TALOUSARVIO 2020 - Laihia · 2016 8 140 1 677 20,6 4 752 58,4 1 711 21,0 2017 8 ... Väestön ikääntyminen lisää paikallishallinnon sosiaali- ja terveyspalvelujen menoja n. 1,2

Laihian kunta

TALOUSARVIO 2020

TALOUSSUUNNITELMA 2021 – 2023

INVESTOINTISUUNNITELMA 2020 - 2022

Kunnanvaltuusto 16.12.2019

1

Sisällysluettelo

YLEISPERUSTELUT 2

ASUKKAAT JA TYÖPAIKAT 2

ARVIO TALOUDELLISTA KEHITYKSESTÄ 4

Yleinen taloudellinen kehitys 4 Kuntien talouskehitys 4 Laihian kunnan talouskehitys 7 Talouden tasapainoa koskevat vaatimukset 8

TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 11

Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus 11 KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMAT JA TALOUSARVION TARKEMMAT TÄYTÄNTÖÖN- PANO-OHJEET 11 Talousarviomuutokset 11 Taloutta koskevat säännöt ja ohjeet 12 Talousarvion seuranta ja raportointi 12

TALOUSARVION LASKENTAPERUSTEET 12

Poistosuunnitelma 12 Vesihuoltolaitos 12 Verotulot 12 Lainat 13

KONSERNIYHTIÖT 14

LAIHIAN KUNNAN STRATEGIA 16

KÄYTTÖTALOUSOSA 18

KUNNANVALTUUSTO 18 TARKASTUSLAUTAKUNTA 19 KUNNANHALLITUS 20 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 23 PERUSTURVALAUTAKUNTA 24 SIVISTYS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA 37 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 46 TEKNINEN LAUTAKUNTA 49 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 57

HENKILÖSTÖ 58

TULOSLASKELMA 59

RAHOITUSLASKELMA 60

INVESTOINTIOSA 61

LIITTEET 64

2

YLEISPERUSTELUT

ASUKKAAT JA TYÖPAIKAT

Luvut on saatu Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastosta. Väestön ikäjakauma

Vuosi Asukasmäärä 0-14 % 15-64 % 65- %

2010 7 870 1 488 18,9 4 984 63,3 1 398 17,8

2011 7 933 1 522 19,2 4 957 62,5 1 454 18,3

2012 7 993 1 556 19,5 4 912 61,5 1 525 19,1

2013 8 007 1 580 19,7 4 845 60,5 1 582 19,8

2014 8 070 1 638 20,3 4 818 59,7 1 614 20,0

2015 8 093 1 650 20,4 4 778 59,0 1 665 20,6

2016 8 140 1 677 20,6 4 752 58,4 1 711 21,0

2017 8 051 1 628 20,2 4 676 58,1 1 747 21,7

2018 8 058 1 619 20,1 4 663 57,9 1 776 22,0

09 / 2019 8 023 1 610 20,1 4 597 57,3 1 816 22,6

Lähde: Tilastokeskus

3

Työpaikat

Lähde: Tilastokeskus

31.12.2017 Laihian työvoiman määrä oli 3 722, joista työllisiä 3 444 ja työttömiä 278 henkilöä. Omassa kunnassa työssäkäyviä oli 1 235. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus on 33,2 %. Muualta Laihialla työssäkäyviä oli 622 henkilöä. Työttömyysaste: Laihia 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 09/2019

Työttömyys % 6,9 5,9 5,4 7,0 8,5 9,1 9,3 8,0 6,2 5,6

4

ARVIO TALOUDELLISESTA KEHITYKSESTÄ

Yleinen taloudellinen kehitys

Talouskasvu näyttää vielä lähiaikoina myönteiseltä huolimatta kansainvälisen talouden hei-koista uutisista. Kotimainen kysyntä ylläpitää talouskasvua tulevina vuosina. Yksityisten inves-tointien ja kulutuksen kasvu hidastuu epävarman ulkoisen ympäristön heijastuessa suomalais-ten yritysten ja kuluttajien odotuksiin. Julkisen kulutuksen ja investointien merkitys BKT:n kas-vulle korostuu varsinkin ensi vuonna. Julkisen talouden menot ovat pysyneet koko korkeasuhdanteen ajan tuloja suurempina. Julki-sessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, joka ennusteen mukaan kasvaa lähivuosina. Julkista taloutta heikentävät vaimeneva talouskasvu, väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset menonlisäykset. Vuonna 2019 Suomen BKT kasvaa 1,5 %. Viennin kasvu on vaisua Euroopan talousnäkymien säilyessä epävarmoina. Asuinrakennusinvestoinnit supistuvat, mutta myös tuotannollisten in-vestointien kasvu hidastuu kansainvälisen talouden suhdanteen heikentyessä. Yksityisen kulu-tuksen kasvu jatkuu ansiotason nousun sekä korkean työllisyyden tukemana. BKT kasvaa 1,0 % v. 2020 ja 0,9 % v. 2021. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu kotitalouk-sien säästämisasteen noustessa. Investointien osuus BKT:sta laskee. Keskeisten talouksien väliset kauppajännitteet heijastuvat maailmankauppaan ja vaikuttavat välillisesti Suomen vien-tiin. Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu alkavat asteittain heikentää työllisyy-den kasvua. Työllisyysaste nousee 73,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä työikäisen väes-tön edelleen vähentyessä. Työttömyysaste laskee hitaasti 6,2 prosenttiin v. 2021. Lähde: Valtiovarainministeriö syyskuu 2019

Kuntien talouskehitys

Kuntatalouden heikko tilanne on noussut kuluvana syksynä toistuvasti otsikoihin. Kunnallisve-rokertymät ovat jo kolmatta vuotta peräkanaa nollan tuntumassa ja valtionosuudet samaan ai-kaan miinuksella. Budjettien alijäämät ovat suuria erityisesti isoissa kaupungeissa ja useilla paikkakunnilla on jouduttu käynnistämään laajoja yhteistoimintaneuvotteluja. Yksittäisen kun-nan tulojen ja menojen kehitykseen vaikuttavat paitsi yleiset valtakunnalliset tekijät niin myös lukuisat kunnan omasta väestöpohjasta, elinvoimasta ja päätöksentekohistoriasta johtuvat syyt. Keskeisinä tekijöinä joukosta erottuvat kuitenkin kilpailukykysopimus, väestörakenteen muutos ja maassamuutto.

Kilpailukykysopimus vaikutti sekä kuntien menoihin että tuloihin. Osittain se toi kuntatalouteen säästöjä, kun työnantajan sosiaaliturvamaksuja alennettiin ja kuntatyöntekijöiden lomarahoja leikattiin. Nämä niin sanotut kiky-säästöt leikattiin kuitenkin pois kuntatalouden tuloista mitta-van verovähennyspotin kasvuna sekä valtionosuuksien leikkauksina. Osittain kiky-päätökset eivät saavuttaneet toimille, kuten työajanpidennykselle, asetettuja säästötavoitteita.

Kuluvana vuonna kilpailukykysopimuksen viimeisetkin menosäästöt hiipuvat kovaa vauhtia pois kuntatalouden menoista. Samaan aikaan tulopohjaan kohdistuvat valtionosuusleikkaukset ja verovähennykset ovat kuitenkin täysimääräisinä voimassa. Kiky-päätösten muodostama ko-konaisuus on kuntataloudelle kestämätön.

Kilpailukykysopimuksen varjoon jää helposti se, että myös monet muut hallituksen päätökset ovat heilutelleet kuntatalouden tuloja ja menoja. Tulopuolella kuntien asiakasmaksuja ovat pienentäneet muun muassa maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilut. Kuntien valtionosuuk-sia on leikattu myös useiden eri säästölakien perusteella. Kuluvan vuoden verotuloja ovat läi-

5

kyttäneet isosti myös tuloverojärjestelmän hallinnolliset uudistukset, kuten verokorttiuudistus, ongelmat tulorekisterin käyttöönotossa sekä verotuksen joustava valmistuminen. Näiden hal-linnollisten uudistusten lopullinen vaikutus kuntien verokertymiin on vielä epäselvä, mutta ai-nakin ne ovat synnyttämässä kuluvan vuoden kunnallisveroihin satojen miljoonien eurojen kuopan, rytmihäiriön, jonka arvioidaan korjaantuvan lähes kokonaan ensi vuonna.

Kuntien tulopohjan ongelmien ohella silmiä ei voi sulkea myöskään kuntatalouden menojen kasvulta, joka nousee kuluvana vuonna lähelle pitkän aikavälin keskiarvoa. Keskeiset ilmiöt menojen kasvun taustalla ovat palkkaratkaisut ja väestön ikääntyminen, joka lisää palvelutar-vetta parhaillaan erityisesti sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa.

Ikään kuin väestörakenteen muutoksessa ei olisi tarpeeksi haastetta kuntakentälle niin menoja kasvattaa myös toinen suuri megatrendi, kaupungistuminen. Se lisää palvelujen kysyntää sekä myös investointeja muuttovoittopaikkakunnilla. Investointipainetta kaikille paikkakunnille luo myös kuntakentän ikääntynyt rakennuskanta ja sen korjaustarpeet.

Kuntatalouden pelimerkit kuluvalle vuodelle ovat olleet surkeat. Mikään toimija ei olisi saanut pidettyä näissä olosuhteissa menokehitystä miinuksella useamman vuoden ajan. On oikeas-taan ihme, että tästä on selvitty näinkin hyvin. Jatko vaatii kuitenkin uudenlaista politiikkaa ja uudenlaisia kehitystoimia.

Lähde: Kuntaliitto, pääekonomisti Minna Punakallio Paikallishallinnon rahoitusasema oli viime vuonna kansantalouden tilinpidon tietojen mukaan 0,9 % alijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Paikallishallinnon alijäämä syvenee edelleen kuluvana vuonna. Menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi mm. kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauk-sen päättyminen, jonka vaikutus näkyy suurimmaksi osaksi jo v. 2019. Myös investointimenot jatkavat kasvuaan, sillä sairaaloiden ja koulujen rakentaminen sekä infrainvestoinnit jatkuvat vilkkaana. Paikallishallinnon tulot kasvavat menoja selvästi hitaammin. Väestön ikääntyminen lisää paikallishallinnon sosiaali- ja terveyspalvelujen menoja n. 1,2 pro-sentilla vuosittain. Syntyvyyden kääntyminen laskuun puolestaan vähentää laskennallisesti varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelujen tarvetta. Yhteensä palvelutarpeen kasvun arvioidaan li-säävän paikallishallinnon kulutusmenoja keskimäärin 0,5 % vuodessa. Koulutustarpeen vähe-nemisen vaikutusta on kuitenkin hieman pehmennetty kehitysarviossa, sillä päiväkotien ja kou-lujen määrän uudelleenmitoittamisen arvioidaan realisoituvan laskennallista arviota hitaammin. Palvelutarpeen kasvun lisäksi paikallishallinnon kulutusmenoja kasvattavat hallituksen päätös-peräiset toimet. Pääministeri Rinteen hallitus lisää ja laajentaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita kohdentamalla merkittäviä lisäpanostuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutukseen. Keskeisiä toimia ovat muun muassa oppivelvollisuuden pidentäminen, vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen kasvattaminen ja peruspalvelujen saatavuuden parantaminen. Hallitus-ohjelman pysyvät menolisäykset on suunniteltu toteutettavaksi etupainotteisesti, ja niiden arvi-oidaan kasvattavan paikallishallinnon kulutusmenoja vuoden 2023 tasossa n. 550 milj. eurolla. Hallitusohjelman kertaluonteiset menolisäykset lisäävät kuntatalouden menoja vuosittain kes-kimäärin 200 miljoonalla vuosina 2020–2022. Kuntatalouden kannalta rahallisesti merkittä-vimmät kertaluonteiset panostukset on kohdennettu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmiin sekä ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaami-seen. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa maaliskuun 2020 loppuun saakka. Työt-tömyysasteen lasku lähelle rakenteellisen työttömyyden tasoa lisää työmarkkinoiden kireyttä, mikä vahvistaa palkankorotuspaineita ja synnyttää työvoimakapeikkoja talouteen. Tämän arvi-oidaan nostavan kansantalouden ansiokehitystä. Kehitysurassa kunta-alan ansiokehityksen on oletettu mukailevan koko kansantalouden, vajaan 3 %:n vuotuista ennustettua ansiokehitystä. Työmarkkinoiden kireys näkyy jo kunta-alalla, sillä TEM:in ammattibarometrin mukaan työnan-tajilla on pulaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoista. Toisaalta palkankoro-

6

tuspaineita hillitsee hidastuva talouskasvu. Koska henkilöstökulut muodostavat paikallishallin-non suurimman kuluerän, on palkkaratkaisuilla suuri merkitys paikallishallinnon talouden kehi-tykselle. Paikallishallinnon investointien taso pysyy korkealla koko ennustejakson, sillä käyn-nissä olevat rakennushankkeet ovat monivuotisia ja investointipaineet pysyvät merkittävinä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennuksiin ja kouluihin myönnettyjen rakennuslupien määrä on edelleen kasvussa, ja aloituksia on siten odotettavissa lisää. Toisaalta suhdannetilanteen heikkeneminen ja kuntatalouden synkät näkymät voivat viivästyttää lopullisia investointipää-töksiä. Paikallishallinnon rahoitusasema kohenee hieman v. 2020 kuluvasta vuodesta, mutta kohe-neminen on väliaikaista ja sitä selittävät mm. ajoitukselliset tekijät. Etenkin valtionapujen no-pein kasvu kohdistuu vuoteen 2020. Valtionapuja kasvattavat kilpailukykysopimukseen liitty-vien leikkausten osittainen poistuminen, valtionosuusindeksin jäädytyksen päättyminen ja ve-rokompensaatioiden kasvu. Valtionapujen muutos ei kokonaisuudessaan merkitse paikallishal-linnon vahvistumista, vaan merkittävä osa valtionapujen kasvusta vastaa joko muiden tulojen vähennystä tai kustannusten kasvua. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan valtionosuus uuteen tai laajenevaan tehtävään on 100 %. Lisäksi hallitusohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisääviin tai laajentaviin toimenpiteisiin osoitetaan täysi valtionrahoitus tai vastaavasti muita tehtäviä tai velvoitteita poistetaan. Siksi pääministeri Rin-teen hallituksen toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on arvioitu tässä vaiheessa likimain neutraaliksi. Vaikka hallituksen toimet lisäävät kuntien menoja, kasvavat niihin liittyvät valtion-avut lähes yhtä paljon. Myös verotulojen kasvua kiihdyttää ensi vuonna kertaluonteinen tekijä, kun sivutoimen palkois-ta maksettavien veronpalautusten odotetaan vähenevän. Vuosina 2021 – 2023 verotulojen kasvua ylläpitää mm. ansiotason kasvu. Paikallishallinnon tulojen kehitys ei riitä parantamaan paikallishallinnon talouden tilaa, sillä investoinnit pysyvät mittavina ja sosiaali- ja terveyspalve-lujen palveluntarve jatkaa väestön ikääntymisen vuoksi kasvuaan. Paikallishallinnon alijäämä syvenee vuosina 2021 - 2023. Paikallishallinnon talouden vahvistuminen edellyttää tuottavuut-ta lisääviä toimia ja rakenteellisia uudistuksia sekä kuntien ja kuntayhtymien omia sopeutus-toimia. Koska mahdollisuudet menopuolen sopeutukseen on erityisesti pienimmissä kunnissa usein jo käytetty, kohdistuu kunnallisveroprosentteihin lähivuosina huomattavaa korotuspainet-ta. Paikallishallinnon velka suhteessa BKT:hen supistui v. 2017, mutta kääntyi v. 2018 uudel-leen kasvuun. Velkasuhteen kasvu kiihtyy kuluvana vuonna ja jatkuu paikallishallinnon alijää-mien ja hidastuvan talouskehityksen vuoksi ripeänä koko ennustejakson. Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus syksy 2019

Kuntatalouden tila on vuoden 2019 aikana heikentynyt voimakkaasti. Manner-Suomen kuntien vuosikate eli tulojen ja toimintamenojen erotus laski vuoden 2019 kolmen ensimmäisen nel-jänneksen aikana noin kahdella miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrat-tuna. Kuntien tilinpäätökset vuoden 2019 osalta tulevat olemaan huonoimmat vuonna 1997 käyttöönotetun kuntien kirjanpidon historiassa. Samaan aikaan kuntien investointitarpeet ovat kasvaneet, mikä on johtanut velkaantumisvauhdin kiihtymiseen.

Kuluvan vuoden kehityksessä näkyy verokortti- ja verorekisteriuudistuksista johtuva odottama-ton verokertymän vajaus, jonka vaikutus kuntatalouteen aikaa myöten tasoittuu. Talousongel-mien juurisyy on kuitenkin toimintamenojen kasvussa. Kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tammi – syyskuussa 2019 yli kahdeksan prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta, mikä heijastelee sairaanhoitopiirien kustannusten nousua. Tämä näkyy poikkeuksellisen isona kas-vupaineena kuntien menoissa. Kuntatalouden heikkenemisen pysäyttäminen vaatii vuositasol-la noin 250 miljoonan euron toimia eli keskimääräinen säästötarve on 45 euroa per asukas. Kuntien tilanteet ja siten myös niiden tarvitsemat säästöt, tehostamistoimet ja investoinnit ovat toki hyvin erilaisia.

Pikaratkaisuja kuntien talousongelmiin ei silti ole, vaan kuntien tiukka taloustilanne näyttää tul-leen jäädäkseen. Pitkällä aikajänteellä avainasemassa ovat kunnallisverotuoton kasvattami-nen työllisyysastetta nostamalla sekä palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen ja palveluver-

7

kon kehittäminen. Sote-kuluja voi saada kuriin, kun keskitytään ennaltaehkäisyyn ja voidaan vähentää kalliiden palvelujen tarvetta esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tai lastensuojelussa.

Kuntarahoitus toimitusjohtaja Esa Kallio

Laihian kunnan talouskehitys Kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa leimaa seuraavat kolme vuotta edelleen erittäin tiukka taloudenpito. Kunnalla on vuoden 2018 tilinpäätöksen jälkeen kumulatiivista alijäämää noin 2,6 milj. euroa. Uuden kuntalain mukaan kumulatiivinen alijäämä on katettava enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöstä vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Koska kunnan alijäämä muodostui tilikauden 2016 aikana, tulee Laihian kunnan kattaa alijäämä vii-meistään tilikauden 2021 loppuun mennessä. Valtiovarainministeriön marraskuun Kunnat-uutiskirjeessä pohdittiin kuntien alijäämien katta-misvelvollisuutta. Kirjeessä todettiin, että Manner-Suomessa oli vuoden 2018 tilinpäätöksen perusteella 17 kuntaa, joissa on kattamatonta alijäämää vuodelta 2015. Aikaa tämän alijää-män kattamiseen on vuoden 2020 tai 2022 loppuun. Arviointimenettelyn käynnistäminen on valtiovarainministeriön harkinnassa. Harkintaa voidaan käyttää esimerkiksi silloin, jos talou-teen vaikuttaa merkittävästi jokin kertaluonteinen ja merkittävä tekijä. Kaikkien kuntien talou-teen vaikuttavat vuonna 2019 aikaisemmista vuosista poikkeavat verotilitykset. Yksittäisen kunnan tai kuntayhtymän talouteen voivat vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi uusien rakennus-ten sisäilmaongelmien vuoksi kirjattavat arvonalentumiset. Kattavaa sääntöä tilanteista, joissa arviointimenettelyä ei käynnistetä, ei voi kuitenkaan antaa. Syyt talouden heikkenemiseen ja haasteisiin alijäämän kattamisessa ovat aina tapauskohtaisia.

