ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LEHTI 1/2015

TAITAVA

Tietoa ja rohkeuttaYHTEISHAKUUN!

2

Millaisia taitoja työnantajat arvostavat? Työnantajien kanssa käytyjen keskustelujen mukaan kärkisijoille nousevat oma-aloitteisuus, ongelmanratkaisukyky sekä yhteis-työ- ja vuorovaikutustaidot. Nämä ovat taitoja, jotka ovat ammattiosaamisen tavoin tavoitteellisesti opittavissa.

Mitä yrittäjäksi aikovan sitten pitäisi osata? Toki on olennaisen tärkeää osata am-mattinsa hyvin, mutta menestyvän yrittäjän tärkeää osaamista ovat myös oma-aloit-teisuus, ongelmanratkaisukyky sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Oli sitten tavoitteenasi työ ammattiosaajana tai oma yritys, kannattaa hetkeksi pysähtyä miet-timään, mistä ja miten tällaista osaamista voisin hankkia.

Miten näitä työelämän arvostamia taitoja voi kehittää? Vastaisin siihen, että teke-mällä ja toimimalla, uskaltautumalla mukaan erilaisiin projekteihin, tapahtumiin ja tempauksiin. Toimimalla yrittäjämäisesti. Yrittäjyys on kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä opiskelijoita kannustetaan yrit-teliäisyyteen, yrittäjyyteen, vastuullisuuteen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen myös työelämän näkökulmasta.

Seuraavalla kerralla, kun joku kysyy halukkuutta osallistua johonkin projektiin esi-merkiksi myyjäisten järjestelyyn tai tapahtumapäivän ideointiin niin kokeilepa vas-tausta: MINÄ HALUAN! Voit oppia todella tärkeitä taitoja. Yrittäjämäinen asenne kantaa myös työelämässä.

Anne Liedesyrittäjyysvalmennuksen ja taloushallinnon lehtoriLapin ammattiopisto

Yrittäjänasenteellatyöelämään

3

Neuvoja valintoihin! s.4Tervetuloa opiskelemaan! s.6

Tuomas on oman onnensa puuseppä s.10Ronja lähti yrittäjäksi kauneusalalle s.12Luonto- ja ympäristöala porskuttaa yhä!

Itä-Lapissa on tekevälle töitä

s.14

s.16

Toni, Roni ja aurinko-auto

ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LEHTI

PAINOSMÄÄRÄ: 2500 kpl

TOIMITUS JA TAITTO: Petteri Nissinen puhelin 020 798 4118 petteri.nissinen@redu.fi

PAINOPAIKKA: EsaPrint Lahti

Metsäalalla koko ketju hallussa!

Maalausoppia Kiinasta s.28

s.24

s.30Itävaltalaiset Kittilän pakkasessaMiten tehdään vaatteet maahiselle? s.34

Harri rakentaa 3D-maailmaa s.22

s. 12

Sodankylän XVII koulutus- ja rekrymessut s.26

”rohkeasti opiskele-maan sitä, mikä oikeasti tuntuu omalta jutulla”

Sisällysluettelo

Katista tulee nuoren tuki ja turva s.36Tehdäänpä talo hirrestä! s.40

s.20

4

Hae nyt!YHTEISHAKU 24.2.-17.3.2015 WWW.OPINTOPOLKU.FI

Yhteishaku on käynnistynyt, ja peruskoulun päättävillä on valinnan paikka käsillä. Mihin hakeutua opiskelemaan? Mikä ammatti itseä kiinnostaa ja mi-ten se työllistää? Mitä mieltä vanhemmat ovat? Mihin kaverit menevät? Edessä on tärkeä valinta, jolla on suuri merkitys tulevaisuudelle. Valittu ammatti voi

antaa työuran vuosikymmeniksi tai se voi muodostaa vahvan ammatillisen pohjan jatko-opinnoille ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Vaikka opiskelupaikan valinta onkin hautunut ajatuksissa jo pitkään, ja tietoa opiskeluvaihtoehdoista on saatu monilta eri tahoilta, on lopullisen valinnan tekeminen silti usein vaikeaa. Mutta ei hätää, valintaan on vielä viime met-

reilläkin saatavilla monenlaista apua ja opastusta.

5

• Tietoa hakeutumisen vaihtoehdoista, pääsykokeista ja valintamenettelyistä

• Ohjausta ja neuvontaa hakeutumiseen liittyvissä kysymyksissä

• Tilastotietoa aikaisemmilta vuosilta. Muun muassa keskiarvorajoja pääsymah-

dollisuuksien arviointia varten ja tietoa pisteiden laskemisesta.

• Apua ammatinvalintaan, sopivan alan löytämiseen

sekä eri vaihtoehtojen vertailuun

• Tietoa opetuksen sisällöistä, toimipisteen opiskelu-

järjestelyistä ja muista opiskelijan arkeen liittyvistä

asioista

• Tietoa mahdollisista henkilökohtaisista järjestelyistä,

opintopoluista sekä hyväksiluvuista

• Tietoa perustutkinnoista• Mahdollisuus tilata esitteitä• Perustietoja hakeutumisesta, tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista, joustavasta valinnasta ja pääsykokeista päivämäärineen

LAPIN AMMATTIOPISTO www.lao.fi/yhteishakuLAPIN MATKAILUOPISTO www.lamo.fi/hakuLAPIN URHEILUOPISTO www.santasport.fi/hakeminen

Internet

Hakuneuvonta

Opot

Sosiaali- ja terveysala Tarja Räinä 020 798 4342 tarja.raina@lao.fi

Tekniikan ja liikenteen ala Tapio Lindfors 020 798 4837 tapio.lindfors@lao.fi Anneli Heikkinen 020 798 4820 anneli.heikkinen@lao.fi

Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala (Jänkätie) Annukka Nuolimäki 020 798 4979 annukka.nuolimaki@lao.fi

Luonnonvara- ja ympäristöala Kati Pakarinen 020 798 4546 kati.pakarinen@lao.fi

Luonnontieteiden ala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Marjatta Nerg 020 798 4708 marjatta.nerg@lao.fi

Sodankylä Sirkka Salmi 020 798 4780 sirkka.salmi@lao.fi

Kemijärvi Anne Kangas 0400 168 195 anne.kangas@lao.fi

Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti Anne Grön-Keskiniva 020 798 4416 anne.gron-keskiniva@redu.fi

Lapin matkailuopisto, Rovaniemi Henna Yli-Huikku 020 798 4608 henna.yli-huikku@redu.fi

Lapin urheiluopisto Sari Bergman-Hartikainen 020 798 4228 sari.bergman-hartikainen@santasport.fi

Opojen yhteystiedot

Neuvoja valintoihin!

•020 798 4105•haku@redu.fi

6

Täällä sitä ollaan!

Tervetuloa!JOKIVÄYLÄLAPIN AMMATTIOPISTO• Tekniikan ja liikenteen ala

- Koneistaja - Hienomekaanikko - Puuseppä - Vaatetusompelija - Maalari - Putkiasentaja - Talonrakentaja - Kartoittaja - ICT-asentaja - Sähköasentaja

• Liiketalouden ja hallinnon ala - Merkonomi

• Luonnontieteiden ala - Datanomi

• Askel-Ammattistartti

• Askel maahanmuuttajalle

JÄNKÄTIELAPIN AMMATTIOPISTO• Tekniikan ja liikenteen ala

- Ajoneuvoasentaja - Automaalari - Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja - Maarakennuskoneenkuljettaja - Lihatuotteiden valmistaja - Leipuri-kondiittori - Elintarvikkeiden valmistaja

• Luonnonvara- ja ympäristöala - Metsäkoneenkuljettaja - Metsäkoneasentaja

• Luonnonvara- ja ympäristöala - Luonto-ohjaaja - Ympäristönhoitaja

POROKATULAPIN AMMATTIOPISTO• Sosiaali- ja terveysala

- Lähihoitaja - Kosmetologi - Parturi-kampaaja

• Rovaniemen ammattilukio

• Askel erityisopiskelijalle

• Askel maahanmuuttajalle

TEKNOTIELAPIN AMMATTIOPISTO• Tekniikan ja liikenteen ala

- Lentokoneasentaja

TORIPUISTIKKOLAPIN MATKAILUOPISTO• Matkailu- ravitsemis- ja talousala

- Matkailupalvelujen tuottaja - Kokki - Tarjoilija - Vastanottovirkailija

LAPIN OPPISOPIMUSKESKUS

SODANKYLÄLAPIN AMMATTIOPISTO• Tekniikan ja liikenteen ala

- Kaivosmies - Putkiasentaja - Talonrakentaja - Sähköasentaja

• Liiketalouden ja hallinnon ala - Merkonomi

• Sosiaali- ja terveysala - Lähihoitaja

• Askel-Ammattistartti

• Askel erityisopiskelijalle

KEMIJÄRVILAPIN AMMATTIOPISTOLAPIN MATKAILUOPISTO• Tekniikan ja liikenteen ala

- Kunnossapitoasentaja - Levyseppähitsaaja - Puuseppä - Talonrakentaja

• Luonnonvara- ja ympäristöala - Metsuri - metsäpalvelujen tuottaja

• Sosiaali- ja terveysala - Lähihoitaja

• Liiketalouden ja hallinnon ala - Merkonomi

• Matkailu- ravitsemis- ja talousala - Kokki

• Askel Ammattistartti

LEVI-INSTITUUTTILAPIN MATKAILUOPISTO• Matkailu- ravitsemis- ja talousala

- Matkailupalvelujen tuottaja - Matkailuvirkailija - Kokki - Tarjoilija

LAPIN URHEILUOPISTO• Liikunta-ala

- Liikuntaneuvoja - Tanssija

LAPIN KESÄYLIOPISTO

RANUALAPIN AMMATTIOPISTO• Askel-Ammattistartti

• Askel erityisopiskelijalle

Oppilaitoksillamme on useita toimipisteitä. Tästä kartasta ja oheisesta listasta näet nopeasti mihin voit hakea ja missä tulet opiskelemaan.

< <

< KE

MIIN

7

LEVI-INSTITUUTTI• Lapin matkailuopisto

SODANKYLÄ• Lapin ammattiopisto

RANUA• Lapin ammattiopisto

LEVI-INSTITUUTTILAPIN MATKAILUOPISTO• Matkailu- ravitsemis- ja talousala

- Matkailupalvelujen tuottaja - Matkailuvirkailija - Kokki - Tarjoilija

LAPIN URHEILUOPISTO• Liikunta-ala

- Liikuntaneuvoja - Tanssija

LAPIN KESÄYLIOPISTO

RANUALAPIN AMMATTIOPISTO• Askel-Ammattistartti

• Askel erityisopiskelijalle

LAPIN URHEILUOPISTO• Lapin urheiluopisto• Lapin kesäyliopisto

POROKATU• Lapin ammattiopisto• Ammattilukio

TEKNOTIE• Lapin ammattiopisto

JÄNKÄTIE• Lapin ammattiopisto JOKIVÄYLÄ

• Lapin ammattiopisto

TORIPUISTIKKO• Lapin matkailuopisto• Lapin oppisopimuskeskus

ROVANIEMI

SODA

NKYL

ÄÄN

>>>

< < < KITTILÄÄN

RANUALLE > > >

KEMIJÄRVI• Lapin ammattiopisto

• Lapin matkailuopisto

8

MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA?

• Osaaminen työelämässä on tutkinnon tavoite.

• Opiskelijakeskeisyyttä vahvistetaan. Opiskeli-ja voi tehdä entistä yksilöllisemmän urasuun-nitelman ja sitä tukevia erilaisia opiskeluva-lintoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

• Opiskelu on joustavaa, valinnan mahdollisuuk-sia on entistä enemmän

• Aiempi, sekä muualta kuin koulusta opittu osaaminen otetaan huomioon opiskelussa

• Oppimisympäristöt monipuolistuvat ja opiske-lu työpaikoilla sekä erilaisissa oppimisympä-ristöissä lisääntyy.

• Tutkinnossa arvioidaan osaamista kirjallisten kokeiden ja tenttien sijaan.

• Osaamispisteet kertovat osaamisesta. Opinto-viikot poistuvat.

• Tutkinto on suoritettu, kun osaaminen vastaa tutkinnon ammattitaitovaatimuksia

Osaamista kehiin!Ammatillinen peruskoulutus uudistuu elokuussa 2015. Enää ei opiskella vain koulua ja tenttejä varten, vaan opintojen tavoitteena on työelämässä vaaditta-va osaaminen ja ammattitaito. Opiskelu on joustavampaa ja valinnan mah-dollisuuksia on entistä enemmän. Uudistus koskee niin uusia kuin jatkavia

ammatillisen perustutkinnon opiskelijoita.

OPISKELIJA VALITSEE ITSE POLKUNSAUudistuksen myötä opiskelija voi rakentaa opintopol-kunsa omien tavoitteidensa mukaan. Aiemmasta osaa-misesta on opiskelijalle hyötyä, oli se sitten opittu ennen kouluopintoja, koulussa, töissä, työssäoppimisjaksoilla tai vaikkapa harrastuksissa. Tärkeintä on, että se vastaa työelämän tarpeita ja osaaminen voidaan osoittaa ja tun-nustaa. Opiskelussa kiinnitetään huomioita oppimistu-loksiin ja siihen, mitä opiskelijan pitää osata työelämässä koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen. Teoriaa ja käytäntöä ei enää erotella ja tärkeintä on ammattitaito sekä osaaminen.

EI OPPIAINEITA VAAN TYÖTEHTÄVIÄOsaavan työvoiman tarve vaatii työelämälähtöisyyden li-säämistä. Työelämälähtöisyys näkyy myös opetussuunni-telman rakenteessa. Oppiaineiden ja kurssien sijasta opis-kellaan työtehtäviä. Työtehtävät muodostavat tutkinnon osan, joka vastaa työelämän työkokonaisuutta. Perustut-kinto muodostuu näistä tutkinnon osista. Opiskelijan osaaminen arvioidaan käytännön työtilanteissa ja työtoi-minnassa kirjallisten kokeiden sijaan. Arviointi kertoo selvästi ja käytännössä mitä opiskelija osaa koulutuksen jälkeen. Koulutuksen suunnittelussa ja opiskelussa, sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnissa tehdään yhteistyötä työelämän kanssa.

