2 2014 - sfs.fi · Tukesin tuotevalvonnan tärkeä tuki s. 12 Vinkkejä standardisointiin vaikuttamiseen s. 10. 4 SFS-tiedotus 2 2014 ... varustettua tuotetta voidaan myydä kaikkialla

2 2014

Standardisointi vaikuttaa – ja siihen voi vaikuttaa s. 2

Teräskokoonpanojen standardi SFS-EN 1090 s. 4

CASE: Finnsementti

s. 14

Etelä-Savossa kehitetään hitsaavaa tuotantoa s. 8

2 SFS -tiedotus 2 2014

SFS-tiedotusSuomen Standardisoimisliitto SFS ry:n asiantuntijalehti46 vuosikerta 1/2014

JULKAISIJASuomen Standardisoimisliitto SFS ryPuh. 09 149 9331

TOIMITUSPekka Järvinen, päätoimittajaPuh. 09 149 3366 [email protected] Alanko, toimitussihteeriPuh. 09 1499 3374 [email protected] 34, 00100 Helsinki

TOIMITUSNEUVOSTOJukka Ihanus, Pekka Järvinen, Pekka Pellinen

KUSTANTAJAStellatum Oy, PL 20, 00381 Helsinkiwww.stellatum.fi

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSETOsoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi.Tilaajapalvelu/SFS-tiedotus, PL 115, 30101 Forssapuh. 03 4246 5301, [email protected]

ILMOITUSMARKKINOINTIStellatum Oy/Anne PaavilainenPuh. 0400 435 636, [email protected]

TILAUSHINNAT SUOMESSA 2014 (viisi numeroa/vuosi)Kestotilaus 62,70 euroa (laskutusväli 12 kuukautta),12 kuukauden määräaikaistilaus 70,40 euroa,irtonumero 14,50 euroa. Tilaushinnat sis. 10 % alv.

TILAUSEHDOTHinnat ovat voimassa vuonna 2014 Suomeen tehtyi-hin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen.Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa olevahinta, joka on painettu lehteen. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jäl-keen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Jos laskutus-jakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson lop-puun. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa.

ASIAKASREKISTERIRekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä StellatumOy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuh-teen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. osoitteeseen tai hen-kilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kiel-tää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja mark-kinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun.

TAITTOAnnu Pörhönen / M&M Mandaatti Oy

PAINOTYÖHämeen Kirjapaino Oy

ISSN 0356-1089 ISSN-L 0356-1089

Kannen kuva: Finnsementin Paraisten sementtitehdas (Finnsementti)

Pääkirjoitus

Standardisointi vaikuttaa – ja siihen

voi vaikuttaaStandardit ja standardisointi vaikuttavat monin eri tavoin ja monella eri tasolla. Standardisoinnin hyötyjä kertyy sekä suoraan että välillisesti koko suomalaiselle yhteiskunnalle, sen pyörät pyörimässä pitävälle elin-keinoelämälle sekä meille kaikille yksilöinä ja kuluttajina.

Yksittäisten standardien vaikutus tuotteisiin tai palveluihin on helppo ymmärtää – standardi voi esimerkiksi asettaa vaatimuksia tuotteen suo-rituskyvylle tai ominaisuuksille ja selventää niihin liittyviä käsitteitä ja testausmenetelmiä. Mutta miten se, että meillä on voimassa yli 25000 SFS-standardia vaikuttaa kokonaisuuteen? Kattava ja laajalla markkina-alueella voimassaoleva yhtenäinen standar-dikanta vaikuttaa useiden eri mekanismien kautta. Ei riitä, että uusia teknologioita kehitetään – ne pitää myös kaupallistaa. Teknisen säänte-lyn tulee olla mahdollisimman yhdenmukaista – tämä laajentaa mark-kinoita ja alentaa kustannuksia. Tuotteiden turvallisuuteen, terveyteen ja ekologisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomioita. Yhteiset ra-japinnat lisäävät yhteensopivuutta ja vaihdettavuutta. Nämä kaikki ovat tekijöitä, jotka edesauttavat kasvua ja hyvinvointia – ja joihin standar-disoinnilla on annettavaa. SFS:n toiminta-ajatuksen kaksi keskeistä elementtiä ovat standardisoin-tiin osallistumisen ja standardien käytön edistäminen. Mitä me teemme vuoden 2014 aikana, jotta toiminta-ajatuksemme toteutuu mahdolli-simman hyvin?

SFS on keskusjärjestöroolissaan vastuussa suomalaisesta standardisoin-tijärjestelmästä. Kuluvana vuonna SFS ja sen toimialayhteisöt ovat mukana vertaisarvioinnissa, jossa käydään Euroopan-laajuisesti läpi kansallisten standardisointijärjestöjen toimintaa. Arvioinnista saata-van palautteen perusteella voimme kehittää järjestelmäämme edelleen. Tämän rinnalla tehdään sidosryhmäkysely, jossa kartoitetaan suoma-laisten standardisointityöhön osallistuvien asiantuntijoiden näkemyksiä toiminnan merkityksestä ja laadusta.

Standardisointiin osallistumista ja standardeihin vaikuttamista edes-auttaa myös parhaillaan työn alla oleva lausuntopyyntöportaali, jonka avulla jatkossa on entistä helpompaa tutustua lausuntovaiheessa oleviin standardeihin ja kommentoida niiden sisältöä.

SFS:n tehtävänä on myös tuoda standardit kätevästi käyttäjien saataville. Tähän tähtää juuri käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on uudistaa sekä satunnaisesti standardeja tarvitsevia asiakkaita palveleva verkko-kauppa että erityisesti paljon standardeja käyttäville asiakkaille suun-nattu On-line – palvelu.

Osallistu, vaikuta ja hyödynnä!

Pekka Järvinen, SFS

SFS -tiedotus 2 2014 3

Tässä numerossa

18 Yhtenäinen kieli elintarviketuotantoon20 SFSedu.fiuudistunut21 Huoltoasemastandardi julkaistu päivitettynä22 Uudet painokset palaviin nesteisiin liittyvistä standardeista23 Asuntosprinkleristandardi uusittu 24 CEN uusinut www-sivunsa24 Maakoodit helposti netistä24 Suojavaatteille kansainväliset vaatimukset25 Opas uuden lähestymistavan direktiiveistä uusittu

26 SäHköAlAN StANdArdit26 Opinnäytetyö sähkösuunnittelun standardeista26 Viihde-elektroniikan ja tietotekniikan yhtenäiset turvallisuusvaatimukset27 Uusi standardi kulunvalvontajärjestelmille28 SESkO-lehti luettavissa verkossa

28 Standardisoimislaki kumotaan29 Nimitykset29 Uudet fontit29 keräyspaperin standardi uusittu30 Pellettien laadun kehittäjä palkittiin Bioenergian kevätpäivässä30 Energiaan liittyvät direktiivit - seminaari 15.5.201431 Uudet yhtenäiset standardit ympäristöanalytiikkaan?31 Valtion tietoja viestintätekniikkakeskus aloitti toimintansa 1.3.201431 turvallisen tekniikan seminaari tampereella 31 Paljon kumottuja standardeja 31 Oikaisuja

2 Standardisointi vaikuttaa – ja siihen voi vaikuttaa

4 tEräSkOkOONPANOjEN StANdArdit4 teräskokoonpanojen CE-merkinnällä on kiire!6 Forssan levylle kantavien teräsrakenteiden sertifikaatti7 Uudet normit avaavat silmiä8 Miktech tukee hitsaavan tuotannon kehittämistä Etelä-Savon yrityksissä

9 johtamisen standardit

10 Vinkkejä standardisointiin vaikuttamiseen12 Standardit tukesin tuotevalvonnan tärkeä tuki

14 Finnsementti palvelee kotimaista betoniteollisuutta

17 Visio teollisuustuotteiden sisämarkkinoista

Finnsementti palveleekotimaista

betoniteollisuutta s. 14

Standardit Tukesin

tuotevalvonnan tärkeä tuki

s. 12

Vinkkejä standardisointiin

vaikuttamiseen s. 10


Oikeus kiinnittää teräskokoonpanoihin CE-merkintä edellyttää ilmoitetun laitoksen todistusta, jossa todetaan tuotteen ja sen to-teutusprosessin täyttävän standardissa SFS-EN 1090-1 sekä sen viitestandardeissa esitetyt vaatimukset. CE-merkinnän kiinnit-tää tuotteen markkinoille tuova taho, mutta koko valmistusketju alihankkijoineen tulee olla kirjallisesti kuvattu ja tarkastettu.

todistuksen saamiseksi tulee seuraavat asiat olla tehtynä: VALMISTAJA: tehtaan sisäisen laadunvalvonnan kirjallinen kuvaus eli FPC-manuaali• VALMISTAJA: alkutestaukset• ILMOITETTU LAITOS: alkutarkastus, joka kattaa ❍ kirjallisen FPC-manuaalin läpikäynnin ❍ tarkastuskäynnin tehtaassa, jolla varmistetaan, että FPC-järjestelmä on käytössä manuaalissa kuvatun mukaisesti → todistus, jonka perusteella on oikeus kiinnittää CE-merkintä

todistus pysyy voimassa: VALMISTAJA: FPC-järjestelmän ylläpito ja toiminnan sekä laadunvalvonnan toteuttaminen järjestelmässä kuvatun mukaisesti• ILMOITETTU LAITOS: määrävälein tehtäviä tarkastus-

käyntejä, joilla varmistetaan tuotannon jatkuva vaatimus- tenmukaisuus ja FPC-järjestelmän mukainen toiminta

Ohessa muutama käytännön vinkki prosessin läpiviemiseen:1) Käynnistä FPC-manuaalin laatiminen joko itsenäisesti tai ota yhteyttä konsulttiin. Yrityksen kannattaa ehdottomasti itse kir-joittaa FPC-manuaali, mutta konsultti voi toimia hyvänä tukena manuaalin laajuuden hahmottamisessa sekä koko prosessin ai-katauluttamisessa.

Tutustu FPC-mallipohjaan ja tausta-aineistoon osoitteessa www.metsta.fi.

2) Mikäli valmistusprosessi sisältää hitsausta, varmista, että stan-dardin edellyttämät henkilöpätevöinnit ja menetelmäkuvaukset ovat kunnossa.

3) Ole mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä il-moitettuun laitokseen. Sovi ajankohta alkutarkastukselle sekä päivänmäärä, jolloin toimitat kirjallisen FPC-manuaalin heille arvioitavaksi. Näiden ajankohtien – alkutarkastus ja FPC-manu-aalin läpikäynti – väli tulee olla vähintään kaksi viikkoa. On tärkeää huomioida, että ilmoitettujen laitosten kapasi-teetti ei ole rajaton!

CE-merkinnän kiinnittävän päätoimijan alihankkijatAlihankkija ei voi kiinnittää CE-merkintää, mutta hän voi hank-kia vapaaehtoisen, standardin SFS-EN 1090-2 (= osa 2) mu-kaisen, todistuksen. Todistuksen avulla hän voi tarjota omaa työtänsä/osakokoonpanoja useammalle päätoimittajalle ja osoit-taa oman osuutensa vaatimustenmukaisuuden kokoonpanon CE-merkintää varten. Vapaaehtoisia todistuksia voivat myöntää tarkastuslaitokset, jotka toimivat SFS-EN 1090-1 mukaisina il-moitettuina laitoksina. Vapaaehtoisten todistusten myöntämi-nen on kuitenkin erillistä toimintaa ilmoitetun laitoksen toimin-nasta. Alihankkija voi myös noudattaa päätoimijan FPC-jär- jestelmää, jossa päätoimija on kuvannut menettelyt vaatimusten täyttymiselle. Jos eri päätoimijoilla on erilaiset toimintatavat ali-hankkijan työkokonaisuudesta tai osakokoonpanoista, tulee ali-hankkijan kyetä muokkaantumaan näiden erilaisten kuvausten mukaisesti.

Päätoimijan tulee FPC-järjestelmässään kuvata alihankkijoi-den hyväksyntäkriteerit ja tarvittaessa auditointimenettelyt.

Teräskokoonpanojen CE-merkinnällä

on kiire!rakentamiseen käytettävät -- standardin SFS-EN 1090-1 soveltamisalaan --- kuuluvat kantavat teräs- ja alumiinikokoonpanot ovat rakennustuotteita, joilta edellytetään 1.7.2014 alkaen CE-merkintää. CE-merkinnän voi kiinnittää vain, jos valmistajalla on ilmoitetun laitoksen myöntämä todistus ja valmistaja on laatinut tuotteelleen suoritustasoilmoituksen. ilmoitettu laitos voi myöntää todistuksen, kun valmistajan tehtaan laadunvalvontajärjestelmä (FPC-järjestelmä) on hyväksytty. teknologiateollisuus ry on laatinut teräskokoonpanoja valmistavalle teollisuudelle vapaasti käytettävän FPC-mallipohjan.

Teräskokoonpanojen standardit


CE-merkinnän oikeellisuus

Kaikkiin rakennustuotteisiin, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi, hEN - ja hENin siirtymäaika on päättynyt - tulee kiinnittää CE-merkintä. CE-merkintävelvoite pohjautuu raken-nustuoteasetukseen 305/2011/EU. CE-merkinnän oikeellisuu-desta vastaa valmistaja.

Valmistajan tuotteeseen tai tuotteen asiakirjoihin laittama CE-merkintä osoittaa, että valmistaja ottaa vastuun siitä, että tuote on merkinnän saamista edellyttävien lainsäädännöllisten vaatimusten mukainen. CE-merkintä osoittaa lisäksi, että tuote

on EU-lainsäädännön mukainen, ja siten mahdollistaa tuottei-den vapaan liikkuvuuden EU:n markkinoilla. CE-merkinnällä varustettua tuotetta voidaan myydä kaikkialla Euroopan talous-alueella (ETA-maita ovat EU:n 28 jäsenmaata sekä EFTA-maat Islanti, Liechtenstein ja Norja).

Vastaava pätee myös tuotteisiin, jotka on valmistettu muissa maissa, mutta joita myydään Euroopan talousalueella.

CE-merkinnän oikeaa käyttöä valvoo markkinavalvonta. Ra-kennustuotteiden markkinavalvontaviranomaisena toimii Suo-messa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, TUKES. (METSTA/JA)

Teknologiateollisuus on yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa laatinut mallipohjan teräs- ja alumiinirakenteiden CE-merkintään tarvittavasta FPC-järjestelmästä eli tehtaan sisäisestä laadunvalvontajärjestelmästä.

