1977 KARJALAN HEIMO N:o 9—10 — 173

TAPAHTUI OMASSA PIIRISSAMME

KARJALAISET MYYJAISET

Itsenaisyyspaivana 6. 12. 77 kello 11—16 Helsinginortodoksisen seurakunnan kerhohuoneustossa Unionin-katu 39 A.

Kasitoita, kirjallisuutta, leivonnaisia, pika-arpajaiset.kahvi- ja teetarjoilua. Karjalaistunnelmaa.

Jarjestajina Karjalan Sivistysseuran ja Paakaupunginimpilahtelaiset ryai naisjaostot.

Tervetuloa. Merkitkaa muistiin.

HELSINGIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN

valtuuston taydennysvaalit pidetaan 30.10.77 klo12—19 Uspenskin katedraalissa Helsingissa, 31. 10. 77klo 16—19 Jarvenpaassa, Kartanontie 36, 1. 11. 77 klo15-18 Lohjalla, Nahkurintie 4.

Helsingin suomalaiset ortodoksit ry. on asettanutseutaavat ehdokkaat:

(5) Johannes Nietnenlehto, (6) Lea Kairikko, (9) Alek-santeri Levonen, (11) Aleksi Karhu, (12) Kosti Pamilo,(15) Aimo Kuikka ja (16) Vladimir Marschan.

Suluissa oleva numero osoittaa jarjestyksen sijaa, jot-ka ehkokkaamme ovat saaneet arvonnassa vaaleja varten.Jokaisella aanestajalla on 7 Santa. Aanesta ja veda kruksijuuri naiden seitseman nimen kohdalle.

MATTISEN TEOLLISUUS OY on saanut farkuille»paan auki» viennille NL:oon. 30.000 koe-era toimite-taan taman vuoden aikana. Kaupan arvo on noin2.000.000—mk.

RUOTSIN INKERILAISTEN 30. Juhannusjuhlatvietettiin Borasissa 24.—26. 6. 77. Juhlista lahetettiinRuotsin kuninkaalle seuraava sahke:

Till Hans Majestat Konungen

Finsk-Ingermanlandarna samlade i Boras till mid-sommarfest for 30* gangen i Sverige skickar SverigesKonung sin halsning och her att fa framfora sitt vord-samma tack for den fristad som Sverige och dess Konungerbjod oss.

Finsk-Ingermanlandarnas Centralforbund

Ruotsin kuningas lahetti edellisen sahkosanoman joh-dosta tervehdyksen juhlille:

Jag tackar varmt for er halsning.'Kiita'n lampimasti tervehdyksestanne'

Carl Gustaf

Kyykka kuului ensimmaisen kerran juhlien ohjel-maan, kiitos Helsingin inkerilaisille, erikoisesti OskariToivokaiselle.

Taiteilija Kastehelmi Karjalaisen valokuvasuurennos luo-vutettiin Karjalan Sivistysseuralle 19.6. 77. KuvassaKastehelmin tyttaret Terttu Paltamaa ja Sirkka Kanan-oja seka KSSai johtokunnan jasenet Pamilo, Karppela,Koski ja Prokkinen.

Kastehelmi Karjalaisen kuvan luovutustilaisuudessaKSS:lle Zuli Tarhonen lausui muutamia ajatuksia, jotka onsyyta tallentaa:

Parhaillaan vietettavana maamme itsenaisyyden 60-vuotisjuhlavuonna on tullut kuluneeksi 142 vuotta EliasLonnrotin suurtyon, Kalevalan ensimma'isesta tulemisesta.Vanha Kalevalahan ilmestyi kahtena osana vuosina 1835 ja1836. Kukaan meista ei tieda — voimme vain aavistaa —mista Kastehelmi Karjalaisesta Kalevalan 100-vuotis-riemuvuotena, jolloin han oli nuori ylioppilas, on mah-tanut tuntua, kun han on lehdistosta lukenut ja radiostakuullut kalevalaisesta ikitarustostamme ja sen rauhansanka-reista. Sen vain tiedamme, etta han kaikenlaisia mahdollisiaesteita — ja kenties ennakkoluulojakin — kaihtamatta lahtikalevalaisiin runomaisemiin. Niista maisemista ja siella ta-paamistaan ihmisista: baaboista, muamoista, tytoista ja po-jista Kastehelmi Karjalainen on kertonut kuulijoilleen siinakalevalaisen sanan ja suuren runon taiteessaan, jonka iduthan sai Kalevalasta ja virikkeet runomailta.

