Toimintakertomus 2011

Hallin

toH

alli

nto

Tampere Filharmonian vuosi

2011 soi kansainvälisesti ja

kaikissa väreissä. Orkesterin

omasta 97 hengen muusikko-

kunnasta löytyy 11 eri kansalai-

suutta, ja konserttien kapellimes-

tari- ja solistivieraat tulevat niin

Suomesta kuin ulkomailta. Nyt

kansainvälisyys huipentui International Classical Music Awards

-palkintogaalaan ja Suomen ensiesityksiin Sormuksen ritarit -elo-

kuvasta live-musiikin kera. Hehkuvia värejä orkesteri tarjosi ylei-

sölleen niin poikkitaiteellisessa Lasten Tulilintu -produktiossa kuin

oman barokkiorkesterin ensiesiintymisissä ja ison sinfoniaorkeste-

rin teoksissa.

Ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla tehdyt kolme levyä saivat

kiittävät kansainväliset arviot ja Einojuhani Rautavaaran Kaivos-

oopperan levytys nimettiin Grammy-ehdokkaaksi. Tampere Filhar-

monia iloitsi myös Tampere-talon Ison salin onnistuneesta akus-

tiikkaremontista ja yhteensä 62 600 kuulijasta. – Lämmin kiitos

yleisölle, filharmonialaisille, yhteistyökumppaneille ja kaupungille!

Nuorisopalvelujen painopisteenä

oli viikonlopputoiminta ja kohde-

ryhmänä 13–17-vuotiaat nuoret.

Kaikkien toimintojen yhteinen

kävijämäärä kasvoi lievästi ja oli

186 000.

Nuorisokeskukset toimivat 12

asuinalueella. Vuoden kävijä-

määrä oli 97 000. Vanhoissa tiloissaan viimeistä vuotta viettäneellä

Vuoltsulla toimi askartelukeskus, nettikahvila, kulttuuri- ja mediapaja,

nuorten teatteri sekä harrastusryhmiä. Joustava perusopetus -toiminta

laajentui Etelä-Hervannan koululle, ja ryhmiä on nyt neljä. Erityis-

nuorisotyössä on organisoitu katupartiotoimintaa, tukileirejä sekä

toimintaa erityisryhmien kanssa.

Tampere ilmiö, Kult tour sekä Nuori kulttuuri -tapahtumissa nuoret ovat

esitelleet omia harrastuksiaan toisille nuorille. Talvilomatapahtuma

ChillHouse keräsi neljänä päivänä ennätykselliset 5 500 kävijää.

Järjestöjen toimintaa on tuettu tuotantotuilla ja koulutustilaisuuksilla.

Ammattilaisten aamukahvitilaisuuksiin on osallistunut koulujen ja

kasvatusalan työntekijöitä. Nuorisofoorumi ja Lasten Parlamentti ovat

järjestäneet lasten ja nuorten osallisuustoimintaa. Marraskuussa jär-

jestettyyn Suomen Lasten Parlamentin kokoukseen osallistui yhteensä

lähes tuhat henkeä.

Toimintavuosi 2011 on ollut vilkas ja moninainen. Siitä kiitos kuuluu

aktiiviselle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle.

2

SISÄLLYSLUETTELO JA ESIPUHEET

Jaakko Masonen Jorma Mertanen Eija Oravuo

NUORISOPALVELUT

3 Osallisuus asuu syvällä nuorisopalveluissa 4 Nuorisokeskus on nuorten toinen olohuone 5 Kulttuuripaja

KULTTUURIPALVELUT

6 Lastenkulttuurin kesätapahtumat levittäytyivät kaupunginosiin 7 Viikinsaaren luontoon voi tutustua itse tai oppaan avulla 8 Haiharan 200-vuotista väentupaa juhlittiin Tupareilla 9 Videopotretit kertovat tarinoita ihmisistä, joita et tunnista kadulla10 Manserockia Juicen Tampere -raitilla11 Ison rockkonsertin järjestäminen sujuu Tullikamarin Pakkahuoneella. Tarkastelussa tapaus Motörhead 12 Tampereen Sävel soi talkoolaisellekin13 Tampere Filharmonia tarttui kansainvälisiin haasteisiin14 Unelmista totta Eu-rahalla

LIITTEET

Työryhmä: Jaakko Laurila, Kati Ruotsalainen, Jussi Kuvaja, Teemu Keskinen, Outi Viitasalo Taitto: Kristiina TervonenKannen kuva: Teemu Keskinen, kuvakäsittely KristiinaTervonen

Kulttuuripalvelujen vuosi 2011

oli menestyksellinen sekä laadul-

lisesti että kävijä- ja tapahtuma-

määrällisesti. Tuotimme 1569

tapahtumaa (kasvua edellis-

vuoteen 10 %), joihin osallistui

325.000 kävijää (kasvua 6 %).

Merkittävimmät kävijämäärien

kasvut sijoittuivat lastenkulttuurikeskus Rullaan (38 %) sekä Vanhan

kirjastotalon Galleria ja Studio Emiliin (23 %).

Vuoden kohokohtia oli mm. maaliskuussa toteutetut ranskankie-

listen maiden kulttuuriviikot. Kesäksi herätettiin eloon naispatsaita

esittelevä ja elävöittävä Tampereen likat -kulttuuriraitti 12 tapahtu-

man voimin. Tampere Jazz Happening juhli 30. toimintavuottaan

korkeatasoisen ohjelman turvin. Yhteistyö 3. sektorin toimijoiden

kanssa vahvistui entisestään Tampere yhdessä -projektin myötä,

joka oli EAKR-rahoitteinen. Sen avulla tuettiin kansalaisjärjestöjen

yhteisöllisyyttä edistävää pienhanketoimintaa. Toimintamallimme

on iloksemme herättänyt kiinnostusta EU:n piirissä.

Lämmin kiitos asiantuntevalle ja erinomaiseen tulokseen yltäneelle

henkilöstölle. Yhtä suuri kiitos lukuisille yhteistyökumppaneillemme

Tampereella, kotimaassa ja ulkomailla. Haluamme vastaisuudes-

sakin tuottaa korkeatasoiset, mutta matalan kynnyksen kulttuuripal-

velut toteuttamalla ne yhdessä teidän kanssanne.

Nu

oriso

palvelut N

uo

riso

palv

elu

tOsallisuus asuu syv l l nuorisopalveluissaä äNuorisopalveluiden osaaminen osallisuudessa sai

näkyvyyttä vuonna 2011, jolloin vietettiin lasten ja nuorten osal-lisuuden teemavuotta.

Tampere kuuluu eturintamaan lasten ja nuorten osallisuudessa. Nuorisopalveluiden koordinoi-mat toiminnot, kuten Tampereen Lasten Parla-mentti sekä Tampereen Nuorisofoorumi lienevät tästä näkyvimmät merkit. Osallisuus asuu kuiten-kin syvemmällä nuorisopalveluiden toiminnassa kuin vain lasten ja nuorten vaikuttamiskanavien ylläpitona. Vuonna 2011 otettiin täysimittaisena käyttöön nuorisopalveluiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden kehittämishanke, jonka ohjaama-na kaikessa lasten ja nuorten kanssa tehtäväs-sä työssä tulee toteutua kolme ennalta tarkkaan määriteltyä tavoitetta: osallisuus, oppiminen ja oikea kohderyhmä. Tavoitteiden tuli näkyä ja to-teutua sekä lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä että yhteistyöverkostoissa. Vuoden työntekijä valittiin osal-

lisuustiimistä

Perustyön lisäksi teemavuosi toi mukanaan ar-jesta poikkeavia toimintoja ja tapahtumia, kuten Suomen Lasten Parlamentin valtakunnallisen is-tunnon, joka järjestettiin Tampereella. Tampe-reen Lasten Parlamentilla oli näkyvä rooli koko istunnon ajan, ja se palkittiin istunnossa 10-vuo-tisen taipaleensa kunniaksi. Tampereen Lasten Parlamentilla oli istunnossa myös lasten itsensä suunnittelemia toimintapisteitä liittyen lapsen oi-keuksiin sekä lasten vaikuttamiseen.

Teemavuosi näkyi myös viestinnässä, kun nuoril-le järjestetyn teemavuoden logokilpailun voitta-jatyö koristi kaikkea materiaalia julisteesta aina sähköpostin allekirjoituksiin saakka.

Tampereen vahva osaaminen osallisuuden alal-la kiinnosti lasten ja nuorten parissa toimivia

myös muualta Suomessa. Kuopion, Turun ja Jy-väskylän kaupunkien työntekijät suuntasivat kukin osallisuusopintomatkansa Tampereelle.

Tampereen Lasten Parlamentin toiminnasta vas-taava nuoriso-ohjaaja Miia Nivala kertoo, että teemavuoden myötä järjestettiin osallisuuskoulu-tusta paitsi nuorisopalveluiden omalle henkilö-kunnalle myös mm. oppilaskuntien hallituksille sekä ohjaaville opettajille, jotta nämä voisivat osaltaan edistää osallisuutta oppilaitoksissaan.

– Lapsinäkökulma-koulutussarjan avulla Tam-pereen kaupungin eri hallintokunnille kerrottiin, kuinka he voivat ottaa lapsinäkökulman työnsä eri vaiheissa huomioon, kertoo Nivala.

– Vaikuttamispäivät 4.-luokkalaisille pitivät sisäl-lään toiminnallisia pisteitä, joiden tavoitteena oli opettaa 10-vuotiaille tamperelaisille erilaisia vai-kuttamisen tapoja omassa kotikaupungissaan. Valtakunnallinen osallistajien tapaaminen keräsi lasten ja nuorten parissa osallisuustyötä tekeviä ammattilaisia ympäri Suomen Tampereelle ke-hittämään osallisuustoimintoja valtakunnallisella tasolla.

Muiden kuntien ja yhteistyöverkoston kanssa teh-dyssä työssä painotettiin erityisesti osallisuuden teemavuotta ja Tampereen Lasten Parlamentin toimintaa. Runsas panostaminen osallisuuden näkymiseen kaikessa lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä ei jäänyt huomaamatta myös-kään työyhteisöltä, joka valitsi Miia Nivalan nuorisopalveluiden vuoden 2011 työntekijäksi.

TEKSTI JUSSI KUVAJA KUVA MIIA NIVALA

”Just the way you are on vuoden 2011 aikana tehty Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden kuvausprojekti, jonka toteutukseen on saatu Nuorten Akatemian Homma-rahaa. Malleina olleet tytöt saivat itse päättää kuvausaiheet ja -paikat. Yhdessä tuumin rakensimme puvut, meikit ja hiukset jokaiselle.” Näin projektin sum-maa valokuvaajana toiminut 17-vuotias Petra Aaltonen.

Vuoden mittaisen kuvausprojektin tarkoituksena oli saada 14–15-vuotiaat tytöt näkemään oma kauneutensa, mahdollistaa erilaisten roolien kokeilu, ja se, että tytöt voisivat nähdä itsensä eri valossa kuin normaalissa arjessa.

