tästä linkistä suomeksi

lajikeopas2015

ww

w.p

elto

siem

en.fi

Pohjoista kasvua

Boreal Kasvinjalostus Oywww.boreal.fi

www.farmit.net

Boreal jalostaa tuottavia peltokasvilajikkeita

pohjoisiin oloihin vankalla kokemuksella ja

ammattitaidolla. Tänä vuonna vietämme

juhlavuotta, kun Boreal täyttää 20 vuotta.

Samalla tulee kuluneeksi 110 vuotta

suomalaisen kasvinjalostuksen

käynnistymisestä. Tutustu toimintaamme

ja lajikkeisiimme osoitteessa www.boreal.fi

Peltosiemenen valikoimista myös nämä lajikkeet:

Akseli -kaura

Einar -ohra

Wolmari -ohra

X2140733_kannet.indd 1 24.9.2014 15:42:52

ww

w.p

elto

siem

en.fi

Tärkeimpiä tekijöitä lajiketta valittaessa ovat:

- tuntea omat peltonsa, niiden maalaji, viljavuus ja sijoittuminen viljelyvyöhykkeellä- sadon suunniteltu käyttötarkoitus- sopimuskumppanin edellyttämät laatuvaatimukset- asettaa tavoitteellinen puintiaika

Hyödyllistä tietoa nettisivuiltamme www.peltosiemen.fi

- D-arvolaskuri (etusivulla)- Kylvömäärälaskuri (valikosta ´´lajikkeet´´)- Lajike-esitteet (valikosta ´´painotuotteet´´)

Katso tarkemmat lajike-esittelyt Peltosiemen Oy:n nettisivuilta osoitteesta www.peltosiemen.fi sekä www.uutuuslajikkeet.fi

www.peltosiemen.fi

Lajikkeiden jalostajat/edustajat Suomessa:

Plantanova

Toimintatapa siemenkaupassa

Peltosiemen-pakkaajat toimivat ketjussamme myyjinä, joten siemenkau-pallisissa asioissa voit luottavaisin mielin kääntyä suoraan asiantuntevien ja asiakkaistaan huolehtivien pakkaamojemme puoleen. Yhteystiedot pakkaamoille löydät tämän lajikeoppaan loppuosasta.

Muista myös nettisivut: www.peltosiemen.fiSieltä löydät yksityiskohtaisempaa tietoa lajikkeista, mm. uusimmat koe-tulokset, ajankohtaiset tiedotteet, pakkaajien yhteystiedot ja kunkin pak-kaamon valikoiman.

X2140733_kannet.indd 2 24.9.2014 15:43:34

1

SISÄLTÖ

Lukijalle ..................................... 3

Kevätvehnä ............................. 4 AnniinaBOR ................................ 4 QuarnaBOR ................................. 4 Zebra ......................................... 4 Lennox ...................................... 4 Sertori ....................................... 5 Puntari ...................................... 5 Kevätvehnälajikkeiden virallisten kokeiden tuloksia 6

Syysviljat .................................. 7 SW Magnifik ............................ 7 ReettaBOR ................................... 8 BrasettoBOR................................ 8 EvoloBOR ..................................... 8 Syysviljalajikkeiden virallisten kokeiden tuloksia 9-10

Ohra ............................................. 11 WolmariBOR ............................... 11 PolartopBOR ............................... 11 JyväBOR ....................................... 12 EinarBOR ..................................... 12 SeveriBOR .................................... 12 Toria .......................................... 13 SaanaBOR ................................... 13 MinttuBOR .................................. 13 Marthe ...................................... 14 Salome ...................................... 15 FairytaleBOR ............................... 15 Barke ......................................... 15 Ohralajikkeiden virallisten kokeiden tuloksia 16-17

Kaura ........................................... 18 RiinaBOR...................................... 18 AkseliBOR .................................... 18 PeppiBOR ..................................... 18

RoopeBOR ................................... 20 VivianaBOR ................................. 20 Obelix ........................................ 20 Belinda ...................................... 20 Kauralajikkeiden virallisten kokeiden tuloksia 21-22

Herne ja härkäpapu ......... 23 Karita ........................................ 24 Rokka ........................................ 24 Ingrid ......................................... 24 KontuBOR .................................... 24 Herne-ja härkäpapulajikkeiden virallisten kokeiden tuloksia 25 Öljykasvit ................................. 26 CordeliaBOR ............................... 26 ApolloBOR ................................... 26 Aurea CL ................................... 27 CampinoBOR .............................. 27 TrapperBOR ................................. 27 SmillaBOR ................................... 27 Largo ......................................... 27 Pioneer Maximus PR44D06 27 Öljykasvilajikkeiden virallisten kokeiden tuloksia 28

Nurmikasvit ............................ 29 NuuttiBOR ................................... 30 InkeriBOR ..................................... 30 Kasper ....................................... 30 KarolinaBOR ............................... 31 RiikkaBOR .................................... 31 SaijaBOR ...................................... 31 SW Yngve ................................. 31

Nurmisiemenseokset ....... 32

Pakkaamot .............................. 34-35

Kansikuva: Pia Mäkinen Painopaikka: Forssa Print

X2140733_1-22.indd 1 24.9.2014 15:53:34

2

Kuva

: Lee

na L

intu

kang

as

ww

w.p

elto

siem

en.fi

X2140733_1-22.indd 2 24.9.2014 15:53:42

LUKIJALLE

Hyvä lajikeoppaan lukija,

Lajike. Tuo sana saa aikaan monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä. Millainen on la-

jikkeen sato? Entä pysyykö lajike pystys-sä sille valitulla lohkolla ja käytetyllä viljely-tekniikalla? Onko lajikkeen sadon laatu hy-vä, onko jyväkoko suuri ja hehtolitran pai-no korkea? Ja pääseekö lajikkeen puimaan riittävän aikaisin? Lajikkeista riittää monia muistojakin. Mieleen jäävät onnistumiset, mutta pettymykset unohdetaan jos sellaisia on tullut. Kaikki kokemukset tietysti osataan hyödyntää jatkoa varten.

Viljelyn lopputulosta ja onnistumista ei voi koskaan tietää ennalta. Siinähän se viljelyn suurin kiinnostavuus ja haaste onkin. Moti-vaatiota lisää, kun valittu lajike ja viljelytek-niikka osoittautuvat sadonkorjuun aikaan oikeiksi ratkaisuiksi. Toivoa tietysti sopii, et-tä sadosta saisi myös hinnan, jolla viljely oli-si taloudellisesti kannattavaa, mutta joka ta-pauksessa suurta ja laadukasta satoa kan-nattaa tavoitella aina. Sen aikaansaamisessa lajikkeella on merkittävä rooli.

Takavuosina lajikkeet olivat kiistatta paljon nykyisiä heikompia kaikkien ominaisuuksien suhteen. Kasvinjalostusta onkin kiittäminen siitä, että saamme useimmiten korjata suu-rempia ja laadukkaampia satoja pystyistä kasvustoista jopa normaalia hankalampina vuosina verrattuna vaikkapa vain 10 vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen. 30 vuotta sitten, eli 1980-luvulla, viljellyt lajikkeet oli-vat toden totta melkeinpä museomateriaa-lia nykyisiin verrattuna. Miten niille olisikaan

mahtanut käydä tänä vuonna sadonkorjuu-kauteen osuneessa sadejaksossa, melko loh-dutonta voisi olla.

Tuleva kiinnostaa meitä aina vähintään yhtä paljon kuin mennyt. Millaisia mahtavatkaan olla lajikkeet 30 vuoden kuluttua? Millaiset lajikeominaisuudet mahtavat ottaa suurim-mat kehityksen askeleet? Sitä meistä ei vie-lä kukaan tiedä, mutta visioita voimme kaik-ki esittää ja toki toivomuksia arvokasta työ-tään tekeville kasvinjalostajille.

Nyt viljelemme tietysti nykyisillä lajikkeilla. Tarkasteltaessa viljelyaloja lajikkeittain, voi-daan todeta viljelijöiden ottaneen uudet la-jikkeet viljelyyn kiitettävän nopeasti. Samal-la vanhimpien lajikkeiden viljelyalat ovat pienentyneet vastaavasti. Toimintatapa on oikea, sillä uusien lajikkeiden nopea käyt-töön ottaminen on omiaan parantamaan viljelyn kannattavuutta. Saadaanhan samoil-la panostuksilla enemmän tuottoa. Toisaal-ta on olemassa myös pitkän elinkaaren lajik-keita, joita viljellään hyvin tuloksin vuodesta toiseen. Tärkeintä on kuitenkin panostaa hy-vään kylvösiemeneen. Sertifioitu siemen on varma hankinta, sitä käyttämällä saat aikaan alusta saakka elinvoimaisen kasvuston ja yk-si tärkeimmistä - ellei se kaikkein tärkein - viljelyn onnistumiseen vaikuttavista tekijöis-tä on varmistettu.

Satoisaa viljelyvuotta 2015!

Timo Uusi-RauvaToimitusjohtajaPeltosiemen Oy

3

X2140733_1-22.indd 3 24.9.2014 15:53:50

ww

w.p

elto

siem

en.fi

KEVÄTVEHNÄ

AnniinaBOR

- Aikainen ja hyvin lujakortinen, eri maala-jeilla hyvin viihtyvä lajike

- Hyvä lajike myös vehnänviljelyn äärirajoille - Härmänkestävyys on hyvä ja lehtilaikku-

tautien kestävyys kohtalaista tasoa- Jyväkoko on pienehkö, mutta hehtolitra-

paino erittäin korkea- Sakoluku korjuun alkuvaiheessa korkea,

mutta putoaa hiukan keskimääräistä no-peammin

- Soveltuu leipä- ja rehuviljan tuotantoon- Eniten viljelty kevätvehnälajike vuonna

2014 16,6 %:n osuudella kevätvehnäalasta- Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy

QuarnaBOR

- Kasvuajaltaan kohtalaisen aikainen, vain 2-3 päivää aikaisimpia lajikkeita myöhäisempi

- Tuottaa satona laatua, johon muut pyrkivät, satotaso aikaisimpia lajikkeita korkeampi

- Korsi lyhyehkö ja kohtalaisen luja, Kruu-nua ja Amarettoa lujakortisempi

- Taudinkestävyys ei rajoita viljelyä, härmää esiintynyt erittäin vähän, ruskolaikkua keskimääräisesti

- Jyväkoko on melko suuri ja hehtolitrapai-no korkea

- Valkuaispitoisuus on korkea ja valkuaisen laatu erinomainen

- Sakolukuominaisuudet lajikkeiston par-haimmistoa

- Leivontalaatu on erinomainen, parasta laatua myllyvehnäksi

- Menestyy kaikilla kevätvehnän viljelyyn soveltuvilla maalajeilla, erityisen hyvin sa-vimailla ja liejusavella, poutiville maille vain harkiten

- Viljelyvyöhykkeille I-II, parhaimmat tulok-set II –vyöhykkeeltä, menestyy myös III-

vyöhykkeen edullisilla kasvupaikoilla- Jalostaja: Delley Seed and Plants Ltd, lajikeoi-

keudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy

Zebra- Satoisa ja laadukas, laajalti viljelty vehnä,

myllyjen arvostama laatuvehnä- Kasvuajaltaan keskimyöhäinen, kasvuaika

103 päivää- Lujakortinen vaikka korsi on pitkähkö,

pitkä korsi on eduksi poutivilla mailla ja kuivina vuosina

- Hyvä jyväkoko ja korkea hehtolitrapaino - Taudinkestävyys on erinomainen, virallisissa

lajikekokeissa ei ole esiintynyt lainkaan här-mää ja keltaruostetta, ruskolaikkua ja piste-laikkua (DTR) on esiintynyt keskimääräisesti

- Sakoluku ei alussa huippukorkea, mutta alenee puintien viivästyessä hitaasti

- Valkuaispitoisuus kevätvehnien keski-luokkaa

- Menestyy hyvin eri maalajeilla ja viljely-vyöhykkeillä, jopa III-vyöhykkeelle saak-ka, erinomaisia satoja on saatu erityisesti II-vyöhykkeellä

- Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoi-keudet Suomessa: Rautakesko Oy

Lennox- Laadukas päätyypin vehnä, laatuominai-

suudet keskimääräistä paremmat- Satoisa vehnä karkeille kivennäismaille ja

savimaille, liejusavilla satoisuus vehnien kärkitasoa

- Luja- ja melko lyhytkortinen- Kasvuaika 103 päivää, sama kuin Zebralla ja

Demonstrantilla , mutta lämpösummavaa-timus on hieman alhaisempi kuin mainituil-la muilla lajikkeilla

- Erittäin hyvä härmän ja keltaruosteen kes-

Kevätvehnä on kohtalaisen vaatelias viljelykasvi, mutta menestyy kuitenkin kaikilla maalajeil-la. Viihtyvimmätkin lajikkeet edellyttävät kasvupaikalta vähintään pH:ta 5,5. Happamuuden lisääntyessä vehnän kasvuaika saattaa pidentyä merkittävästi taulukkoarvoista.

