844

169351515551

3022722243

5 2112 8244 2952 0791192

75817661066

656640680695

71.064.471.476.374.181.465.870.480.570.064.767.4

21.122.0

4.710.6

7.83.21.06.55.71.00.20.1

7.913.623.913.118.115.433.223.113.829.035.132.5

2 030597568i456196292171173116!

78!65:74'

71.2j56.570.365.769.374.763.8!56.0J68.6 j69.644.250.7

415 405166! 294

14.615.7

5.09.16.71.82.62.64.2

2.oi

200175

689290

12846348269

14.227.824.725.224.023.533.641.427.230.455.847.3

6 30013971069

806358252266]256235248

9866

342255

42!53|12!

l i7|

1713:

1877920667468232226363308183154125109

74.054.360.160.759.552.641.844.155.861.743.937.5

4.09.92.44.02.00.21.12.90.7——

0.6

22.035.837.535.338.547.257.153.043.538.356.161.9

55 41415 381 !14 46313 418!5 4324 5463 931!3 678!4182J1868!1414!1582

71.363.070.474.872.778.663.366.878.2 ;68.761.364.3i

14 7804 987J

926!1809,

546!163

65!

327282

7 493 77 6874 038 24 406

19.020.4

4.510.0

7.3

Ml.oj5.95.30.80.20.3

51622 722149210762 2191502

885828887873

20 55117 949

7 4705 7856 2155 5075 3492 718'2 3052 462

9.7116.6;25.11

15.2J20.0J18.6;35.727.316.5i30.5!38.535.4Î

100.0lOO.o100.0 ilOO.o;100.0lOO.o;100.0!lOO.o1

100.0lOO.olOO.olOO.o

Vuokrahuoneistot olivat enemmistönä kaikilla paikka-kunnilla. Niitä oli suhteellisesti enimmän Kuopiossa

Hyreslägenheterna dominera på samtliga orter. De-ras antal var proportionsvis störst i Kuopio och Kotka,

19

ja Kotkassa, vähimmän taas Pietarsaaressa ja Turussa.Sellaisia huoneistoja, joita omistaja itse käytti, olisuhteellisesti enimmän pienimmillä paikkakunnilla,Pietarsaaressa, Lahdessa, Riihimäellä ja Raumalla,vähimmin sen sijaan Helsingissä. Kolmas hallinta-muoto, osakehuoneisto, joka oli levinnyt sodan jälkeeneräisiin paikkoihin, esiintyi etupäässä Turussa, Helsin-gissä ja Tampereella, kun se taas pienimmillä paikka-kunnilla oli melkein tuntematon.

Vuoden 1920 laskennasta lähtien on etenkin osak-keenomistajien käyttämien huoneistojen merkitys li-sääntynyt. Tämä käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä,joka käsittää ne kaupungit, jotka jo vuonna -1920 oli-vat mukana laskennassa.

minst åter i Jakobstad och Åbo. Lägenheter dispo-nerade av ägaren funnos förhållandevis mest å de minstaorterna, i Jakobstad, Lahti, Riihimäki och Raumo,fåtaligast däremot i Helsingfors. Den tredje upp-låtelseformen, aktielägenheten, som vunnit spridningpå en del håll efter kriget, förekom främst i Åbo, Hel-singfors och Tammerfors, medan den var nästan okändå de minsta orterna.

Sedan räkningen år 1920 ha främst de av aktieägaredisponerade lägenheterna vunnit i betydelse. Dettaframgår av nedanstående sammanställning, vilken om-fattar de städer, vilka redan år 1920 medtogos i räk-ningen.

Locaux disposés par locataires, actionnaires et propriétaires en 1920 et 1930.

Asuinhuonestoja, joita käytti:Bostadslägenheter disponerade av:

Logements disposés par:

vuokralainenhyresgästlocataire

1920 1930

osakkeenomist.aktieägare_actionnairé

1920 1930

talonomistajagårdsägare

le propriétaire

1920 1930

Kaikkiaan huoneistoja, joita käytti:Lägenheter inalles disponerade av:

Total des locaux disposés par:

vuokralainenhyresgästlocataire

1920 1930

osakkeenomist. i talonomistajaaktieägareactionnaire

1920 1930

gårdsägarele propriétaire

1920 1930

Helsinki — Helsingfors.Turku —Åbo . . . . 77.8Viipuri — Viborg j 73.9Tampere — Tammerfors 85.0Vaasa — Vasa 82.1Kuopio I 85.5Lahti 77.5Oulu — Uleåborg 70.4Kotka 92.3

71.064.471.476.374.181.465.870.480.5

11.89.42.64.64.22.91.52.72.4

21.122.04.7

10.67.83.21.06.55.7

7.712.823.510.413.711.621.026.95.3

7.913.623.913.118.115.433.223.113.8

77.076.874.383.780.583.663.367.189.1

71.363.070.474.872.778.fi63.366.878.2

10.98.72.54.44.43.11.42.72.3

19.020.44.5

10.07.32.81.05.95.3

12.114.523.211.915.113.335.330.2

8.6

9.716.625.115.220.018.635.727.316.5

Osakkeenomistajien käyttämiin huoneistoihin kuuluumyös pienehkö määrä asunto-osuuskuntien jäsentenkäytössä olleita huoneistoja.

Jos kiinnitetään huomio lähinnä asuinhuoneistoihin,huomataan, että vuokrahuoneistojen osuus niistä onpienentynyt kaikissa kaupungeissa, paitsi Oulussa,jossa suhdeluku on jäänyt entiselleen. Sen sijaan osake-huoneistojen osuus on suuresti lisääntynyt etenkinsuurimmissa kaupungeissa. Talonomistajien käytössäolevien huoneistojen suhdeluku on jonkin verran li-sääntynyt. Tämän lisääntymisen voidaan katsoa useassatapauksessa johtuneen niistä muutoksista, joita ontapahtunut asianomaisten laskenta-alueiden kokoon-panossa. Niissä tapauksissa, joissa suurenpuoleisiamaaseutualueita on tullut lisää vuoden 1920 jälkeen,ovat nimittäin talonomistajien käytössä olevat huo-neistot, joiden edustama luokka tällaisilla alueillatavallisesti on vallitsevana hallintamuotona, lisäänty-neet suhteellisesti enemmän kuin muut.

Huoneistojen ryhmittyminen niiden tarkoituksenmukaan näkvv seuraavasta yhdistelmästä.

Bland lägenheter disponerade av aktieägare ingåräven ett mindre antal sådana disponerade av medlem-mar i bostadsandelslag.

Om man främst ägnar uppmärksamhet åt bostads-lägenheterna, finner man, att hyreslägenheternas andelav dessa nedgått i samtliga städer utom Uleåborg,där relationstalet förblivit oförändrat. Däremot haaktielägenheternas andel kraftigt stegrats, speciellt ide största städerna. Det relativa antalet lägenheterdisponerade av gårdsägaren har något ökats. Sist.-nämnda ökning kan i flere fall tillskrivas ändringar iresp. räkningsområdens sammansättning. I de fall dåstörre landsbygdsområden tillkommit sedan år 1920,ha nämligen lägenheter disponerade av gårdsägaren,vilken kategori å dessa områden vanligen utgör denförhärskande upplåtelseformen, ökats proportionsvismer än de övriga.

Lägenheternas fördelning efter ändamål framgår avföljande tabell.

20

Locaux d'après Vusage.

Huoneistoja —

joissa oli ainoastaanasuinhuoneita

med endastrun

boning-

Logements

LukuAntal

Nombre

66 318"20777 '17 96515 9286 5854 9155 3114 6174 7592 20419352 140

85.4^85.2

87.488.788.28b.o85.583.889.081.183.987.0

- Lägenheter — Locauxjoita käytettiin

paitsi asumiseenmyös muuhuntarkoitukseensom användessåväl för bostads-som för andra

ändamålLocaux ne servant

pas uniquem.d'habitation

LukuAntal

Nombre

2 8501057

808694283391268309169112147146

%

3.64.33.93.93.86.74.35.63.14.16.45.9

yksinomaanmuuhun kuin

asumiseenuteslutande för

andra änbostadsändamål

Locaux ne servantpas d'habitation

LukuAntal

Nombre

8 5192 57217781327

602479636581421402223176

%

11.010.5

8.77.48.08.3

10.210.6

7.914.8

9.77.1

Yhteensähuoneistoja

Summalägenheter

Total

77 68724 40620 55117 949 !7 4705 7856 2155 5075 3492 7182 3052 462

Helsinki — Helsingfors .Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleâborgKotkaRauma —• RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

Useimpia huoneistoja käytetään yksinomaan asumi-seen. Tässä suhteessa vaihtelut ovat eri laskentapai-koilla suhteellisen pienet, 81. i ja 89.0 %:n välillä.Yksinomaan muuhun kuin asumiseen käytettyjä huo-neistoja oli 7.1—14.8% kaikista huoneistoista ja n. s.sekahuoneistojen prosenttiluvut vaihtelivat 3.i:sta6.7:aan.

Kolmeen edellä käsiteltyyn huoneistoryhmään kuulu-via huoneita koskevia tietoja esitetään seuraavassataulukossa.

Det stora flertalet lägenheter användes endast förbostadsändamål. Variationerna mellan de enskildaräkningsorterna äro relativt små i detta hänseende,mellan 81. i % och 89.0%. Lägenheter använda ute-slutande för andra än bostadsändamål funnos till ettantal av 7.1—14.8% av samtliga lägenheter och förde s. k. blandade lägenheterna växlade procenttalenmellan 3.i och 6.7.

Uppgifter om antalet rum, som tillhörde de ovan-berörda tre grupperna av lägenheter, lämnas i nedan-stående tabell.

Chambres d'après Vusage des locaux.

Huoneita huoneistoissa, joita käytettiin: — Iium i lägenheter: — Chambres dans:

ainoastaan asu-miseen

med endast bo-ningsrumLogements

LukuAntal

Nomore

paitsi asumiseen myös muihin tarkoituksiinsom användes såväl för bostads- som för

andra ändamålles locaux ne servant pas uniquement

d'habitation

Asuin-huoneitaBonings-

rumChambres

i'habitation

MuitahuoneitaÖvrigarum

Autres

YhteensäSummaTotal

yksinomaan muu-hun kuin asumiseensom användes ute-slutande för andraän bostadsändamålles locaux ne servant

pas d'habitation

LukuAntal

Nombre

YhteensäSummaTotal

Helsinki — Helsingfors.Turku — ÅboViipuri —• Viborg

j Tampere — Tammerfors| Vaasa —• Vasai Kuopio| Lahtii Oulu — Uleåborg! Kotka; Rauma — Raumo || Pietarsaari — Jakobstad j! Riihimäki !

159 732418054192936 54815 38910 6231195010 2298 9875 3614 5984 577

74.572.471.975.976.770.369.768.276.376.570.465.4

8 8252 7442 3442174

8291075

8281082

442309497414

111373 8744 0502 58510761226

7661163

594202410265

19 9626 6186 3944 75919052 30115942 2451036

511907679

9.311.4ll.o9.99.5

15.29.3

15.08.87.3

13.99.7

34 80093349 9606 8742 77821843 5982 5151752113510271747

16.216.217.114.213.814.521.016.814.916.215.724.9

214 49457 757582834818120 072151081714214 989117757 0076 5327 003

21

Nämä luvut eroavat huoneistojen suhdeluvuistaetupäässä siinä suhteessa, että »sekalaisten» huoneisto-jen huoneita oli suhteellisesti enemmän kaikista huo-neista kuin vastaavaan ryhmään kuuluvia huoneistojahuoneistojen kokonaisluvusta. Huoneiden keskilukuhuoneistoa kohden on siis suurin tässä ryhmässä.

Seuraava taulukko osoittaa huoneiden ryhmittymi-sen niiden tarkoituksen mukaan.

Dessa siffror skilja sig från relationstalen för lägen-heterna främst i det hänseendet, att rummen i de »blan-dade» lägenheterna utgjorde en proportionsvis störredel av samtliga rum än motsvarande grupp av lägen-heter av totalantalet lägenheter. Genomsnittsantaletrum per lägenhet är alltså störst för denna grupp.

Fördelningen av rummen efter de ändamål, till vilkade användes, framgår av följande sammanställning.

Chambres d'après Vusage.

m.£ 1

fcïtt HfalS

f?P" ! S :

I I I i?!»

3 3

i l

SI

serrl

ITTPraavia

t r pB . 1

o1.2 -""S

3 2 *

is Va

§ I I

Peautostug

S ** Cî

•1 ^ p'

1 ** "•?5 •*' *"*"

1 ^ P45 p a

"" ' trS o dS o oneita,

h bad-

5 03817353186

954283140

1618274334277186910

gc_

s*o0

s §•S 1

a

P

3

54826016251

11032

1656955

946

6

Helsinki — Helsingfors ..Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — Tammerfors ,Vaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

Helsinki — Helsingfors .,Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

171 35345 889452973960116 5461188113 20611506

9 6515 9205 5305180

78.777.676.380.681.177.775.175.680.481.279.272.0

51022 03514982 410

640415618642385224295275

2.3i3.42.54.93.12.73.54.23.23.14.23.8

16 9074 2143 9562 9811213121910181196

767484428381

15564603233241118384

10875636035

2 633586548363119208132100131566541

0//o

7.87.16.76.15.98.05.87.96.46.66.15.3

0.70.S0.50.70.50.50.50.70.60.90.90.5

1.21.00.90.70.61.40.70.71.10.70.90.6

7 902188016841346

831 i608300575389194212166

3.63.22.82.74.14.0 ]

1.73.83.22.73.02.3

6 69421312 7301108

574711465745215

64163203

217 73359190593844913820 42715 29717 6061521512 002

7 2916 9857197

3.13.64.62.32.84.62.64.91.80.92.32.8

2.32.95.41.91.40.99.21.82.83.82.7

12.6

0.30.40.30.10.50.20.90.40.50.10.70.1

100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0

Asuinhuoneet olivat lukuisimmat kaikilla paikka-kunnilla. Lähinnä suurimpana ryhmänä olivat liike-huoneet, siis myymälät, konttorit, varastohuoneety. m. s. Verstas- ja tehdashuoneiden, virasto-, koulu-y. m. s. huoneiden sekä sairaala-, vankila- y. m. lai-tosten huoneiden ryhmät olivat jotenkin tasaväkisiäuseimmilla paikkakunnilla. Huomattavan pienet oli-vat ravintoloiksi, ruokaloiksi ja kahviloiksi käytetty-jen huoneiden sekä hotelli- ja matkustajakotihuoneidenryhmät.

Erikoisen, määrättyjä epäkohtia osoittavan ryhmänhuoneiden joukossa muodostavat ne huoneet, joita

Boningsrummen voro de talrikaste å samtliga orter.Den därnäst största gruppen bildade rummen för af-färsändamål, alltså butiker, kontor, lagerrum m. fl.Grupperna »verkstads- och fabriksrum», »ämbets-, skol-m. fl. rum» samt rummen i »sjukhus, fängelser m. fl.inrättningar» voro ungefär jämn starka på flertaletorter. Anmärkningsvärt små voro kategorierna »rumi restauranger, matserveringar och kaféer» samt »rumi hotell och resandehem».

En särskild kategori av rum, som representerar vissamissförhållanden, bilda de, som användas samtidigt till

22

käytetään samalla sekä asumiseen että muihin tarkoi-tuksiin. Tällaisten huoneiden lukumäärä käy ilmiseuraavasta taulukosta.

bostad och för andra ändamål.framgår av följande tabell.

Antalet sådana rum

Chambres ne servant pas uniquement d'habitation, par usage.

Huoneita, joita asumisen ohella käytettiin: —- Rum som användes både somboningsrum och:

Chambres servant d'habitations et:

verstashuo-neina

verkstadsrumd'ateliers

myymälöinä,konttori-, varas-to- y.m. liike-

huoneinabutiker, kontor,lagerrum o. a.

affärsrumde boutiques,

de bureaux, etc.

muina huo-neina

för övrigaändamål

d'autres buts

YhteensäSummaTotal

%:na kaikistahuoneista

I % av samtligarum

En % du totaldes chambres

Helsinki — HelsingforsTurku — ÅboViipuri — Viborg ,Tampere — Tammerfors ,Vaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma —• RaunioPietarsaari — JakobstadRiihimäki

327159412618

10241486

252516

5301367616323161552

20127

47231055

14142234

9043181274755

14711610510484123

0.40.60.20.10.31.00.70.70.10.70.60.3

Tämän laatuisia huoneita, jotka terveydellisessäsuhteessa yleeneä ovat epätyydyttäviä, oli varsin vähänkaikissa kaupungeissa. Ainoastaan Kuopiossa niitäoli 1 %:än asti kaikista huoneista. Edellisestä lasken-nasta lähtien tähän luokkaan kuuluvat huoneet ovatsuuresti vähentyneet kaikissa niissä kaupungeissa,jotka olivat mukana vuoden 1920 laskennassa.

