TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2017...Venäjän talouden arvioidaan nousevan hitaasti, mutta rakenteelliset ongelmat ja talouspakotteiden jatkuminen rasittavat yhä kasvun elpymistä

Lopen kunta TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Käsittely: Kunnanhallitus 12.12.2016 (§ 234) Valtuusto 19.12.2016 (§ 69)

UUSI KUNTA Valtuustokausi on lopuillaan. Vuonna 2012 valitut valtuutetut saavat uuden kuntalain myötä jatkoaikaa toimikaudelleen. Aiemmasta käytännöstä poiketen kuntavaalit pidetään syksyn sijasta vasta keväällä ja uuden valtuuston toimikausi alkaa aiemmasta vuoden alun ajankohdasta poiketen vasta 1.6. Kuntalaiset valitsevat ensi vuonna sunnuntaina 9.4. uuden valtuuston. Uudet 27 valtuutettua pääsevät rakentamaan uutta Lopen kuntaa, nyt istuvan valtuuston linjaamista lähtökohdista. Kevään aikana varmistunee pitkään valmistellun ja paljon työllistäneen maakuntauudistuksen lopullinen sisältö ja aikataulu. Todennäköisesti nyt valittava valtuusto jää viimeiseksi, joka vielä osan toimi-kaudestaan vastaa kokonaisvaltaisesti niin kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, kasvatuk-sesta ja sivistyksestä, hyvinvoinnista kuin kunnan elinvoiman kehittämisestäkin. Tulevaisuudessa kunnan ns. yleinen toimiala käytännössä supistuu merkittävästi nykyisestä: Tulevaisuudessa iso osa nykyisin vielä kunnallisista palveluista tullee olemaan maakunnallisia palveluita. Kunnan päätöksenteon ja tekemisen keskiöön nousevat aiempaa vahvemmin kunnan elinvoimasta ja infrastruktuurista huolehtiminen, kunta-laisten hyvinvoinnin tukeminen sekä sivistyspalvelut koko laajuudessaan. Lopen kunta on valmistautunut tulevaan yhteiskunnalliseen rakenneuudistukseen luomalla uuden hallinto-mallin ja hyväksymällä uuden strategia-asiakirjan. Kunnan päätöksentekokoneistoa supistetaan, vastuita jaetaan uusiksi, painopisteitä täsmennetään. Kuntaan muodostetaan kesäkuun alusta lukien neljä toimi-alaa, joista kolme jatkaa tulevaisuuteen, yhden siirtyessä myöhemmin osaksi maakunnallista organi-saatiota. Kunnan päätöksentekoa, palveluita, taloutta ja toimintaa johdetaan vielä vuonna 2017 elin-voima-, sivistys-, perusturva- ja teknisen toimialan kautta. Vuoden 2019 alusta perusturvatoimiala kokonaisuudessaan siirtynee maakunnan organisaation osaksi. Kunnan uusi, päivitetty strategia on tehty tulevat rakenteelliset muutokset huomioiden. Luonnollinen Loppi haluaa tarjota asukkailleen ja yrittäjilleen parempaa arkea, helppoa ja monipuolista vapaa-aikaa sekä vireän ja mahdollistavan elinkeinoelämän. Kunta nojaa toiminnassaan luontaisiin vahvuuksiinsa. Kunnan päätöksenteon ja toiminnan perusteina ovat ennakoitavuus, maltillisuus, taloudellisuus, innova-tiivisuus. Olemassa oleva hyvä pyritään säilyttämään. Tuleva rakennemuutos on haaste, mutta myös mahdollisuus. Kunnan tuleva menestys riippuu siitä, pystyykö kunta huolehtimaan elinvoimastaan ja kuntalaisten hyvinvoinnista, ilman mahdollisuuksia suoraan vaikuttaa sote-palveluihin. Lopen kunnan vuoden 2017 talousarvio on 470.650 euroa alijäämäinen. Kunnan kokonaistuloarvio on 8.647.760 euroa ja kokonaismenoarvio 50.878.050 euroa. Kunnan verotuloarvio on 28.688.600 euroa ja valtionosuuksia kunnan on laskettu saavan 15.836.000 euroa. Kunnan tulojen arvioidaan laskevan 1 %:n ja menojen 0,8 % vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Suurin talousarviohaaste on asiantuntijapalveluiden käytön kasvu. Erityisesti erikoissairaanhoidon palvelui-den merkittävä käytön kasvu ja kustannuskehitys ovat olleet haasteita Lopen kunnalle jo useamman vuoden ajan. Näihin kuluihin kunnalla on rajalliset vaikutusmahdollisuudet. Talousarvion näkökulmasta myönteistä on kunnan oman toiminnan kustannuskehitys. Kunta on pystynyt ja pystynee jatkossakin tuottamaan kuntalaisilleen laadukkaat ja tarpeita vastaavat peruspalvelut kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää työnsä osaavaa ja talouden tasapainotavoitteisiin sitoutunutta henkilöstöä, joustoa ja innova-tiivisuutta päivittäisessä tekemisessä. Kaikkea tätä Lopen kunnasta on löytynyt – tämänkin käsillä olevan talousarvion valmisteluun liittyen. Kunnan päätöksenteko on ollut rakentavaa ja asiallista – tämä on tukenut kunnan myönteistä talous-kehitystä. Myönteisen kehityksen johdosta alijäämäisen talousarvion hyväksyminen on mahdollista eikä aiheuta kunnalle toiminnallista tai taloudellista riskiä.

1

Kunnassa on viety isoja hankkeita maaliin, määrätietoisesti ja yhteiseen tekemiseen sitoutuen. Kunnan velkamäärä on viimeisten parin vuoden aikana noussut merkittävien investointien johdosta – mutta näiden investointien ansiosta kunta on myös varmistanut mahdollisuutensa vastata kuntalaisten hyvinvointi- ja kunnan elinvoimahaasteisiin. Talousarvio ei sisällä merkittäviä uusi palveluavauksia tai -supistuksia. Koululaisten aamupäivähoitopalvelu saadaan vihdoin käynnistettyä ensi syksynä. Esikoulu siirtyy kaikissa taajamissa syksystä 2017 lukien koulujen yhteyteen – säilyen kuitenkin varhaiskasvatuksen johdon alaisuudessa. Avointa varhaiskasvatusta tarjotaan aiempaa selkeämmin kysyntä huomioiden. Kotihoidon tuen Loppi-lisä säilyy. JOPO-opetus jatkuu, samoin kuntouttavan luokan toiminta. Kouluverkkoon ei esitetä muutoksia. Kunta panostaa rakennetusta infrastruktuurista huolehtimiseen. Urheilu- ja liikuntapaikat pidetään kunnossa ja vetovoimaisina. Rakennuksista pidetään huolta ennakoivasti, jotta kalliilta yllättäviltä remon-teilta vältyttäisiin. Sisäilmahaasteisiin tartutaan asiaankuuluvasti ja mahdolliset rakenteelliset virheet korjataan. Energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota. Kunta hyödyntää lisääntyvästi digitalisaation mahdollisuuksia: Uudet valtuutetut saavat päätelaitteen, paperisista esityslistoista ja perinteisestä kirjepostista luovutaan. Uusi vuosi on mahdollisuuksia täynnä. Uusi vuosi tuo mukanaan varmuudella myös haasteita. Töitä ja tekemistä riittää, päätöksiä valmistellaan ja tehdään ja keskusteluja vaikeistakin asioista tullaan käymään myös vuoden 2017 aikana. Käsillä olevan talousarvion puitteissa pystymme palvelemaan kuntalaisia – ja tarjoamaan parempaa arkea. Karoliina Frank kunnanjohtaja

2

1. LOPEN KUNTASTRATEGIA 2017

Kunnan päätöksenteon perusteita ovat:

• Ennakoitavuus

• Maltillisuus

• Taloudellisuus

• Olemassa olevan hyvän säilyttäminen

• Innovatiivisuus

• Kunnan luontaiset vahvuudet

Luonnollinen Loppi Vireää, tasapainoista ja turvallista arkea

Avoimesti

• Kunta tiedottaa aktiivisesti ja ripeästi, useita kanavia hyödyntäen, ajankohtaisista asioista

• Päätöksenteko on avointa ja ennakoitavaa • Kunnan johto ja henkilöstö ovat helposti

lähestyttäviä ja tavoitettavia • Kunnassa suvaitaan ja hyväksytään erilaisia

ihmisiä, toimintatapoja ja kulttuureja

Yhteistyöllä

• Poliittinen ja ammatillinen johto ovat sitoutuneet samoihin tavoitteisiin

• Kunta tekee aktiivisesti yhteistyötä kunnan sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa

• Kunta on aloitteellinen, luotettava ja kompromisseihin kykenevä yhteistyökumppani

Vastuullisesti

• Kunta huolehtii kuntalaisten yhteisestä omaisuudesta, myös tulevat sukupolvet huomioiden

• Kunta arvioi säännöllisesti päätöksenteon vaikutuksia eri asukasryhmien ja sidosryhmien näkökulmasta

• Kunta huomioi päätöksenteossaan luonnon ja sen virkistys- ja elinkeinopoliittisen merkityksen säilymisen ja vahvistamisen

• Kunta kunnioittaa paikalliskulttuuriaan ja historiaansa

3

Ennakoitavuus Kunnan toiminta ja päätöksenteko perustuvat kunnan strategiaan, talousarvioon ja talous-suunnitelmaan. Kunta ei käynnistä kesken toimintavuoden ennakoimattomia, suunnittelemattomia ja resursseja sitovia hankkeita. Päätöksenteon tavoitteena on pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toiminta. Päätöksenteossa keskiössä on tulevaisuus: tulevien vuosien toiminta, palvelut, resurssit ja inves-toinnit.

Maltillisuus Tulevaisuutta rakennetaan harkiten – tehdään tarvittavat uudistukset ja muutokset suunnitel-mallisesti – resurssit huomioiden. Päätöksenteon keskeinen osa on vaikutusten arviointi. Kunkin päätöksen vaikutuksia arvioidaan eri asukasryhmien (lapset, nuoret, aktiiviväestö, ikäihmiset, erityistä tukea tarvitsevat, eri sukupuolet), vapaa-ajan asukkaiden, vierailijoiden, yrittäjien ja elinkeinoelämän sekä luonnon ja ympäristön näkökulmasta. Lopulliset strategisesti merkittävät ja resursseja sitovat päätökset tehdään vaikutusten arvioinnin pohjalta ja sen tulokset huomioiden.

Taloudellisuus Päätöksenteossa ja operatiivisessa toiminnassa huomioidaan aina taloudelliset näkökohdat. Toiminta ja palvelut, niiden määrä, sisältö ja laatu perustuvat käytettävissä oleviin resurs-seihin. Taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan aina vuotta pidemmällä aikajänteellä. Kunnassa pyritään kokonaistaloudellisesti järkevään toimintaan.

4

Olemassa olevan hyvän säilyttäminen Muutos ja uudistaminen eivät ole itseisarvoja – niiden pitää tuottaa, synnyttää tai mahdollistaa jotakin uutta. Kunta pyrkii säilyttämään hyvät, tehokkaat ja taloudelliset toimintatavat ja palvelut. Kunta arvostaa omia paikallisia perinteitään ja kunnioittaa aiempien päättäjien ja sukupolvien aikaansaannoksia. Talouden ohella päätöksenteossa huomioidaan kunnan perinteet ja paikalli-nen historia.

Innovatiivisuus Muutoksia tehtäessä ja tulevaisuutta rakennettaessa pyritään innovatiivisiin ratkaisuihin. Kunnassa kokeillaan ja testataan rohkeasti erilaisia uusia toimintamalleja ja hyödynnetään nykyteknologiaa käytössä olevien resurssien puitteissa. Henkilöstöä kannustetaan oman työn kehittämiseen ja uusista, toimintaa kehittävistä ratkaisu-malleista ja -käytänteistä palkitaan. Kunta seuraa aktiivisesti muiden kuntien toimintaa ja hyödyntää hyväksi havaittuja ja testattuja toiminta- ja palvelumalleja.

Kunnan luontaisiin vahvuuksiin nojaaminen Kunta huomioi päätöksenteossa kunnan luontaiset olosuhteet, vahvuudet ja heikkoudet. Heikkouksia pyritään poistamaan ja vahvuuksia puolestaan vahvistamaan. Loppi on reilusti ja rohkeasti maalaiskunta – ja ylpeä olemuksestaan. Päätöksenteossa hyödynnetään kunnan vetovoimatekijöitä ja vahvistetaan niitä entisestään.

5

Luonnollinen Loppi

Parempaa arkea

Monipuolista, kohtuuhintaista asumista

Turvallinen ja yhteisöllinen elinympäristö

Tarpeita vastaava julkinen infrastruktuuri

Laadukkaat, nykyaikaiset varhaiskasvatuspalvelut

Monipuolinen perusopetus (kyläkoulut,

monipuoliset taajamakoulut) Lukio

Toimiva joukkoliikenne Etätyömahdollisuudet

Päätösten vaikutusten arviointi

Helppoa ja monipuolista vapaa-aikaa

Hyvät liikuntamahdollisuudet Edullista harrastustoimintaa

Laadukas kansalaisopistotoiminta

Upea luonto monipuoliseen liikkumiseen, metsästykseen,

marjastukseen yms. Monipuolinen kulttuuritarjonta

Yhteisöllinen kirjasto Runsas tapahtumatarjonta


Vireä ja mahdollistava elinkeinoelämä

Yrittämistä ja yrittäjyyttä tukeva toimintakulttuuri Monipuolinen elinkeinorakenne

Työllistävä maaseutu Etätyölle hyvät edellytykset

Matkailu Aktiivinen työllistäminen


6

Luonnollinen Loppi

• Ylläpidetään ja kehitetään kunnan vastuulla olevia palveluita ja rakenteita

• Pidetään huolta rakennetusta ympäristöstä

• Rakennetaan terveellistä ja turvallista

• Huolehditaan luonnosta ja hyödynnetään sen moninaisuutta kestävällä tavalla

• Kannustetaan kuntalaisia pitämään huolta itsestään ja läheisistään

• Kunnioitetaan ja suvaitaan erilaisuutta

• Mahdollistetaan etätyöskentely

• Huolehditaan saavutettavuudesta

• Tuetaan yhteisöllisyyttä

• Hyödynnetään innovaatioita ja digitalisaatiota

• Osallistetaan ja osallistutaan

• Ollaan saatavilla, autetaan, palvellaan ja välitetään

Mittarit

Strategian toteutumista seurataan säännöllisesti, dokumentoidusti osavuosikatsausten ja tilinpäätösten yhteydessä. Strategian toteutumista mitataan seuraavilla mittareilla vuonna 2017:

• Kerran vuodessa toteutettava kuntalaiskysely (asteikko 1–5, tavoite ka 3,5)

• Kunnan väkimäärän kehitys (tavoite +30 asukasta/vuosi)

• Kerran vuodessa toteutettava yrityksille suunnattu kysely (asteikko 1–5, tavoite ka 3,5)

• Kunnassa toimivien yritysten määrän kehitys (tavoite kasvava)

• Kunnan työpaikkaomavaraisuus (tavoite minimi 60 %)

• Kunnan velkamäärä/asukas ei kasva vuoden 2016 tilinpäätöksen tasosta

7

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Näkymät niin maailmantalouden kuin Suomen talouden osalta ovat kaikkineen pysyneet ennallaan. Maailmantalouden kasvuvauhti on ollut hidasta, sillä kehittyneiden maiden kuten USA:n kasvu on heiken-tynyt. Myös kehittyvissä maissa kasvuvauhti on hidastunut, vaikka kasvuprosentit ovatkin korkeammalla tasolla. Koko maailmantalous kasvaa vuonna 2016 runsaat 3 %. Maailmantalouden kasvun ennustetaan piristyvän lähivuosina hieman, mutta kasvuvauhti jää pitkän aikavälin keskiarvoja matalammalle tasolle. Ulkomaankaupan rooli kasvun moottorina on pienentynyt ja monet maat ovat entistä riippuvaisempia koti-maisesta kysynnästä. Investointien odotetaan tukevan kasvua yhä enemmän ja niiden elpyminen on myös ratkaisevaa kasvulukujen piristymiselle. Myös eri talousalueilla kasvunäkymät ovat pysyneet melko muuttumattomina. Euroalueen talouskasvun ennakoidaan jatkossakin kehittyvän hitaasti, sillä euron kurssin heikentyminen, kevyt rahapolitiikka ja matalat raaka-ainehinnat eivät enää tue Euroopan nopeaa kasvua. Kasvu kuitenkin jakautuu Euroopan maiden välillä epätasaisesti, Suomen talouskasvu on Euroopan heikoimpia. Myös Iso-Britannian kasvu-näkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi, kun Brexitin taloudelliset vaikutukset ovat yhä epäselvät. Vahvaa talouskehitystä on nähty esimerkiksi Ruotsissa ja Irlannissa. Venäjän talouden arvioidaan nousevan hitaasti, mutta rakenteelliset ongelmat ja talouspakotteiden jatkuminen rasittavat yhä kasvun elpymistä. Venäjän talous on hyvin riippuvainen öljyn hinnasta ja öljy-tuloista. Öljyn hinnan lasku on maailmanmarkkinoilla päättynyt, mutta hidas maailmantalouden kasvu pitää hintatason matalana. Yhdysvalloissa jatkuu hidas, joskin laajapohjainen talouskasvu. Kasvua tukevat erityisesti kotimainen kulu-tus, myönteisesti kehittyneet työmarkkinat ja kevyt finanssipolitiikka. Investoinnit kasvavat kohtuullisesti. Presidentinvaalien tulos kuitenkin lisää epävarmuutta maan talouskehityksen suhteen. Suomen kansantalous kääntyi vuonna 2015 kolmen taantumavuoden jälkeen 0,2 % positiiviseksi. Kasvu on yhä erittäin vaimeaa. Suomen taloutta on vetänyt ylöspäin lähinnä kotimainen kysyntä ja investoinnit. Kotimaista kysyntää on tukenut matala inflaatio, mikä yhdistettynä parantuneeseen työllisyyteen on tukenut kuluttajien ostovoimakehitystä. Matala korkotaso on tukenut velallisten ostovoimaa. Näiden teki-jöiden kasvuvaikutus on kuitenkin hitaasti väistymässä. Eri suhdannelaitokset ennakoivat hyvin samansuuntaisesti Suomen kansantalouden BKT:n kasvavan vuosina 2016–2017 noin prosentin. Kasvua tukevat talousarviovuonna kilpailukykysopimukseen perustuen tulevat tuloverokevennykset. Kuitenkin jos kasvu on tätä suuruusluokkaa, on BKT:n ja teollisuustuotannon taso vuonna 2018 yhä pienempi kuin kymmenen vuotta sitten ennen finanssikriisiä. Ansioiden ja palkkasumman kehitys on ollut viime vuosina vaimeaa. Palkkasumman kasvu yhä hidastuu talousarviovuonna kilpailukykysopimuksen nollalinjan myötä, mutta paraneva työllisyys, palkkaliukumat ja rakenteelliset muutokset pitävät palkkasumman pienessä kasvussa. Työnantajien sosiaaliturvamaksut laskevat vuosina 2017 ja 2018 selvästi, osaltaan siksi hintojen nousupaineet ovat lähivuosina tavanomaista pienemmät. Kuluttajahintojen laskuun on vaikuttanut talouden heikko kysyntätilanne, alentuneet tuonti-hinnat ja päivittäistavarakaupan lisääntynyt kilpailutilanne. Vuonna 2016 inflaatiota kiihdyttää välillisten verojen korotukset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukorotukset. Myös öljyn hinnan laskun päättyminen lisää vähitellen inflaatiota. Inflaation odotetaan nousevan asteittain niin, että talousarvio-vuoden muutosprosentti olisi yhden tuntumassa. Suomen julkisen talouden menot ovat lähivuosina yhä kokonaistuloja suuremmat, minkä johdosta valtio ja kunnat velkaantuvat lisää. Kuntien velkaantumisen ei kuitenkaan odoteta enää lisääntyvän suhteessa bruttokansantuotteeseen. Paikallishallinto saavuttaa valtiovarainministeriön ennusteen mukaan myös hallituksen sille asettaman rahoitusasematavoitteen, jonka mukaan paikallishallinnon nettoluotonanto saa olla enintään 0,5 % negatiivinen suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2019. Kuntatalouteen talouskehitys heijastuu mm. heikkona verotulokehityksenä. Toisaalta positiivista on, kuntasektorin velkaantuneisuus huomioiden, yleisen korkotason pysyminen matalana.

8

2.2. Kuntien taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntatalouden näkymät vuosille 2016–2020 ovat aikaisempia painelaskelmia myönteisemmät, sen mukaan tilikauden tulos jopa vahvistuisi hieman 2016–2017. Koko ennustejaksolla investoinnit tulorahoituksen jälkeen huomioiva rahoitusjäämä pysyy vähintään ennallaan eikä heikkene aikaisempien ennusteiden tapaan. Muutos näkyy myös velan kasvuarviossa. Kuntien velkaan-tuminen jatkuu, mutta suhteessa bruttokansantuotteeseen sen osuus ei enää nouse. Valtiovarainministeriön tarkastelussa ei huomioida sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen vaikutuksia, eikä kuntien omia sopeutustoimia vuoden 2016 jälkeen. Kuntatalouden näkymien vahvistuminen johtuu siitä, että kuntien kokonaismenojen, tosin myös kokonais-tulojen, arvioidaan kehittyvän aiemmin koettua hitaammin. Menojen kasvua hidastavat mm. kilpailukyky-sopimuksen päätökset, vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus, kunnallisten liikelaitosten yhtiöittä-minen, perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan ja muut hallituksen käynnistämät lakiesitykset kuntien tehtävien ja menojen karsimiseksi. Edellä todetun osalta on kuitenkin huomioitava, että kilpailukykysopimuksen vaikutus myös tulomenetyk-set huomioiden on kuntasektorille kokonaisuutena negatiivinen – vaikka sen alun perin piti olla neutraali. Samaten perustoimeentulotuen siirrosta saatava menojen vähennys leikataan kunnilta valtionosuuksien kautta niin, että vaikka siirron kokonaisvaikutus on toimentulotukimenojen osalta kuntakohtaisesti neutraali, saattaa kunnille jäädä muita toimeentulotuen hallinnointiin liittyneitä menoja. Kuntatalouden näkymät ovat yhä hyvin haastavat. Talouskasvun pysyminen historiallisen vaimeana ja väestön ikääntyminen lisäävät kuntatalouden kustannuksia. Nämä menopaineet voivat myös toteutua odotettua voimakkaampina. Yllättäviä menoja investointipaineita saattaa syntyä lisäksi korjausvelasta. Kuntayhtymien talouden tasapainottamisvelvoitteet lisäävät suunnitelmakaudella kuntien menopaineita. Menotasoon liittyviä riskejä syntyy myös hallituksen kuntien menojen pienentämiseen tähtäävistä laki-muutoksista, joissa ei huomioida kaikkia kuntatalouteen kohdistuvia seuraamuksia tai yliarvioidaan niiden positiiviset vaikutukset. Kehitysarvioissa on mukana oletuksia siitä, että kuntien toimintamenot pienene-vät tietyllä euromäärällä, kun kuntien tehtäväkenttää uudistavat lait astuvat voimaan, ja säästöarviot viedään automaattisesti myös vähentämään valtionosuuksia. Tällaisia uudistuksia ovat esimerkiksi erikois-sairaanhoidon keskittämislaki tai subjektiivisen päivähoito-oikeuden muuttaminen. Esitettyjen taloudellis-ten säästöjen saavuttaminen kuitenkin edellyttää päätösten määrätietoista ja täysimääräistä toteutta-mista kunnissa. Samaten kilpailukykysopimuksessa sovittu vuosityöajan pidennys 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta on huomioitu kehitysarviossa 93 milj. euron suuruisena työvoimakustannusten vähenemisenä vuonna 2017. Säästöarvio kasvaa tulevina vuosina 245 milj. euroon. Työvoimakustannusten väheneminen tällä perus-teella on koettu niin kunnissa kuin muillakin toimialoilla vähintään haasteelliseksi. Kilpailukykysopimuk-sesta aiheutuu myös huomattavat vaikutukset kuntien rahoituksellisiin eriin, sillä sopimuksessa päätetty palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus vähentää merkittävästi kuntien verotuloja ja muutoin myönteiset kuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset pääosin leikataan kuntien valtionosuuksista. Osittain tilannetta tasoittaa se, että hallituksen päättämät tuloverokevennykset kompensoidaan kunnille valtionosuuksissa. Se tuo kunnille noin 395 milj. euroa kompensaatioita valtionosuuksiin, mutta kokonaan ne eivät kata kilpailukykysopimuksesta tullutta aukkoa veropohjaan. Valtionvarainministeriön arvion mukaan sopimus heikentää kuntien veropohjaa vuonna 2017 nettomääräisesti 394 milj. eurolla. Sen lisäksi kuntien tulopohjaa leikataan valtionosuusleikkauksilla yhteensä 379 milj. euroa, jossa taustalla ovat kilpailukykysopimuksesta kuntatalouteen syntyvät hyödyt lomarahaleikkauksista ja työajan pidennyksestä. Kuntatalouden tilan parantamiseksi menojen kasvun hillitsemiseen tulee löytää uusia keinoja. Valmistelussa oleva sote-lainsäädäntö on kuntahistorian merkittävin lainsäädäntöuudistus. Koko julkisen talouden hallinnan kannalta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen onnistuneella ratkaisulla ja toteutuksella on suuri merkitys. Uudistuksen myötä mm. kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut siirtyvät uusien organisaatioiden hoidettavaksi ja pois kuntien rahoitusvastuusta. Lainsäädännön puuttumi-sen johdosta uudistuksen kuntatalouteen kohdistuvat kokonaisvaikutukset ovat yhä epäselvät. Niitä on kuitenkin pyritty jäljempänä tarkastelemaan esillä olleiden vaikutusarvioiden perusteella.

9

Kuntatalouden rahoitustasapainon kannalta kriittinen kysymys on, miten käyttötaloudesta saataisiin siir-rettyä liikkumavaraa investointeihin niin, että työn verotus ei kiristyisi eikä velka kasvaisi. Kuntien ja kuntayhtymien investointitarpeet ovat edelleen mittavat ja investointien on arvioitu pysyvän lähivuodet korkealla tasolla. Velkaantumiskehityksen kannalta ratkaisevaa on, miten paljon kuntasektori pystyy omalla tulorahoituksellaan vuosikatekehityksen kautta kattamaan investointimenojaan. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehtyjen ratkaisujen mukaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja alennetaan talousarviovuonna 0,94 prosenttiyksikköä, KuEL-maksuja 0,20 prosenttiyksikköä ja työttömyys-vakuutusmaksua keskimäärin 0,45 prosenttiyksikköä. Näiden laskennallinen vaikutus peruspalvelujen hintaindeksiin on -0,9 %. Kertyvien menosäästöjen vaikutus leikataan kunnilta valtionosuusperusteissa. Hitaan talouskehityksen seurauksena myös työllisyyden arvioidaan kehittyvän hitaasti eikä hallituksen työllisyysasteelle asettamaa tavoitetta nykynäkymin saavuteta. Valtiovarainministeriön viimeisimmässä ennusteessa arvioidaan, että vuoden 2016 työttömyysasteeksi muodostuu 9,0 % ja, että se talousarvio-vuonna kohenee vain hieman, 8,8 %:iin. Yleisen korkotason muutoksilla on kuntasektorin velkaantuneisuuden johdosta merkittävä vaikutus kuntien talouden kehitykseen. Korkotaso on jo pitkään ollut historiallisen alhaisella tasolla. Markkinoiden arvioiden mukaan alhainen korkotaso säilyy vielä pitkään ja lyhimpien euribor-korkojen taso pysyisi myös talous-arviovuonna negatiivisena. 47 kuntaa on päättänyt nostaa tuloveroprosenttiaan vuodelle 2017, toisaalta 14 kuntaa laskee sitä. Vero-prosenttiaan nostavissa kunnissa asuu 580.000 asukasta ja laskevissa kunnissa 81.000. Edellä mainitun perusteella keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,05 prosenttiyksikköä ja on talousarviovuonna 19,91 %. Osaltaan kiinteistöverolakiin tehtyjen veroprosenttien alarajojen korotusten johdosta 122 kuntaa korottaa kiinteistöveroprosenttiaan vuodelle 2017. Korotusten jälkeen yleinen kiinteistöveroprosentti on koko maassa keskimäärin 1,06, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,49 ja muun kuin vakitui-sen asunnon kiinteistöveroprosentti 1,15. Lopella vastaavat perusteet ovat 1,00 %, 0,41 % ja 1,00 % eli kiinteistöverotuksen taso on Lopella kaikilta osin keskimääräistä kevyempi.

10

2.3. Väestömuutokset ASUKASLUVUN KEHITYS 1990-2016 Vuosi Asukasluku 31.12. Muutos Muutos ka./v

1990 7 405

1995 7 506 101 20,2

2000 7 578 72 14,4

2005 7 964 386 77,2

2010 8 273 309 61,8

2011 8 377 104

2012 8 336 -41

2013 8 341 5

2014 8 291 -50

2015 8 175 -116 -17,2

2016 -75, ennakkotieto lokakuu

Loppi on ollut vahvasti kasvukunta, mutta vuoden 2011 jälkeen kehitys on ollut huono. Myös vuonna 2016 alkuvuoden väestökehitys on pääosin muuttoliikkeen johdosta ollut negatiivinen. Taustana on osaltaan yleinen taloustilanne, osaltaan yleisemminkin vallalla ollut kehitys, että väestöä keskittyy isompiin kasvu-keskuksiin. Koko Kanta-Hämeen alueella väestö on alkuvuoden 2016 aikana vähentynyt 761 hengellä. LOPEN KUNNAN IKÄRAKENNE

Ikäryhmät 0-4 5-14 15–19 20–34 35–49 50–64 65–79 80- Yht.

Vuosi 2000 434 1 061 466 1 071 1 688 1 581 959 318 7 578

% 5,7 14,0 6,1 14,1 22,3 20,9 12,7 4,2

Vuosi 2005 473 1 125 458 1 039 1 731 1 764 1 040 334 7 964

Vuosi 2010 504 1 126 500 1 057 1 722 1 842 1 131 391 8 273

Vuosi 2011 495 1 139 511 1 063 1 743 1 831 1 194 401 8 377

Vuosi 2012 473 1 146 514 1 029 1 713 1 808 1 248 405 8 336

Vuosi 2013 477 1 157 483 983 1 716 1 806 1 328 391 8 341

Vuosi 2014 455 1 165 479 953 1 672 1 807 1 366 394 8 291

Vuosi 2015 422 1 117 492 912 1 598 1 817 1 399 418 8 175

% 5,2 13,7 6,0 11,2 19,6 22,2 17,1 5,1

Koko maa 5,4 11,0 5,5 18,9 18,5 20,3 15,3 5,2 Kunnan väestön ikärakenne on 2000-luvulla painottunut aikaisempaa enemmän vanhempiin ikäluokkiin, sillä tarkastelujaksolla kaikkien alle 50-vuotiaiden ikäryhmien suhteellinen osuus kunnan asukasluvusta on pienentynyt ja vastaavasti kaikkien yli 50-vuotiaiden ikäryhmien suhteellinen osuus kasvanut. Voimakkaim-min on kasvanut 65–79-vuotiaiden osuus. Nuorimmissa ikäryhmissä lukumääräinen kehitys on parin viimei-sen vuoden aikana ollut huomattavan negatiivinen, mikä tulee näkymään varhaiskasvatuksen ja perus-opetuksen kysynnän pienenemisenä. Koko maan ikärakenteeseen verrattuna Lopella on 20–34-vuotiaiden osuus huomattavasti keskimääräistä pienempi johtuen siitä, että Lopelta mennään muualle opiskelemaan. Huomioitavaa on, että 0–19-vuotiaiden osuus on Lopella 3,0 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 1,7 % yli maan keskiarvon – kyse on ikä-ryhmistä, joissa kunnallisten palvelujen kysyntä on suurinta.

11

VÄESTÖENNUSTE Kunnan viime vuosien huono väestökehitys heijastuu Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteeseen vaatimattomana kasvuarviona. Ennusteen mukaan kunnan väkiluvussa ei tarkastelujaksolla tapahdu juuri-kaan muutosta eikä kunta saavuttaisi uudelleen vuoden 2011 väestömääräänsä vuoteen 2040 mennessä. Kunta näkee tärkeänä tavoitteenaan asukasluvun kehityksen kääntämisen uudelleen kasvuun ja lähivuosien odotuksena on noin 30 asukkaan vuotuinen asukasluvun lisäys – etenkin sen jälkeen, kun yleinen talous-kehitys saadaan uudelleen kasvu-uralle ja sen myötä uskallus investoimiseen lisääntyy. Tavoite on siten hieman Tilastokeskuksen ennustetta optimistisempi.

Ikäryhmät 0-4 5-14 15–19 20–34 35–49 50–64 65–79 80- Yht.

Vuosi 2020 423 1 119 505 902 1 546 1 789 1 554 492 8 330

Vuosi 2030 404 1 021 479 867 1 525 1 657 1 619 773 8 345

muutos 2014-30 -51 -144 0 -86 -147 -150 253 379 54

%-osuus 2030 4,8 12,2 5,7 10,4 18,3 19,9 19,4 9,3 100,0 Yli 65-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus kunnan väkiluvusta kasvavat nykyisestä selvästi. Ennusteessa näihin ikäluokkiin kuuluvien määrän prosentuaalinen kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2030 on 31,6 %. Yli 65-vuotiaat ovat myös ainoat ikäryhmät, johon ennusteessa arvioidaan määrällistä kasvua. Suhteellisesti eniten ennusteessa vähenevät 50-64-vuotiaiden ja 5-14-vuotiaiden ikäryhmät. VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE VUONNA 2014

15 vuotta täyttäneet

tutkinnon suorittaneet

keskiaste korkea-aste

% % %

Loppi 6 671 64,6 43,2 21,4

Kanta-Häme 146 776 68,8 41,9 26,9

- kaupungit 97 240 69,3 41,1 28,2

- muut kunnat 49 536 67,7 43,5 24,2

Koko maa 4 575 145 70,2 40,5 29,7 Koulutusaste on Lopella hitaasti noussut, sillä 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä oli vuonna 2000 tutkinnon suorittaneita 51,1 %, joista keskiasteen tutkinnon suorittaneita 35,0 % ja korkea-asteen tutkinnon suorit-taneita 16,1 %. Tutkinnon suorittaneiden osuus on Lopella keskimääräistä pienempi. Koulutustason alhaisuutta selittänee se, ettei Lopella ole lukion jälkeisiä opiskelumahdollisuuksia. 1990-luvulla saatu oma lukio lienee osaltaan vaikuttanut koulutustason nousuun.

12

2.4. Työpaikat ja työllisyys TYÖTTÖMYYSASTEEN KEHITYS 2000-2016

Vuosi Loppi, % Riihimäen seutu, % Koko maa,

%

2000 10,6 12,2 12,9

2005 8,4 10,0 10,6

2008 5,6 7,1 7,6

2010 6,8 9,3 10,0

2011 6,0 8,3 9,1

2012 6,0 8,3 9,4

2013 6,9 9,5 11,3

2014 8,3 10,5 12,4

2015 8,8 10,8 13,4

10/2016 6,7 9,4 12,5 Lopen työllisyystilanne on ollut keskimääriin verrattuna hyvä – kunnan työttömyysaste on ollut helmikuusta 2010 alkaen Hämeen ELY-keskusalueen kunnista matalin ja selkeästi parempi kuin maassa keskimäärin. Lukumääräisesti työttömiä oli lokakuussa 2016 yhteensä 254, joista alle 25-vuotiaita oli 27 ja yli vuoden työttömänä olleita 79. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 329, 35 ja 102 eli tilanne on Lopella kauttaaltaan parantunut. 2.5. Nettomuutto iän mukaan 2000-2015 0-6 7-14 15–24 25–34 35–64 65- Yhteensä

2000-04 ka./v

33,2 3,6 -56,6 45,2 42,8 3,4 71,6

2005-09 ka./v

31,8 12,0 -52,4 58,4 36,6 -3,2 83,2

2010 44 -9 -63 37 21 7 37

2011 22 19 -37 48 30 5 87

2012 21 3 -79 35 -8 -2 -30

2013 23 7 -87 18 41 13 15

2014 14 1 -67 10 -20 -62

2015 -7 -20 -76 21 -9 -6 -97

2010-15 ka./v

19,5 0,2 -68,2 28,2 12,5 -0,5 -8,3

Yhteensä 442 79 -954 687 472 -2 724

Taulukko osoittaa hyvin, miten muuttoliike Lopelle on vähentynyt 2000-luvun alkuvuosien jälkeen ja kehitys muuttunut viime vuosina negatiiviseksi. Osaltaan tähän syynä on varmasti ollut koetun talous-taantuman mukanaan tuoma varovaisuus, osaltaan yleinen valtakunnallinen kehitys. Lopelle muuttajat ovat pääosin olleet nuoria lapsiperheitä. Lopelta muutetaan ainakin väliaikaisesti muualle jatko-opiskeluiässä. Vuonna 2016 tammi–lokakuun aikana nettomuutto on ollut negatiivinen 59 henkeä.

