TALOUSARVIO2018

TALOUSSUUNNITELMA2018 - 2020

KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ.LÄPI ELÄMÄN.

Sisällys

1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS.................................................................................... 1

2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS ........................................ 3

2.1 Toimintaympäristön muutokset ....................................................................................... 3

2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja koulutuksen järjestämisluvat ................................... 7

2.3 Toiminnan rahoitus........................................................................................................... 9

3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS ................................................................................. 12

3.1 Jäsenkunnat .................................................................................................................... 12

3.2 Kuntayhtymän organisaatio ........................................................................................... 12

3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset .............................................................. 14

3.4 Perustehtävä, visio ja arvot ............................................................................................ 15

3.5 Strategia ja toiminnan kehittäminen .............................................................................. 15

3.5.1 Strategiset toimenpiteet 2018 - 2020 .................................................................... 17

3.5.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta ....................................................................... 21

4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET .............................................................................................. 23

4.1 Oppimispalvelut .............................................................................................................. 24

4.1.1 Savon ammattiopisto ............................................................................................. 25

4.1.2 Varkauden lukio ja aikuislinja ................................................................................. 28

4.1.3 Tuloskortti .............................................................................................................. 29

4.2 Kehityspalvelut ............................................................................................................... 30

4.2.1 Tuloskortti .............................................................................................................. 31

4.3 Yhteiset palvelut ............................................................................................................. 31

4.3.1 Tuloskortti .............................................................................................................. 33

4.4 Tilapalvelut ..................................................................................................................... 34

4.4.1 Tuloskortti .............................................................................................................. 35

4.5 Savon Koulutus Oy .......................................................................................................... 36

5 TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018 - 2020 ............. 37

5.1 Taloussuunnittelu ........................................................................................................... 37

5.2 Talousarvion laatimisen perusteet ................................................................................. 38

5.3 Poistot ............................................................................................................................. 39

5.4 Talousarvion sitovuus ..................................................................................................... 39

5.5 Käyttötalousosa .............................................................................................................. 40

5.6 Tuloslaskelmaosa ............................................................................................................ 42

5.7 Rahoitusosa .................................................................................................................... 43

5.8 Investointiosa ................................................................................................................. 43

5.8.1 Vuosien 2018 - 2020 rakennusinvestoinnit ........................................................... 44

Tuloslaskelmaosa ..................................................................................................................... 45

Käyttötalousosa........................................................................................................................ 48

Rahoitusosa .............................................................................................................................. 49

Tuloslaskelma- ja käyttötalousosa, oppimispalvelut ............................................................... 50

Tuloslaskelma- ja käyttötalousosa, kehityspalvelut ................................................................ 51

Tuloslaskelma- ja käyttötalousosa, yhteiset palvelut .............................................................. 52

Tuloslaskelmaosa, tilapalvelut ................................................................................................. 53

Käyttötalousosa, tilapalvelut ................................................................................................... 55

Investointiosa ........................................................................................................................... 56

Talousarvion 2018 yhteenveto ................................................................................................ 57

Liite 1 Hankeluettelo Liite 2 Henkilöstösuunnitelma 2018 Liite 3 Kuntayhtymän riskit Liite 4 Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit Liite 5 Kuntayhtymän ja tulosalueiden tuloskorttien mittariseloste

1

1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS

Vuosi 2018 tulee olemaan uuden toisen asteen ammatillisen koulutuksen ensimmäinen vuosi. Olemme saaneet uuden toimintaamme ohjaavan lainsäädännön, rahoitusmallin uudistaminen alkaa vaiheittain, saaneet uuden toimiluvan, uudistaneet organisaatiomme, toteutamme vuosityöaikakokeilua ensimmäistä kokonaista vuotta ja reformin tavoitteet vaatimuksineen tulevat täysimääräisesti voimaan. Uudistukset ovat mittavia, mutta me olemme niihin hyvin valmistautuneet ja tulemme menestymään jatkossakin.

Meillä on hyvä ja yhtenäinen kuntayhtymä. Paljon työtä kuitenkin riittää. Olemme sopeuttaneet toimintaamme vuosien ajan ja erityisen kovia sopeutustoimia toteutimme siirryttäessä vuodesta 2016 vuoteen 2017. Nyt saavutettu talouden taso on nähtävillä olevan tulevaisuuden mukainen toimintataso. Talouden kiristyminen on näkynyt toiminnassamme, mutta siitä huolimatta ydintehtävässä, eli kouluttamisessa, olemme saavuttaneet hyviä tuloksia. Nyt valmisteltu talousarvio lähtee siitä, että nykyinen volyymi pystytään säilyttämään ja keskitymme opetuksen toteutuksen kehittämiseen. Merkittäviä tekijöitä ovat työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahvistaminen, opettajuuden ja erityisesti sen pedagogisen osaamisen kehittäminen, digitalisaation lisääntyvä hyödyntäminen sekä tiedolla johtamisella tuettu parantuva esimiestyö kaikilla johtamisen tasoilla.

2

Käynnissä olevat ja tulevat tilaratkaisut ovat keskeinen osa toimintaympäristömme muuttumista. Yhteistyö Iisalmessa Ylä-Savon ammattiopiston kanssa yhteisen kampuksen rakentamiseksi on pitkällä ja edennyt hyvässä hengessä. Toivalan kampus on rakentunut asetetuissa tavoitteissa ja kokonaisuuden viimeistelyn eteen tehdään työtä jatkossakin. Muuruveden osalta alkuvuonna valmistuu selvitys tulevista tilatarpeista muuttuvassa koulutuskokonaisuudessa. Varkauden kampuksen uudistuminen etenee vaiheittain valmistuen vuonna 2020. Kuopiossa toimintojen keskittyminen kokonaan uusiin toimitiloihin Savilahdessa tulee saada päätösten osalta tehtyä vuoden 2018 aikana. Siirtyminen tulee tapahtumaan vaiheittain, mutta tavoitteena on ensimmäisen vaiheen toteutuminen syyslukukaudeksi 2019. Kyse on kokoluokaltaan kuntayhtymän historian suurimmasta yksittäisestä päätöksestä. Siinä onnistuminen takaa modernit oppimisympäristöt tuhansille opiskelijoillemme vuosittain vuosikymmeniksi eteenpäin. Varkauden lukio on tärkeä osa kuntayhtymämme toimintaa. Se antaa mahdollisuuden Varkauden alueen toisen asteen kokonaisuuden tarjoamiselle ja kehittämiselle.

Tulemme jatkamaan työhyvinvoinnin kehittämistä ja työolobarometrien toteuttamista vuonna 2018. Kuntayhtymän suurin rahoituksen kohde ei ole tilat vaan panostus henkilöstöön. Se on meidän tärkein pääoma, josta pitää pitää hyvää huolta. Avoin keskustelu, avoin ilmapiiri, toistemme tukeminen, arvostaminen ja kunnioittaminen sekä jokaisen työn merkityksen näkeminen osana kokonaisuutta auttaa yhteistä tekemistämme. Suomessa on hyvä perinne pitää toisista huolta ja sen perinteen mukaisesti myös meidän tulee toimia. Tarvittavia kohdennettuja toimintojen mitoituksia tai muita järjestämisiä koskevia toimia varmasti tulee olemaan tulevaisuudessakin. Niiden hyvä ja ratkaisukeskeinen toimintatapa auttaa niissäkin tilanteissa parhaiten löytämään keinot mennä eteenpäin.

Voimme katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Isossa kuvassa tulevaisuus on turvattu, kun muistamme arvioida, uudistua ja arvostaa työtämme. Jokaisen meistä. Ollaan terveellä tavalla ylpeitä erittäin merkittävästä työstämme maakuntamme ja koko Suomen kehittämiseksi uudelle maamme itsenäisyyden vuosisadalle siirryttäessä!

Heikki Helve kuntayhtymän johtaja

3

2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS

2.1 Toimintaympäristön muutokset

Ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muutos jatkuu edelleen voimakkaana. Ammatillisen koulutuksen reformi, jolla on tavoitteena vastata työelämän ja osaamisvaatimusten voimakkaaseen muutokseen on etenemässä toteutukseen. Vuoden 2018 alussa voimaan astuva, uudistettu Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin kesällä 2017, mutta toimintaa varsinaisesti ohjaavat asetukset tulevat hyväksytyiksi vasta loppuvuodesta 2017. Näin ollen monet koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista ovat edelleen vasta valmistelussa. Koulutuksen reformia ollaan tekemässä valitettavan voimakkaasti supistuneilla resursseilla, joiden suunnitellaan olevan 2017 tasoa. Rahoitusjärjestelmän muuttuminen ja kohdentumisperusteiden vähittäinen muutos ovat merkittävä peruste toiminnan kehittämiselle ja muuttamiselle tulevana toimintavuotena. Ammatillisen koulutuksen reformin toteutus säädösten ja toiminnan ohjausinstrumenttien osalta saatetaan päätökseen vuoteen 2019 mennessä.

Toteutumassa olevan koulutusreformin välittömänä vaikutuksena on osaamisperusteisuuden lisääntyminen, työelämän kanssa tehtävän yhteistyön kehittyminen ja rahoituksen perusteiden muuttuminen. Rahoituksen perusteena opiskelijamäärän merkitys vähenee ja tutkintosuoritusten sekä koulutuksen vaikuttavuuden merkitys lisääntyy. Koulutuksen järjestäjien tuloksellisuutta ja laatua arvioidaan, järjestäjiä vertaillaan ja tuloksellisuuden onnistumisesta palkitaan.

4

Reformilla vastataan työelämän nopeisiin muutoksiin. Digitaalisuus lisääntyy teollisuudessa ja palveluissa nopeasti ja se asettaa haasteet eri alojen osaamiselle ja opetukseen. Muutos ei niinkään vähennä ihmistyön tarvetta tavaroiden ja palvelujen tuottamisessa, mutta se muuttaa osaamistarpeita ja luo uusia osaamistarveyhdistelmiä. Jäsenkuntien määrässä ei todennäköisesti tapahdu muutoksia suunnittelukauden aikana. Jäsenkuntien yhteenlaskettu väestömäärä pysyy ennallaan tai on lievästi kasvava. Jäsenkunnista suurin väestön kasvu määrällisesti kohdistuu Kuopioon ja Kuopion seutuun. Useimmissa Pohjois-Savon kunnissa väestön määrä vähenee. Myös nuorten ikäluokka pienenee. (kuvat 1 ja 2, jotka perustuvat tilastokeskuksen viimeiseen vuonna 2015 laadittuun ennusteeseen).

Kuva 1. Pohjois-Savon väestökehitys 16-vuotiaiden ikäluokassa väestöennusteen 2015 mukaan.

Kuva 2. Pohjois-Savon väestökehitys 16-vuotiaiden ikäluokassa vuosina 2010 - 2014.

5

Valmisteilla oleva maakuntahallinnon uudistus tulee muuttamaan maakunnallisen toimintakentän rakenteita ja verkostoja. Julkishallinnon tehtävien vapautuminen kilpailulle tulee muuttamaan toimintaympäristöä ja antamaan uusia mahdollisuuksia ja vaatimaan reagointia kouluttamiseen, ohjaamisen ja työllistymiseen liittyen.

Työttömyys on edelleen maakunnan ongelma, vaikka vuoden 2016 aikana alkanut talouden piristyminen on sitä jonkin verran helpottanut. Syyskuussa 2017 työttömien työnhakijoiden osuus Pohjois-Savon työvoimasta oli 10,8 %, mikä on hieman valtakunnan keskiarvoa korkeampi. Kuopion seudulla ja Sisä-Savossa työllisyys oli muuta maakuntaa parempaa. Nuorisotyöttömyys on edellisvuodesta ilahduttavasti vähentynyt, ollen syyskuussa 14 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut myös vuoden 2017 alusta ja syyskuussa myös 2 vuotta työttömänä olleiden määrän kasvu taittui. Avoimien työpaikkojen määrä on samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, joten työllisyyskehityksen voi ennakoida kehittyvän edelleenkin positiivisesti.

Työmarkkinoiden akuutti ongelma on edelleen, että työmarkkinoilla työttömät ja työvoimatarpeet eivät kohtaa. Maakunnassamme tilanne on koko ajan edelleen vaikeutumassa mm. kone- ja metallialalla, jolla työmahdollisuuksia olisi, mutta alan koulutus ei ole riittävän vetovoimainen houkuttelemaan nuoria alalle. Haasteena koulutukselle on myös kasvava tarve eriasteiseen ohjaukseen, opintojen ja työuran eri vaiheissa. Ohjauksen ja muun opintoihin ja uraan liittyvän tuen tarve näyttää koko ajan kasvavan. Ohjauksella pystytään mahdollisesti vastaamaan ns. kohtaanto-ongelmaan, mutta vastaavasti ohjaus vaatii lisääntyviä resursseja koulutuksenjärjestäjältä.

Työttömyyden ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman lisäksi maakuntamme ka koko itäisen Suomen ongelmana on väestökato. Väestön kehityksessä on seutukuntakohtaisia eroja, mutta maakunta menettää kokonaisuudessaan väkeä eteläiseen Suomeen. Kysymys on osittain maakuntamme vetovoimasta ja sen kehittymisestä. Ammatillisen koulutuksen järjestämis- ja toteutusratkaisuilla on vaikutusta siihen kuinka herkästi nuoret ikäluokat ovat valmiita muuttamaan maakunnasta. Nuorille ratkaisevaa on luonnollisesti mahdollisuudet työllistyä opintojen jälkeen ja siinä suhteessa ammatillisen koulutuksen yritystoimintaa tukeva ja palveleva toiminta on erityisen merkityksellistä.

Ammatillisen koulutuksen määrälliseen tarpeeseen ja sisällölliseen kehittämiseen vaikuttavat alueen työ- ja elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset, tarve saada kaikille peruskoulunsa päättäville jatko-opintopaikka sekä oma osaaminen. Koulutus- ja osaamistarpeiden määrällisiä ja laadullisia toimintaympäristön muutoksia pyritään ennakoimaan maakunnallisella ennakoinnilla. Ennakoinnin menetelmiä kehitetään, jotta tietoa pystytään tehokkaammin analysoimaan ja hyödyntämään päätöksenteossa.

Ammatilliselta koulutukselta edellytetään yhä läheisempää yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä kykyä vastata työelämän kiihtyviin muutoksiin. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja poistuu. Ammatillinen koulutus nähdään kasvavassa määrin alueen työ- ja elinkeinoelämän voimavarana, kehittäjänä ja osaavan työvoiman turvaajana. Työelämä kansainvälistyy ja se edellyttää ammatilliselta sekä lukiokoulutukselta uudenlaisia kansainvälistymisvalmiuksia. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja koulutustasojen välillä tulee lisääntymään ja tutkintojärjestelmä uudistuu ja sen joustavuus lisääntyy.

6

Toimintaympäristön muutoksien mukanaan tuomia vaikutuksia koulun arkeen ovat mm. - Työelämävalmiuksien omaksumisen merkitys jo opiskeluaikana lisääntyy. Ammattien

ja ammattitaitojen uudistuminen edellyttää muutosvalmiutta ammatillisessakoulutuksessa ja sen opetussuunnitelmissa. Kestävän kehityksen merkitys vahvistuu.

- Ammatillisen opettajan työ muuttuu oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmäntyötilanteissa ja työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen ja osaamisenarviointiin. Aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkityslisääntyy. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisääntyy oppimisessa.

- Ammatillinen koulutus on yhä enemmän kokonaisuus, joka edellyttää järjestäjältäjoustavaa kykyä palvella sekä työelämään siirtyvien että työssä olevienkoulutustarpeita. Asiakkuuksien kokonaisvaltaiset osaamisen kehittämisratkaisut jakumppanuuksien rakentaminen kilpailutekijöinä lisääntyy.

- Nuorten elämänhallintaan liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet, mikä edellyttäähenkilöstön valmiuksien lisäämistä opintoihin liittyvässä ohjauksessa, opiskeluhuollontoteuttamisessa ja opiskelijoiden kokonaisvaltaisessa tukemisessa. Myös nuortenarvopohjan muutokset vaikuttavat oppimiseen ja opetukseen.

- Opiskelijoiden odotukset ja vaatimukset opiskeluympäristön toiminnallisille puitteilleja opetusjärjestelyjen laadulle kasvavat. Yksilöllisten opintopolkujen joustavuudentarve sekä opiskelijoiden tarve vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen lisääntyy.Opiskelupaikan valintaan vaikuttaa entistä enemmän koulutuksenjärjestäjän maine jajulkisuuskuva.

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman luonnoksessa 2018 - 2040 korostetaan keskeisesti työelämän kehittämispanostuksia, työvoiman riittävyyttä ja osaamista. Maakunta on määritellyt kehittymiseensä ja uudistumiseensa vaikuttavat tavoitteet kuvan 3 mukaisesti.

Kuva 3. Pohjois-Savon taloutta uudistavat kehittämiskärjet ja tavoitteet (Pohjois-Savon liitto).

7

Ammatillisen koulutuksen tulee sisällöllisesti ja määrällisesti tukea maakunnan kehittämislinjauksia. Pohjois-Savon maakuntaohjelma vuosille 2018 - 2021 painottaa erityisesti koulutuksen ja osaamisen merkitystä maakunnan hyvinvoinnin kehittymisen takeena. Ohjelmassa painotetaan toimivan koulutusketjun toteuttamista sekä koulutuksen vahvaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Koulutuksen merkitystä on ohjelmassa painotettu myös syrjäytymisen ehkäisijänä sekä nuorten työelämään sijoittumisen tukijana.

2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja koulutuksen järjestämisluvat

Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa 1.1.2018 lukien

Savon koulutuskuntayhtymän toimintaa ohjaavia lakeja ovat laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017), perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), laki taiteen perusopetuksesta (633/1998), laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (532/2017) ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sekä lisäksi edellä mainittuihin lakeihin tehdyt muutokset ja lisäykset niiden säätämisen jälkeen.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 133 §:n perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaa hakemuksetta 31.12.2017 asti voimassa olevat ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) nojalla myönnetyt järjestämisluvat 1.1.2018 alkaen em. lain (531/2017) 22 – 27 §:ien mukaisiksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi.

Järjestämislupaan sisältyy 1.1.2018 voimaan tulevan opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta antaman asetuksen mukaiset tutkinnot. Tutkintorakenteesta 31.12.2017 poistuvia tutkintoja korvaavat tutkinnot sisältyvät pääsääntöisesti lupaan. Niiden tutkintojen osalta, joiden nimi muuttuu, on lupaan kirjattu 1.1.2018 voimassa olevan tutkinnon nimi ja tutkinnon myöhempi nimi ilmenee liitteestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Savon koulutuskuntayhtymälle oikeuden järjestää järjestämisluvan mukaisia tutkintoja ja koulutusta myös työvoimakoulutuksena. Samoin koulutuksen järjestäjällä on oikeus järjestää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 30 §:ssä tarkoitetun koulutuksen hankinnan kautta oppisopimuskoulutuksena (laajennettu oppisopimuskoulutus) kaikkia em. lain 6 §:ssä tarkoitettuun tutkinto-rakenteeseen kuuluvia tutkintoja sekä em. lain 8 §:n 1 kohdassa tarkoitettua ammatillista osaamista syventävää ja täydentävää koulutusta. Koulutuksen järjestäjällä on oikeus järjestää järjestämisluvan kohdassa 1 mainittuja tutkinto- ja valmentavaa koulutusta vankila-opetuksena yhteistyössä muiden vankilaopetusta järjestävien ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa.

Kuntayhtymällä on oikeus järjestää ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta eli VALMA koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta eli TELMA koulutusta. Kuntayhtymän tulee toimia yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa, joiden tehtävänä on vaativan erityisen tuen järjestäminen. Kuntayhtymän velvollisuutena on järjestää kohdassa 1 mainittuja tutkintoja ja valmentavaa koulutusta vaativaan erityiseen

8

tukeen oikeutetuille opiskelijoille sekä kuntayhtymän tehtäviin kuuluu myös urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestäminen.

Savon koulutuskuntayhtymällä on oikeus toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain (273/2007) ja kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (640/2007) mukaisena kuorma- ja linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena. Kuntayhtymä saa em. ammattipätevyyslain 10 §:n nojalla antaa myös jatkokoulutusta, jos koulutuksen järjestäjällä on voimassa oleva Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) hyväksymä jatkokoulutuksessa käytettävä koulutusohjelma. Em. tutkintoja ja koulutusta on oikeus järjestää myös työvoimakoulutuksena.

Järjestämisluvassa on määritelty myös opetus- ja tutkintokieleksi suomi, toiminta-alueeksi Pohjois-Savon maakunta ja Pieksämäki. Lisäksi tutkintoja ja koulutusta saa järjestää Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta myös muualla Suomessa. Opiskelijavuosien vähimmäismääräksi on määritelty 5755 opiskelijavuotta siten, että vaativan erityisen tuen mukaista koulutusta saadaan järjestää enintään 27 opiskelijavuotta.

Savon koulutuskuntayhtymä voi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 132 §:n nojalla toteuttaa loppuun välinehuoltoalan perustutkintoa koskevan kokeilun. Samoinvoidaan toteuttaa loppuun sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidonosaamisalaa koskeva kokeilu. Kokeilut päättyvät 31.12.2019.

Savon koulutuskuntayhtymän järjestämislupaan on kirjattu yhteensä 217 tutkintoa. Seuraavasta kuviosta voidaan nähdä, että tutkintojen määrä kuntayhtymässä vähenee 165 tutkinnosta 114 tutkintoon (tilanne 1.1.2019) OKM:n hyväksymässä tutkintojärjestelmässä tapahtuneista muutoksista johtuen.

Kuva 4. Tutkintojen (pt, at, eat) järjestämisluvat ja niiden lukumäärän muutos vuodesta 2018 vuoteen 2019.

9

Savon koulutuskuntayhtymällä on lukiokoulutuksen järjestämislupa (dnro 45/530/2008) lukiokoulutuksen järjestämiseen Varkauden kaupungissa.

2.3 Toiminnan rahoitus

Ammatillinen koulutus uudistuu vuoden 2018 alusta lukien toteutettavan ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Reformissa uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntö, rahoitusjärjestelmä sekä säätely- ja ohjausjärjestelmä uudenlaiseksi kokonaisuudeksi, jonka lähtökohtana ovat osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen oppiminen. Ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus-järjestelmät uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Rahoitusjärjestelmään sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen sekä osa ei-tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoituksesta. Kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla.

Rahoitus myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan toiminnan tehostamiseen lisäämällä koulutuksen vaikuttavuuden ja opiskelijoiden osaamisen kertymisen painoarvoa rahoituksessa. Rahoitusperusteilla pyritään lisäksi tehostamaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista, parantamaan koulutuksen läpäisyä, lisäämään oppisopimuskoulutusta ja muuta työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä mahdollistamaan koulutuksen eri järjestämismuotojen joustava yhdistely työelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. Uudistuksessa pyritään turvaamaan koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen ennakoitavuus ja riittävä vakaus. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtionrahoitus muuttuu talousarvioperusteiseksi. Kunnilla säilyy omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa, mutta kuntien rahoitusvastuuta ei jaotella enää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen välillä. Kuntien rahoitusosuus määrittyy suhteellisena osuutena talousarvioon otettavasta valtion määrärahasta laissa säädetyn kertoimen avulla, kuitenkin siten, että kuntien rahoitusosuus ei ylitä vuoden 2017 tasoa.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus jakaantuu laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä hakemusten perusteella maksettavaan strategiarahoitukseen. Perusrahoituksen osuus on 50 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 35 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 15 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta. Perusrahoitusta maksetaan opiskelijavuosien perusteella, suoritusrahoitusta tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella sekä vaikuttavuusrahoitusta työllistymisen, korkeakouluihin jatko-opintoihin siirtymisen ja opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella. Uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönottoon liittyy siirtymäaika, jonka aikana perusrahoituksen osuus laskee asteittain kohti 50 prosentin osuutta ja suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuudet vastaavasti kasvavat. Vuonna 2018 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja suoritusrahoituksen osuus 5 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta. Vaikuttavuusrahoitusta maksetaan ensimmäisen kerran vuodesta 2020 lukien. Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen rahoitus muodostuu laskennallisesta valtionosuusrahoituksesta, joka kokonaisuudessaan on vähintään 98 prosenttia, sekä valtionavustuksena myönnettävästä strategiarahoituksesta, joka

10

kokonaisrahoituksesta on enintään 2 prosenttia. Laskennallinen valtionosuusrahoitus (100 %) muodostuu taas perusrahoituksesta (95 %) ja suoritusrahoituksesta (5 %).

Järjestäjän perusrahoitukseen vaikuttaa vuonna 2018 tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä sekä järjestäjän toimintaan liittyvästä erityisestä syystä haettava harkinnanvarainen korotus. Perusrahoituksen myöntämisen perusteena käytettävä tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä kerrotaan järjestäjäkohtaisella painokertoimella. Järjestäjäkohtaisen painokertoimen laskemisessa painotettu opiskelijavuosimäärä jaetaan varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden toteutuneella opiskelijavuosimäärällä. Vuoden 2018 perusrahoitus (95 %) perustuu vuoden 2016 opiskelijamääriin ja suoritusrahoitus (5 %) vuoden 2016 tutkintoihin. Vuoden 2018 opiskelijamäärät ja suoritukset muodostavat taas pohjan vuoden 2020 rahoitukselle. Opiskelijavuodella tarkoitetaan 365:tä päivää, joiden aikana opiskelija otetaan huomioon rahoituksen perusteena opiskeluoikeuden alkamispäivästä lukien siihen päivään asti, kun opiskeluoikeus päättyy. Yhtä opiskelijavuotta voi käyttää useampi opiskelija, jotka suorittavat eri tutkintoja. Opiskelijaa ei oteta huomioon rahoituksen perusteena, jos opiskelijan opiskeluoikeus on väliaikaisesti keskeytetty. Koulutuksen tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot jaetaan kustannusryhmiin tutkinnon järjestämisestä aiheutuvien keskimääräisten kustannusten perusteella. Koulutuksen järjestäjän painotetun opiskelijavuosien määrän laskemisessa huomioidaan kaikki eri hintaiset koulutukset annettujen kertoimien kautta.

