TAMPERE - FlipEco · ECO2 Kirjaorig FINAL:ECO 2 Kirjaorig 24.5.2013 14:04 Sivu11. Neuvoston Ratkai-suja -kilpailussa ja pääsi finaaliin kah-dessa muussa eu-rooppalaisessa ym-päristökilpailussa

ensimmäiset vuotta

TAMPERE

3

ECO2 Kirjaorig FINAL:ECO 2 Kirjaorig 24.5.2013 14:02 Sivu1

Sam

i H

elen

ius

TAMPEREEN KAUPUNKI• Perustettu vuonna 1779 • Maapinta-ala 523,4 km2,

vesipinta-ala 164,6 km2, yhteensä 688,0 km2.

• Tampereen väkiluku 31.12.2012 oli 217 423 asukasta.

• Väestönkasvu on noin2 000 asukasta vuodessa.


http://www.tampere.fi/

ensimmäiset vuotta


4

© Tampereen kaupunki/ECO2-hanke© Kirjoittajat

© Valokuvaajat

ToimitusPauli Välimäki

Elli Kotakorpi, Krista Willman, Kirsi ViertolaMikko Närhi

Graafinen suunnittelu ja taittoNalle Ritvola, Osakeyhtiö Nallellaan, Tampere

ValokuvatJollei toisin ilmoitetaTampereen kaupunki

Mikko NärhiNalle Ritvola

PainoHämeen Kirjapaino Oy, 2013

ISBN 978-951-609-570-0

ensimmäiset vuotta


http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/kaupunkikonserninhankkeet/eco2-hanke.html

http://www.tampere.fi

http://www.sitra.fi

5

Sisällys

Pormestareiden esipuheet

Johdanto – Mikä on ECO2-hanke?

Ekotehokasta kaupunkisuunnittelua ja rakentamista

Uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiaa

Kestävää ja älykästä liikennettä

Yhteenveto: Kolmen vuoden loikka

Kohti vuotta 2020

Liitteet

68

14

66

78

94114121

•Kaavojen ekotehokkuuslaskurit •Koukkurannan energiatarkastelu •Täydennysrakentaminen:EHYT, Tammela •Puurakentaminen: Isokuusi •Härmälänrannan nollaenergiahanke •Tampereen ERA17 •Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila •Rane – rakentamisen ja asumisenenergianeuvontakeskus •Ekokaupunki Vuores •Asuntomessujen nollaenergiatalot •Pirkanmaanrakennuskulttuurikeskus •Energiatehokasta rakentamista – TARMO ja TAPRE

•Tampereen Sähkölaitoksen strategia •Tammervoima •Aurinkopaneelit ja pientuulivoimalatTampereella •Uusiutuvan energian pilotit – RESCA •Tampere-talo ja Särkänniemi •Tampereen Tilakeskus •Katuvalot •Tampereen Valoviikot

•Joukkoliikenne kasvussa •Moderni kaupunkiraitiotie •Hybridibussit •Pyöräilyn suosio nousee •Minä poljen -kampanja •Tampereen 10 pyöräilytekoa •Sähköautot •Autojen yhteiskäyttö

•Päästöt kääntyneet laskuun •Uudet toimintatavat leviävät •Ympäristöliiketoiminta viriää •Tampereesta ilmastokaupunkien edelläkävijä

•Näin ECO2 jatkuu •Viiden tähden keskusta •Älykäs ekokaupunki


6

Näin lähti liikkeelle ECO2

Ilmaston lämpeneminen on saman suuruusluo-kan asia kuin talouden globalisaatio tai kulttuu-rien kansainvälistyminen. Ne eivät tunne rajoja ja

meidän on myös kaupunkina mietittävä suhtautu-misemme niihin.

Tampereen kaupunki on valinnut tiensä. Me ha-luamme olla eturivissä torjumassa kasvihuoneil-miötä, aivan samoin kuin haluamme aktiivisesti kan-sainvälistyä ja rakentaa uutta osaamista taloudenrakennemuutoksessa.

Tämä iso kuva oli mielessämme, kun laadimmeTampereen kaupunkistrategiaa vuonna 2009.Olimme juuri liittyneet Covenant of Mayors -sopi-mukseen, eli EU:n pormestareiden ilmastosopi-mukseen, jossa lupasimme vähentää kasvihuone-kaasupäästöjä yli 20 prosenttia vuoteen 2020 men-nessä. Valmisteilla oli myös seudullinen ilmastost-rategia, jossa tavoitteeksi otettiin 30 prosentinpäästövähennykset vuoteen 2030 mennessä.

Nämä ovat vaativia tavoitteita, sillä Tampereenseutu kasvaa noin 4000 asukkaalla vuodessa jakasvun oletetaan jatkuvan tulevina vuosina. Mitenvoisimme yhdistää kaupunkiseudun kasvun ja pääs-töjen vähentämisen? Kun tätä mietimme, apuun tuliSitra. Siellä etsittiin kaupunkia, joka lähtisi kehittä-mään omia toimintojaan ekotehokkaammiksi ja vä-hähiilisiksi. Päätimme ottaa haasteen vastaan.

Näin lähti liikkeelle ECO2 – Ekotehokas Tampere2020 -projekti. Sille asetettiin kunnianhimoiset ta-voitteet: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminenja vähähiilisten toimintatapojen kehittäminen,mutta myös ympäristöliiketoiminnan edistäminenja Tampereen nostaminen ilmastokaupunkien eturi-viin.

Vajaassa kolmessa vuodessa on tapahtunut pal-jon. Tampereen kaupunki ja monet yritykset ja yh-teisöt ovat lähteneet liikkeelle. Päästökehitys onkäännetty oikeaan suuntaan – alaspäin. Vähähiili-siä toimintatapoja on otettu käyttöön. Ilmastopilot-teja on aloitettu niin rakentamisessa, liikenteessäkuin energiantuotannossa. Tampere on tänään edel-läkävijä ilmastoasioissa.

Timo P. NieminenTampereen pormestari 2007 – 2012ECO2:n neuvottelukunnan puheenjohtaja


7

Kohti älykästä ekokaupunkia

Olen seurannut mielenkiinnolla ja ilolla ECO2-hankkeen etenemistä. Se on esimerkki ke-hitystyöstä, jolla on selkeä tarve ja jonka ta-

voitteet ovat hyvin konkreettisia. ECO2 on näyttä-nyt, että ilmastonmuutos voidaan kääntää uhkastamahdollisuudeksi.

Ilmastonmuutos haastaa meidät kehittämäänkestäviä asumisen ja liikkumisen tapoja ja puhdastateknologiaa. Muutos näkyy jo monin tavoin arjes-samme – esimerkiksi hyvin vähän sähköä kulutta-vat LED-lamput ovat muutamassa vuodessa tulleetjokapäiväiseen käyttöön. Autot kuluttavat yhä vä-hemmän polttoainetta ja sähköautojen kehitys me-nee vauhdilla eteenpäin.

Uudella, älykkäällä ja säästäväisellä teknologiallaon tärkeä rooli, kun ilmastonmuutokseen etsitäänkäytännön ratkaisuja. Siinä on mahdollisuutemme,onhan Tampereella huippuosaamista niin tietotek-niikassa, koneenrakennuksessa, automaatiossakuin energiatekniikassa. Näen tässä uusia kestävänkasvun mahdollisuuksia. Tampere voi näyttää suun-taa älykkään ekokaupungin rakentamisessa.

Se on kaupunki, jossa voimme asua, liikkua jatehdä työtä kestävällä tavalla. Siksi täydennysra-kennamme paljon, suunnittelemme ratikkaa, raken-namme pyöräteitä, ohjaamme autoilua maan alleTampereen kapealla kannaksella ja lisäämme mää-rätietoisesti uusiutuvaa energiaa.

Tässä kirjassa kerrotaan siitä, miten ekoteho-kasta Tamperetta rakennetaan. Tulokset ovat jo nä-kyvissä: Kasvihuonekaasujen päästöt ovat käänty-neet laskuun. Uusiutuvan energian osuus lämmönja sähkön tuotannossa on kasvanut. Joukkoliiken-teen matkustajamäärä ja kulkumuoto-osuus onnoussut, niin myös pyöräilyn suosio. Tampere kas-vaa entistä ekotehokkaammin.

Tässä työssä ECO2:lla on tärkeä rooli jatkossakin.Mutta muutoksen tekemiseen tarvitsemme kau-pungin koko henkilöstön panoksen ja kumppaneitamyös yritysmaailmasta ja kansalaisista. Tehdäänyhdessä Tampereesta eurooppalainen esimerkki il-mastoystävällisestä kaupungista!

Anna-Kaisa IkonenTampereen pormestari 2013 –


Tampereen käänne ekotehokkuuteen

Pyöräilijöiden määrän kehitys Tampereella 2000-2011(indeksi 100 v. 2000).

8

Tampereen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys 2010-2012(poislukien teollisuus).

Tampereen Sähkölaitoksen tuotannon hiilidioksidipäästöt2006-2012.

Lähd

e: T

ampe

reen

Säh

köla

itos

Oy

Lähd

e: T

ampe

reen

Säh

köla

itos

Oy

Lähd

e: T

ampe

reen

kau

punk

i

Lähd

e: T

ampe

reen

kau

punk

i

Lähd

e: T

ampe

reen

kau

punk

iseu

dun

jaP

irka

nmaa

n lii

kenn

etut

kim

us 2

012

Lähd

e: B

envi

roc

Oy

Kulkutapojen muutokset Tampereella 2005-2012.

Tampereen joukkoliikenteen matkustajamäärät 2004-2012.

Tampereen Sähkölaitos Oy:n oman tuotannon energia-lähteiden prosentuaalinen jakauma vuosina 2006–2012.


ECO2-hankkeen avaus oli touko-kuussa 2010 Finlaysonin vanhal-la tehtaalla. Tapahtumaa oli to-distamassa yli sata ihmistä –päättäjiä, kaupunkisuunnittelijoi-ta, yritysten edustajia, tutkijoitaja aktiivisia kaupunkilaisia. Il-

massa oli uteliasta odotusta ja toiveita uusistatuulista Tampereen kehittämiseen. ECO2-han-ke yhdisti alusta lähtien kaupungin monet toi-mijat yhteistyöhön vähähiilisen, ekotehokkaankaupungin rakentamiseksi.

Mitä uutta ECO2-hankkeelta odotettiin?Tampereella on tehty jo vuosien ajan työtä kes-tävän kehityksen hyväksi. Haasteena on kui-tenkin ollut kaupungin jatkuva kasvu, ja senmyötä energian, liikenteen ja päästöjen lisään-tyminen. Käännettä ei ole saatu aikaan. Tam-pere on maamme toiseksi suurin kasvukeskus,jossa on yli 216 000 asukasta, ja väkiluku kas-vaa lähes 2000 asukkaan vuosivauhdilla. Kas-vava kaupunki kuluttaa paljon energiaa, josta

valtaosa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joi-den käyttö vauhdittaa ilmastonmuutosta.

Tähän haasteeseen Tampere on vastannutsitoutumalla kunnianhimoisiin ilmastotavoit-teisiin niin seudullisessa ilmastostrategiassakuin EU:n pormestareiden ilmastosopimuk-sessa. Tarkoitus on kääntää niin absoluuttisetkuin asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästötlaskuun, vaikka kaupungin kasvun ennustetaanjatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Tämä onnis-tuu vain, jos energiatehokkuus sekä eri toimienilmastovaikutukset otetaan huomioon kaikessakaupungin toiminnassa päätöksenteosta to-teutukseen. Se edellyttää myös määrätietoistasiirtymistä fossiilisesta energiasta uusiutuviinenergiamuotoihin.

Tämän käänteenaikaansaamiseksiECO2 käynnistettiin.

9

Johdanto– Mikä on ECO2-hanke?


”ECO2-hanke synnytettiin kaupungin stra-tegisten ilmastotavoitteiden toteuttamisoh-jelmaksi. Kaupungeilla on suuret vaikutus-mahdollisuudet päästöjen pienentämiseenesimerkiksi rakennusmääräysten ja liiken-nejärjestelyjen kautta, ja siten tärkeä rooliottaa vastuuta tässä asiassa. Toinen syyECO2:n perustamiselle oli se, että aika olipoliittisesti suotuisa: politiikassa löytyi yh-teinen konsensus ilmastoasioiden edistämi-selle eli aiemmin viherpiipertämiseksi lei-matut ajatukset olivatkin nyt valtavirtaa.”

Johtaja Kari Kankaala, Kaupunkikehitysryhmä

Tampereen suurin yksittäinen päästöjämuodostava osa-alue on rakennettu ympäris-tö. Rakentaminen ja erityisesti rakennustenlämmittäminen vievät paljon energiaa, ja ra-kennetun ympäristön aiheuttamat kasvihuo-nekaasupäästöt kattavat n. 40 % Tampereen,kuten koko Suomenkin kokonaispäästöistä.Tästä johtuen ECO2 on mukana monessa eko-tehokkaaseen kaupunkisuunnitteluun ja ra-kentamiseen keskittyvässä hankkeessa.

Energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat val-taosan kasvihuonekaasupäästöistä. Tampe-reella tuotetusta lämmöstä ja sähköstä yli 90prosenttia tuotettiin vuonna 2010 fossiilisillapolttoaineilla eli maakaasulla ja turpeella. Pääs-tövähennyksiin pääsemiseksi energiatehok-kuus ja uusiutuvan energian lisääminen ovataivan ratkaisevassa roolissa. Siksi ECO2:n toi-nen toiminta-alue on energia ja siihen liittyväthankkeet.

Kaupungin kasvaessa myös liikenteen mää-rä kasvaa jatkuvasti. Liikenteen osuus Tampe-reen kasvihuonekaasupäästöistä oli vuonna2010 noin 18 %. Liikenteen päästöt ovat olleetviime vuosina kasvussa, minkä vuoksi joukko-liikenteen, kevyen liikenteen ja vähäpäästöisenautoilun edistäminen on keskeistä. Kestävänliikenteen edistämiseen ja ratkaisuihin keskit-

tyvät hankkeet muodostavat kolmannenECO2:n päätoiminta-alueen.

ECO2-hankkeella on ollut monia erilaisia toi-mintatapoja ja rooleja sen lukuisissa alahank-keissa. ECO2:n toiminnan keskeisenä piirtee-nä on ollut kaupungin toimintatapojen muut-taminen ja konkreettisten pilottien toteuttami-nen. ECO2 on toiminut koordinaattorina, tuke-na ja innoittajana kaupungin yksiköille ja laajal-le kumppaniverkostolle. Siksi tämä raportti einiinkään kerro ECO2:n aikaansaannoksistakuin koko Tampereen kaupungin ilmastoteois-ta.

”Sitra oli ollut Ilmankos-hankkeen kauttahyvässä yhteistyössä Tampereen kanssa, jasyntyi ajatus, että käynnistettäisiin laajem-pi koko kaupungin kattava ilmasto- jaenergiahanke. Tampereen kaupunki tekisuunnitelman ECO2:sta, johon Sitra päättilähteä mukaan kolmen ensimmäisen vuo-den ajaksi rahoittamaan hanketta yhdessäTampereen kaupungin kanssa.”

Johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti, Sitra

ECO2 on menestynyt kansainvälisissä kil-pailussa hyvänä esimerkkinä julkisen sektorinkokonaisvaltaisesta ilmastohankkeesta. ECO2sai ensimmäisen palkinnon Pohjoismaiden

10

ECO2 on järjestänyt niinasiantuntijafoo-rumeita kuin toritapahtumia. Elli Kotakorpija Krista Will-man Tammelan torilla pyöräily-tapahtumassa.


11

ECO2:n tavoitteet vuosille 2010–2012:

• Koordinoida ja tukea Tampereen kaupungin ilmasto- ja energiatavoitteiden toteuttamista.

• Edistää kaupunkikehitykseen vaikuttavien toimijoiden yhteistyötä vähähiilisen ja hiilineutraalin kaupunkirakenteen synnyttämiseksi.

• Luoda edellytyksiä ympäristöliiketoiminnan kasvulle erityisesti puhtaan teknologian, energiansäästön, uusiutuvan energian ja

ekotehokkaan rakentamisen markkinoilla.

• Tavoitella Tampereelle vahvaa asemaa ilmastopolitiikan ja ekotehokkaan rakentamisen kansainvälisessä kärjessä ja

osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin hyvien käytäntöjen levittämiseksi.

• Kehittää vähähiilisiä pilotteja rakentamiseen, energiantuotantoon ja liikenteeseen.


Neuvoston Ratkai-suja -kilpailussa japääsi finaaliin kah-dessa muussa eu-rooppalaisessa ym-päristökilpailussa.

ECO2 on toimi-nut monen ala-hankkeen käynnis-täjänä tai rahoitta-jana. Ohjaamallavaroja muiden ta-hojen toteutta-miin ekotehokas-

ta ja vähähiilistä kaupunkirakennetta tukeviinhankkeisiin ECO2 tukee ja mahdollistaa mui-den toimijoiden ilmastotyötä ja toteuttaa sa-malla myös omia tavoitteitaan. Moninaistenhankekumppanien kautta myös yhteistyöver-kostot kehittyvät ja laajenevat.

Vuosina 2010 – 2012 ECO2 tuki erilaisiaenergia- ja ilmastohankkeita, tapahtumia ja sel-vityksiä yhteensä noin 600 000 eurolla. Hank-keita ovat toteuttaneet kaupungin yksiköt,mutta mukana on ollut myös ulkopuolisiakumppaneita, yrityksiä, järjestöjä, yliopistoja jatutkimuslaitoksia. Osa hankkeista on ollut val-takunnallisia, jotkut kansainvälisiäkin. Useissahankkeissa rahoittajana on ollut myös Tekes.Hankkeiden yhteisarvo on ollut noin 10 miljoo-naa euroa, mistä Tampereella tapahtuvan kehi-tystyön arvoa on yli 4 miljoonaa euroa.

”Tampere on loistava esimerkki siitä, ettäei ajeta vain yksittäisiä hankkeita, vaan ononnistuttu luomaan strategisia kokonai-suuksia, joissa haetaan synergiaa erillistenhankkeiden kesken. Tämä on malli, jostakannattaisi muidenkin toimijoiden ottaaopikseen.”

Kestävä yhdyskunta -ohjelman päällikkö Virpi Mikkonen, Tekes

Yksi merkittävä ECO2:n rooli on ollut hank-keista ja ilmastotoimista tiedottaminen niinkaupunkiorganisaation sisällä kuin laajemmal-lekin. Kaupunkilaisia on innostettu mukaanekotehokkaan Tampereen rakentamiseenmyös erilaisin kampanjoin, kuten Minä poljen -pyöräilykampanjalla.

ECO2 on yksi Tampereen kaupungin strate-gisista projekteista. Kaupunginvaltuusto onkäynnistänyt strategisia projekteja aloille, joillaon erityistä merkitystä kaupunkikehitykselle.Kaupunginhallitus valvoo niiden toteuttamista.ECO2 toimii konsernihallinnossa kaupunkike-hitysjohtajan alaisuudessa. Sen ohjausryh-mässä on mm. kaavoituksesta, rakentamises-ta, liikenteestä ja energia-asioista vastaavienyksiköiden edustus. Tämä laaja sitoutuminenon edellytys tämän kaltaisen laajan ilmasto-hankkeen onnistumiselle.

Vuoden 2012 lopussa päättyi ECO2 -hank-keen käynnistysvaihe. Kahdessa ja puolessavuodessa muutos on kasvanut pienistä pu-roista isoksi virraksi. Vaikka Tampereen taivalekotehokkaaksi kaupungiksi on vasta hyvässäalussa, on Tampereesta tullut Suomessa edel-läkävijä ilmasto- ja energia-asioihin panostava-na kaupunkina. Vähähiilisyys konkretisoituuniin rakentamisessa, liikkumisessa, energian tuotannossa kuin kaupunkisuunnittelussakin monin tavoin. Ja mikä tärkeintä: kasvihuone-kaasujen päästöt ovat kääntyneet laskuun.

Matka kohti hiilineutraalia Tamperetta on alkanut.

Pauli VälimäkiECO2-hankkeen johtaja

12


13

Ram

boll

Oy

VIS

IOEkotehokas Tampere 2020

Vuonna 2020 Tampereen kaupunki on ekotehokkaampikuin nykyisin ja samalla myös viihtyisämpi paikka asua.Tamperelaisten hiilijalanjälki on pienentynyt huomatta-vasti Tampereen sähkölaitoksen lisättyä uusiutuvan ener-gian osuutta energiantuotannossa 30 prosenttiin. Keskus-

tasta Lentävänniemeen ja Hervantaan kulkee ratikka, joka tarjoaanopean ja päästöttömän tavan liikkua. Ratikkalinjan varrella asuvistaomaa autoa käyttävät vain harvat. Keskustassa kävely ja pyöräilyovat kätevimmät tavat liikkua. Uusia alueita kaavoitettaessa arvioi-daan aina niiden ekotehokkuus ja hiilijalanjälki. Uudisrakentaminenkaupungissa on lähes nollaenergiatasoa ja rakentajia kannustetaanekotehokkuuteen taloudellisin ohjauskeinoin, neuvonnalla, opastuk-sella ja näyttämällä esimerkkiä julkisessa rakentamisessa.


14

Havainnekuva Ranta-Tampellan uudis-rakennuksista. 3 600 asukkaan asuinaluerakennetaan Kekkosentien päälle, josRantaväylän tunneli toteutetaan.

Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy.


Tampereen ja EU:n tavoitteita

Tampereen kaupunkistrategia 2012 Tampere virtaa: • Vuonna 2020 hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet tiivistyneen kaupunkirakenteen,

lisääntyneen joukko- ja kevyenliikenteen, asumisen ja rakentamisen energiatehokkuuden sekä uusiutuvien energialähteiden käytön ansiosta.

Seudullinen rakennesuunnitelma:• Kaupunkiseudulla varaudutaan 90 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä.

• Kasvu ohjataan joukkoliikennevyöhykkeille ja taajama- ja keskusta-alueille.• Kaupan alueita, palveluja ja toimistotyöpaikkoja ohjataan joukkoliikennevyöhykkeille.

• Luodaan viihtyisää ja esteetöntä kävely- ja pyöräily-ympäristöä.EU:n energiatehokkuusdirektiivi:

• Julkinen uudisrakentaminen tulee olla lähes nollaenergiatasoa vuoden 2019 alusta lähtienja kaikki uudisrakentaminen vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kansallinen energiaviisaan rakentamisen ERA17-toimintaohjelma:• Kunnat näyttävät esimerkkiä ja rakentavat määräystasoa energiatehokkaammin.

• Laaditaan paikallinen energiaviisaan rakentamisen tiekartta.

15

Ekotehokasta kaupunkisuunnittelua ja rakentamista


ECO2-hanke on toteuttanut kau-punkisuunnitteluun ja rakenta-miseen liittyviä hankkeita nojau-tuen Tampereen kaupungin ta-voitteisiin, mutta myös kansallis-iin ja EU-tavoitteisiin. Iso haasteon ollut kaupunkikehittämisen

koko prosessin – kaavoituksen, kiinteistötoi-men, rakennuttamisen ja rakentamisen, raken-nusvalvonnan ja asuntotoimen – yhteistyön li-sääminen ekotehokkuustavoitteiden ja toimin-tatapojen kehittämiseksi.

”ECO2 on nopeuttanut rakentamisen jaenergiantuotannon keskeisten toimijoidenhavahtumista siihen, että ekotehokkuus -asiat ovat kaupungille strategisesti tärkei-tä.” Johtaja Kari Kankaala,

Kaupunkikehitysryhmä

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on on-gelma paitsi sen vuoksi, että se lisää liikennet-tä ja päästöjä, myös siksi, että se on taloudelli-sesti kestämätöntä. Hajallaan asuminen lisääyhdyskuntatekniikan ja palveluiden järjestämi-sen kustannuksia. Se tuottaa myös sosiaali-sesti kestämätöntä kaupunkiympäristöä, jos-sa ihmisten ajasta suuri osa kuluu liikenneväli-neissä istumiseen.

Kaupunkisuunnittelun keinoin voidaan vä-hentää Tampereen kasvihuonekaasupäästöjäluomalla edellytyksiä energia- ja ekotehokkaal-le elinympäristölle. Energia- ja ekotehokkuuson noussut yhä tärkeämmäksi maankäytönsuunnittelun lähtökohdaksi kaavasuunnittelunprosessissa. Tampereen seudun rakennesuun-nitelmassa alueen väestönkasvu ja uudisra-kentaminen sijoitetaan pääosin olemassa ole-van yhdyskuntarakenteen sisään joukkoliiken-nekäytävien varrelle. Kaavoituksen tulee ollariittävän tiivistä, jotta ekotehokkaan infra -struktuurin, kuten kaukolämmön ja hajautetunuusiutuvan energian, toimivan joukkoliiken-teen, kävelyn ja pyöräilyn, jätehuollon ja lähi-palveluiden rakentaminen on mahdollista.

Suomalainen rakennussektori on suuren ra-kennemuutoksen edessä. Kaupungin aktiivisettoimet rakennetun ympäristön valvonnassa,yhteistyö rakentajien kanssa, sekä ekotehok-kuustavoitteiden tuominen entistä voimak-kaammin kaavoitukseen mahdollistavat so-peutumisen rakennemuutokseen.

Rakennetun ympäristön suuri osuus Suo-men ja Tampereen kasvihuonekaasupäästöistäsekä energiankulutuksesta asettavat kovatvaatimukset rakennusten energiatehokkuudenparantamiseen ja hiilijäljen pienentämiseen.Rakennusten energiatehokkuusvaatimuksetkiristyivät 30 prosenttia vuonna 2010 ja edel-leen 20 prosenttia heinäkuun alussa vuonna2012. Rakennusten energiatehokkuutta tullaantiukentamaan vielä lisää, kun EU-direktiivi lä-hes nollaenergiataloista astuu voimaan julki-sessa rakentamisessa vuoden 2019 alussa jakaikessa rakentamisessa vuoden 2020 lopus-sa.

Kaupungin edelläkävijyys asiassa edistääenergiatehokkaan rakentamisen ja kaupunki-suunnittelun osaamista Tampereen alueella.Tätä edistää myös Tampereen teknillisen yli-opiston perustama kestävän rakentamisenprofessuuri, joka täytettiin vuonna 2012. Tam-pereen ammatilliseen korkeakouluun ja Tam-pereen aikuiskoulutuskeskukseen on perustet-tu ekotehokkaan rakentamisen oppimisympä-ristöt, ja myös Tampereen ammattiopistoon onsellainen tekeillä. ECO2 tekee yhteistyötä oppi-laitosten ja tutkimuslaitosten kanssa kestävänrakentamisen tutkimus- ja kehityshankkeissa.

Tampereella on käynnistetty laajoja de-monstraatiohankkeita kokonaisista ekokau-punginosista. Vuoreksen Isokuusessa on käyn-nistynyt Suomen suurimman puukerrostalo-alueen kehittämishanke. Härmälänrantaansuunnitellaan lähes nollaenergia-asuinaluettaja Niemenrantaan energiatehokasta ja uusiu-tuvaa energiaa hyödyntävää asuinaluetta. Nur-mi-Sorilan hiilineutraalista kaupunginosasta ontehty toteuttamissuunnitelma ja Tammelassavalmistellaan energiatehokkaan täydennys- ja

16


korjausrakentamisen hanketta. Kehityshank-keiden avulla Tampere pyrkii ekotehokkaan jaälykkään kaupunkirakentamisen innovaatio-alustaksi.

Ekotehokkaan kaupunkisuunnittelun toimintatapa

ECO2:n käynnistysvaiheen aikana vuosina2010–12 on tehty pilottiselvityksiä maankäy-tön suunnittelun energia- ja ekotehokkuusvai-kutuksien arvioimiseksi Vuoreksen, Härmälän-rannan, Niemenrannan ja Nurmi-Sorilan kaa-voituksen yhteydessä. Pilottien pohjalta on tar-koitus löytää uusia toimintatapoja, joilla voi-daan jatkossa kaikissa merkittävissä kaavoissaottaa huomioon energiatehokkuus, energiajär-jestelmät ja hiilijälki. Näin kaavat mahdollista-vat ekotehokkaan rakentamisen.

”ECO2:n perustaminen tapahtui meidänkannalta todella sopivaan aikaan, koskatuolloin juuri itsekin aloimme erityisestipainottaa ekotehokkuusteemoja. Yhteistyökaupungin suuntaan on toiminut hyvin eko-tehokkaan rakentamisen saralla nyt kun onolemassa tietty taho, joka vie näitä asioitaeteenpäin. KEKO-nimellä kulkeva alue -kehityshankkeiden ekotehokkuuden mitta-rointi on ollut meillä yksi iso yhteistyö-foorumi Tampereen kaupungin ja ECO2:nkanssa.”

Aluejohtaja Toni Tuomola, Skanska Oy

ECO2 on yhdessä kaupungin maankäytönsuunnittelun kanssa osallistunut kahden kaa-voituksen ekotehokkuustyökalun kehityshank-keeseen. Ecocity Evaluator on Eero PaloheimoEcocity Oy:n kehittämä yleispiirteisen maan-käytön suunnitteluun tarkoitettu laskentatyö-kalu, jolla voidaan arvioida erilaisten vaihtoeh-tojen hiilijalanjälkeä ja ekotehokkuutta. Työka-lua käytettiin mm. Nurmi-Sorilan Aurinkokau-punki -hankkeessa.

Tampereella on testattu mm. VTT:n ja Hel-singin kaupungin kehittämää HEKO-laskenta-työkalua, jolla arvioidaan kaavan ekotehok-kuutta pisteyttämällä mm. uusiutuvan energi-an hyödyntämistä, viheralueiden laatua, hule-vesien hallintaa, energiankulutusta, joukkolii-kenteen saatavuutta, kevyen liikenteen reittejäja palveluiden läheisyyttä. Tältä pohjalta käyn-nistyi valtakunnallinen Kaupunkien ja kuntienaluetasoiset ekolaskurit –työkalun kehittämis-hanke (KEKO).

17

Uudisrakennus Vuoreksessa.Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy,Rakennustoimisto Pohjola Oy.


Ekotehokkuusarvio Niemenranta 2:n asemakaavaluonnoksista

ECO2-hankkeessa arvioitiin Niemenrannankaksi asemakaavaluonnosta keväällä HEKO-ekotehokkuuslaskurilla. Tuloksen mukaan kaa-valuonnokset saivat pisteitä 103, eli sijoittuivatekotehokkudelta luokkaan B (hyvä). Laskurinavulla ei saatu eroja kaavaluonnosten välille,mutta molemmista löytyi hyvää ja myös kehi-tettävää.

Aluetehokkuus oli kaavaluonnosten selkeinheikkous. Raideliikenteelle suunniteltu kau-punginosa tulisi olla tehokkaammin rakennet-tu. Yleiskaava oli kuitenkin tehty pientalo- japienkerrostalovaltaiseksi ja alueelle oli jätettä-vä laajoja viheralueita, koska vanhan teolli-suusalueen jättömaa ei sovellu asumiseen.Niinpä tähän indikaattoriin ei asemakaavoituk-sella juuri voitu vaikuttaa.

Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hyvätyhteydet olivat kaavaluonnosten hyviä piirteitä.Kävellen ja pyörällä pääsi palvelujen äärelle lä-hes yhtä nopeasti kuin autolla ja raideliiken-teelle on varaus alueen keskellä.

Kaavan ekotehokkuutta paransi se, että 90 % rakennusneliöistä sijaitsee passiiviener-

giataloissa ja 10 % matalaenergiataloissa. Ra-kennusmääräyksissä otetaan huomioon luon-nonvalon hyödyntäminen, passiivinen aurinko-lämmitys ja viilennys massiiviraken-teilla. Alueelle tehdään energia-tehokas valaistussuunnitelmaja asuntoihin asennetaan ve-denkulutusmittarit.

HEKO-laskennassa esi-tettiin keinoja, joilla ekote-hokkuutta voitaisiin vieläparantaa:

• Lähiviljelymahdollisuus 30 %:lla asuk-kaista, varmistetaan esim. rakennustapa-määräyksillä• Hulevesistä 20 % käsitellään ja hyödyn-netään paikan päällä ja 20 % käsitelläänpaikallisilla hidastavilla ja viivyttävillä pinta-johtamisjärjestelmillä• Tehdään aurinkoenergiaselvitys ja opti-moidaan rakennusten asentoja sekä katto-jen muotoja tämän mukaan. Alueen sähkö-energiasta 30 % tuotetaan aurinkosähköllä.• Alueen lämpimästä käyttövedestä 20 % tuotetaan aurinkolämmöllä• Rakennuksista 20 % on nollaenergiatalo-ja, loput passiivitaloja• Puolessa rakennuksista käytetään paljon

18

1300

100

103

Ekotehokkuuspisteet

Kartanonranta

Normaalitaso

heikkohuipputaso

hyvä

Kartanon-ranta

Niemenrannassa sijaitsevan Kartanon-rannan alueen eko-jälki kokonaisuudes-saan.

