LAPSEN KIPU JA SEN HOITO - WordPress.com · Stimulus → selkäydin → keskushermosto → aistimus Kivun jatkuminen ruokkii itseään Arja & Helena 17.6.2013 . Kivun kokeminen ja

LAPSEN KIPU JA SEN HOITO

Arja Lång ja Helena Pennanen

Kivun määritelmä

Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, johon liittyy mahdollinen tai selvä kudosvaurio tai jota kuvataan samalla tavoin.

kudosvauriokipu

hermovauriokipu

Arja & Helena 17.6.2013

Miten kipu syntyy?

Kivun välttäjäaineet

prostaglandiinit

Kiputuntopäätteet

Stimulus → selkäydin → keskushermosto

→ aistimus

Kivun jatkuminen ruokkii itseään


Kivun kokeminen ja siihen vaikuttavat asiat

Kognitiiviset kyvyt

Selviytymisstrategiat

kyky puhua kivusta/muuten purkaa kipukokemuksia

Temperamentti

Persoonallisuus

Sosiaaliset tekijät: perhe, kulttuuri ja taloudelliset tekijät

Ko. tilanne

Kudosvaurion laajuus pelko

! usein kipu- ja pelkokäyttäytyminen sekoittuvat: kipu aiheuttaa pelkoa ja pelko lisää kipua


kipua ja pelkoa lisääviä tekijöitä: ympärillä ahdistuneita aikuisia ei käsitystä hoitotoimenpiteen tarkoituksesta ei kunnolla tietoa hoitotoimenpiteen suorittamisesta eikä siitä,

miltä se voi tuntua

lapsi ei näe, mitä hänelle tehdään - ! jotkut eivät halua nähdä

lasta pidetään lujasti kiinni ”sattuvilla otteilla” – lempeä/ laajaotteinen kiinnipito voi myös helpottaa

jos lapselle ei puhuta hänelle tärkeistä sairauteen ja sairastamiseen liittyvistä asioista

kivun oppiminen omista kokemuksista: kaatumiset, rokotukset, tappelut

vanhemmilta, toisilta lapsilta, henkilökunnalta, tv:stä jne.


muisti n. 6 kk:n ikäinen pystyy muistamaan kipukokemukset

stressi ja kipu jättävät jäljen lapsen hermosysteemiin – kehittymättömät neuronit vaurioituvat herkästi ja pieni vaurio voi johtaa merkittävään ja pysyvään yhteyksien muutokseen keskushermostossa


Kivun kokeminen eri ikäkausina

Vastasyntyneet

tuntevat kipua toisin kuin aikaisemmin luultiin

kokevat kivun kokonaisvaltaisesti

kipu ilmenee käyttäytymisen muutoksina

kipu näkyy fysiologisissa mittauksissa

kuuluu ääntelynä


Leikki-ikäinen Kivun paikallistaminen oikeaan paikkaan voi olla

vaikeaa

Kipu imenee: elein, ilmein, käyttäytymisen muutoksin, sulkeutuneisuutena tai aggressiivisuutena

tämän ikäinen voi myös taantua tai kieltää kivun olemassaolon , luullen että kipu häviää, jos sitä ei myönnä olevan


Kouluikäinen ja nuori

osaavat paikallistaa kivun oikeaan paikkaan

kokevat kivun fyysisenä

» aggressiivisuus

» depressio

» vastustus


Kivun arviointi -kivun havaitseminen -kivun mittaminen -kivun hoidon vaikuttavuuden arviointi

lapsen ja perheen haastattelu

mitä lapsi on aikaisemmin kokenut kipuun liittyen

mitä nyt on odotettavissa

» Kaksivuotias osaa kertoa kokemansa kivun mutta vain

rajallisesti kokemansa kivun voimakkuuden. Kipua kysyttäessä kannattaa käyttää niitä sanoja kivulle, joita lapsen vanhemmat ovat käyttäneet. Termi kipu on hyödytön jos se ei kuulu lapsen sanavarastoon.