Tesoman tytöt tekivät valokuvakirjan

Nuorten Tampere porskuttaa vahvana

LYHYESTI

Nuorisopalveluiden ylläpitämä Nuorten Tampere -verkkosivusto jatkoi vahvasti vuonna 2011. Edellisenä vuonna alkaneen Mediatalo-hankkeen myötä runsaasti uusia nuoria tuli mukaan tuot-tamaan sisältöä sivustolle. Nuorille, vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville tahoille suun-nattu Nuorten Tampere keräsi vuoden aikana 294 177 vierailua. Mielenkiintoisena yksityis-kohtana voidaan mainita, että 2,56 % vierailuista suoritettiin mobiililaitteen välityksellä. Mobiili-laitekäytön kasvu verrattuna edelliseen vuoteen oli 246 %.

Lapsen oikeuksien päivä -perhetapahtuma Tampere-talossa 20.11.

3

TEKSTI KATI RUOTSALAINEN KUVA ELISA JARVA

Nu

ori

sopa

lvel

ut N

uo

risopalvelu

t

TEKSTI KATI RUOTSALAINEN KUVA ELISA JARVA

Nuorisokeskus on nuorten toinen olohuoneTasanteen nuorisokeskus sijaitsee puolen tunnin bussimatkan

päässä Tampereen keskustasta Tasanteen liikekeskuksen kella-rissa. Koska tilaa eivät käytä muut toimijat, on talosta muokattu rohkeasti juuri nuorten näköinen ja oloinen paikka. Biljardipöytä,

sohvat ja avonainen keittiö kutsuvat viihtymään.

Tasanteen nuorisokeskuksella hengailevat lumise-na torstai-iltana 17-vuotiaat Teemu Pietilä ja Arttu ”Art Legend” Karvonen yhdessä nuorisotyöntekijä Tarja Noposen ja nuoriso-ohjaaja Tiina Tokeen kanssa. Pietilä opiskelee parhaillaan Pirkanmaan ammattiopistossa hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoa ja Karvonen Tampereen am-mattiopistossa kone- ja metallialaa.

Kukaan paikalla olijoista ei muista tarkalleen, kuinka pitkään Tasanteen nuorisotila on ollut toiminnassa, mutta ohjaajat muistelevat, että ai-nakin 15 vuoden ajan toimintaa on ollut. Tällä hetkellä talolla on käynnissä sukupolven vaihdos.

– Nuokulle on hyvä tulla, kos-ka tunnen täältä kaikki. Just nyt nuokku on vähän hiljenty-nyt, kun ei tule uusia nuoria ja mekin täytetään kohta 18, Teemu Pietilä kertoo. Tarja Noponen nyökkäilee vieres-sä ja muistuttaa, että esim. 13-vuotiaalle on iso kynnys tulla talolle, jos muut kävijät ovat selvästi vanhempia. Keväällä 2012 Tasanteen nuoriso-keskusta on tarkoitus markkinoida voimakkaam-min, jotta myös uudet nuoret löytäisivät paremmin talon ja sen toiminnan.

Osallisuutta ja iltakahveja

Vuosi 2011 oli nuorisopalveluissa osallisuuden teemavuosi. Noponen ja Tokee ovat yksimie-lisiä siitä, että osallisuuden pitäisi olla kaikessa

toiminnassa lähtökohtana. Nuokulla osallisuutta toteutetaan mm. siten, että pulloista saatava pant-tiraha on nuorten itsensä käytössä. He päättävät yhdessä tuumin mitä rahoilla ostetaan.

– Talolla järjestetään kerran kuussa nuorten ilta-kahvit, jolloin käydään yhdessä läpi talon asioita ja nuorten toiveita. Nuoret eivät halunneet varsi-naista talotoimikuntaa tai tiettyä porukkaa, mikä päättäisi asioista, vaan tärkeäksi koettiin se, että kaikki nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Iltakahveissa nuoret päättä-vät talon rutiineista ja myös ihan pienistä ja arki-

sistakin asioista.

-– Viimeksi ostettiin yhdessä pullopan-teista kerätyillä rahoilla Playstation 3, Karvonen kehaisee.

Tasanteen nuorisokeskus on auki keski-viikkoisin, torstaisin, perjantaisin ja joka toinen lauantai. Suppeat aukioloajat johtuvat siitä, että taloa pyöritetään ai-

noastaan kahden työntekijän voimin.

– Meillä on täällä ihan mahtavia nuoria ja hyvä porukka. Ja jos nuoret saisivat päättää, olisimme varmasti auki yötä päivää maanantaista sunnun-taihin, Noponen naurahtaa.

Tätä nuorten toivetta on helppo uskoa, sillä ”Ta-santeen nuokulta löytyvät kaverit, täällä on teke-mistä ja paikka missä kokoontua”.

Teksti perustuu Nuorten Tampere -toimitusryhmän vierailuun Tasanteen nuorisokeskuksella.

LYHYESTI

Nuorten Tampere -toimitusryhmän Saara Vähälän haastattelussa Teemu Pietilä ja Arttu Karvonen.

JOPO tarjoaa joustavaa perusopetusta

Aikalisä ja Lisäaika tarjosivat tuettua lisäopetusta

Joustavassa perusopetuksessa (JOPO®) kehitetään perusopetuksen yläluokkien toimintatapoja ja opetusmenetelmiä niin, että ne vastaavat nykyistä paremmin nuorten yksilöllisiin tarpeisiin ja antavat erilaisia mahdollisuuksia suorittaa perusopetus ja saada perusopetuksen päättötodistus. Tavoitteena on ehkäistä ongelmia ja puuttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on myös varmistaa oppilaille jatko-opiskelupaikka ja ehkäistä keskeyt-tämisiä toisella asteella.

Joustavan perusopetuksen luokissa työskentelee työparina opettaja ja nuoriso-ohjaaja. Lukuvuonna 2011–2012 Tampereella toimii neljä Jopo-luokkaa, Linnainmaan, Tesoman, Hatanpään ja Etelä-Hervannan kouluissa. Jokaisessa luokassa on 12 oppilaspaikkaa. Jopo-luokalla pyritään mahdollisimman käytännön-läheiseen opiskeluun, toiminnallisuuteen, työpainot-teisuuteen ja yksilöllisen tuen antamiseen.

Tampereella toimii lukuvuonna 2011–2012 kaksi tuetun lisäopetuksen ryhmää: Aikalisä ja Lisäaika. Molemmissa ryhmissä on 12 oppilaspaikkaa. Ryhmien toiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi: kaksi erityisopettajaa, koulunkäyntiavustaja sekä nuoriso-ohjaaja. Tuetun lisäopetuksen lähtö-kohtana on oppilaiden yksilöllisen huomioimisen lisäksi työelämälähtöinen opiskelu.Lisäopetus on tarkoitettu niille oppilaille, jotka eivät ole päässeet toisen asteen oppilaitokseen, tarvitsevat lisäaikaa tulevaisuuden suunnitteluunsa tai haluavat korottaa perusopetuksen arvosano-jaan. Tuetun lisäopetuksen ryhmässä opetusta ja oppimisympäristöjä voidaan järjestää joustavasti kunkin oppilaan henkilökohtaisen opintosuunnitel-man mukaisesti. Tuetun lisäopetuksen tavoitteena on varmistaa nuorten pääsy jatko-opintoihin sekä vahvistaa heidän elämänhallintaansa siten, että jatko-opinnoissa pysyminen on mahdollista.

Jos nuoret saisivat päät-tää, olisimme

varmasti auki yötä päivää maanan-taista sunnuntaihin.

4

Nu

ori

sopa

lvel

ut

Nu

ori

sopa

lvel

utN

uo

risopalvelu

t

TEKSTI JA KUVA JUKKA METSÄLAMMI

Kulttuuripajan uusi vuosiKulttuuripaja on 17–24-vuotiaille työttömille nuorille tarkoitettu työharjoittelupaikka. Paja sopii esimerkiksi musiikkia ja muita

luovia aloja harrastaville nuorille, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan osaamisaluettaan.

Kevään kurssitarjontaa

Kevään 2011 koulutuskokonaisuus koostui ai-healueista, joissa nuoret pääsivät tutustumaan monenlaiseen osaamiseen. Pajakauden alus-sa nuoret tutustuivat kameroihin työkaluna sekä ilmaisuvälineenä. Kurssin aikana käytettiin järjestelmä- ja videokameroita, joiden tärkeim-mät toiminnot käytiin läpi, sekä sisäistettiin tek-nisesti onnistuneen kuvaamisen lainalaisuudet. Samaan koulutuskokonaisuuteen kuuluu myös videoeditoinnin harjoitteleminen Premiere-ohjelmalla.

– Tämä koulutuksen vaihe on varsin tärkeä. Kun tekninen osaaminen on hallussa, pääs-tään keskittymään olennaiseen, eli itse tuotos-ten tekemiseen, kertoo kulttuuripajan ohjaaja Jukka Miettinen.

Äänentoisto- ja valotekniikkaosuudessa tutus-tuttiin äänentoistojärjestelmiin sekä teatteri- ja bändivalaistukseen. Jaksolla opeteltiin kytke-mään ja käyttä-mään äänentois-to- ja valolaitteita sekä tekemään valo-ohjauksen harjoituksia, mik-sausharjoituksia ja lavakarttojen lukua.

Pajaohjaaja Jukka Miettisen studiotuottamisen ja äänittämisen kurssilla perehdyttiin Protools-ohjelman perusteisiin, opeteltiin äänittämään, editoimaan ja miksaamaan musiikkia. Kurssilla

tutustuttiin myös mikrofonivalintoihin ja muuhun ää-nittämisessä tarvittavaan tekniikkaan.

Elämänhallintaa ja animaatioita luontoretkellä

Nuorille avautui kulttuuripajan aikana mahdolli-suus tutustua myös animaation maailmaan. Ani-maatiokurssilla pajalaiset lähtivät ohjaajien kans-sa viikon mittaiselle retkelle Seitsemiseen, jossa

syntyi monia nuorille suunnattuja animaatioita.

Pajakaudelle oli ripoteltu myös monia taiteenalan kursseja. Kuvataidejaksolla tutustuttiin kuvataitei-lijan ammattiin. Jaksolla tehtiin mm. piirustushar-joituksia ja kollaaseja. Sirkusjakson aikana tutus-tuttiin eri sirkuslajeihin ja harjoiteltiin esiintymistä. Harjoitteina oli klovneriaa, jonglöörausta, akroba-tiaa sekä ilmaisutaitoa.

Teknisen opettelun lomassa olennaisena osana pajatoimintaa nuorille tarjottiin myös eväitä tu-levaisuuden suunnitteluun ja elämänhallintaan. Yksilöohjaajalta Tuija Routamaalta nuoret saivat henkilökohtaista apua ja tukea arjen erilaisissa tilanteissa, liittyivät ne sitten asumiseen, koulutuk-seen tai työelämään pääsemiseen.

Ohjaaja Jukka Miettinen esittelemässä pajalaisille mikserin toimintaa.

Kun tekninen osaaminen on hallussa,

päästään keskitty-mään olennaiseen.

5

Ku

lttuu

ripalvelut

TEKSTI JA KUVA PAULA HALKOLA

Nu

ori

sopa

lvel

ut K

ulttu

uripalvelu

t

Lastenkulttuurin kes tapahtumat levitt ytyiv t kaupunginosiinä ää

TEKSTI JA KUVA PAULA HALKOLA

Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut on pit-kään keskittänyt kesän koko perheen toimin-tansa Viikinsaareen sekä Haiharan taidekes-kukseen. Kesällä 2011 lasten kesäkonsertit jalkautuivat aivan uusiin kaupunginosiin.