Kastehelmi Karjalaisen muistokivitoimikunnan saatuakuvanveistaja Nina Sailon muovaaman hautamonumentinvalmiiksi ja paljastetuksi, silla mm. on ilo todeta, etta myos-kin Karjalan Sivistysseuralle — Karjalan Liiton ja Karjalai-sen Kulttuurin Edistamissaation lisaksi — voidaan luovuttaaKastehelmi Karjalaisen valokuvasuurennos kehystettyna.Talla teolla toimikunnalla on ilo kartuttaa Karjalan Sivistys-seuran rikkaita ja ainutlaatuisia kokoelmia, jotka naemmeymparillamme.

Karjalan Sivistysseuran tiloissa jokainen meista tuntee, et-ta taalla kootaan, kartutetaan ja tehdaan tyota kalevalais/-karjalaisen hengen sailyttamiseksi nyky- ja tuleville sukupol-ville. Ilo on ta'lla hetkella sitakin suurempi, silla kalevalainen

174 — N:o 9—10 KARJALAN HEIMO 1977 1977

taru- ja myyttimaailma parhaillaan elaa moniarvoista nou-sukauttaan. Kuvaruuduissa, radiossa ja lehdistossa — eikavahiten nayttamoillamme — kalevaiais/karjalainen henkielaa uusinta nousukauttaan. Kastehelmi Karjalaisen ja Kar-jalan Sivistysseuran tyo tassa uudessa tulemisessa on ainut-kertaista. Kastehelmi Karjalaisen taiteen mukana kalevalai-nen myytti tarttui kaikkiin kuulijoihin. Sita virsujalkaisensuomalaisen rahvaan viisautta, jota Kastehelmi Karjalainenjakoi kuulijoilleen, ei yksikaan taiteilija tahan paivaan men-nessa ole pystynyt jaljittamaan. Taman Kasthelmi Karjalai-sen — ihmeellisen taiteilijan — valokuvasuurennos olkoonKarjalan Sivistysseuran tiloissa todistamassa sen, etta Kaste-helmi Karjalainen taiteellisen tyonsa ja koko taiteensa vali-tyksella sataprosenttisesti ennatti maksaa sen henkisen ve-lan, jonka han innoituksen muodossa karjalaisuudelta olisaanut. Meilla muilla viela nayttaa olevan aikaa oman vel-kamme maksamiseen.

Karjalan Sivistysseuran edustajat.Hyvat naiset ja herrat.Muistokivitoimikunnan puolesta pyydan Teita, Karjalan

Sivistysseuran edustajat vastaanottamaan Kastehelmi Kar-jalaisen muotokuvan kokoelmiinne.

Maattasesta talousneuvosTasavallan presidentti on myontanyt talousneuvoksen

arvonimen maanviljelija, Mannerheimristin ritari OnniMaattaselle Ilomantsista. Huomionosoituksen luovuttiMaattaselle Maataloustuottajain Pohjois-Karjalan Liiton,MTKn Pohjois-Karjalan Saastb'pankin, Pohjois-KarjalanMetsanhoitoyhdistysten Liiton ja Pohjois-KarjalanOsuuskaupan edustajien lahetysto.

Onni Maattanen on aktiivisesti osallistunut myoskarjalaisten kulttuuritoimintaan. Muun ohella han onalusta alkaen ollut mukana Runonlaulajapirtin aikaan-saamisessa, hoitamisessa, laajennussuunnitelman toteut-tamisessa ja on sita edelleen. Onnea Onnille!

»Vaapeli Onni Henrik M a a t t a n e n toimi sodanaikana Paamajan tiedustaluosaston kaukopartiojoukoissasissipaallikkona. Hanesta tuli Mannerheimristin ritarinx> 119/1. 8.43. Ylipaallikon perusteluissa todetaanhanen osoittaneen vaikeissa olosuhteissa tehtavassaanainutlaatuista johtaja- ja aloitekykya seka mieskohtaistaneuvokkuutta ja rohkeutta. Hanen saavutuksensa luetaansuomalaisen sotilaan uljaimpien ja kunniakkaimpientekojen joukkoon.»