Mallipohja tausta-aineistoineen on kaikkien yritysten vapaasti käytettävissä oman FPC-järjestelmän laadinnan perustaksi.

FPC-mallipohjan, sen käyttöoppaan sekä lomakepohjia löydät ladattavaksi osoitteesta: http://www.metsta.fi/

SFS-EN 1090-1+A1

Teräs- ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 1: Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojen vaatimustenmukaisuuden arviointiin

SFS-EN 1090-2+A1

Teräs- ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 2: Teräsrakenteita koskevat tekniset vaatimukset.

Mikäli yritys valmistaa hitsattuja tuotteita, niin yrityksen tulee varmistua, että….

• Hitsaajat ja hitsausoperaattorit ovat pätevöity

• Hitsauskoordinoija on pätevöity

• Materiaalien ja lisäaineiden tunnistettavuus ja aines- todistukset ovat kunnossa

• On tehty alkutestaukset (joita ovat esim. hitsausohjeiden (WPS, pätevöinti sekä polttoleikkauksen ja lämpöoikaisun menetelmäkokeet)

• Hitsausohjeiden oikeasta käytöstä on varmistuttu

Standardeja myy Suomessa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

Verkkokauppa: http://sales.sfs.fi

Asiakaspalvelu: 09 1499 3353 tai [email protected]


Petri kuhlman

Forssan Levy tunnetaan yleisesti vaativienkin kohteiden koneen-rakentajana, mutta yritys taitaa monipuolisesti myös teräsraken-tamisen.

– Monesti projekti saattaa sisältää kokonaisuuden, joka si-sältää hallin teräsrakenteet sekä sinne sijoitettavien koneiden valmistuksen. Organisaatiomme pystyy toteuttamaan tämänkin tyyppiset projektit avaimet käteen -periaatteella aina suunnitte-lusta luovutukseen, kertoo toimitusjohtaja Vesa Pehkonen.

– Suunnittelu on yksi asia, johon olemme panostaneet voi-makkaasti. Meillä on kolme omaa mekaniikkasuunnittelijaa ja

Case Forssan Levy

Forssan Levylle kantavien teräsrakenteiden sertifikaatti

Standardin EN 1090 mukaan kantavien teräsrakenteiden valmistajalla pitää olla ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laadunvarmistusjärjestelmä. Asia voidaan nähdä konepajoissa työtä teettävänä lisätaakkana, mutta Forssan levy Oy näkee standardin postitiivisena: turvallisuus teräsrakentamisessa lisääntyy ja valmistavan yrityksen laatutaso nousee, mikä osaltaan tekee myös valmistajan kilpailukykyisemmäksi.

–OlemmenytmyösEN1090mukaansertifioi-tu kantavien teräsrakenteiden valmistaja. Serti-fikaatinmyötäolemmeentistäkilpailukykyisem-pi toimija jatkossa myös siis teräsrakennevalmis-tajana.Sertifiointionmyösehdottomastihyväasia turvallisen rakentamisen varmistamiseksi, kertoo toimitusjohtaja Vesa Pehkonen.

yhteisomistusyrityksemme kautta neljä sähkösuunnittelijaa. Näillä resulsseilla pystymme toteuttamaan haastavatkin koneen-rakennusprojektit, näkee Pehkonen.

kantavien teräsrakenteiden EN1090sertifikaattituokilpailuetuaKoneenrakentajana Forssan Levylle standardiviidakossa kulke-minen on tuttua.

– Koneenrakentajana olemme tottuneet toimimaan säädösten


Hitsari Mika kuronen oli vahvasti mukana EN1090sertifiointiprojektissa.–Tämäolihyvä oppimisprosessi. Menetelmäkokeita tehdessämme sai itse todeta, kuinka pienetkin muutokset hitsausprosessissa voivat vaikuttaa merkittävästi sauman laatuun. Visuaalisesti uskottava hitsi saattaa osoittautua hyvinkin puutteelliseksi, kun saumaa aletaan menetelmäkokein tutkimaan.

mukaisesti. Näistä kokemuksistamme on ollut selkeää hyötyä, kun yrityksemme sertifioitiin standardin EN 1090 vaatimuksia vastaavaksi, näkee Pehkonen.

– Tämä oli meille myös hyvä oppimisprosessi – varsinkin hit-sauksen saralla. Hitsausohjeet, hitsaajien pätevöinnit ja mene-telmäkokeet tehtiin hitsauskoordinaattori Matti Räisäsen avus-tuksella. Laatukäsikirjamme päivitettiin EN1090 vastaavaksi ulkopuolisen konsultin Kari Kääriän vetämänä. Nyt kun meillä on projekti päätöksessä ja Forssan Levy on sertifioitu EN 1090 mukaisesti, olemme myös entistä laadukkaampi toimija. Eli ki-teytettynä: kantavien teräsrakenteiden sertifikaatti tuo meille kil-pailuetua markkinoilla.

Omat tuotteet toiminnan perustanaForssan Levy valmistaa omalla Levy-tuotemerkillä kolmea eri tuoteryhmää: Inspectan tyyppihyväksymät henkilönostimet pa-peri- ja selluteollisuuden tarpeisiin, kulunvalvontakaapit ja kas-sapöydät.

– Omat tuotteemme muodostavat noin puolet liikevaihdos-tamme. Toinen puoli vaihdosta tulee erilaisista alihankintatöistä, joita ovat mm. kaapelinvalmistuskoneet, levytyökeskusjärjestel-mien apulaitteet ja erilaiset suojukset. Myös osa- ja komponent-tivalmistus kuuluu palveluvalikoimiimme. Omat tuotteemme ja monipuoliset alihankintapalvelut ovat pitäneet meidät varsin mukavasti työn kannassa kiinni, iloitsee Pehkonen.

– Myös kevät näyttää hyvältä. Asiakkaillamme on monia iso-ja projekteja alkamassa ja uskomme saavamme osamme niistä. Liikevaihtomme kasvoi viime vuonna lähes viiteen miljoonaan euroon ja uskon vahvasti että tänäkin vuonna yllämme näihin lukuihin, visioi Pehkonen.

kommentti

Uudet normitavaavat silmiä

Petri kuhlman

Heinäkuun alussa voimaanastuva EN 1090 -standardi tuo mu-kanaan kantavia teräs- ja alumiinirakenteita valmistaville yri-tyksille uusia velvoitteita. Standardi voidaan nähdä joko peik-kona tai mahdollisuutena.

Hyvinkin samantyyppisistä asioista oli kyse EN-hitsaus-normien astuessa voimaan 1990-luvun alussa. Tein tuolloin tuosta aiheesta oman insinöörityöni ja siihen liittyvät hitsaus-ohjeistukset eräälle merkittävälle suomalaisyritykselle. Työtä tehdessäni havaitsin, että uusi standardi aiheutti paljon muu-tosvastarintaa. Kuitenkin väitän, että uusien normien ansiosta yritykset joutuivat panostamaan entistä voimakkaammin hit-sauksen laadun hallintaan ja tätä kautta pystyivät kehittämään toimintaansa sekä kilpailukykyään. Eli yleistäen arvioisin, että avoimin silmin tutkien omia toimintatapoja saatetaan löytää paljonkin kehittämisen aihetta omasta tekemisestä. Konkreet-tisella tasolla hitsauksen laadun parantuessa myös yleinen tur-vallisuus lisääntyy.

Suomen näkövinkkelistä katsottuna näenkin omiin koke-mukseeni pohjautuen myös EN 1090 -standardin voimaa-nastumisen ainoastaan mahdollisuutena. Meille suomalaisille turvallinen normien mukaan valmistaminen on itseisarvo, jonka ansiosta erotumme niistä toimijoista, jotka eivät korkean vaatimustason valmistukseen yllä. Ja mikä parasta, kantavien teräsrakenteiden turvallisuus pystytään takaamaan entistä paremmin.

Petri Kuhlman on Eurometalli-lehden päätoimittaja.


Miktech vauhdittaa hitsaavan tuotannon kehityshankkees-saan eteläsavolaisten yritysten työtä kantavien teräsrakenteiden CE-merkintäoikeuden saamiseksi. Projektissa on mukana kym-menkunta yritystä Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen alueil-ta.

Hitsaavan tuotannon yrityksiltä CE-merkintäoikeus edellyt-tää toiminnan monipuolista kehittämistä.

– Kehitystoimien toteuttaminen on suuri ponnistus erityisesti pienissä yrityksissä, joissa työtä tehdään omin voimin päivittäi-sen liiketoiminnan ohessa, toteaa KTek 2016 -hankkeen kehitys-päällikkö Antti Räsänen Miktech Oy:stä.

– Järjestämme yrityksille sekä ryhmäkoulutusta että yritys-kohtaista tukea. Tavoitteena on saada toiminta sellaiselle tasolle, että yritys voi pyytää akkreditoidun laitoksen tarkastuskäynnille CE-merkintäoikeutta varten, Räsänen sanoo.

Pieksämäen Ratasteräs Oy on yksi yrityksistä, jotka kehittä-vät toimintaansa KTek 2016 -hankkeessa CE-merkintäoikeuden saamiseksi.

– Lähdimme mukaan hankkeeseen, koska CE-merkintä on jatkossa ehdoton vaatimus toimialallamme: noin 50 % liikevaih-dostamme koostuu tuotteista, joissa sitä vaaditaan, toteaa yrityk-sen toimitusjohtaja Marko Leskinen.

– Hankkeen kautta oli mahdollista saada sellaista asiantunte-musta, jota emme olisi muualta saaneet. Tuki on oikeastaan ihan ehdotonta: asiantuntijoiden avulla olemme osanneet lähteä ra-kentamaan standardia oikealla tavalla, Leskinen painottaa.

Asiakkaan näkökulmasta CE-merkinnän vaikutus on ratkai-seva.

– Vähintäänkin keskisuurten rakennusliikkeiden on pakko vaatia toimittajiltaan CE-merkintää. Jos toimittajalla ei sitä ole, yritystä ei voida edes harkita toimittajaverkostoon, ja yrityksen asiakaskunta supistuu huomattavan pieneksi. Yrityksillä on siis

Miktech tukee hitsaavan tuotannon kehittämistä Etelä-Savon yrityksissä

stoc

k.xc

hng

käytännössä kaksi vaihtoehtoa: lopettaa toiminta tai hankkia CE-merkintä, sanoo JL-Rakentajat Oy:n hankinnoista vastaava Jari Torkkeli.

CE-merkintää vaativien kantavien teräsrakenteiden markki-navalvonnasta vastaa Suomessa Tukes.

– Moniin muihin tuoteryhmiin verrattuna tässä tuoteryhmäs-sä vaaditaan enemmän kehitystyötä. Sovellettava standardi on monimutkaisempi, ja monissa hitsaavan tuotannon yrityksissä ei aikaisemmin ole ollut käytössä näin kattavaa laatujärjestelmiä. Myös hitsaustyön koordinointi vaatii paljon kehittämistä, toteaa Auli Lastunen Tukesista.

KTek 2016 -hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Hankkeen puitteissa toimintaansa voivat kehittää myös yrityk-set, jotka eivät tavoittele CE-merkintäoikeutta.(Miktech/JA)

Miktech Oy on innovaatio- ja teknologiakeskus, joka edistää tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimin-taedellytyksiä keskittyen uuden teknologian synnyttä-miseen ja käyttöönottoon sekä teknologiayhtiöiden toiminnan kehittämiseen. Miktechillä on keskeinen rooli alueen kehittämistyössä, sillä Miktech koordinoi Mik-kelin kaupungin kehittämisstrategian mukaisia kehitys-hankkeita teknologian saralla. www.miktech.fi

KTek 2016 on hitsattuja teräsrakenteita valmistaville yri-tyksille suunnattu kehityshanke. Hankkeessa kehitetään n. 10 eteläsavolaisesta teknologiateollisuusyrityksestä koostuvan yritysryhmän hitsaustoiminnan laatua, kilpai-lukykyä ja tehokkuutta. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto. Rahoituksen myöntänyt viran-omainen on Etelä-Savon ELY-keskus.


Standardi 1. versio SFS-ICS-ryhmä(t)

Standardit, joiden perusteella voi sertifioidasuluissa mainittu sertifikaattien määrä Suomessa 2012ISO 9001:2008 laadunhallinta (2 403 ) 1987 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistusISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmät (1 310) 1996 SFS-ICS 13.020.10 Ympäristöasioiden hallintaOHSAS 18001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät 2000 SFS-ICS 99.010 Muut SFS-julkaisutISO/IEC 27001:2013 tietoturvallisuus (uusi rakenne) (28) 2000 SFS-ICS 35.020 Tietotekniikka, yleistä, 35.040 Merkistöt ja tietojen koodausISO 22000:2005 elintarviketurvallisuus (105) 2005 SFS-ICS 67.020 Elintarviketeollisuuden prosessitISO 28000:2007 toimitusketjun turvallisuuden hallinta 2007 SFS-ICS 47.020.99 Muut laivanrakennukseen ja meriteknisiin rakenteisiin liittyvät standarditISO 50001:2011 energia (6) 2011 SFS-ICS 27.010 Energian- ja lämmönsiirtotekniikka, yleistäISO 30301:2011 asiakirjat (uusi rakenne) 2011 SFS-ICS 01.140.20 InformatiikkaISO 13053 Six Sigma 2011 SFS-ICS 03.120.30 Tilastollisten menetelmien soveltaminenISO 22301:2012 liiketoiminnan jatkuvuus (uusi rakenne) 2012 SFS-ICS 03.100.01 Laatujohtaminen ja laadunvarmistusISO 20121:2012 tapahtumien järjestäminen (uusi rakenne) 2012 SFS-ICS 03.100.01 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, 13.020.01 Ympäristö ja ympäristönsuojelu, yleistäISO 39001:2012 liikenneturvallisuus (uusi rakenne) 2012 ICS 03.220.20 Road transportISO 55001 omaisuudenhallinta (uusi rakenne) 2014 ICS 03.100.01 Company organization and management in general

Standardit, joiden perusteella ei voi sertifioidaISO 31000:2009 riskienhallinta 2009 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminenISO 26000:2010 yhteiskuntavastuu 2010 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminenISO 21500:2012 projektinhallinta 2012 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminenCEN/TS 16555-1:2013 innovaatiot 2013 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminenEN 12973:2000 arvonhallinta 2000 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminen

Standardin ISO 9001 soveltamiseen liittyvät standarditISO 13485:2003 terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet (104) 2001 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, 11.040 Lääkinnälliset laitteetEN 15224:2012 terveyspalvelut 2005 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus; 11.020 Lääketiede ja lääkintätilat, yleistä ISO/TS 16949:2009 autonvalmistus (23) 2002 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, 43.020 Ajoneuvot. YleistäEN 9100:2009 lentokoneteollisuus 2003 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus

AudiointiISO 19011:2011 auditointi 2002 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminen, 03.120 Laatu, 13.020.10 Ympäristöasioiden hallinta

Tekeillä olevat standarditISO 18386 vaatimustenmukaisuuden hallintajärjestelmätISO 45001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät

Standardien soveltamiseen liittyviä julkaisujaISO 22000 How to use ISO/IEC 27001 for Small Businesses - Practical advice ISO 9001 pk-yrityksille. Kuinka toimia (SFS-käsikirja 807) Hallintajärjestelmästandardien yhdistetty käyttö (SFS-käsikirja 823)NPR 9026 Ohjeita standardin ISO 26000 käyttämistä koskevan omaehtoisen vakuutuksen laatimisesta

Johtamisen standarditHallintajärjestelmistä on lukuisia standardeja. käytetyimmät ovat iSO 9001, iSO 14001 ja OHSAS 18001. Näistä ja muista hallintajärjestelmästandardeista on tietoja oheisessa taulukossa. Standardeista on alkuperäisjulkaisun tunnus, uusimman version ilmestymisvuosi, aihe, ensimmäisen version ilmestymisvuosi ja SFS-iCS-ryhmät, joihin standardikuuluu.TaulukossaonmainittumyössertifikaattienmääräSuomessavuoden2012lopussaISOntilastojen mukaan ja tieto, onko hallintajärjestelmästandardien uusi rakenne käytössä.