Mitä pienempi punai-nen alue sitä ekote-hokkaampi.


puuta ja muita materiaaleja, joilla on hiilinie-luvaikutus, 20 % rakennuksista pääasialli-nen runkomateriaali on puu, 40 % raken-nuksista pääasiallinen julkisivumateriaali onpuu• Pysäköintipaikkoja on varattu yhteiskäyt-töautoille•Pyörillä on säilytystilat joukkoliikenne -pysäkeillä

Näillä keinoilla Niemenrannan ekotehokkuusolisi erinomainen, eli A-luokkaa.

� Lähde: Elina Seppänen: Niemenrannan ekotehokkuu-sarvio HEKO-työkalulla. ECO2 2012.

KEKO – Työkalu kaavoituksen ekotehokkuuslaskentaan

Vuosina 2009–2010 kehitettiin Helsingin kaa-voituksen ekotehokkuustyökalu (HEKO), jotatestattiin myös Tampereella Koukkurannan jaNiemenrannan kaavoituksen yhteydessä. Mo-nella muullakin taholla ilmeni tarvetta kaavoi-tuksen ekotehokkuuden laskentatyökalulle, janäin HEKO-työkalun kehittämishanke laajenivaltakunnalliseksi.

Syntyi KEKO-hanke (Kaupunki-en ja kuntien alu-eelliset ekolasku-rit). Se on valta-kunnallinen, VTT:nvetämä kehitys-hanke, jossa ovat mukana myös Suomen Ym-päristökeskus, Aalto-yliopisto ja Tekes, sekä lu-kuisia kuntia ja yrityksiä, myös Tampereen kau-punki.

Hankkeessa on kehitetty yhdyskuntasuun-nittelun ja rakennushankkeiden ympäristö- jaekotehokkuusominaisuuksien arviointiin sopi-via työkaluja. KEKO:n A-vaiheessa tehtiin ar-vio noin 30:stä olemassa olevasta ekotehok-kuuslaskennan menetelmästä.

Vuonna 2013 alkoi KEKO:n B-vaihe, jossapäästään testaamaan työkalua yhteistyökun-tien eri kaavoitusvaiheita koskevissa pilotti-hankkeissa. B-vaiheen tavoitteena on saadamaankäytön suunnittelijoiden käyttöön valmis,monikäyttöinen ja toimiva työkalu vuonna2014.

19

Niemenranta


Miten ekotehokkuutta arvioidaan?

KEKO-hankkeen A-osassa tehtiin perustutki-musta siitä, millaisia ekotehokkuuslaskureitaon olemassa ja mitä ne mittaavat. Useissa tut-kimusraporteissa arvioitiin ekotehokkuudenproblematiikkaa kaupunkisuunnittelussa ylei-semminkin. Ekotehokkuus ei ole itsestäänsel-vyys.

Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Se kattaayleisellä tasolla samat ekologisen, sosiaalisenja taloudellisen kestävyyden ulottuvuudet kuinkestävän kehityksen käsite. Ekotehokkuudenmääritelmä on kiteytetty seuraavaan kaavaan:

20

Ekotehokkuus = Elämän laatu

Ympäristöhaitat x Resurssien käyttö x Kustannukset

Yhdyskuntakehityksenekotehokkuus =

Kulutetut luonnonvarat ja uusiutumattomatenergiavarat

+ Päästöt + Jätteeet

Asukas- ja työpaikkamäärä tai kokonaiskerrosala

Määritelmä on selkeä, mutta yleinen. Ekote-hokkuus tarkoittaa mahdollisimman suurtaelämän laatua mahdollisimman pienillä ympä-ristöhaitoilla, resurssien käytöllä ja kustannuk-silla. Ongelma on siinä, miten eri asioita mita-taan ja painotetaan. Esimerkiksi rakennusma-teriaalien painolla ei voi punnita niiden ympä-ristövaikutuksia. Tonni puuta ja tonni alumiiniatuottavat hyvin erilaiset ympäristöhaitat. Tarvi-taan siis painokertoimia eri asioille.

Lisää vaikeusasteita tulee, kun arvioidaanekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Miten arvi-oidaan kaupunkikehityshanketta, joka on ener-giatehokas ja vähäpäästöinen, mutta asukkai-den mielestä ei kovin viihtyisä ja taloudellisestikallis.

Paikallisten ja globaalien vaikutusten arvi-ointi oma haasteensa. Kuinka pitkälle jonkintuotteen elinkaari otetaan huomioon? Olosuh-teet Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa ovaterilaiset eikä sama mittari välttämättä sovikaikkialle. Se on havaittu esimerkiksi USA:ssakehitetyssä rakennusten LEED-ympäristöser-tifikaatissa, jonka kaikki kriteerit eivät ole rele-vantteja Suomen oloissa.

Näistä syistä KEKO-hankkeen tavoitteeksiotettiin Suomen oloihin soveltuvan ja tärkeim-piä ekologisia vaikutuksia kuvaavan työkalunkehittäminen. Yhdyskuntarakenteen ekote-hokkuuden kaava määriteltiin hankkeessanäin:

Alueellisessa ekotehokkuudessa mitataansiis luonnonvarojen ja uusiutumattomien ener-gialähteiden kulutusta sekä aiheutettuja pääs-töjä ja jätteitä yhtä kerrosneliötä tai yhtä asu-kasta (tai työpaikkaa) kohti. Huomioon voidaan

ottaa myös ns. ekosysteemivaikutukset eli vai-kutukset esimerkiksi puhtaaseen ilmaan ja ve-teen ja luonnon monimuotoisuuteen. Ne lisä-tään kaavan osoittajaan.


Jos halutaan tarkastella vain yhdyskunnan hiilijalanjälkeä, laskenta tehdään seuraavan kaa-van mukaan:

21

Yhdyskuntakehityksennettohiilijälki =

Kulutettu ilmakehänhiili (t CO2 ekv) –

Tuotettu ilmakehänhiili (t CO2 ekv)

Asukas- ja työpaikkamäärä (hlö) tai kokonaiskerrosala (kem2)

KEKO-työkalun kehityshankkeessa on ta-voitteena mahdollistaa sekä ekotehokkuudenettä hiilijäljen laskenta.

KEKO-hankkeen A-vaiheessa kartoitettiinnoin 40 ekotehokkaan aluesuunnittelun työka-lua, jotka ovat kaupallisessa tai tutkimuskäy-tössä. Niitä ovat esimerkiksi seutu- ja kuntata-solle tarkoitetut energia- ja materiaalivirtojentai päästöjen laskentaohjelmat ENVIMAT, KAS-VENER, KUHILAS, LIPASTO, Ecocity Evaluatorja Aallon Hybridi-LCA. Kunnanosa- ja kortteli-tai rakennustasolle tarkoitettuja ekotehokkuu-den arvioinnin työkaluja ovat esimerkiksi HE-KO, PIMWAG, BREEAM for Communities, CAS-BEE-UD, LEED-ND, PromisE, Ekopassi, Ekota-ajama, SYNERGIA, Rakentajan Ekolaskuri Pro,Aallon Hybridi-LCD ja Ecocity Evaluator.

� Lähde: Kaupunkikehityksen ekotehokkuuslaskurit. KEKO A-projektin loppuraportti. VTT 2012.

Energiaselvitykset tulevat osaksi kaavoitusta

Energiaselvityksissä pääpainona ovat olleetvaltakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenmukaan kaukolämmön ja uusiutuvien energi-oiden käytön edistäminen. Uusien, yhä ener-giatehokkaampien rakennusten myötä pitääkaavoituksen yhteydessä miettiä tarkemminkaukolämmön saatavuutta suunniteltaville alu-eille. Lisäksi on tärkeää tarkastella, mitkä ovatpäästöjen kannalta sekä teknisesti ja taloudel-lisesti järkevät uusiutuvan energian vaihtoeh-dot kaukolämmölle. Myös hybridiratkaisut,joissa yhdistetään erilaisia energiamuotoja, ku-

ten kauko-, maa- ja aurinkolämpöä, yleistyvättulevaisuudessa energiatehokkaan rakentami-sen myötä.

Kaukolämmön saatavuuteen voidaan vai-kuttaa kaavoituksen tehokkuudella ja raken-nusten sekä asuinalueiden sijoittamisella. Tont-tien koot ja muodot vaikuttavat esimerkiksimaalämmön käyttömahdollisuuksiin ja raken-nusten sijoittelu sekä kattomuodot aurinkoe-nergian hyödyntämiseen. Kaikkiin näihin onmahdollista vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa.

Kaavoituksella vaikutetaan ratkaisevasti alu-een energiatiheyteen. Se taas on olennainenasia alueen energiajärjestelmän suunnittelus-sa. Asiaa valaisee oheinen kuva, joka on Kouk-kurannan energiaselvityksestä. Siinä kuvataan

0 20 40 60 80 100

120,00

100,00

80,00

60,00

40,00

20,00

0,00

Keski-kustannus,€/MWh

Energiatiheys kWh/m2,v

Sähkölämpö

Kaukolämpö

Maalämpö

Koukkurannan alueen lämmitysjärjestelmien keskikus-tannus kuvattuna alueen energiatiheyden funktiona. � Lähde: Koukkurannan lämpöenergiaratkaisujen vertai-lu. Gaia 2011.


eri lämmöntuotantoratkaisujen keskikustan-nusta alueen energiatiheyden funktiona. Kau-koja maalämmön tapauksessa keskikustan-nus pienenee, kun verkko kattaa tiiviin alueen,jonka lämmöntarve on suuri. Kaikkien tarkas-teltavien lämmitysmuotojen keskikustannus-käyrät näyttäisivät leikkaavan, kun alueenenergiatiheys putoaa noin arvoon 15 kWh/m2/v. Tästä alemmilla energiatiheyksillä säh-kölämmitys alkaa olla kilpailukykyinen kauko-ja maalämmön kanssa.

Koukkurannan energiavertailu: kaukolämpöedullisin, maalämpö vähäpäästöisin

ECO2, Vuores-projekti ja Tampereen Kauko-lämpö Oy selvittivät Vuoreksen Koukkurannankaava-alueelle mahdollisten energiajärjestel-mien hiilijälkeä ja kustannusvaikutuksia. Tar-kasteltavia ratkaisuja olivat perinteinen kauko-lämpö, kevytkaukolämpö, korttelikohtainenmaalämpö sekä tehokkaalla lämmön talteeno-tolla varustettu sähkölämmitys.

Energiavaihtoehtoja arvioitiin kolmella ra-kentamisen energiatehokkuustasolla: vuoden

2012 rakentamismääräysten asettama taso,passiivienergiataso sekä E-luvun perusteellamääritetty lähes nollaenergiataso. Rakennus-ten energiatehokkuudella on huomattava vai-kutus tarvittavan lämmön määrään ja myöskasvihuonekaasupäästöihin.

Kaukolämpöjärjestelmän vuotuinen hiili -jalanjälki koko alueella on esitetty sivulla 23olevassa kuviossa. Kuvasta havaitaan, että hii-lijalanjälki on suoraan verrannollinen alueellakulutettuun energiamäärään. Vuoteen 2020mennessä hiilijalanjälki pienenee noin 20 % javuoteen 2030 mennessä 40 %. Kehitys nou-dattelee Tampereen kaukolämmön ominais-päästöjen kehitystä. Ratkaisevan tärkeää ontällöin rakentamisen energiatehokkuus. Josalue rakennetaan passiivienergiatasoisesti,päästöt vähenevät heti 65 % ja vuoteen 2030mennessä 80 %.

Kun verrattiin eri energiajärjestelmien hiili -jalanjälkeä, osoittautui maalämpö vähäpääs-töisimmäksi vaihtoehdoksi. Myös sähköläm-mitys oli käytetyillä valtakunnalliseen keskiar-voon perustuvilla päästökertoimilla mitatenkaukolämpöä vähäpäästöisempi. Kuitenkin, josrakennetaan passiivi- tai lähes nollaenergiata-lo ja liitetään se kaukolämpöön, päästään pie-nempään hiilijalanjälkeen kuin rakentamalla

22

Koukkurannan alue jaettuna tarkasteltuihin osa-alueisiin.1-alue on kerrostalovaltainen, 2-alue rivitalovaltainen ja3-alue omakotitalovaltainen. 1 600

1 400

1 200

1 000

800

600

400

200

0Passiivi Lantti

tnCO2/v

Koukkurannan alueen hiilijalanjäljen kehittyminen vuosi-na 2012, 2020 ja 2030 eri energiatehokkuustasoilla, joskoko alue liitetään kaukolämpöjärjestelmään. Lanttiedustaa nollaenergiatalon tasoa. � Lähde: Koukkurannanlämpöenergiaratkaisujen vertailu. Gaia 2011.


vuoden 2012 normien mukainen sähkölämmi-tystalo.

Sähkö- ja maalämmön hiilijalanjälki ei oletäysin vertailukelpoinen kaukolämmön hiili -jalanjäljen kanssa. Mikäli alueella toteutetaansähköpohjainen lämmitysjärjestelmä, vähen-tää tämä yhteistuotantosähkön tuotantopo-tentiaalia, jolloin erityisesti lämmityskaudella,kun sähkön tarve on suurin, tuotetaan lämmi-tyssähkö pääosin hiiltä käyttävissä lauhdevoi-malaitoksissa. Näissä huipputehoa tuottavis-sa yksiköissä sähkön päästökerroin ja tuotan-tokustannukset ovat usein korkeat verrattunayhteistuotantosähköön. Mikäli sähkön pääs-tökertoimena käytettäisiin hiililauhdetuotan-non kerrointa, olisi kaukolämpö tarkasteltavis-ta lämmitysmuodoista päästöjen kannalta suo-tuisin vaihtoehto.

Kustannustarkastelussa perinteinen kauko-lämpö osoittautui edullisimmaksi vaihtoeh-doksi kerrostalo- ja rivitaloalueilla. Kevennettykaukolämpö, joka perustuu alempaan tulove-

den lämpötilaan jamuoviputkiin, oli aa-vistuksen kalliimpivaihtoehto. Maalämpöon myös keskiarvoi-sesti kaukolämpöäkalliimpi ratkaisu rivi-ja kerrostaloalueilla.Mikäli maalämpöjär-jestelmä toteutetaanosatehomitoituksellaja/tai lämpökaivojenporausten lukumää-rää ja porauskustan-nuksia kyetään alen-tamaan, voi keskitettymaalämpöjärjestelmäolla kilpailukykyinenratkaisu. Sähköläm-mitys ei sen sijaanpärjää kustannustar-kastelussa kauko- taimaalämpöratkaisujen

kanssa muuta kuin passiivi- tai nollaenergiata-soon rakennetuilla pientaloalueilla.

� Lähde: Koukkurannan lämpöenergiaratkaisujen vertai-lu. Gaia Oy 1.12.2011.

23

Hiilijalanjäljen kehittyminen Koukkurannassa vuosina 2010–2030 eri lämmitysjärjes-telmissä ja energiatehokkuustasoilla, kun tietty järjestelmä kattaa koko Koukkurannanalueen.

LanttiPassiivi

2010 2020 2030

RakM-2012

LanttiPassiiviRakM-2012

LanttiPassiiviRakM-2012

1 800

1 600

1 400

1 200

1 000

800

600

400

200

0

tnCO2/v

Koukkurannan pientaloalueella sijaitsevan omakotitalonenergiakustannus vuodessa eri lämmitysjärjestelmillä jaerilaisilla energiatehokkuustasoilla.

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0Passiivi LanttiRakM-2012

€/v


Aurinko- ja tuulienergiapotentiaalin laskenta

ECO2-hankkeessa on kehitetty myös aurinko-ja tuulienergian potentiaalin laskentaan uusiatyökaluja ja toimintatapoja. Hajautetun uusiu-tuvan energian tuotanto lisääntyy tulevaisuu-dessa, kun rakentamisen energiavaatimuksetkiristyvät ja E-luvun laskennassa painotetaanuusiutuvaa energiaa.

Aurinkoenergian hyödyntämismahdolli-suuksiin voidaan vaikuttaa kaavasuunnittelus-sa muun muassa rakennusten sijoittelulla sekäottamalla huomioon maaston peitteisyys.

Pientuulivoiman potentiaalin laskentaan onkehitetty tietokonemallinnuksia, jotka ottavathuomioon maaston estevaikutukset. Näin voi-daan laatia vaikka koko Tampereen kattavakartta pientuulivoiman potentiaalista ja varatasuotuisille alueille paikat kiinteistö- tai kortteli-tuulivoimaloille. ECO2 teetti laskelman Vuorek-sen alueelle. Tuulivoimakartan avulla rakentajatvoivat arvioida rakennuspaikan tuulivoimapo-tentiaalia ja edellytyksiä pientuulivoiman ra-kentamiseen.

ECO2 ja Vuores-projekti osallistuivat aurin-koenergian potentiaalin laskentaan tarkoitetunVirtual Map Solar Energy -työkalun kehittämi-seen. Työkalulla voidaan värittää rakennuksiaVirtual Map mallista rakennusten ulkopintojenauringonsäteilyn vuosikertymien mukaan sekälaskea aurinkolämmön ja -sähkön tuotto mal-liin lisättävillä aurinkopaneeleilla. Värityksenavulla nähdään havainnollisesti aurinkoenergi-an saatavuus mallinnetulla alueella ja yksittäi-sistä rakennuksista voidaan värityksen perus-teella löytää parhaat sijoituspaikan aurinkopa-neeleille.

”ECO2:n rooli on pohtia käytännön toi-mintatapoja siihen, kuinka päästövähen-nystavoitteet kaupunkisuunnittelun sarallasaavutetaan, ja tuoda niitä keskusteluun.Nämä energia- ja ekotehokkuusasiat eivätole aiemmin olleet sellaisia, joita maan-käytön suunnittelussa mitattaisiin. Siinä ol-laan nyt uuden asian äärellä. YhteistyöECO2:n kanssa on tuonut kaavoitukseenlisää tärkeää asiantuntemusta, varsinkinaurinkoenergia- ja tuulivoimakysymyksistäon tullut paljon uutta.”

Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio,

maankäytön suunnittelu

24

Virtual Map-kuvaKoukkuran-nan taloista.Oranssi värikertoo Aurinko-energian ko-konaistuotonmaksimoivan kattomuodon.


Ekotehokkuutta täydennysrakentamisella

Yksi maankäytön suunnittelun painopiste onyhdyskuntarakenteen eheyttäminen painotta-malla uudisrakentamista täydennysrakentami-sen suuntaan. Tampereen väkiluku kasvaa2030 mennessä arviolta 45 000 asukkaalla jauusien asuinalueiden rakentaminen on ainakalliimpaa ja ympäristöä kuluttavampaa kuinvanhojen alueiden täydentäminen. Samallasaadaan monipuolistettua olemassa olevienalueiden asukaspohjaa ja vahvistettua palve-luita. Myös joukkoliikenne hyötyy lisääntyvistäasukasmääristä ja tiivistyvästä kaupunkira-kenteesta.

Apremodell-tutkimushankkeessa on tehtylaskelmia täydennysrakentamisen edullisuu-desta. Kun verrataan Ranta-Tampellan ja Vuo-reksen alueiden infran ja palvelujen kustan-nuksia kaupungille, on 3 600 asukkaan asutta-

minen Ranta-Tampellaan lähelle keskustan pal-veluja ja olemassa olevaa infraa noin 15 miljoo-naa euroa edullisempaa kuin Vuorekseen ra-kentaminen. Vuores on jo rakenteilla, mutta en-nen seuraavia isoja uudisalueita, Ojala-Lam-minrahkaa ja Nurmi-Sorilaa, kannattaa toteut-taa mahdollisimman monia täydennysraken-nusalueista.

25

Havainnekuva Ranta-Tampellan asuinalueesta, joka toteutetaan, jos Rantaväylän tunneli rakennetaan.

20 000

18 000

16 000

14 000

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

0

Tammela

minimi

Tammela

maksimi

Ranta-

Tampella

Vuores

1 606

€/asukas

7 53

6

13 8

89

18 2

32Kaupungin investointikustannukset infraanja palveluihin erilaisilla asuinalueilla.

� L

ähde:

VT

T r

aport

ti 1

2.6

.2012.


Copyri

ght

Stu

dio

Dan

iel

Lie

bes

kin

d f

or

NC

C

Kantakaupungin täydennysrakennusmah-dollisuuksia selvitetään laajassa EHYT-hank-keessa. Siinä kartoitetaan mahdollisuudet täy-dennysrakentaa ja samalla eheyttää kaupun-ginosien yhdyskuntarakennetta. EHYT-hank-keessa on kartoitettu alueiden historiaa, luon-toa, maisemallisia ja toiminnallisia piirteitä jaetsitty alustavia rakentamispaikkoja. Pidem-mälle meneviä yleissuunnitelmia on tehty mm.Peltolammin, Haukiluoman ja Tesoman alueis-ta ja niitä tehdään lähivuosina useista muista-kin kaupunginosista. Asukkaita on kuultu yleis-suunnitelmia tehtäessä ja se onkin vaikuttanutsuuresti suunnitelmiin karsien monia kohteita,jotka eri syistä ovat asukkaille arvokkaita.

Keskusta-aluetta tiivistäviä merkittäviä täy-dennysrakennuskohteita ovat Tammela, Rati-na ja Ranta-Tampella sekä junaradan varrellavireillä olevat hankkeet, kuten Ratapihankatusekä Keskusareena ja Kansi. Myös Amuri jaEteläpuisto ovat mahdollisia täydennysraken-nusalueita. Tampereen tavoitteena on sijoittaa

puolet väestönkasvusta täydennysrakennus-alueille. Väljyyskasvu huomioon ottaen se tar-koittaa uusia asuntoja noin 30 000 asukkaalle.

Tampereen kaupungin kiinteistötoimi kan-nustaa täydennysrakentamiseen antamallaalennusta kaavoituskorvauksesta täydennys-rakennuskortteleissa. Alennus on enintään 2/3kaavoituskorvauksesta. Toisena kannustimenaon tontinvuokran enintään 80 % alennus enin-tään kymmeneksi vuodeksi, jos kaavamuutoslisää tontin rakennusoikeutta ja siten myöstontinvuokratuloja. Alennusten perusteena onmm. laitospysäköinti, täydennysrakentamisenyhteishankkeet, merkittävä energiatehokkuu-den paraneminen tai ei-suojelullista arvoaomaavien rakennusten purkaminen.

Tammela-projekti toimii osana Tampereenkaupungin strategista keskustan kehittämis-hanketta. Projektin tavoitteena on 1970-luvullarakennetun Tammelan alueen vanhojen talojenenergiatehokas peruskorjaus, täydennysra-

26

Arkkitehti Daniel Liebeskindin näkemys Keskusareenasta ja Kannelle tulevista rakennuksista.


27

Peltolammin täydennysrakentamisen yleissuunnitelma.Vaalean ja tumman ruskeat rakennukset ovat täydennys-rakennuskohteita.

kentaminen ja kaupunkimiljöön kehittäminen.Projektissa pyritään kehittämään myös avoi-men, ”pyöreän pöydän” suunnittelun toiminta-tapaa. Tätä toteutetaan edistämällä suoraavuoropuhelua kaupunkiorganisaation, raken-nusliikkeiden ja kuntalaisten kanssa.

ECO2 on osallistunut Tammela-projektiinerityisesti energiatehokkaan peruskorjauksentavoitteita ja toimintatapoja selvittämällä. Yh-teistyössä keskustaprojektin kanssa on laadit-tu hankesuunnitelma EU:n Smart Cities andCommunities -ohjelmaan. Sen kautta on yksit-täisten asunto-osakeyhtiöiden mahdollistasaada EU-tukea energiatehokkuusremonttei-hin 50 €/m2, yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.Hanke alkoi keväällä 2013.

”Vuores ja suunnitelmat muista uusistaenergiatehokkaista kaupunginosista ovattodella hienoja, mutta uusien energiate-hokkaiden alueiden rakentaminen ei saisiolla ainut asia, vaan on hirvittävän tärke-ää panostaa myös keskusta-alueen järke-vään tiivistämiseen, kuten Tammela-hank-keessa ollaan nyt tekemässä.”

Johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti, Sitra

Tammelan kaupunginosassa on paljon täydennysrakentamisen mahdollisuuksia, kuten tämä Tammelahankkeen havainneku-va osoittaa. Hankkeita toteutetaan, mikäli taloyhtiöt lähtevät niihin mukaan. Mahdolliset uudisrakennukset keltaisella.


Vuoreksen kaupunginosan pohjoislaidalleon lähivuosien aikana nousemassa Suo-men suurin puukaupunginosa. Isokuusi

tulee olemaan ainutlaatuinen ekotehokas puu-rakentamisen alue, jonne nousee niin puisiakerros-, rivi- kuin omakotitalojakin. Alueelle tu-lee koti yhteensä n. 4000 asukkaalle. Isokuu-sen PuuVuores on Tekesin rahoittama ekote-hokkaan puukaupungin kehitysprojekti, jota to-teuttavat yhteistyössä Tampereen kaupunki jaFinnish Wood Research Oy.

Myös ECO2-hanke on vahvasti mukana yh-teistyössä Isokuusessa. Tavoitteena on kehit-tää Isokuusesta hiilineutraali asuinalue, jossaekotehokkuuteen, energiajärjestelmiin jaasuinalueen toteuttamisen ympäristövaiku-tuksiin kiinnitetään erityistä huomiota suunnit-telun alusta toteutukseen asti.

Isokuuseen tehdään ekokaava, jolla ohjataanalueen maankäyttöä mahdollisimman ekote-

hokkaaksi. Kaavoituksen alkuvaiheessa on tar-kasteltu ja vertailtu erilaisia rakentamisen,energiaratkaisujen ja liikennejärjestelyjen vaih-toehtoja, ja määritelty mahdollisimman ekote-hokkaat ratkaisut, joiden pohjalta kaavaa läh-detään kehittämään eteenpäin. Isokuusen kaa-voituksen vaihtoehtotarkasteluissa tehdäänenergiajärjestelmä-, materiaalitehokkuus- jahiilijalanjälkianalyysit. Hiilijalanjäljen laskennal-la voidaan varmistaa rakennushankkeiden to-teuttavan Tampereen kaupungin kansallisia jakansainvälisiä ilmastositoumuksia. Kaavoitus-vaihtoehtoja tarkastellaan yhteistyössä raken-nuttajien kanssa, jolloin ekotehokkaiden rat-kaisujen kustannukset ja tekninen toteutetta-vuus tulevat huomioiduiksi ja rakennusten to-teuttajat sitoutuvat ekotehokkaaseen toimin-tamalliin alusta alkaen.

28

Vuoreksen Isokuuseen tekeillä Suomen suurin puurakentamisen alue

Havainnekuva Isokuusenasemakaavasta.

Havainnekuva Isokuusen puukerrostaloista.Arkkitehtitoimisto B&M Oy.


29

”Kuistilla”-kortteli perustuu puiseen CLT-rakennetekniikkaan. Ekologisuus ja energiatehokkuus on lähtökohtanakoko korttelin rakentamiselle. Rakennusten muoto, varjostavat elementit, viherkatot sekä aurinkopanelit yhdessä puurakenteen kanssa mahdollistavat selkeästi normaalia rakentamista ekotehokkaamman kokonaisuuden.Toteutus: Peab Oy, Sato-Rakennuttajat Oyj, BST-Arkkitehdit Oy, Stora Enso Oy.


30

PuuVuoreksen arkkitehtikilpailussa palkittu ”Kaarna” onpuurkerrostalokortteli, joka perustuu Runko-PES-rakentei-siin. Rakennukset ovat energiatehokkaita ja niiden hiilijälkion erittäin pieni. Lämmitysenergian kulutus on noin 80kWh/bm2. Korttelissa on viherkatot, jotka viilentävät ja puh-distavat kaupunki-ilmaa sekä eristävät melua. Kasvit sitovatitseensä ilmakehästä CO2:ta, siltä osin ilmakehän CO2-pitoi-suus pienenee. Viherkatot auttavat myös hulevesien hallin-nassa, melun vaimennuksessa ja toimivat energiaa säästävä-nä eristeenä.

120

100

80

60

40

20

0A

talo

99 95 100 91

Btalo

Ctalo

Dtalo

kWh/brm2

Energiatehokkuusluvut/Kaarna

A-luokka

Sähköenergia

Jäähdytysenerg.

Lämmitysenerg.

PuuVuores-projektissa toteutetaan kump-panuuskaavoitusmallia, jossa tiivis yhteistyöeri toimijoiden välillä on hyvin keskeisessä ase-massa. Ekotehokasta puukaupunkia on lähte-nyt toteuttamaan 11 yritysryhmää, jotka Tam-pereen kaupunki on valinnut mukaan kumppa-nuushankkeeseen. Jokaisessa yhteistyöhönosallistuvassa yritysryhmässä on mukana ai-nakin rakennuttaja, arkkitehtitoimisto ja puu-tuotealan toimija.

Projektissa järjestettiin suunnittelukilpailumukaan valitun 11 konsortion kesken Isokuu-sen keskustakorttelin toteutuksesta. Kilpailu-töistä valittiin viisi jatkoon, mutta muutkin voi-vat kehittää suunnitelmiaan ja toteuttaa nemuualla Isokuusen alueella. Laaja-alainen yh-teistyö edistää hyvien ja toimivien ideoidensyntyä sekä takaa tarkastelun ja suunnittelunmonipuoliset näkökulmat.

� Lähteet: Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd: Isokuusenyleissuunnitelman päästöarviointi. Tampereen kaupunki2012. Vuoreksen Intervetsivut http://www.tampere.fi/vuores/ asuminenjarakentaminen/isokuusi.html.

”ECO2:n tavoitteet ja ilmastotyö pitää si-sällään yhdyskuntarakenteen oikeaoppistakehittämistä, energiaratkaisuja ja julkisenja kevyen liikenteen kehittämistä. Nämäovat teemoja, jotka ovat olleet myös Vuo-reksessa ihan alusta asti mukana. ECO2:nkäynnistymisen myötä on pystytty teke-mään yhdessä monia hyviä juttuja, joitaVuores-projektilla ei olisi ollut resurssejayksin hoitaa. ECO2 on esimerkiksi ollutisona apuna meidän projektisuunnitelmanympäristöohjelman laatimisessa.”

Projektijohtaja Pertti Tamminen,

Kaupunkikehitysryhmä, Vuores-projekti



31

Urbicassa ekologisuus perustuu paitsi puurakentamiseen, myös modulaariseen rakenteeseen, joka mahdollistaa elin-kaarta pidentävän joustavuuden. Patiot, kattoterassit, viherhuoneet, hulevesien käsittely, yhteissauna ja hyvät harras-tus- ja pyörätilat mahdollistavat ekologisen asumisen. Merkittävä osa korttelin vuotuisesta kiinteistösähköstä voidaantuottaa aurinkosähköllä sekä katolle sijoitettavilla pystyakselisilla tuuligeneraattoreilla. Aurinkopaneelit toimivat sa-malla sisätiloja ja parvekkeita varjostavina säädettävinä elementteinä. Toteutus: Studio Suonto Oy, Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy, Rakennustoimisto Rasto Oy.


32

Uusipuu luo tuomariston mukaan omaleimaista kylämäistä tunnelmaa, joka sopii Isokuusen muihin kortteleihin. Talojen puurakenteet ja pinnat on jätetty näkyviin ja tavoitteena on muuntojoustava asuinkortteli. Kattolappeelle saadaan aurinkokeräimistä lisälämpöä ja ullakkotiloihin voidaan tehdä viherhuoneet. Hulevesien käsittely perustuuimeytykseen ja viivytykseen. Kokoontumis-, sauna- ja pesutilat ovat piharakennuksessa. Toteutus: Peab Oy, Etera, Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy, Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood.


33

Härmälänrantaan suunnitellaan lähes nollaenergia-asuinalue

Härmälänranta on entinen Valmetin lentoko-netehtaan alue, jota on lähdetty kehittämäänekotehokkuusajatuksella yhdessä Tampereenkaupungin ja maa-alueen omistajan SkanskaOy:n kanssa. Alueen ensimmäisen vaiheen ra-kennustyöt ovat jo valmiina, ja parhaillaan onkäynnistymässä toinen vaihe, jonka tavoitteenaon lähes nollaenergiarakentamiseen perustu-van energiajärjestelmän toteuttaminen. Sitävarten on käynnistetty Tekesin rahoittama tut-kimus- ja kehityshanke Constructing NearlyZero Energy District (CoZED). Hankkeessa ovat

mukana Skanska, VTT, Tampereen Kaukoläm-pö Oy, Verte Oy ja ECO2.