Laihian kunnan tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä vuosina 2011 – 2018. Vuoden 2019 al-kuperäinen talousarvio on 181 345 euroa ylijäämäinen. Kunnanvaltuustolla on kokouksessaan 16.12.2019 päätettävänä varhaiskasvatuksen 200 000 euron lisätalousarvio. Mikäli se hyväk-sytään, näyttää talousarvio hienoista alijäämää. Kuntaliiton joulukuussa tekemän veroennus-teen mukaan kunnan verotulojen ennustetaan olevan isommat kuin vielä alkusyksyllä ennus-tettiin, mutta talousarvioon pääseminen ei ole edelleenkään varmaa. Vuodelle 2020 arvioidus-ta valtionosuudesta on kunnille maksettu osa vuoden 2019 puolella. Laihian kunnan osalta tuo osuus oli 347 803 euroa. Laihian kunnan valtionosuus / kuntalainen on hyvin matala verrattuna vastaavankokoisten kuntien tai Pohjanmaan alueen kuntien keskimääräiseen valtionosuuteen. Tästä syystä vero-tulojen kehitys on Laihian kunnan kannalta ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Joulukuun ve-roennusteen mukaan kuluvan vuoden verotuotto näyttää kasvaneen vielä alkusyksyn ennus-teesta, mutta epävarmaa on edelleen se, päästäänkö talousarvioon. Valtiovarainministeriön joulukuussa antaman ennusteen mukaan kunnan verotulot ovat kasvussa vuosina 2020 – 2022. Tämän kehityksen vaikutus tilikauden yli-/alijäämään on hyvin merkittävä. Valtionosuu-teen ennustetaan noin 7,7 % nousua. Osa noususta maksetaan kunnille jo vuoden 2019 aika-na. Kun tämä osa lisätään vuoden 2019 valtionosuuteen, nousee valtionosuus vuodelle 2020 3,1 %. Kunnanvaltuusto päätti myydä vuoden 2019 aikana yritystalo- ja paloasemakiinteistöt KOY Laihian Vuokrataloille. Myynti toteutui 30.8.2019. Biokaasulaitoksesta kunnanvaltuusto päätti tehdä apporttiluovutuksen Laihian Nuuka Lämpö Oy:lle. Luovutus tapahtuu vuodenvaihteessa. Näistä myynneistä kunta kirjaa satunnaisiin tuottoihin noin miljoona euroa. Vuoden 2020 in-vestointiosassa varaudutaan Siskontien palveluasuntojen saneeraukseen. Saneerauksen valmistuttua rakennukset siirtyvät mahdollisesti KOY Laihian Vuokratalojen omistukseen ja myynnistä on kirjattu talousarvioon 400 000 euron satunnainen tuotto. Toimintakatteen kasvu on vuodesta 2010 alkaen vaihdellut 0,4 - 9,5 % välillä. Vuonna 2017 toimintakate laski 2,0 % ja vuonna 2018 nousi 1,4 %. Esitettyjen talousarviomuutosten ja tilin-päätösennusteen jälkeen toimintakate näyttäisi vuonna 2019 kasvavan noin 2,7 %. Talousar-viovuonna 2020 toimintakatteen ennustetaan kasvavan 1,1 % ja suunnitelmavuosina 0,5 %.

8

Kunnanvaltuusto piti kunnallisveroprosentin vuodeksi 2020 ennallaan 21,75 prosentissa. Kiin-teistöveroprosentit pysyvät samoina kuin vuonna 2019. Vakinaisen asuinrakennuksen kiinteis-töveroprosentti on 0,6 % ja yleishyödyllisessä käytössä olevan rakennuksen veroprosentiksi päätettiin nyt toista vuotta peräkkäin 0,0 %. Laihian kunta teetti syksyllä 2019 taloutensa tasapainottamisen tueksi selvityksen kunnan toi-mintojen taloudellisuudesta. Selvityksen teki Kuntamaisema Oy, joka tuottaa kunnille toimin-nanohjauspalveluita. Selvitystyön tuloksissa todetaan kunnan tehneet toimenpiteitä taloutensa tasapainottamiseksi ja taseen alijäämän kattamiseksi. Lisäksi todetaan, että mikäli tasapainot-tamistoimenpiteet toteutuvat, verotulokertymä kasvaa ennusteiden mukaisesti sekä valtion-osuuksien taso palautuu tasolle, jolla ne olivat ennen leikkauksia, on kunnalle edellytykset kat-taa kertynyt alijäämä lain edellyttämässä määräajassa. Alla olevassa kuvassa on Kuntamaiseman arvio taseen alijäämän kehityksestä.

Myös kunnan omassa taloussuunnitelmassa arvioidaan talouden kehityksen olevan positiivis-ta. Tämä edellyttää kustannusten hallintaa kaikilla sektoreilla, etenkin sivistystoimessa sekä sosiaali- ja terveydenhoitosektorilla, jotka yhdessä muodostavat noin 90 % kunnan menoista. Kokonaisuuteen vaikuttaa taloussuunnitelmakauden loppupuolella ja heti sen jälkeen valmis-teilla oleva valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jonka vaikutukset kuntata-louteen ovat toistaiseksi epäselvät. Vaasan sairaanhoitopiiri ja Pohjanmaan alueen kunnat ovat valmistelleet vapaaehtoisen Poh-janmaan Hyvinvointikuntayhtymän perussopimusta. Sopimuksen hyväksyminen on joulukuus-sa kuntien valtuustoilla päätöksenteossa. Uusi perussopimus siirtäisi erikoissairaanhoidon tuottamisen uuteen kuntayhtymään. Mikäli perussopimus tulee hyväksytyksi, tulee kunnille ke-vään 2020 aikana päätettäväksi, siirtääkö kunta myös muut sosiaali- ja terveyspalvelut kun-tayhtymän hoidettavaksi. Tämä mahdollinen muutos tuo jälleen lisää epävarmuutta kunnan ta-louteen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan vuoden 2019 toimintakatteesta on 60 %. Talouden tasapainoa koskevat vaatimukset Kuntalain 110 § mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vah-vistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksi-löidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Laihian kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää tilinpäätöksessä 2016. Alijäämä on 1,1 milj. euroa. Tilinpäätöksessä 2017 alijäämä nousi noin 1,2 milj. euroon. Kuntalain säädöksen mu-kaan tämä alijäämä on katettava tilinpäätökseen 2021 mennessä. Kunnanhallitus on kokouksessaan 5.11.2018 käsitellyt kunnan tasapainottamissuunnitelmaa.

Kunnanhallitus päätti seuraavista tasapainotustoimenpiteistä, jotka on huomioitu talousarvios-

9

sa 2019 ja taseen alijäämän huomioivassa kuntalain edellyttämässä taloussuunnitelmassa

vuosille 2020 - 2021.

Kokouskalenterit suunnitellaan ja kokousten kulku pyritään ohjaamaan kaikkien hallinto-

kuntien osalta siten, että kokousten määrää ja kestoa kyetään pienentämään vuoden

2018 tasosta.

Uuden ikäihmisten asumispalveluyksikön valmistumisen myötä irtisanotaan vuokrasopi-

mus Vanhustenkotiyhdistyksen kanssa.

Esiopetuksen ryhmien määrä vähennetään seitsemästä kuuteen lukuvuosiksi 2019–2020

sekä 2020–2021 ja viiteen lukuvuodeksi 2021–2022.

Perusopetuksen, erityisopetuksen sekä lukion kokonaistuntimäärää leikataan lukuvuoden

2018 – 2019 tasosta 2 % lukuvuosiksi 2019 – 2020 sekä 2020 – 2021.

Sivistystoimen avustajaresurssia leikataan kaksi henkilötyövuotta lukuvuoden 2018 –

2019 tasosta. Kyseisellä tasolla toimitaan ainakin lukuvuodet 2019 – 2020 sekä 2020 –

2021.

Koulukuljetusten kriteeristöä ja perusopetuksen järjestämistä tarkastellaan tavoitteena

koulukuljetusten väheneminen lukuvuoden 2019 – 2020 alusta lähtien.

Sivistystoimen yksiköille asetetaan velvoite raportoida sijaisten käyttö lukukausittain. Pää-

sääntönä on, että sijaisia ei oteta alle kolmen päivän sijaisuuksiin.

Vähennetään ekopisteiden määrää hyötykäyttöaseman avaamisen myötä.

Näiden lisäksi kunnanhallitus päätti tasapainotuspäätöksessään

Velvoittaa teknisen lautakunnan sekä vapaa-aikalautakunnan selvittämään päivystysten

yhdistämisen mahdollisuuden tai vaihtoehtoisesti vapaa-aikaosaston päivystystä vaativien

toimintojen hankkimisen ostopalveluna.

Tekninen lautakunta ryhtyy valmistelemaan mahdollisuutta palauttaa yksityisteiden hoito

yksityistielain mukaiseksi.

Yksityisteiden hoidon osalta on mahdollisuus merkittäviin säästöihin. Tämän toimenpiteen

mahdollisia säästöjä ei ole huomioitu talousarviossa 2019 eikä taloussuunnitelmassa 2020 -

2021.

Lisäksi kunnanhallitus päätti todeta, että talousarviossa ja -suunnitelmassa on mahdollista

huomioida varhaiskasvatuksen resurssien pieneminen, kun huomioidaan vuosina 2015 – 2018

syntyneiden lasten määrän huomattava väheneminen aiempiin vuosiin verrattuna.

Kunnanhallituksen 5.11.2018 päätösten lisäksi talousarviossa ja –suunnitelmassa on huomioi-

tu kunnan aiemmin tekemät päätökset asumispalveluista. Vammaisten ja vanhusten asumis-

palvelut ja niitä tukevat ateriapalvelut siirrettiin 1.9.2018 lukien kunnan ja yksityisen toimijan

yhteisyritykseen. Kunta myöntää kriteerit täyttävälle palveluntarvitsijalle palvelusetelin ja palve-

luntarvitsija valitsee palveluntarjoajan. Perusturvalautakunta päätti palvelusetelihinnaston.

Muutos ei vaikuta vielä vuoden 2018 talouteen, mutta vuoden 2019 talouteen jo merkittävästi.

Yhteisyrityksen käyttöön on tarkoitus saada syksyllä 2019 valmiiksi uusi palveluasumisen kiin-

teistö, joka rakennetaan hoito-olosuhteiltaan hyvin tehokkaaksi. Kun rakennus valmistuu, on

palvelusetelihinnastoa mahdollista alentaa, minkä arvioidaan tuovat lisäsäästöjä vuodelle

2020.

Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 12.11.2018 nostaa vakituisen asuinrakennuksen kiin-

teistöveroprosentin 0,5 prosentista 0,6 prosenttiin. Noston vuosittainen vaikutus on 160 000

euroa ja kolmessa vuodessa yhteensä 480 000 euroa. Kunta on myynyt omistamiaan raken-

nuksia yksityiselle toimijalle, jolloin kyseiset rakennukset tulevat kiinteistöveron piiriin osin

vuonna 2019 ja osin vuonna 2020. Myös rakenteilla oleva palveluasumisen kiinteistö tulee

kiinteistöveron piiriin vuonna 2020.

Kunta myi asumispalveluiden tuottamiseen tarkoitetut rakennukset Toiskan, Isootuvan ja Pik-

kutuvan Pihlajalinna-konsernille. Myynti tehtiin tasearvoilla, joten myyntivoittoa ei muodostu-

nut. Vuotuisiin poistoihin myynnillä oli noin 150 000 euron alentava vaikutus.

10

Vuosikate (milj. euroa)

Toimintakatteen kehitys (%)

11

TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus

KÄYTTÖTALOUSOSA

Määrärahat

Tehtäväaluekohtaisesti toimintakate yhteensä (ulkoinen + sisäinen)

Toiminnalliset tavoitteet

Tehtäväaluetasolle määriteltyjen toiminnallisten tavoitteiden toimenpiteet tavoitteiden saa-

vuttaamiseksi 2020.

INVESTOINTIOSA

Määrärahat

Määräraha hankekohtaisesti, jos hankkeen suuruus on rakennusten osalta vähintään 200 000

€, kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta vähintään 100 000 € ja muiden hankkeiden osalta

vähintään 70 000 €.

Pienempien hankkeiden osalta talousarvio sitoo hankeryhmäkohtaisesti.

Useammalle vuodelle kohdistuvassa hankkeessa sitoo hankkeen kustannusarvio.

Investointiraja on 10 000 euroa.

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot

Valtionosuudet

Rahoitustuotot ja – kulut nettona

RAHOITUSOSA

Antolainojen muutokset bruttona

Lainakannan muutokset bruttona

KÄYTTÖSUUNNITELMAT JA TALOUSARVION TARKEMMAT TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJEET

Kun valtuusto on vahvistanut talousarvion, tulee toimielinten päättää talousarvioehdotuksen

laadintavaiheessa tehtyjen käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväk-

symää talousarviota. Taloussäännön mukaisesti käyttösuunnitelmilla jaetaan talousarvion teh-

täväalueiden tavoitteet sekä määrärahat kustannuspaikoille osamäärärahoiksi.

Kunnanhallitus antaa talousarvion täytäntöönpanoon liittyviä tarkempia ohjeita tammikuun

alussa.

Talousarviomuutokset

Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Määrä-rahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityk-sessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.

12

Taloutta koskevat säännöt ja ohjeet

Kunnan taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 13. luku, kirjanpitolaki ja -asetus, kirjanpitolautakunnan ja sen kuntajaoston antamat sitovat ohjeet, kunnan hallintosään-tö, talousarvio ja taloussuunnitelma, poistosuunnitelma sekä kunnanvaltuuston ja -hallituksen antamat muut määräykset ja ohjeet.

Talousarvion seuranta ja raportointi

Talousarvion toteutumasta raportoidaan osavuosikatsausten muodossa kunnanhallitukselle ja valtuustolle neljän kuukauden välein. Osavuosikatsaukset sisältävät raportoinnin sekä taloudellisten, että toiminnallisten tavoitteiden toteutumasta. Osavuosikatsausten lisäksi kunnanhallitukselle raportoidaan kerran kuukaudessa oleellisimmat kunnan talouteen liittyvät asiat.

Kunnanhallitus antaa talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden yhteydessä tarkempia ohjeita talouden seurannasta ja raportoinnista.

TALOUSARVION LASKENTAPERUSTEET

Poistosuunnitelma

Poistot on laskettu talousarvioon Laihian kunnanvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisina. Poistosuunnitelma uusittiin vuonna 2016. Poistosuunnitelmaan tehtiin Muita pitkä-vaikutteisia menoja koskeva lisäys vuonna 2018.

Vesihuoltolaitos

Vesihuoltolaitoksen peruspääoman korko on 2,20 %.

Verotulot

Verotulojen kehitys 2010 - 2023:

Vuosi Kunnnallis-

vero

Muutos-

%

Yhteisö-

vero

Muutos-

%

Kiinteistö-

vero

Muutos-

%

Verot yht. Muutos-

% 2010 21 147 411 -1,6 1 078 831 19,8 749 403 19,7 22 975 645 -0,2

2011 21 591 696 2,1 1 316 255 22,0 781 186 4,2 23 689 136 3,1

2012 23 625 122 9,4 1 008 033 -23,4 1 168 124 49,5 25 801 279 8,9

2013 24 597 560 4,1 1 105 970 19,7 1 217 937 4,3 26 821 466 4,0

2014 26 577 000 8,0 1 111 912 0,5 1 325 748 8,9 29 014 660 8,2

2015 27 383 111 3,0 1 090 390 -1,9 1 351 518 1,8 29 825 018 3,0

2016 27 053 619 -1,2 933 132 -14,4 1 226 901 -9,2 29 213 652 -2,1

2017 27 660 375 2,2 1 132 751 21,4 1 217 855 -0,7 30 010 982 2,7

2018 26 937 899 -2,6 1 014 568 -10,4 1 233 572 1,3 29 186 039 -2,8

TA 2019 28 709 000 6,6 1 085 000 6,9 1 381 000 12,0 31 175 000 6,8

TA 2020 29 462 000 2,6 1 000 000 -7,8 1 416 000 2,5 31 878 000 2,3

TS 2021 30 121 000 2,2 1 047 000 4,7 1 416 000 0,0 32 583 000 2,2

TS 2022 30 930 000 2,7 1 083 000 3,4 1 416 000 0,0 33 429 000 2,6

TS 2023 31 435 000 1,6 1 100 000 1,6 1 416 000 0,0 33 951 000 1,6

13

Verotulot yhteensä v. 2010 – 2023 (milj. euroa):

Lainat

Lainamäärän kehitys (euroa / asukas):

14

KONSERNIYHTIÖT

TYTÄRYHTEISÖT OSAKKUUSYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT

Kiinteistö Oy Laihian

Vuokratalot100,0 % Asunto Oy Laihianraitti II 24,6 % Vaasan sairaanhoitopiiri 4,1 %

(omistus Ki Oy Vuokratalojn

kautta)

Laihian Nuuka Lämpö Oy 100,0 % Eskoon sosiaalipalvelut 3,6 %

Kiinteistö Oy Säästökirja 25,1 %

Poronkankaan Vesi Oy 57,5 % Pohjanmaan liitto 3,7 %

Laihian Painehalli Oy 40,0 %

Asunto Oy Laihianraitti I 84,0 %

Laihian Vss-tilat Oy 90,0 %

(omistuksesta 7,1 % Ki Oy

Vuokratalojen kautta)

Kiinteistö Oy Laihian

Virastokeskus86,6 %

(omistuksesta 2,6 % Ki Oy

Vuokratalojen kautta)

LAIHIAKONSERNI

15

TAVOITTEET VUODELLE 2019 Omistajapoliittiset linjaukset Yhteisö Tavoitetaso Kiinteistö Oy Laihian Vuokratalot Toiminnan tulee olla kannattavaa Asuntojen käyttöaste vuoden aikana

98,5 % vuokratalojen asunnot

85,0 % välivuokrausasunnot

Asiakastyytyväisyys

Kysely joka viides vuosi

Tavoite 3 (arviointiasteikko 1 – 5)

Asuntokannan kunnosta huolehtiminen Seudullisesti kilpailukykyinen vuokrataso Vuosikorjauskustannukset Tukea kunnan asumiseen ja palveluihin liittyviä tarpeita. Vuosina 2013 – 2025 erityisesti tarpeita, jotka koskevat erityisryhmiä sekä ikääntyvää väestöä.

Laihian Nuuka Lämpö Oy Toiminnan tulee olla kannattavaa

Energian hinta Energiateollisuus ry:n tilaston keskiarvon alapuolella. Keskiarvo yrityksiltä, joiden myymä kaukolämpö on tuotettu pääosin erillistuotannolla. Laitosten ja verkoston kunnosta huolehtiminen siten, että kaukolämmön käyttökeskeytyksiä ei synny lämmityskaudella.

Poronkankaan Vesi Oy Hyvänlaatuisen veden toimittaminen häiriöttömästi

Veden hinnalla katetaan vain käyttökulut (omakustannushinta) ja mahdolliset investoinnit veden toimituksen turvaamiseksi.

16

LAIHIAN KUNNAN STRATEGIA

Laihian kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 26.3.2018 kuntastrategian vuosiksi 2018 – 2022.

NÄILLE RAKENNAMME

Komiasti nuuka Laihian markka on päivittynyt euroaikaan,

mutta sisin on säilynyt: Laihialla osataan tehdä asiat taloudellisesti ja tehokkaasti.

Hyvinvoiva Toimivat peruspalvelut ja

vapaa-ajanviettopaikat sekä kattavat harrastus-

mahdollisuudet rakentavat hy-vinvoinnin perustan

Viihtyisä Kunta kahden maakunnan rajalla on lähellä kaikkea, silti rauhallinen, puhdas ja turvalli-

nen

Yhteisöllinen Laihialla kökkähenki elää ja voi hyvin - niin kunnan, kuntalaisten kuin yhtei-

söjenkin toiminnassa.

Pieni ja ketterä Asiat hoituvat nopeasti ja asiakaslähtöisesti, oli

sitten kysymyksessä tonttiasiat, päivähoitopaikan järjestäminen tai mikä tahansa kuntalaista, yritystä

tai yhteisöä askarruttava asia: Kunnantalon ovet ovat avoinna!