Peltosiemen-ketjulla on tarjolla seuraavat kevätvehnälajikkeet aikaisesta myöhäisimpään: Anniina, Quarna, Lennox, Zebra, Sertori ja Puntari

4

Kuva

t: Le

ena

Lint

ukan

gas

ww

w.p

elto

siem

en.fi

UUTUUS Plantanova

X2140733_1-22.indd 4 24.9.2014 15:53:58

sakoluku on korkea ja sakoluvun kestä-vyys erinomainen

- Käytännön kokemusten mukaan säilyttää leipävehnälaadun kohtalaisen hyvin vai-keissa korjuuoloissa

- Taudinkestävyydessään kevätvehnälajik-keiden parhaimmistoa

- Soveltuu erittäin hyvin savimaille viljely-vyöhykkeellä I ja edullisimmille lohkoille vyöhykkeellä II

- Jalostaja: Delley Seed and Plants Ltd, laji-keoikeudet Suomessa: S.G. Nieminen Oy

Puntari- Hyväsatoinen, melko myöhäinen kevät-

vehnä, kasvuaika sama kuin Amaretolla 104-105 päivää, päästään hyvään satota-soon myös alhaisen satotason olosuhteissa

- Korreltaan melko lyhyt mutta erittäin luja- Leivontalaatu on hyvä, hehtolitrapaino kor-

kea, tuhannen siemenen paino yli 37 gram-maa, sakoluku ei nouse kovin korkeaksi

- Kasvitaudeista härmän kestävyys on hyvä, keltaruostetta on esiintynyt hyvin vähän, rus-ko- ja pistelaikun kestävyys Amareton luok-kaa eli kasvustoruiskutuksin hoidettavissa

- On ollut erittäin satoisa karkeilla kiven-näismailla, sato korkea myös savi- ja lie-jusavimailla

- Suositellaan viljelyyn vyöhykkeellä I ja kevätvehnälle soveltuvilla kasvulohkoilla vyöhykkeellä II

- Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Rautakesko Oy

tävyys, lehtilaikku, ruskolaikku ja pistelaik-ku tulee torjua kasvustoruiskutuksin

- Jyväkoko on suuri, yli 40 grammaa, hehto-litrapaino noin 80 kg ja valkuaispitoisuus keskimääräistä korkeampi, myös sakolu-kuominaisuudet ovat hyvät

- Soveltuu kevätvehnänviljelyyn I-II –vyöhyk-keellä, erityisen satoisa muihin lajikkeisiin verrattuna liejusavimailla

- Laatuominaisuuksiensa puolesta on hyvä myllyvehnä

- Jalostaja: Strube, lajikeoikeudet Suomessa: Plantanova Oy

Sertori- Melko myöhäinen, kasvuajaltaan Amareton

luokkaa ja erittäin lujakortinen satoisa vehnä- Tähkä vihneellinen – vihneet lisäävät tu-

leentuessa jyvän täyttymistä, jatkaa yh-teyttämistä vihneiden avulla

- Korsi ei ole kovin pitkä- Taudinkestävyys on korkeaa tasoa, här-

mää on esiintynyt varsin vähän, ruskolai-kun kestävyys lajikkeiston paras ja piste-laikun (DTR) kestävyydessä kolmen par-haan lajikkeen joukossa. Keltaruostetta ei ole kokeissa havaittu ja lehtilaikkutautien esiintymisessä on Sertor lajikkeiston pa-ras.

- Laatuominaisuuksissa nousee omaan sar-jaansa, suurijyväinen, erityisen korkea hehtolitrapaino ja melko korkea valkuais-pitoisuus, kasvuaikaluokkansa paras

- Sakolukuominaisuudet ovat erinomaiset,

5

Kuva

: Pia

Mäk

inen

X2140733_1-22.indd 5 24.9.2014 15:54:02

6

ww

w.p

elto

siem

en.fi

Lähde: MTT, viralliset lajikekokeet 2006-2013

Kevätvehnälajikkeiden valkuaispitoisuus (%)

Lähde: MTT, viralliset lajikekokeet 2006-2013

Merkittävimmät kevätvehnälajikkeet MTT, Viralliset lajikekokeet vv. 2006-2013. Estimoidut lajikekeskiarvot, mittarilajikkeena Kruunu Kasvu- Lajike aika, Vyöhyke Vyöhyke Vyöhyke Lako Pituus Tjp Hlp Valk. Sakoluku 1 Lämpö- pv I II III % cm g kg % summa

KRUUNUBOR 100,4 100 100 100 10 83 36,5 77,1 12,9 318 999 Mittari, sato kg/ha 5082 5637 4963 ANNIINABOR 97,1 85 90 99 5 78 34,3 79,8 14,9 290 969 AINOBOR 98,1 84 97 102 11 76 34,5 77,2 12,8 280 982 WAPPUBOR 98,6 92 89 98 3 75 38,5 77,9 14,9 306 979 WANAMOBOR 99,5 93 90 95 15 77 34,7 78,2 14,1 351 986 QUARNABOR 100,3 99 97 93 9 74 37,9 79,7 15,0 304 991 BJARNE 100,5 85 92 99 8 67 34,4 78,0 14,2 333 1001 WELLAMOBOR 102,1 104 97 107 13 82 35,4 80,1 13,5 282 1015 ZEBRA 102,7 100 99 107 9 83 39,8 79,5 12,7 297 1030 LENNOX 102,7 106 99 93 11 74 40,9 79,8 13,4 298 1023 DEMONSTRANT 102,9 104 101 111 9 77 37,5 80,3 12,9 300 1027 MARBLEBOR 103,3 103 98 102 8 78 39,5 80,2 12,8 293 1030 PICOLO 103,4 104 93 106 12 75 39,9 77,7 13,1 288 1036 SEANCE 103,5 118 114 116 39 72 37,3 79,6 11,5 221 1033 DAFNE 103,7 114 109 101 20 79 39,3 79,4 12,3 173 1047 SERTORI 104,2 104 95 105 5 71 41,8 81,3 13,8 292 1044 PUNTARI 104,4 112 109 115 9 76 37,1 80,6 11,8 221 1045 AMARETTO 104,5 113 108 115 19 84 39,1 79,5 11,9 266 1045 EPOS 105,3 104 106 107 7 80 37,1 76,9 12,9 313 1053

Kevätvehnälajikkeiden sakoluku korjuuaikaan

X2140733_1-22.indd 6 24.9.2014 15:54:10

SYYSVILJAT

Syysviljat ovat nimensä mukaisesti syksyllä kylvettäviä, talvehtivia viljakasveja. Lajikevalin-nassa on kiinnitettävä huomiota samoihin asioihin kuin kevätviljoillakin, mutta niiden lisäk-si vielä erityisesti talvenkestävyyteen. Syysviljat menestyvät parhaiten kivennäismailla, kun maan kasvukunnosta on huolehdittu. Erityisesti on vältettävä tiivistyneitä ja veden vaivaa-mia kasvupaikkoja. Maan rakenteen tulee olla kunnossa.

Syysviljoista meillä viljellään syysvehnää, ruista ja ruisvehnää. Syysvehnistä Peltosiemen-ket-jun lajike on SW Magnifik, rukiista populaatiolajike Reeta ja hybridit mm. Evolo ja Brasetto

SW Magnifik -syysvehnä- Syysvehnien lippulaiva, sadontuottoky-

vyltään ehdotonta eliittiä- Talvenkestävyys on erittäin hyvä, kasvuai-

ka on syysvehnälajikkeille tyypillinen- Erittäin lujakortinen, korsi pituudeltaan

syysvehnien keskiluokkaa, poudanarkuu-teen ei ole suurta riskiä

- Virallisissa lajikekokeissa ei lajikkeella ole esiintynyt härmää, lehtilaikkutautien kes-tävyys on keskimääräistä tasoa

- Sato on hehtolitrapainoltaan raskasta, valkuaispitoisuus keskitasoa, jyvä ei ole

kooltaan kovin suuri- Sakoluku on normaali korjuuaikaan hyvää

tasoa, mutta alenee korjuun viivästyessä- Soveltuu myllyvehnäksi, mutta korkea sa-

dontuottokyky ja muut viljelyominaisuu-det tekevät siitä hyvin rehuvehnän vilje-lyynkin soveltuvan lajikkeen

- Erinomainen lajike koko syysvehnän vilje-lyalueelle, kaikille maalajeille

- Eniten viljelty syysvehnä vuonna 2014, viljelyosuus syysvehnäalasta 26,5 %


7

Kuva

: Mat

ti Te

ittin

en

X2140733_1-22.indd 7 24.9.2014 15:54:20

ww

w.p

elto

siem

en.fi

8

ReettaBOR -syysruis - Erittäin satoisa populaatioruis, satotasol-

taan lähellä hybridilajikkeiden satotasoa, muita parhaita populaatiorukiita noin 10 % satoisampi

- Korsi on lyhyt ja luja, merkittävä parannus aikaisempiin kotimaisiin ruislajikkeisiin

- Talvenkestävyys on erinomainen, nykyi-sen ruislajikkeiston paras

- Lumihomeen kestävyys on hyvä, torjun-taa voidaan silti tarvita runsaslumisilla alueilla

- Sadon laatu on hyvä – hehtolitrapaino korkea, sakolukuominaisuudet ovat hy-vät, samoin valkuaispitoisuus

- Soveltuu hyvin viljelyyn myllyrukiina I-III-vyöhykkeen eri maalajeille, myös luomu-viljelyyn, eniten viljelty ruislajike, noin 34 %:n osuus rukiin viljelyalasta.

- Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy

BrasettoBOR (hybridi)- Satoisa hybridilajike, noin 14 % Reettaa

satoisampi, menestynyt erityisen hyvin Länsi-Suomen koepaikoilla

ww

w.p

elto

siem

en.fi

Kuva

: Bor

eal K

asvi

njal

ostu

s Oy

- Talvenkestävyys ruislajikkeiden keskitasoa- Tuhannen jyvän paino ruislajikkeiden

korkein, hehtolitrapaino on myös korkea- Korrenlujuus ruislajikkeiden keskitasoa- Jalostaja: KWS Lochow GMBH, lajikeoikeu-

det Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy

EvoloBOR (hybridi)- Erittäin satoisa hybridiruis, jopa 20 %

Reetta-populaatioruista satoisampi, toi-seksi eniten viljelty ruislajike lähes 22 %:n osuudella

- Lyhytkortinen, mutta silti kasvunsäätei-tä tarvitaan varmistamaan kasvuston pys-tyssä pysymistä

- Talvenkestävyys vain hiukan Reettaa hei-kompi

- Tuhannen jyvän paino ja hehtolitrapaino on korkea

- Erityisen hyvin menestynyt Etelä-Suomen ja Sisä-Suomen koepaikoilla karkeilla ki-vennäismailla

- Jalostaja: KWS Lochow GMBH, lajikeoikeu-det Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy

X2140733_1-22.indd 8 24.9.2014 15:54:26

Merkittävimmät syysvehnälajikkeet Viralliset kokeet 2006-2012, estimoidut lajikekeskiarvot. Mittarina URHO

Lajike Suhde- Talvi- Kasvu- Lämpö- Lako Pituus Tjp Hlp Valk. Sako- luku tuho % aika pv summa % cm g kg % luku 1 URHOBOR 100 21 329,2 905 25 89 40,8 78,3 12,4 367 Mittari, sato kg/ha 5508 REHTIBOR 103 30 * 330,9 *** 930 *** 33 91 * 42,7 ** 79,1 ** 11,7 *** 255 *** SW MAGNIFIK 110 * 25 331,4 *** 923 79 *** 38,1 ** 79,9 ** 11,2 *** 301 *** ELLVIS 93 o 45 *** 331,4 *** 934 *** 13 63 *** 38,4 ** 75,4 *** 11,5 *** 361 SKAGEN 110 *** 23 331,6 *** 936 *** 20 72 *** 46,7 *** 77,7 11,9 *** 350 * ARKTIKABOR 104 19 331,8 *** 935 *** 31 93 *** 39,5 * 80,3 *** 11,5 *** 299 *** MARIBOSS 112 ** 33 * 332,5 *** 954 *** 29 68 *** 40,3 73,3 *** 10,6 *** 297 *** OLIVIN 116 *** 41 *** 333,0 *** 956 *** 10 * 76 *** 40,4 81,0 *** 11,7 *** 305 *** GUNBO 108 ** 25 333,5 *** 959 *** 8 ** 82 *** 42,4 ** 80,6 *** 11,4 *** 305 ***

Lähde: MTT, Viralliset lajikekokeet vv. 2006–2012

Talvituho eräillä lajikkeilla (% )

1015202530354045

Talvituho %

4500

5000

5500

6000

6500

7000

URHO ARKTIKA GUNBO ELLVIS SKAGEN OLIVIN SWMAGNIFIK

Vyöhyke I Vyöhyke II


Sato eri viljelyvyöhykkeillä (kg/ha)

1015202530354045

Talvituho %

4500

5000

5500

6000

6500

7000

URHO ARKTIKA GUNBO ELLVIS SKAGEN OLIVIN SWMAGNIFIK

Vyöhyke I Vyöhyke II

Kuva

: Pia

Mäk

inen

9

X2140733_1-22.indd 9 24.9.2014 15:54:30

10

ww

w.p

elto

siem

en.fi

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500

8000

KIER ELVI WALET KAPITÄN REETTA BRASETTO EVOLO

Etelä‐Suomi Länsi‐Suomi Sisä‐Suomi

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500


Karkeat kiv. Maat Savimaat

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500

8000


Etelä‐Suomi Länsi‐Suomi Sisä‐Suomi

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500


Karkeat kiv. Maat Savimaat

Sato eri maalajeilla (kg/ha)

Lähde: MTT, Viralliset lajikekokeet vv. 2005–2012 Lähde: MTT, Viralliset lajikekokeet vv. 2005–2012

Sato eri alueilla (kg/ha)

Merkittävimmät syysruislajikkeetMTT, Viralliset kokeet 2005–2012, estimoidut lajikekeskiarvot. Mittarilajikkeena Reetta

Lajike Suhde- Talvi- Kasvu- Lako- Pituus Tjp Hlp Valk. Sako- Sako- luku tuho % aika pv % cm g kg % luku 1 luku 3 REETTABOR 100 14,4 335,5 40 131 32,2 74,5 11,1 157 92 Mittari, sato kg/ha 5460 KIER 90 *** 28,0 *** 336,0 31 ** 119 *** 36,1 *** 73,5 *** 10,8 ** 153 104 ELVIBOR 91 *** 25,4 *** 336,2 * 49 ** 139 *** 35,4 *** 73,5 *** 11,0 134 *** 93 CASPIAN (Hybridi) 115 ** 25,0 * 336,4 37 118 *** 36,6 *** 73,5 ** 9,0 *** 181 ** 115 WALET 94 35,8 ** 336,6 30 119 *** 36,6 *** 75,0 10,8 152 105 HELLTOP (Hybridi) 101 24,5 * 336,6 * 32 116 *** 37,5 *** 75,3 ** 10,7 * 159 113 o KAPITÄN 97 23,5 o 336,8 * 32 114 *** 34,6 *** 75,4 * 10,0 *** 168 124 ** BRASETTOBOR (Hybridi) 114 ** 24,8 * 337,1 ** 34 115 *** 38,3 *** 74,2 9,7 *** 179 ** 127 * EVOLOBOR (Hybridi) 120 *** 18,0 337,4 *** 48 * 113 *** 37,5 *** 74,5 9,5 *** 202 *** 156 ***

Kuva

: Pia

Mäk

inen

X2140733_1-22.indd 10 24.9.2014 15:54:35

OHRA

Ohraa viljellään mallas-, tärkkelys- ja rehuohraksi, muu elintarvikekäyttö on melko vähäistä. Lajikevalinta tulee tehdä käyttötarkoitus huomioiden sekä pellon kasvukunto ja muut vilje-lyolosuhteiden asettamat viljelyedellytykset tuntien. 2-tahoiset lajikkeet ovat yleensä moni-tahoisia myöhäisempiä ja kasvupaikan suhteen vaateliaampia.