Härmälänrantaan suunnitellaan kaukoläm-pöön ja uusiutuvaan energiaan perustuva hyb-ridienergiajärjestelmä, jonka energianlähteiksivalitaan primäärienergiankulutuksen, hiilidiok-sidipäästöjen ja kustannustehokkuuden kan-nalta paras mahdollinen yhdistelmä. Härmä-länrannan lähes nollaenergiataso perustuu ra-kentamisen ratkaisujen ja uusiutuvan energi-an hyödyntämisen lisäksi energiankulutuksenhuippukuormien pienentämiseen alueellisenälysähköverkon sekä käyttäjien motivoinninkeinoin.

Härmälänrannan uutta energiatehokasta asuinaluetta suunnitellaan kuvan vasemmassa laidassa olevan vanhanteollisuusalueen paikalle.


Tarkoitus on myös suunnitella energiate-hokkaan ja älykkään asumisen konsepteja yh-teistyössä mahdollisten tulevien asukkaiden jalähiseudun asukasaktiivien eli eteläisen Alue-Alvarin jäsenten kanssa. Asukkaiden käyttö-tottumukset voivat nostaa tai laskea asumisenenergiankulutusta ja -kustannuksia kymmeniäprosentteja. Energiansäästön helppoudella jauusilla älykkäillä energiankulutuksen ohjausta-voilla voidaan aikaan saada suuria säästöjä.

”Yhteistyö on ollut puolin ja toisin muka-vaa ja toivottavasti jatkuu samaan malliin,että saadaan Härmälänrannasta sellainenkohde, jota tullaan sitten katsomaan vähänkauempaakin. Nythän ihmiset menee Tuk-holmaan Hammarby Sjöstadiin katsomaankestävän kehityksen kaupunkia. Yhtä hy-vinhän he voisivat tulla Suomeen katso-maan Härmälänrantaa Tampereelle.”


34

Havainnekuva Härmälänrannasta.Tengboms arkitekter.

Havainnekuva Härmälänrannasta.Tengboms arkitekter.


Selviääkö ekotehokkuus laskureilla?

ECO2:n edesauttama työ ekotehokkuusajatte-lun ja -toimintatavan jalkauttamisessa osaksikaavoituksen arkipäivää on tuottanut hyviä tu-loksia. Samalla on tullut selväksi, että matkaon vasta alussa. Maankäytön suunnittelun eko-tehokkaan toimintamallin ja työkalujen kehit-täminen vaatii vielä paljon työtä.

”Kolme vuotta on hirmu lyhyt aika kau-punkisuunnittelun kentällä, siinä vastasaadaan polkaistua se ekotehokkuustyökäyntiin. Esimerkiksi KEKO-työkalua onkokeiltu Koukkurannan kaavoituksessa,mutta työkalun varsinainen käyttöönottokaupunkiorganisaatiossa on vielä ihan alkuvaiheessa. Siihen ei muutama koepro-jekti riitä, vaan väki täytyisi saada innostu-maan ja omaksumaan uusia asioita. Eikä tietenkään voida ulkopuolelta tulla ja antaa valmista työkalua käteen, vaan eko-

tehokkuustyökalutkin pitäisi yhdessä kehit-tää ja hioa juuri kuhunkin organisaatioonsopiviksi. Työkalujen käyttämisessä se ko-ko prosessi ja näiden asioiden miettiminenon paljon tärkeämpi kuin se, että saadaanjuuri tietty lopputulos.”

Projektijohtaja Pertti Tamminen,

Kaupunkikehitysryhmä, Vuores-projekti

Tampereen kaupunki on mukana VTT:n ve-tämässä Omistaminen kestävässä rakentami-sessa (OKRA) -hankkeessa, jossa Tampereenrinnakkaishankkeen tavoitteena on energiavii-saan rakentamisen ERA17-selvityksen tekemi-nen vuosina 2012–13. Hankkeen työpajassa ke-väällä 2012 arvioitiin myös ekotehokkaan kaa-voituksen työkalujen tarvetta ja rajoitteita.

Kaavoituksella on vakiintuneet toimintata-pansa ja tavoitteensa, joissa eko- ja energiate-hokkuustarkastelut ovat olleet sivuosassa. To-ki luonto- ja ympäristöselvityksiä on tehty jaTampereen kaavoituksessa on laadittu myös

35

Ratapiha-alueen ympäristö on yksi mahdollinen täydennysrakentamisen kohde Tampereella. Tampereen kaupunki, Liikennevirasto ja VR ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen mahdollisuuksien selvittämiseksi.


36

kestävän kaavoituksen kriteeristöä, joka on sa-man suuntainen KEKO-työkalun kanssa. Las-kentatyökalut ovat kuitenkin käytössä vasta pi-lottikohteissa ja vain muutama kaavoittaja onitse niitä testannut. Kestävän kaavoituksen pe-riaatteiden tiivistäminen laskentakaavioiksi janumeroiksi on myös herättänyt kritiikkiä: riski-nä on, että ne yksinkertaistavat kaavoituspro-sessin moninaisia ja usein ristiriitaisia intres-sejä ja näkökulmia.

Kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityö-kalut eivät poista kaavoittajan vastuuta ja roo-lia kokonaisuuden arvioimiseen ja huomioonottamiseen. Ne voivat kuitenkin auttaa erilais-ten vaihtoehtojen energia- ja ilmastovaikutus-ten arvioinnissa. Lopulta ratkaisut perustuvatkaupungin strategisiin tavoitteisiin ja päättäji-en arvovalintoihin.

Osa kaavoittajista kokee, ettei heillä ole tar-peeksi käytännön tietoa toimista, joita strate-giset päästövähennystavoitteet edellyttävät.Myös pelkkä hiilidioksidipäästöjen vähentämi-

sen tavoite saatetaan nähdä lian suppeana kri-teerinä ekotehokkaan kaavoituksen suhteen.

Tarvitaan siis lisää keskustelua, selvityksiäja tutkimustyötä. Tampereella on jo asetettuener giatehokkuus tärkeimpien yleis- ja ase-makaavojen yhdeksi tavoitteeksi. Se edellyt-tää yhtenäistä toimintatapaa energiatehok-kuuden määrittelemiseksi, tavoitteen asetta-miseksi ja vaihtoehtojen selvittämiseksi. SiksiECO2 tekee jatkossakin tiivistä yhteistyötämaankäytön suunnittelun ja kaavoituksenkanssa yhteisten toimintatapojen löytämisek-si.

”ECO2:n toiminnan vaikutuksesta ymmär-rys ja tietoisuus ekotehokkuusasioista onlisääntynyt kaupunkisuunnittelussa, ja toi-vottavasti jatkossa ekotarkasteluista tuleeluonteva osa kaupunkisuunnittelua.”

Ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff,

maankäytön suunnittelu

Kantakaupungin yleiskaavan uudistamisen yhteydessä selvitetään erilaisten yhdyskuntarakenteiden hiilijalanjälki. Se mahdollistaa vähähiilisten alueiden suunnittelun.


Kullakin kaupunkikehittämisen osapuolellaon oma roolinsa ja tehtävänsä ekotehokkuu-den toteuttamisessa:

• Kaavoitus vaikuttaa yhdyskuntarakenteentehokkuuteen ja se taas vaikuttaa alueenenergiatiheyteen ja energiajärjestelmienkannattavuuteen, jätehuollon järjestämisenmahdollisuuksiin, joukkoliikenteen tihey-teen ja lähipalvelujen määrään. Kaavoituk-sella vaikutetaan uusiutuvan lähienergianpotentiaaliin mm. määrittämällä tonttikoot,rakennuspaikat ja kattosuunnat. Kaavassavoidaan tehdä aluevaraukset alueellisille bi-oenergiajärjestelmille. Kaava vaikuttaa jouk-koliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhtei-siin ja kulkutapaosuuteen sekä energia- jajäteratkaisuihin. Kaavalla voidaan mahdol-listaa kävellen tai pyörällä saavutettavatpalvelut.

• Kiinteistötoimi vastaa Tampereella maa-politiikasta. Se vaikuttaa tontinluovutuseh-toihin, kaavoitussopimuksiin ja -korvauksiin.Näillä se voi edistää energiatehokasta ra-kentamista ja myös täydennysrakentamis-ta. Tontinluovutuskilpailuissa voidaan aset-taa energiatehokkuus- ja hiilijalanjälkikritee-rejä rakennussuunnittelulle, samoin edistääesimerkiksi materiaalitehokasta puuraken-tamista.

• Asuntotoimi vaikuttaa asumisen sijoittu-miseen, asumisen muotoihin ja asuntokan-

nan kuntoon. Se jakaa valtion energiakor-jausavustukset ja hallinnoi Tampereen kau-pungin asuntorahastoa, josta myönnetäänmm. hissiavustuksia ja kaupungin yhteisöil-le energiatehokkuusavustuksia. Asuntotoi-mi valvoo kaupungin asuntotuotantoyhtei-söjen toimintaa ja voi edistää niiden ener-giatehokkuustoimia.

• Rakennusvalvonta vaikuttaa rakentami-sen laatuun ja energiatehokkuuteen, ener-giamääräysten toteutumiseen sekä raken-tajien neuvontaan ja koulutukseen. Tampe-reella rakennusvalvonta ylläpitää Rakenta-misen ja asumisen energianeuvontakeskus-ta (RANE), joka mm. järjestää rakentajakou-luja. Se myöntää rakennus- ja toimenpidelu-vat myös esimerkiksi maalämpöön ja valvoolopputuloksen laatua.

• Rakentaja vastaa energia- ja ekotehok-kaan rakentamisen käytännön suunnittelus-ta ja toteutuksesta. Tampereella käytetyssäkumppanuuskaavoituksen mallissa rakenta-ja pääsee mukaan jo kaavan laatimisvai-heessa, mikä mahdollistaa myös energia- jaekotehokkuuden vaatimusten vuorovaikut-teisen huomioon ottamisen. Rakentaja voikäyttää energia- ja hiililaskennan työkalujahyväksi suunnittelussa, samoin rakennus-ten ympäristösertifikaatteja.

37

Hervannan keskusta tiivistyy muun muassa valtaväylän reunaan rakennettavilla tornitaloilla.


”ECO2:n vaikutus näkyy laajalla, mutta nämähän on pitkiä proses-seja, menee helposti viisikin vuotta ennen kuin saadaan näkyviä tu-loksia aikaan. Laajassa kaupunkiorganisaatiossa tarvitaan yksi tiet-ty taho, joka vetää naruja yhteen ja vie asioita eteenpäin. Ulkopuo-lisen toimijan, kuten rakennusliikkeen olisi hirmuisen hankalaa ollayhteyksissä kymmenen eri henkilön kanssa kaupungin sisällä, ja sik-si tällaisen ekotehokkuusasioita esiin nostavan koordinoijan olemas-sa olo on ehdottoman tärkeää jatkossakin kaupunkisuunnittelun ken-tällä.”


38

Rakennus Liikenne PalvelutJäteEnergia

Passiivitalo0-energiatalo

TontinluovutusehdotRakennustapaohjeet

Aurinko- ja tuulienergia

Primääriparametrit:Riittävä tehokkuusLyhyet etäisyydet

Julkisen liikenteen laatukäytäväToimivat ekosysteemitResurssitehokas infra

Energiatehokkaat rakennukset

Kestävä yhdyskuntarakenne

© ECO2

Sektori

Ratkaisuja

Kaavoituksenkeinoja

Tutkimus-tarpeita

Tavoite

Riittävän tehokas kaavaKaavavaraus alueellisille

energiajärjestelmille

Riittävän tehokas kaavaKaavavaraus jätteen

imukeräykselleKierrätyspisteet

Hulevesien imeytys

Riittävän tehokas kaavaKävelykeskustat

PikapyörätietViherpihatVäljemmät

pysäköintinormit

Riittävän tehokas kaavaSekoittunut rakenne

KivijalkakaupatTyön ja asumisen tilat

KaukolämpöAlueratkaisut

Uusiutuvat

Jätteen imukeräysKierrätys

RatikkaKävely & pyöräily

Sähköautot

LähipalvelutPalvelukioskit

Tutkimus- ja kehitystarpeita:

•Älykäs sähköverkko•Hybridiratkaisut

•Aurinko- ja tuulienergian integrointi rakennuksiin ja

kortteleihin•Keskitetty maalämpö

•Aurinkolämmön varastointi

Tutkimus- ja kehitystarpeita:

•Joustavat tilaratkaisut•Yhteisöasumisen muodot

•Uudet palvelun-tuotantotavat

•Autojen yhteiskäyttöpalvelu

Ekotehokkaan kaavoituksen prosessi


Tampere laatii energiaviisaan rakentamisen tiekarttaa

Energiaviisaan rakentamisen ERA17-tiekarttaon Ympäristöministeriön, Teksin, Sitran ja mui-den rakennusalan toimijoiden visio ja ohjelmasiitä, millä keinoin Suomi yltää EU:n lähes nol-laenergiatavoitteeseen jo vuonna 2017, maam-me täyttäessä 100 vuotta.

ERA17-ohjelmassa on 31 konkreettista tavoi-tetta rakentamisen energiatehokkuuden par-antamiseen, energiatehokkaaseen rakennet-tuun ympäristöön, uusiutuvan energian lisää-miseen ja alan koulutuksen ja tutkimuksen li-säämiseen. Haasteet kohdistetaan niin valtiontoimielimille, tutkimus- ja rahoitustahoille kuinkunnille ja yrityksille.

Yksi kunnille annettu tehtävä on paikallisenERA17-tiekartan laatiminen. Tampereella kau-punkikehityksen johtoryhmä antoi ECO2-hank-keen tehtäväksi laatia selvitys, jonka pohjaltaenergiaviisaan rakentamisen tavoitteet ja tie-kartta voitaisiin ottaa osaksi kaupungin strate-giaa.

Avuksi työhön saatiin VTT:n tutkijoita, kunTekes hyväksyi hankkeen VTT:n Omistaminenkestävässä rakentamisessa (OKRA) -tutki-mushankkeen rinnakkaishankkeeksi.

Tampereen energiaviisaan rakentamisen vi-sio voidaan kiteyttää alla olevaan kuvaan.

39

© ECO2Rakentamisen energiatavoitteet 2010-luvulla ja visio Tampereen ERA17-tiekartasta.

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

130

100

75

50

25

E-lukukWhE/m2

TampereellauudisrakentaminenC-luokkaa 2012 –

TampereellauudisrakentaminenB-luokkaa 2014 –

TampereellauudisrakentaminenA-luokkaa 2017 –

Uudet rakentamis-määräykset (2012)

Rakentamismääräyksetkiristyvät todennäköisesti(2015)

C-energialuokka

B-energialuokka

A-energialuokka2019 julkiseenrakentamiseen,2021 kaikkeenrakentamiseen

Tampereen kaupungin ERA 17 -tavoite

Julkisen rakentamisentavoite

Lainsäädännön taso

Tampereen Pispalassa on rakennettu aina tiiviisti.


Kohti lähes nollaenergiarakentamista ede-tään asteittain. Vuonna 2012 rakentamisenenergiamääräykset kiristyivät noin 20 pro-senttia ja nyt uudisrakentaminen vastaa mat-alaenergiatasoa. Tampere kehittää kannusti-mia ja pilotteja, joilla päästäisiin vielä parem-paan tulokseen. Vuosikymmenen puolivälissä

siirryttäneen rakentamismääräyksissä lähespassiivienergiatasoon. Vuonna 2019 julkisenrakentamisen tulisi EU-tavoitteen mukaan ollalähes nollaenergiatasoa ja kaiken rakentami-sen tulisi olla lähes nollaenergiatasoa vuoden2021 alusta lähtien.

Näin ripeä aikataulu edellyttää rakentami-sen osaamisen, teknisten ratkaisujen, ohjauk-sen ja valvonnan kehittämistä. Myös kannusti-mia tarvitaan. Julkisen vallan, kuten Tampereenkaupungin, tulee näyttää esimerkkiä omassarakentamisessaan ja tukea yksityistä rakenta-mista parhaiden käytäntöjen levittämiseksi.

Tampereen energiaviisaan rakentamisen tie-kartta ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi teh-dään vuoden 2013 aikana yhteistyössä kau-punkikehityksen toimijoiden, ECO2:n ja VTT:ntutkijoiden kanssa.

40

Vuonna 2012 Tampereen suurimmat rakennushankkeet olivat kuvassa oleva Tipotien sosiaali- ja terveysasema (Arkkitehtitoimisto Sigge Oy) ja Vuoreksen koulu. Molemmat rakennettiin A-energialuokkaan.

Vuoreksen koulukeskus. Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy.


A-energiataso Tampereen uudisrakentamisessa

Uudisrakentamisen vaikutus Tampereen hiili-jälkeen on vuositasolla pieni, mutta pitkällä ai-kavälillä merkittävä.

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrate-giassa on esitetty tavoite, jonka mukaan uudetrakennukset rakennetaan energiatehokkuu-deltaan vähintään A-luokkaan. Tampereen kau-pungin Tilakeskus Liikelaitoksen johtokuntapäätti vuonna 2010, että kaikki kaupunginomat uudisrakennukset tehdään vähintään A-energiatasoon.

Tampereen kaupunki pilotoi myös A-ener-giatasoa pihimpiä rakennuksia matkalla kohtinollaenergiarakentamista. Ensimmäinen pilot-tikohde oli vuoden 2011 alussa valmistunutLuhtaan päiväkoti.

”Luhtaan päiväkoti on Suomen ensimmäi-nen passiivienergiapäiväkoti. Kaupunki onpanostanut energiatehokkaisiin rakentei -siin ja aurinkopaneeleihin sekä ilmastoin-

nin lämmön talteenottojärjestelmään. Viime aikoina on ollut julkisuudessa paljonkeskustelua energiatehokkaiden rakennus-ten sisäilman laadusta, ja Luhtaan päivä-kodissa mitataankin nyt parin vuoden ajanVTT:n toimesta ilmankosteutta ja lämpöti-loja sekä rakenteiden käyttäytymistä.”

Kiinteistönpitopäällikkö Pertti Koivisto, Tilakeskus

Vuonna 2011 käytiin neuvotteluja kaupunginjohdon ja rakennusliikkeiden kesken A-ener-giatason toteuttamisesta yksityisessä rakenta-misessa. Neuvottelut etenivät hyvässä yhteis-ymmärryksessä ja tavoite päätettiin ottaa kau-pungin tontinluovutuksen ohjenuoraksi vuoden2012 alussa. Vaatimus koski kaupungin luovut-tamia yhtiömuotoisia tontteja, eli käytännössäkerros- ja rivitalotontteja. Se toimi varsin hyvinja varsinkin suuret rakennusyhtiöt kokivat senitse asiassa tasoittavan kilpailua, koska se vas-tasi yhtiöiden omia tavoitteita, eikä huonom-malla energiatehokkuudella saatu enää kilpai-luetua.

41

Luhtaan päiväkodin aurinkopaneelit sulautuvat rakennusmassaan luontevasti.


Muutamia kriittisiä puheenvuoroja kuultiin.Kaupungin omien vuokra-asuntoyhteisöjenedustajat pelkäsivät, että virallisia määräyksiätiukemmat normit vaikeuttavat ARA-tuotantoatai nostavat hintoja. Toisaalta ARA on itse ollutyksi näkyvimpiä energiatehokkaan rakentami-sen puolestapuhujia ja on edistänyt sitä mo-nissa hankkeissa. Energiatehokkaan rakenta-misen kustannuslisä on pieni, vain muutamaprosentti, ja sekin voidaan säästää hyvälläsuunnittelulla, ja toisaalta energiatehokkuustuo asukkaille säästöä asumiskustannuksissa.Eräät pienrakentajat kokivat myös A-energia-luokan hankalaksi toteuttaa varsinkin kapea-runkoisissa rivitalokohteissa, missä eristys-paksuuden kasvattaminen oli vaikeaa. Kuiten-kin teknisiä ratkaisuja energiatehokkuudenparantamiseen on lukuisia.

Uudisrakentamisen energiakriteereitä tiu-kennettiin Suomessa heinäkuun alussa vuonna2012. Uusi energiatodistus on myös valmistu-nut ja se astuu voimaan 1.6.2013. Siksi Tampe-reen kaupunki päätti syksyllä 2012 uudistaamyös omat rakentamisen energiaohjeet.

Rakentamisen energialaskennassa siirryttiinuusien määräysten mukana E-lukuun, joka il-maisee rakennuksen primäärienergian kulu-tuksen. Siinä otetaan huomioon myös energiantuotantomuoto. Uusiutuvaa energiaa ja kauko-lämpöä suositaan laskemalla niille pienempiprimäärienergiakerroin. Tämä muutti koko-naan myös energiatodistuksen laskentatavan.Se näkyi Vuoreksen asuntomessutaloissa ke-sällä 2012, jossa oli laskettu talojen energian-kulutus sekä vanhalla että uudella tavalla. Kaik-ki talot täyttivät vanhan energiatodistuksen A-vaatimuksen, jota kaupunki edellytti. Sen sijaanuuden, vuonna 2013 voimaan tulevan energia-todistuksen A-tason täyttivät vain kaksi nollae-nergiataloa. Useimmat passiivienergiatalot si-joittuivat uuden energiatodistuksen luokkaanB, ja muista taloista suurin osa sijoittui luok-kaan C.

Kun uusi energiatodistus muuttaa näin voi-makkaasti rakennusten energialaskentaa, eiTampere enää vuonna 2013 vaadi A-energiata-soa kaikilta asuintaloilta, koska se tarkoittaisilähes nollaenergiarakentamista. Se on hyvä ta-voite, mutta ei vielä normirakentamista. Siksivuonna 2013 sitä kohti edetään kannustimillaeikä velvoitteilla. ERA17-selvityksessä tehdäänehdotukset keinoista, miten kaupunki tulevinavuosina etenee kohti passiivi- ja nollaenergia-rakentamista.

Tampere kokeilee Koukkurannan alueellaVuoreksessa uusien energiamääräysten mu-kaisia kannustimia. Syksyllä 2012 jaettujenKoukkurannan pientalotonttien rakentajille an-netaan porkkanana 50 prosentin tontinvuok-ra-alennus viiden vuoden ajaksi, jos rakennus-ten energiankulutusluku on enintään E 100. Ta-voitteena on saatujen kokemusten perusteellakehittää kannustimet koko kaupungin energia-tehokkaaseen uudisrakentamiseen.

42

Tampereen asuntomessuilla Vuoreksessa esiteltiin kaikki-en talojen energiatiedot näyttävästi.


Vuosina 2011–2012 toteutetun Aurin-kokaupunki Nurmi-Sorila -hankkeenpäätavoitteena oli selvittää hiili -neutraalin Nurmi-Sorilan toteutta-misedellytykset. Nurmi-Sorilassa ar-

vioidaan asuvan vuonna 2030 noin 10 000asukasta. Hankkeen tavoitteen mukaisestiNurmi-Sorilassa päästään vuonna 2030 yli 80prosentin kasvihuonekaasupäästövähennyk-seen asukasta kohden vuoden 1990 tampere-laisen keskimääräisiin päästöihin verrattuna.

Hankkeessa on laskettu Nurmi-Sorilan kas-vihuonekaasupäästöt erikseen lämmitykselle,sähkönkulutukselle, liikenteelle, rakentamisel-le, jätehuollolle ja maataloudelle. Lisäksi onmääritetty alueen metsien aiheuttama hiilinie-lu. Arviointime netelmässä on huomioitu sekä

43

Nurmi-Sorilaan hiilineutraali kaupunginosa

Ilmakuva Nurmi-Sorilan alueesta kesällä 2012. © 2012 Blom. Kopiointi kielletty.

Nurmi-Sorilan kasvihuonepäästöt 2018–2050(ton CO2-ekv/asukas). Mustat janat kuvaavat herk-kyystarkastelua. �Lähde: Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila -raportti. EPECC Oy 2012.


alueella tuotetut kasvihuonekaasupäästöt(energia, maatalous, liikenne, jätehuolto, met-sänhoito) että alueelle tuodun energian ja ra-kennusmateriaalien aiheuttamat päästöt.

Eero Paloheimo Ecocity Oy:n tekemässä to-teutussuunnitelmassa osoitetaan, että Nurmi-Sorila on täysin mahdollista rakentaa siten, et-tä se täyttää sille asetetun päästövähennysta-voitteen. Laskennan perusteella vuoteen 2030mennessä Nurmi-Sorilassa saavutetaan 83prosentin päästövähennys vuoden 1990 pääs-tötasoon verrattuna.

Suurimmat päästövähennykset Nurmi-So-rilassa saadaan energiantuotannon ja -kulu-tuksen saralla. Lämmityksen ja sähkön päästötpienenevät jopa 94 prosenttia. Yhtenä suurenasyynä tähän on Nurmi-Sorilan naapuriin Taras-tenjärvelle toteutettava Tammervoima-hyöty-voimala, joka mahdollistaa alueellisen lämpö-verkon luomisen.

Liikenteen saralla päästövähennyksiä onhankalin saavuttaa, koska Nurmi-Sorila sijait-see sen verran kaukana keskustasta (noin 15kilometriä), että suurin osa asukkaista tulleekokemaan oman auton välttämättömyytenä.Liikenteen osaltakin päästöt voidaan puolittaa

tehokkaan julkisen liikenteen sekä liikenteensähköistämisen myötä.

Päästövähennyslaskelmat perustuvat en-nusteisiin asumisen energiatehokkuuden pa-rantumisesta uusien määräysten mukaisesti,ostoenergian ominaispäästökertoimen piene-nemisestä, liikennekäyttäytymisen muuttumi-sesta ja liikennevälineiden ominaispäästöjenpienenemisestä sekä uusiutuvan energian käy-töstä asuinrakennuksissa.

44

Teoreettinen vyöhykemallija mallikorttelit.

Malli istutettuna Nurmi-Sorilaan.

Liikenteen kokonaispäästöt Nurmi-Sorilassa 2020–2050(ton CO2-ekv/a) herkkyystarkasteltuna / kaavarunko. �Lähde: Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila -raportti. EPECC Oy 2012.


45

Hankkeessa on tarkasteltu Nurmi-Sorilanrakentumista kolmesta eri näkökulmasta: ko-konaisvaltaisesti energia- liikenne- ja rakenta-misratkaisujen osalta, korttelitasolla sekä alue -suunnittelijan näkökulmasta. Tarkastelun kol-me tasoa tuovat monipuolisesti esiin eri ratkai-sujen toimivuuden ja toteutettavuuden pääs-töjen vähentämisessä.

� Lähde: Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd: Aurinko-kaupunki Nurmi-Sorila – Hiilineutraalin ja ekotehokkaankaupunginosan toteutussuunnitelma. Loppuraportti. 2012.

Nu

rmi-

Sor

ila

Osayleiskaavaehdotukseen perustuva havainnekuva Nurmi-Sorilan keskustasta. Yleiskuva alueelle lounaasta. Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Ramboll Finland Oy.


46

Nurmi-Sorilan korttelitypologiat tukevat hiil

Keskustakorttelit ovat 1-5 -kerroksisia umpikortteleita,joissa on suojaisa viherpiha ja kattoterasseja. Autot ovatpihakannen alla ja kadun varressa. Maantasossa on liike-ja työtiloja. Talot ovat energiatehokkaita ja kaukoläm-mössä. Korttelitehokkuus 2,09.

Townhouse-kortteli koostuu 2-3-kerroksisista kytketyistäpientaloista. Omat pienet pihat ja iso yhteinen viherpiha.Yhteisrakennuksessa työ- ja harrastustiloja. Autopaikatovat autotalleissa, pihakadulla tai yhteisellä parkkipaikal-la. Kaukolämpö tai keskitetty maalämpö. Korttelitehok-kuus 0,52.

Kyläkortteli on pientalojen muodostama kylämäinenalue, jossa yhteistä tilaa ovat raitti, piha-alueet viljelmi-neen ja yhteiskäyttötilat. Jokaisella on myös oma pienipiha. Yhteistalossa työ- ja harrastustiloja. Autot tontillatai kadun varressa. Lämmitysmuotona maalämpö tai yh-teinen lämpökeskus. Korttelitehokkuus 0,27.


47

itypologiat tukevat hiilineutraalia asumista

Kaupunkivillat ovat yhteispihan ympärille kietoutuvien3,5-4,5 -kerroksisten pistetalojen kortteli, joka mahdollis-taa kaupunkimaisen rakentamisen ja yhteisöllisen asumi-sen. Autot kannen alla ja kadun varressa. Lämmitys kau-kolämmöllä ja aurinkokeräimillä. Korttelitehokkuus 1,10.

Puistokortteli on 2-2,5 -kerroksisten pienkerrostalojen,ryhmäpientalojen tai paritalojen alue, joka ryhmittyy yh-teisen viherpihan ympärille. Korttelitalossa sauna-, har-rastus- ja työtiloja. Autot pienissä ryhmissä pihalla tai ka-dun varressa. Lämmitys kaukolämmöllä, talot suunnattuaurinkoenergian kannalta optimaalisesti. Korttelitehok-kuus 0,56.

Puutarhakortteli tarjoaa mahdollisuuden pientaloasumi-seen ja puutarhaviljelyyn. Tonttien koko 600 - 1400 m2.Erillispientalot ryhmittyvät yhteisen pihakadun varteen.Yhteisrakennuksessa työ- ja harrastustiloja. Autot tonteil-la tai kadun varressa. Lämmitysmuotona maalämpö.Korttelitehokkuus 0,13-0,3.

� L

ähde:

Oy E

ero P

alohei

mo E

coci

ty L

td: A

uri

nkokau

punki

Nurm

i-S

ori

la –

Hii

lineu

traa

lin

ja e

kote

hokkaa

n k

aupungin

osa

n t

ote

utu

ssuunnit

elm

a. L

oppura

port

ti. 2012.


RANE neuvoo rakentajia ja remontoijia

Syksyllä 2011 Tampereen kaupunki perustikuntalaisille suunnatun rakentamisen ja asu-misen energianeuvontapalvelun, Ranen. Senkohderyhmänä ovat erityisesti remontoijat jarakentajat, mutta neuvoa tarjotaan myös ko-din energiankäytöstä.

Ranen internetsivuille on koottu kattavastiniin pieniä ja arkisia kodin energiansäästövink-kejä kuin energiatehokkaan rakentamisen am-mattilaistietoakin. Neuvontapalvelu toimii ver-kossa, puhelimitse ja sähköpostilla. Lisäksi Ra-nessa voi poiketa kysymässä neuvoa paikanpäällä Frenckellin asiakaspalvelupisteessä.Neuvontatilaisuuksia on järjestetty uudisra-kentajille, korjaajille ja ammattilaisille ajankoh-taisista teemoista.

Kesällä 2012 Rane oli mukana Tampereenasuntomessuilla. Monet messuvieraat olivatkiinnostuneita energiatehokkaasta rakentami-

sesta, ja Ranen neuvontapalvelut saivat hyvänvastaanoton.

Syyskuussa 2012 Rane:n toimintaan tuli mu-kaan Lähi-Rane, joka neuvoo paikallisesti asuk-kaita, rakentajia ja taloyhtiöitä energia- ja il-mastoasioissa. Tammelassa on tiedotettuenergiaa säästävistä lampuista ja jouluvaloistaja Vuoreksessa järjestetty koulutustilaisuuksiapientalorakentajille ja valmisteltu asuntomes-sutalojen energiankulutuksen seurantaa.

Ranen toiminta käynnistyi Tampereen kau-pungin rakennusvalvonnan, asuntotoimen,Kestävä ympäristö -yksikön ja ECO2:n yhteis-työhankkeena. Vuonna 2012 toimintaan saatiinTEM:n maakuntakeskuksille jakama energia-neuvonta-avustus ja Lähi-Rane käynnistyi osa-na Ranea. Vuonna 2013 toiminta laajenee kokokaupunkiseudun kattavaksi.

� Lähde: Rane – Rakentamisen ja asumisen energia-neuvonta – Internetsivut: http://www.neuvoo.fi/.

48

Rakennusarkkitehti Sari Niittymäki oli Ranen ensimmäi-nen energianeuvoja vuosina 2011-12.


http://www.neuvoo.fi/

Vuores sijaitsee seitsemän kilometriäTampereen keskustasta etelään,kaupungin ja Lempäälän kunnan ra-jalla, Helsingin moottoritien ja Her-vannan kaupunginosan välissä. Alu-

etta alettiin kaavoittaa jo 1990-luvun lopulla ta-voitteena 13 000 asukkaan asuin- ja työpaikka-alue, ”pikkukaupunki luonnon kainalossa”, ku-ten Vuoreksen mainoslause kuuluu. Vuores onyksi Suomen suurimpia aluerakennushankkei-ta.