Vuokratuista huoneistoista oli osa laskentahetkelläasumattomina. Näistä huoneistoista ja niissä olevistahuoneista annetaan tietoja seuraavassa taulukossa.

Antalet rum av detta slag, som ju i hygieniskt av-seende överhuvud äro förkastliga, var mycket obetyd-ligt i alla städer. Endast i Kuopio nådde detsamma1 % av samtliga rum. Sedan föregående räkning kanen stark nedgång för denna kategori av rum iakttagasi alla de städer, som år 1920 medtogos i räkningen.

Av de uthyrda lägenheterna var ett antal obebott vidräkningstillfället. Om dessa lägenheter jämte i dembefintliga rum gives upplysning i följande tabell.

Locaux et chambres non habités.

Asumattomia huoneistoja-— Obebodda lägenheter — Locaux non habités

joissa oli ainoastaanasuinhuoneita

med endast bonings-rum

HuoneistojaLägenheter

Locaux

87327310064781861873875124

HuoneitaRum

Chambres

3 497797342173234

56189251

761862416

joissa oli myös muitakuin asuinhuoneita

avsedda utom för bo-stads- även för andra

ändamåln'étant pas uniquementdestinés à l'habitation


Locaux

4930

9125

1139

1465

—

Asuinhuon.Boningsrum

Chambresd'habitation

8345222211214

23491013


Locauc

92230310976832964965281174

YhteensäSummaTotal

o-

1.31.40.60.51.20.61.22.01.13.50.80.2

Asuinhuon.Boningsrum

Chambresd'habitation

3 580842364195245.

771932741251963716

0 /

2.11.90.80.51.50.71.52.51.33.50.70.3

Helsinki — HelsingforsTurku — ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

23

Asumattomien huoneistojen luku vaihteli eri kau-pungeissa 0.3 ja 3.5 %:n välillä kaikista vuokratuistatai omistajan käytössä olevien huoneistojen määrästä.Näistä useimmat olivat kesähuviloissa, jotka sijaitsi-vat kaupunkien ympäristöissä.

Asuttujen huoneistojen joukossa on muuan ryhmä,jota ei voi mukavasti käsitellä myöhemmin seuraavassaselonteossa asunto-oloista, nimittäin laitoksien, kutensairaaloiden, vankiloiden ja erilaisten asuntoloidenhuoneistot, mikäli ne eivät ole asianomaisten laitok-sien henkilökunnan perheasuntoja. Sellaisten laitos-huo.neistojen ja niissä olevien asuinhuoneiden luku oliseuraava:

De obebodda lägenheternas antal varierade i de olikastäderna mellan 0.3 och 3.5% av alla uthyrda ellerav ägaren disponerade lägenheter. Flertalet av dessafunnos i sommarvillor, vilka voro belägna i städernasomgivningar.

En grupp av bebodda lägenheter, som icke är lämpligatt behandlas i den längre fram följande redogörelsenför bostadsförhållandena, utgöres av lägenheter i an-stalter såsom sjukhus, fängelser och internat av olikaslag, för såvitt de icke voro familjebostäder beboddaav personalen vid vederbörande anstalter. Antaletdylika lägenheter i anstalter och i dem befintliga bo-ningsrum var följande:

Locaux et chambres d'habitation dans les hôtels, les hôpitaux et autres établissements.

Helsinki — Helsingfors .Turku —ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerfotsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki


Locaux

371185115

7932373252299

147

AsuinhuoneitaBoningsrum

Chambres d'habitalion

1792356208352398474

23740143124

Enemmän kuin % näistä huoneistoista oli Helsin-gissä, jossa varsinkin sairaaloita on paljon.

Över % av dessa lägenheter fanns i Helsingfors, däri synnerhet antalet sjukhus är stort.

Rakennus- ja asuntolaskennan yhteydessä on koottutietoja myös huoneistoissa olevista mukavuuksista.Tiedustelu koski vesijohtoa, lokakulppoa, kaasujohtoa,sähkövaloa, kylpyhuonetta, suihkuhuonetta, vesi-klosettia, keskuslämmitystä ja lämmintä vettä. Seu-raavassa taulukossa esitetään tietoja eri paikkakuntienhuoneistojen lukumäärästä, joissa oli edellä mainittujamukavuuksia, lokakulppoa ja suihkuhuonetta kuiten-kaan lukuunottamatta. Lokakulpolla varustettujahuoneistoja koskeva aineisto osoittautui nimittäinepäluotettavaksi, kun taas suihkuhuoneet olivat käy-tännöllisesti katsoen tuntematon jrnukayiius kaikUlamuflTa paikkakunnilïa pftitsi Helsingissä. Viimeksi-mainitussäKaupungissa oli 817 suihkuhuoneella varus-tettua huoneistoa, muilla paikkakunnilla yhteensä 78tällaista huoneistoa. Seuraavat luvut koskevat kaiken-laisia huoneistoja, sekä asuin- että muuhun tarkoituk-seen käytettyjä.

I samband med byggnads- och bostadsräkningarnaha även insamlats uppgifter om vilka bekvämligheterlägenheterna varit utrustade med. Förfrågningarnagällde: vattenledning, avhällningsbäcken, gasledning,elektriskt ljus, badrum, duschrum, vattenklosett, cen-tralvärme och varmt vatten. I följande tabell medde-las för respektive orter uppgift om antalet lägenheter,som voro försedda med ovannämnda bekvämligheter,med undantag för avhällningsbäcken och duschrum.Materialet rörande lagenhe'ter med avhällningsbäckenvisade sig nämligen vara otillförlitligt, medan dusch-rummen åter voro en praktiskt taget okänd bekvämlig-het på alla andra orter utom Helsingfors. I sistnämndastad funnos 817 lägenheter med duschrum, på de öv-riga orterna tillsammantagna 78 dylika lägenheter. —Siffrorna i det följande gälla alla slag av lägenheter,såväl sådana använda för bostads- som för andraändamål.

24

Locaux avec différentes installations hygiéniques.

Huoneistoja, joissa oli: — Lägenheter, i vilka funnos: — Locaux munis de:

kaasu-johto

gasledninggaz

44 7184 3182 024

—————————

sähkövaloelektriskt

ljusélectricité

75 01523 83817 92517 971

7 4895 7595 9945 3015 3602 5702 4622 485

kylpy-huone

badrumbain

23 3932 63716871662.605397386457454186559

keskus-lämmityscentral-värme

chauffagecentral

lämminvesi

varmtvatten

eau chaude

Helsinki — Helsingfors .Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotka ,Rauma — Raumo ,Pietarsaari — JakobstadRiihimäki

58 22313 8976 833

114323 4912 46315253 2882 046

76479223

46 3634 7384 8035 9112 0381279

971874

101740

256111

Helsinki — Helsingfors .,Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — Tammerfors .Vaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotka

i Rauma — Raumoi Pietarsaari — Jakobstad! Riihimäki

73.755.432.562.545.841.823.858.737.3

2.718.98.8

56.617.2

9.G!,

• —

—

—

—

—

—

— .

—

0/

/o94.9 29.695.185.398.398.397.893.694.797.890.897.398.0

10.58.09.17.96.76.08.28.30.62.62.3

58.718.922.932.326.821.715.215.618.5

1.410.14.4

30 5954 0322 3621595

532381405278511

70115123

38.716.111.28.77.06.56.35.09.32.54.54.8

14 9281601

44756411992

13679

2757

2341

18.96.42.13.11.61.62.11.45.00.20.91.6

Useimmilla paikkakunnilla vesijohto on varsin ylei-nen mukavuus. Näin on vielä enemmän sähkövalonlaita. Sitä vailla olevat huoneistot olivat harvinaisia.Sen sijaan kaasulaitos on ainoastaan kolmella paikka-kunnalla ja näistä ainoastaan Helsingissä kaasujohdollavarustettuja huoneistoja oli suhteellisen suuri määrä.Huoneistoja, joissa oli kylpyhuone ja vesiklosetti, olimainittavassa määrässä ainoastaan suuremmissa kau-pungeissa. Samoin oli keskuslämmityksellä varustettu-jen huoneistojen laita. Huoneistoja, joissa oli lämminvesi (pannuhuoneesta tuleva), oli suurehkossa määrinainoastaan Helsingissä. — Edellisestä laskennastalähtien voidaan huomata suurta edistystä huoneistojenajanmukaisuudessa ja mukavuudessa. Tämä koskeeennen kaikkea sähkövaloa ja vesijohtoa sekä suurem-piin kaupunkeihin nähden myös kylpyhuonetta javesiklosettia, mitkä mukavuudet näyttävät saaneensuurempaa levikkiä vilkkaan rakennustoiminnan yh-teydessä. :

På flertalet orter är vattenledning en mycket allmänbekvämlighet. Än mer gäller detta elektriskt ljus.Lägenheter saknande sådant hörde till undantagen.Däremot finnes gasverk på endast tre orter och kanav dessa blott Helsingfors uppvisa ett relativt tagetbetydande antal lägenheter med gasledning. Lägen-heter med badrum och vattenklosett f örekommo i nämn-värd utsträckning blott i de större städerna. Detsammaär fallet med lägenheter försedda med centralvärme.Lägenheter med varmt vatten (från pannrum) funnosi större antal endast i Helsingfors. — Sedan föregåenderäkning kunna stora framsteg iakttagas i avseende ålägenheternas modernitet och bekvämlighet. Dettagäller framförallt elektriskt ljus och vattenledning samtför de större städernas vidkommande även badrumoch vattenklosett, vilka bekvämligheter i sambandmed den livliga byggnadsverksamheten synas ha vun-nit större terräng.

IV. Asuinhuoneistojen suuruus-luokat.

Tässä ja seuraavissa luvuissa käsitellään vain las-kentahetkellä asuttuja asuinhuoneistoja ja niiden asuin-huoneita. Sellaisissa huoneistoissa, joita on käytetty

IV. Olika storlekskafegorier av bostads-lägenheter.

I detta och de följande avsnitten komma endast devid räkningstillfället bebodda bostadslägenheterna samttill dessa hörande boningsrum att ägnas uppmärksam.

25

sekä asumiseen että muuhun tarkoitukseen, on ainoas-taan asuinhuoneet otettu huomioon. Jos huonetta onsamanaikaisesti käytetty sekä asuinhuoneena ettämuuhun tarkoitukseen, on se kuitenkin seuraavassakatsottu asuinhuoneeksi.

Huoneistojen ryhmittyminen eri suuruusluokkienmukaan käy ilmi seuraavasta taulukosta:

het. T fråga om lägenheter, som använts såväl för bo-stads- som andra ändamål, har endast boningsrummenbeaktats. Om ett rum använts samtidigt som bonings-rum och för andra ändamål, har detsamma dock i detföljande betraktats som boningsrum.

Fördelningen av lägenheterna efter olika storleks-kategorier framgår av följande tabell:

Locaux d'après le nombre des chambres.

Huoneistoja joissa oli: — Lägenheter med: —Locaux comprenant:

1 huone — 1 rum1 chambre

ols?

ifÏ

y SP:

2 huonetta — 2 rum2 chambres

«si» 93 gS p g

COp 05

S' 5!

P-S

S C £§ 3 2

* | 5 iO S» ?5: !

8flS.



18 2847 3274181169315191381123613212 003

236433444

4 865 2314913821 8 7Ö9

399 4 580361213

2 0541732

185! 1566172! 1408299, 1620144 2147233| 46955 4

179 623

26.934.322.510.322.526.422.527.641.310.621.119.5

7.26.52.12.23 23.53.16.33.010.52.77.9

34.140.824.612.525.729.925.633.944.321.123.827.4

2 020 21228 23 248320 7 76933117513174706746381834

3.0l.öj

|1.4-1.3

|:1.710.9|1.5!

7 7397 679

"8 0898 0707 854

2 755j 2 8862 248! 2 3222 523; 2 5931614! 16811782914796

1047

31.336.441.746.640.842.946.033.836.841.038.846.0

1828952814

1081

34.337.943.547.742.744.347.335.237.842.739.747.5

1051874

0//o

0.611.4!

90232 21331002 79810586407297894484404231332

13.310.416.716.915.712.213.316.5

9.219.820.614.6

4 7881098129010381

594!413;3933541220!200170131

7.1;5.17.0!6.38.81

7.97.2;7.4;4.5J9.0!8.3|5.7!

316456765940723816717015689837468

3 48454061831219510314913095676025

10191301271305029414820152215

4.62.73.62.53.53.23.13.31.83.73.63.0!

5.1!2.5:3.3I1.92.9,2.02.72.712.0:3.0:2.9l . i

1.50.60.70.80.70.50.8!1.0!0.4'0.7Jl . l j0 . 7 |

67 875!21 34618 549:16 467!6.753;5 240;5 4834 778!4847!2 226:2 051'2 275

lOO.o!100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0

Jos yleiskatsauksen saavuttamiseksi eri huoneisto-luokista käytetään suurempia ryhmiä, pienet huoneistot,käsittäen 1—2 huonetta, keskikokoiset huoneistot,3—4 huonetta, ja suuret huoneistot, vähintään 5 huo-netta, huomataan, että pienet huoneistot olivat enem-mistönä kaikilla niillä paikkakunnilla, joilla laskentasuoritettiin. Niitä oli %:na kaikista huoneistoistaseuraava määrä:

Om man för översiktlighetens skull sammanför deolika lägenhetskategorierna i större grupper: små lägen-heter på 1—2 rum, medelstora sädana på 3—4 rumsamt stora lägenheter, på 5 och flere rum, finner man,att de små lägenheterna dominera på samtliga de orterräkningen omfattade. Deras antal var i % av samtligalägenheter följande:

26

Locaux avec 1—2 chambres en % du nombre total des locaux.

Helsinki — Helsingfors 68.4Turku — Åbo 78.7Viipuri — Viborg 68.8Tampere —• Tammerfors 71.6Vaasa — Vasa 68.4Kuopio 74.2

Yleisimpänä huoneistotyyppinä olivat huoneen jakeittiön huoneistot. Tampereella, Lahdessa ja Riihi-mäellä tällaisia huoneistoja oli lähes puolet kaikistahuoneistoista. Helsingissä, jossa niitä oli suhteellisestivähimmän, niitä oli kumminkin enemmän kuin 30 %.— Hellahuoneen huoneistoja oli keskimäärin y4 kai-kista huoneistoista. Hellauuni on kuitenkin tällaisissahuoneistoissa usein korvattu pienellä n. s. hellakaakeli-uunilla. Perheasuntona tällainen huoneistotyyppituottaa vakavia haittoja, samaa huonetta kun käyte-tään makuuhuoneena, oleskeluhuoneena sekä ruuanvalmistamiseen. Hellahuoneiden prosenttiluku oli suu-rin Kotkassa, nimittäin 41.3%. Myöskin Turussavastaava luku oli huomattavan suuri.

Myöskin n. s. osakeittiöhuoneistot aiheuttavat suurtahankaluutta. Useimmissa tapauksissa samaa keittiötäkäyttää kaksi perhekuntaa, mutta joskus on kolme,vieläpä neljäkin perhettä osallisina samassa keittiössä.Tällaisia huoneistoja on mainittavassa määrässä ainoas-taan Tampereella, jossa niitä oli 11.4% kaikista huo-neistoista.

Ajanmukaisen tyypin pienistä huoneistoista muo-dostavat ne, joissa on keittokomero. Tämän laskennanyhteydessä on ensimmäistä kertaa hankittu tietojaniistä huoneistoista, jotka ovat varustetut sellaisellakomerolla, johon tavallisesti on sijoitettu kaasukeittäjätai kaasuliesi sekä pesupöytä y. m. Kaikista pienistäkeittiötä vailla olevista huoneistoista oli seuraava määrävarustettu keittokomerolla.

