TAITAJASTA - SkillsFinland · 2017-12-13 · loistava koodari voi koodata hyvän pelin ja myydä sen. Hänen ei tarvitse välttä-mättä olla sosiaalinen tai jotain muuta, joka perinteisesti

TA I TA J A S TA Y R I T T Ä J Ä K S I

TAITAJASTA YRITTÄJÄKSI

Julkaisija: Skills Finland ry

Toimitustyö: Emmi Oksanen

Ulkoasu ja taitto: Viestintätoimisto VCA Oy

Kannen kuvat: Tarmo Valmela, Silja Lindqvist, Juha Roininen, Antti Varonen

Paino: Savion Kirjapaino Oy

Helsinki 2015

TA I TA J A S TA Y R I T T Ä J Ä K S I

Sisältö

Mika Tammilehto, johtaja, ammatillisen koulutuksen vastuualue, opetus- ja kulttuuriministeriö

Johdanto ............................................................................................................... 5

Veli-Matti Lamppu, koulutuspolitiikasta vastaava johtaja, Suomen Yrittäjät

Yrittäjyys ei ole geeni, vaan asenne ................................................................... 6

Tuija Laukkanen, opetusneuvos, Opetushallitus

Yrittäjyys opetussuunnitelmissa ....................................................................... 10

Pekka Karukka, ammattiopettaja, Oulun seudun ammattiopisto Anne Säämänen, lehtori, Koulutuskeskus Salpaus

Suomi vei Taitajan menestyslajin EuroSkillsiin ................................................ 14

Paula Hyytiäinen, opetustoimen päällikkö, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto

Oppilaitokset panostavat yrittäjyyden opettamiseen .................................... 20

Iiris Salminen, opiskelija, Oulun seudun ammattiopisto Roosa Posti, opiskelija, Oulun seudun ammattiopisto

EuroSkills 2014 -kilpailu antoi itseluottamusta ja rohkeutta.......................... 24

Thomas Vasenius, lehtori, Omnian ammattiopisto

Yrittäjyyden iloa opiskelijoille viherrakentamisessa ....................................... 28

Näin huomioit yrittäjyyden lajissa kuin lajissa

ja hyödynnät myös muussa opetuksessa ......................................................... 32

Heikki Timonen, kauppaneuvos, hallituksen pj, Machinery Group

Yrittäjyys on paloa ja vastuunkantoa .............................................................. 34

Petteri Heimonen, toimitusjohtaja, Pettersteel Oy

Suomi nousuun yrittäjyydellä ........................................................................... 38

Heidi Parkkinen, Siiri Härmä, Riku Korhonen ja Vili Heiskanen

Nuoret yrittäjät tulevat ..................................................................................... 42

Eija Alhojärvi, toiminnanjohtaja, Skills Finland ry Pekka Matikainen, Taitaja-päällikkö, Skills Finland ry

Johtopäätökset .................................................................................................. 46

TA I TA J A S TA Y R I T T Ä J Ä K S I4

Johdanto

Ammatillinen koulutus ja ammattitaito-kilpailut yrittäjyyttä edistämässä

Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat tuottavaksi toiminnaksi – oli kyse sitten liiketoiminnasta tai muusta toiminnasta. Siihen kuuluu luovuus, innovaatiokyky ja riskinotto, samoin kuin kyky suunnitella ja johtaa toimin-

taa tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa tarvitaan yrittäjyyttä ja yrittäjä mäistä asennetta, sillä meneillään oleva työelämän murros enteilee monia muutoksia niin palkkatyöhön kuin yritystoimintaankin. Yrittäjyys on tulevaisuudessa entistä varteenotettavampi vaihtoehto työllistyä ja työllistää myös muita. Yrittäjämäinen asenne tulee olemaan aiempaa tärkeämpää myös palkkatöissä. Se lisää työn tekijän tietoisuutta omasta työstään ja oman työn merkityksestä osana laajempaa kokonaisuutta – ja auttaa tarttumaan mahdollisuuksiin.

Ammatillinen koulutus tarjoaa käytännönläheisen väylän yrittäjyyteen. Kaikki ammattiin opiskelevat saavat vahvan ammattitaidon ohella perustiedot yritys-toiminnasta ja valmiudet toimia yrittäjämäisesti toisen palveluksessa. Lisäksi yrittäjyyttä omaksi urakseen suunnittelevat voivat valita yrittäjyyttä painottavan opintopolun ja sisällyttää tutkintoonsa yritystoimintaa tukevia tutkinnon osia valinnaisuuden kautta.

Suomessa ammattitaitokilpailut ovat osa ammatillisen koulutuksen kehittämistä. Kilpailujen avulla lisätään ammatillisen koulutuksen ja ammattiosaamisen tunnet-tuutta ja arvostusta, tehdään ammatillisen koulutuksen uudistuksia näkyväksi ja kehitetään uusia pedagogisia ratkaisuja ammatillisen koulutuksen arkeen. Taitaja -kilpailuissa yrittäjyys on esillä sekä erillisenä lajina että läpäisevänä painopiste-alueena kaikissa lajeissa. Kilpailutoiminta ja yrittäjyys tukevat toisiaan, sillä niissä on paljon samaa: ne vaativat ja kehittävät samoja ominaisuuksia.

Taitajasta yrittäjäksi -kirja antaa monipuolisen kuvan siitä, miten yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä asennetta on viety eteenpäin ammattitaitokilpailutoiminnassa ja samalla koko ammatillisessa koulutuksessa. Kirjan artikkeleista selviää, mitä ammattitaitokilpailuissa on tehty yrittäjyyden edistämiseksi. Lisäksi artikkeleissa arvioidaan tehtyjen toimien vaikutuksia, kuvataan omia ja osin muidenkin kokemuksia, pohditaan hyviksi havaittujen toimintatapojen hyödyntämistä sekä ennakoidaan yrittäjyyden tulevaisuutta Suomessa ja Taitajassa.

Antoisia lukuhetkiä innostavien artikkeleiden parissa! •

Mika Tammilehto johtaja, ammatillisen koulutuksen vastuualue opetus- ja kulttuuriministeriö

5

Yrittäjyys ei ole geeni, vaan asenneYrittäjämäinen toiminta on yhä tärkeämpää, sillä uudet työpaikat syntyvät etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Palkkatyö ja yrittäjyys yhdistyvät yhä useamman työuralla.

Yrittäjyyden vieminen Taitaja-lajiksi alkoi 2000-luvun loppupuolella. Suomen Yrittäjät teki Skills Finlandille aloitteen yrittäjyyslajin puolesta vuonna 2007, ja Nuori Yrittäjyys ry järjesti Espoon Taitaja2008-tapahtuman yhteydessä

yrittäjyyskilpailupilotin. Yrittäjyys oli Taitajassa näytöslajina seuraavana vuonna ja virallisena lajina ensimmäisen kerran vuonna 2010.

– Yrittäjyystaidot sopivat hyvin itsenäiseksi lajiksi. Yrittäjyyteen kuuluu esimerkiksi ideointia, markkinointia, asiakaspalvelua ja hinnoittelua, ja ne kuuluvat kaikkien alojen ammatilliseen osaamiseen, perustelee johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä. Hän toimi Taitajan yrittäjyyslajin lajiohjausryhmän puheenjohtajana vuodet 2010–2013. Lisäksi Lamppu on toiminut lajin päätuomarina kolme kertaa.

Yrittäjyys on osa ammattitaitoaYrittäjyyden edistäminen ammattikoulutuksessa on Veli-Matti Lampun mielestä tärkeää siksi, että suuri osa uusista työpaikoista on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa yrittäjämäinen toimintatapa on tarpeen osana kaikkien työn-tekijöiden ammattitaitoa. Tulosvastuullisuus lisääntyy koko ajan myös julkisen sektorin työpaikoissa.

– Meillä on yhä vähemmän työpaikkoja, joissa voi olla sellaisella asenteella, että olen vain töissä täällä. Ei ole myöskään hyvinvointiyhteiskuntaa ilman menestyvää yritystoimintaa.

Yrittäjämäinen toiminta onkin Veli-Matti Lampun mielestä osa ammattitaitoa alalla kuin alalla. Lisäksi yrittäjyys tarjoaa nuorille mahdollisuuden toteuttaa itseään.


”Jokaisen opiskelijan pitäisi

saada tutustua yrittäjyyteen

toiminnallisella tasolla.

Tämä voi tarkoittaa

harjoitus yritystoimintaa,

osuuskuntia tai esimerkiksi

työssäoppimista pienessä

yrityksessä.”

– Yrittäjämäinen toiminta lisää työn mielekkyyttä ja työviihtyvyyttä myös tutkimusten mukaan. Mitä lähempänä työntekijä on koko toiminnan ydintä ja mitä paremmin hän hahmottaa toiminnan kokonaisuuden, sitä tyytyväisempi hän usein on työhönsä.

Suomen Yrittäjät on mukana Taitaja-toiminnassa myös siksi, että se haluaa kannustaa nuoria yrittäjiksi sekä toteuttamaan ja kehittämään itseään.

Koulutus edistää yrittäjyyttäAmmatillisen koulutuksen lainsäädäntö sekä opetussuunnitelmat ja tutkintojen perusteet antavat Veli-Matti Lampun mielestä hyvän perustan yrittäjyys opetukselle.

– Uudistuvassa laissa todetaan, että ammatillisen koulutuksen on tarkoitus edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä, kun aiemmin laissa mainittiin vain työllisyys.

Yrittäjyyden edistäminen toteutuu käytännössäkin Lampun mielestä koko ajan paremmin, mutta opetuksessa on vielä paljon tehtävää.

KU

VA: T

arm

o Va

lmel

a

Suomen Yrittäjät jakaa Taitaja-tapahtumassa vuosittain yrittäjyysopetusmenetelmäkilpailun palkinnon. Vuonna 2014 palkittiin Ahlmanin ammattiopisto.

7

– Jokaisen opiskelijan pitäisi saada tutustua yrittäjyyteen toiminnallisella tasolla. Tämä voi tarkoittaa harjoitusyritystoimintaa, kuten vuotta yrittäjänä, osuuskuntia, joissa opiskelijat voivat toimia, tai esimerkiksi työssäoppimista pienessä yrityksessä ja yrittäjyyteen tutustumista siinä samalla. Myös jokaisen opettajan pitäisi tuoda yrittäjyysnäkökulma Veli-Matti Lampun mielestä esiin.

– Esimerkiksi lähihoitajakoulutuksessa opettaja voisi asettaa toimintaympäristöksi pienen hoivayrityksen julkisen sairaalan lisäksi.

Hän toivoo, että opettajat huomioisivat yrittäjyysnäkökulman opetuksessa nykyistä paremmin.

Uusi yrittäjyys yhdistää toimialojaTaitaja-kilpailun yrittäjyyslajissa saisi kilpailla Veli-Matti Lampun mielestä entistä enemmän muiden alojen kuin liiketalouden opiskelijoita.

– Luovuus, kyky konkretisoida, oman osaamisen hyödyntäminen ja oivallus siitä, kuka voisi olla asiakas, korostuvat yrittäjyydessä. Yrittäjyyslajissa ei ole oleellista, että osaa laskea erilaisia laskelmia täsmällisesti Excelillä. Yrittäjyyslajiin on ehkä iskenyt liiketalousleima, mutta laji sopii kaikkien koulutusalojen opiskelijoille.

Lamppu onkin iloinen siitä, että lajin kilpailuissa ovat menestyneet myös muut kuin liiketalouden opiskelijat. Hänestä lajin kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, etteivät lajin tehtävät keskity liikaa liiketoimintasuunnitelman tekemiseen. Opettajat saisivat myös markkinoida lajia entistä enemmän kaikkien alojen opiskelijoille.

– Opettajien on tärkeää ymmärtää, että kaikki opiskelijat voivat osallistua lajin kilpailuun. Olisi erittäin hienoa, jos yrittäjyydessä kilpailisi monialaisia joukkueita.

Veli-Matti Lamppu toivoo monialaisia joukkueita kilpailuun myös siksi, että uudet yritykset perustuvat nykyään usein tuotteeseen tai palveluun, joka ei edusta puhtaasti yhtä toimialaa. Erilaiset alat yhdistyvät esimerkiksi terveysteknologiassa ja pelialalla.