Alusta lähtien suunnittelun tavoitteena oliluonnon ja rakentamisen yhteensovittaminen.Lähiseudun mökkiläiset ja luonnonsuojelijat ei-vät olisi halunneet rakentaa luonnontilaisiinmetsiin ja järvien rannalle mitään ja yleiskaa-vasta valitettiin. Kuitenkin kaavan pohjana oli-vat tarkat luontoselvitykset ja arvokkaimmatluontokohteet jätettiin rakentamisen ulkopuo-lelle. Rakentaminen keskitettiin alueen halkai-sevan Vuoreksen puistokadun varrelle ja järvienrannat ja suuri osa metsistä jätettiin virkistys-alueiksi.

Jo suunnitteluvaiheessa Vuores oli mukanaVTT:n ja useiden kaupunkien kansainvälisessäEco-Drive-hankkeessa, jossa tutkittiin ja ver-tailtiin erilaisia energia- ja ekotehokkaan kau-

punkirakentamisen vaihtoehtoja. Vuores-pro-jekti osallistui myös kansainväliseen, EU:n ra-hoittamaan Ecocity-tutkimushankkeeseen,jossa vertailtiin eri tyyppisten aluekehitys-hankkeiden ekotehokkuutta.

Luontoarvojen suojelun, monipuolisten vi-heralueiden ja energiatehokkaan rakentamisenlisäksi mm. jätteiden putkikeräysjärjestelmä jahulevesien luonnonmukainen käsittely ovatosaltaan rakentamassa Vuoreksesta ekoteho-kasta ja ekologista kaupunginosaa. Lisäksi Vuo-rekseen rakennetaan hyvät pyörä- ja kävelytietja joukkoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavatautottoman asumisen. Huippunopea laajakais-ta ja oma alueverkko kattaa kaikki asunnot jamahdollistaa etätyön ja monet kotiin saatavatsähköiset palvelut.

Vuoreksen rakentaminen oli käynnistynytsopivasti hieman ennen ECO2-hankkeen alka-mista. Oli siis luontevaa, että Vuoreksesta tulimyös ECO2-projektin yksi tärkeimmistä yh-teistyökumppaneista ja demonstraatioalustaekotehokkaille rakentamishankkeille. Vuoden2012 asuntomessut Vuoreksessa olivat yhteis-työn näkyvin tulos – Virolaisten alueelle nousiSuomen toistaiseksi energiatehokkain asunto-alue.

49

Vuorekseen nousee ekokaupunki


ECO2 on osallistunut asuntomessujen lisäk-si mm. Vuoreksen ympäristöohjelman valmis-teluun, Koukkurannan alueen lämpöenergia-vaihtoehtojen selvitykseen, pientuulivoimasel-vitykseen, Isokuusen osayleiskaavan laadin-taan ja siihen liittyvään Isokuusen PuuVuores-hankkeeseen, Vuoreksen koulun kestävän ke-hityksen oppimisympäristön selvitykseen, In-no-Vuores-kilpailuun, jossa ideoitiin erilaisiakestäviä asukaspalveluja sekä Lähi-Rane –pro-jektiin, jossa edistetään Vuoreksen asukkaidenkanssa ilmastoystävällistä arkea.

ECO2:lla oli oma esittelypiste asuntomessu-jen Tampere-osastossa. Pisteellä pääsi tutus-tumaan uuteen ECO2-lehteen ja keskustele-maan kestävästä liikenteestä, uusiutuvastaenergiasta ja ekotehokkaan rakentamisen rat-kaisuista Tampereella.

Vuoreksen rakentaminen jatkuu lähivuosinavauhdilla. Vuores tarjoaa erinomaisen mahdol-lisuuden ekokaupungin suomalaisille innovaa-tioille. Siitä on mahdollista rakentaa ”SuomenVauban”, tuo Freiburgin vihreä kaupunginosa,josta monet kaupunkisuunnittelijat käyvät ha-kemassa ideoita ja innostusta. Isokuuseen

nousee Suomen ja Pohjoismaiden suurin puu-kerrostaloalue, ja Koukkurantaan suunnitellaanSuomen suurinta nollaenergiarakentamisenaluetta. Vuoreksen koulusta on mahdollistatehdä ekologisen kasvatuksen oppimisympä-ristö, ja koko kaupunginosasta kestävän kau-punkisuunnittelun kansainvälisesti kiinnostavaretkikohde.

50

Olga Juutistenaho esitteli asuntomessuilla ECO2:n val-mistuttamaa aurinkoenergialla toimivaa sähköpyörien pysäköinti- ja lataustelinettä.

Keskusta

Lahdesjärvi

Isokuusi

Vuoreskeskus

Mäyränmäki

Koukkuranta


Vuorekseen nousi Suomen energiatehokkain asuinalue

Tampereen Vuoreksessa järjestettiin asunto-messut heinä-elokuussa 2012. Yksi messujenpääteemoista oli ekotehokas rakentaminen jauusiutuvaan energiaan pohjautuvat ratkaisut.Näiden teemojen myötä ECO2 oli näkyvästimukana sekä alueen suunnittelussa että itsemessuilla.

Alueelle tehtiin Vuores-projektin, kaavoituk-sen ja ECO2:n yhteistyönä rakennustapaoh-jeistus, jossa kaikkien talojen tuli täyttää vuon-na 2012 voimaan tulevat uudet energiamäärä-ykset ja olla vähintään A-energiatasoa. Lisäksirakennuksiin tuli toteuttaa kiinteistökohtaisiauusiutuvan energian ratkaisuja.

Toteuttajia valittaessa energia- ja ekotehok-kuus oli yksi pääkriteereistä. Passiivi- tai nol-laenergiatalon alueelle rakentavat saivat viidenvuoden ajan 50 prosentin alennuksen tonttivu-okrasta.

Tuloksena oli Suomen energiatehokkainasuinalue. Asuntomessuilla esiteltiin 39 kotia,joista omakotitaloja oli 27 kappaletta. Niistä 2oli nollaenergiataloja ja 8 passiivienergiataloja.Passiivienergiatalon lämmitysenergiantarve onkorkeintaan neljäsosa vastaavan kokoisen ny-kytalon keskimääräisestä energiankulutukses-ta. Nollaenergiatalo puolestaan tuottaa itse niinpaljon energiaa, että se kattaa talon koko vuo-tuisen nettoenergiantarpeen.

Muutkin messutalot ovat vähintään vuoden2012 energiatodistuksen A-tasoa. Joka kol-mannessa pientalossa on aurinkolämpöä tai -sähköä. Suosituin lämmitystapa on maalämpö(33 %), sitten puulämmitys (15 %), ilma-vesi-lämpöpumppu (11 %), kaukolämpö (11 %), säh-kö + ilmanvaihtoon integroitu ilmalämpö-pumppu (11 %), sähkö (11 %) ja poistoilma-lämpöpumppu (7 %).

Uutta energiatekniikkaa sovellettiin ja esitel-tiin monissa taloissa, esimerkiksi Suomen en-simmäisissä nollaenergiapientaloissa Aurinko-tuuliassa sekä Aalto-yliopiston tiimin suunnit-telemassa Lantti-talossa.

51

Vuoreksen asuntomessutalot kiinnostivat yleisöä.


Vuoreksen asuntomessualue.

52


Vuoreksessa on MariMatic Oy:n toimittama jätteen imu-keräysjärjestelmä. Talojen pihoilla ei ole jäteastioita,vaan kortteleiden yhteisistä keräyspisteistä jätteet imais-taan putkea pitkin jäteasemalle, josta jäteauto ne hakee.

Vuoreksessa satsa-taan myös taitee-seen. VasemmallaPertti Kukkosenveistosmuuria ja oi-kealla saman tekijänVariksen peli ker-rostalon ulkoseinäs-sä.

Vuoreksessa on Suomen laajin luonnonmukainen hulevesien käsittelyjärjestelmä. Hulevedet puhdistetaan ennen luon-toon laskemista imeyttämällä ne ensin viherpainanteeseen ja viivyttämällä sitten keskuspuiston läpi kulkevassa puros-sa, lammessa ja tulvaniityllä.

53

Vihreää infrarakentamista Vuoreksessa


Aurinko-tuuliassa on käytössä ”moniener-gialämpöpumppu”, joka hyödyntää sekä pois-toilman energiaa, aurinkoenergiaa, tulisijan ve-sikiertoa ja saunan savuhormia, säteilylämpöä,maalämpöpiiriä ja talon alle tehtyyn lämpöak-kuun varastoitua auringon energiaa. Hybridi-järjestelmiä, joissa hyödynnettiin savupiipunlämpöä, poistoilman lämpöä ja aurinkolämpöä,on monissa messutaloissa.

Toisessa nollaenergiatalossa, Lantissa, onsekä aurinkolämpökeräimet käyttöveden läm-mittämiseen että aurinkosähköpaneelit, jotkatuottavat enemmän sähköä kuin talo kesällätarvitsee. Yli menevä sähkö syötetään verk-koon. Valitettavasti toistaiseksi tästä ei saauseimmilta sähköyhtiöiltä korvausta tai korva-us on hyvin pieni, mikä tekee sähkön ”myyn-nistä” kannattamatonta, ja aurinkosähköjär-jestelmät kannattaa mitoittaa pääosin katta-maan vain oma kulutus.

Energiatehokkaaseen lopputulokseen on siismonta tietä. Ratkaisevaa eivät enää ole yksit-täisten rakennusosien U-arvot, vaan kokonais-

valtainen suunnittelu, jossa rakennuksen ener-giatehokkuus yhdistyy energiajärjestelmään,jonka E-luku eli primäärienergian kulutusta jakäytettyjä energiamuotoja kuvaava luku onmahdollisimman alhainen.

E-luvut olivatkin näkyvästi esillä asuntomes-suilla. Sitra ja Asuntomessut teettivät talojenenergiataulut, joissa kerrottiin energiaratkai-suista, E-luvusta ja myös esiteltiin talon ener-giatatodistuksen mukainen luokka silloin voi-massa olleen laskutavan javuonna 2013 voimaan tule-van uuden laskutavan mu-kaan.

Talotaulut havainnollisti-vat kunkin talon hyvät ener-giaratkaisut, mutta myössen, miten nopea on kehitysrakentamisen energia-asi-oissa. Moni A-energialuo-kan talo olikin uuden ener-giatodistuksen mukaan C-luokan talo. Vaikka kaikki

Nollaenergiatalo Aurinko-tuulian isäntä Kari Sievin mukaan talon energiajärjestelmä on toiminut hyvin. Talon toteutus: Puutalokymppi Oy.

54


talot pääsivät vuonna 2012 voimassa olleenenergiatodistuksen mukaiseen A-luokkaan,vain kaksi nollaenergiataloa ylsi vuoden 2013energiatodistuksen mukaiseen A-luokkaan.Kaksi passiivienergiataloa pääsi B-luokkaan janeljä passiivitaloa ja 17 A-luokan taloa putosi C-luokkaan. Kaksi taloa ei täyttänyt uuden ener-giatodistuksen minimivaatimusta, vaan jäi D-luokkaan.

Tämä kertoo siitä, miten paljon vuoden 2012rakentamisen energiamääräykset muuttuivat.Se ei kerro siitä, että messutalot olisivat tä-män päivän näkökulmasta energiasyöppöjä,vaan että uudessa järjestelmässä energiate-hokkuutta mitataan toisin. Esimerkiksi kaksipassiivienergiataloa sijoittui E-lukujen vertai-lussa kolmanneksi ja neljänneksi huonoim-maksi. Se johtuu siitä, että näissä taloissa onsähkölämmitys. E-luvun laskennassa suositaankaukolämpöä ja uusiutuvia energioita anta-malla niille pienempi energiamuotokerroin(kaukolämpö 0,7 ja uusiutuvat polttoaineet0,5). Sähkölämmön energiamuotokerroin on1,7 ja fossiilisten polttoaineiden 1,0. Niinpä hy-vinkin energiapihi talo joka käyttää sähköläm-pöä tai öljylämmitystä, saattaa saada huononE-luvun.

Pienen E-luvun taloissa on käytetty lämmi-tystapana maalämpöä, puulämmitystä, kauko-lämpöä ja niihin yhdistettynä aurinkolämpöäja/tai poistoilmalämpöpumppua. Valtaosassataloista on koneellinen tulo- ja poistoilman-vaihto varustettuna tehokkaalla lämmöntal-teenotolla. Vaippa on eristetty hyvin ja se on il-matiivis. Pienin ilmanvaihtoluku oli 0,21 ja kes-kiarvo 0,8 m3/(h m2).

Mielenkiintoinen havainto Vuoreksen asun-tomessuilta on sekin, että energiatehokkuus eituo suuria lisäkustannuksia rakentajalle. Kunrakennuskustannukset laskettiin Talopeli-oh-jelmalla (www.talopeli.fi) havaittiin, että E-lu-vun ja rakennuskustannusten välillä ei ollut sel-laista yhteyttä, että pieni E-luku olisi näkynytkalliimpina kustannuksina.

Tämä selittyy sillä, että energiatehokkuudenlisäkustannukset hukkuvat rakentamisen mo-niin muihin kustannuksiin. Eroja kuitenkin saa-daan, kun tutkitaan messutalojen määräyksiäparempia eristys- ja lämmitysratkaisuja ja nii-den kustannuslisää. Nollaenergiatalojen lisä-kustannus on noin 200 €/m2 ja maalämpö-kohteiden keskimäärin 60 €/m2.

Energiatehokkaan talon rakentaminen ei siisole rahasta kiinni, vaan hyvästä suunnittelustaja toteutuksesta.

� Lähde: Jarek Kurnitski: Asuntomessutalojen energia-tehokkuus. TM Rakennusmaailma 6/12.

• Lisätietoa asuntomessuista Vuoreksen (http://www.tam-pere.fi/vuores/asuntomessut2012.html) ja Asuntomessu-jen (http://www.asuntomessut.fi/tampere-2012) Internet-sivuilta.

55

2 500

2 000

1 500

1 000

500

-50 0 50 100 150 200 250

E-luku kWh/m2 vuodessa

Keskiarvo 1 600 €/m2

Mediaani 1 585 €/m2

Muuttovalmisrakennus-kustannus,€/m2

Energiansäästötalo ei välttämättä ole tavanomaista kal-liimpi. Oheissa kuvassa on asuntomessutalot punaisinatäplinä. Mitä alempana täplä on, sitä edullisempi talo onkyseessä, mitä vasemmalla täplä on, sitä energiatehok-kaampi se on. � Lähde: TM Rakennusmaailma 6/12.


http://www.talopeli.fi

http://www.tam-pere.fi/vuores/asuntomessut2012.html



http://www.asuntomessut.fi/tampere-2012

Lantti – Suomen ensimmäinen plusenergiatalo

Tampereen asuntomessuille suunniteltu ja ra-kennettu Lantti-talo toimii oivallisena esimerk-kinä nollaenergiarakentamisesta. Lantin suun-nittelu lähti käyntiin, kun Asumisen rahoitus - jakehittämiskeskus ARA, Suomen itsenäisyydenjuhlarahasto Sitra sekä TA-yhtymä ja Tampe-reen kaupunki päättivät toteuttaa asuntomes-suille nollaenergiapientalon, joka tutkisi EU:nasettamaa rakentamisen nollaenergiatavoitet-ta. Talon suunnittelijaksi saatiin mukaan Aalto-yliopiston työryhmä, joka oli kaksi vuotta aiem-min toteuttanut Solar Decathlon Europe 2010-kilpailussa Espanjassa viidenneksi sijoittuneennollaenergiatalo Luukun.

Lantin arkkitehtuurisessa suunnittelussakeskeistä oli luonnonvalon ja suuntauksen op-timointi asemakaavan sallimissa rajoissa. Nol-laenergiatalon rakenteissa hyvä lämmöneris-tys ja lämpöhäviöiden minimointi ovat ensiar-voisen tärkeitä seikkoja. Rakennusmateriaali-en, eristeiden ja ikkunoiden valinnassa on kiin-nitetty tähän erityistä huomiota.

Suunnitteluvaiheessa tarkastelussa oli nel-jään eri lämmitysmuotoon perustuvat LVI-kon-septit: maalämpö, kaukolämpö, suora sähkö-lämmitys ja ilmalämpöpumppu. Kehitettäväksivalittiin kaukolämpöön perustuva konsepti par-haan E-luvun ja edullisen energiamuotokertoi-men perusteella. Kaukolämmön käyttöön yh-distettiin aurinkoenergian hyödyntäminen se-kä ilmanvaihdon tehokas talteenotto.

Iso osa Lantin energiatehokkuudesta saa-daan aikaan oman sähköntuotannon avulla. Ta-lo tuottaa sähköä aurinkopaneeleilla, ja kesäai-kainen ylimääräinen sähkö syötetään valta-kunnan verkkoon. Asuntomessualueen ase-makaava asetti tiettyjä rajoituksia talon katto-lappeiden optimaaliselle suuntaukselle ja kat-tokulmalle aurinkokertymän kannalta. Lantinaurinkopaneelit sijoitettiin talon katolle länsi-lounaaseen suuntaavalle lappeelle. Lisäksi ra-kennettiin pihavarasto, jonka katon lape suun-nattiin eteläkaakkoon ja kulmaksi määriteltiintuotoltaan varsin hyvä 32 astetta. Myös varas-ton pystyseinään asennettiin paneeleja. Aurin-kopaneelien optimaalinen tuotto kärsii hiemanmyös messualueen tiiviin rakentamisen aihe-

56

Vuoreksen asuntomessujen ainoa plusenergiatalo Lantti. Suunnittelu Aalto-yliopisto, toteutus TA-yhtymä Oy.

Pek

ka

Hei

kkin

en


uttamista varjostuksista. Lantissa on yhteen-sä 40 kpl aurinkopaneeleita, ja niiden yhteen-laskettu pinta-ala on 61 neliömetriä. Paneelienarvioitu vuosituotto on 7000 kWh.

Tehokkaiden energiaratkaisujen ja huolelli-sen rakentamisen lisäksi Lantissa käytetäänenergiaa säästäviä ratkaisuja, kuten LED-valai-simia ja kotona/poissa-kytkintä. Kytkimellä oh-jataan mm. lämmityksen tarvetta ja laitteidenvalmiustilaa. Myös sähkön laiteryhmäkohtai-nen ja reaaliaikainen kulutustarkkailu edesaut-taa energian säästämistä.

Asuntomessujen Lantti toimii demo-versio-na talosta, jota on suunniteltu laajemminkin so-vellettavaksi ja rakenteeltaan ja huonemoduul-iltaan tarpeen mukaan muunneltavaksi nollae-nergiapientaloksi. Yhtenä hankkeen tavoittee-na oli tutkia Lantti-talon ratkaisujen soveltu-vuutta aluerakentamisessa. Tampereen kau-punki ehdotuksen mukaisesti vaihtoehtoisiasuunnitelmia on laadittu käyttäen koekohteenakahta korttelia Vuoreksen asuntomessualueenläheisellä Koukkurannan alueella. Tarkastelutosoittavat, että kortteleihin kaavailtujen talo-jen E-luvut olisivat ilman aurinkojärjestelmiänoin 102–107 ja aurinkojärjestelmien kanssa45–50. E-luku pienenee näin paljon, sillä aurin-kojärjestelmät pienentävät huomattavasti ver-kosta hankittavan kotitaloussähkön, LVI-säh-kön ja valaistukseen käytettävän sähkön tar-vetta.

� Lähde: Jarek Kurnitski: Asuntomessutalojen energia-tehokkuus. Lehtiartikkeli TM/Rakennusmaailma 6/2012sekä Lantti-talon Internetsivut http://www.lanttitalo.fi/.

Näin suunnittelet A-luokan nollaenergiatalon:

• Tehokas lämmitystapa yleensä vesikiertoi-sella lämmityksellä (maalämpö, puulämmi-tys tai kaukolämpö).• Sähköpihi ilmanvaihtolaite tehokkaallalämmön talteenotolla.• Passiivitason rakennusvaippa parhaillamahdollisilla ikkunoilla.• Rakennuksen muodon osalta turhiennurkkien ja erkkereiden sekä ylisuurien ik-kunoiden välttäminen.• Ikkunoiden ulkopuolinen aurinkosuojaustilojen ylilämpenemisen estämiseksi.• Aurinkolämpökeräimet käyttöveden läm-mitykseen ja märkätilojen lattialämmityk-seen kesällä.• Aurinkopaneelit sähköä tuottamaan

� Lähde: Jarek Kurnitski: Asuntomessutalojen energiatehokkuus. TM 6/12.

57

Aurinkokeräimillätuotettu lämmin

käyttövesiKodinkoneetja -laitteet

Lämminkäyttövesi

Tilojen jailmanvaihdonlämmitys

ValaistusPumput, puhaltimet

Aurinko-paneeleilla

tuotettu sähkö

14 574 kWhTuotto

14 384 kWhKulutus

Lantti-talon energiantuotto ja -kulutus.


http://www.lanttitalo.fi/

Energiaa säästävää korjausrakentamista lisättävä

Uudisrakentamisen osuus rakennuskannastaon vuositasolla vain yhden prosentin luokkaa.Siksi energiatehokkaallakaan uudisrakentami-sella ei vähennetä riittävän nopeasti rakennus-ten aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.Ratkaisevan tärkeää on vanhan rakennuskan-nan energiatehokkuuden parantaminen.

Varsinkin 1960–80 -lukujen rakennuksetovat energiatehokkuudeltaan heikkoja. Suuriosa näistä rakennuksista on peruskorjausiässäja energiatehokkaalla peruskorjauksella onmahdollisuus saavuttaa huomattava energian-säästö ja hiilijalanjäljen vähennys. Lisäksi ener-giatehokkaat peruskorjaukset luovat mahdolli-suuden kustannussäästölle yksityisellä ja julki-sella sektorilla.

ECO2 teetti Tampereen teknillisen yliopistonRakennustekniikan laitoksella arvion Tampe-reen asuinrakennuskannan energiakorjaustenpotentiaalista. Tulokset ovat puhuttelevia. Ny-kyisellä korjaustahdilla saadaan aikaan vain 6prosentin energiansäästö vuoteen 2020 men-nessä, kun EU:n tavoitteena on 20 prosentinsäästö. Tulos jää siis huomattavasti jälkeen jo-pa kuntien ja valtion energiatehokkuussopi-muksesta, jossa tavoitteena on 9 prosentinenergiansäästö vuoteen 2016 mennessä.

Lisäksi tutkijat Juhani Heljo ja Jaakko Viholaolettivat, että rakennusten korjaustoiminnas-sa energiankulutusta vähennetään keskimää-rin puoleen nykyisestä. Tämähän ei useinkaanperuskorjauksissa toteudu, vaan jää paljon vä-häisemmäksi, tai energiankulutus saattaa jopakasvaa, jos ilmanvaihtoa tai sähkön käyttöä li-sätään.

Onko EU:n tavoittelema 20 prosentin säästöasuinrakennusten energiankulutuksessa siisepärealistinen tavoite? Tutkijoiden mukaan seei ole helposti saavutettavissa, mutta on mah-dollinen. Se edellyttää määrätietoista, pitkä-

jänteistä ja laaja-alaista työtä. Poliitikkojen pi-tää päättää, pyritäänkö tavoitteisiin tosissaanja varataanko työhön riittävästi resursseja.

Normaalilla korjaustoiminnalla voidaanpäästä 6 prosentin energiansäästöön vuoteen2020 mennessä. Yleisimpiä energiakorjaustoi-menpiteitä kerros- ja rivitaloissa ovat lämmön-vaihtimien uusiminen, patteriverkoston säätötai patteriventtiilien vaihto, yläpohjan lisäeris-tys, ikkunoiden vaihto, vedenkulutuksen mitta-us ja kylpyhuonekaluston vaihto. Omakotita-loissa yleisimpiä energiaremontteja ovat ikku-noiden vaihto, yläpohjan lisäeristys, ulkoseinien

58

Hyötyenergiankulutus Tampereen rakennuskannassa vuon-na 2010 rakennustyypeittäin.� Lähde: Heljo ja Vihola,Energiansäästöpotentiaali Tampereen kaupungin asuinra-kennuskannassa. TTY 2011.

Taulukko EKOREM-mallilla laskettu arvio Tampereenasuinrakennuskannan lämmönkulutuksesta ikäluokittainvuonna 2010. � Lähde: Heljo ja Vihola, Energiansäästö-potentiaali Tampereen kaupungin asuinrakennuskannas-sa. TTY 2011.

600

500

400

300

200

100

0

Jäteilma

Ulko-ovet

Ikkunat

Seinät

Yläpohja

Alapohja

-1950

Omakotitalot

Rivita

lot

Asuinkerro

stalot

Liike- ja

toim

isto-

rakennukse

t

Julkise

t palve

lu-

rakennukse

t

Tuota

nto-

rakennukse

t

1951-1

960

1961-1

970

1971-1

980

1981-1

990

1991-2

000

2001-2010

GWh/a

1 600

1 400

1 200

1 000

800

600

400

200

0

GWh/a

Huoneisto- jakiinteistösähkö

Lämmin käyttö-vesi

Ilmanvaihto

Vaippa


59

Täydennysrakentamisessa voidaan ottaa asuinkäyttöön maanpäällisiä kellaritiloja. Näin on tehty VTS:n kortteleissa Tampereen Annalassa.

1970-luvulla rakennettuihin kolmikerroksisiin taloihin on rakennettu lisäkerros ja hissit. Kahden talon väliseen nurkkaan on tehty uusi 5-kerroksinen lisäosa.

Näin isot saneeraukset mahdollistavat myös energiatehokkuuden merkittävän parantamisen. Kohteen suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy.

Ennen Jälkeen

Ennen Jälkeen

Ennen Jälkeen


60

ECO2:n tuella on käynnistynyt Pirkanmaan rakennuskulttuurikeskuksen perustamishanke. Sen tavoitteena on edistäävanhan rakennuskannan entistämistä ja perinnerakentamista. Ensimmäiseksi yhdistys kunnostaa Tampereen kaupun-gin ja EU:n tuella Uittomiesten talon Pispalassa rakennuskulttuurikeskuksen toimipaikaksi. Lisätietoja: www.trkk.fi

Pirkanmaan Rakennuskulttuurikeskus neuvoo vanhan talon korjaajia


http://www.trkk.fi

61

lisäeristys, alapohjan lisäeristys ja LTO-laitteenasennus.

Suurimmat säästöt saadaan rakennustenvaipan lisäeristämisellä ja ilmanvaihdon läm-mön talteenoton parantamisella. Vaippaan las-ketaan tässä myös ikkunoiden uusiminen. Mui-den toimenpiteiden merkitys jää vähäiseksi.Suurimmat säästöt saadaan aikaan 1951–60välillä rakennettujen talojen ilmanvaihdon ja ik-kunoiden uusimisella ja 1961–80 välillä raken-nettujen talojen ikkunoiden uusimisella ja sei-nien lisäeristämisellä.

Näillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa 6prosentin energiansäästö, mikä vähentäisi kas-vihuonekaasupäästöjä Tampereella noin30 700 CO2-ekv. tonnia. Vähennys on 6 pro-senttia vuoden 2010 tasosta. Säästö syntyypääosin kaukolämmön ja lämmitysöljyn kulu-tuksen vähentymisenä.

Jotta 20 prosentin säästö toteutuisi, tarvi-taan energiatehokkaita korjaustoimenpiteitänormaalin korjaustoiminnan lisäksi. Näitä voi-vat olla:

• Välittömästi toteutettavat, edulliset korjaustoimenpiteet (säästövaikutus 2 %):Säätölaitteiden uusiminen, yläpohjan lisä-eristäminen avoimissa tiloissa).

• Lämmitystapavalinnat (2,5 %): Lämpö-pumppujen ja aurinkokeräimien avulla saa-vutettava säästö.• Säätötoimenpiteet ja vedenkulutuksenmittaus (4,5 %): Säätökäyrien tarkentami-nen, sisälämpötilan pudottaminen sekä ve-sijohtoverkoston virtaaman ja paineen alen-taminen.• Sähkölaitteiden valinta ja käyttö (5 %):Vähän sähköä käyttävien laitteiden valinta,energiansäästölamput ja valaistuksen tar-peenmukainen säätö.

Kun normaalilla korjaustoiminnalla voidaansaavuttaa 6 prosentin säästö, päästäisiin kai-killa näillä keinoilla yhteensä 20 prosentin ener-giansäästöön vanhassa rakennuskannassa.

Niin suunnitelmallisen korjaustoiminnanenergiansäästömahdollisuudet kuin lisätoi-menpiteet edellyttävät taloyhtiöiden hallitus-ten, asukkaiden, isännöitsijoiden ja kiinteistönomistajien neuvontaa, ohjausta ja kannusta-mista. Korjaustoimintaa on vauhditettava jakaikkiin peruskorjauksiin olisi saatava energi-ansäästötavoite. Tämän tavoitteen toteuttami-seksi ECO2 on yhteistyökumppaneidensakanssa käynnistänyt TARMO:n, Tampereen alu-een asuinrakennukset energiatehokkaiksi -hankkeen.

Suunnitelmallisen korjaustoiminnan yhteydessä tehtäviensäästötoimien arvioidut hyötyenergian säästöt Tampereenasuinrakennuskannassa jaoteltuna talotyypeittäin vuoteen2020 mennessä. � Lähde: Heljo ja Vihola 2011.

Energiansäästöpotentiaalin jakautuminen osa-alueittain.� Lähde: Heljo ja Vihola 2011.

Pientalot

20,4

8,1

57,3

37,8

8,7

-6,5

2,5 0,9

-0,20,0 0,01,5

Rivitalot Asuinkerrostalot

60

50

40

30

20

10

0

GWh

Vaippa

Ilmanvaihto

Lämmin vesi

Huoneisto- ja kiinteistösähkö

%

3,0

1,5

5,0

1,01,0

1,0

1,5

1,9

0,2

0,1

0,4

2,1

0,61,0

Seinien lisäeristys

Yläpohjien lisäeristys

Ikkunoiden vaihto

Alapohjien lisäeristys

Ovien uusiminen

Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentaminen

Lämpimän käyttö-veden kulutuksen vähentäminenkerrostaloissa

Maalämpöpumput

IlmalämpöpumputSisälämpötilan alentaminen

Lämpimän vedenkulutuksen vähennys

Tiivistys, vuotoilmanvähentäminen

”Kaikkien” yläpohjienlisäeristäminen

Huoneisto- jakiinteistö-

sähkönkulutuksen

vähentäminen


TARMO kannustaa taloyhtiöitä ryhmäremontteihin

TARMO on EAKR-hanke, jolla kannustetaanTampereen alueen asuinrakennusten omista-jia energiatehokkaisiin peruskorjauksiin. Ta-voitteena on kehittää toimintamalli, jossa sa-massa elinkaaren vaiheessa olevat taloyhtiöttekisivät yhteistyötä energiakatselmuksissa,korjaussuunnitelmien laatimisessa ja energia-peruskorjausten kilpailuttamisessa ryhmäkor-jaushankkeina.

Ryhmäkorjausmallia on toteutettu menes-tyksekkäästi mm. Helsingin Maunulan kaupun-

ginosassa, mistä idea saatiin Tampereelle. Han-ke sai Pirkanmaan ELY:ltä EAKR-rahoituspää-töksen vuoden 2012 lopulla ja hanke käynnistyivuoden 2013 alussa. ECO2 koordinoi hankettaja sen toteuttamisessa ovat mukana muun mu-assa Ekokumppanit Oy, Kaukajärviosuuskun-ta, Lännen Kiinteistöpalvelu Oy sekä Pirkan-maan Kiinteistöliitto. Mukaan energiatehok-kuuden parantamiseen ryhmäkorjausten avul-la kutsutaan taloyhtiöitä koko Tampereen seu-dulta.

� Lisätietoja: www.eco2.fi

Tampereen Tilakeskus korjaa energiatehokkaasti

Tampereen Tilakeskus teki vuonna 2012 run-saasti energiansäästöinvestointeja Tampereenkouluissa ja päiväkodeissa sekä muissa julki-sissa rakennuksissa. Energiakorjauksiin saatiinvauhtia, kun valtuusto lisäsi pienten energia-korjausten määrärahaa 500 000 eurolla yh-teensä 670 000 euroon vuonna 2011. Tämä oliosa Tilakeskuksen ja ECO2-hankkeen yhteis-työtä energiatehokkuuden parantamiseksikaupungin rakennuskannassa.

Investointien yhteydessä on kohennettumm. ilmanvaihtosysteemien, valaistuksen sekäpatteriverkoston energiatehokkuutta. Esimer-kiksi ilmanvaihtosysteemien investoinneissa onparannettu rakennusten ilmanvaihtoa siten, et-tä poistoilmasta otetaan lämpöenergia talteen.