OSAAMISTA VOI HANKKIA MYÖS ULKOMAILTAAmmatillisen peruskoulutuksen uudistuksen myötä Suo-messa siirrytään noudattamaan eurooppalaista opinto-suoritusten siirtojärjestelmää eli ECVET- järjestelmää. Opiskelija voi hankkia osaamista niin Suomessa kuin ulkomailla ja edetä joustavasti omaa opintopolkuaan. Uudistuksella halutaan tukea työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta Euroopan unionin alueella sekä elinikäistä oppimista.

LUE LISÄÄ !

www.hehkuta

.fi

9

Kansainvälisyys on

huippujuttu!

Kansainvälisyys on yksi tärkeistä painopisteistä Rovaniemen koulutuskuntayhty-mässä ja sen oppilaitoksissa, eli Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistos-sa ja Lapin urheiluopistossa. Vuosittain oppilaitoksiimme vastaanotetaan noin 80 - 100 opiskelijaa ja meiltä kv-liikkuvuusjaksolle lähtee noin 50-100 opiskeli-jaa eri aloilta. Opiskelijaliikkuvuudella tarkoitetaan työssäoppimisjaksoja, jotka opiskelijat suorittavat ulkomailla.

Viereisellä sivulla on tietoa tutkintouudistuksesta. Sen myötä jatkossa myös muu opiskelu on entistä helpommin mahdollista ulkomailla, kun koko Euroo-passa siirrytään yhtenäiseen EVCET –järjestelmään (European Credit Transfer System for Vocational Education and Training). Rovaniemen koulutuskuntayh-tymässä on myös runsaasti kansainvälistä hanketoimintaa, joka on suuri apu koulutuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden kansainvälisessä liikkuvuustoimin-nassa.

ULKOMAILLA ET JÄÄ YKSINMaita, joihin meiltä voi suunnata on lukuisia. Opiskelijat suorittavat työssäoppi-misjaksoja mm. Saksassa, Hollannissa, Espanjassa, Italiassa, Kiinassa, Japanissa, Ranskassa, Itävallassa ja jopa Thaimaassa. Ulkomaanjakso rahoitetaan yleensä joko oppilaitoksen apurahan avulla tai erilaisista kansainvälisistä hankkeista saa-tavan tuen turvin. Mahdollisuuksia on monia. Tukea kansainväliseen työssäop-pimiseen saa myös KELA:lta.

Oppilaitoksen hyvät yhteistyöverkostot varmistavat, että opiskelija saa koh-demaassa sekä kohdekaupungissa myös tukea ja apua käytännön asioissa. Kun opiskelija lähtee ulkomaille oppilaitoksen yhteistyöverkostojen kautta, on paikan päällä hänellä apuna paikallinen kv-koordinaattori.

OSA OPINTOJAUlkomaanjaksolle voi hakea useita kertoja vuodessa ja parhaiten hausta saa tietoa oman koulutusalan kv-yhteyshenkilöltä. Ulkomaanjakso on aina osa tutkintoa ja työssäoppimisjakson tulee edistää opintojen etenemistä. Sen vuoksi asiasta so-vitaan aina työssäoppimista ohjaavan henkilön kanssa. Ulkomailla saat arvokas-ta kokemusta ja osaamista. Opit itsenäisyyttä, kielitaitoa ja ammatillisia taitoja. Nämä taidot auttavat eteenpäin elämässä ja työnhaussa.

Tässä Taitava-lehdessä on parikin juttua siitä miten kansainvälisyys on osa amma-tillista opiskelua. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs, vaan meille ulkomailta

saapuvat opiskelijat tuovat kansainvälisyyttä myös omiin oppilaitoksiimme.

Teksti: Tiina Suopajärvi

10

Purasen Puusepänliike Pihlaja löytyy Rovaniemen ete-läkeskuksen teollisuusalueelta. Yritys valmistaa massii-vipuisia kalusteita asiakkaiden tilauksesta ja heidän toi-veidensa mukaan. Asiakkaina hänellä on niin yksityisiä kuin yrityksiäkin. Esimerkiksi Santasportin ravintolassa tai kahvilassa vieraileva näkee Tuomaksen kädenjäljen kalustuksessa. Tuomaksen isä ja ukki ovat myös puusep-piä, joten alan arki on miehelle tuttua jo lapsuudesta. Yrittäjäksi lähteminen oli luonnollinen valinta.

- Kun on tällainen omapäinen kaveri, joka tekee kuten itse haluaa, eikä välttämättä tahdo olla muiden alaisena, niin yrittäjyys on aika selvä valinta, tuumii Pu-ranen.

AJATUS YRITYKSESTÄPuranen tuli opiskelemaan Lapin ammattiopistoon vuonna 2010. Jo parin kuukauden opintojen jälkeen hän alkoi opiskelutoverinsa kanssa miettiä yrittäjäksi lähtemistä. Lapin ammattiopiston yrittäjyyskoulun ha-kuaika oli jo päättynyt, mutta kaverukset pääsivät vielä mukaan opintoihin.

- Onneksi päästiin. Siellä teimme liiketoimintasuun-nitelmat sekä laskelmat ja opimme paljon yrittäjyydestä. Tuolloin Jokiväylän toimipisteessä oli osuuskunta, jon-ka kautta meidän oli mahdollista laskuttaa töistämme.

Tuotteet olivat etupäässä uudenlaisella muotoilulla toteutettuja leikkuulautoja, salaatinottimia ja paistolas-toja. Kysyntä oli välillä suurempaa kuin miehet ehtivät tehdä. Kun koulu sitten loppui, oli edessä oikean yrityk-sen perustaminen.

Yhtiökumppaniksi mukaan lähti puualan opettaja

Heikki Puukka. Kesä meni yrityskuvioita suunnitelta-essa ja tilatkin saatiin pienten vastoinkäymisten jälkeen hankittua.

- Tehtiin hakemukset ja muut yrityksen perustami-seen tarvittavat paperit. Kun myönteiset päätökset sieltä tulivat, niin pääsimme aloittamaan toiminnan ja unel-ma omasta yrityksestä toteutui, muistelee Puranen.

Tukena ja apuna moninaisten hakemusten täyttä-misessä olivat Rovaniemen kehityksen yritysneuvojat. Yrityksen rekisteröinti onnistui maksuttomasti ELY-keskuksella.

- Apua kyllä löytyy, ei se yrityksen perustaminen sii-tä ole kiinni, mutta omalla vastuulla se silti on. Osa pa-peritöistä, kuten kirjapito, on yrittäjänäkin syytä jättää muille ja keskittyä itse siihen minkä osaa.

Toiminta lähti ripeästi käyntiin ja asiakaskunta laa-jeni. Yhtiökumppani lähti myöhemmin pois yrityksestä Etelä-Suomeen muuton vuoksi. Nyt Purasella on ollut puoli vuotta työntekijänä vasta valmistunut hienopuu-seppä Sanna Turkia.

KOULU TUKI KOHTI YRITTÄJYYTTÄPuranen muistelee, että apuna alkutaipaleella oli pait-si ammattiopiston yrittäjyyskoulu, myös opettaja Kari Jussila, joka suhtautui hyvin myönteisesti Purasen yrit-täjyyshaaveisiin. Hän luotti miehen tavoitteisiin ja opis-kelu suunniteltiin sen mukaan.

- Sain tehdä paljon itse suunniteltuja töitä. Jos olisi pitänyt opiskella tietyn kaavan mukaan ja tehdä kaikki pakollisiksi katsotut helpoimmatkin työt, niin olisi se varmasti motivaatioon vaikuttanut. Taisin tehdä yhden

Tuomas Purasen haave omasta puusepänliikkeestä virisi jo opiskeluaikana. Nyt haave on totta ja yrittäjyys arkipäivää.

Oman onnensa

puuseppä

Teksti ja kuva: Petteri Nissinen

11

pienen jakkaran ja toisen pienemmän työn, jonka jäl-keen aloin tehdä jo ruokailuryhmää.

Hyvistä kokemuksista huolimatta Puranen toivoo, että esimerkiksi tulevan tutkintouudistuksen myötä yrittäjyyttä nostettaisiin entistä enemmän esille. Yrittä-jyyskouluun eivät kaikki mahdu, joten hyvä olisi, että yrittäjyys olisi luonnollinen osa opintoja.

- Porukka voisi enemmän suunnitella omia töitään tavoitteidensa perusteella ja edetä sen mukaan. Työelä-män vaatimuksia olisi hyvä myös kuunnella. Esimer-kiksi pintakäsittely on tärkeä osa tätä työtä, mutta se käytiin varsin pintapuolisesti opinnoissa läpi. Hyvä, että tutkintouudistuksessa tällaiset työelämän tarpeet huo-mioidaan entistä paremmin, tuumii Puranen.

PITKÄT PÄIVÄT PAKERRETAANPäivän pituus on yrittäjällä pitkä ja vastuukin mittava. Keskimäärin päivä venyy yli kymmenen tunnin. Yri-tyksen pyörittäminen ei kuitenkaan ole Purasen ainoa työ. Hän on kahden vuoden ajan opettanut kansalais-opistossa puutöitä. Opettaminen on mukavaa vasta-painoa yrittäjän työlle, vaikka se viekin kolme iltaa viikosta. Työn ohella entistä tärkeämmäksi on kuiten-kin viime aikoina noussut oma perhe, sillä yrittäjä on myös tuore pienen pojan isä.

- On tässä joutunut pistämään uudelleen asioita arvojärjestykseen. Vaikka päivät ovat usein pitkiä, ei yrittäminen saa olla sitä, että polttaa itsensä töillä lop-puun. Oma terveys on tärkeämpää.

- Mutta jos yrittäjyys nuorta kiinnostaa, niin eh-dottomasti kokeilemaan, että kantaako siivet. Ei yrit-täjyydenkään tarvitse olla koko elämän mittainen pro-jekti, hymyilee Puranen.

PUUSEPPÄ

• Teet käsityötä itsenäisen suunnitelman mu-kaan tai koneellista sarjavalmistusta.

• Valmistat sahatavarasta ja puulevyistä monen-laisia tuotteita

• Tuotteet suunnitellaan ja koneet ohjelmoi-daan yhä enemmän tietokoneen avustuksella.

• Työskentelet puusepäntehtaalla tai –verstaas-sa, huonekalutehtaassa tai rakennuspuusepän-teollisuudessa.

• Sinulta vaaditaan kädentaitoja sekä muoto-, tyyli- ja väritajua. Hyvä puuseppä on huolelli-nen, tarkka ja laatutietoinen.

• Opiskelet Lapin ammattiopistossa Rovaniemel-lä tai Kemijärvellä

Hae nyt!

12

Vielä yhteishakulomakkeita täyttäessäänkään Ronjalla ei ollut täyttä varmuutta siitä, mihin ammattiin hän ha-luaisi opiskella. Nuorempana iho-ongelmista kärsineenä hänellä oli kuitenkin hyvin tiedossa millaista kosmetolo-gin työ on. Kun perhe vielä kannusti häntä kauneusalal-le, lähtivät hakupaperit kosmetologin opintoihin Lapin ammattiopistoon. Samalla hän haki ammattilukioon.

- Valinta oli oikea, kyllä tämä on minun juttuni. Tykkään työskennellä ihmisten parissa ja kauneusalalla, sanoo Ronja.

Yrittäjyys on Ronjalla verissä. Hänen äidillään on yritys ja myös isä on työskennellyt yrittäjänä. Vanhem-mat ovat olleet tärkeä tuki ja apu nuoren yrittäjän taipa-leella. Jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Ronja alkoi tehdä kavereilleen ripsien pidennyksiä, volyymiripsiä ja suihkurusketuksia. Hyvä työ huomattiin hetkessä ja ky-syntä kasvoi.

- Ripset huomataan helposti ja kaverini olivat kuin käveleviä käyntikortteja. Puskaradio toimi ja asiakkai-ta tuli nopeasti lisää. Myös Facebookin ja Instagramin kautta olen saanut hyvin markkinoitua palveluitani nuorille.

Ensimmäinen vuosi meni tehdessä töitä verokortil-la, mutta nyt toiminnan kasvettua Ronja on perustanut toiminimen ja ilmoittautunut ALV-rekisteriin. Apuna yrittäjän taipaleella on ollut myös Lapin ammattiopis-ton yrittäjyyskoulu. Opiskelun alkutaipaleella yrittäjyys-koulua esiteltiin uusille opiskelijoille. Kosmetologit toi-votettiin erityisesti tervetulleiksi, sillä suurin osa heistä lopulta lähtee yrittäjiksi. Ronja haki empimättä mukaan ja pääsi yrittäjyyskouluun.

- Yrittäjyyskoulussa opiskelu alkoi nyt toisen vuo-

den alussa ja käyn siellä kerran viikossa parin tunnin ver-ran opiskelemassa. Paljon uusia hyviä oppeja on tullut sieltäkin, vaikka yritystoiminta on jo ennestään hieman tuttua.

Ronjan tulevaisuudensuunnitelmat ovat selke-ät. Hän haluaa panostaa osaamiseensa ja yritykseen-sä. Koulussa opiskelun lisäksi hän on käynyt klassisen ripsipidennyskoulutuksen, volyymiripsikoulutuksen ja suihkurusketuskoulutuksen. Kaikki nämä on hän yrittä-jänä kustantanut omasta kukkarostaan. Tavoitteena on kasvattaa yritystoimintaa ja suunnata aina ulkomaiden markkinoille saakka. Myös loma-ajat käytetään tehok-kaasti hyödyksi.