Kenestä vain voi tulla yrittäjäYrittäjäosaaminen on Veli-Matti Lampun mukaan oman ammatin hyvää osaamista, halua kehittää ammattitaitoa monipuolisesti ja laajasti sekä yhä enemmän myös kykyä katsoa oman ydinosaamisen ulkopuolelle, nähdä mahdollisuuksia ja toteuttaa niitä.

– Yrittäjän on mentävä rohkeasti eteenpäin ja kehityttävä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Kenestä vain voi tulla yrittäjä.

– Ei ole olemassa yrittäjyysgeeniä, eikä yhtä käsitystä yrittäjyydestä. Esimerkiksi loistava koodari voi koodata hyvän pelin ja myydä sen. Hänen ei tarvitse välttä-mättä olla sosiaalinen tai jotain muuta, joka perinteisesti liitetään yrittäjyyteen.

Myöskään ammattikoulusta valmistunut nuori ei ole Lampun mielestä liian nuori tai kokematon yrittäjäksi. Yrittäjyys lähtee yksilön valmiuksista.


U N E L M I E N Y R I T Y S :

Kauniita vanhoja koruja ja kelloja myyvä verkkokauppa.

Veli-Matti Lamppu• koulutuspolitiikasta vastaava johtaja,

Suomen Yrittäjät

– Samalla tavalla voisi kysyä, onko joku liian nuori töihin. Yrittäjyys on monella alalla hyvin luonteva valinta. Esimerkiksi parturi-kampaajan on vaikea löytää palkkatyötä. Yrittäjyydessä on kyse ennen kaikkea yksilöstä ja ammattitaidosta.

Yrittämistä ja palkkatyötä ei ole Veli-Matti Lampun mielestä myöskään hyvä asettaa vastakkain, sillä tulevaisuudessa ihmisten työurat tulevat olemaan yhä enemmän yhdistelmiä palkkatyöstä ja yrittäjyydestä.

Kilpaileminen saa uskomaan tulevaisuuteenParasta Taitaja-kilpailun antia on Veli-Matti Lampun mielestä se, että kilpaileminen antaa nuorille rohkeutta ja kokemuksen yhdessä tekemisestä. Opiskelijat ja mukana olevat yrittäjät saavat kilpailusta hänestä myös tulevaisuudenuskoa.

– On tärkeää, että opiskelijat haluavat kehittyä hyvästä erinomaiseksi. Yritykset tarvitsevat ammattikoulun käyneitä hyviä työntekijöitä.

Veli-Matti Lamppu on tyytyväinen myös siihen, että yrittäjyys on ollut jo useamman Taitaja-tapahtuman teema.

– Yrittäjyyden voisi tuoda yleisölle näkyväksi eri lajeissa entistä paremmin. Tehtävänä voisi olla esimerkiksi urakkatarjouksen laskeminen ja sen esittely yleisölle kuin oikealle asiakkaalle tai sen miettiminen, millaisen yrityksen perustaminen olisi itselle luontevaa.

Ammattitaitokilpailutoiminta ja ammatillinen koulutus antavat Veli-Matti Lampun mielestä opiskelijoille parhaimmillaan samoja eväitä kuin yrittäjyys. Näitä ovat rohkaisu, kannustus ja tuki.

– Parhaimmillaan opiskelija saa mahdollisuuden ammatilliseen kasvamiseen, mahdollisuuden käyttää kaikkea potentiaaliaan, rohkaistuu kehittämään itseään ja haluaa mennä eteenpäin. •

KU

VA: J

arkk

o Ö

vers

ti, T

osik

uva

Oy

9

Yrittäjyys opetus-suunnitelmissaAmmatillisen koulutuksen perustutkinnot uudistuvat elokuussa 2015. Yrittäjyys on uusissa tutkinnoissa entistä vahvemmin esillä. Opetushallituksen tavoitteena on, että nuorella olisi ammattikoulusta valmistuessaan valmiudet ryhtyä yrittäjäksi.

Kaikkien ammatillisen peruskoulutuksen perustutkintojen perusteet uudistuvat elokuussa 2015. Uudistus tarkoittaa 52 perustutkinnon uudistumista. Opintoviikoista siirrytään osaamispisteisiin ja samalla osaamisperusteisuutta

vahvistetaan.

– Yrittäjyys on mukana tutkinnon osissa nytkin, mutta se nousee uusissa tutkinnon-perusteissa entistä vahvemmin ja selkeämmin esille, ja sen kokonais määrä tutkinnosta on hieman suurempi kuin aiemmin, kertoo opetusneuvos Tuija Laukkanen Opetushallituksesta.

Yrittäjyysopintoja tulee lisääYrittäjyysopintoja sisältyy kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin. Erityisen vahvasti yrittäjyys sisältyy liiketalouden perustutkintoon. Opiskelija voi valita opintoja yrittäjyyteen liittyvistä tutkinnon osista, joita ovat Yritystoiminnan suunnittelu ja Yrityksessä toimiminen. Yrittäjyysosaaminen sisältyy myös opintoihin kuuluviin elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Lisäksi yrittäjyysosaaminen on mukana yhteisissä tutkinnon osissa Yrittäjyys ja yritystoiminta -otsakkeen alla.

Opetushallitus tarkoittaa elinikäisen oppimisen avaintaidoilla muun muassa valmiuksia, joita läpi elämän jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilan-teiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuhteet edellyttävät. Tällaisia taitoja ovat Opetushallituksen mukaan muun muassa elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, aloitekyky ja yrittäjyys, viestintä- ja mediaosaaminen sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.


”Kyvystä ottaa haltuun

erilaisia työtehtäviä eri

toimialoilla on tulossa

normaali tapa toimia ja

tehdä töitä. Ei tarvitse

miettiä, miksi pitäisi opiskella

uutta vielä aikuisena, kun

kaikki tekevät niin.”

Opetushallitus haluaa kannustaa nuoria ryhtymään entistä enemmän yrittäjiksi. – Yrittäjillä on suomalaisessa yhteis-kunnassa merkittävä rooli. Haluamme rohkaista nuoria yrittäjiksi. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija pysähtyisi aidosti miettimään, missä omat vahvuudet ovat ja voisiko hänestä tulla yrittäjä.

Rohkeita ratkaisuja opetukseenAmmatillinen koulutus on Tuija Laukkasen mielestä yrittäjyysmyönteistä, mutta yrittä-jyysosaamista on mahdollista lisätä ja parantaa.

– Varmasti yrittäjyysosaamisen hankki-miseen liittyvät pedagogiset ratkaisut voisivat olla vielä nykyistäkin rohkeampia. Oppilaitosten opetuksessa on eroja. Joissakin oppilaitoksissa erilaisia pedagogisia ratkaisuja on kehitetty pitkälle, mutta toisissa on enemmän kehitettävää.

Laukkasen mielestä yrittäjyyttä pitäisi opettaa käytännönläheisesti ja mahdollistaa erilaiset kokeilut, jolloin on lupa epäonnistuakin.

– Jos opiskelijat osallistuvat erilaisiin projekteihin ja perustavat harjoitusyrityksiä, se on varmasti hyvin hedelmällistä.

KU

VA: P

eppi

Nyk

änen

Asiakaspalvelutaidot ovat kaikille tarpeellista yrittäjyysosaamista.

11

Liiketalouden ja muidenkin alojen opiskelijat pyörittävätkin opintojen aikana omia yrityksiään osassa oppilaitoksista esimerkiksi yhden lukuvuoden ajan. Tällaiset yrittäjyysopinnot ovat Laukkasen mielestä hyviä.

Yrittäjyyttä voi kokeillaTäydellinen yrittäjäkoulu olisi Tuija Laukkasen mielestä rohkaiseva ja innostava oppimisympäristö.

– Sellainen, joka ruokkisi uskallusta ja rohkeutta, mutta takaisi myös liiketaloudellisen perusosaamisen. Varmasti opiskelijoiden olisi hyvä kuulla myös nykyistä enemmän esimerkiksi entisten opiskelijoiden menestystarinoita yrittäjyydestä. Voisimme ottaa oppia myös naapurimaiden hyvistä käytännöistä. Oppilaitosvierailuja, yritysvierailuja ja yhteistyötä ammattikoulujen välillä sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken voisi olla enemmän.

Tuija Laukkasen mielestä Suomessa saisi olla myös nykyistä enemmän sellaista henkeä, että yrittäjyyttä voi kokeilla. Yrittäjyyden ei tarvitse olla loppuelämän valinta.

– Suomessa ei ehkä ole sellaista toimintakulttuuria, että yrittäjät perustavat, mutta mahdollisesti myös myyvät yrityksiä lyhyellä aikavälillä. Toivon enemmän rohkeutta kokeilla.

Laukkanen uskoo, että yrittäjyyteen liittyvät projektin-hallintataidot, eli taito asettaa tavoitteita ja suunnitella tarvittavia toimenpiteitä, ovat tarpeellisia missä tahansa työssä ja elämässä yleensä.

– Oppimaan oppiminen ja innovointi ovat varmasti hyväksi kaikille. Myös oman talouden hallintaan voi muodostua ihan erilainen tuntuma, kun opiskelijat opettelevat liiketoiminnan suunnittelua opinnois-saan. Oman talouden hallintaa on tarve vahvistaa nuorten keskuudessa ihan yleisosaamisena.

Jatkuva uuden oppiminen on normaaliaKaikille tarpeellista yrittäjäosaamista on Tuija Laukkasen mielestä uudenlaisten viestintävälineiden ja -ympäristöjen hyödyntäminen, oppimaan oppi-minen, ketteryys ja joustavuus erilaisten töiden tekemisessä, asiakaspalvelutaidot sekä sosiaaliset

KU

VA: J

aakk

o M

anni

nen

12 TA I TA J A S TA Y R I T T Ä J Ä K S I

taidot. Ketteryyttä ja joustavuutta ihmiset tarvitsevat esimerkiksi siksi, että työsuhteet ovat usein aiempaa lyhyempiä, tietyt työtehtävät katoavat ja uusia tehtäviä tulee tilalle.

– Kyvystä ottaa haltuun erilaisia työtehtäviä eri toimialoilla on tulossa normaali tapa toimia ja tehdä töitä. Ei tarvitse miettiä, miksi pitäisi opiskella uutta vielä aikuisena, kun kaikki tekevät niin.

Yrittäjiä tarvitaan Laukkasen mielestä lisää.

– Suuri määrä yrittäjiä on siirtymässä lähivuosina eläkkeelle.

Mahdollisesti yrittäjyydestä on myös tulossa aiempaa trendikkäämpää.

– Tiettyjen alojen yrittäjät, kuten ravintola-alan yrittäjät, ovat aiempaa enemmän esillä mediassa. Yleistyvä ilmiö mahdollistaa toimialan nousun trendiksi.

Kaikista voi tulla yrittäjiäTavoitteena on, että ammatillinen peruskoulutus antaa vahvat valmiudet yrittäjyyteen, jolloin kaikki opiskelijat voisivat halutessaan ryhtyä yrittäjiksi.

– Pyrimme siihen, että opiskelijoilla olisi valmistuessaan perusosaaminen ja ymmärrys yrittäjyydestä ja he pystyisivät tekemään tietoisia ja harkittuja valintoja.

Yrittäjyyden näkyminen ammattitaitokilpailuissa on Tuija Laukkasen mielestä tärkeää siksi, että yrittäjyys on osa ammatillisia perusopintoja. Siksi sen kuuluu näkyä myös kilpailutoiminnassa. Hän uskoo myös, että kilpailemaan lähtevät opiskelijat ovat tavoitteellisia, kunnianhimoisia ja sitkeitä, siis sellaisia, jotka sopivat hyvin myös yrittäjiksi.

– Varmasti opiskelijat saavat kilpailutoiminnasta eväitä yrittämiseen. •


Suomalaisille senioreille suunnattu Bed & Breakfast -majapaikka Etelä-Euroopassa.

Tuija Laukkanen• opetusneuvos, Opetushallitus

KU

VA: O

petu

shal

litus

13

Suomi vei Taitajan menestyslajin EuroSkillsiinYrittäjyys on Taitaja-kilpailun suosituin laji. Kilpailijoita valmentavien opettajien mielestä suosio on erinomainen asia. He toivovat lajin kilpailijoiksi entistä enemmän eri alojen opiskelijoita.