Vaikuttaminen kansainvälisessä standardisoinnissa oli aihee-na SFS:n tilaisuudessa 7. helmikuuta 2014. Tilaisuus houkutteli SFS:n ison kokoustilan ääriään myöten täyteen väkeä.

Jorma Pispala Bronto Skyliftistä on mukana eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin teknisen komitean TC 192 työryhmässä WG 4, joka käsittelee pelastustehtäviin tarkoitet-tuja tikasautoja. Hän pitää hyödyllisenä hyvää valmistautumista kokoukseen. Ennen kokousta on hyvä tutustua työryhmän jäse-niin, heidän viralliseen ja henkilökohtaiseen kantaansa, perehtyä käsiteltävään asiaan sekä selvittää muiden osapuolien tavoitteet. Tarpeen on etsiä samanhenkiset yhteistyökumppanit sitoutu-matta kuitenkaan yhteen ainoaan. Joskus on tarpeen valita yh-teistyökumppanit aihealueittain.

Itse kokouksessa ehdotukset on Jorma Pispalan mielestä esi-tettävä riittävine perusteluineen kirjallisena piirroksilla havain-nollistaen. Uusi esitys on pyrittävä tekemään ensimmäisenä, sillä muut osanottajat vaativat yleensä vain pientä säätöä alkuperäi-seen. Jos tärkeästä käsiteltävästä asiasta ei ole esitystä, tulee asia ehdottaa siirtämään seuraavaan kokoukseen. Ilmoittautumal-la valmistelijaksi yksin tai muiden kanssa varmistetaan asian myönteinen käsittely. Yhdessä toisen kanssa esitetty asia menee helpommin läpi.

Jorma Pispala muistuttaa, että asiallinen ja rakentava käytös on tärkeää sillä, kielteinen toiminta vie oppositioon. Vastapuo-len esityksiin on hyvä suhtautua myönteisesti ja pyrkiä täyden-tämään niitä omilla ehdotuksillaan hylkääviä ilmaisuja välttäen. Vallitsevaa käytäntöä ja turvallisuutta perusteluna ei voi asialli-

sesti ohittaa. Oman alan vakavat onnettomuudet ja isot taloudel-liset vahingot käyvät perusteluina.

Jorma Pispala kehottaa pitämään mielessä standardeja laadit-taessa, että mukana ollaan huolehtimassa koko aiheen standar-deista eikä kansallisista tai yhden valmistajan eduista.

Mikko Talola Lassila & Tikanoja Oyj:stä kiteytti omassa esi-tyksessään standardisointiin osallistumisen vaikuttimiksi tie-donsaannin ja vaikuttamisen. Osallistumisen hyötyinä hän nosti esille ensi käden tiedon saamisen ja vaikuttamisen standardei-hin. Standardeihin voi hänen mielestään vaikuttaa osallistumal-la, aktiivisuudella ja hankkiutumalla vastuullisiin asemiin.

Jari Reini Maanmittauslaitokselta on osallistunut paikkatietoa käsittelevään kansainväliseen ja eurooppalaiseen standardisoin-tiin. Paikkatietopalvelujen standardit ovat tärkeitä, koska palve-lujen toteutus on sitä kalliimpaa mitä vähemmän standardeja on käytössä. Standardisointiin osallistuminen minimoi päällek-käistä kehittämistyötä, ohjaa tietojärjestelmien kehittämistä ja sen ansiosta saadaan aikaan hyviä ja yhdenmukaisia käytäntöjä julkishallintoon ja erityisesti julkisten organisaatioiden tietohal-lintoon. Jari Reini painottaa, että mitä aikaisemmassa vaiheessa standardisoinnissa on mukana sitä enemmän voi vaikuttaa.

Tilaisuuden aluksi SFS:n Antti Karppinen kertoi osanottajil-le standardisointijärjestelmästä, Eija Mäkinen standardisoinnin säännöistä, Saana Seppänen käytössä olevista tietojärjestelmistä ja Susanna Vahtila julkaisusta ”Osallistu ja vaikuta – standar-disointityön opas asiantuntijalle”.

Vinkkejä standardisointiin vaikuttamiseen

Eija Mäkinen kävi läpi esityksessään mm. mi-tä mahdollisuuksia stan-dardin laadintaan on vaikuttaa eri vaiheissa selkeän kalvon avulla.

jyrki Alanko ♦ SFS

Standardisointiin vaikuttaminen


Kemesta ryToimiala: mm. biotekniikka, kuljetettavat kaasusäiliöt, huone-kalut, maalit ja lakat, massa- ja paperiteollisuus, kumiteollisuus, muovit, räjähteet, puu- ja sahatavara

MTT Mittaus ja standardisointi (Vakola)Toimiala: maatalous- ja metsäkoneet

Muoviteollisuus ryToimiala: tietyt muovituotteet

Rakennustuoteteollisuus RTTToimiala: rakennustuotteet

SESKO ryToimiala: sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Standardisoimisyhdistys TEVASTA ryToimiala: tekstiili-, vaatetus-, kenkä- ja nahka-ala

SFS/TK 102 MittayksikötSFS/TK 105 LaadunhallintaSFS/TK 106 AsiakirjaviestintäSFS/TK 108 Palotekninen komiteaSFS/TK 110 Lelut ja lastenhoitotarvikkeetSFS/TK 111 PakkauskomiteaSFS/TK 113 Ympäristöasioiden hallintaSFS/TK 115 Tietohuolto

SFS/SR 201 Vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvä stan-dardisointiSFS/SR 202 Ympäristöalan horisontaalistandardisointiSFS/SR 203 Maanparannusaineet ja kasvualustatSFS/SR 204 Tutkimus, tuotekehitys ja standardisointiSFS/SR 206 ProjektinhallintaSFS/SR 209 ElintarvikeanalytiikkaSFS/SR 210 Kuluttajanäkökulma standardisoinnissaSFS/SR 211 Yhteiskunnan turvallisuusSFS/SR 212 Omaisuudenhallinta

SFS/SR 213 RiskienhallintaSFS/SR 214 Vastuullinen ja jäljitettävä kaakaoSFS/SR 215 IlmanlaatuSFS/SR 216 Kulttuuriperinnön vaaliminenSFS/SR 217 Henkilöstöjohtaminen (HRM) SFS/SR 218 FinanssialaSFS/SR 219 Työterveyden ja -turvallisuuden johtaminenSFS/SR 220 Rakennustelineet

SFS/SR 301 Terveydenhuollon tietotekniikkaSFS/SR 302 BiometriikkaSFS/SR 303 Kortit ja tunnistaminenSFS/SR 304 PaikkatietoSFS/SR 305 OpetusteknologiaSFS/SR 306 DokumenttiformaatitSFS/SR 307 TietoturvatekniikatSFS/SR 308 IT-hallintatavatSFS/SR 309 Automaattinen tunnistus ja tiedonkeruuSFS/SR 310 VerkkosovelluksetSFS/SR 311 Resurssitehokkaat datakeskukset

SFS:n toimialayhteisöt ja niiden toimialat

Suomen ympäristökeskus, SYKEToimiala: ympäristöalan menetelmät

Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ryToimiala: kone- ja metalliteollisuus

LiikennevirastoToimiala: tienrakennustuotteet

ViestintävirastoToimiala: teleala

Yleinen Teollisuusliitto, YTLToimiala: mm. ajoneuvot, logistiikka, terveydenhuollon tarvik-keet ja laitteet, urheilu- ja vapaa-ajan välineet, rakennuslasi Öljyalan KeskusliittoToimiala: mm. öljyteknologia ja öljytuotteet, öljyn ja kaasun käyttölaitteet, maakaasuputkistot

SFS:n tekniset komiteat (TK) ja seurantaryhmät (SR)



Esimerkiksi sähkötuotteiden markkinavalvonta perustuu olen-naisella tavalla standardeihin. Tuotteita myös testautetaan stan-dardien mukaan.

tuotteiden turvallisuus parantunutTuotteiden turvallisuus on Ahvenaisen mukaan kehittynyt hy-vään suuntaan EU:ssa vuodesta 1985 lähtien yleistyneen uuden

Standardit Tukesin tuotevalvonnan tärkeä tuki

lähestymistavan myötä. Uuden lähestymistavan kehityksessä on yllättänyt, että se ei ole levinnyt kaikille sektoreille.

- Suomessa luovuttiin sähkölaitteiden ennakkotarkastukses-ta 1994 ja siirryttiin käyttämään CE-merkintää. Tällöin jotkut maalasivat kauhukuvia. Todellisuudessa sähköturvallisuus on kuitenkin parantunut, vaikka uusi tuoteteknologia tuo ajoittain ongelmiakin, Ahvenainen sanoo.

Seppo Ahvenainen on ollut paljon mukana standardisoin-

Mitä enemmän standardeja, sitä tehokkaampaa on tuotteiden turvallisuutta valvovan viranomaisen toiminta. Näin kiteyttää standardien merkityksen turvallisuus- ja kemikaalivirasto tukesin pääjohtaja Seppo Ahvenainen.


Standardit Tukesin tuotevalvonnan tärkeä tuki

Pääosa tukesin henkilökunnasta työskentelee Virastota-lossa itä-Pasilassa. Sinne tukes muutti toukokuussa 2010 lönnrotinkadulta Hietalahden torin varrelta.

nissa. Hän oli SFS:n hallituksen varapuheenjohtaja 1997-2001 toimiessaan kauppa- ja teollisuusministeriössä teollisuusneu-voksena. Seppo Ahvenaisen vetämänä laadittiin vuonna 1999 EU:ssa Suomen puheenjohtajuuskaudella päätöslauselma stan-dardisoinnista.

- Jo tuossa päätöslauselmassa oli kirjattuna standardisoin-nin yleiset periaatteet, jotka on vahvistettu EU:ssa vuoden 2013 alusta voimassa olleessa standardisointiasetuksessa, Ahvenainen muistuttaa.

Standardit ovat keskeisiä sähköalalla ja rakennusalalla. Säh-köalalla standardit ovat uuden lähestymistavan mukaisesti va-paaehtoisia, mutta niiden vaatimukset täyttävä ratkaisu täyttää myös säädösten vaatimukset. Kokonaisuudessaan kesällä 2013 voimaan tullut rakennustuoteasetus sijaan tekee standardit pa-kolliseksi. Tässä suhteessa on Ahvenaisen mielestä toisaalta tultu takapakkia, mutta toisaalta selkeytetty pelisääntöjä.

Standardien laadintaan viranomaiset osallistuvat aiempaa vähemmän. Tukes valitsee tarkkaan mihin standardisointiin se osallistuu.

Markkinavalvonnan uudistus tarpeenTuotteiden turvallisuuden takaamisessa on Ahvenaisen mie-lestä pullonkaulaksi muodostunut se, että markkinavalvonta ei EU:ssa ole riittävän yhtenäistä. Tästä syystä EU:ssa tekeillä oleva markkinavalvonnan uudistus on tarpeeseen.

Ahvenainen pahoittelee, että uudistuksen etenemiseen on tul-lut viiveitä.

- Kun alun perin muutokset tuoteturvallisuussääntöihin ja markkinavalvontaan oli tarkoitus saada hyväksyttyä ennen EU:n parlamentin vaaleja , ei tämä toteudu. Parlamentti on jo hyväk-synyt uudistuksen, mutta ministerineuvosto ei hyväksynyt uu-distukseen sisältyvää vaatimusta alkuperämaan ilmoittamisesta tuotteessa.

Standardien muuttuminen eurooppalaisista yhä useammin maailmanlaajuisiksi on Seppo Ahvenaisen mielestä luonnollinen asia. Yritykset toimivat yhä useammin maailmanlaajuisesti, siksi standardienkin on tarpeen olla maailmanlaajuisia.

Tukesin markkinavalvonnan kannalta englanninkieliset stan-dardit riittävät. Yritykset sen sijaan tarvitsevat suomenkielisiä standardeja.

Tukesilla on sopimus SFS:n Online-palvelusta. Näin standar-deja voidaan lukea suoraan päätteiltä. Seppo Ahvenainen on it-sekin tarkastellut rakennusalan standardeja omalta koneeltaan.

Muutenkin digitaalisuus on tätä päivää. Helsingin Sanomat Seppo Ahvenainen lukee junassa työmatkalla sähköisesti. Tie-dotuksessa Tukesille verkkosivuihin panostetaan paljon. Vuosi-kertomusta ei julkaista enää paperilla. Facebook on myös yhtenä kanavana Tukesin tiedotuksessa.