Harkinnanvaraista korotusta kohdennetaan vuonna 2018 kustannusrakenteeltaan erityisen kalliin koulutuksen järjestämisen turvaamiseksi. Strategiarahoitusta anotaan erikseen, ja sillä tuetaan vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa, koulutuksen järjestäjärakenteen uudistamiseen liittyviä fuusioita, ammattitaitokilpailujen järjestämistä.

Koulutuksen järjestäjät saivat järjestämisluvat vuodelle 2018 nyt lokakuussa 2017. Niillä jaetaan noin 90 % opiskelijavuosista. Loput paikat vuodelle 2018 kokonaisrahoitustietoineen jaetaan suorite- ja rahoituspäätöksillä vuoden 2017 joulukuussa. Koulutuksen järjestäjänä Savon koulutuskuntayhtymän vähimmäisopiskelijamäärä järjestämisluvan mukaan on 5 755 opiskelijavuotta. Loppuvuodesta päätettävässä suoritepäätöksessä jaettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä perustuu työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeiden ja väestön koulutustarpeen arviointiin sekä koulutuksen järjestäjäkohtaiseen harkintaan. Työvoimakoulutuksen tehtävän hoitamiseen tarkoitettu opiskelijavuosimäärä kohdennetaan koulutuksen järjestäjille em. suoritepäätöksessä ja varainhoitovuoden aikana tehtävissä lisäpäätöksissä.

Uuden rahoitusmallin monimutkaisuus ja reformin aikataulut tekevät vuoden 2018 budjetoinnin haasteelliseksi. Koulutuksen järjestäjillä ei tällä hetkellä ole kaikkia tarvittavia tietoja oman rahoitusosuutensa laskemiseksi vuodelle 2018. Savon koulutuskuntayhtymässä vuoden 2018 talousarvio laadittiin siten, että talousarvioon sisältyvä valtionosuusperusteinen tulorahoitus noudattaa vuoden 2017 tasoa. Arvioidaan, että kuntayhtymän saama kokonaisrahoitus vuodelle 2018 säilyy vuoden 2017 tasolla.

Valtion talousarvioesityksen mukaan ammatillisen koulutukseen määräraha vuodelle 2018 on 738 644 000 euroa, joka sisältää ammatillisen koulutuksen perus- ja suoritusrahoituksen sekä valtionavustuksena myönnettävän strategiarahoituksen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon oppisopimuskoulutuksen lisärahoituksen poistuminen, 14,7 milj. euroa, sekä

11

työvoimakoulutuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen asteittainen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, mikä lisää määrärahaa 50,7 milj. euroa. Strategiarahoitukseen on varattu 33,9 milj. euroa, sekä reformin toimeenpanon tukemiseen ja kehittämiseen on valtion talousarviossa varattu 15 milj. euroa.

Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan myönnetään määrärahaa valtionavustuksina 5 048 000 euroa vuodelle 2018. Nuorten aikuisten osaamisohjelma päättyy vuonna 2018. Määrärahaa käytetään ohjelmaan osallistuneiden henkilöiden koulutusten loppuunsaattamiseen. Ennen uuden lain voimaantuloa (1.1.2018) tutkinnon suorittamisen aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon loppuun kumottujen lakien nojalla määrättyjen tutkinnon perusteiden mukaisesti tai siirtyä suorittamaan tutkintoa uuden lain nojalla määrättyjen tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Lukiokoulutuksen vuoden 2018 rahoitus lasketaan ennakollisesti varainhoitovuotta edeltävän vuoden 2017 keskimääräisen opiskelijamäärän mukaan. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2018 lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinta on 6 070,92 euroa (6198,30 euroa vuonna 2017). Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 % koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta.

Savon koulutuskuntayhtymässä kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuva toiminta on yhtiöitetty vuoden 2017 alusta. Koulutuskonserniin kuuluva osakeyhtiö antaa ei-tutkintoon johtavaa henkilöstö- ja työvoimakoulutusta sekä muita ulkopuolisille tarjottavia maksullisia palveluja kilpailuilla markkinoilla.

12

3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS

3.1 Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkuntia (16) ovat Iisalmi, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto.

3.2 Kuntayhtymän organisaatio

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto on kuntayhtymän ylin päättävä toimielin. Yhtymävaltuuston jäsenten valinnasta ja määrästä määrätään kuntayhtymän perussopimuksen 6 §:ssä. Jäsenkunnat valitsevat yhtymävaltuuston jäsenet ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Yhtymävaltuustossa on 23 jäsentä, joista Kuopiosta neljä, Varkaudesta kolme, Iisalmesta ja Siilijärveltä kaksi ja muista jäsenkunnista yksi jäsen. Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalaissa sekä mitä kuntayhtymän perussopimuksessa määrätään.

13

Yhtymähallitus

Kuntayhtymällä on perussopimuksen 10 §:n mukaisesti yhtymähallitus, johon yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen yhdeksän (9) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaissa säädetty tai kuntayhtymän perussopimuksessa tai hallintosäännössä määrätty. Yhtymähallitus muun muassa vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa.

Tarkastuslautakunta

Kuntayhtymässä on perussopimuksen 31 §:n mukaisesti tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Yhtymävaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista sekä arvioinnin järjestämistä varten viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.

Opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja tekevä toimielin (Sora-toimielin)

Kuntayhtymässä toimii lain ammatillisesta koulutuksesta ja lukiolain mukainen koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Toimielimessä on koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Toimielin päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta (siltä osin kuin se ei kuulu rehtorin tehtäviin ja toimivaltaan), opiskelijan asuntolasta erottamisesta (siltä osin kuin se ei kuulu rehtorin tehtäviin ja toimivaltaan) sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä.

14

Kuntayhtymän organisaatiokaavio

Kuva 5. Savon koulutuskuntayhtymän organisaatio.

Johtavat viranhaltijat / tilivelvolliset kuntayhtymän johtaja Helve Heikki rehtori, oppimispalvelut Kankaanpää Birgitta rehtori, oppimispalvelut Kettunen Rauno tulosaluejohtaja, yhteiset palvelut Lampinen Timo tulosaluejohtaja, tilapalvelut Orsjoki Ari va. tulosaluejohtaja, kehityspalvelut Malinen Pirjo

3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset

Kuntayhtymän perussopimuksen hyväksyvät jäsenkuntien valtuustot. Kuntalain mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista ja niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat muun muassa seuraavat sopimukset ja säännöt:

- kuntayhtymän perussopimus - hallintosääntö

Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtymähallituksen erikseen antamat ohjeet (mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet).

15

3.4 Perustehtävä, visio ja arvot

Perustehtävä Lisäämme nuorten ja aikuisten osaamista, vastaamme alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehitämme alueen työelämää. Edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää.

Visio

Huippukouluttaja 2020

Visio on saavutettu, kun työelämäpalautteen ja opiskelijapalautteen yhteenlaskettu keskiarvo on vähintään 4,0 ja kuntayhtymälle on myönnetty Opetus- ja kulttuuriministeriön laatupalkinto.

Arvo

Luottamus

3.5 Strategia ja toiminnan kehittäminen

Kuntayhtymän perustehtävänä on lisätä nuorten ja aikuisten osaamista vastaamaan alueen työelämän osaamistarpeita. Edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. Kaikissa toimenpiteissä otetaan huomioon tämä asiakasnäkökulma. Kuntayhtymän strategiana on varmistaa kuvassa 5 mainittujen tavoitteiden toteutuminen määriteltyjen strategisten toimenpiteiden avulla.

Kuva 6. Kuntayhtymän strategiset tavoitteet.

Strategisten tavoitteiden ja vision saavuttaminen edellyttävät kuntayhtymän onnistumista

pedagogiikan kehittämisessä

henkilöstön kehittämisessä

työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämisessä (ml. työ- ja elinkeinoyhteistyö)

kampusten toimitilaratkaisuissa.

16

Strategiset painopistealueet on määritelty laajassa yhteistyössä omistajien, henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa keväällä 2014 ja niitä on tiivistetty sekä päivitetty vuosien 2016 ja 2017 aikana toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia.

Kuva 7. Kuntayhtymän painopistealueet yhtymähallituksen seminaarissa visualisoituna huhtikuussa 2016. Visualisoinnin toteuttajana oli Kuvitellen Oy.

Painopistealueiden edistäminen tapahtuu tavoitteita tukevien strategisten toimenpiteiden avulla. Kaikki toimenpiteet tukevat kuntayhtymän tulosmittareiden saavuttamista ja tasapainoista taloutta. Sisäisiä toimintamalleja kehitetään kuvattujen ydinprosessien kautta sekä lisäämällä tietovaraston nopeaa ja monipuolista hyödynnettävyyttä. Digitalisaatio otetaan huomioon kaikissa toimintojen kehittämisessä. DigiSakky-kehitysohjelman toteuttamista jatketaan. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti toisten koulutusorganisaatioiden kanssa sekä toimitaan aktiivisena avausten tekijänä kansallisessa koulutuspoliittisessa toiminnassa. Kansainvälistymisen vaatimuksiin vastataan ja edistetään kansainvälistä vaihtoa sekä koulutuksen ja osaamisen vientiä omin toimin sekä hyödyntäen Omnia Education Partnerships Oy:n (OEP) toimintaa. Hanketoiminnan kokonaisvaltaisuutta kehitetään lisäten ulkoisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä strategisesti tärkeiden toimenpiteiden toteutuksessa laadittavan hankestrategian mukaisesti sekä edistetään kuntayhtymän brändi-identiteetin vahvistamista.

17

3.5.1 Strategiset toimenpiteet 2018 - 2020

Pedagogiikan kehittäminen

Kuva 8. Pedagogiikan kehittäminen yhtymähallituksen seminaarissa visualisoituna huhtikuussa 2016.

Pedagogisen osaamisen kehittäminen on strategian keskeinen painopiste koko toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon pedagogiikan muutostarpeet (erityisesti kampusten tilaratkaisuissa). Painopistealueen tavoitteita konkretisoidaan vuoden 2018 aikana seuraavin toimenpitein:

opettajuuden kehittämisessä otetaan huomioon opiskelijoiden henkilökohtaistaminen, ohjaus ja tukitoimet, työelämätaitojen kehittäminen, kansainvälistymisen tukeminen sekä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

toteutetaan tutkintojen uudistaminen työelämätarpeita painottaen

määritetään ja otetaan käyttöön jatkuvan haun edellyttämät toimenpiteet

otetaan käyttöön ns. ”täyden lukujärjestyksen” monimuotoinen toimintamallilukuvuoden 2018 - 2019 alussa.

18

Henkilöstön kehittäminen

Kuva 9. Henkilöstön kehittäminen yhtymähallituksen seminaarissa visualisoituna huhtikuussa 2016.

Kuntayhtymässä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Siihen kuuluvat hyvä hallintotapa, asioiden avoin valmistelu, rakentavan keskustelukulttuurin ylläpitäminen sekä esimies- ja työyhteisötaitojen kehittäminen. Tavoitteena on turvata henkilöstön kehittämismahdollisuudet tuloskortin tavoitteiden mukaisesti. Painopistealueen tavoitteita konkretisoidaan vuoden 2018 aikana seuraavin toimenpitein:

uuden organisaatiorakenteen mukaisten osaamispoolien ja tiimien toiminnankehittäminen

esimiestoiminnan kehittäminen

työhyvinvointiohjelman toteuttaminen ja sovittujen toimintamallien vakiinnuttaminen

lisätään henkilöstön työelämävalmiuksia ja -osaamista

Henkilöstösuunnittelun linjaukset vuodelle 2018 on kuvattu henkilöstösuunnitelmassa (liite 2).

19

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen (ml. työ- ja elinkeinoyhteistyö)

Kuva 10. Työpaikalla tapahtuva oppiminen yhtymähallituksen seminaarissa visualisoituna huhtikuussa 2016.

Tavoitteena on tiivistää työelämäyhteyksiä kuntayhtymän kaikissa toiminnoissa koko suunnittelukauden ajan. Painopistealueen tavoitteita konkretisoidaan vuoden 2018 aikana seuraavin toimenpitein:

toteutetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta vähintään 50 % työpaikalla tapahtuvana oppimisena. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tukevat käytänteet vakiinnutetaan osaksi normaalia toimintaa ja vastuutetaan osaamispoolien toiminnassa.

otetaan käyttöön uusia pedagogisia ratkaisuja vastaamaan työpaikoilla tapahtuvan oppimisen vaatimuksia

käynnistetään työelämän yhteistyöfoorumit poolirakenteiden mukaisesti

lisätään kumppanuustoiminnan laatua ja asiakasvastuutoimintaa kaikissa henkilöstöryhmissä.

20

Kampusten toimitilaratkaisut

Kuva 11. Toimitilaratkaisut yhtymähallituksen seminaarissa visualisoituna huhtikuussa 2016.

Kuntayhtymässä opetusta annetaan uudenaikaisissa, joustavasti muuntuvissa ja terveellisissä toimitiloissa. Toimitilat voivat olla omia, yhteisomisteisia tai vuokrattuja tiloja, joiden kokonaiskustannukset eivät ylitä 12 % tasoa kuntayhtymän toimintamenoista suunnittelu-kauden päättyessä. Taloussuunnitelmakaudella käynnistetään ja toteutetaan toimia, joissa huomioidaan uudenlaisen opettajuuden, digitalisaation ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen mahdollistavat uudistukset. Opetusta tarjotaan kunkin kampuksen osaamisprofiilia kehittäen siten, että sillä voidaan vastata alueen työelämän keskeisiin tarpeisiin. Painopistealueen tavoitteita konkretisoidaan vuoden 2018 aikana seuraavin toimenpitein:

Savilahden kampuksen kokonaiskehittämistä edistetään yhtymävaltuuston tekemienlinjausten mukaisesti

Iisalmen kampusta koskevat päätökset toimeenpannaan siten, että opetusyhteiskampuksella Ylä-Savon ammattiopiston kanssa voi alkaa syyslukukauden alussa2019

Toivalan kampusta kehitetään vastaamaan koulutuksen lisääntymistä ja viimeistelläänoppimisympäristö alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Rissalan toimipistesäilytetään.

Varkauden kampuksen investointien toteuttamista jatketaan

Muuruveden kampuksen osalta selvitetään toimintojen sopeuttaminen tehtyihinkoulutuslinjauksiin

Kaikissa tilaratkaisuissa otetaan huomioon koulutusreformi, digitalisaatio (DigiSakky) ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrän kasvu. Tiloihin, joiden käyttö tulee päättymään tulevien investointien myötä, tehdään jäljellä olevan käytön aikana terveyden, toiminnan ja talouden kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

Strategian painopistealueiden toteuttamista tuetaan kehittämishankkeilla, joihin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Vuoden 2018 alkaessa käynnissä olevat ja vuoden 2017 lopussa hakuun jätetyt hankkeet on kuvattu liitteessä 1.

21

3.5.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta

Savon koulutuskuntayhtymän valtuuston 18.11.2014 hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kuntayhtymän hyvää hallintoa ja johtamista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet koskevat kaikkia toimielimiä ja johtohenkilöitä, tytäryhteisöä sekä koko kuntayhtymän henkilöstöä ja sen toimintaa. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on lisäksi voimassa, mitä hallintosäännössä sekä muissa ohjeissa ja määräyksissä on sanottu.

Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida, hallita ja raportoida toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Riskienhallinta käsittää kuntayhtymän lyhyen ja pitkän aikavälin strategiset, taloudelliset, toiminnalliset ja vahinkoriskit, jotka voivat olla ulkoisia tai sisäisiä. Riskienhallinnan tulee kohdistua koko kuntayhtymään sekä ulkoistettuihin palveluihin.

Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet on yhtymähallitus hyväksynyt 29.1.2016. Kuntayhtymän strategiset toimenpiteet ja tuloskortissa asetetut tavoitteet ohjaavat toimintaa sekä toimintatapojen kehittämistä uudistuvien prosessikuvausten lisäksi. Tuloskortin tavoitteiden saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit on kartoitettu tuloskortin näkökulmista ja ne esitetään liitteenä (liite 3).

Kuntayhtymä raportoi toiminnan ja talouden toteutumisesta yhtymävaltuustolle puolivuosikatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Yhtymähallitukselle raportoidaan säännöllisesti toiminnallisten ja taloudellisten tuloskorttitavoitteiden toteutumisesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa vähintään neljännesvuosittain.

Ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvät muutokset ja uusi lainsäädäntö tulevat voimaan vuonna 2018. Reformin toimeenpano vaatii työtä ja toteuttajia. Vuonna 2018 voimaan tulevan rahoituslainsäädännön vaikutuksesta koulutuksen järjestäjän rahoitukseen ei ole vielä lopullisia laskelmia, joten rahoituksen ennakointi vuodelle 2018 ja suunnitelma vuosille 2019 - 2021 on epävarmaa. Toiminta- ja taloussuunnittelukauden tilikauden tulokset ovat suunnitelman mukaan kuitenkin positiiviset.

Talousarvion valmisteluprosessin yhteydessä tulosalueet analysoivat toimintaympäristön muutoksia, tunnistavat tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioivat niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä päivittävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelmat sekä toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Hallintatoimenpiteistä päättäminen edellyttää riskirajojen, riskinottohalukkuuden ja riskinkantokyvyn määrittelyä.

Talousarvioprosessin yhteydessä esiin nousseita mahdollisia riskejä

Toiminnan riskinä tulevaisuuden toiminnassa voidaan nähdä, ettei ammatillisen koulutuksen toimintamalli ole kilpailukykyinen muuttuvassa toimintaympäristössä, jos lainsäädännön ja rahoitusmallin edellyttämiä muutoksia ei kyetä toteuttamaan suunnitellusti. Tästä seurauksena voi olla toiminnan tehottomuus, vetovoimaisuuden ja kannattavuuden

22

heikkeneminen. Riskiä hallitaan kehittämällä tutkinnon suorittamisvaiheen ohjausta, jatkuvaa hakua, yksilöllisillä opintopoluilla ja uudistuvia toimintamalleja tukevalla organisaatiorakenteella.

Opiskelijarekrytoinnissa riskinä nähdään koulutusten vetovoimaisuuden pieneneminen johtuen ikäluokkien pienenemisestä. Riskiä hallitaan hakeutumisvaiheen ohjausta tehostamalla, markkinoinnilla sekä lisäämällä yhteistyötä perusopetuksen ja toisaalta myös työelämän kanssa.

Osaamisvaje voi muodostua myös riskitekijäksi. Tätä riskiä hallitaan osaamisen johtamisella, osaamisen jatkuvalla kehittämisellä, henkilöstösuunnittelulla sekä hyvällä työnantajan maineella.

Riskinä nähdään myös turvallisuus, kasvava väkivallan uhka, nuorten yleinen pahoinvointi ja syrjäytyminen. Niukkenevat resurssit eivät aina mahdollista riittävää tukea opiskelijalle. Riskin hallinnassa keinoina ovat oppilaitoksen ja kotien yhteistyön vahvistaminen, opiskelijoiden osallisuuden tukeminen sekä opiskeluhuolto- ja hyvinvointipalvelujen toiminnan vakiinnuttaminen sekä selkeät ongelmatilanteiden käsittelyn toimintamallit.

Henkilöstön ikääntymisestä ja kokonaishenkilöstömäärän vähentymisestä nousee tarve varahenkilöjärjestelmän sekä organisaation toiminnan kokonaistarkastelulle muuttuvassa tilanteessa. Tästä voi olla seurauksena avainhenkilöriski. Haasteen hallinnassa on tärkeä tekijä onnistua esimiestyössä ja perehdyttämällä myös varahenkilöt.

Henkilöstö, joka toimii fyysisesti raskaissa olosuhteissa suurimmat riskit liittyvät työturvallisuuteen (liukastumisia, viiltovammoja jne.). Näitä riskejä vältetään työsuojelutoimin sekä seuraamalla ja käymällä läpi ns. läheltä piti tilanteet.

Tilojen osalta mahdollisena riskinä voidaan nähdä virheelliset tilamitoitukset ja/tai virheinvestoinnit. Tilatarpeita joudutaan harkitsemaan entistä tarkemmin. Tällöin riskinä on tyhjät tilat, jotka aiheuttavat kuitenkin ylläpitokustannuksia tai saneeratut tilat ovat vain lyhyen aikaa käytössä. Rakennuksiin voi kohdistua vahinkoriskejä (tulipalo, ilkivalta) näihin riskeihin varaudutaan asianmukaisilla vakuutuksilla, kamera- ja kulunvalvonnalla, pelastussuunnitelmilla ja tarkastuksilla. Lisäksi rakennusurakkasopimuksiin liittyy aina riskejä, näihin voidaan varautua käyttämällä alan asiantuntijoita.

Savon Koulutus Oy:n toiminnan riski on kilpailukykyisyys koulutusmarkkinoilla ja onnistuminen yhteistyössä kuntayhtymän oppimispalveluiden kanssa koulutuksen tuottamisessa ja toteuttamisessa.

23

4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET

Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Kuntayhtymän tuloskortti.

Kuntayhtymän tuloskortti

Näkökulmat MittaritTavoitearvot

2018 2019 2020

Talous Toimintatuotot (M€, ulk.) 66,3 66,7 67,9

Vuosikate (M€) 3,0 4,7 4,0

Investoinnit (M€) 3,1 20,1 25,0

Asiakas Tutkintojen määrä 2 420 2 430 2 440

Opiskelijapalaute 3,95 4,00 4,00

Työelämäpalaute 3,90 4,00 4,00

Vetovoimaisuus yhteishaussa 1,01 1,01 1,01

Opiskelijavuodet 5 755 5 755 5 755

Prosessi Läpäisyaste (%) 60,0 61,0 61,0

Keskeyttäminen (%) 6,3 6,2 6,2

Työllistyminen valmistumisen jälkeen (%) 60,0 61,0 61,0

Henkilöstö Työolobarometri 3,59 3,60 3,60

Henkilöstön kehittämismenot (%) 2,8 2,8 2,8

Dokumentoidut kehityskeskustelut (%) 85,0 85,0 85,0

24

Kuntayhtymän sitovuustasot yhtymävaltuustoon nähden talousarviovuonna 2018 ovat • vuosikate 3 022 206 euroa • investoinnit 3 132 851 euroa • tutkintojen määrä 2 420

Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trenditiedot vuosilta 2013 - 2018 on esitetty liitteessä 4. Kuvaus mittareista ja mittareiden arvojen laskentaperusteet on esitetty liitteessä 5.

4.1 Oppimispalvelut

Oppimispalvelujen tulosalue toteuttaa kuntayhtymän perustehtävää järjestämällä ammatillista perus- ja lisäkoulutusta (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja), työvoimakoulutusta, henkilöstökoulutusta ja ei tutkintoon johtavaa valma- ja telma-koulutusta. Lisäksi oppimispalvelujen tulosalueella järjestetään lukiokoulutusta ja aikuisten perusopetusta Varkauden lukiossa. Oppimispalvelujen tulosalueella koulutus järjestetään kuvan 12 mukaisissa osaamispooleissa.

Kuva 12. Oppimispalvelujen osaamispoolit.

Maatalous ja

puutarha

Hyvinvointi Liiketalous

LukioMatkailu ja

ravitseminen

Liikenne

Metsä

Rakentaminen,

sähkö ja

turvallisuus

Teollisuus

Valma ja

maahanmuuttaja-

koulutus

25

4.1.1 Savon ammattiopisto

Savon ammattiopistolla on toimipisteet seuraavilla paikkakunnilla: - Iisalmi- Kuopio- Siilinjärvi (Toivala ja Rissala)- Varkaus

Kuva 13. Toimipisteet Pohjois-Savon alueella.

Koulutuksen järjestäminen perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämislupaan. Savon ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen toteumat ja tavoite vuodelle 2018 on esitetty kuvassa 14. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavuositavoitteet osaamispooleittain vuodelle 2018 on esitetty taulukossa 2.

Muun ammatillisen koulutuksen opiskelijavuositavoitteet osaamispooleittain vuodelle 2018 on esitetty taulukossa 3 ja oppisopimuskoulutuksen opiskelijavuositavoitteet taulukossa 4.

26

Kuva 14. Ammatillisen peruskoulutuksen toteutuminen opiskelijamäärän painotettuna keskiarvona vuosina 2015 - 2017 ja tavoite opiskelijavuosina vuodelle 2018.

Taulukko 2. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavuositavoitteet osaamispooleittain vuodelle 2018.

57225670

5537

4830

5720

5610 56705368

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

2015 2016 2017 2018

toteuma

tavoite

tavoite opiskelijavuosina 2018

Hyvinvointi 1233

Liikenne 419

Liiketalous 807

Maatalous ja puutarha 128

Matkailu ja ravitseminen 437

Metsä 157

Rakentaminen, sähkö ja turvallisuus 1179

Teollisuus 330

Valma ja maahanmuuttajakoulutus 140

YHTEENSÄ 4830

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavuositavoitteet osaamispooleittain

vuodelle 2018

27

Taulukko 3. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimakoulutuksen opiskelijavuositavoitteet osaamispooleittain vuodelle 2018.