Yrittäjyys oli näytöslajina Taitaja-kilpailussa vuonna 2009. Virallisen lajin aseman yrittäjyys sai kilpailussa vuonna 2010. Samana vuonna Portugalin Lissabonissa EuroSkills- eli ammattitaidon EM-kilpailussa oli yrittäjyyden

epävirallinen näytöskilpailu, jossa Oulun seudun ammattiopiston joukkue ja kaksi portugalilaista joukkuetta kilpailivat yrittäjyydessä. Oululaista joukkuetta valmensi markkinoinnin ja yrittäjyyden opettaja Pekka Karukka. Hän oli uurastanut myös sen eteen, että yrittäjyydestä tuli Taitaja-laji ja lobbasi yrittäjyyslajin puolesta kansainvälisillä areenoilla niin, että siitä tuli EuroSkills-kilpailun laji 2012.

– Idea, että yrittäjyys pitäisi saada EuroSkills-lajiksi, taisi olla minun ja kollegani Jukka Vehmaksen. Ajattelimme, että miksei yrittäjyys olisi yksi laji muiden joukossa. Aloimme sitten hiillostaa Skills Finlandin ja EuroSkillsin ihmisiä ja yrittä-jyys hyväksyttiin viralliseksi lajiksi. Se oli tietysti hienoa, kertoo Oulun seudun ammattiopistossa opettava Karukka.

Lukuisat joukkueet haluavat kilpailla yrittäjyydessäYrittäjyyslaji on saanut Taitaja-toiminnassa huikean lähdön, sillä lajista on tullut viidessä vuodessa kilpailun suosituin. Vuonna 2014 lajin semifinaalissa oli mukana 46 joukkuetta ja vuonna 2013 peräti 49 kolmen hengen joukkuetta.

Karukka on ollut mukana joka vuosi valmentajana ja kahteen kertaan myös EuroSkills-eksperttinä eli tuomarina. Todennäköisesti hän on mukana Taitaja-toiminnassa tulevinakin vuosina.


”Yrittäjyyslaji sopii kaikkien

alojen opiskelijoille ja yrittäjiä

tarvitaan tulevaisuudessa

entistä enemmän eri aloilla.”

Pekka Karukka

Myös asiakaspalvelun ja markkinoinnin lehtori Anne Säämänen Koulutuskeskus Salpauksesta on ollut Taitaja-toiminnassa mukana yrittäjyyslajin alusta alkaen. Kun yrittäjyys oli ensimmäistä kertaa kilpailu-lajina Oulun Taitaja2010-kilpailussa, Sää-mänen valmensi kolmihenkisen joukkueen jaetulle kultamitalisijalle.

– Innostuin Taitajasta, sillä valmentaminen on intensiivistä ja motivoivaa. Kisahuuma valtaa Taitajassa opettajankin. Tulen itse yrittäjäperheestä ja vuoden 2010 ryhmässä oli esimerkiksi mukana opiskelijatyttö, jolla oli vahva yrittäjän sydän, Säämänen muistelee.

Taitaja2010-kilpailun jälkeen Säämänen on valmentanut kahta kolmihenkistä joukkuetta yrittäjyyslajissa. Lahden Taitaja2014-kilpailussa hän toimi lajivastaavana. Koulutuskeskus Salpaus oli tapahtuman pääjärjestäjä.

Kilpailulaji on monipuolinenAnne Säämäsen mielestä yrittäjyyslajissa näkyy hyvin yrittäjyyden eri osa-alueet, kuten markkinointi, talouspuoli ja verkostoituminen. Finaalitehtäviin on kuulunut aina kuvitteellisen yrityksen perustaminen, liikeidean ja liiketoiminnan kehittely sekä esimerkiksi markkinoinnin ja talouden suunnitteleminen.

Suomalaiset veivät yrittäjyyslajin ammattitaidon EM-kilpailuun. Kuvassa Suomen edustajat Henna Hannila, Jenna Heiskari ja Anni Korhonen sekä lajin järjestäjät Pekka Karukka ja Jukka Vehmas EuroSkills 2010 -kilpailussa Portugalissa.

15

Taitaja2014-kilpailussa finaalitehtävänä oli kotiin ja sisustamiseen liittyvän verkko-kaupan perustaminen. Voiton kilpailussa vei Porvoo International Collegen joukkue Nikkaroi & säästä -verkkokaupallaan. Yrityksen liikeideana oli myydä leikkimökkejä ja puutarhakalusteita tee-se-itse-paketteina.

Opiskelijat oppivat lajissa kilpailemalla Säämäsen mielestä erityisesti tiimityösken-telyä ja neuvottelutaitoja sekä hahmottamaan sitä, miten oma osaaminen voi täydentää toisen osaamista.

– Suurin osa lajin kilpailijoista on ollut tähän asti liiketalouden opiskelijoita, mutta toivottavasti joukkueissa on tulevaisuudessa nykyistä enemmän monialaisia joukkueita, Säämänen sanoo.

Pekka Karukka on samaa mieltä.

– Yrittäjyyslaji sopii kaikkien alojen opiskelijoille ja yrittäjiä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän eri aloilla, Karukka perustelee.

Kilpaileminen kuuluu yrittämiseenTuomareina toimivat yrittäjät tuovat kilpailuun Anne Säämäsen mielestä arkirealismia ja käytännön näkemystä.

– He ovat hyviä arvioimaan sitä, mikä voisi oikeasti toimia esimerkiksi verkos-toitumisessa tai markkinoinnissa. Opiskelijat saavat kilpailussa hyvän kuvan yrittäjyydestä ja jopa oikeita kontakteja yrittäjiin. Opettajat saavat ideoita opetukseen, Säämänen kertoo.

KU

VA: J

aakk

o M

anni

nen


”Yrittäjämäiset piirteet

tulevat varmasti entistä

tärkeämmiksi myös

palkkatöissä. Iso osa

uusista työpaikoista

syntyy pieniin yrityksiin.”

Anne Säämänen

Pekka Karukankin mielestä yrittäjyyslaji on hyvä ja havainnollistaa opiskelijoille sitä, että kilpaileminen kuuluu yrittämiseen.

– Opiskelijat oppivat, että yrittäjät kilpailevat toisia yrittäjiä vastaan. Opiskelijat oppivat myös toisten tekemistä ratkaisuista, Karukka pohtii.

Kahden ja puolen päivän kilpailuaika rajoittaa kuitenkin hänestä lajin kehittämistä. – Voi pohtia, miten mitata yrittäjäosaamista niin lyhyessä ajassa, Karukka sanoo.

Suomi yrittäjyyden asiallaYrittäjyys on EuroSkillsissä vielä nuori laji, jonka onnistumisessa Suomella on ollut tärkeä rooli. Pekka Karukalla on nyt takana kolme EuroSkills-kilpailua ja kaksi kilpailua yrittäjyyslajin pääeksperttinä. Oulun seudun ammattiopiston joukkue on ollut joka kerta mukana. Kaksi kertaa oululaiset ovat tulleet toiseksi hyvin tiukassa kilpailussa.

Opiskelijat kokevat kilpailuissa iloisia yllätyksiä ja karvaita pettymyksiä.

– Lillessä jäimme toiseksi 0,23 pisteen erolla, Karukka kertoo syksyn 2014 kilpailusta.

Opiskelijoita jännittää myös englanniksi kilpaileminen.

– Kokonaan englannin kielellä kilpaileminen on opiskelijoista kauhean jännää. Sinänsä kilpailussa keskitytään itse asiaan, eikä rallienglanti ole ongelma. Kaikilla on vain oltava yhteinen kieli, jotta kilpaileminen sujuu, Karukka selvittää.

Yrittäjyyden osuus opinnoissa kasvaaYrittäjyyttä ja yrittäjäkasvatusta on lisätty ammatti-kouluopintoihin viime vuosina ja tulevina vuosina niiden määrää kasvatetaan vielä lisää. Anne Säämäsen mielestä yrittäjyys on opinnoissa hyvin mukana.

– Jo ensimmäisen vuoden opiskelijat kehittelevät opinnoissa oman liikeidean. Opintoihin kuuluu monta opintoviikkoa työssäoppimista, opiskelutehtävät saattavat liittyä oikeisiin yrityksiin ja Salpaus on mukana Nuori Yrittäjyys -toiminnassa. Yrittäjyyskokonaisuuden voi valita myös tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin, Säämänen kertoo.

Pekka Karukan mielestä yrittäjyys sopii hyvin yhteen elinikäisen oppimisen idean kanssa, joka on EU:n koulutuspolitiikan päätavoite. Hänestä toiminnallisen oppimisen osuutta ja yrittäjyyden opettamista voisi lisätä opinnoissa edelleen.

– Kaikkien alojen opiskelijoilla voisi olla opintojen aikana oma pieni yritys, jolla olisi oikea tuote. He voisivat harjoitella yrityksen pyörittämistä näin pienessä mitta-kaavassa turvallisessa ympäristössä, Karukka ideoi.

17

Sisäinen yrittäjyys on kaikkien juttuMolemmat opettajat uskovat, että yrittäjäosaamiselle on tulevaisuudessa entistä suurempi tarve.

– Kaupan alan työpaikat vähenevät ja yrittäjyys on opiskelijoille yksi vaihtoehto lisää työllistyä. Yrittäjä-mäiset piirteet tulevat varmasti entistä tärkeämmiksi myös palkkatöissä. Iso osa uusista työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin, Anne Säämänen pohtii. Tällaisia yrittäjämäisiä piirteitä ovat hänestä ainakin hyvät vuorovaikutustaidot, vahva ammattietiikka ja innovatiivisuus.

Pekka Karukka on samaa mieltä siitä, että ilman yrityksiä ei ole työpaikkoja. Hänestä yrittäjä-osaamiseen kuuluu oppiva asenne, avoimuus ja valmius tehdä sitä, mille on milloinkin kysyntää. Tätä asennetta tarvitsevat hänestä myös palkkatyöläiset ja opiskelijat.

– Yrittäjyyskasvatus on eri asia kuin yrittäjyys. Kaikki eivät koskaan halua yrittäjiksi, mutta kaikkien on hyvä ymmärtää, millaisia asioita yrittäjän on otettava huomioon. Se helpottaa aina työntekoa, Karukka arvioi.

Ammattikoulusta suoraan yrittäjäksiAnne Säämänen ja Pekka Karukka uskovat, että kenestä tahansa voi tulla yrittäjä. Yrittäjäksi voi heidän mielestään lähteä myös heti ammattikoulun penkiltä.

– Tutkimusten mukaan yrittäjät ovat usein muuta-man vuoden palkkatöissä ja perustavat sitten oman yrityksen. Yrittäjäksi voi kuitenkin lähteä heti valmistumisen jälkeen, Karukka sanoo.

– Salpauksessa on joitakin opiskelijoita, jotka ovat perustaneet yrityksen jo opiskeluaikana. Esimerkiksi yksi nuori mies tekee koruja ja myy niitä erilaisissa tapahtumissa. Toinen opiskelija kehitti liikeidean ja perusti yrityksen työssäoppimisjaksollaan yhdessä työnantajan kanssa. Nämä nuoret haluavat tehdä kovasti töitä tavoitteidensa eteen, Säämänen kertoo. Säämänen tietää myös parikymppisen entisen oppi-laansa, joka on perustanut jo kolme yritystä.

KU

VA: J

aakk

o M

anni

nen


Voiko yrittäjän asennetta opettaa?Kuinka yrittäjyyttä pitäisi opettaa? Voiko yrittäjämäistä asennetta opettaa?

– Asenne on osittain sisäsyntyinen asia, mutta uskon, että sitäkin voi opettaa. Vuoro vaikutustaitoja ja esiintymistä voi ainakin opettaa ja opetella, Säämänen arvioi.

Täydellisessä yrittäjäkoulussa kannustettaisiin hänestä uskaltavaan ajatteluun ja toimintaan, sekä aktiiviseen verkostoitumiseen.

– Koulussa yhdistyisivät rutiinit, käytäntö ja uudenlainen ajattelu. Opiskelijat oppisi-vat huomioimaan erilaisia pieniäkin liiketoimintamahdollisuuksia, Säämänen visioi.

Pekka Karukan mielestä opettajalla on oltava omaa kosketusta yrittäjyyteen, jotta hän voi olla uskottava yrittäjyyden opettaja.