– Kesätoiminta Viikinsaaressa ja Haiharassa on löytänyt yleisönsä, emmekä missään ni-messä halua luopua näistä palveluista. Lasten kesäkonsertit luotiinkin täydennyksenä aiem-paan toimintaan, kertoo lastenkulttuurin johta-va koordinaattori Marianna Lehtinen Tampe-reen kaupungin kulttuuripalveluilta.

Toimintaa sinne missä yleisö on

Aloitusvuonna kesäkonserteilla otettiin haltuun Haapalinnan sekä Osmonpuiston ulkolavat ja Hervannan monitoi-mikeskus. Jatkossa toimintaa on tarkoi-tus levittää muihinkin kaupunginosiin.

– Lasten kesäkon-sertit ovat tärkeä osa palveluverkon kehittämistä. Palvelut halutaan tuoda lähelle kuntalaisia ja tapah-tumatuotantoa levittää myös kaupunginosiin, joissa lastenohjelmaa ei jo ennestään tarjota, Lehtinen kertoo.

– Lähdimme kesällä 2011 liikkeelle muuta-mista uusista kaupunginosista, mutta hyvien kokemusten pohjalta toimintaa on hyvä lähteä levittämään yhä uusiin kaupunginosiin. Uusien ta-pahtumien myötä lastenkulttuurista halutaan tehdä

entistäkin helpommin lähestyttävää ja sen pa-riin halutaan kutsua myös uusia perheitä.

Kaupunginosissa kulttuurille on kysyntää

Laulavan Pupujussin konsertti avasi kesän oh-jelman Haapalinnan puistolavalla keskiviikko-na 8.6. Paikalla oli yli sata katsojaa, ja eten-kin alueen päiväkodit aktivoituivat paikalle.

– On mahtavaa, että toimintaa tuodaan lä-helle päiväkoteja, sillä pienten lasten kanssa liikkuminen kauemmas on aina haastavaa, kertoo lastentarhanopettaja Terhi Niemi Haa-palinnan päiväkodista.

– Olemme innolla mukana tapahtumissa jat-kossakin.

Kesäkonsertit löysivät yleisönsä. Vä-keä oli mukavasti paikalla kaikissa ta-pahtumissa. Loppukesän huipennus oli Tapahtumien yönä 6.8. Finlaysonin la-valla järjestetty Lasten minifestari, mis-sä esiintyivät lastenorkesterit Funktio ja Orffit. Elokuisessa auringonpaisteessa konsertteja seurasi noin 500 henkeä.

Ku

lttu

uri

palv

elu

t

LYHYESTI

Galleria Emilin oheistoimintaa kehitettiin

Galleria Emil kehitti oheistoimintaansa mm. taiteili-joiden itsensä vetämillä yleisöopastuksilla. Galleria osallistui myös ensimmäistä kertaa Museoiden Yöhön, jossa se tarjosi normaalin näyttelyn lisäksi non-stop-videoscreeningin ja pelihuoneen. Videoscreeningissä oli esillä videotaidetta Eija-Liisa Ahtilalta, Risto-Pekka Blomilta, Maria Duncerilta, Sami van Ingeniltä ja Jukka Silokankaalta. Pelihuoneessa oli mahdollisuus pelata tapahtumaa varten toteutettua Museoiden Yön Kelmi –tietokonepeliä.

Linzin puhallinorkesteri toi yleisöryntäyksen Hatanpäälle

Kauniina kesäsunnuntaina 10.7. Hatanpäänniemessä esiintynyt Linzin puhallinorkesteri houkutteli paikalle yli 500 henkeä nauttimaan musiikista ja viettämään eväshetkeä puistossa. Linz on Tampereen itäval-talainen ystävyyskaupunki, jolla on oma 47-hen-kinen puhallinorkesteri. Orkesteri esiintyi myös Pispan palvelukeskuksessa. Konsertit toteutettiin yhteistyössä kaupungin kansainvälisen yksikön kanssa.

Uusien tapahtumien

myötä lastenkult-

tuurista halutaan tehdä

entistäkin helpommin

lähestyttävää.

6

Kesä huipentui lasten minifestariin Väinö Linnan aukiolla.

Kesän pitkät päivät ovat lapsiperheiden kulta-aikaa. Lomapäivien täytteeksi kaivataan monenlaista ohjelmaa.

Ku

lttuu

ripalvelut

TEKSTI JA KUVA JAAKKO LAURILA

LYHYESTI

Viikinsaaren luontoon voi tutustua itse tai oppaan kanssa

Viikinsaaren asiakkaille tehdyn kyselyn mukaan Viikinsaarta arvostetaan erityisesti sen monipuolisen ja rauhallisen luonnon vuoksi. Luonnonsuojelualueelta löytyy lapsille suunni-teltu luontopolku, johon pääsee tutustumaan ohjaajan kanssa luontokoulussa tai itsekseen

hauskan tehtävämonisteen avulla.

Saaren infopisteessä kesän 2011 työsken-nellyt kulttuuriohjaaja Saara Pettinen ohjasi lasten luontokouluryhmiä kesäkeskiviikkoi-sin. Vilinää riitti läpi kesän.

– Luontokoulut olivat suosittuja. Sesonkina usein kävi jopa niin, että oli liikaa haluk-kaita osallistumaan kierrokselle. Kesäkuun alussa sateisina keskiviikkoina saattoi olla vain yksi kierros. Monesti oli lapsia, jotka olivat joskus jo käyneet saaren luontokoulus-sa, mutta he halusivat silti tulla uudestaan, kertoo Pettinen.

Ohjattujen luontokoulujen lisäksi luontopo-lun tueksi on tuotettu teh-tävämoniste, jonka avulla lapsiperheet voivat tutustua saaren luon-toon itsenäi-sesti. Tehtävä-monisteen mukaan saa kirjoitusalustan ja suurennuslasin, jolla luontoa voi tutkia aivan läheltä. Oikeat vastaukset tarkistetaan info-työntekijän kanssa.

Saniaislehto ja oravatehtävä ovat kestosuosikkeja

Luontopolulta löytyy avattavia luukkuja, jot-ka liittyvät polulta löytyviin kasveihin ja muu-hun luontoon. Joistain luukuista paljastuu

myös tehtäviä. Pettisen ei tarvitse kauan miettiä suosikkikohtiaan polulta.

– Alkupää kun tullaan saniaislehtoon. Tai polku-jen risteyskohta, jossa on salaman iskemä koivu. Lapset ovat ehkä eniten innoissaan oravatehtä-västä, koska saavat olla siinä aktiivisessa roo-lissa.

Oravatehtävän kohdalla maasta löytyy eri eläin-ten syömiä käpyjä. Lasten kanssa arvuutellaan mikä on eläin on ollut asialla kunkin kävyn koh-dalla.

Metsä tarjoaa monenlaisia kokemuksia

Monelle kaupunkilaislapselle metsässä kulkemi-nen on uusi kokemus. Ne, joille metsä ja luonto ovat tuttuja, pääsevät kertomaan aiemmin op-pimaansa ja ovat siksikin selvästi kiinnostuneita aiheesta.

– Monet, joille metsässä käyminen on vierasta, saavat ehkä uuden kokemuksen ja elämyksen, kertoo Pettinen.

Ku

lttu

uri

palv

elu

t

Lapset sävelsivät lasten oikeuksien laulun

Lasten oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11. Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut on ollut muka-na järjestämässä päivän kunniaksi Taikalamput sytty-vät -tapahtumaa, joka vuonna 2011 järjestettiin yhtä aikaa LOP-perhepäivän kanssa Tampere-talossa. Tänä vuonna päivää juhlistettiin myös uudella lasten oikeuksien laululla ”Aikuiset ja isot, kuunnelkaa!”

Idea laulun säveltämisestä virisi Pirkanmaan Taika-lampun piirissä ja sävellystyöhön päätettiin kutsua muusikko Pauli Hanhiniemi. Laulun sanojen haluttiin kuitenkin tulevan lapsilta, joten mukaan työryhmään hyppäsi myös Pispalan koulun 5B-luokka opettajansa Hannu Jokelaisen johdolla. Musiikkiluokan oppilaat myös esittivät kappaleen Tampere-talon tapahtu-massa.

Kappaleen toivotaan levittävän lasten oikeuksien ilosanomaa jatkossakin!

Lastenkulttuurikeskus Rullan kävijämäärät nousivat

yli kolmanneksen

Lastenkulttuurikeskus Rullassa Tampereella vieraili vuoden 2011 aikana yhteensä 18850 kävijää, mikä ylittää selkeästi edeltävien vuosien lukemat. Vuonna 2010 Rullassa vieraili yhteensä 13598 kävijää, joten kävijämäärä nousi edeltävästä huikeat 38 %. Suuren suosion salaisuus piillee yleisöä kiinnostaneissa näyttelyissä sekä siinä, että ihmiset ovat viimein löytäneet Finlaysonin sydämessä piilottelevan keskuksen.

Luontokoulussa opetellaan tunnistamaan saniaislajeja.Mukaan saa

suurennusla-

sin, jolla luontoa voi

tutkia aivan läheltä.

7

Ku

lttuu

ripalvelut

TEKSTI JA KUVA ARTO MINKKINEN

Ku

lttu

uri

palv

elu

t Ku

lttuu

ripalvelut

Kaukajärveläiset olivat liikkeellä runsaslukuisesti, kun nykyisin Kahvikamarina toimiva rakennus täytti pyöreitä vuosia.

Haiharan kartanon väentuvan 200-vuotis-juhlia vietettiin Tuparit-tapahtumalla Tam-pereen päivänä. Monituntisen tapahtu-man aikana väentuvalla vieraili noin 350 ihmistä. Erityisen runsaasti väkeä keräsi Tuparit avannut jumalanpalvelus tallissa, mutta myös runo-, tarinointi- ja musiikkiesi-tyksiin sekä eri näyttelyihin riitti kiinnostu-neita tasaisena virtana. Yleisö pääosin kiitteli monipuolista ohjelmaa, jonka tar-jonnasta vastasi lähes yksinomaan Kauka-järven oma väki.

Yksi kävijöistä oli viisitoista vuotta Kaukajärvellä asunut Kaarina Rakkolainen. Hai-haran kartanon alue on tullut hänelle hyvinkin tutuksi, ja hän on usein käynyt paikalla erilaisissa tapahtumissa ja taidekurssilla. Hän pitää Haiharaa tärkeä-nä virkistyspaikkana sen luonnon ja histo-rian takia. Nytkin Tuparit tarjosivat syyn vielä ennen talvitaukoa piipahtaa kahville Kahvikamariin ja tavata ystäviä.

– Olin hetken kuuntelemassa runoja tuolla tallissa, mutta en oikein innostunut Rune-bergistä. Muuten kyllä pidän näistä Hai-haran tapahtumista. Ne tukevat tämän alueen yhteisöllisyyttä ja identiteettiä, Rak-kolainen sanoo ja ehdottaa sitten: - Taitei-lijatapaamisia täällä voisi vielä järjestää. Taiteilijat voisivat kertoa työstään, ja hei-dän kanssaan voisi sitten keskustella.

Hervantalainen Päivi Luukkanen ja hänen miehensä ovat myös ahkeria Haiharan kävijöitä. Vuosien varrella on tullut käydyk-si puistokonserteissa ja teatteriesityksissä.