17

Tavoitteet

Kuntalaisten hyvinvointi Kunnan vetovoimaisuus Talouden tasapaino

Asiakasarvot

Turvallinen arki Toimiva palveluverkko ja ympä-

ristö

Keskusteleva kunta

Tilaa toimia ja hengittää

Prosessit

Johdonmukainen pää-

töksenteko

Maankäytön suunnitel-

mallisuus

Hankinta-strategian

luominen

Luovat, aktiiviset ja

taloudelliset ratkaisut

palveluiden kehittä-

miseksi

Osallistaminen ja yhtei-

söllisyyden edistäminen

Elinkeinostrategian

aktiivinen toteuttaminen

Aktiivinen, suunnitel-

mallinen ja avoin vies-

tintä

Resurssit ja osaaminen

Yhteiset pelisäännöt Varhainen puuttuminen Suunnitelmallinen kaa-

voitus

Strategiaan sitoutumi-

nen

Kodin ja koulun aktii-

vinen yhteistyö

Aktiivinen vuoropuhelu

eri tahoihin

Sääntöjen ja lakien tun-

temus

Monialaisuuden hyö-

dyntäminen

Viestintäosaaminen ja

välineistö

Toimivat ohjeet ja nii-

den noudattaminen

Mahdollisuuksien tun-

nistaminen Hankintaosaaminen

Ajantasainen koulutus

Rohkeus, uudistusha-

kuisuus ja ennakkoluu-

lottomuus tehdä asioita Elinkeino- ja hankinta-

strategian huomioimi-

nen hallintokuntien

toiminnassa ja päätök-

senteossa

Vaikuttamistoimielinten

ja yhteisöjen toiminta-

edellytysten huomioi-

minen

Oman pelikentän tun-

teminen

Vuorovaikutus yritysten

/ yrittäjien kanssa

18

KÄYTTÖTALOUSOSA

KUNNANVALTUUSTO

Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päätöksentekoelin. Kunnanvaltuusto vastaa strategisesta päätöksen-teosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutokset suunnittelukaudelle 2019 – 2021 Kunnanvaltuuston käsittelyyn tulee lähitulevaisuudessa poikkeuksellisen paljon laaja-alaisia, kunnan perustoimintoihin liittyviä päätösehdotuksia. Samanaikaisesti kiristyvä julkinen talous luo haastavan päätöksentekoympäristön kunnalle. Sote- ja maakuntauudistus muuttuvine aikatauluineen vahvistaa valtuuston strategisen ohjauksen merkitystä entisestään. Samaan aikaan palvelujen laatuvaatimusten lisääntyessä valtuuston merkitys myös ennakoinnissa, toiminnan arvioinnissa ja seurannassa kasvaa. Päätöksenteon kehittämisessä tulee huomioida uuden kuntalain suomat mahdollisuudet. Valtuuston keskeisenä tehtävänä suunnitelmakaudella on linjata tulevaisuuden kunnan palveluraken-ne ja sitä toteuttava organisaatiomalli. Päätöstenteon tueksi tarvitaan yhtä enemmän suunnitelmallista ja aktiivista toiminnan raportointia ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien monipuolistamista. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen luo pohjaa päätöksenteon läpinäkyvyydelle ja mahdollistaa osaltaan päättäjien laaja-alaisen tiedonsaannin. Painopistealueet 2020 – 2022:

Kuntalaisten hyvinvointi

Kunnan vetovoimaisuus

Talouden tasapaino Painopistealueisiin perustuvat kriittiset menestystekijät/päämäärät 2020 – 2022

Uuden kunnan tehtävien linjaus, priorisointi ja taloudellinen resursointi

Strategian asiakasarvojen saavuttamista tukeva ja ohjaava päätöksenteko kuntakonsernissa

Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 2020

Toimielinorganisaation tarkastelu ja päätökset mahdollisista kehittämistarpeista kuluvan valtuusto-kauden aikana

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman päivittäminen ja mahdollisista toimenpiteistä päättäminen

GDPR-tietosuoja-asetuksen vaatimusten tarkastelu ja jalkauttaminen.

1100 TP 2018 TA 2019 LTK 2020 TA2020 M-% TS 2021 TS 2022 TS 2023

Tuotot 0 0 0 0 *** 0 0 0

Kulut -67 540 -77 562 -77 530 -77 530 100,0 % -78 -78 -79

Netto -67 540 -77 562 -77 530 -77 530 100,0 % -78 -78 -79

Ulkoinen TP 2018 TA 2019 LTK 2020 TA2020 M-% TS 2021 TS 2022 TS 2023

Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -41 620 -54 197 -58 431 -58 431 107,8 %

Netto -41 620 -54 197 -58 431 -58 431 107,8 %

Sisäinen TP 2018 TA 2019 LTK 2020 TA2020 M-% TS 2021 TS 2022 TS 2023

Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -25 920 -23 365 -19 099 -19 099 81,7 %

Netto -25 920 -23 365 -19 099 -19 099 81,7 %

19

TARKASTUSLAUTAKUNTA Esittelijä: Lautakunnan puheenjohtaja Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta vastaa kunnan ulkoisesta valvonnasta yhdessä tilintarkastajan kanssa sekä val-mistelee kunnanvaltuuston päätettäväksi vuosittain hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunta myös arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet

Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutokset suunnittelukaudelle 2020 – 2022

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden alueellinen uudistus

Maakunnallinen uudistus

Painopistealueet 2020 – 2022

Talouden tasapainottamisen seuranta

Kuntalaisten sekä henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen seuranta

Sidonnaisuusrekisterin toiminnan valvonta Painopistealueisiin perustuvat kriittiset menestystekijät/päämäärät 2020 – 2022

1. Kustannusseuranta 2. Tavoitteiden toteutumisen seuranta


Tuotot 0 0 0 0 *** 0 0 0

Kulut -19 977 -22 000 -22 000 -22 000 100,0 % -22 -22 -22

Netto -19 977 -22 000 -22 000 -22 000 100,0 % -22 -22 -22


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -19 873 -21 930 -21 910 -21 910 99,9 %

Netto -19 873 -21 930 -21 910 -21 910 99,9 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -104 -70 -90 -90 128,6 %

Netto -104 -70 -90 -90 128,6 %

20

KUNNANHALLITUS Tehtäväalue: 1300 Luottamushenkilöjohto (Yleishallinto) Kustannuspaikat: Kunnanhallitus, henkilöstöjaosto, elinvoimajaosto, konsernijaosto, yhteistyötoimikunta,

verotus, yhteistoimintaosuudet, maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueosuus, vaikuttamis-toimielimet (ikäneuvosto ja vammaisneuvosto)

Esittelijä: Kunnanjohtaja kunnanhallituksen ja elinvoima- sekä konsernijaoston esittelijä Talousjohtaja henkilöstöjaoston ja yhteistyötoimikunnan esittelijä Toiminta-ajatus Kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta kuntastrategian mukaisesti. Se johtaa kun-takonsernia siten, että palveluverkosto on toimiva, talouden tasapaino säilyy, kuntaa kehittävät toimenpi-teet toteutuvat ja kunnan elinvoimaisuus paranee. Kunnanhallituksen tehtävänä on vastata omistajaoh-jauksen käytännön toiminnoista sekä kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etuja ja edustaa kuntaa työnantajana sekä vastaa henkilöstöpolitiikasta. Tehtäväalueen määrärahoista katetaan koko kuntaa koskevia yhteistoimintaosuuksia, kuten Suomen Kun-taliiton, Pohjanmaan liiton, Vaasan seudun Kehitys Oy:n ja Yhyres-kehittämisyhdistys ry:n maksuosuuksia. Lisäksi määrärahoista katetaan verotuksen ja maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kuntaosuusmaksu-ja sekä työterveyshuollon kustannuksia ja varhaiseläkemaksuja. Yhteistoimintaosuusmaksuja tehtäväalu-eella on yhteensä 406.000 euroa.

Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutokset suunnittelukaudelle 2020 – 2022

Julkisen talouden kiristyminen

Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset

Palveluiden kysynnän kasvu

Kuntalaisten osallisuuden lisääminen

Kunnan asukasluvun kasvun laantuminen

Tavoitteet 2020

Vahvistetaan hankintaosaamista eri hallintokunnissa.

Vahvistetaan henkilöstöosaamista eri hallintokunnissa.

Edistetään vaikuttamistoimielinten edustamien kuntalaisryhmien hyvinvointia kunnan toimintojen järjestä-misessä ja kehittämisessä.

Vahvistetaan kolmannen sektorin roolia kunnan yhteistyökumppanina.

Lisätään kunnan päätöksentekodokumentoinnissa päätösten vaikutusten ennakointia ja riskien arviointia.

Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 2020 Valmistellaan hankintastrategia päätöksentekoon ja aloitetaan toimeenpano

Henkilöstöpäällikkö aloittaa työn kartoittamalla henkilöstön, esimiesten ja lautakuntien näkemyksiä nykyi-sestä tilanteesta. Tämän perusteella kehitetään, yhdenmukaistetaan ja linjataan henkilöstöasioita.

Edistetään vaikuttamistoimielinten toimintamahdollisuuksia kokouskäytäntöjen, tiedotuksen ja ohjauksen avulla. Osallistutaan maakunnallisiin työpajoihin.

Lisätään järjestötoiminnan tiedotusta ja käynnistetään säännöllistä yhteistoimintaa neuvottelukunnan avul-la. Yhteistyösopimuksen aikaansaaminen.

Tehdään riskien arviointia osana isompien päätösten valmistelua.

Valtuusto edellyttää kunnanhallitukselta välittömiä toimenpiteitä, jos talousarviossa määritelty menokehitys kasvaa ja siten vaarantaa alijäämän kattamissuunnitelman.

21


Tuotot 105 216 100 500 75 000 75 000 74,6 % 75 76 76

Kulut -1 150 823 -1 220 019 -1 080 217 -1 080 217 88,5 % -1 086 -1 091 -1 097

Netto -1 045 607 -1 119 519 -1 005 217 -1 005 217 89,8 % -1 010 -1 015 -1 020


Tuotot 105 216 100 500 75 000 75 000 74,6 %

Kulut -1 115 981 -1 193 685 -1 064 339 -1 064 339 89,2 %

Netto -1 010 765 -1 093 185 -989 339 -989 339 90,5 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -34 842 -26 334 -15 878 -15 878 60,3 %

Netto -34 842 -26 334 -15 878 -15 878 60,3 %

Tehtäväalue: 1500 Keskushallinto Kustannuspaikat: Keskustoimisto ja taloustoimisto Tilivelvollinen viranhaltija: Talousjohtaja Toiminta-ajatus Hallinto-osasto huolehtii kunnanvaltuuston ja -hallituksen, tarkastuslautakunnan ja kunnanhallituksen alaisten jaostojen ja toimikuntien pöytäkirjatuotannosta, päätösten toimeenpanosta, keskusarkistosta, ict-palveluista, asianhallinta- ja sopimusjärjestelmästä, henkilöstöhallinnon ja laskentatoimen tehtävis-tä sekä muista keskitetysti tuotettavista toimistotukipalveluista. Tavoitteet 2020

Keskeisten tukipalvelusovellusten käytön laajentaminen ja tehostaminen

IT-infran kehittäminen edelleen

Organisaation rakenteellisten muutosten vaikutusten suunnitelmallinen läpivienti tukipalveluis-sa työhyvinvoinnista huolehtien

Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 2020

Asianhallintajärjestelmän käytön laajentaminen organisaatiossa jatkuu ja Suomi.fi –integraation käyt-töönottoa valmistellaan.

It-tukitoimintojen rakenteellinen ja toiminnallinen tehostus jatkuu. Selvitetään langattomien kanavien käytön laajentamista.

Palkkahallintomuutoksen saattaminen loppuun mm. henkilöstöhallinto-osion jalkauttamisella hallin-tokuntien käyttöön.

Kuntatieto-tilastoinnin uudistumiseen valmistautuminen ja toimenpiteistä päättäminen.

Saavutettavuusdirektiiviin valmistautuminen tarkastelemalla mm kotisivujen rakennetta.

22


Tuotot 32 644 25 584 34 110 34 110 133,3 % 26 26 26

Kulut -1 024 752 -1 102 422 -1 171 355 -1 171 355 106,3 % -1 108 -1 113 -1 119

Netto -992 108 -1 076 838 -1 137 245 -1 137 245 105,6 % -1 082 -1 088 -1 093


Tuotot 1 166 7 304 5 900 5 900 ***

Kulut -974 855 -1 062 061 -1 129 458 -1 129 458 106,3 %

Netto -973 689 -1 054 757 -1 123 558 -1 123 558 106,5 %


Tuotot 31 478 18 280 28 210 28 210 154,3 %

Kulut -49 897 -40 361 -41 897 -41 897 103,8 %

Netto -18 419 -22 081 -13 687 -13 687 62,0 %

Tehtäväalue: 1700 Kunnan tilat ja osakehuoneistot

Tilivelvollinen viranhaltija: Talousjohtaja

Toiminta-ajatus Kunnan metsä- ja maa-alueiden suunnitelmallinen hoito ja hyödyntäminen maanosto- ja metsätoimi-kunnan avustuksella. Monipuolinen ja markkinahinnat huomioiva asuin-, liike- ja teollisuustonttitarjonta ja kaa-voituksen onnistuminen ovat keskeisiä kunnan elinvoimaisuuden kannalta. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa voimakkaasti tonttimyyntiin. Metsien hoidolliset toimenpiteiden tulee pohjautua ajantasaiseen metsätalous-suunnitelmaan. Puuraaka-aineen hintavaihtelut vaikuttavat puun myynnin ajoituksiin.

Tavoitteet 2020 1. Monipuolinen, kunnan elinvoimaisuutta tukeva tonttitarjonta 2. Metsäomaisuuden ammattitaitoinen hoito ja hyödyntäminen

Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 2020 1. Huolehditaan siitä, että tarjolla on kuntalaisia kiinnostavia tontteja. 2. Kunnan nykyinen metsäsuunnitelma on tarpeen päivittää. Vuonna 2020 on tarkoitus tehdä

päätös suunnitelman päivittämisestä ja toimenpiteet tehdään vuonna 2021. Puun myynti pyri-tään ajoittamaan siten, että tuotto olisi mahdollisimman hyvä.


Tuotot 208 763 145 000 121 000 121 000 83,4 % 146 146 147

Kulut -16 131 -25 000 -23 699 -23 699 94,8 % -25 -25 -25

Netto 192 632 120 000 97 301 97 301 81,1 % 121 121 122


Tuotot 208 763 145 000 121 000 121 000 83,4 %

Kulut -16 131 -25 000 -23 699 -23 699 94,8 %

Netto 192 632 120 000 97 301 97 301 81,1 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut 0 0 0 0 ***

Netto 0 0 0 0 ***

23

1300 1500 1700

TP 2018 TA 2019 LTK 2020 TA2020 M-% TS 2021 TS 2022 TS 2023

Tuotot 346 623 271 084 230 110 230 110 84,9 % 247 248 249

Kulut -2 191 706 -2 347 441 -2 275 271 -2 275 271 96,9 % -2 219 -2 230 -2 241

Netto -1 845 083 -2 076 357 -2 045 161 -2 045 161 98,5 % -1 972 -1 982 -1 992


Tuotot 315 145 252 804 201 900 201 900 79,9 %

Kulut -2 106 967 -2 280 746 -2 217 496 -2 217 496 97,2 %

Netto -1 791 822 -2 027 942 -2 015 596 -2 015 596 99,4 %


Tuotot 31 478 18 280 28 210 28 210 154,3 %

Kulut -84 739 -66 695 -57 775 -57 775 86,6 %

Netto -53 261 -48 415 -29 565 -29 565 61,1 %

KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tehtäväalue: 1800 Vaalilautakunta Esittelijä: Talousjohtaja Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, joka huolehtii valtiollisten vaalien, kuntavaalien, europar-lamenttivaalien ja kansanäänestysten toimittamiseen liittyvistä tehtävistä. Painopisteet 2020 – 2022 Vuonna 2020 ei ole säännönmukaisia vaaleja Vuonna 2021 on kuntavaalit Vuonna 2022 ei ole säännönmukaisia vaaleja


Tuotot 13 396 26 000 0 0 0,0 % 0 0 0

Kulut -18 443 -64 212 0 0 0,0 % 0 0 0

Netto -5 047 -38 212 0 0 0,0 % 0 0 0


Tuotot 13 396 26 000 0,0 %

Kulut -17 951 -64 212 0,0 %

Netto -4 555 -38 212 0 0 0,0 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -492 0 0 0 ***

Netto -492 0 0 0 ***

24

PERUSTURVALAUTAKUNTA Tehtäväalueet: Terveydenhuolto, Sosiaalitoimi, Avopalvelut, Laitospalvelut Esittelijä: Perusturvajohtaja Lautakunnan toiminta-ajatus Laihia on kuntalaisten, perheiden ja lähiyhteisöjen terveyttä ja hyvinvointia aktiivisesti edistävä kunta. Perusturvatoimen palvelukokonaisuus vastaa kuntalaisten tarpeisiin asiakas- ja perhekeskeisesti se-kä kustannustehokkaasti kuntalaisten omaa elämänhallintaa ja kunnan elinvoimaa vahvistavien lähi-palveluiden avulla. Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutokset suunnittelukaudelle 2020 – 2022

Palvelujen tarpeen kasvu

Sote-uudistus

Hyvinvointikuntayhtymä

Talous

Työntekijöiden saatavuus Mahdolliset sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistus sekä maakunnallinen hyvinvointikuntayhtymä muokkaavat palveluja toimintarakenteet suunnittelukauden aikana. Laihia muiden Pohjanmaan kuntien tavoin osallistuu aktiivisesti maakunnalliseen kehittämistyöhön ja työryhmätyöskentelyyn palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi tarpeita vastaaviksi lähi- ja aluetason palveluiksi. Laajojen uudistusten ohella omaa palvelutuotantoa muokataan kustannushallittavammaksi ja tuloksellisemmaksi avopalvelutoimintojen kehittämisen, henkilöstön kohdentamisen sekä eri toimijoiden yhteistyön avulla. Otetaan käyttöön uusia työmenetelmiä. Suunnitelmavuosien painopistealueita ovat; taloudellisuus, muutosjohtaminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen ja vakiinnuttaminen käytäntöön. Ikärakenteen muutos lisää palvelujen tarpeen määrää merkittävästi. Sote-henkilöstön saatavuuden voidaan myös olettaa tulevan haastavammaksi.

Painopistealueisiin perustuvat kriittiset menestystekijät/päämäärät 2020 – 2022 1. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen mm. lisäämällä harjoittelijoiden määrää ja tehostamalla

oppisopimuskoulutusta 2. Uusien työmenetelmien käyttöönotto esim. rakenteellinen kirjaaminen 3. Kustannushallittavuuden vahvistaminen esim. Alvar palveluissa hoitokäyntien tekeminen 4. Kuntaan sopivan sote-palvelukokonaisuuden muotoilu 5. Laatutunnustus SHQS


Tuotot 1 925 157 496 600 709 490 709 490 142,9 % 713 717 720

Kulut -28 160 494 -27 413 971 -27 976 882 -27 976 882 102,1 % -28 117 -28 257 -28 399

Netto -26 235 337 -26 917 371 -27 267 392 -27 267 392 101,3 % -27 404 -27 541 -27 678


Tuotot 1 923 805 496 600 709 490 709 490 142,9 %

Kulut -27 898 083 -27 363 439 -27 921 435 -27 921 435 102,0 %

Netto -25 974 278 -26 866 839 -27 211 945 -27 211 945 101,3 %


Tuotot 1 352 0 0 0 ***

Kulut -262 411 -50 532 -55 447 -55 447 109,7 %

Netto -261 059 -50 532 -55 447 -55 447 109,7 %

25

Tehtäväaluetaso Tehtäväalue: 3000 Terveydenhuolto Perusterveydenhuolto/ Yhteistoiminta-alue Toiminta-ajatus

Laihian yhteistoiminta-alue on yksi Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tulosalueista. Tu-losalue vastaa Vaasan kaupungin ja sen sosiaali- ja terveystoimen strategisten tavoitteiden sekä kau-pungin ja Laihian kunnan yhteistoimintasopimusten mukaisten palveluiden tuottamisesta. Tavoitteena on turvata kuntalaisille hyvän elämän edellyttämät laadukkaat, alueellisesti tuotetut ja taloudelliset terveyspalvelut sekä sopimukseen sisältyvien sosiaalipalveluiden tuottaminen, järjestäminen tai hank-inta

Toimintaympäristö 2020 – 2022

Uuden hallituskauden alettua saatiin uudistetut askelmerkit sosiaali- ja terveydenhuollon kehit-tämiseen. Sairaanhoitopiirin alueella on meneillään kartoitus hyvinvointikuntayhtymän muodostami-sen edellytyksiin, ja syksyn aikana saadaan kuntien vastaukset ja toiveet asioiden etenemisen suht-een.