Ilotulitteiden turvallisuus on paljon ollut esillä julkisuu-dessa. Ongelmat eivät ole johtuneet standardeista. Standardit

ovat olleet asianmukaisia. Ilotulitteiden tuotannossa on kolmas osapuoli aina mukana. Pelkästään valmistajan vakuutus ei ole riittävä.

Pääosa henkilökunnasta työskentelee itä-PasilassTukes toimii Itä-Pasilan virastotalossa. Sillä on käytössään kak-si kerrosta, joissa työskentelee 153 henkeä. Lisäksi Tampereella työskentelee runsaat 70 henkeä. Rovaniemellä työskentelee li-säksi toistakymmentä tukeslaista. Seppo Ahvenainen pyrkii viet-tämään joka viikko kaksi työpäivää Tampereella ja kolme päivää työhuoneessaan Itä-Pasilassa, jonka ikkunasta näkyy Pasilan vanha nostalginen asema. Tukes on saamassa lisää tehtäviä. Mittatekniikan keskus MI-KESin yhteydessä toimiva FINAS- akkreditointipalvelu sijoite-taan vuoden 2015 aikana Tukesiin. Järjestely liittyy valtion tut-kimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseen, jonka seurauksena MIKES ja VTT yhdistyvät ja VTT:n hallinto-malli uudistetaan. Uudistus tuo Tukesiin yli 20 uutta työntekijää.

Tukes on perustettu vuonna 1995. Tällöin Teknillisen tar-kastuskeskuksen ja Sähkötarkastuskeskuksen viranomais-toiminnot yhdistettiin osana sopeutumista Euroopan unionissa säädöksiin. Seppo Ahvenainen on johtanut Tukesia vuodesta 2005. Siihen on hänen kaudellaan lii-tetty kuluttajatuotteiden markkinavalvonta, kemikaalien tuotevalvontatehtävät ja kaivosviranomaistehtävät. Vii-meisintä toiminnan laajennusta Ahvenainen ei ole todis-tamassa, sillä hän jää heinäkuussa 2014 eläkkeelle.

Pääjohtaja Seppo Ahvenainen kertoo, että tuotteiden turvallisuuden kehittäminen on riskiperustaista. iSOn riskienhallinnan standardi on kiinnostanut Ahven-aista niin, että siitä kertova SFS-tiedotus on vielä talles-sa.

jyrki Alanko ♦ SFS kuvat ♦ Finnsementti

Suomessa on valmistettu sementtiä teollisesti sata vuotta. En-simmäinen kiertouuni sementin tuotantoa varten käynnistyi Paraisilla syyskuussa 1914.

Finnsementti on ainoa kotimainen sementinvalmistaja, ja maassamme käytettävästä sementistä valtaosa tuotetaan yhtiön Paraisten ja Lappeenrannan tehtailla. Suomalainen sementti on Avainlippu-tuote, sillä se valmistetaan kotimaisesta kalkki- kivestä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Finnsementti on inves-toinut Suomeen 122 miljoonaa euroa. Sementtiteollisuus työllis-tää Suomessa suoraan reilut 200 työntekijää ja välillisesti useita satoja lisää.

Päästötavoite jo saavutettuSementin valmistuksessa vapautuu hiilidioksidia kalkkikiven hajoamisesta sitä kuumennettaessa sekä polttoaineiden palami-sesta.

Finnsementti Oy on vähentänyt radikaalisti hiilidioksidipääs-

töjään eli yli neljänneksellä vajaassa 25 vuodessa. EU:n vuoden 2020 hiilidioksidipäästöjen alentamistavoite on jo saavutettu. Sementin valmistuksen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on nyt alle 1,5 %.

Sementin tuotekehityksessä on panostettu ympäristövaiku-tusten vähentämiseen, mikä on ollut myös sementin käyttäjille tärkeää. Ympäristöystävällisestä Plussementistä onkin tullut Finnsementin myydyin sideaine. Sen hiilidioksidipäästö on yli 10 % pienempi kuin Yleissementin, jonka käyttö on kokonaan vaihtunut Plussementtiin.

Sementtiä käytetään pääasiassa betonin sideaineenaSementtiä käytetään pääasiassa betonin, maailman yleisimmän rakennusaineen, sideaineena. Sementin muita käyttökohteita ovat erilaiset laastit ja tasoitteet sekä maaperän stabilointi.

Suomalaisen sementin vahvuuksia kotimaisuuden ja ympäris-töystävällisempien tuotteiden lisäksi ovat laaja tuotevalikoima,

Suomalainen sementti sata vuotta Finnsementti palvelee

kotimaista betoniteollisuutta

Finnsementti on suomalainen sementinvalmistaja. Paraisten ja lappeenrannan sementtitehtailla tuotetaan valtaosa Suomessa käytettävästä sementistä. Finnsementin tuotevalikoimaan kuuluu myös erilaisia betonin seos- ja lisäaineita ja kivirouheita.

Case Finnsementti


Finnsementin liikevaihto oli 120 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja henkilöstöä oli noin 210. Finnsementti kuuluu kansainväliseen CRH-konserniin.


Ympäristöystävällisestä Plussementistä on tullut suosittu. Uskomme betonin vahvaan asemaan myös tulevaisuudessa, toimitus-johtaja kalervo Matikainen Finnsementti Oy:stä sanoo.

tasainen laatu, tiheä jakeluverkosto sekä Finnsementin asiakkail-leen tarjoama tekninen tuki.

– Betoni on kilpailukykyinen rakennusmateriaali, jolla on monia, loistavia ominaisuuksia. Uskomme betonin vahvaan ase-maan myös tulevaisuudessa. Me kehitämme Finnsementin toi-mintaa edelleen asiakaslähtöisesti ja keskitymme palvelemaan suomalaista betoniteollisuutta, toimitusjohtaja Kalervo Matikai-nen Finnsementti Oy:stä sanoo.

Paljon standardeja käytössäFinnsementin kehitysjohtaja Jorma Virtanen kertoo, että yritys käyttää lukuisia standardeja. Sementin laatuvaatimuksia ja laa-dun varmistusta käsittelevät standardit SFS-EN 197-1 ja SFS-EN 197-2. Finnsementti tarvitsee myös lukuisia muita tuotestandar-deja. Sementtien testausta käsittelee standardi SFS-EN 196, be-tonin lisäaineita standardi SFS-EN 480, silikaa SFS-EN 13263 ja

kuonajauhetta EN 15167-1. Laatujärjestelmästandardi ISO 9001 ja ympäristöjärjestelmästandardi ISO 14001 ovat myös käytössä yrityksessä. Ostossa laatukriteerit määritellään osittain standar-dien mukaisesti.

Kehitysjohtaja Virtanen, kertoo, että Finnsementti osallistuu laajasti standardien laadintaan. Se on mukana Rakennusteolli-suus RT:n Rakentamisen määräykset työryhmässä, CEN/TC350 CEN/TC351 tukiryhmissä, tukiryhmässä Betoni EN-206, SFS 7022 sekä EN-standardien työryhmissä sementti, seosaineet ja betoni. Yritys on myös Betoniyhdistyksen normityöryhmissä.

Standardit ovat Virtasen mukaan tärkeitä, koska tuotteiden CE-merkintää vaaditaan rakennusmateriaaleilta ja merkinnän voi saada vain täyttämällä harmonisoitujen standardien vaati-mukset täyttämällä. Sementin, seosaineiden ja lisäaineiden stan-dardisointi ei kuitenkaan varmista tuotteiden yhteensopivuutta.

- Tämä voisi olla monissa muissa tuoteryhmissä merkittävä standardisoinnista saatava hyöty. Sementin osalta näin siis ei ole. Standardit antavat tietyt reunaehdot ja yhteisesti sovitut laadun-varmistustavat EU:n alueella, Virtanen selvittää.

kuinka Finnsementti hyötyy standardisointiin osallistumisesta?- Standardisointiin osallistumisen ansiosta Finnsementti tietää etukäteen millaisia vaatimuksia on tulossa ja yritys voi osaltaan myös vaikuttaa niihin, kehitysjohtaja Jorma Virtanen sanoo.


Jyrki Alanko, SFS

EU on teettänyt arvioinnin ja järjestänyt julkisen kuulemisen teol-lisuustuotteiden sisämarkkinoista. Tavaroiden, palvelujen, ihmis-ten ja pääoman vapaan liikkuvuuden takaavien sisämarkkinoiden perustamisesta tuli kuluneeksi 20 vuotta 2012. Tuotteiden sisä-markkinat ovat olleet edelläkävijä EU:n talouden yhdentämisessä.

Tavaroiden sisämarkkinoita koskevalla lainsäädännöllä on kak-sinainen tavoite: ensinnäkin sillä taataan, että EU:n markkinoille saatettavat tuotteet ovat mahdollisimman turvallisia ihmisille ja ympäristölle, ja toiseksi sillä varmistetaan tuotteiden vapaa liik-kuvuus korvaamalla kansalliset säännöt yhteisillä ehdoilla, joilla tuotteet voidaan saattaa sisämarkkinoille, joilla ne voivat liikkua vapaasti.

Tuotelainsäädännön lähentäminen sisämarkkinalainsäädän-nön avulla on lisännyt teollisuuden kilpailukykyä, koska sääntelyn lähentyminen EU:ssa on yhdessä vapaaehtoisten teknisten stan-dardien kanssa helpottanut pääsyä uusille markkinoille sisämark-kinoiden sisällä ja johtanut terveempään kilpailuun ja tasapuoli-sempiin toimintaedellytyksiin talouden toimijoiden välillä.

Arvioinnin ja kuulemisen perusteella on todettu myös joitain ongelmia ja parannuskohteita. Esille on tullut mm. seuraavia asioita.

EU:n direktiivien tilalle EU:n asetuksiaEU:n yhdenmukaistamislainsäädäntö olisi pantava täytäntöön mieluummin asetuksilla kuin direktiiveillä. Näin estettäisiin kan-sallisen lainsäädännön voimaantulo eri aikoina eri puolilla unio-nia ja vähennettäisiin riskiä täytäntöönpanon, tulkinnan ja sovel-tamisen eroista. EU on jo ryhtynyt direktiivejä uusittaessa tarpeen mukaan muuttamaan niitä asetuksiksi. Rakennustuotedirektiivi on korvattu rakennustuoteasetuksella ja henkilönsuojaindirektii-viä, lääkinnällisten laitteiden direktiiviä sekä radiolaitedirektiiviä ollaan korvaamassa asetuksella.

Päätös 768/2008/EY tuotesäädösten yhteisistä määritelmistä ja muista kaikkeen unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöön so-vellettavista yhteisistä tekijöistä saattaisi olla hyvä myös korvata asetuksella. Se lisäisi yhdenmukaistamislainsäädännön johdon-mukaisuutta.

EU:n yhdenmukaistamislainsäädännön noudattamista käsitte-leviä ei-sitovia oppaita olisi päivitettävä säännöllisesti. Keskeinen opas on ns. sininen opas, blue guide (uuteen lähestymistapaan ja kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan perustuvien direktiivien täy-täntöönpanopas). Sininen opas onkin juuri ilmestynyt päivitetty-nä. Oppaissa tulisi kertoa vaatimusten tai standardien perustelut aina, kun se on mahdollista.

Monia ammattikäyttöön tarkoitettuja tuoteryhmiä koskee käyttövaiheessa (esimerkiksi asennus tai huolto) jäsenvaltioissa annettu lainsäädäntö. Se muodostaa yhdenmukaistun lainsäädän-nön hyötyjä heikentäviä lisäesteitä. Nämä seikat olisi otettava huo-mioon kansallisen lainsäädännön laadinnassa.

Euroopan komission toivotaan perehtyvän tapoihin, joilla voi-taisiin lisätä pk-yritysten ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien (esimerkiksi kuluttajajärjestöjen ja ammattikäyttäjien järjestöjen) osallistumista EU:n lainsäädäntöaloitteiden valmisteluun ja stan-dardisointiprosesseihin.

Kansallisia standardisoimisjärjestöjä olisi kannustettava lait-tamaan www-sivuille maksutta saataville yhdenmukaistettujen

standardien tiivistelmiä. Valmistajat, etenkään pk-yritykset, eivät aina etukäteen tiedä tarkalleen, mitä standardeja ne tarvitsevat. Tiivistelmien maksuton saatavuus vähentäisi tarpeettomien stan-dardien hankkimiseen kuluvaa aikaa ja rahaa.

Kun uusia tuoteryhmiä säännellään olisi harkittava mahdolli-suutta sisällyttää uudet tuoteryhmät teollisuustuotteita koskeviin, olemassa oleviin unionin yhdenmukaistamissäädöksiin. Tästä on hyvä esimerkki torjunta-aineiden levityskoneiden sisällyttämi-nen konedirektiiviin. Komissio lupaa alakohtaisen lainsäädännön säännöllisen uudelleentarkastelun yhteydessä tutkia, onko sitä mahdollista yhdistää samaan tuoteryhmään sovellettavaan lain-säädäntöön.

tietoa tarjolla monesta lähteestäSisämarkkinoiden toimimattomuuden ongelmien ratkomisessa auttavan SOLVIT-järjestelmän olisi oltava tiiviimmin yhteistyössä yrityksiä auttavan Yritys-Eurooppa-verkoston (Enterprise Europe Network) ja vastavuoroista tunnustamista koskevalla asetuksella perustettujen tuoteyhteyspisteiden kanssa. Näissä toimivien olisi tunnettava paremmin teollisuustuotteiden sisämarkkinoihin liit-tyviin kysymyksiin erikoistuneet teollisuuden yhteyspisteet. Tuo-teyhteyspisteitä olisi laajennettava niin, että ne kattavat myös yh-denmukaistetut tuotteet. Näin lisättäisiin tuoteyhteyspisteiden nä-kyvyyttä ja samalla osoitettaisiin pk-yrityksille selkeä tietolähde.

Suomessa tuoteyhteyspisteen yhteystiedot ovat: TEM/Leila Vil-hunen, puhelin +358 10 606 4686, faksi +358 10 604 8998, sähkö-posti: [email protected]. Rakennustuoteasetukseen liittyvän tuotekontaktipisteen sähköpostiosoite on [email protected]. Yritys –Eurooppa-verkostossa olevien organisaatioiden yhteystie-dot ovat www-osoitteessa http://www.yrityssuomi.fi/web/enter-prise-europe-network/ota-yhteytta. SOLVIT-järjestelmän yhteystiedot ovat TEM/Työelämä- ja markkinaosasto, Solvit-keskus, PL 32, 00023 Valtioneuvosto, puhelin 029 506 4971, sähköposti: [email protected].