– Nyt nuo Piccolon lapsikuorot olivat tosi upeita, Päivi Luukkanen kehuu.

Kaarina Rakkolainen kiittelee vielä kau-kajärveläisiä myös aktiivisiksi toimijoiksi. Tupareiden järjestelyihin osallistuikin perä-ti yhdeksän eri tahoa, joista lähes kaikki

toimivat vain Kaukajärvellä.

Anneli Kurosesta on tullut vuosien saatossa suorastaan väentuvan symboli. Hän on tuttu näky

Kahvikamarissa monelle kaukajärveläiselle.

Ku

lttu

uri

palv

elu

t

TEKSTI JA KUVA ARTO MINKKINEN

LYHYESTI

TAMPERE JAZZ HAPPENING JO 30. KERTAA

Vuodesta 1982 alkaen järjestetty Tampere Jazz Hap-pening soi 30. kerran perinteiseen tapaan marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna 3.–6.11.2011.Modernin jazzin huippuhetkiä tarjosi kansainvälinen esiintyjäkaarti, 128 muusikkoa 11 eri maasta. Festivaali kokosi jälleen ennätysyleisön Tullikamarin Pakkahuo-neelle, Klubille ja Telakalle. Kotimaisten medioiden lisäksi tapahtuman vieraina oli runsaasti toimittajia kansainvälisistä lehdistä sekä radioyhtiöistä.

Istanbulilaisen BaBaZuLan konsertti oli kuultavissa inter-netin välityksellä suoraan Tampereelta.

Haihara on tär-

keä virkistys-

paikka luonnon ja

historian takia.

Naisaiheiset veistokset inspiroivat musiikkitapahtumia

Kulttuuripalveluiden vuoden 2011 teema oli Kulttuuria raiteilla, jonka aikana vanhoja raitteja tuotiin esiin tapahtumien avulla. Suurin tapahtumakokonaisuus oli naispatsailla järjestetty Tampereen likat -kiertue. Kesäkuun alusta syksyyn asti jatkuneet esitykset toivat esiin naisaiheisten veistosten teemoja mm. musiikin, tanssin ja runouden avulla ympäri kaupunkia. Hämeen-puistossa sijaitsevan Uutinen-nimisen veistoksen luona järjestettiin uutiskaraokea ja Sorsapuiston Tanssiva tyttö -patsaan luona järjestettiin iloiset pelimannitans-sit. Kiertueen toteutti kulttuuripalveluiden tarjouskilvan voittanut taideyhtiö Puhti.

8

Haiharan 200-vuotiasta v entupaa juhlittiin Tupareil laä

Ku

lttuu

ripalvelut

Videopotretit kertovat tarinoita ihmisist , joita et tunnista kadullaPotretti on kuva ihmisestä, jonka joku on nähnyt ja halunnut näyttää maailmalle.

Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden videopotretit toimivat osana viestintätapojen muutosta, jonka avulla on tarkoitus tavoittaa yhä laajempi kuntalaisten joukko ja mahdollistaa luontevia kohtaamisia kulttuurien välillä.

Ku

lttu

uri

palv

elu

t

– Videopotrettien tarkoitus on esitellä erilai-sia ihmisiä ja tarinoita, kertoo Teemu Keski-nen, joka vastaa potrettien kuvaamisesta ja leikkaamisesta.

– Lyhyiden dokumenttivideoiden avulla voi esitellä ihmisiä, joilla on jokin mielenkiintoi-nen työ, harrastus tai elämäntapa. Nämä ihmiset voivat taas toimia esimerkkinä muil-le siitä, mitä kaikkea erilaista elämässä on mahdollista tehdä.

Kohtaamisia kotitietokoneella

Videopotretit julkaistaan sekä kaupungin internetsivuilla että Youtubessa, jonka kautta monet löytävät ne. Keskinen pitääkin video-muotoa potretti-en tekemisessä lähtökohtana.

– Video on ny-kyaikainen väli-ne ja se saa helposti katsojia. Youtube on hyvä väline myös siksi, että sitä voi katsoa melkein missä tahansa.

Kulttuuripalveluissa tehdään potretteja esi-merkiksi residenssitaiteilijavierailijoista, jol-loin video laitetaan nettiin ennakoimaan tulevaa näyttelyä ja herättämään mielen-kiintoa sitä kohtaan.

Potretti ei siis ole mikään taiteilijan oma-kuva, vaan ammattilaisen koostama lyhyt näköalapaikka tietyn alan ihmiseen.

Hikinen ja hengittävä

Keskinen pitää onnistuneimpina niitä pro-jekteja, joissa potretin kohdetta on päästy

kuvaamaan hänelle ominaisessa ympä-ristössä, ja se tehdään suunnittelematta liikaa.

– Kaikkein paras tilanne on, jos potretti-henkilöä voidaan kuvata hänen kotonaan tai jossain hänelle tutussa ympäristössä, Keskinen kertoo.

– Esimerkiksi yhtä hollantilaista kuvanveis-täjää kuvattaessa tämä muotoili haastatte-lun aikana savesta pään. Se toi kertomuk-seen syvyyttä.

– Videopotretissa kaikki on tavallaan mah-dollista, Keskinen toteaa.

TEKSTI JA KUVA PAMA ALAVILO

Potretti – ammatti-

laisen koostama

lyhyt näköalapaikka

tietyn alan ihmiseen.

9

ä

Kuvassa Teemu Keskinen kuvaa kuvajaa.

TEKSTI TEEMU KESKINEN KUVA VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO

Ku

lttuu

ripalvelut

Ku

lttu

uri

palv

elu

t

Manserockia Juicen Tampere - raitil la

TEKSTI TEEMU KESKINEN KUVA VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO

Ku

lttuu

ripalvelut K

ult

tuu

ripa

lvel

ut

Juicen Tampere -raitti oli lähtökohdiltaan haastava projekti. Alusta asti oli selvää, että aihetta täytyy käsitellä laajasti. Rait-tia varten tehtiinkin omat nettisivut. Käsi-kirjoittajaksi ja ohjaajaksi saatiin Hannu Hyttinen.

– Tehtävä oli mielenkiintoinen ja muistoja mieleen nostava. Olin Juicen kanssa te-kemisissä 80-luvun puolivälistä sekä toi-mittajantyöni takia että yhteisen veneilyharras-tuksen puitteissa. Meistä tuli ajan myötä oikeas-taan perhetuttujakin. Kävin monesti Juicen

kotona ja pääsin tutustumaan häneen ja hänen maailmaansa aika syvällisesti. Aineksia Juice-raitin käsikirjoitukseen ja raittivideoihin oli siksi yllin kyllin, toteaa Hyttinen.

Haastatteluja kuvattiin tiukalla aikatau-lulla, koska raitti haluttiin julkistaa Juicen syntymäpäivänä 19.2. Tavoitteena oli saada kansantaiteilijasta esiin uusia nä-

kökulmia.

– Vaikeutena oli oikeastaan aineiston karsinta. Yritin saada mukaan mahdolli-simman runsaasti sellaista

tietoa, jota ei ole ennen kerrottu, kertoo Hyttinen.

– Sain kuulla haastateltavilta paljon jopa sellaista, jota en itsekään entuudesta tiennyt. Esimerkiksi Juicea Tampereen kieli-instituutissa opettaneen Liisa Ritasen muistot olivat tosi kiehtovia, lisää Hytti-nen.

Palvelin kaatui

Raitin avajaiset pidettiin Tampereen Ko-mediateatterin tiloissa, ja tupa oli täyn-nä. Avajaisissa Hyttinen esitteli raitin

vaiheita ja suomirockin kärkinimet soittivat Juicen kappaleita. Valtakunnan päämedi-at noteerasivat myös raitin julkaisun, joten avajaispäivän yleisöpiikki kaatoi raittisivut hetkeksi. Sivuilla on edelleen kävijöitä tasai-seen tahtiin.

– Eniten palautetta on tullut raittivideoista. Useimmiten kommentti on ollut se, että on hienoa, kun videot vievät niin lähelle Jui-cea. Videoissahan Juicesta kertovat ihmiset, joiden kanssa tavalliset ihmiset eivät juuri pääse tai satu juttusille. On ollut jopa yllättä-vää, että niin monen ikäiset ja niin erilaiset ihmiset ovat kiinnostuneita paitsi Juicen tuo-tannosta myös hänen henkilöhistoriastaan, tiivistää Hyttinen.

Raitti kulkee mukana

Juicen Tampere -raitin kohteet ovat kaikki kävelymatkan päässä Tampereen keskustas-ta. Hyttinen ehdottaakin, että raittikävelyjä voisi järjestää varsinkin kesäaikaan. Oma-toimimatkailija voi tosin helposti katsella ja kunnella raittikohteen esittelyn paikan pääl-lä myös matkapuhelimesta.

– Voisin kuvitella, että nyt kun netti kulkee usein mukana puhelimessa, niin esimerkiksi Otavalankatu 8:n kohdalla ihmiset saattaisi-vat innostua katsomaan Juice-raitin sivuilta, mitä Juice, Mikko Alatalo ja Harri Rinne ai-kanaan sisällä puuhasivat.

Tavoitteena oli saada

kansantaiteilijasta

esiin uusia näkökulmia.

10

Ku

lttuu

ripalvelut

Ison rockkonsertin j rjest minen sujuu Tullikamarin Pakkahuoneella. Tarkastelussa tapaus Mot rhead

Partysan Production Oy on tamperelainen yritys, joka järjesti viime vuonna 14 rockkonserttia Pakkahuoneella. Yritys tuot-taa myös Ratinan Stadionin ja Jäähallin jättikonsertteja sekä Sauna Open Air -festivaalit.

Ku

lttu

uri

palv

elu

t

ä äö

TEKSTI JA KUVA TUULA PESSA

Toiminnanjohtaja Jussi Santalahti vastasi muutamaan ison rockkonsertin järjestämiseen liittyvään kysy-mykseen. Esimerkkinä on 18.12. Pakkahuoneella esiintynyt brittiläinen stadionkokoluokan bändi Mo-törhead, jonka levyjä on myyty yli 45 miljoonaa kappaletta. Konsertin 1500 lippua myytiin loppuun ennakkona 15 minuutissa.

Kuinka aikaisin alat rockkonsertin järjestämisen?

– Isot konsertit varmistuvat aina ajoissa, tämä jo al-kukesästä. Seuraavaksi liput myyntiin elokuun lopulla ja varsinainen tuotantosuunnittelu alkaa sen jälkeen, jollei jo kaupantekovaiheessa ole otettu huomioon esimerkiksi bändin omaa äänentoistoa ja keittiötä.

Santalahti kertoo, että välillä sali varataan ensin, mutta useimmiten kiertuesuunnitelmien mukaan hae-taan sopiva päivä. Tullikamarin Pakkahuonetta San-talahti pitää hyvänä konserttipaikkana mutta myös kehittämisen kohteita löytyy.

– Tila on hyvä sekä yleisölle että bändin tuotannolle, mutta sekä keikkapäivän-aikaista että pysy-vämpää varastotilaa saisi olla enemmän. Tullikamari on tun-nettu paikka. Lähes kaikki nykyiset tuotantoryhmät tuntevat paikan.