- Lähdemme nyt äitini kanssa Dubaihin talvilomal-le. Tarkoitus on hakea työssäoppimispaikkaa ulkomailta sekä verkostoitua ja tutustua alan toimintaan. Dubai on yksi varteenotettava vaihtoehto. Myös uusia tuotteita ja palveluita on tulossa, mutta niistä en vielä uskalla kertoa tarkemmin, sanoo Ronja.

Lukion, ammatillisten opintojen, yrittäjyyskoulun ja yritystoiminnan yhteen sovittaminen on toisinaan ras-kasta, eikä vapaa-aikaa harrasteille juuri jää. Hymyilevä nuori nainen vakuuttaa sen silti olevan mukavaa. Yrit-täminen on hänelle kuin rakas harrastus ja lukion sekä ammattikoulun vuorottelu tuo vaihtelua opiskeluun. Hän on päässyt tekemään sitä, mistä todella pitää. Tu-levaisuuttaan pohtiville nuorille Ronja antaakin yhden tärkeän neuvon.

- Huomasin itsekin, että moni menee vaan massan mukana opiskelemaan sinne minne muutkin. Hakeutu-kaa rohkeasti opiskelemaan sitä, mikä oikeasti tuntuu omalta jutulta, ei sitä minkä kaverit valitsevat.

Ronja valitsi

yrittäjyydenRonja Allén opiskelee ammattilukiossa kosmetologiksi toista vuotta. Hän teki jo ensimmäisen vuosikurssin aikana sen, mikä useimmilla kosmetolo-

geilla on ennemmin tai myöhemmin edessä. Hän alkoi yrittäjäksi.

Teksti ja kuva: Petteri Nissinen

13

KOSMETOLOGI

• Työskentelet läheisessä kontaktissa asiak-kaiden kanssa edistäen ja ylläpitäen ihon ja kehon kauneutta ja terveyttä. Teet perushoitoja kuten ihonpuhdistusta, kas-vohoitoja, käsi- ja jalkahoitoja, vartalo-hoitoja, ripsien ja kulmien kestovärjäystä sekä ehostusta. Lähtökohtanasi ovat aina asiakkaan tarpeet ja toiveet.

• Voit työskennellä itsenäisenä yrittäjänä tai vuokralaisena toisen omistamassa hoitolassa tai kauneushoitoloiden, ter-veydenhoitoalan yritysten, kylpylöiden, kosmetiikkamyymälöiden tai kosmetiikan maahantuojien palveluksessa.

• Kosmetologilta vaaditaan empaattisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja, tarkkuutta, vakaata kättä sekä hyvää värisilmää. Seu-raat jatkuvasti alan kehitystä ja trendejä.

• Opiskelet Lapin ammattiopistossa Rova-niemellä.

Hae nyt!

14

Lapin ammattiopiston Metsäruusun toimipisteen maalaismainen miljöö Pöykkölässä on tuttu monelle. Luonto- ja ympäristöalan opiskelijoita siellä ei kohta enää nähdä, sillä toimipistettä ollaan myymässä. Opetus ei lopu,

sillä alan opiskelu jatkuu Jänkätien toimipisteessä.

Jatkossakinlähellä luontoa

Metsäruusun opiskelijoilla on hyvä yhteishenki alasta riippumatta. Ville Nykänen (tak. vas), Niko Rytilahti, Tatu Hakovirta, Veli-Pekka Ollila, Sofia Hiukka ja Sanna Marjomaa tulistelevat Rohkikodassa.

Teksti ja kuva: Petteri Nissinen

15

Luonto- ja ympäristöalan koulutuksen kannalta Metsäruusun sijainti on ollut ihanteellinen. Luontoon on päässyt suoraan pihalta. On hyvin ymmär-rettävää, että alan opiskelijat, opet-tajat ja muu Metsäruusun väki ovat kiintyneitä paikkaan. Talouden tiukat ajat kuitenkin pakottivat Rovaniemen koulutuskuntayhtymän luopumaan toimipisteestä. Luonto- ja ympäristö-alan koulutuksesta ei kuitenkaan ha-luttu luopua, sillä se on olennainen osa lappilaista elinkeinoa.

MUUTTO JÄNKÄTIELLELuonto- ja ympäristöalan perustutkin-non opiskelijat, eli luonto-ohjaajiksi, ympäristönhoitajiksi, luonnonvara-tuottajiksi ja poronhoitajiksi opiskele-vat muuttavat tänä vuonna Jänkätien toimipisteeseen. Muuttokuorman pakkaavat yhteensä 40 opiskelijaa ja heidän opettajansa. Vaikka mieli on haikea, näkee moni muutossa myös uusia mahdollisuuksia.

- Onhan tämä ehdottomasti ympä-ristönä Rovaniemen kaupungin kau-nein koulualue, ja kun ollaan paljon maastossa tekemässä, niin tästä ei ole tarvinnut lähteä kauas. Toisaalta taas Jänkätiellä on paremmat kulkuyhtey-

det ja enemmän tiloja käytössä, sanoo luonnonvaratuottajaksi opiskeleva So-fia Hiukka.

Opettaja Esa Säkkisen mukaan muutos ei ole opiskelijan kannalta kovin suuri. Oppimisympäristönä on edelleen pitkälti luonto. Työssäoppi-mispaikat, kuten Metsähallitus, AH-MA-ympäristöt, Residuum, paliskun-nat ja safariyritykset pysyvät ennallaan. Ulkomailla työssäoppimiset suuntau-tuvat edelleen usein Rovaniemen ystä-vyyskaupunkiin St. Johann in Tiroliin.

- Alalla on tulevaisuutta, sillä meillä opetettavien asioiden merkitys korostuu koko ajan. Nousevia tren-dejä ovat luonnon virkistyskäyttö, lä-hiruoka, ympäristön hoito, jätehuolto ja yleensäkin luonnon monipuolinen ja kestävä hyödyntäminen, luettelee Säkkinen.

ENEMMÄN YHTEISTYÖTÄ ALOJEN KESKENVaikka Metsäruususta ei pois halut-taisi muuttaa, näkevät opettajat Esa Säkkinen ja Aimo Jolanki sekä toimi-pistejohtaja Helena Ailunka muutossa kuitenkin hyvän yhteistyön mahdolli-suuden. Jänkätiellä on luonto- ja ym-päristöalan kannalta kaksi sitä luon-

taisesti lähellä olevaa alaa. Toinen on metsäala ja toinen elintarvikeala. Molemmat ovat perinteisesti lappilai-suuteen monin tavoin nojaavia aloja ja työelämässä ne toimivat useinkin yh-teistyössä. Osalle opiskelijoista yhteys-työkuviot ovatkin jo tuttuja.

- Me olemme siellä jo opiskelleet-kin. Olemme käyneet elintarvikealan tiloissa lihanleikkausta opettelemassa, koska siellä on sen alan osaamista, ker-tovat poronhoitajiksi opiskelevat Veli-Pekka Ollila ja Sanna Marjomaa.

- Myös meille luonnonvaratuotta-jille on elintarvikealasta selvästi hyö-tyä, lisää Sofia Hiukka.

Metsäruusun toimipiste on pie-ni yksikkö, jossa opiskelevia yhdistää tavalla tai toisella luonto. Opiskelijat ovat läheisesti tekemisissä toistensa kanssa niin opinnoissa kuin vapaa-ajal-lakin. Tämä näkyy siinä, että porukka puhaltaa yhteen hiileen.

- Jos jotain voisi mukaan ottaa tääl-tä, niin tämän yhteishengen ainakin haluaisin. Tämä on mukavin koulu, jossa olen tähän mennessä ollut. Jo-kainen hyväksytään sellaisena kuin on, sanoo Veli-Pekka Ollila.

- Samanhenkistä porukkaa me ol-laan, vahvistaa Sanna Marjomaa.

Jatkossakinlähellä luontoa

LUONTO-OHJAAJA

• Järjestät asiakkaillesi luontoon liittyviä elämyksiä.

• Voit toimia esimerkiksi opastustehtävissä, ulkoilureittien huollossa tai luontoselvitysten laadinnassa.Voit ohjata vaelluksia ja opastaa erityisryhmiä.

• Työskentelet ohjelmapalveluyrityksissä, opas-tuskeskuksissa tai erilaisissa hyvinvointi- ja virkistyspalveluja tarjoavissa yrityksissä.

YMPÄRISTÖNHOITAJA

• Määrität ympäristön kunnostustarvetta ja hoitomenetelmiä. Teet selvityksiä luonnosta, maaperästä, vedestä, ilmasta ja ympäristön tilasta.

• Työskentelet esim. energianeuvojana tai ym-päristöterveyden ja jätehuollon tehtävissä, elinympäristöjen kunnostuksen ja hoidon tai ympäristöterveysriskien arvioijana.

• Tärkein työllistäjäsi on ympäristöhallinto, kunnat ja alueelliset ympäristökeskukset.

• Opiskelet alaa Lapin ammattiopistossa Rova-niemellä.

Hae nyt!

16

Olemme metsäkoneurakoitsija Kimmo Kulojärven työ-maalla. Joukossa on opiskelija, ammattimies, urakoitsija, koulutuksen edustajia, metsänhoitoyhdistyksen toimin-nanjohtaja ja puunjalostusteollisuuden johtaja. Työnku-vasta tai asemasta huolimatta kaikilla on yhteinen kieli. He puhuvat metsää. Täällä kohtaavat koulutus, Kulojärvi ja Keitele.

Metsäalan ammattilaisten kasvoille virisi leveä hymy kun Keitele Group päätti aloittaa Lappi Timberin saha-toiminnan ja puunjalostuksen Kemijärvellä. Se tiesi töitä ja elämisen mahdollisuuksia monelle. Takavuosien pet-tymysten jälkeen oli helpottava tieto, että tehdas tulee luotettavan toimijan käsiin. Keitele Forest on toiminut alalla yli kolmekymmentä vuotta ilman henkilöstön tai urakoitsijoiden lomautuksia.

METSÄALA TARVITSEE AMMATTILAISIATyövoiman tarve metsäalalla on nyt kova. Metsäteol-lisuus ei työllistä pelkästään puunkorjuun ja sen käsit-telyn ammattilaisia, vaan ketjussa työskentelee lukuisia ammattilaisia. Tarvitaan suunnittelua, maarakennusta, puunkorjuuta, metsän hoitoa, neuvontaa, jalostusta ja logistiikkaa. Itä-Lapin nuorilla on onneksi mahdollisuus tulla alan opintoihin hyvin lähelle. Lapin ammattiopis-ton Kemijärven toimipisteessä voi opiskella metsuri – metsäpalvelun tuottajaksi ja viimeistään Rovaniemeltä Jänkätien toimipisteestä löytyy koulutusta muille ketjus-sa tarvittaville aloille.

Harri Sivonen on Itä-Lapin kasvatti Sallasta. Sivosen teki mieli jäädä asumaan kotikonnuille ja kun alakin vie-lä tuntui kutsuvalta, valitsi hän metsäalan koulutuksen.

tarvitsevat osaajiaItä-Lapin metsät

17

Kolme vuotta sitten hän aloitti opiskelunsa silloisessa Itä-Lapin ammattiopistossa, joka nyt on nimeltään Lapin ammattiopiston Kemijärven toimipiste.

- Täällä Kulojärvellä olen nyt ajanut metsätraktoria ja työssäoppimista tehnyt mahdollisimman paljon. Koulus-ta saan paperit keväällä ja sitten odottavatkin työt, kertoo Sivonen.

- Tänne minä haluan jäädä asumaan ja tätä työtä teh-dä, miettii mies.

Työtä Kulojärven leimikoissa painetaan kolmessa vuorossa. Tässä vuorossa on harvesterin ohjaimissa toi-sena työmiehenä Kemijärven oma kasvatti Juhani Sumu-kari. Hän aloitti opintonsa myös Kemijärvellä ja suoritti metsäkoneopinnot Rovaniemellä Jänkätien toimipistees-sä. Takana on nyt neljä vuotta metsäkoneenkuljettajan

töitä. Kulojärvi on saanut opiskelijoista itselleen luotet-tavia ammattilaisia.

- Koulun kanssa yhteistyö on pelannut kyllä hyvin. Joka vuosi sieltä on meille tullut hyviä opiskelijoita ensin työssäoppimaan ja osa jäänyt sitten töihinkin. Hyvää ai-nesta tällä perällä on, kehuu Kulojärvi.

Opettaja Ilkka Kaisanlahti kuuntelee tyytyväisenä urakoitsijan kehuja. Vaikka Lapin ammattiopiston Ke-mijärven toimipisteen metsäalan koulutus ei ole varsi-naista metsäkonekoulusta, niin metsuri - metsäpalvelu-jen tuottajaksi opiskelussa painotetaan myös koneellista puunkorjuuta.

- Ne jotka tuntuvat tähän työhön sopivan, pääsevät kyllä konepuoltakin ammattiopistossa opiskelemaan. Aika pian huomaa puheista ja otteesta tekemiseen mil-

Uusi Ponsse Scorpion seisoo tauolla tiheässä harvennusmet-sässä ajouran vieressä. Se kertoo siitä, että rohkeutta investoin-teihin ja luottoa tulevaisuuteen löytyy Itä-Lapista. Makkaratu-let palavat ja ympärillä jutte-lee rinki miehiä, joille metsä

merkitsee paljon. Kaikki luot-tavat siihen, että metsä tarjoaa elannon itälappilaisille nyt ja

tulevaisuudessa.

tarvitsevat osaajiaItä-Lapin metsät

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

18

lainen työmies opiskelijasta tulee. Kun asenne on kohdallaan, sen näkee heti. Metsäkoneiden kuljettajaksi haluavat ovat kiinnostuneita ottamaan itsekin yhteyttä urakoitsijoihin. Harristakin näki kyllä hyvin pian että hänestä tulee näihin hommiin hyvä työmies, kehuu Kaisalahti.