Yrityksille koituvan hallinnollisen rasitteen keventämiseksi yri-tysten käyttöön olisi osoitettava yksi tietolähde, josta ne saisivat kaiken tiedon teollisuustuotteita koskevaan unionin yhdenmu-kaistamislainsäädäntöön tehdyistä muutoksista ja päivitetyistä standardeista sekä niiden voimaantulosta. Näin säästettäisiin teol-lisuuden ja etenkin pk-yritysten aikaa ja resursseja. Palveluun il-moittautuneille yrityksille lähetettäisiin sähköpostitse päivityksiä, joissa kerrottaisiin tulevista muutoksista ja niiden ajankohdasta.

Euroopan komission olisi tuettava teollisuustuotteita koskevan lainsäädännön ja teknisten standardien kansainvälistä lähenty-mistä. Näin voitaisiin alentaa teollisuudelle säännösten noudatta-misesta aiheutuvia kustannuksia ja siten parantaa teollisuuden kil-pailukykyä. Transatlanttinen kauppa- ja investointisopimus, josta parhaillaan neuvotellaan EU:n ja Yhdysvaltojen välillä, on tärkeä askel tähän suuntaan.

Komissio lupaa jatkaa teollisuustuotteita koskevan lainsää-dännön ja standardien kansainvälisen lähentymisen edistämällä samalla kuitenkin niin, että varmistetaan yleisten etujen tehokas suojelu. Komissio lupaa ottaa entistä paremmin huomioon EU:n sääntelyn vaikutuksen eurooppalaisten yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn.

Visio teollisuustuotteiden sisämarkkinoista



Elintarviketiedon siirron helpottamiseksi ja tiedon hyödynnet-tävyyden parantamiseksi on julkaistu eurooppalainen standardi SFS-EN 16104 elintarviketiedon rakenteesta ja tiedonsiirtomuo-dosta. Standardin avulla kaikki elintarvikeketjussa mukana ole-vat puhuvat samaa kieltä.

Standardi määrittelee vaatimukset elintarviketietojoukkojen rakenteelle ja merkitykselle sekä elintarviketiedon siirtämiselle eri sovellusten välillä. Standardin avulla on mahdollista käsitellä ja ottaa vastaan tietoa yhtenäisellä tavalla myös sähköisesti.

Elintarviketiedon siirtäminen eri osapuolten välillä vaatii so-pimuksen, jossa määritellään sekä siirrettävä tieto että siirrettä-vän tiedon koodaus. Standardi sisältää XML-merkintäkieleen perustuvat tietojen koodaussäännöt, sillä XML on nykyisistä tiedon yleisistä koodaustekniikoista tunnetuin.

Useissa eurooppalaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa on keskitytty elintarviketiedon kuvauksen ja siirtämisen paranta-miseen ja yhdenmukaistamiseen. Tämä standardi perustuu kah-teen hankkeeseen: EuroFIR-projektiin vuosilta 2005–2010 sekä GS1:n GDSN-standardin elintarvike- ja juomaosioon. Standardi on yhdenmukainen myös Euroopan elintarviketurvallisuusvi-

ranomaisen (EFSA:n) yleisten näytekuvausten kanssa. Elintarviketietoja tarvitaan esimerkiksi pakkausmerkintöihin,

tuotekehitykseen, ruokavaliohoitoon, ravitsemustietoon, kulut-tajainformaatioon ja tutkimukseen.

Miksi standardi tehtiin?Erityisasiantuntija Heli Reinivuo Terveyden ja hyvinvoinnin lai-tokselta kertoo, että eurooppalainen standardi elintarviketiedos-ta tarvittiin, koska elintarviketiedolle ei ole ollut kansainvälistä standardia, vaan tiedonsiirtomuodot ja tiedon esitystapa vaihte-levat toimijoittain.

- Ongelma tulee, kun tietoja pitäisi siirtää esimerkiksi teolli-suuden ja kaupan välillä. Tiedot eivät olekaan yhteensopivia tai esitetään asiat eri tavalla, Reinivuo sanoo.

Ruotsi teki aloitteen CENille standardin laatimisesta vuon-na 2008. Taustalla oli European Food Information Resource Networkin harmonisointityö vuodesta 2005 alkaen. Standardin valmistelu pääsi alkuun vuonna 2009, jolloin standardi hyväk-syttiin CENin työkohteeksi. Suomi on ollut alusta lähtien muka-

Yhtenäinen kieli elintarviketietoon


Erikoissuunnittelija Heikki Pakkala tHl:stä sanoo, et-tä standardi SFS-EN 16104 sopii yksinkertaisiin ja moni-mutkaisempiin tarpeisiin.

tietojen yhteensopimatto-muus on ollut ongelma tie-tojen kerääjälle, sanoi eri-tyisasiantuntija Heli reini-vuo, terveyden ja hyvin-voinnin laitokselta stan-dardin SFS-EN 16104 jul-kistustilaisuudessa SFS:ssä 21.3.2014.

na standardia laatimassa. - Meillä THL ja sen edeltäjä Kansanterveyslaitos ovat yllä-

pitäneet suomalaista elintarvikkeiden koostumustietopankkia 1980-luvulta saakka. Meillä on siten 30 vuoden kokemus elintar-viketiedon hallinnoinnista ja niihin liittyvistä ongelmista. THL on ollut se kohde, joka pyytää tietoa laboratorioilta tai teollisuu-delta tai kaupalta ja niitä tulee hyvin erilaisissa muodoissa, Rei-nivuo harmittelee.

kuka standardia tarvitsee?Erikoissuunnittelija Heikki Pakkala THL:n tietohallinnosta sa-noo, että standardi sopii sekä yksinkertaisiin että monimutkai-sempiin tarpeisiin. Tiedon loppukäyttäjät eivät tarvitse standar-dia. Sitä tarvitaan tiedon tuottamisessa, kokoamisessa ja välittä-misessä.

- Standardia tarvitaan, koska tiedon valtatie on hieman kuop-painen. Standardien tarkoitus on laittaa asfalttia kuoppiin, Pak-kala kuvaa standardin merkitystä värikkäästi.

Pakkalan mukaan tiedon siirrossa saattavat yksityiskohdat olla tarkkaan määriteltyjä, mutta isot asiat levällään. Eri ihmi-set saattavat esimerkiksi ymmärtää sanan elintarvike eri tavalla. Tällöin perusasioista joudutaan keskustelemaan.

- Tietotyöläiselle on helppo asia kun määritelmät nyt löytyvät yhdestä paikasta. Kun elintarvikkeista on vähän erilaisia näkö-kulmia, niin voidaan heti aluksi selvittää, mikä se teidän näkö-kulmanne on, Pakkala selvittää.

Standardi SFS-EN 16104 Elintarviketieto. Rakenne ja tiedon-siirtomuoto on saatavissa suomeksi Standardisoimisliiton asia-kaspalvelusta, puh. 09 1499 3353, sähköposti [email protected], www.sfs.fi


SFSedu.fi on uudistunut

Anu kostiainen ♦ SFS

SFSedu.fi on SFS:n ja sen toimialayhteisöjen yhteinen oppilai-toksille suunnattu verkkosivu. Sivuston tarkoitus on tarjota opettajille ja opiskelijoille tietoa eri alojen standardisoinnista ja standardijulkaisuista. Lisäksi sivustolle on kerätty hyödyllistä materiaalia käytettäväksi opetuksessa. SFSedussa on kuukausit-tain lähes 2 000 kävijää.

Uudet sivut, tutut teematSFSedu.fi avattiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Uudiste-tulta sivulta löytyy samaa tärkeää asiaa kuin ennenkin, vaikka sivun ulkoasu onkin päivittynyt. Sivusto on jaettu aihealueisiin, joiden alta löytyy tietoa eri alojen standardisoinnista sekä run-saasti linkkejä toimialayhteisöjen omille sivuille, joilla tietoa voi syventää. Maksuttomat oppimateriaalit on ladattavissa keskite-tysti omalta Materiaalit -osioltaan.

Viikon fakta -palstalla voi seurata mielenkiintoisia otteita Suomessa voimassa olevista standardeista. SFSedua kehitetään jatkuvasti, ja esimerkiksi uusia materiaaleja tai syventävää tietoa haluamastaan aihealueesta voi toivoa sivustolta löytyvällä palau-telomakkeella.

Uutena ominaisuutena sivulla on mahdollisuus tilata SFSedun uutisia sekä Viikon fakta -palstan tietoiskuja RSS-syötteenä. Li-säksi oppilaitoksille suunnattu uutiskirje on siirtynyt SFS:n omil-ta sivuilta SFSeduun. Vuodesta 2013 asti kaikkia SFSedun päivi-tyksiä sekä kiinnostavia uutisia SFS:ltä ja sen toimialayhteisöiltä on voinut seurata myös Facebookin kautta.

Sukella standardien maailmaan!Vaikka SFSedu.fi on suunnattu ensisijaisesti oppilaitosmaail-maan, ovat standardisoinnin oppimateriaalit vapaasti kaikkien käytettävissä esimerkiksi itseopiskeluun. Perinteisten diaesitys-ten lisäksi (mm. tietoturvallisuus, tekninen piirustus ja steriloin-ti) sivustolla on myös uudenlaisia materiaaleja, kuten havain-nollinen video asiakirjan vakioasettelusta standardin SFS 2487 mukaan. Vuoden 2014 videovalikoima tulee lisääntymään!

Erityisesti kaikille sopiva oppimateriaali on standardien ja standardisoinnin perusteos SFS-käsikirja 1. Standardien ABC on helppo ottaa haltuun videolla, jonka rinnalle voi ladata käsi-kirjan pdf-version.

Standardisointi on ammattilaisten asiaSFS:n oppilaitosyhteistyön yhtenä tavoitteena on tuoda standar-dit pysyvästi osaksi suomalaisten ammattilaisten osaamista jo opiskeluvaiheessa. Standardit ovatkin laajasti käytössä oppilai-toksissa SFS Online -palvelun avulla.

SFSedu.fi -sivustolla olevan tiedon ja materiaalien hyödyntä-misen lisäksi oppilaitosten on mahdollista tilata maksuton luen-to standardisoinnista opiskelijoille tai henkilökunnalle.

SFSedun aihealueet:♦ Automaatio♦ Elintarvikeala♦ Energia♦ Hallinta- ja laatujärjestelmät♦ informaatio- ja mediatekniikka♦ kemia♦ kone-, tuotanto- ja materiaalitekniikka♦ liikenne ja logistiikka♦ liiketalous♦ Metsäteollisuus, puu ja paperi♦ Palvelut♦ rakentaminen ja arkkitehtuuri♦ Sähkö ja elektroniikka♦ tekstiili♦ terveydenhuolto ja terveysteknologia♦ tietoja viestintätekniikka♦ Ympäristö

Ladattavat oppimateriaalit maaliskuussa 2014♦ Hallinta- ja laatujärjestelmät - johdanto laadunhallintaan ja iSO 9000 -standardeihin - Ympäristöjohtamisen standardit iSO 14000 - Yhteiskuntavastuun standardi SFS-iSO 26000

♦ IT-standardit - Ohjelmisto- ja järjestelmäkehitys: iSO/iEC 15504 SPiCE - Palvelutuotanto: iSO/iEC 20000 - Ohjelmistojen ja järjestelmien laadun mittaaminen iSO/iEC 25000 -standardisarja (SQuarE - tietoturvallisuus: iSO/iEC 27000 - Ohjelmiston toiminnallisen laajuuden mittaaminen iSO/iEC 29881 - it-hallintatavat: iSO/iEC 38500 - it-standardisointi ja SC7

♦ kemia - Vesikemikaalit – tiedä mitä hankit, käytä avuksi standardeja (video)

♦ liiketalous - kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvät standardit ja toimintatavat - SFS 2487 Asiakirjan asettelu (video) - SFS 4175 Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen (video)

♦ kone-, tuotanto- ja materiaalitekniikka - teknisen piirustuksen standardit - Materiaali- ja aineenkoetusstandardit - koneturvallisuuden standardit - Hitsiluokat ja hyväksymisrajat - Hitsausmerkit - teräs- ja alumiinirakenteiden toteutus

♦ Sähkö ja elektroniikka (aineistot ovat käytettävissä SESkOn sivuilta) - Sähkötekniikan peruskäsitteet - dokumentointi - EMC-standardointi - räjähdysvaaralliset tilat - konetekniikka - Sähkötyöturvallisuus - teollisuusautomaatio♦ terveydenhuolto ja terveysteknologia - Sterilointi


Mervi tepponen ♦ ökl

Huoltoasemien teknistä rakennetta koskeva jakeluasemastan-dardi on julkaistu päivitettynä. Kyseessä on kuudes painos stan-dardista SFS 3352 Palavien nesteiden jakeluasema. Öljyalan Kes-kusliiton standardisointiryhmässä laajasti uudistettu standardi on myynnissä Suomen Standardisoimisliiton SFS:n verkkokau-passa.

- Päivitetty jakeluasemastandardi sisältää erityyppisten jake-luasemien rakennemallit viimeisimmän parhaan rakentamis-käytännön mukaisesti. Se on tarpeellinen ja perusteellinen oh-jeistus kaikille huoltoasemien rakentamisen, perusparantamisen ja valvonnan osapuolille, toteaa varatoimitusjohtaja Pekka Hut-tula Öljyalan Keskusliitosta.

- Jakeluasemien rakentaminen ja perusparantaminen ovat aina perustuneet kulloinkin voimassa oleviin vaatimuksiin, ei-kä nyt julkaistu standardin kuudes painos merkitse mullistavia muutoksia. Standardin soveltamisala vastaa sekä kemikaalitur-vallisuuslainsäädännön että ympäristönsuojelulain nojalla an-nettujen vaatimusten soveltamisalaa. Standardi määrittää sellai-sen hyväksyttävän rakentamistavan, joka täyttää joka suhteessa myös lainsäädännön vaatimukset, Huttula toteaa.

Päivitettyyn standardiin on kuitenkin tehty lukuisia huo-mioon otettavia muutoksia ja tarkennuksia, jotta se vastaa tämän päivän käytäntöjä ja vaatimuksia.