Ennen mahdollisia muutoksia tullaan palvelut järjestämään nykyisin rakentein, yhteistyössä eri toimi-joiden kanssa. Toimintamallien ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä jatketaan kustannustehok-kaasti ja asiakaslähtöisesti, sähköisiä palveluja painottaen.

Väestössä tapahtuvat muutokset, kuten syntyvyyden lasku, nuorten pahoinvointi ja väestön ikäänty-minen, vaativat erityistä huomioita toimintojen painopisteitä määritettäessä. Todellisuutta on myös paheneva pula osaavasta henkilökunnasta, työn kuormittavuuden lisääntyminen ja turvallisen toimintaympäristön varmistaminen palveluiden toteuttamisessa.

Tulosalueen palvelusuunnitelma

Tulosalue järjestää terveydenhuollon lakisääteiset ja asetuksin ohjatut palvelut. Terveydenhuoltolaki määrittää muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä perusterveydenhuollon sisällöstä. Laki asettaa yhteydensaannin, hoidon tarpeen arvioinnin sekä hoidon pääsyn määräajat.

Toiminnan keskiössä ovat asiakaslähtöisyys, hoidon oikea-aikaisuus, oikea hoidon porrastus, laaduk-kaat ja yhtenäiset palvelut sekä kustannustehokkuus. Tarjottavat palvelut muodostavat ko-konaisuuden eri toimijoiden välillä; kuten kunnan sosiaalitoimi, yksityiset palveluiden tuottajat, Vaasan kaupunki sekä erikoissairaanhoito.

Tulosalueella valmistaudutaan SHQS:n ulkoiseen auditointiin, joka suoritetaan syyskuun lopulla. Tavoitteena on saada laaduntunnustus, jatkossa toiminnan kehittämistä jatketaan prosesseja kuvaamalla. Laadukkaiden palveluiden toteuttamisessa ovat asianmukaiset ja turvalliset työolosuhteet ja ajantasaiset, toimivat työvälineet, osaamisen kehittämisen tukeminen ja riittävä henkilömitoitus keskeisiä tekijöitä. Esimiesten kouluttautumiseen panostetaan.

Lääkärinvastaanotolla toimii sekä hoitajien että lääkäreiden vastaanotot ja virka-aikainen päivystys. Kahden psykiatrisen hoitajan toimesta tarjolla on myös akuuttiaikoja. Myös virka-aikainen kriisryhmä on käytettävissä. Aikuisneuvolassa hoidetaan pitkäaikaissairauksien seurannat (diabetes, verenpaine, sydän) ja rokotusasiakkaat.Käytettävissä on myös rajatun lääkkeenmäärämiskoulutuksen käyneen hoitajan palvelut. Sähköisiä yhteydenotto mahdollisuuksia lisätään, kuten ajanvaraus diabetes- ja astmahoitajien vastaanotoille

sekä etämittauksista marevan mittaukset pilottina. Myös ALVAR- toimintaa kehitetään. Asian ympärille on perustettu yhteistoiminta-alueen ja perusturvan yhteinen työryhmä.

26

Neuvolatoiminta on osa vastaanottotoimintaa, ja toiminta kattaa äitiys- ja perhesuunnittelu- ja lastenneuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon. Neuvola vastaa myös naisten määräaikaispapa -seulonnoista. Yhteistyö eri tahojen kanssa (sosiaalitoimi, yhdistykset, erikois-sairaanhoito) on merkittävä osa neuvolatoimintaa. Vahvuuttavuutta vanhemmuuteen -ryhmätoimintaa ja messumuotoista perhevalmennusta toteutetaan.Yläkoululla järjestetään vuosittain ns. terveyspäivä yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa.

Hammashuolto toimii kustannustehokkaasti, asiakaslähtöisesti sekä hoitotakuun mukaisesti huomioi-den asetuksen (380/2009) vaatimukset. Korjaavan toiminnan ohella pyritään kehittämään ja lisäämään myös ennaltaehkäisevää toimintaa. Hoitotakuun aikarajoissa pysyminen on edellyttänyt hammaslääkäripalveluiden ostamista ulkopuolisilta palveluntuottajilta ja edellyttää tätä jatkossakin. Pysyvämmän ratkaisun löytäminen yhä kasvavaan hammashoidon palvelutarpeeseen on ajankoh-taista ja haasteellista, koska tukipalveluiden kapasiteetti (väline- ja siivoushuolto) ei tule riittämään, mikäli toimintoja laajennetaan omana toimintana.

Kotisairaanhoito on potilaan kotiin vietyä sairaanhoitoa, jonka tarkoituksena on helpottaa sairaalasta kotiutumista, sairaan henkilön kotona selviytymistä ja tukea omaisia sairaan henkilön kotihoidossa, myös mahdollistaa saattohoito kotona. Kotisairaanhoito sisältää myös lääkärin määräämät sairaanhoidolliset toimenpiteet, kuten näytteiden ottamisen, mittaukset, lääkityksen valvomisen ja asiakkaan voinnin seuraamisen sekä kivun helpottamisen.

Laihian vuodeosasto on 1.8.2019 alkaen toiminut akuutti- ja kuntoutusosastona. Nimenmuutoksella tuodaan esille niitä toiminnallisia muutoksia, joita osaston toiminnassa on tehty, ja joiden kehit-tämiseen panostetaan jatkossa aktiivisesti. Yhteistyössä kunnan toimijoiden kanssa pyritään muun muassa varmistamaan potilaan kannalta oikea hoitopaikka ja mahdollistaa turvallinen kotiutuminen ja kotona pärjääminen. Osastolla hoidetaan myös vastaanotolta ohjautuvia haavahoitoja sekä suonen-sisäisiä lääkityshoitoja. Osastonhoitaja toimii kotiutushoitajana. Fysioterapeutti tukee kuntoutumista tarvittaessa kotikäynnein.

Kuntoutuspalvelut pitää sisällään fysioterapian lisäksi muut terapiat ja lääkinnällisen kuntoutuksen. Fysioterapia järjestää kuntoutusta yksilö- ja ryhmätoimintana. Fysioterapeutin suoravastanottotoimin-nan puitteissa on tarjolla akuutti aikoja. Ostopalveluina hankitaan puhe- ja toimintaterapiat, psykologi-palvelut sekä lastenpsykiatrin palveluita. Puheterapiapalveluita on tarjolla myös sähköisenä.

Psykososiaaliset palvelut ostetaaan, toteutuneiden palvelujen käytön mukaan, Vaasalta. Näihin palve-luihin kuuluvat nuorisoasema Klaara, perheneuvola, sosiaalipäivystys sekä päihdehuollon avo- ja lai-tospalvelut.

Tulosalueen tukipalveluita ovat hallinnon, siivous- ja välinehuollon sekä huolto- ja turvallisuuspalvelut. Tulosalueen hallinnosta laskutetaan Vaasalta ostetut toimialan ja keskushallinnon antamat hallin-nolliset palvelut, kuten maksuliikenne, kirjanpito, ostolaskutus, hankintapalvelut, palkanlaskenta, tar-kastustoiminta, tietohallinto, kehittäminen sekä yleishallinto.

Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut

Suorite, tunnusluku TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020

Käynnit lääkärivastaanotto 7 554 7 009 7 800 7 100 7 100

Käynnit hoitajavastaanotto 11 280 11 214 11 843 12 000 12 000

Käynnit terveydenhoitaja, neuvola 6 368 6 186 7 000 6 000 5 500

Käynnit hammashuolto 10 330 9 771 10 500 10 000 10 000

Käynnit kotisairaanhoito 6 809 6 876 6 878 7 000 6 700

Vuodeosaston nettovrkhinta 223,20 253,87 228,66 236,00 263,89

Hoitajan vastaanotolla käyntejä on huomattavasti enemmän kuin lääkärissä käyntejä, koska hoitajat voivat hoitaa monia asioita lääkäriä tarvittaessa konsultoiden. Neuvolassa terveydenhoitajan käyn-timäärien aleneminen johtuu synnytysten määrän laskusta, joka on valtakunnallinen ilmiö. Ham-mashoidon käynnit on arvioitu pysyvän aikaisempien vuosien tasolla. Paineita käyntimäärien kasvattamiseen on, jotta hoitotakuun rajoissa pysytään. Kotisairaanhoidossa käyntimäärät ovat

27

vähentyneet, koska Anja annosjakelu otettiin käyttöön, Pegasos Mukana toiminnan ohjausjärjestelmä tuli myös vuonna 2018 sekä ilta- ja viikonloppuvuoroista luovuttiin joulukuulla 2018. Tällöin voitiin myös yksi vakanssi jättää täyttämättä. Vuodeosaston (1.8.19 akuutti- ja kuntoutusosasto) vuorokau-sihinnan nousuun on monia tekijöitä, varsinkin henkilöstömenojen kasvu.

Keskeiset talouden tunnusluvut

Tunnusluku TP 2018 TA 2019 TA 2020

Lääkärinvastaanotto nettomenot yht. € 2 090 439 2 178 500 2 265 800

Hammashuolto nettomenot yht. € 670 764 685 500 726 200

Kotisairaanhoito nettomenot yht. € 399 475 405 500 386 100

Vuodeosasto nettomenot yht. € 87 7090 856 500 923 600

Kuntoutuspalvelut (sisältää fysioterapia, muu terapia, muu lääkinnällinen kuntoutus) yht.nettomenot €

361 872 342 800 350 100

Kustannusten nousu edellisvuoteen verrattuna kohdistuu lääkärinvastaanottoon, hammashuoltoon ja vuodeosaston menoihin. Lääkärinvastaanoton osalta suurin kustannusten nousu on palkkoissa. Mer-kittävin yksittäinen tekijä on lastenpsykiatarin palvelut. Hammashuollon osalta ostopalvelujen osuutta on lisätty ostolääkäripalveluja varten. Akuutti- ja kuntoutusosastolla lisäys kohdistuu suurimmalta osalta henkilöstömenoihin. Myös kuntoutuspalveluiden ostopalveluissa on korotusta.

Tavoitteet

Strateginen teema, Tavoit-teet

Toimenpiteet Mittari/Seuranta

Hyvinvointi

Hyvinvoivat kuntalaiset. Ehkäistään sairauksia, tapaturmia ja syrjäytymistä.

Kavennetaan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja tervey-seroja sekä ylläpidetään ja vahvistetaan

hyvinvointia, terveyttä, toiminta-ja työkykyä sekä osallisuutta.

Sähköinen hyvinvointikertomus

Asiakastyytyväisyys

Vahva talous

Palvelutoiminnan vaikutta-vuus ja kustannustehok-kuuus. Oikein mitoitetut sote-palvelut ja tehokkaat hoito- ja palveluprosessit. Lisäksi pyritään hyödyntämään tie-totekniikkaa ja lisäämään digitalisaatiota.

Palvelu- ja hoidon tarpeen arvioin-nin kehittäminen. Asiakastyöosuuden kasvattamien kehittämällä työprosesseja ja -välineitä

Määräajat ja suositukset toteutuvat

Vetovoimaisuus

Valmistautuminen SOTE uudistukseen.

Luodaan uusia toimin-tamalleja ja

Otetaan hyvät käytännöt käyttöön.

Vahvistetaan koulutuksin johtamis-osaamista ja turvataan työntekijöi-den riittävä osaaminen

Koulutusmäärät henkilöry-hmittäin

28

Sisäinen valvonta ja ris-kien hallinta

Hallintatoimenpiteet Mittari/seuranta

Kuormittuminen

Väkivallan uhka

Muutosjohtamisessa haasteita

Prosessien varmistaminen, työter-veyshuollon tuki ja mitoitusten mukaiset tehtävät

Kameravalvonta, vartijointi, turval-lisuusohjeet, henkilöturvaran-nekkeet ym

Esimiestyölle riittävästi tukea, mahdollisuus kouluttautumiseen, verkostoituminen, aikaa esimi-estyölle.

Sairauspoissaolojen seuranta

HaiPro ilmoitukset

Koulutusten määrä

Pula ammattitaitoisesta hen-kilökunnasta

Tarvittava täydennys- ja lisäkoulu-tus toteutetaan suositusten puit-teissa.

Pätevien hakijoiden mää-rä.

Tuloslaskelma

TP 2018 1000 €

TA 2019 1000 €

TA 2020 1000 €

Toimintatulot 5 940 6 056 6 237

Toimintamenot 5 940 6 056 6 237

Toimintakate 1 0 0

Henkilöstö TP2018 TA 2019 TA 2020

Vakituiset 65,5 65,5 64,5

- kokoaikaiset 65 65 65

- osa-aikaiset 0,5 0,5 0,5

Määräaikaiset 9 9 9


- osa-aikaiset 0 0 0

Vakituisen henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Luvut taulukossa ovat määrälukuina ei htv-lukuina, kuten vuoden 2019 talousarviossa. Määräaikaisia sijaisia tarvitaan lomien ja muiden poissaolojen aikana.

Erikoissairaanhoito/ Vaasan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri vastaa alueen erikoissairaanhoitopalvelujen tuottamisesta. Toimintaa sääte-lee erikoissairaanhoitolaki (1326/2010), jota sovelletaan kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoissai-raanhoitolaissa (1062/1989) säädetyn kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon to-teuttamiseen ja sisältöön. Terveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perus-terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Mahdollinen sote-uudistus tulee integroimaan nykyisen eri-koissairaanhoidon palvelukokonaisuuden yhdessä perusterveydenhuollon ja kuntien perusturvatoi-mien sosiaalipalveluiden kanssa uudeksi maakunnalliseksi palvelukokonaisuudeksi.

Tunnusluvut TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 20120 TA 2021

Erikoissairaanhoito enint. €/asukas 1 338 1 252 1 250 1 255 1 255

Siirtoviivepäivät* 61 179 179 179 179

Outlierpäivät 427 322 322 322 322

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19891062

29

*Outlier-päivä johtuu potilaan kunnosta, eli häntä ei voida lähettää kotiin/jatkohoitoon vaikka toimenpide ja normaali hoitoaika on ohi, vaan tarvitsee edelleen erikoissairaanhoitoa, kun taas siirtoviivepäivä tarkoittaa sitä että potilas pitäisi siirtää jatkohoitoon tai kotiin, mutta ei ole otettu vastaan, ei tarvitse enää erikoissairaanhoi-toa. V.2016 tehtiin näille sellainen jako, että yleislääketieteen potilaat (e-ala 98) odottavat jatkohoitoa sairaa-lahoidon jälkeen ja akuuttilääket./yleislääket.potilaat (e-ala 15 Y) odottavat paikkaa jo heti kun tulevat päivys-tyksen kautta sairaalaan. Ei ole siis erikoissairaanhoitopotilaita vaan pth-potilaita jo tullessaan tänne. Nämä ovat tietysti seurauksena pth-päivystyksestä ja kasvava määrä. Ympäristöterveydenhuolto / Yhteistoiminta-alue Toiminta-ajatus Yksikön tehtävänä on vastata terveydensuojelu-, elintarvike-ja tupakkalaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä Vaasan ja Laihian alueella. Terveysvalvonnan nettomenot kohdistetaan yhteistoiminta-alueella kuntien asukasluvun perusteella Tulosalueen palvelusuunnitelma Yksiköntehtävänä on vastata terveydensuojelu-, elintarvike-ja tupakkalaissa kunnalle säädetyistä teh-tävistä Vaasan ja Laihian alueella. Toiminta perustuu toimialalle vuosittain laadittavaan ympäristöter-veydenhuollon valvontasuunnitelmaan. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehtäviin kuuluu mm. il-moitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, valitusten käsittely, epidemioiden selvittä-minen, asumisterveysasiat sekä asiakkaiden neuvonta ja ohjaus. Terveysvalvonnan nettomenot koh-distetaan yhteistoiminta-alueella kuntien asukasluvun perusteella. Sisäisenvalvonnan ja riskienhallin-nan osalta on keskeistä henkilöstön määrän ja muiden resurssien ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että ne ovat riittävät yksikön vastuulla olevien tehtävien suorittamiseen. Terveysvalvonta Yksikön tehtävänä on vastata terveydensuojelu-, elintarvike-, tuoteturva- ja tupakkalaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä Vaasan ja Laihian alueella. Toiminta perustuu toimialalle vuosittain laadittavaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitel-maan. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehtäviin kuuluu mm. ilmoitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, valitusten käsittely, epidemioiden selvittäminen, asumisterveysasiat sekä asi-akkaiden neuvonta ja ohjaus. Terveysvalvonnan nettomenot kohdistetaan yhteistoiminta-alueella kun-tien asukasluvun perusteella. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta on keskeistä henkilöstön määrän ja muiden resurssien ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että ne ovat riittävät yksikön vastuulla olevien tehtävien suoritta-miseen. Talouden tunnusluvut

Suorite, tunnusluku TP 2018 TA 2019 TA 2020

Nettomeno (toimintakate) Vaasa Nettomeno (Toimintakate) Laihia Toimintakate yhteensä Euroa/asukas

321 102 43 944

365 046 4,82

343 400 46 600

390 000 5,17

344 900 46 700

391 600 5,18

Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut


Ympäristöterveydenhuollon valvon-tasuunnitelman toteuttaminen (ta-voite 75 %)

67 % 75 % 75 %

30

Tavoitteet

Sisäinen valvonta ja riskien hallinta

Hallintokunnan keskeiset tavoit-teet vuodelle 2020

Mittari

Viranomaistoiminnassa ei saa-vuteta lainsäädännön vaatimaa tasoa esim. tarkastuskertojen määrissä. Avainhenkilöiden lähteminen (tai muu yllättävä pitkä poissa-olo

Henkilöresursointi pyritään varmis-tamaan. Ympäristöterveydenhuol-lon tietojärjestelmä on täysimääräi-sesti käyttöön. Toiminnassa priori-soidaan kriittiset kohteet Toimintatapojen tarkistaminen mahdollisuuksien mukaan kriittis-ten tehtävien osalta, prosessiku-vausten tarkistaminen

Valvontasuunnitelman toteutumisaste Poikkeamat toiminnassa

Uhkaavat asiakastilanteet Tarkastustehtävissä toimitaan tar-vittaessa pareittain. Tarvittaessa kutsutaan poliisi. Hakeudutaan koulutukseen. Uhkaavien asiakastilanteiden me-nettelyohje kerrataan vuosittain.