Keitele groupin johtaja Matti Kylävainio on Kaisalahden kanssa yhtä mieltä. Hän tietää miten tärkeää korjuuketjun ammattimainen toiminta on sahalle. Keiteleen puunjalostuk-sen ideana on, että puun mitta sovitetaan sahan tarpeisiin jo korjuuvaiheessa. Huonosti kaadettu ja vaurioitunut puu tie-tää vaikeuksia sahalla. Tämän vuoksi he kutsuvatkin urakoit-sijoiden henkilöstöä tutustumaan tehtaidensa toimintaan, jotta kaikki näkisivät laadukkaan puuaineksen merkityksen.

- Kyllä tämä ala asennetta vaatii ammattilaiselta. On olta-va sinut itsensä kanssa kun työskennellään pitkiä päiviä yksin keskellä metsää. Puunkorjuun ohella on vielä otettava vas-tuuta koneista ja osattava moni remontti maastossa, puntaroi Kylävainio hyvän kuskin puolia.

Tuli hiipuu pikkuhiljaa yhdessä keskitalven vähäisen va-lon kanssa. Juttua riittäisi pitkään, mutta vuoro on vaihtu-massa ja töihin on tartuttava. Seuraavan vuoron kuski saapuu jo paikalle. Hämärässä siintävät Itä-Lapin vaarat varttuvine metsäisine rinteineen. Ne lupaavat hyvää Itä-Lapin ihmisille.

METSURI- METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA

• Työtehtäviisi kuuluu hakkuuta, metsänvilje-lyä, taimikonhoitoa ja metsänparannustöi-tä. Lisäksi teet hakkuualueen eli leimikon suunnittelua, maisemametsänhoitoa ja mittausta.

• Työvälineinäsi käytät pääasiassa mootto-ri- ja raivaussahaa. Voit myös suuntautua koneelliseen puunkorjuuseen. Vastaat itse oman työsi suunnittelusta ja toteutuksesta.

• Työskentelet metsäteollisuusyritysten tai metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa. Voit olla myös itsenäinen yrittäjä.

• Opiskelet Lapin ammattiopistossa Kemijär-vellä.

Hae nyt!

Nämä miehet puhuvat yhteistä kieltä, metsää. Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja, ammattiopiston toimipistejohtaja, ura-koitsija, metsäalan opettaja, puunjalostusteollisuuden johtaja, metsäalan opiskelija ja metsäkoneen kuljettaja. Tulilla kohtaavat koulutus, Kulojärvi ja Keitele.

19

Moni näki vielä pari vuotta sitten Itä-Lapissa vain autioitu-van syrjäisen maankolkan, josta teollisuus on paennut. Keitele Group taas näki merkittävät metsävarat, tyhjän paikan Suo-men sahakartalla ja mahdollisuuden kasvuun. Siksi se investoi kymmeniä miljoonia uuteen Lappi Timberin sahaan Kemijär-velle. Se oli päätös, joka tiesi työtä monelle itälappilaiselle.

- Lähtökohtana olivat mittavat metsävarat. Tämä on ainoa alue Suomessa, missä on merkittäviä hyödyntämättömiä puu-varoja. Etuna on vielä se, että ne ovat mäntyä, sillä mäntysaha-tavaran käyttö kasvaa, perustelee Kylävainio.

Kylävainio sanoo, etteivät he olisi investoineet Kemijärvel-le, elleivät he uskoisi mahdollisuuksiin. Itä-Lapissa on mahdol-lista elää, yrittää, asua ja tehdä töitä. Varttuvien metsien ohella hän näkee tärkeänä voimavarana paikalliset nuoret ja heidän uskonsa tulevaisuuteen.

- Heille sanoisin, että kouluttautukaa ammattiin, joka sopii tänne. Jos elämisestä ja asumisesta täällä nauttii, niin on hyvä järjestää asiansa siten, että tänne voi jäädä. Me näemme isona mahdollisuutena sen, että omalta osaltamme olemme tuomas-sa työtä kaiken ikäisille, mutta etupäässä kemijärveläisille nuo-rille. Heitä me ja koko ketju tarvitsemme.

Ketjulla Kylävainio tarkoittaa puun kulkua taimesta lop-pukäyttäjälle saakka, sekä kaikkia niitä ammattilaisia, joita metsätalous ja -teollisuus tarvitsevat. Tarvitaan metsää hoitavia ja uudistavia ammattilaisia kuten metsän istuttajia sekä met-sureita ja suunnittelu- ja neuvontapuolen ihmisiä. Korjuussa

ja logistiikassa tarvitaan muun muassa maarakentajia, metsä-koneenkuljettajia ja puutavara-autonkuljettajia. Sahalla ja ja-lostusyksikön tiloissa tarvitaan esimerkiksi prosessinhoitajia, insinöörejä ja mekaniikan hallitsijoita. Tämä ketju myös syn-nyttää paikkakunnalle muita työpaikkoja esimerkiksi kaupan puolelle.

PIENEMPÄÄ TUKKIA KOVALLA TAHDILLAItä-Lapin metsiä hakattiin 50-60-luvulla reippaalla kädellä. Tä-män vuoksi metsä on vielä varsin nuorta eikä lyhyellä aikavä-lillä järeän puun hakkuu voi merkittävästi lisääntyä. Materiaali sahalle tuleekin päätehakkuiden ohessa suurelta osin kasva-tushakkuista. Keiteleelle tämä materiaali on kuitenkin hyvin käyttökelpoista. Se on keskittynyt pieniin ja keskisuuriin liima-puumateriaaleihin, joita käytetään omakotitalorakennuksissa.

- Lapin puu on pienempää ja lyhyempää kuin esimerkiksi keskisuomessa, mutta liimaamalla siitä voidaan tehdä laadu-kasta puutuotetta. Sahausteknologian on kuitenkin oltava oikeanlainen. Pikkutukkeja on voitava käsitellä nopeasti ja suuria kappalemääriä. Tämän vuoksi panostimmekin linjaston nopeuteen ja Lappi Timberillä on Suomen nopein sahauslinja.

Kenttäsahurin lautapojalla olisi kädet täynnä töitä. Puu liikkuu totta vie vikkelään. Tukki kulkee linjalla 220 metriä minuutissa ja parhaillaan lankkua ja lautaa syntyy 300 kappa-letta minuutissa. Kun metsä järeytyy vuosien myötä, paranee tilanne sahayhtiön näkökulmasta entisestään.

Keitele Groupin johtaja Matti Kylävainio ajelee lumista

metsäautotietä Kemijärvel-lä. Silmä lepää nuoressa ja

kasvavassa metsässä. Hän on metsämies niin ammatiltaan kuin harrastuksiltaan ja luot-

taa Itä-Lapin metsiin.

Keitele luottaaLapin metsiin

Teksti ja kuva: Petteri Nissinen

20

Lapin ammattiopiston opetusmetsässä Hirvaalla humisee monen lajista ja ikäistä puuta. Osa on varttunut omia aikojaan siemenestä, osan ovat metsäalan opiskelijat kylväneet tai istuttaneet. Metsäalan opiskelija on myös pitänyt niistä hyvää huolta. On raivannut ja harventanut, jotta puu kasvaisi. Jossain vaiheessa Lapin ammattiopistossa metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva tarttuu harves-terin kouralla runkoon ja pistää puun pötkölleen. Metsätraktoria ohjastava toinen opiskelija nostaa puut kyytiinsä ja ajelee puutavaran lanssipaikalle, jonka maarakennnuskoneenkuljettajiksi opiskelevat ovat koneillaan kuntoon laittaneet. Metsästä tulee viesti, että harvesterin koura ei kuulemma oikein tottele, hydrauliikassa lienee jotain vikaa. Paikalle on jo rientänyt opiskelija, joka valmistuu keväällä met-säkoneasentajaksi ja parin venttiilin vaihdon jälkeen kone on taas kunnossa.

Lanssipaikalle saapuu ammattiopiston tukkirekka. Ratin takaa hyppää kuormaajan koppiin puutavara-autonkuljettajaksi opiskeleva kaveri, ja niin nousee runko jos toinenkin rekan kyytiin. Rekan kyydissä matka vie kohti Someroharjun ajoharjoittelualuetta, jossa puut pinotaan sievään pinoon. Paikalle on jo aa-mulla tullut autoalan opiskelijoiden huoltamalla Hiacella metsäenergiantuottajaksi opiskeleva haketuskoneenkul-jettaja. Puu katoaa hakkurin nieluun ja hake lentää torves-ta komeassa kaaressa viereiseen, hyvää vauhtia täyttyvään konttiin. Hakettaja odottaa, että logistiikan opiskelijat vaihtavat täyden kontin tyhjään. Siinä odotellessa on hyvä hetki mutustella elintarvikealalla opiskelevien valmista-maa makkaraa. Tulia ei viitsi tehdä, mutta menee tämä eväs kylmänäkin.

Lapin ammattiopiston kuorma-auto kurvaa kyytiin nos-tettu kontti täynnä haketta Suosiolan voimalaitoksen vaaka-asemalle. Hake punnitaan ja matka jatkuu Lapin ammattiopiston Jänkätien toimipisteeseen, jonka pihalla ylväänä seisoo opetuslämpölaitoksen piippu. Siellä laitok-sen sisällä mittareita ja kuljettimia vartioivat bioenergia-alan ammattitutkinnon opiskelijat. Kuorma tyhjennetään ja auto suuntaa jo hakemaan uutta lastia. Hake liikkuu kuljettimelta polttimeen, palaa iloisella liekillä ja luovut-taa lämpöään Rovaniemen kaukolämpöverkkoon. Jäljelle jää tuhka.

Tuhka nousee laitokselta kuorma-auton kyytiin, jota lo-gistiikan opiskelija kuljettaa. Se matkaa Suosiolan voi-malaitokselle, jossa tuhkasta tehdään pieniä sieviä lan-noiterakeita, kuin hirven papanoita. Rakeet säkitetään ja logistiikan opiskelijat kuljettavat säkit maarakennusalan opiskelijoiden kunnostamaa tietä pitkin Lapin ammatti-opiston opetusmetsään.

Ollaan tarkalleen samalla lanssipaikalla, josta pino runko-ja lähti kohti hakkuria. Rakeistettu tuhka nostetaan met-sätraktorin perässä olevaan tuhkanlevityskärryyn ja metsä-alan opiskelijan luotsaama kone suuntaa metsään. Hetken päästä nousee nuoresta männiköstä hento pölypilvi, kun ravitseva tuhkarae levittyy metsään. Puu on palannut met-sään. Ammattilaiset osaavat, koko ketju on hallussa.

KokoketjuhallussaLapin ammattiopistossa moni asia toimii kuin

työelämässä konsanaan. Se tarkoittaa samalla sitä,

että eri alat tekevät yh-teistyötä ja opiskelijat sekä opettajat touhuavat usein samojen hommien ympä-rillä alasta riippumatta. Esimerkiksi metsäala tar-vitsee lukuisten eri alojen

ammattilaisia.

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

21

22

3D-mallintamisen tultua osaksi Lapin ammattiopiston tie-to- ja viestintätekniikan opintoja, on pLABista tullut oiva työssäoppimispaikka opiskelijoille. Tämän lukuvuoden ai-kana pLABissa on ollut työssäoppimassa puolenkymmentä ammattiopiston opiskelijaa. Yksi heistä on Harri Luosujärvi, joka on ollut työssäoppimassa ja opiskelemassa pLABissa jo syyskuusta saakka.

- Olen tehnyt 3D-grafiikkaa Lapin ammattikorkeakoulun virtuaaliseen sairaalaympäristöön. Rakensimme opiskeluka-verini Rami Tammelan kanssa kokonaisen talon kaikkine ka-lusteineen, kertoo Harri.

Taloa on eräänlainen virtuaalinen lavaste, jonka avulla opiskelijoille voidaan luoda erilaisia ympäristöjä harjoituksia varten. Ammattikorkeakoulun sairaalaympäristöön rakenne-taan kahden valkokankaan nurkkaus, johon voi helposti vali-ta heijastettavaksi Harrin ja Ramin mallintamasta grafiikasta

kulloiseenkin opiskelutilanteeseen sopivan ympäristön.- Itse asiassa me Ramin kanssa vähän innostuttiin ja

aloimme jo rakentamaan kokonaista kaupunkia, mutta se taitaa olla jo ehkä hieman turhan kunnianhimoinen hanke, naureskelee Harri.

Harri on ollut tyytyväinen hieman erilaiseen opiskeluta-paansa. Opintojen- ja työnohjaus ammattiopiston opettajiin hoituu Skypen avulla ja työ pLABissa maistuu. Oikeiden asi-akkaiden parissa työskentely ja oikeat projektit tuovat lisää intoa uuden opiskeluun. Oppimiskäyrä on Harrin mukaan jyrkästi ylöspäin. Motivaatiosta kertovat myös miehen suun-nitelmat tulevaisuuden suhteen. Hän haluaa suuntautua ni-menomaan 3D-mallintamiseen ja peliteollisuus työpaikkana kiehtoo. Suunta on ulkomaille.

- Kun koulu on täällä käyty, haen Skotlantiin Pulse Gol-legeen opiskelemaan. Pulse Gollege on painottunut pelikehi-

Virtuaalimaailmaa rakentamassa

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

23

Lapin ammattiopiston Joki-väylän toimipisteen kanssa

samassa pihapiirissä sijaitsee Lapin ammattikorkeakoulun Rantavitikan kampus. Sen

uumenissa toimii myös pLAB, joka on ammattikorkeakoulun ohjelmistotekniikan laborato-

rio. Sen yhtenä osaamisalueena ovat reaaliaikaiset integroidut 3D-visualisointiympäristöt.

Virtuaalimaailmaa rakentamassa

tyksen puolelle ja siellä voi suuntautua joko äänien, koodin tai 3D-mallinnuksen suuntaan, suunnittelee Harri.

Pelimaailma ja hahmojen mallintaminen on Harrille jo nyt tuttua. Tällä hetkellä hän on mukana Rami Tammelan kanssa paikallisessa peliprojektissa tekemässä 3D-mallinnok-sia ja aseiden teksturointia peleihin.