Taulukko 4. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijavuositavoitteet vuodelle 2018.

Ammatillinen

lisäkoulutusTyövoimakoulutus

Hyvinvointi 115 42

8 0

113 6

Maatalous ja puutarha 14 0

26 55

Metsä 6 0

Rakentaminen, sähkö ja turvallisuus 58 55

47 61

0 78

YHTEENSÄ 387 297

Muun ammatillisen koulutuksen opiskelijavuositavoitteet osaamispooleittain vuodelle 2018

Teollisuus

Liikenne

Liiketalous

Matkailu ja ravitseminen

Valma ja maahanmuuttajakoulutus

perustutkinto-opiskelijat 253

ammattitutkinto-opiskelijat 220

erikoisammattitutkinto-opiskelijat 156

ei tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen opiskelijat 11

YHTEENSÄ 640

Oppisopimuskoulutuksen opiskelijavuositavoitteet vuodelle 2018

28

4.1.2 Varkauden lukio ja aikuislinja

Varkauden lukio järjestää nuorten ja aikuisten lukiokoulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Varkauden lukion päätoimisten opiskelijoiden määrien kehitys ja talousarviovuodelle 2018 asetettu opiskelijamäärätavoite on esitetty kuvassa 15.

Kuva 15. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärien toteutuminen vuosina 2014 - 2017 ja tavoite vuodelle 2018.

Varkauden lukiotoiminnan keskeisenä kehittämiskohteena on lukion uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen sekä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen ja niiden toteuttaminen. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään uuden opetussuunnitelman ainekohtaiseen soveltamiseen. Jokaisen opettajan tulee henkilökohtaisesti pohtia, mitä opetussuunnitelmassa esitetyt aihekokonaisuudet; oppiva yhteisö, osallisuus ja yhteisöllisyys, hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus sekä kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus toteutuvat hänen oppiaineessaan.

Läpäisyä pyritään tehostaminen siten, että kaikki aloittaneet opiskelijat suorittavat ylioppilastutkinnon ja saavat lukion päättötodistuksen kolmen vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Tähän liittyen henkilöstön kanssa yhdessä on asetettu tavoitteeksi:

1) Opettajien ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen kehittäminen2) Ryhmänohjaajatoiminnan uudistaminen3) Ilmiökeskeisen pedagogiikan kokeileminen

Opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin kehittämisen keskeisinä työkaluina ovat eri kyselyistä koottu palautetieto, tiimityön vahvistaminen sekä opiskelijahuollon ja opiskelijoiden osallistamisen edistäminen. Viimeksi mainittuun pyritään mm. luokkien puheenjohtajien ja opettajien edustajien säännöllisillä tapaamisilla. Lisäksi vuoden 2018 tavoitteena on kestävän kehityksen sertifikaatin saaminen Varkauden lukiolle.

29

4.1.3 Tuloskortti

Oppimispalvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 5.

Taulukko 5. Oppimispalvelujen tulosalueen tuloskortti.

Oppimispalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2018 ovat

- vuosikate 262 963 euroa

- investoinnit 332 851 euroa.

- tutkintojen määrä 2 420.

30

4.2 Kehityspalvelut

Kehityspalvelujen tulosalueen tehtävänä on ohjata ja kehittää kuntayhtymän toimintoja perustehtävän tuloksellisen ja laadukkaan toteuttamisen varmistamiseksi. Kehityspalvelut vastaa toiminnanohjauksen ja tiedolla johtamisen kehittämisestä. Ajantasainen, analysoitu ja oikea tieto osana päätöksentekoprosessia varmistaa johtamisen ja toiminnan yhdensuuntaisuuden. Uudistuva Intra tuo uuden rakenteen toiminnanohjausjärjestelmälle, jossa tuloskortit, prosessikuvaukset ja reformin myötä uudistuvat ohjeet ohjaavat päivittäistä toimintaa. Intraan yhdistyvät modernit työtilat otetaan osaamispoolien käyttöön viestinnän avoimuuden lisäämiseksi ja dokumentinhallinnan parantamiseksi. Toiminnanohjauksessa kehittämisen kohteina ovat myös oppilaitosturvallisuus, osaamisen johtamisen ja kehittämisen menetelmät sekä työhyvinvoinnin ja työsuojelun menetelmät.

Kehityspalvelut koordinoi kuntayhtymän kehittämistoimien kokonaisuutta ja tukee kehittämishankkeiden valmistelua, toteutusta ja hallinnointia sekä hakee hankkeille ulkopuolista rahoitusta. Tulosalue osallistuu sidosryhmiensä kautta osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointityöhön ja tuottaa ennakointitietoa kuntayhtymän päätöksenteon tueksi sekä koordinoi ja seuraa kuntayhtymän kv-strategian toteutumista.

Tulosalueella koordinoidaan ja kehitetään yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa pedagogiseen osaamiseen liittyviä osa-alueita, joita ovat mm. uudenlaiset oppimisympäristöt ja opetusteknologiat (digitalisaation mahdollisuudet), osaamisperusteisuus, yksilölliset opintopolut, aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, ohjaus, osaamisen arviointi sekä työpaikalla tapahtuva oppiminen. Pedagogisen toiminnan arvioinnin välineenä käytetään mm. pedagogisia katselmuksia, joilla myös lisätään henkilöstön ja opiskelijoiden osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa toiminnan kehittämiseen.

Laadunhallinta on osa jokaisen omaa työtä. Kehityspalvelut tukee oman työn jatkuvaa parantamista kehittämällä kuntayhtymän toiminnan arviointimenetelmiä ja tuottamalla kyselypalveluita arviointitiedon keräämiseksi.

Kehityspalvelut vastaa kuntayhtymän kestävän kehityksen itsearvioinneista ja sertifiointiprosessien ohjauksesta. Kehityspalvelut edistää vastuullista toimintaa sekä kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kuntayhtymässä. Tulosalue osallistuu kestävän työelämän kehittämiseen ja koordinoi Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän toimintaa Pohjois-Savossa sekä valtakunnallista Portaat luomuun -ohjelmaa. Kehittämistyötä tehdään pääosin ulkopuolisen rahoituksen ja kehittämishankkeiden avulla.

31

4.2.1 Tuloskortti

Kehityspalvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 6. Kehityspalvelujen tulosalueen tuloskortti.

Kehityspalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2018 ovat

- vuosikate -14 638 euroa- opiskelijapalautteen vastausprosentti 75,

joista tilivelvollinen on tulosaluejohtaja. Kehityspalvelujen tulosalueeseen sisältyvän luottamushenkilöhallinnon ja kuntayhtymän johdon toiminnan vuosikatteen sitovuustaso on +/-0 euroa, josta tilivelvollinen on kuntayhtymän johtaja.

4.3 Yhteiset palvelut

Yhteisten palvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa opiskelijoiden, henkilökunnan ja muiden tulosalueiden käyttöön kaikki ne tukipalvelut, joita tarvitaan oppilaitoksen päivittäisessä työskentelyssä ja joilla osaltaan mahdollistetaan kuntayhtymän perustehtävän mukainen toiminta. Palveluiden tuottamisen lähtökohtana ovat eri asiakasryhmien tarpeet, asiakastyytyväisyys, kuntayhtymän strategiset tavoitteet ja sovellettava lainsäädäntö.

Tulosalueen johtamisella varmistetaan eri asiakasryhmien tarpeiden sekä strategisten tavoitteiden mukainen palvelujen tuottaminen. Henkilöstö-, tila- ja laiteresursseja käytetään tehokkaasti ja niitä sopeutetaan taloudellisten ja toiminnallisten muutostarpeiden perusteella. Henkilöstön osaamista kehitetään jatkuvasti.

Kehityspalvelujen tuloskortti

Näkökulmat MittaritTavoitearvot

2018 2019 2020

Talous Toimintatuotot (M€, ulk. ja sis.) 1,8 1,8 1,7

Vuosikate (M€) 0,0 0,0 0,0

Asiakas Työelämäpalaute 3,90 4,00 4,00

Asiakastyytyväisyys 3,50 3,55 3,60

Prosessi Opiskelijapalautteen vastaus% 75,0 78,0 80,0

Työolobarometrin vastaus% 72,0 73,0 74,0

Henkilöstö Työolobarometri 3,90 3,95 3,95

Henkilöstön kehittämismenot (%) 2,8 2,8 2,8

Dokumentoidut kehityskeskustelut (%) 100 100 100

32

Yhteisten palvelujen tehtävää toteutetaan seuraavissa osaamispooleissa:

Kuva 16. Yhteisten palvelujen osaamispoolit.

Keskeisimmät osaamispoolien tuottamat palvelut ovat:

Henkilöstöpalvelut: palvelussuhdeasiat, henkilöstösuunnittelun koordinointi, rekrytointipalvelut, palkkapalvelut, palkka-asiamiestoiminta, eläkeasiamiespalvelut ja henkilöstön yhteistoiminta. Osaamispoolia johtaa henkilöstöpäällikkö

Myynti- ja markkinointipalvelut: kuntayhtymän markkinointistrategian laatiminen ja toteutus, asiakastiedon analysointi, markkinointiviestintä ja tiedotus- ja markkinointisihteeripalvelut. Koulutus- ja kehittämispalvelujen myynnin tukeminen, kumppanuustoiminta ja markkinoiden tutkiminen. Osaamispoolia johtaa myynti- ja markkinointipalvelupäällikkö.

Opiskelija- ja toimistopalvelut: opiskelijoiden palvelupisteet ja yksiköiden toimistot, koulutussihteeripalvelut, hakupalvelut, puhelinvaihde, vahtimestaripalvelut, johdon sihteeripalvelut, opintohallinnon suunnittelu, Wilma- ja Primus-ohjelmien sisällön kehittäminen. Osaamispoolia johtaa opiskelija- ja toimistopalvelupäällikkö.

Ravintolapalvelut: opiskelija- ja henkilöstöravintolat, kahvilapalvelut, tilaus- ja edustuspalvelut ja ruokapalvelujen kilpailutus- ja sopimuspalvelut. Osaamispoolia johtaa ravintolapalvelupäällikkö.

Talouspalvelut: taloussuunnittelu, talousarvio ja tilinpäätös sisältäen konsernitilinpäätöksen, kirjanpito-, laskenta- ja raportointipalvelut, maksuliikennepalvelut, hankintapalvelut, vakuutuspalvelut ja hankesihteeripalvelut. Osaamispoolia johtaa talouspäällikkö.

Tietohallintopalvelut: kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, kehittäminen ja ylläpito. Tietojärjestelmien ja tietovaraston rakentaminen ja ylläpito, ohjelmistojen hallinta, palvelinympäristöjen hallinta, tietoliikenneympäristöjen hallinta, käyttäjätuki, tulostuspalvelut, sähköisten työvälineiden kilpailutus ja käyttöönotto sekä sähköiset julkaisualustat. Osaamispoolia johtaa tietohallintopäällikkö.

Lisäksi yhteisten palvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa kuntayhtymän johtamisen ja hallinnon kannalta keskeisinä asiantuntijapalveluina kuntayhtymän johdon ja luottamustoimielinten sihteeripalvelut sekä asiakirjahallinto-, kirjaamo- ja arkistopalvelut. Ensin mainittujen palvelujen käytännön tuottamisesta vastaa toimistopäällikkö ja

Talouspalvelut

HenkilöstöpalvelutOpiskelija- ja

toimistopalvelut

RavintolapalvelutTietohallinto-

palvelut

Myynti- ja

markkinointipalvelut

33

jälkimmäisistä arkistosuunnittelija. Lisäksi tulosalueella tuotetaan koko kuntayhtymän johdon ja esimiesten tarpeisiin sisäisen laskentatoimen analysointi-, laskenta- ja raportointipalvelut. Näiden palvelujen tuottamisesta vastaa controller yhteistyössä talouspalvelujen asiantuntijoiden kanssa.

4.3.1 Tuloskortti

Yhteisten palvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 7.

Taulukko 7. Yhteisten palvelujen tulosalueen tuloskortti.

Yhteisten palvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talous-arviovuonna 2018 ovat

- Vuosikate 118 585 euroa- investoinnit 0 euroa.

Yhteisten palvelujen tuloskortti

Näkökulmat MittaritTavoitearvot

2018 2019 2020

Talous Toimintatuotot (M€, ulk. ja sis.) 10,3 10,1 10,0

Vuosikate (M€) 0,1 0,1 0,1

Asiakas Työelämäpalaute 3,90 4,00 4,00

Asiakastyytyväisyys 3,65 3,70 3,75

Henkilöstö Työolobarometri 3,70 3,75 3,75

Henkilöstön kehittämismenot (%) 2,8 2,8 2,8

Dokumentoidut kehityskeskustelut (%) 95,0 95,0 95,0

34

4.4 Tilapalvelut

Tilapalvelujen tulosalueen tehtävänä on järjestää laadukkaat tilat koulutuksen järjestäjän perustehtävän toteuttamiseksi. Tilapalvelut tuottaa seuraavia palveluja: isännöinti, energiapalvelut, siivouspalvelut, jätehuoltopalvelut, huoltopalvelut, ulkoaluepalvelut, kunnossapito- ja peruskorjauspalvelut, turvallisuus- ja vartiointipalvelut sekä käyttöpalvelut.

Vuosi 2018 painottuu pääosin tulevien investointihankkeiden suunnitteluun Kuopiossa sekä Iisalmen ja Varkauden kohteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Investointihankkeissa varsinainen rakentaminen käynnistyy Iisalmessa, Varkaudessa ja Toivalassa.

Talousarviovuoden 2018 keskeisimmät toimipistekohtaiset tilapalvelujen tulosalueen toimenpiteet ovat:

Iisalmessa on käynnistynyt Ylä-Savon ammattiopiston kanssa vuoden 2016 aikana yhteisen Kampuksen tarveselvitys, jonka pohjalta vuonna 2017 ovat valmistuneet hanketta koskevat toteutussuunnitelmat. Kohteen rakennustyöt käynnistetään käynnistetään vuoden 2018 alussa ja uudet tilat otetaan käyttöön elokuussa 2019.

Toivalassa vuoden 2018 syksyllä aloittaa uusina opintoaloina rakennusala sekä TELMA. Muuttoon liittyviä investointitoimenpiteitä tehdään kevään ja kesän 2017 aikana. Vanhojen käytöstä poistuneiden tai poistuvien rakennusten purkutyöt tehdään vuosien 2018 - 2019 aikana. Toivalassa on käynnistynyt vuonna 2015 opiskelijatyönä asuntolan rakentaminen ja työt valmistuvat vuoden 2018 aikana. Uutena kohteena Toivalassa on käynnistynyt vanhan päärakennuksen rakennushistoriallinen selvitys, jonka pohjalta määräytyy tehtävät jatkotoimenpiteet. Rakennuksen tekninen kunto on tutkimuksissa osoittautunut heikoksi.

Kuopiossa vuoden 2017 aikana vahvistuu Presidentinkadun asemakaava ja ensimmäisen rakennuksen purkutyöt käynnistyvät vuoden vaihteessa 2017/2018. Kunnallistekniikan rakentaminen ensimmäisten luovutettavien korttelien osalta alkaa syksyllä 2018. Uusien asuinrakennusten rakentaminen alkaa 2019 aikana. Viimeiset osat nykyisistä oppilaitosrakennuksista purkautuvat vuoden 2023 aikana. Vuonna 2015 toteutettiin Kuopion kaupungin, Suomen Yliopistokiinteistöjen, Itä-Suomen Yliopiston ja Savonia AMK:n kanssa yhteistyössä kolmen koulutusasteen toiminnallinen sijoittumissuunnitelma Kuopion Savilahteen. Mukana oli myös alueen suurimpia toimijoita kuten Senaatti-kiinteistöt sekä Technopolis Oy. Työn tuloksena saatiin muutamia eri vaihtoehtoja oppilaitosten toimitilojen sijoittamisesta. Vaihtoehtojen pohjalta on käyty eri toimijoiden kesken tarkentavia neuvotteluja vuoden 2017 aikana. Tulevat uudet toimitilat jakautuvat kolmeen eri omistusmuotoon n. 1/3 tiloista tulee olemaan suoraan kuntayhtymän omistamia, n. 1/3 vuokratiloja ja n. 1/3 yhtiömuotoista omistajuutta. Eri kokonaisuuksien osalta tilanne tarkentuu suunnittelun edetessä. Savilahden suunnittelu käynnistyy vuoden vaihteessa 2018 tekniikan alojen työsalisuunnittelulla sekä sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden tilojen osalta. Sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden tilojen rakentaminen käynnistyy jo vuoden 2018 aikana. Kyseiset tilat on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2019. Tekniikan työsalitiloja pääosin sisältävän rakennuksen rakentaminen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2019 alussa. Kyseinen rakennus on tarkoitus olla valmiina ja käytössä syksyllä 2020.

35

Muuruvedellä ei ole rakennusinvestointeja suunnittelukaudelle. Kiinteistöjen jatkojalostamista selvitellään.

Varkauden kampuksen suunnittelua jatketaan vuonna 2018. Varkaudessa toimitilojen määrä tulee puolittumaan tulevaisuudessa nykyisestä n. 22 000 m2 tulevaan n. 11 000 m2. Varkauden kampuksen muutostyöt valmistuvat vuoden 2020 loppuun mennessä. Suuntaus on sama myös muissa kuntayhtymän toimipisteissä. Muutoksen seurauksena toimitilojen käytön tehokkuus tulee paranemaan ja käyttöastetavoitteena on 75 %.

4.4.1 Tuloskortti

Tilapalvelujen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 8.

Taulukko 8. Tilapalvelujen tulosalueen tuloskortti.

Tilapalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2018 ovat

- vuosikate 2 655 296 euroa- investoinnit 2 800 000 euroa.

Tilapalvelujen tuloskortti

Näkökulmat MittaritTavoitearvot

2018 2019 2020

Talous Toimintatuotot (M€, ulk. ja sis.) 10,0 9,7 9,7

Vuosikate (M€) 2,7 2,8 1,9

Investoinnit (M€) 2,8 18,6 24,6

Asiakas Ylläpitokustannukset (ka €/m2/kk) 5,3 5,3 6,3

Ylläpitokustannukset (ka €/opiskelija/v) 1 045 1 045 1 194

Asiakastyytyväisyys 3,65 3,65 3,65

Prosessi Tyhjien tilojen määrä (hum2) 7 800 7 100 1 800

Ylläpitokustannukset (M€/v) 7,0 7,0 8,0

Energiankulutus, sähkö (osuusylläpitokustannuksista %, omat tilat)Energiankulutus, lämpö (osuus ylläpitokustannuksista %, omat tilat)

14

19

13

18

12

16

Henkilöstö Työolobarometri 3,70 3,70 3,70

Henkilöstön kehittämismenot (%) 2,8 2,8 2,8

Dokumentoidut kehityskeskustelut (%) 100 100 100

36

4.5 Savon Koulutus Oy

Savon Koulutus Oy:n tehtävänä on osaltaan edistää Savon koulutuskuntayhtymän strategiassa ja talousarviossa sille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tässä tehtävässä yhtiö vastaa niiden koulutus- ja kehittämispalveluiden myynnistä, joissa toimitaan kuntalain 126 §:n tarkoittamalla tavalla kilpailutilanteessa markkinoilla. Myymänsä palvelutuotannon yhtiö ostaa ensisijaisesti alihankintana Savon ammattiopistolta. Edellä mainitun lisäksi Savon Koulutus Oy on rekisteröinyt aputoiminimen SK Pätevöintilaitos, jonka nimissä yhtiö tuottaa paineastiahitsauksen pätevöintiin liittyvät palvelut pääosin omana tuotantona.

Yhtiö on osakkaana koulutusvientiyhtiö Omnia Education Partnerships Oy:ssa.

Savon Koulutus Oy on Savon koulutuskuntayhtymän kokonaan omistama tytäryhtiö, jonka operatiivisesta ja strategisesta johtamisesta vastaavat yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja.

37

5 TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018 - 2020

5.1 Taloussuunnittelu

Kuntayhtymässä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kuntayhtymän taloudesta, osoittaa kuntayhtymän taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot rahoitustarpeen kattamiseksi.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja investointiosa sekä tuloslaskelma- ja rahoitusosa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielin- ja tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja mahdollisiin arvonalennuksiin. Investointiosa osoittaa hankekohtaiset

38

määrärahat ja tuloarviot. Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kuntayhtymän maksuvalmiuteen, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja kuinka se katetaan. Rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys.

Savon koulutuskuntayhtymän talousarvio- ja taloussuunnitelmaosa muodostuu seuraavista tulosalueista:

- Oppimispalvelut- Kehityspalvelut, tulosalueeseen sisältyy luottamushenkilöhallinto ja kuntayhtymän

johto- Yhteiset palvelut- Tilapalvelut

Tulosalueittain on laadittu erilliset tuloslaskelma-/käyttötalousosat ja investointiosat. Laskelmat sisältyvät kuntayhtymän yhteiseen talousarvioon ja -suunnitelmaan. Tilapalvelujen (taseyksikkö) rahoitusosaa ei esitetä erillisenä, vaan se sisältyy kuntayhtymän yhteiseen rahoitusosaan. Suunnitelmat on tehty vuosille 2018 - 2020.

Tässä kuntayhtymän talousarvio- ja taloussuunnitelmaosassa esitetään kuntayhtymän talousarvion laatimisen perusteet, poistojen määräytyminen sekä talousarvion sitovuustaso.

Tulosalueittain laadittujen tuloslaskelma-/käyttötalousosien, investointiosien ja kuntayhtymätasoisen rahoitusosan vertailutiedot kuluvan vuoden talousarvioon on sisällytetty Talousarvio vuodelle 2018 ja taloussuunnitelma vuosille 2018 - 2020 tekstiosan jälkeen.

5.2 Talousarvion laatimisen perusteet

Savon koulutuskuntayhtymän vuoden 2018 rahoitus muodostuu laskennallisesta valtionosuudesta, joka on vähintään 98 %, sekä valtionavustuksena myönnettävästä strategiarahoituksesta, joka on enintään 2 %. Valtionosuusrahoitus muodostuu taas perusrahoituksesta 95 % ja suoritusrahoituksesta 5 %.

Kuntayhtymän perusrahoitukseen vaikuttaa vuonna 2018 tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä. Perusrahoituksen myöntämisen perusteena käytettävä tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä kerrotaan järjestäjäkohtaisella painokertoimella. Vuoden 2018 perusrahoitus (95 %) perustuu vuoden 2016 opiskelijamäärään ja suoritusrahoitus (5 %) tutkintojen määrään. Kuntayhtymässä vuonna 2016 oli opiskelijoita 5 670 ja suoritettuja tutkintoja 2 627.

Savon koulutuskuntayhtymä sai järjestämisluvan vuodelle 2018 lokakuussa 2017, ja jolla jaetaan noin 90 % opiskelijavuosista. Loput paikat vuodelle 2018 kokonaisrahoitustietoineen jaetaan suorite- ja rahoituspäätöksillä vuoden 2017 joulukuussa. Koulutuksen järjestäjänä Savon koulutuskuntayhtymän vähimmäisopiskelijamäärä järjestämisluvan mukaan on 5 755 opiskelijavuotta. Kuntayhtymässä vuoden 2018 talousarvio laadittiin siten, että talousarvioon

39

sisältyvä valtionosuusperusteinen tulorahoitus noudattaa vuoden 2017 tasoa. Arvioidaan, että kuntayhtymän saama kokonaisrahoitus vuodelle 2018 säilyy vuoden 2017 tasolla, valtionosuusrahoitusta budjetoitu noin 56 milj. euroa. Työvoimakoulutuksen tehtävän hoitamiseen tarkoitettu opiskelijavuosimäärä kohdennetaan koulutuksen järjestäjille loppuvuodesta päätettävässä suoritepäätöksessä ja varainhoitovuoden aikana tehtävissä lisäpäätöksissä.

Talousarvion menoperusteista

Talousarvioon on arvioitu palkkojen korotusvaraksi 0,4 % ja arvioidut sivukulut ovat 23,7 %. Kuntien eläkevakuutusyhtiölle maksettavaan eläkemenoperusteiseen ennakkoon on talousarviossa varattu 1,031 milj. euroa ja varhaiseläkemenoperusteiseen ennakkomaksuun on varattu 0,561 milj. euroa. Henkilöstön lomarahoista on leikattu 30 %, joka on vastaavasti vähennetty arvioidusta valtionosuustulosta. Talousarvioon sisältyy ehdotuksena peruspääomasta maksettavaa korkoa jäsenkunnille 1,0 %:n mukaan, lopullinen korko määräytyy yhtymävaltuuston tekemällä päätöksellä talousarvion käsittelyn yhteydessä. Peruspääomaosuuksista maksettaviin korkoihin on varattu yhteensä 114 407 euroa. Lainojen korkokuluihin on varattu 175 000 euroa.

5.3 Poistot

Investointien poistot talousarviossa on laskettu voimassa olevan poistosuunnitelman mukaan.

Tilapalvelut on arvioinut kiinteistöistä tehtävät poistot, jotka talousarviossa on huomioitu sisäisesti laskutettavina vuokrina, kiinteistöjen poistojen määräksi on arvioitu n. 2,814 milj. euroa. Kalusto- ja laiteinvestoinneista johtuvia poistoja sisältyy tulosalueiden talousarvioihin yhteensä n. 0,770 milj. euroa.