– Opettajan pitää olla itse tehnyt ja kokeillut, Karukka sanoo.

Hän on pyörittänyt aiemmin kahta kauppaa ja tällä hetkellä Karukka on osakkaana Rukan hiihtokeskuksessa sijaitsevassa ravintolassa. Opettajan on hänestä hyvä pysyä etäällä ja antaa opiskelijoille vapautta.

– Opiskelijoiden pitää saada paljon vapautta ja vastuuta. Nuoret tarvitsevat ohjausta, mutta he ovat luovia ja välkkyjä. He eivät tarvitse vanhan mummon ideoita, Karukka sanoo. •

Pekka KarukkaAnne Säämänen

• markkinoinnin ja yrittäjyyden ammatti-opettaja, Oulun seudun ammattiopisto

• asiakaspalvelun ja markkinoinnin lehtori, Koulutuskeskus Salpaus


Vaatemerkki, joka myisi laskettelu- ja golf-vaatteita.


Nettikauppa, joka myisi tuotteita virkeille ikääntyneille, jotka haluavat asua mahdollisimman pitkään kotona.

KU

VA: O

ulun

seu

dun

amm

attio

pist

o

KU

VA: K

oulu

tusk

esku

s Sa

lpau

s

19

Oppilaitokset panostavat yrittäjyyden opettamiseenYrittäjyyslaji on nuorille hyvä tapa löytää oma polkunsa, uskoo Paula Hyytiäinen. Hänestä yrittäjyys on enemmän asennetta kuin substanssia. Yrittäjä etsii vaihtoehtoja ja kantaa vastuuta, eikä jää paikoilleen.

Suomen Liikemiesten Kauppaopiston opetustoimen päällikkö Paula Hyytiäinen kuuluu Skills Finlandin yrittäjyystoimikuntaan. Lisäksi hän on toiminut oman oppilaitoksen järjestämissä yrittäjyyslajin Taitaja-semifinaaleissa useamman

kerran tuomariston puheenjohtajana. Oppilaitos haluaa olla mukana yrittäjyyslajin järjestämisessä, sillä yrittäjyys on oppilaitoksen keskeinen arvo ja erityisesti liiketalouden puolella tärkeä osaamisalue.

– Haluamme olla aktiivisesti mukana Taitajassa Suomen suurimpana kaupan ja hallinnon alan oppilaitoksena, Hyytiäinen perustelee.

Vuosi yrittäjänä koulussaSuomen Liikemiesten Kauppaopiston opiskelijoiden opintoihin kuuluu paljon yrittä-jyysopintoja. Opiskelijat harjoittelevat yrittäjyyttä opintojen aikana perustamalla oman miniyrityksen ja pyörittämällä sitä vuoden. Vuoden jälkeen opiskelijat voivat lopettaa yrityksen tai halutessaan jatkaa sitä ihan oikeana yrityksenä. Toiminta-konsepti on Nuori Yrittäjyys ry:n rakentama. Opiskelijat saavat tehdä yrityksessään 8 000 euron liikevaihdon ilman veroseuraamuksia.

– Opiskelijat ovat innovoineet monenlaisia liikeideoita ja myyneet muun muassa stailattuja kännykänkuoria, käsin tehtyjä koruja, käytettyjä tietokonepelejä ja tehneet henkilökohtaisia kunto-ohjelmia.

Oppilaitoksella on myös SLK Palvelut Oy -niminen oikea yritys, jossa opiskelijat oppivat markkinointiviestintää tekemällä pienimuotoisia projekteja eri yritysten toimeksiantoina. Opiskelijat ovat tehneet esimerkiksi markkinatutkimuksia, myyntikampanjoita, kotisivuja ja tapahtumia yrityksille.


”Yrittäjyyslajin kilpailu on

opiskelijoille hyvä testimittari

siitä, mitä kaikkea he ovat

oppineet. Kilpailemalla on

helppo huomata, mitä jo osaa

ja missä pitää parantaa.”

Kilpailu on testimittariTaitaja-kilpailu ja ammattitaitokilpailu-toiminta ovat Paula Hyytiäisen mielestä oiva lisä oppilaitoksen yrittäjyyskasvatukseen.

– Yrittäjäkasvatuksen polku ja malli on meillä jo opetuksessa ja kilpailu on oikeastaan piste i:n päälle. Kilpailulla on kyllä vaikutusta myös opetuksen kehittämiseen ja nuoret voivat löytää kilpailemisen avulla oman polkunsa.

Opiskelijat ja opettajat pystyvät myös arvioimaan oppimista kilpailemisen avulla.

– Yrittäjyyslajin kilpailu on opiskelijoille hyvä testimittari siitä, mitä kaikkea he ovat oppineet. Kilpailemalla on helppo huomata, mitä jo osaa ja missä pitää parantaa. Opiskelijat voivat mitata kilpailussa myös omaa paineensietokykyään ja yhteistyö-taitojaan.

Hyytiäisen mielestä onkin tärkeää, että laji on tiimilaji. Hän uskoo, että nuoret oppivat paljon myös tuomaristolta saamastaan henkilökohtaisesta palautteesta.

– Palaute on nuorille tosi tärkeää. Finaalikilpailun osallistujajoukkoa ei voi enää kasvattaa juuri siksi, että tuomarit arvioivat kilpailun kaikki osavaiheet, eivätkä he pysty seuraamaan tavattoman montaa joukkuetta.

KU

VA: P

eppi

Nyk

änen

Liike-elämän taloudellisten realiteettien ymmärtäminen auttaa myös oman talouden hallitsemisessa.

21

Parempi käsitys rahastaYrittäjyyslajia Paula Hyytiäinen pitää monella tavalla hyvänä ja vaativana. Lajin heikkoutena voi hänestä pitää sitä, että aito liiketaloudellinen kilpailuympäristö ja oikeat asiakkaat puuttuvat.

– Esimerkiksi markkinointisuunnitelma on vain paperilla, eivätkä suunnitellut toimenpiteet tule testatuiksi oikeiden asiakkaiden kanssa.

Lajia seuratessaan Hyytiäinen on myös huomannut, että nuorilla on usein hyviä ja luovia ideoita, mutta ei realistista käsitystä lukujen suuruudesta ja siitä, mitä esimerkiksi erilaiset markkinointitoimet maksavat.

– Opiskelijoita pitäisi auttaa nykyistä enemmän ymmärtämään liike-elämän taloudellisia realiteetteja, jotta heillä olisi aiempaa realistisempi kyky arvioida taloussuunnitelmia ja hallita myös omaa taloutta. Jos nuori ei ole ollut vielä esimerkiksi itse töissä, hänellä ei ole ehkä käsitystä rahasta tai palkkojen suuruudesta.

KU

VA: A

ntti

Varo

nen

Yrittäjyyslajin kilpailun päätteeksi nuoret esittelevät töidensä tulokset.


Paula Hyytiäinen

• opetustoimen päällikkö, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto

Tähti innostaa muitaYksi ammattitaitokilpailutoiminnan hienous on myös tilaisuus verkostoitua ja saada uusia ystäviä. Suomen Liikemiesten Kauppaopiston entinen opiskelija Riku Korhonen, jonka joukkue voitti yrittäjyyslajin Taitaja2013-kilpailussa, on usein puhunut siitä, kuinka hyvä verkostoitumispaikka kilpailut ovat hänelle olleet.

– Riku on kertonut, että hän on tavannut kilpailutoiminnassa paljon ihmisiä, joilta voi jatkossakin kysyä neuvoa ja apua.

Korhonen on menestynyt nuorten yrittäjien kilpailuissa myös kansainvälisesti ja perustanut jo kaksi omaa yritystä. Hän on kertonut onnistumisistaan myös oppilaitoksen muille opiskelijoille ja innostanut heitä yrittäjyyteen.

Paula Hyytiäisen mielestä yrittämisessä ja yrittäjyyden opettamisessa keskeistä onkin oikea asenne ja mahdollisuus kokeilla siipiään.

– Yrittäjyys on enemmän asennetta kuin substanssia. Yrittäjä on luova ja rohkea ja etsii ratkaisuja ongelmiin. Yrittäjämäinen oma-aloitteisuus ja vastuunotto on tärkeää kaikille tulevaisuuden tekijöille. •


Pikkupuoti, jossa myydään kauniita tavaroita arjen iloksi.

KU

VA: S

uom

en L

iikem

iest

en K

aupp

aopi

sto

23

EuroSkills 2014 -kilpailu antoi itseluottamusta ja rohkeuttaRoosa Posti ja Iiris Salminen kilpailivat EuroSkills Lille 2014 -kilpailussa vanhempia ja jo työelämässäkin olleita opiskelijoita vastaan. Oululaiset ammattikoululaiset saivat kilpailussa hopeaa.

Taitaja2014-semifinaaleista jäi Roosa Postille ja Iiris Salmiselle jotain hampaankoloon. Oululainen kaksikko oli huonosti valmistautunut, eikä saanut finaalipaikkaa. EuroSkills 2014 -kilpailussa Ranskan Lillessä Posti ja

Salminen sen sijaan näyttivät, että heillä on silmää yrittäjyydelle ja liikeideoille.

– Taitajan jälkeen tiesimme, että pystymme parempaan, Iiris Salminen sanoo.

– Semifinaalit olivat hyvä preppaus EuroSkillsiin, Roosa Posti miettii.

Taitaja-semifinaalin jälkeen Posti ja Salminen pohtivat yhdessä valmentajiensa Pekka Karukan ja Jukka Vehmaksen kanssa, kannattaisiko lähteä kilpailemaan EuroSkillsiin. Oulun seudun ammattiopistossa opettavat Karukka ja Vehmas ehdottivat EuroSkills-kilpailua opiskelijoilleen. Posti ja Salminen pääsivät kilpailuun ilman karsintoja, sillä muita ei hakenut mukaan. Alkoi ahkera harjoittelu. Ennen kilpailua nelikko tapasi toisiaan viikoittain.

Kirjanpito-ohjelma toi hopeaaRoosa Posti ja Iiris Salminen kuvailevat EuroSkills 2014 -tapahtumaa uskomattomaksi kokemukseksi.

– Minulle oli yllätys, kuinka iso tapahtuma oli. Iso halli oli täynnä ihmisiä ja tapahtumassa oli 90 000 kävijää, Salminen kertoo.

Kaksikko kilpaili yrittäjyydessä kolmen päivän ajan Belgian, Itävallan ja Montenegron joukkueita vastaan. Kilpailijat kehittivät liikeidean ja tekivät yritykselleen tarkan liiketoimintasuunnitelman.


– Päivät kestivät 8–10 tuntia ja olivat yllättävän rankkoja. Vaikeimpia tehtäviä olivat yllätystehtävät, joissa piti esimerkiksi keksiä hyväntekeväisyyskampanja, Posti kertoo.

Postin ja Salmisen liikeidea oli urheilu-joukkueille suunnattu kirjanpito-ohjelma verkossa. He sijoittuivat hyvin tiukassa kilpailussa hopealle. Voiton vei Belgia. Menestys tuntui hienolta.

– Olimme lajin nuorimmat kilpailijat. Muut olivat yliopisto-opiskelijoita tai jo töissä, Salminen kertoo.

– En ajatellut, että sijoittuisimme niin hyvin, Posti lisää. Posti oli kilpailun aikaan 18-vuotias ja Salminen 17.

Varmuutta englantiin ja esiintymiseenKilpailu antoi Postille ja Salmiselle itseluottamusta ja rohkeutta.

– Tajusin, että mähän olen aika hyvä, kun olen päässyt tänne ja vielä pärjään, Iiris Salminen kuvailee. Hän sai kilpailussa myös ahaa-elämyksiä markkinoinnista, kun kuunteli muiden joukkueiden vastauksia. Eniten ennalta jännitti englannin puhuminen.

KU

VA: J

uha

Roin

inen

Taitaja-semifinaaliin osallistuminen kasvatti halua kilpailla. Iiris Salminen (vas.) ja Roosa Posti ylsivät hopealle EuroSkills 2014 -kilpailussa.

”Tajusin, että mähän olen

aika hyvä, kun olen päässyt

tänne ja vielä pärjään.”

Iiris Salminen

25

”Kokemus oli upea.

Kilpaileminen opettaa

paljon liiketoiminta

suunnitelman tekemisestä

ja kilpailemisesta

itsessään. Parasta oli se,

että sain monta uutta

kaveria.”