Peltosiemen edustaa useita käytännön viljelyssä menestyneitä ohralajikkeita, niitä ovat: Monitahoiset: Wolmari, Jyvä, Polartop ja Einar sekä uutuuslajikkeet Severi ja Toria; 2-tahoi-set: Saana, Minttu, Marthe, Barke, Fairytale ja Salome. Mallasohriksi näistä on hyväksytty: Saana, Marthe, Barke ja Fairytale.

Ohrat on tässä esitelty aikaisimmasta myöhäisimpään, ensiksi monitahoiset ja sitten 2-tahoiset.

WolmariBOR

- Monitahoinen, häikäisevän satoisa aikai-nen ohra, yhtä satoisa monien sitä myö-häisempien lajikkeiden kanssa

- Kasvuaika on 84-85 päivää, vain vajaan päi-vän Pilviä, Voittoa ja Aukustia myöhäisem-pi, sato on 12-18 % korkeampi kuin Pilvi ja Voitto –ohrilla. Kaksitahoinen, 12 päivää myöhäisempi NFC Tipple-mallasohra, pää-see samaan satotasoon Wolmarin kanssa

- Korsi on luja ja monitahoiseksi ohraksi varsin lyhyt

- Taudinkestävyydeltään paras aikainen ohra, vastaavaa verkkotyyppisen verkko-laikunkestävyyttä ei aikaisilla monitahoi-silla ohrilla ole aiemmin ollut

- Jyväkoko on keskimääräinen ja hehtolit-rapaino yleisesti viljeltyjen aikaisten ohri-en tasoa, samoin valkuaispitoisuus

- Aikainen, hyvä rehuohra, eniten viljelty ohra vuonna 2014, osuus lähes 9 % viljelyalasta

- Soveltuu viljelyyn koko ohranviljelyalueel-

la, mutta parhaiten vyöhykkeille III-IV eli alueilla, joilla aikaisia monitahoisia ohria yleisimmin viljellään, menestyy kohtalai-sen hyvin myös happamilla peltolohkoilla


PolartopBOR

- Ainoa monitahoinen mallasohraksi hyväk-sytty lajike, siitä valmistettavalle maltaalle on tyypillistä hyvin korkea entsyymiaktii-visuus. Polartop-lajikkeesta tehdään sopi-muksia mallastamoiden tarpeen mukaan.

- Hyväksyttiin kasvilajikeluetteloon re-huohrana vuonna 2005 ja mallasohrana vuonna 2007.

- Soveltuu käytettäväksi erikoismaltaiden, mm. entsyymimaltaiden valmistukseen.

- On aiemmin viljelyssä ollutta entsyymi-mallasohra Pokkoa 2 päivää aikaisempi, huomattavasti satoisampi, lujakortisempi ja isojyväisempi.

- Täysjyväprosentti on korkea, valkuaispi-

VIRALLINEN MALLASOHRA

11

Kuva

: Pia

Mäk

inen

X2140733_1-22.indd 11 24.9.2014 15:54:39

ww

w.p

elto

siem

en.fi

12

toisuus ja entsyymiaktiivisuudet ovat kor-keammat kuin Pokolla

- Kestävyys laikkutauteja vastaan on mui-hin monitahoisiin ohriin verrattuna keski-määräistä parempi

- Soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla vyöhykkeillä I-IVe


JyväBOR

- Viljelyvarma, monitahoinen erittäin laa-dukas tärkkelys- ja rehuohra, vain 3-4 päi-vää aikaisimpia lajikkeita myöhäisempi, Kunnari on kaksi ja Edel kolme päivää Jy-vää myöhäisempi

- Käytännön viljelyksillä on antanut yleen-sä erinomaisia satoja

- Melko lujakortinen, ei useinkaan lakoudu aivan maata myöden ja lakoontunut kas-vusto on helposti puitavissa

- Verkkolaikun kestävyydessä on monita-hoisten ohrien kärkeä, erityistä rengaslai-kun ja härmän kestävyyttä ei ole

- Hehtolitrapainoltaan edustaa monita-hoisten ohrien kärkeä ja myös jyväkool-taan yksi suurimmista monitahoisista oh-rista

- Soveltuu hyvin tärkkelystuotantoon sekä rehuohraksi

- Suositellaan viljelyvyöhykkeille I-IVe, par-haiten menestyy karkeilla kivennäismail-la, mutta soveltuu myös savi- ja turve-mailla viljeltäväksi


EinarBOR

- Satoisa, monitahoinen rehuohra- Kasvuajaltaan keskiaikainen – 89 päivää,

päivän Kunnaria aikaisempi- Einar yltää samaan satotasoon sitä noin

viikon myöhäisemmän kaksitahoisen NFC Tipplen kanssa

- Korsi on erittäin luja, lakoa on keskimää-rin virallisten lajikekokeiden mukaan vain 7 %, korsi on pituudeltaan keskimittainen tai hieman pitkähkö, joka tuo etua vilje-lyyn poutivilla lohkoilla

- Kasvitautien suhteen ei ole havaittu eri-tyisiä heikkouksia

- Jyväkoko on keskimääräinen ja hehtolit-rapaino korkea

- Valkuaispitoisuus on matalahko, samoin kuin muillakin saman satotason lajikkeilla

- Einar on erinomainen rehuohra vaikka se on jalostettu tärkkelysohraksi. Altia käyt-tää Einaria edelleen, mutta tuotantoa py-ritään ohjaamaan suurijyväisempiin lajik-keisiin kuten esim. Toria.

- Suositellaan viljelyyn kaikilla vyöhykkeillä, erityisen hyvä satotaso verrannelajikkeisiin verrattuna on saatu III- ja IV-vyöhykkeillä

- Soveltuu kaikille maalajeille, ei ole myös-kään erityisen arka happamuudelle


SeveriBOR

- Huippulaadukas ja satoisa monitahoinen uutuusohra, joka on virallisten lajikeko-keiden mukaan yksi satoisimpia monita-hoisia ohria nykyisistä kauppalajikkeista

- Kasvuaika suunnilleen sama kuin Einar-ohralla, noin 89 päivää

- Erittäin hyvä kestävyys härmää ja rengas-laikkua vastaan ja verkkolaikkuakin on esiintynyt vain vähäisessä määrin

- Korsi on luja ja pituudeltaan keskimittainen- Erittäin satoisana ohrana valkuaispitoi-

suus on alhainen- Jyväkoko ja hehtolitrapaino ovat monita-

hoiseksi ohraksi erittäin korkeat - Soveltuu hyvin rehuohraksi, soveltuvuut-

ta tärkkelystuotantoon selvitetään- Menestyy hyvin erilaisilla maalajeilla ja on

satoisa myös happamilla mailla- Suositellaan viljelyyn vyöhykkeille I-III ja jo-

pa IVe alueen edullisimmille kasvupaikoille- Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy

ww

w.p

elto

siem

en.fi

UUTUUS

ALTIAN TÄRKKELYSOHRA

Kuva

: Pia

Mäk

inen

X2140733_1-22.indd 12 24.9.2014 15:54:44

Toria - Erityisen laadukas ja huippusatoisa moni-

tahoinen ohra, virallisten lajikekokeiden mukaan Toria on satoisin monitahoinen ohra

- Kasvuaika noin 92 päivää, päivän verran esimerkiksi Edeliä ja Edviniä myöhäisempi

- Korsiominaisuudet ovat hyvät, korren pi-tuus 74 cm

- Härmän, lehtilaikkutautien ja rengaslai-kun kestävyys on erittäin hyvä, viirutau-tia ja verkkolaikkua voi esiintyä vähäises-sä määrin

- Jyväkoko on monitahoiseksi ohraksi to-della suuri, lähes 47 grammaa ja hehtolit-rapaino erittäin korkea – kaksitahoisten ohrien luokkaa

- Valkuaispitoisuus ei ole korkea, mutta korkean satotason lajikkeena valkuaissa-to hehtaarilta nousee korkeaksi.

- Soveltuu korkean energia-arvonsa joh-dosta hyvin rehuohran tuotantoon, Altia on hyväksynyt Torian tärkkelysohralajik-keiden esilistalle

- Suositellaan viljelyyn kaikilla maalajeilla vyöhykkeille I-III, mutta on antanut huip-pusatoja virallisten lajikekokeiden mukaan vielä IV-alueellakin. Happamillakin koepai-koilla on päästy 5000 kg/ha satotasoon

- Jalostaja: Graminor, lajikeoikeudet Suo-messa: Rautakesko Oy

SaanaBOR

- Lajikkeena jo vanha, mutta hyvin menes-tynyt, viljelylaajuudessa edelleen 8. ylei-sin lajike 2014

- Saana on aikaisin kaksitahoinen ohra ja se soveltuu kaikkiin ohran käyttötarkoituk-siin. Se on jalostettu mallasohraksi, mutta maltaaksi sitä ei enää juurikaan viljellä.

- Myöhäisimpiä monitahoisia ohria aikai-sempi, kasvuaika 90 päivää

- Satotaso ei ole erityisen korkea, mut-ta kaksitahoiseksi ohraksi hyvin happa-muutta sietävänä ja aikaisena lajikkeena se on satovarma vaikeinakin vuosina

- Korsi on lyhyt ja luja- Verkko- ja rengaslaikun kestävyys ovat

hyvää tasoa, myös härmää on esiintynyt vähän eikä lajikkeella ole alttiutta lento-noelle ja viirutaudille

- Jyväkoko on keskimääräinen. Poutivissa oloissa on valkuaispitoisuudella ollut taipu-musta jäädä korkeaksi satotason laskiessa

- Suositellaan viljelyyn I-IIIe –vyöhykkeille, ei poutiville lohkoille, erityisen sopiva hi-keville kivennäis- ja multamaille


MinttuBOR

- Aikainen ja satoisa kaksitahoinen rehuohra- Kasvuajaltaan pari päivää Saanaa myö-

häisempi, mutta useimpia muita yleisesti viljeltyjä kaksitahoisia ohria aikaisempi

- Lujakortinen, lakoa virallisissa lajikeko-keissa 20 %

- Taudinkestävyys verkkolaikkua vastaan on erittäin hyvä, härmää esiintyy harvoin, rengaslaikun esiintyminen on ollut hie-man verkkolaikkua yleisempää, mutta sil-ti harvinaista

- Sato on laadultaan isojyväistä ja hehto-

UUTUUS

VIRALLINEN MALLASOHRAALTIAN TÄRKKELYSOHRA

13

Kuva

: Mat

ti Te

ittin

en

X2140733_1-22.indd 13 24.9.2014 15:54:49

litrapaino on melko korkea, valkuaispitoi-suus on kaksitahoisten ohrien keskitasoa.

- Soveltuu rehuohraksi ja suositellaan viljel-täväksi vyöhykkeillä I-III, joilla se on tasai-nen sadontuottaja

- Menestyy hyvin kaikilla maalajeilla, kar-keilla kivennäismailla se on ollut satoisin lajike, mutta kaksitahoiseksi ohraksi erit-täin satoisa myös multamailla. Happa-muutta se ei kuitenkaan muiden kaksita-hoisten ohrien tapaan siedä, lukuun otta-matta Saanaa



Plantanova

14

ww

w.p

elto

siem

en.fi

Kuva

: Pia

Mäk

inen

Marthe- Marthe on hyväksytty viralliseksi mallas-

ohraksi - On monia mallasohralajikkeita aikaisem-

pi, Scarlett on sitä kaksi päivää aikaisempi, mutta NFC Tipple 3-4 päivää myöhäisempi

- Kasvuaikaansa nähden hyvin satoisa, Scar-lettia noin kuusi prosenttia satoisam-pi, mutta häviää selvästi myöhäisemmäl-le NFC Tipplelle häviää sadossa muutaman prosentin

- Marthe on tuottanut hyviä satoja sekä savi- että karkeilla kivennäismailla

X2140733_1-22.indd 14 24.9.2014 15:54:54

FairytaleBOR

- Erittäin satoisa kaksitahoinen mallasohra, NFC Tipple on sitä kaksi päivää myöhäi-sempi, mutta ei yllä samaan satotasoon

- Korsi on pitkähkö ja kohtalaisen luja, yleensä erot kaksitahoisten ohrien korsio-minaisuuksissa ovat vähäiset

- Taudinkestävyydeltään ehdotonta eliit-tiä, heikkouksia minkään taudin suhteen ei ole havaittu. Härmää ei ole esiintynyt lainkaan, verkkolaikkua erittäin vähän ja rengaslaikkuakin vain vähän

- Jyväkoko ei ole kovin suuri, hehtolitrapai-no on keskinkertainen ja valkuaispitoi-suus erittäin alhainen

- Mallasohrana tulokset ovat olleet positii-visia, pienehkö jyväkokokaan ei ole aihe-uttanut selkeää systemaattista ongelmaa lajitteluasteeseen

- Suositellaan viljelyyn I-II-vyöhykkeille, mutta kasvuaikansa puolesta soveltuu vielä III-vyöhykkeellä suotuisimmille loh-koille. Tuottaa hyvän sadon kalkituilla sa-vi- ja karkeilla kivennäismailla

- Jalostaja Sejet Plant Breeding: lajikeoikeu-det Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy

Barke- Mallastamoiden suosikkiohra, jolla on

erittäin korkea hehtolitrapaino- Kasvuajaltaan melko myöhäinen, kasvu-

aika 94-95 päivää, Scarlettia kolmisen päi-vää myöhäisempi, mutta NFC Tippleä pari päivää aikaisempi

- Satoisa mallasohra- Korsi on lujuudeltaan samalla tasolla mui-

den yleisten mallasohrien kanssa, on kui-tenkin monia muita lajikkeita pidempi, jo-ka on etu kuivissa oloissa