(Han haavoittui seka talvi- etta jatkosodassa. Sissipaal-likkona han suoritti 16 pitkaa kaukopartiomatkaa viet-taen vihollisen selustassa toistasataa paivaa.)

RADIOLIIKKEIDEN OY:n konttoripaallikoksi on1.8.77 alkaen nimitetty merkonomi, HTM JuhaniM a u r a n e n, 31. Han tuli yhtion palvelukseen v. -73laskentakonsultiksi.

CARELICA n-kasetti, laulajina Anneli ja HeikkiK o u k k u n e n , sovittajana Esa Pakarinen, on ilmes-tynyt. Sen sisaltoon kuuluu 24 ksrjalankielista laulua,joukossa mm. Laskettakkua brihad hevod, Pitka olitama paiva, Musta hebo, Buabo Misua tuudittelou jaMuamo miud miehel andoi. Carelica I kasetti ilmestyi vii-me talvena. Molemmissa on lahes 50 karjalankielistalaulua. Fil.tri Heikki Koukkunen on maamme parhaim-pia Karjala-Aunus -kielen tuntija ja vaalija.

Prof. Arvo Raikkonen Rauman kuorovaen onnittelujenkohteena.

Tasavallan presidentti on myontanyt professorinnimen ja arvon musiikinlehtori, saveltaja Arvo R a i k -k 6 s e 11 e, Raumalta.

Prof. Raikkonen on syntynyt Inkerissa v. 1906.Toimiessaan Rauman Seminaarin vanhempana musii-

kinlehtorina vuosikymmenien ajan on han suorittanutharvinaisen hedelmallisen ja arvokkaan paivatyon kasvat-taen tuhatlukuisen opettajajoukon, jotka uusilla koti-paikkakunnillaan ovat toimineet kuorojen ja soitto-kuntien johtajina tai musiikinopettajina.

Varsin mittavaa on ollut prof. Raikkosen toimintasaveltajana. Erikoisesti han on tehnyt suuren niaaransavellyksia ja sovituksia kuoroille.

Taitavana ja sytyttavana kuorojen ja orkesterienjohtajana on han tunnettu kautta maan. Tallakin haavaahan johtaa mm. Rauman Mieslaulajia, Rauman Flikkait-ten Gooria, Rauman Kamarikuoroa ja -orkesteria.

Aikaisemmin han toimi myos paikallisen sanoma-lehden musiikkiarvostelijana. Hanen kannustavaa jasyvalliseen asiantuntemukseen perustuvaa kritiikkiaarvostettiin laajalti.

Prof. Raikkonen luovutti askettain Rauman Karjala-seuran puheenjohtajalle Pauli Talviolle M. Uotisen sa-noihin tekemansa savellyksen »Karjalan maa».

Taman on seura lahjoittanu t Karjalan Liiton Musiikki-toimikunnalle..

Toivottavasti maan eri puolilla toimivat Karjala-kuo-rot ottavat ta'man huomioon ja sisallyttavat »Karjalanmaan» ohjelmistoonsa. — P. T.

BOMBANTALO varmasti kasvattaa Nurmeksen turisti-maaria, koska sita on jo nyt tultu katsomaan, sanovatmatkailuoppaat Ulla Norppa ja Anita Nikka.

TOIMITUKSELTA ON KYSYTTY Voitto S e t a -1 a n sotilasarvoa, koska han kuuluu melko vaivattomastikayttelevan sotilassanastoakin kirjoituksissaan. Toimitusilmoittaa, etta tosin Setalissa on eversteja ja kenraalikin,mutta kysytty henkilo on kersantti, korohoro- eli kra-naatinheitinaliupseeri — kannuksensa raskaan eli hevos-vetoisen heittimen johtajana ansainnut. Kaikki tietavat,etta han on valtiotieteen tohtori.

RAKENNUSLIIKE Pekka T a v i, Nurmes on saanutBomban talon ja sen yhteytcen tulevan karjalaisen kylanrakentamisurakan. Bomban talon on Pekalle tuttu entuu-destaan. Se sijaitsi 12 km hanen kotitalostaan Suojar-vella.