Mitä erikoisjärjestelyjä Motörhead vaati

konserttijärjestäjältä?

– Etukäteen tehty suunnittelu auttoi, sillä paikka on esiintymislavaltaan ja takati-loiltaan pienempi kuin mitä MH nykyään muuten tekee. Tässä konsertissa bändi käytti omaa äänentoistoaan, eli purkuun ja varastointiin meni aikaa. Motörhead on iso ja kunnioitettu bändi, siksi kaik-keen muuhunkin valmisteluun kuten ruoka-

ja juomahuoltoon tehtiin työtä enemmän, kertoo Santalahti.

– Loppuunmyyty sali myös vaatii lisähen-kilökuntaa ja mm. narikoita ja kulunval-vontaa. Partysanin työntekijöitä oli 40, joista 4–6 teki työtä jo etukäteen ja muut keikkapäivänä. Miestyötunteja kertyi noin 500.

Konsertti oli kaiken kaikkiaan onnistunut. Kun Santalahdelta kysytään ideoita ti-

lojen kehittämiseen, on hänellä vastaus valmiina.

– Kaipaisin lisää varastotilaa sekä jous-tavampaa varausjärjestelmää eli esimer-kiksi kahden vaihtoehtoisen päivän mah-dollisuuden. Odotan myös väliaikaisen sisäänkäynnin poistumista ja toivon, että se muutettaisiin varastoksi.

Konsertin 1500

lippua myytiin

loppuun ennakkona

15 minuutissa.

11

Motörhead keikkaili Pakkahuoneella 18.12

Ku

lttuu

ripalvelut

TEKSTI MINNAKAISA KUIVALAINEN KUVA MAARIT KYTÖHARJU

Ku

lttu

uri

palv

elu

t Ku

lttuu

ripalvelut

Tampereen S vel soi talkoolaisellekinTampereen Sävel tuo Tampereelle joka toinen vuosi tuhansia kuoro- ja yhtyelaulumusiikin ystäviä. Festivaalin järjestelyistä vastaa Tampereen Musiikkijuhlat, mutta tapahtuman toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman 200 vapaaehtoistyöntekijää.

Yksi heistä on Elina Pitkäkoski.

Ku

lttu

uri

palv

elu

t

ä

TEKSTI MINNAKAISA KUIVALAINEN KUVA MAARIT KYTÖHARJU

Ilmaiseksi konsertteihin

Olet ollut Tampereen Sävelen vapaaehtoistyön-tekijänä vuodesta 1993 alkaen. Mikä sinua motivoi osallistumaan festivaalityöhön?

– Halusin jo opiskelijana päästä kuuntelemaan osallistuvien kuorojen esityksiä ja ilmaiseksi kon-sertteihin. Kuorojen oppaana toimiessani kiinnos-ti myös tutustua ulkomaisten kuorojen laulajiin.

Laulat Kamarikuoro Camenassa sekä olet Suo-men sekakuoroliiton hallituksen jäsen. Mikä on mielestäsi Tampereen Sävelen merkitys suomalai-selle kuoro- ja yhtyelaulumusiikille?

– Tampereen Sävel on suomalaisten kuorojen, kuorolaisten ja kuoronjohtajien tärkeä tapaamis- ja koulutustilaisuus. Se tarjoaa myös kontakteja ulkomaille. Kuorokatselmukseen osallistuminen on kaikille kuoroille hyödyllinen oman tason mit-tari.

Tampereen Sävelen kansainväliseen ohjelmis-toon sisältyvät yhtyelaulukilpailu, kuorokatsel-mus, konserttisarja, kurssit sekä ilmaiskonserttisar-ja. Miten hyvin ehdit yleensä seurata festivaalin ohjelmaa?

– Olemme Tampere-talon festivaali-infossa pys-tyneet aina järjestämään vuorot niin, että siitä pääsee kuuntelemaan haluamaansa katselmus-kuoroa tai konserttia.

Lisää ohjelmaa taukojen ajaksi

Vuoden 2011 Tampereen Sävelen taiteel-lisena johtajana oli Jussi Chydenius. Mikä oli sinulle festivaaliohjelman kohokohta?

– Yhtyelaulukilpailu on suosikkini. Viimeksi en ehtinyt juurikaan iltakonsertteihin, vali-tettavasti.

Mitä toivoisit festivaalijärjestelyissä otetta-van tulevaisuudessa huomioon?

– Kuorokatselmuksen taukojen ajaksi pi-täisi päivisin saada lisää ohjelmaa. Vii-me vuoden Kuoropiknikille toivon myös jatkoa!

Seuraava Tampereen Sävel soi 5.–9.6.2013, taiteellisena johtajanaan sä-veltäjä Jaakko Mäntyjärvi. Aiotko osallis-tua jälleen Tampereen Säveleen?

– Tottakai!

FAKTAA

Tampereen Sävel 8.–12.6.2011

Yhtyelaulukilpailu – 14 lauluyhtyettä Meksikosta NamibiaanKuorokatselmus – 48 kuoroa Singaporesta SiperiaanKonserttisarja – 11 konserttia 5 kurssia Ilmaiskonserttisarja Kuule Sävel! – 33 konserttia ympäri kaupunkiaLehdistövieraana mm. BBC Radio 3, Teemaohjel-ma Tampereen Sävelestä 10.7.2011

12

Kuorolaiset Singaporesta festivaali-infon asiakkaina.

Ku

lttuu

ripalvelut

Tampere Filharmonia tarttui kansainv lisiin haasteisiinTampere Filharmonia ja ylikapellimestari Hannu Lintu eivät pelkää haasteita. Hyvänä esimerkkinä vuoden ohjelmasta oli

International Classical Music Awards -palkintogaala, jota orkesteri lähti isännöimään huhtikuussa Tampere-talossa.

Ku

lttu

uri

palv

elu

t

ä

TEKSTI JA KUVA PAMA ALAVILO

– ICMA-tuomaristo toivoi ensimmäisen gaa-lan tapahtumapaikaksi Suomea. Meidän piti päättää nopeasti, tartummeko haasteeseen, kertoo vs. intendentti Eija Oravuo. – Se kan-natti, sillä niin orkesteri kuin järjestelyt saivat suuret kiitokset kansainvälisiltä vierailta ja ylei-söltä.

Palkintojenjaon jälkeen orkesteri tarjosi ylei-sölle loisteliaan gaalakonsertin Hannu Linnun johdolla. Solisteina esiintyi ICMA-palkittuja taiteilijoita, heidän joukossaan kansainvälinen suomalaiskapellimestari Esa-Pekka Salonen, joka palkittiin Vuoden taiteilijana. Salonen johti oman sävellyksensä Helix. – Orkesterille aivan erityisen mieluinen vieras, iloitsee Eija Oravuo.

Orkesteri loi uuden elokuvaelämyksen

Jo muutama viikko gaalakonsertin jälkeen oli vuorossa toinen kansainvälinen merkkitapaus, kun Tampere Filharmonia toi Tampere-taloon elokuvan Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit. Neljässä esityksessä yleisö koki tämän elokuvan ensi kertaa Suomessa kokonaisuu-tena, jossa orkesteri, kuoro ja laulusolistit esittivät musiikin livenä. Vaikutus oli vahva, ja yleisön kiitoksia ja toiveita uusista elokuvapro-duktioista tulvi orkesteriin.

Tulilintu sai nuoren yleisön syttymään

Tammikuussa Tampere Filharmonia lunasti jälleen paikkansa lasten ja nuorten musiikkikasvatustoiminnan edelläkävijänä. Poikkitaiteellinen Lasten Tulilintu -produktio yhdisti Igor Stravins-kyn orkesterimusiikin, tanssin ja lasten piirustuksilla luodun visua-lisoinnin vaikuttavaksi näyttämöesitykseksi. Kertojana vieraili Eppu Nuotio, joka oli myös kirjoittanut tarinan. Lasten Tulilintu toteutettiin yhteistyössä tanssipedagogi Marjo Hämäläisen, Si-sä-Suomen tanssin aluekeskuksen sekä Pispalan ja Johanneksen koulujen kanssa.

– Projektin yhteydessä järjestettiin iltakonsertin lisäksi neljä koululaiskonserttia, joiden suosio oli valtava. Tulilintu-projekti konsertteineen sai noin 6000 nuorta kuulijaa, kertoo Eija Ora-vuo. Vuoden aikana Tampere Filharmonian lapsille ja nuorille suunnatut tapahtumat vetivät Tampere-taloon yhteensä 12 000 lasta ja nuorta.

13

Tulilintu-projekti konsertteineen sai noin 6000 nuorta kuulijaa.

Ku

lttuu

ripalvelut

TEKSTI JOHANNA KURELA KUVA SULO NIEMI RUNO RAILI RAUTIO

Ku

lttu

uri

palv

elu

t Ku

lttuu

ripalvelut

Unelmista totta EU-rahalla

TEKSTI JOHANNA KURELA KUVA SULO NIEMI RUNO RAILI RAUTIO

14

Värikkäisiin juhla-asuihin pukeutu-neet naiset esittivät lapsille myös perinteistä venäläistä nukketeatte-ria.

Kulttuuripalveluissa on toiminut syksystä 2008 Tampere yhdessä -projekti, jonka tehtävänä on auttaa tamperelaisia yhdistyksiä hakemaan Euroo-pan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitusta pieni-muotoiseen yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan. Työnjako projektin ja yhdistysten välillä on selvä: projekti vastaa EU-paperisodasta ja yhdistykset puolestaan varsinaisesta toiminnasta.

Kun työläs byrokratia jää vähemmälle, yhdistysten voimat vapautuvat siihen, mikä on tärkeää.

– Emme olisi voineet toteuttaa tällaista projektia omin voimin, toteaa Margarita Niemi Tampereen venäläisestä klubista. Yhdistys on yksi niistä, jotka uskalsivat tarttua uudenlaiseen rahoitusmahdolli-suuteen.

Venäläinen klubi halusi lähteä kertomaan maansa kulttuurista lapsille, joilla ei vielä ole ikäviä ennakkoluuloja venäläisyydes-tä. Privet Venäjältä eli Terveh-

dys Venäjältä -hankkeessa yli 240 esi- ja alakou-lulaista pääsi iloisissa ja värikkäissä työpajoissa leikkimään, tanssimaan ja musisoimaan venäläi-seen tapaan. Vauhdikkaaseen touhuun osallistu-neille lapsille jäi mukava mielikuva venäläisistä ja venäjän kielestä.

Apinatarha ja 17 muuta hanketta

EAKR-rahalla saatiin toteutettua 18 pientä ja moni-muotoista hanketta, joilla saatiin innostetuksi erilai-sia ihmisryhmiä uuden harrastuksen tai toiminnan pariin tai joilla muuten edistettiin hyvinvointia.

Tarpeelliseksi osoittautunutta Tampere yhdessä -toimintaa jatketaan. Projekti on saanut jatkora-hoitusta, ja toiminta välittäjänä EU-rahoittajan ja

yhdistysten välillä jatkuu vuoden 2013 loppuun.

www.tampereyhdessa.net

Se on joskus niin pienestä kiinni. Tarvittiin vain välikappale yhdistämään EU-rahoittaja ja yhdistykset, joilla on hienoja ideoi-ta. Lopputuloksena syntyi 18 tähtihanketta – ja lisää on vielä tulossa.