Tapausten kirjaaminen, seuranta ja mahdolliset lisätoimenpiteet

Tuloslaskelma

TP 2018 1 000 €

TA 2019 1 000 €

TA 2020 1 000 €

Toimintatulot 181 169 169

Myyntitulot 51 57 57

Maksutulot 130 113 113

Saadut tuet ja avustukset 0 0 0

Vuokratulot 0 0 0

Muut tulot 0 0 0

Toimintatulot yhteensä

Toimintamenot -497 -510 -514

Palkat ja palkkiot -406 -424 -436

Henkilösivukulut

Palvelujen ostot -83 -78 -71

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 -2 -2

Avustukset

Vuokrat -4 -5 -5

Muut menot -1 0 0

Toimintamenot yhteensä

Toimintakate -315 -340 -345

Terveysvalvonta

Nettomeno (Toimintakate) € TP 2018 TA 2019 Muutos € 2018-2019

Muutos % 2018-2019

Vaasa 368 800 343 400 -25 400 -7%

Laihia 50 500 46 400 -3 900 -8%

Toimintakate yhteensä 419 300 390 000 -23 300 -7%

€/asukas 5,5 5,17

31

Henkilöstö

Henkilöstö TP2018 TA2019 TA 2020

Vakituiset 8,5 8,5 8,5

- kokoaikaiset 8,5 8,5 8,5

- osa-aikaiset

Määräaikaiset 1 1 1

- kokoaikaiset


Eläinlääkintähuolto Toiminta-ajatus Eläinlääkintähuolto vastaa peruseläinlääkäripalveluista, eläinsuojelusta ja muista kunnalle säädetyistä eläinlääkintähuollon tehtävistä. Tulosalueen palvelusuunnitelma Eläinlääkintähuolto järjestetään yhteistoimintana Vaasan ja Laihian kuntien kesken. Eläinlääkintä ja-kautuu kolmeen yksikköön: Vaasan toimipiste, Laihian toimipiste ja päivystystoiminta Eläinlääkintähuolto vastaa peruseläinlääkintäpalvelujen saatavuudesta. Päivystys-aikana palvelut järjestetään yhteistyössä Mustasaaren ja Vöyrin kanssa. Päivystysaikana tehdään tarvittaessa yhteis-työtä myös Maalahti-Korsnäs -kunta-yhtymän, Närpiön ja Kristiinankaupungin muodostaman päivys-tysalueen kanssa. Eläinlääkintähuolto vastaa myös eläinsuojelulain valvonnasta, ennaltaehkäisevästä eläinlääkintätyöstä, tarttuvien tautien vastustuksesta ja kunnan velvollisuudesta huolehtia irrallaan tavattujen lemmikkieläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Eläinlääkintähuolto neuvoo, tiedottaa ja antaa lausuntoja toimialaansa liittyvissä asioissa ja ohjaa tarvittaessa erikoiseläinlääkäritasoista apua tarvitsevat asiakkaat eteenpäin. Eläinlääkinnän kustannukset kohdennetaan Vaasan ja Laihian kesken €/käynti -perusteella. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta keskeisintä on yksikön pieni koko ja tästä aiheutuva alttius toi-minnan häiriöille. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut


Käynnit, Vaasa Käynnit Laihia

2 197 1 696

2 200 1 400

2 200 1 400

Tavoitteet

Kaupungin strategisista ta-voitteista johdettu toiminnan tavoite/periaate


Mittari

Peruseläinlääkäripalveluiden ympärivuorokautinen saatavuus

Sijaisuusjärjestelyt Poikkeamien määrä

Sisäinen valvonta ja riskien hallinta


Mittari

Eläinlääkäreiden samanaikaiset poissaolot, esim. sairastumisen johdosta

Yhteistyö naapurikuntien kollego-jen kanssa

Poikkeamat palvelun saa-tavuudessa

Uhkaavat asiakastilanteet (ym-päristöosasto, eläinlääkintä Tapaturmariski (liukastuminen, isojen Päivystysalue on kuiten-kin suht. Pieni, päivystysmatkat vielä kohtuullisia.

Tarkastustehtävissä toimitaan tar-vittaessa pareittain. Tarvittaessa kutsutaan poliisi. Alalla tiedostetaan ongelma. Asi-anmukaiset työvälineet, ammatti-taito eläinten kanssa työskentely, eläinlääkintä)

Tapausten kirjaaminen, seuranta ja mahdolliset lisätoimenpiteet Tapausten kirjaaminen, seuranta ja mahdolliset lisätoimenpiteet

32

Tuloslaskelma

TP 2018 1 000 €

TA 2019 1 000 €

TA 20120 1 000 €

Toimintatulot 201 188 190

Myyntitulot 107 101 103

Maksutulot 18 17 17

Saadut tuet ja avustukset 76 70 70

Vuokratulot

Muut tulot

Toimintatulot yhteensä

Toimintamenot -372 -354 -357

Palkat ja palkkiot -232 -221 -225

Henkilösivukulut

Palvelujen ostot -102 -97 -96

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 -7 -7

Avustukset

Vuokrat -27 -27 -27

Muut menot -1 -1

Toimintamenot yhteensä

Toimintakate -170 -166 -167

Eläinlääkintähuolto

Toimintakate (nettoalijäämä) €, TP 2018 TA 2019 TA2020

Vaasa 169 097 166 900 166 700

Laihia 94 293 91 320 93 000

Toimintakate yhteensä 261 389 258 200 259 700

€/käynti 86,27 86,07 86,56

Henkilöstö TP2018 TA 2019 TA 2020

Vakituiset 4 4 4




Tuotot 0 0 0 0 *** 0 0 0

Kulut -15 937 092 -16 556 522 -16 800 320 -16 800 320 101,5 % -16 884 -16 969 -17 054

Netto -15 937 092 -16 556 522 -16 800 320 -16 800 320 101,5 % -16 884 -16 969 -17 054


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -15 937 092 -16 556 522 -16 800 320 -16 800 320 101,5 %

Netto -15 937 092 -16 556 522 -16 800 320 -16 800 320 101,5 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut 0 0 0 0 ***

Netto 0 0 0 0 ***

33

Tehtäväalue: 3010 Sosiaalitoimi Kustannuspaikat: Sosiaalitoimisto, Sosiaalityö, Omaishoidon tuki, Vammaispalvelut, Perhehoito, Tarvehar-

kintainen / ehkäisevä toimeentulotuki Tilivelvollinen viranhaltija: Johtava sosiaalityöntekijä, perusturvajohtaja Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Perusturvan toimialan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Toiminnassa keskeistä on ennaltaehkäisevä työote, sujuvat palveluketjut sekä yhteisen osaamisen vahvistaminen ja jakaminen toimialan ja kunnan sisällä sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. mukaisiksi. Tavoitteet 2020

ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen

kansalaisten kannustaminen vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen

mielenterveyspalveluiden saatavuuden, erityisesti matalan kynnysten palveluiden, parantaminen

ikäihmisten toimintakyvyn säilymisen tukeminen Kuntalaisten, perheiden ja lähiyhteisöjen hyvinvointi ja sosiaalinen turvallisuus vahvistuvat yksilöiden ja per-heiden omaa elämänhallintaa, toimintakykyä ja osallisuutta vahvistavien palveluiden avulla. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 2020

kustannustehokas toiminta mm. avopalveluita kehittämällä SHQS laatutunnustus Työttömien aktivoinnissa kykyviisari-menetelmän käyttöönotto omaishoitajien intervallipaikkojen tehokkaampi käyttö

Toiminnallisia ja taloudellisia tunnuslukuja

Tunnusluvut 2016 2017 2018 2019 2020

Toimeentulotuki normi+harkinnanv yht. €/asukas*

ei saatavil-la

22. 22 22 22

Kunnan osarahoittama ttuki €/v 249 272 180 000 180 000 180 000 180 000

Työttömyys % 10,4 9,8 9,8 9,0 <9,0

Vammaisetuudet, ylintä tukea saaneet 92 92 92 92 92

Vammaispalveluasiakkaita yht. 215 190 190 190 190

Perhetyön ja lapsiperhekotipalv. asiakas-perheitä

62 65 70 75 80

* Perustoimeentulotuki KELA:an, harkinnanvarainen jää kuntaan

Vammaispalvelulain (380/87) mukaisten palvelujen ja tukitoimien saajat

Tukitoiminta 2015 2016 2017 2018 2019

Kuljetuspalvelut* 173 170 170 170 170

Henkilökohtainen apu HEA 25 25 25 25 25

Asunnon muutostyöt/apuvälineet 14 15 15 15 15

Yhteensä 215 210 210 210 210

* Kuljetuspalveluasiakkaita VPL 173 ja SHL 55

34


Tuotot 111 784 69 500 71 490 71 490 102,9 % 72 72 73

Kulut -4 931 982 -4 678 001 -4 689 089 -4 689 089 100,2 % -4 713 -4 736 -4 760

Netto -4 820 198 -4 608 501 -4 617 599 -4 617 599 100,2 % -4 641 -4 664 -4 687


Tuotot 111 784 69 500 71 490 71 490 102,9 %

Kulut -4 877 786 -4 628 899 -4 634 562 -4 634 562 100,1 %

Netto -4 766 002 -4 559 399 -4 563 072 -4 563 072 100,1 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -54 196 -49 102 -54 527 -54 527 111,0 %

Netto -54 196 -49 102 -54 527 -54 527 111,0 %

Tehtäväalue: 3020 Avopalvelut Kustannuspaikat: Kotihoito, Tukipalvelut Tilivelvollinen viranhaltija: Kotipalvelun ohjaaja, perusturvajohtaja Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Avopalvelut mahdollistavat ikääntyvän, vammaisen, perheen tai muun apua tarvitsevan kuntalaisen arjessa selviytymisen ja optimaalisen elämänhallinnan sekä elämän loppuvaiheen inhimillisen saattohoidon omassa kodissa tarpeenmukaisten hoito- ja tukipalveluiden avulla. Avopalveluita kehitetään kotona selviytymistä tukemaan tiivistämällä yhteistyötä kotipalvelun ja kotisairaan-hoidon kanssa, sekä kehittämällä palvelunohjausta. Hoito toteutetaan ympärivuorokautisena tehostettuna palveluasumisena palvelusetelillä, kun kotona selviäminen kotihoidon turvin ei ole mahdollista. Hyvinvointi-teknologiaa monipuolisesti hyödyntäen voidaan tuottaa palveluita, jotka edesauttavat mielekästä ar-jessa selviämistä sekä luovat turvallisuutta ikääntyvälle ja vähentävät lähipiirin huolta vanhuksen pär-jäämisestä kotona. Alvar-kuvapuhelimen käytön tehostaminen sekä sen kautta tapahtuvien hoitaja-käyntien tekeminen tehostaa osaltaan kotipalveluja ja tuo uusia toimintamalleja. Tavoitteet 2020

Domacare – potilas- ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto, joka tehostaa kotihoitoa ja tekee siitä turvallisempaa liittyen rakenteelliseen mobiilikirjaamiseen

Evondos lääkejakeluautomaatin pilotointi parantaa lääketurvallisuutta RAI-toimintakykymittausten tehostaminen tuo tasapuoliset palvelut kuntalaisille SHQS laatujärjestelmän käyttöönotto takaa laadukkaan toiminnan


Tunnusluvut 2015 2016 2017 2018 2019

Kotikäyntien määrä (säänn) kaikki (35 847) 4

119 41 269 50 266 79 443

51 199 (30.9.2019) menn) men-

nessä Kotikäynti €/käynti ei tot. aloitettu 95 95 95

Kshn 75 v. HYVE-kotikäynnit % 35 29 52 45 50

Yli 65-v. omaishoitajien määrä 100 150 250 250 270

Päivätoiminnan asiakasmäärä - - - 10 10

Alvar- kuvapuhelimen asiakasmää-rä

10 10

35


Tuotot 1 812 872 427 100 638 000 638 000 149,4 % 641 644 648

Kulut -6 648 517 -5 383 079 -5 927 723 -5 927 723 110,1 % -5 957 -5 987 -6 017

Netto -4 835 645 -4 955 979 -5 289 723 -5 289 723 106,7 % -5 316 -5 343 -5 369


Tuotot 1 811 520 427 100 638 000 638 000 149,4 %

Kulut -6 440 302 -5 381 649 -5 926 803 -5 926 803 110,1 %

Netto -4 628 782 -4 954 549 -5 288 803 -5 288 803 106,7 %


Tuotot 1 352 0 0 0 ***

Kulut -208 215 -1 430 -920 -920 64,3 %

Netto -206 863 -1 430 -920 -920 64,3 %

Tehtäväalue: 3040 Laitoshoito Kustannuspaikat: Lastensuojelulaitokset, päihdehuoltolaitokset, kehitysvammalaitokset Tilivelvollinen viranhaltija: Johtava sosiaalityöntekijä, perusturvajohtaja Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Laitospalvelut turvaavat hoitoa, hoivaa tai tukea tarvitsevan selviytymisen vammaisten kohdalla yksilöllisen tarpeen ja tilanteen mukaan pitkäkestoisemmin, lasten, nuorten ja työikäisten kohdalla tarpeenmukaisesti ja tilapäisesti aina asiakkaan ja läheisten elämänhallintaa ja selviytymistä vahvistaen. Kansallisten linjausten mukaisesti kehitetään avopalveluita siten, että laitos- ja pitkäaikaishoidon tarve vähenee. Korvaushoidon ja psykososiaalisten palveluiden mm. Meijeri avulla ja monialaisen työotteen avulla pyritään vähentämään lai-tos- ja pitkäaikaishoidon tarvetta. Tavoitteet 2020 ja toimenpiteen

1. Kustannustehokkuus saavutetaan kotona asumisen mahdollistamiseksi riittävien tukipalvelujen mahdollistamisella

2. Sijaishuollon tarpeen vähentyminen vaikutetaan riittävällä resursseilla sosiaalityöhön, perhetyöhön sekä lapsiperheiden kotipalveluun

3. Psykososiaalisten lähipalveluiden saatavuus ja varmistetaan myös sen oikea-aikainen ja riittävä käyttö ohjaamalla kuntalaiset palveluiden piiriin.


Tunnusluvut 2017 2018 2019 2020

> 75 v laitoshoidossa olevien määrä % 0 0 0 0

Päihdekatkoasiakkaiden määrä 5 7 7 7

Kevalaitoshoitovuorokausien määrä 1 790 1 700 1 850 1 850

Sijoitetut 0-17 v. 7 5 6 13

Avohuollon tukitoim. 0-20 v. asiakkaiden määrä

70 70 70 80

36


Tuotot 501 0 0 0 *** 0 0 0

Kulut -642 903 -796 369 -559 750 -559 750 70,3 % -563 -565 -568

Netto -642 402 -796 369 -559 750 -559 750 70,3 % -563 -565 -568


Tuotot 501 0 0 0 ***

Kulut -642 903 -796 369 -559 750 -559 750 70,3 %

Netto -642 402 -796 369 -559 750 -559 750 70,3 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut 0 0 0 0 ***

Netto 0 0 0 0 ***

37

SIVISTYS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA Tehtäväalueet: Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, keskiasteen koulutus, aikuiskoulutus ja

kirjasto- ja kulttuuritoimi. Esittelijä: Sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja Lautakunnan toiminta-ajatus Järjestetään kasvatukseen, opetukseen, koulutukseen sekä kirjasto ja kulttuuritoimeen liittyviä palve-luja kuntalaisille mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kodin ja koulujen yhteistyötä lisätään aktiivisesti. Varhaiskasvatuksessa lapsimäärä laskee ja perusopetuksessa nousee vielä kolme vuotta. Ikäluokkien koko syntymävuoden mukaan:

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

129 111 125 95 95 94 62 n. 74

Uuden yksityisen päiväkodin valmistuminen kuntaan vähentää kunnan omaa varhaiskasvatuspaikko-jen tarvetta. Osassa kouluista oppilasmäärä tulee laskemaan, mutta kouluikäisten kokonaislukumäärä kasvaa vielä. Kouluikäisten kokonaismäärän arvio lukuvuoden alkaessa:

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

1005 1037 1163 1067 1048 1040 1006 885


Tuotot 1 091 745 1 013 690 998 526 998 526 98,5 % 1 004 1 009 1 014

Kulut -15 477 760 -15 396 305 -15 575 941 -15 575 941 101,2 % -15 654 -15 732 -15 811

Netto -14 386 015 -14 382 615 -14 577 415 -14 577 415 101,4 % -14 650 -14 724 -14 797


Tuotot 1 080 786 1 013 690 998 526 998 526 98,5 %

Kulut -13 178 432 -13 103 842 -13 239 319 -13 239 319 101,0 %

Netto -12 097 646 -12 090 152 -12 240 793 -12 240 793 101,2 %


Tuotot 10 959 0 0 0 ***

Kulut -2 299 328 -2 292 463 -2 336 622 -2 336 622 101,9 %

Netto -2 288 369 -2 292 463 -2 336 622 -2 336 622 101,9 %

Tehtäväaluetaso Tehtäväalue: 4000 Varhaiskasvatus Kustannuspaikat: Oravametsän ja Hulmin päiväkodit, Vallinmäen ja Rauhalan esiopetusta täydentävät var-

haiskasvatusyksiköt, perhepäivähoito ja Pikkupeikko perhepäivähoidon varahoitoyksikkö, 2 vuorohoitoa tarjoavaa ryhmäperhepäivähoitoyksikköä. Kesään 2020 saakka toimii 10 ryhmäperhepäivähoidon päiväyksikköä, syksystä vähemmän. Lasten kotihoidon tuki ja leikkitoiminta.

38

Tilivelvollinen viranhaltija: Varhaiskasvatuksen johtaja, päiväkodin johtaja ja perhepäivähoidon ohjaaja Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Tehtävänä on järjestää varhaiskasvatuslain mukainen hoitopaikka alle kouluikäisille lapsille huomioi-den lapsen yksilöllisyys ja erityistarpeet sekä mahdollistaa varhaisen puuttumisen. Varhaiskasvatus-paikan järjestelyaika on 4 kk ja työllistymistilanteissa 2 vk. Varhaiskasvatusta toteutetaan 2019 päivitetyn Laihian kunnan varhaiskasvatussuunnitelman mukaan, joka pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tehtäväalueen tavoitteet määritellään sivistystoimen toimintastrategiassa (Hyvinvoivasta lapsesta osaavaksi nuoreksi, 2019 - 2023): laadukas kasvatus ja opetus; innostava kasvu- ja oppimisympäris-tö; fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi. Tavoitteet 2020

Varhaiskasvatuspaikkojen joustava muunneltavuus tarpeiden mukaan lasten syntyvyyden vähenty-misen myötä.

Syksyllä 2020 esiopetuksen aloittaa 125 lasta, joista 95 on varhaiskasvatuksessa. Jäljelle jää-vät pienemmät ikäluokat. Lisäksi lasten määrään kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vaikut-taa vanhempien valinnat palvelusetelien määrästä yksityisen päiväkodin palveluun.

Varautuminen subjektiivisen oikeuden, 20 h/vk, mahdolliseen purkamiseen hoitopaikkojen suhteen

Sivistystoimen toimintastrategian jalkauttaminen kentälle vaiheittain -Ohjeet kiusaamiseen puuttumiselle varhaiskasvatuksen jokaisessa hoitomuodossa -Liikunnan juurruttaminen arkeen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yhteistyössä Ison-kyrön kunnan kanssa.

Henkilöstön ohjaus ja tuen antaminen Oikea-aikainen ja onnistunut henkilöstön rekrytointi /henkilöstön uudelleen sijoitus tarvittaessa Palvelusetelin/ kunnan omien varhaiskasvatuspaikkojen suhteuttaminen TVT-osaamisen laajentaminen varhaiskasvatuksessa


Ryhmäperhepäivähoidon yksiköitä lakkautetaan suunnitelmallisesti syksystä 2020 alkaen Kiusaamisen vastaisen suunnitelman käyttöönotto koko varhaiskasvatuksessa (sisältyy sivis-

tystoimen toimintastrategiaan) Opin liikkuen -hankeavustukselle varattu 16 400,- vuodelle 2020 (sisältyy sivistystoimen toi-

mintastrategiaan). Kevään 2020 aikana pyritään rekrytoimaan pätevää henkilöstöä tarpeen mukaan sekä suunnitelma

vakituisen ryhmäperhepäivähenkilöstön uudelleen sijoittamisesta syksyllä 2020 Kehityskeskustelut ja palaverit sekä neuvottelut ym. tuki em. muutoksessa Yksityiseen päiväkotiin tarkoitetun palvelusetelin suhteuttaminen kunnan hoitopaikkoien mää-

rään sivistys- ja varhaiskasvatuksen linjauksen mukaisesti Lapsen vasu ja ryhmävasu sähköiseksi myös ryhmäperhepäivähoitoon asteittain



Lapsia yhteensä vuoden lopussa 460 439 425 439 360

Päiväkodeissa 2-5 v

Pk:n esiopetus osap.hoito

Koulujen esiopetus osap.hoito leikkitoiminta syksy 2014 alk.