- Olen yrittänyt koko ajan laajentaa alan oppimista, etten tekisi samanlaisia juttuja koko ajan. Hahmojen mallintami-nen on tosi vaativaa verrattuna vaikkapa näihin taloihin ja huonekaluihin, sillä esimerkiksi kasvonmuodot ja mittasuh-teet ovat haastavia tehdä.

Harrin työpaikkaohjaaja, projektisuunnittelija Jarkko Piippo on tyytyväinen ammattiopiston ja ammattikorkea-koulun yhteistyöhön 3D-mallinnoksessa. Projektit ovat oikei-ta asiakkaiden tilaamia töitä, joten työn tekemisellä on tietty tavoite ja laadulla vaatimukset. Tuote menee käyttöön ja se

motivoi opiskelijaakin tekemään hyvää työtä.- Tosi hienoa, että LAO:lle on tullut mahdollisuus opis-

kella 3D-mallintamista. Enää ei meilläkään olla sen varassa, että meille tuleva työssäoppija on sattunut opettelemaan 3D-mallinnosta tai harrastaa sitä, kehuu Piippo.

DATANOMI

• Toimit asiakaspalvelussa, toimistotyössä tai am-matinharjoittajana tietojenkäsittelyn alalla. Voit ylläpitää tieto- ja viestintätekniikan laitteita, tietojärjestelmiä ja tietokantoja, kouluttaa käyt-täjiä, myydä alan tuotteita sekä luoda sähköisiä palveluja.

• Toimit esimerkiksi mikro- ja verkkotuen tehtävis-sä, atk-tukihenkilönä tai -suunnittelijana. Lisäksi voit luoda ja tuottaa 3D-mallinnukseen liittyviä tuotteita erilaisten yritysten tarpeisiin.

• Tarvitset työssä teknisen osaamisen lisäksi pro-jektiosaamista, tiimityö-, ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä sisäistä yrittäjyyttä.

Hae nyt!

24

- Teemme tässä 3D-mallinnosta auton korista, jonka sitten tulostamme 3D-tulostimella. Se asennetaan tuohon runkoon, kertoo Toni.

Auton runkona on tavallinen kaupasta ostettu radio-ohjat-tava auto, joka tosin tulee kokemaan muitakin muutoksia kuin vain korin vaihdon. Autosta tehdään aurinkoenergialla toimiva, ja miehet lähtevät sen kanssa keväällä Turkkiin Solar Car Parade –nimiseen kilpailuun.

Työ alkoi ulkomuodon suunnittelulla ja tutkimalla erilais-ten autojen malleja. Ainoa varsinainen kriteeri oli, että kori käy runkoon. Aurinkovoimakäyttöisen auton korin on oltava kui-tenkin kevyt ja läpinäkyvä, sillä aurinkokennotekniikka tulee korin sisälle. Lapin ammattiopiston tulostimella on mahdollista tulostaa läpinäkyvää materiaalia.

- Kun 3D-malli on valmis, täytyy se vielä muuntaa oikeaan kokoon ja mallintaa myös kiinnityspisteet, joista se kiinnitetään runkoon. Tämän jälkeen koko kori tulostetaan 3D-tulostimella ja liitetään runkoon.

Työnjako on Tonin ja Ronin välillä selvä. Toni tekee autosta raakaversion ja yksityiskohdat. Roni viimeistelee, pyöristää ja hioo vielä yksityiskohtia. Myöhemmin mukaan auton rakenta-miseen tulevat myös ICT-alan opiskelijat sekä sähköasentajat. He hoitavat auton teknisen puolen kuntoon.

Auton varsinainen tulikoe on Ismirissä Turkissa, jonne saapuu opiskelijoita autoineen Saksasta, Tanskasta, Turkista, Bulgariasta, Ranskasta ja Suomesta. Tarkoituksena on ajaa rata aurinkokäyttöisellä autolla mahdollisimman nopeasti, mutta samalla arvioidaan myös auton teknistä toteutusta ja ulkonä-

köä. Opiskelijat saavat työstään myös sertifikaatin, joka kertoo heidän rakentaneen kestävän energian mukaisen tuotteen.

Toista vuosikurssia käyvät Toni ja Roni ovat oppineet hyvin 3D-maailman alkeet, vaikka heillä on takana vasta yksi kurssi 3D-mallintamista.

- Photoshopia olen kyllä käyttänyt, mutta 3D-ohjelmat ovat nyt ensimmäistä kertaa täällä koulussa käytössä. Olen kyllä ajatellut, että tämä olisi se minun tulevaisuuden ammatti. Pe-liala ja siellä hahmojen luominen olisi haaveena, kertoo Toni.

MAAILMA MUUTTUU, NIIN DATANOMIKINTieto- ja viestintätekniikan alalla työ ja opiskelu on moni-puolisempaa kuin arvaisikaan. Joskus takavuosina datanomi miellettiin koneen ääressä kyyhöttäväksi koodaajaksi, mutta nykyisin heitä voi löytää vaikkapa asennustehtävistä, käytön tuesta tai asiakaspalvelusta. 3D-suunnittelu on uusimpia alue-valtauksia. Kolmiulotteinen mallintaminen, eli 3D-suunnitte-lu mielletään helposti pelimaailman osaajan työksi. Sitä tarvi-taan kuitenkin pian kaikkialla, ei vain pelimaailmassa.

3D-osaajien tarve kasvaa monella teollisuuden alalla. Useat yritykset ovat siirtyneet tuotesuunnittelussa perinteisestä pro-totyypin valmistuksesta kolmiulotteiseen suunnitteluun ja 3D-tulosteisiin. 3D-tulostus on varsin edullista ja muutosten teke-minen on helppoa. Jos vaikkapa 3D-mallinnoksella suunniteltu ovenkahva tuntuukin tulostuksen jälkeen kädessä jostain syystä huonolta, on sitä helppo muokata. Tarvitsee vain tehdä muu-tokset tietokoneen ruudulla ja tulostaa 3D-tulostimella uusi versio.

Toni Piippola ja Roni Huhtala puuhaavat tietokoneidensa kimpuissa Lapin ammatti-opiston Jokiväylän toimipisteessä. Molemmat pyörittelevät ruudulla kolmiulotteista mal-lia autosta. Vieressä pöydällä on radio-ohjattava auto, jonka kori on irrotettu rungosta.

Aurinkoauto ruudulta viivalle

25

ICT-asentajaksi keväällä 2015 Lapin ammattiopistosta valmis-tuva Joni Kortesalmi on työssäoppimassa Pidä Lappi Siistinä ry:llä. Pidä Lappi Siistinä ry on ympäristöjärjestö, jonka toi-minnan tarkoituksena on säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Yhdistys antaa valistusta ja koulutusta ja kehittää jätehuoltoa erilaisilla ympäristöprojekteilla ja talkootyöllä.

- Opettaja suositteli tätä paikkaa minulle ja olen kyllä viihty-nyt täällä. Täällä on hyvä työilmapiiri ja hyvät työt, kertoo Joni.

Opiskelija on työpaikalla uutta oppimassa, mutta toisinaan hän saa myös opetella opettamaan ja auttamaan työpaikan hen-kilöstöä. Näin on käynyt Jonillekin. Joni on se, jolta kysytään, kun jossain tietotekniikkaan liittyvässä tarvitaan neuvoja tai apua.

- Vaikka itsekään en ihan mikään muumio tekniikan kanssa ole, niin parasta tässä on Jonin tuoma näkemys tietoteknisiin asioihin. Jonin kaltainen ihminen, joka opiskelee alaa, on täs-sä suhteessa eri tasolla harrastelijoihin, kehuu työpaikkaohjaaja Sanna Alaruikka.

Jonin tehtävät työssäoppimisen aikana ovat moninaisia. Suurimpana työnä on koostaa yhdistyksen neljännesvuosisadan mittaisesta taipaleesta kertovaa historiikkia. Multimedian työ-kalut ovat samalla tulleet tutuiksi. Lehtileikkeet, valokuvat ja

Internetin arkistot ovat työssä lähteinä, kun Joni etsii ja koostaa materiaalia.

Pidä Lappi Siistinä ry:n toimintaan kuuluvat myös kesälei-rit, joiden aikana hoidetaan ympäristöä kuntoon. Näiltä leireiltä on runsaasti kuva- ja videomateriaalia. Joni tekee yhdistykselle videokoostetta viime kesänä Perämeren kansallispuistossa sekä Urho Kekkosen kansallispuistossa järjestettyjen leirien kuvista ja videoista.

Erityisen mielenkiintoinen ja vastuullinen työnsarka Jonilla oli helmikuun alussa. Tuolloin hän huolehti Levillä järjestetyn Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaarin äänen- ja kuvan-toiston tekniikasta. Tehtävänä oli asentaa laitteet niin kuva- kuin äänipuolelle ja huolehtia, että kaikki toimii seminaarin ajan.

- Se työ on oikeasti haastavaa. Kyllähän Murphyn lain jokai-nen tietää. Jos jokin pieleen voi mennä, niin se menee. Varmis-tuksia täytyy tehdä paljon ja tekniikan pettämiseen on valmis-tauduttava, muistuttaa Sanna.

Kun työssoppiminen Pidä Lappi Siistinä ry:llä on ohi, on koulua jäljellä enää muutama kuukausi. Joni mielii keväällä työelämään ja tulevaisuuden suunnitelmissa siintää opiskelut ammattikorkeakoulussa tietoliikenneinsinööriksi. Oikea ja mie-luisa ala on siis löytynyt.

ICT-asentajasta on moneksiTieto- ja tietoliikennetekniikan taitajan voi löytää monenlaisista työympäristöistä. Hän voi työskennellä esimerkiksi teollisuuden, teleoperaattoreiden, huoltoyritysten sekä myyn-

ti- ja asennusyritysten palveluksessa. Työtehtävätkin ovat hyvin moninaisia.

26

Alan opiskelijan voit löytää hyvinkin erilaisista pai-koista työssäoppimasta. Perustutkinto antaa myös loistavat mahdollisuudet jatko-opiskelulle yliopistoja myöten.

Alla olemme luetelleet esimerkkeinä työssäoppi-mispaikkoja ja työtehtäviä. Kerromme myös mihin asioihin opiskelussasi pureudut. Työssäoppimaan voit mennä vaikka seuraaviin työpaikkohin.

• Sähkötarviketukku. Tavaroiden keräämistä, hyllyttämistä, tilausten tekemistä, monenlais-ta asiakaspalvelua.

• Verkkoratkaisuja tarjoava yritys. Mastotöitä, rf-kaapelointeja, tukiasemien vaihtoa.

• Teknologiapalvelujen tarjoaja. Kaapelointeja, kaapelin hakua, kaapelin näyttöjä, vahvisti-men mittausta ja säätämistä, ADSL-vianha-kua, korjaamista

• Kodinkone- ja matkapuhelinliikkeet. Myynti ja asiakaspalvelu.

• Kodinkonehuolto. Kodinkoneiden korjaa-mista ja huoltamista.

• Matkapuhelinhuolto. Matkapuhelimien kor-jaamista, kuten komponenttien vaihtamista, käyttöjärjestelmien asentamista, asiakaspave-lua

• Koulut ja oppilaitokset. Tietokoneiden ja tu-lostimien asentamista ja korjaamista. Teknistä tukea monissa tietotekniikkaan liittyvissä asi-oissa.

Opiskelun sisällöt käsittelevät muun muassa sähkö-tekniikkaa, elektroniikkaa, tietokoneen käyttämistä, asentamista ja korjaamista, matkapuhelinverkkoja, tietoliikennettä, sähköasennuksia, hälytysjärjestelmä-asennuksia, tietoverkkokaapelointeja, antenniverkko-ja, palvelinjärjestelmiä, internetsivujen tuottamista, palvelinten virtualisointia, lähiverkon aktiivilaittei-den konfigurointia ja sulautettuja järjestelmiä.

MistälöydätICT-asentajan?

Ensimmäiset valmistelut aloitettiin jo kuukausia

ennen messuja. Messusali valmisteltiin hyvissä ajoin

koko koulun voimin.

Messujen järjestäminen oli välillä herrrrrmoja raasta-vaa liiketalouden opiskeli-joille, mutta kunnialla se

silti vietiin loppuun!

Yks, kaks, kol… kuuluuko!?

SELFIE!

27

Sodankylän XVIIkoulutus– ja rekrytointimessut!

Messut avasi tv:stä ja somesta tuttu Jounin kaupan Sampo Kau-lanen! Yllätysjulki-

mona messuille saapui Andte Gaup-Juuso!

Messuvastaavat Iida Soukka, Kaisa Mikkola ja Ville Kulmala kan-

toivat messujen tuomat paineet loistavasti.

Tulukaa tutustumaan!

Kylläminun

passaa!

ööö...

Kuvien ottajia useita. Teksti ja taitto liiketalouden opiskelija Katariina Nikka.

28

Automaalarit kiinassa

Mahdollisuus reissuun avautui Kamoon China hankkeen kautta. Lapin ammattiopisto on hankkeessa mukana, ja yhteistyökumppaneina on Sanghaissa sijaitsevia oppilaitok-sia. Työssäoppijaksi kauas ulkomaille lähtevällä on oltava halu kokeilla uutta, hyvät sosi-aaliset taidot, sopivasti rohkeutta ja riittävät taidot alalta. Kielitaitoakin tarvitaan. Nämä kaikki löytyivät Jannelta, joten hän valikoitui Kiinaan lähtijäksi. Osan työssäoppimises-taan hän teki paikallisessa oppilaitoksessa ja osan yrityksissä.

AUTONVALMISTAJAT KOULUTUSTA JÄRJESTÄMÄSSÄKiinan suurin ja kehittynein kaupunki, yli 23 miljoonan asukkaan Sanghai, on maan talouden ja kaupan tärkeä keskus. Kaupungissa toimivat lukuisat kansainväliset yrityk-set, mukaan lukien suuret autonvalmistajat. Alatalo ja Määttä pääsivätkin tutustumaan autoalan koulutukseen, joka oli räätälöity Land Roverille ja Jaguarille. Automerkkien panostus näkyi koulutuksessa hienoina oppimisympäristöinä.