5.4 Talousarvion sitovuus

Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty kuntayhtymän ja tulosalueiden tuloskorttien yhteydessä. Kuntayhtymän rahoitusosaan vaikuttavat vuosikate ja nettoinvestoinnit, jotka ovat sitovia valtuustoon nähden kuntayhtymätasolla ja hallitukseen nähden tulosaluetasolla.

Euromääräiset sitovuustasot vuodelle 2018 ovat:

Kuntayhtymän tilikauden vuosikate on 3 022 206 euroa.

Tulosalueittain vuosikatteet ovat:

- Oppimispalvelujen tulosalue, vuosikate 262 963 euroa- Kehityspalvelujen tulosalue, vuosikate -14 638 euroa, josta tilivelvollinen on

tulosaluejohtaja- Kehityspalvelujen tulosalueeseen sisältyvän luottamushenkilöhallinnon ja

kuntayhtymän johdon toiminnan vuosikatteen sitovuustaso on +/–0 euroa, josta

40

tilivelvollinen on kuntayhtymän johtaja - Yhteisten palvelujen tulosalue, vuosikate 118 585 euroa- Tilapalvelujen tulosalue, vuosikate 2 655 296 euroa.

Kuntayhtymän nettoinvestoinnit ovat 3 132 851 euroa.

Tulosalueittain nettoinvestoinnit ovat:

- Oppimispalvelujen tulosalue, nettoinvestoinnit 332 851 euroa- Kehityspalvelujen tulosalue, ei investointeja- Yhteisten palvelujen tulosalue, ei investointeja- Tilapalvelujen tulosalue, nettoinvestoinnit 2 800 000 euroa.

Yhtymähallitus hyväksyy talousarviovuoden 2018 aikana toteutettavat yli 100 000 euron nettoinvestoinnit, mikäli ne jatkuvat vuosille 2019 ja 2020.

Yhtymähallituksella on myöntövaltuus tilapalvelujen tulosalueen ennakoimattomista tilainvestoinneista 3,0 milj. euroon saakka talousarviovuoden aikana. Investointeihin kohdistuvat muutokset viedään talousarviomuutoksina yhtymävaltuustoon myöhempää hyväksymistä varten.

Vuoden 2018 aikana lainaa ei tarvitse nostaa toiminnan ja investointien rahoittamiseen. Yhtymähallituksella on oikeus talousarviovuoden aikana ottaa lyhytaikaista lainaa 2,0 milj. euroon saakka kuntayhtymän maksuvalmiuden turvaamiseksi.

5.5 Käyttötalousosa

Savon koulutuskuntayhtymä

Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen mukaan koko kuntayhtymän toimintatuotot ovat 86,7 milj. euroa. Ulkoiset toimintatuotot sisäisten erien vähentämisen jälkeen ovat 66,3 milj. euroa. Vastaavasti vuodelle 2017 ulkoisia toimintatuottoja oli arvioitu 68,4 milj. euroa. Joten talousarviossa ulkoiset toimintatuotot ovat edellisestä vuodesta vähentyneet 2,1 milj. euroa, 3 %.

Koko kuntayhtymän toimintakulut ovat 83,3 milj. euroa. Ulkoiset toimintakulut ovat sisäisten erien vähentämisen jälkeen 63,0 milj. euroa. Ulkoiset toimintakulut olivat vuoden 2017 talousarviossa 64,7 milj. euroa. Edelliseen talousarvioon verrattuna toimintakulut ovat vähentyneet 1,7 milj. euroa, n. 3 %. Kokonaiskuluihin sisältyvät henkilöstökulut ovat vähentyneet 1,7 milj. euroa eli 3,8 % edelliseen talousarvioon verrattuna. Henkilöstökuluissa on varauduttu 0,4 %:n palkankorotuksiin vuodelle 2018.

Toimintakate tuottojen ja kulujen jälkeen on 3,3 milj. euroa. Vuosikate rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen on 3,0 milj. euroa, joka on 0,4 milj. euroa vuoden 2017 talousarviota pienempi. Arvioidut poistot ovat 3,6 milj. euroa. Presidentinkatu 3:n kiinteistöjen myyntituloja on arvioitu saatavan 1,7 milj. euroa vuonna 2018, myyntitulot on käsitelty talousarviossa

41

satunnaisina tuottoina. Kuntayhtymän tilikauden tulos poistojen ja satunnaisten tuottojen jälkeen on 1,1 milj. euroa.

Oppimispalvelut

Oppimispalvelujen tulosalueen arvioidut valtionosuuteen perustuvat toimintatuotot ovat 63,0 milj. euroa, joka sisältää uuden rahoituslain mukaisesti yksikköhintarahoituksen, oppisopimuskoulutuksen rahoituksen sekä ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoituksen. Lukiokoulutukseen on arvioitu saatavan rahoitusta 1,6 milj. euroa. Myyntituottoja on budjetoitu 4,9 milj. euroa, joka sisältää työvoimakoulutuksesta saatavaa tuloa 3,0 milj. euroa. Myyntituottoja osakeyhtiölle on tulosalueen budjetissa huomioitu 2,2 milj. euroa. Tukiin ja avustuksiin on budjetoitu 1,2 milj. euroa. Yhteensä tulosalueelle on budjetoitu toimintatuottoja 64,6 milj. euroa.

Tulosalueelle toimintakuluja on arvioitu vuodelle 2018 yhteensä 64,3 milj. euroa. Toimintakuluista henkilöstökuluja on 34,9 milj. euroa, 54,3 %. Yhteisiä hallintopalveluja kohdennetaan sisäisenä laskutuksena tulosalueelle 10,6 milj. euroa. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 8,1 milj. euroa, josta sisäisiä 0,1 milj. euroa.

Vuokrakuluja oppimisspalvelujen talousarvioon sisältyy 10,4 milj. euroa, josta sisäisten osuus on 9,3 milj. euroa. Toimintakatteeksi tulosalueelle muodostuu 263 043 euroa, vuosikate on lähes yhtä suuri, 262 963 euroa. Tilikauden tulos poistojen jälkeen on 485 385 euroa negatiivinen.

Kehityspalvelut

Kehityspalvelujen tulosalueen toimintatuotot ovat 1,8 milj. euroa, josta sisäisesti laskutettavia tuottoja on 1,5 milj. euroa. Ulkoisia tukia ja avustuksia on arvioitu saatavan 0,2 milj. euroa. Ulkoisia myyntituottoja on budjetoitu 127 340 euroa. Toimintakuluja tulosalueelle on budjetoitu 1,8 milj. euroa, josta henkilöstökuluja 1,2 milj. euroa, 65,3 %. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 0,6 milj. euroa.

Tulosalueella toimintatuotot ja toimintakulut ovat lähes yhtä suuret, vuosikate on 14 638 euroa negatiivinen.

Yhteiset palvelut

Yhteisten palvelujen tulosalueen toimintatuotot ovat talousarviossa 10,3 milj. euroa. Tuottoihin sisältyy mm. ravintolapalvelujen ulkoista myyntiä, 1,0 milj. euroa, työterveyshuollon korvauksia 0,2 milj. euroa ja sisäisesti laskutettavia tuottoja 9,1 milj. euroa. Toimintakuluja tulosalueelle on budjetoitu yhteensä 10,1 milj. euroa. Henkilöstökuluja on 6,0 milj. euroa, 59 % kokonaiskustannuksista. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 3,6 milj. euroa sekä vuokrakuluihin 0,5 milj. euroa, josta sisäisten osuus on 0,3 milj. Euroa.

42

Tulosalueen tilikauden toimintakate on 120 585 euroa ja vuosikate on 118 585 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu 96 539 euroa. Sekä yhteisten palvelujen että kehityspalvelujen tulosalueiden kulut on pääsääntöisesti kohdennettu oppimispalvelujen tulosalueelle. Tulosalue varaa vastaavat kulut budjetteihinsa sisäisiin palvelumenoihin ja yhteiset palvelut ja kehityspalvelut sisällyttävät vastaavat tulot sisäisiin palvelutuloihin.

Tilapalvelut

Tilapalvelut toimii omana taseyksikkönään. Talousarvio ja toimintasuunnitelma on laadittu osaksi kuntayhtymän suunnitelmaa. Tilapalvelujen perimät sisäiset vuokrat koostuvat: Pääomavastikkeesta, 0,3 milj. euroa, joka sisältää peruspääoman korot ja lainojen korot. Korjausvastuusta, 3,4 milj. euroa, jolla varaudutaan tulevien peruskorjausten rahoittamiseen ja joka sisältää rakennusten poistot, sekä ylläpitovastikkeesta, 6,9 milj. euroa. Sisäiset vuokrat sisältävät myös sovittuja lisäpalvelujen erilliskorvauksia ja etukäteen sovittuja mahdollisten toiminnallisten muutostöiden korjausvastikkeita. Sisäisiä vuokratuottoja sisältyy tilapalvelujen budjettiin 9,7 milj. euroa.

Yhteensä toimintatuottoja on budjetoitu 10,0 milj. euroa, ja toimintakuluja on budjetoitu 7,1 milj. euroa. Toimintakuluihin sisältyy Presidentinkatu 3:n rakennusten purkukustannuksia 200 000 euroa, joita ei ole sisällytetty sisäisiin vuokratuloihin. Tältä osin tilapalvelujen vuosikatetavoite ei kata vuotuisia poistoja, vuosikate jää 158 366 euroa poistoja pienemmäksi. Toimintakulut sisältävät henkilöstökuluja 1,2 milj. euroa, 16,6 % toimintakuluista. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 3,9 milj. Euroa. Suurimmat menoerät muodostuvat siivouspalveluista, 0,6 milj. euroa sekä rakentamispalveluista, 0,6 milj. euroa. Vuokrakuluihin on budjetoitu 1,2 milj. euroa, jotka muodostuvat pääasiassa tila-, kone- ja kuljetusvälinevuokrista. Muihin toimintakuluihin on varattu 0,8 milj. euroa, esim. kiinteistöveroihin.

Tulojen ja menojen jälkeen toimintakatteeksi jää 2,9 milj. euroa. Vuosikate rahoituserien jälkeen on 2,7 milj. euroa. Rakennuksiin kohdistuvia poistoja on talousarviossa 2,8 milj. euroa. Presidentinkatu 3:n kiinteistöjen myyntitulot on sisällytetty tilapalvelujen talousarvioon satunnaisina tuottoina, 1,7 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi poistojen ja satunnaisten erien jälkeen on arvioitu 1 501 634 euroa.

5.6 Tuloslaskelmaosa

Tilikauden tulokseen vaikuttaa Presidentinkatu 3:n kiinteistöjen myyntitulot, jotka on tuloslaskelmassa käsitelty satunnaisina tuottoina, myyntituloja on arvioitu saatavan 1,660 milj. euroa. Kuntayhtymän tuloslaskelma vastaa esittämistarkkuudeltaan ja muodoltaan koko kuntayhtymän käyttötalousosaa muutoin paitsi, että tuloslaskelmassa esitetään tilikauden tuloksen jälkeen poistoeron vähennystä 358 502 euroa ja omaan pääomaan sisältyvää stipendirahaston käyttöä 7 000 euroa. Poistoeron ja rahaston purkamiset ovat ns. tuloksenjärjestelyeriä ja lisäävät tilikauden ylijäämää. Tilikauden ylijäämäksi muodostuu tuloksenjärjestelyerien jälkeen 1 463 652 euroa.

43

5.7 Rahoitusosa

Talousarvion rahoitusosa kuvaa sitä, miten investoinnit ja lainojen lyhennykset rahoitetaan. Kuntayhtymässä on yksi rahoitusosa, jossa toiminnan rahoituksen muodostaa tulosalueiden tulorahoitus eli vuosikatteet ja tulorahoituksen korjauserät. Kuntayhtymässä toiminnan rahavirrasta vähennetään kokonaisinvestointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Laskelman lopussa on vuoden kassatilanteen (kassavarojen) muutos.

Vuodelle 2018 kuntayhtymälle on laadittu yksi yhteinen rahoituslaskelma. Kuntayhtymätasolla tarkasteltuna toiminnan rahoitus muodostuu vuosikatteesta, joka on yhteensä 3,0 milj. euroa sekä vuoden 2018 osuus Presidentinkatu 3:n kiinteistöstä saatavasta myyntitulosta, joka sisältyy laskelmassa tulorahoituksen korjauseriin, 1,7 milj. euroa. Vuoden 2018 nettoinvestoinnit ovat 3,1 milj. euroa. Tulorahoitus, 4,7 milj. euroa riittää nettoinvestointeihin, jotka jäävät 1,5 milj. euroa alle tulorahoituksen. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 1 190 356 eurolla. Ottaen huomioon tulorahoituksen määrän, investoinnit ja lainojen lyhennykset, niin kassavarat riittävät investointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuonna 2018. Talousarviovuonna 2018 uutta lainaa ei tarvitse nostaa.

Taloussuunnitelmavuonna 2019 uutta lainaa joudutaan ottamamaan investointeihin ja lainojen lyhennyksiin noin 5,3 milj. euroa. Vuonna 2019 toiminnan tulorahoitukseksi on arvioitu 8,6 milj. euroa, joka sisältää kiinteistön myyntituloja 3,9 milj. euroa. Nettoinvestointien määräksi on arvioitu 20,1 milj. euroa, ja lainojen lyhennetään 1,2 milj. eurolla. Kassavaroja vuonna 2019 käytetään toiminnan rahoittamiseksi 7,4 milj. euroa.

Suunnitelmavuodelle 2020 nettoinvestointien määräksi on arvioitu n. 25,0 milj. euroa, ja lainojen lyhennyksiin käytetään 1,1 milj. euroa. Tulorahoitusta on arvioitu saatavan 6,7 milj. euroa, joka sisältää kiinteistön myyntituloja 2,5 milj. euroa. Lisää lainaa nostetaan 18,5 milj. euroa, ja kassavaroja on käytettävissä enintään noin 1,0 milj. euroa.

Vuosien 2018- 2020 aikana lainoja lyhennetään 3,5 milj. eurolla, uutta lainaa otetaan 23,8 milj. euroa, joten lainamäärän arvioidaan kokonaisuudessaan lisääntyvän 20,3 milj. eurolla. Arvioitu lainamäärä vuoden 2020 lopussa on noin 26,9 milj. euroa.

5.8 Investointiosa

Savon koulutuskuntayhtymän investointihankkeeksi luetaan hankinta, jonka arvonlisäveroton hankintahinta on 15 000 euroa tai suurempi.

Kalusto- ja laitehankintoihin vuonna 2018 on budjetoitu 0,357 milj. euroa, rahoitusosuuksia kohdistuu investointeihin 23 678 euroa, joten vuonna 2018 kalusto- ja laiteinvestoinnit ovat arvion mukaan 0,333 milj. euroa (netto).

Rakennusinvestointeja on vuodelle 2018 suunniteltu 2,80 milj. euroa, josta korvausinvestointeja on 1,65 milj. euroa ja uusinvestointeja 1,15 milj. euroa. Koko suunnittelukaudella varaudutaan rakennusinvestointeihin 46,0 milj. eurolla, josta korvausinvestointeihin on suunniteltu 14,7 milj. euroa ja uusinvestointeihin 31,30 milj. euroa.

44

Seuraavaksi on esitetty suunnitelmissa olevat suurimmat rakennusinvestointikohteet.

5.8.1 Vuosien 2018 - 2020 rakennusinvestoinnit

Rakennusinvestointien osalta on ryhdytty toteuttamaan kuntayhtymälle vuonna 2016 laadittua kiinteistöjen toimitilastrategiaa. Vuoden 2016 aikana kuntayhtymän kiinteistöjen osalta laadittu toimitilastrategia perustuu vuonna 2015 valtuuston hyväksymiin strategisiin linjauksiin. Valmistuneen toimitilastrategin pohjalta on käynnistyneet toiminnalliset muutokset kaikissa kuntayhtymän toimipisteissä Kuopiossa, Siilinjärven Toivalassa, Muuruvedellä sekä Varkaudessa.

Vuosien 2018 - 2020 aikana on esitetty alkavaksi useita isoja investointihankkeita. Suurin näistä yksittäisistä investointihankkeista on Kuopion Savilahden alueelle sijoittuva yhteistyöhanke uudenlaisten oppimisympäristöjen toteuttamiseksi yhdessä Savonia AMK:n kanssa. Hankkeen kokonaiskustannukseksi on arvioitu lähes 90 milj. euroa, josta kuntayhtymän tiloihin kohdistuvan investoinnin osuus tulisi arvion mukaan olemaan n. 40 milj. euroa. Hankkeen osalta on vuosina 2015 - 2017 tehty tarkasteluja erilaisista toteutusmalleista ja vaihtoehdoista. Lopullisen toteutusmallin ja -vaihtoehdon valinta tullaan tekemään viimeistään vuoden 2018 alussa. Vaihtoehto (vuokrakohde, kiinteistöosakeyhtiö vai oma suoraomistus), joka lopullisesti valitaan, on erittäin merkittävä lopullisten investointikustannusten osalta. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on Savilahden osalta varauduttu siihen, että osa tulevasta investoinnista tullaan rahoittamaan kuntayhtymän omalla pääomalla. Savilahden investointikustannuksiin on esitetty varattavaksi vuosille 2018 - 2020 noin 31 milj. euroa. Uusien toimitilojen rakentaminen on tarkoitus aloittaa aikataulun mukaan vuonna 2018.

Siilinjärven Toivalassa käynnissä olevat investointihankkeet päättyvät vuoden 2018 aikana. Opiskelijatyönä tehtävä asuntolarakennus valmistuu ja opintoalojen siirtoihin liittyen tehdään muutostöitä. Toivalaan on varattu yhteensä 3,2 milj. euroa. Varkauteen Osmajoentie 75 alueen rakennusinvestointeihin on vuoden 2020 loppuun mennessä arvioitu tarvittavan noin 11,0 milj. euroa. Iisalmen osalta suunnittelutyö yhteisen kampuksen toteuttamiseksi Ylä-Savon ammattiopiston kanssa on käynnissä. Ylä-Savon ammattiopisto maksaa rakennusinvestoinnista aiheutuvat kustannukset ja Savon koulutuskuntayhtymä vuokraa rakennettavat tilat 30 vuoden vuokrasopimuksella. Yhteisen kampuksen rakentaminen käynnistyy vuoden 2018 alussa. Iisalmessa uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 keväällä.

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

TALOUSARVIO 2018 JA -SUUNNITELMA 2019 - 2020

TULOSLASKELMAOSAUlkoiset ja sisäiset tulot ja menot

Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS 2019 TS 2020

2016 2017 2018

Toimintatuotot 93 312 280,93 79 810 915 86 651 795 86 792 000 86 990 000

Myyntituotot 80 084 223,59 67 521 539 64 169 006 64 362 000 64 560 000Maksutuotot 234 330,20 100 822 123 500 130 000 130 000Tuet ja avustukset 2 605 577,36 1 981 617 1 611 601 2 000 000 2 200 000Vuokratuotot 10 947 004,47 9 963 986 9 897 034 9 600 000 9 500 000Muut toimintatuotot -558 854,69 242 951 10 850 654 10 700 000 10 600 000

Toimintakulut 85 996 607,55 76 105 579 83 337 843 81 820 000 82 600 000

Henkilöstökulut 48 147 911,59 44 963 052 43 252 860 43 000 000 42 900 000 Palkat ja palkkiot 37 479 490,03 35 305 031 33 667 597 33 930 000 33 850 000 Henkilösivukulut 10 668 421,56 9 658 021 9 585 263 9 070 000 9 050 000 Eläkekulut 8 270 952,07 7 321 301 7 361 517 7 379 540 7 363 525 Muut henkilösivukulut 2 397 469,49 2 336 720 2 223 746 1 690 460 1 686 475Palvelujen ostot 16 123 391,45 11 640 535 10 511 613 10 070 000 11 300 000Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 620 841,14 6 083 407 5 762 470 5 680 000 5 800 000Avustukset 206 325,95 172 834 222 148 200 000 200 000Vuokrakulut 13 804 944,55 12 322 453 12 134 337 11 700 000 11 500 000Muut toimintakulut 1 093 192,87 923 298 11 454 416 11 170 000 10 900 000

Toimintakate 7 315 673,38 3 705 336 3 313 952 4 972 000 4 390 000

Rahoitustuotot ja -kulut -411 550,64 -328 368 -291 746 -275 000 -255 000

Korkotuotot 171,58 5 000 5 000 15 000 20 000Muut rahoitustuotot 131 636,12 124 260 114 407 114 000 110 000Korkokulut 252 196,21 212 278 175 259 170 000 160 000Muut rahoituskulut 291 162,13 245 350 235 894 234 000 225 000

Vuosikate 6 904 122,74 3 376 968 3 022 206 4 697 000 4 135 000

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 5 452 318,15 3 615 863 3 584 056 3 680 000 3 880 000

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 1 660 000 3 895 000 2 530 000

Tilikauden tulos 1 451 804,59 -238 895 1 098 150 4 912 000 2 785 000

Poistoeron lisäys (-) -314 516,13Poistoeron vähennys (+) 191 644,27 273 169 358 502 358 592 410 000Varausten lisäys (-)Varausten vähennys (+) 314 516,13Rahastojen vähennys (+) 6 230,00 7 000 7 000 7 000 7 000

Tilikauden ylijäämä 1 649 678,86 41 274 1 463 652 5 277 592 3 202 000

45

SAV

ON

KO

ULU

TUSK

UN

TAY

HTY

MÄ

TALO

USA

RV

IO 2

01

8 J

A -

SUU

NN

ITEL

MA

20

19

- 2

02

0

TULO

SLA

SKEL

MA

OSA

Tilin

pää

tös

Talo

usa

rvio

Talo

usa

rvio

20

18

TA 2

01

8TS

20

19

TS 2

02

02

01

62

01

7u

lko

ine

nsi

säin

en

yhte

en

sä

Toim

inta

tuo

tot

93

31

2 2

80

79

81

0 9

15

66

26

7 1

12

20

38

4 6

83

86

65

1 7

95

86

79

2 0

00

86

99

0 0

00

Myy

ntitu

otot

80 0

84 2

2467

521

539

64 0

05 9

2116

3 08

564

169

006

64 3

62 0

0064

560

000

Mak

sutu

otot

234

330

100

822

123

500

123

500

130

000

130

000

Tuet

ja a

vust

ukse

t2

605

577

1 98

1 61

71

611

601

1 61

1 60

12

000

000

2 20

0 00

0Vu

okra

tuot

ot10

947

004

9 96

3 98

623

7 80

09

659

234

9 89

7 03

49

600

000

9 50

0 00

0M

uut t

oim

inta

tuot

ot-5

58 8

5524

2 95

128

8 29

010

562

364

10 8

50 6

5410

700

000

10 6

00 0

00

Toim

inta

kulu

t8

5 9

96

60

77

6 1

05

57

96

2 9

53

16

02

0 3

84

68

38

3 3

37

84

38

1 8

20

00

08

2 6

00

00

0He

nkilö

stök

ulut

48 1

47 9

1244

963

052

43 2

52 8

6043

252

860

43 0

00 0

0042

900

000

Palv

eluj

en o

stot

16 1

23 3

9111

640

535

10 3

48 5

3316

3 08

510

511

618

10 0

70 0

0011

300

000

Aine

et, t

arvi

kkee

t ja

tava

rat

6 62

0 84

16

083

407

5 76

2 47

05

762

470

5 68

0 00

05

800

000

Avus

tuks

et20

6 32

617

2 83

422

2 14

822

2 14

820

0 00

020

0 00

0Vu

okra

kulu

t13

804

945

12 3

22 4

532

475

103

9 65

9 23

412

134

337

11 7

00 0

0011

500

000

Muu

t toi

min

taku

lut

1 09

3 19

392

3 29

889

2 04

710

562

364

11 4

54 4

1111

170

000

10 9

00 0

00

Toim

inta

kate

7 3

15

67

33

70

5 3

36

3 3

13

95

20

3 3

13

95

24

97

2 0

00

4 3

90

00

0

Rah

oit

ust

uo

tot

ja -

kulu

t-4

11

55

1-3

28

36

8-2

91

74

60

-29

1 7

46

-27

5 0

00

-25

5 0

00

Kork

otuo

tot

172

5 00

05

000

5 00

015

000

20 0

00M

uut r

ahoi

tust

uoto

t13

1 63

612

4 26

00

114

407

114

407

114

000

110

000

Kork

okul

ut25

2 19

621

2 27

817

5 25

917

5 25

917

0 00

016

0 00

0M

uut r

ahoi

tusk

ulut

291

162

245

350

121

487

114

407

235

894

234

000

225

000

Vu

osi

kate

6 9

04

12

23

37

6 9

68

3 0

22

20

60

3 0

22

20

64

69

7 0

00

4 1

35

00

0

Suun

nite

lman

muk

aise

t poi

stot

5 45

2 31

83

615

863

3 58

4 05

60

3 58

4 05

63

680

000

3 88

0 00

0

Satu

nnai

set t

uoto

t1

660

000

1 66

0 00

03

895

000

2 53

0 00

0

Tilik

aud

en

tu

los

1 4

51

80

4-2

38

89

51

09

8 1

50

01

09

8 1

50

4 9

12

00

02

78

5 0

00

Poist

oero

n lis

äys (

-)-3

14 5

16Po

istoe

ron

vähe

nnys

(+)

191

644

273

169

358

502

358

502

358

592

410

000

Vara

uste

n lis

äys (

-)Va

raus

ten

vähe

nnys

(+)