Huoltoasemarakentamista säätelevät monet säädöksetHuoltoasematoimintaa säätelee vaarallisten kemikaalien käsit-telyä ja varastointia jakeluasemilla koskeva kauppa- ja teolli-

suusministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö) päätös. Toimintaan liittyviä säädöksiä sisältyy myös ympäristönsuoje-lulakiin sekä kemikaaliturvallisuuslakiin ja niihin liittyviin ase-tuksiin. Standardiin sisältyvät lainsäädäntöä yksityiskohtaisemmat jakeluasemien teknistä rakennetta, suojausrakenteita, säiliöitä, putkistoja, muita laitteita ja varusteita sekä rakennuksia koskevat vaatimukset. Standardi sisältää myös huolto-, kunnossapito- ja valvontaohjeita. Standardin edellisen painoksen perussisältö oli vuodelta 2004. Vuonna 2010 standardiin oli lisätty liite, joka koski bio-polttoaineiden jakelua. Uutta painosta varten koko standardin sisältö käytiin perusteellisesti läpi ja päivitettiin.

öljyalan standardisointi Suomessa

Öljyalan Keskusliitto on Suomen Standardisoimisliiton SFS:n toimialayhteisö, joka vastaa öljyalaan liittyvästä standardisoin-nista.

Keskusliiton vastuulla olevaa standardivalmistelua varten toi-mii 11 seurantaryhmää, jotka ovat neuvoa antavia toimielimiä omalla erikoisalueellaan. Ryhmiin voivat osallistua kaikki tahot, joilla on kiinnostusta käsiteltävään standardointialueeseen. Seu-rantaryhmissä toimii satakunta henkilöä, jotka edustavat mm. öljy- ja kaasuyhtiöitä, laitevalmistajia ja viranomaisia.

Huoltoasemastandardi julkaistu päivitettynä


Mervi tepponen ♦ ökl

Öljyalan Keskusliiton asettamissa työryhmissä on valmisteltu uudet painokset standardeista, jotka koskevat palavien nesteiden käsittelyä satama-alueella ja palavien nesteiden varaston sam-mutus- ja palontorjuntakalustoa. Standardeja voi ostaa Suomen Standardisoimisliiton verkkokaupasta.

-Standardi SFS 3355 Palavien nesteiden käsittely sata-ma-alueella on täysin uudistunut, kertoo erityisasiantunti-ja Virpi Nummisalo Öljyalan Keskusliitosta. Standardi on sisällöltään huomattavasti laajempi kuin sen edellinen painos.

Tämä standardi on suunnattu mm. sataman suunnittelijoille, satamaoperaattoreille, sataman turvallisuudesta ja ympäristöstä vastaaville henkilöille sekä ympäristö- ja pelastusviranomaisille.

Myös standardi SFS 3357 Palavien nesteiden varaston sammu-tus- ja palontorjuntakalusto on päivitetty kokonaan, ja sekin on sisällöltään selvästi laajempi kuin edellinen painos. Standardin sataman ja laiturin palontorjuntaa koskevat velvoitteet ovat yh-denmukaiset edellä mainitun standardin SFS 3355 vaatimusten kanssa.

Uudet painokset palaviin nesteisiin liittyvistä standardeista

kuvassa Hangon länsisatama.


Asuntosprinkleri-standardi uusittu

kati Heiskanen ♦ SFS

Asuntosprinkeristandardi on uusittu. Uusi standardi SFS 5980:2014 Asuntosprinklerilaitteistot. Osa 1: Suunnittelu, asen-taminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) korvaa standardin SFS 5980 edellisen vuodelta 2010 olevan version.

Standardi SFS 5980 mukaisesti toteutetut asuntosprinkleri-laitteistot on tarkoitettu henkilöturvallisuuden parantamiseen. Standardia käytettäessä on kuitenkin otettava huomioon, että luvanvaraisissa ja viranomaisvaatimuksiin perustuvissa hank-keissa kyseisen standardin soveltuvuus kohteeseen arvioidaan tapauskohtaisesti ja tarvittaessa hyväksytetään rakennusvalvon-taviranomaisella.

Uusittua standardia voi käyttää 1.4.2014 lähtien. Vanhaa stan-dardia ei enää sen jälkeen pidä käyttää muutoin kuin hyvin pe-rustellusta syystä. Sellainen syy voisi olla esimerkiksi, että suun-nittelutyö on aloitettu ennen 1.4.2014.

Standardissa on vain vähän sisältömuutoksia, lähinnä on kyse tarkennuksista ja selvennyksistä.

Standardi on suomenkielinen käännös pohjoismaisesta stan-dardista INSTA 900-1:2013. Osa käsitteistä poikkeaa meillä ta-vallisesti käytetyistä, mutta niitä kohtia on pyritty selventämään kansallisilla alahuomautuksilla, jotka ovat standarditekstissä alaviitteinä. Erityisesti käsitteet asuintalo, asuin- ja majoitusti-la, asuinkäyttöön tarkoitettu tila ja valvontaelin kannattaa lukea huolella määritelmistä, jotta ei tule turhia väärinkäsityksiä.

Standardin soveltamisala on entinen eli se soveltuu käytet-täväksi kaikenlaisissa asuin- ja majoitustiloissa hoitolaitokset mukaan lukien. Aiempaan versioon verrattuna on selvennetty asunkäyttöön tarkoitetuissa tiloissa olevien muunlaisten riskien suojaamista. Mikäli rakennuksessa on tila, joka sisältää muun-laisia riskejä kuin sellaisia, joita asuinkäyttöön tarkoitetuissa tiloissa yleensä on, kyseisen tilan sprinklerisuojaus on tehtävä standardin EN 12845 mukaisesti (standardin kohta 6.1).

Standardissa on tarkennettu, mitä tiloja voi yleensä jättää suo-jaamatta (kohta 5.1). Uuden standardin mukaan uloskäytävät ja lasitetut parvekkeet on suojattava.

Standardin voi ostaa SFS:stä. SFS:n kautta voi hankkia myös alkuperäisen englanninkielisen INSTA-standardin. Standardia ei ole käännetty ruotsiksi.

Tammi-maaliskuussa 30 palokuolemaa

Tulipaloissa on ensimmäisellä vuosineljänneksellä kuollut 30 ih-mistä, selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ennakkotie-doista. Palokuolemien määrä on lisääntynyt huomattavasti edel-listen kahden vuoden vastaavasta ajasta. Viime vuonna samaan aikaan palokuolleita oli 19, toissa vuonna 18.

Palokuolematilanne on huomattavasti huonompi kuin kahte-na edellisenä vuotena samaan aikaan. Vuonna 2013 maaliskuun loppuun mennessä oli tulipaloissa kuollut 19 ihmistä, vuotta aiemmin 18. Viime vuosi oli palokuolemien suhteen poikke-uksellisen hyvä. Koko vuonna 2013 kuoli 58, eli tässä vaiheessa vuotta palokuolemia on ollut jo yli puolet viime vuoden koko-naismäärästä.

Kuolleista 13 oli 25–64-vuotiaita, yli 65-vuotiaita 5. Selkeä trendi viime vuosina kuitenkin on ollut se, että ikäihmisten määrä palokuolleista on selvästi suurempi kuin heidän osuuten-sa väestöstä.

Omakotitalopaloissa kuolleita on ollut alkuvuonna 13, kerros-taloissa 10 sekä rivi- ja muissa pientaloissa 4. 1 kuolemantapaus on ollut vapaa-ajanasunnossa ja 2 muissa kuin asuinrakennuk-sissa.

stoc

k.xc

hng


Suojavaatteiden yleiset vaatimukset on nyt kirjattu kansainväli-seen standardiin SFS-EN ISO 13688. Se korvaa aiemmin käyte-tyn eurooppalaisen standardin SFS-EN 340. Standardi on EU:n henkilönsuojaindirektiiviin liittyvä yhdenmukaistettu standardi.

Standardissa määritellään suojavaatetuksen ergonomiaa, hai-tattomuutta, kokomerkintää, vanhenemista, yhteensopivuutta ja merkintää koskevat vaatimukset sekä suojavaatetuksen mukana

toimitettavien valmistajan antamien tietojen vaatimukset. Stan-dardi on viitestandardi, johon viitataan tarpeen mukaan erityiss-tandardeissa. Standardia ei ole tarkoitettu käytettäväksi yksin vaan ainoastaan yhdessä jonkun muun standardin kanssa, joka sisältää suojaavan tuotteen erityiset suojausvaatimukset.

Suojavaatetus ei saa haitata käyttäjän terveyttä tai hygieniaa. Materiaaleista ei saa tavallisen käytön mukaisissa ennakoitavissa

Suojavaatteille kansainväliset vaatimukset

CEN uusinut www-sivunsa

Eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin www-sivut on uusittu. Sivujen osoi-te on entinen www.cen.eu . Sivut on täysin uusittu. Standardien hyödyt ovat sivuilla aiempaa selkeämmin esillä. Niitä pääsee tarkastelemaan yläpalkin ensimmäisen va-linnan ”You & CEN” kautta valinnalla ”Be-

nefits for you”. Aiempi osio ”Sectors” on nyt nimellä ”Fields of work” otsikon

”What we do” alla. ”Search Standards” –toiminnon avulla saa tietoja yksittäisistä standardeista.

Tietyn teknisen komitean toimintaa voi tarkastella hakutoi-minnon (Search standards) valinnan ”Technical bodies” kautta. Kustakin teknisestä komiteasta voi tarkastella yleistietoja (Ge-neral), rakennetta (Structure), työohjelmaa (Work programme) tai valmiita standardeja (Published standards). Kun valitsee tek-nisen komitean rakenteen saa voi halutessaan tarkastella tietoja työryhmätasolla. Yksittäisten teknisten komiteoitten tietoihin pääsee myös pikalinkkien (Quick Links) kautta.

Hakutoiminnon (Search standards) alla on myös erityinen ”Standards evolution and forecast” –osio. Siinä voi tarkastella listaa viimeisten kahden kuukauden aikana valmistuneista stan-dardeista, kahden kuukauden sisällä valmistuvista standardeista, lausunnolla olevista standardeista, viimeisen kahden kuukauden aikana hyväksytyistä projekteista ja listaa viimeisten kahden kuukauden aikana kumotuista standardeista.

Hakutulokset saa halutessaan excell-muodossa. Tämä tapah-tuu yksinkertaisesti klikkaamalla excell-kuvaketta valmiissa ha-kutuloksessa.

Yleisten www-sivujen uusimisen ohella standardien laatijoille tarkoitettu BOSS (Business Operations Support System) –sivus-to on uusittu. Boss löytyy nyt yläpalkin ”Work area” tai pikalink-kien (Quick Links) kautta. (JA)

Maakoodit helposti netistä

Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn vahvistamat maakoodit ovat nyt jär-jestön kaikille avoimessa OBP-tietokannassa (https://www.iso.org/obp/ui/). Standardin ylläpitotoimiston erillinen uutiskirje standar-diin tulleista muutoksista on lopetettu.

Virallisia standardin ISO 3166 maakoo-deja oli helmikuun alussa 249 kappaletta. OBP (Online Browsing Platformissa) on tiedot myös käytöstä poistetuista maakoodeis-ta.

Standardissa on kullekin maalle kaksi- ja kolmikirjaiminen tunnus sekä numerotunnus. Siinä on myös mainittu maan viral-liset kielet ja aluejako. Myös muutoshistoria jokaiselle maakoo-dille on näkyvillä.

Standardin kielitietojen perusteella määräytyy usein netti-mainosten kieli. Suomen maakoodi on kaksikirjaimisena FI ja kolmikirjaimisena FIN. Suomen viralliset kielet suomi ja ruotsi ovat standardin ISO 639-1 mukaisin koodein fi ja sv.

Standardissa on koodeja itsenäisten valtioitten lisäksi itsehal-linnollisille alueille. Ahvenanmaa on hankkinut oman koodin AX (ALA). Virallinen kieli Ahvenanmaalla on ruotsi (sv).

Kansainväliset maakoodien ja kielikoodien standardit on vahvistettu kansallisiksi SFS-standardeiksi ja julkaistu suomek-si. ISO myy myös Online-tuotetta maakoodeista, jonka voi in-tegroida suoraan organisaation järjestelmään. Siinä koodit ovat xls-, xml- ja csv-muodoissa. Tuotteen hankkineille ilmoitetaan aina kun koodeihin on tullut muutoksia ajan tasalla olevien koo-dien lataamista varten.

Standardin ISO 3166 ylläpitotoimistossa ovat mukana Rans-kan, Yhdysvaltojen, Britannian, Saksan ja Ruotsin standar-disoimisjärjestöt sekä kansainväliset organisaatiot IAEA, ITU, ICANN, UPU ja UNECE. (JA)



Euroopan komissio on julkaissut päivitetyn, uuden lainsäädän-tökehyksen mukaisen version Blue Guidesta. Blue Guide toimii NLF-asetuksen (765/2008/EY) ja NLF-päätöksen (768/2008/EY) soveltamisoppaana. Päivitettyyn Blue Guideen on laadittu koko-naan uudet luvut koskien taloudentoimijoiden velvollisuuksia sekä akkreditointia. Oppaan aiempi versio oli vuodelta 2000.

Oppaassa ei käsitellä rakennustuoteasetusta, moottoriajoneu-voja, kemikaaleja, Reach-asetusta eikä tuoteturvallisuusdirektii-viä. Oppaasta tullaan julkaisemaan myös suomenkielinen versio lähiaikoina.

Englanninkielinen versio löytyy osoitteesta:http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/4801/attachments/3/translations/en/renditions/nativeBlue Guidesta on saatavilla ainoastaan sähköinen versio.

Uuden lähestymistavan direktiivejä päivitettyKahdeksasta uuden lähestymistavan direktiivistä on julkaistu uudet versiot sektorikohtaisten tuotedirektiivien yhtenäistämi-seksi. Uudet versiot ovat nk. uuden lainsäädäntöpuitteen (NLF) vaatimusten mukaisia. Uudistus ei sisällä substanssimuutoksia.