”Energiatehokkuuden kautta saadaanenergia- ja ympäristöhyötyjä, ja myös toi-mialojen kustannuksissa saadaan samallasuuria säästöjä.”

Kiinteistönpitopäällikkö Pertti Koivisto,

Tilakeskus

Taulukossa seuraavalla sivulla on esitettykohteissa suoritetut energiainvestoinnit, niidenkustannusarviot ja arvioitu vuotuinen energi-ansäästö. Tarkkojen kustannusvaikutusten ar-viointi on kuitenkin ongelmallista, koska tehtä-

62

Energiakorjaukset kannattaa yhdistää laajempienkin pe-ruskorjausten yhteyteen. Tarmo-hankkeessa kannustetaantaloyhtiöitä energiakorjauksiin ryhmäkorjaushankkeena.


http://www.eco2.fi

63

� L

ähde:

Tam

per

een T

ilak

eskus

Lii

kel

aito

s.

Lentävänniemen kouluPatteriventtiilien ja termostaattien uusiminen

Kissanmaan kouluPatteriventtiilien uusinta ja termostaattien lisääminen

Hervannan kalliosuojaValaistuksen uusinta

Metsolan perhetukikeskusIlmanvaihdon saneeraus

Atalan kouluRakennusautomaatiojärjestelmän uusinta

Messukylän kouluRakennusautomaation ja lämmönjaon perusparannus

Jussinkylän päiväkotiIlmanvaihdon saneeraus

Lamminpään päiväkotiPatteriventtiilien ja termostaattien uusiminen

Kaukajärven kouluIlmanvaihdon saneeraus

Kaarilan kouluIlmanvaihdon saneeraus

Arvioitu vuotuinen energiansäästö

Kustannusarvio

Tampereen TilakeskuksenEnergiansäästöinvestoinnit 2012


vissä energiaremonteissaenergiatehokkuuden pa-raneminen ei ole välitöntävaan riippuu siitä kuinkahyvin uusittua järjestel-mää hyödynnetään. In-vestointien kannattavuu-den tarkastelu pelkästäänenergiakustannusten pie-nentymisen näkökulmas-ta johtaa usein harhaan,koska tehdyt investoinnitvaikuttavat usein moneenmuuhunkin asiaan positii-visesti.

”Tilakeskuksen hallinnoimien kiinteistöjenenergiankäyttö on 45 % kaupungin toimin-noissaan käyttämästä kokonaisenergiasta,ja kaupungin asuintalot mukaan luettunarakennusten energiankäyttö on yli 70 %.Itse olen ollut jo 90-luvun puolesta välistämukana tekemässä energiansäästö- jaenergiatehokkuustyötä, ja olen siten koke-nut näihin asioihin panostavan ECO2:ntoiminnan hyväksi kehitykseksi, ja ECO2onkin ollut meille todella tärkeä yhteistyö-taho.”

Kiinteistönpitopäällikkö Pertti Koivisto,

Tilakeskus

Myös Tampereen asuntoyhteisöt ovat teh-neet kaupunginvaltuuston asettaman tavoit-teen mukaisesti energiansäästösuunnitelmat.Esimerkiksi Tampereen Vuokratalosäätiö onedistänyt aktiivisesti kiinteistönhuollon käy-täntöjä energiatehokkuuden parantamiseksi jamyös asukkaita on koulutettu ja opastettuenergiansäästöön. Opiskelija-asuntoyhteisötKiinteistö Oy Opintanner ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy käynnistivät vuonna 2012 energia -projektin, jossa tehtiin energiakatselmuksiaopiskelijataloissa ja innostettiin asukkaita ener-giaa säästäviin arjen käytäntöihin.

TAPRE – Energiatehokkuutta rakennuksenkoko elinkaarelle – suunnittelusta käyttöön

Tapre – Tampereen palvelurakennukset ener-giatehokkaiksi -hankkeen tavoitteena on luodaalueellisesti yhtenäiset energiatehokkaat sopi-mus- ja toimintaperiaatteet, joita noudatetaanrakennuksen koko elinkaarella rakennuksensuunnittelusta toteutuksen kautta valmiin ra-kennuksen käyttöön saakka. Yhteisesti sovitutperiaatteet ja pelisäännöt helpottavat ja tehos-tavat niin kiinteistönomistajien kuin heille pal-veluja tuottavien urakoitsijoiden, laitetoimitta-jien ja palveluntarjoajien työtä. Yhtenäisten so-pimus- ja toimintakäytäntöjen avulla kiristyvienenergiamääräysten vaatimukset ja muut ener-giatehokkuustavoitteet on helpompi saavuttaa.Lopputuloksena on energiatehokkuuden pa-rantumisen ohella rakentamisen laadun ylei-nen parantuminen.

Koska Tapre tähtää yhtenäisiin energiate-hokkuuskäytäntöihin koko rakennusprosessinja rakennuksen käytön aikana, on hankkeessamukana niin julkisia ja yksityisiä kiinteistöjenomistajia kuin niille palveluja tarjoavia yrityk-siäkin. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupun-gin Tilakeskus.

64

Koukkuniemen Jukola-talon peruskorjaus oli yksi Tapre-hankkeen pilotteja. Perus-korjauksessa pyrittiin löytämään energiatehokkaita ratkaisuja 1950-luvulla raken-nettuun vanhainkotiin säilyttäen talon vanha ilme. Arkkitehtisuunnittelu BST-arkkitehdit Oy, toteutus Tampereen Tilakeskus.


Kiinteistön omistajista mukana hankkeessaovat Tampereen kaupungin Tilakeskus ja Tam-pereen kaupunkiseudun muut kunnat, Kesko,Tampereen osuuskauppa, Pirkanmaan sai-raanhoitopiiri, Tampereen ev.lut. seurakunta-yhtymä ja Suomen yliopistokiinteistöt Oy. Pal-veluntarjoajista mukana on useita rakennus- jahuoltoliikkeitä sekä muutama arkkitehti- jasuunnittelu- ja konsulttitoimisto.

Tapre on energiatehokkuuden työkalupakkija Tapre-periaatteet ja -dokumentit ovat tarkoi-tettu sovellettavaksi, ei suoraan kopioitavaksi.Yhtenäisten energiatehokkuusmarkkinoidensyntymisen vauhdittamiseksi Tapre-dokumen-tit ja -tuotteet tulevat olemaan julkisia. Taprenenergiatehokkuusperiaatteet on pyritty ni -

vomaan osaksi nykyisiä rakentamisen käytän-töjä, ja hyödyntämällä jo olemassa olevia suun-nittelu- ja muita työkaluja nykyistä systemaat-tisemmin energiatehokkuuden parantamisek-si. Kynnys Tapre-periaatteiden omaksumiseenon pyritty tekemään mahdollisimman mat-alaksi.

Tapre ei aseta energiatehokkuustavoitteita,vaan tavoitteet asettaa kiinteistönomistaja.Tapre on työkalu asetettujen tavoitteiden saa-vuttamiseen.

65

Finlaysonin kirkon elinkaari on jo nyt ollut pitkä, vuodesta 1879. Tampereen seurakunnat ovat mukana TAPRE-hankkeessa – energiatehokkuutta palvelurakennuksiin.


66


Tampereen tavoitteita

Tampereen kaupunkistrategia: • Uusiutuvien energianlähteiden osuuden lisääminen ja

bioenergian paikallisten käyttömahdollisuuksien edistäminen • Kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähentäminen EU:n pormestarien ilmastositoumuksen mukaisesti

(yli 20 % vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä)• Energiatehokkuuden lisääminen (2 % vuodessa kaupungin kiinteistöissä)

Tampereen Sähkölaitoksen strategia:• Uusiutuvan energian osuus 30 % vuoteen 2020 mennessä

• Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen yli 20 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä (lähes 300 000 tonnia) ja yli 50% vuoteen 2030 mennessä.

• Tammervoima -hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen

67

Uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiaa


GWh

Tampereen Sähkölaitoksen oman tuotannon energia-lähteiden prosentuaalinen jakauma vuosina 2006–2012. � Lähde: Tampereen Sähkölaitos.

Vielä vuonna 2009, kun ensimmäi-siä palavereita pidettiin ilmasto-hankkeen ideoimiseksi Tampe-reelle, uusiutuvan energian osuusTampereen Sähkölaitoksen tuo-tannosta oli vain 6 prosenttia. Val-

taosa kaukolämmöstä ja sähköstä tuotettiinmaakaasulla ja turpeella. Uusiutuvaa energiaatuotettiin vesivoimalla ja puulla.

Vuonna 2012 uusiutuvan energian osuus onnoussut jo 18 prosenttiin energian hankinnasta.Energiapuun käyttö on vähentänyt fossiilisen

maakaasun ja turpeen osuuksia. Uusiutuvienosuus on jo selvästi suurempi kuin turpeenosuus, joka on pudonnut 13 prosenttiin. Nais-tenlahden voimalaitoksen uusi biosyöttölinja javanhan kattilan palamisilman säätöjärjestel-mien modernisointi ovat mahdollistaneet sen,että puupolttoaineella voidaan tuottaa sähköäYLI 500 GWh/vuosi.

Kun Naistenlahti 2:n kattila uusitaan vuosina2018 – 2019, biopolttoaineilla voidaan tuottaasähköä ja lämpöä yhteensä yli 1000 GWh/vuosi.

Uudistusten myötä kasvihuonekaasupääs-töt ovat kääntyneet laskuun. Vuoteen 2006verrattuna hiilidioksidipäästöt ovat alentuneetlähes 24 %, eli Sähkölaitos on saavuttanut jovuodelle 2020 asettamansa tavoitteen.

Tampereen Sähkölaitoksen energiantuotannosta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt kilotonneina vuosina2006–2011. � Lähde: Tampereen Sähkölaitos.

68

5,9

17

7672

79 7872 70 67

1 2 1 3 2 21

21 14 1316

1413

4,8 6,2 5,9 10,0 14,2 18,0

%100

80

60

40

20

0

Maakaasu

Turve

Öljy

Uusiutuvat

Yhteensä

3429

782

57

267

4535

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

3125

919

74

207

4325

3425

622

34

270

4351

3638

602

160

276

4676

3578

795

113

497

4983

3056

620

49

618

4343

2835

527

63

776

4201

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Öljy Maakaasu Turve Uusiutuvat energiat

Energialähteet lukuina / GWh. � Lähde:Tampereen Sähkölaitos.

1 000900800700600500400300200100

02006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

kt/a

752

CO2


Sähkölaitoksen tavoitteena on lisätä uusiu-tuvan energian määrä 30 prosenttiin vuoteen2020 mennessä. Merkittävimmät uusiutuvaaenergiantuotantoa lisäävät lähitulevaisuudenhankkeet ovat Tammervoima-hyötyvoimalaitos(2015) sekä Naistenlahden voimalaitoksen toi-sen kattilan uusiminen (2019). Hyötyvoimalai-toksen energialähteenä toimii jäte, joka lisääuusiutuvan energian osuutta ja vähentää riip-puvuutta maakaasusta. Samalla energiantuo-tannon kokonaispäästöt vähentyvät yli 10 %.Naistenlahden uusi biokattila puolestaan mah-dollistaa puun käytön huomattavan lisäämisen,mikä korvaa turpeen käyttöä polttoaineena.

Tammervoima – jätteestä energiaa

Tammervoima-hyötyvoimalaitos on suunni-teltu Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksenyhteyteen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja

Tampereen Sähkölaitos Oy:n omistaman yh-tiön suunnittelema voimala tuottaisi sähköä 12MW ja kaukolämpöä 40 MW nimellistehoilla.

Kaukolämpö ja sähkö palvelisivat pääsään-töisesti itä-Tampereen alueetta ja tulevaisuu-dessa Nurmi-Sorilan asuinaluetta.

150 000 tonnin jätemäärällä vuosituotantoolisi noin 100 GWh sähköä ja 300 GWh kauko-lämpöä, mikä vastaa noin 10 prosenttia Tam-pereen Sähkölaitoksen vuotuisesta energian-hankinnasta. Laskennallisesti yli puolet jäte-raaka-aineesta on uusiutuvaa.

Voimalaitoksen laitteistoissa ja päästöihinliittyvässä tekniikassa sekä käytännöissä tul-laan käyttämään parasta käyttökelpoista tek-niikkaa (BAT) ja hyötysuhde optimoidaan mah-dollisimman korkealle tasolle.

Hankkeen investointiarvio 90–100 milj. € jase toteutetaan vuosina 2014–15.

Sähkölaitos investoi myös tuulivoiman tuo-tantoon Hyötytuuli Oy:n kautta. Tavoitteena onnostaa Tampereen Sähkölaitoksen vuotuinenosuus tuulivoiman tuotannosta nykyisestä 10gigawattitunnista (GWh) 80 gigawattituntiinvuoteen 2020 mennessä, ja 200 GWh:iin vuo-teen 2030 mennessä. Se vastaisi jo 10 000sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta.

69

”ECO2-hankkeelta odotettiin alusta alka-en paljon. Sen kivuton ja helppo liikkeellelähtö toimii osoituksena siitä, että tarvettatällaiselle hankkeelle todella oli. Eihän nä-mä pormestarin ilmastositoumukseen jamuihin tavoitteisiin kirjoitetut asiat toteu-du ilman tällaista hanketta. Pitää olla jokutaho, joka patistaa toimijoita liikkeelle”

Toimitusjohtaja Jussi Laitinen, Tampereen Sähkölaitos

Havainnekuva Tarastenjärvelle suunnitellustaTammervoiman hyötyvoimalaitoksesta.


Kaukokylmää Näsijärvestä

Tampereella alkoi vuonna 2012 kaukokylmäntuotanto, kun Tampereen Kaukolämpö Oyaloitti kokonaan uuden liiketoiminnan, kauko-jäähdytyksen. Siinä asiakaskiinteistöjä tullaanjäähdyttämään Näsijärven syvyyksien kylmyy-dellä, joka otetaan talteen ja jaetaan asiakkaillekaukojäähdytysputkistoa pitkin. Kaukojäähdy-tys on moderni ja energiatehokas tapa viilentääkiinteistöjä, ja se korvaa sähköllä tapahtuvaajäähdytystä.

Jäähdytetyn rakennuksen sähkönkulutuspienenee merkittävästi kaukojäähdytyksenmyötä, jolloin rakennuksen energiatehokkuusparanee. Energiatehokkaan kaukojäähdytyk-sen ansiosta kasvihuonekaasujen ja muiden

päästöjen määrä vähenee oleellisesti. Energia-tehokkuusluku on pienempi kuin 0,2.

Tampereen Sähkölaitoksen tavoitteena onsiirtyä pääosin uusiutuvaan energiaan vuoteen2040 mennessä. Silloin 80 prosenttia energi-asta tuotettaisiin päästöttömillä energialäh-teillä ja turvetta käytettäisiin vain tuki- ja vara-polttoaineena. Maakaasun käyttö vähenisi noin70 prosenttia nykytasosta.

Pitkän tähtäimen tavoitteen saavuttaminenedellyttää myös rakennuskannan energiate-hokkuuden merkittävää parantamista. Sähkö-laitoksen strategiassa oletetaan, että raken-nuskannan energiatehokkuus paranee 20 – 30% vuoteen 2030 mennessä, mikä vähentääkaukolämmön kysyntää.

70

Ensimmäisenä kaukojäähdytykseen liitettiin syyskuussa 2012 As. Oy Tampereen Baana, joka on Ratinassa sijaitsevauusi asuinkiinteistö, kuva rakennusvaiheesta.


Tulevaisuuden uusiutuvaa energiaa

Potentiaalisia mahdollisuuksia lisätä uusiu-tuvan energia osuutta tulevina vuosina javuosikymmeninä ovat esimerkiksi:

• Kaukolämmön tuotanto uuden keskus-jätevedenpuhdistamon jäteveden ener-giasta lämpöpumppujen avulla

• biokaasulaitoksen toteuttaminen Taras-tenjärven jätteenkäsittelykeskukseeen pyrolyysitekniikka bioöljyn valmistuk-sessa ja käytön lisääminen nykyisillä lämpökeskuksilla

• biokaasun valmistusprosessien kehittä-minen ja käyttö nykyisillä maakaasuvoi-malaitoksilla

• asiakkaiden aurinkoenergiajärjestelmät ja hajautetun tuotannon lisääntyminen sekä sähkön varastointi sähköautoihin

• uusiutuvaa vapaajäähdytysenergiaa hyödyntävä kiinteistöjen uusi kauko-jäähdytysratkaisu

Biokaasulaitos voisi muuttaa tamperelaisten biojätteetbiokaasuksi. Laitos ei ole vielä suunnitteilla. � Lähde: Tammervoima Oy, ympäristövaikutusten arvi-ointiselostus 2011.

Suurten keskitettyjen uusiutuvan energiantuotantohankkeiden lisäksi on tärkeää kehittäämyös hajautetun uusiutuvan energian tuotan-tomahdollisuuksia. Maalämpö on hyvä ja eko-loginen lämmitysjärjestelmä alueilla, joilla eiole yhdistetyllä lämmön ja sähköntuotannollatuotettua kaukolämpöä tarjolla.

Suurin este hajautetun energiantuotannonkäyttöönotossa on laitteistojen investointikus-tannuspainotteisuus. Siten takaisinmaksuai-koja vertailemalla on taloudellinen kannatta-vuus usein heikko suhteessa ostoenergian hin-taan. Siksi ECO2 on ollut mukana kehittämässähajautetun uusiutuvan energian tuotantomal-leja yhdessä Tampereen Sähkölaitoksen jamuiden alan toimijoiden kanssa. Samalla luo-daan uutta osaamista, liiketoimintaa ja työlli-syyttä. Niin aurinko- kuin tuulisähkönkin po-tentiaalista on teetetty selvitykset, joilla tähdä-tään pienimuotoisen uusiutuvan energian käyt-töönoton kynnyksen madaltamiseen.

”Yhteistyöhankkeiden myötä ollaan päästyselvittämään uusiutuviin energialähteisiinliittyviä kysymyksiä täällä Tampereen seu-dulla, mitä me emme olisi yksin toimies-samme tehneet. ECO2 kanavoi rahoitustaja toimii asiantuntijana ja helpottaa ver-kostoitumista muiden toimijoiden suun-taan”

Toimitusjohtaja Jussi Laitinen,

Tampereen Sähkölaitos

”ECO2:n asiantuntijuus on tuonut kiinnos-tavia asioita ja ihan energiateknisistä yksi-tyiskohdistakin tietoa ja osaamista. Puolinja toisin on varmasti saatu yhteistyöstäpaljon irti. Se oli tosi tervetullutta ettäkaupungille tuli tällainen taho, jonkakanssa voi tehdä yhteistyötä energia-asi-oissa”

Kehityspäällikkö Paula Hakola, Hermia Oy

Vuores-projekti ja ECO2-hanke ovat yhteis-työssä teettäneet selvityksen aurinkoenergianhyödyntämisestä Vuoreksen Koukkurannanalueella. Vianovan tekemässä selvityksessä tar-kasteltiin esimerkkitapausten avulla, miten au-rinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksiavoidaan parantaa. Tarkastelun apuvälineeksi

71

Selite

Käsiteltävä biojätemäärä

Biokaasun tuotto

Biokaasun lämpöarvo

Vuotuinen energiamäärä

Vuosittainen käyttöaikakeskimäärin

Yksikkö ja lukuarvo

90 000 t vuodessa

9 milj. m3 vuodessa

6,5 kWh/m3

60–70 GWh

8 000–8 500 tuntia

Biojätteestä voisi tehdä biokaasua


kehitettiin Virtual Map Solar Energy -työkalu,jolla voidaan eri värien avulla mallintaa raken-nusten ulkopinnoille saapuva vuotuinen aurin-gonsäteily. Työkalulla voidaan myös laskea pin-noille asetettujen aurinkokeräimien tai -panee-lien vuosittainen tuottoarvio. Mallinnettaessaauringonsäteilyn jakautumista pinnoille, näh-dään sekä aluetasolla että yksittäisistä raken-nuksista aurinkoenergian hyödyntämisen kan-nalta parhaat paikat värityksen perusteella.

Virtual Map Solar Energy -työkalu on hyö-dyllinen kaavoituksen apuväline, kun pohditaanuuden asuinalueen tai täydennysrakentamisenyhteydessä rakennusten sijoittelua ja suuntaa-mista. Myös erilaisten kattomuotojen ja katto-lapekulmien avulla on mahdollista vaikuttaaaurinkoenergian hyödyntämispotentiaaliin.Työkalua on testattu mm. Koukkurannan ja Lin-tuhytin asemakaavojen teon yhteydessä.

Vuoreksen tuulimittaukset

Tampereella tuulee -hankkeen puitteissa to-teutetut tuulimittaukset aloitettiin Vuoreksessasyksyllä 2011 ja niitä jatkettiin joulukuulle 2012.

72

Virtual Map Solar Energy -työkalulla toteutettu mallinnus auringonsäteilyn vuosikertymästä Vuoreksen Koukku-rannan alueella.

Tuuliruusu Vuoreksen mittauspisteestä B. Tuuli oli koillisessa 31,2 % ajasta.


Mittausten avulla kartoitettiin Vuoreksen asuin-alueen tuuliolosuhteita pientuulivoimaloidenasentamisen kannattavuuden arvioimiseksi.Tuuliolosuhteiden kartoitus oli kaksivaiheinenprojekti. Ensin tuuliolosuhteita arvioitiin käyt-tämällä hyväksi Ilmatieteen laitoksen Tuuliat-lasta, josta saatavien tietojen perusteella las-kettiin matemaattisesti alueen tuuliolosuhteet30 metrin korkeudessa. Matemaattista lasken-taa täydentämään aloitettiin tuulimittaukset.

Tuulimittaukset suoritettiin kolmessa erikohdassa Vuoreksen alueella. Mittausmasto-jen korkeus oli 16–18 metriä, joka vastaa kor-keutta, jolle asuintalon yhteyteen pystytettäväpientuulivoimala tulisi vähintään asentaa. Tuu-limittaukset osoittivat, että tuulen keskinopeusalueella on luokkaa 2,4 – 2,7 metriä sekun-nissa. Kyseisillä tuulennopeuksilla 4 m halkai-sijaltaan oleva 3,5 kW tuulivoimala tuottaa n.2000 kWh sähköä vuodessa. Suurempi 11kW ja13 m halkaisijaltaan olevan voimalan tuotto onpuolestaan n. 20.000 kWh.

Tampereen Sähkölaitos on näyt-tänyt esimerkkiä pientuulivoimankäyttöönotossa asentamalla kaksitutkimuskäytössä olevaa WindS-pot-merkkistä 3,5 kilowatin pien-tuulivoimalaa näkyville paikoilleTampereella. Toinen voimaloista si-jaitsee Särkänniemen huvipuis-tossa ja toinen Nekalan lämpökes-kuksen katolla. Näiden tuulivoima-loiden avulla tehdään tutkimusta jatestausta pientuulivoiman mahdol-lisuuksista ja tuotantokapasitee-tista sekä verkkoonkytkentäteknii-kasta yhteistyössä Tampereen am-mattikorkeakoulun (TAMK) kans -sa. Lisäksi Tampereella on kaksiTAMK:n Cypress Wind Turbinesilta hankkimaapientuulivoimalaa, joista toinen sijaitsee

TAMK:n Kuntoka-dun toimipisteenkatolla (3,5 kW) jatoinen Särkännie-messä Näsinneu-lan takana (2,0kW).

Nämä neljä voi-malaa olivat vuo-den 2012 lopussaensimmäiset verk-koon kytketytpientuulivoimalatTampereella.

73

AC B

Tuulivoiman mittauspisteet Vuoreksessa.

Särkännie-men pien-tuulivoimala.

Sähkölaitos testaa pientuulivoimaa ja aurinkopaneelejaNekalassa.


Pohjois-Tampereella sijaitsevassa Kaanaankylässä on valmisteltu pientä tuulivoimapuis-toa vuodesta 2010 alkaen. Maanomistajat ovatolleet itse aloitteen tekijöinä tuulipuiston pe-rustamiseksi. ECO2 on toiminut hankkeenalussa koordinoivana tahona maanomistajienja hankkeen toteuttaja Intercon Energy Oy:nvälillä. Intercon Energy Oy on tehnyt kaupun-gille suunnittelutarvehakemuksen viidestä 3megawatin tuulivoimalasta.

Vuonna 2012 ensimmäiset sähkön pientuot-tajat liitettiin virallisesti Tampereen Sähkölai-toksen sähköverkkoon, kun Vuoreksen asunto-messutalojen aurinkopaneeleilla tuotettusähkö ja Tampereen kaupungin Luhtaan päivä-kodin aurinkosähkö liitettiin verkkoon. Tampe-reen Sähköverkko Oy maksaa kertahyvitys-

maksua sähkön pientuottajille. Kotitaloudet sa-avat kertahyvityksen ilmoittaessaan uudenpientuulivoimalan tai aurinkopaneelijärjestel-män kytkemisestä verkkoon. Hyvityksellä pyri-tään edistämään hajautetun tuotannon lisään-tymistä ja lisäämään laitteistojen käyttöturval-lisuutta. Hyvityksen suuruus on tuotantolait-teiston nimellistehosta riippuen 30–130 €.

Kuluttajan kannalta kertahyvitys ei tieten-kään riitä, vaan verkkoon siirretystä sähköstätulisi saada korvaus. Tällä hetkellä ongelmanaon verotus. Asiaa selkeyttävän sähkömarkkin-alain uudistus on käynnissä, samoin lainsää-däntö pientuottajan asemasta ja mahdollisestaverovapaudesta.

74

Verkkoon kytketyt aurinkosähköjärjestelmät ja pientuulivoimalat Tampereella vuoden 2013 alussa.


”Sähkölaitoksella on ollut ECO2:n kanssayhteisiä hankkeita esimerkiksi aurinkoe-nergian hyödyntämiseen liittyen. Vuorek-sen asuntomessuille kehitimme innovatiivi-sen tavan liittää hajautettua pientuotantoasähköverkkoon. Me maksamme kertahyvi-tyksen toistaiseksi. Järjestelmää kehite-tään, kunhan saamme kansallisia sääntöjäja toimintatapoja.”

Toimitusjohtaja Jussi Laitinen,

Tampereen Sähkölaitos

Yksi keskeisimmistä uusiutuvan energianedistämiseen tähtäävistä ECO2:n hankkeistaon syksyllä 2011 käynnistynyt Suomen suu-rimpien kaupunkien yhteishanke RESCA (Re-newable Energy Solutions in City Areas) –Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkai-sut ja pilotit. Hanketta toteutetaan kaupun-geissa toteutettavien erilaisten uusiutuvanenergian pilottien avulla. Hanke on lähtenyt liik-keelle Tampereen aloitteesta ja sen taustallaon ECO2:n teettämä TreSolar-aurinkoenergi-aselvitys. Hankekumppaneiksi lähtivät Oulun,Turun ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin seu-dun ympäristöpalvelut. Yhteisenä koordinaat-torina toimii Hermia Oy. Tavoitteena on luodapysyvää yhteistyötä ja vaihtaa tietoa kaupun-kien kesken.

”Energiateknologia-osaamiskeskuksessayhteistyötä viriteltiin jo heti siinä vai-heessa kun ECO2 perustettiin, ja sittenlähdettiin Välimäen Paulin kanssa mietti-mään hankeideaa uusiutuvan energianedistämisestä. Tekes ohjasi siihen suun-taan, että täytyy olla laajempi hanke jauseampi kaupunki mukana, ja siitä idean-poikasesta lähti liikkeelle RESCA-projekti,eli kuuden kaupungin yhteinen ponnisteluuusiutuvan energian erilaisten toiminta-

mallien ja ratkaisujen käyttöönottami-seksi.”

Kehityspäällikkö Paula Hakola, Hermia Oy

RESCA - Uusiutuvan energian pilotit Tampereella

1. Aurinkoenergian tutkimus- ja kehitys-hanke. Sen tarkoituksena on asettaa Tampe-reelle aurinkoenergian kehitystavoitteita, tun-nistaa toteuttamiskelpoisia pilottikohteita jasuunnitella niiden toteutusta. Keskeisiä koh-teita, joissa aurinkoenergian hyödyntämistä onsuunniteltu ja valmisteltu ovat Nekalan lämpö-keksus, Technopolis Yliopistonrinne, Vuoreksenkoulukeskus, Särkänniemi, Härmälänrantasekä öljylämmitteiset koulu- ja päiväkotiraken-nukset Myös diplomityö aurinkosähkön poten-tiaalista Tampereella on osa RESCA-hanketta.

75

Särkänniemi pyrkii hiilineutraaliksi huvipuistoksi.


2. Kämmenniemen aluelämpöverkko uu-siutuvalla energialla. Pilotin tavoitteena on ke-hittää uusiutuvaan energiaan perustuva vaih-toehto Kämmenniemen koulun ja sen ympä-ristön rakennusten öljylämmitykselle. Uusilämmitys perustuu hakkeeseen, jonka rinnallepohditaan muitakin uusiutuvia lämmönläh-teitä.

3. Sarankulman pellettilämpölaitos. Pilo-tissa tehdään selvityksiä liittyen TampereenSähkölaitos Oy:n rakentamaan Pohjoismaidensuurimpaan puupellettikäyttöiseen kaukoläm-mön varavoimalaitokseen. Laitos valmistuu al-kuvuonna 2013 ja sen tehoksi tulee 33 MW. Ky-symyksessä on pölypolttotekniikka, jota eiaiemmin ole sovellettu Suomessa, mutta vas-taavia esimerkkejä löytyy esimerkiksi Ruot-sista. Pellettilaitos tuottaa vuodesta riippuenarviolta 12 000 – 60 000 MWh, mikä on pie-nehkö osa kaukolämmöntuotannosta. Kyse onkuitenkin kovimmilla talvipakkasilla tarvittavanlämmön tuotannosta, ja se korvaa öljyä ja maa-kaasua.

4. Hiilineutraalit Särkänniemi ja Tampere-talo. Pilotissa laskettiin molemmille kohteilletoimintojen hiilitase sekä etsittiin keinoja pääs-töjen minimointiin ja kompensointiin. Särkän-niemi ja Tampere-talo ovat Tampereen aktiivi-sia tapahtuma- ja turistikohteita, joiden ympä-ristön huomioon ottava toimintakonsepti jakonkreettiset teot hiilijalanjäljen pienentämi-seksi luovat positiivista ilmapiiriä ilmastotyönympärille Tampereella.

“Meillä isoin yhteistyökuvio ECO2:nkanssa on RESCA-hanke, jossa lasketaanTampere-talon ja Särkänniemen toiminto-jen hiilitase ja etsitään keinoja päästöjenvähentämiselle. Siinä on ECO2 ollut koor-dinoimassa ja auttanut meitä omalla asi-antuntemuksellaan, mikä on ollut tosi tär-keä juttu.”

Projektipäällikkö Laila Wallden, Tampere-talo

76

Tampere-talo on on ottanut käyttöön hiilijälkilaskurin japienentää suunnitelmallisesti toimintansa hiilijälkeä.


Konkreettinen esimerkki onnistuneista ener-giatehokkuusratkaisuista Tampereella on LED-valoviikot ja katuvalaistus yleensäkin. Tampe-reen Valoviikoilla haettiin energiatehokkaam-paa ja ympäristöystävällisempää ratkaisua, jasyksyllä 2012 Tampereen valoviikot siirtyivätLED-aikaan. Kaikki valokuvioiden vanhat heh-kulamput vaihdettiin kesän aikana led-lam-puiksi.

Lamppujen vaihdosta koituva energiansäästön määrä on huomattava. Valoviikkojenkuvioiden yhteisteho hehkulampuilla oli 391 ki-lowattia (kW), LED-lampuilla se tulee olemaan69 kW. Kuvioiden paloaika on noin 620 tuntia.Energiaa kului hehkulampuilla noin 242 420 ki-lowattituntia (kWh), LED-lampuilla arvioidaanenergiaa kuluvan 42 780 kWh. Erotus tehossaon 322 kW ja energian määrässä 199 640 kWh.Tämä tarkoittaa merkittävää säästöä myössähkölaskussa. Pienentynyt hiilidioksidipäästöon 43 tonnia.

Ulko- ja katuvalaistuksen sähkönsäästössäon Tampereella muutenkin saatu viime vuosinahyviä tuloksia. Tampereella on meneillään ul-kovalaistuksen saneerausohjelma (2009–2019), jonka puitteissa vaihdetaan vuosittainnoin 2000–3000 valaisinta uusiin, energiate-hokkaampiin versioihin. LED-valot edustavatuusinta teknologiaa, johon panostetaan tule-vina vuosina yhä enemmän. Ulko- ja katuvala-istuksen sähkönkulutus on pudonnut vuodesta2007 lähtien huomattavasti asetettuja tavoit-teita nopeammassa tahdissa.