/o

Lahti 72.9Oulu — Uleåborg 69aKotka 82.iRauma — Raumo 63.8Pietarsaari — Jakobstad 63. »Riihimäki .. 74.8

Den allmännast förekommande lägenhetstypen var ettrum och kök. I Tammerfors, Lahti och Riihimäki ut-gjorde dessa lägenheter icke långt från hälften av samt-liga lägenheter. I Helsingfors, där deras antal var rela-tivt taget lägst, översteg detsamma dock 30 %. — Igenomsnitt % av samtliga lägenheter utgjordes avenkelkök. Hällspisen i dylika lägenheter är dock i flerefall ersatt med en mindre s. k. hällkakelugn. Dennafägenhetstyp erbjuder som familjebostad allvarligaolägenheter, i det ju samma rum användes som sovrum,vardagsrum och för tillredning av mat. Det högstaprocenttalet enkelkök uppvisar Kotka: 41.3%. Ävenmotsvarande siffra för Åbo är anmärkningsvärt hög.

Betydande olägenheter erbjuda även de s. k. delköks-lägenheterna. I flertalet fall använda sig tvenne hus-håll av det gemensamma köket, men ha någon gångtre, t. o. m. fyra familjer del i ett och samma kök. Dessalägenheter förekomma i nämnvärt antal blott i Tam-merfors, där de utgjorde 11.4% av alla lägenheter.

En modern typ av små lägenheter äro de, vilka för-setts med kokvrå. Vid denna räkning har för förstagången införskaffats uppgift om de lägenheter, vilkavoro försedda med ett dylikt utrymme, där vanligengaskokare eller gasspis samt diskbord o. d. äro inrymda.Ag samtliga smärre lägenheter, vilka saknade kök, varföljande antal försedda med kokvrå.

Locaux munis de »petites cuisines».

Keittokomerolla varustettuja huoneistoja, joissa oli:Med kokvrå försedda lägenheter på: — Locaux munis de »petites cousines» arec:

1 huone1 rum

1 chambre

2 683171481711

797

%

55.112.412.0

4.75.2

4.13.04.9

—

2 huonetta2 rum

2 chambres

1490125321811

555

%

73.839.1

8.7"" 10.3

8.4

7.17.5

10.9

3 huon. jaenemmän

3 o. flere rum3 chambres ou

davantage

32620396

921

Helsinki — Helsingfors ..Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — Tammerfors .Vaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

58.146.54.1

12.710.5

47.48.7

10.0

27

Tämä uusi huoneistotyyppi en levinnyt verralenlaajalti Helsingissä ja harvassa se esiintyy myös suu-remmissa maaseutukaupungeissa. Pienemmissä kau-pungeissa se sitä vastoin on melkein tuntematon.

Keskikokoisten huoneistojen prosenttiluku oli seu-

Denna nya lägenhetstyp har vunnit en jämförelsevisstor spridning i Helsingfors och enstaka sådana före-komma även i de större landsortsstäderna. I de mindrestäderna är den däremot nästan okänd.

De medelstora lägenheternas antal i % var följande:

Locaux avec 3—i chambres en % du nombre total des locaux.

Helsinki — Helsingfors 20.4 Lahti 20.5Turku — Åbo 15.5 Oulu — Uleåborg 23.9Viipuri — Viborg 23.7 Kotka 13.7Tampere — Tammerfors 23.3 Rauma — Raumo 28.8Vaasa — Vasa 24.5 Pietarsaari — Jakobstad 28.9Kuopio 20. i Riihimäki 20.3

Kahdessa pienenpuoleisessa kaupungissa, Pietar-saaressa ja Raumalla, keskikokoisilla huoneistoilla olihuomattava merkitys. Sitä vastoin Kotkassa ja Tu-russa prosenttiluvut olivat tässä suhteessa huomattavanpienet. —• Huoneistot, joissa oli vähintään 5 huonetta,muodostivat huomattavan luokan ainoastaan Helsin-gissä, jossa niitä oli yhteensä 11.2 % kaikista huoneis-toista. Kaikilla muilla paikkakunnilla vastaava suhde-luku oli pienempi kuin 8 %.

Viime vuosikymmenien kuluessa eri huoneistoluokkiensuhteellinen merkitys on jonkin verran muuttunut.Tämä käy ilmi seuraavalla sivulla olevasta taulukosta,jossa on laskettu, montako prosenttia kukin huoneisto-ryhmä oli huoneistojen koko luvusta niissä kaupun-geissa, jotka aikaisemmin olivat mukana laskennassa.Tällöin on huomattava, että osakeittiöhuoneistoista ne,joissa oli 1 huone ja osuus keittiöön, on luettu yhdenhuoneen huoneistoihin ja ne, joissa oli 2 huonetta jaosuus keittiöön, kahden huoneen huoneistoihin.

Kaikissa kaupungeissa yhden huoneen huoneistojenmerkitys on vähentynyt ja tätä kehitystä on jo kauanjatkunut. Yhtä yleinen on kahden huoneen huoneisto-jen suhtaellinen lisääntyminen. Ainoastaan Kuopiossaja Lahdessa tämä ryhmä on pysynyt jotenkin entisel-lään. Myöskin kolmen huoneen huoneistojen lisäänty-mistä on havaittavissa useilla paikkakunnilla, kun taasseuraaviin ryhmiin nähden kehitys on jonkin verranepäjrhtenäistä. Suurimpien huoneistojen, vähintään6 huonetta käsittävien, merkitys näyttää kuitenkinkaikkialla vähentyneen. Poikkeuksena ovat ainoastaankuuden ja seitsemän huoneen huoneistot Helsingissäja Turussa, jotka vuodesta 1920 lähtien ovat suhteelli-sesti hiukan lisääntyneet.

Asuinhuoneiden jakaantuminen eri huoneistoluok-kien kesken käy selville taulukosta sivulla 31, jossamyöskin on laskettuna, kuinka monta prosenttia asian-omaiseen huoneistoluokkaan kuuluvat huoneet muo-dostivat kysymyksessä olevan paikkakunnan kaikistahuoneista.

I två mindre städer, Jakobstad och Raumo, vorode medelstora lägenheterna av nämnvärd betydelse.Påfallande små äro siffrorna däremot i detta hänseendeför Kotka och Åbo. — Lägenheterna på 5 och flererum bildade en mer betydande kategori endast i Hel-singfors, där de utgjorde sammanlagt 11.2% av allalägenheter. På alla övriga orter understeg motsvarandeprocenttal 8 %.

Under de senaste årtiondena ha de olika lägenhets-kategoriernas relativa betydelse undergått en del för-skjutningar. Dessa framgå av tabellen å följande sida,i vilken för varje grupp av lägenheter uträknats, hurumånga procent den utgjorde av hela antalet lägenheteri de städer, som tidigare medtagits i räkningen. Härvidär att märka, att av lägenheterna med del i kök de på1 rum och del i kök hänförts till gruppen ettrumslägen-heter och de på 2 rum och del i kök till tvårumslägen-heterna.

I alla städer ha ettrumslägenheterna minskats i be-tydelse och har denna utveckling redan länge fortgått.Lika allmän är den relativa ökningen beträffande lä-genheterna på 2 rum. Endast i Kuopio och Lahti synesdenna grupp ha förblivit någorlunda oförändrad. Ävenför 3-rumslägenheterna kan en ökning konstateras påflertalet orter, medan utvecklingen för de följandegrupperna är något oenhetlig. De största lägenheterna,på 6 och flere rum, synas dock ha nedgått i betydelseöverallt. Ett undantag bildar blott lägenheter på 6—7 rum i Helsingfors och Åbo, vilka sedan år 1920 rela-tivt taget obetydligt ökats.

Boningsrummens fördelning på 'de olika lägenhets-kategorierna framgår av tabellen å sid. 31, i vilken ävenuträknats, huru många procent de till vederbörandelägenhetskategorier hörande rummen utgjorde i pro-cent av samtliga rum å resp. orter.

28

Locaux d'après le nombre des chambres 1900—1930, en %.

Vuosi — ArAnnée

100 huoneistosta oli sellaisia, joissa oli: — Av 100 lägenheter voro sådana somomfattade: — Locaux arec:

1 huone1 rum

1 chambre

2 huonetta2 rum

2 chambres

3 huonetta | 4 huonetta3 rum ! 4 rum

3 chambres 4 chambres

5 huonetta5 rum

S chambres

6—7 huo-netta

6—7 rum6—7 cham-

bres

8 huonettaja enemmän8 eller flere

rum8 chambresou davan-

tage

YhteensäSamman-

lagtTotal

Helsinki —• Helsingfors1900 ....: 47.71910 43.51920 40.91930 34.1

Turku — Åbo1900 55.11910 52.21920 46.51930 40.8

Viipuri — Viborg1900 • 33.51910 27.71920 ; 26.21930 25.2

Tampere — Tammerfors i1900 41.91910 • 37.41920 I 30.71930 ; 22.8

Vaasa — Vasa j1910 36.81920 30.01930 25.7

Kuopio1920 30.41930 29.9

Lahti1920 • 27.81930 25.6

Oulu — Uleâborg1910 43.91920 44.61930 33.9

Kotka1920 50.61930 44.3

22.727.629.834.3

24.428.632.837.9

38.241.941.843.6

37.640.146.0

37.341.642.7

44.344.3

47.247.3

28.630.835.2

30.737.8

8.19.7

l l . o13.3

7.68.19.9

10.4

10.813.114.916.7

10.210.912.116.9

11.012.615.7

11.112.2

9.913.3

11.711.716.5

7.79.2

6.97.17.67.1

5.25.05.35.1

6.57.37.97.0

5.16.16.16.3

6.17.78.8

8.07.9

7.97.2

6.25.67.4

6.14.5

4.84.14.34.6

2.72.42.42.7

4.14.54.33.5

1.82.12.22.5

3.43.93.5

3.43.2

3.53.1

3.53.23.3

2.31.8

6.35.74.85.1

3.12.52.32.5

4.33.73.83.3

2.22.22.01.9

3.53.22.9

2.22.0

2.82.7

3.92.82.7

2.02.0

3.52.31.61.5

1.91.20.80.6

2.61.81.10.7

1.21.20 90.8

1.91.00.7

0.60.5

0.90.8

2.21.31.0

0.60.4

100.0100.0100.0100.0

100.0100.0100.0100.0

100.0100.0100.0100.0

100.0100.0100.0100.0

100.0100.0100.0

100.0100.0

100.0100.0

lOO.O100.0100.0

100.0100.0

Huoneista kuuluu luonnollisesti suhteellisesti suu-rempi osa kuin huoneistoista niihin huoneistoluokkiin,joissa huoneiden luku on suuri. Asuinhuoneista tulikaikilla niillä paikkakunnilla, joilla laskenta toimitettiin,yhden huoneen huoneistojen osalle keskimäärin 1/s,kahden huoneen huoneistojen osalle % sekä kolmen janeljän huoneen huoneistojen osalle yhteensä vajaa 1/3.Vaikka suuria huoneistoja, vähintään 5 huonetta kä-

Som naturligt är, Jiör en proportionsvis större delav rummen än av lägenheterna till de lägenhetskate-gorier, som ha ett större rumantal. På ettrumslägen-heterna kom i genomsnitt för samtliga de orter, därräkning verkställts, 1/8 av boningsrummen på tvårums-lägenheterna Y3 samt på 3- och 4-rumslägenheternasammanlagt icke fullt %. Medan de stora lägenheterna,på 5 och flere rum, i genomsnitt utgjorde blott omkring

29

Chambres dans les locaux groupées d'après le nombre des chambres dans ceux-ci.

Huoneluku asutuissa huoneistoissa, joissa oli: — Antalet rum i bebodda lägenheter med:Chambres des locaux comprenant:


Co O

S 00

§ _ g ! 8 S

ilS" 3

Helsinki — Helsingfors .Turku —ÅboViipuri — ViborgTampere •— TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu —• UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

Helsinki — Helsingfors . \Turku — Åbo !Viipuri — Viborg jTampere —• Tammerfors !Vaasa — Vasa jKuopioLahtiOulu —• UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

18 284 4 86523 149 4 040 42 457 327 1 382!4181j 3991693 3611519 - ' ~1381112361132112 003!

2361433!444

213185172|299144;233

551791

8 7094 5802 05417321566140816202 147

469488623

456 46 496640 15 538 16 178662:15 47816140

5 510 5 7724 496; 4 6445 046' 51863 2281 3 3623 564! 3 6561 828' 1 9041592' 1628'2 094 2162:

262148140134

92763668

1712 640

27 069191526 639 4 39293008 400317419202 1872 367134413201269996

516041522 376165215721416880800680524

15 820 22 2262 835 3 4193 295 3 9022 035 19811190 1240835 648850780445415!

370340

92731631851179 43 35111531205450272

937825596423;379162!

371430196129213144

43 7013817515 9341153712 51110 800

9 264:5 460 i5 027,4 951!

11.216.9

9.64.49.5

12.09.9

12.221.6

4.38.68.9

3.03.21

0.9!1.01.31.6!

1-4=12.8;1.64.3,1.13.6

14.220.110.55.4

10.813.611.315.023.28.69.7

12.5

2.51.51.50.91.71.31.11.31.01.40.71.4

26.035.935.440.234.639.040.329.938.533.531.742.3

28.537.436.941.136.340.341.431.239.534.932.443.7

—16.615.3

0.4 21.36.9.——.———.———

22.019.916.617.5;21.914.524.225.220. li

11.7!10.1111.810.914.9]14.3;12.5!

13.19.5

14.613.510.6

9.76.57.65.37.57.26.87.24.87.67.46.9

13.67.98.95.27.85.67.57.66.47.77.63.3

5.7;2.7^2.6;3.2!2.8:2.4!3.04.02.12.44.22.9

100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0

sittäviä, oli keskimäärin vain noin 1/12 kaikista huoneis-toista, oli niissä lähes % huoneiden koko lukumäärästä.Tässä kohdin eri paikkakuntien eroavaisuudet ovatjotenkin samat kuin ne, joista aikaisemmin on mai-nittu eri huoneistotyyppien suhteellisen lukuisuudenvhtevdessä.

1/12 av samtliga lägenheter, innehöllo de inemot %av hela antalet rum. De olika orterna förete ungefärliknande skiljaktigheter i detta avseende, som redanframhållits i fråga om de olika lägenhetstypernas frek-vens.

V. Asukkaat ja asunto-olot.

Rakennus- ja asuntolaskenta oli, kuten tunnettu,läheisesti yhdistetty samanaikaiseen väestölaskentaan,ja siinä koottiin tietoja myöskin väestön jakaantumi-sesta erilaisiin huoneistoihin. Asunto-oloja koskevassaselonteossa täytyi kuitenkin jättää syrjään eräs väestö-ryhmä. Tähän ryhmään kuului osaksi sellaisia henki-löitä, jotka laskentahetkellä asuivat laivoissa, osaksi

V. De boende och bostadsförhållandena.

Byggnads- och bostadsräkningen var som bekantnära förbunden med den samtidigt verkställda folk-räkningen och insamlades vid densamma även upp-gifter om fördelningen av befolkningen på lägenheterav olika slag. Vid en redogörelse för bostadsförhållan-dena måste emellertid en grupp av befolkningen läm-nas åt sidan. Denna omfattade dels sådana personer,

30

taas sellaisia, jotka asuivat erilaisissa laitoksissa jaasuntoloissa, kuten sairaaloissa, vankiloissa y. m.,lisäksi ne henkilöt, jotka asuivat hotelleissa, mat-kustajakodeissa y. m., siis yleensä se osa väestöä, jokaei asunut perheasunnoissa. Seuraavassa taulukossa onkatsaus näiden ryhmien, siis laitos väestön y. m. sekämuun väestön, suuruuteen. Seuraava asunto-olojakoskeva selonteko kohdistuu ainoastaan viimeksi-mainittuun ryhmään.

som vid räkningstillfället bodde på fartyg, dels återdem, som bodde i inrättningar och internat av olikaslag ss. sjukhus, fängelser o. dyl., vidare personer bo-ende på hotell, resandehem o. a., alltså överhuvud dendel av befolkningen, som icke bodde i familjebostäder.I följande tabell gives en översikt av de bägge grup-pernas storlek, alltså anstaltsbefolkning m. fl. samtövriga boende. Den följande redogörelsen för bostads-förhållandena kommer endast att befatta sig med densenare gruppen.