Direktiivipaketin mukauttaminen koskee seuraavia direktii-vejä:1. pienjännitedirektiivi (2006/95/EY) 2. yksinkertaiset paineastiat direktiivi (2009/105/EY) 3. ei-automaattiset vaa’at direktiivi (2009/23/EY) 4. siviiliräjähdedirektiivi (93/15/EY) 5. ATEX-direktiivi (94/9/EY) 6. mittauslaitedirektiivi (2004/22/EY) 7. elektromagneettinen yhteensopivuus, EMC-direktiivi (2004/108/EY) 8. hissidirektiivi (95/16/EY)

Uusitut direktiivit on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 29.3.2014 (L 96). Niissä on kahden vuoden siirtymä-

Opas uuden lähestymistavan direktiiveistä uusittu

aika. Kansallisia päivitettyjä säädöksiä on noudatettava 20.4.2016 lähtien. Uudistuksen myötä direktii-vit saavat uudet tunnukset. Uudet tunnukset ovat:1. pienjännitedirektiivi 2014/35/EY 2. yksinkertaiset paineas-tiat direktiivi 2014/29/EY 3. ei-automaattiset vaa’at direktiivi 2014/33/EU 4. siviiliräjähdedirektiivi 2014/28/EU 5. ATEX-direktiivi 2014/34/EU 6. mittauslaitedirektiivi 2014/32/EU 7. elektromagneettinen yhteensopivuus, EMC-direktiivi 2014/30/EU 8. hissidirektiivi 2014/33/EU

Pyroteknisiä tuotteita koskeva direktiivi (2007/23/EY) on päi- vitetty jo aiemmin ja korvattu direktiivillä 2013/29/EU, joka on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä 28.6.2013 (L 178). Hu-vivenedirektiivi (94/25/EY) on korvattu direktiivillä 2013/53/EU, joka on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä 28.12.2013 (L 354). Uuden lähestymistavan direktiivit koneista ja leluista on uusittu aiemmin. Konedirektiivi on saanut tunnuksen 2006/42/EY ja leludirektiivi tunnuksen 2009/48/EY. Rakennustuotedi-rektiivi 89/106/ETY on korvattu EU:n rakennustuoteasetuksel-la 305/2011. Rakennustuoteasetuksen sääntely poikkeaa paljon muiden CE-merkintää edellyttävien säädösten sääntelystä.

Henkilönsuojaindirektiivin, lääkinnällisten laitteiden direk-tiivin ja radiolaitedirektiivin korvaaminen asetuksella on käsi-teltävänä.

oloissa vapautua aineita, joiden yleisesti tiedetään olevan myr-kyllisiä, karsinogeenisia, mutageenisiä, allergiaa aiheuttavia, li-sääntymiselle vaarallisia tai muutoin haitallisia.

Suojavaatetuksen tulisi olla malliltaan sellainen, että se asettuu käyttäjän päälle oikein ja pysyy paikallaan odotettavissa olevan käyttöajan ottaen huomioon ympäristötekijät sekä käyttäjän työn tai toiminnan aikana mahdollisesti tekemät liikkeet ja asen-not.

Suojavaatetuksen käyttömukavuuden tulee olla suhteessa vaaraa vastaan tarvittavaan suojaustasoon, ympäristöoloihin, käyttäjän aktiivisuustasoon ja suojavaatetuksen oletettuun käyt-töaikaan.

Jos pesut heikentävät suojaustasoa nopeasti, valmistajan tulee ilmoittaa joko merkinnässä tai käyttöohjeessa suurin sallittu pe-sukertamäärä, joka voidaan suorittaa ennen suojavaatteen hyl-käämistä.

Suojavaatetukseen on merkittävä koko, joka perustuu sentti-

metreinä mitattuihin vartalonmittoihin. Standardin opastavissa tiedoissa on esimerkkejä kokomerkinnöistä. Verrattuna SFS-EN 340:een standardissa on joustavampi tapa mitoitukselle.

Suositellaan käytettäväksi vähintään 2 mm korkeita numeroita ja vähintään 10 mm korkeita piktogrammeja sekä mustia nume-roita ja piktogrammeja valkoisella taustalla. Standardin liitteessä on piktogrammit, joita käytetään tuotestandardin niin vaatiessa.

Jokainen suojavaatekappale on merkittävä. Merkinnän tulee sisältää opastavat tekstit kohdemaan virallisilla kielillä (esim. varoitukset). Sen tulee olla tuotteessa itsessään tai tuotteeseen kiinnitetyssä etiketissä sekä olla kiinnitetty niin, että se näkyy selvästi ja on helppolukuinen. Merkinnän tulee kestää sopiva määrä pesukertoja.

Standardin on laatinut Standardisoimisyhdistys TEVASTA ja julkaissut Standardisoimisliitto. Se on saatavissa Standardisoi-misliiton asiakaspalvelusta, puh 09 1499 3353 ja ladattavista SFS:n verkkokaupasta http://sales.sfs.fi


Opinnäytetyö sähkösuunnittelun

standardeista

tinni karakorpi ♦ SESkO

AMK-insinööri Saara Harjula valmistui Jyväskylän ammattikor-keakoulun (JAMK) automaatiotekniikan koulutusohjelmasta, sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehdosta joulukuussa 2013. Opinnäytetyönään hän järjesti toimeksiantajan sähköstan-dardikokoelman selkeäksi kokonaisuudeksi. Yrityksen käytössä olevat standardit kirjattiin sähköiseen tietokantaan sekä luotiin hakutyökalun prototyyppi, josta standardeja voidaan etsiä avain-sanojen avulla.

SESKO vieraili JAMKissa 10.4.2012 luennoimassa sähköalan standardeista sähkötekniikan lehtorin, Pasi Puttosen kutsuma-na. Myös Saara oli tuolloin mukana kuuntelemassa.

- Sähköturvallisuus-opintojaksossa tulivat standardit eteen ja ymmärsin, että standardit ovat tärkeässä roolissa sähköalalla ja SESKOn luento vahvisti käsitystä edelleen. Standardisoinnin ja määräyksien maailma tuli taas hieman selkeämmäksi opinnäy-tetyötä tehdessä, mutta vielä on tutkittavaa. Aihe kiinnostaa yhä. Bonuksena opinnäytetyötä tehdessä karttuivat myös projekti- ja ajanhallintataidot, hän kertoo.

tilaustyö todelliseen tarpeeseenOpinnäyte tehtiin Rejlers Oy:lle, jolla on useita toimistoja Suo-messa ja taustalla myös yritysostoja. Ymmärrettävästi eri toimi-pisteillä ei siten ollut yhtenäistä tapaa toiminnassa tarvittavien standardikokoelmien hankinnassa ja hallinnassa. Opinnäyte-työn aiheeksi valittu aihe: ”Sähkösuunnittelun määräykset ja standardit” alkoi helposti hahmottua, vastasihan se toimeksian-tajan todelliseen tarpeeseen.

Lähtökohtana oli nimenomaan sähkösuunnittelussa tarvitta-vien standardien hallinta Jyväskylän toimipisteessä, mutta tar-koitus olisi jatkossa saada yrityksen muidenkin toimipisteiden standardikokoelmat mallikkaaseen kuosiin sekä yhtenäistää yri-tyksen toimipisteiden ja toimialojen käytäntöjä standardien ja määräysten hallinnassa ja hyödyntämisessä. Esimerkiksi SFS:n Online toisi yrityksen tarvitsemien standardien uusimmat versi-ot kaikkien toimipisteiden saataville.

Opinnäytetyö poiki myös työpaikan tarmokkaalle nuorelle naiselle. Tällä hetkellä Saara työskentelee Rejlersin Jyväskylän toimipisteen standardisointivastaavana.

Linkki opinnäytetyöhön: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518128

Viihde-elektroniikan ja tietotekniikan

yhtenäiset turvallisuus-vaatimukset

jukka Alve ♦ SESkO

IEC on julkaissut toisen painoksen standardista IEC 62368-1 Audio/video, information and communication technology equipment - Part 1: Safety requirements, jonka laatimisessa on käytetty vaarojen tunnistamiseen perustuvaa turvallisuussuun-nittelua (HBSE, Hazard Based Safety Engineering).

Viihde-elektroniikan ja tietotekniikan laitteilla on omat eril-liset turvallisuusstandardinsa, IEC 60065 ja IEC 60950-1, jotka ovat varsin laajalti käytössä. Laitteiden tekniikka on vuosien varrella yhtenäistynyt, ja nykyään on vaikeaa erotella, kumman tyyppisestä laitteesta on kysymys.

Niinpä IEC:n tekninen komitea TC 108 päätti laatia molem-mille yhteisen turvallisuusstandardin IEC 62368-1, jonka en-simmäinen painos otettiin aluksi erillisten standardien rinnalle vaihtoehdoksi.

Kaikkien kolmen standardin vaatimusten päivittäminen yhdenmukaisiksi on kuitenkin varsin työlästä, joten erillisten standardien ylläpidosta on standardien IEC 60065 Ed 8.0 ja IEC 60950-1 Ed. 2.2 ilmestyttyä päätetty luopua, ja komitea keskittää jatkossa voimansa standardin IEC 62368 jatkokehitykseen.

Standardin IEC 62368-1 ensimmäistä painosta ei koskaan vahvistettu eurooppalaiseksi EN-standardiksi, mutta toisesta painoksesta on tarkoitus tulla sellainen.

Tietoa siitä, milloin EN 62368-1 astuu voimaan ei kuitenkaan ole vielä saatavana, koska CENELECin eurooppalaisia muutok-sia sisältävää osuutta ei hyväksytty ehdotuksen FprEN 62368-1:2013/FprAA:2013 loppuäänestyksessä. Uusiin vaatimuksiin tutustuminen kannattaa joka tapauksessa aloittaa IEC:n standar-din pohjalta.

Standardissa IEC 62368-1 on 676 sivua. Se on tilattavissa SES-KOsta.

Lisätietoja: Jukka Alve, p. 09 6963 965 ja 044 300 8267, sähköposti jukka.alve(at)sesko.fi.

Sähköalan uutisia

stoc

k.xc

hng


Arto Sirviö ♦ SESkO

Standardi SFS-EN 60839-11-1 Hälytysjärjestelmät ja sähköiset turvajärjestelmät. Osa 11-1: Sähköiset kulunvalvontajärjestel-mät. Järjestelmävaatimukset ja komponenttivaatimukset mää-rittelee turvasovelluksissa käytettävien kulunvalvontajärjestel-mien toimintaan liittyvät perusvaatimukset.

Nyt julkaistu korvaa standardin SFS-EN 50133-1:1997 Turval-lisuussovelluksissa käytettävät kulunvalvontajärjestelmät. Osa 1: Järjestelmävaatimukset. Standardi soveltuu kulunvalvontajärjes-telmien valmistajien ja maahantuojien, turva-alan suunnittelijoi-den, järjestelmien haltijoiden sekä vakuutusyhtiöiden käyttöön.

kulunvalvontajärjestelmäSähköinen kulunvalvontajärjestelmä käsittää yhden tai useam-man komponentin, jotka toisiinsa yhdistettyinä täyttävät stan-dardissa SFS-EN 60839-11-1 ilmoitetut toiminnallisuuskriteerit. Kulunvalvontajärjestelmä voi sisältää useita kulunvalvontapistei-tä. Standardissa käsitellään kunkin kulunvalvontapisteen turva-luokkajaottelua.

Jos sähköisen kulunvalvontajärjestelmän osa (esim. ohjauslai-te) on osa toista hälytysjärjestelmää (esim. murto- ja ryöstöil-maisujärjestelmät, kameravalvontajärjestelmät jne.), kyseisen osan on täytettävä myös sovellettavan toisen turvajärjestelmäs-tandardin vaatimukset.

SoveltamisalaStandardissa määritellään vähimmäistoiminnallisuus, suori-tuskykyvaatimukset ja testimenetelmät sähköisille kulunvalvon-

Uusi standardi kulunvalvontajärjestelmille

tajärjestelmille ja komponenteille, joita käytetään kauttakulun valvontaan (sisään- ja uloskäynti) rakennuksissa ja suojatuilla alueilla sekä näiden ympäristössä.

Standardin sisältö:♦ Käsitemalli sekä järjestelmäarkkitehtuuri. ♦ Kriteerit:

❍ suorituskyvyn toiminnallisuuteen ja rajoihin perustuva luokitus ❍ kulunvalvontapisteen ohjauspäätettä koskevat vaatimukset ❍ ilmoittamista ja merkinantoa (näyttämistä, ilmoitusta, tieto-

jen kirjausta) koskevat vaatimukset ❍ uhkatilanteen signalointi ja ohitus ❍ tunnistusta koskevat vaatimukset ❍ järjestelmän sisäistä suojausta koskevat vaatimukset ❍ sähköisen kulunvalvontajärjestelmän osien välinen viestintä sekä viestintä muiden järjestelmien kanssa.❍ Ympäristöolosuhteita (sisäkäyttö/ulkokäyttö) ja sähkö- magneettista yhteensopivuutta koskevat vaatimukset ❍ Testimenetelmät.

SFS on julkaissut standardin SFS-EN 60839-11-1:2014 kaksi- kielisenä (fi/en) painoksena. Siinä on 115 sivua.

Lisätietoja Arto Sirviöltä, p. 09 6963 954, 040 525 5040, sähköposti [email protected].

Sähköisen kulunvalvonta-järjestelmän tyypillinen arkkitehtuuri


SESKO-lehti luettavissa verkossa

SESKO-lehti keskittyy sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnin tapahtumiin Suomessa ja maa-ilmalla. Se tiedottaa ajankohtai-sista julkaisuista, standardisoin-tikomiteoiden työskentelystä ja järjestötapahtumista asiantunti-ja-artikkelein ja katsauksin.

Uusimmassa, SESKO 1/2014 -numerossa mm:♦ IEC ja SESKO järjestävät Sähköteknisen standar-

doinnin Work Shopin 25.- 26.3.2014 Helsingissä.

♦ Ilmoittaudu 13.3.2014 mennessä.♦ Sähkötyöturvallisuuskomitea SK 78 esittelyssä ♦ Viihde-elektroniikan ja tietotekniikan yhtenäisistä turvallisuusvaatimuksista ♦ Uusi standardi kulunvalvontajärjestelmistä ♦ Standardoinnin työkalupakki yhteiskunnallisille sidosryhmille ♦ Nimityksiä kansallisiin ja kansainvälisiin standardointi- komiteoihin ja paljon muuta.

Lue uusin numero täältä http://www.sesko.fi/portal/fi/sesko-lehti/

Standardisoimislaki kumotaan

Aika on ajanut standardisoimislain ohitse. Hallituksen on määrä esittää kuluvan kevään aikana eduskunnalle standardisoimislain kumoamista. Tasavallan presidentti Risto Rytin 6. maaliskuuta 1942 vahvistamaa lakia on useaan otteeseen yritetty tuloksetta uusia. Standardisoimislaki sopii huonosti nykyiseen oikeusjär-jestelmään, koska tuotteista säädetään EU-tasolla sektorikoh-taisesti direktiiveillä ja EU-asetuksilla. Laki ei täytä myöskään perustuslain vaatimuksia. Lain kumoaminen ei muuta nyt tosi-asiassa vallitsevaa tilannetta.