- Härmää ei ole esiintynyt, verkko- ja ren-gaslaikun kestävyys ovat hyviä

- Sato on laadukas, isojyväinen, korkea hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus ohri-en keskitasoa

- Sadon käyttötarkoitus on mallastuotan-to, eniten viljelty mallasohra yhdessä NFC Tipplen kanssa, molemmilla noin neljän-nes mallasohran viljelyalasta vuonna 2014

- Suositellaan viljelyyn vyöhykkeille I-II, hy-vin kalkituille kivennäis- ja savimaille, ei happamuudesta kärsiville maille

- Jalostaja: Saatzucht Breun, lajikeoikeudet Suomessa: S.G. Nieminen Oy

- Korsi on keskimittainen ja kohtalaisen luja- Härmää ei ole esiintynyt ja verkkolaikun

kestävyys on hyvä- Tuhannen siemenen paino on keskinker-

tainen ja hehtolitrapaino erittäin korkea, valkuaispitoisuus on keskimäärin vähän alhaisempi kuin Scarlett-, Barke ja Xana-du-lajikkeilla

- Ensisijainen käyttötarkoitus sadolle on mallastus, mutta hyvä myös rehukäytössä

- Suositellaan viljelyyn I-II-vyöhykkeille se-kä savi- että karkeille kivennäismaille. Happamia lohkoja tulee välttää

- Jalostaja: Nordsaat, lajikeoikeudet Suo-messa: Plantanova

Salome - Virallisten lajikekokeiden ja käytännön

kokemusten mukaan yksi satoisimmista kaksitahoisista ohrista

- Salome on jalostettu mallasohraksi ja sen soveltuvuutta mallasohraksi Suomessa selvitetään parhaillaan

- Kasvuajaltaan kaksitahoisten ohrien kes-kiluokkaa, kasvuaika 93-94 päivää

- Korsi on lyhyt, vähän yli 60 cm, lujuudel-taan samaa tasoa muiden 2-tahoisten oh-rien kanssa

- Sato on laadukas, iso jyväkoko ja korkea heh-tolitrapaino, valkuaispitoisuus on hyvälle mallasohralajikkeelle tyypillisesti alhainen.

- Härmänkestävyys on hyvä ja lehtilaikkutau-tien kestävyys hyvää tasoa, samoin verkko-laikun ja viirutaudin kestävyys. Rengaslaik-kua voi esiintyä verkkolaikkua herkemmin

- Salome on varma sadontuottaja kalkituil-la kivennäis- ja savimailla, ei voida suosi-tella happamiin olosuhteisiin, joille 2-ta-hoisista parhaiten soveltuu Saana-ohra

- Suositellaan viljelyyn vyöhykkeillä I-II, mut-ta kasvuaikansa puolesta menestyy vielä III-vyöhykkeen edullisimmilla kasvupaikoilla

- Jalostaja: Nordsaat, lajikeoikeudet Suo-messa: Plantanova

15

UUTUUS Plantanova



X2140733_1-22.indd 15 24.9.2014 15:55:00

ww

w.p

elto

siem

en.fi

16

ww

w.p

elto

siem

en.fi

Merkittävimmät ohralajikkeet MTT, Viralliset lajikekokeet vv. 2006-2013. Estimoidut lajikekeskiarvot. Mittarilajikkeena Wolmari

Lajike Tahoi- Suhde- Kasvu- Lämpö- Lako Pituus Tjp Hlp Valk. Valk.sato suus luku aika pv summa % cm g kg % kg/ha

WOLMARIBOR mt 100 84,3 841 14 72 41,5 63,8 11,9 596 ”Mittari, sato kg/ha” 5868 AUKUSTIBOR mt 100 83,5 o 834 16 80 *** 43,4 *** 65,2 *** 11,7 589 PILVI mt 81 *** 83,8 829 * 17 76 *** 42,1 64,1 13,3 *** 543 *** VOITTOBOR mt 88 *** 83,9 830 * 14 76 *** 42,2 63,7 12,3 ** 541 *** TIRIL mt 90 *** 85,2 o 841 16 74 * 40,2 * 64 12,7 *** 572 o VILDE mt 93 *** 87,7 *** 873 *** 6 ** 71 42,0 64,1 12,3 *** 569 ** BRAGE mt 104 * 87,9 *** 873 *** 9 77 *** 40,4 o 65,8 *** 11,6 o 613 JYVÄBOR mt 87 *** 88,0 *** 875 *** 18 74 o 42,5 66,1 *** 12,4 *** 544 *** POLARTOPBOR mt 88 *** 88,4 *** 881 *** 17 83 *** 44,2 *** 64,6 13,1 *** 590 EINARBOR mt 100 88,9 *** 883 *** 7 * 76 *** 41,6 65,4 *** 11,4 *** 571 * SEVERIBOR mt 104 o 89,0 *** 893 *** 14 75 *** 43,3 ** 65,8 *** 11,0 *** 570 * ELMERIBOR mt 100 89,4 *** 888 *** 6 * 71 43,3 ** 64,6 o 11,2 *** 565 ** KUNNARIBOR mt 96 * 89,4 *** 889 *** 20 o 78 *** 40,9 65,6 *** 11,2 *** 540 *** SAANABOR kt 79 *** 90,0 *** 893 *** 26 * 69 ** 48,7 *** 67,2 *** 12,6 *** 498 *** EDEL mt 96 90,2 *** 897 *** 5 o 79 *** 41,6 65,2 * 11,1 *** 531 *** JUSTUSBOR mt 102 90,4 *** 907 *** 15 78 *** 44,4 *** 65,9 *** 11,2 *** 574 EDVINBOR mt 101 90,7 *** 904 *** 18 77 *** 41,9 64,7 * 11,0 *** 558 ** SCARLETT kt 87 *** 90,7 *** 905 *** 24 ** 68 *** 45,6 *** 68,5 *** 12,2 *** 535 *** RAGNA mt 104 90,8 *** 909 *** 2 *** 76 *** 45,9 *** 66,7 *** 11,1 *** 581 TORIA mt 108 *** 91,3 *** 909 *** 15 73 o 46,9 *** 66,4 *** 11,1 *** 602 MINTTUBOR kt 94 * 91,8 *** 913 *** 20 66 *** 51,8 *** 66,2 *** 11,9 562 * VILGOTT kt 104 92,2 *** 917 *** 10 63 *** 48,8 *** 67,8 *** 11,4 * 599 SW MITJA kt 102 92,5 *** 931 *** 11 70 49,4 *** 69,3 *** 11,7 606 MARTHE kt 93 *** 92,8 *** 936 *** 20 69 ** 46,1 *** 67,8 *** 11,9 552 *** XANADU kt 90 *** 92,9 *** 934 *** 12 69 ** 47,8 *** 67,1 *** 12,3 ** 556 ** MAAREN kt 93 * 93,3 *** 938 *** 22 70 46,4 *** 68,1 *** 11,7 547 ** PRESTIGE kt 85 *** 93,3 *** 935 *** 16 70 50,4 *** 68,2 *** 12,0 515 *** SALOME kt 106 ** 93,4 *** 941 *** 14 64 *** 50,3 *** 67,1 *** 10,9 *** 588 ANNABELLBOR kt 94 *** 93,7 *** 945 *** 17 70 o 44,0 *** 66,3 *** 11,4 *** 534 *** STREIF kt 102 93,8 *** 946 *** 14 68 *** 50,5 *** 67,9 *** 11,7 597 FAIRYTALEBOR kt 103 94,0 *** 948 *** 18 71 44,3 *** 67,3 *** 11,0 *** 569 * BARKE kt 91 *** 94,1 *** 948 *** 14 73 50,3 *** 69,2 *** 12,3 ** 556 * AMBER kt 95 * 94,3 *** 951 *** 17 70 49,4 *** 67,9 *** 11,4 ** 544 *** HARBINGERBOR kt 96 * 94,5 *** 954 *** 9 68 *** 48,5 *** 68,2 *** 11,5 ** 553 *** TOCADABOR kt 101 94,8 *** 957 *** 17 72 52,6 *** 66,4 *** 11,4 *** 573 o PROPINO kt 98 95,3 *** 966 *** 12 73 53,5 *** 66,6 *** 11,4 *** 560 ** NFC TIPPLE kt 97 96,2 *** 966 *** 9 67 *** 52,9 *** 67,1 *** 10,8 *** 526 *** QUENCH kt 99 96,2 *** 975 *** 18 69 * 49,0 *** 67,5 *** 11,1 *** 556 **

X2140733_1-22.indd 16 24.9.2014 15:55:00

17

Aikaiset ja keskimyöhäiset ohrat:Sato III ja IV -vyöhykkeillä (kg/ha)

Mallasohrat ja Salome:Sato eri viljelyvyöhykkeillä (kg/ha)



3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

Vyöhyke I Vyöhyke II Vyöhyke III

Mallasohrat ja Salome: Sato eri viljelyvyöhykkeillä (kg/ha)

4500

5000

5500

6000

6500

7000

Vyöhyke III Vyöhyke IV

Aikaiset ja keskimyöhäiset ohrat: Sato III ja IV ‐vyöhykkeillä (kg/ha)

38,0

39,0

40,0

41,0

42,0

43,0

44,0

45,0

46,0

47,0

48,0

Monitahoiset ohrat 1000 sp g



4500

5000

5500

6000

6500

7000

Vyöhyke III Vyöhyke IV

Aikaiset ja keskimyöhäiset ohrat: Sato III ja IV ‐vyöhykkeillä (kg/ha)

38,0

39,0

40,0

41,0

42,0

43,0

44,0

45,0

46,0

47,0

48,0


Kuva

: Pia

Mäk

inen

X2140733_1-22.indd 17 24.9.2014 15:55:05

KAURA

RiinaBOR

- Vakuuttavan viljelyvarma kaurauutuus- Erittäin satoisa aikainen kaura, kasvuajal-

taan Akselia lähes kolme päivää aikaisem-pi, mutta satotaso silti lähellä Akselia

- Viihtyy hyvin erilaisissa viljelyolosuhteis-sa, taudinkestävyys on hyvä

- Korrenlujuudeltaan Akselin luokaa- Sadon laatu on hyvä kaikkiin kauran käyt-

tötarkoituksiin, korkea hehtolitrapaino, valkuais- ja rasvapitoisuus ovat molem-mat korkeat

- Hyvä kaura elintarvike- ja rehukäyttöön, soveltuu hyvin myös vientikauraksi

- Suositellaan viljelyyn koko kauranviljely-alueelle aina IV-vyöhykkeelle saakka

- Tasainen sadontuottaja kaikilla maalajeil-la, lujan kortensa ansiosta on menestynyt erityisen hyvin kauran päätuotantoalu-een multavilla ja eloperäisillä mailla


AkseliBOR

- Monilta ominaisuuksiltaan omaa luok-kaansa oleva aikainen kaura, satoisuus ja laatu hyvällä tasolla

- Kasvuaika on Aslak-lajiketta hieman myöhäi-sempi, mutta Peppia ja Venlaa aikaisempi

- Kasvuaikaluokassaan ylivoimainen sa-dontuottaja, haastaa satoisuudellaan mo-nia selvästi myöhäisempiä kauralajikkeita

- Toinen avainominaisuus on luja korsi. Ak-seli on hieman pidempi kuin Eemeli- ja Peppi

- Laatua varmistaa hyvä taudinkestävyys, lehtilaikun kestävyydessään selvästi ai-kaisten kaurojen ykkönen

Kauraa viljellään pääosin rehukäyttöä varten, mutta elintarvikekäytön osuus on ollut jo usei-ta vuosia kasvussa, kauralla myös vienti näyttelee merkittävää osaa tuotannosta. Lajikkeen valintaan vaikuttavat samat tekijät kuin muillakin viljalajeilla. Kaura menestyy muita viljala-jeja selvästi happamammilla kasvupaikoilla, mutta happamuuden lisääntyminen saattaa pi-dentää merkittävästi kasvuaikaa.

Peltosiemeneltä löytyy hyvin kauroja erilaisiin kasvuolosuhteisiin ja tarpeisiin, edustuksessa olevat kauralajikkeet aikaisimmasta myöhäisimpään: Riina, Akseli, Peppi, Roope, Suomi, Vi-viana, Obelix ja Belinda.

- Sadon laatu on hyvä, hehtolitrapainos-sa Akselilla on Riinan kanssa kakkospaik-ka heti Pepin jäljessä, rasvapitoisuus lajik-keiston huippua ja valkuaispitoisuuskin satotasoon nähden erinomainen, kuori-pitoisuus on tyypillisellä tasolla, jyvä on pienehkö.

- Soveltuu erittäin hyvin kotoiseen ja teolli-seen rehukäyttöön

- Voidaan viljellä kaikilla maalajeilla koko kauranviljelyalueella, hyvin rehevissä kas-vuoloissa kasvunsääteen käyttö varmis-taa hyvälaatuisen sadon,

- Eniten viljelty kauralajike Suomessa vuonna 2014


PeppiBOR

- Laatukaura erityisesti elintarvikekäyttöön- Aikainen kaura, Marikan ja Fiian kanssa sa-

maa kasvuaikaluokkaa- Lyhyt ja kohtalaisen lujakortinen- Sadon laatu on erinomainen, viljelyssä ole-

vien kaurojen korkein hehtolitrapaino, val-kuaispitoisuus on myös korkea, samoin tu-hannen siemenen paino

- Betaglukaanipitoisuus korkea- Erittäin korkean laadun vuoksi haluttu lajike

rehuntuotannon lisäksi elintarviketuotan-toon ja vientiin

- Suositellaan viljelyyn vyöhykkeillä I-IVe- Menestyy kaikilla maalajeilla, virallisissa laji-

kekokeissa parhaat sadot on saatu multa- ja savimailla sekä liejusavella


UUTUUS

ww

w.p

elto

siem

en.fi

18

ww

w.p

elto

siem

en.fi

X2140733_1-22.indd 18 24.9.2014 15:55:11

Kuva

: Bor

eal K

asvi

njal

ostu

s Oy

19

X2140733_1-22.indd 19 24.9.2014 15:55:16

20

ww

w.p

elto

siem

en.fi

Obelix - Kauralajikkeiden laadun kärkeä edustava

ja satoisa uutuuskaura- Kasvuajaltaan Belindaa päivän verran ai-

kaisempi- Laatua tuovat erityisen suuri jyväkoko,

korkea hehtolitrapaino, hyvä valkuaispitoi-suus ja koko lajikkeiston alhaisin kuoripi-toisuus.