13

2.6. Työpaikat Lopella Elinkeino 2007 2013 2014

Maa- ja metsätalous 306 218 223

Teollisuus; Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 211 201 204 Rakentaminen 239 243 231 Kauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 504 514 518 Informaatio ja viestintä; Rahoitus ja vakuutustoiminta; Kiinteistöala 42 40 33

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 177 258 228

Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut 539 571 561 Muut palvelut 67 85 91 Tuntematon 48 43 41 YHTEENSÄ 2 133 2 173 2 130

Työlliset yhteensä 3 613 3 494 3 419 Työpaikkaomavaraisuus % 59,04 62,19 62,30 Elinkeinoryhmittely yllä perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston toimialaluokitukseen. Sitä on muu-tettu vuonna 2008, minkä johdosta vanhemmat vertailuluvut ko. ryhmittelyllä puuttuvat. Työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla heikentynyt vajaan prosentin (vuonna 2000 = 63,19 %), mitä osal-taan selittää kunnan asukasluvun kasvu. Työpaikkaomavaraisuuden odotetaan paranevan Silmänkannon yritysalueen rakentumisen myötä. Työllisten määrä on 2000-luvulla kasvanut 227 hengellä ja kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrä 113:lla. Pääryhmittelynä tarkastellen maa- ja metsätalouden työpaikat ovat 2000-luvulla vähentyneet 153:lla ja eniten on kasvanut palvelusektori, jossa työpaikat ovat lisääntyneet 286:lla 1.431:een. Jalos-tuksen työpaikat ovat lisääntyneet 16:lla 435:een. Vuonna 2013 kävi muualta Lopella työssä 779 henkilöä (vuonna 2000 = 365), mikä on 35,8 % kunnassa olevista työpaikoista (18,1 %). Loppilaisista 2.100 kävi työssä kunnan ulkopuolella, kun määrä vuonna 2000 oli 1.540.

14

3. KUNNAN TALOUDEN TASAPAINO Kunnassa on jo vuosien ajan kiinnitetty runsaasti huomiota kunnan talouden tilan parantamiseen ja tehty myös joukko tervehdyttämistoimia talouden tasapainottamiseksi. Tilannetta on viime vuosina helpottanut suotuisa kehitys etenkin sosiaalitoimen palvelutarpeissa sekä yleisen korkotason alhaisuus. Tapahtuneen kehityksen myötä kunta on vuonna 2016 tekemässä kahdeksantena vuonna peräkkäin ylijäämäisen tilin-päätöksen. Vuosi 2016 toteutuu arvioitua parempana tiukan budjettikurin ja perusturvatoimen myönteisen kehityksen ansiosta. Talouden tasapainottamistyössä erittäin iso merkitys on kunnan henkilöstön ja päätöksentekijöiden asen-teella. Hallintokunnat ovat hyvin sisäistäneet budjettikurin. Talousarviota noudatetaan ja vuoden mittaan mahdollisesti syystä tai toisesta vapautuvia tai käyttämättä jääviä resursseja ei käytetä talousarvion ulko-puolisiin hankintoihin tai toimintoihin. Kunnan yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi on nimetty kunnan talouden tasapaino. Vuoden 2017 talous-arvioon ei sisälly erityisiä uusia tervehdyttämistoimia, mutta käyttötalousosan valmistelussa on huomioitu palvelujen kysynnässä tapahtuneita muutoksia sekä muutoinkin etsitty keinoja, joilla palvelut voidaan tuottaa kustannustehokkaammin. Voidaan todeta, että yleisellä tasolla kunta hoitaa tehtävänsä erittäin niukoin resurssein eikä menojen merkittävä leikkaaminen ole enää mahdollista ilman rakenteellisia muu-toksia. Vuoden 2017 talousarvio on alijäämäinen, mutta taloussuunnitelmakaudella talous saadaan tasa-painoon edellyttäen, että yleinen taloustilanne kehittyy oletetun mukaisesti, budjettikuri pitää ja suunni-tellut valtakunnalliset rakenneuudistukset toteutuvat. Taloussuunnitelma on kokonaisuutena lievästi yli-jäämäinen. Valtionosuusrahoitukseen on tehty leikkauksia, jotka lähivuosina vielä vähän lisääntyvät – tehdyillä ratkaisuilla valtionosuuspohjasta leikkautuu kahden veroprosentin tuottoa vastaava määrä. Kunta on joutunut paikkaamaan rahoitusvajettaan veronkorotuksilla, mutta talousarviovuodelle korotuksia ei tehty. Tavoitteena on, ettei suunnitelmakaudella jouduta lisäämään verorasitusta. Valtakunnallisen rakenne-uudistuksen vaikutukset kunnan verotulojen riittävyyteen jäävät nähtäväksi. Toivottavaa on, että kunta pystyisi kattamaan menonsa tulevaisuudessakin nykyisellä verotustasolla. Kunnan talouden tasapaino on herkkä ja kunnan taloudellinen tilanne saattaa nopeastikin kääntyä epä-edulliseen suuntaan, kunnasta riippumattomista syistä. Yleisen talouskehityksen arviointiin kohdistuu merkittäviä epävarmuustekijöitä. Terveydenhuollon kuntayhtymien alijäämäisen talouden tasapainotta-minen jatkuu suunnitelmakaudella, mikä edellyttää jäsenkunnilta lisäpanostuksia. Kunnan velkamäärä on vuoden 2014 jälkeen kasvanut raskaiden investointivuosien johdosta. Velanhoito-kustannusten kasvua on helpottanut alhainen korkotaso. Isoista investoinneista tällä erää viimeisin, Läyliäisten koulun saneeraus, valmistuu talousarviovuonna ja sen jälkeiset suunnitelmavuodet ovat inves-tointien osalta viime vuosia selvästi kevyemmät. Sen ansiosta kunta kykenee vuodesta 2018 alkaen kääntä-mään velkakehityksen jälleen laskevaksi. Suunnitelmavuosien matalammasta investointitasosta on ehdot-tomasti pidettävä kiinni, osaltaan senkin takia, koska vuoden 2019 alusta lukien tapahtuva sote- ja maa-kuntauudistus leikkaa kunnan verorahoitusta ja sen myötä heikentää kunnan velanhoitokykyä. Korkea velkamäärä myös rasittaa kunnan taloutta mm. kasvavien korkokustannusten johdosta. Sote- ja maakuntauudistuksen rahoituksen kokonaisuus vuodesta 2019 alkaen on vielä auki, mutta mikäli laskennassa huomioidaan kunnalta pois jäävien tehtävien vaikutus toimintakatteeseen ja rahoituksen osalta esillä ollut 12,3 prosenttiyksikön leikkaus kunnan tuloveroprosenttiin sekä kunnan yhteisövero-tulokertymään ja peruspalvelujen valtionosuuksiin tulevat leikkaukset esillä olleiden suuruusluokkien määräisinä, on uudistuksen kokonaisvaikutus kunnalle puhtaasti laskennallisesti tarkasteltuna lievästi positiivinen. Lähivuosina Lopella on edessään mittavat haasteet kasvavan vanhusväestön hoidon tarpeiden näkö-kulmasta. Näihin haasteisiin vastaaminen tulee siirtymään perustettavan sote-itsehallintoalueen vastuulle. Kunnan vastuulle jää kunnan elinvoimasta ja kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Vuoden 2017 talousarvioehdotus on perusteiltaan realistinen. Investointisuunnitelma vastaa 2000-luvun keskimääräistä tasoa, sen jälkeiset suunnitelmavuodet ovat kevyemmät. Toteutettu investointiohjelma kuitenkin lisää merkittävästi tulevien vuosien talouden tasapainottamistarvetta lisääntyvien poistojen ja lainojen korkokulujen johdosta. Tämän takia on välttämätöntä pitää käyttötalous tiukkana niin, että tule-via investointeja voidaan terveen käyttötalouden kautta rahoittaa mahdollisimman paljon omalla tulo-rahoituksella lainarahoituksen sijaan.

15

Talousarvioehdotus sisältää aikaisempien tervehdyttämisohjelmien noudattamisen, joista hallinto-kunnittain keskeisimpiä ovat: Perusturva − Tulee panostaa toimiin, joilla tuetaan kotona selviytymistä ja vaikutetaan vähentävästi laitos-

palvelujen tarpeeseen. Hoitosijoitukset tulee käsitellä moniammatillisessa työryhmässä. − Asiakkaiden kotiuttamiseen laitoksista tulee panostaa aina, kun olosuhteet sen mahdollistavat. − Palveluiden ostoja tulee seurata aktiivisesti. − Pitkäaikaistyöttömien aktivointiin ja työttömien työllistymiseen tähtäävien toimenpiteiden oikea-

aikaisuuteen ja oikeaan kohdentumiseen tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Yhteistyö muiden kyseisen alan toimijoiden ja kunnan muiden hallintokuntien kanssa tulee olla aktiivista ja tiivistä.

Kasvatus- ja koulutustoimi − Resurssien käyttöä suhteessa palvelutarjonnan tarpeeseen tulee jatkuvasti seurata ja raportoida ja

tarvittaessa tehdä toiminnan taloudellisuutta tukevia ratkaisuja. − Varhaiskasvatuksessa niin palveluiden sisältöä, laatua kuin henkilöstöratkaisujakin koskevien käytän-

töjen eri päivähoitoalueilla tulee olla yhdenmukaiset. Päivähoitopaikan tarjoamisessa kunnan aluetta tulee tarkastella kokonaisuutena ja hoitopaikka voidaan osoittaa muustakin kuin lähimmästä päivä-hoitoyksiköstä, mikäli se on kokonaisjärjestelyn kannalta perusteltua.

− Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyötä on lisättävä – yhteistyön tulee tuottaa resurssi-säästöjä ja vaikuttavuutta.

− Perhepäivähoito säilytetään myös jatkossa osana lasten päivähoitopalvelujen tarjontaa, tarvittaessa esim. yksityisen perhepäivähoidon muodossa.

− Opetusryhmien muodostamisessa tulee tarkastella nykyistä laajemmin koulualuekokonaisuutta, huomioiden niin toiminnalliset kuin taloudellisetkin perusteet.

− Ryhmäkokoratkaisuissa tulee huomioida lasten ja nuorten määrän kehitys. Uudenlaisiakin ryhmän-muodostusratkaisuja tulee hyödyntää ennakkoluulottomasti.

− Aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmän perustamisen ryhmäkokoraja on kyläkouluilla 8. Tällöin huomioi-daan esikoululaiset ja 1.–2.-luokkalaiset. Taajamissa ryhmäkokovaatimus poistuu toiminnan integroi-tuessa kesästä 2017 lukien osaksi esikoululaisten täydentävää varhaiskasvatusta.

− Opettajasijaista voi käyttää lyhyissä sijaistarpeissa harkitusti. Pääosin lyhyet sijaisuudet hoidetaan muiden opettajien toimesta.

− Opetusryhmiä muodostettaessa huomioidaan valtuuston määrittämät ryhmäkokokriteerit. Yleis-opetuksen ryhmiä muodostettaessa tulee huomioida pedagogisten näkökohtien rinnalla ryhmäjakojen taloudelliset vaikutukset, mm. vaikutukset opettajien palkkakustannuksiin.

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi − Tapahtuma- ja kulttuuripalvelutuotannossa kiinnitetään huomiota yksikkökustannusten kohtuulliseen

tasoon. Tekninen toimi − Kiinteistöhoidossa tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota energiatalouden parantamiseen. − Kiinteistöhuollossa hyödynnetään tukityöllistettyjä ostopalveluiden sijaan. − Henkilöstön työssä jaksamista tuetaan ja haittatyökorvausten määrää hillitään kuuden viikon työajan-

tasoitusjakson avulla, siihen soveltuvan henkilöstön osalta. Kunnan oman toiminnan kannalta tarpeeton omaisuus myydään. Myynnistä saatavalla tulolla pienennetään kunnan velkataakkaa vähentämällä lainanottoa. Myynnissä ovat mm. − Räyskälän leirikeskus, − Kirkonkylän vanha neuvola, − Kunnan toiminnan kannalta tarpeettomat osakehuoneistot.

16

Lisäksi: − Sähköiset kokouskäytännöt otetaan kattavasti käyttöön ja siirrytään paperittomiin kokouksiin.

Sähköisiä käytänteitä lisätään muutoinkin ja sen myötä vähennetään paperinkäyttöä. − Kunnan taksapolitiikka on aktiivista ja siinä tulee pyrkiä kustannusvastaavuuteen maksuasetusten

asettamissa rajoissa. − Kunnan omistamien tilojen käytöstä peritään aina käyttövuokra, jos tilan maksuttomasta käytöstä ei

ole erikseen tehty päätöstä. − Kunnan kiinteistöjen käyttöastetta pyritään nostamaan. − Kunnassa suoritetaan aktiivista sisäistä valvontaa toiminnan laillisuuden, suunnitelmallisuuden, annet-

tujen määräysten ja ohjeiden ja talousarvion noudattamisen varmistamiseksi. Hallintokuntien tulee kaikessa päätöksenteossaan ja toiminnassaan tiedostaa ratkaisujen taloudelliset seuraamukset ja toimia niin, että talousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavu-tetaan. Tämä tuo tuloksenaan tasapainoisen talouden.

17

4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 4.1. Henkilöstömuutokset 2017 Talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat henkilöstölisäykset ja -muutokset: Perusturva: − Lähihoitajan uusi toimi Harjukotiin, mikä mahdollistaa laitospaikkojen lisäämisen kolmella 17:ään. − Työllisyysohjaajan toimi pitkäaikaistyöttömien aktivointiin, sisältyy hallintomalliuudistukseen. − Lastensuojelun sosiaaliohjaajan toimen vakinaistaminen (aikaisemmin määräaikainen 31.12.2016

saakka). − Vapautuva lähihoitajan toimi muutetaan kotihoidonohjaajan viraksi, jolloin kunnassa on kaksi koti-

hoidonohjaajaa; toisen vastuualueena palvelunohjaus, toisen henkilöstöhallinto ja muut hallinnolliset tehtävät.

− Perustoimeentulotuen Kelalle siirtymisen johdosta aikuissosiaalityössä lakkaa sosiaaliohjaajan toimi ja määräaikaista, täyttämättä ollutta sosiaalityöntekijän virkaa ei jatketa.

− Testamenttivaroilla määräaikainen neuvolan perhetyöntekijän toimi 31.5.2017 saakka. − Aikaisempiin talousarviokirjauksiin lisäyksinä talousarvioehdotukseen sisältyvät vuonna 2016 peruste-

tut sosiaalihuollon erityisasiantuntijan virka sekä pakolaisohjaajan toimi, joka on yhteinen Hausjärven kunnan kanssa. Lisäksi sisältyy hallintopäällikön viran vakinaistaminen, ollut aikaisemmin määrä-aikainen 31.12.2018 saakka.

− Sisäisinä muutoksina lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijän toimi siirretään vanhusten palveluista perheiden palveluihin ja psykiatrisen sairaanhoitajan toimi perusturvasta kasvatus- ja koulutoimen alaisuuteen. Määräaikaisesti täytettyinä olleita vakinaisia vakansseja, jotka täytetään vakinaisesti:

− Työllisyyskoordinaattori, aikaisemmin täytettynä määräaikaisesti 31.12.2016 saakka; aikaisempi vakinainen virka muutetaan vakinaiseksi toimeksi.

− Koulun sosiaaliohjaajan toimi, aikaisemmin täytettynä määräaikaisesti 31.12.2016 saakka. − Sosiaaliohjaajan/asumisenohjaajan toimi, aikaisemmin täytettynä määräaikaisesti 31.12.2016 saakka. Ympäristönsuojelu: − Ympäristösuunnittelijan toimi, sisältyy hallintomalliuudistukseen. Varhaiskasvatus: − Yksi päiväkodin johtajan virka lakkautetaan ja varhaiskasvatuksen johtotehtävät järjestetään

hallintomalliuudistuksen mukaisesti siten, että varhaiskasvatuspäällikön vastuulle tulee yhden päivä-kodin johtajan tehtävät.

Tekninen toimi: − Työnjohtajan toimi puistojen ja yleisten alueiden tehtäväalueelle, sisältyy hallintomalliuudistukseen. Talous- ja palkkahallinto: − Talous- ja palkkahallinnon tehtävien RHL-Data Oy:lle ulkoistamisen vuoksi kunnasta lakkaa talous-

arviovuonna pääkirjanpitäjän, laskentasihteerin ja henkilöstösihteerin toimet. Edellä olevan lisäksi tehtävänimikkeisiin ja -järjestelyihin tehdään hallintomalliuudistuksen mukaiset muutokset. Kunkin tehtäväalueen vakinaiset ja määräaikaiset virat/toimet on kirjattu jäljempänä käyttötalousosassa kohtaan ”Henkilöstö”. Viran/toimen palkkakustannus voi jakautua useammalle eri tehtäväalueelle ja kustannuspaikalle tehtävänkuvauksiin ja työpanoksen kohdentumiseen perustuen. Kukin virka/toimi on merkitty sille tehtäväalueelle, jolle se on perustettu. Tehtäväalueelle, jolle ei ole kirjattu ainuttakaan virkaa/tointa, voi kuitenkin kohdentua palkkakustannuksia henkilöstön tehtävänkuvauksiin perustuen.

18

5. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Käyttötalous Talousarviorakenteessa on perusturvalautakunnan alaisen sosiaalitoimen tehtäväaluejakoa muutettu paremmin lainsäädäntöä ja tilastointitarpeita tukevaksi niin, että uudet tehtäväalueet ovat: − Perusturvatoimen hallinto. − Lasten ja perheiden palvelut, joka tehtävätasolla koostuu perhepalveluista ja lastensuojelun palve-

luista. − Aikuisten ja vammaisten palvelut, joka tehtävätasolla koostuu aikuisten palveluista, päihde- ja

mielenterveyspalveluista sekä vammaisten palveluista. − Vanhusten palvelut, joka tehtävätasolla säilyy aikaisemman rakenteen mukaisena ja koostuu koti-

palveluista, Hoivakoti Eedilästä, vanhusten laitoshoidosta ja vanhusten asumispalveluista. − Työllistymistä edistävä toiminta. Kunta siirtyy 1.1.2017 lukien RHL-Data Oy:n talouspalvelukeskuksen palvelujen käyttäjäksi, jolloin joudu-taan ottamaan käyttöön heidän tilikarttansa. Tämä merkitsee sitä, että tulo- ja menotilien nimikkeissä tapahtuu joitain muutoksia ja niin tilien kuin kustannuspaikkojen numerointi muuttuu vuoden 2017 kirjan-pitoon kohdistuvista tapahtumista alkaen. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille. Valtuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueen toimintakate sekä erikseen talousarvion perusteluissa sito-viksi määritetyt tavoitteet. Toimintakatteen osalta ennalta arvaamaton merkittävä tuloarvion ylittyminen ei kuitenkaan oikeuta menopuolen ylityksiin. Tehtäväaluekohtaisesti on lisäksi toimielinten asettamia toiminnallisia tavoitteita, jotka on tarkoitettu ohjaamaan toimielimen alaista toimintaa, mutta eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tavoiteasettelut perustuvat erilliseen Lopen kunnan strategiaan, joka on kunnan toimintaa valtuustokauden ja pidem-mälläkin aikavälillä ohjaava asiakirja. Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut ovat ohjeellisia, mutta hallintokuntien tulee noudattaa peruste-luissa kuvattua toiminnallista linjaa. Myös talousarviossa esitetyt mittarit ja tunnusluvut ovat ohjeellisia – ne eivät ole valtuustoon nähden sitovia, vaan niiden tarkoituksena on lisätä talousarvion informatiivi-suutta. KuEL-maksun eläkemenoperusteinen osuus kirjataan aiheutumisperusteen mukaan tehtäväalueille Kuntien eläkevakuutukselta saatavan erittelyn mukaan. Kunnanhallituksella on valtuudet päättää tämän kirjaamis-käytännön mahdollisesti edellyttämistä määrärahasiirroista tehtäväalueiden välillä talousarvion toteu-tumaseurannan helpottamiseksi. Toimielimen velvollisuutena on laatia valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta käyttösuunnitelma, jolla tehtäväalueen määräraha jaetaan tulosyksiköille ja kustannuspaikoille, sekä päättää toimialueellaan sitovuudesta ja käyttövaltuuksista. Talousarvion käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä lautakunnat voivat vahvistaa hallinnonala-kohtaisia toiminnallisia tavoitteita, joiden toteutumista lautakunta itse seuraa.

19

Investointiosa Nimetyille kohteille myönnetyt määrärahat ovat perusteluosassa mainituin täydennyksin valtuustoon nähden hankekohtaisesti sitovia seuraavasti: 1. Arvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 2. Irtain omaisuus toimielinkohtaisesti 3. Talonrakennus hankeryhmäkokonaisuuksina, erikseen peruskorjaus- ja muutostyöt kokonaisuutena 4. Liikenneväylät 5. Ympäristötyöt sekä urheilu- ja liikuntapaikat 6. Lopen vesilaitos Kunkin toimielimen tulee talousarvion käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä vahvistaa investointi-määrärahan jakaminen eri kohteille talousarviovalmistelussa käytössä ollut yksityiskohtaisempi erittely huomioiden. Raportointi Talousarvion toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja lautakunnille kuukausittain tulos-laskelmatasolla. Valtuustolle raportoidaan osavuosikatsauksella tilanteen 30.6. mukaan ja sen jälkeen tilinpäätöksellä. Hallintokunnilla on käyttöoikeuksiensa kautta jatkuva mahdollisuus toimialueensa talousarvion toteutu-misen seurantaan ja raportointiin. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa esitetään kokonaistalouden keskeiset erät: varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmaosan menoista korkomenojen yhteismäärä on valtuustoon nähden sitova määräraha. Vastaa-vasti tuloista ovat verotulot, valtionosuudet ja korkotulot valtuustoon nähden sitovia tuloarvioita. Rahoitussuunnitelmaosa Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka menot rahoitetaan. Valtuustoon nähden sitovan erän muodostaa rahoitustarpeen kattamiseksi otettavien pitkäaikaisten laino-jen enimmäismäärä.

20

6. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 6.1. Tuloslaskelma TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 € € € € €

Toimintatuotot + 9 095 280 8 734 340 8 647 760 8 630 060 6 006 620 Valmistus omaan käyttöön + 67 706 68 000 58 000 58 000 58 000 Toimintakulut - 49 396 404 51 293 910 50 878 050 50 729 970 22 998 920

Toimintakate -40 233 418 -42 491 570 -42 172 290 -42 041 910 -16 934 300 Verotulot + 27 604 984 28 818 500 28 688 600 28 982 830 14 637 730 Valtionosuudet + 15 242 123 15 825 000 15 836 000 15 756 820 5 266 150 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot + 26 810 27 570 40 140 40 140 40 140 Muut rahoitustuotot + 23 102 13 500 14 500 14 500 14 500 Korkokulut - 352 463 426 570 400 440 420 440 445 440 Muut rahoituskulut - 1 759 5 000 2 200 2 200 2 200

Vuosikate 2 309 380 1 761 430 2 004 310 2 329 740 2 576 580 Poistot käyttöomaisuudesta - 1 754 397 2 022 680 2 474 960 2 320 110 2 083 280

Arvonalentumiset - 15 846 Satunnaiset erät +/-

Tilikauden tulos 539 137 -261 250 -470 650 9 630 493 300

Tilikauden yli-/alijäämä 539 137 -261 250 -470 650 9 630 493 300 Suunnitelmakausi alkaa alijäämäisenä etenkin asiakaspalvelujen ostojen voimakkaan kasvun ja heikon verotulokehityksen takia, mutta talous saadaan käännettyä vuodesta 2018 lukien tasapainoon tarkalla käyttötaloudella ja edellyttäen, että asukasluvun kehitys saadaan jälleen positiiviseksi. Asiakaspalvelujen ostojen kasvu johtuu lähinnä sairaanhoitopiirin maksuosuuksien sekä sosiaalitoimen alaisten asumis-palvelujen oston tarpeen kasvusta. Vuodelle 2019 on laskelmissa huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen tuomat muutokset niin käyttö-talouden kuin rahoituserienkin osalta talousarvioehdotuksen valmisteluvaiheessa käytettävissä olevien tietojen ja arvioiden pohjalta. Laskelmien mukaan uudistuksen kokonaisvaikutus on kunnalle hieman posi-tiivinen, mutta valmistelun ja lainsäädännön keskeneräisyyden johdosta arvioon pitää tässä vaiheessa suhtautua varauksin erityisesti rahoituserien osalta. Lainanhoitokulujen laskennassa on arvioitu yleisen korkotason nousevan keväästä 2017 alkaen vuositasolla noin puoli prosenttia. Tuloslaskelman yksityiskohtainen erittely on jäljempänä.

21

Vuosikate Vuosikate osoittaa, minkä verran kunta pystyy omalla tulorahoituksella kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneita kuluja eli poistoja ja investointeja. Tasapainoisen talouden yksi keskei-nen tunnusmerkki on, että vuosikate riittää poistoihin, jotka puolestaan vastaavat korvausinvestointien määrää. Kun talousarvioehdotuksessa vuosikate ei aivan riitä poistoihin eikä myöskään investointeihin, merkitsee se lainanottotarpeen kasvua. Kunnan myönteisen kehittämisen turvaamiseksi on tärkeätä, että raskaan investointijakson jälkeen saadaan kevyempiä vuosia tähän taloussuunnitelmaan sisältyvän, jäljem-pänä esiteltävän investointisuunnitelman mukaisesti. Näin velkaantuneisuus saadaan uudelleen kevene-mään eikä käyttötaloutta jouduta investointiohjelman johdosta sopeuttamaan liikaa. Taloussuunnitelma-vuosina 2018–2019 vuosikate riittää niin poistoihin kuin investointeihinkin, joten velkakehitys saadaan käännettyä jälleen laskevaksi vuodesta 2018 alkaen. Verotulojen ja valtionosuuksien kehittymisellä on keskeinen vaikutus kunnan rahoituspohjaan ja niiden osalta tarkastelu on myöhemmin erikseen. Laskelma on suunnitelmavuosien osalta tehty vuoden 2016 kustannustasossa inflaation vaikutusta huomioi-matta. Palkkauskustannusten ja palvelujen ostojen vuotuiseksi reaalikasvuksi on arvioitu 0–1 %. Poistot Talousarviossa ja -suunnitelmassa poistojen laskenta perustuu valtuuston vuonna 2012 hyväksymään poistosuunnitelmaan. Toteutettu kunnan resursseille raskas investointiohjelma lisää käyttötalouden tasapainotustarvetta usealla sadallatuhannella eurolla kasvavien poistojen takia, sillä talousarvioehdotuksessa poistojen määrä on peräti 720.563 euroa enemmän kuin vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Poistojen määrä on korkeimmillaan talousarviovuonna, mutta kääntyy sen jälkeen laskuun paljolti kiinteissä rakenteissa ja laitteissa, mm. Silmänkannon kunnallistekniikka, käytettävän menojäännöspoiston myötä.

22

6.2. Rahoituslaskelma TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 € € € € €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate (+/-) 2 309 380 1 761 430 2 004 310 2 329 740 2 576 580 Satunnaiset erät (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) -56 680 -150 000 -150 000 -150 000 -150 000

Tulorahoitus yhteensä 2 252 700 1 611 430 1 854 310 2 179 740 2 426 580

Investointien rahavirta

Investointimenot -4 463 303 -8 385 430 -3 109 700 -2 261 000 1 170 000 Rahoitusosuudet investointeihin (+) 20 000 20 000

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 131 665 300 000 300 000 300 000 400 000

Investoinnit -4 331 638 -8 085 430 -2 809 700 -1 941 000 1 590 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 078 939 -6 474 000 -955 390 238 740 4 016 580 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset (-) -100 000 Antolainasaamisten vähennykset (+) 50 000 25 000 25 000 25 000 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 5 000 000 9 000 000 4 500 000 3 000 000 2 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) -3 753 570 -3 315 700 -3 136 820 -3 118 720 -3 286 060 Lyhytaikaisten lainojen muutos (+/-) -500 000 -1 000 000 -500 000 -2 500 000 Oman pääoman muutokset

Vaikutus maksuvalmiuteen -882 508 -1 289 700 -567 210 -354 980 255 520 Lainakanta 31.12. 16 144 294 21 328 594 21 691 774 21 073 054 17 286 994 Lainamäärä euroa/as. 1 975 2 627 2 662 2 576 2 106 Asukasluku 8 175 8 120 8 150 8 180 8 210

Suunnitelmavuosien asukasluvut perustuvat tavoitteeksi asetettuun hitaaseen kasvuun. Suunnitelman mukaan vuosikate kehittyy suunnitelmakaudella vuosittain myönteiseen suuntaan. Investointien osalta laskelmassa erottuvat ennen suunnitelmakautta ajoittuvat raskaat investointivuodet, joista vuosi 2016 lienee kovin kunnan historiassa. Suunnitelmavuosina investointitaso pienenee, mikä on edellytys kunnan velkaantumisen saamiseksi hallintaan. Ulkopuolista rahoitusosuutta arvioidaan saatavan valtiolta keskusurheilukentän saneeraushankkeeseen. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloarvio perustuu siihen, että Silmänkannon yritystonttien ja muun kunnan myytäväksi asettaman omaisuuden myynti etenee suunnitelmakauden aikana. Toiminnan ja investointien rahavirta kääntyy suunnitelman mukaan positiiviseksi vuodesta 2018 alkaen. Antolainasaamisten vähennyksenä on huomioitu Lopen Vanhustentalot Oy:lle myönnetyn lainan takaisin-maksu velkakirjan mukaisesti.

23

Rahoituslaskelma osoittaa, että velkamäärä kasvaa vielä talousarviovuonna, mutta kääntyy sen jälkeen laskuun vuodesta 2018 alkaen edellyttäen, että talouden yleinen kehitys on ennakoidun mukainen ja kunnan oman talouden perusteet pidetään kunnossa. Koko kuntasektorin lainakanta oli vuoden 2015 tilinpäätöksissä 2.835 €/asukas, joten siihen nähden kunnan velkamäärä on kohtuullinen. Kunnan oma tulorahoitus on suunnitelmakaudella yli kaksinkertainen nettoinvestointien määrään verrat-tuna, joten tällä mittarilla kunnan talous kehittyy suunnitelmakaudella hyvin. 6.3. Verotulot Taloussuunnitelma perustuu seuraavaan verotulokertymän arvioon:

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Kunnallisvero 24 125 318 25 562 500 25 172 800 25 298 660 11 219 750

- tuloveroprosentti 20,50 21,50 21,50 21,50 9,20

Kiinteistövero 2 001 757 2 046 000 2 032 000 2 133 600 2 240 280

Yhteisövero 1 477 910 1 210 000 1 483 800 1 550 570 1 177 700

YHTEENSÄ 27 604 984 28 818 500 28 688 600 28 982 830 14 637 730

Kunnallisverotulon ennakoidaan jäävän vuonna 2016 yleisen talouskehityksen ongelmallisuuden ja kunnan huonon asukaslukukehityksen johdosta hieman budjetoidusta, mikä heijastuu myös talousarvioehdotuk-seen. Laskennassa on pyritty huomioimaan yleisen talouskehityksen epävarmuus ja se perustuu valta-kunnantasoisten talousodotusten pohjalta tehtyyn kuntakohtaiseen arvioon varovaisuuden periaatteet huomioiden. Kun myös kilpailukykysopimukseen sisältyvät ratkaisut pienentävät kunnallisveron tuottoa, on talousarvioehdotuksessa arvioitu kunnallisveroa kertyvän 1,5 % vähemmän kuin vuoden 2016 talous-arviossa. Kunnan tuloveroprosentti on keskimääräistä selvästi korkeampi, sillä kuntien keskimääräinen veroprosentti talousarviovuonna on 19,91 %. Taloussuunnitelmavuosille kunnallisverotuloon arvioidaan nykytiedoin 0,5–1,5 prosentin reaalikasvua, mikä edellyttää yleisen talouskehityksen piristymistä ja vähin-tään väestötavoitteen mukaista lievää väestökasvua. Sote- ja maakuntauudistuksen toteuduttua siihen sisältyvien tehtävien rahoitus ei enää ole kuntien vastuulla ja poistuu kuntien budjetoinnista. Uudistuksen rahoittamiseksi kaikkien kuntien tulovero-prosenteista leikataan samansuuruinen määrä, jonka suuruudeksi talousarvion valmistelun aikaan on ennakoitu 12,3 %. Näin ollen kunnan tuloveroprosentti putoaisi vuonna 2019 muutoin nykyisin perustein 9,20 prosenttiin. Taloussuunnitelma on laadittu tämän mukaisesti. Yhteisöveron tuotto ylittää vuonna 2016 selvästi budjetoidun. Yritysverotuoton kehitys on Lopella viime vuosina ollut keskimääräistä parempi. Talousarvioehdotus noudattelee perusteiltaan yleistä arviota yhteisöverotulojen kehityksestä huomioiden, että yleinen talouskehitys hieman paranisi. Lisäksi kilpailu-kykysopimuksella alennetaan työnantajien työvoimakustannuksia, minkä myös pitäisi vaikuttaa verotuoton kehitykseen positiivisesti. Vuoden 2019 osalta on huomioitu, että sote- ja maakuntauudistusta rahoitetaan osittain leikkaamalla kuntien ryhmäosuutta yhteisöveron tuotosta. Tarkempien perusteiden puuttuessa laskenta perustuu tässä vaiheessa esillä olleeseen vähennyksen euromääräiseen arvioon suhteessa yhteisöveron kokonaistuottoon. Kiinteistöverotuksen perusteet ovat Lopella keskimääräistä matalammat, ne säilyvät talousarviovuonna ennallaan lukuun ottamatta lainsäädännön velvoittamaa 0,01 prosenttiyksikön korotusta vakituisen asun-non kiinteistöveroprosenttiin. Kiinteistöverotuksen painoarvoa odotetaan lisättävän myös jatkossa lain-säädännön kautta korottamalla veroperusteiden alarajoja. Taloussuunnitelma on laskettu siten, että veroperusteet säilyisivät myös suunnitelmavuosina talousarviovuoden tasolla. Vuoden 2016 lopulla käynnis-tetyn ja talousarviovuonna loppuun saatettavan kiinteistöveroselvityksen arvioidaan kuitenkin lisäävän kiinteistöveron tuottoa tulevina vuosina. Koiraveroa ei peritä suunnitelmakaudella.