Karjalkiitosta jkuluessaniistii aikastettu

KappWiipuri-'jana urlUrkutehsori Tausen henjtehdas,mainitti:

MAAJESTO.Genevesvalt. kaimin on'teerina.olemaai

1

Palaut

1977 KARJALAN HEIMO N:o 9—10 175

Karjalatalon kappeliKarjalatalon ekumeninen kappeli on saanut runsaasti

kiitosta ja kayttoa. Kappelissa on vajaan kolmen vuodenkuluessa mm, vihitty jo yli sata avioparia (eika' tiettavastiniista ainoakaan ole viela eronnut), runsaasti lapsia onkastettu jne.

Kappelikaluston taydennykseksi saatiin viime kevaanaWiipuri-Yhdistyksen hengellisen tyon toimikunnan lah-jana urkuharmoni, jonka on valmistanut KangasalanUrkutehdas. Hankinnassa on asiantuntijana ollut profes-sori Tauno Aikaa. Lahjoittaja on siis Wiipuri-Yhdistyk-sen hengellisen tyon toimikunta eika Kangasalan Urku-tehdas, kuten lehdessamme aikaisemmin erheellisestimainittiin.

MAAILMAN ORTODOKSISTEN NUORISOJAR-JESTOJEN keskuselimen Syndesmoksen kokouksessaGenevessa jarjeston paasihteeriksi valittiin suomalainenvalt. kand. A l e k s i H a r k o n e n , 25, joka aikaisem-min on toiminut mm. Ortodoksisen Ylioppilasliiton paasih-teerina. Uudessa tehtavassa Harkosen toimipaikkana tuleeolemaan Helsinki.

TILAUSKUPONKID Uudistan Aamun Koiton tilauksenD Tilaan Aamun Koiton vuodeksi 19D Maksan sen postisiirtotilille KU 80339-1D Pyyda'n lahettamaan laskun

D 1/1 vsk. 40:-D Kestotilaus

D 1/2 vsk. 25:-

Varhaistilaajaetu. Maksaessani tilauksen mar-raskuun loppuun mennessa, saan vuosiker-ran 35 markalla.

Tilaajan sukunimi Etunimi

Lahiosoite

Postinumero ja paaosoite

Palautetaan osoitteella:

lUtttnmItoittoMAIRE KIRKINENSepankatu 13 A 680110 Joensuu 11

• ̂I,i

MERKKIPAIVIA

Auvo Nuotio

Auvo Nuotioehti miehen ikaan 21.8

Vikkelana poikana, ikuisena partiolaisena ja huuli-veikkona, joka on sielultaan taysverinen taiteilija ja mie-leltaan jatkuvasti poliisi, kiirehti Auvo Nuotio monientouhujensa keskella viettamaan elokuun loppupuolellasyntymapaiviaan. — Vieraitten ja onnittelijoiden tulvaoli varmasti valtava — jatkuihan juhliminen viela syys-kuun puolellakin 60-v. kansalaispaivallisten merkeissaHelsingin Karjalatalossa.

Auvo Nuotio on Viipurin poikia. Musikaalisesta su-vusta niin aidin kuin isankin kautta, eika musikaalisuushaneen lopu, vaan jatkuu kovalla tohinalla jo seuraavassasukupolvessa.

Laulamisen Auvo aloitti jo pikkupoikana ja soittami-sen isan ja veljen mukana Viipurin Soitannollisessa Ker-hossa 12-vuotiaana. Nuorukaisena ban lauloi kauniillatenorillaan wsydantasarkevan ihanasti» operettisavelmiaharrastelijanayttamoilla ja kavi kuulemma sodatkinkitara vasemmassa kainalossa — oikeassa kun oli kannet-tava konekivaaria. — Todella vakavat lauluopinnot alkoi-vat sotien jalkeen Helsingissa Heikki Teittisen iaulu-koulussa. Ensikonserttien jalkeen hanelle povattiin valoi-saa tulevaisuutta oopperataiteilijana. Mutta sitten syntyiKipparikvartetti — lammin suhde laulajatovereihin jahuomattavasti pulleampi tilipussi — ne eiva't olleet vaha-patoinen tekija nuoren lauiajan elamassa. Lisaksi laula-minen monissa kuoroissa, johtamistyo ja Viipurin Soi-tannollisen kerhon uuteen kukoistukseen puhkeaminenmonen muun yhteensattuman kanssa saivat aikaan, ettaoopperahaaveet haudattiin, ja laulaja, kapellimestari,kuoronjohtaja, vakinaiselta ammatiltaan Helsingin polii-sin PR-mies, tyollisti itsensa laajalla repertuaarilla.