314

516

Raha

stoj

en v

ähen

nys (

+)6

230

7 00

07

000

7 00

07

000

7 00

0

Tilik

aud

en

ylij

ääm

ä1

64

9 6

78

41

27

41

46

3 6

52

01

46

3 6

52

5 2

77

59

23

20

2 0

00

46

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

TALOUSARVIO 2018 JA -SUUNNITELMA 2019 - 2020

TULOSLASKELMA Ulkoiset tulot ja menot

Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio

2016 2017 2018

Toimintatuotot

Myyntituotot 76 186 186,61 65 893 635 64 005 921Maksutuotot 232 432,20 100 822 123 500Tuet ja avustukset 2 605 577,36 1 981 617 1 611 601Muut toimintatuotot -399 861,00 412 970 526 090Toimintatuotot yhteensä 78 624 335,17 68 389 044 66 267 112

Toimintakulut

Henkilöstökulut -48 147 911,59 -44 963 052 -43 252 860 Palkat ja palkkiot -37 479 490,03 -35 305 031 -33 667 597 Henkilösivukulut Eläkekulut -8 270 952,07 -7 321 301 -7 361 517 Muut henkilösivukulut -2 397 469,49 -2 336 720 -2 223 746Palvelujen ostot -12 132 427,69 -9 951 330 -10 348 533Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -6 558 047,16 -6 083 407 -5 762 470 Varaston muutos väh(+) lis (-) -39 987,71Avustukset -206 325,95 -172 834 -222 148Vuokrakulut -3 131 735,55 -2 589 787 -2 475 102Muut toimintakulut -1 092 226,14 -923 298 -892 047Toimintakulut yhteensä -71 308 661,79 -64 683 708 -62 953 160

TOIMINTAKATE 7 315 673,38 3 705 336 3 313 952

Rahoitustuotot ja -kulut -411 550,64 -328 368 -291 746

Korkotuotot 171,58 5 000 5 000Muut rahoitustuotot 13 176,29 5 800Korkokulut -252 196,21 -212 278 -175 259Muut rahoituskulut -172 702,30 -126 890 -121 487

VUOSIKATE 6 904 122,74 3 376 968 3 022 206

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -5 452 318,15 -3 615 863 -3 584 056

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 1 660 000

TILIKAUDEN TULOS 1 451 804,59 -238 895 1 098 150

Poistoeron lisäys (-) -314 516,13Poistoeron vähennys (+) 191 644,27 273 169 358 502Varausten lisäys (-)Varausten vähennys (+) 314 516,13Rahastojen vähennys(+) 6 230,00 7 000 7 000

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 649 678,86 41 274 1 463 652

47

SAV

ON

KO

ULU

TU

SKU

NTA

YH

TYM

Ä

TALO

USA

RV

IO 2

01

8 J

A -

SUU

NN

ITEL

MA

20

19

- 2

02

0

KÄ

YTT

ÖTA

LOU

SOSA

Tilin

pä

ätö

sTa

lou

sarv

ioTa

lou

sarv

io 2

01

8TA

20

18

TS 2

01

9TS

20

20

20

16

20

17

ulk

oin

ensi

säis

etyh

teen

sä

Toim

inta

tuo

tot

10

2 1

02

68

99

0 4

36

66

26

6 2

67

11

22

0 3

84

68

38

6 6

51

79

58

6 7

92

00

08

6 9

90

00

0M

yynt

ituot

ot80

084

224

67 5

21 5

3964

005

921

163

085

64 1

69 0

0664

362

000

64 5

60 0

00M

aksu

tuot

ot23

4 33

010

0 82

212

3 50

012

3 50

013

0 00

013

0 00

0Tu

et ja

avu

stuk

set

2 60

5 57

71

981

617

1 61

1 60

11

611

601

2 00

0 00

02

200

000

Vuok

ratu

otot

10 9

47 0

049

963

986

237

800

9 65

9 23

49

897

034

9 60

0 00

09

500

000

Muu

t toi

min

tatu

otot

-558

855

242

951

288

290

288

290

300

000

300

000

Vyör

ytys

erä-

/Sis.

palv

elut

ulot

8 79

0 40

810

625

747

10 5

62 3

6410

562

364

10 4

00 0

0010

300

000

Toim

inta

kulu

t9

4 7

87

01

68

6 7

31

32

66

2 9

53

16

02

0 3

84

68

38

3 3

37

84

38

1 8

20

00

08

2 6

00

00

0He

nkilö

stök

ulut

48 1

47 9

1244

963

052

43 2

52 8

6043

252

860

43 0

00 0

0042

900

000

Palv

eluj

en o

stot

16 1

23 3

9111

640

535

10 3

48 5

3316

3 08

510

511

618

10 0

70 0

0011

300

000

Aine

et, t

arvi

kkee

t ja

tava

rat

6 62

0 84

16

083

407

5 76

2 47

05

762

470

5 68

0 00

05

800

000

Avus

tuks

et20

6 32

617

2 83

422

2 14

822

2 14

820

0 00

020

0 00

0Vu

okra

kulu

t13

804

945

12 3

22 4

532

475

103

9 65

9 23

412

134

337

11 7

00 0

0011

500

000

Muu

t toi

min

taku

lut

1 09

3 19

392

3 29

889

2 04

789

2 04

777

0 00

060

0 00

0Vy

öryt

yser

ä-/S

is.pa

lvel

umen

ot8

790

408

10 6

25 7

4710

562

364

10 5

62 3

6410

400

000

10 3

00 0

00

Toim

inta

kate

7 3

15

67

33

70

5 3

36

3 3

13

95

20

3 3

13

95

24

97

2 0

00

4 3

90

00

0

Rah

oit

ust

uo

tot

ja -

kulu

t-4

11

55

0-3

28

36

8-2

91

74

60

-29

1 7

46

-27

5 0

00

-25

5 0

00

Kork

otuo

tot

172

5 00

05

000

5 00

015

000

20 0

00M

uut r

ahoi

tust

uoto

t13

1 63

612

4 26

011

4 10

711

4 10

711

4 00

011

0 00

0Ko

rkok

ulut

252

196

212

278

175

259

175

259

170

000

160

000

Muu

t rah

oitu

skul

ut29

1 16

224

5 35

012

1 48

711

4 10

723

5 59

423

4 00

022

5 00

0

Vu

osi

kate

6 9

04

12

33

37

6 9

68

3 0

22

20

60

3 0

22

20

64

69

7 0

00

4 1

35

00

0

Suun

nite

lman

muk

aise

t poi

stot

5 45

2 31

83

615

863

3 58

4 05

60

3 58

4 05

63

680

000

3 88

0 00

0

Satu

nnai

set t

uoto

t1

660

000

1 66

0 00

03

895

000

2 53

0 00

0

Tilik

aud

en

tu

los

1 4

51

80

5-2

38

89

51

09

8 1

50

01

09

8 1

50

4 9

12

00

02

78

5 0

00

48

SAV

ON

KO

ULU

TU

SKU

NTA

YH

TYM

Ä

TALO

USA

RV

IO 2

018

JA -

SUU

NN

ITEL

MA

201

9 -

202

0

RA

HO

ITU

SOSA

Tilin

pää

tös

Ta ja

mu

uto

sTa

lou

sarv

ioTS

201

9TS

202

0

2016

2017

2018

Toim

inn

an r

ahav

irta

6 80

0 55

33

376

968

4 68

2 20

68

592

000

6 66

5 00

0

Vu

osik

ate

6 90

4 12

33

376

968

3 02

2 20

64

697

000

4 13

5 00

0

Tulo

raho

ituks

en k

orja

user

ät-1

03 5

701

660

000

3 89

5 00

02

530

000

Inve

sto

inti

en r

ahav

irta

-6 8

64 5

22-8

964

300

-3 1

32 8

51-2

0 0

71

400

-24

95

5 00

0

In

vest

oint

imen

ot-7

378

849

-9 8

11 0

00-3

156

529

-20

071

400

-24

955

000

Ra

hoitu

sosu

udet

inve

stoi

ntim

enoi

hin

460

987

846

700

23 6

78

Pysy

vien

vas

taav

ien

hyöd

ykk.

luov

ut.tu

lot

36 7

59

Kesk

.erä

inen

inv.

hank

e Ti

lapa

lvel

uihi

n16

581

Toim

inn

an ja

inve

sto

inti

en r

ahav

irta

-63

96

9-5

587

332

1 54

9 35

5-1

1 4

79

400

-18

29

0 00

0

Rah

oit

uks

en r

ahav

irta

Lain

akan

nan

mu

uto

kset

-1 1

90 3

56-1

190

356

-1 1

90 3

564

109

644

17 4

05 7

75

Pi

tkäa

ikai

sten

lain

ojen

lisä

ys5

300

000

18 5

00 0

00

Pitk

äaik

aist

en la

inoj

en v

ähen

nys

-1 1

90 3

56-1

190

356

-1 1

90 3

56-1

190

356

-1 0

94 2

25

Lyhy

taik

aist

en la

inoj

en m

uuto

s

Om

an p

ääo

man

mu

uto

kset

Om

an p

ääo

man

mu

uto

k.ra

han

a/ei

rah

ana

-6 2

300

00

0

Ra

hast

on m

uuto

s, v

äh.e

i rah

ana

-6 2

30

Mu

ut

mak

suva

lmiu

den

mu

uto

kset

-1 6

96 6

690

00

0

Toi

m.a

ntoj

en v

aroj

en ja

pää

omie

n m

uuto

kset

3 85

3 V

aiht

o-om

aisu

uden

muu

tos

982

939

Saa

mist

en m

uuto

s-1

372

548

Kor

ott.p

itkä-

ja ly

hyta

ik.v

elko

jen

muu

tos

-1 3

10 9

13

Rah

oit

uks

en r

ahav

irta

-2 8

93 2

55-1

190

356

-1 1

90 3

564

109

644

17 4

05 7

75

Kas

sava

roje

n m

uu

tos

-2 9

57 2

24-6

777

688

358

999

-7 3

69 7

56-8

84

225

Rah

avar

oje

n m

uu

tos

+

Rah

at ja

pan

kkisa

amise

t 31.

12

20 6

31 8

03

- R

ahat

ja p

ankk

isaam

iset 0

1.01

-23

589

027

Rah

avar

oje

n m

uu

tos

-2 9

57 2

24-6

777

688

358

999

-7 3

69 7

56-8

84

225

Ero

tus

00

00

0

49

SAVO

N KOULU

TUSK

UNTA

YHTY

MÄ

TALO

USA

RVIO 201

8 JA ‐S

UUNNITELMA 20

19 ‐ 20

20

OPP

IMISPA

LVELUJEN TULO

SALU

E, TULO

SLAS

KELM

A‐ JA

 KÄY

TTÖTA

LOUSO

SA

Tilin

päätös*)

Talousarvio *)

Talousarvio 20

18TA

 201

8TS 201

9TS 202

020

1620

17ulko

inen

sisäinen

YHTE

ENSÄ

Toim

intatuotot

77 908

 707

68 020

 964

64 464

 182

134 50

064

 598

 682

65 227

 000

65 617

 000

Myy

ntitu

otot

75 900

 610

65 989

 805

62 870

 181

134 50

063

 004

 681

63 300

 000

63 500

 000

Mak

sutu

otot

231 59

699

 522

123 50

012

3 50

013

0 00

013

0 00

0Tu

et ja avu

stuk

set

2 28

4 71

61 62

0 36

61 17

2 11

11 17

2 11

11 50

0 00

01 69

0 00

0Vu

okra

tuot

ot90

 709

70 320

67 000

67 000

67 000

67 000

Muu

t toimintatuotot

‐598

 924

240 95

123

1 39

023

1 39

023

0 00

023

0 00

0

Toim

intaku

lut

74 650

 726

67 582

 433

44 304

 703

20 030

 931

64 335

 639

63 470

 000

63 388

 000

Henk

ilöst

ökul

ut39

 343

 126

36 250

 218

34 898

 432

34 898

 432

34 700

 000

34 640

 000

Palvelujen

 ostot

10 915

 087

7 26

6 13

25 59

5 39

912

6 23

05 72

1 62

95 61

2 00

05 64

0 00

0Aine

et, tarvikkee

t ja tavarat

3 30

4 74

02 52

1 03

72 42

1 52

02 42

1 52

02 38

5 00

02 50

5 00

0Av

ustu

kset

198 99

616

4 73

421

4 04

821

4 04

819

3 00

019

3 00

0Vu

okra

kulu

t11

 831

 757

10 625

 997

1 07

1 69

89 34

2 33

710

 414

 035

10 080

 000

10 010

 000

Muu

t toimintaku

lut

266 61

112

8 56

810

3 60

710

3 60

710

0 00

010

0 00

0Vy

örytyserä‐/Sis.pa

lvelum

enot

8 79

0 40

810

 625

 747

10 562

 364

10 562

 364

10 400

 000

10 300

 000

Toim

intakate

3 25

7 98

143

8 53

120

 159

 479

‐19 89

6 43

126

3 04

31 75

7 00

02 22

9 00

0

Raho

itustuo

tot ja ‐kulut

‐26 83

3‐1 430

‐80

0‐80

00

Kork

otuo

tot

Muu

t rah

oitustuo

tot

3 22

0Ko

rkok

ulut

Muu

t rah

oituskulut

30 053

1 43

080

80

Vuosikate

3 23

1 14

843

7 10

120

 159

 399

‐19 89

6 43

126

2 96

31 75

7 00

02 22

9 00

0

Suun

nitelm

an m

ukaiset p

oistot

1 07

1 75

891

4 71

974

8 34

874

8 34

884

0 00

095

0 00

0

Tilikau

den tulos

2 15

9 39

0‐477

 618

19 411

 051

‐19 89

6 43

1‐485

 385

917 00

01 27

9 00

0

Poistoe

ron lisäys (‐)

‐314

 516

Poistoe

ron vähe

nnys (+

)16

 585

31 452

51 452

51 452

51 542

51 542

Varausten lisäys (‐)

Varausten vähe

nnys (+

)31

4 51

6Ra

hastojen

 väh

enny

s (+)

Tilikau

den ylijä

ämä

2 17

5 97

5‐446

 166

19 462

 503

‐19 89

6 43

1‐433

 933

968 54

21 33

0 54

2

*)Tilin

päätös v. 2

016 ja ta

lousarvio v. 201

7:

Koulutuspa

lvelujen

 ja Työ

eläm

äpalvelujen tulosaluee

t yhtee

nsä

50

SAV

ON

KO

ULU

TU

SKU

NTA

YH

TYM

Ä

TALO

USA

RV

IO 2

018

JA -

SUU

NN

ITEL

MA

201

9 -

202

0

KEH

ITY

SPA

LVEL

UJE

N T

ULO

SALU

E, T

ULO

SLA

SKEL

MA

- JA

KÄ

YTT

ÖTA

LOU

SOSA

LUO

TTA

MU

SHEN

K.H

ALL

. JA

KY

-JO

HTO

K

EHIT

YSP

ALV

ELU

TTi

linp

äätö

sTa

lou

sarv

ioTa

lou

sarv

io 2

018

Talo

usa

rvio

201

8TU

LOSA

LUE

TS 2

019

TS 2

020

2016

2017

ulk

oin

ensi

säin

enTA

201

8u

lko

ine

nsi

säin

enTA

201

8

YH

TEEN

SÄ

Toim

inta

tuo

tot

1 82

8 68

21

829

413

079

7 45

179

7 45

128

2 73

769

8 94

598

1 68

21

779

133

1 78

0 00

01

740

000

Myy

ntitu

otot

288

145

178

842

127

340

127

340

127

340

100

000

100

000

Mak

sutu

otot

Tuet

ja a

vust

ukse

t11

2 02

417

1 25

115

5 39

715

5 39

715

5 39

720

0 00

020

0 00

0Vu

okra

tuot

ot18

851

Muu

t toi

min

tatu

otot

535

Vyör

ytys

erä-

/Sis.

palv

elut

ulot

1 40

9 12

61

479

320

797

451

797

451

698

945

698

945

1 49

6 39

61

480

000

1 44

0 00

0

Toim

inta

kulu

t1

756

677

1 75

9 41

076

5 95

131

500

797

451

993

339

2 98

199

6 32

01

793

771

1 76

6 00

01

738

000

Henk

ilöst

ökul

ut1

148

276

1 12

6 30

838

4 02

138

4 02

178

7 08

978

7 08

91

171

110

1 16

0 00

01

140

000

Palv

eluj

en o

stot

521

103

568

122

338

970

31 5

0037

0 47

018

8 55

075

018

9 30

055

9 77

054

8 00

054

0 00

0Ai

neet

, tar

vikk

eet j

a ta

vara

t29

103

15 7

209

100

9 10

06

500

6 50

015

600

15 0

0015

000

Avus

tuks

et1

100

1 10

01

100

1 10

01

100

Vuok

raku

lut

41 9

3325

160

13 0

6013

060

8 10

02

231

10 3

3123

391

23 0

0023

000

Muu

t toi

min

taku

lut

15 1

6223

000

19 7

0019

700

3 10

03

100

22 8

0020

000

20 0

00

Toim

inta

kate

72 0

0570

003

-76

5 95

176

5 95

10

-71

0 6

0269

5 96

4-1

4 6

38

-14

63

814

000

2 00

0

Rah

oit

ust

uo

tot

ja -

kulu

t-1

1 60

90

00

00

00

00

0

Kork

otuo

tot

Muu

t rah

oitu

stuo

tot

Kork

okul

utM

uut r

ahoi

tusk

ulut

11 6

09

Vu

osi

kate

60 3

9670

003

-765

951

765

951

0-7

10

602

695

964

-14

63

8-1

4 6

38

14 0

002

000

Suun

nite

lman

muk

aise

t poi

stot

Tilik

aud

en t

ulo

s60

396

70 0

03-7

65

951

765

951

0-7

10

602

695

964

-14

63

8-1

4 6

38

14 0

002

000

Poist

oero

n lis

äys (

-)Po

istoe

ron

vähe

nnys

(+)

Vara

uste

n lis

äys (

-)Va

raus

ten

vähe

nnys

(+)

Raha

stoj

en v

ähen

nys (

+)

Tilik

aud

en y

lijää

mä

60 3

9670

003

-76

5 95

176

5 95

10

-71

0 6

0269

5 96

4-1

4 6

38

-14

63

814

000

2 00

0

51

SAV

ON

KO

ULU

TU

SKU

NTA

YH

TYM

Ä

TALO

USA

RV

IO 2

018

JA -

SUU

NN

ITEL

MA

201

9 -

202

0

YH

TEIS

TEN

PA

LVEL

UJE

N T

ULO

SALU

E, T

ULO

SLA

SKEL

MA

- JA

KÄ

YTT

ÖTA

LOU

SOSA

Tilin

pää

tös

Talo

usa

rvio

Talo

usa

rvio

201

8TA

201

8TS

201

9TS

202

0

2016

2017

ulk

oin

en

sisä

inen

YH

TEEN

SÄ

Toim

inta

tuo

tot

11 2

55 0

9810

662

619

1 17

3 50

09

094

553

10 2

68 0

5310

070

000

10 0

10 0

00

Myy

ntitu

otot

3 65

5 18

51

322

892

996

400

28 5

851

024

985

950

000

950

000

Mak

sutu

otot

2 73

41

300

Tuet

ja a

vust

ukse

t20

7 00

119

0 00

017

5 00

017

5 00

020

0 00

020

0 00

0Vu

okra

tuot

ot19

310

010

0M

uut t

oim

inta

tuot

ot8

703

2 00

02

000

2 00

0Vy

öryt

yser

ä-/S

is.pa

lvel

utul

ot7

381

282

9 14

6 42

79

065

968

9 06

5 96

88

920

000

8 86

0 00

0

Toim

inta

kulu

t10

857

384

10 5

28 4

029

852

507

294

961

10 1

47 4

689

981

000

9 91

7 00

0

Henk

ilöst

ökul

ut6

500

051

6 35

5 94

96

009

218

6 00

9 21

85

975

000

5 96

0 00

0Pa

lvel

ujen

ost

ot2

623

002

2 23

2 45

22

254

664

4 60

02

259

264

2 21

0 00

02

200

000

Aine

et, t

arvi

kkee

t ja

tava

rat

1 24

2 38

41

411

500

1 36

9 70

01

369

700

1 35

0 00

01

350

000

Avus

tuks

et6

230

7 00

07

000

7 00

07

000

7 00

0Vu

okra

kulu

t44

4 21

450

2 60

120

8 02

529

0 36

149

8 38

643

9 00

040

0 00

0M

uut t

oim

inta

kulu

t41

504

18 9

003

900

3 90

0

Toim

inta

kate

397

714

134

217

-8 6

79 0

078

799

592

120

585

89 0

0093

000

Rah

oit

ust

uo

tot

ja -

kulu

t-3

935

3 80

0-1

16

407

114

407

-2 0

009

000

15 0

00

Kork

otuo

tot

745

000

5 00

05

000

15 0

0020

000

Muu

t rah

oitu

stuo

tot

128

416

124

260

114

407

114

407

114

000

110

000

Kork

okul

ut1

471

Muu

t rah

oitu

skul

ut13

0 95

512

5 46

012

1 40

712

1 40

712

0 00

011

5 00

0

Vu

osi

kate

393

779

138

017

-8 7

95 4

148

913

999

118

585

98 0

0010

8 00

0

Suun

nite

lman

muk

aise

t poi

stot

55 1

5044

175

22 0

4622

046

25 0

0030

000

Tilik

aud

en t

ulo

s33

8 62

993

842

-8 8

17 4

608

913

999

96 5

3973

000

78 0

00

Poist

oero

n lis

äys (

-)Po

istoe

ron

vähe

nnys

(+)

Vara

uste

n lis

äys (

-)Va

raus

ten

vähe

nnys

(+)

Raha

stoj

en v

ähen

nys (

+)6

230

7 00

07

000

7 00

07

000

7 00

0

Tilik

aud

en y

lijää

mä

344

859

100

842

-8 8

10 4

598

913

999

103

539

80 0

0085

000

52

SAV

ON

KO

ULU

TUSK

UN

TAY

HT

YM

Ä

TALO

USA

RV

IO 2

01

8 J

A -

SUU

NN

ITEL

MA

20

19

- 2

02

0

TILA

PA

LVEL

UJE

N T

ULO

SALU

E, T

ULO

SLA

SKEL

MA

OSA

Tilin

pää

tös

Talo

usa

rvio

Talo

usa

rvio

TS 2

019

TS 2

020

2016

201

720

18

Liik

evai

hto

11 1

10

201,

67

9 92

3 66

610

005

927

9 71

5 00

09

623

000

Valm

iiden

ja k

eske

nerä

isten

tuot

teid

enva

rast

ojen

lisä

ys (+

) tai

väh

enny

s (-)

Valm

istus

om

aan

käyt

töön

Liik

etoi

min

nan

muu

t tuo

tot

11 1

10 2

01,6

79

923

666

10 0

05 9

279

715

000

9 62

3 00

0Tu

et ja

avu

stuk

set k

unna

lta/

kun

tayh

tym

ältä

Mat

eri

aalit

ja p

alve

lut

4 1

08 8

12,9

13

708

979

3 92

6 60

03

630

000

4 85

0 00

0

Ain

eet,

tarv

ikke

et ja

tava

rat

O

stot

tilik

aude

n ai

kana

2 04

3 81

6,26

2 13

5 15

01

955

650

1 93

0 00

01

930

000

Va

rast

ojen

lisä

ys (+

) tai

väh

enny

s (-)

797,

90 P

alve

luje

n os

tot

2 06

4 19

8,75

1 57

3 82

91

970

950

1 70

0 00

02

920

000

He

nki

löst

öku

lut

1 1

56 4

58,1

41

230

577

1 17

4 10

01

165

000

1 16

0 00

0

Pa

lkat

ja p

alkk

iot

811

102,

5091

5 39

488

5 47

689

0 00

089

0 00

0

Henk

ilösiv

ukul

ut

Elä

keku

lut

292

750,

7625

4 76

823

0 18

823

0 65

822

5 65

8

Muu

t hen

kilö

sivuk

ulut

52 6

04,8

860

415

58 4

3644

342

44 3

42P

ois

tot

ja a

rvo

nal

en

tum

ise

t4

325

409

,81

2 65

6 96

92

813

662

2 81

5 00

02

900

000

Suu

nnite

lman

muk

aise

t poi

stot

4 32

5 40

9,81

2 65

6 96

92

813

662

2 81

5 00

02

900

000

Arv

onal

entu

mise

tLi

ike

toim

inn

an m

uu

t ku

lut

2 2

56 9

56,5

01

921

525

1 96

0 26

51

808

000

1 54

7 00

0

Liik

eylij

ääm

ä (-

alijä

ämä)

-73

7 4

35,6

940

5 61

613

1 30

029

7 00

0-8

34 0

00

Rah

oit

ust

uo

tot

ja -

kulu

t-3

69 1

73,7

7-3

30 7

38-2

89 6

66-2

84 0

00-2

70 0

00

Kor

kotu

otot

97,3

4 M

uut r

ahoi

tust

uoto

t K

unna

lle/ k

unta

yhty

mäl

le m

akse

tut

kor

koku

lut

Mui

lle m

akse

tut k

orko

kulu

t25

0 72

5,06

212

278

175

259

170

000

160

000

Kor

vaus

per

uspä

äom

asta

Muu

t rah

oitu

skul

ut11

8 54

6,05

118

460

114

407

114

000

110

000

Ylij

ääm

ä (a

lijää

mä)

en

nen

sat

un

nai

sia

eriä

-1 1

06

609

,46

74 8

78-1

58 3

6613

000

-1 1

04 0

00

Satu

nn

aise

t tu

oto

t ja

-ku

lut

Satu

nnai

set t

uoto

t1

660

000

3 89

5 00

02

530

000

Ylij

ääm

ä (a

lijää

mä)

en

ne

n v

arau

ksia

-1 1

06 6

09,

4674

878

1 50

1 63

43

908

000

1 42

6 00

0

Po

istoe

ron

lisäy

s(-)/

vähe

nnys

(+)