24

6.4. Valtionosuudet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 - peruspalvelujen 16 632 117 17 216 306 16 764 907 16 681 080 6 190 450

josta verotulotasaus 4 271 644 4 548 700 4 593 956 4 593 960 1 704 800

- opetus-ja kulttuuritoimen -1 389 994 -1 286 658 -912 285 -924 260 -924 300

15 242 123 15 929 648 15 852 622 15 756 820 5 266 150 Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuodesta 2015 lukien, tarkoituksena yksin-kertaistaa järjestelmää. Loppi menetti uudistuksen johdosta valtionosuutta noin 0,7 milj. euroa. Valtion-osuusjärjestelmä on laskennallinen ja siinä isoin painoarvo on ikärakenteella. Valtionosuusjärjestelmässä tasataan kuntien tulopohjaa verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauk-sella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Tasaus perustuu kunnan laskennalliseen vero-tuloon, johon sisältyvät laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Tasaus joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta sen mukaan, onko kunnan verotulo asukasta kohti keskimääräistä pienempi vai suurempi. Koska Lopella asukaskohtainen verotulo on selvästi keskimääräistä matalampi, kunta saa tasauksen kautta yli 4,5 milj. euroa, mikä on yli neljännes peruspalvelujen valtion-osuuden kokonaismäärästä. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella on opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus, joka sisältää mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopistotoiminnan, liikunta- ja nuorisotyön sekä ylläpitäjäjärjestelmän mukaisen toisen asteen koulutuksen eli Lopella lukion. Valtionosuusjärjestelmän yhteydessä käsitellään myös esi- ja perusopetuksen rahoitukseen liittyen keskite-tysti laskettavat kotikuntakorvaukset niiden oppilaiden osalta, jotka suorittavat esi- tai perusopetusta muussa kunnassa kuin omassa kotikunnassaan. Talousarvioehdotuksessa valtionosuudet on huomioitu valtion budjettiesityksen ja muiden talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävissä olevien tietojen ja arvioiden perusteella. Merkittävimpinä muutoksina vuoden 2017 valtionosuusperusteissa on huomioitu kilpailukykysopimuksesta aiheutuva vähennys 356 milj. euroa, joka vähentää valtionosuutta 65,24 €/asukas, perustoimeentulotuen rahoituksen ja maksatuksen siirrosta Kelalle johtuva 331 milj. euron vähennys, joka jakautuu kunnille toteutuneiden menojen mukai-sesti, perustoimeentulotuen siirrosta aiheutuva kuntien hallintomenojen säästö 31 milj. euroa, joka pienentää valtionosuusprosenttia 0,06 prosenttiyksikköä sekä eläketukiuudistuksen, ”Lex Lindström”, rahoitus 33 milj. euroa, joka vähentää valtionosuutta 6,05 €/asukas. Lisäksi edellisen hallituksen päättämä valtionosuusleikkaus ja hallituksen kehysriihessä 2016 tekemä lisäleikkaus vähentävät valtionosuuksia 125 milj. euroa. Valtionosuuksia lisää veroperustemuutosten kompensaatio 395 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa kuntien ammatillisen koulutuksen rahoitusosuudet alenevat 190 milj. euroa, mikä lisää kunnan saamaa valtionosuutta 34,81 €/asukas. Alustavat vuoden 2017 valtionosuuden määräytymisperusteet on tiivistetty liitteenä olevaan laskelmaan. Siinä laskentaperusteena on käytetty tiedossa olevia yksikköhintoja ja ennakollisia kertoimia. Varsinaiset valtionosuuspäätökset tehdään joulukuun 2016 lopussa.

25

6.5. Lainakanta Valtuusto vahvisti vuodelle 2016 kunnanhallituksen lainanottovaltuuksiksi raskaan investointiohjelman joh-dosta 9 milj. euroa, joka on kokonaan käytetty. Tämä merkitsee, että pitkäaikaisen lainan määrä kasvaa lähes 5,7 milj. euroa. Lisäksi käytössä on edullista lyhytaikaista lainoitusta kuntatodistusohjelmaan perus-tuen. Edellä mainittu huomioiden lainakanta on tilinpäätöksessä noin 2.627 euroa asukasta kohti eli 650 €/asukas enemmän kuin edellisessä tilinpäätöksessä (1.975 €/asukas). Kasvusta huolimatta kunta on valtakunnan keskiarvoa vähemmän velkaantunut. Vuoden 2017 talousarviossa on varattu ulkoisiin korkomenoihin 380.000 euroa. Korkotaso on jo pitkään ollut historiallisen alhaisella tasolla. Talousarvion valmisteluajankohtana korkotason odotetaan säilyvän kevääseen 2017 saakka tasoltaan suurin piirtein ennallaan ja senkin jälkeen vuoden loppua kohden vain hienokseltaan nousevan. Lainan lyhennykset tulevat olemaan noin 3.136.820 euroa eli lainojen hoitoon käytetään talousarviovuonna kaikkiaan runsaat 3,5 milj. euroa. Rahoituslaskelman mukaan kunnan lainarahan tarve vuonna 2017 on noin 4.500.000 euroa. Kunnan velka-määrä kääntyy uudelleen laskevaksi vuonna 2018, mikäli taloudelle asetetut tavoitteet toteutuvat. 6.6. Talousarvion yhteenveto vuodelle 2017 TP 2015 TA 2016 TA 2017 Kasvu %

€ € € % käyttöm.

Keskusvaalilautakunta Tulot 13 184

Menot -10 936 -16 400 0,0

Netto 2 247 -16 400

Tarkastuslautakunta

Menot -25 644 -27 300 -28 500 4,4 0,1 Kunnanhallitus Tulot 1 923 876 1 951 790 2 087 950 7,0

Menot -3 791 017 -4 197 650 -4 175 120 -0,5 8,2

Netto -1 867 142 -2 245 860 -2 087 170 -7,1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Tulot 182 346 190 950 185 690 -2,8

Menot -337 869 -337 900 -349 380 3,4 0,7

Netto -155 523 -146 950 -163 690 11,4

Perusturvalautakunta / Terveydenhuolto

Menot -15 105 670 -15 847 500 -16 342 500 3,1 32,1

Perusturvalautakunta / Sosiaalitoimi Tulot 2 572 536 2 288 330 2 206 120 -3,6

Menot -11 016 798 -11 803 190 -11 443 580 -3,0 22,5

Netto -8 444 262 -9 514 860 -9 237 460 -2,9

26

TP 2015 TA 2016 TA 2017 Kasvu %

€ € € % käyttöm.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta Tulot 932 555 886 800 819 900 -7,5

Menot -13 612 803 -13 585 850 -13 160 310 -3,2 25,8

Netto -12 680 248 -12 699 050 -12 340 410 -2,9 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tulot 151 451 126 020 136 020 7,9

Menot -1 187 766 -1 186 670 -1 145 480 -3,5 2,3

Netto -1 036 315 -1 060 650 -1 009 460 -4,8 Tekninen lautakunta Tulot 3 387 039 3 358 450 3 270 080 -2,6

Menot -4 307 900 -4 307 850 -4 216 780 -2,1 8,3

Netto -920 860 -949 400 -946 700 -0,3

Käyttötalous yhteensä Tulot 9 162 986 8 802 340 8 705 760 -1,1

Menot -49 396 404 -51 293 910 -50 878 050 -0,8 100,0

Toimintakate -40 233 418 -42 491 570 -42 172 290 -0,8 Verotulot 27 604 984 28 818 500 28 688 600 -0,5 Valtionosuudet 15 242 123 15 825 000 15 836 000 0,1 Rahoitustulot 49 912 41 070 54 640 33,0

Rahoitusmenot -354 222 -431 570 -402 640 -6,7

Rahoitus, netto -304 310 -390 500 -348 000 -10,9 Tulot yhteensä 52 060 006 53 486 910 53 285 000 -0,4

Menot yhteensä -49 750 626 -51 725 480 -51 280 690 -0,9

Vuosikate 2 309 380 1 761 430 2 004 310 14,6 Käyttötalousmenoista hieman yli puolet eli 54,6 % kohdistuu perusturvalautakunnan toimialueelle terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluiden järjestämiseen. Ko. menot myös kasvavat muuta talous-arviota nopeammin, sillä niiden osuus on 1,75 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2015 tilin-päätöksessä. Talousarvioehdotuksen mukaan kunnan toimintakatteesta poistuu vuonna 2019 sote- ja maakunta-uudistuksen toteutuessa -25.695.510 euroa, lähes 61,0 %.

27

7. KÄYTTÖTALOUS TEHTÄVÄALUEITTAIN

TOIMIELIN: KESKUSVAALILAUTAKUNTA

TEHTÄVÄALUE: VAALIT

Perustehtävä Valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä kansanäänestyksen järjestelytehtävät. TALOUSARVIO 2017

Toiminnalliset tavoitteet

Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittarit, joilla onnistumista kuvataan

Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Kuntavaalit toteutetaan lakien ja asetusten mukaisesti, oikea-aikaisesti ja asiallisesti

Virheetön, laillinen vaalitulos

Hallintopäällikkö

2. Kuntalaisten osallistaminen, aktiivinen ja monipuolinen kuntavaalitiedottaminen

Äänestysprosentti on vähintään edellisten kuntavaalien tasolla


Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 13 184 12 000 12 000 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 10 936 16 400 13 410 13 420 Toimintakate 2 247 0 -16 400 -1 410 -1 420 Poistot ja arvonalentumiset

Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Lopen kunnan äänestysprosentti edellisten kunta-vaalien äänestys-

prosentti 61,7

Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Kuntavaalit toimitetaan 9.4.2017. Vaalien ennakkoäänestys toteutetaan 29.3.–4.4.2017. Äänestyspäivänä äänestys tapahtuu neljällä äänestysalueella, Kirkonkylällä, Läyliäisissä, Topenolla ja Launosissa. Uuden valtuuston toimikausi alkaa 1.6.2017. Vuonna 2018 toimitetaan presidentinvaalit ja vuonna 2019 eduskuntavaalit.

28

TOIMIELIN: TARKASTUSLAUTAKUNTA

TEHTÄVÄALUE: TARKASTUSTOIMI

Perustehtävä Kuntalain 9. luvussa on määritelty tarkastustoimen tehtävät, joita lautakunta ja tilintarkastaja toteuttavat: Tarkastuksen organisointi sekä tavoitteiden toteutumisen ja talouden tilan arviointi (Kuntalaki 71 §). Hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen laillisuuden sekä valtionosuusperusteiden oikeellisuuden ja sisäisen valvonnan toimivuuden varmistaminen (Kuntalaki 73 § ja 75 §). TALOUSARVIO 2017

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 25 644 27 300 28 500 4,4 28 500 28 590 Toimintakate -25 644 -27 300 -28 500 4,4 -28 500 -28 590 Poistot ja arvonalentumiset


Nykyinen sopimus kunnan ja kunnan tytäryhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta päättyy tilikauteen 2016, joten tilikaudesta 2017 alkavan sopimusjakson tilintarkastus kilpailutetaan talousarviovuonna.

29

TOIMIELIN: KUNNANHALLITUS

TALOUSARVIO 2017

Sitovat tavoitteet

Strateginen tavoite Sitova tavoite 2017 Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Kunta tarjoaa moni-puolista ja kohtuu-hintaista asumista ja tukee tällä kunnan myönteistä väestö-kehitystä

• Myytyjen omakotitalotonttien määrä vähintään 15

• Vuokra-asuntojen täyttöaste paranee, vähintään 92 %

• Väestönkehitys +30 asukasta

Kunnanjohtaja

Kunnan toiminta ja resurssit ovat tasapainossa

• Kunnan vuoden 2017 tilinpäätös toteutuu vähintään talousarvion tasoisena

• Kunnan velkamäärän kasvu saadaan taitettua viimeistään vuonna 2018

Talousjohtaja/ Talous-suunnittelija

Kuntaa luodaan päätösten vaikutusten arviointimalli

• Päätösten vaikutusten arviointimalli on luotu ja käyttöön otettavissa vuoden 2018 alusta

Kunnanjohtaja

2. Helppoa ja monipuolista vapaa-aikaa

Kunta tukee asukkaidensa hyvin-vointia huolehtimalla monipuolisesta liikunta- ja kulttuuritarjonnasta

• Kunnan toteuttamien liikunta-tapahtumien lukumäärä/osallistujat

• Kunnan toteuttamien kulttuuri-tapahtumien lukumäärä/osallistujat

Kehittämis-päällikkö/ Elinvoima-johtaja

3. Vireä ja mahdollistava elinkeinoelämä

Kunnan ja loppilaisten yrittäjien yhteistyö ja yhteydenpito on aktiivista ja vaikuttavaa

• Yrittäjäkyselyn tulokset vähintään vuoden 2016 tasoa

• Yritysvierailujen määrä vähintään 20 • Yrittäjien aamukahvitilaisuudet

(6 kpl) / osallistujat (25/tapahtuma)


Suoritetun yritysvaikutusten arvioinnin perusteella seuraavilla sitovilla tavoitteilla on yritysvaikutuksia: Sitova tavoite 2017 Yritysvaikutukset Asteikko

-3….3

Kunta tarjoaa monipuolista ja kohtuuhintaista asumista ja tukee tällä kunnan myönteistä väestökehitystä

Kunnan elinvoima vahvistuu, mikä puolestaan lisää paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä

2

Kunnan toiminta ja resurssit ovat tasapainossa

Kunnan resurssitasapaino pitää verorasituksen kohtuullisena ja tukee osaltaan kunnan yritysmyönteistä imagoa

Kuntaa luodaan päätösten vaikutusten arviointimalli

Elinkeinoelämän näkökulmasta on hyvä, että ennen kunnallisten päätösten tekoa arvioidaan päätösten vaikutukset eri toimijoiden ja tahojen näkökulmasta – yrityssektorin toimijat voivat hyödyntää tietoa myös omassa toiminnassaan

2

Kunnan ja loppilaisten yrittäjien yhteistyö ja yhteydenpito on aktiivista ja vaikuttavaa

Aktiivinen vuorovaikutus lisää kunnan ja yritysten välistä, hyödyllistä tiedonsiirtoa ja edesauttaa kumpaakin osapuolta tulevaisuuden ennakoinnissa

3

Yritysvaikutusten toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsauksen yhteydessä.

30


TEHTÄVÄALUE: KESKUSHALLINTO

Perustehtävä Huolehtia osaltaan kunnan kehittämisestä, edunvalvonnasta ja johtamisjärjestelmän toimivuudesta sekä kunnan resursseista, joita tarvitaan kunnan kehittämisessä, viranomaistoimintojen hoidossa ja kunnan palvelutuotannossa. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Kannustetaan kuntalaisia julkisen liikenteen käyttöön: Työmatkaliikenteen palvelu-seteli otetaan pilottikäyttöön vuoden 2017 aikana

• Palveluseteli käytössä Loppi-Helsinki-Loppi välillä ja palvelusetelin käyttäjiä vähintään 15


2. Yhteisöllisen, taloudellisesti ja saavutettavuuden näkö-kulmasta vetovoimaisen asumisen mahdollistaminen nuorille ja ikäihmisille

• Toteuttamiskelpoinen yhteisöasumismalli, erityisesti II asteen opiskelijat ja ikäihmiset huomioiden

• Ensimmäinen yhteisöasumis-yksikkö käytössä syksyllä 2017

Asuntosihteeri

3. Tuotteistetaan 10 kunnan keskeisintä ja volyymiltään suurinta palvelua

• Tuotteistettavat palvelut (10) on nimetty, määritelty ja kuvattu

• Tuotteistettaville palveluille on määritelty hinta



Kunnan torilla järjestetään kesän aikana ohjelmallisia kesätori-iltoja

• Vähintään 10 toteutunutta tori-iltaa

• Kävijämäärä • Asiakaspalaute • Yrittäjäpalaute



Kunnassa maksuttomia, tietoliikenneyhteyksillä varustettuja etätyöpisteitä työssäkäyville ja opiskelijoille

• Etätyöpisteet käytössä • Käyttäjien lukumäärä

(tavoite 10 käyttökertaa/kk) • Käyttäjäpalaute


Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 160 308 107 190 154 400 44,0 98 220 95 550 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 1 689 339 1 787 240 1 901 140 6,4 1 768 910 1 713 410 Toimintakate -1 529 031 -1 680 050 -1 746 740 4,0 -1 670 690 -1 617 860 Poistot ja arvonalentumiset 41 655 35 300 20 490 -42,0 11 680 5 470

31

Henkilöstö TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Virat/toimet 9 7 7 7 Perustetut virat/toimet (11/9): Kunnanjohtaja, talousjohtaja/taloussuunnittelija, kehittämispäällikkö/elinvoimajohtaja, pääkirjanpitäjä (toimi lakkautetaan vuoden 2017 aikana), laskentasihteeri (2, joista toinen toimi lakkaa 28.2.2017), hallintosihteeri, asianhallintasihteeri, palvelusihteeri. Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Kunnan palkka- ja taloushallinnon palvelut tuottaa 1.1.2017 lukien RHL-Data Oy. Kunnan uusi, valtuuston hyväksymä hallintorakenne otetaan käyttöön asteittain vuoden 2017 aikana. Valtuusto hyväksyy keväällä kunnan uuden hallintosäännön. Hallintosääntö astuu voimaan valtuustokauden alusta, 1.6.2017 lukien. Uuden valtuuston toimikausi alkaa 1.6.2017. Uudelle valtuustolle järjestetään perehdytyskoulutusta, josta osa toteutetaan seutukunnallisena. Kunta luopuu uuden valtuustokauden alusta lukien paperisista kokousasiakirjoista. Kunta antaa valtuustokauden alussa kaikkien luottamushenkilöiden käyttöön päätelaitteet ja kokousmateriaalit toimitetaan luottamushenkilöille jatkossa vain sähköisessä muodossa. Kunta osallistuu aktiivisesti kuntaan ja maakuntaan suuntautuvan matkailun digitalisaatiota hyödyntäviin edistämishankkeisiin, yhteistyössä kunnan ja maakunnan matkailuyrittäjien kanssa. Vuoden 2017 aikana kartoitetaan Lopen kunnan digitaalisen saavutettavuuden kehittämisvaihtoehtoja ja selvityksen pohjalta tehdään toteuttamisesitys. Tavoitteena on, että vuonna 2019 pääosa Lopen kunnan vakinaisista talouksista pystyisi hyödyntämään nykytarpeita vastaavia tietoliikenneyhteyksiä, kohtuullisin käyttökustannuksin. Kunnassa aloitetaan palveluiden tuotteistamisprosessi. Tuotteistaminen aloitetaan sivistystoimen palveluista. Vuoden 2017 aikana on tavoitteena määritellä, kuvata ja hinnoitella vähintään 10 palvelua. Tuotteistamisen tuloksia hyödynnetään tulevien vuosien painopisteiden määrittelyssä, resurssien jaossa, talouden ja toiminnan kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioimisessa.

32


TEHTÄVÄALUE: HENKILÖSTÖHALLINTO

Perustehtävä Lopen kunnan keskitettyyn henkilöstöhallintoon ja henkilöstöpolitiikan kehittämiseen sisältyvät keskitetty henkilöstökoulutus, yhteistoiminta, työllistäminen, työsuojelu, työterveyshuolto, tyky-toiminta sekä palkkavaraukset. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Uuden kuntastrategian mukaisen henkilöstöohjelman laatiminen ja sen toteuttaminen

Henkilöstöohjelma valtuuston hyväksyttävissä kevätkauden 2017 aikana


2. Kehityskeskusteluprosessin ja henkilökohtaisen suorituksen arvioinnin sekä palkitsemisen kehittäminen

Päivitetty arviointi-järjestelmä, luotu palkitsemisen periaatteet

Hallintopäällikkö, Esimiehet

3. Varhaisen tuen toimintamallin käytön tehostaminen työyksiköissä Populus-järjestelmän sekä tavoitteellisemman työterveys-huoltoyhteistyön avulla

Sairauspoissaolojen väheneminen

Hallintopäällikkö, Esimiehet

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 108 644 162 800 228 870 40,6 228 870 194 870 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 605 543 775 050 825 300 6,5 825 290 767 110 Toimintakate -496 899 -612 250 -596 430 -2,6 -596 420 -572 240 Poistot ja arvonalentumiset


Virat/toimet 2 1 1 1 Perustetut virat/toimet (1): Hallintopäällikkö.

33


Palkka- ja taloushallinnon palvelujen tuottamisen siirtyessä RHL-Data Oy:lle 1.1.2017 alkaen kunnan henkilöstöhallinnon asioiden hoidon parissa työskentelee vain hallintopäällikkö, jonka työajasta noin puolet kohdentuu henkilöstöhallintoon ja puolet keskushallinnon muihin tehtäviin. Vuoden 2017 aikana henkilöstöhallinnon tehtäväalueella viimeistellään palkka- ja taloushallinnon palvelujen siirtoon liittyneitä asioita, osallistutaan asiantuntijana niin 1.1.2018 alkaen tapahtuvan ruokapalvelun tuotannon muutoksen valmisteluun kuin 1.1.2019 toteutuvan Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntahallinnon uudistuksen valmisteluun.

34

http://hameenliitto.fi/fi/hameen-maakunta


TEHTÄVÄALUE: MAANKÄYTTÖ

Perustehtävä Huolehtia kunnan alueen suunnitelmallisesta maankäytöstä yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen avulla siten, että kunnan alueen asumisen, yrittämisen, erilaisten palvelutoimintojen ja vapaa-ajan toiminta- ja sijoittumisedellytykset pystytään turvaamaan arvostaen ja huomioiden kunnan luonto- ja kulttuuri-maisemalliset arvot. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö


Kunta huolehtii metsäomaisuudestaan kunnan metsäsuunnitelman pohjalta. Vuoden 2017 aikana toteutetaan suunnitelman mukainen hakkuu Heikkilän tilalla (leimikon ala noin 6,7 hehtaaria ja hakkuukertymä noin 1.943 kuutiota). Puisto- ja kaava-alueilla toteutetaan hakkuita, tarpeen ja tilanteen mukaan. Uimarannoilla ja -paikoilla toteutetaan kevätkaudella 2017 kyseisten alueiden viihtyisyyttä lisäävät hakkuut ja raivaukset. Kunta kunnostaa ja rakentaa metsäsuunnitelman toteuttamisen edellyttämiä metsäteitä.

• Hakkuutuotto (brutto) vähintään 100.000 €

• Kunnostetut/

rakennetut metsäautotiet

• Siistityt/raivatut

uimarannat ja -paikat

• Toteutetut puisto-

ja kaava-alueiden hakkuut

Kunnanjohtaja, Maankäyttö-päällikkö


Kunta myy vähintään 2 yritystonttia Myytyjen yritystonttien lukumäärä


3. Parempaa arkea Kunnan kaavoitus on ajan tasalla ja vastaa asumisen ja yrittämisen tarpeisiin

Läyliäinen–Maakylä–osayleiskaava on hyväksytty

Maankäyttö-päällikkö

Kunta istuttaa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi juhlapuun jokaisen kunnan suorassa omistuksessa olevan kiinteistön pihamaalle, syyskuun 2017 loppuun mennessä.

Istutetut puut Maankäyttö-päällikkö

35

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 338 180 253 000 341 100 34,8 342 570 344 040 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 233 945 168 520 145 820 -13,5 145 820 146 260 Toimintakate 104 235 84 480 195 280 131,2 196 750 197 780 Poistot ja arvonalentumiset 242 660


Virat/toimet 1 1 1 1 Perustetut virat/toimet (1): Maankäyttöpäällikkö. Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Myydyt/vuokratut omakotitontit 1 12 10 15 15 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Kunta kilpailuttaa metsäpalveluiden tuottajan vuoden 2017 aikana. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kunta istuttaa aktiivisessa käytössä olevien kiinteistöjensä (koulut, päiväkodit, perusturvan yksiköt, kunnantalo ja kirjasto) pihamaille erikseen valittuja juhlapuita. Lopen kunnan juhlapuun valitsee nuorisovaltuusto. Vuoden 2017 ajan toteutetaan omakotitalotonttien myyntikampanjaa siten, että omakotitalotontit maksavat 10.000 euroa/kpl, niiden aiemmasta hinnasta riippumatta. Hintatarjous ei koske rivitalo- eikä yritystontteja. Kunta luopuu tonttien vuokrauskäytänteestä vuonna 2017 niin, ettei kunta enää solmi vuoden 2017 alusta lukien uusia tontinvuokraussopimuksia. Kunta myy Räyskälän leirikeskusalueen ranta-asemakaavan korttelin 3 kaavan mukaiseen vapaa-ajan asumisen rakentamiseen.

36


TEHTÄVÄALUE: RUOKAPALVELUT

Perustehtävä Tuottaa monipuolista, terveellistä ja maittavaa ruokaa asiakkaille taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti sekä ohjata oikeisiin ruokatottumuksiin ja -tapoihin. TALOUSARVIO 2017


Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Vuoden 2017 aikana laaditaan täytäntöön-panosuunnitelma ruokahuollon siirrosta osaksi Riihimäen ruokahuolto-kokonaisuutta

• Täytäntöönpanosuunnitelma on hyväksytty kesäkuun loppuun 2017 mennessä

• Sopimus isäntäkuntamallin yksityis-kohdista ja kustannusjaosta

• Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut käyty lokakuun 2017 loppuun mennessä

• Yhteiset ruokalistat ja reseptiikka Riihimäen kanssa käytössä syyskuussa 2017

Ruokapalvelu-päällikkö

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 1 316 444 1 382 730 1 363 580 -1,4 1 364 080 924 330 Valmistus omaan käyttöön 300 Toimintakulut 1 262 190 1 354 520 1 302 860 -3,8 1 302 860 1 303 050 Toimintakate 54 554 28 210 60 720 115,2 61 220 -378 720 Poistot ja arvonalentumiset 40 343 39 990 38 750 -3,1 38 750 37 920


Virat/toimet 21 21

Työllistetyt ja muut 1 Perustetut virat/toimet (21): Ruokapalvelupäällikkö, ruokapalveluvastaava (3), keittäjä (2), ruokapalvelutyöntekijä (13), palveluvastaava (2). Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Lopen kunnan ruokahuolto siirtyy valtuuston syksyllä 2016 tekemän päätöksen mukaisesti osaksi Riihimäen kaupungin ruokahuoltoa vuoden 2018 alusta lukien. Ruokahuollon palvelut tuotetaan kunnalle vuoden 2018 alusta lukien isäntäkuntamallilla. Käytännön tuotantomallista ja palveluista ja niiden kustannusjaosta ja Lopen kunnan osallistumisesta ruokahuoltoa koskevaan päätöksentekoon laaditaan sopimus vuoden 2017 syksyyn mennessä.

37

TOIMIELIN: YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA

TALOUSARVIO 2017 Sitovat tavoitteet

Strateginen tavoite Sitova tavoite 2017 Mittarit, joilla onnistumista kuvataan

Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Asiakaspalvelun laatua seurataan, jotta se pysyy hyvällä tasolla

• Rakennusvalvonnan pysyvää asiakaspalautemenettelyä jatketaan

• Palautteita 30 kpl/vuosi • Keskimääräinen rakennus-

valvonnan lupahakemusten käsittelyaika on 1 kk

Johtava rakennus-tarkastaja/ Rakennus-tarkastaja

2. Toteutetaan kiinteistö-kartoitus (kartoitetaan luvanvaraisten rakennusten ja rakennelmien määrä sekä kiinteistöveron määräytymis-perusteiden oikeellisuus), kunnan kiinteistövero-perusteiden tarkistamiseksi

• Kunnan kiinteistöverotuksen perusteena olevien tietojen täsmentyminen

• Kiinteistöverojen määrä

Johtava rakennus-tarkastaja/ Rakennus-tarkastaja


Kunta tukee vesienhoitoa ja osallistuu vesienhoitotahojen toimintaan. Vesistöjen tila kehittyy myönteiseen suuntaan.

• Loppijärven lisätutkimukset jatkuvat

• Valmistuneiden tutkimusten raportit on käsitelty ympäristö- ja rakennuslautakunnassa ja toimenpiteistä on tehty suunnitelma

Ympäristö-päällikkö

4. Rakennetun ympäristön tila siistiytyy

• Rakennetun ympäristön pysyviä tarkastuskierroksia on jatkettu

• Vuosikierroksen tulokset on raportoitu ympäristö- ja rakennuslautakunnalle

Johtava rakennus-tarkastaja/ Rakennus-tarkastaja, Ympäristö-päällikkö

38

Suoritetun yritysvaikutusten arvioinnin perusteella seuraavilla sitovilla tavoitteilla on yritysvaikutuksia: Strateginen tavoite Sitova tavoite 2017 Yritysvaikutukset Asteikko

-3 – +3

1. Parempaa arkea Asiakaspalvelun laatua seurataan, jotta se pysyy hyvällä tasolla

Hyvä asiakaspalvelu voi vaikuttaa lievästi positiivisesti vetovoimatekijänä yrityksille. Sujuvat ja avoimet lupaprosessit voivat edistää yritysmyönteisyyttä. Rakennus-valvonta ja ympäristötoimi ovat usein yrityksen ensimmäisiä kontakteja kuntaan.

+1


Kunta tukee vesienhoitoa ja osallistuu vesienhoito-tahojen toimintaan. Vesistöjen tila kehittyy myönteiseen suuntaan

On vaikutuksia vesienhoidossa tarvittavien hankintojen harkintaan. Vaikuttaa myös tarpeeseen käyttää ulkopuolisia palveluja. Parhaassa tapauksessa vetovoimatekijänä on hyviin vesistöihin tukeutuvan yrittäjyyden liiketoimintamahdollisuuksien paraneminen.

+1

Rakennetun ympäristön tila siistiytyy

Jotkut yritykset voivat kokea siivous-vaatimukset kielteisenä asiana toimintansa kannalta. Kiinteistön siivoaminen jätteistä aiheuttaa yrityksille työ-, kuljetus- ja jätteenkäsittelykustannuksia.

-1


39


TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Neuvonta ja ohjeistus päivitetty

Lupamenettelyihin liittyvien ohjeiden päivittäminen

Johtava rakennus-tarkastaja/Rakennus-tarkastaja, Ympäristöpäällikkö

Taksojen ajantasaisuus Rakennusvalvontataksan ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ja maa-ainestaksan vuosi-tarkastelu tehty ja ajantasaiset taksat täytäntöönpantu


Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtäväkokonaisuuden toimivuuden seuranta

Henkilöstön tehtävien seuranta ja tarvittaessa uudelleen priorisointi


40


TEHTÄVÄALUE: RAKENNUSVALVONTA

Perustehtävä Rakentamisen ohjaaminen siten, että saavutetaan mahdollisimman onnistunut rakennushanke käyttäjän ja ympäristön kannalta katsoen ja siten, että rakentaminen tapahtuu lainsäädännön, rakentamismääräysten, kaavoituksen ja tasapuolisen kohtelun vaatimusten mukaisesti. TALOUSARVIO 2017

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 149 442 149 800 145 390 -2,9 146 250 147 120 Valmistus omaan käyttöön 195 1 000 1 000 0,0 1 000 1 000 Toimintakulut 195 752 183 500 180 490 -1,6 180 490 180 570 Toimintakate -46 116 -32 700 -34 100 4,3 -33 240 -32 450 Poistot ja arvonalentumiset 3 640 3 640 -100,0


Virat/toimet 3 3 3 3 Perustetut virat/toimet (3): Johtava rakennustarkastaja / rakennustarkastaja, rakennustarkastaja, palvelusihteeri. Mittarit ja tunnusluvut

2013 2014 2015 Arvio 2016

Arvio 2017

Rakennusluvat 138 113 112 120 130

• omakotitalot 12 10 9 12 13

- asemakaava-alueet 4 5 1 6 7 - muut alueet 8 5 8 6 6

• loma-asunnot 16 12 12 12 12

- ranta-asemakaava-alueet 3 2 3 4 4 - muut alueet 13 10 9 8 8

Toimenpideluvat 56 51 89 30 35 Toimenpideilmoitukset 55 82 125 80 80 Poikkeamispäätökset 18 9 10 13 15 Suunnittelutarveratkaisut 4 5 9 5 8 Poikkeamislausunnot ELY-keskukselle 2 2 2 2 -

41


Sähköisen lupakäsittelyn käyttöönotto lisää vuosittaisia käyttökustannuksia noin 12.000 €. Kustannus on huomioitu taloussuunnitelmassa vuodesta 2018 lähtien. Ympäristö- ja rakennuslautakunta muuttuu 1.6.2017 lukien lupalautakunnaksi, jonka esittelijänä toimii ympäristöpäällikkö. Lautakunnan asioiden valmisteluun osallistuvat asiantuntijoina sekä rakennusvalvonnan että ympäristönsuojelun viranhaltija, osaamisensa ja virkavastuidensa mukaisesti.

42


TEHTÄVÄALUE: YMPÄRISTÖNSUOJELU

Perustehtävä Hoitaa ne tehtävät, jotka laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (6 §) on asetettu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväksi. TALOUSARVIO 2017

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 32 709 40 150 39 300 -2,1 39 490 39 680 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 142 117 154 400 168 890 9,4 163 890 164 130 Toimintakate -109 408 -114 250 -129 590 13,4 -124 400 -124 450 Poistot ja arvonalentumiset


Virat/toimet 2 3 3 3 Perustetut virat/toimet (3): Ympäristöpäällikkö, ympäristösuunnittelija ja palvelusihteeri. Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Kuntaan rekrytoidaan keväällä 2017 uusi ympäristöpäällikkö. Nykyinen ympäristöpäällikön virka muutetaan ympäristösuunnittelijan viraksi. Virkojen tehtäväkuvaukset laaditaan ja vastuujaosta päätetään alkuvuoden 2017 aikana.

43

TOIMIELIN: PERUSTURVALAUTAKUNTA

TALOUSARVIO 2017

Sitovat tavoitteet


Vastuuhenkilö

1.

Parempaa arkea Maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio / Valmistautuminen valtakunnalliseen sote-rakenneuudistukseen

Päätös maakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta

Perusturva-johtaja


-3….3

1.

Parempaa arkea Maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio / Valmistautuminen valtakunnalliseen sote-rakenneuudistukseen

Uudessa sote-mallissa käyttäjä voinee nykyistä vapaammin valita, haluaako julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan palveluita, joten yritysvaikutuksia tulee olemaan jo valmistelu-vaiheessa

+1


44


TEHTÄVÄALUE: TERVEYDENHUOLTO

Perustehtävä Terveydenhuollon perustehtävänä on huolehtia terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kunnan osoittaman taloudellisen resurssin puitteissa. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Asiakaslähtöinen, laadukas palvelukonsepti. Potilas saa palvelun yhdellä palvelutapahtumalla.

Asiakastyytyväisyys hyvä, SN4–tekstiviestipalaute: tyytyväisten osuus kasvava, avun saaminen Kotisairaalan käyttö lisääntyy

Perusturva-johtaja

2. Moni- ja pitkäaikaissairaiden asiakkaiden hoito on koordinoitua ja toteutettu moniammatillisesti

Jokaisella paljon palveluja käyttävällä moni- ja pitkäaikais-sairaalla on hoitosuunnitelma, jota toteutetaan ja jota moni-ammatillinen tiimi seuraa Moni- ja pitkäaikaissairaiden käyntimäärien väheneminen

Perusturva-johtaja

3. Toiminnan ja rahoituksen tasapaino

Talousarvion ja toiminto-suoritteiden toteutuminen

Perusturva-johtaja

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 15 105 670 15 847 500 16 342 500 3,1 16 421 660 207 600 Toimintakate -15 105 670 -15 847 500 -16 342 500 3,1 -16 421 660 -207 600 Poistot ja arvonalentumiset

45


Vastaanottopalveluiden keskittämistä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Riihimäen yksikön tiloihin jatketaan kevään 2017 aikana. Kuntayhtymä vuokraa tarvittavat tilat sairaanhoitopiiriltä. Talousarviossa on uusina vuokramenoina huomioitu vastaanottopalveluiden tarvitsemien tilojen vuokrat Riihimäen sairaalassa ja vastaavasti vuokratuloina sairaanhoitopiirin psykiatrian toimintayksiköiden maksamat vuokrat pääterveysaseman tiloista. Oitissa ja Lopen kirkonkylässä toimii hoitajatasoinen lähiasema, jonka toimintaa tuetaan konsultti-lääkärin avulla. Asiakasmaksutuloissa on huomioitu hoitajamaksujen käyttöönotto. Taloussuunnitelmaan sisältyy uusina virkoina ja toimina vastaanottopalveluihin perustettava lääkärin virka, psykologin virka, osastofarmaseutin toimi, fysioterapeutin toimi sekä osa-aikaisen yhteyshoitajan toimi. Kotisairaanhoidossa on tavoitteena ottaa käyttöön kotihoidon mobiilisovellus ja toiminnanohjaus-järjestelmä. Mobiilisovellus mahdollistaa kotona, asiakkaan luona tapahtuvan kirjaamisen ja tietojen katsomisen. Kotisairaalatoimintaa kehitetään ja laajennetaan siten, että kotisairaalassa hoidetaan infektio- ja saattohoitopotilaiden lisäksi mm. migreenipotilaita, voimakkaasta raskauspahoinvoinnista kärsiviä potilaita ja tietyin edellytyksin lapsipotilaita.