Elakkeelle PR-toimesta Auvo Nuotio ja'i jo v. 1974.Kapylaan nousi Karjalatalo. Nytpa se miehelle vastakiire alkoi! Voisi melkein sanoa — ei paivaa ilman Auvoa.Aina yhta hyvantuulisena ja pirteana. Johtaa hienoaorkesterimusiikkia, tahdistaa humppamusiikkia, valillalaulaa itse ja laulattaa muita. Ei siina vanhenemaan ker-kia. Ikuinen Toimen Poika, joka on »aina valmiina».Myohastyneet onnentoivotukset virealle Viipurin pojalle!

K.W.Palauta avoimessa Kirjekuoressa ja varusta se 50 pennin postimerkilla.

176 — N:o 9—10 KARJALAN HEIMO 1977 1977

80 vuotta taytti 24. 6. 77 Johannes M a k s 1 a h t iSotkamossa. Han on syntynyt Saamajarvella, Rugassamaanviljelijan poikana. Heita oli 7 veljesta ja yksi sisko.Viela 80-vuotiaana muistellessaan lapsuutensa kotia,rakkaita kasvumaisemiaan ja harrasteita, valahtavatviela Johannes Makslahden silmat.

Vuosina 1918—1922 siirtyivat monet Aunuksen jaVienan parhaimmista, nuoret miehet, naiset ja nuoretperheetkin Suomen puolelle. — Johannes Makslahti oli21-vuotias tullessaan veljensa kanssa Suomen puolelle.

— Johannes Makslahti muistelee mielellaan menneitaasioita. Ne ovat hanta lahempana. Nykyaikaa ajatellenhan sanoo: »En ole ollut tyottomana, aina on riittanyttyota ja leipaa. En voi valittaa, kaikki on mennyt muka-vasti ta'han paivaan asti. Jumalall' kiitos.»

— Syntymapaivan merkeissa olivat sukulaiset, ysta-vat ja tuttavat tulleet onnittelemaan viela pirteata80-vuotiasta. Perhe on Sotkamossa oloaikanaan saanutlaajan ystava- ja tuttavapiirin.

— Kodin ehtoisan emannan tutuksi tullut vieraan-varaisuus ja ystavallisyys ovat luoneet tuttavuudensiltoja. Makslahden emanta on taitavimpiin kuuluvapiirakoiden ja sultsinain tekija.

— Moni on sanonut, etta Vienasta ja Aunuksesta tul-leet ortodoksit ovat ahkeria kirkon ihmisia. Johannes jaSerafia Makslahti ovat ahkeria tsasounassa kavijoita.

75 vuotta taytti 9. 8. rakennusmestari Hugo JohannesE 11 a n e n. Han on syntynyt Sortavalassa ja saanutpa'astotodistuksen Viipurin Teknillisen koulun huoneen-rakennuksen opintosuunnalta v. 1932. Opintojaan hanon taydentanyt palopaallysto- ja betonikursseilla sekauseilla koti- ja ulkomaisilla opintomatkoilla.

Han toimi vuosina 1932—34 rakennusmestarina Vii-purin Rykmentin kasarmirakennustyomaalla, 1935—37Innolan lentoaseman rakennustyomaalla, jonka jalkeenkaksi vuotta Harlun kunnan rakennusmestarina. Puolus-tuslaitoksen eri tyomailla Kannaksella, Hameenlinnassaja Turussa Pansion Laivastoasemalla v. 1940—43. Ol-tuaan v. 1943—44 Laatokan-Karjalan Maanviljelysseuranjohtavana jalleenrakannusmestarina siirtyi han v. 1944—49 vastaavaksi rakennusmestariksi Puolustuslaitoksentyomaalle Naantalin Tupavuorelle. Vuosina 1949—50han toimi Turun kaupungin talonrakennusosastolla ja1950—52 Taso Oyji tyonvalvojana seka uudelleen1952—54 Turun kaupungin talorakennusosastolla vastaa-vana rakennusmestarina ja tyonvalvojana. Taman jalkeenhan oli Arvonen Oy:n palveluksessa ja 1955—56 LahdenHennalassa Hameen Ratsurykmentin kasarmirakennus-mestarina. Vuonna 1956 han siirtyi valtionrautateidenpalvelukseen Turkuun toimien siella' 3:n ratajaksonrakennusmestarina eri korjaustyomailla aina elakkeellesiirtymiseensa asti v. 1965.