175

059,

1024

1 71

730

7 05

030

7 05

035

8 45

8Va

paae

htoi

sten

var

aust

en li

s.(-)

väh

. (+)

Tilik

aud

en

ylij

ääm

ä (a

lijää

mä)

-931

550

,36

316

595

1 80

8 68

44

215

050

1 78

4 45

8

53

SAV

ON

KO

ULU

TUSK

UN

TAY

HTY

MÄ

TALO

USA

RV

IO 2

018

JA

-SU

UN

NIT

ELM

A 2

019

- 2

020

TILA

PA

LVEL

UJE

N T

ULO

SALU

E, T

ULO

SLA

SKEL

MA

OSA

Tili

np

äätö

s Ta

lou

sarv

ioTA

20

18

TS 2

01

9TS

20

20

20

16

20

17

ulk

oin

en

sisä

ine

nY

HTE

ENSÄ

Liik

eva

ihto

11

11

0 2

01

,67

9 9

23

66

63

46

69

39

65

9 2

34

10

00

5 9

27

9 7

15

00

09

62

3 0

00

Valm

iiden

ja k

eske

nerä

iste

n tu

otte

iden

vara

stoj

en li

säys

(+) t

ai v

ähen

nys (

-)Va

lmis

tus o

maa

n kä

yttö

önLi

iket

oim

inna

n m

uut t

uoto

t11

110

201

,67

9 92

3 66

634

6 69

39

659

234

10

00

5 9

27

9 71

5 00

09

623

000

Tuet

ja a

vust

ukse

t kun

nalta

/ k

unta

yhty

mäl

täM

ate

riaa

lit

ja p

alve

lut

4 1

08

81

2,9

13

70

8 9

79

3 9

26

60

00

3 9

26

60

03

63

0 0

00

4 8

50

00

0

Ain

eet,

tarv

ikke

et ja

tava

rat

O

stot

tilik

aude

n ai

kana

2 04

3 81

6,26

2 13

5 15

01

955

650

1 95

5 65

01

930

000

1 93

0 00

0

Vara

stoj

en li

säys

(+) t

ai v

ähen

nys (

-)79

7,90

Pal

velu

jen

osto

t2

064

198,

751

573

829

1 97

0 95

01

970

950

1 70

0 00

02

920

000

He

nki

löst

öku

lut

1 1

56

45

8,1

41

23

0 5

77

1 1

74

10

00

1 1

74

10

01

16

5 0

00

1 1

60

00

0

Pa

lkat

ja p

alkk

iot

811

102,

5091

5 39

488

5 47

688

5 47

689

0 00

089

0 00

0

Henk

ilösi

vuku

lut

E

läke

kulu

t29

2 75

0,76

254

768

230

188

230

188

230

658

225

658

M

uut h

enki

lösi

vuku

lut

52 6

04,8

860

415

58 4

3658

436

44 3

4244

342

Po

isto

t ja

arv

on

ale

ntu

mis

et

4 3

25

40

9,8

12

65

6 9

69

2 8

13

66

20

2 8

13

66

22

81

5 0

00

2 9

00

00

0

Suu

nnite

lman

muk

aise

t poi

stot

4 32

5 40

9,81

2 65

6 96

92

813

662

2 81

3 66

22

815

000

2 90

0 00

0 A

rvon

alen

tum

iset

Liik

eto

imin

nan

mu

ut

kulu

t2

25

6 9

56

,50

1 9

21

52

51

93

5 9

60

24

30

51

96

0 2

65

1 8

08

00

01

54

7 0

00

Liik

eyl

ijää

mä

(-al

ijää

mä)

-73

7 4

35

,69

40

5 6

16

-9 5

03

62

99

63

4 9

29

13

1 3

00

29

7 0

00

-83

4 0

00

Rah

oit

ust

uo

tot

ja -

kulu

t-3

69

17

3,7

7-3

30

73

8-1

75

25

9-1

14

40

7-2

89

66

6-2

84

00

0-2

70

00

0

Kor

kotu

otot

97,3

4 M

uut r

ahoi

tust

uoto

t K

unna

lle/ k

unta

yhty

mäl

le m

akse

tut

kor

koku

lut

Mui

lle m

akse

tut k

orko

kulu

t25

0 72

5,06

212

278

175

259

175

259

170

000

160

000

Kor

vaus

per

uspä

äom

asta

Muu

t rah

oitu

skul

ut11

8 54

6,05

118

460

114

407

114

407

114

000

110

000

Yli

jääm

ä (a

lijä

ämä)

en

ne

n s

atu

nn

aisi

a e

riä

-1 1

06

60

9,4

67

4 8

78

-9 6

78

88

89

52

0 5

22

-15

8 3

66

13

00

0-1

10

4 0

00

Satu

nn

aise

t tu

oto

t ja

-ku

lut

Satu

nnai

set t

uoto

t1

660

000

1 6

60

00

03

89

5 0

00

2 5

30

00

0

Yli

jääm

ä (a

lijä

ämä)

en

ne

n v

arau

ksia

-1 1

06

60

9,4

67

4 8

78

-8 0

18

88

89

52

0 5

22

1 5

01

63

43

90

8 0

00

1 4

26

00

0

Po

isto

eron

lisä

ys(-)

/väh

enny

s(+)

175

059,

1024

1 71

730

7 05

030

7 05

030

7 05

035

8 45

8Va

paae

htoi

sten

var

aust

en li

s.(-)

väh

. (+)

Tili

kau

de

n y

lijä

ämä

(ali

jääm

ä)-9

31

55

0,3

63

16

59

5-7

71

1 8

38

9 5

20

52

21

80

8 6

84

4 2

15

05

01

78

4 4

58

TALO

USA

RV

IO 2

01

8

54

SAVO

N KOULU

TUSK

UNTA

YHTY

MÄ

TALO

USA

RVIO 201

8 JA ‐S

UUNNITELMA 20

19 ‐ 20

20

TILA

PALV

ELUJEN TULO

SALU

E, KÄY

TTÖTA

LOUSO

SA

Tilin

päätös

Talousarvio

TA20

18TS 201

9TA

 202

020

1620

17ulko

inen

sisäinen

YHTE

ENSÄ

Toim

intatuotot

11 110

 202

9 92

3 66

634

6 69

39 65

9 23

410

 005

 927

9 71

5 00

09 62

3 00

0M

yynt

ituot

ot24

0 28

330

 000

12 000

12 000

12 000

10 000

Mak

sutu

otot

Tuet ja avu

stuk

set

1 83

610

9 09

310

9 09

310

0 00

011

0 00

0Vu

okra

tuot

ot10

 837

 251

9 89

3 66

617

0 70

09 65

9 23

49 82

9 93

49 53

3 00

09 43

3 00

0Muu

t toimintatuotot

30 831

54 900

54 900

70 000

70 000

Toim

intaku

lut

7 52

2 22

76 86

1 08

17 03

6 66

024

 305

7 06

0 96

56 60

3 00

07 55

7 00

0He

nkilö

stök

ulut

1 15

6 45

81 23

0 57

71 17

4 10

01 17

4 10

01 16

5 00

01 16

0 00

0Pa

lvelujen

 ostot

2 06

4 19

91 57

3 82

91 97

0 95

01 97

0 95

01 70

0 00

02 92

0 00

0Aine

et, tarvikkee

t ja tavarat

2 04

4 61

42 13

5 15

01 95

5 65

01 95

5 65

01 93

0 00

01 93

0 00

0Av

ustu

kset

Vuok

raku

lut

1 48

7 04

11 16

8 69

51 17

4 22

024

 305

1 19

8 52

51 15

8 00

01 06

7 00

0Muu

t toimintaku

lut

769 91

675

2 83

076

1 74

076

1 74

065

0 00

048

0 00

0

Toim

intakate

3 58

7 97

53 06

2 58

5‐6 689

 967

9 63

4 92

92 94

4 96

23 11

2 00

02 06

6 00

0

Raho

itustuo

tot ja ‐kulut

‐369

 174

‐330

 738

‐175

 259

‐114

 407

‐289

 666

‐284

 000

‐270

 000

Kork

otuo

tot

97Muu

t rah

oitustuo

tot

Kork

okul

ut25

0 72

521

2 27

817

5 25

917

5 25

917

0 00

016

0 00

0Muu

t rah

oituskulut

118 54

611

8 46

011

4 40

711

4 40

711

4 00

011

0 00

0

Vuosikate

3 21

8 80

12 73

1 84

7‐6 865

 226

9 52

0 52

22 65

5 29

62 82

8 00

01 79

6 00

0

Suun

nitelm

an m

ukaiset p

oistot

4 32

5 41

02 65

6 96

92 81

3 66

22 81

3 66

22 81

5 00

02 90

0 00

0

Satunn

aiset tuo

tot

1 66

0 00

01 66

0 00

03 89

5 00

02 53

0 00

0

Tilikau

den tulos

‐1 106

 609

74 878

‐8 018

 888

9 52

0 52

21 50

1 63

43 90

8 00

01 42

6 00

0

TALO

USA

RVIO 201

8

55

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

TALOUSARVIO 2018 JA -SUUNNITELMA 2019 - 2020

INVESTOINTIOSA Tilinpäätös Kustannus- TA TA 2017

2016 arvio TA 2017 Muutokset Muut.jälkeen TA 2018 TS 2019 TS 2020

OPPIMISPALVELUJEN TULOSALUE

Kalusto- ja laiteinvestoinnit menot 1 238 431 2 182 929 1 436 000 1 436 000 356 529 1 471 400 355 000Rahoitusosuudet tulot -460 987 -23 678 -846 700 -846 700 -23 678 0 0Pysyvien vastaaavien myynti tulot -36 759 0Kaluston myynti tulot 0Yhteensä netto 740 685 2 159 251 589 300 589 300 332 851 1 471 400 355 000

YHTEISET PALVELUT TULOSALUE

Kalusto- ja laiteinvestoinnit menot 15 712 0 70 000 70 000 0 0 0

Rahoitusosuudet tulot 0 0 0

Yhteensä netto 15 712 0 70 000 70 000 0 0 0

TULOSALUEET YHTEENSÄ

Kalusto- ja laiteinvestoinnit menot 1 254 143 2 182 929 1 506 000 1 506 000 356 529 1 471 400 355 000

Rahoitusosuudet tulot -460 987 -23 678 -846 700 -846 700 -23 678 0 0

Pysyvien vastaaavien myynti tulot -36 759 0 0 0 0Kaluston myynti tulot 0

Kalusto- ja laiteinvestoinnit netto 756 397 2 159 251 659 300 659 300 332 851 1 471 400 355 000

TILAPALVELUT TULOSALUE Tilinpäätös Kustannus- TA TA 2017

2016 arvio TA 2017 Muutokset Muut.jälkeen TA2018 TS 2019 TS 2020

Kalusto- ja laiteinvestoinnit

Osmajoentie 75 Varkaus 5 044 30 000 30 000Siilinjärven yksikkö, Toivala 2 362 200 000 200 000Tilapalvelut, kalusteet 25 000 25 000Kalusto- ja laiteinvestoinnit 7 406 255 000 255 000 0 0 0

Rakennusinvestoinnit

Presidentinkatu 1, Kuopio 48 053 0 300 000 300 000Presidentinkatu 3, Kuopio 234 248 0 100 000 100 000Kuopio, Savilahti suunn.ja rakent. 29 920 31 000 000 800 000 800 000 1 000 000 11 000 000 19 000 000Sammakkolammentie 2, Kuopio 514 333 300 000 150 000 150 000 100 000 100 000 100 000Siilinjärven yksikkö, Toivala 3 739 841 3 200 000 1 550 000 1 550 000 350 000 350 000 2 500 000Siilinjärven yksikkö, asuntola 108 500 200 000 200 000 200 000 200 000Siilinjärven yksikkö, Maalämpö 100 000 100 000Asevelikatu 24, Iisalmi 200 000 50 000 150 000Muuruveden yksikkö, Muuruvesi 207 508 0 550 000 550 000Osmajoentie 75 Varkaus 1 234 898 11 000 000 1 900 000 1 900 000 1 000 000 7 000 000 3 000 000

0Rakennusinvestoinnit menot 6 117 301 46 000 000 5 550 000 5 550 000 2 800 000 18 600 000 24 600 000

Pysyvien vastaaavien myynti tulot 0 0 0 0 0

netto 6 117 301 46 000 000 5 550 000 5 550 000 2 800 000 18 600 000 24 600 000

sis.korvausinvestointeja 2 355 282 14 700 000 4 000 000 1 650 000 7 450 000 5 600 000

sis.uusinvestointeja 3 762 018 31 300 000 1 550 000 1 150 000 11 150 000 19 000 000

Osakkeet ja osuudet 2 500 000 2 500 000

Kiinteistöosakeyhtiö

TILAPALVELUT TULOSALUE YHT. menot 6 124 707 5 805 000 2 500 000 8 305 000 2 800 000 18 600 000 24 600 000

Pysyvien vastaaavien myynti tulot 0 0 0 0

netto 6 124 707 5 805 000 2 500 000 8 305 000 2 800 000 18 600 000 24 600 000

INVESTOINNIT YHT. BRUTTO menot 7 378 850 7 311 000 2 500 000 9 811 000 3 156 529 20 071 400 24 955 000

RAHOITUSOSUUDET tulot -460 987 -846 700 -846 700 -23 678 0 0

KALUSTON MYYNTI tulot 0

PYSYVIEN VASTAAVIEN MYYNTI tulot -36 759 0

INVESTOINNIT YHT. NETTO menot 6 881 104 6 464 300 2 500 000 8 964 300 3 132 851 20 071 400 24 955 000

56

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

TALOUSARVION 2018 YHTEENVETO

SitovuusBrutto/Netto Määrärahat Tuloarviot

KÄYTTÖTALOUSOSA

NettoyksikötOppimispalvelut N 263Luott.henk.hall. ja ky-johto N 0Kehityspalvelut N -15Yhteiset palvelut N 119

Muut taseyksikötTilapalvelut N 2 655

TULOSLASKELMAOSA

KorkotulotMuut rahoitustulotKorkomenotMuut rahoitusmenotSatunnaiset erät 1 660

INVESTOINTIOSA

NettoyksikötIrtaimistohankkeet N 357 24

Muut taseyksikötIrtaimistohankkeet NRakentamishankkeet N 2 800Pysyvien vastaavien myyntitulot

RAHOITUSOSA

Antolainauksen muutoksetAntolainaussaamisten lisäykset BAntolainaussaamisten vähennykset B

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys BPitkäaikaisten lainojen vähennys B 1 190Lyhyaikaisten lainojen muutokset N

Oman pääoman muutokset BVaikutus maksuvalmiuteen -359

LASKELMAN LOPPUSUMMA 4 347 4 347

57

SAVO

N KOULU

TUSK

UNTA

YHTY

MÄ

Työp

aikalla

 tapa

htuv

a op

piminen

 ja yritysyh

teistyö

Nim

i (raho

itusläh

de)

Omarah

oitus,

Sakky ko

ko 

hank

eajalle

Sakkyn

 bu

djetti

Han

kkee

n ko

kona

is‐

budjetti

Han

kkee

n tavo

ittee

na on

Alkamispä

ivä

Päättymispä

ivä

Työp

aikalla ta

pahtuu

 (ESR

)          592

 400

     1 974

 665

      1 97

4 66

5   etsiä

 ratkaisua Po

hjois‐Savo

n osaavan 

työv

oiman

 saatavuu

den turvaamise

en 

kehittäm

ällä yhteistyö

ssä elinkeinoe

lämän

, op

iskelijo

iden

 ja ammatillise

n ko

ulutuk

sen 

kanssa kok

onaisvaltaista työp

aikalla 

tapa

htuv

an opp

imise

n toim

intamallia.

1.4.20

1531

.7.201

8

Kestävää keh

itystä Po

hjois‐Savo

n yrity

ksiss

ä, KeP

oSa (EAK

R)            45

 501

        300

 000

          300

 000

   auttaa po

hjois‐savo

laisia pk

‐yrityksiä

 ja 

organisaatioita

 kestävän kehityksen

 ed

istäm

isessä, ympä

ristöasioiden

 kartoittam

isessa ja ympä

ristöoh

jelm

ien sekä ‐

järje

stelmien ja ‐stand

ardien

 käyttöö

notossa.

1.3.20

1631

.3.201

8

Kasvavan

 biotaloud

en ta

rvitsem

a osaaminen

 ja ty

övoima (Aiko, P‐S 

liitto)

            16

 740

          55 80

0            55

 800

   selvittää tä

män

 hetkine

n mob

ilisoita

vissa 

oleva ko

ne‐, ku

ljetus‐ ja ty

övoimakap

asite

etti, 

selvittää m

uuttuv

at osaam

istarpe

et se

kä 

selvittää ty

övoiman

 lisääm

is‐ ja 

koulutustarpee

t puu

raaka‐aine

logistiikan

 keskeisillä osa‐alueilla.

1.8.20

1731

.3.201

8

Lähi‐ja

 luom

uruu

an käytön 

edistäm

inen

 ja 

hank

intaosaamise

n lisääminen

 (M

MM)

            37

 500

        187

 500

          187

 500

   edistää kok

o ruok

aketjun yh

teistyö

tä 

EkoC

entrian tekemän

 Han

kinn

an elin

kaari ‐

mallin

 muk

aan ja lisätä tietäm

ystä uud

esta 

hank

intalaista sekä se

n men

ettelytavo

ista.

1.4.20

1731

.12.20

18

Resurssiteh

okas M

aano

saaja 

(Euroo

pan maaseud

un 

kehittäm

isen maatalousraha

sto)

‐16

 668

       284

 407

   tarjota M

aano

saaja‐osaamista 

tiedo

nvälity

ksen

 keino

in erityisestI viljelijö

ille, 

jollo

in heidä

n tie

tämys ilmasto‐ ja 

ympä

ristökysymyksis

tä (v

esiensuo

jelu, 

luon

non mon

imuo

toisu

us, u

usiutuva ene

rgia 

ja ene

rgiateho

kkuu

s) lisään

tyvät.

1.5.20

1631

.5.201

8

Yhteen

sä          692

 141

    2 534

 633

     2 802

 372

   

Liite 1

Työp

aikalla

 tapa

htuv

a op

piminen

 ja yritysyh

teistyö; jätetyt h

akem

ukset, joista ei o

le vielä ra

hoitu

spää

töstä

Nim

i (raho

itusläh

de)

Omarah

oitus,

Sakky ko

ko 

hank

eajalle

Sakkyn

 bu

djetti

Han

kkee

n ko

kona

is‐

budjetti

Han

kkee

n tavo

ittee

na on

Alkamispä

ivä

Päättymispä

ivä

VALTEK

 – valmistavan

 teollisuu

den kilpailukyvyn ja 

kasvun

 varmistam

inen

 (ESR

)

59 865

     399

 100

   92

5 31

0varm

istaa valmistavan

 teollisuu

den 

kilpailukykyä ja kasvu

a laajen

tamalla ja 

syventäm

ällä hen

kilöstön

 osaam

ista, 

parantam

alla yritysten kilpailukykyä ja kasvu

n ed

ellytyksiä se

kä nostamalla 

koulutusorganisaatioiden

 osaam

ista.

1.1.20

1831

.12.20

19

Maaseud

un to

imijo

iden

 ha

nkintaosaaminen

 vah

vaksi 

(MAH

VA), Man

ner‐Su

omen

 maaseud

un keh

ittäm

isohjelma 

2014

–202

0

0        

     151

 580

     777

 800

lisätä pk

‐yrityksis

sä ja han

kintayksiköissä tie

toa 

ja osaam

ista julkisista ha

nkinno

ista 

maaseud

un yritysten kilpailukyvyn 

lisäämise

ksi, luod

a ja vah

vistaa yhteistyö

tä ja 

kumpp

anuu

ksia pk‐yrittäjien kesken

 sekä 

edistää m

arkkinavuo

ropu

helun syntym

istä pk

‐yrity

sten

 ja han

kintayksiköide

n välillä.

1.1.20

18 

30.6.202

0

Hyvinv

ointi‐ ja 

terveyspalvelurobo

tiikan 

osaamise

n ja kou

lutuksen

 kehittäm

inen

 (EAK

R, Savon

ia‐

amk)

34 998

     116

 660

   68

6 01

1pilotoida vu

orov

aiku

tteisen teko

älyä 

hyöd

yntävien

 tekn

olog

ioiden

 sovellu

ksia 

saira

ala‐ ja palveluko

tiympä

ristöiss

ä sekä 

kotona

 asumise

n tukena

, lisä

tä te

koälyä 

hyöd

yntävien

 tekn

olog

ioiden

 osaam

ista 

oppilaito

ksiss

a ja yrityksis

sä, selvittää eri 

valm

istajien IoT‐alustojen hy

ödyn

tämistä 

inno

vaatioalustana

 hyvinvo

inti‐ ja te

rveysalan 

näkö

kulm

asta, kasvattaa aluee

lla to

imivien 

yrity

sten

 liiketoimintaa ja kilp

ailukykyä sekä 

parantaa Sote‐alan

 asia

kkaide

n pa

lveluja ja 

eläm

änlaatua

.

1.12

.201

731

.12.20

19

Yhteen

sä            94

 863

       667

 340

     1 611

 321

   

Työp

aikalla

 tapa

htuv

a op

piminen

 ja yritysyh

teistyö

hank

keet yhtee

nsä

          787

 004

     3 201

 973

      4 41

3 69

3   

Uud

et kam

pukset ja opp

imisym

päris

töt

Nim

i (raho

itusläh

de)

Omarah

oitus, 

Sakky ko

ko 

hank

eajalle

Sakkyn

 bu

djetti

Han

kkee

n ko

kona

is‐

budjetti

Han

kkee

n tavo

ittee

na on

Alkamispä

ivä

Päättymispä

ivä

Metsäko

ne‐ ja 

puuk

uljetuslo

gistiikan

 op

pimisy

mpä

ristön 

kehittäm

inen

 (EAK

R)

         74

2 12

6    2 120

 360

       2 312

 884

   keh

ittää m

etsä‐ ja pu

unku

ljetuslo

gistiikan

 op

pimisy

mpä

ristöjä niin

, että 

koulutuk

sella pystytään

 vastaam

aan 

elinkeinoe

lämän

 jo lisään

tyne

esee

n ja 

lähitulevaisu

udessa ede

lleen

 lisään

tyvään

 työv

oima‐ ja osaam

istarpe

esee

n.

1.5.20

1631

.3.201

8

Materiaalite

knolog

ian TK

I‐keskuk

sen ko

nsep

tointi ja 

toim

inna

n käyn

nistäm

inen

 Po

hjois‐Savo

ssa, Ylio

pisto 

hallinn

oi (E

AKR)

           28 00

0       280

 000

          995

 000

   verko

stoitua alue

en opp

ilaito

ksien ja 

yrity

ksien kanssa m

ateriaalite

knolog

ian 

alalla, jotta kou

lutusta, tu

tkim

usta ja 

palveluita voida

an su

unna

ta 

sidosryhm

iäkin pa

remmin hyö

dyttävällä 

tavalla.

1.1.20

1631

.1.201

9

Savilahd

en avo

imen

 TKIO‐

infrastruk

tuurin su

unnittelu 

(Poh

jois‐Savo

n liitto)

           10 12

5         45

 000

          214

 924

   laatia keh

ittäm

issuu

nnite

lma Savilahd

en 

avoimesta, m

onialaise

sta ja 

yhteisk

äyttöisestä TK

IO eli tutkim

us‐, 

kehitys‐,  inno

vaatio‐ ja 

oppimisy

mpä

ristöstä.

1.1.20

1731

.7.201

8

S6 ‐ Av

oin kampu

s (Poh

jois‐Savo

n liitto)

           97 14

7       323

 826

       1 130

 476

   tuottaa pe

rustee

t tilaratkaisujen 

suun

nittelulle. Savilahd

en kam

puksen

 suun

nittelutyö

n po

hjalta aloite

taan

 Savo

nia‐am

k:n sekä Savon

 ky:n 

oppimisy

mpä

ristöinvestoinn

it.

17.5.201

731

.12.20

19

Yhteen

sä         87

7 39

8   2 76

9 18

6      4 65

3 28

4   

Peda

gogiikan

 keh

ittäm

inen

Nim

i (raho

itusläh

de)

Omarah

oitus, 

Sakky ko

ko 

hank

eajalle

Sakkyn

 bu

djetti

Han

kkee

n ko

kona

is‐

budjetti

Han

kkee

n tavo

ittee

na on

Alkamispä

ivä

Päättymispä

ivä

OpsoD

iili Itä‐Suo

mi, Nuo

rten

 op

pisopimusko

ulutuk

sen 

toteutused

ellytysten

 vahv

istam

inen

 (Poh

jois‐Po

hjan

maan Ely)

             25 22

7   

     126

 130

         42

2 30

1   ke

skittyä nuo

rten

 opp

isopimustyöp

aikkojen

 lisäämise

en, itäsuom

alaisen verkoston nu

orten 

oppisopimusko

ulutuk

sen toim

intamallin

 kehittäm

iseen

 ja opp

isopimuk

sen alue

ellisen

 viestin

nän kehittäm

iseen

.