46


TEHTÄVÄALUE: PERUSTURVATOIMEN HALLINTO

Perustehtävä Perusturvatoimi turvaa riittävät sosiaalipalvelut ja edistää kuntalaisten hyvinvointia sekä omatoimisuutta. TALOUSARVIO 2017



1. Parempaa arkea Sosiaalitoimen sisäinen kehittäminen 2017–2018

Esimieskoulutus on käynnistynyt oppisopimuskoulutuksena Kaikki esimiehet hallitsevat vähintään Word, Excel ja PowerPoint -ohjelmien käytön alkeet Tehtävänkuvat uusitaan ja ne ovat selkeät Esimiesten taloushallinnon osaaminen vahvistuu (kysely)

Perusturva-johtaja, Hallinto-päällikkö

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 2 331 4 820 -100,0 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 174 635 239 270 244 350 2,1 244 350 Toimintakate -172 305 -234 450 -244 350 4,2 -244 350 0 Poistot ja arvonalentumiset


Virat/toimet 3 3 3

Perustetut virat/toimet (3): Perusturvajohtaja, hallintosihteeri, hallintopäällikkö. Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Palveluissa ja niiden suunnittelussa korostuu vahvasti ennaltaehkäisevä, kuntouttava näkökulma sekä asiakkaan oma osallisuus ja aktivoituminen. Kunta osallistuu aktiivisesti Oma Häme valmisteluun niin, että kunnan perusturvatoimi kokonaisuudessaan on siirrettävissä hallitusti ja asiakaspalvelun kärsimättä osaksi maakunnallista kokonaisuutta, lainsäädännön määrittämässä aikataulussa. Perusturvalautakuntaa tiedotetaan säännöllisesti Oma Hämeen etenemisestä.

47

Hankkeet Kansa-koulu-hanke on valtakunnallinen hanke, jonka tarkoituksena on tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiin niin, että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakirjalain vaatimuksia, kehittävät henkilöstön osaamista tuottaa sosiaali-huollon asiakastietomallin mukaisia asiakastyön dokumentteja ja tukevat sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Perusturvatoimen ympärivuoro-kautiset yksiköt liittyvät hankkeeseen vuonna 2017. Liikkumispalvelujen maakunnallinen yhteishankinta -hankkeessa Hämeenlinnan kaupunki toimii vastuu-kuntana ja kilpailuttaa yhteishankintana muiden mukana olevien kuntatahojen ja Kelan kanssa Kyyti-keskus-palvelut koko maakuntaan.

48


TEHTÄVÄALUE: LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT

Perustehtävä Lasten ja perheiden palvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja asiakaslähtöisesti. Lasten ja perheiden palvelut -tehtäväalueeseen sisältyy sosiaalihuoltolain mukaiset perheiden palvelut sekä lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Varhainen ja tehokas tuki lapsiperheille

Lastensuojelun asiakasmäärät laskevat 5 %

Johtava sosiaalityöntekijä

2. Parempaa arkea

Perhetyön kehittäminen Perhetyöntekijöille langattomat verkkoyhteydet Asiakaskäyntimäärä lisääntynyt 2016–2017

Johtava sosiaalityöntekijä

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 417 811 135 040 59 800 -55,7 60 030 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 1 729 203 1 999 760 1 909 330 -4,5 1 915 680 Toimintakate -1 311 392 -1 864 720 -1 849 530 -0,8 -1 855 650 0 Poistot ja arvonalentumiset


Virat/toimet 8 8 8

Määräaikaiset 1 Perustetut virat/toimet (8): Sosiaalihuollon erityisasiantuntija, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä (2), sosiaaliohjaaja, koulun sosiaaliohjaaja, neuvolan perhetyöntekijä.

49


Lastensuojelun palvelut:

*Perhehoitovuorokausien määrä 2913 2566 2737 2555 2190

*Laitos ja ammatillinen perhekoti, hoitovuorokausien määrä 3344 2869 2190 2008 1825

Lastensuojeluilmoitukset ja muut lapsia koskevat yhteydenotot 178 228 218 208 198

Avohuollon tukitoimien saajat 146 106 100 96 92

Huostaanotetut ja avohuollon sijoituksessa olevat lapset yhteensä vuoden aikana 26 28

26 25 24

Uudet huostaanotot 2 5 4 3 3

Kiireelliset sijoitukset 6 2 2 2 2

Lastensuojelun perhetyön asiakkaat (kunnan oma toiminta) 40

30 30 30

Lastensuojelun perhetyön asiakkaat (ostopalvelu) 11 9

9 9 9

Jälkihuollon asiakkaat 12 12 12 12 12

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut lapsiperheille:

Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön käynnit (kunnan oma toiminta) 260 350 380 380

Palvelusetelillä myönnetty tp. kotiapu: asiakaspäätökset/tunnit 5/180 12/290 12/290 12/290

Lapsiperheiden kotipalvelu/kunnan toiminta: asiakaspäätökset/tunnit 5/242 15/800 20/950 20/950

Ennaltaehkäisevät palvelut:

Perheneuvolan suoritteet 622 600 600 600 600

Nuppi, nuorten palvelupiste, asiakaskäynnit 77 70

70 70 70

• Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrään pyritään vaikuttamaan ennalta ehkäisevin toimin siten, että sijoitettujen

lasten määrä laskee, sijoitusaika lyhenee ja sijoitukset painottuvat perhehoitoon. Osa sijoituksista päättyy vuoden aikana lapsen tullessa täysi-ikäiseksi; myös uusia sijoituksia tulee vuoden aikana.


Kuntouttavan luokan sairaanhoitaja siirtyy kasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisuuteen. Lapsiperheiden palveluihin on saatu lisää varhaisen tuen henkilöresursseja uuden sosiaalihuollon erityisasiantuntijan sekä neuvolan perhetyöntekijän myötä. Lisäys mahdollistaa uuden sosiaalihuoltolain edellyttämän varhaisen erityistuen vakiintumisen. Varhainen tuki mahdollistaa sen, että varsinaisen lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät saattavat vähentyä ja lastensuojelun avohuollon työtä voidaan kohdentaa entistä enemmän vain niihin, joille se on välttämätöntä. (Lapsi voi olla sijoitettuna 1. avohuollon tukitoimena 2. kiireellisesti sijoitettuna 3. huostaan otettuna 4. jälkihuollon perusteella sijoitettuna).

50


TEHTÄVÄALUE: AIKUISTEN JA VAMMAISTEN PALVELUT

Perustehtävä Aikuisten ja vammaisten palvelut järjestetään ja tuotetaan asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Aikuisten palveluihin kuuluu aikuissosiaalityö, toimeentuloturva ja maahanmuutto- ja pakolaisasiat sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Vammaispalveluihin kuuluu kaikki vammaisten ja kehitysvammaisten palvelut. Näitä ovat esimerkiksi vammaisten henkilöiden sosiaalityö, joka ostetaan Riihimäen kaupungilta, asumispalvelut, työ- ja päivätoiminta, asumisen ohjaus, omais- ja perhehoito sekä erityishuollon palvelut. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Kehitysvammaisten ikäihmisten kodin ulkopuolisen toiminnan käynnistäminen seutukunnallisesti

Käynnistyneet toiminnot on kuvattu Asiakastyytyväisyys on tasolla hyvä (kysely)

Johtava sosiaali-työntekijä

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 475 253 520 950 368 440 -29,3 370 630 35 710 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 3 641 216 3 934 650 3 358 510 -14,6 3 366 220 47 170 Toimintakate -3 165 963 -3 413 700 -2 990 070 -12,4 -2 995 590 -11 460 Poistot ja arvonalentumiset 39 602 24 450 23 980 -1,9 23 240


Virat/toimet 17 16 16 Perustetut virat/toimet (16): Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja (2), ohjaaja (3), palvelusihteeri, lähihoitaja (9).

51


Sosiaalihuoltolain mukaiset tuetut asumispalvelut:

Asiakkaat vuoden aikana / oma toiminta 8 4

7 7 7

Asiakkaat vuoden aika / ostopalvelu 8 10

15 13 13

Kehitysvammaisten henkilöiden palvelut:

Tuetusti itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten henkilöiden määrä 10 8

8 10 10

Asumispalvelussa asuvat kehitysvammaiset henkilöt (oma toiminta ja ostopalvelut) 21 23

24 25 25

Toimintakeskus Kuuselan kehitysvammaisten päivätoiminnan toimintapäivien määrä 1740 1800

1800 1800 1800

Voimassa olevien erityishuolto-ohjelmien määrä 31.12. 34 33 34 34 34

Vammaisten henkilöiden palvelut:

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun saajat 193 202

202 202 202

Vaikeavammaisten palveluasumispalvelujen saajat 7 6

5 5 5

Toimeentulotuki:

Täydentävää toimeentulotukea hakevien asiakasperheiden määrä 27 27

35 35 35


Hausjärven kunnan kanssa on palkattu yhteinen pakolaisohjaaja. Kehitysvammaisten tilapäinen viikonloppuhoito käynnistetään yhteistyössä Hausjärven kunnan ja Riihimäen kaupungin vammaispalveluiden kanssa. Kustannukset 25.000 euroa/vuosi.

52


TEHTÄVÄALUE: VANHUSTEN PALVELUT

Perustehtävä Järjestää ja/tai tuottaa ikäihmisten tarvitsemat kotihoidon palvelut, tukipalvelut, asumispalvelut, päivä-keskustoiminnan, tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon sekä myöntää vanhusten omaishoidontuen. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Liikkuvat seudulliset palvelut Liikkuvien palvelujen seudullinen suunnitelma on valmis ja toteutus on valmisteltu.

Vanhus-palvelujen johtaja

2. Parempaa arkea Vanhustenhuollon asiakkaat on sijoitettu asumaan terveytensä ja toimintakykynsä mukaisiin asumispalvelupaikkoihin

RAVA, palvelua jonottavat asiakkaat

Vanhus-palvelujen johtaja

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 1 625 491 1 591 000 1 717 880 8,0 1 724 130 258 620 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 5 358 134 5 497 510 5 559 760 1,1 5 561 110 287 550 Toimintakate -3 732 643 -3 906 510 -3 841 880 -1,7 -3 836 980 -28 930 Poistot ja arvonalentumiset 72 174 87 580 121 330 38,5 119 490


Virat/toimet 73 74 74 Perustetut virat/toimet (74): Kotipalvelu: Kotihoidonohjaaja (2), ohjaustoiminnan artenomi, lähihoitaja (26), muistineuvoja. Hoivakoti Eedilä: Vanhuspalvelujen johtaja, sairaanhoitaja (vastaava), sairaanhoitaja, lähihoitaja (22), kuntohoitaja, hoitoapulainen, palvelusihteeri. Hoivakoti Salmela: Sairaanhoitaja, lähihoitaja (6). Harjukoti: Sairaanhoitaja, lähihoitaja (8).

53


Omaishoidontuen saajat vuoden aikana (vanhukset ja vammaiset henkilöt) 49 52 52 52 52

Säännöllisen kotipalvelun asiakastunnit 17439 17500 17 500 17500 17500

Kotipalvelun tehokkuus (säännöllisen asiakastyön osuus) 42 % 60 % 60 % 60 % 60 %

Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito/hoitopäivät lukumäärä:

Tehostettu palveluasuminen (Eedilä ja Salmela) 19954 20075 20075 20075 20075

Ostopalvelut 45 0 730 730 730

Laitoshoito (Harjukoti) 4998 6205 7300 7300 7300

Kotikuntalain perusteella ympärivuorokautisessa hoidossa toisessa kunnassa 1 1 2 2 2

Kotikuntalain perusteella ympärivuorokautisessa hoidossa toisesta kunnasta 0 1 1 1 1

Tunnusluvut yli 75-vuotiaat:

75 vuotta täyttäneiden määrä 31.12. 757 793 806 825 852

Kotona asuvat, % 75 vuotta täyttäneistä 92 % 92 % 92 % 92 % 92 %

Säännöllistä kotihoitoa saaneiden määrä, % 75-vuotiaista 18,5 % 14 % 14 % 14 % 14 %

Omaishoidontukea saavien määrä, % 75-vuotiaista 4 % 6 %

6 % 6 % 6 %

Tehostetussa palveluasumisen piirissä, % yli 75-vuotiaista 9,5 % 7 % 7 % 7 % 7 %

Laitoshoidossa, % yli 75-vuotiaista 2,6 % 2 % 2 % 2 % 2 %

Käyttöasteet:

Hoivakoti Eedilä 100 100 100 100 100

Hoivakoti Salmela 98 100 100 100 100

Harjukoti (pitkäaikaisen laitoshoidon yksikkö) 98 100

100 100 100

54


Harjukotiin lisätään kolme laitoshoidon paikkaa, jolloin STM:n suosituksen mukaisesti laitoshoitoa on 2 %:lle 75 vuotta täyttäneistä loppilaisista. Kustannusten lisäys on 72.000 euroa. Lääkkeiden Anja-annosjakelu aloitetaan Hoivakoti Eedilään ja Hoivakoti Salmelaan. Kustannukset ovat Eedilän osalta 12.870 euroa ja Salmelan osalta 3.900 euroa. Seudullinen kuntouttavien käytäntöjen suunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2017. Siihen liittyen Lopen kotihoidossa yhden lähihoitajan tehtäviin kuuluu puolipäiväisesti vuoden 2017 alusta kotona asuvien asukkaiden kuntouttaminen yhteistyössä terveystoimen fysioterapeuttien kanssa. Tavoitteena on edistää asukkaiden kotona selviytymistä. Lisäkustannuksia ei muodostu. Kotihoidon yksi lähihoitajan toimi muutetaan kotihoidonohjaajan viraksi, jolloin kotihoidossa on kaksi kotihoidon ohjaajan virkaa. Uuden kotihoidonohjaajan vastuualueeksi tulevat henkilöstöhallinto ja muut hallinnolliset tehtävät. Toinen kotihoidonohjaaja toimii palveluohjaajana, jonka vastuualueeksi tulee asiakkaiden palveluohjaus ja kotihoidon laskutus- ja maksuasiat. Perusteena on palveluohjauksen muuttuminen yhä vaativammaksi ja kotihoidonohjaajan vastuun kasvaminen asiakaspalveluissa ja sen hallinnoinnissa. Kaksi kotihoidonohjaajaa voi tehdä tarvittaessa parityötä ja sijaistaa toisiaan. Yksi lähihoitaja siirtyy samalla toimistotyöstä kotipalvelutyöhön ja lisäksi yhden lähihoitajan noin viikon työaika kuukaudessa voidaan vapauttaa maksuasioiden hoidosta kotipalvelutyöhön. Lisäkustannuksia ei muodostu. Kotihoidon seudullinen mobiili- ja toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2017. Tavoitteena on nopeampi tiedon välitys ja sujuvammat kotihoidon työskentelyn käytännöt. Hoivakoti Eedilän hoitajakutsujärjestelmän uusitaan investointivaroilla. Talousarviosta osoitetaan 20.000 euron määräraha selvitykseen, jossa kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja vanhusten palveluja tehostetun asumisen tarpeisiin. Vaihtoehtoja sopivista yksiköistä ja palvelun sisällöstä etsitään esim. kunnan omasta rakennuskannasta tai yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa, esim. palvelusetelikäytäntö. Tarvittaessa myös uudisrakennusvaihtoehto kartoitetaan. Lisäksi kartoitetaan palvelun todellinen tarve ja aikataulu. Hankkeet

Kanta-Hämeen Effica-asiakastietokantojen yhdistäminen on aloitettu keväällä 2016 ja se on tarkoitus saada valmiiksi keväällä 2017.

55


TEHTÄVÄALUE: TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ TOIMINTA

Perustehtävä Lopen kunnan työllistämistä edistävä toiminta järjestää ja tuottaa sekä koordinoi työllistämisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävää toimintaa kunnan alueella. Erilaisia työllistämisen palveluja ja työtoimintaa pyritään järjestämään asiakkaan tarpeet kartoittaen. Näitä palveluja ovat muun muassa kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja palkkatuettu työ. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea Työmarkkinatuen kunta-osuuden seuraaminen ja kasvun hillitseminen

Työmarkkinatuen kuntaosuus ei kasva vuodesta 2016 vuoteen 2017

Työllisyys-koordinaattori, Johtava sosiaalityöntekijä

Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluville järjestetään palkkatukityöpaikka

Kaikki velvoitetuki-työllistettävät saavat palkkatukityöpaikan

Työllisyys-koordinaattori, Johtava sosiaalityöntekijä

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 51 651 57 480 60 000 4,4 60 000 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 113 610 181 740 371 630 104,5 372 340 142 050 Toimintakate -61 959 -124 260 -311 630 150,8 -312 340 -142 050 Poistot ja arvonalentumiset


Virat/toimet 1 2 2 2 Perustetut virat/toimet (2): Työllisyyskoordinaattori, työllisyysohjaaja.

56


Kuntouttava työtoiminta:

Hraksilta ostetut kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät 4026 2623

4500 4500 4500

Kunnan itse tuottamat kuntouttavan työtoiminnan toimintaryhmien toimintapäivät 1093 1211

1400 1400 1400

Palkkatuella työllistettyjen määrä 16 16 16 16 16 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Talousarvioon sisältyy sosiaaliohjaajan toimen perustaminen kuntouttavaan työtoimintaan.

57

TOIMIELIN: KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA

TALOUSARVIO 2017

Sitovat tavoitteet


Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Kuntakohtaisen varhaiskasvatus-suunnitelman laatiminen, joka on valmis 1.8.2017

Suunnitelma on hyväksytty kesäkuun 2017 lautakunnassa

Varhaiskasvatus-päällikkö, Päiväkodinjohtajat

2. Esiopetuksen ja perusopetuksen 1.-6.-luokkien uusien opetus-suunnitelmien toteutuminen

Keväällä 2017 toteutettujen opettaja- ja oppilaskyselyjen tulokset käsitelty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa

Kasvatus- ja koulutusjohtaja/ Sivistysjohtaja, Aluerehtorit, Varhaiskasvatus-päällikkö, Päiväkodinjohtajat

3. Parempaa arkea

Lukion kehittämissuunnitelman laatiminen hyödyntäen uutta opetussuunnitelmaa ja seutulukiosuunnitelmaa

Kehittämissuunnitelma valmis ja käsitelty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa

Kasvatus- ja koulutusjohtaja/ Sivistysjohtaja, Lukion ja yläkoulun rehtori

Suoritetun yritysvaikutusten arvioinnin perusteella sitovilla tavoitteilla ei ole yritysvaikutuksia.

58


TEHTÄVÄALUE: VARHAISKASVATUS

Perustehtävä Lasten ja perheiden hyvinvointi. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota perheiden tarpeita vastaavaa, lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa pedagogista toimintaa, sekä turvallinen ja terveellinen oppimis-ympäristö. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Ruokailoa ja terveyttä lapsille

Ruokakasvatusmenetelmän onnistuminen mitataan kyselyllä lapsille ja huoltajille


Läsnäolopedagogiikan vahvistaminen

Kehityskeskustelujen anti, dokumentoinnin tulokset


Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 556 086 619 500 589 600 -4,8 592 590 595 560 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 4 192 035 4 022 920 3 889 360 -3,3 3 854 380 3 854 800 Toimintakate -3 635 950 -3 403 420 -3 299 760 -3,0 -3 261 790 -3 259 240 Poistot ja arvonalentumiset 188 445 193 120 188 310 -2,5 188 310 161 460


Virat/toimet 88 85 85 85 Perustetut virat/toimet (85): Varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodinjohtaja (2), varhaiskasvatuksen erityisopettaja (2), lastentarhan-opettaja (15), lastenhoitaja (36), lastenhoitaja (resurssihoitaja), erityisavustaja (3), ryhmäavustaja (5), perhepäivähoitaja (19), palvelusihteeri.

59


Päivähoidon piirissä, kpl 31.12. / alle 3-vuotiaat 56 55 55 56 57

Päivähoidon piirissä, kpl 21.12. / 3-5-vuotiaat 160 180 180 185 190

Avoin varhaiskasvatus, leikkikerho, lapsia/kerta ka. 7 5 6 6

Avoin varhaiskasvatus, vanhempi–lapsi-kerho, lapsia/kerta ka. 6 6 7 7

Päivähoidon piirissä, % 31.12. / alle 3-vuotiaista 25 20 20 22 22

Päivähoidon piirissä, % 31.12. / 3-5-vuotiaista 62 58 58 60 65

Hoitopäiviä päiväkodeissa vuoden aikana 59.397 62.000 62.000 62.500 62.500

Hoitopäiviä perhepäivähoidossa vuoden aikana 4.205 3.000 3.000 3.000

Päiväkotihoito, hoitopäivän hinta 53 47 46 46 46

Perhepäivähoito, hoitopäivän hinta 85 62 63 63 63

Muilta kunnilta ostetut palvelut, kpl 31.12. 0 1 0 1 1

Muille kunnille myydyt palvelut, kpl 31.12. 3 3 3 3 3

Lapsia yksityisessä päivähoidossa, kpl 31.12. 34 35 35 35 35

Kotihoidontuen saajia, kpl 31.12.

perheitä 118 lapsia 181

150, lapsia 205

140 lapsia 190

140 lapsia 190

140 lapsia 190

Loppi-lisää saavat perheet, kpl 31.12. 48 65 55 55 55


Päiväkoti Saunatie lakkautetaan ja toiminta siirretään elokuusta 2017 lukien esiopetukselta vapautuviin tiloihin Päiväkoti Pellavaan. Varhaiskasvatuksessa jätetään täyttämättä vuonna 2017 yksi resurssilastenhoitajan toimi sekä yksi lastenhoitajan toimi ajalla 1.8.–31.12.2017. Avoimen varhaiskasvatuksen tarjontaa supistetaan elokuusta 2017 lukien puoleen aiemmasta kuitenkin niin, että toimintaa on jatkossakin jokaisessa taajamassa. Varhaiskasvatuksen johtamisresurssit uudelleen järjestellään 1.1.2017 lukien niin, että jatkossa yhden kasvatusalueen (Launonen) päiväkodinjohtajana (50 %) työskentelee varhaiskasvatuspäällikkö (50 %). Kahden muun kasvatusalueen päiväkodinjohtajat toimivat 100 %:n työajalla omalla kasvatusalueellaan.

60


TEHTÄVÄALUE: ESIOPETUS

Perustehtävä Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteis-kunnan jäsenyyteen ohjaamalla lasta vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Lisäksi esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. TALOUSARVIO 2017



1. Parempaa arkea

Esiopetussuunnitelman jalkauttaminen kevät 2017 jatkuu

Esiopetuksen vuosisuunnitelman toteutuminen


Ruokailoa ja terveyttä lapsille

Ruokakasvatusmenetelmän onnistuminen mitataan kyselyllä lapsille ja huoltajille


Läsnäolopedagogiikan vahvistaminen

Kehityskeskustelujen kautta käyty arviointi Dokumentoinnin tulokset


Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 512 881 556 370 499 660 -10,2 499 660 499 930 Toimintakate -512 881 -556 370 -499 660 -10,2 -499 660 -499 930 Poistot ja arvonalentumiset 24 618 24 620 22 140 -10,1 22 140 47 790


Virat/toimet 7 6 6 6 Perustetut virat/toimet (6): Lastentarhanopettaja (6).

61


Esikoululaisia, kpl 31.12. 109 81 92 91 79

Esikoulun piirissä, % esikouluikäisistä 31.12. 90 98 98 98 98

Esikoululaisia, Kirkonkylä 38 26 24 29 15

Esikoululaisia, Launonen 35 25 37 35 24

Esikoululaisia, Läyliäinen 28 30 25 20 28

Esiopetuspäiviä vuoden aikana 182 191 190 190 190

Hoitopäiviä esiopetuksessa vuoden aikana 19.815 17.500 - - -

Oppilasmäärä, Länsi-Loppi 4 5 2 6 6

Oppilasmäärä, Pilpala 4 4 4 1 6

Oppilasmäärä yhteensä 8 9 6 7 12 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Varhaiskasvatuksen esiopetuksessa jätetään täyttämättä yksi lastentarhanopettajan toimi vuonna 2017. Esiopetusta toteutetaan elokuusta 2017 lukien kaikissa taajamissa koulujen yhteydessä ja näiden lisäksi Pilpalan ja Länsi-Lopen kyläkouluilla tarpeen mukaan, integroituna alkuopetukseen.

62


TEHTÄVÄALUE: KOULUTOIMEN YHTEISET PALVELUT

Perustehtävä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Toimivien hallinnon palveluiden järjestäminen kasvatus- ja koulutustyön tueksi ja omalta osaltaan kehittämisedellytysten luomiseksi. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Vertaismentorointitoiminnan (VERME) vakiinnuttaminen

VERME-toimintaan osallistuvien opettajien lukumäärä

Kasvatus- ja koulutus-johtaja / Sivistysjohtaja, VERMEn ohjaavat opettajat

Kasvatus- ja koulutustoimen hallinnon tukitoimet osaksi uutta sivistystoimen hallintoa

Palvelusihteereillä ja koulusihteerillä tehtävä-kuvaukset valmiina

Kasvatus- ja koulutus-johtaja / Sivistysjohtaja

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 190 664 187 940 168 210 -10,5 168 210 168 270 Toimintakate -190 664 -187 940 -168 210 -10,5 -168 210 -168 270 Poistot ja arvonalentumiset


Virat/toimet 3 3 3 3 Perustetut virat/toimet (3): Kasvatus- ja koulutusjohtaja / sivistysjohtaja, hallintosihteeri, palvelusihteeri. Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Kasvatus- ja koulutustoimen nimi muuttuu 1.6.2017 lukien sivistystoimeksi. Kirjasto, kansalaisopisto-toiminta ja nuorisotoimi ovat tämän jälkeen osa sivistystoimen kokonaisuutta. Liikkuva koulu -kehittämishankkeeseen on varattu keväälle 2017 yhteensä 30.000 euroa. Kirkonkylän yläkoulun ja alakoulun yhteistyötä lisätään resurssien yhteisellä käytöllä aikaisempaa ennakkoluulottomammin. Tavoitteena on koulujen nivelvaiheen häivyttäminen ja yhteisen koulukulttuurin luominen sekä johtamisresurssien tehokkaampi hyödyntäminen. Toimenpiteistä ja uusista käytänteistä raportoidaan kasvatus- ja koulutuslautakunnalle (sivistyslautakunnalle) säännöllisesti.

63


TEHTÄVÄALUE: PERUSOPETUS

Perustehtävä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Lopen kunnan perusopetus antaa oppilaille hyvät perustiedot ja -taidot. Perusopetus tukee oppilaan kokonaispersoonallisuuden, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä, kasvattaa vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä luo valmiuksia itsensä jatkuvaan kehittämiseen, oppimaan oppimisen taitoihin ja opiskeluun ylimmillä kouluasteilla. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Yläkoululaisten ja 6.-luokkalaisten poissaolojen vähentäminen

Tilasto poissaoloista Kasvatus- ja koulutusjohtaja / Sivistysjohtaja, Rehtorit

1.-3.-luokkalaisten kesäkerhotoimintaa tarjotaan kesäkuussa kaikilla kasvatus-alueilla

Kesäkerhojen lukumäärä ja osallistuvien lasten lukumäärä Asiakaspalaute

Kasvatus- ja koulutusjohtaja / Sivistysjohtaja, Aluerehtorit

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 335 539 229 370 175 150 -23,6 176 650 178 170 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 7 910 690 8 038 480 7 855 400 -2,5 7 807 100 7 814 860 Toimintakate -7 575 151 -7 809 110 -7 665 250 -1,8 -7 630 450 -7 636 690 Poistot ja arvonalentumiset 432 859 543 330 606 400 11,6 649 600 649 650


Virat/toimet 96 96 96 96

Määräaikaiset 5 5 5 5 Perustetut virat/toimet (96): Rehtori, lehtori (21), erityisluokanopettaja (8), erityisopettaja (4), luokanopettaja (30), tuntiopettaja (5), psykologi, koulukuraattori, koulunkäyntiavustaja (25). Määräajaksi täytetyt virat/toimet (5): tuntiopettaja (2), erityisluokanopettaja, sairaanhoitaja, koulunkäyntiavustaja.

64


Oppilasmäärät:

Joentaka 53 60 54 49 53

Kirkonkylä 225 195 221 188 160

Kormu 56 55 50 53 50

Launonen 150 146 146 138 147

Länsi-Loppi 38 42 40 38 37

Läyliäinen 157 171 169 165 163

Pilpala 29 34 31 28 25

Yläkoulu 297 324 309 348 356

Yhteensä 1.005 1.027 1.020 1.007 991 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Perusopetuksessa lisätään sähköisiä opetusmenetelmiä ja opetusmateriaalia uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Talousarvio on laadittu siten, että sekä kuntouttavan pienluokan että joustavan perusopetuksen (JOPO) luokan toiminta jatkuu lukuvuonna 2017–2018. Kunta järjestää opetussuunnitelman mukaiset kirkkovierailut eri uskontokuntien oppilaille. Yläkouluun siirtyvien luokkajako toteutetaan myös vuonna 2017 20.3. tilastointipäivän ja ammattilaisten lausuntojen perusteella. Jos yleisopetuksen oppilaiden määrä on 110 tai enemmän, jaetaan oppilaat viiteen yleisopetusryhmään. Jos oppilaita on tätä vähemmän, on lähtökohtana jako neljään yleis-opetuksen ryhmään. Jako säilytetään jatkossa koko yläkoulun ajan samana oppilasmuutoksista riippumatta. Valtuuston päätöksellä tehtäväalueelle lisättiin 15.000 euroa sivistystoimen atk-tukihenkilöä varten keväälle 2017.

65


TEHTÄVÄALUE: LUKIOT

Perustehtävä Tuottaa opiskelijoille niin hyvä pohjakoulutus, että he selviävät ylioppilaskirjoituksista ja saavat riittävät jatko-opiskeluvalmiudet. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Lukio-opetus vastaa opiskelijoiden tarpeita

Opiskelijakyselyn tulokset Kasvatus- ja koulutusjohtaja / Sivistysjohtaja Lukion ja yläkoulun rehtori

Lukio-opinnot jatkuvat Lopella

Syksyn 2017 opiskelijamäärä vähintään 65

Kasvatus- ja koulutusjohtaja / Sivistysjohtaja Lukion ja yläkoulun rehtori

Lukion kehittämissuunnitelma laadittu yhteistyössä opiskelijoiden kanssa

Kehittämissuunnitelma valmis ennen vuoden 2018 talousarvio-käsittelyä

Lukion ja yläkoulun rehtori

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 1 720 1 000 1 000 0,0 1 000 1 000 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 664 738 658 190 605 990 -7,9 605 990 606 050 Toimintakate -663 018 -657 190 -604 990 -7,9 -604 990 -605 050 Poistot ja arvonalentumiset


Virat/toimet 10 10 10 10 Perustetut virat/toimet (10): Rehtori, lehtori (8), asiakaspalvelusihteeri.

66


Lukio-opiskelijat yhteensä (31.12.) 61 65 65 65 65

Ylioppilaat 15 22 21 12 30 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Lukiossa hyödynnetään yhä enemmän sähköisiä opetusmenetelmiä uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Vuoden 2017 aikana varmistetaan sähköisten yo-kirjoitusten vaatimien verkkoja laiteratkaisujen toimivuus ja IC-tuen ja osaamisen riittävyys.

67


TEHTÄVÄALUE: KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Perustehtävä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Koululaisten iltapäivätoiminnan peruslähtökohtana on tarjota lapsille turvallinen kasvuympäristö koulupäivän jälkeen, tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajanviettotavoille ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteuttamisessa. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on lapsen valvomattomaan ajankäyttöön liittyvien riskitekijöiden sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja pyrkimys edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö


Turvallinen ja toimiva aamu- ja iltapäivä-toiminnan ympäristö ja laadukas sisältö

Asiakaskysely toukokuussa ja joulukuussa Tulokset käsitelty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa / sivistyslautakunnassa

Kasvatus- ja koulutusjohtaja / Sivistysjohtaja, Aluerehtorit, Iltapäivätoiminnan koordinaattorit

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 39 210 46 350 54 150 16,8 54 430 54 710 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 141 795 145 070 141 690 -2,3 141 690 141 690 Toimintakate -102 585 -98 720 -87 540 -11,3 -87 260 -86 980 Poistot ja arvonalentumiset 8 005 15 520 19 640 26,5 23 670


Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustuntien määrä 3.843 4.032 4.100 4.100 4.100

Aamutoimintaan osallistuvien lasten lukumäärä 40 40 40

Iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten lukumäärä 80 80 80


Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta siirtyy vuoden 2017 kesäkuun alkuun mennessä varhais-kasvatuksen alaiseksi toiminnaksi. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan esikoulujen yhteydessä, yhteisillä resursseilla (tilat ja henkilöstö). Kasvatus- ja koulutuslautakunta määrittää aamu- ja iltapäivätoiminnan resurssitarpeet, palvelussisällön, asiakasmaksut ja toiminta-ajat kevään 2017 aikana.

68

TOIMIELIN: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA

TALOUSARVIO 2017

Sitovat tavoitteet


Vastuuhenkilö


Tuetaan kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia mahdollistamalla kuntalaisten osallistumisen erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin sekä vapaan sivistystyön koulutuksiin ja kirjastopalveluihin

Käyttäjille ja osallistujille suunnattujen asiakaskyselyjen tulokset positiiviset. Tapahtumien/tilaisuuksien lukumäärä ja osallistujamäärät, opiskelijamäärät sekä kirjaston kävijämäärät vähintään vuoden 2016 tasolla

Kirjastotoimen-johtaja, Kulttuuri- ja vapaa-aika-päällikkö, Opiston rehtori

Kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso-toimen laadun arviointi-järjestelmän kehittäminen

Laadun arviointijärjestelmän kehittämistoimenpiteet määritetty

Kulttuuri- ja vapaa-aika-päällikkö

Suoritetun yritysvaikutusten arvioinnin perusteella seuraavilla sitovilla tavoitteilla on yritysvaikutuksia: Sitova tavoite 2017 Yritysvaikutukset Asteikko

-3….3

Tuetaan kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia mahdollistamalla kuntalaisten osallistumisen erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin sekä vapaan sivistystyön koulutuksiin ja kirjastopalveluihin

Tapahtumia ja tilaisuuksia järjestettäessä sekä organisoitaessa käytetään paikallisia ja seudullisia palvelun- sekä kulttuuripalvelun tuottajia yhteistyökumppaneina

+1


69


TEHTÄVÄALUE: KANSALAISOPISTO

Perustehtävä Monipalveluopisto, jonka tehtävänä on kunnan ainoana aikuisoppilaitoksena järjestää laadukasta ja laaja-alaista opetusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti eri puolilla kuntaa ja erilaisille kohderyhmille. Opisto järjestää myös lasten opetusta kuvataiteessa, musiikissa ja käsityössä. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö


Aikuisopiskelun edellytysten kehittäminen ja aktivoiminen opiskeluun

Työttömien ja eläkeläisten määrä opiskelijoissa, opiskelijapalautteet hyvät

Opiston rehtori

2. Parempaa arkea Laatujärjestelmän (CAF) kehittäminen edelleen

Laatujärjestelmän kehittämis-toimenpiteet on määritetty

Opiston rehtori

Yhteistyötapojen ja -muotojen kehittäminen

Yhteistyöprojektien ja hankkeiden määrä ja aihe

Opiston rehtori

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 49 882 45 000 46 000 2,2 46 230 46 460 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 264 824 235 430 229 850 -2,4 229 850 230 180 Toimintakate -214 942 -190 430 -183 850 -3,5 -183 620 -183 720 Poistot ja arvonalentumiset 7 570 7 570 8 050 6,3 8 830


Virat/toimet 1 1 1 1

Työllistetyt ja muut 50 50 50 50 Virat/toimet: Palvelusihteeri (40 %). Muut: Kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat.

70


Nettomenot/opetustunti 64,50 63 60 60 60

Nettomenot/opiskelija 284 279 270 270 270

Nettomenot/asukas 26 26 25 25 25 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Lopen kunta ostaa jatkossakin 50 % rehtoriresurssia Hausjärven kunnalta. 1.6.2017 lukien kansalaisopistotoiminta siirtyy sivistyslautakunnan alaiseksi toiminnaksi.