Ryhmäpph:ssa

Perheph:ssa

Kotihoidontuen piirissä olevia perheitä/ lapsia

121

62

-

24

112

127

152/206

150

54

30

114

91

149/193

160

70

30

75

90

160/225

166

70

25

102

76

132/166

148

70

26

*46

70

130/160

*Ryhmäperhepäivähoitolasten lukumäärä keväällä 2020: 80 - 90 lasta, syksyn määrä on arvio. Lasten lukumäärään vaikuttaa syntyvyyden väheneminen, mutta myös jaettavien palvelusetelien määrä.

39


Nettomenot 3 741 366 3 470 208 3 687 486 3 459 815 3 414 614

Nettomenot/lapsi/v

-päiväkoti/2-5v (Oravametsä) 7 337 5 759 7 111 6 821 6 794

-ryhmäpph /päiväryhmät 6 325 6 233 7 432 7 070 *

-ryhmäpph/ vuoroyksiköt 8 094 8 164 8 529 8 513 8 042

-pph +vararyhmä 7 537 7 156 7 139 7 504 8 115

* Nettomenoa / ryhmäperhepäivähoidon lapsi on vaikea arvioida v 2020, koska osa yksiköistä toimii vain osan vuotta. Lisäksi lasten lukumäärään vaikuttaa myös jaettavien palvelusetelien määrä.


Tuotot 777 181 739 700 724 100 724 100 97,9 % 728 731 735

Kulut -4 438 688 -4 199 515 -4 179 021 -4 179 021 99,5 % -4 200 -4 221 -4 242

Netto -3 661 507 -3 459 815 -3 454 921 -3 454 921 99,9 % -3 472 -3 490 -3 507


Tuotot 777 181 739 700 724 100 724 100 97,9 %

Kulut -4 134 978 -3 869 669 -3 883 841 -3 883 841 100,4 %

Netto -3 357 797 -3 129 969 -3 159 741 -3 159 741 101,0 %


Tuotot 0 0 0 ***

Kulut -303 710 -329 846 -295 180 -295 180 89,5 %

Netto -303 710 -329 846 -295 180 -295 180 89,5 %

Tehtäväalue: 4100 Esiopetus Tilivelvollinen viranhaltija: Varhaiskasvatuksen johtaja ja päiväkodin johtaja Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Kunta on velvollinen järjestämään esiopetusta alueellaan asuville lapsille oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna ja oppivelvollisuuden alkamisvuonna pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevil-le lapsille. Esiopetus on perusopetuslain mukaista suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta, jonka tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäse-nyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi tavoitteena on osana varhais-kasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetus ei ole koulua vaan oppimista leikin varjolla lapsen ehdoilla. Esiopetus on muuttunut velvoittavaksi 1.8.2015 alkaen. Opetus kestää 700 tuntia lukuvuodessa ja noudattaa perusopetuksen työpäiviä. Tehtäväalueen tavoitteet määritellään sivistystoimen toimintastrategiassa (Hyvinvoivasta lapsesta osaavaksi nuoreksi, 2019 - 2023): laadukas kasvatus ja opetus; innostava kasvu- ja oppimisympäris-tö; fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi.

Tavoitteet 2020

Esiopetukseen osallistuvien lasten päivähoidon järjestäminen siten, että taksikyyditysten tarve ja kustannukset vähenevät

TVT-osaamisen vahvistaminen

40

Sivistystoimen toimintastrategian jalkauttaminen

Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman laadinta

Toiminnallisten oppimismenetelmien vakiinnuttaminen esiopetuksessa ja paikallaan olon vähentä-minen


Täydentävän varhaiskasvatuksen järjestäminen esiopetusyksikön yhteydessä

TVT-laitteita lisätään ja digiosaamista vahvistetaan

Kiusaamisen vastainen suunnitelma käyttöön myös esiopetuksessa (sisältyy toimintastrategi-aan)

Opin liikkuen –hankkeen myötä liikunnan lisääminen arkeen (sisältyy toimintastrategiaan) Toiminnallisia ja taloudellisia tunnuslukuja


Nettomenot 619 626 611 569 616 808 585 268 553 194

Esiopetuslapsia 132+5 121+2 125 113 119

Nettomeno/lapsi 4 523 4 981 4 934 4 918 4 648


Tuotot 10 904 7 000 7 000 7 000 100,0 % 7 7 7

Kulut -582 517 -592 268 -565 036 -565 036 95,4 % -568 -571 -574

Netto -571 613 -585 268 -558 036 -558 036 95,3 % -561 -564 -566


Tuotot 10 904 7 000 7 000 7 000 100,0 %

Kulut -530 023 -538 703 -485 462 -485 462 90,1 %

Netto -519 119 -531 703 -478 462 -478 462 90,0 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -52 494 -53 565 -79 574 -79 574 148,6 %

Netto -52 494 -53 565 -79 574 -79 574 148,6 %

Tehtäväalue: 4200 Perusopetus Kustannuspaikat: Koulutoimen hallinto, Hulmin, Isonkylän, Kirkonkylän, Rauhalan, Kylänpään ja Perälän

yksiköt, pienluokat 1-6 yhteensä neljä, pienluokka 1-9, pienluokka 7-9, JOPO-luokka, kou-lulaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, keskuskoulu sekä yhteispalvelut.

Tilivelvollinen viranhaltija: Sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja, johtava rehtori, virka-apulaisrehtorit Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Järjestää perusopetuslain mukaisesti opetusta oppivelvollisuusikäisille. Tehtäväalueen tavoitteet määri-tellään sivistystoimen toimintastrategiassa (Hyvinvoivasta lapsesta osaavaksi nuoreksi, 2019 - 2023): laadukas kasvatus ja opetus; innostava kasvu- ja oppimisympäristö; fyysinen ja psyykkinen hyvinvoin-ti.

41

Laihian kunta on päättänyt järjestää perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille. Tavoitteet 2020

Sivistystoimen toimintastrategian jalkauttaminen vaiheittain

JOPO-luokkatoiminnan kehittäminen ja arviointi

Nepsy-palvelujen tuottamismallin selvittäminen (omatoiminta vai ostopalveluna)

Yhtenäiskoulun hallintomallin kehittäminen ja arviointi

Rekrytoitava riittävä ja pätevä henkilöstö opetustehtäviin

Määräaikaisten työsuhteiden vakinaistaminen aina, kun se on perustellusti mahdollista

Talouden tasapainottaminen suhteessa tavoitteisiin

Digiosaamisen vahvistaminen hankkeiden avulla

Riittävät resurssit oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä oppilashuoltoon

Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvoinnin lisääminen toimintastrategian mukaisesti


Käytännön toimenpiteistä päättäminen toimintastrategian jalkauttamiseksi

JOPO-luokan ohjausryhmän systemaattinen toiminta

Nepsy-palvelujen hankkiminen

Määräaikaisten työtehtävien tarkastelu ennen kevään 2020 rekrytointeja

Yhtenäiskoulun hallintokulttuurin kehittäminen ja arviointi systemaattisesti

Erityisopetuksen ja opiskeluhuoltopalvelujen resurssien tarkastelu (ml. koulunkäynnin ohjaajat)

Henkilöstön kouluttaminen Toimintastrategian mukaisen hyvinvoinnin lisääminen Aktiivinen hankehakutoiminta



Nettomenot -7 532 488 -7 940 093 -8 598 511 -8 764 283 -8 969 296

Oppilaat 938 984 1 030 1 005 1 040

Oppitunteja (vvk) 1 682 1 752 1 792 1 838 1 910

Kustannus €/oppilas 8 030 8 069 8 348 8 721 8 624

Oppitunteja/oppilas 1,79 1,76 1,74 1,83 1,84


Tuotot 291 580 255 850 250 526 250 526 97,9 % 252 253 254

Kulut -8 890 091 -9 020 133 -9 219 822 -9 219 822 102,2 % -9 266 -9 312 -9 359

Netto -8 598 511 -8 764 283 -8 969 296 -8 969 296 102,3 % -9 014 -9 059 -9 105


Tuotot 280 621 255 850 250 526 250 526 97,9 %

Kulut -7 149 243 -7 312 490 -7 463 671 -7 463 671 102,1 %

Netto -6 868 622 -7 056 640 -7 213 145 -7 213 145 102,2 %


Tuotot 10 959 0 0 0 ***

Kulut -1 740 848 -1 707 643 -1 756 151 -1 756 151 102,8 %

Netto -1 729 889 -1 707 643 -1 756 151 -1 756 151 102,8 %

42

Tehtäväalue: 4300 Toisen asteen koulutus

Kustannuspaikat: Lukio ja Kuula-opisto Tilivelvollinen viranhaltija: Lukion rehtori ja sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja. Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Laihian lukio antaa lukiolain (21.8.1998/629) mukaista opetusta. Laihian lukio mahdollistaa jatko-opinnot yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ja muihin kolmannen asteen oppilaitoksiin. Lukio on kurssimuotoinen ja luokaton joustavuutta ja ajankohtaisuutta korostaen. Kuula-opisto tarjoaa taiteen perusopetuksen mukaista opetusta musiikissa. Kuula-opisto: Laihian kunta ostaa taiteen perusopetuksen musiikin (instrumentit) sekä tanssin opetuksen osalta Vaasan kaupungin Kuula-opistolta. Vaasan kaupunki on vahvistanut musiikin opetuksen opetussuun-nitelman, jota noudatetaan Laihian sivutoimipisteessä. Laihian lukio: Laihian lukio antaa lukiolain (21.8.1998/629) mukaista opetusta. Laihian lukio toimii tasokkaana yleis-lukiona, joka mahdollistaa jatko-opinnot yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ja muihin kolmannen asteen oppilaitoksiin. Lukio on kurssimuotoinen ja luokaton joustavuutta ja ajankohtaisuutta korosta-en. Toiminta määräytyy lukiolain ja -asetuksen mukaisena, lukuvuosittain lukion johtokunnan hyväk-symän työ- ja toimintasuunnitelman mukaan.

Tavoitteet 2019

Digitaalisen ylioppilastutkinnon myötä opetuksessa on siirrytty käyttämään yhä enemmän digi-taalisia oppimisympäristöjä. Kurssikokeet suoritetaan pääsääntöisesti digitaalisina. Yo-tutkinnon kokeiden kehittyminen ja muuttuminen edellyttää opiskelijoilta teknistä osaamista ja tietojen laajaa soveltamista. Lukion opetuksessa huomioidaan tämä vaatimus ja opetusta kehi-tetään tukemaan ylioppilastutkinnon kokeissa menestymistä. Tavoitteena ovat hyvät valmiudet yo-kokeisiin.

Lukiossa yhtenä painopisteenä on hyvinvointi. Tätä tuetaan mm. Liikkuva-opiskelu hankkeen avulla. Opetuksessa käytetään aktivoivia opetusmenetelmiä. Istumista vähennetään. Välitun-tiaktiviteetteja lisätään. Tavoitteena on hyvinvoinnin kautta hyviin tuloksiin.

Lukio kehittää kansainvälisyyskasvatustaan. Uusi lukio- hankkeen ja kansainvälisyyshankkeen toiminnot tukevat tätä tavoitetta, mm. Erasmus-hanketta valmistellaan.

Lukio kehittää yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä ja työelämään tutustumista. Uusi lukio- hankkeen toiminnot tukevat tätä tavoitetta. Yhteistyökursseja on jo Vaasan yliopiston kanssa. Tarjonnan laajentumista selvitellään mm SEAMK:n kanssa. Työelämään tutustumisesta järjes-tetään mm yrittäjävierailuja. Tavoitteena on sujuvampi siirtyminen korkeakouluopintoihin ja työelämään.


Kartoitetaan TVT-laitteiden nykytilanne ja investointien tarve

Opettajien kouluttaminen: kartoitetaan koulutustarve ja tarjotaan koulutusta. Pääasiassa kou-

lun sisäisillä VESO-koulutuksilla

Sähköisten oppimisympäristöjen ja oppikirjojen käytön lisääminen

Tiivis yhteistyö kuntapäättäjien kanssa

Lukion kotisivujen uudistaminen

Erityisopetusresurssia lukiokoulutukseen

Lukion kalustuksen uusiminen vaiheittain

Toiminnallisia ja taloudellisia tunnuslukuja / lukiokoulutus

Tunnusluvut TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021

Nettomenot -881 086 -922 013 -920 192 -997 891 -993 764

43

Opiskelijat 119 124 117 127 130

Kurssit (vvk) 185 185 196 195 200

Kustannus €/oppilas 7 404 7 436 7 865 7 857 7 644


Tuotot 2 047 210 10 000 10 000 4761,9 % 10 10 10

Kulut -922 239 -984 110 -1 007 891 -1 007 891 102,4 % -1013 -1018 -1023

Netto -920 192 -983 900 -997 891 -997 891 101,4 % -1003 -1008 -1013


Tuotot 2 047 210 10 000 10 000 4761,9 %

Kulut -792 199 -847 904 -868 758 -868 758 102,5 %

Netto -790 152 -847 694 -858 758 -858 758 101,3 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -130 040 -136 206 -139 133 -139 133 102,1 %

Netto -130 040 -136 206 -139 133 -139 133 102,1 %

Tehtäväalue: 4400 Aikuiskoulutus Tilivelvollinen viranhaltija: Vaasa-opiston rehtori sekä sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Kansalaisopisto tarjoaa vapaan sivistystyön palveluja Laihian asukkaille. Opiston kursseille voi kui-tenkin ilmoittautua yli kuntarajojen. Tavoitteet 2020

Monipuolisuus ja taloudellisuus Kurssien sisällöt vastaavat kysyntää

Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 2020 1. Hyvä yhteistyö toiminnassa 2. Tarkoituksenmukaiset toimitilat 3. Uusien kurssien suunnittelu kuntalaisia kuullen ja osallistaen


Tunnusluvut TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021

Nettomenot -177 934 -204 128 164 330 -165 152 -165 977

Kustannus€/asukas 21,97 25,33 20,29 20,39 20,49

Kurssien määrä Laihialla 108 129 115 115 120

Opetustunnit Laihialla 2 758 3 300 2 850 2 800 2 870

44


Tuotot 0 0 0 0 *** 0 0 0

Kulut -204 128 -164 330 -165 152 -165 152 100,5 % -166 -167 -168

Netto -204 128 -164 330 -165 152 -165 152 100,5 % -166 -167 -168


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -195 870 -164 330 -165 152 -165 152 100,5 %

Netto -195 870 -164 330 -165 152 -165 152 100,5 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -8 258 0 0 0 ***

Netto -8 258 0 0 0 ***

Tehtäväalue: 4500 Kirjasto- ja kulttuuritoimi Tilivelvollinen viranhaltija: Kirjastotoimenjohtaja Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Kirjasto- ja kulttuuritoimen lakisääteisenä tehtävänä on edistää lukemisen, kirjallisuuden, kulttuurin ja taiteen harrastamista ja niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Kirjasto tarjoaa pääsyn monipuolisiin ja uudistuviin aineis-toihin, ohjaa ja tukee tiedonhankintaa sekä tarjoaa tiloja oppimiseen. Kulttuuritoimi edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja paikallisidentiteetin kehittämistä tukevaa toimintaa. Tavoitteet 2020

Lasten- ja nuorten kirjastoaineiston hankinnan nostaminen Eepos-kirjastojen keskiarvon tasalle (1,17 kirjaa / alle 15-vuotias asukas)

Kirjastoautopalveluiden tarveselvitys Kulttuurityöryhmän toiminnan uudelleen käynnistäminen Kulttuuritapahtumien järjestäminen (1-4 kpl)


Tehdään hankintayhteistyötä Eepos-kirjastojen kanssa. Kulttuurityöryhmä kutsutaan koolle neljä kertaa vuodessa. Tapahtumia järjestetään yhteistyönä Eepos-kirjastojen, kolmannen sektorin sekä sivistys- ja vapaa-

aikatoimen kanssa.

45


Tuotot 10 033 10 930 6 900 6 900 63,1 % 7 7 7

Kulut -440 097 -435 949 -439 019 -439 019 100,7 % -441 -443 -446

Netto -430 064 -425 019 -432 119 -432 119 101,7 % -434 -436 -439


Tuotot 10 033 10 930 6 900 6 900 63,1 %

Kulut -376 119 -370 746 -372 435 -372 435 100,5 %

Netto -366 086 -359 816 -365 535 -365 535 101,6 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -63 978 -65 203 -66 584 -66 584 102,1 %

Netto -63 978 -65 203 -66 584 -66 584 102,1 %

46

VAPAA-AIKALAUTAKUNTA

Tehtäväalueet: Liikuntatoimi

Nuorisotoimi

Kustannuspaikat: Liikuntatyö, uimahalli, monitoimihalli, nuorisotyö, leikkipaikat, nuorisovaltuusto

Esittelijä: Vapaa-aikapäällikkö

Toiminta-ajatus Vapaa-aikalautakunta toimii asiantuntijalautakuntana liikuntaa ja nuorisotyötä koskevissa asioissa.

Lautakunta koordinoi, tuottaa ja kehittää toimialansa toimintaa sekä tekee esityksiä toimintaedellytys-

ten takaamiseksi ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi kuntalaisille. Vapaa-aikalautakunnan tehtä-

vänä on toimia sidoksissa muiden lautakuntien ja hallintokuntien kanssa kuntalaisten vapaa-ajan toi-

minnoissa kunnan strategian mukaisesti.