Roosa Posti


– Puhun perussuomalaista rallienglantia ja mikrofoniin puhuminen oli jännittävää. Seuraavalla kerralla ei varmasti jännitä yhtä paljon, Salminen sanoo.

Postille englanti oli tuttua, sillä hän on asunut lapsena kaksi vuotta Uudessa-Seelanissa ja käynyt kansainvälisen peruskoulun Suomessa. Englanniksi esiintyminen, keskittyminen ja paineen alla toimiminen oli kyllä Postinkin mielestä opettavaista.

Molempien tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä epäselvät. Yrittäjyys on kummallekin yksi hyvä vaihtoehto.

EuroSkillsissä kilpailemista he suosittelevat muillekin.

– Kokemus oli upea. Kilpaileminen opettaa paljon liiketoimintasuunnitelman tekemisestä ja kilpailemisesta itsessään. Parasta oli se, että sain monta uutta kaveria, Posti hehkuttaa. •

Roosa PostiIiris Salminen

• 3. vuoden liiketalouden opiskelija, Oulun seudun ammattiopisto. Suorittaa samalla ylioppilastutkintoa.

• 2. vuoden liiketalouden opiskelija, Oulun seudun ammattiopisto


Yritys, jonka olemassaolosta olisi oikeasti hyötyä ja apua ihmisille.


Somistamisen ja sisustamisen alalla toimiva yritys.

KU

VA: M

arkk

u O

jala

KU

VA: M

arkk

u O

jala

27

Yrittäjyyden iloa opiskelijoille viherrakentamisessaYrittäjyys sopii monelle alalle, tietää yrittäjä ja opettaja Thomas Vasenius. Taitajassa yrittäjyys tulisi huomioida nykyistä parempana asiakas-lähtöisyytenä.

Viherrakentamisen lehtori Thomas Vaseniuksella on paljon pidempi kokemus yrittämisestä kuin opettamisesta. Hän perusti oman viheralan yrityksen 21-vuotiaana nuorena miehenä. Vasenius otti ison pankkilainan, ryhtyi

rakentamaan ihmisten pihoja kesällä ja viljeli vihanneksia kasvihuoneissa talvella. Kasvihuoneiden rakentamista varten hän vuokrasi myös tilan, jonka vuokra oli 15 000 markkaa kuukaudessa.

– Halusin olla yrittäjä, tehdä paljon töitä ja pitää lomaa silloin, kun itse haluan, Vasenius perustelee. Suvussa ei ole yrittäjiä.

Vasenius pyöritti omaa viheralan yritystä 16 vuotta, kunnes siirtyi muutama vuosi sitten opettajaksi. Yrittäjän pitkät päivät ja pienet lapset tuntuivat liian raskaalta yhdistelmältä.

Äkkiä Vasenius oli myös täysillä mukana Taitaja-toiminnassa.

– Kilpailutoiminta on tosi hauskaa. Siinä pääsee etsimään parhaita opiskelijoita ja joskus näkemään, kuinka opinnoissa muuten heikosti menestyvät opiskelijat innostuvatkin kilpailemisesta.

Urakkatarjouksen tekeminen tehtäväksiThomas Vaseniuksesta tuli viherrakentamisen Skills-lajipäällikkö vuoden 2014 alussa. Sitä ennen hän on valmentanut Omnian opiskelijoita Taitaja-, EuroSkills- ja WorldSkills-kilpailuihin. Skills Finlandin nimeämän lajipäällikön tehtävänä on kehittää ja koordinoida oman lajinsa valmennusta. Viherrakentaminen-lajin kehittämisessä Vasenius on panostanut esimerkiksi juuri siihen, että yrittäjyys näkyisi lajin kilpailutehtävissä aiempaa enemmän.


”Jos Taitajakilpailun

semi finaalitehtävät

muuttuvat, opetuskin

muuttuu. Taitajassa

tapahtunut leviää

kouluihin. Jos yrittäjyys

näkyy kilpailussa, se tulee

kouluihinkin.”

– Yrittäjyys sopii viheralalle hyvin. Alalla on paljon töitä, jotka sopivat hyvin pienille yrityksille. Viher-alalla on myös helppo ryhtyä yrittäjäksi, sillä välttä-mättömät tarvikkeet maksavat vain muutamia tuhansia euroja ja työkoneita voi vuokrata. Ehkä pitää olla vielä pakettiauto.

Taitaja2015-kilpailussa yhtenä viherrakentamisen kilpailutehtävänä tulee olemaan urakkatarjouksen tekeminen. Kilpailijat pääsevät arvioimaan, kuinka paljon heiltä kuluu aikaa ja materiaaleja tietyn toi-meksiannon tekemiseen sekä millaiset laite-kustannukset toimeksiantoon liittyvät. Vastaavaa tehtävää ei ole ollut lajissa aiemmin. Vasenius uskoo, että urakkatarjouksen tekeminen kirkastaa opiskeli-joille itselleen sen, kuinka paljon he jo osaavat.

Kaikki voivat valita yrittäjyysopinnotOmnian ammattiopistossa vuoden yrittäjyysopinnot voi liittää minkä tahansa alan ammattitutkintoon. Opiskelija voi halutessaan opiskella tavallisen kolmen vuoden perustutkinnon lisäksi yrittäjän ammattitutkinnon, jonka suorittaminen kestää vuoden. Silloin opiskelijat toimivat oppilaitoksen perustamassa osuuskunnassa, jonka Omnia perusti vuoden 2013 alussa. Ensin osuuskunnassa toimivat vain puualan ja viherrakentamisen opiskelijat, mutta pian av-viestinnän, vaatetuksen ja muiden alojen opiskelijat pääsivät mukaan.

KU

VA: M

ikko

Tak

kune

n

Yrittäjyyden opettaminen voi vaatia omalta mukavuusalueelta poistumista, mutta Thomas Vasenius kehottaa opettajia vetämään haalarit jalkaan.

29

– Tämä lisävuosi on kokonaan yrittäjyyden opettelemista. Jos vain sanoisimme opiskelijoille, että yrittäjyys on taivas, se ei antaisi heille oikeaa kuvaa yrittäjyydestä eikä valmiuksia yrittäjyyteen. Osuuskuntamalli on tosi hyvä tapa opettaa yrittämistä.

Osuuskunnassa toimiessaan opiskelijat etsivät itse asiakkaita, tekevät heille tarjouksia ja toteuttavat työt sovitussa aikataulussa.

– Jos he laskevat esimerkiksi materiaalit tarjoukseen väärin ja koko palkka meneekin materiaaleihin, he ainakin oppivat laskemaan paremmin.

Omnian opettajat kuitenkin tarkistavat opiskelijoiden laskelmat, sillä osuuskunnalla on yhteinen kassa ja olisi ongelma, jos jonkun alan opiskelijat tekisivät osuus-kunnan talouteen esimerkiksi 100 000 euron loven.

Oppilaitoksen johto on pitänyt yrittäjyyden opettamista tärkeänä ja opettajat ovat kehittäneet yrittäjyyden opetusta käytännössä.

– Omnia on moderni monialainen koulu, ja esimerkiksi viheralan viidestä opettajasta kaikilla on yrittäjätausta.

Taitajan vaikutus leviää kouluihinYrittäjyyden näkyminen Taitaja-tapahtumassa on Thomas Vaseniuksen mielestä tärkeää siksi, että Taitaja on ammatillisen koulutuksen suurin tapahtuma ja ohjaa koulujen toimintaa ja opetusta monella tavalla.

– Jos esimerkiksi Taitaja-kilpailun semifinaalitehtävät muuttuvat, opetuskin muuttuu vähän. Taitajassa tapahtunut leviää kouluihin. Samoin, jos yrittäjyys näkyy kilpailussa, se tulee kouluihinkin.

Vasenius on huomannut, että kilpailutoiminnasta innostuvien opettajien joukossa on myös keskimääräistä enemmän heitä, joilla on yrittäjätaustaa. Hän arvelee, että yrittäjähenkiset opettajat innostuvat myös kilpailutoiminnasta. Kilpaileminen on yrittäjille tuttua.

Yrittäjyyden näkyminen Taitajassa on Vaseniuksen mielestä tärkeää myös siksi, että kilpailun avulla löytyy niitä nuoria, joilla on kipinä yrittäjyyteen.

– On tärkeää rohkaista opiskelijoita yrittäjiksi, ja on erityisen tärkeää rohkaista oikeita tyyppejä.

Kaikista opiskelijoista ei koskaan tule yrittäjiä, mutta yrittäjäosaamisesta on Vaseniuksen mielestä hyötyä heillekin.

– On hyvä, että kaikki opiskelijat ymmärtävät, mistä raha tulee. Ymmärrys tekee kaikista parempia työntekijöitä. Valitettavan moni luulee, että raha kasvaa puussa.

Entistä enemmän asiakaslähtöisyyttäYrittäjyys tulee huomioiduksi eri lajeissa Vaseniuksen mielestä parhaiten niin, että kilpailutehtävissä on mahdollisimman paljon oikeita caseja ja asiakkaita.

– Jos kilpailutehtävänä on tehdä jotain oikealle asiakkaalle ja laskea tarjoukseen työhön kuluva aika, materiaalit ja laitekulut, tehdä työ ja luovuttaa se, opiskelijat


oivaltavat, että he osaavat tehdä tarjouksia ja myydä. He oppivat myös sen, etteivät asiakkaat puhu ammattikieltä.

Vasenius uskoo, että tällainen asiakaslähtöinen kilpailutehtävä kasvattaa myös opiskelijoiden ammattiylpeyttä omasta osaamisestaan.

Yrittäjämäinen tekeminen on Taitajan kilpailulajeja suunnittelevien lajiohjaus-ryhmien keskusteluissa koko ajan enemmän mukana.

– Koen ja uskon, että yrittäjyys tulee näkymään Taitajassa ja kansainvälisissä kilpailuissa joka vuosi vähän edellistä vahvemmin. Kädentaitolajeissa se on jo vahvasti mukana. Esimerkiksi EuroSkillsissä on ollut floristiikassa tehtävänä rakentaa mahdollisimman myyvä, kutsuva ja asiakasystävällinen kukkakauppa.

Mars pihalle opettamaanSamanlaista asiakaslähtöistä opetusta saisi olla Thomas Vaseniuksen mielestä nykyistä enemmän myös oppilaitoksissa.

– Yrittäjyyttä opetetaan jo tekemällä ulkopuolisia oikeita kohteita ja projekteja, mutta opetusta voisi tehostaa nykyisestä. Tämä tietysti vaatii sen, että opettaja siirtyy pois mukavasta luokkahuoneesta ja vetää haalarit jalkaan.

Itse Vasenius kertoo opettavansa teorialuokassa erittäin harvoin. Suurimman osan ajasta hän opettaa harjoitushallissa ja ulkona.

– Opiskelijat oppivat ulkona elämää varten ja luokkahuoneessa koulua varten.

Ehkä Vasenius palaa vielä itsekin yrittäjäksi.

– Totta kai se on mahdollista. Minulla on yhä yritys olemassa, joten jatkaminen olisi erittäin helppoa. Mutta viihdyn työssäni ja toimin opettajana niin kauan kun opettaminen on hauskaa. •


Maatilamatkailuyritys omalle maatilalle Viroon. Yritys tarjoaisi esimerkiksi metsästysreissuja.

Thomas Vasenius• viherrakentamisen lehtori,

Omnian ammattiopisto

KU

VA: M

aino

stoi

mis

to/O

mni

a

31

V I N K I T:

1 Eri kilpailulajeihin voisi ottaa tehtäväksi urakkatarjouksen laskemisen ja tarjouksen

esittelyn kuin oikealle asiakkaalle.

2 Oman yrityksen ideoiminen kilpailutehtäväksi eri lajeihin. Tehtävässä kilpailijat pohtisivat,

millaisen yrityksen perustaminen olisi heille luontevaa ja miksi. Yritysideat tulisi perustella oman ammatti-taidon avulla.

3 Tehdään eri kilpailulajeihin sisältyvä yrittäjyys-osaaminen entistä näkyvämmäksi yleisölle.

Yleisön on hyvä nähdä, että myös yrittäjäosaaminen kuuluu ammattitaitoon eri aloilla.