- Beach volley -kenttä Peltolam min uimarannalle - Nettipiste kansalaisasiointia varten - Biriani (liikuntaa maahanmuutta janaisille) - Kuurosokeat lähipalvelujen käyttäjinä - Kohti sujuvaa vuorovaikutusta - Papparyhmä Ponnistus - Monikulttuurinen tanssiryhmä Elo - Privet Venäjältä - Tesoman kiertävät tarinat - Viinikan-Nekalan elonkorjuu - Somalia tutuksi -esitelmäsarja

- Valon etsijät -kiertue - Lentävänniemi – jos sinä saisit päättää - Kaukajärven kesätapahtumat - Karosen koulun piha-alueen parantaminen - Nekalan yhteisöpuutarha - Aikahyppy – Vilusen karta nomiljöö entiseen loistoon - Reikä 1 – Minigolfia kartano- miljöössä

18 pienhanketta EAKR-rahalla

Ku

lttu

uri

palv

elu

t

Valon etsijät -hankkeessa mielenterveyskuntoutujat

kokosivat omista runoistaan kirjan, lähtivät runokiertueelle

ja pääsivät parrasvaloihin kertomaan tarinansa yleisölle.

- Raili Rautio

Emme olisi voi-neet toteut-

taa tätä omin voimin.

15

Liit

teetLiiteet

Kulttuuri- ja nuorisopalveluiden tapahtumalistaus 2011

Kulttuuri- ja nuorisopalvelujen tapahtumalistaus on tiivistetty ja suppea, koska tapahtumia on vuoden mittaan tuhansia. Yhteistyökumppaneita eri tapahtumien toteutuksessa on ollut satoja – yhdistyksiä, yrityksiä, kaupungin muita yksiköitä ja yksittäisiä ihmisiä. Suuren lukumäärän vuoksi heitä ei voida luetella, mutta suuri kiitos kuuluu heille kaikille yhdessä ja erikseen. Yhteistyö mahdollistaa toiminnan laajuuden ja kattavuuden.

KULTTUURIPALVELUT

YLEISET KULTTUURIPALVELUT

ikäihmisten kulttuuripalvelut 1.8.–2.5. Kulttuurituokiot päivätoimintapaikoissa, yht. 125 kpl 5.9.–8.12. Kulttuurituokiot päivätoimintapaikoissa, yht. 210 kpl 28.1.–5.12. Tapahtumia, esityksiä ja konsertteja palvelukeskuksissa ja sairaaloissa, yht. 7 kpl 13.1.–26.5. Kansantanssin kevätlukukausi, 2 ryhmää 13.1.–21.4. Runopiirin kevätlukukausi 7.4. Pirjo Äikäs Wihreässä puussa 20.4. Runo soi -matinea 27.4. Isänmaallinen juhla Pakkahuoneella 17.5. Kevätkieppi – vanhustyöntekijöiden virkistyspäivä 6.6. Astu Suveen 13.6.–13.8. Seniorit kaupungissa -kiertonäyttely Metsossa ja Kuuselassa 16.5. Eläkeläisten Viikinsaaren valtaus -tapahtuma 23.5.–8.8. Puistokonsertit palvelukeskusten pihoilla, yht. 17 kpl 8.6. Rientolan eläkeläisten soittokunnan konsertit Hervannassa, yht. 2 kpl 1.9.–15.12. Seniorivisat Sumeliusklubilla, yht. 14 kpl 22.10. Seniorimessut 7.9.–16.12. Kansantanssin syyskausi, 2 ryhmää 7.9.–30.11. Runopiirin syyskausi 2.11. Huijataanko meitä -esitelmä, kuluttaja-asiamies Anja Peltonen 7.11.–30.12. Tässä hetkessä -hoitohenkilökunnan koulutukset ja kehittämistyö, Minna Eloranta 30.11. Runomatinea 2.12.–15.12. Joulutuokiot, yht. 7 kpl IkiSävel-hanke osana Tampereen Sävel -festivaalia

haiharan taidekeskus

näyttelyt 14.5.–5.6. Neljä säveltä 11.–26.6. Matkalla, taideryhmä Baren Baren 2.–31.7. Mamsellin ja pehtoorin elämän matkassa – lähellä ja kaukana 6.–28.8. Metsästä, kutsunäyttely

taidekurssit ja työpajat 6.6.–7.8. Taidekursseja lapsille ja aikuisille, yht. 5, tunteja 132 6.7.–27.7. Taidetyöpajat lapsille, yht. 6 kertaa 29.–30.7. Taidetyöpajat aikuisille, yht. 3 kertaa

tapahtumat 22.5. Tampere-Seuran orkesterin kesäkonsertti 9.6. Haihara soikoon 9.–10.7. Wanha Haihara 2011 12.8. Lasten taiteiden yö

haiharan nukketeatteri 6.8.–21.9. Kiinalainen kissa, yht. 12 näytöstä

Runebergin mökki 15.5.–31.8. Tampereen taideteollisen yhdistyksen Interi ry:n näyttely/myymälä Erillisnäyttelyitä: Olen – ajattelen, Nonna-Nina Mäki, maalauksia Sisustusjuttu, Ulpu Räty-Haliseva, Ritva-Liisa Puhakka, tekstiilejä Kaiken maailman kotkotuksia, Margit Hakanen, keramiikkaa ja lasia

Liiteet

Liit

teet

16

Liit

teetLiiteet

viikinsaari 27.5.–14.8. Saaren infopiste, omatoiminen luontopolku ja pelivälinelainaus avoinna päivittäin (paitsi kesäkuun ja elokuun maanantait) 1.6.–3.8. Lasten opastetut luontokoulut 1–3 kertaa päivässä keskiviikkoisin 7.6.–9.8. Summer emotions, tanssinopetusta tiistai-iltaisin, yht. 10 kertaa 9.6.–25.8. Torstain lavatanssit, yht. 12 kertaa 29.6.–3.8. Hattarakorennon kesä – Viikinsaaren lastenpäivät, yht. 6 kertaa 21.6. Muumien turvallinen juhannusMusiikki-illat: 1.7. Viikinsaaren maihinnousu 15.7. Musiikki-ilta ravintolassa 6.8. Down Home Island – Maanläheinen roots-musiikkitapahtuma 29.8. Jazzin maihinnousu

keskitetty ohjelmatuotanto 15.1. Kulttuurikerhon retki Turku 2011 -avajaisiin 18.2. Tiedotustilaisuus puistokonserttien esiintyjähausta esiintyjille 5.2. Kulttuuritori-tapahtuma Metsossa yhteistyössä 30 kaupungin kulttuuriyhteisön kanssa 22.3.–19.4. Kun ilta ehtii -tanssikurssi, Pakkahuone, yht. 5 kertaa 29.4. Tanssin päivän tapahtuma Pakkahuoneella, yhteistyössä Pirkanmaan tanssin keskus 23.5.–21.8. Puistokonserttisarja, useita esiintyjiä, useita tapahtumapaikkoja. Konsertteja yht. 142 kpl 24.9. Kulttuurikerhon retki Sastamalaan ja Hämeenkyröön 10.10. Aleksis Kiven päivän juhlahetki, yhteistyössä TaRu ry 18.12. Joulukonsertti, Pertti Palm, Finlaysonin kirkossa, yhteistyössä Tampereen seurakunnan kanssa

kaupunginosatoimintaVuoden aikana kaupunginosissa järjestettiin kulttuuripalveluiden itse tuottamia ja kaupunginosayhdis-tysten kanssa yhdessä tuotettuja tapahtumia ja kaupunginosien nimikkopäiviä. Tapahtumapaikkoja: Amuri, Atala, Epilä, Haapalinna, Hervanta, Härmälä, Hyhky, Ikuri, Kaleva, Kaukajärvi, Koivistonkylä, La-pinniemi, Lentävänniemi, Leinola, Linnainmaa, Messukylä, Multisilta, Nekala, Pispala, Rahola, Tahmela, Tammela, Tesoma, Vehmainen, Velaatta ja keskusta. Tapahtumia yhteensä 85 kpl

20.2. Juicen Tampere -kulttuuriraitin julkaisu 5.5. Kaukajärvi-kulttuuriraitin julkaisu

5.6.–11.9. Kulttuuria raiteilla, ”Tampereen likat” -naispatsasraitteja elävöittävät tapahtumat, yht. 12 kpl

LASTENKULTTUURI

20.2. Perhepäivä, Vapriikki (yhteistyökumppanina) 4.4.–2.5. Omakuvanukke-työpajasarja, Päiväperho, 4 kpl 8.6.–30.7. Lasten kesäkonsertit kaupunginosissa, 4 kpl 29.6.–3.8. Hattarakorennon kesä - Viikinsaaren lastenpäivät, 6 kpl 4.8. Lasten minifestarit tapahtumien yössä 30.10. Perhepäivä, Vapriikki (yhteistyökumppanina) 1.11.–7.12. Hurjan papan satutuokiot kirjastoissa, 15 kpl 4.12. Lasten joulu kartanolla, Haihara 6.12. Lasten itsenäisyyspäivä, Pakkahuone 20.11. LOP & Taikalamput syttyvät -tapahtuma, Tampere-talo

Lisäksi:Lastenkulttuurikeskus Rullassa 76 tapahtumaaLastenkulttuurikeskus Rullassa 6 näyttelyäKirjastoissa 16 tapahtumaaNeuvoloissa 44 työpajaaLasten Pirkkaset -tapahtumakuukausi PirkanmaallaKiertävät lastenkulttuuripaketit, 8 pysäkkiäAntero Vipusen aarrearkku -näyttely kiersi 3 kaupungissa (Lapinlahti, Kotka, Espoo)

KULTTUURIENVÄLINEN TOIMINTA

tapahtumat 6.–27.1. Venäläisen kulttuurin viikot, tapahtumia yht. 27 kpl 11.–20.3. Frankofonian viikko, tapahtumia yht. 6 kpl 1.4. Naisten Tampere -tapahtuma Vapriikissa 20.5. Museoiden yön toimintaa Vanhalla kirjastotalolla 27.5. Leningrad Dixieland jazzband -konsertti Finlaysonilla 18.6. Monikulttuurisuuspäivä Viikinsaaressa 4.8. Tapahtumien yön konsertti Vanhalla kirjastotalolla 13.9.–24.9. Etelä-Afrikan kulttuuritapahtuma, tapahtumia yht. 9 kpl 29.9. Welcome to Tampere -esitelmä 20.9. –20.10. Viro-viikot, tapahtumia yht. 2 kpl 3.11.–17.11. Ruotsin kulttuuriviikot, tapahtumia yht. 10 2.12. Suomalaisen kulttuurin päivä

järjestökoulutukset yhteistyössä Suomen Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomon kanssa

11 koulutus- ja perehdytystilaisuutta

tallennetoimintaVideopotretit 6 kplMuu videotuotanto 4 kpl

17

Liit

teetLiiteet

näyttelytoiminta galleria emil ja studioKulttuuripalvelujen omana tuotantona 11 kplUlosvuokrauksena 11 kpl

TAMPEREEN MUSIIKKIJUHLAT

tampereen musiikkijuhlatTampereen Sävel, yhteensä 110 konserttia ja tilaisuuttaTampere Jazz Happening, yhteensä 10 konserttia ja tilaisuutta

tullikammarin pakkahuoneTullikamarin Pakkahuoneella järjestettiin vuoden aikana 192 tilaisuutta ja niihin liittyviä tilaisuuden rakennus- ja purkupäiviä 18 kpl. Pakkahuoneeseen liittyviä huoltopäiviä 32 kpl.