- Virallisten lajikekokeiden mukaan Obelix tuottaa nykylajikkeista korkeimman ydin- eli kuorettoman sadon

- Melko lyhyt ja erittäin luja korsi- Lehtilaikun kestävyydessä kaurojen hyvää

keskitasoa- Hyvä elintarvike- ja rehukaura, joka sovel-

tuu hyvin myös vientikauraksi- Sadontuottajana ylivoimainen multamail-

la, mutta tuottaa korkeita satoja myös kar-keilla kivennäis- ja savimailla

- Suositellaan viljelyyn I-III –vyöhykkeille- Jalostaja: Bauer, lajikeoikeudet Suomessa:

Plantanova

Belinda- Satoisa ja kohtalaisen lujakortinen kaura

Etelä-Suomeen- Kasvuaika on 102-103 päivää, kauralajik-

keiston myöhäisin lajike- Virallisten lajikekokeiden mukaan edel-

leen yksi satoisimpia kaurojamme- Korsi on pituudeltaan keskimittainen ja

luja- Jyväkoko on melko suuri, valkuaispitoi-

suus on korkean satotason vuoksi melko matala. Valkuaissato hehtaarilta on kohta-laisen korkea ja ydinsato korkea, rasvapi-toisuus on suuri

- Soveltuu hyvin niin elintarvike-, rehu- kuin vientikauraksikin

- Suositellaan viljelyvyöhykkeille I-II, me-nestyy hyvin kaikilla maalajeilla

- Belinda oli vuonna 2014 edelleen toiseksi eniten viljelty kauralajike


RoopeBOR

- Hyvin satoisa ja laadukas ohutkuorinen kaura

- Kasvuajaltaan keskimääräinen, pari päi-vää Marikaa ja Fiiaa myöhäisempi, mutta selvästi Ivory-, SW Ingeborg- ja Belinda-lajikkeita aikaisempi

- Kasvuaikaryhmänsä satoisimpia lajikkeita, kaikkina koevuosina ja kaikilla maalajeilla

- Korsi on pitkä, mutta pituuteensa nähden ei lakoudu suuresti, lakoutuminen on sa-maa luokkaa Ivory- ja SW Ingeborg-lajik-keiden kanssa

- Valkuaispitoisuus on satotasoon nähden korkea, valkuaissato on lajikkeiston kor-keimpia, hehtolitrapaino on vähän al-haisempi kuin muilla saman kasvuajan omaavilla lajikkeilla

- Soveltuu rehu- ja elintarvikekauraksi, kel-takuorinen lajike

- Menestyy kaikilla maalajeilla, suositellaan viljelyyn I-III-vyöhykkeille, mutta virallis-ten lajikekokeiden mukaan on parhaiten menestynyt III-vyöhykkeellä

- Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy VivianaBOR

- Satoisa kaura Etelä-Suomeen, kotimainen haastaja ulkomaisille, myöhäisille kauroille

- Kasvuaika virallisissa lajikekokeissa on ol-lut 101 päivää, yli kaksi päivää Belindaa ai-kaisempi

- Erittäin satoisa kaura, sato Belindan tasoa- Kohtalaisen lujakortinen, Belindan luok-

kaa ja Rockya, Ivorya, Ringsakeria ja SW In-geboria lujakortisempi

- Ei heikkouksia kasvitaudeille- Hehtolitran paino ja jyväkoko ovat samaa

luokaa Belindan kanssa, samoin rasvapi-toisuus

- Erinomainen rehukaura, sopii myös elin-tarvikekauraksi ja vientiin

- Soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeil-la vyöhykkeillä I-IIIe, erityisen hyvin se on menestynyt multa- ja savimailla


ww

w.p

elto

siem

en.fi

UUTUUS Plantanova

X2140733_1-22.indd 20 24.9.2014 15:55:17

21

Merkittävimmät kauralajikkeet MTT, Viralliset lajikekokeet vv. 2006-2013. Estimoidut lajikekeskiarvot. Mittarilajikkeena Akseli

Lajike Sadon Kasvu- Lämpö- Lako Pituus Tjp Hlp Valk. Valk. Kuori Ydin- suhde- aika pv summa % cm g kg % sato % sato luku kg/ha kg/ha

AKSELIBOR 100 94,3 927 17 88 33,9 55,4 13,6 683 23,1 4575 Mittari, sato kg/ha 5599 MEERIBOR 95 ** 91,5 *** 906 ** 24 88 39,7 *** 54,6 * 13,6 648 * 23,4 4291 ** RIINABOR 97 o 91,6 *** 908 ** 18 84 *** 35,2 ** 55,4 13,6 659 o 23,2 4397 o EEMELIBOR 87 *** 91,7 *** 901 *** 17 87 37,7 *** 54,5 *** 14,2 *** 623 *** 23,6 ** 3946 *** ASLAKBOR 93 *** 92,8 * 915 o 34 ** 88 34,4 54,5 * 15,0 *** 703 21,6 *** 4308 ** MARIKA 97 * 94,3 927 29 * 89 39,3 *** 55,1 13,1 *** 636 *** 23,8 *** 4367 ** VENLABOR 92 *** 94,7 932 34 *** 94 *** 35,7 *** 55,0 14,6 *** 682 23,7 ** 4169 *** SW VAASA 93 ** 94,7 930 26 94 *** 35,4 ** 53,2 *** 13,2 * 619 *** 24,3 *** 4185 *** FIIABOR 93 *** 95,1 940 * 20 91 *** 34,4 54,5 ** 13,9 * 650 * 23,4 4198 *** PEPPIBOR 90 *** 95,2 o 936 27 * 86 ** 35,6 *** 55,8 14,1 *** 647 ** 23,1 4111 *** RINGSAKER 104 * 96,6 *** 951 *** 35 *** 91 *** 34,4 54,6 ** 12,5 *** 652 ** 22,7 * 4749 * ROOPEBOR 101 97,2 *** 955 *** 45 *** 103 *** 35,0 *** 52,8 *** 13,3 * 678 21,7 *** 4691 o STEINARBOR 107 *** 99,0 *** 978 *** 16 94 *** 37,6 *** 53,1 *** 12,0 *** 650 ** 22,8 4915 *** VIVIANABOR 108 *** 99,8 *** 989 *** 28 * 89 38,7 *** 53,6 *** 11,9 *** 644 *** 24,6 *** 4840 *** MIRELLABOR 106 *** 99,8 *** 989 *** 27 o 95 *** 36,3 *** 53,1 *** 11,9 *** 635 *** 23,0 4856 *** SW INGEBORG 106 ** 100,9 *** 1001 *** 42 *** 87 o 41,6 *** 54,9 12,0 *** 641 ** 24,0 *** 4753 o FLOCKE 105 ** 100,9 *** 1011 *** 27 90 o 38,6 *** 54,8 o 11,8 *** 628 *** 21,4 *** 4873 ** OBELIX 107 ** 101,3 *** 997 *** 23 89 46,2 *** 55,3 12,1 *** 649 * 19,7 *** 5087 *** IIRISBOR 105 ** 101,4 *** 1005 *** 18 86 *** 41,6 *** 54,5 ** 12,2 *** 641 *** 22,9 4788 ** BETTINA 108 *** 101,4 *** 1005 *** 26 o 90 ** 38,9 *** 53,8 *** 11,8 *** 643 *** 24,1 *** 4863 *** ROCKY 108 *** 101,4 *** 1018 *** 35 ** 87 40,1 *** 54,4 ** 12,1 *** 659 o 21,9 *** 5010 *** IVORYBOR 98 101,8 *** 996 *** 45 *** 90 * 46,0 *** 53,8 *** 11,9 *** 585 *** 22,5 o 4483 BELINDA 107 *** 102,1 *** 1009 *** 27 * 90 * 39,1 *** 53,7 *** 11,9 *** 642 *** 24,0 *** 4817 ***

3500

3700

3900

4100

4300

4500

4700

4900

5100

5300

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

EEMELI PEPPI ASLAK MEERI FIIA SW VAASA VENLA AKSELI MARIKA RIINA

Vyöhyke I Vyöhyke II Vyöhyke III Vyöhyke IV

Aikaisten kauralajikkeiden sato eri viljelyvyöhykkeillä (kg/ha)

3500

3700

3900

4100

4300

4500

4700

4900

5100

5300

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

EEMELI PEPPI ASLAK MEERI FIIA SW VAASA VENLA AKSELI MARIKA RIINA

Vyöhyke I Vyöhyke II Vyöhyke III Vyöhyke IV

Aikaisten kauralajikkeiden sato eri viljelyvyöhykkeillä (kg/ha)Aikaiset kauralajikkeet, sato eri viljelyvyöhykkeillä (kg/ha)


Ydinsadon määrä eri kauralajikkeilla kg/ha


X2140733_1-22.indd 21 24.9.2014 15:55:17

22

ww

w.p

elto

siem

en.fi

Myöhäiset kauralajikkeet, sato eri viljelyvyöhykkeillä

Aikaiset kauralajikkeet, sato eri maalajeilla (kg/ha)

4000

4500

5000

5500

6000

6500

EEMELI PEPPI ASLAK FIIA VENLA MARIKA SW VAASA MEERI RIINA AKSELIKarkeat Savimaat Multamaat

Aikaisten kauralajikkeiden sato eri maalajeilla (kg/ha)

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500


4000

4500

5000

5500

6000

6500

EEMELI PEPPI ASLAK FIIA VENLA MARIKA SW VAASA MEERI RIINA AKSELIKarkeat Savimaat Multamaat

Aikaisten kauralajikkeiden sato eri maalajeilla (kg/ha)

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500


4500

5000

5500

6000

6500

7000

Karkeat Savimaat Multamaat Liejusavi

Myöhäiset kauralajikkeet, sato eri maalajeilla



Kuva

: Pia

Mäk

inen

IVORY

FLOCKE

RINGSAKER

ROCKYIIR

IS

SW INGEBORG

BETTINA

MIRELLA

BELINDA

STEINAR

VIVIANA

OBELIX

Lähde: MTT, Viralliset lajikekokeet vv. 2006–2013Karkeat Savimaat Multamaat Liejusavi

X2140733_1-22.indd 22 24.9.2014 15:55:21

HERNE JA HÄRKÄPAPU

Palkovilja, herne ja härkäpapu, ovat hyviä valkuaisen ja energian lähteitä niin eläinten kuin ih-mistenkin ravinnossa. Maamme valkuaisomavaraisuus on merkittävän alhainen, alle 25 %. Ko-tieläintiloilla kiinnostus herneen ja härkäpavun viljelyyn valkuaisrehuksi on lisääntynyt. Par-haisiin satoihin herneellä ja härkäpavulla päästään hyvässä kasvukunnossa olevilla lohkoilla, joissa maan rakenne on kunnossa, jotta keväällä päästään tekemään kylvö riittävän aikaisin.

Peltosiemen-ketjulla on tuotannossa kolme hernelajiketta: Karita, Rokka ja uutuuslajike Ing-rid sekä härkäpavuista Kontu.

23

Kuva

: Bor

eal K

asvi

njal

ostu

s Oy

X2140733_23-36.indd 23 24.9.2014 16:03:45

ww

w.p

elto

siem

en.fi

24

ww

w.p

elto

siem

en.fi

Karita- Hyvin paljon viljelty herne, soveltuu niin

ruoka- kuin rehukäyttöönkin- Aikainen ja lujavartinen, kasvuaika keski-

määrin 98 päivää- Karkeilla kivennäismailla Karita on yksi sa-

toisimpia hernelajikkeita- Varsi on lyhyehkö ja luja- Tyypilliset herneen kasvitaudit, kuten

laikkutauti ja harmaahome, vaivaavat Ka-ritaa vähemmän kuin muita, heikkovarti-sempia lajikkeita

- Siemen on kooltaan suurta, valkuaispitoi-suus keskimääräinen, keittolaatu on hyvä ja virheettömien herneiden osuus korkea

- Ruokaherne, joka soveltuu myös rehu-käyttöön

- Suositellaan vyöhykkeille I-II, III-vyöhyk-keellä vain herneen viljelyyn soveltuville lämpimille lohkoille


Rokka- Aikainen, laadukas ja lujavartinen ruoka-

ja rehukäyttöön soveltuva herne- Sato on samaa luokkaa Karita, Hulda ja

Stok –lajikkeiden kanssa- Varren lujuus edustaa lajikkeiston kärki-

päätä- Kasvusto on pysty ja ilmava, kasvitaute-

ja (laikkutauti ja harmaahome) esiintyy heikkovartisempia lajikkeita harvemmin

- Siemen on kooltaan suurta, valkuaispitoi-suus on korkea ja keittolaatu hyvä

- Ruokaherne, joka soveltuu hyvin myös re-hukäyttöön

- Soveltuu viljelyyn vyöhykkeillä I-II sekä vyöhykkeen III lämpimimmille herneen-viljelyyn soveltuville lohkoille

- On menestynyt savimailla paremmin kuin karkeilla kivennäismailla


Ingrid - Edustaa hernelajikkeiden kärkeä sadon-

tuottajana- Keltasiemeninen rehuherne- Suuri siemen- Varsi kasvaa pitkäksi, mutta on silti nykyi-

sistä hernelajikkeista lujavartisin- Korkean satotason lisäksi hyvän rehun-

tuottokyvyn tekijänä on korkea valkuais-pitoisuus

- Kasvuaika on 99 päivää, pari päivää Kari-taa myöhäisempi


KontuBOR

- Kohtalaisen aikainen kotimainen härkä-papu

- Virallisissa lajikekokeissa on keskimääräi-nen kasvuaika ollut 114 päivää

- Sato on noin 3500-4000 kg/ha- Varsi on jäykkä ja lakoontumista esiintyy

harvoin, kasvuston korkeus on 80-90 cm- Suklaalaikun (harmaahome) ja lehtilaikun

kestävyys ovat melko hyviä- Tuhannen siemenen paino on lajikeko-

keissa ollut keskimäärin 340 g ja valkuais-pitoisuus noin 30 %

- Soveltuu nautakarjan ja sikojen ruokintaan- Suositellaan viljelyvyöhykkeille I-II, aikai-

nen kylvö on tarpeen tuleentumisen var-mistamiseksi

- Voidaan viljellä yhdessä kauran kanssa- Viihtyy parhaiten kivennäismailla, startti-

typpeä 30-40 kg/ha on suositeltavaa an-taa viljeltäessä jäykillä savi- ja hiesumailla