Tuotot 126 946 133 500 186 486 186 486 139,7 % 187 188 189

Kulut -901 717 -924 204 -1 030 801 -1 030 801 111,5 % -1036 -1041 -1046

Netto -774 771 -790 704 -844 315 -844 315 106,8 % -849 -853 -857


Tuotot 120 399 128 800 178 706 178 706 138,7 %

Kulut -520 509 -576 596 -643 848 -643 848 111,7 %

Netto -400 110 -447 796 -465 142 -465 142 103,9 %


Tuotot 6 547 4 700 7 780 7 780 165,5 %

Kulut -381 208 -347 608 -386 953 -386 953 111,3 %

Netto -374 661 -342 908 -379 173 -379 173 110,6 %

Tehtäväaluetasot Tehtäväalue: 4700 Liikuntatoimi Tilivelvollinen viranhaltija: Vapaa-aikapäällikkö Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Liikuntatoimen tehtävänä on suunnitella, kehittää ja toteuttaa kunnan vapaa-aikapalveluja yhteistyös-sä paikallisten seurojen, järjestöjen, yhteisöjen, kunnan muiden hallintokuntien sekä seudullisesti lähi-kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Tavoitteena on kaikenikäisten kuntalaisten omaehtoisen liikun-nan lisääminen / ylläpitäminen. Tavoitteisiin päästään turvaamalla mm. nykyisten liikunta-alueiden laadukas kunnossapito. Tavoitteet 2020

1. Liikuntapaikat ja tilat kuntalaisten tiedossa / saatavilla helposti 2. Liikuntapaikkojen hoitosuunnitelman laatiminen ja toteutus 3. Uimahallin toiminnan kehittäminen: jumpat, vauvauinti, uimakoulut, tekniikkakoulut 4. Kuntalaisille tarjotun ohjatun liikunnan lisääminen 5. Järjestötoiminnan ja kunnan yhteistyön kehittäminen ja kuntalaisten aktivointi 6. Liikuntapoliittisen ohjelman päivittäminen 2020-luvulle

47

Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 2020 1. Hyvä suunnittelu ja organisointi liikuntatilojen käyttöperiaatteista 2. Riittävien taloudellisten resurssien turvaaminen 3. Liikuntapoliittisen investointiohjelman päivittäminen vuoteen 2030 saakka


Tuotot 96 449 92 300 145 080 145 080 157,2 % 146 147 147

Kulut -722 959 -716 750 -820 374 -820 374 114,5 % -824 -829 -833

Netto -626 510 -624 450 -675 294 -675 294 108,1 % -679 -682 -685


Tuotot 89 902 87 600 137 300 137 300 156,7 %

Kulut -360 325 -389 315 -453 726 -453 726 116,5 %

Netto -270 423 -301 715 -316 426 -316 426 104,9 %


Tuotot 6 547 4 700 7 780 7 780 165,5 %

Kulut -362 634 -327 435 -366 648 -366 648 112,0 %

Netto -356 087 -322 735 -358 868 -358 868 111,2 %

Tehtäväalue: 4800 Nuorisotoimi

Tilivelvollinen viranhaltija: Vapaa-aikapäällikkö

Tehtäväalueen toiminta-ajatus:

Nuorisotoimen tehtävä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Nuorisotyö pyrkii parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja sekä nuorten oikeuksien toteuttamista. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea nuoren sitä halutessa ja on tukena tarvittavaan palveluun hakeutumisessa. Tavoitteet 2020

1. Nuorille mielekästä tekemistä ja tarjontaa: erilaista kerhotoimintaa, aktiivinen nuorisotilatoimin-ta, retkiä

2. Monialainen yhteistyö nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa: koulut, sosiaalitoimi, nuorisotoimi 3. Kouluyhteistyön jatkaminen 4. Naapurikuntien kanssa nuoriso välisen yhteistyön avaaminen

Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 2020:

1. Toimintaa suunnitellaan lisääntyvän nuorten määrän ja tiukan talouden näkökulmasta 2. Tuetaan järjestötoimintaa mm. ostopalveluin 3. Resursseja kohdennetaan kouluyhteistyöhön 4. Panostetaan ennaltaehkäisevään työhön, jonka seurauksena korjaavan työn tarve vähenee 5. Nuorten motivointi yhteisten asioiden hoitamiseen

48


Tuotot 30 497 41 200 41 406 41 406 100,5 % 42 42 42

Kulut -178 758 -207 454 -210 427 -210 427 101,4 % -211 -213 -214

Netto -148 261 -166 254 -169 021 -169 021 101,7 % -170 -171 -172


Tuotot 30 497 41 200 41 406 41 406 100,5 %

Kulut -160 184 -187 281 -190 122 -190 122 101,5 %

Netto -129 687 -146 081 -148 716 -148 716 101,8 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -18 574 -20 173 -20 305 -20 305 100,7 %

Netto -18 574 -20 173 -20 305 -20 305 100,7 %

49

TEKNINEN LAUTAKUNTA Tehtäväalueet: Tekninen toimi, tilahallinta, liikennealueet, yleiset alueet, jätehuolto, liikenneolot, pelastustoimi, vesihuoltolaitos Esittelijä: Tekninen johtaja Lautakunnan toiminta-ajatus Tuotetaan kiinteistöihin, liikennealueisiin, yleisiin alueisiin, jätehuoltoon ja vesihuoltolaitokseen liittyviä palveluja kuntalaisille mahdollisimman kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tekninen lautakunta pyrkii kehittämään toimintaansa kunnan strategian mukaisesti siten, että voidaan vasta-ta kuntalaisten, yrittäjien ja kolmannen sektorin lisääntyvän aktiivisuuden mukanaan tuomiin uusiin vaati-muksiin kunnan infran kunnosta ja laajuudesta huomioiden kunnan taloudellisten resurssien puitteet. Kehite-tään teknisen osaston toimintaa vastaamaan Maku/sote:n aiheuttamien muutosten huomioon ottamista jo ennakoimalla. Kuntasektorin toiminnan monialaistuminen heijastuu myös lautakunnan työhön yhä voimak-kaammin.


Tuotot 5 394 385 5 115 076 4 737 448 4 737 448 92,6 % 4 761 4 785 4 809

Kulut -5 679 558 -5 352 707 -5 174 349 -5 174 349 96,7 % -5 200 -5 226 -5 252

Netto -285 173 -237 631 -436 901 -436 901 183,9 % -439 -441 -443


Tuotot 2 123 973 2 114 993 1 784 060 1 784 060 84,4 %

Kulut -5 426 079 -5 124 589 -5 052 635 -5 052 635 98,6 %

Netto -3 302 106 -3 009 596 -3 268 575 -3 268 575 108,6 %


Tuotot 3 270 412 3 000 083 2 953 388 2 953 388 98,4 %

Kulut -253 479 -228 118 -121 714 -121 714 53,4 %

Netto 3 016 933 2 771 965 2 831 674 2 831 674 102,2 %

Tehtäväaluetasot Tehtäväalue: 5100 tekninen toimi Tilivelvollinen viranhaltija: Tekninen johtaja Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Tavoitteena on tarjota mahdollisimman laadukasta ja kustannustehokasta palvelua kuntalaisille sekä kunnan eri toimialoille. Tehtävänä on päätöksentekoon liittyvien asioiden valmistelu, toiminnan johtaminen, kesäpes-tin järjestäminen sekä suunnittelu, rakennuttaminen ja rakentaminen. Pienemmät hankkeet suunnitellaan ja rakennetaan omana työnä. Pääosa suunnittelusta ja rakentamisesta ostetaan. Tavoitteet 2020

Kustannustietoisuus

Lakiasiantuntemuksen hankkiminen verkostoitumalla

Kunnan ohjeistusten kehittäminen päivittäisen toiminnan kautta Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työturvallisuuden parantaminen Oman pelikentän tuntemisen kehittäminen

50

Vuorovaikutus yritysten / yrittäjien kanssa Suunnitelmallinen maankäytön kehittäminen


Tehostetaan talouden seurantaa. Työntekijöiden sitouttamista tehtäviinsä sekä osaamisen tason nostaminen, perehdyttäminen ja työ-

turvallisuuskoulutus Osastotason ideointi Toiminnan hyvä suunnittelu kustannusten ja aikataulujen kurissa pitämiseksi


Tuotot 0 0 0 0 *** 0 0 0

Kulut -237 379 -254 860 -257 427 -257 427 101,0 % -259 -260 -261

Netto -237 379 -254 860 -257 427 -257 427 101,0 % -259 -260 -261


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -216 955 -236 940 -242 163 -242 163 102,2 %

Netto -216 955 -236 940 -242 163 -242 163 102,2 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -20 424 -17 920 -15 264 -15 264 85,2 %

Netto -20 424 -17 920 -15 264 -15 264 85,2 %

Tehtäväalue: 5200 Tilahallinta Tilivelvollinen viranhaltija: Kiinteistöpäällikkö Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Ylläpidetään kiinteistöjä kustannustehokkaasti ja tarjoten käyttäjille mahdollisimman terveelliset ja viihtyisät työskentelyolosuhteet ennakoiden korjaustarpeet. Tavoitteet 2020

Kustannusten hallinta ja energiansäästön toteutuminen Talotekniikan automatisoinnin hyödyntäminen Käyttäjillä terveelliset olosuhteet Vuorovaikutuksen laadun systemaattinen seuranta sekä sen kehittäminen sosiaalista mediaa hyö-

dyntäen. Tilojen vuokraustaso (sisäinen/ulkoinen) 100 %. Kiinteistöjen PTS laadinta 5 – 10 vuodelle


Energiankulutuksen (kaikkien kulujen) tarkka seuranta ja muutoksiin reagointi Riittävä koulutus osaamistason nostoon ja säästöjen optimointi Ennakoiva kiinteistönhoito ja korjaustarpeiden havaitseminen. Nopea ja ammattitaitoinen ongelmiin

reagointi.

Kulujen systemaattinen seuraaminen.

Hyödynnetään aktiivisella markkinoiden seuraamisella ja hankintaosaamista tehostamalla ura-koissa saavutettava kustannussäästö

Olosuhteiden seuraaminen siten, että piilossa olevat riskirakenteet tai ongelmat havaitaan riittävän ajoissa

51

Tiedottamisen ottaminen osaksi jokapäiväistä työtä ja eri tiedotusvälineiden käyttöönoton ke-hittäminen.

Kesätyöntekijää ulkokunnossapitotöihin ei palkata. Toiminnallisia ja taloudellisia tunnuslukuja

Tunnusluvut TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020

Kulut 2 650 407 2 961 293 2 740 328

2 527 491

Kunnossapidettävät tilat, Htm2 34 391 36 612

34 259 34 259

Energiaa säästävien investointien määrä 6 8 3 4

Ylläpitokustannukset, euroa/Hm2/a 77,07 80,88

83,60 73,40


Tuotot 3 893 158 3 692 832 3 461 248 3 461 248 93,7 % 3 479 3 496 3 513

Kulut -2 961 293 -2 740 328 -2 527 491 -2 527 491 92,2 % -2 540 -2 553 -2 566

Netto 931 865 952 504 933 757 933 757 98,0 % 938 943 948


Tuotot 810 760 857 993 573 560 573 560 66,8 %

Kulut -2 875 468 -2 665 616 -2 446 772 -2 446 772 91,8 %

Netto -2 064 708 -1 807 623 -1 873 212 -1 873 212 103,6 %


Tuotot 3 082 398 2 834 839 2 887 688 2 887 688 101,9 %

Kulut -85 825 -74 712 -80 719 -80 719 108,0 %

Netto 2 996 573 2 760 127 2 806 969 2 806 969 101,7 %

Tehtäväalue: 5300 Liikennealueet Kustannuspaikat: Kadut, kevyen liikenteen väylät, valaistus ja yksityistiet Tilivelvollinen viranhaltija: Katuinsinööri Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Ylläpidetään liikenneväylät laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkaasti tarjoten käyttäjille turvalliset liikkumisolosuhteet ennakoiden korjaustarpeet. Tavoitteet 2020

Menokasvun hillitseminen töiden oikea-aikaisuudella Liikenneväylät on hoidettu olosuhteiden vaatimalla tavalla Korjausvelan vähentäminen

Hyödynnetään aktiivisella markkinoiden seuraamisella ja hankintaosaamista tehostamalla ura-koissa saavutettava kustannussäästö

Viestinnän tehostaminen muuttuneista olosuhteista ja liikennejärjestelyistä kunnan hallinnoi-malla tieverkolla


Liikennealueiden kunnon seuranta valvontakierroksilla Riittävä valvonta ja liikennealueiden seuranta aina keliolosuhteiden muuttuessa

Hyvin laadittu katuverkoston peruskorjausohjelma on tehty

52



Nettomenot 606 513 569 908 554 623 644 128

Kunnossapidettäviä katuja 65,79 68,08 68,08 68,08

Kunnossapidettäviä kl-väyliä 20,26 24,40 24,40 24,40

Kunnossapidettäviä yksityisteitä 86,2 82,65 82,65 82,65

Kadut, €/km 5 015 4 914 4913 5649

KL-väylät, €/km 1 639 462,25 272,62 314

Yksityistiet, €/km 2 208 2 041 2 015 2 317

Avustettavat yksityistiet, €/km 562 653 591 680


Tuotot 21 111 1 000 2 500 2 500 250,0 % 3 3 3

Kulut -591 019 -555 623 -646 628 -646 628 116,4 % -650 -653 -656

Netto -569 908 -554 623 -644 128 -644 128 116,1 % -647 -651 -654


Tuotot 9 688 1 000 2 500 2 500 250,0 %

Kulut -576 417 -544 012 -637 895 -637 895 117,3 %

Netto -566 729 -543 012 -635 395 -635 395 117,0 %


Tuotot 11 423 0 0 0 ***

Kulut -14 602 -11 611 -8 733 -8 733 75,2 %

Netto -3 179 -11 611 -8 733 -8 733 75,2 %

Tehtäväalue: 5400 Yleiset alueet Kustannuspaikat: Puistot Tilivelvollinen viranhaltija: Maanmittausinsinööri Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Kunnan yleisten alueiden hoito, ylläpito ja kehittäminen tarjoten kuntalaisille viihtyisän ympäristön virkistäy-tyä. Tavoitteet 2020

Kustannustietoisuus ja kustannustehokkuus Puistoalueiden siisti yleisilme Pyritään jatkamaan puustoviheralueiden hoitoa, vuoden 2019 toteutus tämän osalta onnistui hyvin.


Tarkka talouden seuranta ja töiden suunnittelu Kesäpestin hyödyntäminen viheralueiden rakentamisessa mahdollisuuksien mukaan Palkataan metsuri määräajaksi hoitamaan puustoviheralueita

53



Nettomenot (Ulkoiset ja sisäiset)

51 065

35 462 62 699 58 021

Puistoja kpl/ha 40 / 11,22 37 / 12,95 38 / 13,7 38 / 13,7

Leikkikenttiä kpl/ha 27 / 3,15 27 / 3,15 23 /3,0 23 /3,0


Tuotot 669 0 0 0 *** 0 0 0

Kulut -36 131 -62 699 -58 021 -58 021 92,5 % -58 -59 -59

Netto -35 462 -62 699 -58 021 -58 021 92,5 % -58 -59 -59


Tuotot 669 0 0 0 ***

Kulut -31 521 -58 649 -52 366 -52 366 89,3 %

Netto -30 852 -58 649 -52 366 -52 366 89,3 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -4 610 -4 050 -5 655 -5 655 139,6 %

Netto -4 610 -4 050 -5 655 -5 655 139,6 %

Tehtäväalue: 5500 Jätehuolto Kustannuspaikat: Jätehuolto Tilivelvollinen viranhaltija: Katuinsinööri Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Jätehuollon taksat kuntalaisille kilpailukykyiset ja kaatopaikalle menevän jätteen määrä minimoidaan. Vuonna 2020 voimaan tulevan jätelain mukaisesti jätehuolto tulee kattamaan toiminnastaan syntyvät kus-tannukset. Tavoitteet 2020

Jätehuollon taksat alle valtakunnallisen keskiarvon Kaatopaikkajätteen kokonaismäärä alle valtakunnallisen keskiarvon

Jätehuollon ohjeistuksen viestinnän tehostaminen kotitalouksille


Päivitettyjen jätehuoltomääräysten käyttöönotto ja tiedotus Tiedottaminen huolellisesta lajittelusta Huolehditaan työnkierrolla henkilöstön koulutus laitoksen toiminnassa

Toiminnallisia ja taloudellisia tunnuslukuja (ulkoiset menot)

Tunnusluvut TP 2017 TP 2018 TA 2019/08 TA 2020

Nettomenot 20 813 53 042 71 342 230 720

Kokonaisjätemäärä tn/a ilman biokaasulaitosta

1 258 1 950 2 410 3 200

Kaatopaikkajäte tn/a 258 240 308 200

Biokaasulaitos €/tn 89,75 89,35

54


Tuotot 290 392 276 000 123 000 123 000 44,6 % 124 124 125

Kulut -343 434 -246 095 -353 720 -353 720 143,7 % -355 -357 -359

Netto -53 042 29 905 -230 720 -230 720 -771,5 % -232 -233 -234


Tuotot 180 200 171 000 123 000 123 000 71,9 %

Kulut -342 797 -245 945 -353 570 -353 570 143,8 %

Netto -162 597 -74 945 -230 570 -230 570 307,7 %


Tuotot 110 192 105 000 0 0 0,0 %

Kulut -637 -150 -150 -150 100,0 %

Netto 109 555 104 850 -150 -150 -0,1 %

Tehtäväalue: 5700 Liikenneolot Tilivelvollinen viranhaltija: Tekninen johtaja Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Osallistutaan joukkoliikenteen seudulliseen kehitystyöhön ja ylläpidetään seutulippujärjestelmää tukemalla laihialaisten matkustamista lipputuotteen kautta. Tavoitteet 2020

Ely-keskus lopettaa joukkoliikenteen seutulippujen tukemisen 1.1.2020 lähtien. Kunnan subventio-osuus 100 %.


Seutulipun hinnan tarkistaminen vuosittain perustuen ELY-keskuksen antamiin tietoihin kustannus-ten noususta.

Toiminnallisia ja taloudellisia tunnuslukuja (ulkoiset menot)

Tunnusluvut TP 2017 TP 2018 TA 2019/06 TA 2020

Nettomenot 20 813 22 615 898 20 000

Myynti kpl 239 168 108 200

Matkustus kpl 6 831 5 139 3 082 6 000

Menot / myyty lippu 89,75 134,61 8,30 100

Menot / suoritettu matka 3,14 4,40 0,30 3,33

55


Tuotot 4 108 8 000 5 000 5 000 62,5 % 5 5 5

Kulut -22 615 -22 000 -20 000 -20 000 90,9 % -20 -20 -20

Netto -18 507 -14 000 -15 000 -15 000 107,1 % -15 -15 -15


Tuotot 4 108 8 000 5 000 5 000 62,5 %

Kulut -22 615 -22 000 -20 000 -20 000 90,9 %

Netto -18 507 -14 000 -15 000 -15 000 107,1 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut 0 0 0 0 ***

Netto 0 0 0 0 ***

Tehtäväalue: 5800 Pelastustoimi Tilivelvollinen viranhaltija: Pohjanmaan pelastustoimi Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Vaasan seudulle 1.1.2004 perustettu Pohjanmaan pelastuslaitos hoitaa Laihian palo- ja pelastustoimen teh-tävät.


Tuotot 0 0 0 0 *** 0 0 0

Kulut -611 064 -610 885 -611 050 -611 050 100,0 % -614 -617 -620

Netto -611 064 -610 885 -611 050 -611 050 100,0 % -614 -617 -620


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut -611 064 -610 885 -611 050 -611 050 100,0 %

Netto -611 064 -610 885 -611 050 -611 050 100,0 %


Tuotot 0 0 0 0 ***

Kulut 0 0 0 0 ***

Netto 0 0 0 0 ***

56

Tehtäväalue: 5600 Vesihuoltolaitos

Kustannuspaikat: Vesilaitos ja viemärilaitos

Tilivelvollinen viranhaltija: Vesihuoltoinsinööri

Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Huolehtii vesi- ja viemäriverkostojen, jätevesipuhdistamon, Tyllijoen vesilaitoksen ja jätevesipumppaamojen toiminnasta, kunnossapidosta ja rakentamisesta mahdollisimman kustannustehokkaasti turvaten hyvänlaa-tuisen juomaveden ja ympäristön vähäisen kuormituksen.

Tavoitteet 2020 Puhdistamo toimii ympäristöluvan mukaisesti Vuotovesien pitäminen kohtuullisella tasolla eli vähentäminen nykyisestä Toteutetaan viemäriverkoston kunnostamissuunnitelmaa Selvitetään vesihuolto- ja viemärilaitoksen yhtiöittämismahdollisuutta


Jatketaan neuvotteluja yritysasiakkaiden kanssa, vähennetään teollisuuden kuormitusta. Määrärahojen oikea kohdentaminen Puhdistamolla havaitut epäkohdat ja puutteet korjataan välittömästi. Toteutetaan viemäriverkoston kunnostamissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä.

Toiminnallisia ja taloudellisia tunnuslukuja Tunnusluvut TP 2017

TP 2018

TA2019 TA 2020

Nettotulot 319 289 308 324 277 027 445 688

Laskutettu vesi/m3 441 538

457 948 435 000 450 000

Laskutettu jätevesi/m3 276 669 273 958 270 000 285 000


Tuotot 1 184 947 1 137 244 1 145 700 1 145 700 100,7 % 1 151 1 157 1 163

Kulut -876 623 -860 217 -700 012 -700 012 81,4 % -704 -707 -711

Netto 308 324 277 027 445 688 445 688 160,9 % 448 450 452


Tuotot 1 118 548 1 077 000 1 080 000 1 080 000 100,3 %

Kulut -749 242 -740 542 -688 819 -688 819 93,0 %

Netto 369 306 336 458 391 181 391 181 116,3 %


Tuotot 66 399 60 244 65 700 65 700 109,1 %

Kulut -127 381 -119 675 -11 193 -11 193 9,4 %

Netto -60 982 -59 431 54 507 54 507 -91,7 %

57

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

Tehtäväalue: 5900 Rakennusvalvonta- ja ympäristötoimi

Kustannuspaikat: Rakennusvalvonta, Ympäristötoimi, Mittaustoimi ja Kaavoitus

Esittelijä: Rakennustarkastaja

Lautakunnan toiminta-ajatus Tuotetaan rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen viranomaispalvelut sekä palvelut elinympäristön kehit-tämiseen, kartoitus- ja mittaustehtäviin, kiinteistön muodostamiseen ja maa-aineslupien valmisteluun mah-dollisimman kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.