1.5.20

1531

.3.201

8

Metsä‐ ja 

puun

kuljetuslo

gistiikan

 osaamise

n kehittäm

inen

 (ESR

)

          125

 953

        503

 815

         58

5 45

0   ke

hittää ja te

hostaa kuljettajakou

lutusta 

luom

alla nykyaikaine

n sim

ulaattoriopp

imisy

mpä

ristö ja lisääm

ällä 

mah

dollisuuk

sia ty

össä opp

imise

en aidossa 

tuotan

toym

päristössä.

1.9.20

1631

.8.201

8

DigiSo

te ‐ eA

mmattilaiset 

tulevaisu

uden

 työe

lämässä, 

YSAO

 (ESR

)

             12 07

5   

       40 24

8         34

4 13

9   tu

ottaa uu

tta tie

toa sosia

ali‐ ja 

terveyde

nhuo

llon digitaalisista 

tulevaisu

uksis

ta ja tu

nnistaa tu

levaisu

uden

 e‐

ammattilaisuus ja siinä tarvittavat 

osaamistarpe

et.

1.9.20

1631

.8.201

8

Älykäs erik

oistum

inen

 am

matillise

ssa ko

ulutuk

sessa‐

ammatillinen

 kou

lutus Itä‐

Suom

essa 202

0‐luvu

lla (E

SR)

20 240

67 469

      24

5 13

6   ke

hittää älykkään erikoistum

isen toim

intatapa

 itä

suom

alaiseen

 ammatillise

n ko

ulutuk

sen 

järjs

estämise

en ja ta

rjontaan 

kysyntäläh

töise

llä, asia

kastarpe

isiin vastaavalla 

ja sa

malla kustann

usteho

kkaalla ta

valla.

1.11

.201

631

.7.201

8

Yhteen

sä          183

 495

        737

 662

      1 59

7 02

6   

Peda

gogiikan

 keh

ittäm

inen

Nim

i (raho

itusläh

de)

Omarah

oitus, 

Sakky ko

ko 

hank

eajalle

Sakkyn

 bu

djetti

Han

kkee

n ko

kona

is‐

budjetti

Han

kkee

n tavo

ittee

na on

Alkamispä

ivä

Päättymispä

ivä

PROFF (C

IMO)

                     ‐          231

 354

         23

1 35

4   ka

svattaa liikkuv

uutta määrällisesti ja 

varm

entaa laatua

 ECV

ET periaatteilla sekä 

lisätä työp

aikalla ta

pahtuv

aa opp

imista.

1.6.20

1631

.5.201

8

Sotene

t goe

s with

 Eurocom

 20

16 Smart (Erasmus+)

                     ‐          139

 756

         13

9 75

6   ke

hittää so

siaali‐ ja te

rveysalan 

perustutkinn

on, läh

ihoitajaop

iskelijo

iden

 työssäop

pimism

ahdo

llisuuk

sia kan

sallisessa 

verkostossa ja euroo

ppalaisessa Eu

rocom 

Smart ‐verkostossa.

1.6.20

1631

.5.201

8

Sotene

t 201

7 (Erasm

us+)

‐     166

 307

         16

6 30

7   ke

hittää so

siaali‐ ja te

rveysalan 

perustutkinn

on, läh

ihoitajaop

iskelijo

iden

 työssäop

pimism

ahdo

llisuuk

sia kan

sallisessa 

verkostossa.

1.6.20

1731

.5.201

9

Erasmus+ for S

ecurity

 E4S

                     ‐            21 14

0         22

1 66

9   ed

istää m

onikulttuu

risia ta

itoja 

turvallisuu

salalla.

1.9.20

1631

.9.201

8

Naturi W

AB2 ‐stude

nts a

nd staff 

abroad

 (OPH

)‐

       22 20

0         10

7 39

9   mah

dollistaa ammatillise

ssa 

peruskou

lutuksessa ta

i ammattitutkintoo

n valm

istavassa kou

lutuksessa oleville 

osallistumise

n ko

ulutus‐ ja 

työssäop

pimisjaksoihin ulkom

ailla.

1.8.20

1731

.7.201

9

Yhteen

sä                     ‐          580

 757

         86

6 48

5   

Peda

gogiikan

 keh

ittäm

inen

; jätetyt hakem

ukset, joista ei o

le vielä ra

hoitu

spää

töstä

Nim

i (raho

itusläh

de)

Omarah

oitus,

Sakky ko

ko 

hank

eajalle

Sakkyn

 bu

djetti

Han

kkee

n ko

kona

is‐

budjetti

Han

kkee

n tavo

ittee

na on

Alkamispä

ivä

Päättymispä

ivä

WelTe

ch ‐ 

Hyvinv

ointite

knolog

ian 

koulutustuote: käyttöö

noton ja 

käytön

 kou

lutus

(ESR

, Savon

ia‐amk)

             50 22

7   

     167

 421

         48

9 63

4   ke

hittää, koo

staa ja järje

stää 

koulutusko

kona

isuuk

sia hoitohe

nkilö

kunn

alle 

ja alan op

iskelijo

ille, pereh

tyä ja hyö

dyntää 

uusin

ta te

knolog

iaa, tu

kea itsen

äistä asum

ista 

ja helpo

ttaa hoitohe

nkilö

kunn

an ty

öskentelyä, 

mad

altaa uu

den tekn

olog

ian käyttöön

ottoon

 liittyvää kyn

nystä, kertoa käyttöön

 liittyvistä 

haasteista ja käyttöö

noton on

gelm

ista ja lisätä 

hyvinv

ointite

knolog

ian ja siihen

 liittyvien 

palveluide

n käyttöä laajalla rintam

alla.

1.11

.201

731

.12.20

19

URA

OHJAU

S 20

20 

(ESR

, Savon

ia‐amk)

             42 51

1   

     141

 708

         43

8 50

0   luod

a ja pilo

toida Po

hjois‐Savo

n alue

en 

ammatillise

n ‐ ja am

matillise

n ko

rkea

koulutuk

sen tarjo

ajien yh

teistyö

hön 

perustuv

a op

iskelijo

iden

 opintojen

aikaise

n urao

hjau

ksen

 ja ty

öllistyvyyd

en tu

kemise

n pa

lvelum

alli.

1.1.20

1831

.7.202

0

Sosia

ali‐ ja te

rveyde

nhuo

llon 

virtua

alise

t opp

imisy

mpä

ristöt 

(ESR

, Savon

ia‐amk)

             27 27

3   

       90 90

9         57

4 84

8   ke

hittää ja pilo

toida sosia

ali‐ ja 

terveyde

nhuo

llon virtua

alisia 

oppimisy

mpä

ristöjä ty

öntekijöiden

 sekä 

opisk

elijo

iden

 pereh

tymise

n, 

työh

önop

astuksen

, opp

imise

n ja re

krytoinn

in 

tueksi, paran

taa op

iskelijo

iden

 ja 

työn

tekijöiden

 tietotaitoa, tu

ottaa lisää tietoa

 osan

a rekrytointiprosessia päätöksen

teon

 tueksi ja kasvattaa aluee

lla to

imivien yrity

sten

 liiketoim

intaa ja kilp

ailukykyä.

1.12

.201

731

.12.20

19

Parasta pa

lvelua

 Itä‐Su

omi ‐ 

oppisopimusko

ulutuk

sen ja 

koulutussopimuk

sen 

toim

intaprosessin

 keh

ittäm

inen

 (OKM

)

                     ‐          278

 000

         76

5 63

0   sa

ada kaikille ko

ulutuk

sen järje

stäjille 

yhde

nmuk

aine

n yh

teinen

 opp

isopimus‐ tai 

koulutussopimus to

iminta/palveluprosessi 

yhteistyö

ssä asiakkaide

n ja 

koulutuk

senjärjestäjien kanssa, vah

vistaa 

oppilaito

shen

kilöstön

 työe

lämäläh

töistä 

osaamista sekä levittää ja vakiin

nuttaa 

toim

intatapo

ja kou

lutuksen

 järje

stäjien sis

ällä 

ja ty

öelämälle.

1.11

.201

731

.12.20

19

LOISTE V (O

PH, P

kky)

               4 73

5   

       17 50

0   

ottaa käyttöön

 valtaku

nnallin

en 

palautejärjestelmä ja sisällyttää se

 osaksi 

koulutuk

senjärjestäjien 

laad

unha

llintajärjestelmiä.

1.1.20

1831

.12.20

18

Yhteen

sä          124

 746

       695

 538

     2 268

 612

   

Peda

gogiikan

 keh

ittäm

inen

hank

keet yhtee

nsä

          308

 241

     2 013

 957

      4 73

2 12

3   

Muu

t jätetyt hakem

ukset, joista ei o

le vielä ra

hoitu

spää

töstä

Nim

i (raho

itusläh

de)

Omarah

oitus,

Sakky ko

ko 

hank

eajalle

Sakkyn

 bu

djetti

Han

kkee

n ko

kona

is‐

budjetti

Han

kkee

n tavo

ittee

na on

Alkamispä

ivä

Päättymispä

ivä

AOK‐Am

mattio

saam

isen 

kartoitus (ESR)

             21 29

4   

     212

 940

         21

2 94

0   ka

rtoittaa, tun

nistaa ja laatia lausun

to 

kuop

iolaisten

 pitk

äaikaistyö

ttöm

ien ja 

rinna

steisie

n pitkäaikaistyö

ttöm

ien 

ammattio

saam

isesta sekä ohjata he

itä 

puuttuvan osaamise

n ha

nkkimise

en.

1.1.20

1831

.12.20

18

Yhteen

sä             21 29

4   

     212

 940

         21

2 94

0   

KAIKKI YHTE

ENSÄ

1 99

3 93

78 19

8 05

614

 012

 040

Henkilöstösuunnitelma 2018

Liite 2

Sisällys

1. Johdanto .................................................................................................................................................... 1

2. Henkilöstö ................................................................................................................................................. 1

2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne........................................................................................................... 1

2.2. Henkilöstön eläköityminen ................................................................................................................ 6

3. Periaatteet erilaisten palvelussuhdemuotojen käytöstä ........................................................................ 7

3.1. Palvelussuhteen luonne .................................................................................................................... 7

3.2. Osa-aikatyö ........................................................................................................................................ 7

3.3. Etätyö ................................................................................................................................................. 8

4. Henkilöstön työkyvyn tukeminen ............................................................................................................ 8

4.1. Työhyvinvointi ................................................................................................................................... 8

4.2. Työterveyshuolto ............................................................................................................................... 9

4.3. Työsuojelu ja työturvallisuus ............................................................................................................. 9

5. Henkilöstön ammatillinen osaaminen ................................................................................................... 10

5.1. Osaamisen johtaminen .................................................................................................................... 10

5.2. Osaamisen kehittäminen ................................................................................................................. 10

6. Työllistymistä edistävät toimintatavat .................................................................................................. 11

6.1. Työnantajan koulutusvelvollisuus tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla irtisanotuille ........ 11

6.2. Tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla irtisanotun työterveyshuolto .................................... 12

6.3. Irtisanotun henkilön oikeudet ......................................................................................................... 12

6.4. Työnantajan velvollisuudet ............................................................................................................. 12

7. Henkilöstön vaikutuskanavat ja yhteistoiminta .................................................................................... 12

8. Suunnitelman toteutumisen seuranta ................................................................................................... 13

1

1. Johdanto Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ovat Savon koulutuskuntayhtymän strategia ja taloudelliset suuntaviivat. Henkilöstön rakennetta ja määrää suunnitellaan samanaikaisesti taloussuunnittelun kanssa. Henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työpaikkojen turvallisuus ovat keskeisiä asioita työn sujuvuuden turvaamisessa. Vuoden 2018 alusta voimaan astuva reformilainsäädännön myötä opettajuuden ja opettajan työn muuttuminen ja uudistaminen on merkittävässä roolissa. Uusi toimintalaki rikkoo raja-aitoja nuorten ja aikuisten koulutuksen välillä. Tilanne tuo paineita myös työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin, kun OVTES:ssä sovelletaan eri osioita nuorten ja aikaisten opettajien kesken. Kaikki virka- ja työehtosopimukset (KVTES, OVTES ja TS) ovat katkolla tammi – helmikuun vaihteessa 2018 ja sopimusneuvotteluja käydään parasta aikaa. Lisäksi vuoden 2018 Savon koulutuskuntayhtymän uusi organisaatiorakenne astuu voimaan. Henkilöstösuunnitelma on tehty uudella organisaatiorakenteella, henkilöstön määrä ja rakenne esitetään pääsääntöisesti tulosaluetasoisena. Uusi oppimispalveluiden tulosalue sisältää nykyiset koulutus- ja työelämäpalvelut.

2. Henkilöstö

2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne Taulukoihin 1 - 5 on sijoitettu 1.9.2017 kuntayhtymän palveluksessa oleva päätoiminen henkilöstö tulosalueille sekä toiminnoittain, sopimusaloittain, toimipaikan mukaan ja ikäryhmittäin lajiteltuna.

Tulosalue Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä

Oppimispalvelut 569 55 624

Yhteiset palvelut 138 1 139

Tilapalvelut 23 1 24

Kehityspalvelut 13 3 16

Yhteensä 743 60 803

Taulukko 1: Henkilöstömäärä tulosalueittain 1.9.2017 (vakinaiset ja määräaikaiset/ei sijainen).

2

Kaavio 1: Henkilöstö tulosalueittain 1.9.2017.

Tulosalue Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä

Oppimispalvelut 493 131 624

Yhteiset palvelut 128 11 139

Tilapalvelut 19 5 24

Kehityspalvelut 13 3 16

Yhteensä 653 150 803

Taulukko 2: Henkilöstömäärä tulosalueittain 1.9.2017 (kokoaikaiset ja osa-aikaiset).

78 %

17 %

3 %

2 %

Henkilöstö tulosalueittain 1.9.2017

Oppimispalvelut Yhteiset palvelut Tilapalvelut Kehityspalvelut

3

Kaavio 2: Henkilöstö kokoaikaiset/osa-aikaiset 1.9.2017.

Toiminto

Hlöstö-määrä %-osuus

Opetushenkilöstö 513 63,89 %

Opetuksen tuki 106 13,20 %

Opiskelija- ja toimistopalvelut 47 5,85 %

Opiskelijaruokailu 36 4,48 %

Kiinteistöt 23 2,86 %

Talous- ja materiaalihallinto 18 2,24 %

Tietohallintopalvelut 16 1,99 %

Kehittämistoiminta 15 1,87 %

Henkilöstöpalvelut 9 1,12 %

Ravintolatoiminta 7 0,87 %

Myynti- ja markkinointipalvelut 7 0,87 %

Johto 6 0,75 %

Yhteensä 803 100,00 %

Taulukko 3: Henkilöstö toiminnoittain 1.9.2017.

81 %

19 %

Kokoaikaiset Osa-aikaiset 1.9.2017

Kokoaikaiset Osa-aikaiset

4

Kaavio 3: Henkilöstö toiminnoittain 1.9.2017.

Paikallisesti sovittu opettajien vuosityöaikakokeilu alkoi 1.8.2017. Kokeilusopimus on

kolmevuotinen ja sen tarkoituksena on saada kokemuksia opettajille paremmin soveltuvasta

työajasta, työajan suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta. KT ja OAJ neuvottelevat vuodelle

2018 pakottavasta sopimusmääräyksestä. Mikäli neuvottelutulos saavutetaan mahdollisesti

vuosityöaikakokeilun taustalla olevat sopimusliitteet sekä OVTES:n aikuiskoulutuskeskuksen osio

yhtenäistetään.

63,89%13,20%

5,85%

4,48%

2,86%

2,24%

Henkilöstö toiminnoittain 1.9.2017

Opetushenkilöstö Opetuksen tuki

Opiskelija- ja toimistopalvelut Opiskelijaruokailu

Kiinteistöt Talous- ja materiaalihallinto

Tietohallintopalvelut Kehittämistoiminta

Henkilöstöpalvelut Ravintolatoiminta

Myynti- ja markkinointipalvelut Johto

5

Sopimusala Hlöä %-osuus

OVTES vuosityöaikakokeilu/ paikallinen sopimus

363 45,21 %

KVTES 244 30,39 %

OVTES Aikuiskoulutuskeskus 97 12,08 %

TS 49 6,10 %

OVTES Osio C yhteiset 35 4,36 %

OVTES Lukio 14 1,74 %

OVTES Osio B yhteiset 1 0,12 %

Taulukko 4: Henkilöstö sopimusaloittain 1.9.2017.

Toimipaikka Hlöä %-osuus

Iisalmi 32 3,99 %

Juankoski 30 3,74 %

Kuopio 554 68,99 %

Siilinjärvi 72 8,97 %

Varkaus 115 14,32 %

Taulukko 5: Henkilöstö toimipaikoittain 1.9.2017.

6

Ikäryhmä Hlöä %-osuus

25-29 v. 13 1,62 %

30-34 v. 29 3,61 %

35-39 v. 51 6,35 %

40-44 v. 81 10,09 %

45-49 v. 121 15,07 %

50-54 v. 180 22,42 %

55-59 v. 182 22,67 %

60-64 v. 138 17,19 %

65- 8 1,00 %

Taulukko 6: Henkilöstö ikäryhmittäin 1.9.2017.

2.2. Henkilöstön eläköityminen

Henkilöstön eläköityminen perusteella voidaan arvioida luonnollisen poistuman vaikutuksia henkilöstön määrään tulevina vuosina.

Vanhuuseläkkeelle voi pääsääntöisesti jäädä 63 ja 68 ikävuoden välillä Vuonna 1959 ja sitä ennen syntyneillä viranhaltijoilla/työntekijällä on henkilökohtainen eläkeikä, jos palvelussuhde on alkanut ennen 1.1.1993 ja jatkuu eläkeikään saakka. Se lasketaan painotettuna päivän tarkkuudella 63 - 65 vuoden välille. Vanhuuseläkeikä on sitä lähempänä 63 vuotta mitä enemmän työvuosia henkilöllä on ollut ennen vuotta 1995. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Kevan ennusteen mukaan vuosina 2018 – 2022 keskimääräinen vanhuuseläkeiän täyttämisvuosi on 63,7 – 64,1 vuotta. Vanhuuseläkeiän täyttämisvuosi perustuu vakuutettujen henkilökohtaisiin eläkeikiin tai joustavaan eläkeikään, jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole. Eläkeikä ei välttämättä ole sama kuin eläkkeelle siirtymisikä.

Kaavion 3 ennusteessa kuvataan eläkevakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen

7

sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt.

Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa 31.12. olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistusta ei ole vielä ennusteessa huomioitu.

Kevan ennusteen mukaan vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle siirtyy 44 henkilöä, vuonna 2019 henkilömäärä on 47 ja vuonna 2020 ennuste on 26.

Kaavio 3: Kevan eläköitymisennuste vuosille 2017 – 2036

3. Periaatteet erilaisten palvelussuhdemuotojen käytöstä

3.1. Palvelussuhteen luonne

Pysyviin tehtäviin palkataan henkilöstö toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen.

Määräaikaisen palvelussuhteen perusteena pitää olla perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus.

Työsopimuksessa tai viranhoitomääräyksessä on aina ilmoitettava määräaikaisuuden syy.

Kuntayhtymän henkilöstöstä 92,5 % on toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa.

3.2. Osa-aikatyö

Palvelussuhde voi olla osa-aikainen sopimuksen perusteella tai työnantajan päätöksellä. Viranhaltijalla/työntekijällä on tietyissä tilanteissa oikeus siirtyä osa-aikatyöhön, esimerkiksi osittaiselle hoitovapaalle. Savon koulutuskuntayhtymässä pyritään myös järjestämään mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle tai muuhun henkilöstökohtaiseen syyhyn perustuvaan osa-aikatyöhön.

8

Palvelussuhteen osa-aikaistaminen on mahdollista taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla silloin, kun tarjolla oleva työ on vähentynyt eikä viranhaltijalle/työntekijälle voida enää tarjota kokoaikaista työtä. Palvelussuhteen osa-aikaistaminen on tällöin mahdollista irtisanomisaikaa noudattaen. Ennen kuin työnantaja päättää osa-aikaistamisesta on asiaa käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikatyöntekijälle sopiviin tehtäviin, on työtä tarjottava ensisijaisesti osa-aikatyöntekijälle. Lisätyön tarjoamisvelvollisuus osa-aikaiselle työntekijälle ohittaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun takaisinottovelvollisuuden. Merkittävimmät syykoodit osa-aikatyön taustalla ovat osa-aikainen virka tai toimi, osa-aikaeläke, osittainen hoitovapaa, osatyökyvyttömyyseläke sekä osa-aikatyö omasta pyynnöstä.

3.3. Etätyö

Savon koulutuskuntayhtymän palvelussuhteessa tehtävään etätyöhön sovelletaan työlainsäädäntöä sekä kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia. Kuntayhtymän etätyön pelisäännöt (7.2.2013) linjaavat periaatteet etätyösopimuksen solmimiseksi.

4. Henkilöstön työkyvyn tukeminen

4.1. Työhyvinvointi

TyHy-SIB työhyvinvoinnin kehittämisohjelma jatkuu vuonna 2018. Kehittämisohjelman viimeisenä

vuotena tavoitteena on työhyvinvoinnin johtamisen toimintojen vakiinnuttaminen organisaatioon.

Vuonna 2018 toimenpiteinä edelleen jatkuvat:

johdon ja esimiesten valmennus

työntekijöiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työkyvyn kartoitus sekä työkyvyn

palauttamista tukevat kuntoutus- ym. toimet

terveyspuhelinpalvelu

esimiesten tukeminen johtamisessa

työterveyshuollon ja henkilöstöjohtamisen yhteistyön tehostaminen

terveysjohtamisen järjestelmän käyttö varhaisen välittämisen mallin tukena

TyHy-SIB on Sitran rahoittama kolmevuotinen julkisen sektorin työhyvinvointiohjelma, joka alkoi

kuntayhtymässä vuoden 2016 alusta.

Edellä mainituista toimista hankkeen aikana vastaavat Aino Health Management, Tietotaito Group,

Trainers’ House ja Headsted. Tavoitteena on saada kuntayhtymän sairauspoissaolopäivien määrä

laskemaan edelleen.

9

4.2. Työterveyshuolto Kuntayhtymän työterveyshuoltopalveluihin kuuluvat lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Vuoden 2017 alussa uudistetaan työterveyshuollon palvelusopimus ja kohdennetaan erityisesti palveluita työkyvyn parantamiseen ja ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon sairaanhoito on yleislääkäritasoinen, jossa tehdään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa. Kroonisten sairauksien hoidossa on käytössä terveydenedistämisen ohjelmat.

4.3. Työsuojelu ja työturvallisuus

Työsuojelun tavoitteena on turvallisen ja häiriöttömän toiminnan, asioinnin ja työskentely- ja oppimisympäristön takaaminen. Työsuojelun toiminnassa painotetaan erityisesti ennalta ehkäisevää työsuojelua, vaarojen ja riskien arviointia, organisaation muutostilainteiden hallintaa sekä sisäilmaongelmien ratkaisuja. Erillistä työsuojeluntoimintaohjelmaa ei enää tehdä, vaan tarvittavat tiedot löytyvät tästä henkilöstösuunnitelmasta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan riittävän järjestelmällisesti selvittämään ja tunnistamaan työstä ja työympäristöstä työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Kuntayhtymässä tehdään sähköisesti vaarojen tunnistamista ja arviointia. Näiden arviointien pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma, jokaiseen työyksikköön. Työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden sattuessa käytetään tapaturman tutkintamallia. Tämän mallin avulla selvitetään yhteistyössä esimiesten, henkilöstön ja työsuojeluhenkilöstön kanssa, miten vaaratilanne tai tapaturma voidaan jatkossa estää. Vuoden 2018 tavoitteena on vähentää työstä johtuvia ja ennalta ehkäistä työmatkatapaturmia sekä hyödyntää tutkintamallin kautta saatuja tietoja tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi ja tehostaa työtapaturmien käsittelyä osaamisalueittain. Häirinnän estämisen toimintamallin avulla puututaan työssä ilmenevään epäasialliseen kohteluun ja häirintään. Työpaikalla ja siellä tehtävässä työssä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua. Työtovereiden odotetaan häirintää tai epäasiallista kohtelua havaitessaan ottavan sen puheeksi ja ilmoittavan asiasta esimiehille. Kuntayhtymään on perustettu sisäilmastotyöryhmä, jonka tavoitteena on koordinoida ja käsitellä rakennusten sisäilmaongelmatilanteita. Työryhmä kehittää myös yhteisiä toiminta- ja menettelyohjeita sisäilmastoasioiden käsittelyyn ja korjaamiseen. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää ajantasaiseen sisäilmastoasioista tiedottamiseen esimiehille ja henkilöstölle. Vuonna 2018 tavoitteena on vähentää sisäilmaongelmista aiheutuvia poissaoloja.

10

5. Henkilöstön ammatillinen osaaminen

Digitaalisuuden lisääntyminen teollisuudessa ja palveluissa, uudet teknologiat ja muuttuvat

ammatit haastavat eri alojen osaamista ja opetusta. Ammatillisen opettajan työ on muuttumassa

oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmän työpaikalla ja työtilanteissa tapahtuvaan

oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Työelämä odottaa koulutuksen järjestäjältä

kokonaisvaltaisia osaamisen kehittämisratkaisuja ja opiskelijoiden odotuksena on henkilökohtaisten

ratkaisujen ja yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen.