- On hyvä typensitoja luomuviljelyssä- Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy

UUTUUS

X2140733_23-36.indd 24 24.9.2014 16:03:50

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

I

II

III

Hernelajikkeiden sato eri viljelyvyöhykkeillä kg/ha


MTT, Herne 2006-2013, Viralliset kokeet. Estimoidut lajikekeskiarvot. Mittarina Karita. Lajike Sadon- Kasvu- Lako- Pituus Tsp Valk. Keitto Virheetön suhde- aika pv % cm g % 60 min. herne luku % %

KARITA 100 96.8 29 64 298 22,6 95,2 86,6 Mittari, sato kg/ha 3496 ROKKA 106 96,1 27 62 294 23,4 * 95,9 86,3 STOK 108 97.3 54 *** 81 *** 284 ** 23,3 o 97,1 80,4 ** ROCKETBOR 120 *** 97.4 57 *** 79 *** 245 *** 21,0 *** 90,3 *** 87,0 JERMUBOR 122 *** 97.5 39 80 *** 243 *** 21,6 ** 92,2 * 85,1 HULDABOR 105 97.5 32 71 ** 257 *** 23,7 *** 96,9 84,7 JYMYBOR 115 ** 97.7 44 * 84 *** 264 *** 23,0 95,7 84,6 ONYX 97 98.3 54 * 72 o 307 22,5 94,0 85,5 INGRID 130 *** 98,8 ** 25 93 *** 325 *** 22,8 93,6 85,2 ANTTI 112 ** 99.7 *** 39 o 89 *** 262 *** 22,3 96,4 84,0 NITOUCHE 115 ** 100.1 *** 37 76 *** 302 23,7 ** 97,9 81,7 * BRUTUS 122 *** 101.4 *** 42 85 *** 275 *** 24,2 *** 97,8 86,3

Merkittävimmät hernelajikkeet

NITOUCHE 115 ** 100.1 *** 37 76 *** 302 23,7 ** 97,9 81,7 *BRUTUS 122 *** 101.4 *** 42 85 *** 275 *** 24,2 *** 97,8 86,3

25

Kuva

: Rau

take

sko

Oy

X2140733_23-36.indd 25 24.9.2014 16:03:52

26

ww

w.p

elto

siem

en.fi

ÖLJYKASVIT

Peltosiemen-pakkaamot myyvät sekä kevätrypsin, että -rapsin siementä. Valikoima on mo-nipuolinen ja kauttamme on saatavana monet uusimmatkin lajikkeet. Teemme yhteistyö-tä mm. Raisioagron ja Rautakeskon kanssa, myymme heidän pakkaamaansa siementä ja vä-litämme viljelysopimuksia Raisioagrolle. Myydyimmät lajikkeemme ovat Aurea CL, Cordelia ja Apollo -rypsit. Kevätrapseista ovat myynnissä mm. Campino, Trapper ja Smilla -lajikkeet. Myymme myös syysrapseja ja –rypsejä, mm. seuraavia lajikkeita: Largo-rypsi ja rapsit Vectra, Thorin ja Pioneer Maximus PR44D06.

CordeliaBOR -kevätrypsi- Erittäin satoisa kevätrypsi- Öljypitoisuus lajikkeiston korkeimpia, val-

kuaispitoisuus keskimääräinen, lehtivihreä-pitoisuus on rypseille tyypillisen alhainen

- Laonkestävyydeltään selvästi Hohtoa ja Apolloa parempi

- Suositellaan viljelyyn kaikille maalajeille koko rypsinviljelyalueella


ApolloBOR -kevätrypsi- Satoisa kevätrypsi, sato samalla tasolla

SW Petita-lajikkeen kanssa- Korsi melko pitkä, mutta laonkestävyys

on parempi kuin Hohto-lajikkeella- Öljypitoisuus kohtalaisen korkea ja lehti-

vihreäpitoisuus lajikkeiston alhaisimpia- Soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille ko-

ko rypsinviljelyalueelle- Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy

Kuva

: Bor

eal K

asvi

njal

ostu

s Oy

X2140733_23-36.indd 26 24.9.2014 16:03:57

SmillaBOR -kevätrapsi- Kevätrapsi, hybridi, jolla on erittäin kor-

kea satotaso- Kasvuaika sama kuin Trapperilla- Valkuaispitoisuus on korkea, öljypitoisuus

samaa luokkaa Campino-lajikkeen kans-sa, lehtivihreäpitoisuus kevätrapsilajikkei-den keskitasoa

- Jalostaja: NBZ Lembke, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy

Largo -syysrypsi- Satoisa ja lujavartinen syysrypsi, jonka öl-

jysato on korkea ja rasvahappokoostumus hyvä

- Ruotsissa ja Virossa tehdyissä virallisissa laji-kekokeissa on ollut luotettava talvehtija

- Oikea kylvöaika on viimeistään heinä-kuun lopulla

- Jalostaja: Jõgeva Plant Breeding

Pioneer Maximus PR44D06 -syysrapsi- Pohjoisiin olosuhteisiin sopiva puolikää-

piöivä hybridisyysrapsi, jonka kasvuta-pa poikkeaa normaaleista hybridi syys-rapseista, kasvupiste on matalalla ja näin mahdollisimman hyvin suojassa talvelta

- Matala kasvutapa varmistaa kestävyyt-tä talvea ja keväthalloja vastaan sekä hel-pottaa sadonkorjuuta

- Satotulokset kotimaisissa kokeissa ja käy-tännön viljelyksillä ovat olleet erinomaiset

- Suositellaan kylvettäväksi heinäkuun puolivälin ja elokuun 10. päivän välisenä aikana, kylvötiheystavoite 45-50 siemen-tä neliömetrille

- Soveltuu lohkoille, joiden vesitalous on kunnossa, myös useimmille maalajeille, parhaiten kuitenkin kivennäismaille

- Suositellaan kyntöä ennen kylvöä etanoi-den vioituspaineen minimoimiseksi

- Jalostaja: DuPont/Pioneer

Aurea CL -kevätrypsi- Ainoa Clearfied -menetelmää hyödyntä-

vä rypsilajike, jolta voidaan torjua rikka-kasvit kasvustosta Clamox -valmisteella. Clamox on tehokas rikkakasvien torjun-ta-aine, joka tehoaa hyvin useimpiin öljy-kasveilla vaikeisiin rikkakasveihin. On syy-tä muistaa, että Clamoxia voidaan käyttää rikkakasvien torjuntaa ainoastaan Aurea CL –rypsilajikkeella.

- Antaa tasalaatuisen ja korkean sadon- Virallisten lajikekokeiden aikaisin lajike- Öljypitoisuus on hieman pienempi, mutta

valkuaispitoisuus suurempi kuin SW Petitalla. - Käytännön viljelyksillä lajikkeella on pääs-

ty korkeisiin satoihin Clamox -rikkakasvi-torjuntaa käyttäen

- Lajiketta suositellaan kaikille maalajeille koko rypsinviljelyalueelle.

- Jalostaja: Helsingin Yliopisto / dos. Unto Tulisalo tutkimusryhmineen, lajikeoikeu-det Suomessa: Huoltovarmuuskeskus

CampinoBOR -kevätrapsi- Satoisa kevätrapsin populaatiolajike, kas-

vuaika 115-116 päivää- Korsi on luja, pituudeltaan keskimittainen- Öljypitoisuus on korkea, mutta valkuais-

ta keskimääräistä vähemmän, myös leh-tivihreäpitoisuus on virallisissa lajikeko-keissa ollut korkeahko johtuen pitkästä kasvuajasta

- Jalostaja: NBZ Lembke, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy

TrapperBOR -kevätrapsi- Kevätrapsi, hybridi, jonka satotaso on

korkea- Päivän verran Campinoa aikaisempi, korsi

kohtalaisen luja ja lyhyt- Öljy- ja valkuaispitoisuus kohtalaisen korkeat- Nykyisten kevätrapsilajikkeiden alhaisin

lehtivihreäpitoisuus, vain 13,8 %- Jalostaja: NBZ Lembke, lajikeoikeudet

Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy

27

HUOLTOVARMUUSKESKUS

JÕGEVA PLANT BREEDING

DUPOINT/PIONEER

X2140733_23-36.indd 27 24.9.2014 16:04:02

28

ww

w.p

elto

siem

en.fi

MTT, Kevätrypsi, 2006-2013, Viralliset kokeet. Estimoidut lajikekeskiarvot. Mittarina Cordelia.

Lajike Sato Suhde- Kasvu- Lämpö- Lako Pituus Tsp Valk. Valk. Öljy Öljy- Lehti kg/ha luku aika pv summa % cm g % sato % sato vihr. kg/ha kg/ha Ppm

CORDELIABOR 1978 100 102,4 1050 41 98 2,8 22,7 404 42,0 770 10,1 VALOBOR 94 *** 100,2 *** 1024 *** 51 *** 94 *** 2,7 23,2 ** 388 * 39,9 *** 681 *** 10,3 AUREA CL 89 *** 100,2 *** 1020 *** 43 89 *** 2,5 *** 23,3 *** 370 *** 39,6 *** 645 *** 11,2 HOHTOBOR 96 101,2 * 1033 ** 50 * 98 2,6 ** 22,6 390 40,6 *** 709 * 10,8 APOLLOBOR 96 102,0 1043 o 48 ** 96 * 2,7 22,6 388 o 41,3 * 727 * 8,9 JULIETBOR 100 102,1 1046 43 97 2,7 * 22,6 402 42,2 782 11,7 SW PETITA 96 * 102,1 1042 * 39 94 *** 2,8 * 22,3 ** 380 *** 42,7 ** 758 11,5 o EOSBOR 99 102,2 1044 41 99 2,8 22,8 401 41,9 759 11,1

Merkittävimmät rypsilajikkeet

Merkittävimmät rapsilajikkeetMTT, Kevätrapsi, 2006-2013, Viralliset kokeet. Estimoidut lajikekeskiarvot. Mittarina Trapper.

Lajike Sato Suhde- Kasvu- Lämpö- Lako Pituus Tsp Valk. Öljy Lehti kg/ha luku aika pv summa % cm g % % vihr. Ppm

TRAPPERBOR =C H 2471 100 114,3 1146 24 91 4,1 23,1 42,4 13,8 HIGHLIGHT 2139 87 *** 113,1 o 1140 33 * 87 ** 3,7 *** 23,3 42,2 15,8 ILVES 2305 93 * 113,2 1139 38 ** 89 3,8 * 23,2 43,7 * 13,8 SMILLABOR H 2570 104 114,3 1152 17 92 3,8 * 23,2 41,5 o 19,4 MARIEBOR 2117 86 *** 114,4 1151 22 84 *** 3,9 24,3 *** 41,8 21,5 PROXIMO 2554 103 115,1 1154 23 93 4,2 o 22,0 *** 43,7 ** 19,7 CAMPINOBOR 2450 99 115,4 o 1154 21 92 4,2 * 21,6 *** 42,6 27,3 * BELINDA H 2448 99 115,8 * 1159 * 26 93 o 4,4 *** 23,5 42,7 32,6 ** SALSA CL H 2488 101 115,8 1150 31 98 ** 3,7 * 22,9 43,7 38,7 o SOLAR CL H 2553 103 115,8 1150 26 96 o 4,1 23,4 43,5 33,0 SHEIK 2314 94 * 116,3 ** 1165 *** 17 o 95 ** 4,5 *** 24,6 *** 41,7 16,0 BRANDO H 2633 107 * 116,4 ** 1166 ** 19 100 *** 4,3 * 22,5 * 42,5 21,8 TAMARIN 2492 101 116,9 ** 1167 ** 17 94 * 4,3 * 23,3 41,9 19,9 MAJONG H 2784 113 *** 117,0 ** 1173 ** 19 98 *** 4,6 *** 22,6 o 44,1 ** 21,8

H = hybridi

X2140733_23-36.indd 28 24.9.2014 16:04:06

NURMIKASVIT

29

Nurmikasveja viljellään nurmirehun tuotantoa varten. Nurmituotannossa laji- ja lajikevalin-nalla on suuri merkitys niin sadon määrään kuin sadon laatuunkin. Nurmisadon määrään vaikuttaa olennaisesti nurmen jälkikasvukyky, erityisen merkittäviä ovat niin talven- kuin myös kuivuudenkestävyys. Viljelyssä olevilla lajikkeilla talvenkestävyys on pääsääntöises-ti hyvä. Laji- ja lajikevalinnan lisäksi suuri merkitys on pellon sadontuottokyvyllä, maalajilla, kasvukunnolla, viljelykäytännöllä ja kasvukauden olosuhteilla.

Nurmilajin ja -lajikkeen valinnalla voidaan vaikuttaa rehun laatuun, osin laatuerot selitty-vät lajikkeiden erilaisilla kasvurytmeillä, mutta myös lajikkeiden perimästä johtuvista eroista. Nurmirehussa viljelijän kannalta tärkein tieto on rehun D-arvo, jolla kuvataan nautaeläimen rehusta saamaa energian määrää ja rehun sulavuutta. Nurmirehun D-arvon aleneminen yh-dellä prosenttiyksiköllä alentaa maitotuotosta myös yhdellä prosenttiyksiköllä, ellei D-arvon alenemista kompensoida väkirehun lisäämisellä.