Habitants dans les établissements etc. et dans les habitations de famille.

Asukkaat laitoksissa,hotelleissa, laivoissa y. m.

Boende i inrättningar,hotell, fartyg m. m.

Habitants dansments, hôtels,

117983 78231382 5001030

893492

1223418

97232

68

les établisse-navires, etc.

0//o

4.65.04.34.14.13.92.56.22.21.23.20.9

Asukkaat perheasunnoissaBoende i familjebostäderHabitants dans len habita-

tions de )

243 388712066910158 78423 91422 08019 53818 60218 7968 2126 9777 824

amille

/o95.495.095.795.995.996.197.593.897.898.896.899.1

Koko väestöHela befolk-

ningenPopulation

totale

25518674 98872 2396128424 94422 97320 03019 825192148 3097 2097 892

Helsinki — Helsingfors .Turku —ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRaunia — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

Laitoksissa, hotelleissa y. m. sekä laivoissa asuvaväestö oli siis useilla paikkakunnilla ainoastaan mi-tättömänä osana koko väestöä.

Muista asukkaista valtava enemmistö asui yksin-omaan asuinhuoneita käsittävissä huoneistoissa. Tämäkäy ilmi seuraavasta taulukosta, jossa asukkaat onryhmitetty asuinhuoneita käsittävissä huoneistoissaasuviin ja sellaisissa huoneistoissa asuviin, joissa olisekä asuinhuoneita että muihin tarkoituksiin käytettyjähuoneita. Jälkimmäistä ryhmää kutsutaan tässä lyhyy-den vuoksi »sekahuoneistoiksi».

Den i anstalter, hotell m. fl. samt på fartyg boendebefolkningen utgjorde alltså på flertalet orter endasten obetydlig del av befolkningen.

Av övriga boende bodde det övervägande flertaleti lägenheter med enbart boningsrum. Detta framgårav följande sammanställning, där de boende uppdelatspå sådana boende i lägenheter med enbart boningsrumoch i lägenheter med såväl boningsrum som rum förandra ändamål. Den sistnämnda gruppen benämneshär för korthetens skull »blandade lägenheter».

Habitants des logements et des locaux ne servant pas uniquement d'habitation.

Asukkaita: — Boende: — Habitants dans:

Yksinomaan asuinhuoneitakäsittävissä huoneistoissaI lägenheter med enbart

boningsrumLogements

SekahuoneistoissaI blandade lägenheter

Locaux ne servant unique-ment d'habitation

YhteensäSummaTotal

Helsinki — Helsingfors .Turku — Åbo

| Viipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa —• VasaKuopioLahtiOulu — Uleåborg

i Kotka| Rauma — Raumoi Pietarsaari — Jakobstad•• Riihimäki

235 011 |68 09666 31256 43422 977 \18 626 .20 530 i17 582 !18 281

7 8456 4737296

96.695.696.096.096.195.393.094.597.395.592.893.3

8 37731102 7892 350

937912

15501020

515367504528

3.44.44.04.03.94.77.05.5°. 7Ï.57.26.7

243 388712066910158 78423 91419 53822 08018 60218 7968 2126 9777 824

31

Ainoastaan asuinhuoneita käsittävissä huoneistoissaasui siis kaikilla paikkakunnilla huomattavasti enem-män kuin 90 % kaikista asukkaista.

Asukkaat jakaantuivat eri huoneistoluokkien keskenseuraavalla tavalla.

I lägenheter med enbart boningsrum bodde alltsåpå alla orter betydligt över 90 % av samtliga boende.

På de olika lägenhetskategorierna fördelade sig deboende på följande sätt.

Personnes habitant les différentes catégories de locaux.

1 huone — 1 rum1 chambre

Asukkaita huoneistoissa, joissa oli: — Boende i lägenheter med:Habitants des locaux comprenant:


§ pr"'

Ä o ^-» O 83

"•tr1 tai 2

1 1.

M gi-i O

H*?

^R

O:

Co

s.a

1

co

sroa

|1

uin

srn3a

S"

g

»es tr

c^ ; Q

§. ^a

i- «05 •

3

Oo 00

a oo

s saa.*!.§ 3 ? 5^5 E

Helsinki — Helsingfors.Turku —ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

Helsinki — Helsingfors .Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere —• TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — Raumo . . . . .Pietarsaari — JakobstadRiihimäki

49 92219129111253 9343 4604 6972 9833 9526 553

587950

1210

20.526.916.16.7

14.5 j21.2115.3]21.3!34.91

7.2j13.615.5

10 988 60 9102 697 21 826

79511 920637] 4 571363i 3 823409 5106286[ 3 269649 4 601

5 92876 767 82 69593027 821 28 751

117328470 2964348927 317 27 806443 9 952 10 395234! 9 771 10 005

333414

6 8861001

210: 9163203 6 36818li 7469

93736 5717 6503 397

73 1023247| 1457

4.53.81.21.11.51.81.53.51.85.01.13.2

25.030.717.3

7.816.023.016.824.836.712.214.718.7

126: 3 27149| 2 669| 2 718

114! 3 742| 3 856

2.41.31.7O..8|1.9l . l1.1l . l1.01.50.71.5

—'36 898 21 768 15 497 18 814—| 9 095 4 956 2 7391 3 028

29313 208 6 205! 3 413 3 5654 39112 025' 5172 2188 1784

4 416 2 739, 1188 10382 964! 2179 986' 6543 006! 1790 917! 8843 588 1797 917: 8062 049 1091 443 5571869 1011 444 3961642 728! 366i 3481375 599 317; 135

6 80681185484731518629932212094

15285

243 38871 2066910158 78423 91422 08019 53818 60218 7968 2126 977;7 824

31.639.141.246.541.644.346.934.239.739.838.347.8

34.040.442.947.343.545.448.035.340.741.339.049.3

——

0.47.5——

15.212.819.120.518.513.4

—1 15.4— 19.3-————

10.922.823.517.6

8.97.09.08.8

11.49.99.19.75.8

12.310.4

7.6

6.43.84.93.75.04.54.74.92.35.45.24.0

7.7,4.21

5.23.04.33.0!

4.54.33.04.8J5.01.7

2.8;1.1:1.21.4:1.30.81.5j1.7;0.61.22.21.1

100.0100.0100.0100-0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0

Tarkastaessa eri paikkakuntia huomaa, että erihuoneistotyyppien suhteellinen yleisyys lähinnä määrää,miten asukkaat jakaantuivat minkin suuruisten huo-neistojen kesken kullakin paikkakunnalla. Asukkaistamuodostivat suurimman ryhmän, 3i.o—48.0%, ne,jotka asuivat kahden huoneen huoneistoissa. Seitse-mällä paikkakunnalla yhden huoneen huoneistojenasukkaat olivat lähinnä suurimpana ryhmänä. Niistämitoittakoon erikoisesti Kotka, jossa kokonaista 36.7 %asukkaista kuului mainittuun luokkaan. Viidellä

Vad förhållandena på de olika orterna beträffar, be-tingas fördelningen av de boende på olika lägenhets-typer främst av dessa lägenhetstypers relativa frek-vens på vederbörande orter. Den största gruppen,från 34.o till 48.0% av samtliga, utgjorde de boendei tvårumslägenheter. På sju orter bildade de boendei ettrumslägenheterna den näststörsta gruppen. Avdessa kan speciellt nämnas Kotka, där icke mindre än36.7% av de boende tillhörde denna kategori. Påfem orter: Viborg, Tammerfors, Vasa, Raumo och Ja-

32

paikkakunnalla, Viipurissa, Tampereella, Vaasassa,.Raumalla ja Pietarsaaressa, sen sijaan kolmen huoneenhuoneistojen asukkaat olivat lähinnä suurimpana ryh-mänä. Osakeittiöhuoneistoissa asui Tampereella 7.5 %asukkaista. Neljän huoneen huoneistoissa asui useim-milla paikkakunnilla 9—10 % kaikista asukkaista.Ainoastaan Kotkassa, Turussa ja Riihimäellä tämäryhmä oli huomattavasti pienempi. Suurempien huo-neistojen asukkaita oli huomattava määrä etupäässäHelsingissä, Viipurissa, Vaasassa sekä pikkukaupun-geissa Raumalla ja Pietarsaaressa, kun taas muillapaikkakunnilla niitä oli suhteellisen vähän.

Edelliseen, vuoden 1920 asuntolaskentaan verrattunayhden huoneen huoneistojen asukkaiden prosenttilukuon kauttaaltaan vähentynyt, niinikään suurimpien,vähintään 8 huonetta käsittävien huoneistojen. Sensijaan keskikokoisten huoneistojen, etenkin kahdenhuoneen huoneistojen, asukkaiden prosenttiluku onyleisesti lisääntynyt. —• Tampereen osakeittiöhuoneistot,joissa vielä vuonna 1920 asui 18.2 % mainitun kaupun-gin asukkaista, ovat nyt suuresti menettäneet merki-tystään.

Asukkaiden luku huoneistoa kohden on verraten riippu-maton eri huoneistojen suuremmasta tai pienemmästähuoneluvusta. Tämä keskiluku tietenkin nousee jonkinverran huoneluvun kasvaessa, mutta ei lähimainkaansuhteellisesti yhtä paljon. Tämä asianlaita näkyyseuraavasta taulukosta, jossa kysymyksessä olevakeskiluku on laskettu erikseen asianomaisten kaupunkieneri huoneistoluokille. Jotta eroavaisuudet selvemminnäkyisivät, on keskiluku laskettu kunkin suuruusluo-kan 100 huoneistoa kohden.

kobstad, utgjorde åter de boende i trerumslägenheterden näststörsta gruppen. I delkökslägenheter boddei Tammerfors 7.5 % av de boende. De boende i fyra-rumslägenheterna utgjorde på de flesta orter 9—10 %av samtliga boende. Endast i Kotka, Åbo och Riihi-mäki var denna grupp påfallande svagare företrädd.Antalet boende i större lägenheter var av betydelsefrämst i Helsingfors, Viborg, Vasa samt småstädernaRaumo och Jakobstad, medan deras antal var relativtobetydligt å övriga orter.

Jämfört med föregående bostadsräkning, år 1920,ha de boende i ettrumslägenheter över lag minskatsprocentuellt taget, ävenså i de största lägenheterna,på 8 rum och flere. Däremot ha de boende i de medel-stora lägenheterna genomgående vunnit i betydelse,i synnerhet tvårumslägenheterna. — Delkökslägenhe-terna i Tammerfors, som ännu år 1920 hyste 18.2%av samtliga boende i denna stad, ha nu starkt förloratterräng.

Antalet boende per lägenhet är jämförelsevis oberoendeav den större eller mindre skillnaden i rumantalet mel-lan de olika lägenheterna. Detta genomsnittsantalökas naturligtvis något, allteftersom rumantalet sti-ger, men icke närmelsevis i proportion därtill. Dettasakförhållande framgår av följande tabell, där dettagenomsnittsantal är uträknat särskilt för de olika lä-genhetskategorierna i respektive städer. I syfte attfå skiljaktigheterna tydligare fram, har medeltalet ut-räknats per 100 lägenheter av resp. storleksklass.

Moyenne d'habitants par 100 locaux.

2.B'ïï.

g

H'§pI 3as

sa PS C33o

Ainoastaan keittiö — Endast kök1 huone ilman keittiötä — 1 rum utan kök . . .

Yhteensä — Summa

2 huonetta ihn. keittiötä — 2 rum utan kök ..1 huone ja keittiö — 1 rum o. kök

Yhteensä — Summa

1 tai 2 huonetta ja osa keittiöön — 1 el. 2 rumo. del i kök

3 huonetta — rum4 » »5 » »6 ja 7 huonetta —• 6 och 7 rum8 itai useamp. huon. — 8 el. flere rum

Yhteensä — Summa

273 261228 195263 j251

293 291362 359356 i 355

409 ! 411

266 232 ! 228 340199 1176 11701221260|223 221 326

354368367

279426

279486354

338 ! 316361 i 435360 431

234 —430 I 417 1463

455 451 481 | 498 i 4611 528490 483 518 • 538 ! 499 590

241 299 327 249166 ! 217 231 178232 284 321 ! 213

300363361

412455

303 i 393 t 332395 419 358391 418 357

455508

539 ! 588

457

219 273133 138210 234

272 335335 357334 357

425 ; 388

540668359

561624334

577672373

572652357

532 635 ! 593 620 i 586 591630 | 641 ; 729 671 ! 600 627354 j 4211 356 38» | 388 | 369 340 j 344

414496 506 428 457498 536 495 466

573 450691 567

33

Kun asukkaiden keskiluku yhden huoneen huoneis-toissa vaihteli 210:n ja 326:n välillä 100 huoneistoakohden, olivat vastaavat keskiluvut kahden huoneenhuoneistoissa 334 ja 431. Seuraavissa huoneistoluokissanousu on samoin hyvin pieni. Kysymyksessä olevakeskiluku vaihteli kaikkiin huoneistoihin nähden eripaikkakunnilla 340:n (Pietarsaaressa) ja 421:n (Kuo-piossa) välillä.

Viimeksimainittua keskilukua on oikeastaan verrat-tava perhetalouksicn keskimääräiseen henkilölukuun.Talouskuntia koskeva tilasto, jota myöhemmin käsi-tellään, osoittaa, että äsken mainittu keskiluku olikaikki laskentapaikkakunnat huomioon otettuna 368,kun taas asukkaiden keskiluku 100 huoneistoa kohdenoli 360. Jälkimmäisen luvun pienemmyys johtuu siitä,että myöskin osa yhden hengen talouskuntia käyttiomaa huoneistoa. Viimeksimainituista talouskunnistauseimmat kuitenkin asuivat alivuokralaisina perhe-talouskuntien vuokraamissa huoneistoissa.

Eri huoneistoryhmissä ja eri paikkakunnilla vallitse-vien asunto-olojen arvostelemiselle tarjoaa parhaanlähtökohdan asukkaiden keskimääräinen luku asuin-huonetta kohden. Tämä keskiluku, 100 asuinhuonettakohden ilmaistuna, käv selville seuraavasta taulukosta.

Medan medeltalet boende i ettrumslägcnheterna va-rierade mellan 210 och 326 per 100 lägenheter, voromotsvarande genomsnittstal för tvårumslägenheterna334 och 431. Stegringen för de följande lägenhetskatego-rierna är ävenså rätt långsam. Ifrågavarande genom-snittstal för samtliga lägenheter på resp. orter växlademellan 340 (för Jakobstad) och 421 (för Kuopio).

Sistnämnda medeltal bör egentligen ställas i relationtill genomsnittsantalet medlemmar i familjehushållen.Hushållsstatistiken, vilken senare skall upptagas tillbehandling, visar att nyssnämnda medeltal per 100hushåll för alla räkningsorter tillsammantagna var 368,medan genomsnittsantalet boende per 100 lägenhetervar 360. Att den senare siffran är något lägre berorpå att även en del av enpersonshushållen disponeradeöver egna lägenheter. Flertalet av de sistnämndahushållen bodde dock som underhyresgäster i lägen-heter upphyrda av familjehushåll.

Vid bedömandet av bostadsstandarden inom olikagrupper av lägenheter och på olika orter giver medel-talet boende per boningsrum den bästa utgångspunktenDetta medeltal — angivet per 100 boningsrum — fram-går av följande tabell.

Moyenne d'habitants par 100 chambres.

Helsinki

Helsingfors

273226263

147181178

136114988573149

TurkuÅ

bo

261195251

145179178

137113978969164

Viipuri

Viborg

266199260

177184184

1711421201049174158

Tam

pereT

amm

erfors

232176223

140178177

1661431251089070154

Vaasa

Vasa

228170221

169181180

1391151008470150

Kuopio

340221326

158217215

15413211810168191

Lahti

241166232

150182181

1371141089481156

Oulu

Uleåborg

299217284

151197196

1521271189875172

Kotka

327231321

197210209

1521231009361203

Raum

aR

aumo

249178213

166179178

1421261079473150

PietarsaariJakobstad

219133210

136168167

129107999271139

Riihim

äki

273138234

168179178

i

138114938359158

Ainoastaan keittiö — Endast kök1 huone ilman keittiötä — 1 rum utan kök . . .