Standardisoimislain nojalla ei ole enää aikoihin annettu sää-döksiä. Viimeksi sitä on käytetty vuonna 2002, kun lain nojalla annettu valtioneuvoston päätös kumottiin. Yhä on kuitenkin voimassa kolme lain nojalla annettua päätöstä. Niistä vanhin on valtioneuvoston päätös eräiden paperien ja painotuotteiden standardikoosta vuodelta 1942, jolla määrättiin paperikokojen standardit P I 1-9 pakollisiksi.

Päätöksen 8. pykälä määrää: ”Joka tuo maahan myytäväksi 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuja, tämän päätöksen alaisia tuottei-ta, on velvollinen kahden viikon kuluessa siitä lukien, jolloin hän sai tavaran haltuunsa, toimittamaan Suomen standardisoimis-lautakunnalle jäljennöksen tavaraa koskevasta laskusta tai muun selvityksen, josta tuotteiden koko käy ilmi.”

Päätöksen 9. pykälä puolestaan sanoo: ”Tämän päätöksen ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista valvoo sekä tarkempia käytännössä tarvittavia ohjeita antaa Suomen stan-dardisoimislautakunta, jolla myös on valta hakemuksesta yksi-tyisissä tapauksissa erityisten syiden perusteella myöntää poik-keuksia tämän päätöksen määräyksistä.”

Voimassa on myös valtioneuvoston päätös standardin mukai-suutta ilmaisevasta merkistä. Tämä voidaan myös kumota, koska sertifiointi ei enää kuuluu SFS:n tehtäviin ja merkkiä viimeksi käyttänyt Inspecta on ottanut käyttöön FI-merkin standardin mukaisuutta ilmaisemaan.

Kolmas lain nojalla annettu säädös käsittelee mittauslaitteiden direktiivien voimaan saattamista Suomessa. Se on tarkoitus jät-tää voimaan 30.11.2015 asti.

Samalla standardisoimislain kumoamisen kanssa on tarkoitus kumota laki teknisten määräysten ilmoitusmenettelystä. Lailla on saatettu kansallisesti voimaan direktiivi 98/34/EY. Se on tar-peeton, koska EU:n standardisointiasetuksessa säädetään stan-dardien ilmoitusmenettelystä. EU:n asetuksia ei erikseen kansal-lisesti saateta voimaan. Standardisointiasetuksessa on velvoitettu standardisoimisjärjestöt julkistamaan työohjelmansa. Direktii-vin 98/34/EY ilmoitusmenettely koskee enää vain viranomaisia eikä sitä näin ollen tarvitse erikseen saattaa voimaan Suomessa. (JA)


NimityksetIida Niiniranta (oik.) aloit-ti julkaisutoimessa taittajana Taija Jokelan äitiyslomansi-jaisena 10. maaliskuuta. Iida on valmistunut tekniikan alan ammatillisesta oppilaitoksesta Heltekcistä. Hän on toiminut aiemmin taittajana Demo-kraatti-lehdessä.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pääjohtajana aloittaa 1.7.2014 filosofian tohtori Kimmo Peltonen. Virka on määräaikainen ja kestoltaan seitsemän vuotta. Valtioneuvosto päätti nimityksestä 27.3.2014.

Uudet fontitSFS-standardien kirjasinlaji eli fontti on muuttunut. Aiemmin käytössä olleen Helvetican tilalle on tullut Cambria. Uusi fontti on sama johon ISO siirtyi viime vuonna. Standardien ulkoasua taitetaan pääsääntöisesti ISOn mallin mukaan. Myös SFS-tiedo-tuksen fontti on muuttunut. Leipäteksti on nyt Minion aiemman Chapparal Pro Lightin sijaan.

Keräyspaperin standardi uusittu

SFS on vahvistanut 10.3.2014 keräyspaperia käsittelevästä stan-dardista SFS-EN 643 uusitun version. Standardin edellinen ver-sio oli vuodelta 2002.

Keräyspaperi luokitellaan edelleen viiteen pääryhmään, mutta alaryhmiin on tullut muutoksia. Uusittu versio huomioi EU:n säädöksissä direktiivin 2008/98/EY seurauksena tapahtuneen perustavaa laatua olevan muutoksen. Direktiivi määrittelee, mil-loin jäte lakkaa olemasta jätettä.

Keräyspaperin yksityiskohtaiseen luokitteluun on lisätty kaksi uutta saraketta, joista toinen käsittelee paperia sisältämättömien komponenttien sallittua osuutta ja toinen ei-haluttujen materi-aalien sallittua osuutta.

Standardi on nimeltään “Paper and board. European list of standard grades of paper and board for recycling”. Se kuuluu SFS-ICS-ryhmiin 01.040.85 Massa- ja paperiteollisuus (Sanas-tot) sekä 85.060 Paperi ja kartonki. Standardi kuuluu Kemesta ry:n toimialaan.

Standardi on saatavissa SFS:stä englanninkielisenä ja myö-hemmin tänä vuonna myös suomeksi.


Bioenergia ry palkitsi Bio-energian Kevätpäivässä 1.4.2014 Eija Alakankaan vuoden 2014 pellettitekopal-kinnolla. VTT:llä johtavana tutkijana toimiva Alakangas on pitkäjänteisesti osallistu-nut kansalliseen ja erityisesti kansainväliseen pellettien laatua ja markkinoita kehittä-vään standardityöhön.

Eija Alakangas on toiminut kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaisen ja kansain-välisen laatuluokittelu- ja laadunvarmistustyöryhmän puheenjohtajana. Eurooppa-

laista standardisointia edistävän CENin alaisuudessa tapahtunut pellettien EN-standardisoimistyö alkoi vuonna 2000 esistandar-deilla ja viimeiset osat EN-standardeista on julkaistu vuonna 2012. Työ on viime vuosina laajentunut kansainväliseksi pellet-tien ISO-standardien myötä, jotka korvaavat eurooppalaiset laa-tuluokittelustandardit. ISO-standardit julkaistaan huhtikuussa 2014. Tämän vuoden alusta on alkanut paahtopellettien ja höyr-yräjäytettyjen pellettien standardisointi. Palkinnon perusteeksi

Pellettien laadun kehittäjä palkittiin Bioenergian

Kevätpäivässä

Energiaan liittyvät direktiivit - seminaari 15.5.2014

Seminaarin aiheina ovat:• Rakentamismääräysten uudistaminen• Direktiivit suhteessa rakentamismääräyksiin - Mitä tarkoittaa käytännössä.• Mistä energia jatkossa? - Entä nollaenergiarakentaminen• Suunnittelijan vastuut, rakennusvalvonta• Käytännössä - isojen ja pienten rakennusliikkeiden kannalta.Eurooppalaisista säädöksistä käydään läpi energiatehokkuus-direktiiviä (EED), rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD) sekä uusiutuvan energian direktiivi (RES) sekä niiden yhteyttä eurooppalaiseen standardisointiin.

15.5.2014. klo 09:00 - 16:00, Ympäristöministeriö/Kuukkeli, Ka-sarmikatu 25, Helsinki. Ilmoittautuminen 9.5.2014 mennessä www.metsta.fi. Lisätiedot: Kimmo Konkarikoski, METSTA

raati nostaa Eija Alakankaan keskeisen roolin standardien ke-hittämisessä maailmanlaajuisesti sovellettavaksi. Haasteita on ollut varsinkin maiden erilaisissa kansallisissa määräyksissä sekä puulajien eroissa.

Eija Alakangas on myös kouluttanut kotimaassa alan toimi-joita ymmärtämään standardien ja laatutyön merkityksen asia-kastyytyväisyyden lisääjänä sekä laajemman kaupankäynnin mahdollistajana. Loppukäyttäjälle Alakankaan työ näyttäytyy entistä tasalaatuisempina pelletteinä ja selkeästi verrattavina laa-tukriteereinä.


Oikaisuja

SFS-tiedotuksessa 1/2014 olleesta SFS:n henkilökunnan luette-losta oli pudonnut pois kohdasta standardien laadinta assistentti Sirpa Sipola, puh. 09 1499 3377.

SFS-tiedotuksen 1/2014 jutussa ”Paloilmoittimien CE-mer-kintä oli esillä SFS:n tilaisuudessa” oli Tukesin tuoteturvallisuu-sinsinööri Björn Johanssonin nimi muuttunut väärään muotoon Björn Laine.

Paljon kumottuja standardeja

SFS-tiedotuksen tämän numeron luetteloliitteessä on poikke-uksellisen paljon kumottuja SFS-standardeja. Tilanteeseen on kaksi pääsyytä. Kansalliset 1980-luvulla vahvistetutut laivanra-kennusstandardit on vanhentuneina kumottu. Niitä kumottiin jo vuonna 2013, mutta nyt loputkin on kumottu. Toiseksi euroop-palaisten standardien nopeutettuun vahvistusmenettelyyn siir-ryttäessä havaittiin, että kumottuja EN-standardeja, joiden tilalle ei ole vahvistettu uutta versiota on yhä voimassa SFS-EN-stan-dardeina. Nyt näitä SFS-EN-standardeja on kumottu.

Turvallisen tekniikan seminaari Tampereella

4.-5.6. 2014

Perinteinen METSTAn Turvallisen tekniikan seminaari järjeste-tään Tampereella 4.-5.6.2014. Pääseminaarin (torstai 5.6) aihei-na ovat mm. yrityksen turvallisuusstrategiat, työsuojelutarkasta-jien havainnot kentältä ja kulkutiet. Työpajapäivässä (keskiviik-ko 4.6) aiheina ovat mm. konedirektiivin tulkinta ja liikkuvat työkoneet. Varaa seminaaripäivät kalenteriisi! Tarkempi ohjelma METSTAn www-sivuilla www.metsta.fi.

Lisätiedot: Jukka-Pekka Rapinoja, METSTA

Iltapäiväseminaari Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan?

13.5.2014

Maaperän, käsitellyn biojätteen ja lietteiden ympäristöanalyy-seihin on valmistunut lähes 30 uutta eurooppalaista standardia ja ohjetta. Tavoitteena on ollut kehittää yhteisiä menetelmiä usean eri kiinteän materiaalin analysointiin. Iltapäiväseminaa-rissa 13.5.2014 esitellään ympäristöalan horisontaalisen stan-dardisoinnin tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä. Tilaisuudessa myös kuullaan, mitä standardisoinnissa tapahtuu sektoreittain.

Aika: tiistai 13. toukokuuta 2014 klo 12.00-16.15 Paikka: SFS:n kokouskeskus, Malminkatu 34, Kamppi, Helsinki. Ilmoittautuminen: viimeistään 7.5.2014 sähköpostitse osoittee-seen [email protected]

Ohjelma11.45 Ilmoittautuminen ja kahvi 12.00 Avaus, Antti Karppinen, SFS 12.10 Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan? Pentti Manninen, Ramboll Finland Oy 12.30 Analyysimenetelmien katsaukset aloittain Maaperä (CEN/TC 345 ja ISO/TC 190) ja liete (CEN/TC 308 ja ISO/TC 275): Anneli Joutti, SYKE Vesi (CEN/TC 230): Maarit Risto, SYKE Jäte (CEN/TC 292) ja kierrätyspolttoaineet (CEN/TC 343): Pertti Isoniemi, YTL Lannoitteet (CEN/TC 260): Jouni Valtanen, Kemesta ry Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223): Liisa Maunuksela, Evira Rakennustuotteet (CEN/TC 351): Pekka Vuorinen, RTT13.50 Kahvitauko 14.10 Horisontaalimenetelmien käyttäjäkokemuksia, Ilpo Lah-delma, Ramboll Finland Oy 14.40 Standardien merkitys lainsäädännössä, Ari Seppänen, YM, Pirjo Salminen, MMM 15.25 Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä, Sari Sahlberg, SFS 15.45 Yhteenveto ja keskustelua 16.15 Tilaisuus päättyy

Seminaarin järjestävät SFS, Kemesta ry, Suomen ympäristökes-kus, Rakennustuoteteollisuus ja Yleinen Teollisuusliitto. Tilai-suus on maksuton.

Valtion tietoja viestintä-tekniikkakeskus aloitti toimintansa 1.3.2014

Valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut yhteen kokoava Valtion tietoja viestintätekniikkakeskus Valtori aloitti toimintansa 1.3.2014. Tällöin 400 valtionhallinnon ict-ammatti-laista siirtyi Valtorin palvelukseen.

Valtori vastaa jatkossa Aluehallinnon tietohallintopalvelu-yksikön (AHTi), Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen (OTTK) ja Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) asiakkailleen aiemmin tuottamista toimialariippumattomista ict-palveluista. Lisäksi Valtorin vastuulle siirtyvät sosiaali- ja terveysministeri-ön, oikeusministeriön hallinnonalan, Valtiokonttorin, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet), Ve-rohallinnon, ELY-keskusten, maistraattien sekä aluehallintovi-rastojen toimialariippumattomat ict-tehtävät.

Valtori huolehtii, että sen vastuulle siirtyvä ict-palvelutuo-tanto jatkuu uudessa organisaatiossa keskeytyksettä ja ilman häiriöitä. Siirtymävaiheessa asiakkaalle toimitettavat palvelut ja toiminta säilyvät entisellään. Siirtymävaiheen aikana otetaan käyttöön Valtorin yhteisiä palveluita ja toimintatapoja.

Valtorin tavoitteena on, että sen tuottamat toimialariippumat-tomat ict-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä.

Kaikkiaan palvelukeskukseen siirretään noin 80 valtionhal-linnon yksikön toimialariippumattomat ict-tehtävät vuosien 2014–2015 aikana. Vuoden 2015 lopussa Valtorissa tulee työs-kentelemään noin 1 300 ict-ammattilaista.

Valtori toimii maantieteellisesti hajautetulla toimintamallilla eri puolilla Suomea. Päätoimipaikka sijaitsee Jyväskylässä. (Val-tori/JA)


Documents

2 2014 - sfs.fi · Tukesin tuotevalvonnan tärkeä tuki s. 12 Vinkkejä standardisointiin vaikuttamiseen s. 10. 4 SFS-tiedotus 2 2014 ... varustettua tuotetta voidaan myydä kaikkialla