71


TEHTÄVÄALUE: MUSIIKKIOPISTO

Perustehtävä Tehtäväalueeseen sisältyvät määrärahat Riihimäen musiikkiopiston palveluihin. Riihimäen musiikkiopiston antama opetus perustuu kuntien väliseen sopimukseen. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö


Musiikkileikkikoulutoimintaa Kirkonkylässä, Launosissa ja Läyliäisissä.

Lasten lukumäärä / vertailuvuodet verrattuna kahteen edelliseen vuoteen

Kirjastoimen-johtaja



Opiskelijoiden lukumäärä 30,5 30 30 30 30

Musiikkileikkikouluun osallistujien lukumäärä 26,5 36 33 36 35


1.6.2017 lukien musiikkiopistotoiminta siirtyy sivistyslautakunnan alaiseksi toiminnaksi.

72


TEHTÄVÄALUE: KULTTUURITOIMI

Perustehtävä Laissa kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kunnan kulttuuritoimi luo puitteet kunnassa tapahtuvalle kulttuuritoiminnalle yhdessä eri toimija-tahojen kanssa, ensisijaisesti paikallisten yhdistysten kanssa. TALOUSARVIO 2017




Toimiva yhteistyö kolmannen sektorin ja muiden toimijatahojen kanssa

Asiakaspalaute netissä vuosittain Tapahtumista kerätty palaute pääosin positiivista Tapahtumien ja niihin osallistuvien määrä vähintään 2016 tasolla ja kustannukset/osallistuja eivät kasva Vastikkeelliset avustukset; hyvä yhteistyö toimijatahojen kanssa ja avustuspäätöksen edellyttämät toimenpiteet asiallisesti tehty


2. Suomi 100 vuotta -juhla-vuoden tapahtumien koordinointi

Tapahtumat toteutuvat suunnitellusti budjetoidun mukaan. Tapahtumiin osallistuvien määrä tavoitteiden mukainen


Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 10 272 5 200 5 300 1,9 5 330 5 360 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 114 704 97 720 109 100 11,6 94 100 94 240 Toimintakate -104 432 -92 520 -103 800 12,2 -88 770 -88 880 Poistot ja arvonalentumiset


Virat/toimet 1 1 1 1 Perustetut virat/toimet (1): Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö, palvelusihteeri 20 %.

73


Toteutetut aikuisille suunnatut konsertit/kulttuuritapahtumat 48 55 60 50 50

Toteutetut lapsille suunnatut konsertit/kulttuuritapahtumat 6 7 10 7 7


Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Kulttuuritoimen talousarvioon on varattu 15.000 euroa kunnassa järjestettäviin tapahtumiin. Juhlavuoden teemana on ”Yhdessä tekeminen”. Maakunnallisesti huomioidaan erityisesti lapset ja nuoret. 1.6.2017 lukien kulttuuritoiminta siirtyy kunnanhallituksen alaiseksi toiminnaksi, osaksi elinvoima-toimialaa.

74


TEHTÄVÄALUE: KIRJASTOTOIMI

Perustehtävä Kirjastot ovat tiedon, oppimisen ja elämysten keskuksia. Kirjastot tarjoavat laaja-alaisen mahdollisuuden kulttuurin ja elämysten lähteille, antavat mahdollisuuden hankkia tietoa ja henkistä pääomaa sekä tukevat tietojen, taitojen ja koulutuksen täydentämistä. Kirjastot tukevat ihmisten hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Kirjastot ovat väylä paikalliseen, alueelliseen ja maailmanlaajuiseen tietoon ja kulttuuriperintöön. ”Yhteistyön avulla ajanmukaisia, asiakaslähtöisiä ja elämyksellisiä kirjastopalveluita elämänkaaren kaikissa vaiheissa perinteitä unohtamatta.” (Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston yhteinen toiminta-ajatus ja visio) TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö


Tapahtumat ja yhteistyö Kävijämäärät ja palaute vähintään edellisvuosien tasolla

Kirjastotoimen-johtaja

2. Lasten ja nuorten lukemisen tukeminen: Kirjavinkkauksien ja tiedonhaunopetuksen lisääminen

Tilaisuuksien ja kävijöiden määrä vähintään edellisten vuosien tasolla

Kirjastotoimen-johtaja

3. Kirjaston tutuksi tekeminen ja olohuoneistaminen: Monipuolistaa kävijämäärä ja saavuttaa mahdollisimman monet

Kävijämäärä kasvaa Kirjastotoimen-johtaja

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 19 959 19 180 15 120 -21,2 15 230 15 320 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 473 829 481 170 458 910 -4,6 458 910 459 100 Toimintakate -453 870 -461 990 -443 790 -3,9 -443 680 -443 780 Poistot ja arvonalentumiset 19 137 21 320 19 790 -7,2 19 790 19 790


Virat/toimet 7 7 7 7 Perustetut virat/toimet (7): Kirjastotoimenjohtaja, informaatikko, palveluneuvoja, kirjastopalvelusihteeri, kirjastovirkailija (2), kirjastoautonkuljettaja-virkailija.

75


Lainat, €/asukas 9,71 11,00 11,00 11,00 11,00

Menot, €/asukas 57,82 60,93 60,93 60,93 60,93 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Palvelupiste Rosamunda siirtyy kevään 2017 aikana kirjaston tiloihin. Kirjasto siirtyy 1.6.2017 sivistyslautakunnan alaiseksi toiminnaksi.

76


TEHTÄVÄALUE: LIIKUNTATOIMI

Perustehtävä Edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle. Kehittää toimivia yhteistyöverkkoja sekä terveyttä edistävää liikuntaa huomioon ottaen kaikki ikäryhmät. Tehtäväalue sisältää määrärahat liikunta-toiminnalle, KKI-kampanjalle, liikuntasalitoiminnalle sekä ulkoilureitistöjen ylläpitoon. TALOUSARVIO 2017




Mahdollistamme omaehtoisen liikunnan joko järjestämällä itse toimintaa tai tarjoamalla puitteet

Liikuntasalien käyttöaste; tunnit, käyttäjäryhmät ja osallistujamäärät / viikko, kuntosalikorttien määrä / vuosi Liikuntatoimen omat ryhmät; ryhmien määrä ja osallistujamäärät / viikko Asiakaspalautekysely netissä kerran vuodessa Tapahtumakohtainen palaute

Liikunnan-ohjaaja

Ulkoilureitistöjen ylläpito nykyisellä tasolla ja reitistö-markkinointi

Huoltosopimukset päivitettynä Tehdyt markkinointitoimenpiteet (tiedotteet, messuille ja tapahtumiin osallistuminen)

Liikunnan-ohjaaja

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 42 179 37 100 45 100 21,6 45 140 45 180 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 159 337 171 480 173 940 1,4 173 940 174 150 Toimintakate -117 159 -134 380 -128 840 -4,1 -128 800 -128 970 Poistot ja arvonalentumiset 5 393 8 220 17 440 112,2 18 480 4 930


Virat/toimet 1 1 1 1 Perustetut virat/toimet (1): Liikunnanohjaaja, palvelusihteeri (10 %).

77


Elmolan liikuntasalin käyttäjät 25.300 18.500 18.500 18.500 18.500

Launosten liikuntasalin käyttäjät 7.600 7.700 7.700 7.700 7.700

Läyliäisten liikuntasalin käyttäjät 6.800 8.800 8.800 8.800 8.800

Loppisalin käyttäjät 4.700 5.800 5.800 5.800 5.800

Kuntosalikortit 294 300 300 300 300

Kuntoliikuntaryhmät 9 9 9 9 9 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Liikuntatoimi siirtyy 1.6.2017 lukien kunnanhallituksen alaiseksi toiminnaksi, osaksi elinvoimatoimialaa.

78


TEHTÄVÄALUE: NUORISOTOIMI

Perustehtävä Nuorten tasa-arvoisten mahdollisuuksien kehittäminen sekä nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen. Nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisy varhaisella puuttumisella sekä korjaavalla toiminnalla. Tehtäväalue sisältää määrärahat kunnan nuorisotyöhön, kerhotoimintaan ja Räyskälän leirikeskukseen. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö


Toimiva kouluyhteistyö

Koulupäivystys yläkoululla ja alakouluilla h/viikko, käytänteet

Nuoriso-ohjaaja

Monipuoliset vapaa-ajan toiminnat

Nuorisotilatoiminta; kävijämäärä Leirit, retket, kerhot; tapahtumat / osallistujien määrä Asiakaspalaute

Nuoriso-ohjaaja

Yhteistyö eri hallintokuntien ja seurakunnan kanssa

Tapaamiset ja yhteiset tapahtumat / vuosi

Nuoriso-ohjaaja

2. Parempaa arkea

Yhteistyö Hausjärven ja Riihi-mäen nuorisovastaavien kesken

Tapaamiset ja yhteiset tapahtumat / vuosi

Nuoriso-ohjaaja

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 29 160 23 500 24 500 4,3 24 530 24 560 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 143 191 145 530 141 680 -2,6 141 680 141 800 Toimintakate -114 031 -122 030 -117 180 -4,0 -117 150 -117 240 Poistot ja arvonalentumiset 1 508 1 510 1 510 0,0 1 510 1 840


Virat/toimet 2 2 2 2 Perustetut virat/toimet (2): Nuoriso-ohjaaja, kerho-ohjaaja, palvelusihteeri (10 %). Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Nuorisotilojen käyttäjät 4.734 4.200 4.200 4.200 4.200 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Nuorisotoimi siirtyy 1.6.2017 lukien sivistystoimen alaiseksi toiminnaksi.

79

TOIMIELIN: TEKNINEN LAUTAKUNTA

TALOUSARVIO 2017

Sitovat tavoitteet


Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Läyliäisten kouluinvestointi on toteutettu laadukkaasti ja aikataulussa

Läyliäisten koulun rakennus-hanke on kokonaisuudessaan valmis syksyllä 2017 koulun alkaessa

Tekninen johtaja, LVI-teknikko/ kiinteistöpäällikkö

Vesihuollon toiminta-varmuuden lisääminen ja tiedottamisen parantaminen

Talousvesi täyttää sille asetetut vaatimukset ja tekstiviesti-tiedottaminen käytössä



-3….3

1. Parempaa arkea

Läyliäisten kouluinvestointi on toteutettu laadukkaasti ja aikataulussa

Rakentamisvaiheessa yritysvaikutukset kohdistuvat paikallisiin ja seudullisiin tavaran toimittajiin ja palveluiden tuottajiin

+2

2. Vesihuollon toiminta-varmuuden lisääminen ja tiedottamisen parantaminen

Puhtaan käyttöveden toimittaminen takaa häiriöttömän yritystoiminnan

+1


80


TEHTÄVÄALUE: TEKNINEN HALLINTO

Perustehtävä Sisältävät kustannuspaikat tekninen toimisto ja yksityistiet. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Yksityistieavustukset edellisvuoden tasolla ja käsitelty viimeistään toukokuussa

Avustusten maksatus tiekunnille viimeistään kesäkuussa

Tekninen johtaja

2. Parempaa arkea

Vakuuksien oikeellisuuden seuranta Kunnan hallussa olevat vakuudet ovat ajan tasalla

Tekninen johtaja

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 548 1 500 1 500 0,0 1 500 1 500 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 243 574 263 290 241 200 -8,4 241 200 241 260 Toimintakate -243 026 -261 790 -239 700 -8,4 -239 700 -239 760 Poistot ja arvonalentumiset


Virat/toimet 3 3 3 3 Perustetut virat/toimet (3): Tekninen johtaja, tarkastusinsinööri/kiinteistöinsinööri, hallintosihteeri.

81


TEHTÄVÄALUE: TEKNISET PALVELUT

Perustehtävä Sorakuopat ja jätehuolto. Varastot: Tarvikevarastot, halkovarasto, sahaus- ja lautavarasto. Konekeskus: Kuorma-auto, traktorit, muut koneet ja kuljetusvälineet. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Kalusto- ja ajoneuvo-kannasta huolehtiminen

Oikea-aikaiset huollot, kalusto asianmukaisessa käyttökunnossa

Tekninen johtaja

2. Parempaa arkea

Varaston toiminta on taloudellista ja tarvikkeiden oikea-aikainen hankinta

Varastotarvikkeiden oikea-aikainen toimittaminen eri työkohteisiin Varastoinventaario ajan tasalla

Tekninen johtaja, Varastonhoitaja

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 65 899 80 980 80 980 0,0 81 000 81 020 Valmistus omaan käyttöön 6 323 7 000 7 000 0,0 7 000 7 000 Toimintakulut 139 681 164 600 139 360 -15,3 139 360 139 460 Toimintakate -67 460 -76 620 -51 380 -32,9 -51 360 -51 440 Poistot ja arvonalentumiset 10 136 7 830 11 970 52,9 11 890 11 860


Virat/toimet 2 2 2 2 Perustetut virat/toimet (2): Ulkoilualueiden hoitaja, varastonhoitaja. Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Kuorma-auto, km 10.664 13.000 13.000 13.000 13.000

Traktorit, tunnit 1.504 2.100 2.100 2.100 2.100

SER-jätteet, kg 62.160 63.000 63.000 63.000 63.000

Erityisjätteet, kg 25.603 25.000 25.000 25.000 25.000

82


Kunta valmistautuu vuoden 2017 aikana Kiertokapula Oy:stä ja Jätelautakunta Kolmenkierrosta irtisanoutumisen edellyttämiin käytännön toimenpiteisiin. Vuoden 2017 aikana kilpailutetaan jätteenkuljetus Lopen kunnan alueella, Kiertokapula Oy:n toimesta. Uusi jätteenkuljetusjärjestelmä on käytössä lokakuussa 2017.

83


TEHTÄVÄALUE: LIIKENNEVÄYLÄT

Perustehtävä Haja-asutusalueen tiet. Asemakaavatiet: Kirkonkylä, Launonen, Läyliäinen. Tievalaistus: Kirkonkylä, Launonen, Läyliäinen, Jokiniemi, Vojakkala, Topeno, Pilpala. TALOUSARVIO 2017



1. Parempaa arkea

Liikennealueet yllä-pidetään toimivalla ja turvallisella tasolla

Kunnan ylläpitämillä tiealueilla ei tapahdu korvaamiseen johtavia omaisuus-/henkilövahinkoja

Tekninen johtaja

2. Parempaa arkea

Katuvalosaneerauksen jatkaminen

Energiakustannusten pieneneminen ja toimintavarmuuden lisääntyminen

Tekninen johtaja

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 8 975 500 500 0,0 500 510 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 197 489 214 100 192 600 -10,0 192 600 193 160 Toimintakate -188 513 -213 600 -192 100 -10,1 -192 100 -192 650 Poistot ja arvonalentumiset 366 042 437 980 559 900 27,8 447 930 358 330


Rakennetut kaavatiet, m 38.800 39.700 39.700 39.700 39.700

Päällystetyt kaavatiet, m 31.500 32.040 32.040 32.040 32.040

84


TEHTÄVÄALUE: YLEISET ALUEET

Perustehtävä Leikkialueet, urheilualueet, uimarannat/venerannat, puistot ja muut yleiset alueet, tori sekä matonpesupaikka. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö


Urheilualueet pidetään toimivalla ja turvallisella tasolla

Urheilualueet ovat aktiivisessa käytössä Monitoimikentän rakentaminen Kirkonkylän koulukeskuksen yhteyteen

Tekninen johtaja


Leikkipaikkojen ja uimarantojen viranomaistarkastukset on tehty ajallaan

Viranomaistarkastukset ja mahdolliset korjaukset tehty kesäkuun loppuun mennessä

Tekninen johtaja

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 16 422 19 020 9 870 -48,1 9 960 10 060 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 233 966 260 070 282 760 8,7 277 760 277 870 Toimintakate -217 544 -241 050 -272 890 13,2 -267 800 -267 810 Poistot ja arvonalentumiset 19 945 28 450 38 930 36,8 226 860 177 800


Virat/toimet 4 5 5 5 Perustetut virat/toimet (5): Työnjohtaja, puistotöidenohjaaja, kenttämestari, ulkoilualueiden hoitaja (2). Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Kuntaan perustetaan työnjohtajan toimi puisto- ja ulkoilualueiden, liikuntapaikkojen ja reitistöjen kunnossapidon koordinointiin. Kunnan taajamien leikkipuistot keskitetään niin, että kussakin taajamassa on yksi monipuolinen leikkipuisto ja pienemmistä puistoista luovutaan erikseen tehtävän suunnitelman mukaisesti. Venepaikkamaksujen tuotot kohdennetaan venevalkamien ja venepaikkojen kunnossapitoon. Kunta on jatkossa omien rakennustensa ja rakennelmiensa osalta ”töhrytön” eli graffitit, tagit yms. siivotaan kolmen päivän sisällä niiden ilmaantumisesta. Kunta kannustaa myös muita kiinteistönomistajia töhryttömyyden ylläpitämiseen. Toimintamalli luodaan kevätkauden 2017 aikana ja otetaan käyttöön viimeistään elokuussa 2017.

85


TEHTÄVÄALUE: RAKENNUKSET

Perustehtävä Kiinteistönhoito ja kunnossapito. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Tarpeettomista rakennuksista luovutaan

Tarpeettomat rakennukset myydään tai vuokrataan

LVI-teknikko/ kiinteistöpäällikkö

2. Parempaa arkea

Kiinteistöautomaation kehittäminen

Energiakustannusten vähentyminen

LVI-teknikko/ kiinteistöpäällikkö

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 2 287 776 2 152 470 2 085 360 -3,1 2 085 700 1 842 120 Valmistus omaan käyttöön 60 888 60 000 50 000 -16,7 50 000 50 000 Toimintakulut 2 472 598 2 432 300 2 308 040 -5,1 2 308 040 2 308 940 Toimintakate -123 934 -219 830 -172 680 -21,4 -172 340 -416 820 Poistot ja arvonalentumiset 82 413 86 340 96 610 11,9 92 540 210 520


Virat/toimet 35 35 35 35 Perustetut virat/toimet (35): LVI-teknikko/kiinteistöpäällikkö, siivouspäällikkö/siivoustyönjohtaja, vastaava kiinteistönhoitaja, kiinteistönhoitaja (7,5), ammattimies (2), laitoshuoltaja (22,5). Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset

Kunta on jatkossa omien rakennustensa ja rakennelmiensa osalta ”töhrytön” eli graffitit, tagit yms. siivotaan kolmen päivän sisällä niiden ilmaantumisesta. Vuoden 2017 aikana kartoitetaan kirjaston ja kunnantalon siivouksen osalta palvelun ulkoistamisen toiminnalliset ja taloudelliset vaihtoehdot ja vaikutukset sekä päätetään kartoituksen pohjalta siivoustyön tulevasta järjestämistavasta näiden kiinteistöjen osalta. Kunta myy Räyskälän leirikeskuksen, kirkonkylän vanhan neuvolarakennuksen sekä Saunatien päiväkodin osakkeet.

86


TEHTÄVÄALUE: YRITYSTALO

Perustehtävä Toimia yritystilana, joka tarjoaa Lopelle työpaikkoja. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö


Yritystalon käyttö Yritystalo on myyty tai vuokrattu kokonaisuudessaan

Kehittämispäällikkö/ elinvoimajohtaja

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 6 720 42 000 42 000 0,0 42 000 42 000 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 20 980 6 970 1 490 -78,6 1 490 1 500 Toimintakate -14 259 35 030 40 510 15,6 40 510 40 500 Rahoitus, netto -1 265 -1 270 -5 800 356,7 -5 800 -5 800 Poistot ja arvonalentumiset 44 870 44 870 44 870 0,0 44 870 44 870 Tilikauden tulos -60 394 -11 110 -10 160 -8,6 -10 160 -10 170

Erillinen taseyksikkö.

87


TEHTÄVÄALUE: VESI- JA VIEMÄRILAITOS

Perustehtävä Vesilaitos: Kirkonkylä, Launonen, Läyliäinen, Kaartjärvi. Viemärilaitos: Kirkonkylä, Launonen, Läyliäinen, Kaartjärvi. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Talousveden laatu täyttää sille asetetut vaatimukset

Tarkkailutulokset vaatimusten mukaiset, valvontaohjelmaa noudatetaan Vedenottamoihin on asennettu UV-laitteistot


2. Parempaa arkea

Vesihuollon toiminta ja tiedottaminen pidetään hyvätasoisena

Tekstiviestitiedotus käytössä Tekninen johtaja, LVI-teknikko/ kiinteistöpäällikkö

Määrärahat ja tuloarviot TP2015 TA2016 TA2017 2017-18 TS2018 TS2019 +/- % Toimintatuotot 933 488 1 006 710 992 870 -1,4 1 002 000 1 011 170 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 580 490 581 120 615 520 5,9 615 520 617 060 Toimintakate 352 998 425 590 377 350 -11,3 386 480 394 110 Rahoitus, netto -10 665 -14 800 -24 340 64,5 -24 340 -24 340 Poistot ja arvonalentumiset 361 886 411 040 392 190 -4,6 370 530 351 050 Tilikauden tulos -19 553 -250 -39 180 15 572,0 -8 390 18 720


Virat/toimet 2 2 2 2 Perustetut virat/toimet (2): vesilaitoksen hoitaja, vesilaitoksen apuhoitaja. Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Pumpattu vesi, m³ 252.000 250.000 250.000 250.000 250.000

Laskutettu vesi, m³ 188.029 207.000 207.000 207.000 207.000

Jätevesi Riihimäkeen, m³ 378.632 250.000 250.000 250.000 250.000

Laskutettu jätevesi, m³ 172.588 190.000 190.000 190.000 190.000 Erillinen taseyksikkö.

88


TEHTÄVÄALUE: PALO- JA PELASTUSTOIMI

Perustehtävä Öljyntorjunta, väestönsuojelu, Kanta-Hämeen pelastuslaitos. TALOUSARVIO 2017



Vastuuhenkilö

1. Parempaa arkea

Palo- ja pelastustoimi on Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen vastuulla. Toiminnan järjestely kyseisellä tavalla on lakisääteistä ja sen kunnalle aiheuttamat kustannukset perustuvat kunnan ja pelastuslaitoksen väliseen sopimukseen.

Kunnan maksuosuuden seuranta ja perusteiden oikeellisuus

Tekninen johtaja


89

8. KONSERNITAVOITTEET Lopen Vuokratalot Oy

Toiminnalliset tavoitteet Arviointimenetelmä / mittari

1. Yhtiö toimii taloudellisesti tehokkaasti ja siten, että omaisuudesta huolehditaan

Omaisuusmassan ylläpidossa tulee päästä suunnitelmalliseen perus-kunnostukseen akuuttien korjaustoimenpiteiden sijasta niin, että asuntojen käytettävyys paranee ja näin tuetaan täyttöasteen nostoa. Lainojen uudelleenjärjestelystä kertyvää talousresurssia tulee voida ohjata enemmän omaisuusmassasta huolehtimiseen. Yhtiön perustaman As Oy Lopen Åvikintie 4:n asunnot tulee saada myytyä ja siinä kiinni olevat varat yhtiön taloudellista toimintaa tukevaan käyttöön. Tasapainoinen tilinpäätös vuodelta 2017.

2. Vuokrasaatavien määrän pienentäminen ja vuokra-rästien saaminen hallintaan

Tehokas ja oikea-aikainen perintä, jolla vuokrarästien/luottotappioiden määrä saadaan minimoitua ja siten tuettua yhtiön toiminta-kuntoisuutta. Tulisi myös selvittää, voisiko mahdollisilla kannustimilla vaikuttaa vuokrasaamisten määrää pienentävästi. Tavoitetta tukee hyvin toimiva asukastoiminta.

3. Asuntojen käytettävyyden ja täyttöasteen parantaminen

Asuntojen täyttöaste paranee verrattuna vuoteen 2016. Vuokratason tulee olla täyttöastetavoitetta tukeva. Tulee etsiä uusia keinoja markkinointiin hyvien vuokralaisten löytämiseksi vapaana oleviin huoneistoihin. Tältä osin voisi selvittää myös sosiaalisen median käytön mahdollisuudet.

4. Toimintasuunnitelman laatiminen

Yhtiön tulee laatia vuoden 2017 aikana yhdessä Lopen Vanhustentalot Oy:n kanssa pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma, joka sisältää myös Vuokratalojen asuntotilanne huomioiden vanhusten asuntojen tarve-tarkastelun vähintään 10 vuoden aikajänteellä.

Lopen Vanhustentalot Oy

Toiminnalliset tavoitteet Arviointimenetelmä / mittari

1. Yhtiön talous pidetään kunnossa

Talousarvio laaditaan niin, ettei vuokratasoon tule korotuspaineita. Tavoitteena on hallittu ja tasapainoinen taloudenhoito, joka johtaa tasapainoiseen tilinpäätökseen vuonna 2017. Kiinteistöjä ylläpidetään suunnitellusti niin, että omaisuus pidetään kunnossa. Kiinteistöjen huoltokirjat ovat käytössä. Yhtiö pitää vuonna 2017 investointien osalta välivuoden ja keskittyy lainojensa lyhennyksiin ja tarvittaviin huoneistoremontteihin.

2. Täyttöasteen pitäminen korkeana

Asuntojen täyttöaste vähintään vuoden 2016 tasolla, yli 95 % käyttö-kuntoisista asunnoista. Hyvä yhteistyö kunnan kotipalvelun kanssa tukee tavoitetta.

3. Hyvä asukasturvallisuus Hyväksyttyä turvallisuussuunnitelmaa ylläpidetään ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta huolehditaan. Turvallisuutta parantavia toimenpiteitä toteutetaan resurssien puitteissa. Nykytekniikoita hyödynnetään.

4. Toimintasuunnitelman laatiminen

Yhtiön tulee laatia vuoden 2017 aikana yhteistyössä vanhustenhuollon ja Lopen Vuokratalot Oy:n kanssa toimintasuunnitelma, jossa huomioidaan pitemmän tähtäimen, vähintään 10 vuoden aikajänteellä asuntotarpeet ja myös Vuokratalojen asuntotilanne huomioiden mahdolliset asuntojen lisäystarpeet. Tarkastelussa tulee huomioida eri tarvitsijaryhmät. Vaikka sote-ratkaisu tuskin vaikuttaa yhtiön tilanteeseen ja toimintaan, tulee uudistuksen vaikutuksia seurata niin, että tarvittaessa kyetään muuttuvaan tilanteeseen reagoimaan ajoissa.

90

9. INVESTOINNIT

INVESTOINTIKOHDE Hankkeen kustannus-

arvio

Edellisten vuosien käyttö

TA 2016 €

TA 2017 € TS 2018 1 000 €

TS 2019 1 000 €

TS 2020 1 000 €

TS 2021 1 000 €

Kunnanhallitus Maa-alueet

Menot 100 000 100 000 100 100 100 100

Tulot 300 000 300 000 300 400 300 300

Osakkeet ja osuudet 69 700 35 000 35 35 35 35

Irtain 42 800 52 000 20 20 20 20

Kunnanhallitus yhteensä

Menot 212 500 187 000 155 155 155 155

Tulot 300 000 300 000 300 400 300 300

Netto 87 500 113 000 145 245 145 145

Perustelut Maa-alueiden hankintaan varattu määräraha on kunnanhallituksen käytettävissä erillispäätöksin. Suunnitelmavuosille ennakoitu tulojen lisäys sisältää arvion maanmyyntituloista mm. Silmänkannon yritys-alueen tonttien myynnistä, minkä lisäksi myös omakotitonttimyynnin odotetaan vauhdittuvan. Osakkeet ja osuudet sisältää Lopenpajan rahastoitavat pääomavastikeosuudet. Irtain sisältää: Atk-hankintojen määrärahavarauksena koulujen langattoman verkon parantamisen lisensseineen,

virtuaalityöasemaympäristön laajennuksen ja varmennuksen, virustorjuntaohjelmiston päivityksen sekä ohjelmien julkaisuun liittyvän sovellushankinnan.

Ruokahuollon kalustohankintojen määrärahavarauksen vanhan ja heikkokuntoisen lieden/uunin/astian-pesukoneen/kylmäkalusteen uusimiseen tarvittaessa.

INVESTOINTIKOHDE Hankkeen

kustannus-arvio


TA 2016 €

TA 2017 € TS 2018 1 000 €

TS 2019 1 000 €

TS 2020 1 000 €

TS 2021 1 000 €

Ympäristö- ja rakennuslautakunta

Menot 40 000 5 000

Tulot

Netto -40 000 -5 000

Perustelut Määrärahavaraus Lupapiste–ohjelman hankintaan rakennusvalvonnan käyttöön sähköistä rakennuslupa-menettelyä varten. Vuosille 2018–2019 on selvittelyssä Nummistenjoen selkeytysaltaan ja vanhan myllypadon uusien kiinteiden rakenteiden suunnittelu ja rakentaminen, johon osarahoitus tulisi kunnalta. Kustannusarvio ja siihen perustuva kunnan rahoitusosuus selviää suunnittelun edetessä ja huomioidaan tulevassa talous-suunnittelussa.

91

INVESTOINTIKOHDE Hankkeen

kustannus-arvio


TA 2016 €

TA 2017 € TS 2018 1 000 €

TS 2019 1 000 €

TS 2020 1 000 €

TS 2021 1 000 €

Perusturvalautakunta

Irtain / atk 14 900 30 000 24

Perusturvalautakunta yhteensä

Menot 14 900 30 000 24

Tulot

Netto -14 900 -30 000 -24

Määrärahavaraus Eedilän hoitajakutsujärjestelmän uusimiseen sekä kotihoidon seudullisen mobiili- ja toiminnanohjausjärjestelmän hankintaan. Vuodelle 2018 määrärahavaraus kotihoidon seudullisen RAIsoft-ohjelman käyttöönottoon asiakkaiden terveydentilan ja toimintakyvyn arviointia, seurantaa ja palvelun-ohjausta varten. INVESTOINTIKOHDE Hankkeen

kustannus-arvio


TA 2016 €

TA 2017 € TS 2018 1 000 €

TS 2019 1 000 €

TS 2020 1 000 €

TS 2021 1 000 €

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Irtain / atk

Menot 40 300 146 300 30 20 30 20

Tulot

Kasvatus- ja koulutuslautakunta yhteensä

Menot 40 300 146 300 30 20 30 20

Tulot

Netto -40 300 -146 300 -30 -20 -30 -20

Määrärahavaraus Läyliäisten koulun saneeraushankkeeseen liittyen koulu- ja esiopetustilojen irtaimen täydennyshankintoihin, Launosten koulun teknisen työn konehankintoihin, Kirkonkylän koulun teknisen työtilan käsityökaappeihin, yläkoulun ja Pilpalan koulun esitystekniikkahankintoihin sekä yläkoulun tekni-sen työn opetusvälineiden täydennyshankintoihin. INVESTOINTIKOHDE Hankkeen

kustannus-arvio


TA 2016 €

TA 2017 € TS 2018 1 000 €

TS 2019 1 000 €

TS 2020 1 000 €

TS 2021 1 000 €

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Irtain 24 000 28 400 7

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta yhteensä

Menot 24 000 28 400 7

Tulot

Netto -24 000 -28 400 -7

92

Sisältää kirjaston asiakaspalvelutiskin uusimisen, Loppisalin yleisötuolien uusimisen, liikuntasalien patja-hankintoja sekä jalkapallomaalien hankinnan kirkonkylän ja Launosten kentille. Vuonna 2018 on omatoimikirjaston laitteiden hankinta kirjastoon. INVESTOINTIKOHDE Hankkeen

kustannus-arvio


TA 2016 €

TA 2017 € TS 2018 1 000 €

TS 2019 1 000 €

TS 2020 1 000 €

TS 2021 1 000 €

Tekninen lautakunta Talonrakennus:

Pienet peruskorjaus- ja muutostyöt 275 000 373 000 275 200 200 200

Isot hankkeet 9 400 000 3 594 090 3 512 500 1 600 000

Menot 9 400 000 3 594 090 3 787 500 1 973 000 275 200 200 200

Tulot

Liikenneväylät

Menot 633 936 1 260 000 330 000 1 150 105 105 605

Tulot

Ympäristötyöt 1 316 800 10 000 10 210 10 10

Urheilupaikat

Menot 50 000 140 000 100 100

Tulot 20 20

Vesijohto- ja viemäriverkosto

Menot 1 616 430 250 000 470 370 170 470

Tulot

Teknisen toimen irtain 23 000 10 000 40 10 30 10

Tekninen lautakunta yhteensä

Menot 8 053 730 2 713 000 2 045 995 515 1 295

Tulot 20 20

Netto -8 053 730 -2 713 000 -2 025 -975 -515 -1 295

Peruskorjaus- ja muutostyöt Määräraha on varattu vuoden 2017 talousarviossa seuraaviin kohteisiin: Hoivakoti Eedilän pihan kunnostus ja pihan kiintokalusteiden uusiminen, Päiväkoti Pellavan aidan uusiminen, Kirkonkylän koulukeskuksen kotitalousluokkien peruskorjauksen hankesuunnittelu ja A-rakennuksen

kuntotutkimuksessa esiin tulleiden korjaustarpeiden suorittaminen tehtävään suunnitelmaan perustuen Kormun koulukiinteistöllä pienehköjä maalaus- ym. korjauksia, Launosten koululle kevyen varastokopin hankinta ulkoalueiden hoitokoneiden säilytykseen, Länsi-Lopen koulun vesikatteen uusiminen, Kirjaston autotallin sähköovi, sähköinen ulko-ovi ja RFID-porttien hankinta sekä Teknisen lautakunnan erillispäätöksin kohdistettava varaus. Peruskorjaus- ja muutostyöt vuosina 2018–2021 Vuonna 2018 Päiväkoti Sirkuksen aidan uusiminen, kirkonkylän koulukeskuksen kotitalousluokkien

peruskorjaus sekä kohdentamaton varaus kiinteistöjen peruskorjauksiin. Muilla suunnitelmavuosilla kohdentamattomat varaukset kiinteistöillä tarvittaviin peruskorjauksiin.

93

Isot hankkeet vuonna 2017 Läyliäisten koulun peruskorjaus- ja laajennustöiden loppuunsaattaminen syyslukukauden alkuun

mennessä. Liikenneväylät vuonna 2017, sisältyy Marjarinteen asuntoalueelle johtavan suojatien rakentaminen Vähikkäläntielle, Varaus vanhojen kaavateiden peruskorjaukseen tehtävän suunnitelman mukaan sekä Katuvalosaneerauksen jatkaminen Launosissa ja kirkonkylässä. Liikenneväylät vuosina 2018–2021 Vuonna 2018 mt 132 jalankulku- ja pyörätien rakentaminen, Vuonna 2021 Launosten Marjarinteen alueen 2. vaiheen kaavateiden rakentaminen sekä Vuosittaiset varaukset vanhojen kaavateiden peruskorjaukseen ja tievalaistukseen sekä katuvalo-

saneerauksen jatkamiseen. Ympäristötyöt vuonna 2017 Varaus uimaranta-/venevalkama-alueiden kunnostukseen teknisen lautakunnan päätökseen perustuen. Ympäristötyöt vuosina 2018–2021 Vuonna 2019 ns. Ikikumin alueen puhdistus, muutoin kohdentamattomia varauksia. Urheilu- ja liikuntapaikat vuonna 2017 Lähiliikuntapaikan rakentaminen kirkonkylän koulukeskuksen piha-alueelle sekä Kirkonkylän keskusurheilukentän saneerauksen suunnittelu (katsomo, keskikentän nurmetus, radat,

hyppypaikat) ja salaojituksen toteutus. Hankkeeseen haetaan suunnitelmaan perustuen valtion-avustusta.