77

� Lähde: Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2011.

38 500

38 000

37 500

37 000

36 500

36 000

35 500

35 000

34 500

800

700

600

500

400

300

200

100

0

36 2

41

35 8

62 36 3

08 36

843

36 8

14

36 9

58 37 1

99

37 4

89

37 4

21

37 4

10

37 5

33 37 9

38 703

637

632

585

587

571

568

546

542

518

520

508

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Tampereen katuvalaistuksenvalaisinpisteiden määrä 2000-2011

Tampereen katuvalaistuksenkulutus kWh/piste/a 2000-2011

kWh

Tampereella vaihdettiin valoviikkojen valot LED-lamp-puihin jouluksi 2012.


78


Tampereen tavoitteita

Tampereen kaupunkistrategia:• Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostaminen

• Pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030:• Henkilöautoliikenteen kasvun pysäyttäminen ja joukkoliikenteen

kulkutapaosuuden nostaminen kehittämällä joukkoliikennejärjestelmä, joka perustuu bussien laatukäytäviin, lähijuniin ja moderniin katuraitiotiehen.

• Väestönkasvun ohjaaminen joukkoliikennekäytävien ja kävelykeskustojen tuntumaan.

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:• Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 25 % vuonna 2030.

• Jalankulun ja pyöräilyn kulkumuoto-osuus on vähintään 25 % vuonna 2030.• Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 %

vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta.

79

Kestävää ja älykästä liikennettä


Liikenteen osuus Tampereen kasvi-huonekaasupäästöistä vuonna2010 oli noin 18 prosenttia. Ajoneu-votekniikan kehittyminen vähentääautoista aiheutuvia päästöjä, muttaliikennemäärien kasvaminen syö

nämä hyödyt. Siksi joukkoliikenteen, kävelyn japyöräilyn osuutta täytyy lisätä. Siitä on muita-kin hyötyjä. Kaupungista tulee viihtyisämpi,kun autoille tarvitsee varata vähemmän tilaa.Ympäristön ja ilmaston kannalta kestävä lii-kenne tarkoittaa usein myös sujuvaa liikennet-tä: arki sujuu paremmin, kun ei tarvitse juuttuaruuhkaan auton ratissa.

Kestävä liikennejärjestelmä muodostuu liik-kumisen tarpeen vähentämisestä, toimivastaliikenteen ohjauksesta, kävelystä ja pyöräilystä,joukkoliikenteestä sekä fiksusta autoilusta, jos-ta esimerkkeinä mainittakoon vähäpäästöisetautot ja autojen yhteiskäyttö. Tampereen kau-punki on monin tavoin edistänyt vuosina 2010–2012 näitä kaikkia (ks. taulukko sivulla 84).

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja ehe-yt täminen vähentää liikkumisen tarvetta. Tam-

pereen alueen väestönkasvusta ja uudisraken-tamisesta aiempaa suurempi osa, eli puolet, onpäätetty sijoittaa olemassa olevan kaupunkira-kenteen sisään ja kaikki rakentaminen mah-dollisimman lähelle olemassa olevaa kaupun-kirakennetta joukkoliikennekäytävien varrelle.Kaavoituksen apuvälineeksi valmisteltavan val-takunnallisen KEKO-ekotehokkuustyökalun ke-hitystyössä joukko- ja kevyen liikenteen väylientaso on yksi keskeinen kriteeri. KEKO-työ -kalusta kerrotaan tarkemmin luvussa 2.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt periaa-tepäätöksen uudesta seudullisesta joukkolii-kennejärjestelmästä, joka perustuu bussien li-säksi lähijuniin ja moderniin katuraitiotiehen.Tampereella etsitään myös täydennysraken-nuskohteita ensimmäisen ratikkalinjan varrel-ta. Näin voidaan nostaa joukkoliikenteen käyt-täjämääriä merkittävästi ja luodaan edellytyk-siä ratikkainvestoinnille.

Kaupunkiraitiotien ensisijaisena tavoitteenaon joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvatta-minen. Ratikan vaikutukset ovat kuitenkin laa-jempia, kuten esimerkit muista eurooppalai-sista kaupungeista kertovat. Moderni raidelii-

80

Kulkutapojen muutokset Tampereella2005-2012

2005 2012

Henkilö-autollakuljettajana

Henkilö-autollamatkustajana

Kävellen

Polkupyörällä

Linja-autolla

Muulla kulku-tavalla

� Lähde: Liikennetutkimus 2005-2012. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.

%

41 41

89

28 25

46

16

2 1100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

19

Havainnekuva raitiotiestä Sammonkadulla.


81

kenne tiivistää ja eheyttää kaupunkia, houkut-telee asukkaita ja työpaikkoja, synnyttää uusiatapahtumakeskittymiä, nostaa pysäkkien lä-hellä olevien kiinteistöjen arvoa ja mahdollis-taa ekotehokkaan liikkumisen ja kaupunginkestävän kasvun. Kasvihuonekaasupäästöjäensimmäisen raidelinjan on laskettu pienentä-vän noin 4000 tonnilla vuodessa.

ECO2 on osallistunut ratikkahankkeen pro-jektiryhmään ja tuottanut ratikkanäyttelyn, jo-ka oli esillä mm. kaikissa kirjastoissa vuonna2011. Syksyllä 2011 järjestettiin Suuri ratikka-keskustelu yhdessä Aamulehden kanssa. Yh-teistyössä Tampereen yliopiston kanssa val-misteltiin hankesuunnitelma ”mediaratikasta”,jossa innovoidaan ratikkaa sosiaalisen medianalustana. Hanke ei saanut rahoitusta, mutta ra-tikkahanketta halutaan kehittää Tampereellaälykkään liikennejärjestelmän innovaatioalus-tana.

Ratikalla Hervannasta keskustaan ja Lentävänniemeen

Syksyllä 2011 valmistui Tampereen kaupunginteettämä alustava yleissuunnitelma, jossa tar-kasteltiin neljää eri reittivaihtoehtoa linjalleLentävänniemi–Keskusta–Hervanta, verrattiinraitiotietä bussiliikenteen kehittämisvaihtoeh-toon sekä laadittiin kustannusarvio ja varmis-tettiin raitiotien toteuttamiskelpoisuus. Kau-punginhallitus hyväksyi alustavan yleissuunni-telman jatkotyön pohjaksi.

Tampereen ensimmäinen ratikkalinja olisinoin 20 km pitkä. Sitä käyttäisi arviolta 40 000matkustajaa vuorokaudessa. 500 metrin sä-teellä pysäkeistä asuu 60 000–67 000 asu-kasta ja on 42 000–48 000 työpaikkaa. Täy-dennysrakennusmahdollisuuksia on ainakin7000 asukkaalle.

Ratinan suvannon uutta ilmettä: Kevyen liikenteen Laukonsilta luo yhteyden uudelta Ratinanrannan

asuinalueelta keskustaan. Kuva: Timo Seimelä.


82

Raitiotiehanke maksaa linjausvaihtoehdos-ta riippuen 176–184 miljoonaa euroa. Liiken-nöintikustannuksissa saadaan 2,5–5,4, miljoo-nan euron vuosisäästöt bussivaihtoehtoon ver-rattuna. Kiinteistöjen arvonnousu ratikan vai-kutusalueella on vähintään 200 miljoonaa eu-roa.

Ratikka lisää joukkoliikenteellä tehtyjen mat-kojen määrää 9–11 % linjan varrella ja 6 % ko-ko kaupunkiseudulla. Myös kävelyn ja pyöräilynsuosio kasvaa tiivistyvän maankäytön ansios-ta.

Vuoden 2012 lopulla käynnistyi yleissuunni-telman laadinta, minkä Tampere toteuttaa osit-

tain yhteistyössä Turun raitiotiehankkeen kans-sa. Tampereen ja Turun kaupunkien välinenvuoropuhelu hyödyttää molempia osapuoliaraitiotien teknisten yksityiskohtien ja ratkaisu-jen suhteen. Yhteisestä yleissuunnitelmasta voiolla hyötyä myös valtion tuen saamiseksi hank-keille.

Yleissuunnitelman pohjalta kaupunginval-tuusto tekee keväällä 2014 päätöksen ratikantoteutuksesta ja aikataulusta. Tampereen ta-voitteena on saada raitiotien ensimmäinen lin-ja käyttöön ennen vuotta 2020.

� Lähde: Tampereen moderni kaupunkiraitiotie. Alusta-va yleissuunnitelma 3.10.2011.

Ram

boll

Oy

Tampereen ensimmäinen raitiotielinja yhdistää isoimmat asutuskeskukset Hervannasta keskustaan ja Lentävännie-meen. Keväällä 2013 pohdittiin raitiotien reittiä keskustassa. Kuvassa näkyy vaihtoehtoisia linjauksia.


83

Katettu ratikka-aukio Bernissä Sveitsissä.

Saksalaisen Freiburgin kävelykeskustaa. Tsekin Brnossa luotetaan sekä ratikkaan että trollikkaan.

Ratikkadesignia á la Vauban, Sveitsi. Ratikka Tunnelilinjalla Slovakian Bratislavassa.

Ratikkareitti Tonavan rannassa Budapestissä Unkarissa. Ratikat kävelykadulla Karlsruhessa Saksassa.

Päivän lehdet

on mukavalukea

ratikassa.

Karls-ruhessaratikan eitarvitse olla yksi-värinen.

Samaan aikaan toisaalla.


84

2010 – 2012Kestävän liikenteen ratkaisuja Tampereella vuosina 2010 – 2012.

Liikkumisen tarpeen vähentäminen

Liikkumisen ohjauksen kehittäminen

Kävely ja pyöräily

Joukkoliikenne

Fiksu autoilu

• Täydennysrakentaminen keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varrelle• Hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet pysäkeille ja palvelukeskuksiin

• Tapahtumien liikkumisen ohjaushanke• Urheiluseurojen liikkumisen ohjaushanke• Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen reittioppaat

• Uudet kevyen liikenteen väylät, pyöräkaistat ja -tiet, kävelypainotteiset kadut

• Kaupunkipyörät, keskustan uudet pyöräparkit ja pyöräpumppu, Hämeen- kadun uudistaminen joukko- ja kevytliikennekaduksi

• Pyöräilykampanjat, työmatkasähköpyörä-kokeilu, maisemapyöräreitit

• Kaupunkiraitiotien ja lähijunaliikenteen suunnittelu • Bussiliikenteen kehittäminen: runkolinjat, seudullinen joukkoliikennelauta-

kunta, seututariffi, palvelubussiliikenne• Vähäpäästöisten polttoaine- ja kalustoratkaisujen selvittäminen

• Autojen yhteiskäyttöhanke • Kaupungin oman autokannan vähäpäästöisten vaihtoehtojen selvittäminen • Bussikuskien taloudellisen ajotavan koulutus• EVELINA-sähköautohanke, sähköautoasentajien koulutus, latauspisteet,

hybridibussit

Tampereella on selvitetty myös bussiliiken-teen päästöjen vähentämisen keinoja. Vuoden2012 lopussa Tampereelle hankittiin kaksi hyb-ridibussia, joissa on sekä poltto- että sähkö-moottori. Hybridibussi käyttää liikkeelleläh-dössä ja kiihdytyksessä sähkömoottoria, mikävähentää sen päästöjä normaaliin dieselbus-siin verrattuna. Myös polttoainetta kuluu vä-hemmän. Hybridibussien hiilidioksidipäästöjenja polttoaineen kulutuksen arvioidaan olevannoin neljänneksen pienemmät tavallisiin käy-tössä oleviin kaksiakselisiin diesellinja-autoihinverrattuna.

Tampereen kaupunkiliikenteen tavoitteeksion asetettu vuotuinen 1,5 prosentin polttoai-neen kulutussäästö ajettua kilometriä kohden.Tavoitteen mukaan kulutus tulee vähentymään9 prosenttia vuoden 2005 kulutuksesta vuo-

teen 2016 mennessä. Hyviä tuloksia on saatu jonyt, mm. autoihin asetettujen kiihtyvyysrajoit-timien avulla, sekä jättämällä energiasyöppöjänivelbusseja pikkuhiljaa pois kalustosta.

Hybridibussi säästää polttoainetta

TKL:n kaksiakselisilla busseilla ajettiin vuonna2011 noin 100 000 kilometriä, ja niihin tankat-tiin noin 44 200 litraa dieseliä. Jos hybridienkulutus on 25 prosenttia normaalia bussia al-haisempaa, voivat Tampereen kaksi hybridi-bussia säästää 22 000 litraa polttoainetta vuo-dessa tavalliseen bussiin verrattuna. Tämä vä-hentää samassa suhteessa myös hiilidioksidi-päästöjä. Rahaa säästyy tämän päivän poltto-aineen hinnalla 33 000 euroa.


Joukkoliikenteen ja ECO2-hankkeen piirissäon kartoitettu hybridien lisäksi muidenkin polt-toaine- ja kalustoratkaisujen mahdollisuuksiajoukkoliikenteen päästöjen pienentämisessä.Liikennebiokaasun käyttöönoton potentiaaliaon selvitetty opinnäytetyössä, ja Joukkoliiken-

ne harkitseekin kaasubussien kokeilua Tampe-reella hybridien tapaan. Bionova Oy:llä teete-tystä selvityksestä ilmenee, että nimenomaanbiokaasun käyttäminen polttoaineena pienen-täisi bussiliikenteen hiilidioksidipäästöjä kaik-kein eniten. Kevytrakennebussit taas olisivatkustannustehokkain ratkaisu päästöjen pie-nentämiseen.

85

TKL aloitti vuonna 2012 hybridibussien kokeilun. Kokemukset ovat positiivisia.

Biokaasubussit

vähentävät päästöjä

eniten, mutta kevyt-

rakennedieselit ovat

kustannustehokkaim-

pia päästöjen vähentä-

misessä. Tämä selvisi

Bionova Oy:n vuonna

2012 tekemässä selvi-

tyksessä Tampereen

bussien polttoaine-

vaihtoehdoista.

Bio

nova

Oy

Tampereen joukkoliikenteen matkustajamäärät 2004-2012

33

32

31

30

29

28

27

26

25

24

50,00

45,00

40,00

35,00

30,00

25,00

20,00

15,00

10,00

5,00

0,00

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 2,4 2,6 2,8

Milj. matkustajaa

Kustannus senttiä / paikka-km

12 m diesel

12 m maakaasu

15 m maakaasu

Hybridit biodiesel

Hybridit

12 m biokaasu

15 m biokaasu

15 m biodiesel

12 m biodiesel

15 m diesel

CO2-päästöt

g / paikka-km

32,063

Tampereen joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasva-neet tarjonnan lisääntymisen myötä. � Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen.


Tampereesta vuoden 2013 pyöräilykunta

Pyöräilyn suosio ja asema Tampereella on kas-vanut viime vuosina. Sateisesta kesästä huoli-matta vuoden 2012 pyöräilykaudella touko-kuun puolivälistä syyskuun puoliväliin pyöräili-jöiden määrät kasvoivat edellisen vuoden sa-maan ajankohtaan verrattuna noin 10 prosent-tia.

Pyöräilijöiden määriä on seurattu vuodesta2000 alkaen 30 kohteeseen asennettujen las-

kureiden avulla. Tammmerkosken ylittäville sil-loille on sijoitettu erilliset pyöräilijälaskurit jamuut laskentapisteet ovat liikennevalojen il-maisinsilmukoita. Tammerkosken ylittävillä sil-loilla sijaitsevien laskureiden avulla saadaankattava kuva keskustapyöräilijöiden määristä.Yhteensä pyöräilijämäärät ovat kasvaneet 47prosenttia vuodesta 2000 vuoden 2012 lop-puun mennessä.

”Suurin osa näistä tapahtumista ja kam-panjoista, mitä on nyt tehty yhteistyössäECO2:n kanssa, on sellaisia, että niitä onitsekin funtsinut vuosien saatossa, mutta eiole ollut minkäänlaisia aikaresursseja jär-jestää sellaisia. Se on varmaan ollut oleel-lisin asia, että on tullut taho, joka on pys-tynyt ottamaan roolin niitten toteuttamises-sa. Ja pyöräilykampanja on ihan parhaitajuttuja, mitä on yhteistyössä viritetty.”

Liikenneinsinööri Timo Seimelä,

Kaupunkiympäristön kehittäminen

86

Liityntäpysäköintiä varten on Tampereella tehty katettujapyöräpysäkkejä bussireittien varrelle.

Rongankadun alikulkukäytävän avajaispöyräilijät kesäkuussa 2012 heti pormestari Timo P. Niemisen jälkeen olivat Tarja ja Ahti Jokinen.


87

Pyöräilyindeksi, 15.5.–15.9. 2000-2012

160

140

120

100

80

60

40

20

02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

100

119

112

99

106117

109 115

130 130

126

139

102

Indeksi kesäkauden (15.5.–15.9.) pyöräilijämäärien kehi-tyksestä Tampereella vuosina 2000–2012.� Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen.

Pyöräilyindeksi, 1.1.–31.12. 2000-2012

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

100

124

121 117

124 126

126

133146

143

145 147

102

Indeksi vuotuisten pyöräilijämäärien kehityksestä Tampe-reella vuosina 2000–2011. � Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen.

Pyöräilymielenosoitus Keskustorilla. Hämeenkadun uusi pyöräteline 2012.

Tampereen pyörätieverkon pituus km

700

600

500

400

300

200

100

02005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

60

2

534

527

503

49

2

48

1

472

kmPyöräteitä on rakennettu viime vuosina jatkuvasti lisää. Vuoteen 2011 saakka pyörätieverkon pituus perustuu arvioon,ja vuodesta 2011 lähtien tarkkoihin mittauksiin. � Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen.

Tampereen pyörätieverkon pituus m/asukas

2,5

2

1,5

1

0,5

0

2,3

2,3 2,

4

2,4 2,

5

2,5

2,8

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

160

140

120

100

80

60

40

20

0


”Kun on tunnustettu kumppani kaverina,niin saa enemmän julkisuutta. Nyt ollaanECO2-yhteistyön kautta saatu enemmänlehtiin ja radioon juttuja meidän tapahtu-mista ja toiminnasta. Yhdistyksen on vai-kea saada yksin pyöräilyn ääntä kuuluvil-le.”

Timo Lampila, pyöräily-yhdistys

Kaupin kanuunat

Pyöräilyn edistäminen sai Tampereella uuttapuhtia vuonna 2012, jolloin pyöräilijöiden olojaparannettiin useiden uusien pyöräteiden ynnämuiden pyöräilyä helpottavien rakenteellistenratkaisujen avulla. Alkuvuodesta 2013 valmis-tuvassa liikenneverkkosuunnitelmassa määri-tellään mm. kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkotja Hämeenkadun pyöräilyjärjestelyt.

Kesällä 2010 Tampereen katukuvaan ilmes-tyivät kaupunkipyörät, joiden rahoituksessa jasuunnittelussa ECO2-hanke oli mukana. Kau-punkipyörät ovat tuoneet uuden päästöttömänliikennemuodon kaupunkilaisten ja turistienkäyttöön. Sen lisäksi ne muistuttavat olemassaolollaan myös siitä, että polkupyörät ovat olen-nainen osa kaupunkikuvaa.

Tampereen konkreettisetteot pyöräilyn aseman nos-tamiseksi on huomattumyös valtakunnallisesti.Pyöräilykuntien verkostovalitsi maaliskuussa 2013Tampereen vuoden pyöräi-lykunnaksi.

Minä poljen -kampanja

Tampereesta on hyvää vauhtia tulossa erin-omainen pyöräilykaupunki. Vuoden 2012 ke-väästä syksyyn käynnissä ollut Minä poljen -kampanja polkaisi osaltaan lisää vauhtia tam-perelaiseen pyöräilyyn. Kampanjan avulla ontehty Tampereen pyöräilymahdollisuuksia tun-netuksi ja parannettu niitä edelleen. Lisäksikampanjan puitteissa on järjestetty monia pyö-räilyyn liittyviä tapahtumia.

Yhteistyössä ECO2:n kanssa kampanjaaovat olleet toteuttamassa Tampereen kaupun-gin kaupunkiympäristön kehittäminen, Eko-kumppanit Oy, sekä tamperelaiset pyöräily-yh-distykset Kaupin Kanuunat ry ja Tampereenpolkupyöräilijät ry.

”Yhteistyö on lisääntynyt suunnitteluhank-keissa ECO2:n myötä. Melkein se meneenykyisellään niin, että kun perustetaan jo-ku hanke, niin mietitään, että olisiko siinäjoku rooli ECO2:lla myös.”

Liikenneinsinööri Timo Seimelä,

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kampanjan yhteydessä julkistettiin Tampe-reen kaupungin 10 pyöräilytekoa vuodelle2012. Teiskontien pyörätien valmistuminen siir-tyi vuodelle 2013, mutta muuten kaikki kym-menen pyöräilytekoa ovat toteutuneet. Minäpoljen -kampanja toimi tervetulleena piristys-ruiskeena keskustan katukuvassa ja sai kau-punkilaisilta oikein lämpimän vastaanoton.Kampanja on ollut omiaan myös kohentamaanTampereen mainetta pyöräilykaupunkina.

88

Yrittäjä Jari Koivisto käyttää kaupunkipyöriä asiointimat-koillaan.


89


90


1. Parkkiruutuja pyöräpysäköintiin(elokuu)Hämeenkadulle autojen parkkiruu-tuihin sijoitettiin elokuussa kolmeuutta siirrettävää pyörätelinettä. Au-tonmuotoisten siirrettävien parkki -telineiden avulla voidaan ottaa muu-tamia parkkiruutuja pyöräpysäköin-nin käyttöön tarpeen mukaan. Yh-teen pyöräparkkiin mahtuu 10 pyö-rää. Hämeenkadun lisäksi telineitäon Hakametsän jäähallilla, ja yksi teli-ne on hankittu Tampereen tapahtu-matoimistoon yleisötapahtumien yh-teydessä käytettäväksi.

2. Yleisesti käytössä oleva pyörä-pumppu asennetaan keskustaan(toukokuu)Toukokuussa asennettiin keskustaankiinteä pyöräpumppu, joka on kaikki-en pyöräilijöiden käytössä. Helppo-käyttöinen pyöräpumppu sopii ylei-simpiin venttiileihin. Pumppu sijoitet-tiin Puutarhakadulle, jossa on kes-kustan suurimmat pyöräilijämäärät.

3. Pyöräilyviikolla järjestetään pyö-räilyaiheisia tapahtumia ja tem-pauksia (toukokuu)Pyöräilyviikolla tapahtui paljon! Oh-jelmassa oli mm. kuvasuunnistus,pyöräilytori Laukontorilla, maisema-lenkkejä sekä BMX- ja sähköpyöräta-pahtuma.

4. Kaupunkipyörille lisää vuokraus-pisteitä sekä kolme uutta kaupun-kipyöräparkkia (kesäkuu)

Kaksi vuottakäytössä ollut-ta Tampereen

kaupunkipyöräjärjestelmää uudistet-tiin kesällä 2012 siten, että avaimenpystyi vuokraamaan yhden vuoro-kauden ajaksi ilman rekisteröitymis-tä. Se nosti kaupunkipyörien käyttä-jämäärän kolminkertaiseksi. Lisäksiuusia pyörien telineparkkeja tuli lisääkolmeen kohteeseen: Tampereen yli-opistolle ja Vapriikin alueelle sekäTampereen kylpylään.

5. Rongankadun alikulku otetaankäyttöön (kesäkuu)Tampereen ratapihan alittavan Ron-gankadun kevyen liikenteen alikulkuotettiin käyttöön kesäkuun alussa.Rongankadun alikäytävä muodostaauuden kävely- ja pyöräily-yhteydenkeskustan ja Tammelan välille ja par-antaa siten huomattavasti keskustanpyöräilyolosuhteita sekä täydentääitä-länsisuuntaisen pyöräilyn päärei-tin.

6. Kevyen liikenteen reittioppaa -seen tulee uusia ominaisuuksia(toukokuu)Toukokuussa saatiin käyttöön päivi-tetty versio kevyen liikenteen reitti-oppaasta. Kevyen liikenteen Repaauttaa hyvien pyöräilyreittien valin-nassa.

7. Rautatienkadun pyörätie valmis-tuu (lokakuu)Keskustan pyöräilyreittien jatkuvuusparani, kun Rautatienkadun itäpuo-len pyörätie valmistui syksyllä 2012.

8. Teiskontien pyörätie valmistuu(siirtynyt vuodelle 2013)Keskustaan suuntautuvien pyöräily-reittien jatkuvuus paranee, kun Teis-kontien pohjoispuolen pyörätie val-mistuu vuonna 2013.

9. Palatsinsilta ja palatsinraitti val-mistuvat (lokakuu)Syksyllä valmistunut Palatsinsilta jaPalatsinraitti yhdistävät Tampellan jaFinlaysonin alueet toisiinsa uudellakävely- ja pyöräilyreitillä.

10. Kaupunki palkitsee eniten Kilo-metrikisassa pyöräilleen tampere-laisjoukkueen (lokakuu)Valtakunnallista pyöräilijöiden Kilo-metrikisaa käytiin taas 1.5.–30.9. Minä Poljen -kampanjan osana ECO2palkitsi eniten kilometrejä henkilöäkohden pyöräilleen tamperelaisjouk-kueen Härskit Karhut. Myös enitenpyöräillyt kaupungin joukkue Kau-pungin Kampi palkittiin.

91

Tampereen 10 pyöräilytekoa 2012


92

Kööpenhaminassa pyörätiet on merkitty sinisellä...

Sveitsissä Baselin rautatieaukiolta johtaa sujuva pyörä-väylä maanalaiseen pyöräpysäköintiin...

Polkypyörien parkkitalo Freiburgissa Saksassa.

...ja pyöräilijöillä on oma kaista myös liikenneympyrässä.

... jossa on lämmintä ja siistiä parkkitilaa polkupyörillesekä pyöräkahvila ja -korjaamo pyörän omistajille.

Selkeästi merkitty kääntymiskaista pyöräilijöille Kööpen-haminassa.

Samaan aikaan toisaalla.


Sähköautot tulevat

Henkilöautoilun saralla ECO2-hanke on panos-tanut päästöjen vähentämiseen selvittämälläsähköautojen sekä virka-autojen yhteiskäyttö-palvelun saatavuutta Tampereelle.

ECO2 on seuraajajäsenenä mukana Hermi-an koordinoimassa Tekes-rahoitteisessa valta-kunnallisessa sähköajoneuvojen testiympäris-tö EVE LINA:ssa, jossa on hankekumppaneina11 yritystä ja viisi tutkimusorganisaatiota.Hankkeessa kartoitetaan tutkimuksen, testienja käyttökokeiden tuloksena sähköajoneuvojenyleistymisen esteitä ja mahdollisuuksia pohjoi-sissa olosuhteissa ja lisätään sähköajoneuvo-alan yhteistyötä. ECO2 on ollut hankkeen puit-teissa mukana neuvottelemassa ja toteutta-massa viiden sähköauton hankkimista Tampe-reen kaupungin henkilöstön käyttöön. Autotsaadaan käyttöön vuonna 2013.

Autojen yhteiskäyttö

Autojen yhteiskäyttö on hyödyllistä yhteiskun-nalle. Myös kuntien näkökulmasta yhteiskäyt-töpalvelun käyttö ja tukeminen on kannatta-vaa, koska sen avulla voidaan saavuttaa kus-tannussäästöjä, tarjota henkilökunnalle etuja,pienentää hiilidioksidipäästöjä ja tukea joukko-liikennettä sekä parantaa liikennejärjestelmäntasoa ja kaupunkiympäristöä.

Yhteiskäyttöautopalvelu ei ole Tampereenkokoisessa kaupungissa elinkelpoinen ilmanjulkisen sektorin mukaantuloa. Niinpä ECO2-hanke on ollut mukana Mobinet Oy:n vetämäs-sä virka-autokaluston yhteiskäyttöhankkees-sa, jonka tavoitteena on löytää toimintamalli,jonka avulla voidaan käynnistää kaupallisestielinkelpoinen yhteiskäyttöautopalvelu Tampe-reelle ja Porvooseen. Hankkeen ydinajatus ontehostaa virka-autojen käyttöä ja hyödyntääniihin sidottua pääomaa. Näin kaupunkilaisetvoisivat käyttää iltaisin ja viikonloppuisin sa-moja autoja, mitä virkamiehet käyttävät virka-aikaan.

Hankkeen ensimmäinen vaihe oli käynnissävuosina 2011–2012, jolloin kartoitettiin kau-pungin olemassa olevaa autokalustoa ja kehi-teltiin sopivaa toimintamallia palvelulle. Kon-sultti haastatteli kaupungin eri yksiköitä jaavainhenkilöitä sekä mahdollisia palveluntar-joajia ja järjesti työpajan, joiden tulosten pe-rusteella toimintamalli kehitettiin.

Vuoden 2013 alussa käynnistettiin hankkeentoinen vaihe, jonka tavoitteena on valmistellaautojen yhteiskäyttöpalvelun hankinta siten,että hankintapäätös olisi tehtävissä syksyyn2013 mennessä ja palvelu olisi otettavissa käyt-töön vuoden 2013 loppuun mennessä.

� Lähde: Virka-autokalusto yhteiskäyttöön Porvoossa jaTampereella, ensimmäisen vaiheentulokset -raportti, Mobinet Oy.

93

Sähköautojen latauspiste P-Hämpissä.

Pormestari Timo P. Nieminen ottaa vastaan muuntosähkö-auton avaimet Sähköautot Nyt -yhteisön edustajalta ErkkiLeinoselta.


94H

annu

Val

las


95

ECO2-hankkeelle asetettiin neljä ta-voitetta: kasvihuonekaasupäästö-jen vähentäminen, vähähiilisen kau-pungin toimintamallien kehittämi-nen, ympäristöliiketoiminnan edis-täminen ja Tampereen nostaminen

ilmastokaupunkien edelläkävijäksi. Tässä yh-teenvetoluvussa kuvataan, miten nuo tavoit-teet ovat toteutuneet.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat kääntyneet laskuun

ECO2 teetti vuoden 2012 lopulla Ramboll Oy:lläpäästövaikutusten arvioinnin, jossa tarkastel-laan ECO2-hankkeen ensimmäisen kolmenvuoden aikana käynnistettyjen toimenpiteidenvaikutusta Tampereen kasvihuonekaasupääs-töihin. Arviointi on suuntaa antava, mutta ker-too eri toimenpiteiden päästövaikutusten suu-ruusluokat ja suhteellisen merkittävyyden.

Arvion mukaan Tampereen kaupungin eriyksiköiden energia- ja ilmastohankkeiden avul-la saavutetaan yli 600 000 hiilidioksiditonninvähennykset päästöihin vuoteen 2020 men-nessä. Se on noin 22 prosentin vähennys vuo-den 2005 tasoon verrattuna.

Valtaosa päästövähennyksistä, noin 500 000 tonnia, syntyy Tampereen Sähkölai-toksen toimenpiteistä, eli uusiutuvan energianosuuden lisäämisestä lämmön ja sähkön tuo-tannossa. Se on yli 70 prosenttia kokonais-päästövähennyksestä. Muilla kaupungin toi-menpiteillä voidaan saavuttaa noin 100 000hiilidioksiditonnin, eli noin 27 prosentin vähen-nykset Tampereen kokonaispäästöissä. Nämäyhdessä mahdollistavat sen, että Tampere voiylittää EU:n 20 prosentin päästövähennysta-voitteen vuoteen 2020 mennessä.

Yhteenveto:Kolmen vuoden loikka


Tampereen Sähkölaitoksen tuotannon hiili-dioksidipäästöt olivat vuonna 2010 noin 1 mil-joona tonnia. Kasvihuonekaasupäästöjen ko-konaismäärä Tampereella oli tuona vuonnanoin 1,6 miljoonaa tonnia. Kokonaismäärässäon mukana liikenne, erillislämmitys, teollisuus,jätehuolto ja muut Sähkölaitoksen tuotannos-ta riippumattomat päästöt.

Sähkölaitoksen tuotannon osuus on merkit-tävä, lähes kaksi kolmasosaa kaikista pääs-

töistä. Siihen kaupunki voi myös parhaiten vai-kuttaa, onhan Tampereen Sähkölaitos Oy ko-konaan kaupungin omistama yhtiö, joka on si-toutunut kaupungin strategisiin päästövähen-nystavoitteisiin.