4 Kilpailutehtävistä nykyistä asiakas-lähtöisempiä. Kilpailutehtävissä voisi olla

tarkkoja kuvauksia siitä, millaisille asiakkaille tehtävä työ pitää suunnitella ja toteuttaa. Näin voisi olla myös yrittäjyyslajin virtuaaliyrityksen ideoinnissa.

5 Aiempaa enemmän monialaisia joukkueita yrittäjyyslajin kilpailijoiksi. Kun yksi taitaa

liiketalouden ja toinen kädentaidot tai tietotekniikan, syntyy luovia ja innovatiivisia yritysideoita. Kaikki oppivat toisiltaan.

6 Taitajan lajiohjausryhmät miettimään entistä enemmän, kuinka yrittäjyys voi juuri

kyseisessä lajissa näkyä. Yrittäjyyden tulisi olla mahdollisimman luontevasti mukana Taitaja-kilpailun tehtävissä.

Näin huomioit yrittäjyyden lajissa kuin lajissa ja hyödynnät myös muussa opetuksessa


7 Nykyistä enemmän oikeita kohteita Taitaja-kilpailujen tehtäviin ja eri alojen opintojen

harjoitustehtäviin. Esimerkiksi viherrakentamisen opiskelijat voisivat urakoida oikeiden ihmisten pihoja ja kukka-alan opiskelijat hoitaa oikeiden juhlien kukkatilauksia.

8 Kaikkien alojen opiskelijat pyörittämään omaa pientä yritystä ammattiopintojensa aikana.

Yrityksellä tulisi olla yksi ihan oikea tuote. Näin opiskelijat saisivat harjoitella yrittämistä pienessä mittakaavassa ja turvallisessa ympäristössä.

9 Yrityksen koko liiketoimintaan ja toiminta-ketjuun tutustuminen entistä suurempaan

rooliin työssäoppimisjaksoilla. Enemmän pieniä yrityksiä työssäoppimispaikoiksi.

10 Jokaisen opettajan tulisi muistaa omassa opetuksessaan, että asettaa harjoitus-

ympäristöksi myös yrityksen, eikä vain julkista organisaatiota.

11 Enemmän yrittäjien pitämiä sparraus luentoja oppilaitoksiin ja oikeita yrityscaseja yrittä-

jyyden opetukseen. Myös entiset opiskelijat ja nykyiset yrittäjät voisivat vierailla entisissä opin-ahjoissaan ja kertoa tarinoitaan.

12 Annetaan opiskelijoille enemmän tilaisuuksia kokeilla ja tehdä itse, epä-

onnistua ja oppia. Yrittäjyyttä ei opeteta luokassa kirjoista ja kansista. Yrittäjyys on enemmän asennetta kuin substanssia. •

33

Yrittäjyys on paloa ja vastuunkantoaYrittäjyys on paloa ja vastuunkantoa, jota on perinteisessä luokkahuoneopetuksessa vaikea opettaa. Kauppaneuvos Heikki Timonen arvostaa suuresti Taitaja-toimintaa, jossa teoria ja käytäntö yhdistyvät.

Kauppaneuvos Heikki Timonen on perheyrittäjä toisessa polvessa. Perheyritys Machinery Oy on perustettu vuonna 1911. Yrityksen toimialaa on koneiden ja laitteiden sekä teknisten tarvikkeiden maahantuonti, markkinointi,

asennus, korjaus ja huolto. Yritys on kasvanut 103 vuodessa neljän miehen perustamasta koneliikkeestä konserniksi, joka työllistää 160 ihmistä. Heikki Timonen johti konsernia, johon nykyään kuuluvat Machinery Oy ja Amo Oy, vuodesta 1977 vuoteen 1995. Sen jälkeen hän siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi ja konsernijohtajan tehtävät otti hänen poikansa Janne Timonen.

Machinery Group on toiminut Taitaja-toiminnassa koneistuslajin sekä levy ja hitsaus -lajin pääyhteistyökumppanina toimittamalla tuotantokoneita kilpailijoiden käyttöön. Heikki Timonen on ollut tekemisissä Taitaja-kilpailun kanssa myös Yksityisyrittäjäin Säätiön hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Yksityisyrittäjäin Säätiö on Skills Finlandin ja Taitaja-tapahtuman tärkeä tukija.

Timosen mielestä kilpaileminen on upea lähestymistapa yrittäjyyteen.

– Arvostan kilpailutoimintaa suuresti. Olemme kokeneet toiminnan säätiössä tosi tärkeäksi, hän kertoo.

Panostus tulevaisuuden työvoimaanMachinery Group on mukana ammattitaitokilpailutoiminnassa siksi, että yritys haluaa kasvattaa osaajia alalle.

– Koemme, että metallin taitajien kasvattaminen alalle on hyvin keskeisessä asemassa kilpailukyvyn kehittämisessä. Opiskelijat näkevät Taitajassa käytännössä,


”Taitajakilpailussa yhdistyy

hienosti opiskelijoiden oppima

ja käytäntö. Taitaja tuo

yrittäjyyden oikeaa maailmaa

hienosti esiin opiskelijoille.”

mitä metalliala ja kilpaileminen ovat. Myös yrittäjyydessä on aina mukana kilpailu-tilanne.

Timosen mielestä olennaista yrittäjyydessä on yksinkertaisen ja selkeän strategian luominen. Strategiaan kuuluvat laaduk-kaat tuotteet, asiakkaat ja tapa toimia. Toisia ihmisiä työllistävän yrittäjän on osattava myös motivoida työntekijöitään.

– Ihmisten motivointi ja innostuksen levit-täminen ympärille on tärkeää, sillä innos-tunut työntekijä tuottaa moninkertaisesti enemmän kuin tympääntynyt työntekijä.

Upein asia yrittäjyydessä on Timosen mielestä muiden ihmisten työllistäminen.

Hyvä työntekijä kantaa vastuutaInnostuminen ja ylpeys omasta työstä sekä vastuunotto ovat Heikki Timosen mielestä tärkeimpiä asioita työelämässä niin yrittäjille kuin palkkatyöntekijöille.

– Kaikkien ei tarvitse kokea yrittäjän vastuuta, kunhan työntekijät kantavat vastuuta omasta työstään. Vastuunkantaminen, innostuminen ja ylpeys omasta työstä luovat kansallista iskuvoimaa ja kilpailukykyä.

Työnantajana hän ei odota, että vastavalmistuneet ammattilaiset ovat seppiä koulusta päästyään, vaan keskeistä on oikea asenne ja avoin mieli.

KU

VA: T

uom

as M

ikko

nen

Machinery Group on mukana kilpailutoiminnassa siksi, että yritys haluaa kasvattaa osaajia alalle.

35

– Odotan, että nuorilla työntekijöillä on ennen kaikkea suuri halu oppia lisää. Yrityksemme on toiminut 103 vuotta ja meillä on paljon pitkiä työsuhteita. Työhön tarvittavat perustaidot muuttuvat ajassa ja siksi oppiminen ja asenne ovat tärkeimpiä.

Yrittäjyyden opettaminen on vaikeaaYrittäjyyden opettamista Heikki Timonen pitää vaikeana.

– Yrittäjyys on iso sana. Kuinka sitä voi opettaa? Opettajat voivat opettaa opiskelijoille, miten yritykset toimivat ja millaiset lainalaisuudet yritysten toimintaan vaikuttavat, mutta kuinka opettaa yrittäjyyden asennetta ja voimaa?

Hyvä tapa opettaa yrittäjyyttä on Timosen mielestä kaikenlainen käytännön ja kokemuksen avulla opettaminen.

– Yrityskylät ja kaikki hankkeet, joissa opiskelijat pääsevät kokeilemaan itse, ovat hienoja tapoja opettaa.

Timonen pitääkin jo käytössä olevia opetusmenetelmiä, joissa opiskelijat pyörit-tävät omia harjoitusyrityksiään tai toimivat yrittäjinä oppilaitoksen osuus kunnassa tai osakeyhtiössä, hyvinä. Myös yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä voisi olla hänestä nykyistä enemmän. Lisäksi opettajilla on tärkeä rooli.

– Opettajilla on yrittämisen opettamisessa vaativa tehtävä. Heillä on oltava korkea motivaatio opettamiseen ja omia yhteyksiä yrityksiin. Oma kokemus yrittäjyydestä on varmasti hyväksi.

Opettamista case-harjoituksillaItse Heikki Timonen opiskeli yrittämistä Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa 1980-luvulla caseharjoitusten avulla. Timonen työskenteli tuolloin jo Machineryn toimitusjohtajana.

– Opetus perustui pelkästään case-harjoituksiin. Perehdyimme oikeisiin yrityksiin ja niiden tilanteisiin. Opettaja esitti meille kuvauksia yritysten vaiheista ja ongelmista ja meidän opiskelijoiden tuli ideoida ratkaisuja ongelmiin. Lopuksi yrityksen toimitusjohtaja tuli haastateltavaksi kertomaan, kuinka hän oli oikeasti ratkaissut tilanteen.

Timonen uskoo, että tällainen oikeiden yritysten tilanteiden avulla opettaminen toimii edelleen. Harvardin kurssilla caseja käsiteltiin kaksi päivässä ja niitä oli yhteensä 80.

Taitaja-kilpailussa yhdistyy Timosen mielestä hienosti opiskelijoiden oppima ja käytäntö.

– Taitaja tuo yrittäjyyden oikeaa maailmaa hienosti esiin opiskelijoille. On erinomaista, että yrittäjyys on kilpailussa oma lajinsa.

Yrittäjyys on menestyksen perustaHeikki Timosen mielestä Suomi tarvitsee ehdottomasti tulevaisuudessa nykyistä enemmän yrittäjiä.


– Yrittäjyys on kansallisen voiman ja menestyksen perusta. On hyvin tärkeää, että Suomessa on yrittäjiä, jotka työllistävät muita ja kantavat vastuuta. Valtiovallan pitäisi pitää puolestaan huolta siitä, ettei se vaikeuta yritysten elinehtoja.

Yrittäjyyden buumia Timonen ei tällä hetkellä näe ympärillään.

– Olin juuri viikonlopun yrittäjien tapahtumassa ja siellä tuntui, että yrittäjiä on joka puolella, mutta laajemmin yhteiskunnassa en valitettavasti näe buumia yrittäjyyteen.

Aivan kenestä tahansa ei Timosen mielestä myöskään ole yrittäjäksi.

– Minkä tyyppisestä ihmisestä tahansa voi tulla yrittäjä, jos hänellä on tahto ja halu yrittämiseen. Jos tahto, halu ja palo ottaa vastuuta puuttuvat, ihmisestä ei voi tulla yrittäjää. Yrittäjyys on hankalaa. Yrittäjän on mentävä koko ajan eteenpäin ja siedettävä paljon vastoinkäymisiä.

Nuorena voi lähteä yrittäjäksiNuoresta vastavalmistuneesta ammattikoululaisestakin voi Timosen mielestä kyllä tulla yrittäjä.

– Kyllä nuorenakin voi lähteä yrittäjäksi. Nuori ikä ei ole este. Yrittäjyys ei ole rakettitiedettä, vaan teräksenlujaa tahtoa. Esimerkkejä menestyneistä nuorista on paljon.

Olennaista yrittämisessä on Timosen mielestä myös asiakkaiden muuttuvien tarpeiden ymmärtäminen.

– Yrittäjän on välttämätöntä ymmärtää asiakkaan muuttuvia tarpeita ja muutet-tava omaa toimintaansa ajan mukana.

Itse hän on ollut perheyrityksen palveluksessa 50 vuotta ja jatkaa vielä hallituksen puheenjohtajan ja vanhemman neuvonantajan roolissa. •


Metalliteollisuuden konepaja, joka valmistaisi innovatiivista tuotetta kansainvälisille markkinoille.

Heikki Timonen• kauppaneuvos, hallituksen puheenjohtaja,

Machinery Group• hallituksen jäsen, Yksityisyrittäjäin Säätiö

KU

VA: M

achi

nery

Gro

up

37

Suomi nousuun yrittäjyydelläAmmattikouluopiskelijat tarvitsevat nykyistä paremman ymmärryksen siitä, kuinka yritykset toimivat ja mistä eurot kertyvät. Yrittäjämäisiä taitoja tarvitsevat kaikki.