5.1. Osaamisen johtaminen

Osaaminen on asiantuntijaorganisaation tärkein resurssi ja siksi osaamisen johtaminen on yksi

hyvän johtamisen elementeistä kuntayhtymässä. Osaamisen johtaminen on systemaattista ja

ennakoivaa johtamistyötä, jolla varmistetaan henkilöstön osaamisen ajantasaisuus ja sen tehokas

hyödyntäminen niin, että strategiset tavoitteet saavutetaan.

Osaamisen merkitys korostuu, kun työ edellyttää yhä vaativampaa ajattelua, uusia toimintatapoja

ja jatkuvaa parantamista sekä oman työn sovittamista toisten työhön ja asiakkaiden tarpeisiin.

Opiskelijoiden erilaisten opintopolkujen toteutuminen ja koulutukselle asetettujen tavoitteiden

saavuttaminen lisää henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta, vaatii kykyä tunnistaa erityisen tuen

tarpeet ja edellyttää uudenlaista ajattelutapaa ja hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja.

Tietotekniikan käyttö opetuksessa lisääntyy ja se edellyttää tietoteknisiä taitoja ja ymmärrystä siitä,

miten tietotekniikkaa voidaan opetuksessa hyödyntää. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen

lisääntyminen vaatii opettajilta työssäoppimisen ohjausosaamista ja kykyä tunnistaa työpaikan

oppimismahdollisuudet.

5.2. Osaamisen kehittäminen

Kuntayhtymän strategia linjaa ne keskeiset tehtävät, joiden toteuttamisessa tarvittava osaaminen

on kuntayhtymään varmistettava. Osaamisen kehittäminen voi olla osaamisen päivittämistä, sen

laajentamista, syventämistä tai kokonaan uudelleen suuntaamista. Jokaisella työntekijällä on vastuu

oman osaamisensa kehittämisestä ja ajankohtaisen tiedon hankkimisesta. Osaamista kehitetään

perehdytyksellä, hanketoiminnassa, tiimityöllä ja työparityöskentelyllä, osallistumalla

työelämäjaksoille tai hankkimalla lisä- tai täydennyskoulutusta.

HRM Osaaminen -osaamisenhallintajärjestelmä tukee kuntayhtymän henkilöstön osaamisen

kehittämistä. Henkilöstö kirjaa järjestelmään oman osaamisensa, tutkinnot, pätevyydet, muut

koulutukset ja työkokemuksen. Osaamiskarttoihin perustuva osaamisen arviointi kertoo mitä

osaamista on ja mitä tulee kehittää. Ammatillisen opettajan pedagogisen osaamisen ja

koulutusviennissä tarvittavan osaamisen osaamiskartat ovat uudistuneet ja tulevat käyttöön

vuoden alusta. Kehityskeskustelut käydään vuosittain ja niitä toteutettaessa on varmistettava, että

11

keskustelut ovat oikeasti työtä kehittäviä ja työntekijän osaamista tukevia. Kehityskeskustelussa

käydään läpi henkilön tehtävät ja vastuut, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, liittyykö työhön

työtovereiden ohjausta ja opastusta ja minkälaista päätöksentekoa tehtävään liittyy.

Kehityskeskustelussa asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet ja tehdään tavoitteiden toteutumisessa

tarvittavan osaamisen arviointi.

Henkilöstökoulutukset suunnitellaan lukuvuodeksi kerrallaan. Tieto koulutustarpeista kerätään

kehityskeskusteluista sekä esimiehille suunnatusta kyselystä, joka toteutetaan helmikuussa. Näiden

tietojen perusteella laaditaan henkilöstön koulutussuunnitelma, jonka ajantasainen versio

julkaistaan Intrassa ja sitä päivitetään tarvittaessa uusiin koulutustarpeisiin perustuen.

Henkilöstön osallistuminen työelämäjaksoille on erinomainen tapa työntekijöiden osaamisen

ajantasaisuuden varmistamiseen ja samalla saadaan arvokasta tietoa alan näkymistä ja työelämän

uusista toimintatavoista ja osaamistarpeista. Opetushenkilöstön työelämäjaksojen toteuttamisen

tapa kuitenkin muuttuu, kun työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaaminen vie henkilöstön luokista

ja omista toimipisteistä työpaikoille.

6. Työllistymistä edistävät toimintatavat

Työnantaja on yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä velvollinen esittelemään työllistymistä

edistävän toimintasuunnitelman tai toimintaperiaatteet (YTL 9 §).

6.1. Työnantajan koulutusvelvollisuus tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla

irtisanotuille

Työnantaja tulee tarjota irtisanotuille tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä

edistävään valmennukseen tai koulutukseen, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti

vähintään 30 henkilöä ja työntekijä/viranhaltija on ollut ennen palvelussuhteen päättymistä

yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työnantajan palveluksessa.

Työnantaja päättää valmennuksen tai koulutuksen sisällöstä sillä edellytyksellä, että koulutus on

työntekijän/viranhaltijan työllistymistä edistävää, ja että se vastaa arvoltaan yhden kuukauden

palkkaa. Arvo lasketaan irtisanotun työntekijän/viranhaltijan kuukausiansioista tai samassa

toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräisestä kuukausiansiosta. Näistä

vaihtoehdoista valitaan suurempi. Valmennuksen tai koulutuksen tarjoamisesta ei synny

veronalaista tuloa työntekijälle/viranhaltijalle.

Pääsääntönä on, että valmennus tai koulutus on toteutettava kahden kuukauden kuluessa

irtisanomisajan päättymisen jälkeen. Painavista syistä valmennus tai koulutus voidaan toteuttaa

osittain tai kokonaan myöhempänäkin ajankohtana.

12

6.2. Tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla irtisanotun työterveyshuolto

Työnantajan tulee järjestää irtisanotuille työterveyshuolto kuuden kuukauden ajaksi

työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti

vähintään 30 henkilöä ja työntekijä/viranhaltija on ollut ennen työsuhteen päättymistä

yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työnantajan palveluksessa. Järjestämisvelvollisuus ei jatku

enää sen jälkeen, kun työntekijä on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen ja työterveyshuollon

piiriin.

6.3. Irtisanotun henkilön oikeudet

Irtisanomisaikana työntekijä/viranhaltija on oikeutettu palkalliseen vapaaseen, kun hakee töitä,

osallistuu työllistymissuunnitelman tekoon tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Vapaan pituus, 5–20

päivää, määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan. Se ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa

työnantajalle

6.4. Työnantajan velvollisuudet

Kun tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanottuja on vähintään kymmenen, työnantaja

tekee henkilöstön kanssa työllistymistä edistävän toimintasuunnitelman. Kun irtisanottuja on alle

kymmenen, työnantaja kertoo toimintaperiaatteet, miten irtisanomisajan tukipalvelut toimivat.

Jos työnantaja palkkaa neljän kuukauden sisällä irtisanomisten jälkeen uutta henkilökuntaa, hänellä

on velvollisuus tarjota työtä ensin irtisanotuille työntekijöille. Jos irtisanotun työsuhde on kestänyt

12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta.

7. Henkilöstön vaikutuskanavat ja yhteistoiminta

Työyhteisön asioita hoidetaan yhteistoiminnassa, jonka perustana on keskinäinen luottamus ja avoin vuorovaikutteinen ilmapiiri. Yhteistoimintaa kuntayhtymässä säätelee laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kuntayhtymä työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut.

Välitön yhteistoiminta

Välittömässä yhteistoiminnassa on kysymys yksittäisen viranhaltijan/työntekijän vaikuttamismahdollisuuksista omaan työhönsä ja työyhteisöönsä ja näitä asioita käsitellään ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän ja esimiehen välillä. Välitöntä yhteistoimintaa on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittely esimerkiksi työpaikkakokouksessa. Työntekijän/työntekijöiden pyynnöstä asioiden käsittelyyn voi osallistua myös henkilöstön edustajana luottamusmies ja/tai työsuojeluvaltuutettu.

13

Edustuksellinen yhteistoiminta

Kuntayhtymän edustuksellinen yhteistoiminta toteutetaan yhteistoimintaryhmässä, johon kuuluvat työnantajien ja työntekijöiden edustajat. Ryhmä toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana. Kuntayhtymässä toimii myös koulutusyksikkökohtaisia kehittämisryhmiä, jotka antavat henkilöstölle ja opiskelijoille vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Kehittämisryhmä käsittelee ja ottaa kantaa mm. työympäristöä, työskentelyoloja ja työterveyttä koskeviin asioihin.

8. Suunnitelman toteutumisen seuranta Henkilöstösuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti sekä esimiestyössä että kuntayhtymän johtoryhmässä. Tuloskortissa henkilöstönäkökulman mittarit ovat yksi keskeinen seikka toteutumisen jatkuvassa seurannassa. Lisäksi vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa suunnitelman toteutumisesta raportoidaan, vertailutietoina aiempien vuosien toteutumatiedot sekä muiden koulutuksen järjestäjien vastaavia tietoja. Kuntayhtymässä käytetään sähköisiä työkaluja henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvän tiedon hallinnassa. Yhtenäisten toimintatapojen ja työvälineiden avulla tiedon keruu on luotettavaa ja ajantasaista.

Kuntayhtymän riskit

Näkökulmat Tavoitteet Tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit

Talous Toimintatuotot Järjestämislupien täyttöaste alle 100 % Valtion lisäleikkaukset Kokonaisvaltaisten koulutus- ja palveluratkaisujen toteuttaminen Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäpalvelujen onnistuminen myynnissä

Vuosikate Kustannusten sopeuttaminen vastaamaan tulorakennetta Miksi, mitä, missä, miten ja milloin -ratkaisut

Investoinnit Ennakointi Investointipäätökset Vaihtoehtolaskelmien tekeminen ja tarkastelu Toimitilojen kunto ja tarve

Asiakas Tutkintojen määrä Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäyhteydet Oppimisympäristöt Digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen Henkilökohtaistaminen Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Alueen työelämätarpeita palveleva tutkintorakenne Tutkintotilaisuudet

Opiskelijapalaute Palautteen kattava kerääminen Palautteen käsittely ja toimenpiteet Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Oppimisympäristö Ilmapiiri ja hyvinvointi

Työelämäpalaute Palautteen kattava kerääminen, käsittely ja toimenpiteet Palautteen käsittely ja toimenpiteet Kokonaisvaltaisten koulutus- ja palveluratkaisujen toteuttaminen Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäyhteistyö

Vetovoimaisuus yhteishaussa

Aloituspaikkojen kohdentaminen Alueen työelämätarpeita palveleva tutkintorakenne Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Imago ja maine Viestintä ja markkinointi

Opiskelijavuodet Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Henkilökohtaistaminen Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt /tutkintotilaisuudet Oppimisympäristöt Imago ja maine Viestintä ja markkinointi

Liite 3

Kuntayhtymän riskit

Näkökulmat Tavoitteet Tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit

Prosessi Läpäisyaste Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelman noudattaminen Opetuksen laatu ja järjestelyt (tasalaatuisuus) Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen sekä tutkintotilaisuuksien laatu ja järjestelyt Opiskelijat huomioiva pedagogiikka Opiskelijahuolto

Keskeyttäminen Ryhmäytyminen Opiskelijahuolto Opetuksen laatu ja järjestelyt Oppimisympäristö Opiskelu- ja oppimisilmapiiri Positiivinen tulevaisuuskuva omalle elämälle Oikean alavalinnan varmistaminen Ammattialan arvostus Viestintä ja markkinointi

Työllistyminen valmistumisen jälkeen

Alueen työmarkkinat kohtaava koulutustarjonta Työmarkkinatilanne Työssäoppimispaikka Työelämävalmiudet ja osaaminen Yrittäjyysvalmiudet Koulutuksen järjestäjän maine Koulutuksen järjestäjän työelämäyhteydet

Henkilöstö Työolobarometri Johtaminen ja esimiestyö Tiedottaminen ja vuorovaikutus Työnhallinta ja vaativuus Työympäristö Työhyvinvointi Kustannusten sopeuttaminen vastaamaan tulorakennetta

Henkilöstön kehittämismenot

Taloustilanne Oppimistilaisuudet Kehittämisen kohdentaminen Kehityskeskustelujen toteuttaminen

Dokumentoidut kehityskeskustelut

Kehityskeskustelujen laatu Kehityskeskustelujen kattavuus Dokumentointi Sitoutuminen sovittuihin asioihin

Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit, toteuma vuosina 2013 ‐ 2016 (2017, jos toteuma jo tiedossa), tavoite vuodelle 2018

Talous 

91,6 89,7

82,678,6

68,4 66,3

 0,0

 20,0

 40,0

 60,0

 80,0

 100,0

2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018

Toimintatuotot  (M€, ulk.)

6,7

8,37,9

6,9

3,43,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018

Vuosikate (M€)

Liite 4

 

Asiakas 

3,4

1,2

3,5

6,96,5

3,1

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

10,0

2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018

Investoinnit (M€)

24352564

2896

26272420 2420

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018

Tutkintojen määrä

 

3,89 3,91 3,90 3,99 3,90 3,95

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018

Opiskelijapalaute

3,60

3,93 3,963,69

3,90

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018

Työelämäpalaute

 

Prosessit

1,42

1,071,00

0,90 0,881,01

0,0

0,4

0,8

1,2

1,6

2,0

2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018

Vetovoimaisuus yhteishaussa

61,057,4

60,3 59,1 59,0 60,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018

Läpäisyaste (%)

 

   

7,37,2

6,9

6,6

6,3 6,3

5,8

6,0

6,2

6,4

6,6

6,8

7,0

7,2

7,4

2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018

Keskeyttäminen (%)

61,855,7 57,8

66,0

59,060,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018

Työllistyminen  valmistumisen jälkeen (%)

 

Henkilöstö 

3,563,45 3,44 3,52 3,59

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018

Työolobarometri

2,8

2,32,5

3,3

2,8 2,8

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018

Henkilöstön kehittämismenot (%)

 

58,2

80,3

95,4 94,687,5 87,5

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018

Dokumentoidut kehityskeskustelut (%)

Kuntayhtymän ja tulosalueiden tuloskorttien mittariseloste

Jos mittari koskee vain osaa tulosalueista, on tulosalueet lueteltu erikseen mittarin yhteydessä.

TALOUSNÄKÖKULMAN MITTARIT

Toimintatuotot (M€)

• mittari kertoo toiminnan volyymista ja sen kehittymisestä• mittariin lasketaan tuloslaskelman ulkoiset tulot

Vuosikate (M€)

• mittari kertoo toiminnan kannattavuudesta ja sen kehittymisestä• mittariin lasketaan tuloslaskelman vuosikate

Investoinnit (M€)

• mittari kertoo kyvystämme investoida tulevaisuuteen• mittariin lasketaan kuntayhtymän kaikki nettoinvestoinnit (ei käyttötalousmenoja)

ASIAKASNÄKÖKULMAN MITTARIT

Tutkintojen määrä

• mittari kertoo kyvystämme tuottaa opiskelijoillemme ammatillista osaamista sekäyleissivistävää osaamista

• mittariin lasketaan suoritetut ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot jaerikoisammattitutkinnot

• mittariin lasketaan suoritetut ylioppilastutkinnot• mittariin lasketaan oppisopimuksena kuntayhtymän ulkopuolella järjestämät tutkinnot

Opiskelijapalaute

• mittari kertoo opiskelijoiden tyytyväisyydestä järjestämäämme koulutukseen• mittari lasketaan ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn tuloksista,

lukiokoulutuksen päättökyselyn tuloksista ja työvoimakoulutuksen OPAL-palautejärjestelmän päättökyselyn tuloksista

• mittarin arvo muodostuu indekseihin kuuluvien väittämien keskiarvosta• opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen

päättökyselyn indeksejä ovat arviointi (5), henkilökohtaistaminen (3), ilmapiiri (3),opetuksen toteutus (8), ohjaaminen (3), oppimisympäristö (3), työelämäyhteydet (5),vaikuttavuus (5) ja yleisarvio (3)

• lukiokoulutuksen päättökyselyn indeksejä ovat arviointi (2), henkilökohtaistaminen(3), ilmapiiri (4), opetuksen toteutus (8), ohjaaminen (5), oppimisympäristö (3) jayleisarvio (2)

• OPAL-palautteen indeksejä ovat oppimisympäristö (3), koulutuksen toteutus jasisältö (5), ammattitaidon kehittyminen (2) ja yleisarvio koulutuksesta (1)

• suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä• arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras)

Liite 5

• Palautteen laskentaperusteet voivat muuttua kesken vuoden, jos Opetushallituksen suunnitelmissa oleva kaikille koulutuksen järjestäjille suunniteltu yhteinen koulutuspalaute otetaan käyttöön. Tässä tapauksessa tuloskortin opiskelijapalaute lasketaan vanhojen palautekyselyjen ja uuden palautekyselyn vastaajamäärällä painotettuna keskiarvona

Työelämäpalaute

Kehityspalvelut ja Yhteiset palvelut • mittari kertoo työ- ja elinkeinoelämän tyytyväisyydestä toimintaamme • mittari lasketaan työ- ja elinkeinoelämälle suunnattujen palautekyselyjen tuloksista

− Ulkopuolisen puhelinhaastatteluna 500 alueen yritykselle tekemä kysely - mittarin arvo muodostuu palautekyselyssä kysyttyjen väittämien (14)

keskiarvosta, joissa vastaaja on arvioinut kokemusten tai mielikuvien perusteella kuntayhtymää koskevia väittämiä

− Työelämäfoorumeille toteutettavan palautekyselyn tuloksista − Työssäoppimisen työpaikkaohjaajille toteutettavan palautekyselyn tuloksista

• arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras)

Vetovoimaisuus yhteishaussa

• mittari kertoo opiskelijoiden halukkuudesta hakeutua alueen työelämän tarpeiden perusteella suunnattuihin ammatillisten perustutkintojen aloituspaikkoihin tai lukiokoulutuksen aloituspaikkoihin

• mittarin arvo muodostuu ensisijaisten hakijoiden määrästä suhteessa koulutuksen järjestäjän vahvistamaan aloituspaikkamäärään

• hakijamäärät perustuvat yhteishaun ilmoittamiin tietoihin

Opiskelijavuodet

• mittari kertoo opiskelijoiden halukkuudesta hakeutua alueen työelämätarpeiden perusteella suunniteltuihin koulutuksiin

• mittari sisältää oppisopimuskoulutuksen tietopuoliset opinnot • mittari ei sisällä hanketoiminnassa järjestettävää koulutusta • mittarin arvo muodostuu ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen,

työvoimakoulutuksen, oppisopimuksen tietopuolisen koulutuksen, henkilöstökoulutuksen ja muun täydennyskoulutuksen määrästä opiskelijavuosina

Asiakastyytyväisyys Kehityspalvelut, Tilapalvelut ja Yhteiset palvelut

mittari kertoo henkilöstön tyytyväisyydestä Yhteisten palvelujen (osaamisalueet eriteltyinä), Tilapalvelujen ja Kehityspalvelujen toimintaan

mittarin arvo muodostuu sisäisen asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista ja kullekin tulosalueelle lasketaan vastausten keskiarvo kyseiselle tulosalueelle kohdennetuista kysymyksistä

Ylläpitokustannukset (ka €/m²/kk) Tilapalvelut

• mittari kertoo toimitilojen ylläpitokustannusten keskineliöhinnan kuukaudessa • mittarin arvo muodostuu Tilapalvelujen toimintakuluista kuukaudessa jaettuna koko

kuntayhtymän toimitilojen määrällä (ns. yhtiövastike) Ylläpitokustannukset (ka €/opiskelija/v) Tilapalvelut

• mittari kertoo toimitilojen ylläpitokustannusten osuuden yhtä opiskelijaa kohti vuodessa • mittarin arvo muodostuu Tilapalvelujen toimintakuluista ja jakajana on kuntayhtymän

talousarvion mukainen opiskelijamäärä

PROSESSINÄKÖKULMAN MITTARIT

Läpäisyaste (%)

• mittari kertoo kyvystämme tuottaa tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito säännönmukaisessa ajassa

• mittarin arvo muodostuu kolmen vuoden aikana ammatillisen perustutkinnon tai kahden ja puolen vuoden aikana ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrän suhteesta aloittaneisiin opiskelijoihin

Keskeyttäminen (%)

• mittari kertoo ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden koulutuksen keskeyttämisestä silloin kun opiskelija jää ”tuuliajolle” (=negatiivinen keskeyttäminen)

• mittarin arvo muodostuu niiden oppilaitoksesta eronneiden opiskelijoiden osuudesta koko opiskelijamäärästä, joiden eron seuraus luokitellaan negatiiviseksi (negatiivisiin eroihin ei lasketa ennen ensimmäistä laskentapäivää eronneita)

Työllistyminen valmistumisen jälkeen (%)

• mittari kertoo kyvystämme tuottaa ammattitaitoa alueen työelämän tarpeisiin • mittari lasketaan ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn väittämästä

”Todennäköinen tilanteeni valmistumisen jälkeen” − mittarin arvo muodostuu väittämän vaihtoehdoista ”koulutusta vastaavassa työssä”,

”muussa työssä” ja ”yrittäjänä” • mittari lasketaan työvoimakoulutusten OPAL-päättöpalautteen väittämästä ”Tilanteeni

työmarkkinoilla koulutuksen päättyessä. Tiedossani on” − mittarin arvo muodostuu väittämän vaihtoehdoista ”pysyvä työpaikka”,

”määräaikainen työpaikka”, harjoittelupaikka” ja ”ryhdyn yrittäjäksi” • Opetushallituksen suunnitteleman uuden palautekyselyn käyttöönoton yhteydessä

siirrytään käyttämään ko. kyselyssä olevan väittämän tietoja. Koko vuoden arvo saadaan vastaajamäärillä painotettuna keskiarvona.

Tyhjien tilojen määrä (hum²) Tilapalvelut

• mittari kertoo tyhjinä olevien tilojen määrän • mittarin arvo muodostuu sisäilmaongelmien vuoksi käyttökiellossa olevista tiloista ja

muutoin tarpeettomista ja purkupäätöstä odottavista tyhjillään olevista rakennuksista Ylläpitokustannukset (M€/v) Tilapalvelut

• mittari kertoo toimitiloihin kohdistuvat käyttökulut vuodessa ilman pääomakustannuksia (poistot ja korot)

• mittarin arvo muodostuu mm. vuotuisista energiakuluista, kiinteistöveroista, palkoista, rakennusten korjauskuluista jne.

Energiankulutus Tilapalvelut

• mittari kertoo omien tilojen vuotuisen sähkön ja lämmön kulutuksen suhteessa ylläpitokustannuksiin

• mittarin arvo muodostuu omien tilojen vuotuisista sähkö- ja lämpökuluista sekä ylläpitokustannuksista

HENKILÖSTÖNÄKÖKULMAN MITTARIT

Työolobarometri

• mittari kertoo, minkälaiseksi työyhteisö kokee työhyvinvointinsa mitatulla hetkellä • mittarin arvo muodostuu alkuvuodesta toteutettavan työolobarometrin indekseihin

kuuluvien väittämien keskiarvosta sekä kahdesta ennen kesää ja syksyllä toteuttavan vain työolobarometrin indeksiä kokonaisuutena mittaavan kyselyn tuloksista (6 väittämää/kysely)

• indeksejä ovat ergonomia (2), esimiestyö (5), optimaalinen kuormitus (3), tiedonkulku ja vuorovaikutus (10), työkyky (4) ja työn kehittävyys (5)

• suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä • arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras)

Henkilöstön kehittäminen (%)

• mittari kertoo henkilöstön ammattitaidon uudistamiseen, ylläpitämiseen ja hyvinvointiin käyttämistämme taloudellisista resursseista

• mittarin arvo muodostuu henkilöstön kehittämismenojen osuudesta kaikista henkilöstömenoista

• henkilöstön kehittämismenoihin otetaan mukaan liikunta-, virkistäytymis- ja työkyvyn ylläpitopäivät

Dokumentoidut kehityskeskustelut (%)

• mittari kertoo, kuinka aktiivisesti kuntayhtymässä on käyty kehityskeskusteluja • mittarin arvo muodostuu käytyjen kehityskeskustelujen määrän suhteesta koko henkilöstön

määrään • kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä arvioivat vuorovaikutteisesti työssä onnistumista,

asettavat tavoitteita tulevaan, arvioivat osaamisen tasoa ja koulutustarpeita sekä kirjaavat sovitut asiat HRM/Osaaminen -järjestelmään

IISALMIAsevelikatu 24, 74100 Iisalmi

KUOPIOPresidentinkatu 1, 70100 KuopioPresidentinkatu 3, 70100 KuopioSammakkolammentie 2, 70200 KuopioKolmisopentie 7, 70780 KuopioSahakatu 2, 70800 KuopioViestikatu 1, 70600 KuopioHietapohjantie 926, 73460 Muuruvesi

SIILINJÄRVISiltasalmentie 450, 70900 ToivalaHaapamäentie 1, 70900 Toivala

VARKAUSOsmajoentie 75, 78210 Varkaus

VARKAUDEN LUKIOOsmajoentie 75, 78210 Varkaus

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PL 87, 70101 Kuopio Vaihde, p. 017 214 3000 Hakutoimisto: p. 044 785 3079 etunimi.sukunimi@sakky.fi

Talousarvio 2018Taloussuunnitelma 2018 - 2020

KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ.LÄPI ELÄMÄN.

Koulutusyksiköt

W W W . S A K K Y . F I