Urheilu- ja liikuntapaikat vuosina 2018–2021 Kirkonkylän keskusurheilukentän saneerauksen loppuunsaattaminen vuosina 2018–2019. Vesijohto- ja viemäriverkosto vuonna 2017 UV-laitteiston hankinta vedenottamoihin, Kirkonkylän vedenottamon parantamisen suunnittelu, Viemäriverkoston saneerauksen jatkaminen ja Varaus vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamiseen erillispäätöksin. Vesijohto- ja viemäriverkosto vuosina 2018–2021 Kirkonkylän vedenottamon parantamisen toteutus vuosina 2018-2019, Launosten Marjarinteen alueen 2. vaiheen vesijohto- ja viemäriverkoston rakentaminen vuonna 2021

sekä Kohdentamaton vuotuinen määrärahavaraus vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen ja viemäri-

verkoston saneerauksen jatkamiseen. Teknisen toimen irtain vuosina 2017–2021 Vuonna 2018 kiinteistönhoitotraktorin hankinta Läyliäisiin, muutoin varauksia. INVESTOINTIKOHDE Hankkeen

kustannus-arvio


TA 2016 €

TA 2017 € TS 2018 1 000 €

TS 2019 1 000 €

TS 2020 1 000 €

TS 2021 1 000 €

Investoinnit yhteensä

(kunta + vesilaitos)

Menot 8 385 430 3 109 700 2 261 1 170 700 1 470

Tulot 300 000 300 000 320 420 300 300

Netto -8 085 430 -2 809 700 -1 941 -750 -400 -1 170

94

Kunnalla on ollut taloudellisiin resursseihinsa nähden erittäin raskas investointijakso vuosina 2015–2016 ja vuoden 2017 investointitaso vastaa vielä likimain 2000-luvun keskimääräistä tasoa, mikä on kääntänyt kunnan velkaantuneisuuden rajuun kasvuun. On tärkeätä, että tämän jälkeen on useamman vuoden mittainen kevyempi investointijakso, jotta velkaantuneisuutta saadaan jälleen kevennettyä eikä lainojen korkokuluista ja käyttöomaisuuden poistoista kerry liian suurta rasitetta käyttötaloudelle.

95

KEHITTÄMISPROJEKTIT

Yhteiset projektit Hallinnoija ToteutusaikaHanke-

kustannukset, €Lopen osuus, €

Maksuosuus vuonna 2017, €

1. Toimintaryhmätyö EMO ry 2014 - 2 €/asukas 16 300

2. Vanajavesikeskus -hanke Hämeen liitto 2014 - 2017 1 €/asukas 8 150

3. HHT-kasvuvyöhyke -hankeHämeenlinnan kaupunki

2015 - 2017 10 000 4 000

4. Tarmokas-hanke Hämeen kylät ry 2015 - 2017 284 316 5 400 1 800

5. Maaseudun menestysreseptit -hankeSuomen Yrittäjäopisto

2016 - 2017 151 600 2 025 596

6. Omalta kylältä Hämeessä -hanke Hämeen kylät ry 2016 - 2019 198 000 1 800 600

Varaus uuden ohjelmakauden alkaviin hankkeisiin kunnanhallituksen päätöksin

9 554

41 000

Lopen kunnan hallinnoimat hankkeet

1. Hämeen Ilvesreitistön kehittäminen 2016 - 2017katetaan toimintaryhmätyön kautta, ei

erillisiä kuntaosuuksia

96

LOPEN KUNTAVALTIONOSUUDET VUONNA 2017

laskentaperusteetmäärä €/as kerroin € yhteensä €

1. PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUS- perustuu vm päätökseen 30.12.2016

Asukasluku 31.12.2015 8 175

☼ Ikärakenne 29 931 269 € 0 - 5 -vuotiaat 510 8 399,03 4 283 5056-vuotiaat 122 8 904,17 1 086 3097 - 12-vuotiaat 696 7 459,07 5 191 51313 - 15 -vuotiaat 326 12 805,09 4 174 45916 - 18 -vuotiaat 288 4 081,91 1 175 59019 - 64 -vuotiaat 4 416 1 050,87 4 640 64265 - 74 vuotiaat 1 060 2 133,01 2 260 99175 - 84 vuotiaat 556 5 776,40 3 211 678yli 85-vuotiaat 201 19 435,73 3 906 582

8 175

☼ Sairastavuus 8 175 1 159,26 0,8781 8 321 430 €

☼ Muut laskennalliset kustannukset

Työttömyys Loppi koko maatyöttömien määrä 339 351 166työvoima 3 827 2 615 611=> työttömyyskerroin 0,0886 0,1343

Työttömyyden mukaan 8 175 90,09 0,6598 485 922

Vieraskielisyys Loppi koko maavieraskielisten määrä 135 327 469vieraskielisten osuus 0,0165 0,0600koko maan minimi 0,002419

Vieraskielisyyden mukaan 1 950,94 0,0141 224 800

Kaksikielisyysyksikielinen suomenkielinen Loppi koko maaruotsinkielisten määrä 40 264 637

Kaksikielisyyden mukaan 277,75- 7 % asukasmäärään perustuen- 93 % ruotsinkielisten määrään perustuen

97

Saaristoisuusei saaristo- eikä saaristo-osakunta

Saaristoisuuden mukaan 382,29

Saaristo-osakunta 279,65

Asukastiheys Loppi koko maamaapinta-ala 597,5 302 347asukastiheys 13,7 18,05

Asukastiheyden mukaan 39,24 1,3196 423 295

KoulutustaustaIlman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat 30–54-vuotiaat

Loppi koko maa412 250 651

30-54 -vuotiaat 2 643 1 736 0050,1559 0,1444

koko maan minimi 0,0650

Koulutustaustan mukaan 398,82 0,0909 296 238

Muut laskennalliset kustannukset yhteensä 1 430 254 €

☼ Lisäosat

Syrjäisyyssyrjäisyysluku

Syrjäisyyden mukaan 206,70

Saamelaisten kotiseutualueen kunta

saamelaisuuden mukaan 2 625,33

Työpaikkaomavaraisuuden mukaanLoppi koko maa

alueella työssäkäyvät 2 130 2 258 311työlliset 3 419 2 259 587osuus 0,6230 0,9994koko maan minimi 0,4309

Työpaikkaomavaraisuuden mukaan 62,73 0,1920 98 485

Lisäosat yhteensä 98 485 €

98

☼ Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset 2 074 535 € Kiint.veron kehittäminen 8 175 -0,11 -899Tietoluov. hinnoittelumuut. rah. 8 175 -0,24 -1 962Lääkäri-ja lääkärihelikopt. rah. 8 175 -4,10 -33 518Opiskelijavalint.järj. uudist.rah. 8 175 -0,31 -2 534Aloitt. koulujen rahoit. vähent. 8 175 -0,03 -245Järjestelmämuutoksen tasaus 8 175 -2,01 -16 432Kotikuntakorvausjärj. muutos 8 175 -0,07 -572Indeksikorotusten jäädytys 8 175 -6,32 -51 666Verotulotas. muut. neutralis. 8 175 -5,76 -47 088Eläketukiväh. "Lex Lindström" 8 175 -2,77 -22 645Kiky-sop. Vaikutus vos:een 8 175 -63,99 -523 118Perustoimeentulotuen siirto Kelalle -158 567Työmarkkinatukikompensaatio -59 608V. 2010 järjestelmämuut. tasaus 177 263Veromenetysten -10 kompens. 727 932Veromenetysten -11 kompens. 226 573Veromenetysten -12 kompens. 508 996Veromenetysten -13 kompens. 13 819Veromenetysten -14 kompens. 58 262Veromenetysten -15 kompens. 171 978Veromenetysten -16 kompens. 8 341 51,32 428 050Veromenetysten -17 kompens. 684 417Maakuntien kehittämisraha 8 175 0,09 736Työmarkkinatukiuud. vos-tasaus -4 639

☼ Vos-järjestelmämuut. tasaus

☼ Kunnan omarahoitusosuus 8 175 -3 627,38 29 653 832 €- - valtionosuusprosentti 25,23 % (v. 2016 = 25,61 %)

Peruspalvelujen valtionosuus ennen verotulotasausta 12 202 141 €

☼ Verotulotasaus 4 593 956 € laskenn. verotulot vv -15 tied./as 3 015,42tasausraja / asukas 3 708,03

692,61=> verotulotasaus 8 291 554,09 (/as.luku 31.12.2014)

Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä 16 796 097 €

99

2. OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN VALTIONOSUUDET

☼ Ylläpitäjän yksikköhintarahoitusLukiokoulutuskeskimäär. yksikköhinta €/opp 6 145,01kunnan yksikköhinta €/opp 154,800 0,9146278 8 700,37- oppilaita 20.9.2016 63- oppilasarvio 20.1.2017 63- oppilasarvio 20.9.2017 65=> laskennallinen valtionosuus 555 374 €

Kunnan omarahoitusosuus 8 175 254,32 2 079 066 €-

Ylläpitäjän yksikköhintarahoitus yhteensä 1 523 692 €-

☼ Esi- ja perusopetuksen oppilaskohtaiset lisät* kotikuntakorvauksen perusosa 6 573,54 - vähennys 197,23

6 376,31* rahoituskerroin 98,97 %Pidennetty oppivelvollisuus- vammaiset 15 18 937,64 2,97 281 139- vaikeasti vammaiset 3 30 351,24 4,76 90 116

Lisäopetus 1,26

Perusop., oppiv. ylitt. (kurssit) 260 293,31 0,046 75 475

Maahanmuuttajien valm. opetus 1,67läsnäolokuukaudet 18 1 185,99 0,186 21 128

Muut kuin oppivelvolliset- 5-vuotiaiden perusopetus 1,41- aikuisoppilaat 0,51

Joustavan perusopetuksen lisä 8 3 100,00 24 800

Esi- ja perusopetuksen oppilaskohtaiset lisät yhteensä 492 658 €

100

☼ Muu opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus

Aamu- ja iltapäivätoiminta- tunnit * €/tunti 3 851 26,00 0,57 57 072

Kansalaisopisto- yleinen perusosa 82,91 1,00000- kunnan perusosa, €/tunti 2 529 82,91 0,5597 117 354

Liikunta☼ € / asukas 8 175 12,00 0,297 29 136

Nuorisotyö☼ € / alle 29-v asukas 2 455 15,00 0,297 10 937

Muu opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus yhteensä 214 499 €

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus yhteensä 816 535 €-

3. KOTIKUNTAKORVAUKSET

Kotikuntakorvaustulot 130 222 € - 6 v, €/oppilas 1 6 573,54 0,61- 7-12 v, €/oppilas 8 6 573,54- 13-16 v, €/oppilas 7 6 573,54 1,60

Kotikuntakorvausmenot 309 062 € - 6 v, €/oppilas 6 573,54 0,61- 7-12 v, €/oppilas 9 6 573,54

6 179,13- 13-16 v, €/oppilas 20 6 573,54 1,60

4 6 179,13 1,60 9 886,60

Kotikuntakorvaukset yhteensä, netto 178 840 €-

VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN KAUTTA YHTEENSÄ 15 800 722 €

Valtionosuuksiksi kirjattava 15 979 562 € Toimintatuotot / Kotikuntakorvaustulot / 130 222 € Toimintakulut / Kotikuntakorvausmenot / 309 062 €-

15 800 722 €

101

LOPEN KUNTAKONSERNI Sivu 1

22.12.201

TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 10:33:34

KUNTA JA TASEYKSIKÖT YHTEENSÄ EUR

Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2017 - 31.12.2017

TILINP. ED.TA+MUUT TA.EHD.LTK TA.EHD. MUUTOS SU SU

2015 2016 2017 2017 16-17 % 2018 2019

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT/TULOT

MYYNTITUOTOT 5.459.530 4.832.590 4.961.330 4.897.910 1,4 4.925.930 4.012.720

MAKSUTUOTOT 2.002.106 2.081.480 2.228.270 2.195.090 5,5 2.206.120 866.680

TUET JA AVUSTUKSET 574.074 539.170 396.800 410.370 -23,9 353.620 250.620

VUOKRATUOTOT 911.695 950.760 996.640 953.600 0,3 953.600 705.400

MUUT TOIMINTATUOTOT 147.874 236.840 191.490 190.790 -19,4 190.790 171.200

TOIMINTATUOTOT/TULOT 9.095.280 8.640.840 8.774.530 8.647.760 0,1 8.630.060 6.006.620

VALMISTUS OMAN KÄYTTÖÖN 67.706 68.000 58.000 58.000 -14,7 58.000 58.000

TOIMINTAKULUT/MENOT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT -14.744.910 -14.854.620 -14.720.700 -14.695.560 -1,1 -14.541.070 -10.375.300

HENKILÖSIVUKULUT

ELÄKEKULUT -3.503.947 -3.478.380 -3.425.110 -3.388.850 -2,6 -3.356.450 -2.381.070

MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT -764.185 -777.280 -880.330 -656.940 -15,5 -654.760 -467.040

HENKILÖSIVUKULUT -4.268.132 -4.255.660 -4.305.440 -4.045.790 -4,9 -4.011.210 -2.848.110

HENKILÖSTÖKORVAUKSET 170.014 80.850 88.810 94.570 17,0 94.570 58.720

HENKILÖSTÖKULUT -18.843.028 -19.029.430 -18.937.330 -18.646.780 -2,0 -18.457.710 -13.164.690

PALVELUJEN OSTOT

ASIAKASPALVELUJEN OSTOT -17.744.093 -18.778.050 -19.397.350 -19.413.300 3,4 -19.510.450 -377.300

MUIDEN PALVELUJEN OSTOT -7.922.428 -8.301.370 -8.152.920 -8.131.480 -2,0 -8.076.340 -5.929.920

PALVELUJEN OSTOT -25.666.521 -27.079.420 -27.550.270 -27.544.780 1,7 -27.586.790 -6.307.220

AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT

OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -2.025.554 -2.338.640 -2.187.990 -2.147.400 -8,2 -2.146.900 -1.966.220

VARASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS 663

AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -2.024.892 -2.338.640 -2.187.990 -2.147.400 -8,2 -2.146.900 -1.966.220

AVUSTUKSET -2.170.435 -2.360.700 -1.875.000 -1.825.000 -22,7 -1.825.000 -1.010.000

VUOKRAT -551.764 -564.300 -624.470 -596.020 5,6 -595.500 -453.440

102


22.12.201





2015 2016 2017 2017 16-17 % 2018 2019

MUUT TOIMINTAKULUT -139.764 -111.320 -115.420 -118.070 6,1 -118.070 -97.350

TOIMINTAKULUT/MENOT -49.396.404 -51.483.810 -51.290.480 -50.878.050 -1,2 -50.729.970 -22.998.920

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -40.233.418 -42.774.970 -42.457.950 -42.172.290 -1,4 -42.041.910 -16.934.300

VEROTULOT 27.604.984 28.818.500 28.754.800 28.688.600 -0,5 28.982.830 14.637.730

VALTIONOSUUDET 15.242.123 15.825.000 15.716.000 15.836.000 0,1 15.756.820 5.266.150

RAHOITUSTUOTOT JA KULUT

KORKOTUOTOT 26.810 27.570 40.140 40.140 45,6 40.140 40.140

MUUT RAHOITUSTUOTOT 23.102 13.500 14.500 14.500 7,4 14.500 14.500

KORKOKULUT -352.463 -426.570 -400.440 -400.440 -6,1 -420.440 -445.440

MUUT RAHOITUSKULUT -1.759 -5.000 -2.200 -2.200 -56,0 -2.200 -2.200

RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -304.310 -390.500 -348.000 -348.000 -10,9 -368.000 -393.000

VUOSIKATE 2.309.380 1.478.030 1.664.850 2.004.310 35,6 2.329.740 2.576.580

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -1.754.397 -2.022.680 -2.474.960 -2.474.960 22,4 -2.320.110 -2.083.280

ARVONALENTUMISET -15.846

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1.770.242 -2.022.680 -2.474.960 -2.474.960 22,4 -2.320.110 -2.083.280

TILIKAUDEN TULOS 539.137 -544.650 -810.110 -470.650 -13,6 9.630 493.300

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 539.137 -544.650 -810.110 -470.650 -13,6 9.630 493.300

103


22.12.201





2015 2016 2017 2017 16-17 % 2018 2019

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT/TULOT

MYYNTITUOTOT

3101 01 Myyntitulot valtiolta 24.713 8.500 67.500 43.500 411,8 55.940 47.710

3102 01 Myyntitulot kunnilta 758.804 292.790 260.800 233.800 -20,1 236.180 217.110

3103 01 Myyntitulot kuntayhtymiltä 18.446

3105 01 Kotikuntakorvaukset entiselt 53.146 52.000 125.100 125.100 140,6 126.360

3160 01 Vesihuollon kulutusmaksut 856.170 845.060 845.060 -1,3 853.550 862.090

3160 02 Vesihuollon kulutusmaksut 789.221

3169 01 Kunnan sis.vesihuol.kulutusm 71.730 69.000 69.000 -3,8 69.000 69.000

3169 02 Kunnan sis.vesihuol.kulutusm 67.623

3190 01 Muut myyntitulot 414.938 253.150 332.100 338.800 33,8 342.190 344.560

3190 02 Muut myyntitulot 65.453

3296 01 Kunnan sis.ruokapalvelutulot 1.229.891 1.316.880 1.305.930 1.305.930 -0,8 1.305.930 865.680

3297 01 Kunnan sis.toimistopalv.tulo 13.617 14.300 -100,0

3298 01 Kunnan sis.kiinteistötulot 1.776.408 1.749.730 1.706.500 1.693.380 -3,2 1.693.440 1.449.580

3299 01 Kunnan sisäiset myyntitulot 240.962 217.340 249.340 243.340 12,0 243.340 156.990

3299 02 Kunnan sisäiset myyntitulot 6.307

MYYNTITUOTOT 5.459.530 4.832.590 4.961.330 4.897.910 1,4 4.925.930 4.012.720

MAKSUTUOTOT

3201 01 Kodinhoitoapumaksut 168.403 163.000 168.000 173.000 6,1 173.870

3202 01 Tukipalvelumaksut 422.841 440.800 437.300 442.300 0,3 444.530

3210 01 Hoitopäivämaksut 1.097.987 1.093.000 1.229.520 1.199.520 9,7 1.205.530 583.780

3219 01 Muut sosiaalitoimen maksut 52.377 107.700 100.200 100.200 -7,0 100.710

3220 01 Valvonta-ja tarkastusmaksut 143.261 140.800 136.890 136.890 -2,8 137.570 138.260

3290 01 Muut maksut 117.239 136.180 156.360 143.180 5,1 143.910 144.640

MAKSUTUOTOT 2.002.106 2.081.480 2.228.270 2.195.090 5,5 2.206.120 866.680

TUET JA AVUSTUKSET

3301 01 Työllistämistuet 96.926 122.870 122.870 122.870 122.870 122.870

3302 01 Muut tuet ja avust.valtiolta 339.579 324.800 155.210 168.780 -48,0 117.750 48.750

104


22.12.201





2015 2016 2017 2017 16-17 % 2018 2019

3310 01 Työterveyshuollon korvaukset 96.548 74.000 94.000 94.000 27,0 94.000 60.000

3380 01 Muut tuet ja avust. kunnilta 20.500 5.500 7.000 7.000 27,3 7.000 7.000

3390 01 Muut tuet ja avustukset 20.521 12.000 17.720 17.720 47,7 12.000 12.000

TUET JA AVUSTUKSET 574.074 539.170 396.800 410.370 -23,9 353.620 250.620

VUOKRATUOTOT

3401 01 Asuntojen vuokratulot 693.252 710.910 721.350 692.790 -2,5 692.790 444.590

3402 01 Muiden rak.ja huoneist. vuok 149.028 194.350 229.790 211.210 8,7 211.210 211.210

3402 02 Muiden rak.ja huoneist. vuok 4.883

3402 04 Muiden rak.ja huoneist. vuok 6.720

3403 01 Maa- ja vesialueiden vuokrat 48.173 37.000 37.000 41.100 11,1 41.100 41.100

3490 01 Muut vuokratulot(koneet ja k 9.639 8.500 8.500 8.500 8.500 8.500

VUOKRATUOTOT 911.695 950.760 996.640 953.600 0,3 953.600 705.400

MUUT TOIMINTATUOTOT

3506 01 Perustoimeentulotuen tak.per 18.970 25.000 -100,0

3507 01 Tarvehark.ja en.ehk.toim.tul 1.085

3510 01 Käyttöomaisuuden myyntivoito 63.340 150.000 150.000 150.000 150.000 150.000

3590 01 Muut tuotot 64.478 61.840 41.490 40.790 -34,0 40.790 21.200

MUUT TOIMINTATUOTOT 147.874 236.840 191.490 190.790 -19,4 190.790 171.200

TOIMINTATUOTOT/TULOT 9.095.280 8.640.840 8.774.530 8.647.760 0,1 8.630.060 6.006.620

VALMISTUS OMAN KÄYTTÖÖN

3701 01 Valmistus omaan käyttöön 67.706 68.000 58.000 58.000 -14,7 58.000 58.000

VALMISTUS OMAN KÄYTTÖÖN 67.706 68.000 58.000 58.000 -14,7 58.000 58.000

TOIMINTAKULUT/MENOT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

5000 01 Opettajaviranhalt. palkat -3.353.426 -3.555.080 -3.390.330 -3.405.420 -4,2 -3.385.420 -3.385.420

5001 01 Tukiopetuksen palkat -23.321 -37.350 -35.900 -35.900 -3,9 -35.900 -35.900

5010 01 Muiden vakinaisten palkat -7.899.667 -8.844.730 -8.773.580 -8.893.090 0,5 -8.809.090 -5.641.670

5010 02 Muiden vakinaisten palkat -79.307

105


22.12.201





2015 2016 2017 2017 16-17 % 2018 2019

5011 01 Alv:lliset vakinaisten palk -4.108 -3.180 -1.770 -1.770 -44,3 -1.770 -1.770

5020 01 Tunti-ja urakkapalkat -96.475 -110.620 -111.620 -105.620 -4,5 -105.620 -105.620

5030 01 Sijaisten palkat/muu henkil -1.260.196 -483.510 -626.990 -521.010 7,8 -521.010 -139.220

5030 02 Sijaisten palkat/muu henkil -1.022

5031 01 Alv:lliset sijaisten palkat -29

5032 01 Sijaisten palkat/opettajat -333.122 -62.250 -133.270 -103.990 67,1 -103.990 -103.990

5033 01 Sijaisten palkat koulutukse -31.980 -31.980 100,0 -31.980

5040 01 Tilapäisten palkat -332.624 -334.610 -164.590 -211.830 -36,7 -164.330 -117.280

5041 01 Alv:lliset tilapäisten palk -1.107 -1.350 -1.030 -1.030 -23,7 -1.030 -1.030

5050 01 Erilliskorvaukset/muu henki -639.760 -635.470 -624.320 -614.160 -3,4 -614.160 -89.960

5050 02 Erilliskorvaukset/muu henki -27.095

5052 01 Erilliskorvaukset/opettajat -358.536 -371.700 -382.280 -371.250 -0,1 -371.250 -371.250

5055 01 Asiantuntijapalkat -4.839 -1.380 -1.250 -1.250 -9,4 -1.250 -1.250

5080 01 Työllistämispalkat -175.454 -225.000 -225.000 -225.000 -225.000 -225.000

5090 01 Palkkiot (ei eläkkeeseen oi -95.254 -110.010 -111.910 -112.780 2,5 -109.790 -99.190

5095 01 Palkkiot (eläkkeeseen oikeu -33.166 -18.380 -44.880 -27.480 49,5 -27.480 -24.750

5096 01 Verolliset matkakorvaukset -12.822 -12.000 -12.000 -12.000 -12.000 -12.000

5099 01 Jaksotetut palkat -13.500 -48.000 -48.000 -20.000 -58,3 -20.000 -20.000

5099 02 Jaksotetut palkat -80

PALKAT JA PALKKIOT -14.744.910 -14.854.620 -14.720.700 -14.695.560 -1,1 -14.541.070 -10.375.300

HENKILÖSIVUKULUT

ELÄKEKULUT

5124 01 KuEL-maksut/eläkeper.+varh -842.284 -848.950 -848.950 -848.180 -0,1 -848.180 -627.660

5124 02 KuEl-maksut/eläkeper.+ var -4.410

5125 01 KuEL-maksut -2.165.869 -2.235.940 -2.188.490 -2.158.200 -3,5 -2.130.800 -1.375.940

5125 02 KuEL-maksut -18.318

5130 01 Muut eläkevakuutusmaksut -470.653 -382.890 -377.070 -379.070 -1,0 -374.070 -374.070

5198 01 Jaksot.palkkojen eläkekulu -2.400 -10.600 -10.600 -3.400 -67,9 -3.400 -3.400

5198 02 Jaksot.palkkojen eläkekulu -14

ELÄKEKULUT -3.503.947 -3.478.380 -3.425.110 -3.388.850 -2,6 -3.356.450 -2.381.070

MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT

106


22.12.201





2015 2016 2017 2017 16-17 % 2018 2019

5110 01 Sotu-maksut -299.500 -308.650 -311.580 -155.930 -49,5 -155.350 -111.280

5110 02 Sotu-maksut -2.205

5120 01 Työttömyysvakuutusmaksut -410.364 -419.090 -514.900 -448.890 7,1 -447.410 -320.100

5120 02 Työttömyysvakuutusmaksut -3.003

5190 01 Muut sosiaalivakuutusmaksu -47.878 -46.960 -51.270 -51.220 9,1 -51.100 -34.760

5190 02 Muut sosiaalivakuutusmaksu -328

5199 01 Jaksot.palkkojen muut henk -900 -2.580 -2.580 -900 -65,1 -900 -900

5199 02 Jaksot.palkkojen muut henk -6

MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT -764.185 -777.280 -880.330 -656.940 -15,5 -654.760 -467.040

HENKILÖSIVUKULUT -4.268.132 -4.255.660 -4.305.440 -4.045.790 -4,9 -4.011.210 -2.848.110

HENKILÖSTÖKORVAUKSET

5200 01 Sair.vak.- ja tapaturmakorv 162.759 80.850 78.190 83.950 3,8 83.950 48.100

5202 01 Muut henkilöstökorvaukset, 7.255 10.620 10.620 100,0 10.620 10.620

HENKILÖSTÖKORVAUKSET 170.014 80.850 88.810 94.570 17,0 94.570 58.720

HENKILÖSTÖKULUT -18.843.028 -19.029.430 -18.937.330 -18.646.780 -2,0 -18.457.710 -13.164.690

PALVELUJEN OSTOT

ASIAKASPALVELUJEN OSTOT

5301 01 Asiakaspalv. osto valtiolta -75.702

5302 01 Asiakaspalv. osto kunnilta -382.370 -402.550 -420.750 -452.700 12,5 -454.980 -326.550

5303 01 Asiakaspalv. osto kuntayhty -14.872.923 -15.640.600 -16.188.380 -16.172.380 3,4 -16.253.240

5304 01 Asiakaspalvelun osto muilta -2.207.307 -2.510.000 -2.613.720 -2.613.720 4,1 -2.626.840 -50.750

5305 01 Kotikuntalain kotikuntakorv -30.049 -40.000 -40.000 -40.000 -40.200

5306 01 Lapsiperheiden kodinhoitoav -7.303 -1.000 -1.000 100,0 -1.010

5390 01 Perhehoit. ja tukihenk. pal -168.440 -184.900 -133.500 -133.500 -27,8 -134.180

ASIAKASPALVELUJEN OSTOT -17.744.093 -18.778.050 -19.397.350 -19.413.300 3,4 -19.510.450 -377.300

MUIDEN PALVELUJEN OSTOT

5400 01 Toimistopalvelujen osto -167 -400 -300 -300 -25,0 -300 -300

5401 01 Pankkipalvelujen osto -11.562 -12.550 -12.500 -12.500 -0,4 -12.500 -12.560

5401 02 Pankkipalvelujen osto -1.003

5402 01 Asiantuntijapalvelujen osto -402.005 -440.420 -584.780 -616.430 40,0 -592.430 -470.300

5402 02 Asiantuntijapalvelujen osto -15.383

107


22.12.201





2015 2016 2017 2017 16-17 % 2018 2019

5403 01 Atk-palvelukset -262.874 -282.930 -323.200 -314.740 11,2 -314.590 -283.350

5403 02 Atk-palvelukset -10.825

5410 01 Painatukset ja ilmoitukset -53.984 -73.430 -70.580 -70.580 -3,9 -70.580 -67.790

5415 01 Telepalvelujen osto -74.728 -83.820 -77.700 -76.810 -8,4 -76.210 -67.170

5415 02 Telepalvelujen osto -4.599

5416 01 Postimaksut -46.401 -45.060 -42.550 -41.690 -7,5 -41.490 -33.140

5416 02 Postimaksut -5.415

5416 04 Postimaksut -18

5420 01 Vakuutukset -50.092 -59.870 -62.400 -60.090 0,4 -60.090 -55.270

5420 02 Vakuutukset -938

5420 04 Vakuutukset -1.245

5430 01 Puhtaanapitopalvelut -45.884 -70.490 -37.860 -37.860 -46,3 -37.860 -37.610

5430 04 Puhtaanapitopalvelut -61

5435 01 Pesulapalvelut -33.454 -43.480 -46.680 -46.680 7,4 -46.680 -6.290

5438 01 Jätevesimaksut/ulkoiset -1.191 -275.000 -200.000 -200.000 -27,3 -200.000 -201.000

5438 02 Jätevesimaksut ulkoiset -215.516

5439 01 Sisäiset jätevesimaksut -36.839 -38.930 -37.200 -37.200 -4,4 -37.200 -37.200

5439 04 Sisäiset jätevesimaksut -79

5440 01 Rakennusten kunnossapitopal -42.243 -40.600 -34.200 -34.200 -15,8 -34.200 -34.410

5440 04 Rakennusten kunnossapitopal -3.059

5441 01 Alueiden kunnossapitopalvel -132.238 -168.420 -166.400 -166.400 -1,2 -166.400 -167.260

5441 02 Alueiden kunnossapitopalvel -871

5441 04 Alueiden kunnossapitopalvel -177

5446 01 Alueiden rakentamispalvelut -1.500 -1.000 -1.000 -33,3 -1.000 -1.010

5450 01 Koneiden ja laitt. kunnossa -99.914 -79.010 -75.850 -72.530 -8,2 -72.530 -67.050

5450 02 Koneiden ja laitt. kunnossa -1.967

5450 04 Koneiden ja laitt. kunnossa -1.122

5458 01 Majoitus-ja ravitsemuspalve -19.703 -21.940 -18.140 -18.240 -16,9 -18.240 -16.310

5460 01 Matkustuskorvaukset -96.590 -111.820 -119.180 -116.180 3,9 -110.680 -85.960

5460 02 Matkustuskorvaukset -10.205

5461 01 Matkustuskorvaukset koulutu -14.312 -12.900 -12.330 -12.340 -4,3 -12.340 -8.730

108


22.12.201





2015 2016 2017 2017 16-17 % 2018 2019

5461 02 Matkustuskorvaukset koulutu -69

5462 01 Kuljetuspalvelut -971.334 -1.081.500 -1.042.400 -1.039.500 -3,9 -1.039.480 -960.160

5462 04 Kujetuspalvelut -350

5471 01 Terveyspalvelujen osto -181.557 -132.000 -150.700 -150.700 14,2 -150.700 -90.950

5472 01 Opetuspalvelujen osto -50.042 -33.000 -29.700 -26.700 -19,1 -17.700 -17.780

5473 01 Kulttuuripalvelujen osto -18.676 -19.300 -18.250 -18.250 -5,4 -18.250 -18.330

5475 01 Kustannuskorvaukset -22.037 -24.020 -19.360 -18.360 -23,6 -18.360 -16.100

5476 01 Kust.korv. perhe-,om.hoit.- -102.272 -120.200 -76.200 -76.200 -36,6 -76.200

5480 01 Osuus verotuskustannuksiin -200.391 -206.000 -197.000 -191.500 -7,0 -191.500 -192.460

5481 01 Muut yhteistoimintaosuudet -1.222.307 -1.277.550 -1.215.580 -1.215.580 -4,9 -1.215.550 -333.800

5482 01 Eu-hankkeiden kuntaosuudet -32.285 -43.000 -41.000 -41.000 -4,7 -41.000 -41.210

5485 01 Henkilöstön koulutuspalvelu -57.813 -82.860 -80.470 -77.130 -6,9 -77.130 -63.250

5485 02 Henkilöstön koulutuspalvelu -940

5490 01 Muut palvelut -63.838 -122.200 -98.090 -98.590 -19,3 -82.890 -71.370

5490 02 Muut palvelut -41.796

5496 01 Kunnan sis.ruokapalvelumeno -1.229.891 -1.316.880 -1.305.930 -1.305.930 -0,8 -1.305.930 -865.680

5497 01 Kunnan sis.toimistopalvelut -14.300 -100,0

5497 02 Kunnan sis.toimistopalvelut -13.617

5498 01 Kunnan sis.kiinteistömenot -1.776.408 -1.749.730 -1.706.500 -1.693.380 -3,2 -1.693.440 -1.449.580

5499 01 Kunnan sis.palvelusten osto -229.032 -216.260 -248.890 -242.890 12,3 -242.890 -156.540

5499 02 Kunnan sisäisten palveluste -7.661

5499 04 Kunnan sisäisten palveluste -3.444

MUIDEN PALVELUJEN OSTOT -7.922.428 -8.301.370 -8.152.920 -8.131.480 -2,0 -8.076.340 -5.929.920

PALVELUJEN OSTOT -25.666.521 -27.079.420 -27.550.270 -27.544.780 1,7 -27.586.790 -6.307.220

AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT

OSTOT TILIKAUDEN AIKANA

5500 01 Toimistotarvikkeet -22.707 -25.460 -21.950 -20.300 -20,3 -19.800 -15.750

5500 02 Toimistotarvikkeet -19

5501 01 Koulutarvikkeet -39.595 -62.850 -60.990 -56.470 -10,2 -56.470 -56.470

5510 01 Kirjallisuus -147.752 -225.270 -157.750 -144.120 -36,0 -144.120 -142.910

5512 01 Muu kirjastomateriaali -22.475 -21.000 -21.000 -21.000 -21.000 -21.000

109


22.12.201





2015 2016 2017 2017 16-17 % 2018 2019

5520 01 Elintarvikkeet -429.368 -504.540 -468.120 -467.130 -7,4 -467.130 -438.270

5530 01 Vaatteisto -13.121 -22.360 -23.710 -23.460 4,9 -23.460 -14.200

5530 02 Vaatteisto -251

5540 01 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet -69.582 -76.320 -92.170 -92.170 20,8 -92.170 -620

5550 01 Puhdistusaineet ja -tarvikk -62.116 -70.200 -69.050 -69.050 -1,6 -69.050 -56.650

5550 02 Puhdistusaineet ja -tarvikk -19

5560 01 Poltto- ja voiteluaineet -31.870 -37.030 -36.930 -36.930 -0,3 -36.930 -25.930

5560 02 Poltto- ja voiteluaineet -161

5560 04 Poltto- ja voiteluaineet -206

5570 01 Lämmitys -433.397 -488.950 -474.450 -474.450 -3,0 -474.450 -474.450

5570 04 Lämmitys -3.659

5571 01 Sähkö -360.917 -484.620 -465.720 -464.920 -4,1 -464.920 -462.520

5571 02 Sähkö -78.619

5571 04 Sähkö -3.599

5572 01 Sisäinen vesi -30.507 -32.800 -31.800 -31.800 -3,0 -31.800 -31.800

5572 02 Sisäinen vesi -145

5572 04 Sisäinen vesi -53

5573 01 Vesimaksut ulkoiset -4.044 -2.600 -2.600 -2.600 -2.600

5580 01 Kalusto -76.043 -133.130 -126.670 -109.850 -17,5 -109.850 -101.450

5580 02 Kalusto -12.215

5580 04 Kalusto -3.500

5585 01 Koneiden ja lait. kunnossap -47.238 -18.650 -18.600 -18.600 -0,3 -18.600 -16.400

5585 02 Koneiden ja lait. kunnossap -16.796

5585 04 Koneiden ja lait.kunnossapi -71

5590 01 Rakennusmateriaali -35.784 -46.000 -37.050 -35.550 -22,7 -35.550 -35.550

5590 02 Rakennusmateriaali -7

5591 01 Muut materiaali -69.252 -85.780 -78.980 -78.550 -8,4 -78.550 -71.800

5591 02 Muut materiaali -2.995

5591 04 Muut materiaali -336

5599 01 Sisäiset tarvikehankinnat -7.132 -1.080 -450 -450 -58,3 -450 -450

OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -2.025.554 -2.338.640 -2.187.990 -2.147.400 -8,2 -2.146.900 -1.966.220