Rakennuspeltiseppälaji oli ensimmäistä kertaa mukana näytöslajina Lahden Taitaja2014 -tapahtumassa. Lajin näytöksen järjestivät kuopiolainen metalli- ja rakennusalan yritys Pettersteel ja turkulainen koulutusyritys Opeco. Jos

Pettersteelin toimitusjohtaja Petteri Heimosen toiveet toteutuvat, se on muuta-man vuoden kuluttua virallisena kilpailulajina Taitaja-kilpailussa.

– Jos opiskelijat kiinnostuvat alasta ja alalle saadaan nykyistä enemmän koulutusta, saamme myös kilpailijoita lajiin, Heimonen visioi.

Opiskelijoita, koulutusta ja kilpailijoita tarvitaan, sillä alalla on työvoimapula. Petteri Heimonen uskoo nuorten kiinnostuvan alasta, kunhan he saavat tietää, että ala on olemassa.

Lisää peltiseppäkoulutustaSuomen Peltiseppäyrittäjät ry:n laskelmien mukaan peltiseppäala työllistää tällä hetkellä 7 000 rakennuspeltiseppää, mutta eläkkeelle jäävien määrä on selkeästi suurempi kuin töihin tulijoiden määrä. Syynä työvoimapulaan on Heimosen mielestä koulutuksen puute. Rakennuspeltiseppiä kouluttavat tällä hetkellä vain alan yritykset ja jotkut yksityiset koulutuksen järjestäjät oppisopimuksella. Heimonen toivoo lisää julkisten oppilaitosten tarjoamaa koulutusta.

– Alalla on paljon pieniä yrityksiä ja kaikki niistä eivät pysty kouluttamaan itse työntekijöitään. Toivottavasti toisen asteen talotekniikan perustutkintoa tai rakennuspeltiseppien koulutusta järjestetään jollain aikataululla esimerkiksi kahdeksalla paikkakunnalla ympäri Suomea.


”Minusta on tärkeää, että

työharjoittelijat saavat aidon

työkokemuksen, etteivät he

tule halliin seisomaan.

Oikeasti töitä tehdessään

nuori näkee, onko ala hänen

omansa.”

Ammattitaitokilpailutoiminnalla on koulu-tustilanteen parantamisessa Heimosen mielestä tärkeä rooli.

Taitaja tuo alan esilleTaitaja2014-tapahtuman rakennuspelti-seppälajin näytöslajissa kaksi Pettersteelin työntekijää ja yksi Turun Pläkkipelti Oy:n työntekijä näyttivät yleisölle, millaista työtä rakennuspeltisepät tekevät. Näytöslaji sai Petteri Heimosen mielestä melko hyvin huomiota tapahtumassa.

– Moni pysähtyi katsomaan työnäytöstä ja pääsimme tapaamaan oppilaitosten johtoa ja puhumaan alasta. Oppilaitosten mielen-kiinto alaa kohtaan on herännyt.

Heimonen on toiminut aktiivisesti alan näkyvyyden puolesta myös muuten. Hän puhui alasta esimerkiksi EuroSkills 2014 -kilpailun maajoukkuekilpailijoiden lähettämistilaisuudessa Helsingissä. Rakennuspeltisepän työ on Heimosen mielestä tärkeää käytännönosaajien työtä.

– Rakennuspeltisepän työllä on suora yhteys rakentamisen laatuun. Talojen rakenteet kastuvat, jos niitä ei suojata kunnolla.

KU

VA: J

uha

Roin

inen

Rakennuspeltisepän taidoissa kisattiin myös EuroSkills Lille 2014 -kilpailussa.

39

Entistä käytännönläheisempää koulutustaRakennuspeltiseppäkoulutus toteutuisi Petteri Heimosen mielestä parhaiten oppilaitosten ja yritysten yhteistyössä käytännönläheisenä koulutuksena.

– Alan opettajia ja opetusmateriaalia on vähän. Koulutuksessa toimisi tunti-opettajamalli ja yritysten työntekijät voisivat käydä opettamassa opiskelijoita.

Heimosen mielestä ammatillista koulutusta pitäisi muuttaa muutenkin nykyistä käytännönläheisemmäksi.

– Ammattikoulussa on paljon opiskelijoita, joita opintojen nykyinen rakenne turhauttaa. Käytännönopetusta voisi lisätä ja opinnoissa voisi edetä nykyistä nopeammin.

Lisää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötäPetteri Heimonen kaipaa oppilaitoksiin myös nykyistä enemmän yrittäjyysopetusta. Yritysten toimintaa ja sitä, että kaikilla on yrityksessä tärkeä tehtävä, voisi opettaa ikäkauteen sopivasti jo peruskoulussa. Heimosen mielestä oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä saisi olla myös nykyistä enemmän.

– Opettajan, joka on työskennellyt ikänsä oppilaitoksessa, voi olla vaikea onnistua herättämään mielenkiintoa yrittäjyyteen, mutta yrittäjät voisivat käydä pitämässä sparrausluentoja oppilaitoksissa. Uskon, että monet yrittäjät olisivat valmiita tällaiseen.

Heimosen kokemuksen mukaan oppilaitokset suhtautuvat yritysyhteistyöhön kuitenkin nihkeästi.

– Oppilaitokset ovat liikaa kiinni omissa rakenteissaan. Varmasti samaa on myös yritysten puolella. Molempien tahojen pitäisi pohtia entistä enemmän, kuinka yhteistyöstä voisi olla hyötyä.

Kaikilla on oma tärkeä rooliTyönantajana Petteri Heimonen odottaa nuorilta työntekijöiltä avointa ja innostunutta mieltä sekä työhalua. Hän on tyytyväinen opiskelijoihin ja vasta-valmistuneisiin, jotka ovat tulleet Pettersteelille töihin. Hän on myös kertonut nuorille suoraan, mitä heiltä odotetaan.

– Vastavalmistuneilla ja työharjoittelijoilla on ollut hyvä asenne työhön. Minusta on tärkeää, että työharjoittelijat saavat aidon työkokemuksen, etteivät he tule halliin seisomaan. Oikeasti töitä tehdessään nuori näkee, onko ala hänen omansa.

Hänestä ammattikouluopiskelijoiden ja ihan kaikkien pitäisi kuitenkin ymmärtää nykyistä paremmin roolinsa yrityksessä.

– Ihmisten pitäisi ymmärtää, että jokaisen työpanos mitataan euroissa. Tämä ymmärrys puuttuu usein nuorilta työntekijöiltä.

Yrittäjien pitäisi puolestaan kertoa esimerkiksi taloudesta työntekijöille avoimesti.

– Yrittäjällä on oltava kokonaisnäkemys siitä, mikä on kunkin rooli toimintaketjussa.


Oman yrityksensä työntekijöille Heimonen on korostanut, että kaikki työntekijät tekevät asiakastyötä ja asiakas maksaa kaikkien työntekijöiden palkan. Jos yksittäi-nen työntekijä esittää lisäkustannuksia, hänen on vastaavasti ymmärrettävä, että asiakkailta on saatava silloin lisää rahaa tai toimintaa on pystyttävä tehostamaan.

Yrittäjän ei tarvitse olla työhulluYrittäjä on Petteri Heimosen mielestä luovasti järkeilevä tyyppi, joka pystyy mukautumaan asiakkaan tarpeisiin. Yrittäjiä tarvitaan hänestä myös nykyistä enemmän.

– Julkisen sektorin osuus on liian suuri. Ammatinharjoittamisyrittäjyyttä tulisi lisätä, jotta Suomi saataisiin nopeammin nousuun.

Hänestä yrittäjä tarvitsee laaja-alaista näkemystä yhteiskunnasta, innovatiivisuutta, ahkeruutta ja kunnianhimoa, mutta työhullu yrittäjän ei tarvitse olla.

– Kyllä yrittäjällä voi olla muutakin elämää.

Ammattikoulusta valmistunut nuori ei ole Heimosen mielestä liian nuori yrittäjäksi, mutta hän arvelee, että yrittäminen voi olla helpompaa, jos hankkii alalta ensin laajan ammattitaidon tekemällä palkkatöitä.

Yleisesti elämässä pärjäävät hänen mielestään ahkerat ihmiset.

– Ahkerat ihmiset voivat vaikuttaa siihen, kuinka menestyvät omassa elämässään. •


Rakennusalan yritys, joka käyttäisi uudenlaista ja entistä tehokkaampaa toimintamallia rakennustöiden tekemisessä.

Petteri Heimonen• toimitusjohtaja, Pettersteel Oy

KU

VA: P

ette

rste

el O

y

41

Täältä pesee!

Nuoret yrittäjät

tulevatParasta yrittäjyydessä on vapaus tehdä omia valintoja ja vastuu niistä, sanovat Heidi Parkkinen, Siiri Härmä, Riku Korhonen ja Vili Heiskanen.

Heidi Parkkinen• Ompelimoyrittäjä, Ompelimo Pinkkiheidi Turussa

Kevät 2010Heidi Parkkinen voittaa Taitaja2010-kilpailun pukuompelulajissa ja valmistuu pukuompelijaksi Turun ammatti-instituutista.

– Taitaja kasvatti ammattitaitoa ja itsevarmuutta. Koulussa ei puhuttu ollenkaan yrittäjyydestä, mikä on jännää, kun alalla on vähän palkkatöitä tarjolla. Nykyään onneksi puhutaan.

Syyskuu 2010Parkkinen perustaa toiminimen ja ostaa 1 400 euroa maksa-van ompelukoneen Taitaja-kilpailun voittorahoilla ja säästöillä.

– Pyrin ammattikorkeakouluun, mutta en päässyt ja ryhdyin yrittäjäksi. Olin ajatellut yrittäjyyttä jo opiskeluaikana, sillä haluan tehdä asiat omalla tavallani ja olla itsenäinen. Vanhempani ja neljä sisarustani ovat yrittäjiä.

Kevät 2012

Parkkinen vuokraa ensimmäisen liiketilansa ja ostaa kaksi uutta ompelukonetta, sillä asiakasmäärä on kasvanut.

Kevät–kesä 2013Parkkinen palkkaa ensimmäisen työntekijän työssäoppimisjakson päätteeksi. Ompelimo muuttaa nykyiseen liiketilaan.

KU

VA: M

arkk

u O

jala


Siiri Härmä• Kampaamoyrittäjä, kampaamo Hiushuone SH Somerolla

– Työntekijän palkkaaminen jännitti tosi paljon. Mietin, onko meille molemmille töitä ja saanko palkan maksettua. Sain palkanmaksuun 10 kuukautta palkkatukea ja se auttoi.

Tammikuu 2014Parkkinen aloittaa urheilukankaiden tilaukset Englannista. Ompelimoa työllistää suurelta osin kisapukujen ompelu urheilijoille.

Elokuu 2014Toinen työntekijä aloittaa Parkkisen ompelimossa kahden vuoden oppisopimuksen.

– On hienoa palkata uusia nuoria ompelijoita. •

Huhtikuu 2014Siiri Härmä voittaa hiusmuotoilulajin Taitaja2014-kilpailussa.

Härmää haastatellaan lehtiin.

– Ilman kilpailua minulla tuskin olisi nyt varauslistat täynnä. Kilpailemalla huomasin, mitä osaan.

Toukokuu 2014Härmä valmistuu parturi-kampaajaksi Salon seudun ammattiopistosta. Yrittäjäksi ryhtyminen on selvää, sillä Härmä ei halua muuttaa eri paikkakunnalle tai mennä töihin isoon kampaamoon. Yrittäjä-isäpuoli, yrittäjä-poikaystävä ja opettaja Pia Kiikeri kannustavat perustamaan kampaamon.

– Ajattelin, että jos liike ei menesty, keksin jotain muuta.

Heinäkuu 2014Härmän löytämä liiketila vapautuu ja hän aloittaa vuokraamassaan tilassa täyden remontin.

Elokuu 2014Härmän kampaamossa on avajaiset. Varauksia alkaa tulla heti.

– Yrittäjyydessä on hienoa se, että liikkeen aukioloajat, omat työajat, hinnaston ja muut asiat saa päättää itse. Yrittäjänä tulot voivat olla myös paremmat kuin palkkatöissä.

Marraskuu 2014Vuokratuoliyrittäjä aloittaa Härmän kampaamossa. Joulukuun Härmällä on töissä työharjoittelija. •

KU

VA: M

arkk

u O

jala

43

Riku Korhonen• Videopeli- ja rakennusyrittäjä, yritykset RikuCo ja MTRJ-Palvelut

Syksy 2012Riku Korhonen aloittaa Vuosi yrittäjänä -kurssin ja perustaa käytettyjä konsolipelejä myyvän verkkokaupan RikuCon.