NUORISOPALVELUT

keskitetyt palvelut 25.11. Kansainväliset nuorisomessut, Essen, SaksaLasten ja nuorten parissa toimivien koulutustilaisuudet, opintovierailut ja ammattilaisten aamukahvit, 10 kpl

erityisnuorisotyöLastensuojelun tukileirit kerran kuukaudessa perjantaista sunnuntaihin30.4. Vappuaaton jalkautuminen4.6. Koulujen päättäjäisten jalkautuminen Rosendahlin rannassaYövuoro-jalkautuminen noin kahden viikon välein perjantai-iltaisinYövuorovapaaehtoisten koulutus syksylläLaiffi-klubi keskiviikkoisin syyskuusta toukokuuhun Art-ryhmä syksyllä Just the way we are -valokuvausprojekti

osallisuus- ja vaikuttamispalveluttapahtumat

Pirkanmaan IdeafoorumiEduskuntavaalien ehdokkaiden keskustelupaneeliNuoriso-Alvari4.-luokkalaisten vaikuttamispäivätSuurkokoukset, 4 krtLasten Parlamentin hallitus, 18 krt Nuorisofoorumin hallitus, 14 krtSuomen Lasten Parlametin istuntoLOP-perhetapahtumaNuorisofoorumin edustus lauta- ja johtokunnissaAloitteet ja kannanotot, 20 krt

kilpailut ja kampanjatVuosi 2011 Osallisuuden teemavuosiOsallisuuskilpailu nuorisokeskuksille syksyllä

koulutuksetKansalaistalo MansikkapaikkaAhjolaOppilaskuntakoulutukset (peruskoulu ja toinen aste)Oppilaskuntien ohjaavien opettajien koulutusLapsinäkökulmakoulutukset

Loma-ajan toiminnat

nuorisopalveluiden omat leirit28.2.–4.3. Talvilomaleiri5.–9.6. Nuorten teatterileiri10.–13.6. Eläinleiri I 13.–16.6. Eläinleiri II24.6.–1.7. Ystävyyskaupunki Miskolc Unkari

yhteistoimintaleirit6.–10.6. Ympäristöetsivien luontopäiväleiri16.–20.6. Liikuntaleiri (Ahjola) 27.6.–1.7. Tanssileiri (Ahjola)

liikennepuisto6.6.–5.8. avoinnavk 20 ja 21 ryhmäviikot kouluille

kulttuurinen nuorisotyö ja tapahtumat

20.1. Nuorisopalveluiden työpajat Sammon keskuslukion toimintapäivässä, Sammon keskuslukio12.2.–5.3. ChillHouse-tapahtuman vapaaehtoisnuorilla järjestetyt tilaisuudet, yht. 3 kpl 2.–4.3. ChillHouse-nuorten talvilomatapahtuma, Tampere-talon Sorsapuistosali3.3. Tampere Ilmiö -bändikisan finaali, Tampere-talon Sorsapuistosali1.4.–9.12. Band Tour – bändien koulutusjakso / Äänityksiä, koulutuksia ja kiertue2.–3.4. Nuori Kulttuuri Moves 2011 – Pirkanmaan aluetapahtuma, Sorin Sirkus20.–22.5. Valtakunnallinen Nuori Kulttuuri -tanssitapahtuma / Pirkanmaata edustavien ryhmien matkajärjestelyt ja matka, Oulu1.6. Polte-bändikatselmus, Tullikamarin Pakkahuone6.9.–13.12. Tampeen Nuorisoteatterin harjoittelukausi, Toimintakeskus Vuoltsu22.9. Pirkanmaan Nuorisotyöpäivä yhteistyössä muiden kuntien edustajien kanssa, Ylöjärven kaupungintalo21.9.–30.11. IhmeFilmi-elokuvakasvatushanke/ Tampereen näytökset, Arthouse Cinema Niagara2.10. Tampereen päivän bändi-ilta, Toimintakeskus Vuoltsu29.10. Bändi-ilta, Toimintakeskus Vuoltsu12.11.–9.12. Band Tour -kiertueen keikat Tampereella, Vaasassa ja Helsingissä

Liiteet

Liit

teet

18

Liit

teetLiiteet

1.-30.11. Kult Tour – Pirkanmaan nuorten kulttuuriviikot 15.11.–15.12. Mun Taidetta, nuorten taidenäyttely, Toimintakeskus Vuoltsun näyteikkunat 13.12. Tampereen Nuorisoteatterin jouludemo, Toimintakeskus Vuoltsu

moka-hankeHankkeen alle on muodostunut kansainvälisen nuorisovaihtoprojektin monikulttuurinen nuorten ryhmä. Ryhmässä yhteensä 15 nuorta. Ryhmä kokoontui yhteensä 8 kertaa ja jatkaa toimintaansa kevätkaudelle 2012.

alueelliset palvelut

5.2. Tunneksää kaupunkis? – Tampere-tietämyskilpailu 13.3. Linnainmaan talvitapahtuma, Linnainmaan koulu 14.–27.3. Valintojen putki, Takahuhdin koulu 31.5. Terve! Linnainmaa-tapahtuma, Linnainmaan Prisma

Lisäksi alueen jokainen nuorisokeskus on toteuttanut omaa avointa nuorisotilatoimintaansa, jonka yhteydessä on järjestetty lukuisia talokohtaisia tapahtumia, kerhoja, retkiä, leirejä, jne.

kaakkoinen alue Kevät, Tyttö-työprojektit Kevät, ”tutkimusmatkailija”-toiminta, yht. 4 tapahtumaa 16.4. Miesten vuoro/poikatoiminta KUPOLI (Kaakkoinen alue, Kupoli, Helapuisto ja Annala) 6.–7.5. Annala ja HelaRock 15.5. Vinkeli-lapsiperhetapahtuma, Hervanta 27.8. Yhdessä ympäri Hervantaa/Peikkometsä, koko perheen tapahtuma, Hervanta Syksy, Tyttö-työprojektit Syksy, ”tutkimusmatkailija”-toiminta, yht. 2 tapahtumaa

eteläinen alue28.4. Härmälän turvallisuuspäivä, perhetapahtuma 15.9. Anna mulle aikaa -päivä, tapahtuma kaikilla nuorisokeskuksilla 10.4. Multisiltapäivä, perhetapahtuma1.1.–3.3. Eteläisen alueen muotinäytösryhmä ja 3.3. muotinäytös ChillHouse-tapahtumassa 6.3. Jäärieha Koivistonkylän kentällä yhteistyössä LC-Koivistonkylän kanssa28.4. Wiinikan Wappu -perhetapahtuma yhdessä Nekalan koulun kanssa18.5. Floran päivän perhetapahtuma Koivistonkylän alueen toimijoiden kanssa23.5. Kultajuhlat Keskustorilla, Koivistonkylän nuorisokeskuksen nuoria ja Aamulehti jakamassa kultaliitettä1.6. Ilmaveivikisa Tullintorilla yhteistyössä Aamulehden kanssa6.–30.6. Vohvelikahvila Koivistonkylän nuorisokeskuksessa, kesätyöharjoittelu 13 nuorelle11.–15.8. Tampereen normaalikoulun ryhmäyttämispäivät sekä yläasteelle että lukiolle1.10. Tampereen päivän perhetapahtuma Koivistonkylän nuorisokeskuksessa16.11. Perhetapahtuma Koiviston koululla yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa15.9.–24.12. Fantasiakalenteri-projekti Lisäksi alueen jokainen nuorisokeskus on toteuttanut omaa avointa nuorisotilatoimintaansa, jonka yhteydessä on järjestetty lukuisia talokohtaisia tapahtumia, kerhoja, retkiä, leirejä, jne.

läntinen alue 18.2. Koukkuniemi, vanhusten ulkoilutus 26.3. Lentsu HIP HOP 7.5. Tesomarock 21.–23.6 Big Brother -leiri Tesomalla 11.9. Suomensaari Elää 5.11. Nuorten halloween-tapahtuma 8.12. NOPPA-päihdekasvatusteatteri

Lisäksi alueen jokainen nuorisokeskus on toteuttanut omaa avointa nuorisotilatoimintaansa, jonka yhteydessä on järjestetty lukuisia talokohtaisia tapahtumia, kerhoja, retkiä, leirejä, jne.

keskusta kesätoimintaToimintapäivät Rosendahlin rannassa, 3 kplToimintapäivät Nuorisokahvila Uniikissa, 8 kplMusatapahtuma Uniikki Beat, Nuorisokahvila Uniikki

TAMPEREEN FILHARMONIA5.1.–15.12. Konsertteja yhteensä 47 kpl

Lisäksi:Maksullisia kenraaliharjoituksia 6Vierailuja Filharmonian arkeen (kouluille ja päiväkodeille) 11Koululaiskonsertteja 5Uudet teokset tutuiksi -tilaisuuksia 6Nuori kuuntelija -klubin toiminta, 235 jäsentä

19

Liit

teetLiiteet

Kävijämäärät 2011

KULTTUURIPALVELUT Tapahtumat KävijätA. Yleiset kulttuuripalvelutLastenkulttuuri 181 33 083Taidekaari (käyntikerrat) 28 745Ikäihmisten kulttuuripalvelut 537 17 080Aluetoiminta 85 23 534Kulttuuriraitit 2 440Viikinsaari 68 50 049Haihara 109 12 670Galleria Emil ja Studio 22 17 920Ohjelmapalvelut 154 13 663Tullikamari/Pakkahuone 192 86 325 Yhteensä 1350 283 509

B. Kulttuurien välinen toiminta 89 4146

A. MusiikkijuhlatTampereen Sävel 110 27104Tampere Jazz Happening 10 10 237Yhteensä 120 37 341

KULTTUURIPALVELUT YHTEENSÄ Tapahtumat Kävijät 1569 325 428

ORKESTERIKonsertteja ja tapahtumia Kävijöitä 86 64 139joista lapsia ja nuoria 9103

NUORISOPALVELUT KäyntikerratA. NuorisotilatNuorisokeskustoiminta Annalan nuorisokeskus 6 082Hervannan nuorisokeskus KUPOLI 11 759Helapuiston nuorisokeskus / studio 8 588Lentävänniemen nuorisokeskus 4 661Tesoman nuorisokeskus 12 189Koivistonkylän nuorisokeskus 9 056Multisillan nuorisokeskus 3 497Rantaperkiön nuorisokeskus 5 386Leinolan nuorisokeskus 15 635Linnainmaan nuorisokeskus 11 746Tasanteen nuorisokeskus 3 251Kämmenniemen nuorisokeskus 5 148Yhteensä 96 998

Muut nuorisotilatToimintakeskus Vuoltsu 39 830Liikennepuisto 6 520Bänditilat (käyntikerrat) 2 922Antaverkan leirikeskus (leiripäivät) 4 309Verkkonuorisotyö 4 006Yhteensä 57 587

B. Muu nuorisotoimintaAlueellinen toiminta ja tapahtumat 15 419Kouluyhteistyö 13 854Leiri- ja retkitoiminta (ei Antaverkka) 1 261Järjestöyhteistyö 448Kansainvälinen toiminta 703