- Land Rover ja Jaguar olivat lahjoittaneet kyseiselle koululle opetusmateriaaleina muun muassa autot. Opiskelijat antoivat työnäyttönsä automerkkien omilla tehtailla. Kii-tettävästi opintonsa suorittaneille opiskelijoille oli tarjolla varma työpaikka Land Roverilla tai Jaguarilla, kertoo Määttä.

Kiinalaisilla opettajilla on vahva auktoriteetti. Opiskelijat ja opettajat katsoivatkin ihmeissään kun Määttä osallistui tehtäviin ja keskusteluihin opiskelijoiden kanssa. Itse opetusmenetelmät ovat varsin samanlaisia kuin länsimaissa. Suurin ero Suomeen on, että Kiinassa ei tehdä asiakastöitä harjoitustöinä. Määttä epäilee tämän johtuvan siitä, että he opiskelevat usein vain yhtä automerkkiä. Miehiä jäi reissussa hieman harmittamaan se, että he pääsivät varsin vähän tutustumaan tavalliseen päivittäiseen automaalauksen ope-tukseen. Erilaisia työskentelytapoja kuitenkin matkan aikana näki ja oppi, ja Janne pääsi kokeilemaan esimerkiksi ruiskumaalausta erilaisilla välineillä. Janne pääsi myös testaa-maan taitojaan kiinalaista ammattitaidon MM-kisoihin valmistautuvaa kilpailijaa vastaan.

- Pääsin myös kokeilemaan maalaussimulaattoria. Se on tavallaan Nintendo Wiin kaltainen laite, jossa on oikea ruisku ohjaimena ja näytöltä näkee millaista jälkeä syntyy, kertoo Janne.

Automaalauksen opiskelija Janne Alatalo ja hänen opettajansa Ville Määttä kävivät talvella tutustumassa kiinalaiseen autoalan opiskelu- ja työkulttuuriin Sanghaissa. Kuukauden mittaisen työssäoppimisjaksonsa

aikana Janne ehti nähdä paljon, vaikka viikot vierivätkin nopeasti.

Teksti: Petteri Nissinen

Kuvat: Ville Määttä, Janne Alatalo

29

Automaalarit kiinassa

KULTTUURI TUTUKSIVaikka moni asia vaikutti olevankin järjestet-ty varta vasten vieraita varten, eikä arkiseen opiskeluun päässyt kovin hyvin tutustu-maan, oli työssäoppimisjakso erittäin opetta-vainen kokemus.

- Tärkein anti reissussa oli kuitenkin eh-dottomasti kiinalaiseen kulttuuriin tutustu-minen. Olimme sen verran syrjässä Sanghain keskustasta, ettei länsimaalaisia näkynyt. Saimme siis elää kuten paikalliset. Kaverim-me olivat apuna arjessa ja opastivat muun muassa hyviin ruokailupaikkoihin, kertoo Alatalo.

Määtän ja Alatalon mukaan kiinalainen ruoka oli todella hyvää. Paikallisten suosit-telemat ruuat eivät ehkä suomalaiselle tulisi ensimmäiseksi mieleen, mutta kaikkea mais-tettiin.

- Ennakkoluulot piti vaan heittää pois. Esimerkiksi lehmän vatsalaukku oli todella hyvää.

- Kiire ei puikoilla ruokaillessa saa olla. Monesti siinä meni melkein koko ilta kun syömässä kävi, naurahtaa Määttä.

Alatalon mukaan reissu oli kokonaisuute-na hieno ja mielenkiintoinen. Kuukausi hu-jahti mennä hetkessä, sillä tekemistä oli sun-nuntaita lukuun ottamatta viikon jokaiselle päivälle. Vapaa-aika kului usein kiinalaisten ystävien kanssa erilaisissa harrastuksissa.

- Lähtisin uudelleen vaikka heti ja halu-aisin kyllä tutustua paremmin omaan alaani ja sen koulutukseen siellä. Pari kolme kuu-kautta olisi sopiva aika jos pääsisi oman alan töihin, miettii Alatalo.

AUTOMAALARI

• Automaalarina teet autojen perus- ja kor-jausmaalauksia sekä erilaisten materiaalien pintakäsittelyä. Teet pohjustusta, maalausta, koristemaalausta, korilevytöitä sekä varusteiden irrotus- ja kiinnitystöitä.

• Monipuolisen ammattiosaamisen lisäksi sinulla on asiakaspalvelu- ja tiimityöskentelytaitoja.

• Työskentelet pintakäsittelyyn erikoistuneessa automaalaamossa, autokorjaamossa tai autoliik-keessä.

• Tärkeää työssäsi ovat kädentaidot, mutta käytät myös tietotekniikkaa suunnittelun apuvälineenä. Teknisen osaamisen lisäksi pääset hyödyntämään taiteellista luovuutta työssäsi.

• Olet itsenäinen, toimit kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.

Hae nyt!

30

Lapin matkailuopistoon Kittilän Levi-Instituuttiin saa-pui tammikuussa ryhmä itävaltalaisia matkailu- ja ra-vitsemisalan opiskelijoita opettajineen. Vierailu tarjosi matkailuopiston opiskelijoille varsinaisen kulttuuri- ja kielikylvyn.

Vieraat tulivat Kittilään ravintola- ja matkailualan koulutusta tarjoavasta oppilaitoksesta nimeltä Höhere Lehranstalte für wirtschaftliche Berufe. Koulu sijaitsee pienessä Türnitzin kylässä, noin 80 kilometrin päässä Wienistä. Yhteensä 24 opiskelijaa ja kolme opettajaa ma-joittui kahdeksan päivän ajan Wellevissä, Levin kupeessa. Päivät olivat täynnä yhteistä toimintaa Levi-Instituutin opiskelijoiden kanssa.

Vierailulle oli suunniteltu yhteistuumin monipuo-linen ohjelma. Aikaa oli varattu sekä asiakaspalvelutee-maan liittyvien oppimistehtävien suorittamiseen että tutustumiseen paikallisiin yrityksiin ja matkailun veto-voimatekijöihin Levin alueella. Samalla opiskelijat myös tutustuivat kuin huomaamatta toisiinsa erilaisten tehtä-vien ja kilpailujen kautta. Esimerkiksi Levi Race oli leik-kimielinen kilpailu, jossa opiskelijat liikkuivat ryhmissä.

VUOROIN VIERAISSAMyös oppimistehtävät tehtiin usein ryhminä, joissa oli sekä itävaltalaisia että suomalaisia opiskelijoita. Mat-kailuopiston opiskelijoille itävaltalaisten vierailu oli hyvä hetki testata ja vahvistaa omaa kielitaitoa, tutustua kulttuuriin ja hankkia uusia ystäviä. Keväällä on mat-kailuopiston opiskelijoiden vuoro käydä Itävallassa vas-tavierailulla. Mukaan tähän ryhmään oli niin paljon ha-kijoita, että osa heistä jäi varasijoille. Syyt lähteä mukaan tähän koulujen väliseen kansainväliseen toimintaan ovat opiskelijoilla moninaiset.

- En itse tiedä paljoakaan Itävallasta, enkä ole reis-

sannut ulkomailla. Kulttuuri ja maa kiinnostavat ja siksi on mukava päästä käymään keväällä siellä. Onhan nämä olleet aika raskaita ja pitkiä päiviä välillä, mutta vieraam-me ovat tosi mukavia kun heidän kanssaan vain uskal-tautuu puhumaan, kertoo Mari Rauhala.

Kokiksi opiskeleva Neea Rae taas haluaa vahvistaa kielitaitoaan tulevaisuuden varalle.

- Kielitaitoni on heikko ja haluan parantaa sitä. Ha-luaisin opintojen jälkeen töihin ulkomaille, joten siksi tahdoin mukaan tähän porukkaan, joka on täällä järjes-tämässä itävaltalaisille ohjelmaa ja lähtee myös keväällä sinne, kertoo Rae.

Vaikka monet opiskelijoista ovat matkailualalla, on harvalla kuitenkaan enemmälti kokemusta matkuste-lusta, opiskelusta tai työskentelystä ulkomailla. Kanssa-käymisen opettelu onkin helpompaa aluksi oman maan kamaralla ennen kuin suuntaa matkansa ulkomaille esi-merkiksi työssä oppimaan. Oskari Huisman on porukan kokeneimmasta päästä tässä suhteessa.

- Olen ollut Levin hiihtokoululla töissä ja siellä suu-rin osa asiakkaista on ulkomaalaisia. Myös Itävalta on laskuharrastuksen kautta tuttu maa. Viimeksi olin Ka-prunissa jäätiköllä laskemassa. Eniten minua kiinnostaa tutustua paikalliseen matkailualan koulutukseen. Toki on mukava muutenkin lähteä Itävaltaan.

Oskarin mukaan porukka on tullut pikkuhiljaa tu-tuksi toisilleen. Yhteiset tehtävät ovat auttaneet lähen-tämään opiskelijoita toisiinsa. Ystävyyssuhteita on syn-tynyt ja osa opiskelijoista haluaisikin Itävallassa päästä perhemajoitukseen uusien ystäviensä koteihin.

- Suomalaiseen mentaliteettiin kuulunee se, että tykätään olla enemmän omissa oloissamme ja on ehkä vaikeaa lähestyä toista. Tässä on ollut hyvää se, että on pienellä pakollakin pistetty tekemään yhteisiä juttuja.

Kansainvälisyys opinnoissa ei tarkoita vain ulkomailla opiskelua. Kansainvälisyyttä voi kokea myös kotimaan kamaralla.

kotimaassaKANSAINVÄLISYYTTÄ

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen ja Päivi Hietala

31

KANSAINVÄLISYYTTÄ

Levin Luvattu Maa ja sen Levi Ice Gallery ihastutti itävaltalaisia.Yli 10 000 neliön jää- ja lumirakennelmassa on muun muassa jäähotelli, jääbaari sekä jäätaidegalleria.

32

Aktiviteettipäivä Levin Lastenmaassa. Yhteiskuvassa HLW:n ja LAMOn opiskelijat ja opettajat.

KYLMYYS YLLÄTTI Itävaltalaisilla opettajillakaan ei ollut kokemusta Suomen Lapista. He olivat tu-tustuneet Lappiin lähinnä matkailuesitteiden, kuvien ja filmien kautta. Tiedossa oli, että heitä odottaisivat muun muassa porot, revontulet, joulupukki ja pak-kanen. Vaikka Itävalta on lumen ja vuorien maa, oli Suomen talvi melkoinen yllätys ensimmäistä kertaa Lapissa vieraileville. Heti ensimmäisinä päivinä pauk-kuivat yli -30 asteen pakkaset.

- Hurjan kylmä! Ei kukaan uskonut, että voi olla näin kylmä, eikä meidän alueella ole näin paljon luntakaan, hämmästeli opettaja Maria Kurz.

- Myös tämä talvinen valo on upea. Sinistä, joka muuttuu punaisen ja oranssin moniin sävyihin kun aurinko laskee. Se on kuin jostain sadusta. Myös maaseutu täällä on erilainen, sillä metsiä on paljon ja kaikki on laajaa ja harvaan asuttua.

Yhdessä työskentelyä Wellevissä. Opiskelijat suunnittelivat yhdessä ohjelmaa Levi-Instituutin Avoimet ovet -päivään.

33

Yhteistyö koulujen välillä sai alkunsa, kun koulujen opettajat tapasivat toisensa eT-winning-seminaarissa Wienissä. Tuolloin Maria Kurz (HLW) ja Mari Jokela (Lapin matkailuopisto) tekivät yhteistyötä opis-kelijoidensa kanssa virtuaalisesti eTwin-ning-ympäristössä. Myöhemmin syntyi ajatus yhteisestä hankkeesta, jossa opet-tajat ja opiskelijat saisivat tavata toisensa ja tutustua toistensa opiskeluun ja arkielä-mään sekä kotimaahan ja sen kulttuuriin.

Keväällä 2014 jätetty Erasmus+ -han-kehakemus tuotti toivotun tuloksen, ja yhteistyö voitiin todella aloittaa. Hankkeen vetäjänä on matkailuopiston opettaja Päivi Hietala, jonka käsialaa ovat muun muassa ensimmäisen itävaltalaisten vierailun ohjel-ma ja englanninkieliset tehtävät.

Teemaksi valittiin asiakaspalvelu, kos-ka se on molemmissa oppilaitoksissa hyvin keskeinen osa opetusta ja sitä opiskelevat kaikki. Näin mukaan voitiin ottaa monen eri alan opiskelijoita. Matkailuopistosta mukaan valittiin opiskelijoita matkailu-alalta ja hotelli-, ravintola- ja cateringalalta sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen alal-ta. Matkailuopistosta mukana on 16 eri-ikäistä opiskelijaa. HLW:n opiskelijat ovat 16–18-vuotiaita ja he tulevat eri paikka-kunnilta Itävallasta. Muutamat heistä ovat kotoisin alun perin Albaniasta ja Serbiasta, mikä tuo yhteistyöhön vielä lisää moni-kulttuurisuutta. Yhteisenä työkielenä on englanti.

Hankkeen aikana opiskelijat ja opetta-jat vierailevat kaksi kertaa toistensa luona. Itävaltalaiset tulevat Suomeen tammi- ja marraskuussa 2015, ja suomalaiset mat-kustavat Itävaltaan huhtikuussa 2015 sekä tammikuussa 2016.

TaustallaErasmus+-hanke

LAMOn opiskelija Janita Kenttälä opastaa opiskelijoita Lapin-kylässä. Yritys on hänen perheensä omistama.

Ryhmä tutustumassa Golden Crown Levi Igloos -yrityksen igluihin Levillä.

Aktiviteettipäivä Levin Lastenmaassa. Yhteiskuvassa HLW:n ja LAMOn opiskelijat ja opettajat.

34

Lapin ammattiopiston vaatetusompelijat saivat talven ajaksi suorastaan mystisen projektin työstettäväkseen. Jokiväylän toimipisteessä luodaan asus-

teita Rovaniemen teatterin Kumiseva hanki -musikaaliin.