– En miettinyt yrittäjyyttä ennen kurssia, mutta ajatus vahvistui koko ajan kurssin aikana.

Huhti–toukokuu 2013RikuCo voittaa Nuori Yrittäjyys ry:n parhaan yrityksen tittelin ja Korhonen voittaa yhdessä kahden opiskelukaverinsa kanssa kultaa yrittäjyyslajissa Taitaja2013-kilpailussa.

– Opin Taitajaan valmistautuessa ja kilpaillessa paljon tiimityöskentelytaitoja.

Heinäkuu 2013RikuCo palkitaan Lontoossa eurooppalaisten yrittäjien Company of the Year -kilpailussa.

Marraskuu 2013Korhonen perustaa yhdessä kolmen yhtiökumppanin kanssa MTRJ-Palvelut Oy:n, joka alkaa tehdä remontteja erityisesti sijoittajien omistamiin vuokra-asuntoihin.

– Minulla ei ollut rakennusalasta mitään osaamista, mutta muilla on ja yhdessä olemme hyvä tiimi.

Toukokuu 2014Korhonen valmistuu merkonomiksi Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta ja aloittaa työt täysipäiväisenä yrittäjänä.

– Yrittäjyyteeni on vaikuttanut vahvasti kannustava ilmapiiri kotona ja koulussa. Vanhempani ovat yrittäjähenkisiä.

Syyskuu 2014Korhonen on mukana Taivas+Helvetti vol. 2 -kirjassa.

– Hienointa yrittäjyydessä on tekemällä oppiminen ja omien valintojen tekeminen. Nuorena on myös riskittömämpää kokeilla yrittämistä kuin kolmi- ja neli-kymppisenä. Silloin ihmisillä voi olla jo perhe ja asuntolaina. •

KU

VA: S

imo

Nyy

ssön

en


Vili Heiskanen• Kone- ja metallialan yrittäjä, Hevimet Oy

Toukokuu 2011Vili Heiskanen kilpailee Taitaja-kilpailussa koneistuslajissa ja valmistuu koneistajaksi Forssan ammatti-instituutista. Hän sijoittuu Taitaja-kilpailussa kuudenneksi.

– Sain kilpailemisesta itsevarmuuden, että olen hyvä alalla.

Heiskanen lähtee mukaan maajoukkuevalmennukseen, jossa tähdätään EuroSkills- ja WorldSkills-kilpailuihin.

Kesä 2012Armeijan jälkeen Heiskanen aloittaa koneistajan erikoisammatti-tutkinnon suorittamisen oppisopimuksella yrityksessä, joka valmistaa muun muassa työkaluja teollisuuden käyttöön.

Kevät 2014Työnantaja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuutta ostaa yrityksen työkaluliiketoiminta. Heiskanen innostuu tarjouksesta.

– Yrittäjyys oli ollut haaveeni lapsesta asti. Vanhemmillani on ollut metallialan yritys. Mahdol-lisuus aloittaa yrittäjänä niin, että asiakkaat ja työkoneet ovat valmiina, tulee harvoin eteen.

Lokakuu 2014Heiskanen voittaa pronssia CNC-jyrsinnässä EuroSkills-kilpailussa Ranskan Lillessä.

Marraskuu 2014Heiskasen yritys Hevimet Oy rekisteröidään kaupparekisteriin. Yritys tulee suunnittelemaan ja valmistamaan kaksikomponenttiruiskuvalumuotteja muovi teollisuuden yrityksille. Heiskanen nostaa yritystä varten lainan Finnverasta ja pankista. Laina ei hirvitä, ja palo yrittäjäksi on kova.

– Yrittämisessä kiehtoo vapaus ja mahdollisuus kehittää toimintaa.

Talvi 2015Heiskasen yritys aloittaa toimintansa ja vajaa kymmenen työntekijää siirtyy entisen työn-antajan palveluksesta Heiskasen palvelukseen. Kaikki työntekijät ovat Heiskasta vanhempia.

– Muiden palkkaaminen tuntuu hienolta. Ensin toki mietitytti, mitä ihmiset ajattelevat, kun nuori poika tulee johtajaksi. Olen kuitenkin ahkera, vastuun tuntoinen ja periksiantamaton. Haluan onnistua. Teollisuuden alalta jää paljon yrittäjiä eläkkeelle lähivuosina ja uusia tarvitaan tilalle. •

KU

VA: M

arkk

u O

jala

45

JohtopäätöksetYrittäjyys on vahvasti tätä päivää. Yrittäjyyden merkitys yksilön, työelämän ja koko yhteiskunnan kannalta on tunnustettu. Yhä useammalle nuorellekin yrittäjyys on tänä päivänä aivan yhtä varteenotettava vaihtoehto kuin palkkatyö, vaikka yrittäjyys edellyttää lähes poikkeuksetta suurta määrää osaamista, uskallusta ja henkistä kanttia.

Mikä tämän muutoksen on saanut aikaan? Yhtä vastausta ei varmaankaan ole. Yrittäjyyden edistämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, johon ovat osallistuneet useat eri tahot. Oma merkittävä roolinsa tässä työssä on

myös esimerkeillä ja menestystarinoilla, jotka rohkaisevat yrittäjyyteen.

Tämäkin julkaisu perustuu menestystarinoihin. Haastateltavat kertovat kuinka ammattitaitokilpailut ovat hyödyttäneet heitä matkalla yrittäjyyteen, tai kuinka he ovat hyödyntäneet ammattitaitokilpailuja yrittäjyyden edistämisessä. Kirjan tavoitteena on toiminnan kuvaamisen lisäksi arvioida ammattitaitokilpailu-toiminnan vaikuttavuutta yrittäjyyden edistämisessä, toiminnan kehittämistarpeita ja yrittäjyyden tulevaisuutta Taitajassa.

Keskeisessä roolissa yrittäjyyden edistämisessä on koulutus. Tärkeän perustan yrittäjyysopinnoille luovat lainsäädäntö ja tutkintojen perusteet. Uudistuvassa laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta vahvistetaan ammatillisen koulutuksen tehtäväksi sekä työllistymisen että yrittäjyyden edistäminen. Myös elokuussa 2015 voimaan tulevissa uusissa ammatillisten perustutkintojen perusteissa yrittäjyys on entistä vahvemmin esillä. Tavoitteena on, että nuorella olisi ammattikoulusta valmistuessaan valmiudet ryhtyä yrittäjäksi.

Tätä tavoitetta tuetaan myös ammattitaitokilpailuilla. Kilpailu on testi omalle osaamiselle ja erinomainen verkostoitumisen paikka. Kilpailuissa testataan juuri niitä taitoja, jotka ovat tärkeitä myös yrittäjänä menestymiselle: kykyä ottaa hallittavissa olevia riskejä, yhteistyökykyä, täsmällisyyttä, sitkeyttä, sosiaalisia taitoja ja paineensietokykyä. Kilpailussa oppii asioita, joista on käytännössä hyötyä, ja menestyminen niissä tulee kovan työn tuloksena, ei sattuman kautta.

Yrittäjyys huomioidaan Taitaja-kilpailussa monella eri tavoin. Taitajassa on vuodesta 2008 lähtien kilpailtu erityisessä yrittäjyyslajissa. Tämän lisäksi kaikissa kilpailu-lajeissa yrittäjyyden tulee olla jollakin tavalla mukana tehtävässä ja tehtävän arvioinnissa. Haastatteluissa lajien toimijat painottavat kilpailutoiminnan merkityksellisyyttä opetuksen ja opetuksen kehittämisen näkökulmasta. Kilpailutehtävien kautta on helppo nostaa esille opetuksen kannalta tärkeitä asioita ja siten edistää niiden painotusta myös opetuksessa. Skills Finlandin


tehtäväpankin kautta kilpailutehtävät ja niiden arviointi ovat tarjolla kaikille opettajille. Näin hyöty leviää kilpailupiiriä laajempaan käyttöön.

On tärkeää, että myös yritykset ovat mukana Taitajassa. Taitajan ympärille rakennettu yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä on hyvin konkreettista. Kilpailua valmistelevien lajikohtaisten ohjausryhmien konkreettisena tehtävänä on laatia kunkin lajin kilpailutehtävä niin, että se vastaa alan työelämää. Tehtävän laatimiseksi ryhmissä arvioidaan alan kehittymistä ja tulevia tarpeita. Tätä keskustelua käyvät lajiohjausryhmissä yhteistyössä oppilaitosten, yritysten ja hallinnon edustajat. Yhteensä lajiohjausryhmissä kokoontuu 350 eri alojen ammattilaista kehittämään omaa kilpailulajiaan ja alan opetusta. Lajiohjausryhmät ovat merkittävä voimavara myös yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta. Yritykset voivat hyödyntää Taitajaa myös solmimalla yhteistyö sopimuksen Taitaja-tapahtuman kanssa. Yhteistyösopimuksia yritysten kanssa solmitaan vuosittain noin 200.

Haastattelujen perusteella yrityselämä arvostaa Taitajassa käytännön ja teorian yhdistymistä. Yritysten näkökulmasta yrittäjyyden edistäminen on tärkeää. Yrityksen menestyminen perustuu osaavaan ja yrittäjämäistä otetta ja asennetta omaavaan henkilöstöön.

Ammattitaitokilpailuilla on pitkä perinne. Uusien lajien ja ideoiden mukaan tuominen tähän perinteikkääseen kilpailuun ei aina ole helppoa. Yrittäjyyslajin synnyttäminen ja sen kasvaminen nopeasti näytöslajista yhdeksi Taitajan suosituimmista lajeista on oiva esimerkki yrittäjämäisestä asenteesta. Lajia on viety eteenpäin osaamisella, sinnikkyydellä ja yhteistyöllä. Vaikka lajin perinne onkin nuori, itse laji on poikkeuksellisen vahva.

Skills Finlandia perustettaessa yhdeksi tavoitteeksi asetettiin ”edistää opiskelijoiden kiinnostusta itsenäiseen yrittäjyyteen”. Tämä toteutuu hienosti ammattitaito-kilpailujen kautta. Vuodesta 2010 lähtien merkittävän vastuun yrittäjyyden edistämisestä on kantanut Skills Finlandin asettama yrittäjyystoimikunta. Haastattelujen perusteella kilpailut ovat erinomainen keino yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toimintatavan edistämiseen.

Kiitos tämän kirjan julkaisemisesta kuluu Skills Finlandin yrittäjyystoimikunnan lisäksi Yksityisyrittäjäin Säätiölle, joka on tukenut kirjan julkaisemista avustuksella. •

”Tavoitteena on,

että nuorella olisi

ammattikoulusta

valmistuessaan

valmiudet ryhtyä

yrittäjäksi.”

Eija Alhojärvi toiminnanjohtaja, Skills Finland ry

Pekka Matikainen Taitaja-päällikkö, Skills Finland ry

47

Kilpaileminen kasvattaa yrittäjämäistä asennettaTulevaisuudessa yrittäjämäistä asennetta tarvitaan jokaisessa ammatissa ja kaikilla aloilla, ei enää vain yrittäjänä.

Kilpailuhenki kuuluu yrittäjyyteen, toteavat tämän kirjan haastateltavat. Yrittäjä kehittää itseään ja on utelias oppimaan uutta. Aivan samalla asenteella kulkee omaa osaamistaan ja kanttiaan Taitaja-kilpailussa koetteleva nuori. Ammatti-taidossa kilpaileminen kasvattaa itsetuntemusta ja luonnetta – toisin sanoen yrittäjämäistä otetta.

Skills Finland ry | [email protected] | www.skillsfinland.fi

Lue Taitajakilpailujen, yrittäjyyden ja ammatillisen

koulutuksen toimijoiden kokemuksia yrittäjyyden

oppimisesta ja opettamisesta.

VC

A.f

i / S

avio

n K

irjap

aino

Oy

2015

Documents

TAITAJASTA - SkillsFinland · 2017-12-13 · loistava koodari voi koodata hyvän pelin ja myydä sen. Hänen ei tarvitse välttä-mättä olla sosiaalinen tai jotain muuta, joka perinteisesti