110


22.12.201





2015 2016 2017 2017 16-17 % 2018 2019

VARASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS

5800 01 Varastojen lisäys/vähennys 663

VARASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS 663

AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -2.024.892 -2.338.640 -2.187.990 -2.147.400 -8,2 -2.146.900 -1.966.220

AVUSTUKSET

5850 01 Avustukset kotitalouksille -1.232.845 -1.255.000 -1.234.700 -1.204.700 -4,0 -1.204.700 -776.500

5851 01 Perustoimeentulotuki -317.176 -375.000 -100,0

5852 01 Täydentävä toimeentulotuki -18.365 -56.000 -55.000 -55.000 -1,8 -55.000 -5.000

5853 01 Ehkäisevä toimeentulotuki -2.196 -16.000 -33.800 -33.800 111,3 -33.800 -5.000

5860 01 Avustukset muille -109.918 -120.700 -123.500 -123.500 2,3 -123.500 -123.500

5861 01 Työmarkkinatuen kuntaosuus -206.236 -230.000 -120.000 -100.000 -56,5 -100.000 -100.000

5870 01 Palvelusetelit -667 -8.000 -8.000 -8.000 -8.000

5890 01 Omaishoitajien palkkiot -283.031 -300.000 -300.000 -300.000 -300.000

AVUSTUKSET -2.170.435 -2.360.700 -1.875.000 -1.825.000 -22,7 -1.825.000 -1.010.000

VUOKRAT

5901 01 Huoneistojen vuokramenot -497.767 -503.460 -535.770 -518.680 3,0 -518.680 -386.980

5902 01 Alueiden vuokramenot -1.300 -1.300 -1.300 -1.300 -1.300

5910 01 Koneiden ja laitt. vuokramen -9.659 -5.600 -7.360 -7.360 31,4 -7.010 -3.600

5911 01 Koneiden ja lait.leasingvuok -44.293 -52.940 -77.340 -67.360 27,2 -67.190 -60.560

5919 01 Muut vuokramenot -44 -1.000 -2.700 -1.320 32,0 -1.320 -1.000

VUOKRAT -551.764 -564.300 -624.470 -596.020 5,6 -595.500 -453.440

MUUT TOIMINTAKULUT

5950 01 Välilliset verot(alv) -15.504 -16.950 -16.420 -16.520 -2,5 -16.520 -16.060

5951 01 Välittömät verot -1.858 -2.660 -2.610 -2.610 -1,9 -2.610 -1.250

5970 01 Jäsenmaksut(vapaaehtoiset) -5.141 -6.740 -6.800 -6.800 0,9 -6.800 -6.700

5970 02 Jäsenmaksut -1.313

5980 01 Työosuus-ja ahkeruusrahat -7.644 -9.950 -12.300 -12.300 23,6 -12.300

5989 01 Käyttöomaisuuden myyntitappi -6.660

5990 01 Muut kulut -100.289 -75.020 -77.290 -79.840 6,4 -79.840 -73.340

5990 02 Muut toimintakulut -1.355

MUUT TOIMINTAKULUT -139.764 -111.320 -115.420 -118.070 6,1 -118.070 -97.350

111


22.12.201





2015 2016 2017 2017 16-17 % 2018 2019

TOIMINTAKULUT/MENOT -49.396.404 -51.483.810 -51.290.480 -50.878.050 -1,2 -50.729.970 -22.998.920

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -40.233.418 -42.774.970 -42.457.950 -42.172.290 -1,4 -42.041.910 -16.934.300

VEROTULOT

6000 01 Kunnallisvero 24.125.318 25.562.500 25.256.200 25.172.800 -1,5 25.298.660 11.219.750

6010 01 Kiinteistövero 2.001.757 2.046.000 2.014.800 2.032.000 -0,7 2.133.600 2.240.280

6020 01 Osuus yhteisöverosta 1.477.910 1.210.000 1.483.800 1.483.800 22,6 1.550.570 1.177.700

VEROTULOT 27.604.984 28.818.500 28.754.800 28.688.600 -0,5 28.982.830 14.637.730

VALTIONOSUUDET

6100 01 Yleinen valtionosuus 15.242.123 15.825.000 15.716.000 15.836.000 0,1 15.756.820 5.266.150

VALTIONOSUUDET 15.242.123 15.825.000 15.716.000 15.836.000 0,1 15.756.820 5.266.150

RAHOITUSTUOTOT JA KULUT

KORKOTUOTOT

6301 01 Korkotuotot antolainoista 10.452 11.400 9.600 9.600 -15,8 9.600 9.600

6304 01 Muut korkotuotot 414 100 400 400 300,0 400 400

6310 01 Taseyksiköiden sis.antolain. 15.944 16.070 30.140 30.140 87,6 30.140 30.140

KORKOTUOTOT 26.810 27.570 40.140 40.140 45,6 40.140 40.140

MUUT RAHOITUSTUOTOT

6315 01 Osingot ja osuuspääoman koro 2.566 2.000 2.000 2.000 2.000 2.000

6320 01 Verontilityskorkotulot ja ko 3.432

6330 01 Viivästyskorkotulot 9.289 8.000 9.000 9.000 12,5 9.000 9.000

6330 02 Viivästyskorkotulot 1.398

6340 01 Muut rahoitustulot 3.791 3.500 3.500 3.500 3.500 3.500

6340 02 Muut rahoitustulot 2.627

MUUT RAHOITUSTUOTOT 23.102 13.500 14.500 14.500 7,4 14.500 14.500

KORKOKULUT

6400 01 Lainojen korkokulut -336.362 -410.000 -370.000 -370.000 -9,8 -390.000 -415.000

6410 01 Taseyksiköiden.sis.lainojen -16.070 -30.140 -30.140 87,6 -30.140 -30.140

6410 02 Vesilaitoksen sis.lainojen k -14.679

112


22.12.201





2015 2016 2017 2017 16-17 % 2018 2019

6410 04 Yritystalon sis.lainojen kor -1.265

6465 01 Muut korkokulut -157 -500 -300 -300 -40,0 -300 -300

KORKOKULUT -352.463 -426.570 -400.440 -400.440 -6,1 -420.440 -445.440

MUUT RAHOITUSKULUT

6450 01 Provisiot -64 -1.000 -500 -500 -50,0 -500 -500

6450 02 Provisiot -4

6455 01 Verontilityskorkomenot ja ko -86 -3.000 -1.000 -1.000 -66,7 -1.000 -1.000

6460 01 Viivästyskorkomenot -77 -500 -200 -200 -60,0 -200 -200

6490 01 Muut rahoituskulut -1.521 -500 -500 -500 -500 -500

6490 02 Muut rahoituskulut -7

MUUT RAHOITUSKULUT -1.759 -5.000 -2.200 -2.200 -56,0 -2.200 -2.200

RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -304.310 -390.500 -348.000 -348.000 -10,9 -368.000 -393.000

VUOSIKATE 2.309.380 1.478.030 1.664.850 2.004.310 35,6 2.329.740 2.576.580

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT

6510 01 Poistot käyttöomaisuudesta -1.347.641 -2.022.680 -2.474.960 -2.474.960 22,4 -2.320.110 -2.083.280

6510 02 Poistot käyttöomaisuudesta -361.886

6510 04 Poistot käyttöomaisuudesta -44.870

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -1.754.397 -2.022.680 -2.474.960 -2.474.960 22,4 -2.320.110 -2.083.280

ARVONALENTUMISET

6530 01 Arvonalentumiset -15.846

ARVONALENTUMISET -15.846

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1.770.242 -2.022.680 -2.474.960 -2.474.960 22,4 -2.320.110 -2.083.280

TILIKAUDEN TULOS 539.137 -544.650 -810.110 -470.650 -13,6 9.630 493.300

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 539.137 -544.650 -810.110 -470.650 -13,6 9.630 493.300

113

LOPEN KUNTA Ote pöytäkirjasta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 19.12.2016 1

Dnro 117/2016 69 § LOPEN KUNNAN TALOUSARVIO 2017

Kunnanhallitus 27.6.2016 (§ 121):

Kuntalain 110 §:n mukaan ”Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväk-syttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunni-telman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kunta-strategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talous-arviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.” ”Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrä-rahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määrä-raha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.” Vuoden 2017 talousarvion valmistelu käynnistetään kunnanhallituksen ohjeis-tuksella ja siinä tarkoituksessa on valmisteltu myös raamilaskelma. Valmistelu käynnistetään tilanteessa, jossa yleisen taloustilanteen kehitykseen yhä sisältyy epävarmuustekijöitä, jotka on tiedostettava valmistelussa. Verotulojen kasvu-odotus on edelleen alhainen. Valtion taholta kuntasektorille on kohdistettu talou-teen kohdistuvia merkittäviä lisäpaineita niin tehtävien lisäämisen kuin valtion-osuusleikkausten kautta. Lopen osalta lisäksi valtionosuusjärjestelmän uudista-minen vähensi tuntuvasti kunnan saamaa valtionosuutta. Menopaineita puoles-taan lisää etenkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksuosuuksien voimakas kasvu toteutuneeseen käyttöön perustuen sekä terveydenhuollon kunta-yhtymien talouden alijäämäisyyden kattaminen.


Valtuusto on linjannut kunnan kehittämisen keskeiseksi kriittiseksi menestys-tekijäksi sen, että kunnan talous pidetään tasapainossa. Kunnanhallitukselle esitetään tasapainoinen talousarvioraami, mutta pääosin ulkoapäin tulevien syiden takia tavoitteeseen pääsy edellyttää hallintokunnilta tiukkaa talouden-pitoa ja myös sopeutustoimia. Raamilaskenta perustuu tässä vaiheessa useiden tekijöiden osalta alustaviin arviointeihin, jotka tarkentuvat laadinnan edetessä mm. valtion budjetti-valmistelun myötä. Verotulojen osalta laskenta on tehty nykyisin veroprosentein. Laskennassa on muutoin käytetty perusteena verotuksen valtakunnallisia kehitysarvioita Kunta-liiton tuottaman arviointitiedon pohjalta kuntakohtaisesti soveltaen. Valtionosuuksien osalta laskenta perustuu Kuntaliiton julkaisemiin laskelmiin, joissa on huomioitu jo tiedossa olevat laskentaperusteet esim. väestötietojen osalta sekä aikaisemmin tehtyjen päätösten vaikutukset kunnan valtion-osuuksiin. Niiden mukaan valtionosuuksia leikataan lisää 22,86 euroa/asukas, Lopen osalta siis noin 187.000 euroa, minkä lisäksi indeksitarkistukset jäädyte-tään. Lisäksi laskelmiin sisältyy perustoimeentulotuen rahoituksen siirto Kelalle 1.1.2017 alkaen siten, että siirron toteutus tapahtuu kustannusneutraalisti valtionosuusjärjestelmän kautta. Monilta osin valtionosuuden määräytymis-perusteita ei vielä ole saatavissa, joten laskenta tarkentuu talousarvio-valmistelun aikana. Toimintatuottojen osalta arvio edellyttää kustannuskehitykseen ja maan halli-tuksen päättämiin maksuperusteiden muutoksiin perustuvia maksuja taksa-tarkistuksia. Myyntituottojen osalta laskentapohjaa on tarkistettu toteutuneen tason perusteella. Keskeisten toimintakulujen osalta raamilaskennassa on henkilöstökulujen osalta huomioitu kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahaleikkaus, 30 % vuosina 2017–2019, sekä muiden henkilöstökulujen osalta työnantajan sosiaaliturva-maksun ja palkkaperusteisen KuEL-maksun aleneminen. Em. perustuen henki-löstökulujen raamia on voitu leikata kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Asiakas-palvelujen ostojen määrärahan tarvetta lisää sairaanhoitopiirin maksuosuuksien kasvu, avustusmenoja puolestaan vähentää perustoimeentulotuen siirto Kelalle sekä myönteinen kehitys työmarkkinatuen kuntaosuuksissa. Raamilaskennassa käytettyjä perusteita on käyty tarkemmin läpi talousarvion laadintaohjeessa.


Meneillään olevan raskaan investointijakson vaikutukset kaatuvat talousarvio-vuonna käyttötalouden rasitteeksi siten, että suunnitelman mukaisiin poistoihin on raamilaskennassa osoitettu 456.830 euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kun lisäksi huomioidaan edellä todetut leikkaukset valtion-osuuksiin, on toimielinkohtaista raamia jouduttu tiukentamaan 1,5 % niin, että toimintakate on kuluvan vuoden tasolla. Kuitenkin vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna raamin toimintakatteessa on 5,5 %:n kasvu. Täten raami on nyky-olosuhteissa realistinen, mutta sen saavuttaminen vaatii hallintokunnilta hyvää suunnittelua, olemassa olevien säästömahdollisuuksien hyödyntämistä ja tark-kaa taloudenpitoa. Laadintatavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäksi aikai-semmin päätettyjen tervehdyttämistoimien täysimääräistä toteuttamista. Raamilaskennassa käytettyjen perusteiden mukaan vuoden 2017 talousarvion vuosikatteeksi muodostuu 2.481.820 euroa, minkä jälkeen poistot huomioiden laskelma on 2.310 euroa ylijäämäinen. Investointien osalta lähtökohta on voimassa olevan taloussuunnitelman taso. Sen mukaan talousarviovuoden nettoinvestointien määrä on noin 3,25 milj. euroa, mikä palauttaa kunnan investointien määrän 2000-luvun keskimääräi-selle vuotuiselle investointitasolle, ja tämän jälkeiset taloussuunnitelmavuodet ovat investointien osalta talousarviovuotta kevyempiä. On tärkeätä, että talous-suunnitelmassa hyväksytyssä investointitasossa pysytään, koska kunta tarvit-see raskaiden investointivuosien jälkeen kevyempiä vuosia, joiden avulla velka-määrää voidaan taas hillitä. Kunnanhallitukselle on toimitettu vuoden 2017 talousarvion laadintaohje hallintokunnille sekä raamilaskelmat sisältäen tuloslaskelman, menoja tulolaji-kohtaisen laskennan ja toimielinkohtaiset raamit. (Valmistelija: Talousjohtaja Pekka Leppänen, p. 040 330 6008) Päätösehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy vuoden 2017 talousarvion valmistelulle laadinta-ohjeen, asiaselostuksessa esitetyt perusteet ja niiden perusteella tehdyn raami-laskelman. Päätös: Hyväksyttiin. ______


Kunnanhallitus 26.9.2016 (§ 172): Lautakunnat ovat tehneet annettuun laadintaohjeeseen perustuen esityksensä vuoden 2017 talousarvioon ja niiden pohjalta on koostettu ensimmäinen koko kuntaa koskeva yhteenveto. Tässä vaiheessa talousarviovalmistelussa ei päästä laadinnalle asetettuun tavoitteeseen, vaan talousarviokokonaisuus on selvästi alijäämäinen. Kunnanhallitukselle toimitettavat alustavat laskelmat perustuvat täysin hallintokuntien valmisteluun eikä niitä ole vielä miltään osin yhteisesti läpikäyty. Suurin syy siihen, ettei laadintatavoitteeseen tässä vaiheessa päästä, on vero-tuloarviossa. Raamilaskennassa perusteena oli toukokuun valtakunnallinen ennuste, mihin verrattuna uusin syyskuun puolivälin ennuste on yli 0,9 milj. euroa pienempi johtuen lähinnä kilpailukykysopimuksen tarkentuneista vaiku-tuksista, valtion budjettiratkaisuista ja hitaasta talouskehityksestä. Kuntaliiton laskelman mukaan verotuksessa tapahtuvat muutokset pienentävät kunnallisveron kokonaistuottoa 873 milj. euroa, josta kunnille kompensoidaan 390 milj. euroa, eli kuntasektorin nettomenetys on 483 milj. euroa. Toisaalta kilpailukykysopimus tuo myös säästöjä kuntien menoihin, joihin ei kuitenkaan päästä, jos säästömahdollisuuksia ei käytetä hyväksi sillä tavoin, miten maan hallitus omissa ratkaisuissaan on olettanut. Valtiovarainministeriön laskelmissa esimerkiksi vuosityöajan 24 tunnin pidennyksen arvioidaan tuovan työvoima-tarpeen pienenemisen myötä 93 milj. euron säästövaikutuksen vuonna 2017 ja se nousee 245 milj. euroon vuonna 2020. Säästö ei kuitenkaan toteudu, ellei kunnissa tehdä em. perustuvia leikkauksia henkilöstökuluihin. Samaten maan hallitus edellyttää mm., että kunnan perimiin maksuihin tehdään hallituksen linjausten mukaiset korotukset, perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan toteutetaan kustannusneutraalisti, henkilöstömitoituksiin hyväksytyt muutokset toteutetaan sekä terveyden- ja sosiaalihuollon päivystyksen ja erikoissairaanhoidon keskittämisestä yliopistollisiin sairaaloihin ja seitsemään muuhun päivystyspalvelun sairaalaan saatavissa oleva 75 milj. euron säästö saavutetaan. Valtionosuusarviota voidaan uuden laskelman perusteella korottaa 114.000 euroa alkukesän laskelmaan verrattuna. Laskelma on edelleen alustava ja tarkentuu loppuvuoden aikana.


Lautakunnat ovat tehneet esityksensä myös suunnitelmakauden 2017–2021 investoinneiksi ja niistä on koottu oma yhdistelmänsä. Esitysten kokonais-summa on annetun tavoitteen mukainen siten, että investointien vuotuinen määrä vähenee olennaisesti kuluvan vuoden tasosta. On tärkeätä, että lähi-vuosina investointitaso pidetään matalana, jotta kunnan velkakehitys on hallittua eivätkä siitä aiheutuvat kulut syö toiminnan kehittämismahdollisuuksia käyttö-talouden puolella. Lautakuntien esittelijät on kutsuttu kokoukseen ja he esittelevät kunnan-hallitukselle oman toimialansa talousarviokokonaisuutta lautakuntakäsittelyihin perustuen. Kunnanhallitukselle on toimitettu − lautakuntien talousarvioesitysten toimintakatetason ja rahoituksellisten erien

nykytilanteen vertailulaskelma suhteessa hyväksyttyyn raamiin, − hallintokuntien toimittama ennakkomateriaali talousarvioesitysten sisällöstä, − budjetointijärjestelmästä tulostettu tuloslaskelmatason koontiraportti talous-

arviovalmistelun kokonaistilanteesta ja tehtäväalueittainen tulo- ja meno-ryhmätason raportti sekä

− koonti investointisuunnitelmaan 2017–2021 tehdyistä esityksistä. (Valmistelija: Talousjohtaja Pekka Leppänen, p. 040 330 6008) Päätösehdotus: Kunnanhallitus merkitsee talousarvion valmistelutilanteen tiedokseen ja antaa ohjeet talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen jatkovalmistelulle. Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjaan merkittiin, että tämän asian käsittelyn aikana kokous keskeytettiin taukojen ajaksi klo 14.45–14.55 ja klo 15.41–15.50. Pöytäkirjaan merkittiin, että tämän asian käsittelyn aikana kokouksesta pois-tuivat Asko Niemelä klo 16.20 ja Timo Heinonen klo 16.43. Pöytäkirjaan merkittiin, että tämän asian käsittelyn jälkeen klo 16.45 kokouk-sesta poistuivat Tero Kuusisto, Jyrki Käki, Riitta Lehtinen, Timo Rahikainen, Olli Kuntonen, Tuula Pirinen, Siina Vieri ja Juha Viinikka. ______


Kunnanhallitus 21.11.2016 (§ 216): Talousarvion valmistelua on jatkettu yhdessä hallintokuntien kanssa pyrkimyk-senä päästä lähemmäksi tasapainoista kokonaisraamitavoitetta, mutta samalla kuitenkin huomioiden myös se, että määrärahavaraukset olisivat nykyarvion perusteella mahdollisimman realistiset. Tämän mukaisesti talousarvioesitykseen on tehty sekä toimintakatetta parantavia että sitä heikentäviä muutoksia. Lisäksi talousarviolaskentaan on sisällytetty kunnanjohtajan talousarvioesitykseen sisältyviä painotuksia, jotka esitellään kunnanhallitukselle tarkemmin kokouk-sessa. Rahoituksellisten erien osalta verotuloarvio pohjautuu tämänhetkisiin näkymiin, joissa on huomioitu mm. arvio yleisen taloudellisen tilanteen kehittymisestä, vuoden 2015 valmistuneen verotuksen vaikutukset talousarviovuoden tilityksiin sekä valtion tulo- ja menoarvion vaikutukset verotulokehitykseen ja näiden pohjalta tehtyyn kuntakohtaiseen arvioon. Valtionosuudet on laskettu tiedossa olevien laskentatekijöiden ja valtion tulo- ja menoarviossa määritettyjen perus-teiden mukaan. Talousarvioesitys on jatkovalmistelun jälkeen tässä vaiheessa 471.650 euroa alijäämäinen. Alijäämäisyys johtuu ennen kaikkea heikosta verotulokehityk-sestä, valtionosuuksien vähenemisestä ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksuosuuksien voimakkaasta kasvusta. Toimintakulut ovat talousarvio-esityksessä 0,8 % pienemmät kuin kuluvan vuoden talousarviossa, mutta jos tarkastelu tehdään ilman asiakaspalvelujen ostoja, ovat toimintakulut 3,2 % tätä vuotta pienemmät. Osaltaan pienenemiseen vaikuttaa julkisella sektorilla teh-tävä lomarahojen leikkaus sekä perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidet-tavaksi. Vuosikate on 12,1 % parempi kuin kuluvan vuoden talousarviossa, mutta raskaiden investointivuosien takia poistojen määrä kasvaa 22,4 %, euro-määräisesti 452.280 euroa, mikä johtaa talousarvioesityksen alijäämäisyyteen ja kääntää tulostarkastelun tätä vuotta heikommaksi. Investointien osalta on aikaisemmin esiteltyyn alustavaan suunnitelmaan verrat-tuna pienennetty osakkeiden ja osuuksien määrärahavarausta sekä perus-korjaus- ja muutostöiden osalta korotettu koulukeskuksen A-rakennuksen korjausmääräraha 200.000 euroon sekä lisätty pieni määräraha Launosten koulun varastokopin hankintaa varten. Talousarvioesityksen valmistelua jatketaan kunnanhallituksen käymän keskus-telun ja antaman ohjeistuksen pohjalta niin, että lopullinen talousarvioehdotus voidaan käsitellä 12.12.2016 pidettävässä kunnanhallituksen kokouksessa.


Kunnanhallitukselle on toimitettu − talousarvioesityksen tuloslaskelma sekä koontina että tulo- ja menolaji-

tasoisena erittelynä − talousarvioesitys tehtäväalueittain tulo- ja menoryhmätasoisena − kunnanjohtajan toiminnalliset ja taloudelliset muutosesitykset hallintokuntien

talousarvioesityksiin sekä − investointisuunnitelma 2017–2021. (Valmistelija: Talousjohtaja Pekka Leppänen, p. 040 330 6008) Päätösehdotus: Kunnanhallitus käsittelee vuoden 2017 talousarvioesityksen ja antaa ohjeet sen jatkovalmistelulle. Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjaan merkittiin, että kunnanhallitus piti kokoustauon klo 20.08–20.14. ______

Kunnanhallitus 12.12.2016 (§ 234): Talousarvioehdotuksen valmistelua on jatkettu kunnanhallituksen aikaisempien käsittelyjen pohjalta. Edellisen käsittelyn jälkeen talousarvioehdotuksesta on muutettu kunnan maksuosuus sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle yhtymä-hallituksen kokouksen 29.11.2016 käsittelyn mukaisesti sekä pienennetty kunnallisverotuloarviota ja vastaavalla summalla lisätty valtionosuusarviota tarkennettuun laskelmaan perustuen. Näiden muutosten jälkeen talousarvioehdotuksen toimintatuottojen määrä on 8.647.760 euroa, missä on kuluvan vuoden talousarvioon vähennystä 1,0 %, ja toimintakulujen määrä 50.863.050 euroa, jossa vastaavasti vähennystä 0,8 %. Niiden jälkeen toimintakate on -42.157.290 euroa, joka on 0,8 % pienempi kuin vuoden 2016 talousarviossa. Verotulojen ja valtionosuuksien sekä rahoitus-tuottojen ja -kulujen jälkeen vuosikate on 2.019.310 euroa, mikä puolestaan on 14,6 % kuluvan vuoden talousarviota parempi. Kun kuitenkin raskaan investointiohjelman toteutuksen johdosta poistojen määrä kasvaa voimakkaasti, muodostuu tilikauden tulos alijäämäiseksi 455.650 euroa.


Tuloksen muodostumiseen vaikuttaa oleellisesti heikko verotuloarvio sen ohella, että kunnan maksuosuudet varsinkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle kasvavat voimakkaasti. Talousarvioehdotuksessa on asiakaspalvelujen ostoihin varattu 635.250 euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa, kun verotuloarvio on 129.900 euroa pienempi. Todetut muutokset, poistot mukaan lukien, ovat euromääräisesti niin suuria, ettei talousarvioehdotusta saatu valmisteltua tavoit-teen mukaisesti tasapainoon. Talousarvion toteutuksessa tulee kuitenkin etsiä ratkaisuja, joilla talous saadaan tasapainotettua ja pyrkimyksenä tulee olla budjetoitua parempi tilinpäätös. Merkittävimmät investoinnit saadaan tällä erää toteutettua talousarviovuonna, kun Läyliäisten koulun peruskorjaus- ja laajennustyöt valmistuvat syysluku-kauden 2017 alkuun mennessä. Investointien nettomäärä on talousarvio-ehdotuksessa noin 2,8 milj. euroa, joten kunnan resursseille erittäin raskaan investointijakson jälkeen palataan likimain 2000-luvun keskimääräiselle tasolle. Investointien seurauksena poistojen määrä kuitenkin kasvaa kuluvan vuoden talousarvioon nähden 452.280 euroa ja vuoden 2015 tilinpäätökseen peräti 720.563 euroa, joten käyttötaloutta on myös poistojen takia jouduttu sopeutta-maan merkittävässä määrin. Investointijakson seurauksena kunnan velkamäärä kasvaa vielä hieman talous-arviovuonna, mutta kääntyy taloussuunnitelmaan sisältyvän investointitason myötä uudelleen laskevaan suuntaan vuodesta 2018 alkaen. Taloussuunnitelmakauden viimeiselle vuodelle 2019 on laskettu maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutukset niillä arvioinneilla, jotka talousarviovalmistelun aikana ovat olleet käytettävissä. Lainsäädännön puuttumisen takia laskenta on tässä vaiheessa vain suuntaa antava. Laskennassa käytettyjen arviointiperusteiden mukaan kunnan talous on suunni-telmavuosien osalta tasapainoinen, lievästi ylijäämäinen. Sen edellytyksenä kuitenkin on, että päätöksenteossa noudatetaan tarkkaa linjaa niin, ettei käyttö-taloutta paisuteta, palvelujen tuottamisessa etsitään ja noudatetaan taloudellisia toteutusvaihtoehtoja ja taloussuunnitelman mukaisesta investointitasosta pide-tään kiinni. Talousarvioehdotuksessa uuden pitkäaikaisen lainan lainanottovaltuudeksi esi-tetään 4.500.000 euroa. Kun lainoja lyhennetään ensi vuonna suunnitelman mukaan 3.136.820 euroa, tulee kunnan pitkäaikaisen lainan määrä kasvamaan. Kunnanhallitukselle on toimitettu esitys vuoden 2017 talousarvioksi ja vuosien 2017–2019 taloussuunnitelmaksi perusteluineen, sisältäen vuosien 2017–2021 investointisuunnitelman.


Lisäksi kunnanhallitukselle on toimitettu talousarviokirjaa yksityiskohtaisemmat erittelyt ja perustelut kunnanjohtajan talousarvioesityskokonaisuudelle sekä investointisuunnitelman perusteluineen. Talousarvion määrärahavaraukset löy-tyvät talousarviokirjasta. (Valmistelija: Talousjohtaja Pekka Leppänen, p. 040 330 6008) Päätösehdotus: Kunnanhallitus käsittelee vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017–2019 taloussuunnitelman sekä esittää sen valtuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy talousarviolainojen lainanottovaltuuksiksi kunnanhallitukselle enintään 4.500.000 euroa. Päätös: Kunnanhallitus päätti Aimo Alhon esityksestä lisätä perusopetuksen kohtaan, että kunta järjestää opetussuunnitelman mukaiset kirkkovierailut eri uskonto-kuntien oppilaille. Keskustelun kuluessa Karoliina Saari esitti, että investointiosaan sisällytetään 30.000 euron määräraha 20–30-paikkaisen vanhusten hoivakodin tai tehostetun asumisen yksikön rakentamiseen ja vuodelle 2018 lisätään 2 milj. euroa rakennushankkeen toteuttamiseen. Tiina Seppälä kannatti Karoliina Saaren esitystä. Kunnanhallitus piti neuvottelutauon klo 18.00–18.13. Neuvottelutauon jälkeen Marja Peltomäki teki seuraavan muutosesityksen: Talousarviosta osoitetaan 20.000 euron määräraha selvitykseen, jossa kartoite-taan erilaisia vaihtoehtoja vanhusten palveluja tehostetun asumisen tarpeisiin. Vaihtoehtoja sopivista yksiköistä ja palvelun sisällöstä etsitään esim. kunnan omasta rakennuskannasta tai yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa, esim. palvelusetelikäytäntö. Tarvittaessa myös uudisrakennusvaihtoehto kartoitetaan. Lisäksi kartoitetaan palvelun todellinen tarve ja aikataulu. Asko Niemelä kannatti Marja Peltomäen esitystä. Koska oli tehty kaksi kunnanhallituksen pohjaesityksestä poikkeavaa esitystä, puheenjohtaja totesi, että asia täytyy ratkaista äänestämällä siten, että ensin äänestetään kahden muutosesityksen välillä, minkä jälkeen voittanut muutos-esitys asetetaan kunnanhallituksen pohjaehdotusta vastaan. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.


Sen jälkeen puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Ne, jotka ovat Marja Peltomäen tekemän muutosesityksen kannalla, äänestävät ”JAA”, ja ne, jotka ovat Karoliina Saaren tekemän muutosesityksen kannalla, äänestävät ”EI”. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä ja 3 EI-ääntä. Äänestys-luettelo on liitteenä 1a. Puheenjohtaja totesi Marja Peltomäen esityksen voittaneen. Tämän jälkeen tulee äänestää kunnanhallituksen päätösehdotuksen ja Marja Peltomäen tekemän muutosesityksen välillä. Tässä kohdin kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Marja Peltomäen muutosesityksen ilman äänestystä ja muutosesityksen mukainen teksti sisällytetään talousarvion vanhusten palveluja koskevaan kohtaan. Muulta osin päätösehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjaan merkittiin, että Timo Heinonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 18.45. ______

Valtuusto 19.12.2016 (§ 69): Valtuustolle on toimitettu kunnanhallituksen hyväksymä esitys vuoden 2017 talousarvioksi ja vuosien 2017–2019 taloussuunnitelmaksi perusteluineen, sisältäen vuosien 2017–2021 investointisuunnitelman. Lisäksi valtuustolle on toimitettu talousarviokirjaa yksityiskohtaisemmat erittelyt ja perustelut kunnanjohtajan talousarvioesityskokonaisuudelle sekä investointi-suunnitelma perusteluineen. Talousarvion määrärahavaraukset löytyvät talous-arviokirjasta. Kunnanhallituksen päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017–2019 talous-suunnitelman valtuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy talousarviolainojen lainanottovaltuuksiksi kunnanhallitukselle enintään 4.500.000 euroa.


Päätös: Asian käsittelyn aluksi puheenjohtaja esitti käsittelyjärjestykseksi, että ensin kuullaan valtuustoryhmien puheenvuorot, sen jälkeen käydään yleiskeskustelu, seuraavana talousarvion yksityiskohtainen käsittely talousarviokirjan luvuittain/ tehtäväalueittain, jonka yhteydessä tehdään mahdolliset muutosesitykset, ja lopuksi äänestetään muutosesityksistä. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin. Talousarvion yksityiskohtaisen käsittelyn yhteydessä tehdyt muutosesitykset on todettu jäljempänä äänestyskäsittelyjen yhteydessä. Valtuusto piti ennen muutosesityksistä äänestämistä neuvottelutauon klo 20.02–20.15. Äänestys 2: Käsiteltäessä kohtaa 3. Kunnan talouden tasapaino Leila Ahlqvist teki seuraavan muutosesityksen: Esitämme poistettavaksi s. 16 Kasvatus- ja koulutoimen osiosta kokonaan kappaleen: ”Mahdolliset sääntelyn kevennykset ja sitä kautta esim. ryhmä-kokoja tai henkilöstön pätevyyttä tai päivähoito-oikeutta koskevat valtakunnalli-set linjaukset otetaan mahdollisimman pikaisesti täysimääräisesti käyttöön.”. Peruste esitykselle on, että kyseiset seikat otetaan ajankohtaiseksi tullessaan erikseen käsiteltäväksi. Tämä toteuttaa hallittuja muutostoimenpiteitä. Sakari Vuorinen, Marianna Rautiainen, Antti Salminen, Janne Kataja, Ossi Kollin, Markku Savolainen, Joni Lähde, Raili Vuorinen ja Nina Lilja kannattivat Leila Ahlqvistin tekemää muutosesitystä. Koska oli tehty käsittelyn pohjana olevasta päätösehdotuksesta poikkeava esitys, totesi puheenjohtaja, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan kunnan-hallituksen päätösehdotuksen kannalla, vastaavat JAA, ja ne, jotka ovat Leila Ahlqvistin tekemän muutosesityksen kannalla, vastaavat EI. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 15 JAA-ääntä ja 20 EI-ääntä. Äänestys-luettelo on osanottajaluettelon yhteydessä. Puheenjohtaja totesi Leila Ahlqvistin tekemän muutosesityksen tulleen hyväksytyksi.


Äänestys 3: Käsiteltäessä varhaiskasvatuksen tehtäväaluetta Outi Kekki teki seuraavan muutosesityksen: Avoimen varhaiskasvatuksen palveluiden resurssi säilytetään täysimääräisenä niillä kasvatusalueilla, joissa kysyntää on, ja supistetaan tarvittaessa sellaisilla alueilla, joilla kysyntää ei ole, ohjaten resurssi toisiin varhaiskasvatuksen tehtä-viin. Esitys on kustannusneutraali, koska ei ole osoittaa, mihin varhaiskasvatuk-sen puolikas henkilötyövuosi kohdennettaisiin. Mikäli tästä aiheutuu kustannus-vaikutuksia, katetaan menot tuloveron tuottoarviota korottamalla (arvio noin 18.000 euroa / vuosi / 0,5 htv). Satu Myllykoski kannatti Outi Kekin tekemää muutosesitystä. Koska oli tehty käsittelyn pohjana olevasta päätösehdotuksesta poikkeava esitys, totesi puheenjohtaja, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan kunnan-hallituksen päätösehdotuksen kannalla, vastaavat JAA, ja ne, jotka ovat Outi Kekin tekemän muutosesityksen kannalla, vastaavat EI. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 25 JAA-ääntä ja 10 EI-ääntä. Äänestys-luettelo on osanottajaluettelon yhteydessä. Puheenjohtaja totesi päätösehdotuk-sen tulleen hyväksytyksi. Äänestys 4: Käsiteltäessä perusopetuksen tehtäväaluetta teki Outi Kekki seuraavan muutosesityksen: Yläkouluun siirtyvien luokkajako toteutetaan myös vuonna 2017 20.3. tilastointi-päivän ja ammattilaisten lausuntojen perusteella. Jos yleisopetuksen oppilaiden määrä on 110 tai enemmän, jaetaan oppilaat viiteen yleisopetusryhmään. Jos oppilaita on tätä vähemmän, on lähtökohtana jako neljään yleisopetuksen ryhmään. Jako säilytetään jatkossa koko yläkoulun ajan samana oppilas-muutoksista riippumatta. Harri Hatakka kannatti Outi Kekin tekemää muutosesitystä. Koska oli tehty käsittelyn pohjana olevasta päätösehdotuksesta poikkeava esitys, totesi puheenjohtaja, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan kunnan-hallituksen päätösehdotuksen kannalla, vastaavat JAA, ja ne, jotka ovat Outi Kekin tekemän muutosesityksen kannalla, vastaavat EI. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin.


Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 JAA-ääntä ja 26 EI-ääntä. Äänestys-luettelo on osanottajaluettelon yhteydessä. Puheenjohtaja totesi Outi Kekin tekemän muutosesityksen tulleen hyväksytyksi. Äänestys 5: Käsiteltäessä perusopetuksen tehtäväaluetta teki Riitta Joutsi-Hänninen Kokoomuksen valtuustoryhmän nimissä seuraavan muutosesityksen: Esitän, että Lopen kunnanvaltuusto päättää 15.000 euron lisämäärärahasta sivistystoimelle atk-tukihenkilöä varten keväälle 2017. Koska oli tehty käsittelyn pohjana olevasta päätösehdotuksesta poikkeava esitys, totesi puheenjohtaja, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan kunnan-hallituksen päätösehdotuksen kannalla, vastaavat JAA, ja ne, jotka ovat Riitta Joutsi-Hännisen tekemän muutosesityksen kannalla, vastaavat EI. Äänestys-esitys ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 JAA-ääntä ja 24 EI-ääntä. Äänestys-luettelo on osanottajaluettelon yhteydessä. Puheenjohtaja totesi Riitta Joutsi-Hännisen tekemän muutosesityksen tulleen hyväksytyksi. Äänestys 6: Käsiteltäessä perusopetuksen tehtäväaluetta teki Raili Vuorinen Sosialidemokraattien valtuustoryhmän nimissä seuraavan muutosesityksen toiminnallisiin tavoitteisiin: 1.–3.-luokkalaisten kesäkerhotoimintaa tarjotaan kesäkuussa kaikilla kasvatus-alueilla. Valtuustoryhmän lisäksi Satu Myllykoski, Marianna Rautiainen, Tommi Naakka ja Antti Salminen kannattivat Raili Vuorisen tekemää muutosesitystä. Koska oli tehty käsittelyn pohjana olevasta päätösehdotuksesta poikkeava esitys, totesi puheenjohtaja, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan kunnan-hallituksen päätösehdotuksen kannalla, vastaavat JAA, ja ne, jotka ovat Raili Vuorisen tekemän muutosesityksen kannalla, vastaavat EI. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 JAA-ääntä ja 24 EI-ääntä. Äänestys-luettelo on osanottajaluettelon yhteydessä. Puheenjohtaja totesi Raili Vuorisen tekemän muutosesityksen tulleen hyväksytyksi.


Käsiteltäessä perusopetuksen tehtäväaluetta teki Raili Vuorinen Sosiali-demokraattien valtuustoryhmän nimissä seuraavan muutosesityksen palvelu-tuotannon muutoksiin: Koulunkäyntiavustajien nimike muutetaan koulunkäynninohjaajan nimikkeeksi 1.8.2017 alkaen. Ei kustannusmuutoksia. Valtuustoryhmän lisäksi Satu Myllykoski ja Marianna Rautiainen kannattivat Raili Vuorisen tekemää muutosesitystä. Tältä osin puheenjohtaja katsoi, että asia tulee ensin käsitellä yt-lain mukaisissa neuvotteluissa, kuulla niissä asianosaisia ja kuulemisen jälkeen tuoda asia käsittelyyn kasvatus- ja koulutuslautakunnan kautta, minkä johdosta puheen-johtaja ei ottanut muutosesitystä tässä vaiheessa äänestettäväksi. Käsiteltäessä koululaisten iltapäivätoiminnan tehtäväaluetta esitti Janne Kataja, että palvelutuotannon muutoksia koskevassa tekstissä tulisi käyttää termiä esi-opetus esikoulujen sijasta. Koska esitystä ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen rauenneen. Äänestys 7: Talousarvioehdotuksen investointiosaan liittyen teki Eeva Pyhä-lammi Kokoomuksen valtuustoryhmän nimissä seuraavan muutosesityksen: Lopen Kokoomus esittää, että talousarvioon lisätään 10.000 euroa eli varataan yhteensä 30.000 euron määräraha 20–30-paikkaisen vanhusten tehostetun asumisen palvelun tarjonnan selvittämiseksi ja/tai oman rakennuksen suunnitte-lemiseksi. Lisäksi investointiosaan vuodelle 2018 lisätään 2 milj. euroa rakennushankkeen toteuttamiseen. Kokoomukselle käy myös se vaihtoehto, että asia saadaan ratkaistua alku-vuodesta 2017 yksityisen palveluntuottajan kanssa. Tällä esityksellä Lopen Kokoomus haluaa varmistaa, että jatkossakin loppilaiset ikäihmiset saavat asua omassa kunnassa elämänsä loppuun asti, eikä jatkossa-kaan pitkäaikaisen hoidon paikkoja osoiteta muista kunnista. Koska oli tehty käsittelyn pohjana olevasta päätösehdotuksesta poikkeava esitys, totesi puheenjohtaja, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat käsittelyn pohjana olevan kunnan-hallituksen päätösehdotuksen kannalla, vastaavat JAA, ja ne, jotka ovat Eeva Pyhälammin tekemän muutosesityksen kannalla, vastaavat EI. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin.


Suoritetussa äänestyksessä annettiin 24 JAA-ääntä ja 11 EI-ääntä. Äänestys-luettelo on liitteenä 2. Puheenjohtaja totesi päätösehdotuksen tulleen hyväksy-tyksi. Muilta osin talousarvio hyväksyttiin esitetyssä muodossa, mukaan lukien kunnanhallituksen lainanottovaltuus enintään 4.500.000 euroa. ______

Täytäntöönpano:

Talousarviokirja + ote + kunnanhallituksen antama täytäntöönpano-ohje • valtuutetut • nuorisovaltuutetut • tarkastuslautakunta • johtoryhmä • esimiehet • kirjanpito • palkanlaskenta • RHL-Data Oy • Lopen kunnan kotisivut

Otteen oikeaksi todistaa Loppi 21.12.2016 Pekka Leppänen talousjohtaja

Lopen kunta Yhdystie 5, 12700 Loppi Puh. (019) 758 6000 (vaihde), fax (019) 758 6021 Sähköposti: [email protected]

Kunnanhallitus 9.1.2017 Hallintokunnille VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE Kunnan talousarvio vuodelle 2017 on hyväksytty 19.12.2016 pidetyssä valtuuston kokouksessa. Samalla hyväksyttiin myös vuosia 2018–2019 koskeva taloussuunnitelma sekä vuosien 2017–2021 investointisuunnitelma. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kunta-konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai netto-määräisenä. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Tämä ohje on osa kunnanhallituksen toteuttamaa sisäisen valvonnan ohjausta. Kunnan-hallitus antaa näin toimielimille sitovat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta. Toimintojen järjestämisessä ja toteuttamisessa on lisäksi huomioitava voimassa oleva muu ohjeistus. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kunnan tehtä-vät on hoidettava taloudellisesti ja järjestettävä siten, että vastuu tavoitteiden toteut-tamisesta sekä toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä. Toimintojen kaikilla tasoilla on oltava riittävä sisäinen valvonta – siitä on vastuussa oman toimin-tansa osalta kukin toimielin ja sen vastuuhenkilö. Vastuuhenkilöiden tulee raportoida vuoden aikana toteuttamastaan sisäisestä valvonnasta kirjallisesti erillisen ohjeistuksen mukaan. Määrärahat ja tuloerät on kohdistettu ko. toiminnasta vastaavalle toimielimelle. Tällöin sillä on myös johtosäännön määräämä velvollisuus seurata määrärahojen käyttöä ja tuloerien kertymistä sekä ryhtyä tarvittaessa asianmukaisiin toimenpiteisiin toiminnan mitoittamiseksi uudelleen talousarvion puitteisiin. Hallintokuntien tulee toiminnassaan jatkuvasti etsiä ratkaisuja, joilla voidaan saavut-taa taloudellisia säästöjä, ja niiden myötä myös toteuttaa säästöt. Hallintokunnat ovat keskeisessä asemassa kunnan talouden kehittymisen suhteen ja talousarvion toteutu-minen on paljolti riippuvainen hallintokunnissa tehdyistä ratkaisuista.

2

Hallintokuntien tulee sitoutua tiukkaan budjettikuriin! Niiden tulee tarkkaan seurata oman talousarvionsa toteutumista ja tarvittaessa nopeasti reagoida, mikäli tilanne on kehittymässä ennakoitua huonompaan suuntaan. Mahdolliset korjaavat toimenpiteet tulee tehdä hallinnonalan sisältä. Toimialan taloudesta ja toiminnasta vastaavien tulee olla yhteydessä kunnan koko taloudesta vastaaviin viranhaltijoihin aina, jos talousarvioon suunnitellaan valmis-teltavaksi muutosesityksiä. Talousarvion toteutuksessa pyrkimys tulee olla budjetoitua parempi tilinpäätös. PALVELUKESKUS Lopen kunta siirtyy talousarviovuoden alusta lukien käyttämään talous- ja palkka-hallinnon palveluissa RHL-Data Oy:n palvelukeskusta. Tämä tuo mukanaan kokonaan uuden toimintaympäristön: uudet järjestelmät, joissa sähköinen tiedonsiirto on aikai-sempaa isommassa roolissa, uusi tilikartta ja uusi talousarviorakenne koodiensa osalta, muuttuvat kirjaustiliöinnit sekä uusi tapa tuottaa palvelut, kun ne jatkossa saadaan Riihimäellä sijaitsevasta palvelukeskuksesta. Jatkossa saamme sopeutua myös uuteen toimintatapaan siten, että kirjanpidon ja palkkalaskennan materiaalin toimittamiselle on tarkat, aikaisempaa tiukemmat aikarajat ilman joustomahdollisuutta: jos esim. matkalaskun toimittaminen palkkalaskentaan myöhästyy annetusta määräajasta, laskun maksatus siirtyy seuraavaan palkka-ajoon. Uusi tapa tuottaa palvelut korostaa toimialojen vastuuta taloustapahtumien oikeelli-suuden varmistamisessa, koska kirjanpito ja palkkalaskenta hoidetaan toisaalla, eikä totuttua valvontatukea enää ole omassa organisaatiossa. Virheiden läpimeno toiminta-ketjussa on aikaisempaa helpompaa, joten toimialojen tulee tämä tiedostaa ja käydä omat työskentelytapansa läpi varmistaakseen sen, että vastuumäärittelyt talous-tapahtumien oikeellisuuden tarkistamiseksi ja talouden toteutumaseurannan varmis-tamiseksi ovat aukottomat. Talouden toteutumien seuranta on sen hallintokunnan vastuulla, jolle on annettu määrärahan käyttövaltuus. Uudet taloushallinnon järjestelmät mahdollistavat helpon ja nopean talousarvion toteutumien raportoinnin. Taloudesta vastaavien on mahdollista myös ”porautua” raportilta suoraan yksittäiselle laskulle saakka nähdäkseen, mistä kukin kirjanpitosaldo koostuu. Hallintokunnille ei enää toimiteta toteutumaraportteja, vaan seuranta on hallintokuntien itse tehtävä. Hallintokuntien on syytä heti talous-arviovuoden alussa sopia käytännöt ja vastuut talousarvion toteutumaseurannan järjes-tämiselle. HALLINTORAKENNE Talousarvio on valmisteltu voimassa olevan hallintorakenteen mukaisena. Valtuusto on hyväksynyt kunnan uuden hallintorakennemallin, joka otetaan luottamushenkilöelinten osalta käyttöön 1.6.2017. Talousarvio muokataan uuden hallintorakenteen mukaiseksi kevään 2017 aikana.

3

VALTUUSTOKÄSITTELY Valtuusto päätti talousarvion hyväksyessään: − Poistaa kunnan talouden tasapainoa koskevasta luvusta kasvatus- ja koulutoimen

osiosta valtakunnallisten linjausten mukaisten sääntelyn kevennysten pikaista käyttöön ottamista koskevan tekstin.

− Lisätä perusopetuksen tehtäväalueelle, että yläkouluun siirtyvien luokkajako toteu-tetaan myös vuonna 2017 tilastointipäivän 20.3. ja ammattilaisten lausuntojen perusteella. Jos yleisopetuksen oppilaiden määrä on 110 tai enemmän, jaetaan oppilaat viiteen yleisopetusryhmään. Jos oppilaita on tätä vähemmän, on lähtö-kohtana jako neljään yleisopetuksen ryhmään. Jako säilytetään koko yläkoulun ajan samana oppilasmuutoksista riippumatta.

− Lisätä henkilöstökuluihin 15.000 euron määrärahan koulujen atk-tukihenkilön palk-kaamiseksi kevään 2017 ajaksi.

− Muuttaa perusopetuksen tehtäväalueella toiminnallista tavoitetta siten, että 1.–3.-luokkalaisten kesäkerhotoimintaa tarjotaan kesäkuussa kaikilla kasvatusalueilla.

Valtuusto ei ottanut kantaa esitykseen koulunkäyntiavustajien nimikkeen muuttami-sesta ilman kustannusvaikutuksia koulunkäynninohjaajan nimikkeeksi 1.8.2017 alkaen, vaan edellyttää, että asia tulee ensin käsitellä yt-lain mukaisissa neuvotteluissa, kuulla niissä asianosaisia ja sen jälkeen viedä kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsittelyyn ja sitä kautta kunnanhallituksen päätettäväksi. Valtuuston hyväksymät muutokset kohdistuvat kasvatus- ja koulutuslautakunnan toimi-alueelle ja lautakunnan tulee ne huomioida käyttösuunnitelmaa laatiessaan. KUNNAN TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN Kunnan talouden tilaa ja siihen liittyviä tervehdyttämistoimia taustoineen on tarkas-teltu talousarvion perusteluosan luvussa 3. Tarkasteluun sisältyy eri hallintokunnille asetettuja velvoitteita, jotka hallintokuntien tulee toimintansa suunnittelussa ja käyttösuunnitelmia valmistellessaan huomioida. Vastuu kunnan talouden kehityksestä on toimialan koosta riippumatta yhteinen ja kaikkien toimielinten tulee etsiä toimintansa taloudellisuutta parantavia ratkaisuja. Esimerkiksi energian säästämiseen jokainen pystyy vaikuttamaan omalla toiminnallaan. Erilaisissa hankinnoissa ensisijaisena lähtökohtana tulee olla tarkoituksenmukaisuus ja tarpeellisuus ja silloin kun hankintaan ryhdytään, se tulee toteuttaa taloudellisesti. Huomiota tulee kiinnittää myös pienempiin taloudellisuutta tukeviin ratkaisuihin kuten tarpeettomien kokous- ja virka-/työmatkakustannusten välttämiseen, ilmoituskäytän-töihin, puhelinkulujen ja paperin kulutuksen / monistuskulujen vähentämiseen sekä työajan tehokkaaseen käyttöön. Kunnan toimielimet siirtyvät talousarviovuonna sähköi-siin kokouskäytänteisiin, minkä jo omana yksittäisenä asiakokonaisuutena tulee huo-mattavassa määrin vähentää mm. posti- ja monistuskuluja sekä paperinkulutusta.

4

Hallintokuntien tulee myös tiedostaa, että tavoitteena on saavuttaa talousarviota parempi lopputulos niin, että vuodelta 2017 voidaan tehdä tasapainoinen tilinpäätös. Täten, mikäli käyttösuunnitelman mukainen tavaran tai palvelun hankinta kyetään toteuttamaan ennakoitua edullisemmin, ei hankinnasta säästyneelle määrärahalle pidä suunnitella uutta käyttökohdetta, vaan jättää se säästöön tilinpäätöstä tukemaan. KÄYTTÖSUUNNITELMAT Talousarvio on pääosin ulkoapäin tulevien paineiden takia jouduttu laatimaan varsin kireänä, mikä korostaa käyttösuunnitelmien laadinnan ja niiden toteutumisen seuran-nan merkitystä. Käyttösuunnitelmaa valmisteltaessa tulee ensin huomioida ns. pakolli-set menot niin, että niitä varten on riittävät määrärahavaraukset. Sen jälkeen harkin-taa mahdollistavien määrärahojen käytön suunnittelussa tulee noudattaa entistäkin suurempaa harkintaa ja niiden osalta varautua myös siihen, että talousarviomäärä-rahoista joudutaan alun perin suunniteltua suurempi osuus sitomaan pakollisiin menoi-hin. Käyttösuunnitelmissa tulee varautua mahdollisesti tarvittaviin tasapainottamis-toimiin esimerkiksi viivästyttämällä ei-välttämättömiä hankintoja. Vaikka talousarvio on valmisteltu talousarviokirjassa olevaa tarkemmalla tasolla, valtuusto ei vahvista määrärahoja tulo- ja menolajitasoisena. Valtuusto käsittelee tehtäväalueen toimintatuottojen ja -kulujen yhteismäärän, sitovuustasona tehtävä-alueen toimintakate. Henkilöstökulujen osalta sitovuus poikkeaa muista siten, että niihin ei saa käyttää tehtäväalueen muita määrärahoja. Käyttösuunnitelmassaan toimielimen tulee kohdistaa kunkin tehtäväalueen määrärahat tehtävä- ja kustannuspaikkatasolle, ohjeistaa miten talousarviossa vahvistetut sitovat tavoitteet saavutetaan ja keskeiset kehittämishankkeet toteutetaan, vahvistaa ja vastuuttaa toiminnalliset tavoitteet, myöntää määrärahojen käyttövaltuudet edellä todettu huomioiden sekä todeta, miten talousarviossa toimialalle asetetut terveh-dyttämistoimivaateet on huomioitu suunnitellussa toiminnassa. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset talousarvion tekstiosaan sisällytetyt määrärahojen käytön ohjeistukset. Käyttövaltuuksia myönnettäessä valta- ja vastuusuhteet on määriteltävä selkeästi. Mikäli käyttösuunnitelma poikkeaa tehtävä-/kustannuspaikkatasolla talousarviolasken-nassa olevasta, tulee muutokset viedä toimielimen päätöksellä myös talousarviopohjiin määrärahaseurannan toteuttamiseksi. Tulee myös tiedostaa, että kalustohankintojen tekoa ei voi valtuuttaa toimielimen alkuperäiseen talousarvioesitykseen perustuvana, vaan valtuuston hyväksymien määrärahojen käyttö tulee riittävällä tarkkuudella suunnitella ja siinä yksilöidä hankinnat. Käyttösuunnitelmat on toimitettava kunnanhallitukselle 28.2.2017 mennessä. Hyväksytyn käyttösuunnitelman mukaisesta henkilökunnan palkkojen jakamisesta kustannuspaikoille tulee toimittaa luettelo palkkalaskentaan. Mahdolliset vuoden aikana tapahtuvat muutokset on ilmoitettava ennen muutoksen voimaan astumista dokumentoidusti palvelukeskukseen palkkalaskentaan ja kirjanpitoon.

5

Talousarvion käyttösuunnitelman yhteydessä tulee päättää myös toimielimen alaisen toiminnan laskujen hyväksyjistä ja tarvittaessa myös muusta käsittelystä. Mikäli toimielin ei muuta päätä, hyväksyy esittelijä toimielimen laskut. Tieto hyväksyjistä tulee heidän nimikirjoituksin kuitattuna toimittaa taloushallintoon ja palvelu-keskukseen sitä tarvitseville yhteyshenkilöille edelleen toimitettavaksi. TALOUSARVION SITOVUUS JA PÄÄTÖSVALTA Toimielin Käyttötalousosa Tehtäväalue Tehtävä Kustannuspaikka Valtuusto Päätösvalta Sitova määräraha

Kunnanhallitus, lautakunnat

Päätösvalta Sitova määräraha

Sitova määräraha (pienet lautakunnat)

Tilivelvolliset viranhaltijat

Päätösvalta ja sitova määräraha

Valtuusto: − päätösvalta koko talousarvion alueella, − määrärahasiirrot tehtäväalueiden välillä. Valtuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueen toimintakate sekä talousarvion peruste-luissa sitoviksi määritetyt tavoitteet. Kuitenkin toimintakatteen osalta merkittävä ennalta arvaamaton tuloarvion ylittyminen ei oikeuta tehtäväalueen toimintamenojen ylittämiseen. Kunnanhallitus ja lautakunnat: − päätösvalta oman toimialansa tehtäväalueiden sisällä, − määrärahasiirrot tehtävien tai kustannuspaikkojen välillä, − kunnanhallituksella on valtuudet päättää tarvittavista määrärahaoikaisuista eläke-

menoperusteisen KuEL-maksun osalta myös tehtäväalueiden välillä. Tilivelvollinen viranhaltija: − päätösvalta kustannuspaikan sisällä. Jos toimielin päättää määrärahasiirroista tehtävätasojen välillä, on päätös toimitettava kirjanpitoon talousarviopohjiin vietäväksi, jotta toteutumaseuranta voidaan järjestää. Kirjanpidon kirjaukset tehdään aina kustannuspaikalle ja oikeille meno- tai tulolajeille, vaikka niille ei olisi budjetoitu määrärahaa. Useilla tehtävätasoilla on lisäksi käytössä kustannusseurantaa ja tilastointia varten toimintokoodit, joita on ehdottomasti käytet-tävä.

6

HENKILÖSTÖKULUT Poikkeuksen edellä mainituista sitovuustasoista muodostavat henkilöstökulut, joiden kattamiseen ei saa käyttää kustannuspaikan muita määrärahoja. Toisin sanoen palkkausmenoja ei saa ylittää, vaikka kokonaismenot eivät ylittyisikään. Kunnan toimintakuluista noin 37 % on henkilöstökuluja, joten niitä ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle silloin, kun mahdollisia säästöjä etsitään. Tämän johdosta vapautuvien virkojen ja toimien täyttämiselle tulee saada kunnanhallitukselta täyttölupa ennen viran/toimen täyttämiseen ryhtymistä. Täyttölupaa haettaessa resurssitarve tulee perustella niin, että vakanssin täyttämättä jättämisen seuraa-mukset voidaan tiedostaa. Virkoja ja toimia koskevat asiat käsitellään kootusti jokaisessa kunnanhallituksen kokouksessa hallintokuntien esityksiin perustuen. LASKUJEN HYVÄKSYMISMENETTELY Ostolaskujen käsittelystä on ohjeet kunnanhallituksen hyväksymässä sisäisen valvonnan ohjeessa – jatkossa ne sisällytetään kevään 2017 aikana valmisteltavaan hallinto-sääntöön. Laskut tulee käsitellä viipymättä eräpäivästä välittämättä, jotta ne voidaan ajallaan maksattaa. Samalla saadaan tietoa maksuvalmiuslaskentaa varten. Laskujen eräpäivä-seurannan ja ajallaan maksatuksen hoitaa RHL-Data Oy:n palvelukeskus. Hyväksyjä vastaa laskun oikeellisuudesta. Laskun asiatarkastajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö. Laskujen hyväksyjän henkilökohtaiset laskut hyväksyy tämän esimies tai hänen sijaisensa. Loma-aikainen laskujen käsittely, niin asiatarkastus kuin hyväksyntäkin, tulee suunnitella siten, että sijaisjärjestelyt ovat kunnossa ja järjestelyihin liittyvät ohjaukset kierrätysjärjestelmässä ajan tasalla. HANKINNAT Hankinnoissa on noudatettava kunnanhallituksen hyväksymää hankintaohjetta. Hankin-toja koskevaa ohjeistusta on myös sisäisen valvonnan ohjeessa. Tasavallan presidentti on vahvistanut 29.12.2016 uudet julkisia hankintamenettelyjä koskevat lait. Kunnan oma hankintaohje uusitaan kevään 2017 aikana uuteen lainsäädäntöön perustuen. Loppi on KuntaPro Oy:n osakkaana hankintapalvelujen osalta ja yhtiön kilpailuttamat hankintasopimukset ovat kunnan käytettävissä. Hallintokuntien kannattaa hankintaa suunnitellessaan tarkistaa KuntaPro Oy:n sopimustilanne (www.kuntapro.fi/hankinta- ja kilpailutuspalvelut) ja hankintasopimusten soveltuvuus kunnalle etenkin ns. volyymi-tuotteiden osalta. Ohje koskee erityisesti hankintoja, joita ei kyetä tekemään oman kunnan alueella toimivalta.

http://www.kuntapro.fi/

7

Tulee kuitenkin huomioida, että liityttäessä jonkin tuoteryhmän hankintasopimukseen, sitoudutaan ko. tuotteet ostamaan sopimustoimittajalta koko sopimuskauden ajan ja muutoinkin noudattamaan sopimuksen velvoitteita. Tämän johdosta on aina hankinta-sopimukseen liittymistä harkittaessa varmistettava, käyttävätkö kunnan muut toimialat kyseisiä tuotteita. Hankinnat tulee suorittaa asianmukaiseen kilpailuttamiseen perustuen. Kunnalla on kilpailutuksia varten Cloudian sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Kilpailutustapa on todettava hankintapäätöksessä. Suorahankinnan käyttäminen on mahdollista hankinta-ohjeen mukaisesti hankinta-arvoltaan pienehköissä hankinnoissa edellyttäen, ettei kilpailutusmenettelyllä voida saavuttaa taloudellista hyötyä. Pienemmissäkin hankin-noissa tulee kuitenkin selvittää oikea hintataso, mieluiten sähköpostitse, mikäli mah-dollisia toimittajia on useita. Myös näin saadut tarjoukset on dokumentoitava. Tarjouspyynnön laatiminen on hankintamenettelyn tärkein osa ja sen sisältöön tulee hankintaprosessissa kiinnittää erityistä huomiota. Siinä hankintakohde on eriteltävä selkeästi ja keskeisten ominaisuuksien ym. suhteen riittävästi ja niin yksiselitteisesti, että se mahdollistaa vertailukelpoisten tarjousten saamisen. Tarjouspyynnössä hankintakohdetta ei saa määritellä yksittäistä toimittajaa suosivasti. Valintaperusteena käytetään pääsääntöisesti kokonaistaloudellista edullisuutta. Tarjouspyynnössä on etukäteen ilmoitettava käytettävät arviointiperusteet, joiden on oltava yksiselitteiset ja mitattavissa, sekä niiden painoarvot. Arviointiperusteina voivat olla esimerkiksi hinta, käyttökustannukset, laatu (edellyttäen, että sen pystyy määrit-telemään selkeästi), toimitusaika, ympäristövaikutukset, esteettiset, toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet, toimitusvarmuus, huoltopalvelut, varaosasaatavuus ja tekninen tuki. Mikäli valinta- ja arviointiperusteita ei tarjouspyynnössä ilmoiteta, on hyväk-syttävä halvin hinta. Hankintapäätöksessä on aina ilmoitettava päätöksen perusteet, joiden on oltava tarjouspyynnön mukaiset. Käytäntönä tulee olla, että aina kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perustel-tua, hankinnat suoritetaan yhteishankintoina. Näin menetellään esimerkiksi toimisto-kalusteissa ja -laitteissa. Atk-hankinnoista kootaan vuosihankintasuunnitelma, jonka talousjohtaja hyväksyy ja johon perustuen atk-hankinnat toteutetaan. Hyväksymiskäsittelyn yhteydessä sähköiseen laskutiedostoon tulee liittää ns. muisti-lappu selventämään hankitun kaluston nimikettä ja käyttötarkoitusta silloin, kun se ei laskun sisällöstä muutoin käy selväkielisesti ilmi.

8

PALVELUA HANKITTAESSA HUOMIOITAVAA Ennen palvelua sisältävän hankintapäätöksen tekemistä tulee varmistaa, että sopimuskumppanina olevan yrityksen rekisteritiedot ovat kunnossa. Tilaajalla on velvollisuus pyytää sopimuskumppania toimittamaan seuraavat tilaaja-vastuulain edellyttämät todistukset ja selvitykset, jotka eivät saa olla 3 kk vanhempia: 1. ennakkoperintärekisteri-, työnantajarekisteri- ja arvonlisäverorekisteriote 2. kaupparekisteriote, tai vastaavat tiedot sähköisesti 3. todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai maksusuunnitelma

(Verovelkarekisteri) 4. todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen

suorittamisesta tai maksusopimus 5. selvitys noudatettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista 6. todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta (vain rakennusalalla) sekä 7. selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Verohallinto ylläpitää julkista verovelkarekisteriä, johon pääsee YTJ-tietopalvelun yrityshaun kautta, www.ytj.fi. Rekisteristä ilmenee tieto siitä, onko yrityksellä vähintään 10.000 euron määräisiä erääntyneitä ja suorittamatta olevia veroja. Palvelujen ostoja tulee arvioida työsuhteen tunnusmerkkien perusteella. Henkilö on työsuhteessa, kun hän tekee sopimuksen perusteella työtä toiselle palkkaa tai muuta vastiketta vastaan toisen johdon ja valvonnan alaisena. Kuntasektorilla virka- tai työ-suhteessa tehty työ oikeuttaa KuEL:n mukaiseen eläkkeeseen ja velvoittaa kunnan huolehtimaan eläkevakuutusmaksuista (17–68-vuotiaat). Yksityisenä ammatinharjoittajana / toiminimenä toimintaa harjoitettaessa toimeksi-antoon perustuvat ostopalvelusopimukset kuuluvat KuEL:n piiriin silloin, kun henkilöllä ei ole YEL-vakuutusta sitä toimialaa varten, jota toimeksiantosopimus koskee. Mikäli työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät ne yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus. Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL- tai MYEL-vakuutuk-sesta, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin, vaikka toimeksisaajalla olisi ennakkoperintä-rekisteriote ja Y-tunnus. Tällöin palkkio maksetaan palkanlaskennan kautta, siitä peri-tään palkansaajan eläkemaksu, maksetaan työnantajan eläkemaksu ja palvelussuhde ilmoitetaan palvelussuhderekisteriin. Em. mukaisesti yksityiseltä ammatinharjoittajalta / toiminimeltä tulee aina pyytää YEL-todistus ostopalveluiden käytön yhteydessä. Kilpailutuksissa on päätökseen johtavaa hintavertailua tehtäessä huomioitava, että jos tarjouksen jättäneellä yksityisellä ammatinharjoittajalla / toiminimellä ei ole ko. toimialaa varten YEL- tai MYEL-vakuutusta, tulee tarjoushintaan lisätä noin 18 % kunnalle tulevia eläkekuluja, mikä vaikuttaa tarjousten edullisuusvertailuun. Ostopalveluja käytettäessä toimeksisaajilta pyydettävien rekisteri-/vakuutustodistus-ten säilyttäminen ja muut noudatettavat käytänteet ohjeistetaan erikseen sen jälkeen, kun asia on käyty kattavasti läpi palvelukeskuksen kanssa.

http://www.ytj.fi/

9

KEHITTÄMISHANKKEET Talousarviossa on pieni määrärahavaraus, jonka puitteissa kunnan on mahdollista lähteä mukaan uusiin kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeiden käynnistämisestä tai muiden hallinnoimiin hankkeisiin mukaan lähdöstä sekä kullekin hankkeelle hyväk-sytyn määrärahan käyttösuunnitelmasta päättää kunnanhallitus. Samalla se määrää hankkeelle vastuuhenkilön. Kehittämishankkeiden vastuuhenkilöiden tulee lyhyesti raportoida hankkeiden etene-misestä osavuosikatsauksessa ja tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa. TALOUSARVION TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI Taloudesta vastaavat tilivelvolliset ovat velvollisia raportoimaan talousarvion ja tavoit-teiden toteutumisesta toiminnasta vastaavalle toimielimelle vähintään kahden kuu-kauden välein. Osavuosikatsaukseen tulee sisällyttää myös arvio koko vuoden toteutu-masta. Erityisesti korostetaan lautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien vastuuta valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin ja päätöksiin sitoutumisessa. Kunnanhallitus seuraa kunnan talouden kehitystä kuukausittain tuloslaskelmatasolla. Samaten verotulojen kuukausittaiset tilitykset raportoidaan kunnanhallitukselle. Valtuustolle raportoidaan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksella 30.6. tilan-teen mukaan. INVESTOINNIT JA KÄYTTÖOMAISUUS Investointeina käsitellään kaikki ne kertahankinnat, joiden taloudellinen käyttöikä on yli kolme vuotta ja jotka ylittävät seuraavat raja-arvot: − talonrakennus 10.000 euroa − julkinen käyttöomaisuus 10.000 euroa − vesi- ja viemärilaitos 10.000 euroa − aineettomat hyödykkeet 4.000 euroa − irtain omaisuus 4.000 euroa Kertahankinta tarkoittaa yhdellä kertaa hankittua käyttöomaisuutta. Yksittäisen lait-teen tai kalusteen, jonka hinta on raja-arvon alapuolella, hankintameno kirjataan investointiosaan vain, jos se on oleellinen osa hankittavaa laajempaa kokonaisuutta ja koko hankinnan arvo ylittää raja-arvon. Raja-arvot ylittäviä hankintoja ei ole mahdollista tehdä käyttötalouden määrärahoilla. Mikäli käyttötaloudesta suunniteltu hankinta ylittää raja-arvon, tulee toimielimen hakea ennen hankintaan ryhtymistä muutosta talousarvioon.

10

UUSI TOIMINTA Toimielimillä ja viranhaltijoilla ei ole oikeutta aloittaa ilman kunnanhallituksen lupaa uutta toimintaa eikä palkata uutta henkilöstöä, vaikka käyttötalouden määrä-rahat toiminnan aloittamiseen riittäisivätkin. Päätös uuden toiminnan aloittamisesta on alistettava kunnanhallitukselle, joka harkitsee toiminnan tarpeellisuuden sekä sen, tuleeko asia saattaa valtuuston päätettäväksi. ERITYISOHJEITA Kunnanhallitus korostaa sisäisen valvonnan tärkeyttä osana kunnan johtamis-järjestelmää ja edellyttää siitä antamansa ohjeistuksen noudattamista. Sisäisen valvonnan toteuttamiseen ja raportointiin sekä riskienhallintaan tulee kiinnittää lisääntyvää huomiota. RHL-Data Oy:n palvelukeskus ohjaa ja neuvoo tarvittaessa talous- ja palkkahallinnon järjestelmiin sekä lainsäädännön ja muiden säännösten tulkintaan liittyvissä asioissa, yhteystiedot löytyvät kunnan intranetin etusivulta kohdasta ”Palvelukeskus”. LOPEN KUNNANHALLITUS

Syyskuu • Kunnanhallitus

Osavuosikatsaus 2017 1. TA-käsittely / tavoitteet

Lokakuu • Kunnanhallitus

2. TA-käsittely / käyttötalous ja investoinnit • Kunnanhallitus

3. TA-käsittely / verot

tammi

helmi

maalis

huhti

touko

kesä

heinä

elo

syys

loka

marras

joulu

Loppi 2017

Marraskuu • Valtuusto

Verot 2018 • Kunnanhallitus

4. TA-käsittely / ehdotus valtuustolle

Joulukuu • Valtuusto

Talousarvio 2018 • Kunnanhallitus

LLLOOOPPPEEENNN KKKUUUNNNNNNAAANNN TTTAAALLLOOOUUUDDDEEENNN JJJAAA TTTOOOIIIMMMIIINNNNNNAAANNN VVVUUUOOOSSSIIIKKKEEELLLLLLOOO 222000111777 Tammikuu

• Kunnanhallitus 9.1.2017 Talousarvion täytäntöönpano-ohje

Helmikuu • Kunnanhallitus 6.2.2017 • Valtuusto 20.2.2017

Maaliskuu • Kunnanhallitus 6.3.2017 • Kunnanhallitus 27.3.2017

Tilinpäätös 2016

Huhtikuu • Kunnanhallitus 24.4.2017 • Kuntavaalit 9.4.2017 • Johtoryhmän seminaari

Toukokuu • Kunnanhallitus 8.5.2017

Arviointikertomus • Valtuusto 15.5.2017

Tilinpäätös ja arviointikertomus Hallintosääntö

• Kunnanhallitus 22.5.2017 Esitykset uusista toimielinkokoonpanoista/ luottamushenkilöpaikoista Luottamushenkilökoulutukset

Kesäkuu • Valtuusto 5.6.2016

uusi valtuusto • Kunnanhallitus 19.6.2016

uusi kunnanhallitus

Elokuu • Kunnanhallitus

Talousarvion valmistelu toimialoittain • Valtuusto

Documents

TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2017...Venäjän talouden arvioidaan nousevan hitaasti, mutta rakenteelliset ongelmat ja talouspakotteiden jatkuminen rasittavat yhä kasvun elpymistä