Vuosina 2011-12 Sähkölaitoksen päästötkääntyivät selvään laskuun. Vuonna 2011 CO2-päästöt vähenivät yli 17 % ja vuonna 2012 yli 23 % verrattuna vuoteen 2010. Vähennys joh-tui kolmesta asiasta: uusiutuvan energian li-

Yhteenveto ECO2-hankkeen kolmen ensimmäisen vuoden aikana käynnistettyjen Tampereen kaupungin ilmasto-hankkeiden ja -toimien vaikutuksesta kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. � Lähde: ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 - Päästövaikutusten arviointi. Ramboll Oy 2012.

96

Toimenpide tai toimenpidekohde

Kaupunkisuunnittelun prosessitHärmälänrantaNiemenrantaKeskusareena ja Kansi*Nurmi-Sorila*TammelaVuoresUudet maapolitiikan periaatteetKaupungin uudistakentaminen A-tasoaTapre – Palvelurakennukset energiatehokkaiksi -hanke

TARMO – asuinalueet energiatehokkaiksi -hanke

Rane – Rakentamisen ja asumisen energianeuvontakeskus

Sähkölaitoksen uusiutuva energiaHajautetut energiamuodotPyöräilyn lisääminenJoukkoliikenteen lisääminenVähäpäästöiset bussivaihtoehdotAutojen yhteiskäyttöSähköautotKaupungin ajoneuvojen vähäpäästöisyysTapahtumat, kasvatus ja muu toiminta**

Päästövähennykset yhteensä vuonna 2020

Kasvihuonekaasupäästövähennys (tonnia CO2-/vuosi)

29 0002 5002 50050011 0004 0003 6001 50050015 00030 0005 000500 0002 8002004 2004 0003002 500800Ei arviota

605 000

* Pä

ästö

vähe

nnys

tote

utuu

tark

aste

luvu

oden

202

0 jä

lkee

n.**

Pää

stöv

ähen

nyst

ä on

han

kala

arv

ioid

a.


säämisestä, maakaasun käytön vähentymises-tä huonon taloudellisen tilanteen takia sekä hy-vistä vesivoimavuosista.

Muiden päästövähennystoimien merkitys onRambollin arvion mukaan selvästi pienempiverrattuna Sähkölaitoksen toimenpiteisiin. Nii-tä ei pidä kuitenkaan vähätellä, koska ne luovatvähähiilistä kaupunkirakennetta, mikä onECO2-hankkeen toinen keskeinen tavoite. Kunrakennamme vähähiilisen asuinalueen, senpäästövähennysvaikutus on vuositasolla pieni,mutta asuinalueen elinkaaren aikana suuri.

Ekotehokkaan kaupunkisuunnittelun pääs-tövähennysvaikutus on Ramboll Oy:n arvionmukaan noin 29 000 tonnia vuodessa. Tämäarvio perustuu siihen, että Tampere pyrkii edel-läkävijäksi energiatehokkaassa rakentamises-sa ja toteuttaa ERA17-tavoitteet vuoteen 2017mennessä. Tampereella tulisi siis siirtyä ensinpassiivienergiarakentamiseen ja sitten lähesnollaenergiarakentamiseen kolmisen vuottaennen kuin määräykset siihen velvoittavat.

Ekotehokkaiden aluekehityshankkeidenpääs töjä vähentävä vaikutus on suuruusluok-kaa 3000 – 5000 tonnia/vuosi. Se syntyy lä-hinnä määräystasoa energiatehokkaammastarakentamisesta. Oletuksena on, että esimer-kiksi Vuoreksessa, Niemenrannassa ja Härmä-länrannassa rakennetaan passiivi- ja nollae-nergiatasoisia taloja jo ennen kuin energia-määräykset sitä edellyttävät. Tähän on hyvätedellytykset, koska energia- ja ekotehokkuuson keskeinen tavoite alueiden toteuttajilla, eliVuoreksessa kaupungilla, NiemenrannassaYIT:llä ja Härmälänrannassa Skanskalla.

Energiatehokkaan rakentamisen vaikutus onvuositasolla vähäinen, koska uudisrakentami-sen osuus rakennuskannasta on vain 1 – 1,5prosentin luokkaa. Jos kuitenkin kaikki raken-taminen tästä eteenpäin olisi passiivienergia-tasoista, sen merkitys vuoteen 2050 mennes-sä olisi suuri. Silloin arviolta puolet rakennus-kannasta olisi passiivienergiatasoa, mikä yh-dessä kiinteistökohtaisen uusiutuvan energiankanssa mahdollistaisi lähes nollaenergiatalot.Näin asumisen lämmitysenergian kulutus voi-taisiin puolittaa nykyisestä, mikä vähentäisiTampereen kokonaispäästöjä noin 300 000tonnia.

97

Tampereen kaupungin välittömän energian-käytön jakautuma 2011

28

15

27

4

10

74

5Julkistenrakennustenlämpö

Julkistenrakennustensähkö

TKL

Asuin-raken-nusten sähkö

Vesi- jajätehuolto

Katu-valaistus

Autot ja työkoneet

Asuin-rakennustenlämpö

%

Rakennusten energiakorjauksia tehostamalla voitaisiinTampereella vähentää 30 000 - 50 000 tonnia kasvihuo-nekaasupäästöjä vuosittain.


Itse asiassa Sähkölaitoksen ennusteet sisäl-tävät tällaisen oletuksen rakennuskannanener giatehokkuuden paranemisesta ja lämmi-tystarpeen vähenemisestä. Eli tarvitsemme se-kä energiatehokasta rakentamista että ener-giatuotannon siirtymistä uusiutuviin, jotta pää-semme vähähiiliseen kaupunkirakenteeseen.

Energiatehokkaan korjaustoiminnan pääs-tövähennysvaikutus on luokkaa 30 000 –50 000 tonnia vuodessa.

Hajautettujen energiamuotojen päästövä-hennysvaikutus on Rambollin arvion mukaanvuoteen 2020 mennessä 2800 tonnia. Kyse onlähinnä bioenergiasta sekä aurinko- ja tuulie-nergiasta. Aurinkosähkön ja –lämmön osuuspäästövähennyksissä olisi 500 tonnia vuosita-solla, jos joka kymmenes uudisrakentaja ja jo-ka kahdeskymmenes korjausrakentaja asen-taisi taloonsa 50 neliötä aurinkopaneeleja tai –keräimiä. Aurinkoenergialla ei siten ole suurtaroolia lyhyen tähtäimen päästövähennysta-voitteiden saavuttamisessa, mutta sillä on tär-keä merkitys nollaenergiatalojen ja -alueidenkehittämisessä.

Sama koskee pientuulivoimaa. Sen osuuspäästövähennyksistä olisi vuoteen 2020 men-nessä vain 100 tonnia vuodessa. Sen sijaan

merkittävä vähennys saadaan aikaan, jos Tam-pereen Tilakeskus muuttaisi kaikki öljylämmit-teiset kaupungin kiinteistöt bioenergialle. Pääs-tövähennys olisi noin 2000 tonnia vuodessa.

Liikenteeseen liittyvien kehityshankkeidenpäästövähennysvaikutus on noin 11 000 ton-nia vuodessa. Se on varsin vähän, kun otetaanhuomioon että liikenteen osuus kokonaispääs-töistä on Tampereella 18 prosenttia, eli noin300 000 tonnia. Energian tuotannosta ja asu-misesta aiheutuvia päästöjä Tampereen kau-pungin hankkeilla voidaan vähentää noin 50prosenttia, mutta liikenteestä johtuvia päästö-jä vain alle 4 prosenttia.

Pääosa liikennepäästöjen vähennyksistäsyntyy joukkoliikenteen kulkutapaosuudenkasvusta. Vähennys on puoleksi ratikan ja puo-leksi tehokkaamman bussiliikennetarjonnanansiota. Sähköautoilun yleistymisellä voidaansaavuttaa noin 2500 tonnin vuosittainen vä-hennys päästöissä. Pyöräilyn lisääminen sensijaan vähentää päästöjä vain 200 tonnia vuo-dessa, vaikka pyöräilijöiden määrä kaksinker-taistuisi vuosikymmenen loppuun mennessä.Toki pyöräilyn lisääntymisellä on monia muitapositiivisia vaikutuksia, ja se tukee joukkolii-kennepainotteisen kaupungin kehittämistä.

98

Jukka

Luom

a


Tampereen kaupungin Kestävä yhdyskunta -yksikkö teetti vuonna 2012 Ramboll Oy:llä ske-naarion Tampereen kasvihuonekaasupäästö-jen kehityksestä vuoteen 2020 mennessä. Sekuvaa osaltaan nykytoimien vaikuttavuutta.

Skenaariossa on kolme erilaista kehitysku-vaa: uhka, trendi ja tavoite. Uhkaskenaario ku-vaa kehitystä, jossa tavoitteena olevia päästö-vähennystoimia ei tehdä tai niissä epäonnistu-taan. Silloin päästöt kasvavat 20 prosenttiavuoteen 2020 mennessä johtuen väestön,energiankulutuksen ja liikenteen kasvusta.Trendiskenaario kuvaa kehitystä, jossa nykyi-set päästövähennyskeinot toteutetaan. Silloinpäästöt vähenevät arviolta 16 prosenttia. Ta-voiteskenaariossa Tampere ottaa käyttöön ny-kyistä kunnianhimoisempia toimintatapoja jaonnistuu vähentämään päästöjä 33 prosenttiavuoteen 2020 mennessä.

Skenaariotarkastelun virhemarginaali on +-5 prosenttiyksikköä. Trendiskenaario sisäl-tää siis suuren epävarmuuden: päästöt voivatvähentyä 11 prosentista 21 prosenttiin. Kau-pungin tulee onnistua käytännössä kaikissasuunnitelluissa toimenpiteissä, jotta EU:n por-mestareiden ilmastosopimuksen mukainen 20prosentin päästövähennystavoite saavutetaan.

Kuuden suurimman kaupungin kaupungin-johtajien ilmastoverkosto esitti vuonna 2012sen selvittämistä, miten suurimmat kaupungitvoisivat saavuttaa 30 prosentin päästövähen-nykset vuoteen 2020 mennessä. Skenaario -tarkastelun mukaan se edellyttää ilmastotoi-mien tehostamista.

99

2 000

1 800

1 600

1 400

1 200

1 000

800

600

400

200

02005

+12%

-16%

+20%

-20%vuodesta2005-33%

-77%

Lämmitys Sähkö Liikenne

Skenaarioidenvirhemarginaalion arviolta+_5%-yksikköä

Muut polttoaineet Maatalous Jätteet & jätevedet

1 000 tonnia CO2-ekv

2010 Trendi2020

Uhka2020

Tavoite2020

Visio2020

Tampereen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuoteen 2020 mennessä kolmen tulevaisuusskenaarion mukaan sekävisio 2050 � Lähde:Tampereen kasvihuonekaasupäästöskenaariot 2020, 2030 ja 2050. Ramboll Oy 2012.


Tavoitteena 30% päästövähennys

Päästöjen vähentäminen 30 prosenttiavuoteen 2020 mennessä, on mahdollista,jos

• Tampereen ja seudun tekemät ilmastosi-toumukset ja -linjaukset ovat toteutu-neet.

• EHYT-työn vahva henki näkyy kaupunki-rakenteen kehityksessä. Asuminen, työpai-kat ja palvelut ovat lähellä toisiaan ja tam-perelaisten liikkumisen tarve pienenee.

• Kaukolämpö on tyypillisin lämmitys-muoto isommissa rakennuksissa. Sähkö-ja öljy-lämmityksestä on siirrytty maaläm-pöön tai uusiutuviin energiamuotoihin.Vuonna 2030 uudisrakentamisessa onpäästy lähelle nollaenergiatasoa. Energia-tehokkuus on huomioitu vahvasti korjaus-rakentamisessa. Viidenneksellä kiinteis-töistä on käytössä aurinko- ja tuulivoima-ratkaisuja vuonna 2030.

• Tampereen Sähkölaitos on lisännyt uu-siutuvien käyttöä ja niiden osuus on kasva-nut vuonna 2030 yli 75 prosenttiin.

• Liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvät toi-menpiteet ovat toteutuneet. Joukkolii-kenteen käyttöä sekä kävelyä ja pyöräi-lyä on edistetty laajalla rintamalla. Kau-punkiraitiotie on toteutunut ja laajentu-nut. Kilpailukykyiset vaihtoehdot kääntä-vät autoilun kehityksen laskuun.

• Tammervoiman jätevoimalaitos on toi-minnassa. Kaatopaikkakaasun talteenottoja lajittelu tehostuvat merkittävästi.

• Kaupunki, yritykset ja kotitaloudet ovatoivaltaneet energiatehokkuuden ja ilmas-totyön tärkeyden ja toimivat sen mukai-sesti.

Tavoitteena hiilineutraali Tampere

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi syk-syllä 2012 Ympäristöpolitiikka 2020-ohjelman.Siinä asetetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi hii-lineutraali Tampere vuoteen 2050 mennessä.

”Tavoitetila 2050: Tampere on hiilineutraa-li kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Etene-vään ilmastonmuutokseen sopeudutaan jamuutoksen tuomiin riskeihin varaudutaan.

Hiilineutraali Tampere tarkoittaa sitä, ettäkasvihuonekaasupäästöt vähenevät vuoteen2050 mennessä 80 prosenttia verrattunavuoden 1990 tasoon. Loput päästöt kompen-soidaan sitomalla hiiltä kasvillisuuteen taiostamalla päästöoikeuksia.

Tavoitetilaa kohti edetään lisäämällä mää-rätietoisesti uusiutuvien polttoaineidenosuutta energiantuotannossa, tehostamallaenergiankäyttöä toiminnoissa ja etenemällävoimakkaasti hiilineutraaliuteen tähtäävässäkaupunkisuunnittelussa, passiivienergiara-kentamisessa ja korjausrakentamisen ener-giatehokkuudessa.”

100

ktCO2 -ekv tCO2 -ekv/asukas

2010

Päästöt yhteensä(ilman teollisuutta)

2011 2012

1 400

1 200

1 000

800

600

400

200

0

7

6

5

4

3

2

1

0

1225,6

5,7

4,64,9

1047,0 1002,5

Tampereen kasvihuonekaasupäästö-jen kehitys 2010-2012

� Lähde: Benviroc Oy 2012.


Vähähiilisen kaupungin toimintatavat

Toinen ECO2:n tavoite on ollut vähähiilisten jahiilineutraalien toimintatapojen kehittäminen.Monia uusia toimintatapoja on aloitettu. Niistäkehitetään saatujen kokemusten mukaan tule-vina vuosina. Kolme vuotta on lyhyt aika kään-tää isoa kaupunkilaivaa, sillä uusien toiminta-tapojen kehittäminen vie aikaa ja niiden omak-suminen on myös oppimisprosessi.

Oheiseen kuvaan on tiivistetty kaupunkike-hittämisen vähähiilinen prosessi ja sen eri vai-heisiin liittyviä toimintatapoja, joita Tampereel-la on otettu käyttöön.

Kaupunkikehittämisen tärkeimmät vaiheetovat strateginen maankäytön suunnittelu, kaa-voitus, rakentaminen ja sen valvonta ja ohjaus.Kaikkiin näihin on Tampereella kehitetty vähä-hiilisyyteen ja ekotehokkuuteen tähtääviä ta-voitteita ja toimintatapoja.

101

Maapolitiikka

Tampereen energiaviisaan rakentamisen prosessi

Kaavoitus

Asuminen, Työ, Palvelut

Kunta Rakentaja Kunta jakiinteistönomistajat

•Kaupunkistrategian energia- ja ilmastotavoitteet

•Maapolitiikan energiakannustimet

•Asuntopolitiikan energia-tuet

•Kaupungin CO2-taseenlaskenta ja ilmastoasioidenseuranta

•Innovatiiviset hankinnat

•Kaavoituksen ekotehokkuus-työkalut

•Kaavojen energiatarkastelut•Rakennustapaohjeiden energiaohjaus

•Yhdyskuntarakenteen hiilijäljen laskenta

•Rakentamisen energia-neuvonta

•Rakentajakoulu•Ennakoiva laadunvalvonta•Energiakorjausneuvonta jakampanjat

•Perinnerakennusten energia-korjausneuvonta

•Energiatodistus ja energia-tehokkuustavoitteet

•Energiatehokkaan korjaus- jatäydennysrakentamisenkannustimet

•Uusiutuvan energian tuet•Energiatehokkaan rakentamisentuet

•Kumppanuuskaavoitus jaekotehokkaat tutkimus- jakehityshenkkeet

•LEED, BREEAM ym. ympäristö-sertifikaatit

•Varmennuslaskentaja lopputuloksenhyväksyminen

•Kulutusseuranta•Asumisen energiansäästö•Energiaselvitykset jakorjaustoiminta

Pros

essi

n va

ihee

tTy

ökal

ut ja

ohj

ausk

eino

tVa

stuu

Lupakäsittely Yritykset

RakentajaOhjausEnergia, Infra, Liikenne

Rakentamisenvalvonta Toteutus Varmentaminen

ja käyttö

Ekotehokkaan kaupunkikehityksen prosessi

© ECO2


Kaikki alkaa kaupungin tahtotilasta. Siitäpäättää viime kädessä kaupunginvaltuusto.Tampereella kaupunkistrategiassa on määri-telty energia- ja ilmastotavoitteet, mittarit janiiden seuranta. Päästövähennystavoitteidenlisäksi on asetettu tavoitteita kaupunkiraken-teen tiivistämiselle ja eheyttämiselle, joukkolii-kenteen ja kevyen liikenteen osuuden kasvat-tamiselle ja uusiutuvan energian lisäämiselle.Nämä tavoitteet ovat ohjanneet strategistamaankäytön suunnittelua ja kaavoitusta.

Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi onkehitetty erilaisia ohjausvälineitä. Kokemuksetniistä ovat pääosin positiivisia, mutta vielä liianvähäisiä, jotta vaikuttavuutta voisi luotettavas-ti arvioida.

Kiinteistötoimi otti vuonna 2012 käyttöönmaapolitiikan uudet periaatteet, joihin sisältyikaavoituskorvaus energiatehokkaan täyden-nysrakentamisen kohteille sekä vaatimus vä-hintään A-energiatasosta, kun rakennetaankaupungin luovuttamille yhtiömuotoisille asun-totonteille. Viime mainitusta tosin päätettiinluopua, kun rakentamisen energiamääräyksetkiristyivät. Ensimmäiset alennetut kaavoitus-korvaukset myönnettäneen vuonna 2013.

Vuoreksen asuntomessuilla kokeiltiin kan-nustimena passiivi- ja nollaenergiatalojen ton-tinvuokra-alennuksia. Se osoittautui menes-tykseksi. Noin kolmasosa pientaloista sai alen-nuksen ja se osaltaan kannusti rakentajia aset-tamaan energiatehokkuustavoitteita. Kannus-tin on seuraavaksi käytössä Vuoreksen Kouk-kurannan alueella.

Kiinteistötoimen järjestämissä tontinluovu-tuskilpailuissa on energiakriteerejä sovellettupilottimielessä kahdessa kohteessa vuosina2011-2012. Kuninkaankadun kerrostalon suun-nittelukilpailussa edellytettiin hiilijäljen lasken-taa ja uusiutuvan energian ratkaisuja. Useim-mat kilpailutyöt esittivätkin hiilijäljen lasken-nan, mutta sillä ei ollut ollut juurikaan vaiku-tusta suunnitteluun. Uusiutuvan energian rat-kaisut olivat pienimuotoisia ja ”päälle liimattu-ja”. Kaikki työt toki täyttivät vaatimukseksi ase-tetun A-energiatason. Pohjolankadun kilpailus-sa esitettiin hiilijäljen laskentaa Suomen ym-päristökeskuksen ilmaisella Synergia-työkalul-la. Vain kaksi osanottajaa oli laskenut hiilijäljen.Koska kriteeri ei ollut pakollinen, se ei myös-kään vaikuttanut merkittävästi lopputulok-seen.

102

Tammerkoskessa on neljä toimivaa vesivoimalaa, joista kolme on Tampereen Sähkölaitos Oy:n omistuksessa. Ne tuottavat noin 4 % yhtiön sähkön tuotannosta.


Näiden kokemusten myötä kiinteistötoimion yhdessä ECO2:n kanssa kehittämässä sel-keämpiä ja yhtenäisiä energiatehokkuus- ja hii-lijälkikriteerejä tuleviin tontinluovutuskilpailui-hin.

Innovatiiviset hankinnat ovat vasta nouse-massa keskeiseen rooliin ekotehokkuudenedistämisessä. Näyttävin esimerkki löytyy tois-taiseksi Vuoreksesta. Isokuusen suunnittelussaon lähtökohtana vähähiilisen puukaupungin ra-kentaminen ja suunnitteluryhmät valittiin kut-sukilpailun perusteella. Näin saatiin laadukkai-ta suunnitelmia, joiden takana on suomalaisenpuurakentamisen paras asiantuntemus ja yri-tyskonsortiot.

Kaavoituksessa on kokeiltu ekotehokkuus-työkaluja ja tehty energiatarkasteluja mm. Vuo-reksen, Niemenrannan ja Härmälänrannanasemakaavoihin. Työkalut ja toimintatavat vaa-tivat vielä kehittämistä, mutta varsinkin ener-giatarkasteluille on selkeä tarve ja ne vaikutta-vat kaavasuunnitteluun antaen tavoitearvojaalueiden energiatiheydelle ja uusiutuvien kiin-teistö- tai aluekohtaisten energialähteiden hyö-dyntämiselle.

Energiatarkastelut ovat vaikuttaneet kaavantehokkuuteen ja rakenteen suunnitteluun edel-lä mainituilla alueilla. Kaavamerkinnöissä ener-giatarkastelut eivät vielä paljonkaan näy. Sensijaan rakennustapaohjeisiin on energiatavoit-teita otettu mm. asuntomessualueen kaavas-sa. Energiatarkastelu tulisi tehdä niin aikaises-sa vaiheessa, että se vaikuttaisi esimerkiksitonttikokoon (maalämpö), kattomuotoihin jatalojen suuntauksiin (aurinkoenergia) ja ener-giantuotantoalueiden varauksiin (pientuulivoi-ma tai aluelämpölaitos).

Rakentamisen valvonnassa energia-asiat onTampereella nähty yhdeksi tärkeäksi osaksi ra-kennusluvan valmistelua ja myöntämistä. Uut-ta on energianeuvonta ja rakentajien opastusenergiatehokkaisiin ratkaisuihin. ECO2-hank-keen aikana on keskusteltu paljon Oulussa to-

teutetun ennakoivan laadunvalvonnan käyn-nistämisestä Tampereellakin. Oulussa varsin-kin pientalorakentajia ohjataan energiatehok-kaisiin ratkaisuihin rakentajakoulun ja yhtenäi-sen neuvonnan avulla. Ei siis käytetä pakkoa,vaan ”hoksautetaan”.

Rakentamisen ja asumisen energianeuvon-takeskus RANE on ollut Tampereen vastauspientalorakentajien ja remontoijien hoksautta-miseen. RANE on ollut järjestämässä myös ra-kentajakoulutilaisuuksia uudisrakentajille. Toi-minta laajenee seudulliseksi vuonna 2013.

Rakentajan rooli on tietysti keskeinen suun-nittelussa ja toteutuksessa. Tampereella teh-dään hyvää yhteistyötä rakennusyhtiöiden jakaupungin kesken energiatehokkuushankkeis-sa. Vuoreksen ekotehokkaat asuntomessut oli-vat tässä suhteessa menestys ja pään avaaja.Yhteistyö perustui kaupungin tavoitteellisuu-teen ja tiiviiseen yhteistyöhön rakentajien,suunnittelijoiden ja Vuores-projektin kesken.Suunnitelmia puitiin mm. laadunarviointiryh-mässä, jossa oli eri tahojen edustajia.

103

Vuoreksen arkkitehtuurin tasoa valvoo laaturyhmä. Kuvassa Arkkitehtitoimisto Lahdelma-Mahlamäki Oy:nsuunnittelema kerrostalo.


Kumppanuuskaavoitus on osoittautunut hy-väksi työkaluksi myös ekotehokkuushankkeis-sa. Vuoreksen lisäksi sitä on toteutettu mm.Härmälänrannassa ja Niemenrannassa hyvällämenestyksellä. Molemmissa on tavoitteenaenergiatehokas asuinalue, edellisen toteuttaaSkanska, jälkimmäisen YIT.

Rakennusalan omat ympäristöjärjestelmät,kuten LEED ja BREEAM, ovat hyviä työkalujavähähiilisen ja ekotehokkaan rakennuksen taialueen suunnitteluun ja arviointiin. LEED-serti-fiointi on ollut YIT:n suunnittelutyökaluna Nie-menrannan alueella ja BREEAM on NCC:n ta-voitteena Keskusareenan suunnittelussa. Mo-lempien toteutus oli vuoden 2012 lopulla vieläauki.

Hyvä suunnittelu ja toteutus eivät vielä riitätakaamaan vähähiilistä lopputulosta. Käyttäjätvaikuttavat yllättävän paljon todelliseen ener-gian kulutukseen. Tutkimusten mukaan samanenergialuokan talojen kulutus voi vaihdella jopa30 prosenttia suuntaansa johtuen käyttäjienerilaisista elintavoista. Siksi asumisen energia-ohjaus on tärkeä osa vähähiilistä kaupunki-suunnittelua. Kiinteistöautomatiikan helppokäytettävyys, informaatio-ohjaus ja myös ta-loudelliset kannusteet ovat tärkeitä keinoja pie-nentää asumisen hiilijälkeä.

Kun ECO2-hanke selvitti yhteistyössä Kun-taliiton kanssa eri päästövähennystoimien kan-nattavuutta, kävi ilmi, että energia- ja ilmasto-neuvonta ovat hyvin edullisia tapoja vähentääkasvihuonekaasupäästöjä. Kotitalouksienener gianeuvonnan kustannus oli 50 € vähen-nettyä päästötonnia kohden, ja kiinteistöjenhuoltohenkilöstön energiakoulutus tuotti puh-dasta säästöä 110 € vähennettyä päästötonniakohden. Kaikkein tehokkaimpia ovat kiinteistö-jen energiakatselmukset – ne säästävät rahaaalentuneina energiakustannuksina lähes 1 000€ vähentynyttä hiilidioksiditonnia kohden.� Lähde: Emilia Paavilainen: Kuntien kasvihuonekaasu -päästöjen vähennystoimenpiteet ja kustannukset. Tampe-reen kaupunki 2012.

Ilmastonmuutos synnyttääuutta liiketoimintaa

ECO2-hankkeen kolmas tavoite on ollut ympä-ristöliiketoiminnan edistäminen. Saavutuksiatällä saralla on vaikeampi mitata kuin muissatavoitteissa. Ympäristöliiketoiminta ei muo-dosta selkeää elinkeinosektoria, sitä ei löydyesimerkiksi Tilastokeskuksen toimialaluokituk-sesta. Ympäristöliiketoiminta, tai cleantech, onluonnonvaroja säästävää ja ympäristön pilaan-tumista vähentävää tuotantoa, teknologiaa jaliiketoimintaa. Sen arvo Suomessa on Tilasto-keskuksen selvityksen mukaan lähes 12 miljar-dia euroa. Suuri osa kertyy metalliteollisuudes-ta (5 mrd €), Seuraavaksi suurimmat alat ovatkemian teollisuus, rakentaminen ja jätteen ke-ruu ja käsittely (kunkin arvo noin 1 mrd €).

Pirkanmaalla ja Tampereella tärkeimmät cle-antech-alat ovat metalli-, energia- ja metsä-teollisuus sekä ICT-ala, jotka ovat muutenkinvahvoja teollisuusalojamme. Erityisesti energi-aklusteri on Tampereen seudulla vahva vienti-ala.

104

Tampereella voi seurata kännykällä bussien etenemistä.


Bioöljyä ja biohiiltä kehitetäänTampereen Messukylässä

Tampereen suurin yksityinen työllistäjä on täl-lä hetkellä Metso, jonka energiatoimiala on in-novatiivinen uusiutuvien energiateknologioi-den kehittäjä. Metso Power Oy:n tutkimus- jakehityskeskuksessa Tampereen Messukylässäkehitetään ja testataan mm. bioöljyä, biohiiltäja muita uusia biopolttoaineita.

Metso Powerilla on Tampereella noin 650työntekijää. Heistä 150 on tuotantotehtävissäja noin 500 tuotekehityksessä, suunnittelussa,palveluliiketoiminnassa ja markkinoinnissa. Tä-mä kuvaa kehityksen yleisempääkin suuntaaniin ympäristöliiketoiminnassa kuin muussakinyritystoiminnassa. Tampereen vahvuudet ovatkorkeassa osaamisessa ja älykkään ja ekote-hokkaan teknologian kehittämisessä.

Tampereen Sähkölaitos tilasi Metso PowerOy:ltä Sarankulmaan rakentuvan Suomen en-simmäisen ja Pohjoismaiden suurimman pel-lettipölypolttoon perustuvan voimalaitoksen.

Sarankulmaan tuleva voimala on yritykselletärkeä referenssi vastaavien laitosten viennil-le. Lahteen Metso Power on valmistanut jät-teen kaasutuslaitoksen, joka on ainutlaatuinenmaailmassa. Vielä kehittyneempää konseptiaMetso on ehdottanut myös Tampereelle Taras-tenjärven jätteenpolttolaitokseksi.

Myös hajautettujen uusiutuvien energia-muotojen ympärille on kasvamassa Pirkan-maalla uutta yritystoimintaa. ECO2:n fooru-meissa ja hankkeissa on luotu verkostoja mm.aurinko- ja tuulienergia- sekä bioenergia-alanyrittäjiin. Toiminta on vielä pienimuotoista,mutta mikäli uusiutuvan energian vaatimus tu-lee lähivuosina uudisrakentamiseen, kutenEU:ssa suunnitellaan, syntyy laajemmat mark-kinat niin uusiutuvan energiateknologian kuin -järjestelmien suunnittelulle, valmistukselle,asentamiselle ja huollolle.

Tampereen kaupunki on osallistunut suur-ten kaupunkien uusiutuvan energian pilotit -projektiin (RESCA), jossa Tampereella on edis-tetty mm. aurinkoenergiaa yhteistyössä kau-

105

Metso Power Oy:n Messukylän tutkimus- ja kehityskeskuksessa testataan uusiutuvia polttoaineita todellisessa voimalassa.


pungin, Tampereen Sähkölaitoksen ja yritystenkanssa. Tavoitteena on toteuttaa pilottikohtei-ta, jotka toimivat referensseinä ja kannustavatyrityksiä ja yksityisiä ihmisiä hankkimaan au-rinkopaneeleja ja -keräimiä.

Innovatiiviset hankinnat ovatkin keskeinenkeino, jolla kaupunki voi edistää ympäristölii-ketoimintaa. Yksi esimerkki Tampereelta onVuoreksen asuntoalueelle rakennettava jätteenimukeräysjärjestelmä. Se on ensimmäinen laa-tuaan Suomessa ja sen toimitti kotimainen Ma-riMatic Oy. Pian Vuoreksen referenssin jälkeenyhtiö sai tilauksen Mekkaan Saudi-Arabiaan.

Julkisten hankintojen merkitys voikin olla ar-voaan suurempi nimenomaan referensseinä.Tällaisena tulee toimimaan aikanaan myösVuoreksen Isokuusen puukerrostaloalue, on-han se laajuudessaan Suomen suurin, ja mu-kana on viisi yrityskonsortiota, joiden joukossaon alan paras osaaminen, mm. puukerrosta-loelementtien valmistajat StoraEnso ja Metsä-Wood.

Puurakentaminen nostettiin yhdeksi keskei-seksi tutkimus- ja kehitysalueeksi Tampereenkaupungin uudessa elinkeinopoliittisessa kas-vuohjelmassa vuoden 2013 alussa. Kun myösTampereen teknillisellä yliopistolla on vahvaarakennustekniikan ja arkkitehtuurin osaamistaja siellä aloitti vuoden 2013 alussa kestävän ra-kentamisen professuuri, voi puurakentamises-ta tulla Tampereen seudulle uusi ympäristölii-ketoiminnan alue.

Puurakentaminen liittyy Tampereen kau-pungin kasvuohjelmassa laajempaa ekotehok-kaan rakentamisen ympäristöliiketoimintaan,joka taasen on osa fiksun kaupungin teemaa.Tampereella on hyvät lähtökohdat kehittääSmart City -teemasta uutta liiketoimintaa kau-punkisuunnittelun, rakentamisen, liikenteen jainfran alueilla. Älykkyys liittyy yhä vahvemminkaupunkiympäristön suunnitteluun. Informaa-tioteknologian avulla voidaan ohjata niin ra-kennusten energian kulutusta kuin liikennettäja energia-, vesi-, jäte- ja tietoliikennejärjestel-miä entistä energia- ja resussitehokkaammiksi.