Suomen oloissa tärkein nurmikasvilaji on timotei. Timotein maittavuus on hyvä ja se on kas-vilajina hyvin talvenkestävä. Uusien lajikkeiden, esimerkiksi Nuutti, laatu on huippuluokkaa ja jälkikasvukyky on parempi kuin perinteistä pohjoista kasvutyyppiä edustavilla lajikkeilla, esimerkiksi Iki. Nurminata on timotein jälkeen yleisin nurmikasvilaji. Timoteihin verrattuna sillä on etuna parempi jälkikasvukyky. Nurminadoilla (esimerkiksi Inkeri) sadon ruokinnalli-nen laatu, talvenkestävyys ja satotaso ovat hyvää luokaa. Suomessa on käytetty kohtalaisen paljon myös ruokonataa, jonka etuna muihin nurmikasvilajeihin verrattuna on korkea sato-taso, erinomainen jälkikasvukyky ja hyvä kestävyys kuivuutta vastaan. Rainata on uusi tulo-kas nurmikasvilajien joukkoon. Se on kasvina raiheinän ja nurmi- tai ruokonadan risteytys. Sillä on voimakas pensomis- ja kasvukyky. Syväjuurisena kasvina se kestää kuivuutta samoin kuin märkyyttä. Rainadalla sadonkorjuu on erityisen tärkeää tehdä oikeaan aikaan hyvälaa-tuisen rehusadon varmistamiseksi. Nurmipalkokasveista tärkein on puna-apila, jonka vilje-ly typpilannoitteiden hinnannousun myötä on kokemassa uutta tulemistaan. Puna-apila so-veltuu hyvin seoskasviksi säilörehunurmiin, jolloin säilörehun korjuun aloitusaikaan saadaan lisää joustoa aiheuttamatta silti rehuun laatutappioita. Puna-apilaa suositellaan kivennäis-maille, joilla pH on vähintään 6,0 ja maan vesitalouden tulee olla kunnossa. Nurmikasvinsie-meniä voi hankkia valmiina seoksina tai sitten yksittäisinä lajikkeina, joista tehdään tilan olo-suhteisiin soveltuvia omia rehunurmiseoksia.

Peltosiemen-ketjun laji- ja lajikevalikoimaan kuuluvat mm. seuraavat nurmikasvit: Nuutti-timotei, Inkeri ja Kasper-nurminadat, Karolina-ruokonata, Riikka-englanninraiheinä, Saija ja SW Yngve -puna-apilat sekä joukko erilaisia valmiita nurmisiemenseoksia.

Säilörehua korjataan Suomessa pääasiassa kahden niiton menetelmällä. Viime aikoina kol-men niiton menetelmä on ollut vahvasti esillä ja sitä on jopa suositeltukin käytettäväksi. On-nistuessaan kolmen niiton menetelmä sopii ainakin I-II -vyöhykkeillä sijaitseville tiloille. On kuitenkin syytä tiedostaa riskit, joita liittyy suhteellisen myöhään tapahtuvaan kolmanteen niittoon. Peltosiemenen myynnissä olevista lajikkeista suurin osa soveltuu myös kolmen nii-ton korjuumenetelmään. Tärkein timoteilajikkeemme Nuutti soveltuu laatunsa puolesta erit-täin hyvin sekä kahden että kolmen niiton korjuutaktiikkaan. Nuutti on erittäin satoisa sekä ensimmäisessä niitossa että jälkikasvusadoissa. Hyvä jälkikasvukyky mahdollistaa, että Nuu-tilla voidaan saavuttaa korkea satotaso myös kolmen niiton menetelmällä.

Kuva

: Bor

eal K

asvi

njal

ostu

s Oy

X2140733_23-36.indd 29 24.9.2014 16:04:10

ww

w.p

elto

siem

en.fi

30

NuuttiBOR -timotei- Erittäin satoisa ja laadukas kotimainen

timotei- Kokonaissato ei yllä aivan Grindstadin ko-

konaissatoon, mutta laatu huomioiden Nuuttia voidaan pitää satoisimpana lajik-keena

- Säilyttää sadontuottokykynsä erittäin hy-vin koko tyypillisen kolmen vuoden tuo-tantojakson ajan

- Sadon laatu on huippuluokkaa, sulavuut-ta kuvaava D-arvo on korkea ja laskee hi-taasti, joten rehun laatu ei sadonkorjuun viivästyessä laske nopeasti

- Talvenkestävyys on hyvä, soveltuu rehun-tuotantoa varten viljelyyn koko timotein viljelyalueelle

- Suositellaan vyöhykkeille I-V- Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy

NUUTTIBOR -timotein tuottavuus

Laskelman lähtötiedot

Lehmien lukumäärä 120 lehmää

Maidon tuottajahinta, 9/2014, Valio 0,423 Є/litraOhran hinta, vko 36/2014, Altia 127 Є/1000 kgTäysrehun hinta, 8/2014, Raisioagro, toimitettuna tilalle 300 Є/1000 kgRypsirouheen hinta 8/2014, Raisioagro, toimitettuna tilalle 300 Є/1000 kgSisäruokintakauden pituus 275 vrk

D-arvot

NuuttiBOR (D-arvo: MTT, Viralliset lajikekokeet 2006–2013) 68,4D-arvoltaan heikompi lajike 66,3

Nuutin aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo 14 657 Є

Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 2,1 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi,päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa > lisäkustannus

Lisäkustannus / vilja + rypsirouhe 13 375 Є

Lisäkustannus / täysrehu + rypsirouhe 20 790 Є

D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin.Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säiliörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta.Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

ww

w.p

elto

siem

en.fi

InkeriBOR -nurminata- Nurminata, jossa on kaikki nurminadalta

odotetut ominaisuudet, satoisuus ja tal-venkestävyys yhdistettyinä erinomaiseen sadon laatuun

- Virallisissa lajikekokeissa erittäin satoisa nurminata, tuottaa satoa tasaisesti eri vil-jelyvyöhykkeillä ja maalajeilla

- Sadon laatu on huippuluokkaa niin sula-vuuden kuin valkuaispitoisuudenkin suh-teen, tulee röyhylle hieman muita nurmi-natoja myöhemmin ja näin sulavuus las-kee muita lajikkeita myöhemmin

- Suositellaan vyöhykkeille I-V, talvenkestä-

vyys on hyvän myös Lapissa- Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy

Kasper -nurminata- Viljelyvarma nurminata, joka sopii koko

nurmiviljelyalueelle, kestävä ja satoisa myös 3. ja 4. vuoden nurmissa

- Jälkikasvukyky on hyvä, joten hyvä sato saadaan myös 2. ja 3. niitosta

- Suositellaan rehuntuotantoon viljelyvyö-hykkeille I-V


X2140733_23-36.indd 30 24.9.2014 16:04:11

31

talvenkestävyys ei ole riittävä pohjoisim-paan Suomeen


SaijaBOR -puna-apila- Satoisa ja talvenkestävä kotimainen pu-

na-apilalajike, talvenkestävyys Bjurselen luokaa

- Satoisampi kuin Bjursele niin ensimmäi-sessä kuin toisessakin niitossa, kasvuston jälkikasvukyky on hyvä

- On tuottanut lajikekokeissa satoa hyvin myös toisen ja kolmannen vuoden nurmista

- Puna-apilana parantaa nurmiseoksissa selvästi nurmirehun laatua ja nostaa re-hun valkuaispitoisuutta

- Suositellaan vyöhykkeille I - IV- Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy

SW Yngve -puna-apila- Pohjoisen kasvutyypin puna-apila, jonka

talvenkestävyys on erittäin hyvä- Sato painottuu ensimmäiseen niittoon- Rehuna erinomainen ruokintalaatu- Soveltuu monivuotisiin säilörehunurmiin

hyvän valkuaispitoisuuden takaavana nurmipalkokasvina, viljelyvyöhykkeille I-V


KarolinaBOR -ruokonata- Kotimainen, satoisa ruokonata - Selvästi nurminatoja satoisampi. Hyvä jäl-

kikasvukyky. - Tuottaa nurminataan verrattuna hyviä sa-

toja erityisesti kuivissa olosuhteissa - D-arvo on ensimmäisessä niitossa ollut vä-

hintään nurminatojen tasoa, toisessa ja kol-mannessa niitossa on D-arvo jäänyt hieman alhaisemmaksi kuin parhailla nurminadoilla

- Ensimmäinen niitto suositellaan tehtä-väksi röyhylle tulon alkaessa

- Hyvin talvenkestävä, menestyy hyvin myös Lapissa.

- Parhaimmillaan on lajike ollut 2. ja kol-mannen vuoden nurmissa

- Menestyy hyvin viljelyvyöhykkeillä I-V- Soveltuu hyvin säilörehunurmiseoksiin,

mutta laidunruokinnassa ei maittavuus ole nurminadan veroinen


RiikkaBOR -englanninraiheinä- Laadukas ja nopeakasvuinen englanninrai-

heinä Etelä- ja Keski-Suomen rehunurmiin- Talvenkestävin ja satoisin raiheinälajike- Jälkikasvukyky on erinomainen, rehusadon

sulavuus ja maittavuus ovat erittäin hyviä- Suositellaan viljelyyn vyöhykkeille I - III,

7000

7500

8000

8500

9000

9500

10000

10500

ILMARI KASPER VALTTERI KLAARA INKERI

Vyöhyke 1

Vyöhyke 2

Vyöhyke 3

Vyöhyke 4

Vyöhyke 5

Nurminalajikkeiden sato eri viljelyvyöhykkeillä (kg/ha)MTT, virallisten lajikekokeiden tulokset 2006‐2013

7000

7500

8000

8500

9000

9500

10000

10500

11000

11500

TAMMISTO II TUURE UULA TENHO NUUTTI GRINDSTAD

Vyöhyke 2

Vyöhyke 3

Vyöhyke 4

Vyöhyke 5

Timoteilajikkeiden sato eri viljelyvyöhykkeillä (kg/ha)MTT, viralliset lajikekokeet 2006‐2013

Timoteilajikkeiden sato eri viljelyvyöhykkeillä(kg/ha)


Nurminatalajikkeiden sato eri viljelyvyöhykkeillä(kg/ha)


X2140733_23-36.indd 31 24.9.2014 16:04:12

ww

w.p

elto

siem

en.fi

NURMISIEMENSEOKSET

32

ww

w.p

elto

siem

en.fi

Vakioseoksemme:

Peltosiemen-Yleinurmiseos 1

75 % Timotei IkiBOR

25 % Nurminata InkeriBOR/Kasper

Perusseos pohjoisille viljelyvyöhykkeille, kun halutaan Iki-timotein nopea kasvuryt-mi. Seos tuottaa parhaimman satonsa 1. niittoon

Peltosiemen-Yleinurmiseos 2

75 % Timotei NuuttiBOR

25 % Nurminata InkeriBOR /Kasper

Eniten myyty seoksemme, jossa päästään hyödyntämään Nuutti-timotein erinomaiset sulavuusominaisuudet. Tämä seos – ja Nuut-ti-timotei – on ehdoton suuren karjatilan va-linta silloin, kun halutaan maksimoida säilö-rehun laatu ja minimoida ajallisuuskustan-nukset.

Peltosiemen-Ruokonataseos 1

75 % Timotei IkiBOR

25 % Ruokonata Kora

Perusruokonataseos.

Peltosiemen-Ruokonataseos 2

70 % Timotei NuuttiBOR

20 % Ruokonata KarolinaBOR

10 % Nurminata InkeriBOR/Kasper

Laadukas ruokonataseos. Nuutti-timotein laatu luo seoksen rungon. Kotimainen Karo-lina-ruokonata on puolestaan erinomainen talvenkestävyydeltään ja nurminata tuo na-toihin lisäsulavuutta ja lehtevyyttä. Eniten myyty ruokonataseoksemme.

Peltosiemen-pakkaamoilta saat monenlaisia nurmisiemenseoksia. Voit valita yleisestä, ko-ko ketjun kattavasta valikoimasta tai sitten voit kysyä lähipakkaamoltasi heidän omia seoksi-aan. Voit myös pyytää tarjousta omasta, juuri sinun tilallesi räätälöidystä seoksesta. Pakkaa-momme ovat asiantuntijoita seosten rakentamisessa.

Peltosiemen-Apilanurmiseos 1

60 % Timotei20 % Nurminata10 % Puna-apila

Peltosiemen-Apilanurmiseos 2

55 % Timotei25 % Nurminata15 % Puna-apila 5 % Alsikeapila

Apilaseoksissa lajikkeet vaihtelevat. Yleisimmät ovat Nuutti, Tenho ja Iki-timoteit, Kasper ja Inkeri -nurminadat sekä Saija ja SW Yngve -puna-apilat. Alsikeapilana yleisin lajike on Frida.

Muita nurmikasveja

Valikoimastamme löytyy paljon muutakin.