» Kolmesta viiteen -vuotias osaa jo arvioida kipuaan kohtuullisen hyvin verbaalisesti ja myös kipua kuvaavia kasvoja voi käyttää. Lasten kivunarviointiin on saatavilla kipuviivaimia, joissa on myös kasvohahmot.


kasvojen ilmeiden, kehon liikkeiden ja verbaalisen viestinnän tarkkailu

kipuasteikkojen käyttö

OPS (Objective Pain Scale), tarkkaillaan lapsen käyttäytymistä ja fysiologisia suureita

PPPM (Parent’s postoperative pain measure) omat versiot 1-2 ja 3-6 vuotiaille

NIPS (Neonatal Infant Pain Scale)

EDIN (Neonatal pain and discomfort scale)

Kasvokuva-asteikot

Kasvokuvamittari

Kipukiila, VAS

Moniulotteiset kipumittarit ((esim. kehon kuvia edestä ja takaa)

VAS-asteikko - voidaan käyttää n. 5 v


fysiologisten suureiden mittaaminen

syke (nousee)

hengitys (tiheää, harvaa, ähkivää, huohottavaa)

verenpaine (riippuu syketaajuudesta, yl. nousee)

happikylläisyys

ihon tarkkailu (kostea ja kalpea)

kipukäyttäytymisen tarkkailu

kasvojen ilmeet

ääntely, itku ja puheen tuottaminen

vartalon ja raajojen asento ja liikkeet

» esim. miten lapsi koskettelee haavaansa.


Käsittelyarkuus

käytöksen muutos

» Kipukäyttäytymisen arviointi on kuitenkin osoittautunut epäluotettavammaksi mittariksi kuin verbaalinen arviointi.

biokemialliset muutokset

nuket yms. ja vapaat piirustukset


Lääkkeetön hoito

valmistaminen kivuliaisiin / pelottaviin tilanteisiin

ja kivun kokemiseen

vältä negatiivisten, vaikeasti ymmärrettävien tai helposti väärin ymmärrettävien käsitteiden/ilmaisujen käyttöä – käytä positiivisia ilmaisuja rehellisyys muistaen

anna lapsen päättää asioista niin paljon kuin mahdollista – lapsi ei kuitenkaan saa päättää sitä, toteutetaanko joku hänelle tarpeellinen hoito vai ei


lapsen huomio muualle kipulääkkeen annon yhteydessä kiinnitä huomio

ajankulun seurantaan, selvitä lapselle, minkä ajan kuluessa lääke vaikuttaa

erilaiset rentoutumistekniikat

opetetaan lapselle ja vanhemmille erilaisia keinoja hallita kivuliaita tilanteita rentoutusmenetelmät

huumori, vitsit, hauskat jutut

hieronta

mielimusiikki

jne.


leikin hyödyntäminen

esim. nuken/nallen hoitaminen kuten itseä on hoidettu

sylittely, keinuttelu

imetys

kapalo ja käsikapalo

sokeriliuos tipat suuhun


Lääkehoito

Ennaltaehkäisevä kivun hoito

puudutusvoiteen käyttö (Emla)

muut puudutteet (Lidocain-geeli)

sedaatio ja amnesia

» 1.5 ml midatsolaamia 5 mg/ml + 0.5 ml ketamiinia 50mg/ml (inj. Liuoksia) – tätä annetaan lapselle 0.1 ml/kg 15 min ennen tutkimusta poskenlimakalvolle tai kielen alle. 20 kg tai sen yli painavalle 2 ml

yleisanestesia, ”humaus”

Kivun hoidossa suuri alkuannos tärkeä

Usein yhdistetään joku tulehduskipulääke ja parasetamoli


Tulehduskipulääkkeet vaikuttavat parhaiten kun hoito aloitetaan ennakoivasti ja

lääkitys on säännöllinen

tehokkaita: reumassa, eril. lihas-, nivel- ja luukivuissa, päänsäryssä, hammas-, selkä- ja kuukautiskivuissa, luunmurtumien, niveltraumojen ja korvatulehdusten yhteydessä ja toimenpiteen jälkeisessä kivun hoidossa

VAROVAISUUTTA: astmaa sairastavilla ja sytostaatteja saavilla potilailla PARASETAMOLI


Tulehduskipulääkkeitä:

Ibuprofeeni (p.o.,p.r.):10 mg/kg x 3 / vrk (max 40 mg/kg/vrk) – ei alle 3 kk

Ketoprofeeni (p.o.,p.r.,i.v.): 1-2 mg/kg x 3 / vrk (max 5 mg/kg/vrk) – ei alle 3 kk

Naprokseeni (p.o.,p.r.): 5-7 mg/kg x 2 / vrk (max 15 mg/kg/vrk) – ei alle 1 v


Parasetamoli (p.o.,p.r.) vaikuttaa parhaiten kun hoito aloitetaan ennakoivasti ja

lääkitys on säännöllinen

ei juurikaan tulehdusta vähentävää vaikutusta

Alle 3 kk: aluksi 20 mg/kg, sitten 15 mg/kg 8 tunnin välein (max 60 mg/kg/vrk)

Yli 3 kk: aluksi 40 mg/kg, sitten 15 mg/kg 8 tunnin välein (max 90 mg/kg/vrk)

> 1 kk i.v.: 15 mg/kg 8 tunnin välein (max 60 mg/kg/vrk)


Opioidit kovan kivun hoitoon

VAROVAISUUTTA

alle 46 raskausviikkoisilla: myöhäinen hengityslama pitkä

valvonta

neurokirurgiset lapset: voivat vaikeuttaa tajunnan tason arviointia

Fentanyyli, morfiini ja oksikodoni i.v., oksikodoni myös p.o. ja s.l.

vasta-aine: naloksoni i.v.


PCA eli kivun itsehoito

Patient controlled analgesia

tehokkaimpia leikkauksen jälkeisen kivun hoitomuoto

sopii yli 5 – vuotiaille lapsille

erityisesti nuoret kokevat hoidon hyväksi, koska voivat itse hallita kipuaan

”liika annos” aiheuttaa nukahtamisen ja näin ehkäisee yliannostuksen


Lähteet Axelin A., Salanterä S., Kirjavainen J. & Lehtonen L. 2009. vanhempien kosketus ja suuhun annettava

glukoosiliuos lievittävät opiaattia paremmin keskosen toimenpidekipua. Kipuviesti. 2, 12-14

Axelin A. 2011. Kivun esiintyvyys ja arviointi. Neonataalihoitajien täydennyskoulutus Kuopio 15.2.2011. Luentomateriaalit

Axelin A., Lehtonen L., Pelander T. & Salanterä S. 2012. Äidit keskoslasten kivun lievittäjinä. Tutkiva Hoitotyö. 1, 32-39

Jantunen S. & Ollikainen T. 2010. leikki-ikäisen kivun arviointi ja mittaaminen sekä lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät - ohje lasten ja nuorten operatiiviseen yksikköön. Kuopio: Savonia-amk. Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö.

Tuovinen A-M. & Harinen K. 2010. vauvan kivun arviointi ja mittaaminen sekä lääkkeetön kivunhoito. Opas Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten operatiivisen osaston hoitohenkilökunnalle. Kuopio: Savonia-amk. Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö.

Kalso E., Haanpää M. & vainio A. (toim.). 2009. Kipu. Kustannus Oy Duodecim

Kröger L. & Kokki H. 2005. Kivun hoito. Teoksessa Kröger L. & Sankilampi U. (toim.). Lastenlääkärin päivystyskirja. Kuopio: KYS Lastenklinikka, 156-158

Piiparinen S. & Rauhala S. 2004. Kivunhoito. Teoksessa Koistinen P., Ruuskanen S. & Surakka T. (toim.). Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 156-163

Pölkki T. 2008. Lasten kivunhoidon kehittäminen – haasteita hoitotyölle ja hoitotieteelliselle tutkimukselle. Tutkiva hoitotyö. 2,17-21

Sankilampi U. 2011. Kipu: lääkehoito sedaatio, moniammatillinen yhteistyö. Neonataalihoitajien täydennyskoulutus Kuopio 15.2.2011. Luentomateriaalit

Storvik-Sydänmaa S., Talvensaari H., Kaisvuo T. & Uotila N. 2012. Lapsen ja nuoren hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy


Documents

LAPSEN KIPU JA SEN HOITO - WordPress.com · Stimulus → selkäydin → keskushermosto → aistimus Kivun jatkuminen ruokkii itseään Arja & Helena 17.6.2013 . Kivun kokeminen ja