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

Maahisten vaatteissa

VAATETUSOMPELIJA

• Osaat suunnitella ja valmistaa vaatteita sekä teolli-sesti että ateljeetyyppisesti.

• Ammattitaitoosi kuuluvat asiakaspalvelu, mallien suunnittelu, kaavojen valmistus ja viimeistely.

• Tunnet erilaiset materiaalit ja osaat valmistaa tuot-teita kankaiden lisäksi myös muun muassa nahasta ja turkiksesta.

• Voit työskennellä teollisuus- tai ateljeeompelimos-sa, vaatemyymälässä, kangaskaupassa, yrittäjänä, ompelunohjaajana tai teatterin puvustamossa.

Hae nyt!

35

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

Kumiseva hanki on uusitun Lappia-talon tuleva juhla-näytelmä. Ensi-ilta nähdään noidanpäivänä, perjantai-na 13. marraskuuta. Musikaali kertoo hyvän ja pahan taistelusta, jossa käydään läpi konfliktin jälkeinen uu-delleensyntymä ja elämän ilo ja riemu. Lentonoidista kertova teos pohjautuu vanhaan lappilaiseen ja saame-laiseen tarustoon, mutta on vahvasti kiinni nykyajassa. Käsikirjoitus on Pirkko Arstilan, ohjauksesta vastaa Hannu Friman ja musiikista Paroni Paakkunainen.

Tarinan päähenkilöinä ovat maahisten kuningas El-dor ja hänen tyttärensä Mari ja Mairke. Maahistyttäret ovat varsinaisia villikoita, ja käykin niin, että Mairke ra-kastuu ihmisen poikaan. Kuningas Eldor on sitä mieltä, ettei kahta eri maailmaa saa sekoittaa keskenään ja vas-tustaa nuorten rakkautta. Mari on tyttäristä räiskyvämpi ja hänen haastava tehtävänsä on olla isänsä ja Mairken välissä viestinviejänä.

Lapin ammattiopisto sai kunnian valmistaa kunin-kaan ja hänen tyttäriensä asut sekä osan tanssijoiden asuista. Loput vaatteista tehdään teatterilla. Asusteet on suunnitellut Lapin yliopistossa vaatetussuunnittelua opiskeleva Elina Vasko.

Eldorin asun parissa työskentelevät vaatetusompe-lijoiksi opiskelevat Emma Katermaa, Birgitta Ahlstedt, Pia-Maria Outinen ja Paula Tuomenharju. Jenna Aitta tekee opinnäytetyönään Marin asun ja Nhung Huynh niin ikään opinnäytetyönä Mairken puvun. Muut vaa-tetusompelijoiksi opiskelevat valmistavat ryhminä tans-sijoiden asusteita näytelmään. Kaikki asut tehdään kier-rätysmateriaaleista, joista suurin osa saadaan teatterin vanhoista puvuista.

- Olen nyt tehnyt Eldorin kauluspaitaa. Sitä piti pi-dentää, leventää ja lisätä kangasta. Lisäksi olen tehnyt kuninkaan turkisviittaa, johon olen valmistanut myös kaavat. Seuraavaksi katsotaan viitan materiaaleja. Siihen tulee lameekangasta ja vanhoja tekoturkispaloja, kertoo Paula Tuomenharju työstään.

- Haastavinta tässä on tehdä asusta sellainen kuin suunnittelija on ajatellut. Todella mielenkiintoista tätä on tehdä kun kyseessä on asu, joka menee käyttöön, lisää Paula.

Vaikka suunnittelijan visio asusta on tärkeä saada to-teutumaan, jää vaateompelijalle kuitenkin varsin paljon vapauksia esimerkiksi kaavoituksen, rakenteen ja erikois-ratkaisujen suhteen. Suunnittelija ja tekijät istuvatkin paljon yhdessä keskustellen ja suunnitellen yhdessä to-teutusta.

- Hienoa tässä on varsinkin se, että kaikki on kierrä-tystä. Osa on valmista ja osa tehdään uusiksi tai muunne-taan vanhaa, hymyilee opettaja Heljä Tapio.

Hän on myös hyvin tyytyväinen suunnittelija Elina Vaskon työhön. Sen pohjalta on ollut helppo lähteä to-teuttamaan projektia.

- Olen nähnyt ammattisuunnittelijoidenkin tekemiä suunnitelmia. Tämä pukusuunnitelma on niin hyvä, että on ilo tehdä yhteistyötä. Opiskelijamme ovat myös teh-neet erinomaista jälkeä, kehuu Heljä Tapio.

36

TervetuloaTyttojen Taloon!

..

Tiina Lappalainen ja Kati Anttonen toivottavat kaikki tytöt ja nuo-ret naiset tervetulleeksi Tyttöjen Taloon.

37

Tyttojen Taloon! Nuorisotyöntekijän ammatissa onnistuminen pe-rustuu yhteistyöhön muiden nuorten kanssa toi-mivien kanssa. Työ ei ole vain viihdykkeiden tai

palvelujen tarjoamista, vaan nuori on kohdattava kokonaisvaltaisesti. Verkostojen tärkeyden tietää

myös alalla opiskeleva Kati Anttonen.

Anttonen opiskelee toista vuotta nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi Lapin ammattiopistossa. Ennen joulua hän oli työssäoppimassa Rovaniemen Tyttöjen Talos-sa. Se on yksi palanen verkostosta, joka tekee töitä nuorten eteen. Tyttöjen Talossa tytöt ja nuoret naiset voivat viettää aikaa, kokeilla kiinnostavia asioita ja harrastaa yksin tai yhdessä.

PITKÄ POLKU NUORISOTYÖHÖNNuoresta iästään huolimatta Anttonen on kulkenut pitkän polun kohti nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työtä. Aikaisempi ammatti oli elintarvikealan puo-lella, mutta se tie päättyi rannekanavaoireyhtymään. Lääkärin tyly tuomio oli, ettei noilla käsillä sen alan töitä enää tehdä. Elämänkoulun vaikeimmat ja samal-la opettavaisimmat vuodet Anttonen kävi kuitenkin jo ennen tätä.

- Minulla on takanani vaikka ja mitä. Äitini kuoli kun olin kymmenen vanha, jonka jälkeen olin perhe-kodissa vuoden. Muut olivat siellä ongelmanuoria ja minä taas se kiltti ja helppo. Niinpä jäin helposti vail-le mitään huomiota. Minua myös kiusattiin koulussa koko peruskoulun ajan.

Anttonen muutti pois kotoa 16-vuotiaana ja seu-raavat vuodet olivat itsensä etsimisen aikaa. Suku odotti nuorelta naiselta aivan muuta kuin hän itse halusi. Näistä ristiriidoista seuranneet paineet johtivat siihen, että hän sairastui masennukseen.

- Kun kahlasin sen läpi ja selvisin, niin olen nyt voinut kääntää kaiken menneen itselleni voimava-

roiksi. Ne ovat osa minua ja menneisyyttäni.Kun Anttonen myöhemmin muutti miehen pe-

rässä Rovaniemelle, olivat kaikki suunnat elämässä avoinna. Työ nuorten parissa kiehtoi ja hän meni työkokeiluun nuorisopalveluille. Ala tuntui omalta ja niinpä hän haki Lapin ammattiopistoon nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan opintoihin. Heti tärppäsi.

- Kokemani kautta minulle on muodostunut tie-tynlainen arvomaailma ja jo ennen kouluun hakemis-ta mietin voisiko sen pohjalta tehdä jotain työtä. Kun nyt olen päässyt näkemään millaista tukea nuori voi saada, niin mietin, että olisipa minullakin ollut paik-ka, tila tai edes joku ihminen, jolta olisin saanut tuen ja avun. Se olisi ollut tärkeää.

KOULUTUS HUOMIOI VERKOSTOTAnttonen tunsi nuorena jäävänsä yksin ongelmiensa kanssa, mutta nyt työssäoppimisjaksojen aikana hän on huomannut miten laaja on se toimijoiden joukko, joka nuoresta nykyisin huolta pitää.

- Eri työssäoppimispaikoissa olen huomannut, että monet nuorisoalalla toimivat tahot tekevät pal-jon yhteistyötä. Koululla ollessa miettii helposti, että meillähän on täällä vain kuraattori, opinto-ohjaaja ja kouluterveydenhuolto, mutta taustallahan on lopulta vaikka kuinka paljon eri toimijoita. Alan ammattilai-set ovat tekemissä monien eri yhteyksien kautta.

Opettaja Sanna Honkanen sanoo, että koulutus nojaa nykyään pitkälle nuorisolakiin. Se velvoittaa kunnat järjestämään verkostot nuorten tueksi. Nuo-

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

38

risotyöntekijän on oltava perillä ja selvillä verkostoista ja te-kemisissä erilaisten sidosryhmien kanssa, jotta hän voi ohjata nuorta hänen tarpeidensa mukaan.

- Nykyisin esimerkiksi ohjaamme opiskelijoitamme työs-säoppimaan joustavan perusopetuksen yhteyteen, joka ei aiemmin niinkään ollut nuorisotyöntekijän sarkaa. Koulu-yhteistyö on muutenkin lisääntynyt paljon.

Honkasen mukaan Anttonen on oiva esimerkki opiske-lijasta, jolla on hyvät edellytykset osaavaksi nuorisotyönte-kijäksi.

- Kati katsoo tätä kokonaiskuvaa hyvin laajasti monessa-kin asiassa. Olen huomannut tämän monessa yhteydessä kun keskustelemme opiskeltavista aiheista koulussa.

Honkanen, sekä Rovaniemen Tyttöjen Talon johtaja Tii-na Lappalainen muistuttavat kuitenkin, että nuorisotyönte-kijän työhön sopivat hyvinkin erilaiset ihmiset. Työtä teh-dään pitkälti persoonalla, mutta tiettyjä ominaisuuksia on hyvä olla.

- Joustavuus sekä vuorovaikutus- ja tiimitaidot ovat tär-keitä. On myös oltava tietoinen omista arvoistaan. Arvotie-toisuus on tärkeää, jotta osaa kohdata myös sellaisen ihmisen, jolla on erilaiset arvot. Silti omasta persoonasta tai arvoistaan ei tässä työssä tarvitse luopua, kiteyttää Lappalainen.

Opiskelujen myötä Anttonen sanoo ymmärtäneensä, että asioiden tietäminen ja osaaminen ovat kaksi eri asiaa. Opin-noissa he käyvät esimerkiksi läpi paljon nuorisotyöhön liitty-viä lakeja, joita työelämän hyvin moninaisissa tapauksissa on

pysyttävä noudattamaan ja tulkitsemaan.- Täällä työssäoppimisen aikana on ollut hyvä hetki poh-

tia sitä mitä olemme koulussa teoriassa opiskelleet. Monesti on esimerkiksi mietittävä tarkkaan missä menevät vaitiolo-velvollisuuden rajat missäkin tapauksessa. Venytetäänkö vai-tiolovelvollisuutta pidemmälle, jotta säilytetään nuoren luot-tamus, vai sysätäänkö syrjään, jotta voidaan auttaa vakavassa ongelmassa? Se vaatii nuorisotyöntekijältä paljon.

Anttonen kertoo pohtineensa seuraavaksi työssäoppimis-paikakseen iltapäiväkerhoa. Hän haluaa käydä mahdollisim-man monessa paikassa katsomassa mitä työ lasten ja nuorten parissa voi sisällään pitää.

- Suuria tulevaisuuden haaveita en enää rakentele. Joskus aikanaan haalin niitä, mutta olen todennut, että tärkeintä on olla onnellinen tässä hetkessä. Olen oppinut nyt elämään niin.

NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAAJA

• Teet kasvatus- ja ohjaustyötä lasten ja nuor-ten parissa.

• Työskentelet mm. nuorisotiloissa, iltapäivä-kerhoissa, järjestöissä, erilaisissa projekteissa tai matkailukeskuksissa.

• Luot mahdollisuuksia harrastus- ja vapaa-ajantoiminnalle. Osaat innostaa, ohjata, motivoida ja kasvattaa sekä järjestää tavoit-teellista ja elämyksiä tuottavaa toimintaa.

• Sinulta vaaditaan vastuullisuutta, luotetta-vuutta, sosiaalista herkkyyttä sekä motivointi- ja empatiakykyä.

• Opiskelet Lapin ammattiopistossa

Hae nyt!

39

Rovaniemen Tyttöjen Talo on vapaa-ajantila 12-28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Talolla voi viettää aikaa, kokeilla kiinnostavia asioi-ta ja harrastaa yksin tai yhdessä. Tyttöjen Talo on kuitenkin enemmän kuin talo tai tila. Se on samalla sosiaalinen yhteisö, jossa voi opetella löytämään itsensä sekä kohtaamaan toinen ihminen ja ottamaan hä-net huomioon.

- Yhdenvertaisuus on tärkeää. Me haemme positiivisuutta, olem-me avoin ja vastaanottavainen yhteisö, johon voi tulla mukaan ilman, että tarvitsee todistaa kuuluvansa joukkoon. Meillä on helposti lä-hestyttävä ilmapiiri, kertoo Tyttöjen Talon johtaja Tiina Lappalainen.

Tyttöjen Talossa tehdään kaikkia asioita, joita on mukava tehdä, tai joista on haaveillut, muttei ole päässyt niitä toteuttamaan. Tapah-tumia on ollut tähtien katselusta pullapajaan. Käsillä tekemistä on paljon ja kokkailu tuntuu olevan monelle lähellä sydäntä. Aina löytyy joku, joka osaa jotain ja voi opastaa toisia.

- Aikamatkailut, kaupunkiseikkailut, värikuulasodat, yövaelluk-set, luettelee Lappalainen tehtyjä sekä suunnitelmissa olevia retkiä ja teemoja.