Yhteensä •— Summa

2 huonetta ilm. keittiötä — 2 rum utan kök ..1 huone ja keittiö — 1 rum o. kök

Yhteensä — Summa

1 tai 2 huonetta ja osa keittiöön — 1 el. 2 rumo. del i kök

3 huonetta — rum4 » »5 » »6 ja 7 huonetta — 6 och 7 rum8 tai useamp. huon. — 8 el. flere rum

Yhteensä — Summa

Asunto-olot olivat epäedullisimmat hellahuoneissa,joissa asukkaiden luku 100 huonetta kohden oli useim-milla paikkakunnilla 260:tä suurempi. Myöskin yksi-näisissä huoneissa keskiluku oli verrattain suuri, mikäosoittaa, että näitäkin huoneistoja osaksi käytetäänperheasuntoina. Huoneen ja keittiön huoneistoissa,jotka muodostavat työläisasuntojen tärkeimmän huo-neistotyypin, kysymyksessä oleva keskiluku oli noin 180.

De ofördelaktigaste bostadsförhållandena förete enkel-köken, i vilka antalet boende per 100 rum på de flestaorter översteg 260. Även enkelrummen framträda medett jämförelsevis högt medeltal, vilket tyder på att avdessa lägenheter en del användas som bostäder förfamiljer. För lägenheterna på ett rum och kök, sombilda den viktigaste lägenhetstypen för arbetarbostä-derna, var ifrågavarande genomsnittssiffra omkring 180.

2343 33

34

Asukkaiden keskiluku huonetta kohden väheneenopeasti, sitä mukaa kuin huoneistojen huonelukulisääntyy. Kolmen huoneen huoneistoissa keskilukuon noin 140, neljän huoneen huoneistoissa noin 120,kun taas vähintään 8 huonetta käsittävissä huoneis-toissa vastaava luku oli ainoastaan 70:n vaiheilla 100huonetta kohden.

Eri paikkakunnilla voidaan havaita huomattavaapoikkeamista edellä esitetyistä luvuista. Vähintään 3huonetta käsittäviin huoneistoihin nähden asumistiheysoli kuitenkin suhteellisen tasaista. Mutta pienemmissähuoneistoissa eroavaisuudet ovat huomattavia. Hella-huoneissa oli Kuopiossa ja Kotkassa niin ollen keski-määrin vastaavasti 340 ja 327 asukasta 100 huonettakohden, Pietarsaaressa ja Raumalla sitävastoin vastaa-vasti 219 ja 249. Myöskin huoneen ja keittiön huoneis-toihin nähden Kuopio ja Kotka olivat epäsuotuisim-massa asemassa, kysymyksessä olevien lukujen ollessavastaavasti 217 ja 210, kun sen sijaan useimmilla muillapaikkakunnilla keskiluku oli 180:n vaiheilla.

Kaikista laskennassa mukana olleista paikkakunnistaPietarsaaressa oli pienin asumistiheys, nimittäin 139-asukasta 100 huonetta kohden, sen jälkeen seurasi Hel-sinki, 149, sekä Vaasa ja Rauma, kummassakin 150.Epäsuotuisin tämä luku oli Kotkassa, nimittäin 203,ja sen jälkeen Kuopiossa, 191.

Viime vuosikymmeninä asumistiheys on vähentynythuomattavassa määrässä. Tämä käy ilmi seuraavistaluvuista, jotka koskevat kolmea viimeistä asuntolas-kentaa.

Medeltalet boende per rum minskas snabbt, i denmån antalet rum i lägenheterna Ökas. För trerumslägen-heterna rör sig genomsnittstalet kring 140, för fyra-rumslägenheterna kring 120, medan motsvarande siffraför lägenheter på 8 eller flere rum var endast c:a 70per 100 rum.

På de olika orterna kunna betydliga avvikelser frånovananförda siffror iakttagas. Lägenheter på 3 rumoch därutöver uppvisa dock en relativt jämn boende-täthet. Men för de mindre lägenheterna äro skiljaktig-heterna anmärkningsvärda. Enkelköken i Kuopio ochKotka hade sålunda i genomsnitt resp. 340 och 327boende per 100 rum, i Jakobstad och Raumo däremotresp. 219 och 249. Även i fråga om lägenheterna påett rum och kök intogo Kuopio och Kotka den ogynn-sammaste ställningen med siffrorna 217 och 210, medanmedeltalet för flertalet av de övriga orterna höll sigkring 180.

Av samtliga i räkningen medtagna orter hade Jakob-stad den lägsta boendetätheten med 139 boende per100 rum, därefter följde Helsingfors med 149 samtVasa och Raumo med 150 vardera. Den ogynnsammastesiffran hade Kotka med 203 följd av Kuopio med 191boende.

Under de senaste årtiondena har boendetäthetenminskats i avsevärd grad. Detta framgår av följandesiffror, vilka gälla de tre senaste bostadsräkningarna

Moyenne d'habitants par 100 chambres.

V. — Âr 1910 V. — År 1920 V. — År 1930

Helsinki — Helsingfors .Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotka

201206183194178——202

179186177185164214181195243

145164158154150191156172203

Vuosikymmenellä 1921—30 tapahtunut asumis-tiheyden väheneminen on johtunut kahdesta yhdessävaikuttaneesta seikasta: rakennustoiminnasta ja talous-kuntien jäsenmäärän vähenemisestä. Vilkas rakennus-toiminta on keskittynyt etupäässä huoneen ja keittiönsekä kahden huoneen ja keittiön käsittäviin huoneisto-tyyppeihin, kun sen sijaan alkuperäisimmällä kannallaolevan asuntomuodon, hellahuoneen, joka aikaisemminoli tavallisin huoneistotyyppi vähävaraisimman väestönkeskuudessa, merkitys on vähentynyt. Tässä on siiskysymys asumistason paranemisesta, mikä lähinnä on

Nedgången i boendetätheten under decenniet 1921—1930 har framkallats av tvenne samverkande omstän-digheter: byggnadsverksamheten och minskningen iantalet medlemmar per hushåll. Den livliga byggnads-verksamheten har främst koncentrerat sig på lägenhets-typerna ett rum och kök samt två rum och kök, medanden primitivaste bostadsformen, enkelköken, vilkentidigare var den vanligaste lägenhetstypen bland denmindre bemedlade befolkningen, förlorat terräng. Härär alltså fråga om en förbättring av bostadsstandarden,som närmast är ett utslag av förhöjd levnadsstandard.

35

eräs kohonneen elintason ilmaus. Perheiden suuruudenväheneminen taas, jota myöhemmin käsitellään talous-kuntia koskevan tilaston yhteydessä, on pääasiassa joh-tunut syntyneisyyden alenemisesta. Tämä aleneminenon ollut erikoisen selvää viime kymmenvuotiskautena.

Läheisessä yhteydessä väestön jakaantumisen kanssaperhetalouskuntien henkilöluvun mukaan on eri huo-neistoissa asuvien jakaantuminen asianomaisen asuja-ryhmän suuruuden mukaan. Tätä jakaantumistavalaisevat seuraavat prosenttiluvut.

Nedgången i familjernas storlek åter, vilken kommeratt senare beröras i samband med hushållsstatistiken,har huvudsakligen förorsakats av minskningen i nati-viteten. Denna minskning har varit speciellt utprägladunder den sistförflutna tioårsperioden.

I nära sammanhang med befolkningens fördelningefter antalet medlemmar i- familjehushållen står för-delningen av de i olika lägenheter boende efter respek-tive boendegruppers storlek. Denna fördelning belysesav följande procentsiffror.

Répartition des locaux d'après le nombre d'habitants par local.

Kaikista huoneistoista oli sellaisia, joissa oli seuraava määrä asukkaita:Av alla lägenheter utgjorde sådana med ett nedanstående antal boende:

Du total des locaux étaient ceux habités par le nombre d'habitants indiqué ci-dessous:

10

Yh-teensäSummaTotal

Helsinki — Helsingfors .Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotka ;Rauma — Raumo jPietarsaari — JakobstadRiihimäki

9.113.88.7

10.313.76.0

12.810.96.2

12.518.113.8

22.823.921.122.921.616.fi23.019.818.019.821.421.4

23.122.822.122.821.419.521.219.424.720.620.223.0

18.717.318.517.616.019.215.916.719.617.813.717.6

12.210.313.011.411.415.411.512.314.011.711.211.0

6.85.97.97.37.39.46.98.48.27.67.55.9

0.40.30.50.50.51.00.91.00.60.80.60.5

0.40.20.40.40.41.10.51.00.50.40.50.2

100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0

Useimmissa huoneistoissa asuviin henkilöryhmiinkuului 2—4 henkeä. Kun talouskuntia koskevan tilas-ton mukaan yhden hengen talous- eli ruokakunnat oli-vat varsin lukuisat, noin 30 % kaikista talouskunnista,olivat yhden hengen asujaryhmät vain noin 10 % kai-kista asujaryhmistä. Tämä osoittaa, että alivuokralai-set ja asukit muodostavat suurimman osan yhden hengentalouskunnista. Vähintään 7 henkeä käsittävät asuja-ryhmät olivat myös harvinaisia kaikilla paikkakunnilla.—• Erisuuruisten asujaryhmien yleisyys vaihtelee li-säksi huomattavasti eri paikkakunnilla.

De flesta lägenheter beboddes av grupper på 2—4personer. Medan enligt hushållsstatistiken enpersons-hushallen eller -matlagen voro rätt talrika, ungefär 30 %av alla hushåll, uppgingo boendegrupperna på 1 persontill endast omkring 10 % av alla boendegrupper. Dettatyder på att större delen av enpersonshushallen bildasav underhyresgäster och inneboende. Boendegrupperpå 7 och f 1ère personer .voro även sällsynta på samtligaorter. — De olika boendegruppernas frekvens varierarför övrigt i avsevärd grad på de olika oi terna.

VI. Ahtaasti asutut huoneistot.

Asumistiheys vaihtelee huomattavasti eri huoneisto-ryhmissä ja se on yleensä suurempi pienissä huoneis-toissa kuin muissa. Sen vuoksi on erikoisesti kiinnitettyhuomiota pienten huoneistojen asunto-oloihin ja koe-tettu tutkia, missä määrin niissä esiintyy suorastaanepäedullisina pidettäviä olosuhteita. Ahtaasti tai liianahtaasti asutuiksi on katsottu kaikki sellaiset 1—4 huo-neen huoneistot, joissa asumistiheys oh 3 henkeä tai

VI. De överbefolkade lägenheterna.

Boendetätheten varierar i avsevärd grad inom deolika grupperna av lägenheter och är den i allmänhetstörre i de små lägenheterna än i'de övriga. Man hardärför ägnat bostadsstandarden i dessa lägenheter enspeciell uppmärksamhet och sökt utröna, i vilken ut-sträckning bostadsförhållanden, som direkt kunna be-tecknas som ogynnsamma, förekomma i dem. Såsomöverbefolkade eller trångt bebodda ha alla sådana

36

enemmän huonetta kohden. Tällaisten huoneistojenja niissä asuvien lukumäärä käy ilmi seuraavasta taulu-kosta:

lägenheter på 1—4 rum ansetts, i vilka boendetäthetenper rum utgjort 3 eller flere personer. Antalet sådanalägenheter och i dem boende framgår av följande tabell:

Locaux surpeuplés ainsi que leurs habitants.

Helsinki —• Helsingfors ..Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari —• JakobstadRiihimäki

Ahtaasti asut-tuja huoncistoj aÖverbefolkade

lägenheterLocaux

surpeuplés

13 6054 63731872182

9761557

85011801761

270240363

,o

20.021.717.213.214.529.715.524.736.312.111.715.9

Asukkaita ah-taasti asutuissa

huoneistoissaI överbefolkade

lägenheterboende

Habitants des lo-caux surpeuplés

60 03320 84116 32711 2815 2118 4584 54461238 392144413491883

0

24.629.323.619.221.838.323.332.944.717.619.324.0

Asuntotilastollisessa kirjallisuudessa ahtaasti tai liianahtaasti asumisen raja on asetettu vielä alemmaksikuin Suomessa on laita, sillä kaikki huoneistot, joissaon enemmän kuin 2 asukasta huonetta kohden, on kat-sottu ahtaasti asutuiksi. Tätä laskuperustetta käyttäenahtaasti asuttuja 1—4 huoneen huoneistoja oli seuraavamäärä:

I den bostadsstatistiska litteraturen har gränsen föröverbefolkning eller trångboddhet vanligen dragitsännu lägre än i Finland, i det alla lägenheter med över2 boende per rum ansetts vara överbefolkade. Meddenna beräkningsgrund var antalet överbefolkade lägf n-heter på 1—4 rum följande:

Helsinki — Helsingfors . . . . 17 392 28.9Turku —Åbo 5 831 29.oViipuri — Viborg 4 563 26. oTampere — Tammerfors 3 461 22.2Vaasa — Vasa 1 432 22.8Kuopio 2 059 41.7

Lahti 1263 24. rOulu — Uleåborg 1531 34.5Kotka 2125 45.8Rauma — Raumo 444 21.5Pietarsaari — Jakobstad 356 18.8Riihimäki 516 23.8

Nämä luvat valaisevat lisäksi aikaisemmin eri paikka-kuntien asunto-oloista tehtyjä havaintoja. Erikoisensilmiinpistävä on ahtaasti asuttujen huoneistojen suurilukumäärä Kotkassa, Kuopiossa ja Oulussa, kun sensijaan Rauman ja Pietarsaaren sekä Tampereen luvutovat suhteellisen suotuisat. — Ahtaasti asuvan väestönsuuruuteen nähden esiintyy samantapaisia vaihteluita.Kotkassa asui niin ollen kokonaista 44.7 % kaikistaasukkaista ahtaasti asutuissa huoneistoissa, Kuopiossataas 38.3 %.

Tässä suhteessa vuodesta 1900 lähtien tapahtunutkehitys niillä paikkkunnilla, joilla asuntolaskenta onaikaisemmin toimitettu, esitetään seuraavassa katsauk-sessa:

Dessa siffror belysa ytterligare de tidigare gjordaiakttagelserna om bostadsstandarden på de olika orterna.Särskilt iögonenfallande är det stora antalet överbe-folkade lägenheter i Kotka, Kuopio och Uleåborg, medansiffrorna för Raumo och -Jakobstad samt Tammerforsäro relativt gynnsamma. — För den trångt boendebefolkningens vidkommande framträda liknande väx-lingar. I Kotka bodde sålunda icke mindre än 44.7 %av alla boende i överbefolkade lägenheter, i Kuopio åter38.3 %.

Beträffande de orter, där bostadsräkning tidigareanordnats, gives här nedan en översikt av utvecklingeni detta avseende sedan år 1900:

37

Locaux surpeuplés ainsi que leurs habitants 1900—1930.

Ahtaasti asuttuja huoneistojaÖverbefolkade lägenheter

Locaux surpeuplés1900 1910 1920 1930

Asukkaita ahtaasti asutuissa huoneistoissaI överbefolkade lägenheter boende

Habitants des locaux .surpeuplés1900 1910 1920 J930

Helsinki — Helsingfors . . . . 45.7Turku — Åbo 44. oViipuri — Viborg 34.4Tampere —• Tammerfors . . . 41.8Vaasa — VasaKuopio —Lahti —Oulu — Uleåborg —Kotka —

Kuten jo aikaisemmin yleisestä asumistiheydestäpuheen ollessa huomautettiin, on asunto-oloissa ta-pahtunut sangen suurta parannusta ja tämä on lähinnäilmennyt siinä, että ahtaasti asutut huoneistot ovatvähentyneet useimmilla paikkakunnilla sekä absoluutti-sesti että varsinkin suhteellisesti. Tämän huomattavanmuutoksen aiheuttaneisiin seikkoihin nähden viitataansiihen, mitä edellä on esitetty.

Ahtaasti asumista on todettavissa oikeastaan vainpienissä huoneistoissa, kun sen sijaan keskikokoisissahuoneistoissa asian laita on huomattavasti suotuisampi.Tämä käy ilmi seuraavasta taulukosta.

43.339.728.233.228.6 .

——

37.9.