Saat meiltä mm:ItalianraiheinäWesterwoldinraiheinäKoiranheinäNiittynurmikkaRehuvirna ja ruisvirnaValkoapilaPersianapilaSinimailanen

X2140733_23-36.indd 32 24.9.2014 16:04:18

33

Kuva

: Bor

eal K

asvi

njal

ostu

s Oy

X2140733_23-36.indd 33 24.9.2014 16:04:24

34

ww

w.p

elto

siem

en.fi

Laadukkaat siemenet saat seura avilta Peltosiemen-pakkaamoilta

Maakunta Kotikunta Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinro Postitoimipaikka GSM Puh Fax SähköpostiEtelä-Karjala Lappeenranta Järvenpää Juha Suikintie 261 54230 Nuijamaa 040 757 2949 05 414 1559 [email protected]ä-Pohjanmaa Evijärvi Kivijärvi Seppo Särkikyläntie 465 62500 Evijärvi 0400 663 442 06 765 5126 06 765 5255 [email protected]ä-Pohjanmaa Jalasjärvi Porrassalmi Olavi Soukka-Viinamäentie 263 61630 Hirvijärvi 040 510 7319 06 457 3135 [email protected]ä-Pohjanmaa Kauhava Järvinen Kari ja Vesa Alankotie 21 62220 Pernaa 050 561 6686 06 435 2115 06 435 2115 [email protected]ä-Pohjanmaa Kauhava Kujala Pekka Alankotie 5 62220 Pernaa 050 564 9738 06 435 2183 [email protected]ä-Pohjanmaa Kauhava Lagerstedt Jari Saarimaantie 285 62220 Kauhava 0400 604 666 06 435 2135 [email protected]ä-Pohjanmaa Kauhava Toppari Reijo Uunimaantie 11 62200 Kauhava 040 544 4801 06 434 2562 06 434 2562 [email protected]ä-Pohjanmaa Kauhava Ylikantola Minna Kalliokoskentie 343 62200 Kauhava 050 354 5672 [email protected]ä-Pohjanmaa Kurikka Korpi-Tassi Jussi Piirrontie 247 61360 Mieto 050 371 4389 06 450 1871 [email protected]ä-Pohjanmaa Kurikka Santtila Matti Koskenkorvantie 540 66350 Tainus 0400 562 461 0400 562 461 [email protected]ä-Pohjanmaa Lapua Kortesoja Jari Poutuntie 224 62100 Lapua 050 544 5352 06 438 7638 06 438 7637 [email protected]ä-Pohjanmaa Lapua Talvitie Jussi Poutuntie 214 62100 Lapua 040 506 1954 06 433 1636 [email protected]ä-Pohjanmaa Lapua Talvitie Ville Alajoentie 3 62100 Lapua 040 770 1238 06 438 7055 06 438 7955 [email protected]ä-Savo Joroinen Hämäläinen Aimo Kerisalonsaarentie 838 79600 Joroinen 050 533 0546 017 576 127 017 576 127 [email protected]ä-Savo Joroinen Rytkönen Juha Sysmänrannantie 141 77460 Maavesi 0400 178 711 017 574 211 017 588 120 [email protected]ä-Savo Joroinen Teittinen Matti Karjalanniementie 63 79600 Joroinen 050 560 3559 017 571 559 017 571 579 [email protected]ä-Savo Mikkeli Ehrnrooth Yrjö Pellosniemenkuja 5 50100 Mikkeli 0400 824 731 015 176 528 015 176 558 [email protected]äme Hämeenlinna Karjalainen Heikki Hakkotie 80 14300 Renko 050 320 8270 [email protected] Jyväskylä Mäkinen Tommi Tervamaantie 9 41120 Puuppola 0500 641 154 0500 641 154 014 211 230 [email protected] 014 685 876Keski-Suomi Jyväskylä Mäkinen Tuomas Salmelantie 163 41120 Puuppola 040 533 1096 [email protected] Pihtipudas Kananen Ilpo Rönnyntie 53 44800 Pihtipudas 0400 635 707 0400 635 707 [email protected] Iitti Lintukangas Petri Massintie 17 47440 Sääskjärvi 050 435 7400 05 366 3008 [email protected] Nokia Mattila Risto Taivalkunnantie 238 37120 Nokia 040 513 8988 03 3416 017 [email protected] Vammala Junttila Taisto Rudolf Koivun tie 20 38250 Sastamala 0400 777 192 03 5130 259 03 5130 009 [email protected] Mustasaari Wik Jens Larvvägen, Larvintie 292 66580 Kuni 050 529 8874 [email protected] Närpiö Norrholm John Åsvägen 30 64220 Yttermark 040 961 3391 John 06 225 6560 06 225 6548 [email protected] 050 368 8256 HansPohjanmaa Pedersöre Käldman Jan Bredarholmsvägen 61 68870 Edsevö 0500 448 231 06 766 7075 [email protected] Uusikaarlepyy Bonäs Torolf Bonäsvägen 106 66900 Nykarleby 050 554 2510 [email protected] Polvijärvi Hietala Juha Parvilantie 5 A 83700 Polvijärvi 040 731 7627 [email protected] Pulkkila Träskelin Jarmo Majanperäntie 467 92600 Pulkkila 0400 588 678 08 812 1450 08 812 1450 [email protected] Iisalmi Kainulainen Tapio Linkinniemenkatu 21 74130 Iisalmi 0400 346 035 [email protected] Iisalmi Kiiskinen Antero Syvänniementie 69 74150 Iisalmi 0440 815 621 017 815 621 017 815 605 [email protected] Iisalmi Paananen Pasi Porovedentie 527 74160 Iisalmi 0400 178 977 Pekka 017 816 016 017 816 016 [email protected] 050 544 1720 Pasi [email protected] Juankoski Heikkinen Lauri Lautalantie 456 73470 Västinniemi 040 532 1289 017 624 101 [email protected] Kiuruvesi Lappalainen Matti Rapakkojoentie 70 74630 Heinäkylä 0500 541 491 017 755 122 017 755 122 [email protected] Kuopio Nyyssänen Timo Tomperinniementie 58 71160 Riistavesi 0400 574 134 017 720 027 017 720 027 [email protected] Lapinlahti Lappalainen Kari Kirjomäentie 152 71920 Pajujärvi 0400 543 772 [email protected] Maaninka Kröger Jussi Virranniementie 5 71720 Käärmelahti 040 547 2362 0400 579 865 [email protected] Siilinjärvi Aartovaara Erkki Koivuniementie 28 71840 Kuuslahti 0400 678 765 017 461 4119 017 461 4119 [email protected] Siilinjärvi Miettinen Juha Taulumäentie 10 71800 Siilinjärvi 0400 579 167 [email protected] Siilinjärvi Seppälä Tuomo Hussolantie 111 71800 Siilinjärvi 050 567 7943 [email protected] Vesanto Väätäinen Esa Hallasuontie 100 72380 Horontaipale 0400 281 503 017 641 158 [email protected]äijät-Häme Heinola Orasmaa Tuomo Kirkkotie 23 18300 Heinola 040 524 6505 03 718 2551 03 718 2557 [email protected] Huittinen Peräniitty Heikki ja Tapio Korvenkyläntie 420 32700 Huittinen 0500 333 666 Tapio 02 568 802 02 568 802 [email protected] 0400 333 666 HeikkiSatakunta Lappi Anttila Aarne Hinnerjoentie 774 27230 Lappi 0400 650 938 [email protected] Lappi Tukkikoski Simo Mäentaantie 45 as 2 27250 Lappi 0400 815 417 [email protected] Alastaro Jääskeläinen Jari Vänniläntie 145 32440 Alastaro 0500 821 261 [email protected] Loimaa Suvila Samuli Niinijoentie 187 32300 Mellilä 0500 535 325 [email protected]

X2140733_23-36.indd 34 24.9.2014 16:04:25

35

Laadukkaat siemenet saat seura avilta Peltosiemen-pakkaamoilta

Maakunta Kotikunta Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinro Postitoimipaikka GSM Puh Fax SähköpostiEtelä-Karjala Lappeenranta Järvenpää Juha Suikintie 261 54230 Nuijamaa 040 757 2949 05 414 1559 [email protected]ä-Pohjanmaa Evijärvi Kivijärvi Seppo Särkikyläntie 465 62500 Evijärvi 0400 663 442 06 765 5126 06 765 5255 [email protected]ä-Pohjanmaa Jalasjärvi Porrassalmi Olavi Soukka-Viinamäentie 263 61630 Hirvijärvi 040 510 7319 06 457 3135 [email protected]ä-Pohjanmaa Kauhava Järvinen Kari ja Vesa Alankotie 21 62220 Pernaa 050 561 6686 06 435 2115 06 435 2115 [email protected]ä-Pohjanmaa Kauhava Kujala Pekka Alankotie 5 62220 Pernaa 050 564 9738 06 435 2183 [email protected]ä-Pohjanmaa Kauhava Lagerstedt Jari Saarimaantie 285 62220 Kauhava 0400 604 666 06 435 2135 [email protected]ä-Pohjanmaa Kauhava Toppari Reijo Uunimaantie 11 62200 Kauhava 040 544 4801 06 434 2562 06 434 2562 [email protected]ä-Pohjanmaa Kauhava Ylikantola Minna Kalliokoskentie 343 62200 Kauhava 050 354 5672 [email protected]ä-Pohjanmaa Kurikka Korpi-Tassi Jussi Piirrontie 247 61360 Mieto 050 371 4389 06 450 1871 [email protected]ä-Pohjanmaa Kurikka Santtila Matti Koskenkorvantie 540 66350 Tainus 0400 562 461 0400 562 461 [email protected]ä-Pohjanmaa Lapua Kortesoja Jari Poutuntie 224 62100 Lapua 050 544 5352 06 438 7638 06 438 7637 [email protected]ä-Pohjanmaa Lapua Talvitie Jussi Poutuntie 214 62100 Lapua 040 506 1954 06 433 1636 [email protected]ä-Pohjanmaa Lapua Talvitie Ville Alajoentie 3 62100 Lapua 040 770 1238 06 438 7055 06 438 7955 [email protected]ä-Savo Joroinen Hämäläinen Aimo Kerisalonsaarentie 838 79600 Joroinen 050 533 0546 017 576 127 017 576 127 [email protected]ä-Savo Joroinen Rytkönen Juha Sysmänrannantie 141 77460 Maavesi 0400 178 711 017 574 211 017 588 120 [email protected]ä-Savo Joroinen Teittinen Matti Karjalanniementie 63 79600 Joroinen 050 560 3559 017 571 559 017 571 579 [email protected]ä-Savo Mikkeli Ehrnrooth Yrjö Pellosniemenkuja 5 50100 Mikkeli 0400 824 731 015 176 528 015 176 558 [email protected]äme Hämeenlinna Karjalainen Heikki Hakkotie 80 14300 Renko 050 320 8270 [email protected] Jyväskylä Mäkinen Tommi Tervamaantie 9 41120 Puuppola 0500 641 154 0500 641 154 014 211 230 [email protected] 014 685 876Keski-Suomi Jyväskylä Mäkinen Tuomas Salmelantie 163 41120 Puuppola 040 533 1096 [email protected] Pihtipudas Kananen Ilpo Rönnyntie 53 44800 Pihtipudas 0400 635 707 0400 635 707 [email protected] Iitti Lintukangas Petri Massintie 17 47440 Sääskjärvi 050 435 7400 05 366 3008 [email protected] Nokia Mattila Risto Taivalkunnantie 238 37120 Nokia 040 513 8988 03 3416 017 [email protected] Vammala Junttila Taisto Rudolf Koivun tie 20 38250 Sastamala 0400 777 192 03 5130 259 03 5130 009 [email protected] Mustasaari Wik Jens Larvvägen, Larvintie 292 66580 Kuni 050 529 8874 [email protected] Närpiö Norrholm John Åsvägen 30 64220 Yttermark 040 961 3391 John 06 225 6560 06 225 6548 [email protected] 050 368 8256 HansPohjanmaa Pedersöre Käldman Jan Bredarholmsvägen 61 68870 Edsevö 0500 448 231 06 766 7075 [email protected] Uusikaarlepyy Bonäs Torolf Bonäsvägen 106 66900 Nykarleby 050 554 2510 [email protected] Polvijärvi Hietala Juha Parvilantie 5 A 83700 Polvijärvi 040 731 7627 [email protected] Pulkkila Träskelin Jarmo Majanperäntie 467 92600 Pulkkila 0400 588 678 08 812 1450 08 812 1450 [email protected] Iisalmi Kainulainen Tapio Linkinniemenkatu 21 74130 Iisalmi 0400 346 035 [email protected] Iisalmi Kiiskinen Antero Syvänniementie 69 74150 Iisalmi 0440 815 621 017 815 621 017 815 605 [email protected] Iisalmi Paananen Pasi Porovedentie 527 74160 Iisalmi 0400 178 977 Pekka 017 816 016 017 816 016 [email protected] 050 544 1720 Pasi [email protected] Juankoski Heikkinen Lauri Lautalantie 456 73470 Västinniemi 040 532 1289 017 624 101 [email protected] Kiuruvesi Lappalainen Matti Rapakkojoentie 70 74630 Heinäkylä 0500 541 491 017 755 122 017 755 122 [email protected] Kuopio Nyyssänen Timo Tomperinniementie 58 71160 Riistavesi 0400 574 134 017 720 027 017 720 027 [email protected] Lapinlahti Lappalainen Kari Kirjomäentie 152 71920 Pajujärvi 0400 543 772 [email protected] Maaninka Kröger Jussi Virranniementie 5 71720 Käärmelahti 040 547 2362 0400 579 865 [email protected] Siilinjärvi Aartovaara Erkki Koivuniementie 28 71840 Kuuslahti 0400 678 765 017 461 4119 017 461 4119 [email protected] Siilinjärvi Miettinen Juha Taulumäentie 10 71800 Siilinjärvi 0400 579 167 [email protected] Siilinjärvi Seppälä Tuomo Hussolantie 111 71800 Siilinjärvi 050 567 7943 [email protected] Vesanto Väätäinen Esa Hallasuontie 100 72380 Horontaipale 0400 281 503 017 641 158 [email protected]äijät-Häme Heinola Orasmaa Tuomo Kirkkotie 23 18300 Heinola 040 524 6505 03 718 2551 03 718 2557 [email protected] Huittinen Peräniitty Heikki ja Tapio Korvenkyläntie 420 32700 Huittinen 0500 333 666 Tapio 02 568 802 02 568 802 [email protected] 0400 333 666 HeikkiSatakunta Lappi Anttila Aarne Hinnerjoentie 774 27230 Lappi 0400 650 938 [email protected] Lappi Tukkikoski Simo Mäentaantie 45 as 2 27250 Lappi 0400 815 417 [email protected] Alastaro Jääskeläinen Jari Vänniläntie 145 32440 Alastaro 0500 821 261 [email protected] Loimaa Suvila Samuli Niinijoentie 187 32300 Mellilä 0500 535 325 [email protected]

X2140733_23-36.indd 35 24.9.2014 16:04:25

www.peltosiemen.fi

Muistiinpanoja:

X2140733_23-36.indd 36 24.9.2014 16:04:25

www.peltosiemen.fi

Muistiinpanoja:

X2140733_kannet.indd 3 24.9.2014 15:43:53

Pohjoista kasvua

Boreal Kasvinjalostus Oywww.boreal.fi

www.farmit.net

Boreal jalostaa tuottavia peltokasvilajikkeita

pohjoisiin oloihin vankalla kokemuksella ja

ammattitaidolla. Tänä vuonna vietämme

juhlavuotta, kun Boreal täyttää 20 vuotta.

Samalla tulee kuluneeksi 110 vuotta

suomalaisen kasvinjalostuksen

käynnistymisestä. Tutustu toimintaamme

ja lajikkeisiimme osoitteessa www.boreal.fi

Peltosiemenen valikoimista myös nämä lajikkeet:

Akseli -kaura

Einar -ohra

Wolmari -ohra

X2140733_kannet.indd 4 24.9.2014 15:44:10

Documents

tästä linkistä suomeksi