Lisaksi han on kuulunut Kaarinan seurakunnan kirk-kovaltuustoon seka Turun Rakennusmestariyhdistyk-seen, jonka veteraanikerhossa toimii edelleen innok-kaasti.

Karjalaiseen heimotyohon han on tuntenut suurtakiintymysta. Turun Karjalaisten jasenena han toimiuseita vuosia. Vuonna 1961 perustetun Turun UudenKarjalaseuran puheenjohtajana han toimi aina vuoteen1973, jonka jalkeen han on toiminut seuramme ensim-maisena kunniapuheenjohtajana.

Karjalan Sivistysseuran myontaman kunniakirjankyykkapelin perinteiden elvyttamiseksi ja vahvistamisek-si han sai viime vuonna.

Karjalaisuuden hyvaksi tehdysta arvokkaasta tyostamyonnettiin hanelle tana vuonna Karjalan Liiton kultai-

nen ansiomerkki.Elakepaiviaan H. J. Ettanen viettaa kauniissa Peltolan

kesaasunnossaan, josta kay innokkaasti kyykkakentallaantamassa nuoremmille neuvoja jalossa kyykkapelissa.

90 vuotta taytti Anna M e r i k u o h u o.s. Maksi-mov 9. 9. 77 Leppavirralla. Han on kotoisin Salmista.

82 vuotta taytti Mikko T s c h o k k i n e n Kasamas-sa. Han on kotoisin Soanlahdelta. Kiitamme lehtemmeavustamisesta.

Matti Huotarinen

80 vuotta taytti entinen suntio Matti H u o t a r i -n e n Suomussalmella 27. 9. 77. Han on kotoisin Vuok-kiniemen Kivijarvelta. Askettain han muutti Paltamoon.

79 vuotta taytti Juho M a k s i m a i n e n 8. 9.77Oulussa. Han on kotoisin Aunuksen Rukajarvelta.

75 vuotta taytti Jussi P u r j e s a 1 o 5. 9. 77 Lapin-lahdella. Han on kotoisin Vienan Kontokista.

75 vuotta taytti Vilho 11 j i n e n 6. 9. 77 Sukevalla.Han on kotoisin Saamajarvelta.

75 vuotta taytti Pelageja A r h i p o f f o.s. Mykrijeff14. 9. 77 Kuopiossa. Han on kotoisin Aunuksesta.

60 vuotta taytti Veera N i e m i 7. 9. 77 Ylitornios-sa. Han on kotoisin Uhtualta.

RUOTSISSA:80 vuotta taytti Vera H o k k a n e n 13. 8. 77

Borasissa. Han on kotoisin Suojarvelta, Kaipaan kylanMensosen niemelta.

60 vuotta taytti Olga T e r v oHan on kotoisin Vienan Kiisjoelta.

17. 7. 77 Avestassa.

50 vuotta taytti Maria H i r v o n e n 22. 7. 77 Ling-hemissa. Han on syntynyt Pitkarannassa.

50 vuotta taytti Eugenia L i n d s t r o m 19.10. 77Vasterasissa. Han on syntynyt Raivolassa, Karjalan kan-naksella.

50 vuotta tayttaa Jaakko S i l j a v a 5. 12. 77 Boras-issa. Han on kotoisin Aunuksen Sarkijarvelta (Sargarvi).Han on aktiivisesti osallistunut karjalaisten jarjestotoi-mintaan osallistuen edelleen ort. seurakunnan, KalevanKansa -kerhon kyykka- ja tanhutoimintaan. Luonteel-taan han on vessels.

Aiti oli pikku Nastin kera kylassa. Siella tarjottiinvieraille jaateloa. Kun Nasti oli syonyt lautasellisentyhjaksi, aiti sanoi Nastille: A, mita sanotaan, kun onsyoty.

Nasti: — Lisaa jatskie.