Tavoitteet 2020

Keskusta-alueen kehittäminen yhdessä valtatiehankkeen kanssa

Henkilöstön hyvinvointi

Ennakoiva ohjaus hyvän rakennetun ja rakentamattoman ympäristön saamiseksi


Valtateiden vaikutusalueen ja Jokikylän osayleiskaavojen päivittäminen

Erityisesti VT18 -tiehankkeen vaatimat kaavat lainvoimaisiksi

Osaamisen vahvistuminen

Rakentamisen laadun parantuminen


Tuotot 73 421 70 500 70 200 70 200 99,6 % 71 71 71

Kulut -291 592 -355 489 -336 160 -336 160 94,6 % -338 -340 -341

Netto -218 171 -284 989 -265 960 -265 960 93,3 % -267 -269 -270


Tuotot 70 790 70 500 70 200 70 200 99,6 %

Kulut -275 892 -341 277 -324 482 -324 482 95,1 %

Netto -205 102 -270 777 -254 282 -254 282 93,9 %


Tuotot 2 631 0 0 0 ***

Kulut -15 700 -14 212 -11 678 -11 678 82,2 %

Netto -13 069 -14 212 -11 678 -11 678 82,2 %

58

HENKILÖSTÖ Henkilöstösuunnitelma 2020 - 2021

TP2017 TP2018 TA2019 TA2020 TS2021

Hallinto-osasto 12 12 10,5 11,5 11,5

Perusturvaosasto

toimisto, hallinto 5 3 3 3 3

sosiaali- ja perhetyö 11 10 12 12 12

Isootupa 16 0 0 0 0

kotihoito 35 35 35 34 34

Toiska palveluasumi-nen

47 0 0 0 0

Mikintupa palveluas. 12 0 0 0 0

varahenkilöstö 4 0 0 0 0

ruokahuolto 8 0 0 0 0

Osasto yhteensä 138 48 49 48 48

Sivistys- ja vapaa-aikaos.

varhaiskasvatus 80 75 73,5 71 70

esiopetus 11 13 13 13 13

perusopetus 88 99 93 94 94

toisen asteen koulutus 14 11 14 14 14

kirjasto- ja kulttuurit. 6,5 6 6 6 6

liikuntatoimi 4,5 5,5 5,5 5,5 5,5

nuorisotoimi 2,5 3,5 2,5 2,5 2,5

Osasto yhteensä 206,5 213 207,5 206 206

Tekninen osasto

tekninen toimi 1,5 3 1,5 1,5 1,5

tilahallinta 31,5 29 33 33 33

liikennealueet 1 2 1 1 1

yleiset alueet 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

jätehuolto ja biokaasul 1 2 2 1 1

vesihuoltolaitos 4 4 4 4 4

rakennusvalvonta ja ympäristötoimi 1,5 1,5 2 2 2

Osasto yhteensä 41 42 44 43 43

Kaikki yhteensä 397,50 315 311 308,5 308,5

Mukana ovat vakinaiset henkilöt 31.12.

Hallinto-osasto:

Hallintojohtajan virka lakkautetaan. Henkilöstöpäällikön virka on perustettu ja aiempi hallintojohtaja ottaa sen

vastaa 1.1.2020. Hallintokoordinaattorin tehtävä vakinaistetaan. Selvitetään terveys- ja hyvinvointijohtajan

viran tarkoituksenmukaisuus.

Perusturvaosasto:

Kotihoidon henkilökunnan määrä vähenee yhdellä, kun kahdesta hoitajan toimesta tehdään yksi palveluohjaa-

jan virka

Sivistys- ja vapaa-aikaosasto:

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstömäärä määräytyy hoidossa ja koulussa olevien lasten määrän

mukaan.

Tekninen osasto:

Biokaasulaitoksen apporttisiirron vaikutus on yksi henkilö.

59

TULOSLASKELMA ulkoiset tuotot ja kulut

TULOSLASKELMA

(ULKOINEN) TP 2018 TAE 2019 TA 2020

MUUTOS

% TA 2019-

>TA2020 TS 2021 TS 2022 TS 2023

TOIMINTATUOTOT 5 648 305 4 103 387 3 942 882 96,09 %

TOIMINTAKULUT -49 485 416 -49 129 828 -49 479 562 100,71 %

TOIMINTAKATE -43 837 111 -45 026 441 -45 536 680 101,13 % -45 764 363 -45 993 185 -46 223 151

VEROTULOT 29 189 600 31 175 000 31 878 000 102,26 % 32 583 000 33 429 000 33 951 000

VALTIONOSUUDET 15 049 836 15 579 786 16 060 969 103,09 % 16 552 857 16 718 386 16 885 569

RAHOITUTUOTOT JA KULUT 18 901 -110 000 -140 000 -180 000 -220 000 -260 000

Korkotuotot 2 343 10 000 10 000 100,00 % 10 000 10 000 10 000

Muut rah.tuotot 189 003 50 000 50 000 100,00 % 55 000 55 000 55 000

Korkokulut -160 455 -155 000 -185 000 119,35 % -230 000 -270 000 -310 000

Muut rah.kulut -11 989 -15 000 -15 000 100,00 % -15 000 -15 000 -15 000

VUOSIKATE 421 227 1 618 345 2 262 289 139,79 % 3 191 494 3 934 200 4 353 418

Poistot käyttöom. -1 953 059 -2 100 000 -2 150 000 102,38 % -2 300 000 -2 600 000 -2 700 000

Satunnaiset erät 1 000 000 400 000

TILIKAUDEN TULOS -1 531 832 518 345 512 289 98,83 % 891 494 1 334 200 1 653 418

Poistoerojen muutos 105 451 50 000 0 0,00 % 0 0 0

TILIKAUDEN YLI-

/ALIJÄÄMÄ -1 426 381 568 345 512 289 90,14 % 891 494 1 334 200 1 653 418

60

RAHOITUSLASKELMA

TP 2018 TAE 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022 TS 2023

Varsinainen toiminta ja

investoinnit

TULORAHOITUS

Vuosikate 421 227 1 618 345 2 262 289 3 191 494 3 934 200 4 353 418

Satunnaiset erät 0 1 000 000 400 000 0 0 0

Tulorahoituksen korjauserät -150 829

INVESTOINNIT

Käyttöomaisuusinvestoinnit -4 805 582 -4 162 370 -3 000 000 -4 542 700 -2 589 300 -2 600 000

Rahoitusosuudet inv.menoihin 233 000 51 883 160 000 50 000 50 000 50 000

Käyttöomaisuuden myyntitulot 2 371 362 583 150 200 000 0 0 0

VARS.TOIMINTA JA INVESTOINNIT -1 930 822 -908 992 22 289 -1 301 206 1 394 900 1 803 418

Rahoitustoiminta

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET

Antolainasaamisten lisäys -1 167 1 320 000 0 0 0 0

Antolainasaamisten vähennys 85 628 53 698 53 698 67 698 81 698 81 698

LAINAKANNAN MUUTOKSET

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 000 000 4 328 570 3 000 000 4 500 000 2 500 000 2 600 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 418 331 -2 510 000 -2 810 000 -3 060 000 -3 330 000 -3 200 000

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 500 000 -1 500 000 -500 000 -1 000 000

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset -2 698 777 -500 000

RAHOITUSTOIMINTA 1 467 354 1 192 268 243 698 1 507 698 -1 248 302 -1 518 302

VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -463 468 283 276 265 987 206 492 146 598 285 116

61

INVESTOINTIOSA

KUNNANHALLITUS

2020 2021 2022

Laihianraitti I Tulot 0 0 0

Menot -27 000 -27 000 -27 000

Netto -27 000 -27 000 -27 000

Maa-alueet Tulot 50 000 50 000 50 000

Menot -150 000 -150 000 -150 000

Netto -100 000 -100 000 -100 000

ATK-ohjelmat

Tulot 0 Menot -60 000 Netto -60 000 Maksuliikenneohjelman uusiminen (vanhan tuki loppuu)

Myyntilaskuohjelman uusiminen (vanhan tuki loppuu) Henkilöstöhallinto-osan hankinta, siirtyy vuodelta 2019

KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ

Tulot 50 000 50 000 50 000

Menot -237 000 -177 000 -177 000

Netto -187 000 -127 000 -127 000

PERUSTURVALAUTAKUNTA

2020 2021 2022

Yhteistoiminta-alueen investoinnit

Tulot 0 Menot -35 000 Netto -35 000 Kanta 2017 käyttöönotto Lifecaressa hammashoidossa.

Päivityksiä Pegasos- ja Lifecare -ohjelmiin (sähköisen asioinnin käyttöönotto ja käyttö)

PERUSTURVALAUTAKUNTA YHTEENSÄ

Tulot 0 Menot -35 000 Netto -35 000

62

SIVISTYS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA

2020 2021 2022

Kirkonkylän koulun kalusteet


Lukion kalusteet


Yläkoulun (jopo- ja tupa-luokat) kalusteet ja opetusvälineet

Tulot

Menot -13 000 Netto -13 000

Omatoimikirjaston perustaminen

Tulot

Menot

-59 000

Netto

-59 000

SIVISTYS- JA VARHAISKASV.LTK YHTEENSÄ

Tulot 0 0 Menot -34 000 -59 000 Netto -34 000 -59 000

VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 2020 2021 2022

Urheilukeskusalueen kehittäminen

Tulot 0 Menot -40 000 Netto -40 000 Kaukalo, tenniskentän aita

Leikkikenttien kunnostus

Tulot 0 Menot -10 000 Netto -10 000 siirretty teknisen lautakunnan projekteista

VAPAA-AIKALAUTAKUNTA YHTEENSÄ


63

TEKNINEN LAUTAKUNTA

Talonrakennus 2020 2021 2022

Tulot 0 0 0

Menot -484 000 -327 000 -130 000

Netto -484 000 -327 000 -130 000

ERITTELY LIITTEENÄ 1

Kunnallistekniikka

Tulot 110 000 0 0

Menot -2 180 000 -3 829 700 -2 282 300

Netto -2 070 000 -3 829 700 -2 282 300

ERITTELY LIITTEENÄ 2

TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ

Tulot 110 000 0 0

Menot -2 664 000 -4 156 700 -2 412 300

Netto -2 554 000 -4 156 700 -2 412 300

INVESTOINNIT YHTEENSÄ

Kunnanhallitus

Tulot 50 000 50 000 50 000

Menot -237 000 -177 000 -177 000

Netto -187 000 -127 000 -127 000

Perusturvalautakunta

Tulot 0 0 0

Menot -35 000 0 0

Netto -35 000 0 0

Sivistys ja varhaiskasvatusltk

Tulot 0 0 0

Menot -34 000 -59 000 0

Netto -34 000 -59 000 0

Vapaa-aikalautakunta

Tulot 0 0 0

Menot -50 000 0 0

Netto -50 000 0 0

Tekninen lautakunta

Tulot 110 000 0 0

Menot -2 664 000 -4 156 700 -2 412 300

Netto -2 554 000 -4 156 700 -2 412 300

INVESTOINNIT YHTEENSÄ

Tulot 160 000 50 000 50 000

Menot -3 020 000 -4 392 700 -2 589 300

Netto -2 860 000 -4 342 700 -2 539 300

64

LIITTEET

LIITE 1 Teknisen lautakunnan investointisuunnitelma, talonrakennus

LIITE 2 Teknisen lautakunnan investointisuunnitelma, kunnallistekniikka

65

Tekninen lautakunta, investointisuunnitelma 2020 - 2023, talonrakennus LIITE 12020 2021 2022 2023 YHTEENSÄ

5221 Terveysasema ja lämpökeskus 109 000 70 000 70 000 80 000 329 000

Peltikaton maalaus 4300 m2 44 000 44 000

Käytävien uudistus , lattian laatoitus 20 000 20 000 20 000 20 000 80 000Vesiputkien uusiminen, uusi alakatto

ja valaistus 50 000 50 000 60 000 160 000

Varavoimalaite ja muutostyöt 45 000 45 000

5225 Siskontuvan palveluasunnot 225 000 0 0 0

peruskorjaus 225 000

5230 Oravametsän päiväkoti 0 20 000 0 20 000

Peltikaton maalaus 1600 m2 20 000 20 000

5231 Vallinmäen päiväkoti 0 0 0 0

0

5232 Hulmin päiväkoti 0 0 10 000 10 000

Peltikaton maalaus 10 000 10 000

5264 Uimahalli 0 0 0 0

5265 Urheilukentän rakennukset 85 000 0 0 85 000

Uudisrakennus, vessat, pukuhuoneet

ja suihkut 85 000 85 000

5266 Monitoimitalo 0 0 0 0

0

5240 Hulmin koulu 0 17 000 0 17 000

Koulurakennuksen julkisivun 17 000 17 000

Liikuntasalin peltikaton maalaus 10 000

5241 Isonkylän koulu 0 0 0 0

0

5242 Jokikylän liikuntasali 0 0 0 0

0

5243 Kirkonkylän koulu 0 115 000 0 115 000

Pihasuunnitelman toteutus 115 000 115 000

5245 Kylänpään koulu 10 000 0 10 000

Peltikaton maalaus 10 000 10 000

5246 Perälän koulu 0 0 0 0

0

5206 Säästökirja 0 55 000 0 55 000

Lattian ja alakattojen sekä 55 000 55 000

5197 Kiinteistöjen yhteisinvestoinnit 55 000 0 0 0 205 000

Ennalta arvaamattomat korjaukset 50 000 50 000 50 000 50 000 200 000

Liikutettava varavoimalaite 5 000 5 000

YHTEENSÄ TEKNINEN LAUTAKUNTA TALONRAKENNUS484 000 277 000 80 000 80 000 846 000

66

KUNNALLIST EKNIIKAN RAKENT AMISOHJELMA 2020 - 2022 LIITE 2

OSAST O: 18 HANKKEET

Kustannus

2020-2022 TA 2020 TS 2021 TS 2022 TS2023

500 Katujen rakentaminen yhteensä 5 396,000 1 128,000 2 712,000 1 556,000

Edellisvuonna rakennettujen viimeistely 30,000 10,000 10,000 10,000

Uusien kaava-alueiden kunnnallist. Suunnittelu, Kalliola 60,000 20,000 20,000 20,000

Vanhojen kaava-alueiden täyd.rak. 30,000 10,000 10,000 10,000

Leikkikenttien kunnostus ja uudisrakentaminen eril. ohj. mukaan 0,000

Kyijyntie (Jarrumiehentie - rata-alue) 30,000 30,000

Långominnentie (Kauppatie-Rudontie) 400m*7,5+kv 3,5m + silta 25*12m, sis.ab+val,

+ kauppatien kiertoliittymä 1 250,000 50,000 600,000 600,000

Lappalaisentien parantaminen+korotettu KV-väylä, väli Naavati-Ampujantie 670m, 500,000 500,000

Jarrumiehentien plv 240 - 906 + oja 1 372,000 250,000 122,000

Katujen perusparannus (kohteet erill. ohjelman mukaisesti) 70,000 70,000

Virkalantien perusparantaminen+ kv-väylä (3tie-Valli)180m (sis. päällysteen) 153,000 153,000

Ampujantien (Vuorelantie-Peräläntie) perusparantaminen ja päällystäminen+avo-ojat ym. 453,000 453,000

Jaskarintien perusparannus+kv-väylä osalle matkaa korotettuna 150m 60,000 60,000

Hallintien pään oikaisu 100 m 0,000

Santaloukon kaava-alue 59 tonttia (loput 35 tonttia) 490,000 490,000

Jakkulan kaavan laajennus, 10 tonttia, kaavatiet n. 330 m 163,000 163,000

Vaalilan alue (Mäntymäki), I ja II vaiheet 575,000 175,000 400,000

Kalliolan alue 10,5 ha 430,000 430,000

Kalliolaaksontie perusp + kv-väylä välille Vadelmatie - Ampujantie 500 m 360,000 10,000 350,000

Yhdystien parantaminen välillä Alhontie - Kirstantie n. 650 m 320,000 50,000 270,000

Pajutie parantaminen 200 m pääll lev. 6,5m 39,000 39,000

Pihlajatie parantaminen 70 m pääl lev 5,5 m 11,000 11,000

Puistoalueiden rakentaminen 30,000 10,000 10,000 10,000

Keskeneräisten puistoalueiden rakentaminen ja hoito 30,000 10,000 10,000 10,000

Katujen päällystys 262,000 45,000 158,700 58,300

Uudelleenpäällystys/Pintaus, erillisen ohjelman muk. 100,000 40,000 30,000 30,000

Marjakuja 60*5,5m (talot rakentamatta, yksityisen tontteja) 4,000 4,000

Kissankellontie PLV 0-75 4,100 4,100

Kissankellontie 5m+KV 3m PLV 75-189 10,400 10,400

Sarakuja PLV 0-140 7,800 7,800

Apilakuja PLV 0-136 7,600 7,600

Ratamokuja PLV 0-119 6,800 6,800

Leinikkikuja PLV 0-142 8,000 8,000

Kissankellontie PP PLV 0-118 4,000 4,000

Haravatie 6,5m+KV 3m 80,000 80,000

Sirppikuja 3,186 3,186

Viikatekuja 6,156 6,156

Hankokuja 6,912 6,912

Unkakuja 8,046 8,046

Teerenkuja 0,000

Lohkaretie 5,000 5,000

502 Tievalaistus yhteensä 19,000 19,000 0,000 0,000

Faaringintien valaistus noin 1,7 km 19,000 19,000

550 Vesilaitos rakentamiskohteet yht. 518,000 125,000 262,000 131,000

Verkostoon liitt.+kaava-al.täyd.rak 45,000 15,000 15,000 15,000

Haja-as. alueen täyd rak. 0,000

Saneeraus 30,000 10,000 10,000 10,000

Jaskarintien vesijohdon uusiminen 15,000 15,000

Santaloukon kaava-alue loput 35 tonttia 76,000 76,000

Jakkulan kaavan laajennus, 10 tonttia 15,000 15,000

Vaalilan alue (Mäntymäki) 200,000 100,000 100,000Kalliolan alue 10,5 ha 137,000 137,000

555 Viemärilaitos rakentamiskohteet yht. 1 019,000 205,000 487,000 327,000

Verkostoon liitt.+kaava-al.täyd.rak 45,000 15,000 15,000 15,000

Verkoston ja kaivojen saneeraus, erill. ohjelma (kaikki betonilinjat san. muovisiksi) 60,000 30,000 30,000

Pumppaamojen saneeraus, Erill. Ohjelma 15,000 10,000 5,000

Haja-asutus alueiden viemäröinti 315,000 150,000 165,000

Jaskarintien viemärin uusiminen 10,000 10,000

Santaloukon kaava-alue loput 35 tonttia 114,000 114,000

Jakkulan kaavan laajennus, 10 tonttia 23,000 23,000

Vaalilan alue (Mäntymäki) 300,000 150,000 150,000

Kalliolan alue 10,5 ha 137,000 137,000

67

Erillishankkeet: 758,000 538,000 200,000 200,000

Yksityisteiden parantamisohjelma, edellyttää vähintään 50 % valtionapu 50,000 50,000

Siltojen peruskorjaus (turvallisuus), valtionapu 50 % huomioitu * 60,000 60,000

VT3/14 lisämaksu 78,000 78,000

Koskelantien sillan muutostyöt 150,000 150,000

Alempiasteisten teiden yhteishankkeet, edellyttävät valtion mukanaoloa 300,000 100,000 100,000 100,000

Länsitie välillä Isokylä-Kylänpää tiehanke 0,000

Kadut ja kv: avo-ojien kunnostus 45,000 15,000 15,000 15,000

Yksityisteiden ojien kunnostus 10,000 10,000 10,000

Kadut ja klv, halkeamien juotos ja ajoratamerkintöjen uusiminen 75,000 25,000 25,000 25,000

Ratikyläntien jatke+ radan alikulku - varaumana tulevaisuuteen 0,000

Ennalta-arvaamattomat korjaustyöt 150,000 50,000 50,000 50,000

Kunnallistekniikka yhteensä 8 002,000 2 070,000 3 829,700 2 282,300

Documents

TALOUSARVIO 2020 - Laihia · 2016 8 140 1 677 20,6 4 752 58,4 1 711 21,0 2017 8 ... Väestön ikääntyminen lisää paikallishallinnon sosiaali- ja terveyspalvelujen menoja n. 1,2