34.532.124.428.421.937.326.038.451.5

20.o21.717.213.214.529.715.524.736.3

49.651.038.950.5

————

49.i50.936.o42.939.5

—

47.3

41.642.332.538.031.948.835.949.o60.4

24.029.323.619.221.838.323.332.944.7

Såsom redan i fråga om den allmänna boendetäthetenframhölls, har en mycket stor förbättring ägt rum i frågaom bostadsstandarden och har denna främst tagit siguttryck däri, att de överbefolkade lägenheterna min-skats, på de flesta orter såväl absolut taget som i synner-het relativt. Angående de omständigheter, som för-anlett denna betydande förändring, hänvisas till detföregående.

Det är egentligen endast i de små lägenheterna entrångboddhet kan konstateras, medan förhållandetredan för de medelstora lägenheterna är betydligt gynn-sammare. Detta framgår av följande tabell.

Locaux surpeuplés par le nombre des chambres.

1 huoneenom 1 rum

de 1 chambre

46.841.842.931.731.162.034.049.463.530.325.235.8

Ahtaasti asuttuja huoneistojaÖverbefolkade lägenheter

Locaux surpeuplés

2 huoneenom 2 rum

de 1 chambres

11.111.913.611.613.923.413.619.420.512.513.012.2

3 huoneenom 3 rum

de 3 chambres

2.01.82.52.13.45.92.56.14.22.02.12.1

4f huoneenom 4 rum

de i chambres

0.30.10.80.40.21.0—

1.40.5—

1.2—

Helsinki — HelsingforsTurku — ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — Jakobstad

I Riihimäki

Ahtaasti asuttuja yhden huoneen huoneistoja oliuseimmilla paikkakunnilla enemmän kuin % kaikistatämän kokoisista huoneistoista. Oulussa niitä oli lähespuolet, Kotkassa ja Kuopiossa taas enemmän kuin 60 %.Kahden huoneen huoneistojen luvut ovat huomattavanedulliset, sillä useimmissa tapauksissa ainoastaan 11—13 % tähän luokkaan kuuluvista huoneistoista onahtaasti asuttuja. Kolmen ja neljän huoneen huoneis-toista vain harvat olivat ahtaasti asuttuja.

De tättbefolkade 1-rums lägenheterna utgjorde påflertalet orter mer än y3 av samtliga lägenheter avdenna storlek. I Uleåborg närmade sig relationstalethälften, medan det i Kotka och Kuopio översteg 60 %.Tvårumslägenheterna visa avsevärt förmånliga siffror;i de flesta fall voro 11—13 % av alla lägenheter avdenna kategori överbefolkade. Av lägenheter med3 eller 4 rum tillhörde endast ett fåtal kategorin över-befolkade lägenheter.

38

Asunto-oloissa tapahtunut huomattava parantumi-nen, mikä on voitu todeta jo aikaisemmin esitettyjennumeroiden perusteella, käy vielä selvemmin ilmi, josverrataan äsken esitettyjä prosenttilukuja aikaisempienasuntolaskentojen vastaaviin lukuihin. Etenkin Hel-singissä ja Oulussa ahtaasti asuttujen pienten huoneisto-jen luku on huomattavasti vähentynyt, kun taas esi-merkiksi Kotkassa ja Kuopiossa parannukset ovattapahtuneet huomattavasti hitaammin.

Ahtaasti asutut huoneistot on myöskin jaettu asumis-tiheyden eri asteiden mukaan kolmeen ryhmään janäiden ryhmien suuruus verrattuna kaikkiin kysy-myksessä oleviin luokkiin kuuluviin huoneistoihin käyselville seuraavasta taulukosta.

Den märkbara förbättring i bostadsförhållandena,som kunnat iakttagas redan med ledning av tidigareanförda siffror, kommer ännu mer utpräglat till synes,om man jämför de nyssmeddelade procenttalen medmotsvarande för tidigare bostadsräkningar. I synnerheti Helsingfors och Uleåborg har antalet överbefolkadesmålägenheter avsevärt nedgått, medan förbättringenexempelvis i Kotka och Kuopio skett betydligt lång-sammare.

De överbefolkade lägenheterna ha även fördelatsefter olika grader av boendetäthet i tre grupper ochframgå dessa gruppers storlek i förhållande till samtligalägenheter tillhörande ifrågavarande kategorier avföljande tabell.

Locaux surpeuplés ainsi que leurs habitants.

Ahtaasti asuttuja 1—4 h. huo-neistoja %:eina kaikista asu-

tuista huoneistoistaöverbefolkade lägenheter om1—4 rum i % av hela antalet

bebodda lägenheterLocaux de J—4 chambreshabités à l'étroit en % du

nombre total de» locaux

Ahtaasti asuttujen huoneistojenasukkaat %:eina kaikista

asukkaistaBoende i överbefolkade lägen-

heter i % av alla boendeHabitants des locaux habitésà l'étroit en % du nombre

total des habitants

Asukkaita huonetta kohden — Antal boende per rum — Habitants par chambre

3.0-3.9 | 4.0—5.9 6.0— 3.0— | 3.0—3.9 ! 4.0—5.9 j 6.0— | 3.0—

Helsinki — Helsingfors .Turku—ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaEauma — RaunioPietarsaari — JakobstadRiihimäki

12.012.C10.4

9.29.5

15.19.6

13.318.4

7.97.59.1

7.07.65.53.64.2

11.44.88.9

14.13.63.25.8

1.01.51.30.40.83.21.12.53.80.61.01.0

20.021.717.213.214.529.715.524.736.312.111.715.9

13.415.213.312.613.417.713.116.519.910.711.612.5

9.211.1

7.95.76.8

15.28.0

11.918.0

5.75.69.5

2.03.02.40.91.65.42.24.56.81.22.12.0

24.629.323.619.221.838.323.332.944.717.619.324.0

Huoneistot, joissa oli 3—4 henkeä huonetta kohden,muodostivat suurimman luokan kaikilla paikkakunnilla.Huomattava on kumminkin, että seuraava luokka,4—-6 asukasta huonetta kohden, joka jo edustaa suuriahaittoja, on myöskin suhteellisen suuri etenkin Kot-kassa ja Kuopiossa. Kaikilla paikkakunnilla oli li-säksi joukko huoneistoja, joissa asui vähintään 6 henkeähuonetta kohden, mikä asumistiheyshän aiheuttaavarsin vakavaa laatua olevia terveydellisiä ja siveellisiävaaroja. Tässä on kysymys sellaisista tapauksista,joissa koko perhe, usein lisäksi asukkeineen, käyttääsamaa huonetta makuuhuoneena, oleskeluhuoneena jaruuan valmistamiseen. — Jos verrataan oloja aikaisem-pien asuntolaskentojen aikana vallinneisiin, voidaankuitenkin todeta, että ahtaasti asumisen äärimmäisettapaukset ovat vähentyneet ilahduttavassa määrässä,ja tämä koskee kaikkia niitä paikkakuntia, joilla las-kenta on aikaisemmin toimitettu.

Lägenheterna med 3—4 personer per rum bildadeden största kategorin på samtliga orter. Anmärknings-värt är dock, att den följande kategorin, 4—6 boendeper rum, vilken redan representerar stora olägenheter,även den är relativt stor, speciellt i Kotka och Kuopio.På samtliga orter funnos ytterligare ett antal lägenhetermed 6 och f 1ère personer per rum, vilken boendetäthetju medför hygieniska och moraliska vådor av synnerli-gen allvarlig art. Det är här fråga om fall, då helafamiljen, ofta ökad med inneboende, använder sammarum som sovrum, vardagsrum och för matlagning. —Vid en jämförelse med förhållandena vid tidigare bo-stadsräkningar kan man dock konstatera, att de extre-maste fallen av trångboddhet minskats i glädjande gradoch gäller detta samtliga de orter, där räkning tidigareanordnats.

39

VII. Vuokrat.

Vuokratilaston tarkoituksena oli käsittää ainoastaanasuinhuoneistot. Kyselykaavakkeella saatiin vuokra-tietoja myöskin sellaisista huoneistoista, joita käy-tettiin samanaikaisesti asumiseen ja muihin tarkoituk-siin. Vuokria koskevan aineiston käyttelyssä tämäryhmä, jolla muuten on varsin vähäinen merkitys, onkuitenkin jätetty syrjään, etupäässä siitä syystä, ettäse on kokoonpanoltaan erittäin epätasainen. Myöskinvarsinaisissa asuinhuoneistoissa on suoritettu aineistonkarsintaa. Einen kaikkea on hyljätty sellaiset huoneis-tot, joiden vuokralaiset olivat asianomaisen kiinteistön-tai huoneistonomistajan palveluksessa. Tässä julkaistunaineiston tarkoituksena on siis valaista vapailla vuokra-markkinoilla asianomaisena ajankohtana vallinnuttavuokratasoa.

Kysymyksessä oleva aineisto on mainituista supis-tuksista huolimatta sangen edustava, mikä käy ilmiseuraavista luvuista, jotka osoittavat, montako pro-senttia vuokratuista asuinhuoneistoista käsitelty ai-neisto on eri paikkakunnilla:

VII. Hyrorna.

Statistiken över hyrorna var avsedd att omfattaendast bostadslägenheter. På frågeformuläret anhöllsäven om uppgift rörande hyrorna för de lägenheter,som användes samtidigt till bostad och för annat ända-mål. Vid bearbetningen av materialet rörande hyrornahar denna grupp, som för övrigt spelar en mycket under-ordnad roll, dock lämnats å sido, främst på grund avdess synnerligen ojämna sammansättning. Även blandde egentliga bostadslägenheterna har en utrensning avmaterialet ägt rum. Framför allt ha utmönstrats så-dana lägenheter, vilkas hyresgäster stått i vederbörandefastighets- eller lägenhetsägares tjänst. Det här offent-liggjorda materialet är alltså avsett att belysa hyres-nivån å den fria hyresmarknaden vid vederbörandetidpunkt.

Att ifrågavarande material trots dessa inskränknin-gar är mycket representativt framgår av följande siffrorvilka angiva, huru många procent av de uthyrda bo-stadslägenheterna, som det behandlade materialetutgör å respektive orter:

Helsinki TurkuHelsingfors Åbo

82.9 88.6

ViipuriViborg

79.1

TampereTammerfors

72.2

VaasaVasa

80.4

Kuopio

89.9

Lahti

78.6

OuluUleåborg

86.6

Kotka

65.o

RaumaRaumo

82.6

PietarsaariJakobstad

79.9

Riihimäki

62.6

Vuokratilaston käyttelyssä on tarkasti erotettutoisistaan sellaiset huoneistot, joissa ei ollut keskus-lämmitystä, ja sellaiset, joissa oli tällainen. Näihinkahteen luokkaan kuuluvia huoneistoja, joista onvuokraa koskevia tietoja, oli eri paikkakunnilla seu-raava määrä.

Vid bearbetningen av hyresstatistiken har en strängåtskillnad gjorts mellan lägenheter utan centralvärmesamt sådana försedda med denna anordning. Antaletlägenheter tillhörande dessa bägge kategorier, för vilkauppgifter om hyran föreligga, var på de. olika orternaföljande.

Logements loués, dont le loyer était connu.

i si

Huoneistoja ilman kes- Jkuslämmitystä — Lä-genheter utan central-värme j 25 217

64.6Huoneistoja, joissa oli

keskuslämmitys — Lä-genketer med central-värme

0/

/oYhteensä — Summa

13 80235.4

39 019

10 33587.2

152012.8

puriorg

9 30591.8

8368.2

11855 10 141

U

8 394 3 79895.6 i 96.8

3844.4

8 778

1253.2

3 923

3 47696.7

1203.3

3 596

Laht

2 61695.3

1294.7

2 745

o sr-i

• 35

2 76198.1

541.9

2 815

Kotk

2 36694.9

1265.1

2 492

Raum

Raum

125398.4

211.6

k1274

99299.2

0.81000

87797.1

262.9903

Kuten jo erilaisilla mukavuuksilla varustettuja huo-neistoja koskevan tilaston yhteydessä huomautettiin,oli keskuslämmityksellä varustettujen huoneistojenluku maaseutukaupungeissa sangen pieni ja tämä asian-laita kuvastuu myös edellä esitetyistä luvuista.

Såsom redan i samband med statistiken om med olikabekvämligheter försedda lägenheter framhållits, varantalet lägenheter med centralvärme mycket litet ilandsortsstäderna och avspeglas detta sakförhållandeäven i ovan anförda siffror.

40

Eri paikkakuntien ja eri huoneistoryhmien vuokra-tasosta saa selvimmän käsityksen taululiitteiden XIXtaulusta, jossa huoneistot on jaettu vuosivuokranvaihtelevan suuruuden mukaan useihin pieniin ryhmiin.

Seuraavassa esitetään katsaus eri paikkakuntienkeskimääräisiin vuokriin, ottaen tällöin huomioonainoastaan tärkeimmät huoneistoluokat. Sitä ennenesitetään kuitenkin tietoja siitä kunkin ryhmän huo-neistojen lukumäärästä, johon kysymyksessä olevatkeskiluvut perustuvat. Keskuslämmitystä vailla ole-vien vuokrahuoneistojen luku oli seuraava.

Den klaraste uppfattningen om hyresnivån på olikaorter samt för olika grupper av lägenheter erhåller manav tab. XIX i tabellbilagorna, där lägenheterna för-delats i ett stort antal smärre grupper efter år.>hyransväxlande storlek.

I det följande gives en översikt av medelhyrorna påolika orter, varvid endast de viktigaste lägenhets-kategorierna beaktats. Därförinnan skall dock meddelasuppgifter om det antal lägenheter inom varje grupp,som ifrågavarande medeltal bygga på. Antalet hyres-lägenheter utan centralvärme var följande.

Logements loués sans chauffage central.

BK(IQ 3 »B1

iipuriiborg

Ha «5m

per eim

erfors

^ *•*

3 P II! IiO p

!Ainoastaan keittiö — Endast kök 1111501 huon. ilman keittiötä — 1 rum utan kök.) 1 37l | 906 18lj 184

»»» ja» »» »

4 9202 8751 0761 0571177134 11672 34» » 2 » » » . 222 i 110 169 76

» » 3 » » » . 37! — —! —osa keittiöön •— 1 » o. del i kök' —-j —| —11 266» » 2 » » » » »keittiö — 1 rum och kök

23456 »

» » »» » »» » »» » »

» »

j—! — — 106

7 669. 3 2984 2964172168121861 5951039

Yhteensä — Summa 25 162

1318638379192

3071204831

39819112333

978

87410029

9881238

437373] 275

99 9145 3419! 17

10 3359 3058 3943 798

161229417146224

3 476

24139

165 340|247177! 3023 11

1259 963 8102099434116

304128652211

2 616 2 761

1216118183

2 366

599!430 4341827326

1253

1203818

992 877|

Keskuslämmityksellä varustettuja huoneistoja, jotka Antalet lägenheter med centralvärme, vilka bildaovat tämän ryhmän vuokratilaston perustana, oli grunden för hyresstatistiken rörande denna grupp, varseuraava määrä. följande.

Logements loués avec chauffage central.

Ainoastaan keittiö — Endast kök1 huon. ilman keittiötä — 1 rum utan kök.2 » » » 2 » » » .3 » » » 3 » » » .1 » ja keittiö — 1 rum och kök2 » » » 2 » » »3 » » » 3 » » »4 » » » 4 » » »5 » » » 5 » » »6 » » » 6 » » »

Yhteensä — Summa

Helsinki

Helsingfors

2 4872 017

987151

4 0081823

929687441202

13 732

TurkuÅ

bo

25116285

456214127115

7337

1520

1V

iipuriV

iborg

2921

7

2352441161194223

836

Tam

pereT

amm

erfors

53511

12493593416

7384

Vaasa

Vasa

210

222924131013

125

Kuopio

976

194316

1120

M

sr

3

12217281815

6129

IO

uluU

leåborg

28

._

il1413

41

54

Kotka

1884

39337872

126

1R

auma

Raum

o

1

55451

21

1PietarsaariJakobstad

2

21

\

8

Riihim

äki

48

4

I

26

41

Keskuslämmitystä vailla olevia huoneistoja koskevanaineiston määrä oli kohtuullisen tyydyttävä. Suuren-puoleisiin huoneistoihin nähden aineisto oli kuitenkinniukkaa, koska tällaisten huoneistojen lukumäärä onuseilla paikkakunnilla aivan liian pieni, jotta voitai-siin saada selvä käsitys vuokratasosta asianomaisissatapauksissa. Enemmän kuin 6 huonetta ja keittiönkäsittäviä huoneistoja ei käsillä olevassa tilastossa oleotettu huomioon. Helsingin osalta on kuitenkin käy-telty 7 huoneen ja keittiön huoneistoluokan vuokra-tilasto ja se koski 55:tä keskuslämmitystä vailla olevaaja 7O:tä keskuslämmityksellä varustettua huoneistoa.Edellisten keskimääräinen vuosivuokra oli 30 878 mkja jälkimmäisten 42 143 mk.