106

Massiivipuuelementtitalon pystytystä Tampereen Pispalassa.


Tampereen kaupunki voi edistää ympäristö-liiketoiminnan klustereiden syntymistä ja kas-vua pääosin aivan samoin keinoin kuin mui-denkin klustereiden. Oheiseen taulukkoon onkoottu eräitä keskeisiä kaupungin käytössäolevia keinoja. Niistä monia onkin toteutettu vii-me vuosina, vaikka ympäristöliiketoiminta eivielä ole ollut kaupungin elinkeinopoliittisen ke-hittämistyön kärkihankkeita. Kaupunginval-tuusto asetti kuitenkin vuoden 2013 talousar-viossa tavoitteeksi ympäristöliiketoiminnanedellytysten kehittämisen.

ECO2 teetti diplomityön ekotehokkaan ra-kentamisen klusterin luomisesta Pirkanmaal-le. Johannes Halmisen opinnäytetyössä haas-tateltiin alan keskeisiä vaikuttajia ja arvioitiinekorakentamisen klusterin mahdollisuuksia jaesteitä.

Halmisen mukaan Pirkanmaalla olisi edelly-tykset ekotehokkaan rakentamisen klusterille.Sen potentiaalisia toimijoita ovat suunnitteli-jat, rakentajat, tuoteteollisuus, viranomaista-hot, paikalliset energiayhtiöt, korkeakoulu, yli-opistot ja rahoittajat. Klusterin syntymistäedistäisi, jos Tampereen kaupunki loisi kysyn-

107

Edistävät tekijät Kaupungin rooli

Paikallinen kilpailu Poistaa kilpailun esteitä ja edistää kilpailua

Edistyneet markkinat Luoda innovaatioita edistäviä standardejaTukea riippumatonta testaustaStimuloida paikallista kysyntääToteuttaa innovatiivisia hankintoja

Rahoituksen saatavuus Kasvattaa riskipääomamarkkinoitaHoukutella ulkomaisia investointeja klusterialoille

Vahva yrittäjyyskulttuuri Helpottaa yrittäjyyttä

Suurten yritysten läsnäolo Brändätä klustereitaHuolehtia alueellisesta ja kansainvälisestä markkinoinnista

Riittävä fyysinen infrastruktuuri Parantaa tutkimusinfrastruktuuria

Vahva taitoperusta Luoda erikoistuneita koulutusohjelmia

Vahva innovaatioperusta Perustaa tutkimushankkeita klusteriin liittyvissä teknologioissaPerustaa klusterialustoja luovalle dialogille

Toimivat verkostot ja kumppanuudet Sponsoroida foorumeita Käynnistää kehityshankkeitaOrganisoida julkiset toimijat klustereiden ympärille

Näin kaupunki voi edistää ympäristöliiketoiminnan klustereiden kehittymistä

� Lähde: Johannes Halminen: Ekotehokkaan rakentamisklusterin luominen Pirkanmaalle. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto 2012.


tää ekotehokkaalle rakentamiselle mm. inno-vatiivisilla hankinnoilla, asettamalla ekotehok-kuusvaatimuksia kaavoitukseen ja mahdollis-tamalla hajautetut energiaratkaisut. Lisäksidiplomityössä ehdotetaan, että kaupunki ot-taisi käyttöön allianssimallin ekotehokkaan ra-kentamisen laajoissa hankkeissa.

Vuoreksen Isokuusi on alku tällaiselle toi-mintatavalle. Myös muissa ekotehokkaissa alu-erakennushankkeissa, kuten Tammelassa,Här mälänrannassa ja Niemenrannassa, onmahdollisuuksia ekotehokkaan rakentamisenliiketoiminnoille ja referensseille.

Tutkimuksessa ehdotetaan myös ekotehok-kaan rakentamisen osaamiskeskuksen perus-tamista. Tällainen onkin ehkä syntymässä, sil-lä Tampereen teknilliseen yliopistoon on pe-rustettu kestävän rakentamisen professuuri,jota myös Tampereen kaupunki tukee. Se yh-distää rakennustekniikan, arkkitehtuurin ja tuo-tantotalouden laitokset. Tavoitteena on myöskehittää kestävän rakentamisen tutkimuslabo-ratorio ja oppimisympäristö, jolle TTY hakeeSuomen Akatemian rahoitusta.

� Lähde: Johannes Halminen: Ekotehokkaan rakenta-misklusterin luominen Pirkanmaalle. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto 2012.

Tampere ilmastokaupunkien edelläkävijänä

Neljäs ECO2-hankkeen tavoite oli Tampereennostaminen ilmastokaupunkien edelläkävijäk-si.

Olemmeko tässä onnistuneet? Kaupunkienvertailu ilmastopolitiikassa on vaikeaa, koskalähtökohdat ovat erilaisia. Myös kehitys onvauhdikasta, se mikä tänään on uutta ja erilais-ta, saattaa jo huomenna olla monien kaupun-kien käytäntöä. Ilmastonmuutos on ECO2:nkolmen toimintavuoden aikana noussut vah-vasti kaupunkien agendalle.

EU:n Covenant of Mayors -sitoumuksen oliallekirjoittanut helmikuun 2013 lopussa 4342eurooppalaista kaupunkia ja kuntaa, joissa onyhteensä 165 miljoonaa asukasta. Tampere onsiis mukana laajassa ilmastokuntien valtavir-rassa. Suomesta tämän lupauksen vähentää

108

Vahvuudet• rakennusalan koulutus ja tutkimus • vahva perusosaaminen suunnittelussa ja

rakentamisessa• toimivat liiketoimintaverkostot • sijainti ja hyvät yhteydet.

Heikkoudet• rakennusalan lyhyen tähtäimen talousajattelu • hyvien referenssien vähyys • rakennusteollisuuden konventionaalit toimintamallit• yhteiskunnallisen ohjauksen ja markkinoiden puute • alalle tyypillinen suhdanneherkkyys • maakunnassa vähän puuelementtiteollisuutta

Mahdollisuudet• ilmastonmuutos ja energiavaatimusten kiristyminen

ajavat energia- ja ekotehokkaaseen rakentamiseen • alueen vahva ICT-osaaminen • markkinoiden kansainvälinen kasvu

Uhat• globaali kilpailu• väestön ja myös yrittäjien ikääntyminen• rakentamisen kysynnän heikkeneminen• osaavan työvoiman saanti

� Lähde: Johannes Halminen: Ekotehokkaan rakentamisklusterin luominen Pirkanmaalle. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto 2012.

SWOT-analyysi Pirkanmaan ekotehokkaan rakentamisen klusterin mahdollisuuksista


kasvihuonekaasupäästöjä yli 20 prosenttiavuoteen 2020 mennessä ovat allekirjoittaneetTampereen lisäksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Tur-ku, Oulu ja uusimpana Lahti.

Tampereen seudun kunnat tekivät yhteisenilmastostrategian vuonna 2010. Sen tavoittee-na on vähentää asukaskohtaisia kasvihuone-kaasupäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessäja saavuttaa 30 % vähennys kokonaispääs-töissä. �

Tampereen seudun päästövähennystavoiteon hyvää edelläkävijätasoa Suomessa. Senedelle menee kuitenkin muutama kunta. Lahtitavoittelee 50 prosentin päästövähennyksiävuoteen 2025 mennessä. HINKU-kunnat eliHiilineutraalit kunnat -hankkeeseen osallistu-vat pienet kunnat Kuhmoinen, Mynämäki, Pa-dasjoki ja Parikkala sekä Hanko, Lohja, Raase-pori ja Siuntio tavoittelevat 80 prosentin pääs-tövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Sa-maan hankkeeseen osallistuva Uusikaupunkitavoittelee peräti 85 prosentin päästövähen-nyksiä jo vuoteen 2025 mennessä. �

� Lähde: Lotta Mattson: Selvitys kuntien ilmastotyöstä.

Kuntaliitto 2012.

ECO2 teetti vuonna 2012 Benviroc Oy:llä las-kelman Tampereen kaupungin kasvihuone-kaasupäästöistä vuonna 2010. Oheisista tau-lukoista näkyy, että Tampereen kokonaispääs-töt ovat Tampereen seudun kunnista asukastakohden laskien pienimmät, ja kaikista seuran-nassa olevista kunnista kolmanneksi pienim-mät. Se kertoo Tampereen energiatehokkaastayhdyskuntarakenteesta ja myös lämmön jasähkön yhteistuotannon tehokkuudesta.

109

CO2-raportin piirissä olevien Pirkanmaan kuntien päästövertailu. � Lähde: Benviroc 2012.

14

12

10

8

6

4

2

0

Jätehuolto

Maatalous

Tieliikenne

Erillislämmitys

Kaukolämpö

Maalämpö

Sähkölämmitys

Kuluttajien sähkönkulutus

tCO2-ekv/asukas

Tam

pere

Ylöjärv

i

Pirkkala

Kangasala

Mänttä

-Vilp

pula

Hämeenkyrö

Ikaalin

en

Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perusti-vat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston vuonna 2011.


Tampereen kaupunginvaltuusto on Ympäris-töpolitiikka 2020 -ohjelmassa hyväksynyt ta-voitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen2050 mennessä. Päästövähennykset olisivatsilloin 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja jäl-jelle jäävät päästöt kompensoitaisiin hiilinie-luilla ja ostamalla päästöoikeuksia. 80 prosen-tin päästövähennystavoite on linjassa Suomenkansallisen tavoitteen kanssa. Myös Helsinkion ottanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuo-teen 2050 mennessä.

Eurooppalaisista kaupungeista kovia tavoit-teita ovat asettaneet muiden muassa Kööpen-hamina, Tukholma, Lontoo ja Hampuri. Kau-punkien lähtötilanne on kuitenkin hyvin erilai-nen, joten pelkästään tavoitteiden perusteellaei voi laittaa kaupunkeja paremmuusjärjestyk-seen. Voitaneen kuitenkin sanoa, että Tampe-reen päästötavoite on hyvää eurooppalaista ta-soa.

Yksi tapa arvioida kaupunkeja on katsoa,missä konkreettisissa ilmastoteoissa kaupun-git ovat edelläkävijöitä. Esimerkiksi Freiburg onherättänyt kansainvälistä kiinnostusta aurin-

koenergian sovelluksilla ja alan osaamiskeskit-tymällä sekä vihreällä kaupunkisuunnittelullaja kokonaisilla ekokaupunginosilla, kuten Vau-ban ja Rieselfeld. Amsterdam ja Kööpenhaminaovat saaneet ansaittua mainetta pyöräilykau-punkeina. Tukholma on noussut kuuluisuuteenkestävän kehityksen kaupunginosilla, kutenHammarby Sjöstad ja Royal Seaport.

Tampere voi nousta samalla tavoin edelläkä-vijäksi Vuoreksen kaupunginosalla, missäenergia- ja ilmastotavoitteet on kokonaisvaltai-sesti mukana suunnittelussa ja toteutuksessa.Asuntomessualue on Suomen energiatehok-kain asuinalue, ja sen viereen alkaa pian nous-ta eurooppalaisittain merkittävä Isokuusenpuukerrostaloalue. Vuoreksessa on Suomenlaajin luonnonmukainen hulevesijärjestelmä,moderni jätteen imukeräys, paljon ympäristö-taidetta, laadukkaat kevyen liikenteen verkos-tot ja viheralueet, passiivi- ja nollaenergiatalo-ja ja korkeatasoista arkkitehtuuria. Kaikki tämätekee kaupunginosasta hyvinkin Vaubanin kal-taisen vierailukohteen kaikille kestävästä kau-punkisuunnittelusta kiinnostuneille.

110

CO2-raportissa olevien yli 70 000 asukkaan kuntien päästövertailussa Tampereella on kolmanneksi pienimmät pääs-töt asukasta kohden laskettuna. � Lähde: Benviroc 2012.

7

6

5

4

3

2

1

0

Jätehuolto

Maatalous

Tieliikenne

Erillis-lämmitys

Kaukolämpö

Maalämpö

Sähkö-lämmitys

Kuluttajien sähkönkulutus

tCO2-ekv/asukas

Tam

pereEsp

oo

Helsinki

Joensu

u

Turk

u

Vantaa

Oulu

Lappeenranta

Lahti

Jyvä

skylä

Pori

Kauvola

Kuopio


Vähähiilinen ja ekotehokas kaupunkiraken-taminen voikin olla yksi Tampereen vahvuus il-mastokaupunkina. Se edellyttää määrätietoi-sia tavoitteita ja Vuores-projektin kaltaisiakumppanuushankkeita myös täydennysraken-nusalueilla, kuten keskustassa.

Katuraitiotien myötä Tampere voi profiloituamyös kestävän liikkumisen kaupunkina. Mo-derni katuraitiotie on useissa eurooppalaisissakaupungeissa ollut vihreän kaupunkikehityk-sen tärkeä vipusin. Tehokkaan ja vähähiilisenjoukkoliikennereitin varrelle syntyy vetovoimai-sia asumisen, työnteon ja viihtymisen keskuk-sia, jotka samalla muodostavat kävelyyn, pyö-räilyyn ja ratikkaan perustuvaa autotonta kau-punkirakennetta. Älykäs liikenne on yksi Tam-pereen kärkiteemoista Innovatiiviset kaupun-git (INKA) -hankkeessa.

Kolmas Tampereen ilmastovahvuus on ener-giatehokas kaukolämpö- ja sähköverkko. Sekattaa 90 prosenttia tamperelaisista talouksis-ta. Tämä on eurooppalaisittain harvinaista. Mo-nissa Keski-Euroopan maissa on vasta ilmas-tonmuutoksen myötä herätty rakentamaan yh-distettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon pe-rustuvia energiaverkkoja.

ECO2-hanke on itsessään esimerkki ilmas-totavoitteiden tehokkaasta toteuttamisesta.Vastaavaa laaja-alaista ilmastohanketta ei Suo-

messa ole muissa kunnissa. Kansainvälisesti-kin se on edelläkävijähanke. Tästä osoituksenaECO2 on pärjännyt hyvin niissä kolmessa eu-rooppalaisessa kilpailuissa, joihin se on osallis-tunut.

ECO2 sai vuonna 2011 jaetun ensimmäisensijan Pohjoismaisessa Ratkaisuja -kilpailussa,jonka järjestivät Pohjoismaiden ministerineu-vosto ja Suomen, Ruotsin ja Tanskan kuntalii-tot. Kilpailussa etsittiin paikallisia käytännönratkaisuja ilmastonmuutokseen. Ehdolla olinoin 80 hanketta eri Pohjoismaista. Pääpalkin-to jaettiin ECO2:n ja ruotsalaisen lumijäähdy-tyskeksinnön kanssa. ECO2:ta pidettiin esi-merkillisenä ilmastohankkeena, koska siinä onkunnianhimoiset tavoit-teet ja kaupungin johtoon pormestari etune-nässä sitoutunut sii-hen. Toinen ensimmäi-sen palkinnon saanut

Samana vuonnaECO2 pääsi loppukil-pailuun Pohjoismai-sessa energiakunta -kilpailussa. Loppukil-pailuun valittiin44:stä hakemukses-ta 14 innovatiivistaaloitetta, jotka edis-

111

Lontoo - 60 % 2025

Hampuri - 40 % 2020

Kööpenhamina hiilineutraali 2025

Tukholma hiilineutraali 2050; - 40 % 2015

Freiburg hiilineutraali 2050; - 40 % 2030

Helsinki hiilineutraali 2050, - 20 % 2020

Tampere hiilineutraali 2050; - 30 % 2030

� Lähde: Kaupunkien kotisivut 1.3.2012

Eräiden eurooppalaisten kaupunkien ilmastotavoitteita


tävät kestävää energiaa, vihreää kasvua ja il-mastonmuutoksen hillintää. Kustakin Pohjois-maasta valittiin kolme kilpailijaa, SuomestaECO2-hankkeen lisäksi Porvoon Skaftkärr-han-ke ja Lahden kaasutusvoimala. Kilpailun voittilopulta Albertslundin kunta Tanskasta energia-tehokkaan korjausrakentamisen konseptillaan.

Kolmas menestys tuli EU:n laajuisessa julki-sen sektorin hyviä käytäntöjä etsineessä kil-pailussa, jonka järjesti EPSA, European PublicSector Award. Tässä kilpailussa ECO2 sijoittuiviiden parhaan joukkoon sarjassa ”GoingGreen: Concrete Solutions from the PublicSector”. Sarjan voitti Wienin kaupunki ja yh-teensä tähän sarjaan osallistui 56 ehdotusta.

Kilpailun tuomaristo kiitti ECO2-hanketta eri-tyisesti verkostomaisesta toimintavasta ja kau-pungin roolista verkoston koordinoijana. Myösaktiivinen viestintä ja hankkeen kattavuus japoikkihallinnollinen lähestymistapa saivat kii-tosta.

112

Voisiko Tampereen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus joskus näyttää tältä? Kuva on Saksasta Karlsruhesta, missä kaatopaikka on muutettu energiapuistoksi, missä tuotetaan biokaasua sekä aurinko- ja tuulisähköä.


113


114

Copyright Studio Daniel Liebeskind for NCCHavainnekuva Kansi ja Keskusareena -hankkeesta.


ECO2:n käynnistysvaihe 2010 - 2012on ollut menestyksekäs ja vahvista-nut Tampereen kaupungin rooliaedelläkävijänä ilmasto- ja energia-asioissa. Ekotehokkaan kaupunki-rakenteen luominen vaatii kuitenkin

pitkäjänteistä työtä. Energiajärjestelmän ra-kennemuutos fossiilisesta uusiutuvaan, liiken-nejärjestelmän rakennemuutos autokaupun-gista joukkoliikennekaupungiksi ja rakennetunympäristön muutos vähähiiliseksi ovat suku-polven mittainen urakka.

Tampereen kaupunginvaltuusto linjasi vuo-den 2012 talousarvion yhteydessä, että ECO2-hanketta jatketaan ”aina vuoteen 2020, joka onkaupungin ilmastositoumusten tavoitevuosi”.Yhteistyö Sitran kanssa päättyi alkuperäisensuunnitelman mukaisesti vuoden 2012 lopus-sa. Vuoden 2013 talousarviossa valtuusto linja-si, että ECO2 jatkaa vuosina 2013 – 2015 kau-pungin omana hankkeena. Sen tavoitteena on

• kehittää ekotehokkaan ja vähähiilisenkaupungin kumppanuushankkeita yhteis -työssä kaupungin yksiköiden, yritysten jatutkimustahojen kanssa, • kehittää kannustimia ja ohjausvälineitäenergiatehokkaaseen rakentamiseen jaasumiseen yhteistyössä kaupungin yksiköi-den kanssa, • osallistua ekotehokkaiden kaupunkikehi-tyshankkeiden markkinointiin ja viestin-tään.

ECO2:n toiminnan painopiste siirtyy jatkos-sa enemmän yleisestä ilmastoasioiden edistä-misestä vähähiilisten kaupunkikehityshankkei-den edistämiseen. ECO2 valmistelee ja koordi-noi hankkeita, hakee yhteistyökumppaneita jarahoitusta sekä toimii energia- ja ekotehok-kuuden asiantuntijayksikkönä. Hankkeet to-teutetaan yhteistyössä kaupungin aluekehitys-hankkeiden ja kaupungin muiden yksiköidenkanssa.

115

Kohti vuotta 2020


”Uutena tehtävänä ECO2:lla on kaupun-gin innovatiivisten aluekehityshankkeidenmarkkinointi ja viestintä. Jos ja kun Tam-pere onnistuu vähähiilisen kaupunkiraken-teen synnyttämisessä, siitä kannattaa tehdänumeroa Suomessa ja maailmalla. ECO2levittää hyviä esimerkkejä ja myös hakeeniitä maailmalta.”

Pauli Välimäki, ECO2-hankkeen johtaja

ECO2:n käynnistysvaiheessa kehitettiin eko-tehokkaan kaupunkisuunnittelun työkaluja, ku-ten kaavoituksen energiatarkasteluja, hiilijäljenlaskentaa, tontinluovutuksen energiakriteere-jä ja rakentamisen ohjauksen energianeuvon-taa. Tätä työtä jatketaan ECO2:n ja kaupunki-

yksiköiden yhteistyönä Tavoitteena on vakiin-nuttaa uudet toimintamuodot osaksi kaupun-gin normaalia toimintaa.

Ekotehokas kaupunki – älykäs kaupunki

ECO2-jatkohanke soveltuu hyvin myös kau-pungin muiden strategisten hankkeiden, kutenAvoimen Tampereen, TopSchoolin ja Tampe-reSeniorin kumppaniksi, kun Tampereelle ke-hitetään tutkimus- ja kehitysalustoja uudelleosaamiselle ja yritystoiminnalle. Näitä strate-gisia hankkeita yhdistävä teema on Smart City,älykäs rakennettu ympäristö. ECO2 osallistuusiihen liittyvän kaupungin ja TEM:n välisen Kas-vusopimuksen ja Innovatiiviset kaupungit (IN-KA) -ohjelman ekotehokkuustavoitteiden to -teuttamiseen.

116

Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck puhui ekotehokkaan kaupungin ratkaisuista ECO2-hankkeen Vuonna 2020-foorumissa marraskuussa 2012.


”Kumppanuushankkeista tehdään entistälaaja-alaisempia ja vaikuttavampia, jolloinniiden taloudelliset ja ympäristövaikutuk-set kasvavat. ”

Pauli Välimäki, ECO2-hankkeen johtaja

Älykkyys tarkoittaa tässä informaation ja tie-don sulautumista niin terveydenhoitoon kuinkoneisiin ja järjestelmiin, mutta myös kaupun-kirakenteeseen, kiinteistöihin, infraan ja liiken-neverkkoihin. Informaation ja tietoverkkojenavulla voidaan lisätä hyvinvointipalvelujen, tuo-tannon ja kaupunkirakentamisen sosiaalista,taloudellista ja ekologista kestävyyttä.

Fiksu Tampere koostuu älykkäästä liiken-teestä, ekotehokkaasta asumisesta ja älyk-käistä infraverkoista, kuten energia-, vesi-, jäte-ja tietoverkoista. Esimerkiksi kodin energian-kulutusta voidaan vähentää huomattavasti ke-hittyneillä mittaus- ja säätölaitteilla, jotka otta-

vat huomioon ihmisten läsnäolon ja liikkeet jaantavat ohjeita tai mukautuvat muuttuviin ti-lanteisiin. Samalla tavalla voidaan ohjata ih-misten liikkumista modernien langattomien vä-lineiden avulla ja näin vähentää turhia ajokilo-metrejä.

Tampereen kasvu mahdollistaa erilaistenekotehokkaiden ja älykkäiden tutkimus- ja ke-hityshankkeiden alustat. Käytännössä alustoi-na voivat toimia esimerkiksi uudet tai perus-korjattavat talot, korttelit ja kokonaiset asuin-alueet tai liikennejärjestelmät, kuten katurai-tiotielinja. Myös energia- ja tietoverkot sekäpalvelut voidaan liittää osaksi fiksun kaupun-gin kehitystyötä.

ECO2 tekee yhteistyötä muiden Smart City -hankkeita kehittävien tahojen, kuten Tredean,Hermian, Finn-Medin, Uuden Tehtaan ja mui-den innovaatioalustojen sekä muiden strate-gisten projektien kanssa.

117

Finlaysonin kuusvooninkisessa, Suomen vanhimmassa teollisuusrakennuksessa, toimii tänään Uusi Tehdas, jossa innovoidaan tietoyhteiskunnan älykästä ekotaloutta.


• Tampereen kaupunki uudistaa keskustaa kävelijöiden ja joukkoliikenteen ehdoilla.• Ydinkeskustasta tehdään kävelypainotteinen

ja autot ohjataan keskustan kehälle ja sieltä maanalaiseen pysäköintiin. • Hämeenkatu muutetaan joukko- ja kevytliikennekaduksi.

• Sisäpihoja katetaan ja luodaan miellyttävää kävely-ympäristöä. • Ratikka kuljettaa ihmisiä nopeasti ja saasteettomasti

kaupunginosista keskustaan. • Keskustaa täydennysrakennetaan mm. Tammelaan,

Amuriin ja ratapihavyöhykkeelle. • Järvikaupungin hengessä Näsijärven ja Pyhäjärven rannoille tulee asumista,

mutta rannat jätetään kaikkien kaupunkilaisten käyttöön ja • Tammerkosken rantoja pitkin pääsee kulkemaan järveltä järvelle.

118

Viiden tähden keskusta

� � � � �

VIS

IO 2

020

Järvenrantakaupunki

Keskustan tiivistäminen

Tampereen valtimo

Kampuskaupunki

Vetovoimainen ja eläväydinkeskusta

Keskustan vihreä idetiteetti

Liikenne kaupunkielämänehdoilla


Täydennysrakentamisen tavoite on saa-da keskustaan 10 000 uutta asukasta.Isoimmat kohteet ovat Ranta-Tampella,Ratina ja Eteläpuisto, Kansi & Areena jaratapihan varsi, Tammela ja Amuri.

Sisäpihojen muuttaminen lämpimiksi si-sätoreiksi tuo keskustan jalankulkuympä-ristöön ympärivuotista viihtyisyyttä jahoukuttelevuutta. Kuvassa Pantin talon sisäpiha Puutarhakadulla.

Tampereen ydinkeskustasta tehdään kä-velypainotteiden alue. Tuomiokirkonka-tu muutetaan kävelykaduksi ja Hämeen-kadusta tulee kävely- ja joukkoliikenne-katu.

Eri

kss

on A

rkkit

ehdit

Oy

Ram

boll

Oy

Eri

kss

on A

rkkit

ehdit

Oy

Tampereen keskustan kehittämisohjelman tavoitteena on Viiden tähden keskusta:

• Keskusta on tiivis ja kaupunki-mainen. Vanhaa ruutukaavakes-kustaa ympäröivät uudet järven-rantojen asuinalueet ja Tammelanja Amurin täydennysrakennusalu-eet.

• Keskusta on laadukas ympäristö.Kävelykatujen verkosto yhdistäätärkeimmät kaupalliset ja kulttuu-rikohteet (kartassa keltaisella) jaraitiotie kulkee Hämeenkadulla.

• Keskustassa on monipuoliset pal-velut. Pysäköintiä on ohjattu maanalle. Kävelykatuja täydentävätkortteleiden katetut sisäpihat ja talojen väliset kujat, jotka tekevätkeskustasta viihtyisän talvellakin.

• Keskusta on veturi. Sen sykkiväsuoni on uusittu Hämeenkatu, josta on tehty kävely- ja joukko-liikennekatu.

• Keskustalla on imago, jossa yh-distyvät vanhat punatiiliset tehtaanpiiput Keskusareenan uusiin särmikkäisiin tornitaloihin ja Tammerkosken kansallismaisemaurbaaniin Hämeenkatuun.

119


120

• Useita kansainvälisesti kiinnostavia älykkään ja vähähiilisen kaupunkisuunnittelun kohteita,

joita tullaan katsomaan kaukaa.

• Vuores – tunnettu ja houkutteleva ekokaupunginosa.

• Härmälänranta – Suomen ensimmäinen lähes nollaenergiakaupunginosa.

• Esimerkkejä aurinkolämmöstä ja -sähköstä, lämpöpumpuista ja muusta uusiutuvasta energiasta kiinteistöissä ja asuinalueilla.

• Älykäs kaksisuuntainen energiaverkko,johon kaupunkilaiset voivat syöttää tuottamaansa lämpöä,

kylmää tai sähköä.

• Kokonaisia kortteleita passiivi- ja nollaenergiataloja.

• Ratikan ensimmäinen linja käytössä ja sen varrella houkuttelevia asuin- ja työpaikka-alueita.

Tampereella on vuonna 2020:


121

ECO2-Ohjausryhmä 2010–2012

Ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen (puheenjohtaja)Johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti (Sitra)Johtava asiantuntija Johanna Kirkinen (Sitra)Apulaispormestari Timo HanhilahtiSuunnittelupäällikkö Ari Vandell Vuores-projektin johtaja Pertti Tamminen Asemakaava-arkkitehti Sakari LeinonenKiinteistöjohtaja Mikko Nurminen Rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila Tilakeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Ojala Tampereen Sähkölaitos Oy:n kehitysjohtaja Mika Pekkinen Viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu

ECO2-Ohjausryhmä 2013–

Apulaispormestari Pekka Salmi (puheenjohtaja)Elinkeino- ja maankäyttöjohtaja Jyrki LaihoKiinteistöjohtaja Mikko NurminenSuunnittelujohtaja Taru HurmeYmpäristöpäällikkö Kaisu AnttonenProjektijohtaja Pertti TamminenKehitysjohtaja Mika PekkinenKiinteistönpitopäällikkö Pertti KoivistoProfessori Harry Edelmann (TTY)Yhteyspäällikkö Jukka Lintusaari (TAY)

ECO2-Neuvottelukunta 2010–2012

Pormestari Timo P. Nieminen (puheenjohtaja)Apulaispormestari Timo Hanhilahti (varapuheenjohtaja)Johtaja Jukka Noponen (Sitra)Johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti (Sitra)Kaupunkikehitysjohtaja Kari KankaalaElinkeino- ja maankäyttöjohtaja Jyrki Laiho Ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen Tilaajapäällikkö Risto Laaksonen Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi Strategiapäällikkö Reija Linnamaa Tampereen Sähkölaitos Oy:n toimitusjohtaja Jussi Laitinen Tredea Oy:n kehitysjohtaja Anne-Mari Järvelin Valtuustoryhmän pj Riitta KoskinenKansanedustaja Pia Viitanen Kansanedustaja Oras Tynkkynen TTY:n rehtori Markku Kivikoski TAY:n Rehtori Kaija Holli Pirkanmaan ELY:n johtaja Riitta Varpe, syksystä 2011 lähtien Leena Vestala Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Juha Koski Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi Seutujohtaja Päivi NurminenHermia Oy:n ohjelmajohtaja Petri Nieminen, syys-kuusta 2010 lähtien ohjelmajohtaja Toni Sulameri,marraskuusta 2011 lähtien kehityspäällikkö Paula HakolaMotiva Oy:n toimitusjohtaja Jouko Kinnunen

Ohjausryhmän jäseniä, vasemmalta Pertti Tamminen,Kaisu Anttonen ja Timo Hanhilahti.

Liitt

eet


ECO2-hankkeen henkilöstö 2010–2012

Hankkeen johtaja:Erityisavustaja Pauli Välimäki

Projektiasiantuntijat:Elli Kotakorpi (1.5.2010 alkaen, liikenne, viestintä, tapahtumat, kv-asiat)Antti Nikkanen (15.5.2010–31.8.2012, energia, kaupunkisuunnittelu)Elina Seppänen (1.5.2011 alkaen, energia, rakentaminen)Jari Jokinen (1.3.2012 alkaen, energia, rakentaminen)Projektisihteerit: Elina Seppänen (1.4. –30.6.2010)Wilhelmina Karikko (1.9.–31.12.2011)

Kirsi Viertola (15.2.2012 alkaen)Krista Willman (16.8.2012 alkaen)

Harjoittelijat: Kirsi Viertola (1.11.2010–13.5.2011)Laura Mustonen (30.5.–30.6.2011 ja8.8.–30.9.2011)Krista Willman (1.6.2012–15.8.2012)Olga Juutistenaho (15.6–31.8.2012)

Toimistosihteerit: Tarja Hannonen (2010, yhteinen Key:n jaasuntomessutoimiston kanssa)Maija Sihvonen (17.1.2011 alkaen, yhteinen Key:n kanssa)

122

ECO2-hankkeen työntekijöitä: projektiasiantuntijat JariJokinen ja Tiina Sahakari sekä projektisihteeri Kirsi Vier-tola.

Elli Kotakorpi Elina Seppänen Antti Nikkanen

ECO2-hankkeen Vuonna 2020 -foorumin vilskettä.

Liitt

eet


Sam

i H

elen

ius

ECO2

kiittää

kaikkia

yhteistyö-

kumppaneitaan

ja toivoo

hyvän

yhteistyön

jatkuvan

myös

tulevina

vuosina.


ensimmäiset

vuotta

Sam

i H

elen

ius

Tämä kirja

kertoo siitä,

miten

Tampere

teki

käänteen

kohti

ekotehokasta

kaupunkia.



http://www.sitra.fi/

http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/kaupunkikonserninhankkeet/eco2-hanke.html

Documents

TAMPERE - FlipEco · ECO2 Kirjaorig FINAL:ECO 2 Kirjaorig 24.5.2013 14:04 Sivu11. Neuvoston Ratkai-suja -kilpailussa ja pääsi finaaliin kah-dessa muussa eu-rooppalaisessa ym-päristökilpailussa