NUORISOPALVELUT YHTEENSÄ 186 270

Liiteet

Liit

teet

20

Liit

teetLiiteet

Kulttuuri- ja nuorisopalveluiden vakinainen henkilökunta vuonna 2011Kulttuuripalvelut

Masonen Jaakko, kulttuuritoimenjohtajaAsikainen Jukka, järjestäjäHelenius Erja, graafinen suunnittelijaHirvinen Tuija, koordinaattoriHuovinen Timo, järjestäjäJärvinen Tapio, työnjohtajaJärvinen Tarja, koordinaattoriKauppinen Juhamatti, musiikkituottajaKeskinen Markku, järjestäjäKeskinen Teemu, kulttuuriohjaajaKoivisto Outi, koordinaattoriKoivusalo Eija, musiikkituottajaKoskinen Anne, palvelussuhdesihteeriKuivalainen Minnakaisa, toiminnanjohtajaLaurila Jaakko, kulttuuriohjaajaLehtinen Marianna, johtava koordinaattoriLeppäkorpi Jaana, toimistoesimiesMajamaa Ulla, koordinaattoriMaunu Paula, kulttuuriohjaajaNieminen Kirsi, taloussihteeriPedersen Elise, johtava koordinaattoriPessa Tuula, koordinaattoriRanta Irma, hallintosihteeriReinson Maris, johtava koordinaattoriRyynänen Kaija, taloussihteeriRämä Jaana, vahtimestariSyrjä Kirsti, palveluneuvojaTalsta Jussi, järjestäjäVesala Jarno, kulttuuriohjaaja

Nuorisopalvelut

Mertanen Jorma, nuorisopalvelujohtajaAutio Timo, internet-ohjaajaBrusi Piritta, nuoriso-ohjaajaEkblom Tapio, talonmies-vahtimestariEtu-Seppälä Jukka, toiminnanjohtajaGranqvist Minna, askartelunohjaajaHaapakoski Lilla, nuorisotyöntekijäHaapakoski Teemu, nuoriso-ohjaajaHaapamäki Juha, nuorisotyöntekijäHakala Jari, huoltomiesHeinonen Antti, johtava koordinaattoriHietamaa Liisa, nuoriso-ohjaajaHonkala Kaisa, nuoriso-ohjaajaHynynen Leila, vastaava askartelunohjaajaHällfors Jari, nuoriso-ohjaajaHänninen Kirsi, nuoriso-ohjaaja Järvinen Erika, vastaava nuoriso-ohjaajaKaila Siri, nuorisotyöntekijäKaipainen Anne, toimistosihteeriKalmakurki Mikko, talonmies-vahtimestariKoivula Sonja, nuoriso-ohjaajaKoskela Riikka, nuorisotyöntekijä

Koskinen Jarno, nuoriso-ohjaajaKoskinen Petri, nuorisotyöntekijäKurki Mikko, nuorisotyöntekijäLapinkoski Heli, nuoriso-ohjaajaLaukamo Päivi, nuoriso-ohjaajaLehtinen Katja, vastaava nuoriso-ohjaajaLehtonen Kari, vahtimestariLuukkonen Kai, vastaava nuoriso-ohjaajaLönnqvist Cilla-Kajsa, nuorisotyöntekijäMajanen Paavo, varastonhoitajaMatikainen Marjo-Riitta, nuorisotyöntekijäMyllyvirta Tero, nuoriso-ohjaajaMäkinen Turkka, nuorisotyöntekijäNaumanen Sirpa, nuorisotyöntekijäNiemelä Outi, nuorisotyöntekijäNiskakangas Erkki, huoltomiesNivala Miia, nuoriso-ohjaajaNoponen Tarja, nuorisotyöntekijäOhra-Aho Marko, nuorisotyöntekijäOksanen Sanna, nuorisotyöntekijäPalmu Sini, nuorisotyöntekijäPalovaara Jussi, nuorisotyöntekijäPeltonen Janne, nuorisotyöntekijäPerämäki Jussi, nuoriso-ohjaajaPoikajärvi Kaisa, vastaava nuoriso-ohjaajaRasi-Koskinen Vesa, nuoriso-ohjaajaRiihijärvi Kirsi, nuorisotyöntekijäRiihimäki-Salmela Joanna, nuoriso-ohjaajaRoutamaa Tuija, nuoriso-ohjaajaRuotsalainen Kati, palveluneuvojaSaarni Anna, nuoriso-ohjaajaSipola Mira, nuoriso-ohjaajaTaiponen Janne, johtava koordinaattoriTamminen Mertsi, nuoriso-ohjaajaTokee Tiina, nuoriso-ohjaajaTuohino Päivi, nuorisotyöntekijäTuominen Niina, nuoriso-ohjaajaTörmäkangas Tea, nuoriso-ohjaajaValpasvuo Ilkka, nuorisotyöntekijäVehkalahti Tiina-Liisa, johtava koordinaattoriVoipio Aninka, nuoriso-ohjaajaVuorenniemi Riina, askartelunohjaajaVänni Helena, askartelunohjaajaYlä-Kotola Tiia, nuorisotyöntekijä

Lisäksi kulttuuri- ja nuorisopalveluissa oli määräaikai-sia työntekijöitä, harjoittelijoita, siviilipalvelusmiehiä ja työllisyys- ja työmarkkinatuella olevia työntekijöitä.

Tampere Filharmonia

Hallinto

Hirvonen Maritta, intendenttiHänninen Pauliina, markkinointiassistenttiHöylänen Elina, toimistosihteeriKoivisto Pekka, nuotistonhoitajaLehtonen Lauri, järjestäjäMarttila Juha, järjestäjäNiemi Marja-Leena, taloussihteeriOravuo Eija, apulaisintendenttiViitasalo-Ruusukallio Outi, markkinointi-ja tiedotus-sihteeriYli-Tuomi Riitta-Leena, palvelussuhdesihteeri

Orkesteri

Ala Juha, äänenjohtajaAngervo Anna ,soittaja Antola Lea, soittajaArmio Joni, varaäänenjohtaja Balázs György, äänenjohtajaBirznieks Reinis, soittaja Bodart Dominique, äänenjohtaja Dmitriev Alexei, äänenjohtaja Forsman Stig,soittaja Haanterä Jaana, varaäänenjohtajaHallila Riitta, soittaja Hannikainen Heikki, soittaja Hannikainen Heili, soittaja Hannikainen Raimo,soittaja Hautakangas Marianne, soittaja Heikkinen Marja-Liisa, soittaja Heinola Anneli, soittaja Heinonen Siri, soittaja Hirvonen Antti, äänenjohtaja Hostikka Olavi, varaäänenjohtaja Huhtinen Pentti, soittaja Hyväkkö Jarmo, äänenjohtaja Johnson Nina, varaäänenjohtaja Juuti Maija, soittaja Jämsä Miika, soittaja Kapustin Mikhail, varaäänenjohtaja Kilpinen Elina, soittajaKilpinen Tapio, soittaja Kim Dennis, konserttimestari Kinnunen Tuomo, soittaja Kivivuori Kimmo, varaäänenjohtaja Kleemola Juha, soittajaKorhonen Anne, soittaja Korpela-Pulkkinen Kirsi, soittaja Koskela Pauliina, soittaja Kurri Jyri, äänenjohtaja Kuula Heidi, äänenjohtaja Laaksonen Lotta, soittaja

Lamminmäki Tuija, soittaja Laukkanen Tiina, äänenjohtaja Laulaja Antti, soittaja Lehtinen Heikki, soittaja Lilientale-Birzniece Kristine, soittaja Liukko Sampo, soittaja Marttila Riikka, äänenjohtajaMiettunen Harri, äänenjohtaja Mikkonen Pentti, soittaja Morita Kazutaka, varaäänenjohtaja Mäkiharju Petri, äänenjohtaja Nachtigall Taavi, soittaja Nikkanen Kari, soittajaNikkanen Katri, konserttimestari Nordman Jaakko, soittaja Nuora-Loijas Liina, varaäänenjohtaja Näätänen Reetta, soittaja Oravakangas Tuomo, varaäänenjohtaja Pesonen Janne, varaäänenjohtaja Planman Seppo, soittaja Ponkala Ismo, äänenjohtaja Puhto Annaleena, äänenjohtaja Pöyhönen Heikki, varaäänenjohtaja Rankka Pekka, äänenjohtaja Reding Mark, äänenjohtaja Ruskeepää Timo, soittaja Saari Panu, varaäänenjohtaja Saari Tarja-Leena, soittaja Severeide Olav, äänenjohtaja Silinskas Jonas, äänenjohtaja Sinisalo Maija, soittaja Sipilä Elina, soittaja Slobodjaniouk Mikhail, soolosoittaja Sorokina Elizabete, soittaja Suikkanen Seppo, soittaja Suuronen Eeva-Liisa, soittaja Suuronen Jouni, äänenjohtaja Szalay István, soittaja Tanskanen Kauko, varaäänenjohtaja Tiitinen Pasi, varaäänenjohtaja Torkkeli Vitali, soittaja Tulisalmi Pirjo, soittaja Tullila Kimmo, äänenjohtaja Tullila Sanna, soittaja Tuominen Kati, soittaja Uimonen Jarkko, äänenjohtaja Vahtola Vesa, soittaja Vartiainen Kirsti, äänenjohtaja Veryukhanov Aleksandr, äänenjohtaja Välimäki Aki, varaäänenjohtaja Välimäki Virpi, soittaja Weber Julien, äänenjohtaja Wiklund Martti, soittaja

Lisäksi kaupunginorkesterissa työskenteli määräai-kaisia ja sijaisia.

21

Liit

teetLiiteet

Tampere Filharmonia Toteutunut 12/2011 Vuosisuunnitelma 2011 Tot %Toimintatulot 6 890 t€ 6 905 t€ 99,8 %Toimintamenot 7 267 t€ 6 839 t€ 106,2 %Tilikauden tulos - 442 t€ 0 t€poistojen jälkeen

Kulttuuripalvelut Toteutunut 12/2011 Vuosisuunnitelma 2011 Tot %Toimintatulot 3 878 t€ 3 745 t€ 103,6 %Toimintamenot 3 874 t€ 3 665 t€ 105,7 %Tilikauden tulos - 30 t€ 0 t€poistojen jälkeen

Nuorisopalvelut Toteutunut 12/2011 Vuosisuunnitelma 2011 Tot %Toimintatulot 4 168 t€ 4 016 t€ 103,8 %Toimintamenot 4 169 t€ 3 959 t€ 105,2 %Tilikauden tulos - 35 t€ 0 t€poistojen jälkeen

Talousarvion toteutuminen 2011

Saadut avustukset vuonna 2011Musiikkijuhlat sai kahteen festivaaliin useita avustuksia yhteensä 99.000 euroa. Lastenkulttuuriin saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus Taikalamppu verkoston toimintaan käytettäväksi Taidekaari-lastenkulttuurihankkeeseen, 125.000 euroa. Kaikki kulttuuripalveluiden avustukset yh-teensä olivat 233.000 euroa.

Nuorisopalvelut saivat avustuksia mm. Medianuorisotalohankkeeseen, nuorten työpajaan sekä monikulttuuriseen ja kv-nuorisotyöhön Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, yhteensä 240.000 euroa.

Liit

teet