- Kaikki perustuu tyttöjen esille tuomiin asioihin. Toivomme että täällä kaikilla olisi mahdollisuus ilmaista itseään ja tuoda esille tarpei-ta ja toiveita. Tosin täällä voi istua myös hiljaa jos niin haluaa. Eräs tyttö kertoi, että arjessa joutuu repeämään niin moneen suuntaan kun taas täällä voi vain olla ja nauttia rauhassa. Tuntuu hyvältä kun ei ole pakko osallistua.

Lappalainen muistuttaa että Tyttöjen Talo on avoin kaikille. Jo-kainen voi kehittää itseilmaisuaan, kokeilla omia rajojaan ja rakentaa identiteettiään.

- Oman äänen löytäminen ja sen kuuleminen, siihen me täällä tuemme.

Tyttöjen Talossasaa olla oma itsensä

• Tyttöjen Talo® on vapaa-ajantila 12-28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille.

• Talolla voi viettää aikaa, kokeilla kiinnostavia asioita ja harrastaa yksin tai yhdessä.

• Keväällä Talo on säännöllisesti auki tiistai-iltapäivisin klo 15.00 -18.00 alkaen 3.2.2015

• Kaikki muu toiminta perustuu nuorten ideoihin ja toiveisiin.

• Tapahtumia ja avoimia ryhmiä voit selata www.neiot.fi –sivujen kalenterista.

• Tyttöjen Talolle voi päästä työssäoppimaan monelta eri alalta.

• Facebook: www.facebook.com/TyttojenTaloRovaniemi

• Pinterest: www.pinterest.com/NeiotRovaniemi/

Tyttöjen Talo

40

Sodankylässä puhalletaan yhteen hiileen, tai tässä ta-pauksessa hirteen. Tämä näkyy kahden yrityksen sekä oppilaitoksen yhteistyössä. Hirsitalo tehdään opiskelija-voimin Teijo-Talojen tiloissa, mutta Arctichousen hir-sistä. Työmaa tuli tarpeeseen.

- Hirsirakentaminen koulutuksen aikana on paljon vähäisempää kuin kappaletavarasta rakentaminen. Poh-joisessa hirrestä kuitenkin rakennetaan paljon, joten tämä on meille erinomainen projekti, iloitsee lehtori Timo Ruokojärvi.

Yhdeksän talonrakentajaa ahertaa hallissa kuin muu-rahaisryhmä kekonsa kimpussa. Kädet taskussa seisoske-levia ei näy. Paikalla on opiskelijoiden lisäksi niin asiakas, tehdaspäällikkö kuin opettajakin.

- Tuntuu, että juuri kun on päässyt työn touhuun, niin pitäisi lähteä jo pois, vaikkei malttaisi. Mukavaa hommaa tämä on. Rakennusalalla jos oppia meinaa, niin tekemään on päästävä, tuumii talonrakentajaksi opiskele-va Jouni Raaterova napsutellessaan nitojalla eristekuitua hirren pintaan.

Opettaja vahvistaa opiskelijoiden innon ja pienen työhulluuden olevan tosiasia.

- Eivät nämä oikein malta kahvitunteja pitää ja eilen-kin ne piti kymmentä vaille neljä hätistellä koululle päin, naurahtaa Ruokojärvi.

Jouni Raaterova ei ole mikään märkäkorva hirsihom-missa. Isällä on alan yritys ja poika on saanut olla avusta-massa töissä päivän jos toisenkin. Nyt rakennettava talo

Sodankylän toimipistessä talonrakentajiksi opiskeleville tuli talveksi mukava urakka. Koulun penkeiltä ja työhallista päästiin Teijo-Talojen

tehtaan suojiin rakentamaan oikeaa taloa – ja vieläpä hirrestä!

Hirsitaloopiskelijavoimin

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

41

Karapuuta asenne-taan paikalleen. Hirsitaloa tehtä-essä moni asia on toisin verrattuna kappaletavarasta tehtävään taloon.

42

on koneellisesti tehtyä lamellihirttä, mutta hän itse on tottunut työstämään pelkkahirsiä käsin ja sal-vomaan nurkat.

Koskapa mies tietää hirsirakentamisen niksit, hän tuntee myös sen haasteet. Moni asia on toi-sin kuin kappaletavarasta rakennettaessa. Hirsitalo painuu ajan myötä ja laskeutumisvarat on otetta-va huomioon muun muassa kalusteita tai ovia ja ikkunoita asennettaessa. Myös työskentely on eri-laista kuin kappaletavarasta tehtävän talon kanssa.

- Ensinnäkin tämä on tietysti raskaampaa. Hirret ovat painavia ja työ hidasta kun nosturia on käytettävä hirsien liikutteluun. Työturvallisuus on tärkeää, eikä mitään kärsi lipsahtaa käsistä, sillä osat ovat painavia. Hyvät työvälineet ja kunnon tellingit ovat tosi tärkeitä.

Teijo-Taloille katon alle rakentamaan pääsemi-nen oli hänen mukaansa hieno homma. Ulkona talvikelissä työskentely on hitaampaa, riskialttiim-paa ja epämiellyttävämpää.

- Jo pelkästään lumitöiden tekeminen aina tuiskun jälkeen hidastaa huomattavasti. Tietysti siellä on myös liukkaampaa ja kylmempää, tietää Raaterova.

Oikean talon rakentaminen on talonraken-tajaksi opiskeleville oppimisen kannalta hieno projekti. Oman käden jäljen ja työn merkityksen näkee koko ajan. Samalla oppii myös mikä on muiden rakennusalan ammattilaisten merkitys ja miten heidän työnsä on otettava omassa työsken-telyssä huomioon, jotta talosta syntyy toimiva ko-konaisuus. Rytmitys ja työvaiheiden sovittaminen on tärkeää. Työt on tehtävä ajallaan ja kunnolla, mutta toisaalta ei voi mennä myöskään asioiden edelle ennen kuin jokin erikoisosaamista vaativa työ on tehty. Tällaisia ovat esimerkiksi LVI- tai sähköasennukset sekä pintakäsittelyjen eri vaiheet.

Teijo-Talojen tehdaspäällikkö Matti Räisänen seuraa päivittäin opiskelijoiden työskentelyä ja op-pimista. Ammattiopiston kanssa vuosien mittaan tehty yhteistyö on vakuuttanut hänet siitä, että pu-heet laiskoista nykynuorista on tuulesta temmattu.

- Ainakaan täällä niitä ei ole näkynyt, nämä ovat eri porukkaa. Aina on tekemisen touhu kun olen täällä käynyt. Mielekästä näyttää tekeminen olevan ja käskemättä tarttuvat työhön, myhäilee Räisänen tyytyväisenä.

Talo tehdään talven aikana perustuksia ja kattoa myöten valmiiksi Sodankylässä, nostetaan tunkkien avulla perustuksineen lavetille ja siirre-tään keväällä Rovaniemelle. Sen verran leveä 85 neliön talon kuljetuksesta tulee, että räystäät teh-dään vasta paikanpäällä.

Osmo Heiskanen ja Jouni Raaterova asentavat eristettä hirren pintaan. Sisätiloihin työskentelemään pääseminen oli mieluisa tieto miehille.

TALONRAKENTAJA

• Osallistut rakennusten korjaukseen ja uudisrakentamiseen. Työssäsi voit erikoistua muun muassa kirvesmie-heksi, muurariksi, raudoittajaksi, laatoittajaksi, betonilattiatyöntekijäk-si, elementtiasentajaksi, korjaus- tai teräsrakentajaksi.

• Ammatissasi tarvitset monipuolisia kädentaitoja, luovaa ongelmanratkai-sukykyä ja hyvää fyysistä kuntoa.

• Opiskelet Lapin ammattiopistossa Rovaniemellä tai Sodankylässä.

Hae nyt!

43

Mukana Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtajan Mika Kojonkosken, Urheiluakatemiajohtaja Markus Kalmarin, Urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikkö Antti Paanasen sekä osaamisohjelman johtaja Sami Kalajan lisäksi oli Lapin Urheiluakatemian oppilaitosten edustajia ja valmentajia huippu-urheiluakatemiakoordinaattori Juuso Toivolan johdolla. Erityisen monipuolisen ja useita näkökulmia sisältävän keskus-telusta teki paikallisen yrityskentän sekä Rovaniemen kaupun-gin edustajien läsnäolo.

Työpajoissa pohdittiin ryhmissä niin huippu-urheilun mut-ta myös eri ikäisten kohderyhmien, lapset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset, liikkumistottumuksia etenkin terveyden edistämisen näkökulmasta.

Lasten liikkumistottumuksiin työryhmät kaavailivat mm. arkiliikunnan ja omaehtoisen liikkumisen lisäämistä perheen kanssa. Marjojen poimiminen ja monipuolinen luonnossa liikkuminen eri vuodenaikoina haluttiin nostaa uudenlaiseen arvostukseen. Kaiken kaikkiaan vanhempien kasvatuksellinen vastuu ulottuisi vahvemmin myös liikkumisen opettamiseen. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että kouluissa liikunnan määrää tulisi lisätä.

Nuorten kohderyhmässä tavoitteeksi asetettiin, että jokai-nen nuori saataisiin liikkumaan ja voimaan hyvin. Liikuntapai-kat tulisivat olla helposti saavutettavissa olevia matalan kynnyk-sen toiminnan ympäristöjä. Liikkumiseen halutaan kannustaa niin koulussa kuin vapaa-ajallakin, myös perheen kesken sekä perheille suunnatuissa tapahtumissa. Nuorten elämässä esikuvil-

la on huomattava merkitys innostuksen nostajina. Aikuiset tulisi saada aktivoitumaan mm. työolosuhteita ke-

hittämällä, mutta myös yhteisten vapaa-ajan liikkumispaikko-jen avulla ja liikunnallista asennetta edistämällä. Yhteisliikun-tapaikoissa aikuiset ja lapset liikkuvat samoissa tiloissa yhdessä ja erikseen. Sukupolvien välinen yhdessätekeminen korostuu ja siihen halutaan kannustaa hyvistä kokemuksista tiedottamalla.

Ikäihmisten kohdalla nähtiin, että järjestötoimintaa tuli-si edelleen lisätä ja kehittää tuomalla ikäihmisten toimintaan liikunnallisia elementtejä. Liikuntaneuvonta tulisi olla osa pe-rus-terveydenhuoltoa. Liikuntapaikkojen ja -ryhmien saavut-taminen tulee tehdä helpoksi ja houkuttelevaksi ja kannustaa itsenäiseen arjessa suoriutumiseen liikkumalla kotona, pihalla ja lähimaastossa. Jälleen korostettiin sukupolvien välistä yhdes-sätekemistä ns. elämänkaariliikunta-paikoilla ja esiin tuli myös ikäihmisten elämänkokemuksen kunnioittaminen.

Liikuntateknologia leikin ja pelillisyyden muodoissaan näh-tiin vielä melko hyödyntämättömänä mahdollisuutena liikku-miseen aktivoijana kaikissa kohderyhmissä. Erilaiset teknologi-set konseptit voisivat toimia apuvälineinä arkiliikuntamuotojen houkuttelevuuden lisäämiseksi nykyajassa.

Huippu-urheilussa haluttiin nostaa esille idolien merkitystä. Kilpaurheilija on esikuva, joka edustaa tervehenkistä harrastus-ta, jolle on aikuisten, vanhempien, perheiden hyväksyntä. Me-nestyvät urheilijat vierailisivat mm. kouluissa välittäen viestiä ja kannustaen liikkumaan ja harrastamaan. Kilpaurheilussa vaikut-tavuutta lisää liikuntalajit yhdistävä yhteistyö. Määrä luo laatua.

Lapin Urheiluopistolla tarkasteltiin Olympiakomitean ja Rovaniemen liikunnalli-sen yhteistyön mahdollisuuksia 28.-29.1.2015.

Liikuntaa ja huippu-urheilua

Teksti ja kuva: Sini Yli-Suvanto

44

YHTEISHAKU 2015

www.lamo.fi

Tarjoilija (pk/yo) Kokki (pk/yo) Vastaanottovirkailija (pk/yo) Matkailupalvelujen tuottaja (pk/yo, myös ammattilukio) Matkailuvirkailija (pk/yo)

Lapin matkailuopisto

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA

LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAMerkonomi (myös amlu)

LUONNONTIETEIDEN ALADatanomi

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALALuonto-ohjaajaMetsuri - metsäpalvelujen tuottajaMetsäkoneenkuljettajaYmpäristönhoitaja

SOSIAALI- JA TERVEYSALAKosmetologi (pk/yo)Lähihoitaja (myös amlu)Parturi-kampaaja (pk/yo)

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAAjoneuvoasentaja AutomaalariElintarvikkeiden valmistaja (myös amlu)ICT-asentajaKaivosmies Kartoittaja (myös amlu)Koneistaja KunnossapitoasentajaLeipuri-kondiittori (myös amlu)Lentokoneasentaja (myös amlu) Levyseppähitsaaja Lihatuotteiden valmistaja (myös amlu)MaalariMaarakennuskoneenkuljettajaPutkiasentajaPuuseppä Rikastaja Sähköasentaja (myös amlu)Talonrakentaja (myös amlu) Vaatetusompelija (myös amlu)Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

www.lao.fiTaitajien tekijä

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALALiikuntaneuvoja (pk/yo, myös ammattilukio)Tanssija

www.santasport.fi

Yhteishaku 24.2. - 17.3.2015 osoitteessa www.opintopolku.fi

Lisätietoja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hakuneuvonnasta puh. 020 798 4105, haku@redu.fi

Koulutuspaikkakunnat Kemijärvi, Kittilä, Rovaniemi ja Sodankylä. Pääsyvaatimuksena peruskoulu.

Koulutuksissa, joissa maininta pk/yo myös ylioppilaspohjaisia paikkoja. Ammattilukiovaihtoehto koulutuksissa,

joiden perässä maininta “myös amlu”.

Voit hakea erillishaussa mikäli sinulla on aiemmin suoritettu ammatillinen tutkinto, kesken jääneitä opintoja tai

olet ylioppilas. Kysy hakuneuvonnastamme vapaita opiskelupaikkoja jatkavissa ryhmissä.