Keskuslämmityksellä varustettuja huoneistoja kos-keva vuokratilasto nojautuu epätasaisemmalle perus-talle. Ainoastaan neljän suurimman kaupungin osaltaaineiston voidaan katsoa olevan jotenkin edustavan.Muilla paikkakunnilla keskuslämmityksellä varustettu-jen huoneistojen luku on, kuten jo aikaisemmin huo-mautettiin, hyvin vähäinen, jonka tähden niiden vaiku-tus yleiseen vuokratasoon on verrattain pieni.

Keskuslämmitystä vailla olevien eri huoneistoryhmienkeskimääräiset vuosivuokrat käyvät selville seuraa-vasta taulukosta.1)

I fråga om lägenheter utan centralvärme var materia-lets omfattning skäligen tillfredsställande. För de störrelägenheternas vidkommande var materialet dock knapp-händigt, i det antalet sådana hyreslägenheter på flereorter är alltför lågt för att man kunde bilda sig en tydliguppfattning om hyresnivån i vederbörande fall. Lägen-heter med flere än 6 rum och kök ha icke beaktats iföreliggande statistik. Rörande kategorin 7 rum ochkök har dock hyresstatistik för Helsingfors bearbetatsoch gällde denna 55 lägenheter utan centralvärme och70 lägenheter med centralvärme. För de förra varmedelhyran 30 878 mk, för de senare 42 143 mk.

Hyresstatistiken över lägenheter med centralvärmebygger pä en ojämnare grund. Endast för de fyra störstastäderna kan materialet anses vara någorlunda rep-resentativt. På de övriga orterna är antalet lägenhetermed centralvärme, som redan tidigare påpekats, mycketringa, varför deras inverkan på den allmänna hyres-nivån är jämförelsevis liten.

Medelhyrorna per år för de olika grupperna av lägen-heter utan centralvärme framgår av följande tabell.1)

Loyers annuels des logements loués sans chauffage central, marcs.

S*o »

Ainoastaan keittiö — Endastkök

1 huon. ilman keittiötä — 1 rumutan kök



1 huon. ja osa keittiöön — 1 rumo. del i kök

2 huon. ja osa keittiöön—2 rumo. del i kök

1 huon. ja keittiö—1 rum o.kök2 » » » 2 » »3 » » » 3 » »4 » » » 4 » »5 » » » 5 » »6 » » » 6 » » 27 252

3 761

3 706

6 515

9689

5 7659337

2 330

2128

4 047

1956

1767

3183

4 0857 005

3 4946 439

2 263

2 300

4 254

2 567

3 6563 9706 948

1693

1823

2 516

2 393

3 524! 4 046

1 528| 2 32 9j 2 512

1 784 2 0881 2 532

2 876 3 882| 3 968

1511

1397

1268 1 595

1312 1875

2 371| 2 047 3135

3 6216 660

4 0277 413

2 9255415

13 4071148217 63412 73413 23515 4712194514 49817161

6 4391117910 006110 42313 676! 13 824

41087 066

4 414 2 6747 942 4180

8 59610 37811668! 5 9371123813 80015133 9231

18 700 15 243 17 547 15 39315 65916 68911 00021041 22 503 21 56817 705 20 40017 600J19090! 24 933! —

2 218 2 9353 639Î4 8615 965 6 4118 344 7 70210 400| —

Keskuslämmityksellä varustettujen huoneistojen vas- Motsvarande medelhyror för lägenheter med central-taavat keskimääräiset vuokrat olivat seuraavat. värme voro följande.

*) Keskiarvot, jotka perustuvat vähempään kuin 5 huoneistoon, on painettu »nonpareil» kirjasinlajilla. — Medeltal, somgrunda sig på färre än 5 lägenheter, äro angivna med »nonpareil».

42

Loyers annuels des logements hués avec chauffage central, mares.

ST oa 2.nki

gfors

, H

o ^

»Ha 5"o

g£o e

P P

ilO 83

Ainoastaan keittiö — Endastkök


2 huon. ilman keittiötä — 2 rumutan kök :


lhuon. ja keittiö — 1 rum o.kökl2 » » » 2 » » |3 » » » 3 » »4 » » » 4 » j>5 » » » 5 » »6 » » » 6 » »

6 343! 5178! 4 469 4 020| 6000 3 267; 3 375

6 773 5031

117531 9 522

5 733

7 929

5180

10 451

16 69819645! 7 509; 7 015

14 5811124810 90918 813 14 153 15 347

8112

22 465117 87929123 23 739 25291

17 57118 682

4 680

5 400

4 503

9500

4 950I

8 475!

2 700

3 363

5 077

4 320

10 350

1800 2100

3 900

4 050

6 773; 6 999 7 855: 6 690| 7 78513 01511 82811 22814 27710 869 13 230

16 23814 91315 248 18 400 17 714

5 280 —9400J 6000115501 6000

22 0632153118 86418 00026 66922 64023 25822152

35 619 28 203 31 420 30 114>26 308j 33 35o'3O 500

27 00019 79324 450 2340036 000 29 700

14 72014 400

6 300951415 200

72009000

Edellä mainitut keskimääräiset vuokrat koskevatkinmonessa suhteessa erilaatuista ainesta, sillä huoneisto-jen asemasta kunkin paikkakunnan eri osissa, niidenpinta-alasta, mukavuuksista, kunnosta y. m. seikoistajohtuu, että vuokrat vaihtelevat suuresti myöskin Arh-dessä ja samassa huoneistoluokassa. Huoneistojen»hajaantuminen» eri vuokramäärien mukaan, on siitäsyystä, kuten liitetaulu XIX osoittaa, varsin suuri.Myöskin saman kokoisiin huoneistoihin nähden, joissaon tai ei ole keskuslämmitystä, vuokran eroavaisuudetovat hyvin huomattavat. Keskuslämmityksellä varus-tettujen huoneistojen korkeampi vuokrataso johtuuainoastaan osaksi lämmityskustannuksista. Siihenvaikuttaa pääasiassa näiden huoneistojen ajanmukai-sempi rakennustapa ja niiden suurempi upeus.

VIII. Väestön ryhmittyminen talouskuntienmukaan.

Asunto-oloja koskevan selonteon yhteydessä on jo•esitetty katsaus väestön jakaantumiseen laitos- y. m. s.väestöön sekä perheasunnoissa asuviin henkilöihin.Viimeksimainitusta väestön osasta on kerätty tietojasen jakaantumisesta erisuuruisten talouskuntien mu-kaan. Jakoperusteena tässä on käytetty ruokakuntaa,talouskunnaksi kun on luettu kaikki ne henkilöt, jotkakuuluvat yhteen ja samaan ruokakuntaan, siis paitsiperheenjäseniä ja sukulaisia myöskin henkilökohtaisetpalvelijat sekä täysihoidossa olevat henkilöt. Sen si-jaan samoissa huoneistoissa asuvia eri ruokakuntiaei ole luettu mukaan, vaan on ne laskettu eri talous-kunniksi. Myöskin yksinään asuvien henkilöiden sekäyksityisten alivuokralaisten, jotka eivät kuuluneethuoneistonhaltijan ruokakuntaan, on katsottu muo-dostavan eri talouskuntia, jotka kuitenkin ovat toisenluontoisia kuin n. s. perhetalouskunnat, s. o. talous-kunnat, joihin kuuluu vähintään kaksi henkeä.

De ovan anförda medelhyrorna avse ju ett i flereavseenden heterogent material, i det lägenheternasbelägenhet i olika delar av resp. orter, deras ytinnehåll,bekvämligheter, skick m. m. föranleda starka variatio-ner i hyrorna även inom en och samma lägenhetskate-gori. »Spridningen» av lägenhetsbeståndet på olikahyresbelopp är därför, som tabellbilagan XIX utvisar,mycket stor. Även skilj aktigheterna i hyran för lägen-heter av samma storlek med eller utan centralvärmearo mycket betydande. Den högre hyresnivån förcentralvärmelägenheterna beror endast till en del påkostnaderna för värmen. Här är det huvudsakligendessa lägenheters modernare byggnadssätt, som spelarin och den större komfort som de utrustats med.

VIII. Befolkningens fördelning efter hus-håll.

I samband med redogörelsen för bostadsförhållan-dena har redan anförts en översikt av befolkningensfördelning på anstalts- o. dyl. befolkning samt på perso-ner boende i familjebostäder. Om den sistnämndadelen av befolkningen ha uppgifter insamlats rörandedess fördelning på hushåll av olika storlek. Som in-delningsgrund härvid har tillämpats matlaget, i detsom ett hushåll räknats alla de personer, som tillhöraett och samma matlag, alltså utom familjemedlemmaroch släktingar även personlig betjäning samt personeri helinackordering. Däremot ha i samma lägenheterboende olika matlag icke sammanräknats utan räknatssom särskilda hushåll. Även ensamboende personersamt enskilda underhyresgäster, som icke tillhört lägen-hetsinnehavarens matlag, ha ansetts bilda särskildahushåll, dock av en annan natur än de s. k. familje-hushållen, d. v. s. hushåll omfattajide minst två perso-ner.

43

Väestön jakaantuminen yhden hengen talouskuntiinja perhetalouskiintiin käy ilmi seuraavasta taulukosta.

Befolkningens fördelning på enpersonshushåll ochpå familjehushåll framgår av följande tabell.

Ménages de famille et de personnes seules.

Talouskuntia — HushållMénages

YhdenhengentalouskuntiaEn persons

hushållMénages depersonnes

seules

Perhetalous-kuntia

Familje-hushåll

Ménages defamille

YhteensäSummaTotal

Henkilöitä — PersonerPersonnes

perhetalona- ikunnissa ji familj e- jhushåll Idans lesménages

de famille

YhteensäSummaTotal

Henkilöitä keskimäärinPersoner i medeltal

Moyenne des personnes

100talouskuntaa

kohdenper 100 hus-

hållpar 100ménages

100 perhe-talouskuntaa

kohdenper 100

familjehushållpar 100

ménages defamille

Helsinki — Helsingfors .Turku —ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaunioPietarsaari — JakobstadRiihimäki

35 8437 3856 6036 7672 2291532184313621587

747611603

58 57617 67616 66214 0755 6184 9334 59541794 432191316221912

94 41925 06123 26520 842

7 8476 4656 4385 5416 0192 6602 2332 515

207 54563 82162 49852 0172168520 54817 69517 24017 209

7 4656 3667 221

243 388712066910158 78423 91422 08019 53818 60218 7968 2126 9777 824

258284297282305342303336312309312311

354361375370386417385413388390392378

Seuraava taulukko esittää tietoja eri suuruusluokkiinkuuluvien talouskuntien lukumäärästä, ja siinä olevatprosenttiluvat valaisevat eri luokkien osuutta kaikistatalouskunnista.

Ménages d'après le nombre de leurs membres.

Följande tabell innehåller uppgifter om antalet hus-håll av olika storlekskategorier jämte procenttal be-lysande de olika kategoriernas andel av samtliga hushåll.

Talouskuntia, joihin kuului: —Hushåll bestående av: — Ménages composés de:

I 2 1011 ja us.11 o. fl.11 et dav.

YhteensäSummaTotal

henkilöä •—• personer — personnes

Helsinki — Helsingfors .! Turku — Åbo! Viipuri — Viborg| Tampere — Tammerforsi Vaasa — Vasai KuopioLahtiOulu — Uleåborg

i Kotkai Rauma — Raumoi Pietarsaari — JakobstadI Riihimäki

j Helsinki — Helsingfors .Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — JakobstadRiihimäki

35 8431820815 8417 3856 6036 7672 2291532184313621587747611603

51704 5443 9871500110212481005999464424483

4 84741883 689139310911163918

1202479400518

112753 4743 3412 7701055943850781927398281401

6 7282 01921691656715736567563600251220232

3 448111112481021431460349394343147146128

38.029.528.432.528.423.728.624.626.428.127.424.0

19.32Ö.619.519.119.117.019.418.116.617.419.019.2

16.819.318.017.717.816.918.116.620.018.017.920.6

11.913.914.413.213.414.613.214.115.415.012.615.9

7.18.19.37.99.1

11.48.8

10.110.0

9.49.99.3

3.74.45.44.95.57.15.47.15.75.56.55.1

1706548621494283261194250192817478

i/

'O

1.8;2.32.72.43.64.03.04.53.23.03.33.1

75528432524612416996

12898563543

322 153129 55128! 58

5933

1186089646033182015

O.sl . i1.41.21.62.61.52.31.62.11.61.7

0.30.50.50.60.81.41.01.10.50.70.90.6

0.20.20.20.30.40.70.60.80.30.60.50.4

140394035!24!39243719

94 41925 06123 26520 8427 8476 4656 4385 5416 0192 6602 2332 515

0.10.10.20.20.30.60.40.70.30.20.40.1

100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0

44

Yhden hengen talouskuntia oli Helsingissä suhteelli-sesti paljon enemmän kuin muualla, nimittäin 38.0%,vastaten esim. 32.5% Tampereella ja 29.5% Turussaja vähemmän kuin 24. o % kaikilla muilla paikka-kunnilla. Keskimääräinen henkilöluku 100 talous-kuutaa kohden oli pienin Helsingissä, 258 henkeä,suurin taas Kuopiossa ja Oulussa, vastaavasti 342 ja336 henkeä. Yksinomaan perhetalouskuntien vastaa-vassa keskiluvussa on jonkin verran pienempiä eroavai-suuksia, mutta järjestys on eri paikkakunnilla kuiten-kin jotenkin sama.

Eräässä toisessa yhteydessä on jo kosketeltu sitävähentymistä, jota on voitu havaita asujaryhmienkeskimääräisessä suuruudessa viime vuosikymmenienkuluessa. Tämä vähentyminen on yhteydessä talous-kuntien ja perheiden suuruuden pienentymisen kanssa.Kehityksen laajuus käy ilmi seuraavista luvuista, jotkatarkoittavat henkilöiden keskilukua 100 talouskuntaaja 100 perhetalouskuntaa kohden vuosina 1910, 1920ja 1930:

Antalet enpersonshushåll var relativt taget mycketstörre i Helsingfors än annorstädes: 38.0 % mot exem-pelvis 32.5 % i Tammerfors och 29.5 % i Åbo ochunder 24. o % för alla de övriga orterna. Medeltaletpersoner per 100 hushåll var lägst i Helsingfors, 258,högst åter i Kuopio och Uleåborg, resp. 342 och 336.Motsvarande genomsnittstal enbart för familjehus-hållen förete något mindre skiljaktigheter, men ärordningsföljden för de olika orterna dock ungefär den-samma.

I ett annat sammanhang har redan berörts den minsk-ning, som kunnat iakttagas i boendegruppernas genom-snittliga storlek under de senaste decennierna. Dennaminskning står i samband med nedgången i hushållensoch familjernas storlek. Huru vittgående utvecklingenvarit framgår av följande siffror, som avse medelan-talet personer per 100 hushåll och per 100 familjehus-håll åren 1910, 1920 och 1930:

Henkilöitä keskimäärin — Personer i medeltal — Moyenne des personnes100 perhetalousk. kohden — per

100 talousk. kohden — per 100 hushållpar 100 ménages

100 familjehushållpar 100 ménages de jämille

Helsinki — Helsingfors .Turku — ÅboViipuri — ViborgTampere — TammerforsVaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotka

Tähän kehitykseen on vaikuttanut, paitsi syntyneisyy-den vähenemistä, jonka johdosta lapsiluku perhettäkohden on laskenut, m. m. henkilökohtaisten palveli-jain käytössä tapahtunut vähennys sekä naisten li-sääntynyt osanotto ansiotyöhön. Viimeksimainitunseikan ilmauksena on etupäässä ollut yhden hengentalouskuntien lukumäärän lisääntyminen.

IX. Alivuokralaiset ja asukit.Tämän asuntolaskennan yhteydessä on kiinnitetty

huomiota myöskin siihen asunto-olojen puoleen, jotaalivuokralaisten ja asukkien pitäminen edustaa. Tämäkysymys on aikaisemmin otettu huomioon m. m. siinäasuntolaskennassa, jonka Sosialihallitus järjesti vuonna1919 maan kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa.

Alivuokralaisiksi on katsottu sellaiset vuokralaiset,jotka vuokraavat oman huoneen yksinään tai yhdessäjonkun toisen perheeseen kuulumattoman henkilönkanssa. Asukeiksi on sitä vastoin luettu sellaiset henki-löt, jotka jakavat huoneen jonkun perheenjäsenenkanssa tai vuokraavat makuusijan.

Seuraavassa taulukossa esitetään katsaus eri asuja-ryhmiin mainitun jaoituksen mukaan.

1910

343367392363358.

—400

{1920

293310320311331344331358320

1930

258284297282305342303336312

3910

439426445442431——467

.

1920

392394405407405435416439431

1930

354361375370386417385413388

Utom nedgången i nativiteten, varigenom barnantaletper familj sjunkit, har till denna utveckling bidragitbl. a. den minskade användningen av personlig betjä-ning samt kvinnornas ökade deltagande i förvärvs-arbetet. Sistnämnda omständighet har främst tagitsig uttryck i en ökning av enpersonshushållens antal.

IX. Underhyresgäster och inneboende.Vid denna bostadsräkning har uppmärksamhet

ägnats även åt den sida av bostadsförhållandena, somhysandet av underhyresgäster och inneboende repre-senterar. Dessa frågor ha tidigare beaktats bl. a. i denbostadsräkning, som år 1919 anordnades av Social-styrelsen i landets städer och övriga bosättningscentra.

Som underhyresgäster ha betraktats sådana hyres-gäster, som hyra eget rum eller dela det med annan icketill familjen hörande person. Som inneboende ha där-emot tagits sådana personer, som dela rum med någonfamiljemedlem eller som hyra sovplats.

En översikt av de olika grupperna av boende enligtdenna indelning gives i följande tabell.

45

Sous-hcataires et pensionnaires pour la nuit.

Alivuokra-laisia

Under-liyresgäster

Sous-locataires

16 01817003 0142 146

6827953594835193534383

%

7.63.36.14.63.7

3.52.63.24.30.81.1

AsukkejaInne-

boendePension-naires

pour la nuit

11 857146113242 130

347675350417630119139189

%

5.72.82.74.61.93.23.42.23.81.42.5

• 2.4

Muitaasukkaita

ÖvrigaboendeAutres

habitants

181 40448 46844 9454199817 39619890

9 51417 70215 247

7 7405 3337 552

%

86.793.991.290.894.493.193.195.293.094.396.796.5

Yhteensä

SummaTotal

100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0

HelsinkiTurku — ÅboViipuri — ViborgTampere — Tammerfors . . .Vaasa — VasaKuopioLahtiOulu — UleåborgKotkaRauma — RaumoPietarsaari — Jakobstad ...Riihimäki

Alivuokralaisten ja asukkien ryhmät olivat suurim-mat Helsingissä, missä niihin kuului yhteensä 13.3 %kaikista asukkaista. Lähinnä seuraavat paikkakunnatTampere ja Viipuri ovat huomattavasti jälessä, sillänämä ryhmät olivat viimeksimainituissa kaupungeissayhteensä vastaavasti 9.2 ja 8.8%. Alimmat luvut,3.3 ja 3.5 %, olivat pienimmillä paikkakunnilla, Pietar-saaressa ja Riihimäellä.

Seuraava taulukko osoittaa niiden huoneistojen abso-luuttisen luvun, joissa oli alivuokralaisia tai asukkeja,sekä montako prosenttia ne olivat kaikista huoneistoista.

Grupperna underhyresgäster och inneboende vorostörst i Helsingfors, där de utgjorde inalles 13.3 % avsamtliga boende. Steget till därpå följande orter, Tam-merfors och Viborg, är rätt långt, i det dessa grupperutgjorde sammanlagt resp. 9.2 och 8.8 % i sistnämndastäder. De lägsta siffrorna, 3.3 och 3.5%, uppvisade minsta orterna, Jakobstad och Riihimäki.

I följande tabell angives antalet lägenheter medunderhyresgäster eller inneboende absolut taget samti procent av samtliga lägenheter.

Logements avec sous-locataires et pensionnaires pour la nuit.Huoneistoja, joissa paitsi huoneistonhaltijan taloutta asui:

Lägenheter i vilka utom lägenhetsinnehavarens hushåll bodde:Logements habités outre le ménage du logeur par:

alivuokra-laisiaunder-

hyresgästersous-

locataires

alivuokra-laisia

ja asukkejaunder-

hyresgästeroch inne-boende

sous-loca-taires etpension-

naires pourla nuit

asukkejainneboendepension-

naires pourla nuit.

YhteensäSummaTotal

Asuinhuo-neistoja

kaikkiaanBostads-

lägenheterinalles

Logements


7 268104218381245

4194182682452571703643

10.74.99.97.66.28.04.95.15.37.61.71.9

102071

107981536211915

925

1.50.30.60.60.20.70.40.40.30.40.10.2

8 401146712671851

384478429306497

91125142

12.46.96.8

11.25.79.17.86.4

10.34.16.16.2

16 6892 5803 2123194

818932718570769270163190

24.612.117.319.412.117.813.111.915.912.17.98.3

67 8752134618 54916 4676 753524054834 7784 8472 2262 0512 275

Tässäkin suhteessa Helsinki on erikoisasemassa, sielläkun huoneiston osien vuokraaminen alivuokralaisilletai asukeille on huomattavasti laajemmalle levinnytjärjestelmä kuin muilla paikkakunnilla. Yleensä pro-senttiluvut näyttävät tässä suhteessa vähentyvän sa-massa suhteessa kuin laskentapaikkakunnan asukas-luku. Poikkeuksena ovat kuitenkin m. m. Turku ja

Även i detta avseende intager Helsingfors en sär-ställning, i det systemet att uthyra delar av lägenhetenåt underhyresgäster eller inneboende där vunnit avse-värt större spridning än på de övriga orterna. I all-mänhet synas procentsiffrorna i detta hänseende mins-kas i proportion till räkningsortens invånarantal. Un-dantag bilda dock bl. a. Åbo och Vasa, vilka ha betyd-

Vaasa, joiden luvut ovat huomattavasti pienemmätkuin muiden jotenkin vastaavankokoisten kaupunkien.

Asukkijärjestelmän katsotaan aiheuttavan lukuisiasosialisia y. m. vaaroja. Käsillä olevan aineiston no-jalla voidaan todeta, että huoneistoja, joissa oli asuk-keja, oli huomattavassa määrässä etenkin Tampereellaja Kotkassa, siis tyypillisissä teollisuuskaupungeissa.Ensinmainitussa kaupungissa naispuolisen työvoimanosuus on teollisuudessa suuri. On selvää, että asukitovat lähtöisin erikoisesti tästä väestöaineksesta, jonkataloudelliset olot useinkaan eivät tee mahdolliseksiomien huoneistojen vuokraamista. Myöskin muillapaikkakunnilla, joilla asukkijärjestelmä on laajallelevinnyt, voidaan tämän seikan katsoa johtuvan runsas-lukuisen, suhteellisen heikossa taloudellisessa asemassaolevan työläisaineksen olemassaolosta.

Selvä raja on sellaisten huoneistojen välillä, joissa onalivuokralaisia, ja sellaisten huoneistojen, joissa onasukkeja. Pienemmissä huoneistoissa on etupäässäasukkeja, suuremmissa alivuokralaisia. Tämä käy ilmiseuraavasta taulukosta, jossa sellaiset huoneistot, joissaoli asukkeja ja alivuokralaisia, on ryhmitetty suuruudenmukaan.

ligt lägre siffror än de andra städerna av ungefär motrsvarande storlek.

Inneboendesystemet anses ju medföra ett flertalvådor av social o. a. art. Det kan med stöd av förelig-gande material konstateras, att antalet lägenheter medinneboende var betydande främst i Tammerfors ochKotka, alltså i typiska industristäder. I den förrastaden är inslaget av kvinnlig arbetskraft inom in-dustrin starkt. Det är tydligt, att de inneboende rekry-terats speciellt inom detta befolkningselement, varsekonomiska förhållanden ofta icke möjliggöra upp-hyrandet av egna lägenheter. Även på övriga orter,där inneboendesystemet har en större utbredning, kandetta ställas i samband med förekomsten av talrikarearbetarelement i en relativt svag ekonomisk ställning.

Mellan lägenheter med underhyresgäster och sådanamed inneboende förefinnes en tydlig gräns. De smärrelägenheterna ha huvudsakligen inneboende, de störreunderhyresgäster. Detta framgår av följande tabelldär lägenheterna med inneboende och underhyres-gäster uppdelats efter storlek.

Logements avec sous-locataires et pensionnaires de nuit d'après le nombre des chambres.

1 h. huoneis-toja, joissa

oli:1 rums lä-

genhetermed:

Logementscomprenant1 ch. avec:

2 li. huoneistoja, joissa oli:2 rums lägenheter med:Logements comprenant

2 ch. avec:

' O u .

SoiS Çu

3 h. huoneistoja, joissa oli:3 rums lägenheter med:3 logements comprenant

3 ch. avec:

18"

S o l

•Sgo

a»

4 tai useamman h. huo-neistoja, joissa oli:

Lägenheter på 4 ellerflere rum med:

Logements comprenant éch. ou davantage avec:

a 2111

If

0 /

2.20.8

1.2

1.60.30.61.2

0.71.2

1.6

0.30;8

asupensi

S S»'"* 1^ 1•e a

s S•* a-

» 1g 0

36458

37

86151439

1111

5

189

Helsinki —Helsingfors.

Turku — ÅboViipuri — Vi-

borgTampere —

TammerforsVaasa — VasaKuopio . . .LahtiOulu — Uleå-

borgKotkaRauma —EaumoPietarsaari —

Jakobstad .Riihimäki . . .

4 861811

164301

31

3164

21.09.3

2 388 10.1

64313.8

783 19.320411.8254 16.216912.0

10.114.0

6.6

6.410.3

464

603

46916618485

72107

33

1116

5.7

7.5

5.85.87.93.3

4.35.9

3.5

1.41.5

45824

66

318

24

2.0 2 71911.70.3

0.8

0.40.31.00.2

5 0.37 0.4

0.3

520

517

785134188180

104168

41

5357

6.4

6.4

9.84.68.16.9

6.29.2

4.3

6.55.3

1811244

21.011.2

570 18.7

40614.8105 10.3106 16.9

11.3

12.515.1

5913.9

3.13.7

27829 1.3

3.2 457 5.!

1.2

1.3 1970.41.31.0

1.20.7

0.20.9

3.6

2.3

7.23.03.55.7

3.53.9

3.3

5.4

3 3119 24.3334 14.1

665 24.3

370

102

19.0148 13.212817.7

13.3

77 10.984 19.4

78 20.5

121 3.71215

3.76.1

28418

34

32349

55

2.82.4

1.4

4.41.3J1.9j5.1

1.62.5

1.3

5.53.7i

47

Pienimpiin huoneistoluokkiin, hellahuoneisiin taikeittiötä vailla oleviin yhden huoneen huoneistoihin,nähden, joissa voi olla ainoastaan asukkeja, luvut ovatepäsuotuisat. Niiden osuus yhden huoneen huoneisto-jen kokonaisluvusta vaihteli 21.o%:sta Helsingissä6.4 %:iin Pietarsaaressa. Kaikista niistä huoneistoista,joissa oli asukkeja, oli enemmän kuin puolet yhdenhuoneen huoneistoja. — Kahden huoneen huoneistoistasellaisia, joissa on asukkeja, on enemmän kuin sellaisia,joissa on alivuokralaisia. Herättää huomiota, ettäyhden huoneen huoneistoissa oli jotenkin samassamäärässä perheeseen kuulumattomia aineksia kuinkahden huoneen huoneistoissa. — Vähintään kolmehuonetta käsittävissä huoneistoissa alivuokralaisetovat vallalla, kun taas sellaiset huoneistot, joissa onasukkeja, ovat suhteellisesti sitä harvinaisempia, mitäuseampia huoneita huoneistoon kuuluu.

Asuntopulan ja korkeiden vuokrien aikoina on huo-mattu kokonaisten perheiden olleen pakotettuja luopu-maan omasta asunnostaan ja majoittautumaan ali-vuokralaisina muiden huoneistonhaltijain luo. Tämäilmiö oli viime asuntolaskennan aikana verrattaintarvinainen niillä paikkakunnilla, joilla laskenta suori-hèttiin. Tämä käy ilmi seuraavasta taulukosta.

Den minsta lägenhetskategorin, enkelköken ellerettrumslägenheter utan kök, dar endast inneboendekunna förekomma, uppvisa ogynnsamma siffror. Derasandel av totalantalet ettrumslägenheter växlade mellan21.o % i Helsingfors och 6.4 % i Jakobstad. Av samt-liga lägenheter med inneboende utgjordes över hälftenav ettrumslägenheter. —• Bland tvårumslägenheternaäro sådana med inneboende talrikare än lägenhetermed underhyresgäster. Påfallande är, att ettrumslägen-heterna i ungefär samma utsträckning hyste utom-stående element som tvårumslägenheterna. —• I lägen-heterna på 3 eller flere rum dominera underhyresgäs-terna, medan lägenheter med inneboende bliva pro-portionsvis sällsyntare, ju flere rum lägenheten om-fattar.

Under tider av bostadsbrist och höga hyror harmångenstädes iakttagits, att hela familjer varit tvungnaatt avstå från en egen bostad och inhysa sig som under-hyresgäster hos andra lägenhetsinnehavare. Dennaföreteelse var vid tidpunkten för senaste bostadsräk-ning jämförelsevis sällsynt på de orter räkningen om-fattade. Detta framgår av följande tabell.

Sous-locataires formant' des ménages de famille.

Alivuokralaisia, jotka muodostavat perhetalouksiaTJnderhyresgäster, som bilda familjehushåll

Sous-locataires formant des ménages de famille

Talouksienluku

Antalet hushållNombre de

kaikista perhe-talouksista

av samtligafamiljehushåll

du nombre totaldes ménages de

famille

Henkilöidenluku

Antalet per-soner

Nombre depersonnes

%kaikista perhe-

talouksissaasuvista

/oav samtliga ifamiljehushåll

boendedu nombre total

des personnesformant desménages de


Niissä kahdessa kaupungissa, joissa olot tässä suh-teessa olivat epäsuotuisimmat, nimittäin Helsingissäja Kuopiossa, asui perhetalouksista vastaavasti 2.5ja 2.3 % alivuokralaisina. Näiden talouskuntien jäsen-määrä oli kuitenkin varsin mitättömänä osana perhe-talouskuntina elävästä väestöstä, äskenmainituissakaupungeissa vastaavasti 1.8 ja 1.5% sekä muillapaikkakunnilla 1.2 ja 0.2 %:n välillä sanotusta väestönosasta.

143918726325464

111356131214

11

2.5I.l1.61.81.12.30.81.50.71.10.20.6

3 723443653649148299

9117871571030

1.80.71.01.20.71.50.51.00.40.80.20.4

I de två städer, där förhållandena i dètta hänseendevoro ogynnsammast, nämligen Helsingfors och Kuopio,bodde resp. 2.5 och 2.3 % av familjehushållen som un-derhyresgäster. Dessa hushålls medlemsantal utgjordedock en mycket obetydlig del av den i familjehushållboende befolkningen, i nyssnämnda städer resp. 1.8och 1.5 %, på de övriga orterna mellan 1.2 och 0.2 %av denna del av befolkningen.

Documents

SVT VI : 72 ; 13 - core.ac.uk · joilla vuoden 1930 laskenta suoritettiin, kaikkiaan 33 033. Tällaisten kiinteistöjen lukumäärä eri paikka-kunnilla käy selville seuraavasta